Käsiin kohdistuvan tärinän riskit hallintaan
1 Käsiin kohdistuvan tärinän riskit hallintaan - ohjeita työpaikoille ja työterveyshuolloille Kenelle tämä ohje on tarkoitettu? Ohje on tarkoitettu työnantajille ja työterveyshuollon ammattihenkilöille, joiden yrityksissä käytetään säännöllisesti tai usein täriseviä käsityökaluja täriseviä välineitä, joita ohjataan käsin työstetään tärisevillä työkaluilla materiaaleja, joista pidetään käsin kiinni Ohje on hyödyksi myös työntekijöille tai yrittäjille, jotka käyttävät täriseviä välineitä työsuojeluvaltuutetuille ja luottamusmiehille Tämä ohje on lyhyt katsaus siihen mitä käsiin kohdistuva tärinä on? mitä terveyshaittoja se voi aiheuttaa? mitä tärinäasetus edellyttää työpaikalla tehtävän? mitä voi tehdä riskien pienentämiseksi? mistä saa lisätietoja? Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Käsiin kohdistuvan tärinän terveysvaikutukset Mitä on käsiin kohdistuva tärinä? Käsiin kohdistuva tärinä välittyy työprosessista työntekijän käsiin ja käsivarsiin. Tärinälle voivat altistaa moottorikäyttöiset käsityökalut (esim. mutterinväännin ja katupora tai moottorisaha) tai työvälineet, joita ohjataan käsin (esim. moottorikäyttöiset maanmuokkauskoneet) tai työstettävien materiaalien pitely (esim. hiomakone tai penkkihiomakone). Milloin tärinä on vaarallista? Altistuminen käsiin kohdistuvalle tärinälle jatkuvasti tai usein voi johtaa pysyviin terveyshaittoihin. Riski on suurin silloin, kun kosketus tärisevään työkaluun tai työprosessiin on säännöllinen osa työtä. Satunnainen altistuminen tärinälle ei todennäköisesti aiheuta pysyviä haittoja. Mitä terveysvaikutuksia tärinä voi aiheuttaa? Käsiin kohdistuva tärinä voi aiheuttaa erilaisia yläraajojen oireita. Jos työntekijällä on merkittävä tärinäaltistuminen ja oireita sekä niihin sopivia löydöksiä, kyseessä saattaa olla työperäinen tärinätauti. Tärinätauti on Suomessa korvattava ammattitauti. Mitkä ovat ensimmäiset oireet? Tärinätautiin viittaavien oireiden havaitseminen varhaisvaiheessa on tärkeää. Se mahdollistaa toimenpiteisiin ryhtymisen ennen oireiden pahenemista. Varoittavat oireet voivat olla mitä vain seuraavien oireiden yhdistelmiä: sormien puutuneisuus ja pistely sormenpäiden tuntoaistin heikentyminen käsien voiman heikentyminen sormien muuttuminen valkoisiksi ja sen jälkeen punaisiksi ja kivuliaiksi. (Tämä esiintyy tavallisesti kylmässä ja kosteassa, ja aluksi vain sormenkärjissä) tärisevillä käsityökaluilla tehtävään työhön liittyy usein fyysinen lihaskuormitus, joka voi yhdessä tärinäaltistumisen kanssa aiheuttaa kipuja yläraajoissa ja niska-hartiaseudussa. Osa tärinälle altistuneista on herkempiä kuin muut ja heille ensimmäisiä oireita voi tulla vain muutamien kuukausien tärinäaltistumisen jälkeen, mutta toisilla voi kulua vuosia ennen kuin oireita ilmenee. Oireet voimistuvat ja voivat muuttua pysyviksi, jos tärinäaltistuminen jatkuu. Tupakoivilla oireet ilmaantuvat herkemmin. Mitä vaikutuksia oireilla on? Haittavaikutukset voivat rajoittaa huomattavasti sekä työntekoa että vapaa-ajan harrastuksia. Oireita voivat olla esimerkiksi: kyvyttömyys suoriutua hienomotoriikkaa vaativista työtehtävistä (esim. asentaa pieniä osia) tai jokapäiväisistä toimista (esim. nappien kiinni laittaminen) alentunut kyky työskennellä kylmissä ja kosteissa oloissa (ts. useimmat ulkotyöt), mikä voi laukaista kivuliaita valkosormisuuskohtauksia alentunut puristusvoima, joka voi heikentää työturvallisuutta kipu ja unihäiriöt Työterveyslaitos www.ttl.fi 3 Käsiin kohdistuvan tärinän aiheuttama tapaturmariski Käsien kömpelyys ja tunnottomuus voivat lisätä onnettomuusriskiä. Onnettomuusriski liittyy tilanteisiin, joissa tärisevän laitteen hallintaan liittyy erityisiä vaatimuksia, kuten hankalissa työasennoissa työskentelyä. Mitkä työt ja työkalut aiheuttavat riskiä? Missä töissä todennäköisimmin altistutaan käsiin kohdistuvalle tärinälle? Monilla aloilla on töitä, jotka vaativat säännöllistä ja toistuvaa tärisevien työkalujen käyttöä tai tärisevien materiaalien käsittelyä. Esimerkiksi: teiden ja rautateiden rakentaminen ja kunnossapito talonrakentaminen ympäristön hoito (esim. pihojen, puistojen, vesireittien, tien- ja radanvarsien hoito, maanmuokkaus) metsätyöt valimot ja muu metalliteollisuus raskas teollisuus metalli-, muovi- ja puutuotteiden valmistaminen kaivokset ja avolouhokset moottorikulkuneuvojen valmistaminen ja korjaus kunnallistekniikan rakentaminen ja ylläpito (esim. vesi, kaasu, sähkö, teleyhteydet) laivanrakennus ja korjaus Minkälaiset työvälineet voivat aiheuttaa tärinästä johtuvia terveyshaittoja? On satoja erilaisia moottoroituja käsityökaluja, jotka voivat aiheuttaa tärinästä johtuvia terveyshaittoja. Yleisimpiä ovat: moottorisahat katu-/betoniporat katkaisusaha (kivityössä yms.) iskuporakone/poravasara käsihiomakone iskevä mutterinväännin lehtisaha neulahakkuri kiillotuskoneet iskuvasara ja -taltta moottorikäyttöinen ruohonleikkuri oksaleikkuri, trimmeri ja maanmuokkauskoneet Työterveyslaitos www.ttl.fi 4 Lain velvoitteet Mitä valtioneuvoston tärinäasetus edellyttää työnantajia tekemään? arvioimaan tärinän työntekijöille aiheuttamat riskit: terveysvaikutukset ja onnettomuusriskit päättelemään, altistuvatko työntekijät todennäköisesti toimintarajan (kts.alla) ylittävälle päivittäiselle tärinälle ja jos he altistuvat - laatimaan yritykselle tärinäntorjuntaohjelma tai alentamaan tärinäaltistumista niin matalalle tasolle kuin mahdollista - järjestämään säännölliset terveystarkastukset niille työntekijöille, jotka altistuvat säännöllisesti yli toimintarajan olevalle tärinälle tai ovat muuten jatkuvassa riskissä päättelemään, altistuvatko työntekijät todennäköisesti raja-arvon (kts.alla) ylittävälle päivittäiselle tärinälle ja jos he altistuvat - ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin altistumisen vähentämiseksi alle raja-arvon tarjoamaan tietoa ja ohjausta työntekijöille terveysriskeistä ja niistä toimenpiteistä, mihin aiotaan ryhtyä näiden riskien hallitsemiseksi säilyttämään tiedot arvioiduista ja mitatuista altistumistasoista päivittämään riskinarvioinnin säännöllisesti Altistumisen toiminta-arvo ja raja-arvo Mikä on altistumisen toiminta-arvo? Altistumisen toiminta-arvo on se päivittäisen tärinäaltistumisen määrä, jonka ylittyessä työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin altistumisen rajoittamiseksi. Mitä suurempi on altistumistaso, sitä suuremmat ovat riskit ja sitä enemmän työnantajalta vaaditaan toimenpiteitä riskin alentamiseksi. Käsiin kohdistuvalle tärinälle päivittäisen altistumisen toiminta-arvo on 2,5 m/s² A(8). Mikä on altistumisen raja-arvo? Altistumisen raja-arvo on tärinäaltistumisen enimmäismäärä, jolle työntekijä saa yhden työpäivän aikana altistua. Käsiin kohdistuvalle tärinälle päivittäisen altistumisen raja-arvo on 5 m/s² A(8). Se edustaa korkeaa riskiä, jota ei tulisi ylittää. Siirtymäaikasäännökset sallivat tiettyjen vanhojen työvälineiden osalta raja-arvon ylitykset heinäkuuhun 2010 asti. Maa- ja metsätaloudessa käytettäviin välineisiin raja-arvoa sovelletaan heinäkuusta 2014 alkaen. Työterveyslaitos www.ttl.fi 5 Asetus 48/2005, käsitärinä tärinän painotettu kiihtyvyys, m/s2 35 30 25 20 15 10 5 alle toiminta-arvon 0 0,1 0,25 0,5 2 1 4 8 10 altistumisaika, tuntia raja-arvo toiminta-arvo Kuvio 1. Miten tärinäkiihtyvyys ja altistumisaika vaikuttavat altistumiseen. Riskinarviointi Miten aloittaa riskinarviointi? Arvioidaan, aiheuttaako käsiin kohdistuva tärinä merkittäviä riskejä. Esimerkiksi: kartoitetaan työntekijöiltä ja heidän esimiehiltään, mitkä työt sisältävät jatkuvaa altistumista tärinälle (esim. työt, joissa käytetään välineitä, jotka on listattu kohtaan "Minkälaiset työvälineet voivat aiheuttaa tärinästä johtuvia terveyshaittoja?" tai muita täriseviä työkaluja) tarkistetaan onko välineiden käyttöohjeissa varoituksia tärinän aiheuttamista riskeistä kysytään työntekijöiltä, aiheuttavatko käytössä olevat työkalut voimakasta tärinää tai epämiellyttävää jännitystä käsiin tai käsivarsiin. Työterveyshuolto voi tehdä oirekyselyn [linkki terveystarkastusohjeeseen]. Tiedottaminen ja toimenpiteet On tärkeää keskustella työntekijöiden, esimiesten, työsuojeluvaltuutetun ja luottamusmiehen kanssa arvioitaessa käsiin kohdistuvan tärinän riskejä. Tärinän aiheuttamien riskien hallintaan tulee kehittää ja hyväksyä menettelytapa, joka tarjoaa työntekijöille varmuuden työn turvallisuudesta. Heille tulee selittää, miksi heidän kannattaa osallistua riskienhallintatoimenpiteisiin ja terveystarkastuksiin. Työterveyslaitos www.ttl.fi 6 Arvioi, kenellä on riski saada terveyshaittoja tärinäaltistumisesta Jos työpaikalla on riski saada terveyshaittoja tärinäaltistumisesta, täytyy arvioida kenellä on altistumisriski ja kuinka suuri se on. Riskinarvioinnin avulla nähdään, ovatko työntekijöiden altistumistasot todennäköisesti yli toiminta- tai raja-arvon ja pyritään löytämään ne työtehtävät, joita pitää rajoittaa. Työpaikka voi tehdä riskinarvioinnin itse tai pyytää ulkopuolista asiantuntija-apua. Riskinarvioinnin tekijän on hyvä lukea tämä ohje. Hänen tulee tuntea toimialalla käytetyt työprosessit ja kyetä keräämään ja ymmärtämään asiaan kuuluvaa tietoa. Hänen tulee myös laatia toimintasuunnitelma, joka perustuu tehtyihin havaintoihin ja varmistaa, että sitä toteutetaan. Hänen tulee: laatia lista välineistä, jotka voivat aiheuttaa tärinäaltistumista ja millaisissa töissä niitä käytetään kerätä käsikirjoista tietoja työvälineistä (valmistaja, malli, teho, tärinäriski, tieto tärinätasosta) tehdä lista työntekijöistä, jotka käyttävät täriseviä välineitä tai pitävät käsissään tärisevää työstettävää materiaalia ja heidän työtehtävistään huomioida niin tarkasti kuin mahdollista, kuinka kauan työntekijän kädet ovat todellisuudessa kosketuksissa tärisevään työvälineeseen - joskus tämä liipaisinaika voi olla vain muutamia minuutteja useita tunteja kestävän työvaiheen aikana kysyä työntekijöiltä, mitkä työvälineet näyttäisivät aiheuttavan voimakasta tärinää ja onko niiden käytössä ongelmia (esim. työkalun paino, työkalun käytön vaatimat hankalat työasennot, vaikeudet pitää työkalua kädessä ja käyttää sitä) tallentaa asiaan kuuluva tieto ja arvioda sen perusteella keillä on riski saada haittavaikutuksia tärinäaltistumisesta Kuinka tätä tietoa tulisi käyttää? Työtehtävät ryhmitellään sen mukaan, onko niissä riski korkea, keskinkertainen tai matala. Riskienhallintatoimenpiteet suunnitellaan ensin niille työntekijöille, joilla on suurin riski. Karkea ryhmittely voi perustua seuraavaan: Korkea riski (raja-arvon ylittävä altistuminen, >5 m/s²) Työntekijät, jotka säännöllisesti käyttävät iskeviä työkaluja enemmän kuin tunnin päivässä tai jotain pyörivää tai muuta tärisevää työkalua enemmän kuin kaksi tuntia päivittäin Tässä ryhmässä työntekijät altistuvat todennäköisesti raja-arvon ylittävälle päivittäiselle tärinälle. Raja-arvo voidaan joissain tapauksissa ylittää huomattavasti lyhyemmässä ajassa, varsinkin jos työkalut eivät sovi työhön. Keskinkertainen riski (toiminta-arvon ylittävä altistuminen, >2,5 m/s²) Työntekijät, jotka säännöllisesti käyttävät iskeviä työkaluja 15 minuuttia - 1 tunnin päivittäin tai jotain pyörivää tai muuta tärisevää työkalua 1-2 tuntia päivittäin Tässä ryhmässä työntekijät altistuvat todennäköisesti toiminta-arvon ylittävälle päivittäiselle tärinälle. Työterveyslaitos www.ttl.fi 7 Tapaturmariskin arviointi Tapaturmariskin arvioinnissa on kaksi vaihetta: 1) tunnistetaan työpisteet, joissa tärinän aiheuttamaa tapaturmariskiä voi esiintyä (esim. hankalat työasennot hartiatason yläpuolella) 2) työterveyshuolto tunnistaa ne henkilöt, joilla on suuri tapaturmariski esim. käsien puutuneisuuden vuoksi Tarvitseeko työntekijöiden tärinäaltistumista mitata? Karkeat yllä mainitut ryhmittelyt ovat riittävät perusriskinarvionnissa. Tämän perusteella voidaan päättää, ylittääkö altistuminen toiminta- tai raja-arvon ja voidaan suunnitella tarvittavat tehokkaat altistumista rajoittavat toimenpiteet. Tarkemmassa kartoituksessa voidaan joko käyttää olemassa olevia mittaustietoja tärinätasoista tai mitata käytössä olevien työvälineiden tärinätasot. Mittauksien perusteella saadaan varma tulos siitä, onko riski korkea, keskinkertainen vai matala. Yksityiskohtaisempi altistumisarvio voi auttaa: päättämään, mitkä altistumista rajoittavat toimenpiteet olisivat tehokkaimpia ja käytännöllisimpiä varmistumaan siitä, ylittääkö altistuminen toiminta- tai raja-arvon tarkistamaan, ovatko altistumista rajoittavat toimenpiteet olleet tehokkaita Jos päätätetään tehdä yksityiskohtaisempi altistumisarvio , kts. alla "Altistumisen arviointi". Altistumisen arviointi Tärinätasoista löytyy tietoja laitteen käsikirjasta tai laitteen toimittajalta. Taulukossa 1 on koottuna esimerkkejä erilaisten työkalujen mitatuista tärinätasoista. Internetissä on tietopankkeja, joista voi löytää työkalukohtaisia tärinätasoja (kts. Mistä löytyy lisätietoja? -kohta s.11). Taulukko 1. Joitain yleisesti käytettyjen työkalujen tärinätasoja. työväline katupora murskausvasara iskupora neulahakkuri kulmahiomakone iskutaltta kiventyöstövasara moottorisaha pensasleikkuri tasohiomakone matalin (m/s²) 5 8 6 4 3 10 10 2 2 2 tyypillinen (m/s²) 12 15 9 7 6 18 17 6 4 7 korkein (m/s²) 20 25 25 18 15 30 30 10 7 10 Työterveyslaitos www.ttl.fi 8 Jos arvioinnissa käytetään valmistajan ilmoittamia tärinätasoja, pitää tarkistaa, että ne vastaavat sitä työtä, jota työvälineellä kyseisellä työpaikalla tehdään. Jotkin tiedot aliarvioivat huomattavasti työpaikan todellisia tärinätasoja (kts. Valmistajien ja maahantuojien velvollisuudet). Valmistajalta kannattaa kysyä työvälineen tärinätasoja siinä työssä, jossa työntekijät sitä kyseisellä työpaikalla käyttävät. Jos tällaisia tietoja saadaan, niitä voidaan käyttää työntekijöiden tärinäaltistumisen arviointiin. Jos ainoa tieto laitteen tärinätasosta on laitteen käyttöohjeesta/käsikirjasta, voi olla turvallisempaa kaksinkertaistaa tämä luku päivittäistä altistumista arvioitaessa. Täytyy myös tarkistaa havainnoimalla, kuinka kauan työntekijät todellisuudessa altistuvat tärinälle (ts. päivittäinen liipaisinaika, jolloin laite on käynnissä ja kontaktissa työntekijän käsiin). Työntekijät eivät todennäköisesti pysty arvioimaan tätä aikaa kovin tarkasti. Liipaisinaikaa voidaan havainnoida ja mitata esimerkiksi puolen tunnin ajan tyypillisestä työvaiheesta ja käyttää tulosta koko työvuoron aikaisen altistumisen arviointiin. Vaihtoehtoisesti, jos työ on toistuvaa, esimerkiksi monien reikien poraamista muurattuun seinään, voidaan mitata liipaisinaika, joka kuluu reiän poraamiseen ja kertoa sen työvuoron aikana keskimäärin porattavien reikien määrällä. Jos työntekijä altistuu useamman kuin yhden työvälineen aiheuttamalle tärinälle työpäivän aikana, täytyy kerätä tiedot jokaisen työvälineen liipaisinajasta ja todennäköisestä tärinätasosta. Kun tiedot tärinätasoista ja liipaisinajoista on kerätty, tarvitaan avuksi tärinälaskuri, jotta jokaisen työntekijän päivittäinen tärinäaltistuminen voidaan arvioida: (http://www.ttl.fi/NR/rdonlyres/B083075A-F74B-427F-88BC-FC53D118615C/0/tarinalaskuri_et.XLS). Vaihtoehtoisesti päivittäisen altistumisen arviointiin voidaan käyttää yksinkertaista "altistuspisteiden" systeemiä, joka on kuvattu taulukossa 2. Taulukko 2 .Yksinkertainen "altistuspisteiden" systeemi. 3 4 5 6 7 10 12 15 Työkalun tärinätaso (m/s²) 20 30 50 70 100 200 300 450 Pisteitä tuntia kohti (keskim.) Kerro työvälineen saamat pisteet päivittäisellä liipaisinajalla (tunteja) ja vertaa saamaasi lukua toiminta-arvoa ja raja-arvoa vastaaviin pisteisiin 100 pistettä/päivä = altistumisen toiminta-arvo 400 pistettä/päivä = altistumisen raja-arvo Liipaisinajan ja työkalun tärinätason perusteella voidaan kuvion 1 (kts. sivu 4) avulla arvioida, onko koko työpäivän aikainen altistuminen alle toiminta-arvon, toiminta- ja raja-arvon välissä vai yli rajaarvon. Tarkempi käyrästö, joka auttaa päivittäisen altistumisen arvioimisessa löytyy EU:n internetsivuilta: http://www.humanvibration.com/EU/VIBGUIDE/HAV%20Good%20practice%20Guide%20V7.7%20En glish%20260506.pdf Työterveyslaitos www.ttl.fi 9 Tärinämittaukset työpaikalla Jos työpaikan omien työvälineiden tärinätasoja halutaan mitata, mittaajan pitää olla asiaan perehtynyt ammattihenkilö esimerkiksi työhygieenikko, jolla on mittaamiseen tarvittavat välineet. Mittaustulokset voivat olla hyvin vaihtelevia riippuen mm. työntekijän työtavoista, työkalujen kunnosta, työstettävästä materiaalista ja mittaustavoista. Mittaajan taidot ja kokemus ovat tärkeitä, jotta hän tunnistaa nämä epävarmuustekijät ja ottaa ne huomioon tuottaessaan ja tulkitessaan mittaustuloksia. Valmistajien ja maahantuojien velvollisuudet Miten työkalujen ja koneiden valmistajat ja maahantuojat voivat auttaa? Valtioneuvoston päätös koneiden turvallisuudesta (1314/93) velvoittaa työkalujen ja koneiden valmistajia ja maahantuojia suunnittelemaan välineet niin, että tärinäriski on niin vähäinen kuin mahdollista, uusinta teknologiaa hyväksikäyttäen. Välineet tulee varustaa CE-merkinnällä sen merkiksi, että ne täyttävät nämä vaatimukset. Lisäksi terveys- ja turvallisuustiedot pitää olla ohjevihkosessa. Näiden pitää sisältää: varoitukset kaikista laitteen käyttöön liittyvistä tärinäriskeistä tietoa turvallisesta käytöstä ja tarvittaessa koulutusvaatimuksista laitteen huolto-ohjeet lausunto laitteen tärinätasosta (tai lausunto, että testioloissa tärinätaso on ollut alle 2,5 m/s²) sekä tiedot testaustavoista (katso "Altistumisen arviointi"). Valmistajat käyttävät useimmiten kansainvälisesti hyväksyttyjä testejä tärinän mittaamiseksi. Tämä mahdollistaa saman työkalun eri mallien ja merkkien vertailun. Valitettavasti monet näistä testeistä eivät kuitenkaan kuvaa sitä tapaa, jolla työkaluja käytetään töissä, joten todellisuudessa tärinätasot työpaikalla voivat olla paljon suuremmat kuin näissä "laboratorio-olosuhteissa". Riskienhallinta Miten käsiin kohdistuvasta tärinästä johtuvat riskit voidaan hallita? Riskien vähentämiseksi ja hallitsemiseksi on käytettävä kaikki järkevästi toteutettavissa olevat keinot. Ensiksi laaditaan toimintasuunnitelma koskien korkean riskin töitä. Sitten keskitytään keskitason ja matalan riskin töihin. Riskienhallinta sisältää: Vaihtoehtoiset työmenetelmät Etsitään vaihtoehtoisia työmenetelmiä, joilla voidaan poistaa tai vähentää tärinäaltistumista. Työnantajajärjestöt, muut yhteydet teollisuuteen, laitteiden valmistajat ja ammattilehdet voivat auttaa löytämään hyviä käytäntöjä työpaikalle. Koneistetaan tai automatisoidaan työ. Esimerkki: Käytä mieluummin kaivinkoneeseen kiinnitettyä katuporaa kuin käsikäyttöistä poraa betonin murskaamiseen. Työterveyslaitos www.ttl.fi 10 Työvälineiden valinta Varmistetaan, että työtehtäviin valitut välineet ovat ko. töihin sopivia ja että niillä voi suorittaa työn tehokkaasti. Työn suorittaminen välineillä, jotka ovat liian pieniä tai liian tehottomia, vie enemmän aikaa ja altistaa tarpeettoman kauan tärinälle. Valitaan työkalu, joka aiheuttaa vähiten tärinää ja on sopiva ko. työhön. Rajoitetaan tärisevien työkalujen käyttöä aina kun se on mahdollista. Esimerkki: Jos porataan suuria aukkoja tiiliseinään, käytetään mieluummin timanttikärkistä terää joka pyörii, kuin kobolttikärkistä terää joka vaatii sekä pyörivää että iskevää liikettä. Uusien työvälineiden hankinta vanhojen tilalle Työkalut kuluvat ajan saatossa ja ne korvataan uusilla. On tärkeää, että silloin valitaan työvälineet, jotka ovat ko. työhön sopivat ja tehokkaat ja joiden tärinätaso on alhainen. Keskustele vaatimuksistasi useiden valmistajien/markkinoijien kanssa. Tarkista valmistajien/myyntihenkilöiden kanssa, että heidän työvälineensä on ko. työhön sopiva ja tehokas, vertaa eri merkkien ja mallien tärinätasoja, pyydä tietoja tärinätasosta siinä työssä missä laitetta aiotaan käyttää ja kysy vaatiiko laitteen turvallinen käyttö koulutusta. Anna työntekijöiden kokeilla työvälineiden eri malleja ja merkkejä ja ota huomioon heidän mielipiteensä ennen kuin teet ostopäätöstä. Selvitä laitteen tärinän vaimennusmekanismit ja miten laitetta käytetään ja huolletaan niin, että nämä mekanismit toimivat. Varmista että organisaatiossasi on käytäntönä hankkia sopivat työvälineet ottaen huomioon laitteen tärinätaso, tehokkuus ja mahdolliset työn erityisvaatimukset. Kouluta ostoista vastaava henkilökunta tärinään liittyvistä kysymyksistä, niin että he voivat neuvotella valmistajien/markkinoijien kanssa näistä asioista Esimerkki: Jos murskaimessa on tärinävaimennetut kädensijat, pitää tarkistaa, miten konetta tulisi käyttää jotta vaimennus toimisi tehokkaasti. Pitää myös varmistaa, että työntekijät on opastettu käyttämään konetta oikein. Työpisteen suunnittelu Työpisteitä parannetaan niin että huonosta työasennosta johtuva käsien ja ranteiden rasitus on mahdollisimman vähäistä. Käytetään esimerkiksi asetustelineitä ja keventimiä, jotta raskaita työkaluja käytettäessä ei tarvitse käyttää suurta puristusvoimaa. Työpisteen suunnittelu tehdään niin, että huonot työasennot eivät altista tapaturmariskille. Esimerkki: Jos painavaa hiomakonetta käytetään toistuvasti pysyvässä työpisteessä, se kannattaa ripustaa keventimellä, jotta työntekijän käsien kuormaa ja tarvittavaa puristusvoimaa voidaan vähentää. Työterveyslaitos www.ttl.fi 11 Laitteiden huolto Laitteiden huoltosuunnitelma laaditaan niin, että tärinän lisääntyminen voidaan ehkäistä (noudattaen valmistajan ohjeita). Tylsää tai vaurioitunutta betoniporaa tai kuonatalttaa ei kannata käyttää. Kuluvat osat kuten hiomalaikat vaihdetaan tarvittaessa, jotta laite on tehokas ja työntekijän altistumisaika pysyy niin lyhyenä kuin mahdollista. Esimerkki: Moottorisahan teräketjun hampaat tarkistetaan ja teroitetaan säännöllisesti (noudattaen valmistajan ohjeita), jotta moottorisaha toimii optimaalisesti ja työsuoritukseen tarvittava aika voidaan minimoida. Työjärjestelyt Rajoitetaan työntekijöiden tärinäaltisteiseen työhön kuluvaa aikaa Suunnitellaan työt niin, että pitkät yhtämittaiset tärinäaltistumiset vältettäisiin - useat lyhyet jaksot ovat suositeltavampia Jos tärisevien työkalujen käyttö on jatkuvaa tai useasti toistuvaa, järjestetään työnkierto rajoittamaan altistumisaikaa. Pitäisi välttää sellaisia työjaksoja, jotka nostavat tärinän haittavaikutusriskin korkeaksi (katso Korkea riski, raja-arvon ylittävä altistuminen). Esimerkki: Järjestetään työntekijät ryhmiksi, joissa he vaihtavat työtehtäviä, jotta tarpeettoman pitkä tärinäaltistuminen vältettäisiin. Vaatetus Jos on tarpeellista, varustetaan työntekijät suojavaatetuksella, joka pitää heidät lämpiminä ja kuivina. Kylmäaltistumisen minimoiminen vähentää riskiä valkosormisuuskohtauksille, jos työntekijällä on jo tärinätaudin oireita. Käsineet pitävät kädet lämpiminä, mutta niiden tärinältä suojaaviin ominaisuuksiin ei voi luottaa. Mistä tiedetään, että riskienhallinta toimii? Tarkistetaan säännöllisesti, että työntekijät ja esimiehet ovat ottaneet käyttöön tärinäntorjuntaohjelman ja toteuttavat sitä työssään. Keskustellaan säännöllisesti esimiesten, työntekijöiden ja työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen kanssa, onko työvälineiden aiheuttaman tärinän suhteen ongelmia. Tarkistetaan työterveyshuollon kanssa terveystarkastustuloksista ovatko tärinäntorjuntatoimet olleet riittäviä vai tarvitaanko muutoksia. Terveystarkastukset Valtioneuvoston asetus (48/2005), joka perustuu EU:n tärinädirektiiviin, velvoittaa työnantajia järjestämään työntekijöille säännölliset terveystarkastukset, mikäli päivittäinen tärinäaltistuminen ylittää toiminta-arvon 2,5 m/s2. Käsiin kohdistuva tärinä on myös perusteena asetuksessa (Vna 1485/2001) mainituille määräaikaistarkastuksille. Työterveyshuollon ammattihenkilöt huolehtivat terveystarkastusten suorittamisesta ja toistovälin tarpeen arvioinnista. Niistä sovitaan esimerkiksi yrityksen työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa tehtäessä. Työterveyslaitos www.ttl.fi 12 Terveystarkastusten tarkoituksena on: 1. Alkutarkastuksessa löytää työntekijät, jotka ovat tavallista alttiimpia tärinän haittavaikutuksille ja jotka eivät joko sovellu tärinätyöhön lainkaan tai joiden terveyttä ja altistumista tulee seurata tavallista tiheämmin. 2. Seurantatarkastuksessa löytää mahdollisimman varhain työntekijät, joilla ilmenee oireita, jotka voivat olla käsiin kohdistuvan tärinän aiheuttamia, pyrkiä vähentämään heidän altistumistaan ja lähettää tärinätautiepäilyt jatkotutkimuksiin mahdollisen ammattitaudin selvittämiseksi. 3. Auttaa työntekijöitä pysymään terveinä töissä. 4. Varmistaa tärinäntorjuntatoimenpiteiden riittävyys. Tiedotus ja opastus Mitä tietoja ja koulutusta tulee antaa työntekijöille? Tietoa käsiin kohdistuvan tärinän terveysvaikutuksista. Mikä työ aiheuttaa käsiin kohdistuvaa tärinää? Onko heillä riski ja jos on, onko riski korkea (raja-arvon ylittävä altistuminen), keskitasoinen (toiminta-arvon ylittävä altistuminen) vai matala (altistuminen alle toiminta-arvon) Tietoa tärinäriskiin vaikuttavista tekijöistä (esim. tärinätasot, päivittäisen altistumisen kesto, altistuminen viikossa, kuukaudessa ja vuodessa) Miten tunnistaa oireet ja mihin ottaa yhteyttä jos niitä esiintyy? Terveystarkastusten tarpeesta, miten ne voivat auttaa säilymään työkykyisenä, miten ne järjestetään, miten tuloksia hyödynnetään ja tulosten luottamuksellisuudesta Keinoista minimoida riskit: - työtapojen muutokset tärinäaltistumisen vähentämisesksi - oikea työvälineiden valinta, käyttö ja huoltaminen - oikea välineiden käyttötekniikka, mm. vähentää tarvittavaa puristusvoimaa - hyvän verenkierron ylläpitäminen töissä lämpimällä vaatetuksella ja hieromalla sormia, välttämällä ääreisverenkiertoa supistavaa lääkitystä ja lopettamalla tupakointi. Ehdotukset neuvonnasta ja opastuksesta on hyvä käsitellä yhdessä työsuojeluvaltuutetun kanssa. Työterveyslaitos www.ttl.fi 13 Mistä löytyy lisätietoja? Työterveyslaitoksen tärinä-sivut: http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Aihesivut/Tyohygienia/Tarina/ Työterveyslaitoksen tärinätauti-sivut: http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Aihesivut/Ammattitaudit/Ammattitautiluettelo/Tärinätauti.htm Työsuojelupiirit: http://www.tyosuojelu.fi/fi/tarina Tärinädirektiivi: http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/site/fi/oj/2002/l_177/l_17720020706fi00130019.pdf Tärinäasetus: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050048 Työmelu ja tärinä-opas: http://fi.osha.europa.eu/good_practice/ohjeet/stm/tyomelu.pdf Euroopan työterveys- ja turvallisuusviraston ohjeita: http://fi.osha.europa.eu/good_practice/koneet/paastot.stm#Tärinä Ruotsalainen tietokanta eri työvälineiden tärinätasoista: http://www.vibration.db.umu.se/sv/default.lasso EU:n ohjeisto hyvistä käytännöistä käsiin kohdistuvan tärinän suhteen (englanniksi): http://www.humanvibration.com/EU/VIBGUIDE/HAV%20Good%20practice%20Guide%20V7.7%20En glish%20260506.pdf Tämä ohje on brittiläisen työsuojelun asiantuntijalaitoksen, HSE:n (Health and Safety Executive), luvalla vapaasti käännetty suomeksi HSE:n internet-sivuilla olevasta ohjeesta "Control the risks from hand-arm vibration. Advice for employers on the Control of Vibration at Work Regulations 2005" (http://www.hse.gov.uk/pubns/indg175.pdf) ja sovellettu suomalaisiin oloihin. Tämän ohjeen ovat muokanneet: Riitta Sauni ja Rauno Pääkkönen / Työterveyslaitos Työterveyslaitos www.ttl.fi
© Copyright 2024