Tärinä hallintaan!
Riitta Sauni, ylilääkäri
STM Työsuojeluosasto
TÄRINÄTAUDIN VERISUONIPERÄISET
OIREET, VALKOSORMISUUS
2
Eräitä ammattitauteja ja ammattitauti-epäilyjä
Muut ammattitaudit ja ammatti-tautiepäilyt
tautiryhmästä 1999-2012
18.10.2015
Työperäisten sairauksien rekisteri
Lea Palo
3
Käsiin kohdistuva tärinä voi vaikuttaa
 Verenkiertoon
– valkosormisuus
– yläraajan trombit
 Hermostoon
–
–
–
–
–
Yläraajan monihermovaurio
Hienomotoriikan vaikeudet eli sormien kömpelyys
Käden puristusvoiman heikentyminen
Käsien kivut, puutuneisuus
Alttius rannekanavaoireyhtymälle
 Luustoon ja niveliin
– Käden pikkunivelten ennenaikaiset kulumamuutokset
13.10.2014
Riitta Sauni
Tärinäaltistuminen lisää meluvammariskiä
(Turcot ym. 2015)
13.10.2014
Riitta Sauni
Kädet koholla työskentely ja tärinä yhdessä
heikentävät sormien verenkiertoa (Ye ym.
2015)
13.10.2014
Riitta Sauni
Paljonko on paljon? HSE:n tuore katsaus tärinän
vaikutuksista
http://www.hse.gov.uk/research/rrpdf/rr1060.pdf
 Annos-vastesuhde: ei voida antaa tarkkaa arvioita
tärinäaltistumisen ja sen terveyshaittojen välillä,
vaikka ISO 5349-1:2001 Annex C antaa viitteellisiä
arvioita.
 On näyttöä, että verisuoniperäiset oireet voivat
osittain palautua altistumisen loputtua.
 On hyvin rajallista näyttöä siitä, että hermoperäiset
oireet eivät palaudu.
13.10.2014
Riitta Sauni
Onko turvallista rajaa altistumiselle?
 Brammer 1981: 1m/s2 < ak < 2m/s2
 ISO 5349-1:2001
– tärinätauti on harvinainen, jos altistuminen on
< 2m/s2
– tärinätautia ei raportoida, jos altistuminen on
< 1m/s2
13.10.2014
Riitta Sauni
Mistä tarvitaan lisää tietoa?
 Miten määrällisesti arvioidaan altistuminen: miten
tärinän voimakkuus ja altistumisen kesto yhdistetään
niin, että se parhaiten vastaa terveysvaikutusten
riskiä?
 Miten altistumisarvioinneissa otetaan huomioon
kumulatiivinen altistuminen, nykyinen altistuminen ja
altistumattomat jaksot?
 Miten otetaan huomioon tärinäaltistumisen luonne,
esim. tärinän taajuus tai impulssimaisuus?
13.10.2014
Riitta Sauni
Tärinä ja työkyky
 Tärinälle altistuneet arvioivat työkykynsä
heikommaksi kuin ei-altistuneet (5,6 vs. 8,6)
 Heikentyneeseen työkykyarvioon vaikuttivat eniten
vastaajan ikä, stressaantuneisuus ja käsien kivut
(Gerhardsson ja Hagberg 2014)
 Yli 50% tärinätautipotilaista oli suuria vaikeuksia tai
he eivät pystyneet suorittamaan tiettyjä lihasvoimaa
vaativia tehtäviä.
 Vain 6%:lla ei ollut mitään rajoitteita jokapäiväisissä
työ- ja vapaa-ajan tehtävissä (Buhaug ym. 2014)
13.10.2014
Riitta Sauni
Kysely 1990-2008 TTL:lla Helsingissä tai
Tampereella tärinätautidiagnoosin saaneille
(Sauni ym. 2015)






n=241
TTL Helsinki 203
TTL Tampere 38
kyselyyn vastanneita 150 (62%)
miehiä 141, naisia 8
Tutkimuskysymyksiä: tärinätaudin vaikutus
työkykyyn, yleiseen terveydentilan arvioon,
elämänlaatuun, työpaikan interventioiden vaikutus
työkykyyn ja oireisiin
18.10.2015
11
Tärinätaudin oireiden vaikutus työkykyyn
18.10.2015
12
Tärinätaudin oireiden vaikutus yleiseen
terveydentilaan
18.10.2015
13
Tärinätaudin oireiden vaikutus elämänlaatuun
(EQ-5D)
18.10.2015
14
Tärinätaudin oireiden vaikutus arvioon
työkyvystä 2v kuluttua
18.10.2015
15
Muuttuivatko työtehtävänne tärinätauti-diagnoosin jälkeen?
(vastanneita 99)
Tekee samaa työtä kuin
tärinätaudin toteamisen
aikoihin
Työtehtäviä muutettiin
tärinätaudin vuoksi
Kouluttautunut toiseen
ammattiin tärinätaudin vuoksi
Vaihtanut työpaikkaani
tärinätaudin vuoksi
(Osa)työkyvyttömyyseläkkeellä
Muulla (osa-aika)eläkkeellä
0%
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
16
Jos ette enää ole ansiotyössä, mikä oli työnteon lopettamisen
syy (yksi tai useampia vaihtoehtoja)? (vastanneita 87)
Vanhuuseläke
Työkyvyttömyyseläke
Työttömyyseläke
Yksilöllisellä varhaiseläke
Työtön
Lomautettu
Uudelleenkoulutuksessa
Omaishoitaja
Muu syy
0%
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
17
Tiedotus puree!
13.10.2014
Riitta Sauni
Kysely Suomen metalli- ja rakennusalan
työsuojelu-valtuutetuille ja -päälliköille
 Työturvallisuuskeskuksen rekisterin
perusteella kaikille rakennus- ja metallialan
työsuojeluvaltuutetuille ja työsuojelupäälliköille
kysely 12/2010 (n=1887)
 Samalla lähetettiin tietokortti tärinästä ja
tärinätikku
 Ensimmäiseen kyselyyn vastanneille
lähetettiin seurantakysely 12/2011 (n=961,
50,4%)
 Toiseen kyselyyn vastanneita 563 (59%)
18.10.2015
19
Tiedotuksen ansiosta tapahtui parannusta
Tärinäaltistuminen huomioitiin riskinarvioinneissa
Tärinäaltistumisen tärkeys
Työntekijöiden tärinäaltistuminen arvioitu
Tehty toimenpiteitä tärinäaltistumisen
vähentämiseksi
 Laadittu tärinäntorjuntaohjelma
 EI vaikutusta:




– huomioidaanko koneiden tärinätaso niitä ostettaessa
– ovatko työntekijät ilmoittaneet tärinään liittyvistä oireista
13.10.2014
Riitta Sauni
Eroja eri alojen välillä v. 2011:
Päivittäisen tärinäaltistumisen arviointi
18.10.2015
21
Riskien hallinnan indikaattorit (HSE)
http://www.hse.gov.uk/foi/internalops/fod/inspe
ct/hav.pdf
1. Onko tärinäaltistuminen saatu niin vähäiseksi kuin
käytännössä on mahdollista järkevästi saada
vaihtoehtoisilla työtavoilla (tai onko
toteuttamiskelpoinen suunnitelma tähän)?
2. Onko mahdollinen jäännösriski hallinnassa? Esim.
-
työvälineiden valinta ja kunnossapito
käyttäjien koulutus
altistumisen keston hallintakeinot
3. Jääkö altistuminen asetuksen antamiin rajoihin?
4. Onko työntekijöiden terveyden seurannasta
sovittu? (terveystarkastus-suunnitelma)
13.10.2014
Riitta Sauni
Riskien arviointi ja toimintasuunnitelma
 Selvitettävä, ketkä työntekijät altistuvat tärinälle
 Arvioitava heidän altistumisensa (ylittääkö toimintaarvon 2,5 m/s2 tai raja-arvon 5 m/s2)
 Ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin, jos raja-arvo
ylittyy
 Otettava huomioon saatavilla olevat ja mahdolliset
keinot hallita riskiä
 Tehtävä tärinäntorjuntaohjelma, jos toiminta-arvo
ylittyy ja seurattava sen toteutumista
 Arviointi on uusittava säännöllisesti ja päivitettävä
toimenpiteet uusien keinojen tullessa mahdollisiksi
13.10.2014
Riitta Sauni
13.10.2014
Riitta Sauni
Esimerkkejä koneiden tärinätasoista
Koneen tyyppi
Ylimmän
neljänneksen
tärinätaso (m/s2)
Aika, jolloin
saavutetaan toimintaarvo (2,5m/s2A(8h))
Moottorisaha
7
1h
Piikkauskone
15
<15 min
Raivaussaha
5
2h
Piikkausvasara
18
<10 min
Suorahiomakone
6
1h 20min
Kulmahiomakone
7
1h
Mutterinväännin
9
40 min
Neulahakkuri
7
1h
Katupora
17
10min
Kivi/kalliopora
20
<10min
Hiomakone
9
40min
13.10.2014
Riitta Sauni
Tärinää vaimentavat käsineet (Hewitt ym. 2015)
 Käsineiden vaimennusteho on todettu heikoksi.
 Käsineet vaimentavat paremmin kämmeneen kuin
sormiin kohdistuvaa tärinää.
 Paksumpi käsinemateriaali tai pehmeämpi eristys
lisäisivät tärinää vaimentavia ominaisuuksia, mutta
– on vaikea käyttää työvälinettä, jos siihen ei saa kunnon otetta
– heikentynyt kontakti vaatii lisäämään puristusotetta, mikä voi
johtaa käden väsymiseen ja vammoihin
– jos käsine on liian paksu, se haittaa käytännössä. Mitä
paksumpi käsine, sitä suurempaa puristusvoimaa tarvitaan.
13.10.2014
Riitta Sauni
Riskimatriisi (HSE)
Vaikutus
Vakava
terveyshaitta
Tulkinta
Työkyvyttömyyteen
johtava
tärinätauti
ennen
eläkeikää
Todennäköisyys
Todennäköinen
Mahdollinen
Vähäinen
Epätodennäköinen
Altistuminen paljon
suurempi
kuin
toimintaarvo 2,5
m/s2 A(8)
Altistuminen ylittää
toimintaarvon 2,5
m/s2 A(8)
Altistuminen
vähäisempi kuin 2,5
m/s2 A(8)
Altistuminen alle 1
m/s2 A(8)
13.10.2014
Riitta Sauni
KIITOS!
18.10.2015
28