Tärinä hallintaan!
Tärinä hallintaan! Riitta Sauni, ylilääkäri STM Työsuojeluosasto TÄRINÄTAUDIN VERISUONIPERÄISET OIREET, VALKOSORMISUUS 2 Eräitä ammattitauteja ja ammattitauti-epäilyjä Muut ammattitaudit ja ammatti-tautiepäilyt tautiryhmästä 1999-2012 18.10.2015 Työperäisten sairauksien rekisteri Lea Palo 3 Käsiin kohdistuva tärinä voi vaikuttaa Verenkiertoon – valkosormisuus – yläraajan trombit Hermostoon – – – – – Yläraajan monihermovaurio Hienomotoriikan vaikeudet eli sormien kömpelyys Käden puristusvoiman heikentyminen Käsien kivut, puutuneisuus Alttius rannekanavaoireyhtymälle Luustoon ja niveliin – Käden pikkunivelten ennenaikaiset kulumamuutokset 13.10.2014 Riitta Sauni Tärinäaltistuminen lisää meluvammariskiä (Turcot ym. 2015) 13.10.2014 Riitta Sauni Kädet koholla työskentely ja tärinä yhdessä heikentävät sormien verenkiertoa (Ye ym. 2015) 13.10.2014 Riitta Sauni Paljonko on paljon? HSE:n tuore katsaus tärinän vaikutuksista http://www.hse.gov.uk/research/rrpdf/rr1060.pdf Annos-vastesuhde: ei voida antaa tarkkaa arvioita tärinäaltistumisen ja sen terveyshaittojen välillä, vaikka ISO 5349-1:2001 Annex C antaa viitteellisiä arvioita. On näyttöä, että verisuoniperäiset oireet voivat osittain palautua altistumisen loputtua. On hyvin rajallista näyttöä siitä, että hermoperäiset oireet eivät palaudu. 13.10.2014 Riitta Sauni Onko turvallista rajaa altistumiselle? Brammer 1981: 1m/s2 < ak < 2m/s2 ISO 5349-1:2001 – tärinätauti on harvinainen, jos altistuminen on < 2m/s2 – tärinätautia ei raportoida, jos altistuminen on < 1m/s2 13.10.2014 Riitta Sauni Mistä tarvitaan lisää tietoa? Miten määrällisesti arvioidaan altistuminen: miten tärinän voimakkuus ja altistumisen kesto yhdistetään niin, että se parhaiten vastaa terveysvaikutusten riskiä? Miten altistumisarvioinneissa otetaan huomioon kumulatiivinen altistuminen, nykyinen altistuminen ja altistumattomat jaksot? Miten otetaan huomioon tärinäaltistumisen luonne, esim. tärinän taajuus tai impulssimaisuus? 13.10.2014 Riitta Sauni Tärinä ja työkyky Tärinälle altistuneet arvioivat työkykynsä heikommaksi kuin ei-altistuneet (5,6 vs. 8,6) Heikentyneeseen työkykyarvioon vaikuttivat eniten vastaajan ikä, stressaantuneisuus ja käsien kivut (Gerhardsson ja Hagberg 2014) Yli 50% tärinätautipotilaista oli suuria vaikeuksia tai he eivät pystyneet suorittamaan tiettyjä lihasvoimaa vaativia tehtäviä. Vain 6%:lla ei ollut mitään rajoitteita jokapäiväisissä työ- ja vapaa-ajan tehtävissä (Buhaug ym. 2014) 13.10.2014 Riitta Sauni Kysely 1990-2008 TTL:lla Helsingissä tai Tampereella tärinätautidiagnoosin saaneille (Sauni ym. 2015) n=241 TTL Helsinki 203 TTL Tampere 38 kyselyyn vastanneita 150 (62%) miehiä 141, naisia 8 Tutkimuskysymyksiä: tärinätaudin vaikutus työkykyyn, yleiseen terveydentilan arvioon, elämänlaatuun, työpaikan interventioiden vaikutus työkykyyn ja oireisiin 18.10.2015 11 Tärinätaudin oireiden vaikutus työkykyyn 18.10.2015 12 Tärinätaudin oireiden vaikutus yleiseen terveydentilaan 18.10.2015 13 Tärinätaudin oireiden vaikutus elämänlaatuun (EQ-5D) 18.10.2015 14 Tärinätaudin oireiden vaikutus arvioon työkyvystä 2v kuluttua 18.10.2015 15 Muuttuivatko työtehtävänne tärinätauti-diagnoosin jälkeen? (vastanneita 99) Tekee samaa työtä kuin tärinätaudin toteamisen aikoihin Työtehtäviä muutettiin tärinätaudin vuoksi Kouluttautunut toiseen ammattiin tärinätaudin vuoksi Vaihtanut työpaikkaani tärinätaudin vuoksi (Osa)työkyvyttömyyseläkkeellä Muulla (osa-aika)eläkkeellä 0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 16 Jos ette enää ole ansiotyössä, mikä oli työnteon lopettamisen syy (yksi tai useampia vaihtoehtoja)? (vastanneita 87) Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Yksilöllisellä varhaiseläke Työtön Lomautettu Uudelleenkoulutuksessa Omaishoitaja Muu syy 0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 17 Tiedotus puree! 13.10.2014 Riitta Sauni Kysely Suomen metalli- ja rakennusalan työsuojelu-valtuutetuille ja -päälliköille Työturvallisuuskeskuksen rekisterin perusteella kaikille rakennus- ja metallialan työsuojeluvaltuutetuille ja työsuojelupäälliköille kysely 12/2010 (n=1887) Samalla lähetettiin tietokortti tärinästä ja tärinätikku Ensimmäiseen kyselyyn vastanneille lähetettiin seurantakysely 12/2011 (n=961, 50,4%) Toiseen kyselyyn vastanneita 563 (59%) 18.10.2015 19 Tiedotuksen ansiosta tapahtui parannusta Tärinäaltistuminen huomioitiin riskinarvioinneissa Tärinäaltistumisen tärkeys Työntekijöiden tärinäaltistuminen arvioitu Tehty toimenpiteitä tärinäaltistumisen vähentämiseksi Laadittu tärinäntorjuntaohjelma EI vaikutusta: – huomioidaanko koneiden tärinätaso niitä ostettaessa – ovatko työntekijät ilmoittaneet tärinään liittyvistä oireista 13.10.2014 Riitta Sauni Eroja eri alojen välillä v. 2011: Päivittäisen tärinäaltistumisen arviointi 18.10.2015 21 Riskien hallinnan indikaattorit (HSE) http://www.hse.gov.uk/foi/internalops/fod/inspe ct/hav.pdf 1. Onko tärinäaltistuminen saatu niin vähäiseksi kuin käytännössä on mahdollista järkevästi saada vaihtoehtoisilla työtavoilla (tai onko toteuttamiskelpoinen suunnitelma tähän)? 2. Onko mahdollinen jäännösriski hallinnassa? Esim. - työvälineiden valinta ja kunnossapito käyttäjien koulutus altistumisen keston hallintakeinot 3. Jääkö altistuminen asetuksen antamiin rajoihin? 4. Onko työntekijöiden terveyden seurannasta sovittu? (terveystarkastus-suunnitelma) 13.10.2014 Riitta Sauni Riskien arviointi ja toimintasuunnitelma Selvitettävä, ketkä työntekijät altistuvat tärinälle Arvioitava heidän altistumisensa (ylittääkö toimintaarvon 2,5 m/s2 tai raja-arvon 5 m/s2) Ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin, jos raja-arvo ylittyy Otettava huomioon saatavilla olevat ja mahdolliset keinot hallita riskiä Tehtävä tärinäntorjuntaohjelma, jos toiminta-arvo ylittyy ja seurattava sen toteutumista Arviointi on uusittava säännöllisesti ja päivitettävä toimenpiteet uusien keinojen tullessa mahdollisiksi 13.10.2014 Riitta Sauni 13.10.2014 Riitta Sauni Esimerkkejä koneiden tärinätasoista Koneen tyyppi Ylimmän neljänneksen tärinätaso (m/s2) Aika, jolloin saavutetaan toimintaarvo (2,5m/s2A(8h)) Moottorisaha 7 1h Piikkauskone 15 <15 min Raivaussaha 5 2h Piikkausvasara 18 <10 min Suorahiomakone 6 1h 20min Kulmahiomakone 7 1h Mutterinväännin 9 40 min Neulahakkuri 7 1h Katupora 17 10min Kivi/kalliopora 20 <10min Hiomakone 9 40min 13.10.2014 Riitta Sauni Tärinää vaimentavat käsineet (Hewitt ym. 2015) Käsineiden vaimennusteho on todettu heikoksi. Käsineet vaimentavat paremmin kämmeneen kuin sormiin kohdistuvaa tärinää. Paksumpi käsinemateriaali tai pehmeämpi eristys lisäisivät tärinää vaimentavia ominaisuuksia, mutta – on vaikea käyttää työvälinettä, jos siihen ei saa kunnon otetta – heikentynyt kontakti vaatii lisäämään puristusotetta, mikä voi johtaa käden väsymiseen ja vammoihin – jos käsine on liian paksu, se haittaa käytännössä. Mitä paksumpi käsine, sitä suurempaa puristusvoimaa tarvitaan. 13.10.2014 Riitta Sauni Riskimatriisi (HSE) Vaikutus Vakava terveyshaitta Tulkinta Työkyvyttömyyteen johtava tärinätauti ennen eläkeikää Todennäköisyys Todennäköinen Mahdollinen Vähäinen Epätodennäköinen Altistuminen paljon suurempi kuin toimintaarvo 2,5 m/s2 A(8) Altistuminen ylittää toimintaarvon 2,5 m/s2 A(8) Altistuminen vähäisempi kuin 2,5 m/s2 A(8) Altistuminen alle 1 m/s2 A(8) 13.10.2014 Riitta Sauni KIITOS! 18.10.2015 28
© Copyright 2024