Talousarvio 2016, talousarviokirja
016 Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016–2019 TAMPEREEN KAUPUNKI JULKAISUT TOIMINTA JA TALOUS 2015 talousarvio 2016 taloussuunnitelma 2016-2019 KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 16.11.2015 JULKAISIJA: TAMPEREEN KAUPUNKI, KONSERNIHALLINTO, HALLINTO- JA TALOUSRYHMÄ Kansien suunnittelu: DesignKomitea Kannen kuva: Tuula Kaakinen Paino: Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy Esipuhe Esipuhe Tampere käännekohdassa - suurten muutosten vuosi V uonna 2016 tehdään Tampereella kauaskantoisia ratkaisuja. Sote-uudistus, toimintamallin uudistus, kuntatalouden tehostaminen, isot investoinnit, palveluverkon uudistaminen ja päätös katuraitiotiestä vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Tampereen väkiluku ylittänee vuoden 2015 loppuun mennessä 225 000 asukkaan rajapyykin. Viime vuosina kaupunkiseudun väestön kasvu on keskittynyt entistä enemmän Tampereelle ja ennusteen mukaan tämä kehitys tulee jatkumaan. On merkille pantavaa, että maamme talouden vaikeina vuosina keskuskaupunkien vetovoima vain kasvaa. Tampereelle tullaan opiskelemaan, etsimään töitä, yrittämään ja luomaan parempaa elämää. Näihin tarpeisiin kaupungin on vastattava. Suomen kunnat ovat suurten uudistusten edessä. Sote-uudistus muuttaa kuntien tehtäviä radikaalisti. Maan hallitus on asettanut tavoitteekseen julkisen talouden vahvistamisen 6 miljardilla eurolla vuoteen 2021 mennessä. Kuntatalouden osuus on tästä kolmannes ja se koostuu muun muassa sote-uudistuksen tuomista säästöistä ja kuntien lakisääteisten tehtävien karsimisesta ja velvoitteiden vähentämisestä. Tampereen kaupunki vastaa julkisen talouden haasteisiin muun muassa uudistamalla toimintamalliaan. Sujuvoitamme palveluita, parannamme niiden laatua ja kustannustehokkuutta ja selkeytämme vastuita. Samalla tavoittelemme innovatiivista ja mahdollistavaa toimintakulttuuria, jonka ytimessä on henkilöstön osaamisen hyödyntäminen, johtamisen kehittäminen sekä uudenlainen kumppanuusajattelu. Haluamme rakentaa kaupunkia ja sen palveluja yhdessä eri toimijoiden kanssa. Uudistuksella valmistaudumme myös uuteen kuntaan, jonka tehtävät painottuvat elinvoiman, koulutuksen, sivistyksen ja hyvän kaupunkiympäristön luomiseen. Konsernihallinnon uudistus tulee voimaan vuoden 2016 alussa. Valtuuston linjauksen mukaisesti kaupungin sisäisessä toiminnassa luovutaan vuonna 2017 tilaajan ja tuottajan erottelusta ja siirrytään uuteen, johtamisen selkeyttä korostavaan malliin. Hyväksi koettua pormestarimallia jatkamme, mutta muilta osin poliittisen johtamisen kehittäminen linjataan vuoden 2015 lopussa ja vuoden 2016 aikana. Uusi toimintamalli on kokonaisuudessaan käytössä 1.6.2017 uuden valtuustokauden alkaessa. Toimintamallin uudistuksen ohella talousarviovalmisteluun ovat vaikuttaneet maan hallituksen kuntien taloutta ja tehtäviä koskevat linjaukset. Kuntatalous jatkuu vuosikymmenen loppuun saakka erittäin kireänä ja kunnat joutuvat sopeuttamaan toimintojaan ja palvelujaan supistuviin tuloihin. Kuntien talousongelmiin on luvassa helpotuksia vain, mikäli hallituksen alustavat kaavailut kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkamisesta realisoituvat. Tampere on vuodesta 2013 lähtien onnistunut menojen hallinnassa kiitettävästi. Viime vuonna kaupungin nettomenot kasvoivat vain 0,5 prosenttia ja kuluvan vuoden vertailukelpoinen menojen kasvu on jäämässä alle kahden prosentin. Kun palvelujen tarve on samaan aikaan jatkanut kasvuaan, on maltillinen menojen kasvu osoitus toimintojen huomattavasta tehostumisesta. Menojen kasvua on hillitty ilman, että palvelujen laatua tai määrää on erityisesti heikennetty. Tämä on hyvä saavutus, mistä haluan kiittää kaupungin koko henkilöstöä. Vuoden 2016 talousarviossa kaupungin nettomenot kasvavat vuoden 2015 toteumaennusteeseen verrattuna vain 0,8 prosenttia, mikä asettaa ensi vuoden toiminnalle haasteita. Vuosikate on 76,2 miljoonaa euroa. Se on kaupungin investointitarpeisiin nähden liian pieni. Huolimatta ennätyksellisen matalasta menojen kasvusta talousarvio on noin 16 miljoonaa euroa alijäämäinen, koska verotulojen ja valtionosuuksien kasvu on menojen kasvua hitaampaa. On kuitenkin syytä muistaa, että kaupungin nettomenot ovat 1 133 miljoonaa euroa, joten alijäämä ei ole kovin dramaattinen. Silti meillä riittää tuleville vuosille kirittävää, jotta talous saadaan käännettyä ylijäämäiseksi. Vastaamme nykyisiin ja tuleviin haasteisiin investoimalla lähivuosina voimakkaasti työtä, kasvua ja vetovoimaa edistäviin hankkeisiin. Investointien avulla luomme edellytyksiä kasvavien palvelutarpeiden rahoittamiseksi ja edistämme kaupungin kestävää kehitystä. Ensi vuonna korjaamme ja rakennamme Tampereen kaupungin talousarvio 2016 3 Esipuhe toimitiloja lähes 100 miljoonalla eurolla. Pelkästään päiväkotien ja koulujen investointeihin osoitetaan lähes 40 miljoonaa euroa. Kaupunkiympäristön perusinvestointeihin kohdennetaan yli 50 miljoonaa euroa ja merkittäviin kaupunkikehitysinvestointeihin osoitetaan (Rantaväylän tunneli, raitiotie, Hiedanranta, Vuores, Keskusta) noin 35 miljoonaa euroa. Keskustan ja Vuoreksen aluekehitysohjelmat etenevät ja Hiedanrannan uuden kaupunginosan kehittäminen saa vauhtia. Rantaväylän tunneli mahdollistaa Ranta-Tampellan asuinalueen rakennustyöt ja katuraitiotien rakentamisesta tehdään lopullinen päätös valtuustossa. Innovatiivisilla hankinnoilla haemme parempia ja kustannustehokkaampia palveluja. Tästä esimerkkinä ovat alueelliset hyvinvointikeskukset, joista ensimmäisiä toteutetaan Lielahdessa, Tesomalla ja Linnainmaalla kaupungin, yritysten ja yhteisöjen yhteiskehittämisellä. Kehittyvän kaupungin on uskallettava investoida tulevaisuuteen. Isot kehityshankkeemme ovat myös alustoja asumisen, liikkumisen, palvelujen ja liiketoiminnan innovaatioille. Näin voimme synnyttää yrityksille referenssejä, tehdä kaupungistamme entistäkin kiehtovamman ja nousta älykkäiden kaupunkien edelläkävijäksi. Vahvistamme Tampereen näkyvyyttä myös kansainvälisissä verkostoissa, jotta saamme tänne lisää tapahtumia, matkailijoita, osaajia ja sijoituksia. Tampereen erityispiirre suurten kaupunkien joukossa on korkea työttömyysaste, joka näkyy sekä verotulojen hitaana kasvuna että toimeentulotukimenojen kasvuna. Vuoden 2015 aikana työttömien työnhakijoiden määrä ylitti 20 000, mitä ei ole tapahtunut sitten 1990-luvun alun laman. Talouden rakennemuutos on koetellut kaupunkiamme. Siihen on vastattava aktiivisella koulutus- ja elinkeinopolitiikalla. Tässä tärkeä rooli on korkeakoulujemme yhdistymiseen tähtäävällä Tampere3-hankkeella. Uutena haasteena joudumme vastaamaan turvapaikanhakijoiden kasvavaan määrään. Meidän on varauduttava siihen, että oleskeluluvan saaneet turvapaikan hakijat hakeutuvat suuriin kaupunkeihin. Maahanmuuton kasvu on käännettävä voimavaraksi. Se edellyttää hyviä kotouttamisen palveluja ja maahanmuuttajien työllistämistä mm. niille aloille, joilla vallitsee työvoimapula. Maahanmuuttajat tukevat Tampereen kansainvälistymistä, mikä on aina ollut yksi avain kaupunkimme menestykseen. Tiukan talouden ajoista huolimatta vuoden 2016 talousarvio on laadittu hyvässä yhteistyössä niin virka- kuin luottamushenkilöiden kesken. Sen avulla voidaan huolehtia tamperelaisten palveluista ja myös uudistaa kaupunkiamme kohtaamaan huomisen haasteet. Anna-Kaisa Ikonen Pormestari 4 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo ESIPUHE..................................................................................................................................................................3 YLEISET LÄHTÖKOHDAT.......................................................................................................................................7 Talous- ja strategiaprosessi............................................................................................................................ 9 Organisaation keskeiset muutokset...................................................................................................... 9 Toimintaympäristö..........................................................................................................................................11 Väestö........................................................................................................................................................11 Työ............................................................................................................................................................. 13 Asuminen.................................................................................................................................................14 Taloudelliset lähtökohdat.............................................................................................................................. 15 Talouden kehitysnäkymät...................................................................................................................... 15 Kuntatalous.............................................................................................................................................. 15 Kaupungin talous ...................................................................................................................................16 Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta................................................................................................ 21 Talousarvion osat.................................................................................................................................... 21 Talousarvion sitovuus.............................................................................................................................22 Tilivelvollisen seurantavastuu...............................................................................................................23 Henkilöstö....................................................................................................................................................... 24 STRATEGIAOSA....................................................................................................................................................27 Tampereen kaupungin strategisen kehittämisen suuntaviivat............................................................... 29 Strateginen johtamisjärjestelmä.......................................................................................................... 29 Yhteinen Tampere – näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia....................................................... 29 Rakenteelliset muutokset vuoden 2016 sitovien toiminnan tavoitteiden keskiössä................... 29 Kehittämisprojektien painopisteet.......................................................................................................37 Palvelujen hankinnan ja kilpailuttamisen periaatteet.......................................................................37 KONSERNIHALLINTO JA KONSERNIPALVELUT...............................................................................................41 Konsernihallinto............................................................................................................................................. 43 Konsernipalvelut............................................................................................................................................46 Konsernipalvelut Koppari......................................................................................................................46 Työllisyydenhoidon palveluyksikkö..................................................................................................... 48 Viranomaispalvelut................................................................................................................................49 TILAAJAOSA......................................................................................................................................................... 51 Lasten ja nuorten kasvun tukeminen..........................................................................................................53 Varhaiskasvatus ja esiopetus.................................................................................................................55 Perusopetus............................................................................................................................................ 56 Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut...................................................................................................57 Psykososiaalisen tuen palvelut............................................................................................................. 58 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut......................................................................................................... 59 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen...................................................................................................60 Ammatillinen koulutus ..........................................................................................................................61 Lukiokoulutus......................................................................................................................................... 62 Elinkeino- ja työllisyyspalvelut ............................................................................................................ 63 Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen.................................................................................................64 Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut............................................... 66 Kulttuuripääomapalvelut...................................................................................................................... 67 Kulttuuri- ja liikuntakasvatus............................................................................................................... 68 Kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut............................................................................................. 69 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 5 Sisällysluettelo Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen.................................................................................................. 70 Ennaltaehkäisevät palvelut....................................................................................................................72 Perusterveydenhuollon avopalvelut.....................................................................................................73 Sairaalapalvelut...................................................................................................................................... 74 Päihde- ja mielenterveyspalvelut ........................................................................................................75 Sosiaalisen tuen palvelut ..................................................................................................................... 76 Vammaispalvelut ....................................................................................................................................77 Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen.................................................................................................... 79 Omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palvelut .........................................................81 Kotona asumista tukevat palvelut....................................................................................................... 82 Sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelut................................................................................ 84 Kaupunkiympäristön kehittäminen............................................................................................................ 85 Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen.......................................................................................... 88 Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito..................................................................................90 Joukkoliikenne........................................................................................................................................ 92 Pelastustoimi..........................................................................................................................................94 TUOTTAJAOSA..................................................................................................................................................... 95 Hyvinvointipalvelut....................................................................................................................................... 97 Avopalvelut............................................................................................................................................. 98 Kotihoito ja asumispalvelut................................................................................................................. 101 Sairaala- ja kuntoutuspalvelut.............................................................................................................103 Varhaiskasvatus ja perusopetus......................................................................................................... 106 Toisen asteen koulutus........................................................................................................................ 109 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut...........................................................................................................113 Pirkanmaan pelastuslaitos.......................................................................................................................... 116 Liikelaitokset................................................................................................................................................. 118 Tampereen Vesi Liikelaitos.................................................................................................................. 119 Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos...........................................................................................124 Tampereen Infra Liikelaitos.................................................................................................................126 Tampereen Ateria Liikelaitos...............................................................................................................128 Tampereen Tilakeskus Liikelaitos........................................................................................................130 Rahastot.........................................................................................................................................................143 Vahinkorahasto......................................................................................................................................143 TUOTTAJAOSA - RAHASTOT.............................................................................................................................143 LASKELMAT........................................................................................................................................................145 Tuloslaskelma................................................................................................................................................147 Verotulot.................................................................................................................................................150 Valtionosuudet....................................................................................................................................... 153 Korkotulot ja -menot............................................................................................................................154 Muut rahoitustuotot ja -menot .......................................................................................................... 155 Investoinnit...................................................................................................................................................156 Rahoituslaskelma......................................................................................................................................... 160 Antolainauksen muutokset..................................................................................................................162 Korollisten velkojen muutokset..........................................................................................................163 LIITTEET...............................................................................................................................................................165 Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja -yhteisöt.............................................................................................167 Merkittävät aluerakennushankkeet........................................................................................................... 178 Hiedanranta........................................................................................................................................... 178 Keskustahanke.......................................................................................................................................179 Vuores-hanke........................................................................................................................................ 180 Täydentäviä tietoja.......................................................................................................................................184 Kaupunginvaltuustossa 16.11.2015 tehdyt muutokset talousarvioon.............................................186 6 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Yleiset lähtökohdat Yleiset lähtökohdat Yleiset lähtökohdat Talous- ja strategiaprosessi Organisaation keskeiset muutokset Tampereen kaupungin organisaatio 1.1.2016 Toimintaympäristö Väestö Työ Asuminen Taloudelliset lähtökohdat Talouden kehitysnäkymät Kuntatalous Kaupungin talous Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion osat Talousarvion sitovuus Tilivelvollisen valvontavastuu Henkilöstö Tampereen kaupungin talousarvio 2016 7 8 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Yleiset lähtökohdat Talous- ja strategiaprosessi Vuoden 2016 talousarviota on valmisteltu keväästä 2015 alkaen. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous käsitteli 7.4.2015 talousarvion laadinnan pohja-aineistoa. Suunnittelukokous hyväksyi taloussuunnitelmakauden liikkumavaran sekä kuluvan vuoden talouden tasapainottamisen tavoitteet jatkovalmistelun pohjaksi. Kau- punginvaltuusto käsitteli talousarviota talous- ja strategiaseminaarissa 4.5.2015. Konsernin johtoryhmä valmisteli talousarviokehystä kehysseminaarissaan 19.5.2015. Kaupunginhallitus hyväksyi 1.6.2015 talousarviokehyksen, joka sisälsi esitykset toiminnan tavoitteista, liikkumavaran kohdentamisesta ydinprosesseit- tain, menojen kasvusta sekä investointien tasosta. Kaupungin johtoryhmän talousarvioseminaarissa 6.10.2015 tasapainotettiin talousarvioon tehdyt esitykset ja toiminnan tavoitteet taloudelliseen liikkumavaraan. Pormestarin talousarvioehdotus esiteltiin valtuustolle ja tiedotusvälineille 26.10.2015. Organisaation keskeiset muutokset Kaupunginhallituksen suunnittelukokous hyväksyi 12.1.2015 toimintamallin uudistusprojektin eli Tampere 2017 -projektin alustavan vaiheistuksen, ja kaupunginvaltuusto päätti 15.6.2015 toimintamallin uudistamisen keskeisistä tavoitteista. Tavoitteet ovat asiakaslähtöisyyden, kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien sekä kumppanuusajattelun vahvistaminen, johtamisen selkeyttäminen ja kehittäminen, toiminnan taloudellisuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen. Kaupungin uuden toimintamallin lähtökohtana ovat kaupungin perustehtävät eli hyvinvoinnin ja elinvoiman vahvistaminen sekä kaupunkirakenteen ja -ympäristön kehittäminen. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa poliittista johtamista kehittämällä pormestarimallia. Kaupungin sisäisessä toiminnassa luovutaan nykyisestä tilaajan ja tuottajan erottelusta ja tilalle kehitetään uusi, nykyisen mallin hyviä puolia hyödyntävä, johtamisjärjestelmä. Kaupungin toimintamallin uudistaminen käynnistyi vuonna 2015 Tampere 2017 -projektina. Toimintamallin uudistaminen alkoi tavoitteiden määrittelyllä ja pääperiaatteiden linjaamisella. Varsinaiset muutokset alkavat konsernihallinnosta ja ne on suunniteltu toteutettavaksi 1.1.2016 alkaen. Uudistuksen tavoitteena on vähentää hallintoportaita ja yksinkertaistaa hallintoa. Tullinkulman Työterveys Liikelaitoksesta muodostetaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa yhteinen yhtiö vuoden 2016 alusta. Yhtiöittäminen toteutetaan siten, että ensivaiheessa Tampereen kaupunki perustaa Tullinkulman Työterveys Oy nimisen osakeyhtiön. Perustettava yhtiö hankkii toimialalla vaadittavat luvat ja valmistautuu ottamaan vastaan Tullinkulman Työterveys Liikelaitokselta ja myöhemmin Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä ostettavan työterveysliiketoiminnan. Yhtiön päätarkoituksena on tuottaa omistajilleen monipuolisia työterveyshuoltoon liittyviä palveluja. Yhtiö myös järjestää/tuottaa Tampereen kaupungille lainsäädännössä (työterveyshuoltolaki) määritellyt työterveyshuoltoon liittyvät, kaupungissa toimiville työnantajille/ammatinharjoittajille, tarjottavat palvelut. Tampereen Logistiikka Liikelaitos tarjoaa asiakkailleen laadukkaita ja kustannustehokkaita hankinta-, varastointi-, kuljetus-, kalustovuokraus- ja henkilöliikennepalveluja. Tampereen Logistiikka Liikelaitoksesta muodostetaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa yhteinen yhtiö, Tuomi Logistiikka Oy, vuoden 2016 alusta. Yhtiön tarkoitus on tuottaa kaupungille ja sairaanhoitopiirille nykyisen kaltaiset palvelut. Tuomi Logistiikka Oy:stä Tampereen kaupunki omistaa 51 prosenttia ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 49 prosenttia. Yhtiöstä tulee kaupungin tytäryhtiö ja yhtiö käyttää kaupungin tukipalveluja. Tampereen kaupungin sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tuotantoalueen kuvantamistoiminnot yhdistyvät Pirkanmaan sairaanhoitopiiri kuntayhtymään kuulu- vaan Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitokseen liikkeenluovutuksella vuoden 2016 alusta. Kuvantamisyksiköiden yhdistämisellä voidaan varautua paremmin myös tulevaan radiologipulaan. Kuvantamisyksiköiden yhdistämiseen liittyy merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä. Kuvantamistoiminnan yhteistyön hyödyt ovat suurimmaksi osaksi aitoja kassavirtaperusteisia kustannushyötyjä (mm. tutkimustuotannon tehostaminen, työn järjestelyt, erikoistuminen toimipisteittäin ja investointien keventäminen). Säästöpotentiaali kasvaa asiantuntijoiden mukaan vuosittain uudelleenjärjestelyn myötä. Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kesken valmistellaan rakenteellisia yhteistyöselvityksiä edellä mainittujen lisäksi urologian, rintasyöpäleikkausten, sukupuolitautien poliklinikkatoimintojen ja tietohallintoyhteistyön osalta. Hatanpään sairaalan ja Taysin urologian toiminnot yhdistetään ja keskitetään Taysiin, jonne perustetaan urologian taseyksikkö vuoden 2016 aikana. Rintasyöpäleikkaukset keskitetään Hatanpään sairaalaan vuoden 2016 aikana. Erikseen selvitetään Taysin yleiskirurgian muun leikkaustoiminnan kuin rintasyöpäkirurgian osuus. Tampereen yliopistollisen sairaalan sukupuolitautien poliklinikkatoiminnat yhdistetään vuoden 2016 keväällä Tampereen kaupungin sukupuolitautien poliklinikkatoiminnan kanssa. Tampereen kaupungin talousarvio 2016 9 Yleiset lähtökohdat TAMPEREEN KAUPUNGIN ORGANISAATIO 1.1.2016 KAUPUNGINVALTUUSTO Keskusvaalilautakunta KAUPUNGINHALLITUS Liiketoimintajaosto Tarkastuslautakunta Henkilöstöjaosto PORMESTARI Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus KONSERNIHALLINTO Konsernijohtaja Konserniohjausyksikkö Tilaajaryhmä Kaupunkikehitysryhmä TILAAJALAUTAKUNNAT Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Ikäihmisten palvelujen lautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta Osaamis- ja elinkeinolautakunta Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Yhdyskuntalautakunta apulaispormestari apulaispormestari apulaispormestari Sopimus Hallinto- ja talousryhmä HYVINVOINTIPALVELUT JOHTOKUNNAT LIIKELAITOKSET JOHTOKUNNAT Avopalvelut Tampereen Ateria Kotihoito ja asumispalvelut Tampereen Infra Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Tampereen Kaupunkiliikenne Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampereen Tilakeskus Toisen asteen koulutus Tampereen Vesi Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sara Hildénin taidemuseo apulaispormestari Pirkanmaan Pelastuslaitos Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta TYTÄRYHTIÖT JA -YHTEISÖT 10 Konsernipalvelut Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Yleiset lähtökohdat Toimintaympäristö Väestö Tampereen väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 223 004 asukasta. Viime vuoden lähes 2 600 asukaan kasvu jäi vuodesta 2013, jolloin väkimäärä kasvoi poikkeuksellisen paljon eli yli 3 000 asukkaalla. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan väkiluku oli elokuun 2015 lopussa 224 506 henkilöä. Väestön kasvun ennakoidun lievän tasaantumisen vuoksi vuoden 2015 lopun asukasmääräksi arvioidaan noin 225 400. Tampereen kaupunkiseudun väkiluku joulukuun 2014 lopussa oli 373 575 asukasta, mikä oli 4 050 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Elokuun lopussa kaupunkiseudun asukasmäärä oli kasvanut vuoden alusta noin 2 600 asukkaalla. Viime vuosina kaupunkiseudun väestönkasvu on keskittynyt entistä vahvemmin Tampereelle. Kaupungin oman väestösuunnitteen mukaan vuosikasvu lähivuosina on 2 2002 500 asukasta, jolloin vuonna 2020 tamperelaisia olisi 237 500. Ensi vuosikymmenellä kasvun arvioidaan vähenevän kuolleisuuden nousun myötä. 250 000 asukaan rajan odotetaan ylittyvän loppuvuonna 2026 ja vuonna 2030 tamperelaisia arvioidaan olevan noin 257 000. Uusia tamperelaisia syntyy keskimäärin 200 kuukaudessa. Ennätysvuoden 2012 jälkeen syntyneiden määrä on pysynyt noin 2 500 lapsessa vuodessa, mihin ylletään kuluvanakin vuonna. Vuosikymmenen loppua kohti syntyvyyden odotetaan lisääntyvän. Päivähoitoikäisiä on ollut 2000-luvulla vuosi vuodelta enemmän. Vuonna 2014 päivähoitoikäisten määrä kasvoi 250 lapsella. Viiden vuoden kasvu oli yhteensä 1 200 lasta. Kouluikäisiä oli vähiten vuonna 2011, jonka jälkeen kouluikäisten määrä on noussut lähes 400:lla. Alle 16-vuotiaita asui Tampereella vuoden 2014 lopussa 32 337 eli 15 prosenttia väestöstä. Viime vuoden lopussa 65 vuotta täyttäneitä oli 40 250 eli 1 200 enemmän kuin vuotta aiemmin. Heidän osuutensa väestöstä oli noussut 18 prosenttiin. Tampereella oli sa- Väestön muutokset 3500 taa työikäistä kohti 47 alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä. Huoltosuhde säilyi Helsingin (43) jälkeen maan toiseksi parhaana. Koko maan väestöllinen huoltosuhde oli 57. Vuonna 2020 arvioidaan päivähoito- ja kouluikäisiä olevan 36 100, joten päivähoito- ja koulupaikkoja tarvitaan lisää yli 3 500 lapselle. Samanaikaisesti vuoteen 2020 mennessä ikäihmisten määrä nousee 45 900 asukkaaseen. Vuoden 2020 jälkeen 65–74-vuotiaiden määrä alkaa laskea. Vuoteen 2030 mennessä on 75 vuotta täyttäneitä yli kaksi kertaa ja 85 vuotta täyttäneitä lähes kolme kertaa enemmän kuin vuosituhannen vaihteessa. Vuonna 2013 nettomuuttovoitto oli ennätykselliset 2 366 henkilöä, josta maassamuuton osuus oli 1 690 henkilöä. Näin suuri muuttoaalto on koettu edellisen kerran 1990-luvulla kotikuntalain muutoksen jälkimainingeissa. Vielä viime vuonna lähtömuuton vähäisyys varsinkin vuoden lopussa nosti muuttovoiton 2 000 asuk- Lasten ja ikäihmisten ikäryhmät 2000–2030 henkilöä Nettomuutto Syntyneiden enemmyys 3000 25000 henkilöä 22500 20000 2500 17500 2000 15000 1500 12500 1000 7500 0-6vuot. 7-15vuot. 65-74vuot. 75-84vuot. 85+vuot. 10000 5000 500 2500 0 Lähde: Tilastokeskus, 2016-2018 kaupungin oma väestösuunnite 2018 2016 2014 2012 2010 2008 2006 2004 2002 2000 1998 1996 1994 1992 1990 0 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Lähde: Tilastokeskus, kaupungin oma väestösuunnite Tampereen kaupungin talousarvio 2016 11 Yleiset lähtökohdat kaaseen. Kuluvana vuonna on lähtömuutto selvästi lisääntynyt ja muuttovoitto elokuun loppuun mennessä pienentynyt samaan suuruusluokkaan kuin vuonna 2012, jolloin koko vuoden muuttovoitoksi kirjattiin 1 500 asukasta. Suurin osa vuoden muuttovoitosta muodostuu elo-syyskuussa opiskelijoiden saapuessa opinahjoihinsa. Suomen kaikista seutukunnista Tampereen seutukunta saa eniten muuttovoittoa Helsingin seutukunnan jälkeen. Tampereelle muutetaan pääasiassa muiden maakuntien keskuksista. Tampereelta muuttokuorma suuntautuu edelleen kehyskuntiin ja pääkaupunkiseudulle. Viime vuosina tosin naapurikuntiin muutot ovat lähes puolittuneet. Muuttotappio oli vain vajaa 1 000 henkilöä, kun ennätysvuosina se on ollut yli 2 000 asukasta. Tampereelle muuttajat ovat nuoria, opiskelijoita ja työttömiä. Poismuuttajat puolestaan ovat opintonsa suorittaneita, työn perässä lähteviä nuoria tai päivähoitoikäisten lasten perheitä, joista jälkimmäisten muutot ovat selvästi vähentyneet. Vastaavasti kouluikäisten lasten perheitä on jo useana vuonna muuttanut Tampereelle enemmän kuin pois täältä. 15 vuotta täyttäneistä tamperelaisista kolme neljästä on suorittanut jonkin asteisen tutkinnon, mikä on enemmän kuin ko- ko maassa keskimäärin (69 %) ja hieman enemmän kuin Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa keskimäärin. Keskiasteen koulutuksen saaneita on Tampereella 41 prosenttia ja ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijan koulutusasteen saaneita 13 prosenttia. Tampereella opiskelee 58 000 opiskelijaa peruskoulun jälkeisessä koulutuksessa, mikä on toiseksi eniten koko maassa Helsingin jälkeen. Vuoden 2014 lopussa Tampereella asui 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta. Vuoden aikana ulkomaalaisten määrä kasvoi lähes 320 henkilöllä, mikä oli vähemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin. Ulkomaalaisista eniten oli Viron, Venäjän, Afganistanin, Kiinan ja Irakin kansalaisia. Aikaisempina vuosina on Venäjän kansalaisia ollut eniten, mutta viime vuonna heidän määränsä (samoin kuin Somalian kansalaisten) määrä väheni Suomen kansalaisuuden myötä. Äidinkielenään jotakin muuta kuin suomen, ruotsin tai saamen kieltä puhuvia oli 14 622. Vieraskielisten määrä kasvoi vuoden aikana noin 800 henkilöllä. Yhteensä 107 eri kielestä puhutuimmat olivat venäjä, arabia, persia, eesti ja englanti, joita puhuvien määrä on myös viiden vuoden aikana kasvanut eniten. Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa, mikä oli vähemmän kuin koko maassa Pienituloiset 2000-2013 45 000 Pienituloiset 40 000 Pienituloiset alle 18-vuotiaat 35 000 Pitkittyneesti pienituloiset 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 0 Lähde: Tilastokeskus 12 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 keskimäärin. Tulonsaajista kolmannes ansaitsi alle 15 000 euroa vuodessa. Asuntokuntien käytettävissä oli 21 124 euroa kulutusyksikköä kohti. Tämä mediaanitulo oli pienempi kuin Tampereen seutukunnassa, Pirkanmaan maakunnassa tai koko maassa. Veronalaisia keskituloja pienentää opiskelijoiden suuri määrä. Vuonna 2013 Tampereella oli lähes 39 000 pienituloista henkilöä eli 18 prosenttia tamperelaisista. Seutukunnassa heidän osuutensa oli 15 prosenttia ja koko maassa 14 prosenttia. Koko 2000-luvun jatkunut pienituloisuuden lisääntyminen taittui vuonna 2012. Pienituloisiksi on määritelty ne asuntokunnat, joiden käytettävissä oleva tulo jää pienemmäksi kuin 60 prosenttia kaikkien asuntokuntien mediaanitulosta. Pienituloisuusraja vaihtelee asuntokunnan koon mukaan, esimerkiksi yhden aikuisen kotitalous oli pienituloinen, jos käytettävissä oleva rahatulo oli 14 229 euroa vuodessa eli alle 1 186 euroa kuukaudessa. Lasten pienituloisuusriski on Tampereella edelleen hieman korkeampi kuin koko väestössä. Vuonna 2013 pienituloisissa asuntokunnissa asui 6 600 alle 18-vuotiasta lasta, eli 19 prosenttia ikäluokasta. Pitkittyneesti pienituloisia eli henkilöitä, jotka ovat kuuluneet pienituloisiin kotitalouksiin tilastovuoden lisäksi kahtena vuotena kolmen edellisvuoden aikana, oli yhteensä 23 700 henkilöä. 2000-luvulla heidän määränsä on yli kaksinkertaistunut. Tampereella pitkäkestoinen pienituloisuus koskettaa erityisesti eläkeikäisiä. Riski kasvaa iän myötä niin, että joka neljäs 80 vuotta täyttänyt tamperelainen on pitkittyneesti pienituloinen; naisista jopa joka kolmas. Tampereella oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 118 078 asuntokuntaa, joista yhden henkilön asuntokuntien määrä oli lähes puolet. Asuntokuntien keskikoko Tampereella oli 1,8 henkilöä, kun se koko maassa oli keskimäärin 2,0. Perheistä lähes kaksi kolmesta oli lapseton ja lapsiperheissä oli keskimäärin 1,7 lasta. Yleiset lähtökohdat Työ Taloudellisen taantuman pitkittyminen on iskenyt vientivetoiseen Pirkanmaahan erityisen lujasti eikä pikaista elpymistä ole vieläkään luvassa. 2000-luvun alin työttömyys, 9,5 prosenttia, kirjattiin huhtikuussa 2008. Vuoden 2011 lopulla ja alkuvuodesta 2012 työttömyystilanne näytti jo paremmalta, mutta loppuvuotta kohti tapahtui käänne huonompaan ja työttömyys on siitä asti vain pahentunut vuosittain. Heinäkuussa 2015 työttömyysaste nousi jo 19,2 prosenttiin. Kouluvuoden alun myötä työttömyysaste laski elokuussa 17,7 prosenttiin, mikä oli 4,2 prosenttiyksikköä koko maata korkeampi. Työttömiä työnhakijoita oli Tampereella 20 050. Vaikka määrä pienentyikin heinäkuusta 1 700 henkilöllä, näin suuri työttömien määrä on viimeksi ollut 1990-luvulla. Tampereen työttömyysprosentti oli elokuussa kuuden suurimman kaupungin vertailussa korkein ja 20 suurimman kaupungin vertailussa heikompi työllisyystilanne oli vain Kotkassa, Lahdessa ja Jyväskylässä. Työmarkkinoiden kaksijakoisuus näkyy myös Tampereella ja työntekijöiden ammattitaito ja avoimet työpaikat eivät kohtaa. Työttömien määrä on kasvanut, vaikka avoinna on entistä enemmän työpaikkoja. Elokuussa 2015 oli avoimena yli 2 000 työpaikkaa, kun esimerkiksi 1990-luvulla määrä oli vain muutama sata. Elokuussa 2015 oli yli vuoden työttömänä olleita tamperelaisia 6 600, mikä oli 500 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työnhakijoista oli 30 prosenttia. Nuorisotyöttömyys vähentyi alkuvuonna hienoisesti, mutta nousi kesä-heinäkuussa ennätyslukemiin, lähes 3 600 nuoreen. Elokuussa koulujen alkamisen myötä nuorisotyöttömien määrä on pienentynyt 500 henkilöllä. Yli 50-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta ja heitä on jo lähes yhtä paljon kuin pitkäaikaistyöttömiä. Yli 50-vuotiaiden osuus työttömien kokonaismäärästä on miltei kolmasosa ja yhä useamman työttömyys on myös pitkittynyt. Työvoimaan kuului vuoden 2013 lopussa 113 259 henkilöä, joista työllisiä oli 84 prosenttia. Työttömien määrä kasvoi 2 800 henkilöllä eli yli kaksi kertaa enemmän kuin työvoiman määrä. Työllisten määrä puolestaan väheni vuoden aikana lähes 1 500 henkilöllä. Näin ollen myös taloudellinen huoltosuhde heikkeni edelleen, vuoden 2013 lopussa sataa työllistä kohti oli 133 työtöntä tai työvoiman ulkopuolella olevaa. Lähes puolet (48 %) tamperelai- sista oli työvoiman ulkopuolella ja heistä lähes puolet oli eläkeläisiä. Tampereella oli työpaikkoja vuoden 2012 lopussa 118 797, mikä oli 69 työpaikkaa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuonna 2009 menetetyistä 5 700 työpaikasta saatiin seuraavina vuosina korvattua 4 800. Tämän jälkeen myönteinen vire katosi kaksoistaantumaan. Vuoden 2008 työpaikkamäärää (lähes 120 000) ei ole vieläkään saavutettu, koska suurina irtisanomisten vuosina 2013–2015 uusia työpaikkoja ei ole syntynyt riittävästi menetettyjen tilalle. Työpaikkojen määrän vähentyminen lasketaan jopa tuhansissa. Tampereen työpaikkaomavaraisuus oli 123,5 prosenttia, joka oli suurista kaupungeista kolmanneksi paras Helsingin ja Vaasan jälkeen. Kaikkien Manner-Suomen kuntien joukossa sillä saavutettiin edelleen sija 8. Kaupunkiseudun kunnissa oli yhteensä 164 009 työpaikkaa, joista 72 prosenttia sijoittui Tampereelle. Kaupunkiseudun työpaikkojen määrä väheni reilulla 700:lla, eniten Kangasalalla, Pirkkalassa ja Orivedellä. Kuntien rajat ylittävä työssäkäynti lisääntyy edelleen. Tampereella kävi muista kunnista töissä 41 500 henkilöä, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Työssäkäynnin netto pysyy 23 000 henkilössä. Tampereen ja koko maan työttömyysaste 1990-2015, neljännesvuosittain Nuoret ja pitkäaikaistyöttömät Tampereella 2008-2015, elokuu 26,0% 24,0 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 7000 henkilöä Tampere Koko maa 6500 Yli vuoden työttömänä olleet Alle 25-vuotiaat 6000 Yli 50-vuotiaat 5500 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 1000 500 0 2008 Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Tampereen kaupungin talousarvio 2016 13 Yleiset lähtökohdat Asuminen kaksioita. Taloudellisen epävarmuuden pitkittyessä on asuntojen kysyntä edelleen heikkoa, kauppojen määrä on vähentynyt ja hinnat pysyneet ennallaan vuoden aikana. Asuntokauppoja tehtiin vuonna 2014 yhtä vähän kuin vuonna 1991. Viime vuonna vanhojen kerrostaloasuntojen keskimääräinen neliöhinta nousi ensimmäisen kerran 2000-luvulla rivitaloasuntojen neliöhintaa suuremmaksi. Kesällä 2015 kerrostaloasunto maksoi keskimäärin 2 348 €/m2 ja rivitaloasunto puolestaan 2 298 €/m2. Reaalisesti ollaan vuoden 2007 hintatasossa. Asuntomarkkinat ovat taloja huoneistotyypeittäin hyvin erilaiset eri kaupunginosissa. Ydinkeskustan, Amurin, Tammelan ja Kalevan kerrostaloyksiöiden ja -kaksioiden hinnat jatkavat nousuaan. Keskustayksiön neliöhinta nousi jopa 4 200 euroon. Kalleimmat asunnot sijaitsivat kesällä 2015 ydinkeskustan (3 300€/m2) ja halvimmat Multisillan (1 500 €/m2) postinumeroalueella. Asuntojen neliövuokra oli kesällä 2014 keskimäärin 13,01 euroa. Vuodessa vuokrat nousivat 2,8 prosenttia, mikä on hieman vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa. Vapaarahoitteisten yksiöiden keskivuokra oli 16,02 euroa/ m2, kun kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen keskivuokra oli 11,24 euroa/ m2. Suomen kalleimmat vuokra-asunnot olivat Helsingissä, jossa keskimääräinen neliövuokra nousi yli 15 euron. Espoossa ja Vantaalla keskimääräiset neliövuokrat lähestyivät 14 euroa. 1 900 asuntoa vuodessa. Asuntotoimen arvion mukaan kuluvana vuonna asuntoja valmistuu 1 500, joista 80 prosenttia kerrostaloihin. Vuokra-asuntoja on valmistumassa 510. Asumisoikeusasuntoja valmistuu 173, mikä on enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 2002. Eniten asuntoja sijoittuu Vuorekseen, Härmälään, Lentävänniemeen ja Linnainmaalle. Vuonna 2016 asuntotuotannon arvioidaan nousevan 2 000 asuntoon, joista 84 prosenttia sijoittuu kerrostaloihin. Vuokraasuntoja valmistuu 1 020 ja omistusasuntoja 940. Näin vuonna 2016 päästäisiin jo hieman pitkän ajan asuntotuotantotavoitteen yli. Vuoden 2014 lopussa oli Tampereella 129 355 asuntoa, joista 73 prosenttia sijaitsi kerrostaloissa. Yhdeksän asuntoa kymmenestä oli vakituisesti asuttu. Yli kolmasosa asuinnoista sijaitsee kerrostalovaltaisella Keskisellä suuralueella. Pien- ja rivitaloasuntoja on eniten Koillisella suuralueella. Kolmasosa kaikista asunnoista on rakennettu 1960–1970-luvuilla. Näistä peruskorjausikään tulleista 44 000 asunnosta neljä viidestä sijaitsee keskustassa, Kalevassa, Tesomalla, Kaukajärvellä, Hervannassa, Peltolammilla, Multisillassa tai Lentävänniemessä. 2000-luvulla rakennettuja asuntoja on viidennes asuntokannasta. Vuoden 2013 lopussa Tampereella oli noin 60 400 omistusasuntoa, joiden osuus kaikista asunnoista oli 49 prosenttia. Vuokra-asuntoja oli 52 850, osuus 42 prosenttia. Asumisoikeusasuntoja oli 3 200. Yli puolet asuntokannasta oli yksiöitä ja Vuonna 2013 valmistui 1 826 asuntoa. Vuonna 2014 tuotanto romahti 1 421 asuntoon, koska omistusasuntojen kysyntä oli heikkoa taloudellisen epävarmuuden jatkuessa. Erityisesti rivitalotuotanto oli harvinaista, 78 valmistunutta rivitaloasuntoa on vähiten vuoden 1990 alkaen. Kerrostaloasuntoja valmistui 1 112. Ylivoimaisesti eniten asuntoja valmistui viime vuonna Hervantaan, Vuorekseen, Raholaan, Härmälään ja Niemenrantaan. Valmistuneista vuokra-asunnoista (712) oli uusia vapaarahoitteisia 495, joten vuoden 2013 ennätysmäärään 633 ei aivan ylletty. Vapaarahoitteisen vuokra-asuntotuotannon kasvua edesauttavat rahastot, joiden ostokohteet keskittyvät suuren kysynnän omaaviin kasvukeskuksiin. Tampereellakin vapaarahoitteinen tuotanto kompensoi aravalainoitetun tuotannon vähenemistä ja auttaa pitämään vuokraasuntotilanteen kohtuullisena. Asuntorahastot edistävät myös osaltaan omistusasuntojen rakentamista, koska ne ostavat myös uusista asunto-osakeyhtiöistä asuntoja vuokrakäyttöön. Vaikka vuosien 2011–2013 keskimääräinen asuntotuotanto ylsi aiemman rakennesuunnitelman tavoitelukuun 1 865, on tuotantovajetta ehtinyt kuitenkin kertyä jo yli 2 000 asuntoa. Laskennallinen vaje on peräisin erityisen heikoilta asuntorakentamisvuosilta 2009–2010 ja 2014 sekä ennakoitua suuremmasta väestönkasvusta vuonna 2012–2014. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 asettaa pitkän ajan asuntotuotantotavoitteeksi Valmistuneet asunnot hallintamuodon mukaan Väestön kasvu ja asuntotuotanto 2000-luvulla asuminen Lähde: Asuntotoimi 3200 3000 2800 2600 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Väestön kasvu Asuntotuotanto 2016 2017 2014 2015 2012 2013 2010 2011 2008 2009 2006 2007 2004 2005 2002 2003 2000 Rakennusluvat 1) 2001 2016 2014 2015 2012 2013 2010 2011 2008 2009 2006 2007 2005 2003 aso-as. vuokra-as. omistusas. 2004 2001 2002 2000 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 asuntoa 1) Asuntotuotantoon myönnetyt, v. 2015 vain tammi-syyskuu Lähde: Tilastokeskus, Asuntotoimi ja Rakennusvalvonta 14 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Yleiset lähtökohdat Taloudelliset lähtökohdat Talouden kehitysnäkymät Valtiovarainministeriön talouskatsauksessa syksy 2015 on arvioitu talouden kehitysnäkymiä seuraavasti: ”Tilastokeskuksen alustavien tietojen perusteella Suomen kansantalous supistui viime vuonna 0,4 %. Viimeisin tieto kuluvan vuoden toisen neljänneksen kehityksestä oli heikko, sillä talous kasvoi toisella neljänneksellä vain 0,2 % edellisestä neljänneksestä. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 0,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,3 %. Kasvun taustalla on hyvin pitkälti investointien suotuisa kehitys. Suomen talous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Ennusteen mukaan teollisuustuotannon taso tulee olemaan v. 2017 noin neljänneksen alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Viennin kehitys on ollut vaisua myös kuluvan vuoden alkupuolella ja markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkunee myös lähitulevaisuudessa. Talouskasvu jääneekin seuraavina parina vuotena kilpailija- Kuntatalous Kuntatalouteen on viime vuosina syntynyt tulojen ja menojen välinen epäsuhta. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätöstietojen mukaan kuntien lainakanta kasvoi vuonna 2014 yhteensä 0,9 mrd. eurolla ollen vuoden lopussa 14,7 mrd. euroa. Kuntien toimintakate nousi maltillisesti vain 1,0 prosenttia ja kuntien verorahoitus kasvoi 1,5 %. Kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %, vaikka 156 kuntaa eli noin puolet nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 10 ja 119 kunnan vuosikate ei kattanut poistoja, vaikka kuntien yhteenlaskettu vuosikate kattoi poistot. Valtiovarainministeriön kehitysarvion mukaan kuntatalous pysyy vuosina 2015– 2019 kireänä. Kuntien ja kuntayhtymien maitamme hitaammaksi ja työttömyysaste jää varsin korkealle tasolle. Keskipitkällä aikavälillä talouden käytettävissä oleviin resursseihin perustuva potentiaalisen tuotannon kasvu jää alle yhden prosentin. Kansainvälisen talouden kehityksestä on aivan viime aikoina saatu jälleen huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja kasvuvauhti taantuu 6,5 prosenttiin. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltojen talouden ennustetaan jatkavan hyvää kehitystään ja kasvavan lähes kolmen prosentin vauhtia seuraavien parin vuoden aikana. Myös Isossa-Britanniassa kasvu on laaja-alaista ja taloustilanteen arvioidaan jatkuvan hyvänä koko ennusteperiodin ajan. Euroalueellakin maltillinen talouskasvu on käynnistynyt ja kasvua kertyy noin pari prosenttia vuodessa ensi ja seuraavan vuoden aikana. Suomen viennille tärkeän Saksan kasvu pysynee noin 1,5 prosentissa Kansantalouden kehitys (ennuste, syyskuu 2015) BKT käyvin hinnoin, mrd. euroa BKT, määrän muutos, % Työttömyysaste, % Työllisyysaste, % Kuluttajahintaindeksi, % Pitkät korot (valtion obligaatiot 10 v.), % 2012 ja Ruotsin talouskehitys jatkuu selvästi euroaluetta nopeampana. Kuluvalla vuosikymmenellä Suomen julkinen talous on muuttunut pysyvästi alijäämäiseksi pitkittyneen heikon suhdannetilanteen sekä pidempiaikaisten rakenneongelmien vuoksi. Viime vuonna alijäämä ylitti jo 3 prosentin viitearvon. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavat sopeutustoimet pienentävät sitä. Valtiontalous pysyy alijäämäisenä tiukasta menokurista huolimatta, sillä ennakoitu hidas talouskasvu ei tuota riittävästi verotuloja. Paikallishallinnon alijäämän arvioidaan pysyvän vajaassa prosentissa suhteessa BKT:hen. Työeläkelaitosten rahoitusasema on noin prosentin ylijäämäinen. Muiden sosiaaliturvarahastojen jäämä kohenee vähitellen lähelle tasapainoa. Julkinen velka ylittää tänä vuonna 60 prosentin rajan eikä velkasuhde ole taittumassa lähivuosina joskin velkasuhteen kasvu hidastuu.” 2013 2014 2015 2016 2017 200 -1,4 7,7 69,0 2,8 203 -1,1 8,2 68,5 1,5 205 -0,4 8,7 68,3 1,0 206 0,2 9,6 67,9 -0,1 212 1,3 9,4 68,2 1,1 218 1,4 9,1 68,4 1,5 1,9 1,9 1,4 0,7 1,0 1,5 Lähde: Valtiovarainministeriö, budjettikatsaus yhteenlasketusta tuloksesta arvioidaan muodostuvan lähivuosina hieman alijäämäinen. Painelaskelman mukaan alijäämä syvenee tarkastelujakson lopulla. Valtiovarainministeriön arvion mukaan tarkastelukauden lopulla yli kolmasosalla kunnista olisi yli 3 tuloveroprosenttiyksikön suuruinen sopeutuspaine rahoitustasapainon saavuttamiseksi. Investointeja pitää edelleen korkealla tasolla muun muassa korjausvelka, sairaalainvestoinnit sekä kasvukeskusten suuret investointihankkeet. Toiminnan ja investointien rahavirta pysyy selvästi alijäämäisenä. Olennaisin kuntataloutta koskeva kysymys on, miten käyttötaloudesta saadaan Tampereen kaupungin talousarvio 2016 15 Yleiset lähtökohdat liikkumavaraa investointeihin niin, ettei verotus kiristyisi tai velka kasvaisi. Toinen olennainen kuntataloutta koskeva kysymys on, miten kuntien velvoitteiden ja tehtävien purussa onnistutaan. Kunnille on annettu uusia tehtäviä vuoden 2012 jälkeen 22. Uusia velvoitteita kunnille on annettu 22 ja vanhoja velvoitteita on poistettu 2. Kunnilla on kartoituksen mukaan yli 600 lakisääteistä tehtävää sekä lähes 980 niihin liittyvää velvoitetta. Jos kuntien tehtävien ja velvoitteiden purussa ei onnistuta, kuntatalous ajautuu lähivuosina vakaviin talousongelmiin. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kuntatalous pysyy vuosittain alijäämäisenä vuoteen 2019 ulottuvalla tarkasteluajanjaksolla. Kun kuntien vuotuiset net- toinvestoinnit pysyvät noin 3,6 mrd. euron tasolla, niin kunnat velkaantuvat vuosittain lähivuosina keskimäärin noin 1,7 mrd. euroa. Kuntien lainakannan arvioidaan nousevan vuoden 2019 loppuun mennessä noin 20 mrd. euroon. Kuntatalouden kehitysnäkymät lisäävät painetta kunnallisveroprosenttien tuntuviin korotuksiin ja samalla kokonaisveroasteen nousuun. vuodelle tulevia kertaluonteisia eriä, jotka heikentävät tulosta 11,9 milj. eurolla. Ilman kertaeriä tulosennuste on 14,9 milj. euroa alijäämäinen. Kertaluoteisia eriä ovat poistot mm. purettavista rakennuksista ja kulujen siirrot investointimenoista käyttötalouteen, maankäyttösopimusten kirjauskäytännön muutos sekä Tamseed Ky:n osakkeiden arvonalentuminen ja Tullinkulman Työterveyden yhtiöittämisestä aiheutuva satunnainen myyntivoitto. Lainamäärä on vuoden lopussa noin 382 milj. euroa, mikä on asukasta kohti 1 697 euroa. Asukaskohtainen lainamäärä nousee 18 euroa. Vuoden 2016 talousarvion vuosikate on 76,2 milj. euroa ja tilikausi päätyy 16,1 milj. euroa alijäämäiseen tulokseen. Talousarviossa kaupungin nettomenot kasvavat vuoden 2015 tilinpäätösennusteeseen ver- rattuna 9,2 milj. euroa (0,8 %). Matalaan menojen kasvuun pääsy edellyttää nykyisten resurssien tehokkaampaa kohdentamista ja uusista toimintamenojen lisäysesityksistä pidättäytymistä. Talousarviossa pysyminen edellyttää tuloarvioiden pitämisen lisäksi palveluverkon ja palvelujen määrän ja laadun uudelleenarviointia sekä erilaisten toimintojen tehostamista. Menojen sopeuttaminen verorahoituksen kehityksen mahdollistamalle tasolle asettaa suuria vaateita suunnitelluille rakenteellisille muutoksille ja toiminnan tehostamiselle. Alijäämäinen talousarvio edellyttää kaupungin toimintayksiköiltä talouden tasapainottamistoimenpiteiden jatkamista ja tarvittavien rakenteellisten muutosten esittämistä ja toteuttamista. Tasapainottamistoimen- Kaupungin talous Vuonna 2014 kaupungin vertailukelpoiset nettomenot kasvoivat vain 0,5 prosenttia, mutta tilikauden tulos jäi 19,3 milj. euroa alijäämäiseksi. Lainamäärä väheni 18,8 milj. euroa ja asukaskohtainen lainamäärä laski 106 eurolla 1 679 euroon. Vuonna 2015 toimintamenojen nettomenojen kasvuksi arvioidaan välitilinpäätöksessä 3,0 prosenttia ja edelliseen vuoteen vertailukelpoiseksi kasvuksi 1,8 prosenttia. Muiden suurten kaupunkien nettomenot ovat kaupunkien talousraporttien mukaan pääsääntöisesti kasvamassa kuluvana vuonna Tamperetta selvästi enemmän. Kaupungin verorahoitus on kuluvana vuonna kasvamassa 1,2 prosenttia ja tilikauden tuloksesta arvioidaan muodostuvan noin 26,8 milj. euroa alijäämäinen. Tulosennuste pitää sisällään kuluvalle Toimintakatteen ja verorahoituksen muutos 12,0 10,0 8,0 % 6,0 4,0 2,0 0,0 -2,0 16 2010 2011 2012 2013 2014 ENN 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Verorahoitus 3,7 2,1 3,4 10,9 3,3 1,2 1,5 1,0 2,8 3,1 Toimintakate -0,3 5,6 6,6 7,8 0,5 3,0 0,8 -0,9 2,4 2,8 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Yleiset lähtökohdat vuonna paljon rahoitusta ja lainamäärää varaudutaan nostamaan 113 milj. eurolla. Taloussuunnitelmakaudella kaupungin lainamäärä edelleen nousee merkittävästi investointien toteuttamisen seurauksena. Investointitason mitoittamiseksi paremmin kaupungin taloudellisiin resursseihin on laadittu erilliset investointikatot sekä toimitiloista että kaupunki-infrasta seuraaville kymmenelle vuodelle. Investointikaton ohella lainamäärän kasvua hillitään myös myymällä strategisesti vähemmän tärkeää omaisuutta, toteuttamalla palvelutuotantoon rakenteellisia muutoksia ja pitämällä toimintamenojen kasvu hyvin matalana. VEROTULOT +2,0 milj. € TA 2016/TPEnn 2015 VALTIONOSUUDET +15,9 milj. € TA 2016/TPEnn 2015 Strategian toteutusta tukevat keskeiset toimenpiteet piteiden tehostamiseksi voidaan joutua käynnistämään kaupunkitasoinen yhteistoimintamenettely lomauttamisen tai mahdollisten muiden henkilöstövähennysten valmistelemiseksi ja henkilöstömenojen vähentämiseksi sekä uusien toimintatapojen etsimiseksi yhdessä henkilöstön kanssa. Kaupungin ja liikelaitosten yhteenlasketut investointimenot ovat 239,2 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta on 149,8 milj. euroa negatiivinen. Suurimmat investointimenot ovat Tampereen Tilakeskuksen 98,2 milj. euron talonrakennusinvestoinnit, Kaupunkiympäristön kehittämisen 88,4 milj. euron investoinnit sekä Tampereen Veden 24,3 milj. euron investoinnit. Kaupunkiympäristön kehittämisen investoinneissa Rantaväylän tunnelin osuus on 16 milj. euroa, Raitiotien 6,5 milj. euroa ja aluerakennushankkeiden 14,8 milj. euroa. Kaupungin kehityksen ja rakenteen kannalta tärkeät investoinnit vaativat ensi TILIKAUDEN TULOS -16,1 TA 2016 milj. € Toimintamenojen tarkastelussa on tähdättävä sekä pitkän aikavälin rakenteellisiin muutoksiin että nopeisiin muutoksiin. Rakenteellisten muutosten kärjet on kuvattu talousarviokirjan strategiaosassa. Ne ovat vuoden 2016 sitovien toiminnan tavoitteiden keskiössä. Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessissa strategian toteutusta tuetaan vastaamalla varhaiskasvatuksen lisääntyvään palvelutarpeeseen. Uusia päiväkoteja otetaan käyttöön ja palvelusetelimallilla tuotettua päivähoitoa laajennetaan. Palvelutarvetta arvioitaessa on otettu huomioon mahdolliset varhaiskasvatuksen lainsäädännön muutokset 1.8.2016 alkaen. Psykososiaalisen tuen palvelujen tavoitteena on edelleen siirtää painopistettä sijaishuollosta avohuoltoon ja sijaishuollossa laitoshoidosta perhehoitoon. Terveyttä ja toimintakykyä edistävissä palveluissa erikoissairaanhoidon kustannuskehitystä pyritään hillitsemään palvelujen hoidonporrastusta ja työnjakoa NETTOINVESTOINNIT 232,4 TA 2016 milj. € kehittämällä. Merkittävin yksittäinen hoidonporrastukseen liittyvä toimenpide on Kaivannon (PSHP) psykiatrisen sairaalan toiminnan loppuminen sekä korvaavien palvelujen järjestäminen avopalveluina ja tehostettuna palveluasumisena. Perusterveydenhuollon avopalveluissa tavoitteena on turvata palvelujen oikea-aikainen saatavuus kehittämällä toimintamalleja ja lisäämällä sähköisiä palveluja. Vammaispalveluissa painopisteenä on kehitysvammaisten laitospalvelujen vähentäminen ja asumispalvelujen kehittäminen. Sosiaalisen luototuksen pilotti käynnistyy. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessissa strategian toteuttamista tuetaan palvelurakenteen muutoksella. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkäaikaisen laitoshoidon osuuden vähentämistä ja tehostetun palveluasumisen osuuden lisäämistä sekä painopisteen siirtämistä kotona asumista tukeviin palveluihin. Rakennemuutosta tuetaan lisäämällä kotiin annettavia palveluja mm. kotihoidon lääkäripalvelujen vahvistamisella ja palvelutalon kotihoitoa kehittämällä. Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessissa strategian toteutusta tuetaan parantamalla liikuntamahdollisuuksia. Maauimalan rakentaminen käynnistyy keväällä 2016, ja se avautuu käyttöön kesäksi 2017. Tesoman palloiluhalli ja Vehmaisten urheilukentän peruskorjaus valmistuvat. Kaupin urheilupuistoon tulee lämmitettävä tekonurmikenttä. Kalevan liikuntapuiston tekojää valmistuu ja Tesoman jäähallin rakentaminen käynnistyy. Lisäksi Kalevan liikuntapuiston suunnittelua jatketaan. Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin talousarvio sisältää pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteisiin tarkoitetun panostuksen. Tavoitteena on NETTOMENOT NETTOMENOT +0,8 +2,4 % TA 2016/TPEnn 2015 % TA 2016/Alkup. TA 2015 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 17 Yleiset lähtökohdat hillitä työmarkkinatuen kuntaosuuden menojen kasvua sekä tukea vaikeasti työllistyviä työmarkkinoille ja koulutukseen. Lukiokoulutuksessa on pyrkimyksenä pitää koulutuksen taso nykyisellään. Ammatilliseen koulutukseen kohdennetaan valtion osoittama yksikköhintarahoitus kokonaisuudessaan. Kaupungin elinvoimaa rakennetaan vuonna 2016 useaa eri kautta. Yritysten toimintaympäristöä ja -edellytyksiä vahvistetaan edelleen mm. innovaatioympäristöjä kehittämällä, yritystonttitarjontaa kasvattamalla ja panostuksilla vientitoiminnan edistämiseen. Yritysvaikutusten arviointi laajennetaan koskemaan koko kaupungin päätöksentekoa. Lentoyhteyksien määrää Tampereelta ulkomaille pyritään kasvattamaan uusien toimenpiteiden avulla. Ensi vuoden keskeisiä tavoitteita on edistää tamperelaisten yliopistojen ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhteenliittymistä, Tampere3:a. Sen painopistealueet ovat myös elinkeinorakenteemme kulmakiviä. Yhdessä koti- ja ulkomaisten yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa kaupunki hyödyntää digitalisaatiota ja kasvaa kohti älykästä kaupunkia dataa avaamalla ja älykkään liikenteen ratkaisuin. Keskustan kehittämisohjelma tekee Tampereen keskustasta maan dynaamisinta ja älykkäintä keskustaa. Asumisen laatua kasvatetaan, asuntotuotantoa monipuolistetaan sekä asumisen hintatasoa pyritään hillitsemään. Rakentamisessa panostetaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja energiatehokkuuteen. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin osalta painopisteenä on kaupungin kestävän kasvun mahdollistaminen. Kaupunkistrategia ja valtuustokauden tavoitteet painottavat kasvun suuntaamista yhdyskuntarakenteen sisään sekä keskustan, aluekeskusten ja joukkoliikenteen laatukäytävien ympäristöjen vahvistamista. Toimintavuoden merkittävin päätös tulee olemaan kaupunginvaltuuston kannanotto raitiotien toteuttamiseen. Päätös määrittää, millä tavalla liikenteen ja erityisesti joukkoliikenteen kehittäminen tapahtuu Tampereella tulevaisuudessa. Joukkoliikenteessä merkittävä uudistus on koko kaupunkiseudun kattavan uuden yhtenäisen maksuvyöhykkeisiin perustuvan lippu- ja maksujärjestelmän käyttöönotto. Rantaväylän tunnelin rakennustyön edistyminen käynnistää Ranta-Tampellan alueen talon- ja infrastruktuurin rakentamisen. Myös Vuoreksen alueella kaupungilla on vastaava mahdollisuus hyödyntää rakennettua infraa. Tampereen keskustan tulevaisuuden kannalta on hyvin keskeistä, miten tekeillä olevissa suurissa ja tärkeissä hankkeissa Kansi- ja Areena, asemakeskus, Eteläpuisto sekä Kunkunparkki edistytään. Samaa voi sanoa keskustan ulkopuolella käynnistyvästä Hiedanrannan suunnittelusta. Kaupunginvaltuuston linjauksilla tulevien vuosien investointimahdollisuuksista tulee olemaan merkittävä vaikutus kaupunkiympäristön rakentamiseen ja mahdollisesti myös sille, missä tahdissa uusia maankäyttöalueita voidaan ottaa käyttöön. Vuodelle 2015 ohjelmoidulla maankäytön hallinnan kokonaisprosessin uudistamisella pyritään merkittäviin ajallisiin säästöihin, kun uudistuksen myötä katusuunnitelmia tullaan laatimaan ja maankäyttösopimusneuvotteluja käymään samanaikaisesti asemakaavan ehdotusvaiheen kanssa. Koko kaupunki, ei sisäisiä eriä Tuloslaskelma (milj. e) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos * Välitilinpäätös 2015, 31.8.2015 18 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 TP 2014 402,0 -1 492,3 -1 090,4 870,1 300,5 3,0 83,3 -88,2 -14,4 -19,3 TA 2015 405,3 -1 511,1 -1 105,8 886,5 294,1 4,0 78,7 -88,6 0,0 -9,9 TP 2015 ENNUSTE* 410,0 -1 533,2 -1 123,3 890,6 294,1 7,8 69,2 -97,4 1,4 -26,8 TA 2016 403,8 -1 536,4 -1 132,5 892,6 310,0 6,1 76,2 -92,3 0,0 -16,1 TP 2015 ENN / TA 2016 -6,2 -3,2 -9,2 2,0 15,9 -1,7 7,0 5,1 -1,4 10,7 TS 2017 441,2 -1 564,0 -1 122,8 901,4 313,0 6,2 97,8 -97,0 0,0 0,8 TS 2018 445,0 -1 595,3 -1 150,3 932,9 316,0 7,5 106,1 -100,0 0,0 6,1 TS 2019 445,0 -1 627,2 -1 182,2 968,6 319,0 7,4 112,8 -105,0 0,0 7,8 Yleiset lähtökohdat Ydinprosessien ja konsernihallinnon toimintamenojen kasvu 1 000 euroa Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Kaupunkiympäristön kehittäminen Konsernihallinto Yhteensä TA-pohja 2015 360 857 170 137 80 368 496 178 185 928 106 384 69 889 1 469 741 TA 2016 369 668 167 704 81 056 507 975 190 207 106 884 72 339 1 495 833 kasvu 8 811 -2 433 688 11 797 4 279 500 2 450 26 092 kasvu-% 2,4 -1,4 0,9 2,4 2,3 0,5 3,5 1,8 Taulukossa on esitetty vertailu ns. talousarviopohjan ja vuoden 2016 talousarvion välillä, koska vuoden 2015 talousarvio ei ole vertailukelpoinen mm. organisaatiomuutosten (mm. konsernipalveluyksikkö Kopparin perustaminen) sekä muiden muutosten ja teknisten korjausten johdosta. Riskienhallinta Kaupunginvaltuusto on päättänyt kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kaupunginhallitus ja muu konsernijohto vastaavat siitä, että riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. Riskienhallinta kohdistuu kaupungin kaikkeen toimintaan eli kaupungin ja kaupunkikonsernin toiminnan lisäksi kuntien yhteistoimintaan sekä omistukseen, sopimukseen ja rahoittamiseen perustuvaan toimintaan. Riskienhallinnan asianmukainen järjestäminen koskee kaikkia Tampereen kaupungin ja kaupunkikonserniin kuuluvia toimielimiä ja tilivelvollista johtoa sekä esimiehiä. Johtosäännöt, konserniohje, Hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sisäinen valvonta -ohje, sekä konsernijohdon antamat määräykset ja ohjeet määrittelevät sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan tehtävät, vastuut ja menettelytavat. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta tulee järjestää ja toteuttaa asianmukaisesti ottaen huomioon kaupunkikonsernin toiminnan luonteen ja laajuuden sekä niihin liittyvät riskit. Kaupunginhallitus määrittää riskienhallintaan liittyvät menettelytavat ja kukin toimintayksikkö ja sen tilivelvollinen johto huolehtii vastuualueensa riittävien ja toimivien menettelytapojen varmentamisesta. Kaupunkikonsernin tytäryhteisöissä hallitus vastaa yhteisön riskienhallinnasta lainsäädännön ja konserniohjeistuksen mukaisesti. Tampereen kaupungin riskienhallinnan taustalla on kaupunkistrategia ja siitä johdetut valtuusto-kauden sekä vuositason toiminnan ja talouden tavoitteet. Riskienhallintaa on kaikki se toiminta, jonka avulla pyritään varmistamaan tavoitteiden saavuttaminen. Tampereen kaupunkikonsernin riskienhallinta on koordinoitua ja suunnitelmallista toimintaa uhkien ennaltaehkäisemiseksi ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi, jotta tavoitteet saavutetaan ja toiminnan jatkuvuudesta sekä häiriöttömyydestä saadaan kohtuullinen varmuus. Kaupungin merkittävimmät riskit liittyvät yleisen taloustilanteen vaikutuksiin, palvelutuotannon ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen sekä yleiseen turvallisuuteen. Kaupungin talousnäkymät ovat vaikeat. Talouden taantuma on lisännyt työttömyyttä, lisännyt kustannuksia sekä hidastanut verotulojen kasvua. Valtiontalouden tasapainottamistoimenpiteet ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat jatkossakin kaupungin taloutta kiristävästi. Vaikka palvelutuotannon menokasvua on viime vuosina onnistuttu olennaisesti hidastamaan, valtionosuusleikkaukset, hidas verotulokehitys ja kasvava palvelutarve edellyttävät talouden tasapainottamistoimenpiteiden jatkamista. Tiukka taloustilanne yhdessä toimintaympäristön muutosten kanssa pakottaa koko kaupunkikonsernin tarkastelemaan palvelutuotannon prosessien tehokkuutta entistä tarkemmin. Toimintoja tulee te- hostaa ja resursseja kohdentaa tarkoituksenmukaisesti ja varmistaa konserniedun toteutuminen. Häiriöt palvelutuotannon jatkuvuudessa ja laadussa voivat aiheuttaa merkittävää vahinkoa palvelunsaajille. Yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvat häiriöt saattavat johtaa palvelutuotannon katkoksiin ja pahimmillaan vaaratilanteisiin. Palvelutuotannon häiriöiden vaikutukset eivät kohdistu ainoastaan palvelunsaajiin. Merkittävillä häiriöillä on aina kielteinen vaikutus myös kaupungin ja sen toimijoiden julkisuuskuvaan sekä talouteen. Näiden kerrannaisvaikutukset voivat muodostua erittäin suuriksi ja pitkäaikaisiksi. Tietojärjestelmiin kohdistuvat uhat muodostavat merkittävän riskin palvelutuotannolle. Kriittisen tietojärjestelmän toimintahäiriö heikentää huomattavasti palvelutuotannon tehokkuutta ja pahimmillaan voi keskeyttää tuotannon tai vaarantaa tietojen salassapidon. Myös pandemiat muodostavat merkittävän uhan. Riskienhallinnan tilaa ja tuloksellisuutta seurataan ja arvioidaan säännönmukaisesti talousarviovuoden aikana ja sen tuloksellisuudesta raportoidaan osana välitilinpäätöksiä ja tilinpäätöstä. Kaupunkikonsernin riskienhallintaa kehitetään jatkuvasti siten, että pystytään aktiivisesti vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin, hallitsemaan olennaisiksi arvioituja riskejä ja suunnitelmallisesti hyödyntämään mahdollisuuksia. Tampereen kaupungin talousarvio 2016 19 Yleiset lähtökohdat 20 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Yleiset lähtökohdat Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion osat Kunnan talousarviosta ja -suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi talousarviosta ja -suunnitelmasta antaa ohjeita ja suosituksia Suomen Kuntaliitto. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa työ- ja elinkeinoministeriön alainen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon soveltuvin osin mainitut säännökset ja ohjeet. Talousarviossa on strategiaosa, konsernihallinto ja konsernipalvelut, tilaajaosa, tuottajaosa sekä laskelmaosa, jossa esitetään koko kaupungin tuloslaskelma, investoinnit ja rahoituslaskelma. Konsernihallinto ja konsernipalvelut, tilaajaosa ja tuottajaosa käsittävät aiemmat käyttötalous- ja investointiosat sekä liitetiedoissa esitetyt liikelaitosten talousarviot. Laskelmaosa käsittää aiemman tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan sekä koko kaupungin investointien yhdistelmän. Strategiaosassa esitetään Yhteinen Tampere – näköalojen kaupunki -kaupunkistrategian pääkohdat, projektisalkkumalli sekä kaupunkistrategiasta vuodelle 2016 johdetut sitovat toiminnan tavoitteet. Lisäksi strategiaosassa esitetään palvelujen hankinnan ja kilpailuttamisen periaatteet. Konsernihallinto ja konsernipalvelut esitetään talousarviossa omana osionaan. Konsernihallintoon kuuluvat kaupunginvaltuusto ja -hallitus, konserniohjausyksikkö, sisäinen tarkastus, tarkastuslautakunta sekä keskusvaalilautakunta. Kaupungin toimintamallin uudistuksen toteuttaminen alkaa konsernihallinnon uudistamisella ja uusi organisaatiorakenne käsitellään kaupunginvaltuustossa joulukuussa 2015. Konsernipalveluita tuottavat Konsernipalveluyksikkö Koppari, Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Viranomaispalvelut. Tilaajaosan avulla ohjataan kunnan varsinaista toimintaa palvelujen sisällön, laajuuden, laadun sekä kustannusten osalta. Tilaajaosassa kuvataan keskeiset kaupunkistrategiaan perustuvat toiminnalliset painotukset ydinprosessikohtaisesti. Ydinprosesseja koskevat toiminnan tavoitteet esitetään yhtenä kokonaisuutena talousarvion strategiaosassa. Tilaajaosassa esitetään myös ydinprosessien tuloslaskelmat ja investoinnit. Tilaajaosassa esitetään ydinprosessien talousarviot. Ydinprosessit koostuvat valtuuston kannalta tarkoituksenmukaisista palvelukokonaisuuksista. Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessi koostuu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen, perusopetuksen, neuvola- ja terveydenhuoltopalveluiden, psykososiaalisen tuen palvelujen ja kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen palvelukokonaisuuksista. Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessi koostuu ammatillisesta koulutuksesta, lukiokoulutuksesta ja elinkeinoja työllisyyspalveluista. Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessi koostuu harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelujen, kulttuuripääomapalveluiden, kulttuuri- ja liikuntakasvatuksen sekä kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalveluiden palvelukokonaisuuksista. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessi koostuu ennaltaehkäisevien palveluiden, perusterveydenhuollon avopalvelujen, sairaalapalveluiden, päihde- ja mielenterveyspalvelujen, sosiaalisen tuen sekä vammaispalvelujen palvelukokonaisuuksista. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessi koostuu omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn, kotona asumista tukevien palvelujen sekä sairaalaja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelukokonaisuuksista. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessi koostuu maaomaisuuden hallinnan ja kehittämisen, kaupunkiympäristön rakentamisen ja ylläpidon, joukkoliikenteen sekä pelastustoimen palvelukokonaisuuksista. Tuottajaosassa esitetään tuottajayksiköiden (hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden, liikelaitosten, pelastuslaitoksen sekä vahinkorahaston) toiminnan tavoitteet, talousarviot, tuloslaskelmat, rahoituslaskelmat ja investoinnit. Hyvinvointipalvelut koostuvat avopalvelujen, kotihoidon ja asumispalvelujen, sairaala- ja kuntoutuspalvelujen, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen, toisen asteen koulutuksen sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tuotantoalueista, jotka ovat taseyksiköitä. Liikelaitoksia ovat Tampereen Ateria, Tampereen Tilakeskus, Tampereen Kaupunkiliikenne, Tampereen Vesi sekä Tampereen Infra. Muut taseyksiköt ovat Pirkanmaan pelastuslaitos ja Vahinkorahasto. Laskelmaosaan kootaan koko kaupungin yhdistetty tuloslaskelma, investoinnit sekä rahoituslaskelma. Laskelmaosassa esitetään myös verotulot, valtionosuudet ja rahoituserät. Tuloslaskelmalla osoitetaan kuinka kunnan tilikauden tulorahoitus riittää palvelutoiminnan jaksotettuihin menoihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointilaskelma sisältää investointisuunnitelmat talousarvio- sekä suunnitelmavuosille. Rahoituslaskelmassa esitetään tilaajaosan, tuottajaosan sekä konsernihallinnon ja konsernipalvelujen tuloslaskelmien ja investointien tulojen ja menojen aiheuttama rahavirta (toiminnan ja investointien rahavirta). Lisäksi rahoituslaskelmaan merkitään antolainauksen, lainakannan ja oman pääoman muutokset sekä arvioidaan muut maksuvalmiuden Tampereen kaupungin talousarvio 2016 21 Yleiset lähtökohdat muutokset (rahoituksen rahavirta). Rahoituslaskelman lopussa esitetään näiden rahavirtojen yhteenlaskettu muutos, joka kuvaa talousarvion vaikutusta kunnan maksuvalmiuteen vuoden aikana. Talousarvion liitetiedoissa asetetaan kaupunkikonsernin tytäryhtiöille ja -yhteisöille toiminnan tavoitteet, jotka tuovat esiin pääomistajan tahdon. Lisäksi liitetiedoissa esitetään talonrakennushank- keiden käyttötalousvaikutukset, merkittävimmät aluerakennushankkeet (Keskusta, Vuores ja Hiedanranta) ja talousarvion tunnuslukuja taulukossa Täydentäviä tietoja. Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin viranomaisia. Konsernijohtaja voi päättää toimintamallin uudistamiseen liittyvien toimintojen ja niihin liittyvien rahojen siirrosta yksiköiden välillä. Talousarvion yleiset lähtökohdat ovat informaatiota, jota ei ole tarkoitettu sitovaksi talousarvion osaksi. Strategiaosassa asetetaan kaupunkistrategiasta johdetut sitovat toiminnan tavoitteet. Sitovia toiminnan tavoitteita asetetaan strategiaosan lisäksi myös talousarvion tuottajaosassa. Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Konsernihallinnolla valtuustoon nähden sitovia eriä ovat toimintatulot, toimintamenot, investointien bruttomenot sekä Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitokselle myönnettävä toiminta-avustus. Konsernihallintoon kuuluvalla tietohallinnolla sitovaa on tulosyksikön ICT-kehittäminen (111222) toimintakatteen ja investointien yhteissumma. Kaupunginhallituksen (laskentatunniste sisäinen tilaus 20041), pormestarin (20043), hallinto- ja talousryhmän johtajan (20044) sekä velvoitetyöllistämisen ja henkilöstön uudelleen sijoittamisen (22947) harkinnanvaraisista määrärahoista voidaan erillispäätöksellä tehdä siirtoja kaupungin toimintayksiköille. Konsernipalvelujen yksiköillä sitovaa on tulos sekä investointien bruttomenot. Viranomaispalveluilla valtuustoon nähden sitovaa ovat kuitenkin toimintatulot, toi- 22 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 mintamenot sekä investointien bruttomenot. Tilaajaosassa ydinprosesseilla sitovia eriä ovat toimintatulot ja toimintamenot sekä lisäksi investointien bruttomenot. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin talousarviossa erikseen esitettyjen Keskustan, Vuoreksen ja Hiedanrannan, Raitiotien sekä Rantaväylän tunnelin käyttötalous- ja investointimäärärahat ovat ydinprosessin osalta hankkeittain sitovia. Rantaväylän tunnelin koko rakentamisvaiheen osalta vuosittainen käyttö määräytyy hankkeen toteutumisen mukaisesti. Rantaväylän tunnelin vuotuista talousarviota muutetaan vuosittain hyväksytyn kokonaiskustannusarvion rajoissa, jos työn vuotuinen eteneminen ja siten vuotuinen rahoitustarve poikkeaa suunnitellusta. Muutos tuodaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi talousarviovuoden aikana. Pelastustoimen palvelukokonaisuuden bruttomenot on erikseen sitova erä. Tuottajaosassa asetetaan hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille, Pirkanmaan pelastuslaitokselle ja liikelaitoksille kaupunkistrategiaan perustuvat sitovat toiminnan tavoitteet. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille on toiminnan tavoitteiden lisäksi sitovaa tilikauden ylijäämä/alijäämä sekä investointien bruttomenot. Poikkeuksena Toisen asteen koulutuksessa Lukiokoulutus ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredu ovat erikseen sitovia. Hanketasolla sitovat investoinnit on eritelty tuotantoalueen laskelmien yhteydessä. Liikelaitoksille on toiminnan tavoitteiden lisäksi sitovaa korvaus peruspääomasta ja investointien bruttomenot. Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen osalta sitovaa on lisäksi kaupungin toiminta-avustus ja talousarviossa esitetty 0,5 milj. euron liikeylijäämätavoite. Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen osalta valtuuston nähden sitovaa on talonrakennusinvestointien yhteissumma. Hankekohtaiset kustannusarviot ovat sitovia siten, että Tilakeskuksen johtokunta voi perustellusta syystä hyväksyä uudisrakennushankkeissa 5 prosentin ylityksen ja peruskorjaus- ja perusparannushankkeissa 15 prosentin hankekohtaisen ylityksen talonrakennusinvestointien kokonaissumman rajoissa. Taseyksikkönä toimivalla Pirkanmaan pelastuslaitoksella on sitovaa toiminnan tavoitteet, liikeylijäämä sekä investointien bruttomenot vähennettynä rahoitusosuuksilla ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloilla (investointien rahavirta). Laskelmaosassa esitetään talousarviovuoden ja taloussuunnitelmavuosien koko kaupungin tuloslaskelmat, investoinnit ja rahoituslaskelmat. Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat korkotulojen ja -menojen netto. Rahalaitoksista nostettavien pitkäaikaisten lainojen lisäys ei saa olla budjetoitua suurempi. Muilta osin laskelmaosa on informaatiota koko kaupungin yhteenlasketusta taloudesta ja se ei ole sitova talousarvion osa. Olennaisista poikkeamista on raportoitava valtuustolle. Yleiset lähtökohdat Tilivelvollisen seurantavastuu Kaupunginvaltuusto vastaa kuntalain mukaisesti kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee kuntalain mukaan päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Valtuuston hyväksymän Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet päätöksen mukaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukainen järjestäminen koskee kaikkia Tampereen kaupungin ja kaupunkikonserniin kuuluvia toimielimiä ja tilivelvollista johtoa sekä esimiehiä. Kuntalain mukaan kaupunginhallitus on velvollinen huolehtimaan kunnan toiminnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Konsernijohto vastaa kuntalain mukaisesti konsernivalvonnan järjestämisestä. Tilivelvollisella on vastuu johtamansa toiminnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä niiden jatkuvasta ylläpidosta ja tuloksellisuudesta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa ja tuloksellisuutta seurataan ja arvioidaan säännönmukaisesti talousarviovuoden aikana. Kuntalain mukaan kaupungin tilinpäätökseen kuuluvan toimintakertomuksen tulee sisältää tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Hyvin toimiva johtamis- ja hallintojärjestelmä edellyttää, että siihen on integroitu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt. Nämä yhdessä tuottavat kohtuullisen varmuuden tuloksellisesta ja tavoitteiden mukaisesta toiminnasta. Sisäinen valvonta ja siihen olennaisena osana kuuluva riskienhallinta kattavat kunnan hallinnon ja talouden järjestämisen sekä kunnan toiminnan. Kaupunginhallitus hyväksyy kaupungin toimintakertomukseen tulevan sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan selonteon sekä arvion merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja niiden hallinnasta. Lauta- ja johtokunnat sekä kaupungin tytäryhteisöjen hallitukset hyväksyvät omilta vastuualueiltaan vastaavan selonteon sekä tiedot riskien hallinnasta. Tilintarkastajan on kuntalain mukaan tarkastettava, onko kunnan ja kuntakonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Tilintarkastajan on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään tarkastuksen tulokset. Kertomuksessa on myös esitettävä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko toimielimen jäsenelle ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavalle viranhaltijalle (tilivelvollinen) myöntää vastuuvapaus. Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat muun muassa kaupunginhallituksen jäsenet, lautakuntien jäsenet, johtokuntien jäsenet, toimikuntien jäsenet, kunnan muiden toimielinten jäsenet, pormestari, apulaispormestarit, konsernijohtaja, toimitusjohtajat, tuotantojohtajat, tilaajapäälliköt sekä johtosäännöissä määrätyt toimielinten esittelijät. Kuntalain mukaan tilivelvollisuus merkitsee sitä, että tilivelvollisen toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, häneen voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus ja häneltä voidaan evätä vastuuvapaus sekä omasta että alaisensa tekemisestä tai tekemättä jättämisestä. Ylimmällä johdolla, etenkin tilivelvollisella johdolla, on erityinen vastuu ja velvoite toimia hyvän johtamis- ja hallintotavan ja eettisten lähtökohtien mukaisesti sekä puuttua toiminnassa ilmeneviin poikkeamiin. Johdolla on aktiivinen selonottovelvollisuus vastuullaan olevasta toiminnasta. Tilivelvollisuusaseman puuttuminen ei vapauta esimiestä alaistensa toiminnan valvontavastuusta. Tampereen kaupungin talousarvio 2016 23 Yleiset lähtökohdat Henkilöstö Vuoden 2016 talousarviossa henkilöstömenot ovat 669,5 milj. euroa. Vuoden 2015 alkuperäisessä talousarviossa henkilöstömenot olivat 678,3 milj. euroa. Henkilöstömenot vähenevät vuoden 2015 talousarvioon nähden 8,8 milj. euroa (-1,3 %). Vuoden 2015 tilinpäätösennusteeseen nähden (välitilinpäätös 2015) henkilöstömenot vähenevät 12,6 milj. euroa (-1,8 %) pääosin organisatoristen muutosten sekä talousarvioon sisältyvien talouden tasapainottamistoimenpiteiden vuoksi. Yksiköt ovat sisällyttäneet vuoden 2016 talousarvioihinsa kaupunginhallituksen edellyttämiä talouden tasapainottamistoimenpiteitä muun muassa vähentämällä henkilöstömenoja ja henkilötyövuosia. Tullinkulman Työterveys liikelaitos yhtiöitetään 1.11.2015 ja Tampereen Logistiikka liikelaitos 1.1.2016. Ilman yhtiöittämisen vaikutusta henkilöstömenot vähenevät 3,8 milj. euroa (-0,6 %). Kuvantamispalvelujen osalta on valmisteltu Hatanpään sairaalan kuvantamispalvelujen yhdistämistä liikkeenluovutuksella osaksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen toimintaa. Taloushallinnon palvelukeskus ja hallintopalvelukeskus yhdistetään vuoden 2016 alusta lähtien konsernipalveluyksikkö Koppariksi, johon siirtyy konsernihallinnosta 65 henkilöä. Henkilötyövuosien määrä vuonna 2015 on yksiköiden ennusteiden mukaan 14 015 henkilötyövuotta. Vuonna 2016 suunniteltu henkilöstön määrä laskee 13 905 henkilötyövuoteen. Suunnitelma sisältää vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön. Palkkatukityöllistettyjen osuus on 245 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosien kehityksen lisäksi vuonna 2016 seurataan työvoimakustannuksia, jotka muodostuvat henkilöstömenoista sekä vuokratyövoiman käytön kustannuksista. 24 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Henkilösivukulujen arvioidaan vuonna 2016 olevan 23,1 prosenttia (2015: 22,75 %). Henkilösivukulujen määrät vahvistuvat pääosin loppuvuonna. Eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut on budjetoitu aiheuttamisperusteisesti eivätkä ne sisälly henkilösivumenoprosentteihin. Henkilösivukulut talousarviossa: KuEL-maksu palkkaperusteinen 17,25 % Sairausvakuutusmaksu 2,15 % Työttömyysvakuutusmaksu 3,15 % Tapaturmavakuutusmaksu 0,35 % Vakuutuskassan kannatusmaksu 0,15 % Ryhmähenkivakuutus 0,05 % Yhteensä 23,10 % Kaupungin toimintayksiköiden on jatkettava talouden tasapainottamistoimenpiteitä. Rakenteelliset toimintatapamuutokset ovat välttämättömiä kaupungin kehittämisessä. Kaupungin projektikokonaisuutta johdetaan projektisalkkumallilla, jonka tavoitteena on varmistaa projektien strategianmukaisuus ja tuloksellisuus. Projektin onnistumista arvioidaan toiminnassa aikaansaatujen tulosten pohjalta. Toimintayksikön johdon vastuulla on varmistaa, että projektin tuloksena aikaansaadut muutokset vakiintuvat. On keskityttävä toimenpiteisiin, jotka tehostavat toimintaa ja vähentävät henkilötyövuosia ja sairauspoissaoloja sekä työvoimakustannuksia. Eläkeikänsä saavuttaa vuosittain noin 350–400 henkilöä, mikä muun vaihtuvuuden lisäksi antaa mahdollisuuksia toiminnan uudelleenarviointiin ja tehtäväjärjestelyihin. Kaupunkiorganisaatiossa tapahtuvat uudistukset, toimintamallin muutoksen valmistelu sekä seudulliset yhteenliittymiset edellyttävät edelleen henkilöstöhal- linnollista valmistelutyötä ja kaupunkitasoista ohjausta. Ohjauksella varmistetaan henkilöstön yhdenvertainen kohtelu muun muassa tehtävien vaativuuden arvioinnin ja palkkaharmonisoinnin osalta. Vuonna 2014 on vahvistettu palkitsemisen periaatteet. Painopisteinä ovat talouden tasapainottaminen, tavoitteellinen toiminnan johtaminen sekä toiminnan kehittäminen. Palkitsemisella ohjataan henkilöstön toimintaa organisaation tavoitteiden mukaisesti. Palkitsemisen kokonaisuuteen sisältyvät paitsi rahallisen palkitsemisen eri muodot myös henkilöstöetuudet ja muut työnantajan käytännöt ja toimintatavat. Tuottavuutta tukevia toimintamalleja kehitetään. Henkilöstön osaamista parannetaan vastaamaan tulevaisuuden muuttuvia osaamistarpeita koulutusten, työssä oppimisen, tehtäväkierron ja osaamisen jakamisen avulla. Toiminnan kehittämisessä painotetaan yhdessä tekemistä. Uudenlaista johtamista ja toiminnan kulttuuria kehitetään osana Tampere 2017 -toimintamallin uudistusta. Painopisteinä ovat muutoksen johtaminen ja hallinta, henkilöstön osallistuminen sekä innovointi ja palkitseminen. Tulos- ja tavoitekeskustelujen merkitys esimiestyössä korostuu. Työhyvinvoinnin johtamiselle määritellään tavoitteet työturvallisuuden, työkyvyn hallinnan ja psykososiaalisten kuormitustekijöiden näkökulmista. Työhyvinvoinnin johtaminen edellyttää hyvää työnjakoa eri toimijoiden välillä, avointa vuorovaikutusta sekä hyviä työyhteisö- ja esimiestaitoja. Työhyvinvoinnin merkitys työkykyä ylläpitävänä tekijänä on tunnistettava ja työkyvyttömyyden kustannusten seurantaa on tehostettava. Työterveyshuollon kanssa kehitetään ratkaisuja pitkittyneisiin sairauspoissaoloihin ja työkykyongelmiin. Yleiset lähtökohdat HENKILÖSTÖMENOT JA HENKILÖTYÖVUODET 2015 - 2016 Henkilöstömenot ja palkalliset henkilötyövuodet (1 000 euroa ja htv) Muutettu TA 2015 1 000 EUR 37 436 91 730 63 736 70 024 150 470 75 949 36 921 7 842 6 013 4 187 0 7 638 22 506 18 499 16 015 3 280 18 284 8 300 7 257 33 114 679 201 Konsernihallinto ja ydinprosessit Avopalvelut Kotihoito ja asumispalvelut Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen koulutus Kulttuuri ja vapaa-aikapalvelut Viranomaispalvelut Taloushallinnon palvelukeskus Hallintopalvelukeskus Konsernipalveluyksikkö Koppari Työllisyydenhoidon palveluyksikkö* Tampereen Infra Liikelaitos Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Tampereen Ateria Liikelaitos Tampereen Logistiikka Liikelaitos Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos Tampereen Vesi Liikelaitos Tullinkulman Työterveys Liikelaitos Pirkanmaan Pelastuslaitos Yhteensä TA 2016 HTV 527 1 865 1 524 1 505 3 330 1 294 928 140 133 89 0 169 451 402 455 75 332 142 109 580 14 050 1 000 EUR 32 954 93 719 68 066 67 209 150 954 73 406 37 198 9 068 0 0 14 177 6 343 22 520 13 310 21 041 0 18 271 7 960 0 33 276 669 471 HTV 460 1 888 1 608 1 365 3 475 1 241 908 155 0 0 294 159 452 249 609 0 326 137 0 579 13 905 * Sisältää muissa yksiköissä työskenteleviä palkkatukityöllistettyjä (v. 2015 110 htv ja v. 2016 100 htv) HENKILÖTYÖVUOSIEN (HTV) KEHITYS JA SUUNNITELMA 2016 TP 2014 Henkilötyövuodet 14 080 Enn 2015 TA 2016 14 015 HENKILÖTYÖVUODET VUONNA 2016 Konsernihallinto ja ydinprosessit 460 htv 3% Hyvinvointipalvelut 10 485 htv 75 % 13 905 HENKILÖSTÖMENOT VUONNA 2016, MILJ. EUROA Konsernihallinto ja ydinprosessit 33,0 Konsernipalvelut 5% 29,6 4% Konsernipalvelut* 607 htv 4% Liikelaitokset ja Pirkanmaan pelastuslaitos 2 352 htv 17 % Hyvinvointipalvelut 490,6 73 % Liikelaitokset ja Pirkanmaan pelastuslaitos 116,4 17 % * Konsernipalvelut sisältää muissa yksiköissä työskenteleviä palkkatukityöllistettyjä 100 htv Tampereen kaupungin talousarvio 2016 25 26 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Strategiaosa Strategiaosa Strategiaosa Tampereen kaupungin strategisen kehittämisen suuntaviivat Strateginen johtamisjärjestelmä Yhteinen Tampere – näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia Rakenteelliset muutokset vuoden 2016 sitovien toiminnan tavoitteiden keskiössä Kehittämisprojektien painopisteet Palvelujen hankinnan ja kilpailuttamisen periaatteet Tampereen kaupungin talousarvio 2016 27 Strategiaosa 28 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Strategiaosa Tampereen kaupungin strategisen kehittämisen suuntaviivat Yhteinen Tampere – näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia on kaupungin ylin toimintaa ohjaava asiakirja. Kaupunkistrategiassa on määritelty kaupungille visio ja visiota tarkentavat strategiset painotukset sekä kaupungin toimintatavat. Päämäärille on asetettu koko valtuustokauden kattavia tavoitteita mittareineen. Talousarvion strategiaosassa esitetään kaupunkistrategian pääkohdat, kaupunkistrategiasta johdetut sitovat toiminnan tavoitteet vuodelle 2016 ja Tampereen kaupungin keskeiset rakenteelliset muutokset. Lisäksi strategiaosassa kuvataan Tampereen kehittämisen projektisalkkumalli sekä kehittämiskokonaisuuksien painopisteet ja kehittämisteemat vuodelle 2016. Talousarvion tuottajaosassa asetetaan kaupunkistrategiaan perustuvat vuoden 2016 sitovat toiminnan tavoitteet hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille, Pirkanmaan pelastuslaitokselle sekä liikelaitoksille. Liiteosassa asetetaan toiminnan tavoitteet kaupunkikonsernin tytäryhtiöille ja -yhteisöille. tuotantoalueiden toimintasuunnitelmat ja tuottajien vuosisuunnitelmat sekä tilaajan ja tuottajan väliset palvelusopimukset. Strategiseen johtamisjärjestelmään luetaan myös projektisalkkumalli, strategiset yleiskaavat sekä erilaiset strategian toteuttamisen tukiprosessit, kuten tulos- ja kehityskeskustelut, johtoryhmätyöskentely sekä palkitsemisjärjestelmät. Tampereen kaupungissa laaditaan myös erillisohjelmia, jotka eivät ole osa strategista johtamisjärjestelmää eikä niillä ole johtamisjärjestelmään perustuvaa ohjausvaikutusta. Erillisohjelmien laadinta edellyttää tarkoituksenmukaisuuden arviointia. Niiden sisältämät linjaukset ja tavoitteet sisällytetään strategisen johtamisjärjestelmän asiakirjoihin. Strateginen johtamisjärjestelmä Kaupunkistrategiaa toteutetaan strategisen johtamisjärjestelmän avulla. Strategisen johtamisjärjestelmän asiakirjoja ovat kaupunkistrategia, sitä tarkentavat toimintasuunnitelmat (hyvinvointisuunnitelma, elinvoimasuunnitelma, kaupunkirakenneja ympäristösuunnitelma ja organisaation toimintakykysuunnitelma), talousarvio ja -suunnitelma, tilaajan vuosisuunnitelmat, Yhteinen Tampere – näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia Tampereen kaupunkistrategia sisältää kaupunginvaltuuston tekemät, kaupungin toiminnan kannalta keskeiset linjaukset. Se luo pohjan kaupungin strategiselle johtamiselle ja kehittämiselle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Yhteinen Tampere -kaupunkistrategian elokuussa 2013. Strategian rakenne Tampereen kaupunkistrategian nimi on ”Yhteinen Tampere — näköalojen kaupunki”. Strategian nimeen ja siihen yhdistettyihin visiolauseisiin kiteytyy strategian tärkeimmät viestit. Strategian toteutumista tuetaan yhteisillä toimintatavoilla. Strategiassa on määritelty strategiset painotukset, jotka täsmentävät visiota ja ilmaisevat, millainen Tampere on vuonna 2025, kun strategia on toteutunut. Vuosille 2014–2017 on asetettu tavoitteet, jotka kertovat, miten strategian toteuttamisessa edetään ja millä mittareilla etenemistä seurataan. Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan. Rakenteelliset muutokset vuoden 2016 sitovien toiminnan tavoitteiden keskiössä Kuntalain tarkoittamat, valtuustoon nähden, sitovat toiminnan tavoitteet on johdettu kaupunkistrategian tavoitteista. Sitovat toiminnan tavoitteet voidaan tarvittaessa asettaa eri vuosina kohdistumaan kaupunkistrategian eri tavoitteille. Vuodelle 2016 asetetaan 27 sitovaa toiminnan tavoitetta, joissa keskitytään kaupun- gin kannalta merkittävimpiin strategisiin teemoihin. Sitovien tavoitteiden strategisuutta on vahvistettu ja määrää pienennetty. Toimenpiteet sitovien tavoitteiden saavuttamiseksi esitetään vuosisuunnitelmissa. Sitovien tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginvaltuustolle kolme kertaa vuodessa ilmestyvässä toiminnan ja talouden katsauksessa sekä tilinpäätöksessä. Raportointi pohjautuu päätökseen toiminnan tavoitteiden vastuuttamisesta, jonka pormestari tekee talousarvion hyväksymisen jälkeen. Vuoden 2016 tilinpäätösennusteen yhteydessä raportoidaan kaupunkistrategian tavoitteiden toteu- Tampereen kaupungin talousarvio 2016 29 Strategiaosa tumisesta kokonaisuutena ja arvioidaan strategian vaikuttavuutta. Seurantaa hyödynnetään arvioitaessa kaupunkistrategian päivittämistarvetta. Sitovien toiminnan tavoitteiden asettamisessa on korostunut rakenteellisten muutosten aikaansaaminen. Vuoden 2015 aikana on hieman uudistettu aiempaa ns. TOP10-rakennemuutosten listaa, koska lista sisälsi laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan keskenään hyvin eritasoisia rakennemuutoksia. TOP10-rakennemuutokset on kuitenkin kokonaisuudessaan kytketty osaksi vuoden 2016 sitovia toiminnan tavoitteita. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous linjasi 7.9.2015, että keskeisiin rakennemuutoksiin sisällytetään jatkossa vain vaikutuksiltaan merkittävimmät uudistukset. Uusi kokonaisuus käsittää kuusi rakennemuutosta, joihin yhdistyy kaksi kaikkia muutoksia läpileikkaavaa teemaa. Läpileikaavat teemat ovat digitalisaatio ja sotepalveluiden ja toimintamallin uudistus. Digitalisaatio on yksi suurimmista kuntien toimintaan vaikuttavista muutostrendeistä, joka mahdollistaa merkittäviä uudistuksia palveluissa ja tuottavuuden vahvistamisessa. Toimintamallin uudistus muuttaa laajasti kaupungin organisaatiota ja toimintatapoja. Toimintamallin uudistus yhdistyy olennaisesti sote-uudistukseen, joka muuttaa ratkaisevasti kunnan identiteettiä ja roolia tulevaisuudessa. Aiemman TOP10-listauksen rakennemuutokset koskien tiedolla johtamista, hallinnon sujuvoittamista ja hankintojen tehostamista yhdistyvät toimintamallin uudistuksen sisältöihin. TOP10-kokonaisuuteen kuulunut hyvinvoinnin edistäminen liikkumista lisäämällä on tulkittavissa enemminkin Tampereen kaupungille merkittäväksi strategiseksi painotukseksi kuin rakennemuutokseksi. Painotuksen toteuttaminen varmistetaan vuosittain toiminnan tavoitteiden kautta. Läpileikkaavat teemat yhdistävät kuutta rakennemuutosta, jotka ovat: palvelumallin kehittäminen, lasten ja nuorten palvelujen rakennemuutos, ikäihmisten palvelujen rakennemuutos, hoitoketjujen sujuvoittaminen, maankäytön kokonaisprosessin uudistus ja työllisyydenhoidon rakennemuutos. Uudella palvelumallilla vahvistetaan palvelujen asiakaslähtöisyyttä, tuottavuutta ja kustannustehokkuutta. Palveluja kehitetään asiakastarpeista lähtien ja palveluverkkorakenteessa siirrytään hyvinvointikeskus - lähitori-malliin sekä lisätään sähköisiä palveluja. Hyvinvointipalvelujen neuvontaa tehostetaan keskittämällä asiakasneuvonta ja lisäämällä sähköistä asiointia. Lasten ja nuorten palvelujen rakennemuutoksessa lasten, nuorten ja heidän perheidensä tuen tarpeisiin vastataan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, ter- Palvelumallin kehittäminen Lasten ja nuorten palvelujen rakennemuutos Ikäihmisten palvelujen rakennemuutos Hoitoketjujen sujuvoittaminen Maankäytön kokonaisprosessin uudistus Työllisyydenhoidon rakennemuutos Digitalisaatio Sote-palveluiden ja toimintamallin uudistus Tampereen kaupungin keskeiset rakennemuutokset 30 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 veydenhuollon, nuorisotyön ja perheiden sosiaalipalvelujen eri toimijoiden uusilla yhteisillä toimintamalleilla. Tukea annetaan nykyistä oikea-aikaisemmin ja tarvelähtöisemmin kohdentaen resursseja vaikuttavasti ja läpinäkyvästi. Ikäihmisten palvelurakenne uudistetaan siten, että asiakkaat ovat sekä hyvinvoinnin että kustannustehokkuuden näkökulmasta oikeassa hoitopaikassa. Laitosasumista puretaan lisäämällä tehostettua palveluasumista ja keskittämällä sairaalahoitoa. Palveluja kehitetään tukemaan kotona asumista ja ennaltaehkäisyä. Hoitoketjujen sujuvoittamiseksi sairaanhoitopiirin tilauksen hallintaa vahvistetaan kehittämällä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja kaupungin oman erikoissairaanhoidon työnjakoa. Perustason erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuoltoon soveltuvia palveluja siirretään kaupungin omaan tuotantoon. Erikoissairaanhoidon tarvetta vähennetään kehittämällä potilasohjausta ja vahvistamalla perustason palveluja. Maankäytön kokonaisprosessin uudistuksessa kaavoitusta tehostetaan ja suunnittelun kohdentamista vahvistetaan kaupungin kaava- ja tonttivarantojen kasvattamiseksi vastaamaan kaupungin kasvua. Uudistuksessa kiinteytetään maankäytön suunnittelun, rakennusvalvonnan, kiinteistötoimen ja elinkeinotoimen yhteistyötä ennakoinnin parantamiseksi ja prosessien tehostamiseksi. Työllisyydenhoidon rakennemuutoksessa työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvua hidastetaan lisäämällä työttömien aktivointia työllisyydenhoidon vaikuttavuus huomioiden. Työllistämistä edistävät palvelut järjestetään koordinoidusti siten, että prosessi on sujuva ja perustuu asiakkaan todettuun palvelutarpeeseen. Uudistettua rakennemuutoskokonaisuutta seurataan jatkossa osana toiminnan ja talouden katsauksia sekä tilinpäätösennusteen yhteydessä laadittavaa strategian vaikuttavuusarviointia. Strategiaosa TAMPEREEN KAUPUNKISTRATEGIA PÄHKINÄNKUORESSA Strategian nimi ja visio 2025 Yhteinen Tampere – näköalojen kaupunki Teemme yhdessä Suomen parasta ja houkuttelevinta, pohjoismaista suurkaupunkia. Meillä on näköaloja tulevaisuuteen, uuden sukupolven toimivaan, kauniiseen ja kansainväliseen kulttuurikaupunkiin. Hyvinvointi on yhteinen päämäärämme. Tuemme koteja hyvän elämän mahdollistajina. Huolehdimme, että kaikki otetaan mukaan. Tuemme hyvinvointia vahvistavien valintojen tekemistä ja painotamme ennaltaehkäiseviä palveluja. Luomme houkuttelevat mahdollisuudet yrittäjyydelle ja työpaikkojen synnylle. Yrityksillä on näköaloja kasvuun ja kansainvälistymiseen. Toimintatavat Toimimme yhdessä Toimimme vastuullisesti Toimimme avoimesti ja rohkeasti Otamme kaikki mukaan kaupungin kehittämiseen. Toimintamme pohjautuu kumppanuuteen. Luomme yhdessä tekemiselle luottamuksellista ja kannustavaa ilmapiiriä. Kannamme vastuuta kaupungin tasapainoisesta taloudesta ja toimimme kustannus- ja resurssitehokkaasti. Turvaamme kaupunkimme tulevaisuuden kantamalla vastuuta ympäristöstämme ja keventämällä ympäristökuormitustamme. Edistämme toiminnallamme yhdenvertaisuutta, monikulttuurisuutta ja turvallisuutta. Kyseenalaistamme rohkeasti vakiintuneita toimintatapoja ja ideoimme uutta. Uudistumisen lähtökohtana on kuntalaisten etu. Mahdollistamme muutosten toteuttamisen johdonmukaisella ja avoimella päätöksenteolla ja johtamisella. Hyödynnämme tieto- ja viestintäteknologiaa tehokkaasti. Kehitämme vuorovaikutuksellista viestintää. Kaupunkistrategian näkökulmat • Yhdessä tekeminen • Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen • Elinvoima ja kilpailukyky • Kestävä yhdyskunta • Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio Tampereen kaupungin talousarvio 2016 31 Strategiaosa Yhdessä tekeminen STRATEGISET PAINOTUKSET 2025 • Palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon osallistutaan laajasti, mikä tukee palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja kustannustehokkuutta. • Kuntalaiset ja yhteisöt toimivat aktiivisesti. Kaupunki mahdollistaa omaehtoista toimintaa ja kannustaa huolehtimaan itsestä ja muista. • Kaupungin tuottama tieto on avointa ja se tukee omaehtoista toimintaa. • Elämä kaupunkiseudulla on sujuvaa. Kaupunkiseutu toimii yhtenäisenä kokonaisuutena ja selkeällä hallintomallilla. Kaupunkistrategian tavoite vuosille 2014–2017 Palvelujen käyttäjien, palvelutuottajien ja muiden sidosryhmien mahdollisuuksia osallistua palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon on parannettu. Sitova toiminnan tavoite 2016 1 Kaikki uudet palvelujen kehittämiskohteet toteutetaan yhdessä käyttäjien ja asukkaiden kanssa 2 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen ja itsehallintoalueiden perustamiseen on vaikutettu siten, että suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen rooli talouskasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin edistäjinä on varmistettu myös tulevaisuudessa Henkilöstön mahdollisuuksia oman työn ja palvelujen kehittämiseen on parannettu. Kuntalaisten ja yhteisöjen omaehtoista toimintaa on mahdollistettu. Kaupungin tuottama tieto on avointa. Kaupunkiseudun hallintomalli on uudistettu. 32 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Strategiaosa Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen STRATEGISET PAINOTUKSET 2025 • Ennaltaehkäisyllä on vahvistettu kuntalaisten mahdollisuuksia edistää omaa hyvinvointia ja terveyttä. Kasvava osa kuntalaisista pystytään hoitamaan peruspalveluissa, erityispalvelujen tarve on pienentynyt ja kustannusten kasvu on hidasta. • Harrastamista ja terveitä elintapoja edistäviä valintoja mahdollistetaan. Lapsilla ja nuorilla on tasapuoliset mahdollisuudet harrastustoimintaan. Ikäihmiset ovat aktiivisia ja toimintakykyisiä. • Palvelutarpeiden varhainen tunnistaminen ja palvelujen tarkoituksenmukainen kohdentaminen ovat kaventaneet hyvinvointieroja. Palveluketjut ovat selkeitä ja asiakkaan tilannetta käsitellään moniammatillisesti kokonaisuutena. • Toimivat peruspalvelut ja kotien ja perheiden tukeminen mahdollistavat itsenäistä selviytymistä. • Kotiin tai kodinomaisiin oloihin annettava apu ja hoito ovat vähentäneet laitoshoidon tarvetta. • Varhaiskasvatuspalveluita on monipuolistettu ja perusopetuksen laatu on turvattu. Kaupunkistrategian tavoite vuosille 2014–2017 Sitova toiminnan tavoite 2016 Liikkumisen perusedellytyksiä ja mahdollisuuksia kulttuuri- ja luontokokemuksiin on vahvistettu ja terveyttä edistävää neuvontaa on parannettu. 3 Liikuntamahdollisuuksia monipuolistamalla on kasvatettu hyvinvointinsa kannalta riittävästi liikkuvien osuutta Toimiva perusterveydenhuolto on hillinnyt erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua siten, että perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista nousee 1 prosenttiyksikköä vuosittain (2012=24,6 %). 4 Perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista on noussut 1 %-yks Ikäihmisistä vähintään 92 prosenttia asuu kotona (2012=91,2 %), vähintään 5 6 prosenttia on tehostetussa palveluasumisessa (2012=4,1 %) ja enintään 2 prosenttia on pitkäaikaisessa laitoshoidossa (2012=4,7 %). Ikäihmisistä vähintään 91,3 % asuu kotona (2015: 91,5 %), vähintään 6,5 % tehostetussa palveluasumisessa (2015: 6 %) ja enintään 2,2 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa (2015: 2,5 %) Perheitä on tuettu niin, että lapset ja nuoret voivat asua kotona ja perhehoidon osuus sijaishuollosta on vähintään 62 prosenttia (2012=54,6 %). 6 Oman palvelutuotannon avoimen varhaiskasvatuspalvelun osuus on lisääntynyt 12 %:iin (2015: 12 %). Palvelusetelipäivähoidossa olevien lasten osuus päivähoidossa olevista on 5 % (2015: 5 %) 7 Perheiden psykososiaalisen tuen tarpeeseen on vastattu lasten ja nuorten kotona asumisen turvaamiseksi ja perhehoidon osuus sijaishuollosta on vähintään 63 % (2015: 62 %) 8 Työllistymistä edistävien palvelujen sujuvuutta ja vaikuttavuutta on parannettu toimintamallia uudistamalla Hyvinvointierot ovat kaventuneet ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat vähentyneet. Pitkäaikaisasunnottomuus on poistettu. * Suluissa olevat luvut ovat vuoden 2015 tavoitteiden lukuja Tampereen kaupungin talousarvio 2016 33 Strategiaosa Elinvoima ja kilpailukyky STRATEGISET PAINOTUKSET 2025 • Tampereen kaupunkiseudulla on Suomen parhaat edellytykset yritysten synnylle, kasvulle ja kansainvälistymiselle sekä työpaikkojen synnylle. • Elinkeino-, teollisuus- ja innovaatiopolitiikkaan panostetaan vahvasti. Elinkeinoelämän uudistuminen pohjautuu älykkääseen kasvuun eli korkeaan osaamiseen, vahvaan tutkimus- ja innovaatiotoimintaan sekä uuden teknologian tehokkaaseen hyödyntämiseen. • Tampereella on tulevaisuuden kärkitoimialojen innovaatioympäristöjä. Näitä ovat muun muassa Uusi Tehdas (luovat alat ja ICT), Kaupin kampus (terveysteknologia), Mediapolis ja yliopistokampukset. • Pk-sektorin yritykset, alueen suurimpana työllistäjänä, otetaan sujuvien palvelujen järjestämisessä huomioon. • Tampere kytkeytyy tiiviisti globaaliin talouteen ja osaamiseen. Kansainvälinen vetovoima on Suomen kärkeä yritysten, osaajien, opiskelijoiden ja matkailijoiden näkökulmasta. • Tampereen saavutettavuus eri liikennemuodoilla on sujuvaa. Tampere-Pirkkalan lentokentän asema Suomen kakkoskenttänä on selkeä. • Tampere kehittää koulutusta aktiivisesti ja turvaa osaavan työvoiman saatavuutta. Tampere on edelleen houkuttelevin opiskelijakaupunki. • Keskusta on elinvoimainen ja viihtyisä. Kävely, pyöräily ja joukkoliikenne sekä maanalainen pysäköinti ovat sujuvia. Keskustan uudisja täydennysrakentamista toteutetaan laadukkaasti. • Kulttuurilaitokset, -palvelut ja -kohteet ovat vetovoimaisia ja tapahtumatarjonta on monipuolista. Kulttuuri on kuntalaisten peruspalvelua, jonka tulee olla kaikkien ihmisryhmien saatavilla. Kaupunkistrategian tavoite vuosille 2014–2017 Sitova toiminnan tavoite 2016 Yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä vahvistavaa 9 toimintaympäristöä on rakennettu yhdessä elinkeinoelämän ja tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa. Kaupunki on yhdessä yritysten kanssa kehittänyt innovaatioympäristöjä, edistänyt älykkään liikenteen kehittymistä ja avoimen datan hyödyntämistä sekä luonut uusia, digitaalisuutta hyödyntäviä palveluratkaisuja 10 Yritystoiminnan edellytyksiä on vahvistettu kehittämällä alkuvaiheen yritysten rahoitusmahdollisuuksia, yritysten viennin edellytyksiä ja edistämällä kansainvälisiä sijoituksia alueelle Yritystontti- ja toimitilatarjonta on kasvanut vuosittain 5 prosenttia. 11 Yritystonttitarjonta on kasvanut 5 % vuodesta 2015 Tampereen raideliikenneyhteyksiä on vahvistettu ja lentoliikenneyhteyksien määrä on kasvanut vuosittain 10 prosenttia. 12 Lentoliikenneyhteyksien määrä on kasvanut 10 prosenttia vuodesta 2015 Koulutuksen kansainvälisyyttä, vetovoimaisuutta ja työelämälähtöisyyttä on lisätty. 13 Kaupungin osaamisjärjestelmää on vahvistettu edistämällä Tampere 3 -hankkeen toteutumista. Keskustan elinvoima on vahvistunut. 14 Keskustan elinvoimaa on vahvistettu kehittämisohjelman toimenpiteillä Tampereen asema kulttuuri-, kongressi-, tapahtuma- ja matkailukaupunkina on vahvistunut. 34 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Strategiaosa Kestävä yhdyskunta STRATEGISET PAINOTUKSET 2025 • Maankäyttöä, asumista, liikennettä ja palveluja tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Kaavoitus on laadukasta ja sujuvaa. • Tiivis, vihreä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne tukee koko kaupunkiseudun kehitystä. • Kaupungin kasvu suuntautuu nykyisen yhdyskuntarakenteen sisään, aluekeskuksiin, joukkoliikenteen laatukäytäville ja etelän suuntaiselle ratavyöhykkeelle. • Maankäytön yksi tavoite on hillitä asemakaava-alueen lieverakentamista. Haja-asutusalueiden kylien rakentamista tuetaan ja niiden elinvoimasta huolehditaan. • Fyysinen palveluverkko ja sähköiset palvelut muodostavat tehokkaan, esteettömän ja helposti saavutettavan kokonaisuuden. Keskustaa ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella sijaitsevia aluekeskuksia kehitetään monipuolisina palvelukeskittyminä. • Joukkoliikenne ja pyöräily ovat sujuvia liikkumisvaihtoehtoja. Kaupunkiraitiotie on joukkoliikenteen kärkihanke. • Kaupungin asuntokanta ja asuinalueet houkuttelevat monipuolisuudellaan ja tarjoavat mahdollisuudet kestäviin elämäntapoihin ja yhteisöllisyyteen. Kaupungissa on riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, opiskelija-asuntoja ja asumispalveluja erityisryhmille. • Tampere on ilmastopolitiikan edelläkävijä. Hiilidioksidipäästöjen määrä on vähentynyt 40 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä. • Tampere on johtava luonnonsuojelukaupunki. Kaupunkistrategian tavoite vuosille 2014–2017 Sitova toiminnan tavoite 2016 Keskustan ja aluekeskusten aseman vahvistaminen palvelukeskittyminä sekä sähköisten palvelujen lisääminen ovat tehostaneet palvelujen saavutettavuutta ja palveluverkkoa. 15 Tampereen tulevaisuuden palvelumallin toteuttaminen on käynnistynyt Joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt siten, että kulkutapaosuus on 22 prosenttia vuonna 2016 (2012=19%) 16 Joukkoliikenteen matkustajamäärä on kasvanut 1 prosenttia vuodesta 2015 Kävely ja pyöräily ovat lisääntyneet siten, että yhteenlaskettu kulkutapaosuus on 34 prosenttia vuonna 2016. (2012=Kävely 25 %, pyöräily 6 %). 17 Pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä on kasvanut 2 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna Yhdyskuntarakenteen täydentäminen on lisännyt alueiden viihtyisyyttä ja elinvoimaa. Yli 70 prosenttia kaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittuu keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville. 18 70 prosenttia kaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittuu keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville Asuntokanta on monipuolinen, ja kaupungissa on riittävästi opiskelijaasuntoja sekä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. 19 Maankäyttöprosessiin kuluva aika on lyhentynyt Kaupungin kiinteistöjen energiankulutus on pienentynyt keskimäärin 1,5 prosenttia vuodessa. Uusiutuvien energialähteiden osuus on kasvanut. Hiilidioksidipäästöjen määrä on vähentynyt 17 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Luonnonsuojelualueita on lisätty. Tampereen kaupungin talousarvio 2016 35 Strategiaosa Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio STRATEGISET PAINOTUKSET 2025 • Kaupungin menojen kasvu on tulojen mahdollistamalla tasolla ja tulopohja on vahvistunut. Kaupungin toimintoja ja palveluita arvioidaan kriittisesti. Lähtökohtana on kunnan perustehtävien hoitaminen. • Kaupungin kehitykseen investoidaan. Investoinneissa pidetään etusijalla hankkeita, jotka mahdollistavat kaupungin kestävän kehityksen. • Tuottavuus on parantunut laatu ja vaikuttavuus huomioiden. • Kaupungin pormestarimallin ja tilaaja–tuottaja-mallin vaikuttavuuteen ja tuottavuuden parantamiseen. uudistaminen perustuvat yhteisöllisyyteen, asiakaslähtöisyyteen, • Kaikkien vastuualueiden toiminnallisia rakenteita on uudistettu tarvittaessa rohkeasti. • Monituottajamallin ja oman tuotannon kehittäminen tukevat palvelujen järjestämisen tehokkuutta ja vaikuttavuutta. • Päätöksenteko ja johtaminen on selkeää ja perustuu vastuiden ja johtamismahdollisuuksien tasapainoon, hyvään johtamis- ja hallintotapaan sekä oikea-aikaiseen tietoon. Kaupunkia johdetaan konsernin kokonaisedun näkökulmasta. • Johtaminen, esimiestyö sekä henkilöstön määrä ja osaaminen vastaavat muuttuviin tarpeisiin. Kaupunkistrategian tavoite vuosille 2014–2017 Tilikausien 2015–2017 tulos on positiivinen. 20 Tilikauden tulos ilman satunnaiseriä on enintään 16,1 milj. euroa alijäämäinen Tulorahoitus on riittävä. 21 Investointien tulorahoitusprosentti on 33 Tuottavuuden paranemista on tuettu hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa, parantamalla työhyvinvointia sekä lisäämällä kannusteita työntekijöille ja työyhteisöille. 22 Johdolla on käytössään tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta mittaavaa tietoa 23 Digitalisoinnin johtaminen on organisoitu osana toimintamallin uudistamista 24 Innovatiiviset digitaaliset kokeilut, sähköinen asiointi ja itsepalvelut lisääntyvät 25 Tuottavuutta on parannettu tehostamalla hankintoja ja sujuvoittamalla hallintoa 26 Työvoimakustannukset vähenevät 0,7 % talousarvion mukaisesti ja vähentämisessä hyödynnetään eläköitymistä ja henkilöstön vaihtuvuutta 27 Toimintamallin uudistusta koskevat päätökset on tehty siten, että uusi toimintamalli voidaan ottaa kokonaisuudessaan käyttöön 1.6.2017 Palveluja on priorisoitu ja sopeutettu taloustilanteeseen, ja hallintoon käytetyn työajan määrä on pienentynyt. Kaupungin pormestarimalli ja tilaaja–tuottaja-malli on arvioitu ja uudistettu. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja rekrytoinneissa on huomioitu tulevaisuuden muuttuvat osaamistarpeet. Vastuullinen ja kannustava johtaminen on tukenut talouden tasapainottamista ja rakentanut motivoivaa työympäristöä. 36 Sitova toiminnan tavoite 2016 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Strategiaosa Kehittämisprojektien painopisteet Kaupungin projektikokonaisuutta johdetaan projektisalkkumallilla. Malli koskee kehittämis- ja tutkimusprojekteja sekä strategiaa toteuttavia ohjelmia. Projektisalkkumallin tavoitteena on varmistaa projektien ja ohjelmien strategianmukaisuus ja vaikuttavuus. Projektitoiminnan johtaminen jakautuu neljään konsernisalkkuun sekä kuuteen tuotantoalueen ja viiteen liikelaitoksen projektisalkkuun. Kaupungin projektit luokitellaan strategiatavoitteensa perusteella neljään kehittämiskokonaisuuteen, jotka ovat elinvoima ja kilpailukyky, hyvinvointi, kaupunkirakenne ja -ympäristö sekä organisaation toimintakyky. Kaupunginhallitus päättää kehittämisen strategisista tavoitteista ja resursoinnista. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous arvioi projektikokonaisuuden vaikuttavuutta vuosittain. Kaupungin johtoryhmän tehtävänä on eri projektisalkkujen yhteensovittaminen sekä salkkujen strategisuuden ja vaikuttavuuden arviointi. Kaupunginvaltuusto ohjaa projektikokonaisuutta osana talousarvioprosessia ja syksyllä talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Projektisalkkujen painopisteet on johdettu kaupunkistrategiasta ja sen toimintasuunnitelmista. Salkkujen kehittämisteemat ja painotukset tarkistetaan vuosittain osana toiminnan ja talouden suunnittelua. Elinvoimakokonaisuus yhdistää kaupunkistrategian ja elinvoimasuunnitelman elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamista koskevat tavoitteet ja niitä toteuttavat kehittämisprojektit ja tutkimukset. Elinvoimakokonaisuuden painopisteinä ovat kaupungin vetovoimaisuuden ja innovatiivisuuden kehittäminen sekä yritysten syntyä, kasvua ja kansainvälistymistä edistävän toimintaym- päristön rakentaminen. Vuoden 2016 kehittämisteemoina ovat älykkään kaupungin eri osa-alueet, kaupungin vetovoimaisuuden vahvistaminen, yritystoimintaympäristöjen kehittäminen sekä digitalisaation ja avoimen datan hyödyntäminen. Hyvinvointikokonaisuus yhdistää kaupunkistrategian ja hyvinvointisuunnitelman hyvinvointipalveluja koskevia tavoitteita ja toimenpiteitä toteuttavat kehittämisprojektit ja tutkimukset. Hyvinvointikokonaisuuden painopisteinä ovat peruspalveluiden ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden vahvistaminen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen, palvelujen kohdentaminen ja priorisointi sekä palveluverkon sopeuttaminen ja sitä tukevan uuden teknologian kehittäminen. Vuoden 2016 kehittämisteemoina ovat palvelumallin ja sähköisten palveluiden kehittäminen, yhteiskehittäminen, palvelujen rakennemuutokset, joilla vastataan väestörakenteen muutokseen, hoitoketjujen kehittäminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä sekä liikkumisen edistäminen. Ohjelmajohtamisen toimintamallia otetaan käyttöön vuonna 2016 erityisesti palvelumallin ja sähköisten palveluiden kehittämisteeman osalta. Kaupunkirakenne- ja ympäristö -kokonaisuus yhdistää kaupunkistrategian sekä kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelman kaupunkiympäristön kehittämistä koskevat tavoitteet ja niitä toteuttavat kehittämisprojektit ja tutkimukset. Kaupunkirakenne- ja ympäristökokonaisuuteen kuuluu projektien lisäksi kolme aluekehitysohjelmaa, Keskusta, Vuores sekä Hiedanranta (Lielahti). Kaupunkirakenne- ja ympäristö -kokonaisuuden painopisteitä ovat kestävä kaupunkikehitys, houkutteleva asuminen, kestävä liikkuminen, elinvoimainen keskus- ta sekä elinkeinoelämän toimintamahdollisuudet. Kaupunkirakenne- ja ympäristö -kokonaisuuden painopisteitä vuonna 2016 ovat kestävät maankäyttö- ja kaupunkisuunnitteluratkaisut, täydennysrakentamisen ja monimuotoisen asumisen lisääminen, innovatiiviset rakennuttamis- ja rahoitusmuodot, liikkuminen palveluna sekä sujuvat liikkumisketjut. Vuoden 2016 aikana kaikissa aluekehitysohjelmissa otetaan käyttöön ohjelmajohtamisen malli, laaditaan ohjelmasuunnitelmat ja vuosittain tarkentuvat etenemissuunnitelmat sekä perustetaan yhteinen ohjelmatoimisto. Vuonna 2016 tehdään maaseutuohjelman välitarkastelu. Organisaation toimintakykykokonaisuus yhdistää kaupunkistrategian ja organisaation toimintakykysuunnitelman sisäistä toimintaa koskevat kehittämisprojektit ja tutkimukset. Painopisteinä ovat johtaminen, henkilöstön työhyvinvointi ja osallistuminen, yhdessä tekeminen ja toiminnan avoimuus sekä organisaation osaaminen ja uudistumiskyky. Vuodelle 2016 asetetut kehittämisteemat ovat organisaation uudistaminen, hallinnon sujuvoittaminen sekä osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen. Tampereen kehittämistyö kytkeytyy valtakunnallisiin tavoitteisiin. Tampereen kaupunkiseudun kasvua vauhditetaan valtion ja kaupunkiseudun välisellä maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksella, missä päätavoite on raitiotien rahoituksen varmistaminen. Kasvuun liittyy myös kaupungin kannalta keskeinen Suomen kasvukäytävän kehityshanke, joka monipuolisesti kehittää Tampereen kaupunkiseutua ja pääkaupunkiseutua sekä niiden välistä kasvuvyöhykettä. Erilaiset älyliikenteen ratkaisut ovat kasvukäytävän ytimessä. Palvelujen hankinnan ja kilpailuttamisen periaatteet Yhteinen Tampere — näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia antaa suuntaviivat palvelujen hankinnalle. Palvelujen hankinnan ja kilpailuttamisen periaatteita uudistettiin syksyllä 2013 kaupunkistrategian pohjalta. Periaatteet koskevat kaikkia toimintayksiköitä ja liikelaitoksia, ja niihin on koottu keskeiset strategiset linjaukset, jotka ohjaavat palvelujen hankintaa ja kilpailutusta. Kaupungin hankintaohjeeseen on koottu hankintoja koskevasta lainsäädännöstä tulevat ja kaupunginhallituksen hankinnoille asettamat reunaehdot ja menettelytavat. Ohjeessa kuvataan hankinto- jen ja kilpailutuksen käytännön toteutusta. Hankintalain kokonaisuudistus on vireillä. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa yksinkertaistaa hankintamenettelyjä. Kaupungin hankintaohje päivitetään hankintalain uudistuksia vastaavasti kevään aikana. Tampereen kaupungin talousarvio 2016 37 Strategiaosa Kaupungin hankinnoissa noudatetaan hyvää hallintotapaa. Tampere haluaa toimia harmaan talouden torjumiseksi. Palveluja hankittaessa noudatetaan julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä sekä kaupungin omia hankintaohjeita. Lainmukaisten hankintamenettelyjen joukosta valitaan kulloiseenkin tilanteeseen sopivin menettely. Julkisiin hankintoihin sovellettavia periaatteita ovat avoimuus, suhteellisuus sekä tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Hankinnat tulee toteuttaa taloudellisesti ja suunnitelmallisesti sekä mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Hankinnoissa on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet sekä pyrittävä julkisen talouden ja hallinnon kannalta kokonaistaloudellisesti edullisimpaan lopputulokseen. Kaupungin hankintatoimen johtamismallia selkeytetään ja vahvistetaan ja hankintatoimen strategiseen ohjaukseen panostetaan. Alkuvaiheessa kehitetään erityisesti hankintojen suunnitelmallisuutta ja sopimustenhallintaa. Hankintatoimen tuottavuutta ja tehokkuutta ryhdytään seuraamaan konsernitasolla määrittämällä vuositasolla seurattavat mittarit. Kaupungin hankinnoilla edistetään innovaatioiden ja uuden liiketoiminnan syntymistä. Kaupunki laatii innovatiivisten hankintojen tiekartan, jossa asetetaan tavoitteita ja keinoja innovatiivisten hankintojen toteuttamiselle. Monituottajamallia ja omaa tuotantoa kehitetään Kaupunkistrategian mukaan sekä monituottajamalli että oman tuotannon kehittäminen tukevat palvelujen järjestämisen tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Lisäksi painotetaan tuottavuuden parantumista laatu ja vaikuttavuus huomioiden. Konsernia ohjataan selkeiden omistajalinjausten ja konsernin kokonaisedun mukaisesti. Kaupungin oman tuotannon ohjausta kehitetään ja sen kilpailukykyä suhteessa vertailukaupunkeihin tai markkinoilla toimiviin tuottajiin arvioidaan aktiivisesti. Kaupungin oman tuotannon rinnalla on yritysten ja yhteisöjen palvelutuotantoa. 38 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Kaupunki vastaa järjestämisvastuullaan olevien palvelujen saatavuudesta ja laadusta riippumatta siitä, millä tavalla niitä tuotetaan. Monipuoliset palvelujen tuotantotavat ohjaavat omaa tuotantoa toimimaan asiakaslähtöisesti, laadukkaasti ja tehokkaasti. Lisäksi ne antavat tilaa muille palvelujentuottajille ja vahvistavat asiakkaan valinnanvapautta. Tuottajaverkoston tulee olla riittävän monipuolinen, jotta se mahdollistaa taloudellisesti ja laadullisesti parhaiden tuotantotapojen hyödyntämisen ja vertailun, ylläpitää tervettä markkinatilannetta ja mahdollistaa erilaisten ja erikokoisten ja myös paikallisten toimijoiden tasapuoliset menestymismahdollisuudet. Palveluja hankittaessa tavoitteena on pitkäjänteiseen kumppanuuteen ja molemminpuoliseen luottamukseen perustuvat sopimukset. Tampereen kaupungin toimintamallin uudistaminen on käynnissä. Kaupungin sisäisessä toiminnassa luovutaan nykyisestä tilaajan ja tuottajan erottelusta ja konsernihallinnon uudistettu rakenne otetaan käyttöön 1.1.2016. Tilaajaryhmän toiminta lakkaa ja palvelujen tilaamis- ja hankintatoiminnot toteutetaan siirtymävaiheessa konsernihallinnossa. Sisäiset, oman tuotannon palvelusopimukset ovat voimassa 31.12.2016 saakka. Konsernihallinnossa Tilaaja arvioi palvelutarpeita ja tuotantotapoja sekä valitsee kuhunkin tilanteeseen tarkoituksenmukaisimman tuotantotavan. Tilaajan tehtävänä on myös edistää ja kehittää palvelumarkkinoita kartoittamalla markkinoiden mahdollisuudet ja kiinnostus tuottaa palveluja, tiedottamalla hankintasuunnitelmista, kilpailuttamalla palveluja säännöllisesti sekä avaamalla uusia palveluja kilpailulle. Konsernihallinnossa kehitetään myös uusia, innovatiivisia palvelujen hankintatapoja ja -menetelmiä. Kaupungilla on lakisääteinen palvelujen järjestämisvelvoite, minkä vuoksi kaupungin on tuotettava ne julkiset palvelut, joille ei ole muita palvelujen tuottajia. Kaupungin tuottajan ei ole tästä syystä mahdollista erikoistua vain haluamiinsa palveluihin tai asiakasryhmiin. Oma tuotanto on kaupungille strategisesti tärkeää ja sen kehittämiseen ja kilpailukykyyn panostetaan, myös asiakkaan valinnan vapauden tuomat tarpeet huomioiden. Omaa tuotantoa on alueilla, joilla palvelumarkkinoita ei ole tai joilla oma tuotanto on laadullisesti kilpailukykyistä ja kustannustehokasta. Oman tuotannon säilyttämisen perusteita ovat muun muassa hinta- ja tuotekehityksen hallinta, kriisitilanteisiin varautuminen tai osaamisen turvaaminen. Kaupunginhallitus vastaa oman tuotannon säilyttämisen arvioinnista. Kuntalaisen valinnan vapaus Lainsäädäntö ohjaa lisääntyvässä määrin palvelutuottajan valintaa asiakkaan vapaaseen valintaan perustuvaksi. Esimerkiksi terveydenhuoltolaki mahdollistaa jo nyt oman terveysaseman, hoitavan lääkärin ja hoitoa antavan sairaalan valinnan. Asiakkaan vapaan valinnan myötä kaupungin oma toiminta ja yksityinen palvelutuotanto asetetaan kilpailutilanteeseen, jossa valintakriteerinä ovat palvelun laatutekijät. Kaupungin tehtävänä on mahdollistaa asiakkaille riittävät valinnan vaihtoehdot sekä varmistaa palvelun laatu. Asiakkaan vapaan valinnan lisääminen edellyttää myös avointa tietoa eri palvelutuottajien palveluista. Palvelusetelijärjestelmä lisää myös kuntalaisen vapautta valita palvelutuottaja. Palveluseteliä hyödynnetään entistä enemmän yhtenä tapana järjestää palveluja kuntalaisille. Palvelun käyttäjä valitsee palvelun tuottajan niiden joukosta, jotka täyttävät kaupungin asettamat kriteerit. Palvelut hankitaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi Hankinnoilla on paitsi suuria suoria ja välillisiä ympäristövaikutuksia, myös merkittäviä yhteiskunnallisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Tampereen kaupunki on sitoutunut kestävään kehitykseen allekirjoittaessaan Aalborgin sitoumukset vuonna 2007. Osana kestävää kehitystä kaupunki on sitoutunut edistämään myös vastuullista kulutusta kestävillä hankinnoilla. Strategiaosa Kaupungilla on merkittävänä julkisena hankkijana mahdollisuus ohjata markkinoita ympäristöä säästävämpien tuotteiden ja palveluiden tuotantoon. Huomioimalla ympäristönäkökohdat hankinnoissa voidaan merkittävästi vähentää kaupungin toimintojen ympäristövaikutuksia. Samoin kaupunki voi hankinnoillaan kantaa yhteiskuntavastuutaan valitsemalla sosiaalisin tai eettisin perustein kestävämpiä vaihtoehtoja. Hankintalaki on selkeyttänyt mahdollisuuksia sosiaalisten ja ympäristöllisten näkökohtien huomioimiseen. Sekä sosiaalisia näkökohtia, kuten työllistäminen että ympäristönäkökohtia voidaan ottaa huomioon hankinnan kohteen määrittelyssä, toimittajien soveltuvuuden arvioinnissa, vertailuperusteissa ja sopimusehdoissa erityisesti silloin, kun hankinnalla on suuri merkitys ympäristön tai sosiaalisten näkökulmien kannalta. Kaupungin hankinnoissa huomioidaan kuntouttavan työtoiminnan yksiköiden sekä sosiaalisten että yhteiskunnallisten yritysten mahdollisuudet palveluiden ja tavaroiden tuottajina. Kilpailuttaminen perustuu toimielinten päätöksiin Palveluja kilpailutetaan, kun kilpailutettavalla kohteella on kehittyvät tai toimivat palvelumarkkinat, halutaan vertailtavuutta tai oma tuotanto ei pysty vastaamaan kysyntään. Uusien ja laajenevien palvelujen osalta selvitetään aina vaihtoehtoiset tuotantotavat. Kilpailutusta harkittaessa on huomioitava vaikutukset koko kaupunkikonsernin ja aluetalouden kannalta. Toimielinten tehtäväjako kilpailuttamisessa: Kaupunginvaltuusto päättää hallinnon järjestämisen perusteista. Kaupunginvaltuusto päättää myös toimintakokonaisuuden lakkauttamisesta. Kaupunginhallitus vastaa konserniedun toteutumisesta ja tuotannon omistajaohjauksesta. Konsernihallinto hankkii palveluja joko omalta tai ulkopuoliselta tuotannolta arvioituaan eri tuotantovaihtoehdot. Tilaajalautakunnat määrittävät ja aikatauluttavat kilpailutettavat ydinpalvelut ja palvelujen alihankintaoikeudet sekä päättävät hankinnoista. Pääsääntö on, että hankittaessa palveluja ulkopuoliselta tuottajalta konsernihallinto vastaa ydinpalvelun hankinnan kilpailuttamisesta. Omalle tuotannolle voidaan antaa valtuutus alihankkia ulkopuolisilta toimittajilta myös ydinpalvelua. Tästä sovitaan palvelusopimuksissa. Johtokunnat vastaavat tuotannon tehokkuudesta ja kehittämisestä sekä päättävät merkittävistä alihankinnoista palvelusopimusten mukaisesti. Kunkin yksikön johto vastaa siitä, että toiminta organisoidaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja hankinnat toteutetaan taloudellisesti ja tehokkaasti sekä lainsäädännön määräykset huomioiden. Tampereen kaupungin eri yksiköiden kilpailutusten käytännön toteuttaminen on keskitetty Tampereen Logistiikka Liikelaitokselle (tuleva Tuomi Logistiikka Oy). Yhteishankittavat tuotteet on hankittava niille keskitetysti kilpailutetuilta toimittajilta, ellei erityistä syytä poikkeamiselle ole. Konsernihallinto vastaa hankintojen ohjauksesta ja palvelujen hankinnan strategisesta kehittämisestä. Kilpailuttaminen ja henkilöstömäärä sovitetaan yhteen Suurissa kilpailutuksissa tulee selvittää hankinnan vaikutukset koko organisaatioon ja erityisesti vaikutukset henkilöstöön. Kilpailuttamisessa tulee ottaa huomioon eläköitymiskehitys, työvoiman vaihtuvuus ja suuren organisaation mahdollistama liikkumavara. Henkilöstömäärä sopeutetaan kilpailutuksen jälkeiseen tilanteeseen. Konserniohjauksella sovitetaan yhteen kaupunkistrategiaa tarkentavat toimintasuunnitelmat ja tuotannon toiminta- ja henkilöstösuunnitelmat. Kaupunginhallituksen hyväksymiä toimintaohjeita menettelytavoista ja yhteistoiminnasta noudatetaan henkilöstöä koskevissa muutostilanteissa. Liikkeenluovutusten henkilöstövaikutuksista sovitaan yhteistoimintamenettelyllä tapauskohtaisesti. Tukipalveluiden organisointia kehitetään Tilaajan ja tuottajan välisen työnjaon mukaan tuottaja hankkii ja myös vastaa tarvitsemistaan tukipalveluista konsernihallinnon linjausten ja ohjeiden mukaisesti. Kaupunginhallitus valvoo kaupungin kokonaisetua ja päättää siitä, voidaanko keskeiset ja volyymiltään suuret tukipalvelut kilpailuttaa. Kaupunginvaltuusto tekee sitä ennen tukipalveluiden hoitotavasta (oma organisaatio vai ulkopuolinen) periaatepäätöksen. Tuottajat tekevät toimintasuunnitelmissaan pitkän aikavälin suunnitelman tukipalvelujen kilpailuttamisen käynnistämisestä. Vähäisten tukipalvelujen osalta päätökset tehdään tuotannossa. Tuottajan tukipalvelujen hankintaa ohjaa tilaajan kanssa neuvoteltu palvelusopimus, joka määrittelee hankittavan ydinpalvelun sisällön, määrän, laadun ja hinnan. Oma tuotanto voi osallistua kaupungin järjestämiin kilpailutuksiin, mikäli kustannukset on saatu läpinäkyviksi. Kaupunginhallitus ohjaa ja päättää oman tuotannon osallistumisesta kilpailutuksiin. Omaan organisaatioon kuuluvan yksikön tarjouksen tulee olla vertailukelpoinen muiden tarjousten kanssa. Kaupungin omistamat yhtiöt voivat osallistua kaupungin järjestämiin kilpailutuksiin. Oma tuotanto voi myydä palveluja ja tuotteita kaupungin ulkopuolelle vain vähäisessä määrin. Kaupungin yksiköt eivät lähtökohtaisesti harjoita taloudellista toimintaa kilpailluilla markkinoilla. Oman tuotannon palvelujen ja tuotteiden myynti kaupungin ulkopuolisille markkinoille on mahdollista vain lainsäädännön määrittelemissä tilanteissa. Jos kyseessä on niin sanottu vähäinen toiminta, linjaukset tekee kaupungin liiketoiminnan ohjaus. Mikäli myynti kaupungin ulkopuolelle on lain mukaan mahdollista, on hinnoittelu tehtävä markkinaperusteisesti. Lisäksi toiminnan ja taloushallinnon läpinäkyvyys on varmistettava. Kuntien välinen palveluyhteistyö voidaan järjestää yhteistoimintajärjestelyin, jolloin siihen ei sovelleta hankintalainsäädäntöä. Tampereen kaupungin talousarvio 2016 39 40 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Konsernihallinto ja konsernipalvelut Konsernihallinto ja konsernipalvelut Konsernihallinto ja konsernipalvelut Konsernihallinto Konsernipalvelut Konsernipalvelut Koppari Työllisyydenhoidon palveluyksikkö Viranomaispalvelut Tampereen kaupungin talousarvio 2016 41 42 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Konsernihallinto Konsernihallinto Konsernihallinto Kaupungin toimintamallin uudistuksen toteuttaminen käynnistetään konsernihallinnon uudistamisella. Kaupunginvaltuusto päättää konsernihallinnon uudistamisen periaatteista osana muuta toimintamallin uudistamista koskevaa päätöstä joulukuussa 2015. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Konsernihallinnon uudessa rakenteessa on keskiössä kolme palvelualuetta: hyvinvoinnin palvelualue, elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue ja yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön palvelualue. Palvelualue muodostuu palvelualueen johdosta ja palvelutoiminnasta. Palvelualueen johto sijoittuu konsernihallintoon. Palvelualueiden toimintaa tuetaan konserniohjausprosesseilla ja konsernipalveluilla. Uudistuksen tavoitteena on kuntalaisen näkökulmasta sujuvoittaa palveluita, parantaa palveluiden laatua ja kustannustehokkuutta ja selkeyttää vastuita. Tavoitteena on myös kehittää innovatiivisuutta ja mahdollistavuutta tukevaa toimintakulttuuria, jossa ytimessä on henkilöstön osaamisen aiempaa monipuolisempi hyödyntäminen ja johtamisen kehittäminen. Vuonna 2016 konsernihallinnossa edistetään talouden pitkän aikavälin tasapainoisuuteen tähtäävien rakenteellisten uudistusten toteuttamista ja muiden kaupunkistrategiasta johdettujen sitovien toiminnan tavoitteiden toteutumista. Isoja, koko kaupungin toimintaan vaikuttavina, muutoksia ovat digitalisoituminen ja sotepalvelujen ja kaupungin toimintamallin uudistus. Vuoden 2016 aikana panostetaan digitalisoitumiseen muun muassa lisäämällä sähköistä asiointia, itsepalveluja ja innovatiivisia digitaalisia kokeiluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tulee muuttamaan ratkaisevasti kuntien tehtäviä ja asemaa. Tampereen kaupungin tavoitteena on vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen ja itsehallintoalueiden perustamiseen siten, että Tampereen kaupunkiseudun rooli talouskasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin edistäjänä on varmistettu myös tulevaisuudessa. Merkittävä kaupungin toimintaan vaikuttava rakennemuutos on palvelumallityö, jossa kuvataan, miten palvelujen järjestämisessä otetaan käyttöön uusia asiakaslähtöisiä palvelumuotoja, toimintatapoja ja -malleja, jotta palvelut vastaavat entistä paremmin kuntalaisten tarpeisiin. Palvelumallityössä keskeisessä asemassa on yhteistyö ja yhteissuunnittelu asukkaiden ja eri toimijoiden kanssa. Lähtökohtana on hyvinvointikeskus- ja lähitorimalli. Aluekeskuksiin sijoittuviin hyvinvointikeskuksiin sijoittuu julkisia, yksityisiä ja kaupallisia palveluita. Osana palvelumallityötä Kaupin kampusalueelle suunnitellaan perustason hyvinvointipalveluita tuottavaa opetushyvinvointikeskusta. Keskus mahdollistaisi alan opetukselle nykyistä laajemmat työelämäyhteydet sekä toimisi kehitystoiminnan innovaatio- ja kokeiluympäristönä. Kaupungin kansainvälistä toimintaa johdetaan uusien suuntaviivojen mukaisesti. Kaupungin kansainvälinen yhteistyö laajenee kaikilla toimintasektoreilla. Kaupungin edunvalvonnan johtamista tehostetaan. Kaupunkimarkkinointia vahvistetaan. Matkailun kehittämiseen etsitään nykyistä vaikuttavimpia toimintatapoja. Tapahtumatoiminnan merkitys kaupungin vetovoimatekijänä kasvaa entisestään. Kestävän kehityksen ratkaisuja edistetään koko konsernissa. Tulevana vuonna panostetaan liikenneturvallisuuden parantamiseen Tampereen kaupunki järjestää hätämajoituksen ja siihen liittyvät palvelut noin 550 turvapaikanhakijalle (tilanne marraskuu 2015). Hätämajoitusta järjestetään Koukkuniemen Lehtelä-talossa, Kaupin sairaassa (osastot 2 A ja 5 A), Multisillan koulussa sekä Orivedellä tyhjillään olevassa kerrostalossa. Lisäksi palveluja ostetaan Naisten suojakoti ry:ltä. Toiminnasta aiheutuu noin 0,8 milj. euron kuukausittaiset kustannukset (noin 50 euroa/turvapaikanhakija/päivä), jotka laskutetaan maahanmuuttovirastolta. Hätämajoitustoiminnan tuloja ja menoja ei ole huomioitu vuoden 2016 talousarviossa, koska toiminnan laajuutta ja kestoa on vaikea arvioida. Toiminnan menoja kohdistetaan erityisesti konsernihallinnon tilaajaryhmään ja Avopalvelujen tuotantoalueelle. Konsernihallinnon uudistaminen on lähtenyt käyntiin vuonna 2014. Vuoden 2015 aikana tehtiin erikseen selvitykset konsernipalvelujen (sisäisten palvelujen) kehittämisestä sekä konsernihallinnon hallintotehtävien keskittämisestä. Uuteen konsernipalveluyksikkö Koppariin siirretään vuoden 2016 alusta tieto- sekä ICT-palveluja ja henkilöstöhallinnon, päätösvalmistelun sekä asianhallinnan toimintoja. Konsernihallinnon omat henkilöstö-, hallinto- ja taloustehtävät keskitetään hallintoyksikköön 1.1.2016 lähtien. Konsernihallinnon henkilötyövuodet vähenevät 67:llä vuoden 2015 suunnitelmasta. Suurin muutos on konsernipalveluyksikkö Koppariin siirtyvät henkilöt. Tämän lisäksi konsernihallinnosta siirtyy Frenckellin palvelupiste Viranomaispalveluihin ja päivähoidon palveluohjaus Varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Konsernihallinnon talousarvion tuloihin ja menoihin vaikuttaa 22,9 milj. euroa pienentävästi ICT-palvelujen siirtyminen konsernipalveluyksikkö Koppariin. Talousarviovuodelle menoja lisäävät kaupungin koko henkilöstölle tarkoitettu liikuntakortti 1,4 milj. euroa sekä elinkeinorahaston suunniteltu käyttö 2,0 milj. euroa. Eläkevastuiden osalta on tehty 0,7 milj. euron siirto Viranomaispalveluihin. Konsernihallinnolla on erikseen sitovaa Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitokselle myönnettävä toiminta-avustus, joka on suuruudeltaan 3,2 milj. euroa. Konsernihallinnon investointeihin on varattu yhteensä 4,1 milj. euroa. Tieto- ja viestintätekniikan kehittämiseen on käytettävissä 5,1 milj. euroa, josta 2,5 milj. euroa arvioidaan toteutettavan investointeina. Kaupungin osakkeiden ja osuuksien investointeihin on varattu 0,5 milj. euroa. Lisäksi vuonna 2016 tehdään 1,0 milj. euroa sijoitus Tuomi Logistiikka Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yrityskylän toiminta turvataan. Rahoitus siirretään Lanulasta 15 000 euroa ja Oselasta 15 000 euroa Konsernihallinnon elinkeinoyksikköön (KV). Tampereen kaupungin talousarvio 2016 43 Konsernihallinto KONSERNIHALLINTO Tuloslaskelma (1 000 euroa) Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut toimintatulot Toimintatulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Rahoitustulot ja -menot Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Henkilöstömenot ja palkalliset henkilötyövuodet (htv) Konsernihallinto 44 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 TP 2014 Alkuper. TA 2015 Muutettu TA 2015 TA 2016 23 087 3 517 4 136 10 2 300 33 050 4 24 374 1 2 239 23 1 382 28 018 0 24 368 1 2 582 23 1 382 28 355 0 899 0 1 978 10 1 126 4 013 0 -31 173 -26 238 -25 467 -22 071 -7 647 -1 700 -48 395 -734 -5 153 -5 617 -1 174 -101 587 -68 538 7 -1 636 -70 167 -504 587 -70 085 -7 369 -1 456 -46 913 -556 -5 291 -4 752 -1 327 -93 903 -65 885 0 -1 730 -67 615 200 0 -67 415 -7 231 -1 413 -48 919 -524 -5 146 -4 687 -1 824 -95 211 -66 856 0 -1 730 -68 586 200 0 -68 386 -6 101 -1 352 -28 975 -422 -7 021 -4 426 -1 972 -72 339 -68 326 0 -1 700 -70 026 200 2 000 -67 826 Muutettu TA 2015/ Hesu 2015 TP 2014 1 000 euroa 40 519 htv 677 1 000 euroa 34 111 TA 2016/ Hesu 2016 htv 527 1 000 euroa 29 524 htv 460 Konsernihallinto KONSERNIHALLINTO (bruttobudjetoitu) Muu konsernihallinto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Bruttoinvestoinnit yhteensä Alkuper. TA 2015 4 729 -68 547 -63 818 -500 TA 2016 3 549 -69 297 -65 748 -1 540 (nettobudjetoitu) Tietohallinto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Bruttoinvestoinnit yhteensä Toimintakate ja bruttoinvestoinnit yhteensä Alkuper. TA 2015 23 289 -25 356 -2 067 -3 011 -5 078 TA 2016 464 -3 042 -2 578 -2 532 -5 110 Konsernihallinnolla valtuustoon nähden sitovia eriä ovat toimintatulot, toimintamenot sekä investointien bruttomenot poislukien konsernihallintoon kuuluvalla tietohallinnolla, jolla vuoden 2016 talousarviossa sitovaa on tulosyksikön ICT-kehittäminen (111222) toimintakatteen ja investointien yhteissumma. ICT-palvelut (111232) näkyy vertailuvuoden 2015 luvuissa ja siirtyy 1.1.2016 Konsernipalvelut Koppariin. Investoinnit (1 000 euroa) Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Osakkeet ja osuudet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot TP 2014 Alkuper. TA 2015 Muutettu TA 2015 TA 2016 -1 507 -587 -2 911 0 -2 147 0 -960 -1 372 -156 -66 -100 -2 416 57 -2 359 9 632 -100 0 -500 -3 511 0 -3 511 0 -100 0 -500 -2 747 120 -2 627 0 -200 0 -1 540 -4 072 0 -4 072 0 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 45 Konsernipalvelut Konsernipalvelut Konsernipalvelut Konsernipalvelut Koppari Konsernipalveluyksikkö Koppari on uusi konsernipalveluja tuottava yksikkö, joka aloittaa toimintansa 1.1.2016. Koppari tuottaa asiakkailleen talous-, henkilöstö-, tieto- ja kehittämis-, hallinto- ja ICT-palvelut. Talouspalvelut tarjoaa Tampereen kaupungille ja konserniyhteisöille palveluja koskien kirjanpitoa, ostolaskuja, laskutusta, maksuliikennettä ja asiakasmaksuja. Henkilöstöpalvelut tuottaa kokonaisvaltaisia henkilöstöpalveluja, joihin sisältyy HR-tuki, rekrytointi ja palkanlaskennan palvelut. Tieto- ja kehittämispalvelut edistää tiedolla johtamista sekä strategista kehittämistä. Tietojohtamispalvelut tuottaa, kokoaa ja kehittää strategisen tason johtamisessa ja päätöksenteossa tarvittavaa tietoa sekä tukee tiedolla johtamista. Projektitoimisto tukee, ylläpitää ja kehittää projektisalkun johtamista ja projektijohtamisen käytäntöjä sekä organisaation projektiosaamista. Hallintopalvelut tuottaa päätösvalmistelun tukipalveluja, kirjaamopalveluja, hyvinvointipalvelujen ja kaupunkiympäristön kehittämisen tietopalveluja ja arkistonhoitoa, matkahallinnan palveluja, tilaisuuksien järjestämisen palveluja, puhelunvälityspalveluja ja virastopalveluja. ICT-palvelut järjestää Tampereen kaupungin ja nimettyjen asiakkaiden palvelut, niiden tuen ja kehittämisen asiakkaiden käyttöön. ICT-palvelut huolehtii markkinoilta hankitut tuotteet, palvelut ja ratkaisut asiakkaille sopiviksi kokonaisuuksiksi, antaa tietojärjestelmille niiden vaatiman tuen sekä kehittää niitä asiantuntijana yhteistyössä asiakkaiden kanssa. 46 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi Konsernipalveluyksikkö Kopparin osalta talousarviovuonna luodaan yhtenäisiä toimintamalleja asiakkuudenhallintaan ja oman toiminnan kehittämiseen sekä käydään asiakkaiden kanssa läpi uusia palveluja. Talouspalveluissa osallistutaan kaupungin laskutus- ja perintäprosessin yhtenäistämiseen, laskutusoperaattoripalvelujen kilpailutukseen sekä toimittajavaihdoksen toteutusprojektiin. Kaupungin kassatoimintoja kehitetään syksyllä 2015 toteutetun esiselvityksen pohjalta. Ostotilausten tekemistä ja tilauksellisten ostolaskujen käsittelyä edistetään. Asiakasmaksujen kaupunkitasoista prosessia ja asiointikanavia yhtenäistetään sekä otetaan käyttöön sähköisiä toimintatapoja. Kirjanpidossa otetaan käyttöön uusi konsernitilinpäätösohjelmisto ja kehitetään konsernilaskentaa palvelemaan paremmin tiedolla johtamista. Henkilöstöpalveluissa palvelutuotannon kehittämisen painopiste on vuonna 2015 valmisteltujen palveluprosessien muutosten toteuttamisessa. Toiminnan organisointia kehitetään tiimien toiminta- ja työskentelytapoja yhdenmukaistamalla sekä käydään läpi asiakkaiden kanssa uudet palvelusisällöt. Tietojohtamispalvelut ja projektitoimisto aloittaa uusina palveluina. Niiden toimintaa kehitetään vuoden 2016 aikana. Hallintopalveluissa keskeisessä roolissa tulee olemaan ohjauksen ja palvelun tuottamisen välisen yhteistyön kehittäminen. Keskeisiä tavoitteita ovat uuden matkahallintaan liittyvän keskitetyn palvelun edelleen kehittäminen ja sen käyttöönoton mahdollistaminen kaupungin eri yksiköissä, uuden päätöksentekojärjestelmän käyttöönottoon osallistuminen ja sen käytön vakiinnuttaminen sekä arkistopalveluun liittyvän osaamisen laajentaminen. Puhelunvälityspalveluissa kehitetään yhteistyötä puhepalvelujen toimittajan kanssa. Vuoden 2016 aikana selvitetään Virastopalvelujen sijainti ja toiminnan laajuus kaupunkiorganisaatiossa. ICT-palvelujen osalta kilpailutettiin 2015 kommunikaatio-, tietoliikenne-, asiantuntija- sekä perustietotekniikka ja integraatiopalvelut. Vuoden 2016 aikana suoritetaan kilpailutettujen palvelujen käyttöönotto. Vuoden 2016 aikana toteutetaan uusien ICT-palvelujen käynnistämisen, jonka yhteydessä perus-ICTpalvelujen läpimenoaikoja lyhennetään palvelupyyntöjen osalta standardoimalla palveluja sekä lisäämällä itsepalvelua. Oman sovellustuen osalta palveluun tulee uutena neljän järjestelmän pääkäyttäjyys, joista aiheutuvat tehtävälisäykset hoidetaan pääsääntöisesti nykyisellä henkilöstöllä. Palvelutuotantoa tehostetaan lisäämällä mm. kertakirjautumista sekä kehittämällä vuonna 2016 käynnistettävän integraatiopalvelun valvonta- ja hallintamenetelmiä. Henkilöstösuunnitelman mukaisesti Kopparin resurssit vuonna 2016 ovat 293,9 henkilötyövuotta. Konsernipalvelut Tuloslaskelma (1 000 euroa) Toimintatulot Myyntitulot Tuet ja avustukset Toimintatulot yhteensä Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokramenot Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Tilikauden tulos Henkilöstömenot ja palkalliset henkilötyövuodet (htv) Konsernipalveluyksikkö Koppari TA 2016 38 788 45 38 833 -11 005 -2 526 -646 -22 542 -189 -1 900 -25 -38 833 0 TA 2016/ Hesu 2016 1 000 euroa 14 177 htv 294 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 47 Konsernipalvelut Työllisyydenhoidon palveluyksikkö Konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmään kuuluva Työllisyydenhoidon palveluyksikön (Typa) tehtävänä on osaltaan edistää vastuullista työllisyyspolitiikkaa, vastata asiakasohjauksesta ja palvelutuotannosta niille työnhakija-asiakkaille, jotka tarvitsevat yksilöllisiä erityispalveluita sijoittuakseen koulutukseen tai avoimille työmarkkinoille. Typa (58,5 htv) tuottaa seuraavia palveluita; keskitetyt arviointipalvelut, kuntouttava työtoiminta, työvoiman palvelukeskuksen palvelut, valmennus- ja yrityspalvelut, palkkatukityöllistäminen, työkokeilu, projektit, Tampereen vammaisten työllistämistuet, työllistämispalvelut maahanmuuttajille ja nuorille, asiakasyhteistyön kehittäminen yhdessä mm. 3.sektorin ja elinkeinotoimijoiden kanssa. Työvalmennussäätiö Syke, sosiaalinen yritys Sarka ja laitoshoidon Tuloslaskelma (1 000 euroa) Toimintatulot Myyntitulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut toimintatulot Toimintatulot yhteensä Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokramenot Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Tilikauden tulos Henkilöstömenot ja palkalliset henkilötyövuodet (htv) Työllisyydenhoidon palveluyksikkö Omassa yksikössä työskentelevät Muissa yksiköissä työskentelevät 48 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 työllistämistoiminta ovat yhteistyökumppaneita. Typalle kuuluvat koordinaatiotehtävät työllisyydenhoidon paikallisen ja seudullisen yhteistyön kehittämisessä. Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi Työllisyydenhoidon palveluyksikön tavoitteena on kaupunkistrategian mukaisesti vähentää pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyttä. Yksikössä tavoitteena on toimia siten, että asiakaspalvelut, tukipalvelut ja projektit hyödyntävät ja täydentävät toisiaan. Toiminnan haaste on korkean työttömyyden lisäksi kuntien vastuun lisääntyminen työllisyydenhoidossa. Yhteistyön kehittäminen TE-toimiston kanssa on keskiössä hyvien tulosten saavuttamiseksi. Yhteistyötä aikuissosiaalityön sosiaali- TP 2014 Alkuper. TA 2015 Muutettu TA 2015 sen kuntoutuksen sekä terveydenhuollon ja elinkeinoelämän kanssa tiivistetään. Asiakasohjausta, välityömarkkinoita ja palvelutarjontaa kehitetään. Hallinto- ja tukipalvelut keskitetään tehokkaamman toiminnan mahdollistamiseksi. Kuntakokeilun parhaat käytänteet eli arviointi-, valmennus- ja yrityspalvelut on vakinaistettu. Seudullisen yhteistyön syventämismahdollisuuksia selvitetään ja varaudutaan tämän toteutukseen. Keskeisiä painopistealueita ja kehittämiskohteitamme vuonna 2016 ovat yhteistyön kehittäminen kumppanuusperiaatteen mukaisesti, henkilöstön kehittäminen ml. hyvä esimiestyö/ johtamiseen panostaminen, työllistämispalveluiden edelleen kehittäminen ml. tehostaminen ja toimintaedellytysten pitäminen mahdollinen hyvinä muuttuvassa ympäristössä. TA 2016 8 684 2 987 59 26 11 756 8 495 3 495 79 0 12 069 9 691 4 044 83 0 13 818 9 602 2 689 60 0 12 351 -4 492 -5 137 -6 203 -5 145 -790 -253 -3 887 -37 -532 -13 -10 004 1 752 -900 -293 -5 135 -63 -534 -7 -12 069 0 -1 082 -353 -5 639 -69 -462 -11 -13 818 0 -875 -323 -5 532 -70 -392 -14 -12 351 0 Muutettu TA 2015/ Hesu 2015 TP 2014 1 000 euroa 5 535 2 969 2 566 htv 150 58 92 1 000 euroa 7 638 3 009 4 629 TA 2016/ Hesu 2016 htv 169 59 110 1 000 euroa 6 343 2 986 3 357 htv 159 59 100 Konsernipalvelut Viranomaispalvelut Viranomaispalvelut on vuoden 2015 alusta perustettu konsernipalveluluiden yksikkö, jonka tehtävänä on huolehtia kunnan lakisääteisistä velvoitteista koskien ympäristöterveyttä (elintarvikevalvonta, terveydensuojelu ja eläinlääkintähuolto), kiinteistönmuodostusta, rakennusvalvontaa, ympäristönsuojelua, jätehuoltoa sekä pysäköinnin- ja katutilavalvontaa. Toiminta on seudullista ympäristöterveydessä ja jätehuollossa. Osana yksikön palvelukeskusajatuksen kehittämistä vuoden 2016 alusta Viranomaispalveluihin liitetään Frenckellin palvelupiste ja hyvinvointipalvelujen asiakaspalautteen käsittely. Lisäksi joukkoliikenteen uusimuotoisen lipputarkastustoiminnan sijoittamista yksikköön on suunniteltu. Tuloslaskelma (1 000 euroa) Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Toimintatulot yhteensä Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Henkilöstömenot ja palkalliset henkilötyövuodet (htv) Viranomaispalvelut Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi Tavoitteena on luoda yhtenevä, tarkoituksenmukainen ja tehokas toimintamalli laadukkaiden ja sujuvien viranomaispalvelujen tuottamiseksi. Lisäksi tavoitellaan toimintojen sujuvuutta vastuualueiden rajapinnoilla, synergiaetuja ja lakisääteisten tehtävien toiminta-alueiden selkiyttämistä. Palveluista laskutetaan lainsäädännön mukaan. Resurssit arvioidaan lakisääteisten velvoitteiden mukaisesti sekä mahdollisia päällekkäisiä toimintoja karsitaan. Asiakaslähtöisyyden parantamista tavoitellaan toiminnallisten muutosten ja asiakaspalvelun yhteensovittamisen (yhden luukun periaate) sekä sähköisen asioinnin kehittämisen kautta. Asiakaspalvelun yhden luukun periaatetta kehitetään askeAlkuper. TA 2015 Muutettu TA 2015 TA 2016 2 091 3 163 119 8 643 2 303 3 302 17 8 793 2 361 3 101 13 8 875 -6 221 -6 301 -6 697 -1 063 -360 -3 612 -96 -18 -898 -222 -12 490 -3 847 -10 -3 857 -1 175 -366 -3 578 -122 -18 -938 -230 -12 728 -3 935 -10 -3 945 -1 945 -426 -3 352 -155 -17 -967 -268 -13 828 -4 953 0 -4 953 Muutettu TA 2015/ Hesu 2015 1 000 euroa 7 842 leittain. Vuoden 2016 alusta asiakkaiden kulkua ja neuvontaa keskitetään Frenckellin palvelupisteeseen. Asiakaspalvelun kehittämiseen liittyy keskeisesti digitalisaatio, jonka osalta konkreettinen toimenpide on sähköinen asiointi Lupapiste.fi-portaalin kautta. Lupapiste.fi otetaan käyttöön rakennusvalvonnassa ja katutilavalvonnassa vuoden 2016 alusta. Lisäksi digitalisaation osalta kartoitetaan ja suunnitellaan muita käyttöönottomahdollisuuksia. Yksikkö on mukana kaupungin Palvelupaja-projektissa, joka liittyy 6 Aika-hankkeeseen. Tavoitetilana nähdään, että asiakaspalvelun yhden luukun periaatetta lähdetään toteuttamaan sähköiseen maailmaan fyysistä palvelun kehittämistä unohtamatta. Yksikön yhtenäisten toimintatapojen rakentamista jatketaan vuonna 2015 aloitetun työn pohjalta. Tämä tarkoittaa käytännössä yhtenäisiä menettelyjä ja tukiluontoisten tehtävien organisointia, johon liittyy tukitehtävien (talous-, henkilöstö- ja toimistotehtävät) keskittäminen. Lisäksi arkistointi, ICT-asiat ja muut mahdolliset päällekkäiset toiminnot käydään läpi. Toiminnan kehittämisen yhdeksi työkaluksi otetaan käyttöön työajan seuranta vuoden 2016 alusta lähtien. Maankäytön hallinnan prosessin kehittämistä jatketaan. Rakennuslupa- ja kiinteistömuodostusprosesseja sujuvoitetaan sekä hiotaan ympäristönsuojelun yhteistyömenettelyä. Viranomaispalvelujen nykyistä laajempaa ulkoisten asiakkaiden palvelun toimintamallia kehitetään osana koko kaupungin toimintamallin uudistusta. Tavoitteena on, että vuoden 2016 aikana suunnitellaan ja päätetään yksikön nykyistä laajemmasta palveluvalikoimasta. TA 2016/ Hesu 2016 htv 1 000 euroa 140 9 068 htv 155 Viranomaispalvelut ovat konsernipalvelujen yksikkö vuodesta 2015 lähtien. Vertailutiedot TP 2014 esitetään konsernihallinnon taulukoissa. Tampereen kaupungin talousarvio 2016 49 50 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Tilaajaosa Tilaajaosa Tilaajaosa Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Varhaiskasvatus ja esiopetus Perusopetus Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut Psykososiaalisen tuen palvelut Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Elinkeino- ja työllisyyspalvelut Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut Kulttuuripääomapalvelut Kulttuuri- ja liikuntakasvatus Kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Ennaltaehkäisevät palvelut Perusterveydenhuollon avopalvelut Sairaalapalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Sosiaalisen tuen palvelut Vammaispalvelut Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Omaehtoinen toiminta ja ennaltaehkäisevät palvelut Kotona asumista tukevat palvelut Sairaala- ja pitkäaikainen laitoshoito Kaupunkiympäristön kehittäminen Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito Joukkoliikenne Pelastustoimi Tampereen kaupungin talousarvio 2016 51 52 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Lasten ja nuorten palvelujen ydinprosessi koostuu seuraavista palvelukokonaisuuksista: varhaiskasvatus ja esiopetus, perusopetus, neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut, psykososiaalisen tuen palvelut ja kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut. Lasten ja nuorten ydinprosessin tavoitteena on luoda tamperelaisille lapsille ja nuorille hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset, taata terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävät ja turvaavat palvelut sekä kannustaa lapsia ja nuoria aktiiviseen ja monipuoliseen harrastus- ja vapaa-aikatoimintaan. Lasten ja nuorten palvelut ovat pääosin lakisääteistä viranomaistoimintaa sekä peruspalveluja, joita kunta on velvoitettu järjestämään. Palvelut voidaan hankkia kunnan omalta tuotannolta, yksityisiltä tai kolmannen sektorin palveluntuottajilta tai ne voidaan järjestää seudullisesti. Toimintaympäristön muutokset Alle kouluikäisten ja kouluikäisten määrän kasvu jatkuu väestösuunnitteen mukaan vuoteen 2030 asti. Varhaiskasvatuslaki tuli voimaan 1.8.2015. Hallitusohjelmaan 27.5.2015 on kirjattu varhaiskasvatusoikeuden sekä yli 3-vuotiaiden kokopäivähoidossa olevien lasten ja kasvattajien suhdeluvun muutoksista. Toteutuessaan lakimuutokset tulevat voimaan 1.8.2016. Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 16.11.2015 § 252, että Tampereen kaupunki ei ota käyttöön rajoituksia subjektiiviseen varhaiskasvatusoikeuteen eikä muuta lasten ja kasvattajien suhdelukua. Talousarviossa on varauduttu mahdollisuuteen toteuttaa esiopetuksessa olevan lapsen hoito maksullisena kerhotoimintana. Mikäli toimenpiteet mahdollisuu- desta toteuttaa esiopetuksessa olevan lapsen hoito maksullisena kerhotoimintana ei toteudu, jatketaan esiopetuksen jälkeisen kerhotoiminnan kehittämistä saatujen kokemusten pohjalta. Lisäksi palvelusetelipäivähoitoa laajennetaan vuoden 2016 aikana tontinluovutusmenetelmää käyttäen. Uusi sosiaalihuoltolaki ja päivitetty lastensuojelulaki tulivat pääosin voimaan 1.4.2015. Lakien tavoitteena on vahvistaa ehkäiseviä palveluja sekä tarvelähtöisyyttä tavalla, joka uudistaa merkittävästi lastensuojelutyötä ja sosiaalipalvelujen kokonaisuuden järjestämistä kunnissa. Perhepalvelujen vahvistaminen otetaan huomioon myös vuoden 2016 talousarviossa. Uusi oppilas- ja opiskeluhuoltolaki astui voimaan 1.8.2014. Lain mukaan oppilaitoksen sijaintikunnalla on velvollisuus järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut opiskelijoille myös silloin, kun koulutuksen järjestäjä on yksityinen tai valtio, jollei koulutuksen järjestäjä päätä järjestää palveluja osittain tai kokonaan omana toimintanaan ja omalla kustannuksellaan. Oppilaitoksen sijaintikunta voi tukea koulutuksen järjestäjää. Tampereella ollaan kehittämässä uudenlaista verkostomaista tuotannon toimintamallia palvelujen järjestämiseksi. Uusi toimintamalli pilotoidaan projektimuotoisena vuoden 2016 syyslukukauden alkuun mennessä. Tampere osallistuu isäntäkuntana valtiovarainministeriön käynnistämään kuntakokeiluun. Lasten ja nuorten palvelut osallistuu Integroitujen hyvinvointipalvelujen kokeiluun, joka kestää vuoden 2016 loppuun. Kokeilu toteutetaan Tiimipalvelu Keinun mallia (hyvinvointineuvola) kehittämällä. Kuntakokeiluun osallistuu varhaiskasvatuksen, perusopetuksen alkuopetuksen, oppilashuollon, neuvolapalvelujen, kouluterveydenhuollon, perhetyön sekä tarvittaessa muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toimijat. Tampereen ja Oriveden kaupungit muodostavat sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen, jonka isäntäkuntana toimii Tampere. Orivedelle järjestettävät lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalvelut sisältyvät neuvola- ja terveydenhuoltopalvelujen sekä psykososiaalisen tuen palvelujen palvelutilauksiin. Tampereella on toteutettu lapsinäkökulman huomioon ottamista useiden vuosien ajan eri tavoin. Lapsivaikutusten arviointiin kehitettyä menetelmää kokeillaan ja otetaan käyttöön osana päätöksentekoa. Lasten ja nuorten palveluverkkoa tarkastellaan osana kaupungin palvelumallin kehittämistyötä, jossa hyvinvointikeskusten kehittämisen lisäksi käydään läpi koulu- ja päiväkotiverkoston riittävyys tulevaisuuden haasteet huomioon ottaen. Ydinprosessin toiminnan tavoitteet Ydinprosessin toiminnan tavoitteet kohdistuvat lasten ja nuorten palveluja koskevien rakennemuutosten toteuttamiseen. Tavoitteena on vastata perheiden psykososiaalisen tuen tarpeeseen ja kasvattaa perhehoidon osuutta sijaishuollosta, kasvattaa avoimen varhaiskasvatuspalvelujen osuutta ja lisätä palvelusetelipäivähoitoa. Lisäksi neuvola- ja terveydenhuoltopalveluissa edistetään osaltaan perusterveydenhuollon osuuden kasvattamiseen terveydenhuollon kustannuksista tähtäävää tavoitetta. Tampereen kaupungin talousarvio 2016 53 Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Tuloslaskelma (1 000 euroa) Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintatulot yhteensä Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Rahoitustulot ja -menot Tilikauden tulos 54 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 TP 2014 5 544 14 043 5 873 740 26 199 Alkuper. TA 2015 Muutettu TA 2015 TA 2016 6 886 14 867 3 627 807 26 187 6 889 14 767 6 203 907 28 766 6 521 15 886 2 492 907 25 806 -631 -72 -332 827 -631 -72 -334 750 -781 -72 -343 425 -22 137 -446 -50 -356 163 -329 976 0 -329 976 -23 659 -495 -50 -359 657 -330 891 0 -330 891 -24 664 -491 -235 -369 668 -343 862 0 -343 862 -45 -1 381 -26 -339 121 -3 -22 841 -561 -387 -364 366 -338 167 30 -338 137 Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Varhaiskasvatus ja esiopetus Varhaiskasvatuslaki määrittelee kunnan tehtäväksi järjestää lasten päivähoito siten, että se tarjoaa lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopivan hoitopaikan ja jatkuvan hoidon sinä vuorokauden aikana, jona sitä tarvitaan. Laki antaa vanhemmille mahdollisuuden valita, järjestetäänkö lapselle päivähoito osa-aikaisesti vai kokopäivähoitona. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palvelukokonaisuus käsittää kunnan järjestämän päivähoidon ja yksityisen päivähoidon, perusopetuslain edellyttämän esiopetuksen sekä kotihoidon tuen. Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuspalveluja tuotetaan kunnallisena ja yksityisenä palveluna. Osa yksityisestä palvelusta tuotetaan palvelusetelillä. Lasten kotihoidon tuki on päivähoitopaikalle vaihtoehtoinen lapsen hoidon järjestämisen muoto. Kotihoidon tuen piirissä olevien lasten määrä laski Tampereella 3 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vuoden 2014 lopussa päivähoitoikäisten lasten (10kk-6v) määrä oli 13 899 (muutos vuoteen 2013, + 236 lasta; 1,7 %). Päivähoitoikäisistä lapsista (10 kk-6v) yhteensä 64,6 prosenttia (2013: 67) on kunnan järjestämässä ja tukemassa päiväkotihoidossa. Esiopetukseen osallistui 96 prosenttia 6-vuotiaiden ikäluokasta (2013: 95,3). Tampereen kaupunki ei ota käyttöön uudistuvan varhaiskasvatuslain mahdollistamia rajoituksia lasten subjektiiviseen varhaiskasvatus- ja päivähoito-oikeuteen. Lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen turvataan riippumatta vanhempien työmarkkina-asemasta. Päätöksen aiheuttamat lisäkustannukset 1,6 miljoonaa SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA) Varhaiskasvatus ja esiopetus Päiväkotihoito Perhepäivähoito Avoin varhaiskasvatus Esiopetus Esiopetusta täydentävä toiminta Erho-perhekeskus Erho-yksikön kesäajan toiminta Oma tuotanto yhteensä Päiväkotihoito ja esiopetus (ostopalvelut) Kotihoidon tuki (avustukset) Yksityisen hoidon tuki (avustukset) Muut päivähoitopalvelut (avustukset) Palvelusetelipäivähoito Kotikuntakorvaukset Muu tuotanto yhteensä Yhteensä Yhteensä 82 285 2 367 1 558 9 099 4 837 457 220 100 823 3 719 13 451 3 500 14 1 818 264 22 766 123 589 PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA) Varhaiskasvatus ja esiopetus Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP 2014 12 893 -116 277 -103 384 Alkuper. TA 2015 13 345 -114 847 -101 502 Muutettu TA 2015 13 345 -116 334 -102 989 euroa katetaan kasvattamalla vuoden 2016 talousarvion alijäämää. (KV) Talousarviossa on varauduttu mahdollisuuteen toteuttaa esiopetuksessa olevan lapsen hoito maksullisena kerhotoimintana. Päivähoidon ryhmäkokoja ei kasvateta mahdollisen varhaiskasvatuslain mahdollistamalla tavalla. Päätöksen aiheuttamat lisäkustannukset 1 miljoona euroa katetaan kasvattamalla vuoden 2016 talousarvion alijäämää. (KV) Vuonna 2016 uusia kustannuslaskennallisia päivähoitopaikkoja saadaan yhteensä 369. Uusia päivähoitopaikkoja saadaan, kun vuoden vaihteessa valmistuvat Takahuhdin päiväkoti, Veisun päiväkoti ja Metsäniityn päiväkodin laajennus. Lisäksi elokuussa 2016 valmistuu uusi Vehmaisten päiväkoti koulun yhteyteen. Talouden sopeuttamistoimenpiteenä luovutaan varhaiskasvatukseen soveltumattomista tiloista lakkauttamalla pieniä yksiköitä. Kustannuslaskennallisten paikkojen palvelutilauksen nettolisäys omalta tuotannolta on 294. Vuoden 2015 syksyllä esiopetuksen jälkeinen toiminta muuttui niin, että joissakin yksiköissä esiopetuksen jälkeinen hoito toteutettiin koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintamallin mukaisesti. Mikäli lainsäädäntö ei mahdollista kunnille esiopetuksessa olevan hoidon järjestämistä maksullisena kerhotoimintana, jatketaan kehittämistyötä vuonna 2015 saatujen kokemusten pohjalta. Palvelusetelipäivähoito laajeni vuoden 2015 syksyllä kahdella uudella palvelusetelipäivähoitoyksiköllä. Palvelusetelimallilla tuotettu päivähoito laajenee myös vuonna 2016. Uusi 90-paikkainen palvelusetelipäiväkoti aloittaa vuoden 2016 syksyllä. Lisäksi suunnitellaan uusia palvelusetelipäiväkoteja myös vuodelle 2017. Yksityisen hoidon kunnallinen lisä pidetään vuoden 2015 tasolla. TA 2016 14 311 -123 589 -109 278 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 55 Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Perusopetus Perusopetuslain mukaan kunnan tehtävä on järjestää sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille maksutonta perusopetusta. Perusopetusta järjestetään Tampereella suomen ja ruotsin kielen lisäksi englannin, ranskan ja saksan kielellä. Peruskoulun päättäneille nuorille, jotka eivät ole sijoittuneet toisen asteen koulutukseen, on tarjolla lisäopetusta ja maahanmuuttajille perusopetukseen valmistavaa opetusta. Perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessiin on keskitetty myös toisen asteen opiskelijahuoltoon kohdistettavat määrärahat. Opiskelijahuolto on sijoitettu siirtymävaiheessa perusopetuksen palvelukokonaisuuteen. Opiskelijahuollon osalta laaditaan erillinen sopimus toisen asteen koulutuspalvelujen kanssa. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kaupungin peruskouluissa on oppilaita lukuvuoden 2015–2016 alussa 15 441, kasvua edelliseen lukuvuoteen on 359 oppilasta. SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA) Perusopetus Yhteensä Perusopetus Sairaalaopetus Lisäopetus Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Maahanmuuttajien valmistava opetus Toisen asteen opiskelijahuolto Oma tuotanto yhteensä Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta (avustukset) Muut perusopetuksen palvelut (avustukset) Kotikuntakorvaukset Opiskelijahuolto (ostopalvelut ja avustukset) Muu tuotanto yhteensä Yhteensä 133 378 551 621 3 289 1 368 907 140 114 894 166 11 839 195 13 094 153 208 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuu yhteensä 2460 oppilasta. Kaupunki tuottaa palveluista 58 %. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2016 talousarvioesitykseen ei sisälly enää erityisavustusta peruskoulun opetusryhmien pienentämiseen, jonka vaikutuksesta perusopetuksen keskimääräinen ryhmäkoko kasvaa Tampereella 0,5 oppilaalla syyslukukaudella 2016. Talouden sopeuttamistoimenpiteiden johdosta koulukuljetuksia tehostetaan, mikä edellyttää kuljetusperusteiden tarkistamista. Palvelutilauksesta on vähennetty opetus- ja kulttuuriministeriön laadun kehittämiseen saadut avustukset, jotka kohdennetaan vuodesta 2016 alkaen suoraan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalueelle. Lukuvuoden 2016–2017 alkaessa otetaan käyttöön Vehmaisten uusi koulurakennus. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön asteittain vuonna 2016. Uusi suunnitelma sisältää muutoksia mm. kielten opetukseen. Kustannusvaikutuksia ei ole voitu vielä arvioida. PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA) Perusopetus Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate 56 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 TP 2014 8 765 -152 168 -143 403 Alkuper. TA 2015 6 800 -150 205 -143 405 Muutettu TA 2015 9 379 -152 183 -142 804 TA 2016 5 941 -153 208 -147 267 Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut Neuvola- ja terveydenhuoltopalveluista säädetään terveydenhuoltolaissa, jota sovelletaan kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain määrittelemiin terveydenhuollon rakenteisiin. Palvelujen tavoitteena on osaltaan edistää ja ylläpitää hyvinvointia, ehkäistä väestöryhmien välisten terveyserojen syntymistä sekä antaa palveluja yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti ja asiakaskeskeisesti. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat hyvinvointineuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, lasten ja nuorten suun terveydenhuolto sekä keskitetyt lasten ja nuorten terveyspalvelut. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vuonna 2016 kehittämisen painopisteitä ovat edelleen hyvinvointineuvolatoimintamallin laajentaminen ja siihen kuuluvan lapsiperheiden tiimipalvelu Keinun käytön tehostaminen, työnjaon ja yhteisen toiminnan kehittäminen perhepalvelujen, erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun kanssa, uusien sähköisten palvelujen käytön laajentaminen sekä nuorten palvelujen kehittäminen. Hyvinvointineuvolatoiminnan laajentamista jatketaan edelleen siten, että vuoden 2016 lopussa se kattaa vähintään 96 prosenttia äitiys- ja lastenneuvoloista. Talousarviossa on huomioitu isyyslain mukaisen isyyden tunnustamisen vastaanottamisen tuleminen osaksi perusneuvolatyötä. Opiskelijoiden perusterveydenhuollon palveluja vahvistetaan lisäämällä opiskeluterveydenhuollon palveluihin lääkäri ja psykologi. Lisäyksellä nostetaan hoidon saatavuus myös opiskelijoiden osalta hoitotakuun edellyttämälle tasolle sekä mahdollistetaan nykyistä paremmin myös ennaltaehkäisevän toiminnan toteuttaminen opiskeluterveydenhuollossa. Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut tilataan yliopisto-opiskelijoiden palveluja lukuun ottamatta kaupungin omalta palvelutuotannolta. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö (YTHS) saa Tampereen kaupungilta pysyväisavustusta toimintaansa. SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA) Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut Yhteensä Hyvinvointineuvolapalvelut Keskitetyt lasten ja nuorten terveyspalvelut Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lasten ja nuorten suun terveydenhuolto Oriveden palvelut Oma tuotanto yhteensä Opiskeluterveydenhuolto (avustus YTHS) Muu tuotanto yhteensä Yhteensä 7 042 5 153 6 241 5 901 856 25 193 635 635 25 828 PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA) Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP 2014 929 -25 324 -24 395 Alkuper. TA 2015 1 281 -25 425 -24 144 Muutettu TA 2015 1 280 -25 436 -24 156 TA 2016 1 049 -25 828 -24 779 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 57 Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Psykososiaalisen tuen palvelut Psykososiaalisen tuen palveluissa toimintaa säätelevät erityisesti sosiaalihuoltolaki ja lastensuojelulaki. Palvelujen tavoitteena on tukea lapsia, nuoria ja heidän perheitään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ongelmien ilmetessä, ja tarvittaessa turvata lapsen tilanne viimesijaisin keinoin. Toimintaan sisältyy tuen ja hoidon antamista sekä viranomaistoimintaa. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat omasta palvelutuotannosta perhepalvelut, lastensuojelun avohuollon palvelut sekä lastensuojelun sijaishuollon palvelut. Lastensuojelun sijaishuollon, omaishoidon tuen asiakkaiden lyhytaikaishoidon sekä nuorten tuetun asumisen palvelut ostetaan pääsääntöisesti yksityisiltä palveluntuottajilta ja järjestöiltä. Nuorten päihdehuollon palvelut ostetaan kokonaisuudessaan kolmannelta sektorilta. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteitä tarvitsevien lapsiperheiden määrä on pysynyt viime vuodet samansuuruisena. Sijaishuollossa olleiden lasten määrä suhteutettuna tamperelaisten alaikäisten lasten määrään laski vuosien 2009–2013 välisen ajan. Vuonna 2014 tamperelaisista 0–17-vuotiaista lapsista 1,65 % oli sijoitettu kodin ulkopuolelle (2013 1,64 %). Kaupunkistrategian mukaisesti tavoitteena on edelleen siirtää painopistettä sijaishuollosta avohuoltoon ja sijaishuollossa laitoshoidosta perhehoitoon. Vuoden 2016 sijaishuollon vuorokausista 63 % tavoitellaan toteutuvan perhehoidossa. Omaishoidontuen asiakasmäärä on lisääntynyt merkittävästi vuosien 2014–2015 aikana. Perhepalveluissa vahvistetaan tukihenkilötoimintaa sekä vertaisryhmätoiminnan järjestämistä erityisesti murrosikäisten lasten perheiden tarpeisiin. Perheneuvolassa jatketaan ohjauksen sekä tutkimus- SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA) Psykososiaalisen tuen palvelut Yhteensä Perhepalvelut Lastensuojelun avohuollon palvelut Lastensuojelun sijaishuollon palvelut Muut palvelut Oriveden palvelut Oma tuotanto yhteensä Omaishoidontuki Lastensuojelun avohoito (avustus) Lastensuojelun kuntoutus ja hoito Nuorten päihdehuolto Tuetun asumisen palvelut Toiminta-avustukset Muut palvelut Oriveden palvelut Muu tuotanto yhteensä Yhteensä 11 966 11 960 6 261 30 984 31 201 4 052 1 023 22 419 287 366 44 235 1 644 30 070 61 271 PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA) Psykososiaalisen tuen palvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate 58 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 TP 2014 3 612 -64 493 -60 880 Alkuper. TA 2015 4 761 -59 923 -55 162 Muutettu TA 2015 4 762 -59 912 -55 150 ja hoitotyön käytänteiden kehittämistä palvelujen saatavuuden parantamiseksi ja hoitotakuun toteuttamiseksi lastenpsykiatrisessa työssä. Sosiaalihuoltolain mukaisen lapsiperheiden kotipalvelun lisäämiseksi valmistellaan puolestaan palvelusetelin käyttöön ottoa vuoden 2016 alusta. Perhepalveluihin lisätään myös sosiaalityöntekijä toteuttamaan ja kehittämään terveydenhuollon kanssa tehtävää yhteistä palvelutarpeen arviointia sekä perheiden palveluohjausta. Uuden toiminnan tavoite on vastata sosiaalihuoltolain mukaisesti niiden erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tarpeisiin, jotka eivät saa palveluita kehitysvammalain tai muun erityislain perusteella merkittävistä tarpeista huolimatta. Vuonna 2014 aloitettua, ja kuluvana vuonna kolme joukkuetta kattavaa Icehearts-toimintaa laajennetaan yhdellä joukkueella. Talousarviossa on varauduttu mahdollisuuteen osallistua vuodesta 2016 alkaen Voimaperheet- toimintamallin implementointihankkeeseen. Tampereen kaupungissa tehtävän lähisuhdeväkivaltatyön koordinoimiseksi käynnistetään vuoden kestävä pilotti, jota toteuttamaan lisätään sosiaalipäivystykseen kaksi työntekijää ikilan, tetolan ja lanulan yhteisellä tilauksella. Tehostetun perhetyön palveluihin haetaan puolestaan lisää joustavuutta siirtämällä intensiivisen perhetyön ostopalvelurahat tuotannon budjettiin alihankintaoikeuksin. Psykososiaalisen tuen palveluista hieman yli puolet tilataan kaupungin omalta tuotannolta. Omaa palvelutuotantoa täydennetään ulkopuolisilla ostoilla ja avustuksilla. Lastensuojelun sijaishuollon, omaishoidontuen asiakkaiden lyhytaikaishoidon sekä nuorten tuetun asumisen palvelut ostetaan pääsääntöisesti yksityisiltä palveluntuottajilta ja järjestöiltä. Nuorten päihdehuollon palvelut ostetaan kokonaisuudessaan kolmannelta sektorilta. TA 2016 4 505 -61 271 -56 766 Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Lasten ja nuorten kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen kokonaisuus jakautuu nuorisopalveluihin ja lasten kulttuuripalveluihin. Asiakasryhmiä ovat tamperelaiset ja Tampereella vierailevat lapset ja nuoret sekä heidän perheensä, päiväkoti-, koulu- ja vapaa-ajan ryhmät sekä paikalliset ja alueelliset yhteisöt ja järjestöt. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluissa korostuu yhteistyö kaupungin ulkopuolisten palvelun tuottajien kanssa. Palveluja tuottavat kaupungin ohella kolmannen sektorin toimijat ja yksityiset yritykset ja yhteisöt. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja tuotetaan myös kuntien välisenä yhteistyönä. Lastenkulttuurin tapahtumista, esityksistä ja työpajoista noin 95 % ostetaan kaupungin ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kaupunkistrategian ennaltaehkäisevänä tavoitteena on muun muassa, että mahdollisuuksia liikkumiseen, kulttuuri- ja luontokokemuksiin vahvistetaan. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluilla turvataan lapsille ja nuorille tasapuoliset mahdollisuudet harrastustoimintaan ja osallistumiseen. Nuorisopalveluihin sisältyy harrastustoiminnan ja nuorten omaehtoisen toiminnan tukeminen, kasvatuksellinen ohjaustoiminta (sisältäen mm. nuorisotalotoiminnan) sekä sosiaalinen vahvistaminen (mm. erityisnuorisotyön ja kohdennettu koulutyö). Yhteistyötä yläkoulujen kanssa tiivistetään. Lisäksi myönnetään toiminta-avustuksia kolmannen sektorin nuorisotyöhön, nuorten harrastus- ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Lastenkulttuurikeskus Rulla toimii Finlaysonin alueella yksityisissä tiloissa, joista on tarkoituksenmukaista luopua muiden kaupungin toimintojen siellä päätyttyä. Suunnittelua Vanhan kirjastotalon muuttamiseksi kulttuurikeskukseksi jatketaan ja Rullan muuttoa sinne valmistellaan syksylle 2016. Lastenkulttuuripalveluihin sisältyy erilaisia tapahtumia kaupungin omissa toimipisteissä sekä Lastenkulttuurikeskus Rullan näyttely- ja tapahtumatoiminta. Moniammatilliseen kulttuurikasvatukseen sisältyy Taidekaari-toiminta kouluissa sekä ohjatut päiväkoti- ja kouluryhmäkierrokset Rullassa. Pirkanmaan Taikalamppu (Tampere ja Lempäälä yhdessä) koordinoi valtakunnallista opetus- ja kulttuuriministeriön lastenkulttuurin Taikalamppu-verkostoa. Lastenkulttuuritoiminnan tavoitteena on lisätä lastenkulttuurin näkyvyyttä ja vaikuttavuutta sekä kehittää sisältöjä. SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA) Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Yhteensä Harrastaminen ja omaehtoisen toiminnan vahvistaminen Kasvatuksellinen ohjaustoiminta Sosiaalinen vahvistaminen Lastenkulttuuripalvelut perheille Moniammatillinen kulttuurikasvatus Muut palvelut Oma tuotanto yhteensä Vapaa-ajan palvelut (avustukset) Nuorisopalvelut Muu tuotanto yhteensä Yhteensä 1 920 2 163 419 272 554 5 5 333 268 171 439 5 772 PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA) Kulttuuri ja vapaa-ajan palvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP 2014 0 -6 104 -6 104 Alkuper. TA 2015 0 -5 763 -5 763 Muutettu TA 2015 0 -5 792 -5 792 TA 2016 0 -5 772 -5 772 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 59 Tilaajaosa - Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Tilaajaosa - Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin palvelukokonaisuudet ovat ammatillinen koulutus, lukiokoulutus sekä elinkeino- ja työllisyyspalvelut. Osaamis- ja elinkeinopalveluilla edistetään kaupungin vetovoimaa ja elinvoimaisuutta. Tehtävänä on turvata osaavan työvoiman saatavuus, tarjota laadukasta koulutusta sekä tukea alueen elinkeinoelämän menestystä ja uudistumista. Tampereen kaupunki toimii ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjänä. Ammatillinen koulutus tilataan Tampereen kaupungin toisen asteen koulutukseen kuuluvalta Tampereen seudun ammattiopistolta (Tredu). Lukiokoulutus tilataan kaupungin toisen asteen koulutuksen lukiokoulutukselta. Tampereen kaupungin elinkeinopolitiikan ohjauksesta vastaa konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmä. Operatiivisen elinkeinopolitiikan toteuttamisesta ja palveluiden tilaamisesta päättää osaamis- ja elinkeinolautakunta. Elinkeino- ja matkailupalvelut tilataan Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:ltä. Työllisyydenhoidon palvelut tilataan pääosin kaupungin Työllisyydenhoidon palveluyksiköltä (TYPA). Toimintaympäristön muutokset Suomen talouden kehityksen ennustetaan jatkuvan heikkona vuonna 2016. Talou- den pitkittyneet vaikeudet näkyvät Tampereella ja Pirkanmaalla muun muassa ICT- ja muiden alojen voimakkaan rakennemuutoksen jatkumisena. Alueen korkea osaaminen on kyettävä muuntamaan innovaatioiksi ja kasvuksi. Kaupunki edistää osaltaan yritysten toimintaympäristön kehittymistä ja uusien työpaikkojen syntymistä sekä tukee rakennemuutostilanteiden hoitoa. Työmarkkinoiden tilanne on vaikea. Irtisanomiset ja työttömyysjaksojen pitkittyminen uhkaavat nostaa työttömyyttä edelleen. Lakisääteisen työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) toiminta alkaa. TE-toimiston arvion mukaan lähes 5000 tamperelaista työtöntä on yhteispalvelun tarpeessa, ja paine kaupungin järjestämiin palveluihin kasvaa. Samaan aikaan valtiontalouden säästöt supistavat TE-hallinnon resursseja. Sipilän hallitusohjelman tavoitteena on vahvistaa elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä ja kannustaa työn vastaanottamiseen. Toimintatapoja halutaan uudistaa digitalisaatiolla ja kokeilukulttuurilla. Työvoimapalveluiden siirtoa vaikeimmin työllistyvien osalta resursseineen kuntien vastuulle selvitetään. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen tulevaisuuden työmarkkinoille ja uusiin osaamistarpeisiin vastaaminen edellyttää koulutustarpeen ennakointia Ydinprosessin toiminnan tavoitteet Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Tuloslaskelma (1 000 euroa) Toimintatulot Tuet ja avustukset Toimintatulot yhteensä Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Tilikauden tulos 60 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 ja toimenpiteitä kaikilla koulutustasoilla. Hallitusohjelman mukaan sitoudutaan 190 milj. euron säästötasoon ammatillisessa koulutuksessa vuodesta 2017 alkaen. Rahoitusta leikataan jo toteutettavien leikkausten lisäksi lähivuosina arviolta 8-10 prosentilla. Lisäksi tavoitellaan merkittävimpiä pidemmän aikavälin rakenteellisia säästöjä reformistisilla uudistuksilla. Lukiokoulutukseen kohdistuu tulevina vuosina paljon muutospaineita, kuten tuntijakouudistus sekä sähköisten ylioppilaskirjoitusten käyttöön otto. Toisen asteen koulutukseen tulevien 16-18 -vuotiaiden nuorten määrän ennustetaan kasvavan seudulla tasaisesti. Heitä voi olla kaupunkiseudulla vuonna 2025 jopa 3000 enemmän kuin nyt (+20 %). Lukiokoulutuksen suosio ja talouden tasapainottamisen haasteet edellyttävät myös Tampereen ja Tampereen seudun lukioiden konkreettisten yhteistyömahdollisuuksien kehittämistä. Toisen asteen koulutuksen hallintomallista on tekeillä selvitys, jonka johtopäätösten täytäntöönpanosta päätetään vuoden 2016 aikana. Korkeakoulujen Tampere3 -hanke on tamperelaisen osaamisjärjestelmän ja aluetalouden tulevaisuuden kannalta keskeisin hanke, jota kaupunki edistää edunvalvonnassaan ja muilla tarpeellisilla tavoilla. TP 2014 998 998 Alkuper. TA 2015 Muutettu TA 2015 TA 2016 460 460 460 460 460 460 -139 709 -28 920 -137 887 -28 935 -72 -835 -167 729 -167 269 -167 269 -134 276 -32 465 -73 -890 -167 704 -167 244 -167 244 -31 -1 -140 862 -744 -15 -145 -141 798 -140 801 -140 801 -1 655 -170 284 -169 824 -169 824 Ydinprosessin toiminnan tavoitteet kohdistuvat kaupunkistrategian ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen sekä elinvoima ja kilpailukyky -näkökulmien toteuttamiseen. Työllistymistä edistävien palvelujen sujuvuutta ja vaikuttavuutta parannetaan toimintamallia uudistamalla. Yhdessä elinkeinoelämän ja tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa vahvistetaan yritysten toimintaympäristöä kehittämällä innovaatioympäristöjä sekä edistämällä älykkään liikenteen kehittymistä ja avoimen datan hyödyntämistä. Kaupungin osaamisjärjestelmää vahvistetaan edistämällä Tampere3 -hankkeen toteutumista. Tilaajaosa - Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus on ammatillista perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta, jonka tavoitteena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää, vastata työelämän osaamistarpeisiin sekä edistää työllisyyttä. Ammatillista koulutusta tilataan Tampereen seudun ammattiopistolta (Tredu), jota ylläpitää Tampereen kaupunki. Tredu tarjoaa koulutusta seitsemällä koulutusalalla. Lisäksi tilataan ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta. Tredu tarjoaa myös oppisopimuskoulutusta, jonka toteuttamisesta on voimassa yhteistyösopimus. Aikuiskoulutuksena tarjotaan ammatillista peruskoulutusta, lisäkoulutusta sekä maksullisena palvelutoimintana järjestettävää koulutusta, kuten työvoimakoulutusta. Maksullinen palvelutoiminta ei sisälly tilaajan talousarvioon, vaan se toteutetaan nettobudjetoidun taseyksikön puitteissa. Tredu toimii 19 toimipisteessä yhdeksällä paikkakunnalla: Ikaalisissa, Kangasalla, Lempäälässä, Nokialla, Orivedellä, Pirkkalassa, Tampereella, Virroilla ja Ylöjärvellä. Oppilaitoksen palvelutarjonnasta ja pal- veluverkosta päättää viiden muun kunnan edustajilla täydennetty osaamis- ja elinkeinolautakunta. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti Tampereen kaupungin ammatillisen peruskoulutuksen kokonaisopiskelijamäärä voi olla vuonna 2016 enintään 8 110 (+70 vuoteen 2015 verrattuna) opiskelijaa. Tavoitteena on edellytysten mukaisen opiskelupaikan tarjoaminen kaikille peruskoulunsa päättäville, keskeyttämisen vähentäminen, opintojen läpäisyn parantaminen ja työllistymisen edesauttaminen. Ammatillisen peruskoulutuksen uudet tutkinnon perusteet tulivat voimaan 1.8.2015. Uusissa tutkinnon perusteissa korostetaan osaamista ja työelämälähtöisyyttä sekä opiskelijoiden yksilöllisiä ja joustavia opintopolkuja. Tutkinnon laajuus määritellään opintoviikkojen sijaan osaamispisteillä. Ammatillisen koulutuksen tutkinnot uudistuvat niin, että niiden tavoitteet ja sisältö vastaavat aiempaa paremmin työelämän vaatimuksia. Amma- SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA) Ammatillinen koulutus Yhteensä Ammatillinen peruskoulutus * Aikuisten ammatillinen lisäkoulutus * Oppisopimuskoulutus * Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus * Pakolaisten kotouttava toiminta (laskennallinen korvaus) Nuorten hyvinvoinnin edistäminen Oma tuotanto yhteensä Yhteensä 80 127 3 200 9 687 211 376 457 94 058 94 058 tillisessa koulutuksessa on kehitetty myös yhdistelmätutkintoja. Kahden perustutkinnon samanaikainen suorittaminen on räätälöity joustavasti vastaamaan työelämän osaamistarpeisiin. Tärkeä koulutusväylä on ammatti- ja ylioppilastutkintoon johtava yhdistelmätutkintokoulutus (ns. ammattilukiokoulutustoiminta), johon osallistuu vuosittain noin 650 opiskelijaa. Koulutustarpeen määrällinen ja laadullinen ennakointi on koulutuksen järjestäjän tehtävä. Tilaaja ja tuotanto tekevät yhteistyötä työelämän ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Ammatillisessa koulutuksessa osaamistarpeiden muutoksiin vastaaminen edellyttää voimakkaampaa panostamista kehittämishankkeisiin. Tredu osallistuu aktiivisesti koulutusviennin kehittämiseen erityisesti idän suuntaan. Koulutuksen uudelleen suuntaamiseksi kiristyvässä taloustilanteessa ammatillisen koulutuksen palveluverkon tarkoituksenmukaisuus ja oikea mitoitus ovat tärkeitä. Suunnittelua sekä toteutusta jatketaan palveluverkkosuunnitelman mukaisesti. Sosiaali- ja terveysalan koulutus siirtyy peruskorjattavaan Santalahdentien toimipisteeseen vuoden 2016 loppuun mennessä. Lempäälän toimipisteessä käynnistyy uudisrakentaminen yhteistyössä Lempäälän kunnan lukion kanssa. Peruskorjaus- ja laajennustyö alkaa vuoden 2015 syksyllä ja tilat valmistuvat asteittain kesällä 2017. Pirkkalan toimipisteessä käynnistyy uudisrakentaminen vuoden 2015 lopulla ja lentokoneasentajakoulutus siirtyy kokonaisuudessaan Tampere-Pirkkalan lentokentän välittömään läheisyyteen kesällä 2017. Rakennuksen toiseksi käyttäjäksi tulee yksityinen lentäjäkoulutusta antavaa yritys. *Yksikköhinta- ja valtionosuusrahoituksella rahoitettava koulutus PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA) Ammatillinen koulutus Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP 2014 998 -100 392 -99 394 Alkuper. TA 2015 430 -100 158 -99 728 Muutettu TA 2015 430 -97 603 -97 173 TA 2016 376 -94 058 -93 682 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 61 Tilaajaosa - Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Lukiokoulutus Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista tasapainoisiksi ja sivistyneiksi yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa heille valmiudet jatko-opintoihin, työelämään ja itsensä kehittämiseen. Tampereen kaupungin järjestämää lukiokoulutusta tarjotaan vuonna 2016 kuudessa päivälukiossa ja yhdessä aikuislukiossa. Opetus- ja kulttuuriministeriön antamia erityistehtäviä kaupungin lukioilla on kuvataiteessa, liikunnassa, viestinnässä ja IB-koulutuksessa. Omina opetussuunnitelmallisina painotuksina ovat musiikki ja musiikkiteatteri, matematiikka ja tekniikka, luonnontieteet sekä Eurooppa-linja. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Perusopetuksen päättäneiden nuorten sijoittumisen turvaamiseksi kaupungin lukioihin on lisätty 30 aloituspaikkaa syksystä 2015 alkaen. Lukiokoulutuksen suosio ammatilliseen koulutukseen verrattuna on kasvanut, ja vuoden 2015 yhteishaussa noin 58 prosenttia perusopetuksen päättäneistä hakeutui lukiokoulutukseen. Ikäluokan kasvu ja lukiokoulutuksen suosio lisää painetta nostaa kaupungin lukiokoulutuksen aloituspaikkamäärää maltillisesti myös jatkossa. SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA) Lukiokoulutus Yhteensä Nuorten lukiokoulutus Aikuislukiokoulutus Aikuisten maahanmuuttajien perusopetus Lukiokoulutukseen valmistava koulutus Lukiostartti Pakolaisten kotouttava toiminta (laskennallinen korvaus) Oma tuotanto yhteensä Yhteensä 23 369 2 044 285 197 30 84 26 009 26 009 Lukiokoulutuksen toimintaa on viime vuosina jouduttu sopeuttamaan niukkoihin resursseihin. Kurssitarjonnan karsiminen ja opetusryhmien kasvattaminen on vaikuttanut palvelutasoon heikentävästi. Lukioverkkoa kehittämällä on toisaalta luotu profiloituneet lukiot ja modernit oppimisympäristöt. Syksyllä 2016 toteutetaan ensimmäiset sähköiset ylioppilaskirjoitukset (saksan, maantieteen ja filosofian kokeet). Tampereen kaupunkiseudun lukiokoulutuksen järjestäjät valmistelevat yhteistyössä uusien valtakunnallisten perusteiden mukaista opetussuunnitelmaa, joka otetaan käyttöön 1.8.2016. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanoa ja toteuttamista jatketaan yhteistyössä lasten ja nuorten palveluiden ydinprosessin sekä yhteistoiminta-alueen kuntien kanssa. Lukiokoulutuksen psykologi-kuraattoripalveluiden tilaaminen siirretään lasten ja nuorten palveluiden lautakunnalle. PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA) Lukiokoulutus Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate 62 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 TP 2014 0 -26 490 -26 490 Alkuper. TA 2015 30 -26 175 -26 145 Muutettu TA 2015 30 -26 195 -26 165 TA 2016 84 -26 009 -25 925 Tilaajaosa - Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Elinkeino- ja työllisyyspalvelut Palvelukokonaisuus sisältää elinkeino- ja matkailupalvelut, kaupungin järjestämät työllisyydenhoidon palvelut, työmarkkinatuen kuntaosuuden, tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen kehittämisen, kesäyliopistotoiminnan tuen sekä muita osaamisen ja elinkeinojen edistämiseen tähtääviä palveluita. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Elinkeino- ja matkailupalveluiden painopisteitä ovat matkailijoiden ja investointien houkuttelu, toimivat innovaatio- ja yrityspalvelut sekä teollisuuden uudistumisen ja kilpailukyvyn tukeminen. Älykkään liikenteen kehittymistä ja avoimen datan hyödyntämistä edistetään, ja lentoyhteyksiä kehitetään AiRRport-konseptia hyödyntäen. Uusia toimintamalleja kokeillaan alueen osaajapotentiaalin kanavoimiseksi uuden työn ja kasvun luomiseen. Matkailumarkkinoinnin tehostamista selvitetään. Kuntien vastuu pitkään työttömänä olleiden palveluista kasvaa. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) tarkoituksena on sovittaa yhteen kuntien, TE-toimiston ja Kelan palvelut pitkään työttömänä olleille. Kuntien osalta lainsäädännössä painottuu sosiaali- ja terveyspalveluiden koordinointi asiakkaille, mutta Tampereella tarjotaan asiakkaille myös muita työhön ja koulutukseen pääsyä edistäviä palveluita. TYP-verkosto toimii Tampereen kaupunkiseudulla kahdeksan kunnan alueella. Kaupungin työllistymistä edistävien palvelujen toimintamallia uudistetaan vaiheittain vuosina 2016 ja 2017. Talousarvio sisältää pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteisiin tarkoitetun panostuksen sekä varautumisen työmarkkinatuen kuntaosuuden maltilliseen kasvuun. Talousarviossa on määräraha nuorisotakuun toteuttamista varten. Nuorten palveluja koordinoidaan moniammatillisen ja yhteisvastuullisen työotteen varmistamiseksi. Osallistutaan yhdessä seudun kuntien kanssa Tredean toteuttaman kolmivuotisen lentoliikenteen kehittämishankkeen rahoittamiseen. Korkeakoulujen Tampere3-hanke on tamperelaisen osaamisjärjestelmän ja aluetalouden tulevaisuuden kannalta keskeisin hanke, jota kaupunki edistää edunvalvonnassaan ja muilla tarpeellisilla tavoilla. Tampere edistää korkeakouluopetuksen ja tutkimuksen kehittämistä myös rahoittamalla osin tai kokonaan erikseen sovittuja professuureja ja hankkeita, jotka vahvistavat alueellista osaamista ja kehittävät oppilaitosten kilpailukykyä. SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA) Elinkeino- ja työllisyyspalvelut Yhteensä Työllisyydenhoidon palvelut Oma tuotanto yhteensä Elinkeino- ja matkailupalvelut Maaseutupalvelut Tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen kehittäminen Oppimisympäristöjen kehittäminen Kesäyliopistotoiminta Avustukset Työllisyydenhoidon palvelut Työmarkkinatuen kuntaosuus Muut palvelut Muu tuotanto yhteensä Yhteensä 11 134 11 134 3 004 36 263 35 125 802 668 31 348 222 36 503 47 637 PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA) Elinkeino- ja työllisyyspalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP 2014 0 -14 917 -14 917 Alkuper. TA 2015 0 -43 951 -43 951 Muutettu TA 2015 0 -43 931 -43 931 TA 2016 0 -47 637 -47 637 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 63 Tilaajaosa - Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Tilaajaosa - Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessi koostuu neljästä palvelukokonaisuudesta, jotka ovat harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut, kulttuuripääomapalvelut, kulttuuri- ja liikuntakasvatuspalvelut sekä kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut. Ydinprosessin tavoitteena on tarjota sivistystä ja elämänlaatua edistävät hyvinvointipalvelut, kannustaa kuntalaisia aktiiviseen ja monipuoliseen harrastus- ja vapaa-aikatoimintaan, säilyttää Tampereen kaupunki vetovoimaisena asuinpaikkakuntana sekä kehittää korkeatasoisia kulttuuri- ja liikuntapalveluja. Kunnan tehtäväksi on lailla säädetty kirjasto- ja kulttuuripalvelujen sekä taiteen perusopetuksen järjestäminen. Lisäksi kunnan tehtävä on yleisten edellytysten luominen liikunnalle. Kunta voi järjestää museo- ja vapaan sivistystyön palveluja. Opetusministeriön nimeämillä maakuntakirjastoilla ja -museoilla sekä aluetaidemuseoilla on lakisääteisiä tehtäviä, joita Tampereella toteuttavat kaupunginkirjasto sekä Tampereen museot. Palvelut hankitaan tulevaisuudessakin pääosin kaupungin omalta tuotannolta. Hankintoja yksityisiltä palveluntuottajilta tullaan kuitenkin lisäämään. Erityisesti uusien palvelujen osalta selvitetään aina yksityinen palvelutarjonta ennen lopullisten hankintalinjausten tekemistä. Vuodesta 2013 alkaen Tampereen kaupunki on järjestänyt kansalaisopistopalvelut myös Ylöjärvelle. Kaupunkien välisen sopimuksen nojalla on perustettu Tampereen seudun työväenopisto. Ylöjärvi maksaa Tampereelle osuutensa palvelujen järjestämisestä aiheutuneista kustannuk- 64 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 sista. Ylöjärvi on nimennyt oman edustajansa Tampereen sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakuntaan, joka toimii kansalaisopistoasioita käsitellessään yhteislautakuntana. Taidelaitosten, festivaalien ja suurten yleisötapahtumien sekä kulttuuriyhteisöjen avustaminen tulee säilymään palvelujen hankintatapana, koska siten voidaan parhaiten varmistaa tarjonnan monipuolisuus. Toimijoiden kanssa, joiden kaupungilta saama vuosittainen toiminta-avustus on merkittävä, käydään vuosittaiset neuvottelut toiminnasta ja sovitaan avustusten käytön periaatteista. Toimintaympäristön muutokset Kirjastopalvelujen käytössä on tapahtunut viime vuosina huomattavia muutoksia, jotka edellyttävät reagointia myös kirjastojen toiminnassa. Kirjastojen rooli aineiston lainaamisen paikkana on laajentunut ihmisten kohtaamisen, tapahtumien ja omaehtoisen toiminnan paikaksi. Myös teknologian mahdollistama kirjastojen itsepalvelutoiminta lisääntyy, mikä voi laajentaa esimerkiksi kirjastojen aukioloa huomattavasti. Erityisesti nuorten liikkumattomuus on yhteiskunnallinen haaste, johon myös kunnallisten liikuntapalvelujen on vastattava. Liikuntakulttuurin asteittainen muutos urheiluseurassa liikkumisesta omaehtoiseen, mm. nuorisokulttuurista nousevaan liikuntaan on huomioitava kaupungin palvelu- ja olosuhdetarjonnassa. Tämä koskee laajemminkin harrastamisen tapoja, joiden muutokseen tulisi vastata sekä olosuhteita että muita harrastamisen tuen muotoja kehittämällä. Tulevaisuudes- sa harrastusolosuhteiden luomisessa ja ylläpidossa korostuu kumppanuus, jossa kaupunki ja erilaiset yhteisöt toimivat yhdessä. Myös kaupungin sisäistä, poikkihallinnollista kumppanuutta on lisättävä. Liikunnan edistäminen poikkihallinnollisena yhteistyönä on vuoden 2016 strateginen tavoite, jota toteutetaan muun muassa erillishankkeella. Tapahtumien merkitys kaupungin elinvoiman ja asukkaiden hyvinvoinnin edistäjänä korostuu entisestään. Tapahtumatoiminnalla on huomattavia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia elinkeinoelämään sekä kaupunkikuvaan. Yhdistysten ja yhteisöjen tukimuotoja on arvioitava aiempaa enemmän vaikuttavuuden näkökulmasta. Rahallisen avustamisen lisäksi tulee pohtia, millä muilla keinoilla harrastus- ja kansalaistoimintaa tuetaan. Osana Tampere 2017 -toimintamallin uudistusprosessia selvitetään, miten kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden välistä kumppanuutta voidaan edistää. Ydinprosessin toiminnan tavoitteet Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessille kohdistuu toiminnan tavoitteita, jotka toteuttavat kaupunkistrategian yhdessä tekemisen, ennaltaehkäisyn ja hyvinvointierojen kaventamisen sekä elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmia. Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessin erityisenä tavoitteena vuodelle 2016 on liikuntamahdollisuuksien monipuolistaminen. Tavoitetta toteutetaan liikuntapaikkoja parantamalla ja aikuisten terveyttä edistävän liikunnan hankkeella. Tilaajaosa - Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Tuloslaskelma (1 000 euroa) Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut toimintatulot Toimintatulot yhteensä Toimintamenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Rahoitustulot ja -menot Tilikauden tulos TP 2014 Alkuper. TA 2015 Muutettu TA 2015 TA 2016 256 525 105 22 10 918 250 450 102 0 0 802 250 450 102 0 0 802 250 450 91 0 0 791 -63 505 -43 -14 045 -2 768 -13 -80 375 -79 457 -0 -79 457 -63 232 -36 -14 055 -2 607 -139 -80 069 -79 267 0 -79 267 -64 032 -36 -13 887 -2 622 -139 -80 716 -79 914 0 -79 914 -64 115 -36 -14 093 -2 705 -107 -81 056 -80 265 0 -80 265 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 65 Tilaajaosa - Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut Palvelukokonaisuus sisältää ne sivistys- ja elämänlaatupalvelut, joiden tehtävänä on edistää tai mahdollistaa kaupunkilaisten aktiivista harrastustoimintaa. Palvelukokonaisuuden tavoitteena on tarjota tamperelaisille mahdollisuus itsensä toteuttamiseen ja erilaisiin yhteisöihin liittymiseen vapaaehtoisesti omana vapaa-aikanaan. Palvelukokonaisuuden asiakkaita ovat kaikki tamperelaiset. Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palveluja hankitaan sekä kaupungin omalta tuotannolta että avustamalla erilaisia harrastusyhteisöjä. Kaupunkilaisten harrastamista ja omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä tuetaan lisäksi erilaisin avustuksin. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kirjastopalvelujen palvelutilaukseen kohdistetaan säästötoimenpiteitä, joiden johdosta kirjastoaineiston saatavuus ja mahdollisesti lähikirjastojen aukioloajat heikkenevät hieman. Lähikirjastojen aukioloaikoja voidaan toisaalta myös laajentaa lisäämällä itsepalvelutoimintoja, muun muassa Koivistonkylässä. Kirjastopalvelujen kokonaisuutta tarkastellaan osana laajempaa palvelumallityötä. Talouden tasapainottamiseksi liikuntapaikkamaksuja korotetaan uimahallimaksuja lukuun ottamatta noin 10 %. Koulujen liikuntatilojen käytössä lisätään käyttäjien omavalvontaa, mikä vähentää iltavalvonnan tarvetta. Sorsapuiston kentän tekojään hankinta on viivästynyt markkinaoikeu- SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA) Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistäminen Yhteensä Avoimet kirjastopalvelut Medialukutaitojen tukeminen Harrastamisen tukeminen Paikallisidentiteetin ja yhteisöllisyyden tukeminen Jäähallipalvelut Uimahallipalvelut Uimahallipalvelut Pyynikki Sisäliikuntapalvelut Ulkoliikuntapalvelut Liikunnan ohjauspalvelut Liikunnan tukipalvelut Vapaan sivistystyön palvelut Kuvataiteen opetuspalvelut Oma tuotanto/Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Ulkoliikuntapaikkojen kunnossapito/Tampereen Infra Liikelaitos Oma tuotanto yhteensä Avustukset Uimahallipalvelut/Pyynikki (vuokrat) Kulttuuritilat (Viikinsaari) Muut palvelut Muu tuotanto yhteensä Yhteensä 10 102 388 128 227 4 893 4 580 432 7 536 5 194 425 350 3 027 472 37 754 857 38 611 2 724 554 170 257 3 705 42 316 PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA) Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistäminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate 66 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 TP 2014 Alkuper. TA 2015 Muutettu TA 2015 teen tehdyn valituksen vuoksi, ja tekojää saadaan asennettua kentälle vasta syksyllä 2016. Tesoman jäähalli on terveysviranomaisten toimesta asetettu käyttökieltoon keväällä 2015, ja uuden jäähallin rakentaminen Tesomalle käynnistyy vuonna 2016. Maauimalan rakentaminen käynnistyy samoin keväällä 2016, ja se avautuu käyttöön kesäksi 2017. Tesoman palloiluhalli otetaan käyttöön kesän 2016 lopussa. Kalevan liikuntapuiston suunnittelua jatketaan. Vapaan sivistystyön palveluihin Tampereella kohdistuu säästötoimenpiteitä, mutta tavoitteena on, että opetuksen kokonaismäärä säilyy suunnilleen nykyisellään. Uimarantojen ja -paikkojen sekä eräiden urheilukenttien kunnossapidon tuotantomuutoksiin varaudutaan. Vuonna 2015 käynnistyi liikunnan edistämisen laaja hanke Tampereella poikkihallinnollisena yhteistyönä. Tavoitteena on, että tamperelaisten liikunnallinen aktiivisuus lisääntyy. Kaupungin tilojen käyttöä yhteisöjen ja kuntalaisten omaehtoisen harrastustoiminnassa tehostetaan. Lisäksi jatketaan suunnittelua vanhan kirjastotalon muuttamiseksi kulttuurikeskukseksi nykyisiä toimintoja keskittämällä. Harrastamista ja omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä koskevaa toimintaavustusjärjestelmää uudistettiin vuoden 2014 aikana siten, että uudet avustuskokonaisuudet ja -kriteerit otettiin käyttöön vuonna 2015. Toiminta-avustuskriteereitä täsmennetään vuoden 2015 kokemusten perusteella sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnan johdolla. Talousarvio ei sisällä leikkauksia harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen toiminta-avustusmäärärahoihin. Vehmaisissa sijaitsevan skeittaushallin vuokra-avustaminen siirretään lasten ja nuorten palvelujen lautakunnalta sivistysja elämänlaatupalvelujen lautakunnalle, mutta itse toimintaan ei ole suunnitteilla muutoksia. TA 2016 869 752 752 771 -41 110 -40 240 -41 471 -40 719 -42 058 -41 306 -42 316 -41 545 Tilaajaosa - Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Kulttuuripääomapalvelut Palvelukokonaisuus muodostuu niistä sivistys- ja elämänlaatupalveluista, joiden tehtävänä on paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen kulttuuriperinnön kartuttaminen, tallentaminen ja esille saattaminen. Tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Palvelukokonaisuus sisältää myös kulttuuriympäristön tutkimukseen ja suojeluun liittyviä tehtäviä. Palvelukokonaisuuden asiakkaita ovat kaikkien tamperelaisten lisäksi mm. koko kaupunkiyhteisö. Kulttuuripääomapalvelut ovat usein kuntalaisille näkymätöntä työtä, jolla on suuri merkitys kaupungin historian, kulttuurin ja identiteetin rakentumisessa, säilyttämisessä ja kehittämisessä. Kulttuuripääomapalveluja hankitaan sekä kaupungin omalta tuotannolta että avustamalla yhteisöjä, jotka toteuttavat omal- la toiminnallaan palvelukokonaisuuden tavoitteita. Avustuksilla tuetaan mm. Tampereella toimivia yksityisiä museoita ja Tampere-seuraa. Ammattitaiteilijoiden toimintaedellytyksiä tuetaan stipendein ja palkinnoin. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kaupungin julkisten veistosten ja muun taidekokoelman karttuminen asettaa kasvavia haasteita teosten kunnossapitoon. Myös Sara Hildénin säätiön taidekokoelmasta huolehtiminen kuuluu säätiön ja kaupungin välisen sopimuksen nojalla kaupungille. Vuoden 2015 alussa Tampereen taidemuseon galleriatilana toimivasta TR1:stä luovuttiin talouden tasapainottamiseksi. Vastaavaa galleriatoimintaa ei ole voitu jatkaa, vaikka sellaiselle olisi selkeä tarve. Vuosisuunnitelmaesitys ei sisällä varautumista museoiden tilojen laajentamiseen vuonna 2016, mutta monipuolista näyttelytoimintaa pyritään toteuttamaan Tampereen taidemuseon lisäksi mm. museo Milavidassa ja muissa kaupungin tiloissa. Tampere Filharmonia jatkaa levytystoimintaansa sekä yhteistyötä YLE:n kanssa konserttien valtakunnallisten radiointien suhteen. Kulttuuripääomapalveluja koskevaa toiminta-avustusjärjestelmää uudistetaan siten, että uudet avustuskriteerit otetaan käyttöön aikaisintaan vuonna 2016. Palvelukokonaisuuden toiminta-avustusmäärärahoihin ei kohdistu leikkauksia talousarviossa. SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA) Kulttuuripääoma Yhteensä Kirjaston kokoelmapalvelut Museoiden kokoelmapalvelut: kokoelmien tallennus, tutkimus ja hallinta Kulttuuriperinnön saavutettavuus Maakuntamuseo- ja kulttuuriympäristöpalvelut Taideperinnön saavutettavuus Kaupunkikulttuurin tallentaminen Orkesterin tallennetoiminta Oma tuotanto yhteensä Avustukset Muu tuotanto yhteensä Yhteensä 2 425 4 652 3 608 618 216 29 446 11 994 1 135 1 135 13 129 PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA) Kulttuuripääoma Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP 2014 0 -12 669 -12 669 Alkuper. TA 2015 0 -12 937 -12 937 Muutettu TA 2015 0 -13 077 -13 077 TA 2016 4 -13 129 -13 125 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 67 Tilaajaosa - Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Kulttuuri- ja liikuntakasvatus Kulttuuri- ja liikuntakasvatuksen palvelukokonaisuuden tavoitteena on kaupunkilaisten motivointi ja opastaminen kulttuuri- ja liikuntapalvelujen käyttäjiksi ja aktiivisiksi kansalaisiksi. Elinikäisen harrastamisen edellytykset luodaan jo lapsuusaikana, joten on tärkeää panostaa riittävällä tavalla lasten ja nuorten taide-, kulttuuri- ja liikuntakasvatukseen. Samalla on varmistettava, että tamperelaisilla on mahdollisuus aloittaa mielekäs ja merkityksellinen vapaa-ajan toiminta kaikissa elämänsä vaiheissa. Osa palveluista sisältyy edelleen lasten ja nuorten kasvun tu- kemisen ydinprosessin palvelutilaukseen, mutta kokonaisvastuu on sivistys- ja elämänlaatupalveluilla. Palvelukokonaisuuteen on koottu niitä sivistys- ja elämänlaatupalveluja, joiden päätavoite on kuntalaisten innostaminen ja kannustaminen palvelujen käyttöön. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vuoden 2016 aikana jatketaan nuorille (n. 13–19-vuotiaat) tarjottavia maksuttomia liikunnan lajiharrastusvuoroja. Tavoitteena on lisätä liikuntamahdollisuuksia niille nuorille, jotka eivät aktiivisesti harrasta liikuntaa tai jotka ovat lopettaneet harrastamisen esimerkiksi urheiluseurassa. Liikkumisen edistämisen hankkeen toimenpiteillä lisätään myös matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia eri kohderyhmille. Uusien yleisöjen tavoittamiseksi Tampere Filharmoniassa toteutetaan erikoisprojekteja, vahvistetaan yleisötyötä ja aktivoidaan Nuori kuuntelija -klubin toiminta. Poikkisektorinen toimintamalli kulttuuri- ja liikuntaluotsitoiminnalle turvataan mallintamalla ja laajentamalla uusia vapaaehtoistoiminnan muotoja. SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA) Kulttuuri- ja liikuntakasvatus Yhteensä Medialukutaitojen tukeminen Kulttuurikasvatuspalvelut Musiikkiin perehdyttäminen Jäähallipalvelut Uimahallipalvelut Sisäliikuntapalvelut Ulkoliikuntapalvelut Oma tuotanto yhteensä Yhteensä 281 18 18 175 254 82 266 1 094 1 094 PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA) Kulttuuri- ja liikuntakasvatus Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate 68 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 TP 2014 11 -1 463 -1 452 Alkuper. TA 2015 10 -1 440 -1 430 Muutettu TA 2015 10 -1 091 -1 081 TA 2016 13 -1 094 -1 081 Tilaajaosa - Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut Palvelukokonaisuuden tavoitteena on tarjota tamperelaisille ja Tampereella vieraileville monipuolisia ja korkealaatuisia kulttuuri- ja liikuntatapahtumia. Tapahtumat vahvistavat merkittävästi Tampereen tunnettuutta ja vetovoimaisuutta asuinja vierailupaikkakuntana. Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta toteuttaa osaltaan kaupunginhallituksen 22.6.2015 (304 §) hyväksymiä tapahtumatoiminnan periaatteita. Kulttuuritapahtumapalveluja hankitaan sekä kaupungin omalta tuotannolta että avustamalla erilaisia taidelaitoksia ja yhteisöjä. Palvelukokonaisuuden avustusten piiriin kuuluvat mm. Tampere-talo sekä kaupungin kaikki kuusi valtionosuutta saavaa ammattiteatteria. Muita kulttuuri- ja liikuntatapahtumien palvelukokonaisuudesta avustettavia yhteisöjä on yli 30. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kirjastojen tapahtumatoiminta toteutetaan pääasiassa kulttuuripalvelujen toimesta. Kirjastoissa toteutuvan tapahtumatuotannon volyymit ovat suuria, mutta tilaisuudet enimmäkseen pienimuotoisia ja paikallisia. Lähi- ja aluekirjastojen kattava verkosto tarjoaa mahdollisuuden kulttuuritapahtumatoiminnan ulottamiseen kaupunginosiin ja paikallistasolle. Tampereen taidemuseon näyttelytoiminta (sis. Muumilaakso) keskittyy taidemuseon päärakennukseen, jossa järjestetään kolme näyttelyä vuodessa. Muita vaihtuvia näyttelyitä järjestetään kaupunkitaidetapahtumatoiminnan (ent. Nykytaiteen museo) merkeissä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Mediamuseo Rupriikin näyttelytoiminta Vapriikissa on sopeutettu pienempiin tiloihin. Rupriikin uusissa tiloissa valmistellaan vuonna 2017 avattavaa pelimuseota, joka toteutetaan yhdessä kumppanien kanssa. SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA) Kulttuuri- ja liikuntatapahtumat Yhteensä Museoiden näyttelypalvelut Museoiden tapahtumatuotanto Kulttuuritapahtumapalvelut Konserttitoiminta Orkesterin erityisprojektit, yhteistuotannot ja tilausesiintymiset Musiikkijuhlat Ammattitaiteilijuuden tukeminen Jäähallipalvelut Uimahallipalvelut Sisäliikuntapalvelut Ulkoliikuntapalvelut Liikunnan tapahtumat Oma tuotanto yhteensä Taidelaitosten avustukset Muu tuotanto yhteensä Yhteensä 3 332 120 1 032 5 789 451 436 102 85 14 21 713 193 12 287 12 230 12 230 24 517 PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA) Kulttuuri- ja liikuntatapahtumat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP 2014 37 -25 133 -25 096 Alkuper. TA 2015 40 -24 221 -24 181 Muutettu TA 2015 40 -24 490 -24 450 Vapriikin kenkägallerian näyttelytoiminta lakkaa. Sara Hildénin taidemuseossa järjestetään kolme näyttelyä. Tampere Filharmonian vuoden 2016 työsuunnitelman muodostavat 30 orkesterikonserttia, kahdeksan kamarimusiikkikonserttia sekä ooppera- ja balettisäestykset. Uuden yleisön tavoittamiseksi toimintaa laajennetaan ja kohdennetaan erityisesti yleisökasvatukseen. Selvitetään mahdollisuudet tehdä vuosittainen kesätapahtuma erinomaisesti onnistuneesta Sorsapuiston konserttitapahtumasta (KV). Talouden tasapainottamiseksi Tampere Filharmonian konserttipääsylippujen ja kausikorttien hintoja varaudutaan nostamaan maltillisesti syksyllä 2016. Tampereen Musiikkijuhlien ohjelmisto muodostuu vuonna 2016 Tampere Biennalesta sekä Tampere Jazz Happeningin tarjonnasta. Kulttuuripalvelujen ohjelmatoiminnan palvelutilausta pienennetään talouden tasapainottamiseksi. Vuosittain järjestettävien festivaalien ja urheilukilpailujen lisäksi Tampereella vuonna 2016 toteutuvia suurtapahtumia ovat muun muassa Speedway Grand Prix -osakilpailu, Taekwon-don EM-kilpailut, Suomi-Ruotsi -yleisurheilumaaottelu, jalkapallon A-maajoukkueen MM-karsintaottelut, usean eri urheilulajin SM-viikko, suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi sekä opiskelijaurheilun Sell-Games -tapahtuma. Helsingin olympiastadionin vuonna 2016 alkava remontti mahdollistaa merkittävien kansainvälisten tapahtumien järjestämisen Tampereella. Kulttuuri- ja liikuntatapahtumia koskeva toiminta-avustusjärjestelmä on uudistettu siten, että mahdolliset uudet avustuskokonaisuudet ja -kriteerit otetaan käyttöön viimeistään vuonna 2016. Vuonna 2016 taidelaitosten toiminta-avustukset säilyvät suunnilleen nykytasolla. TA 2016 3 -24 517 -24 514 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 69 Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessi vastaa seuraavien palvelukokonaisuuksien mukaisten palvelujen järjestämisestä: ennaltaehkäisevät palvelut, perusterveydenhuollon avopalvelut, sairaalapalvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut, sosiaalisen tuen palvelut ja vammaispalvelut. Palvelujen tavoitteena on asukkaiden mahdollisimman hyvä terveys ja toimintakyky. Ydinprosessi luo edellytyksiä sekä tukee ja aktivoi kuntalaisia mahdollisimman hyvän terveydentilan, toimintakyvyn ja elämänhallinnan saavuttamiseksi. Ydinprosessin palvelut kohdistuvat pääosin työikäiseen väestöön. Toiminnan tasot ulottuvat yksilöstä yhteisöön ja ympäristöön. Palveluissa painottuvat ennalta ehkäisy, varhainen havaitseminen ja puuttuminen sekä hyvä hoito, kuntoutus ja sosiaalinen tuki. Suurin yksittäinen palveluntuottaja on Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP), jonka osuus on noin kaksi kolmasosaa ydinprosessin kaikista oman tuotannon ulkopuolelle suunnatuista toimintamenoista. PSHP tuottaa Tampereen kaupungille ensihoito- ja päivystyspalvelut, vaativan erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten laitoshoidon palveluja. Kaupungin oma tuotanto vastaa suurimmalta osin ennaltaehkäisevien palvelujen, perusterveydenhuollon avopalvelujen ja sosiaalisen tuen palvelujen tuottamisesta. Perusterveydenhuollossa, mielenter- 70 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 veys- ja päihde- sekä vammaispalveluissa on mukana runsaasti yksityisiä palvelujen tuottajia. Kolmannella sektorilla on erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä vammaispalveluissa merkittävä asema. Toimintaympäristön muutokset Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen keskeisimpiä haasteita suunnitelmakaudella ovat kaupungin väestön kasvu, väestön ikääntyminen, väestöryhmien välisten hyvinvointierojen kasvaminen. Tämän hetken keskeisimpiä muutostekijöitä suomalaisten hyvinvoinnissa ovat heikon taloustilanteen aiheuttamat pitkittyneet työllisyyteen ja toimeentuloon liittyvät ongelmat, jotka näkyvät viiveellä sosiaali- ja terveyspalvelujen lisääntyvänä käyttönä. Työttömyysaste on Tampereella erityisen korkea, elokuun 2015 työttömyysaste oli 17,7 prosenttia. Kuntaliiton tekemän 11 suurimman kaupungin terveydenhuollon kustannusten vertailussa Tampereen ikävakioidut kustannukset (2 355 euroa asukasta kohden) olivat vuonna 2014 maan toiseksi suurimmat Oulun (2 452 euroa) jälkeen. Tampereen asukaskohtaiset kustannukset kuitenkin pienenivät vertailun kaupungeista kolmanneksi eniten vuodesta 2013 (-1,7 %). Vuonna 2014 voimaan tullutta Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaista laajennettua valinnanvapautta hyödynnettiin Tampereella varsin vähän. Yhteensä 385 henkilöä käytti vapauttaan valita terveydenhuollon palvelunsa joko Tampereelta tai vaihtaa Tampereen palvelunsa johonkin toiseen kuntaan. Tampereelle terveydenhuollon palvelunsa vaihtoi jostain toisesta kunnasta 145 henkilöä vuoden 2014 aikana. Tampereen sisäinen terveysaseman vaihto oli huomattavasti yleisempää. Terveysasemansa toiseen kaupungin sisällä vaihtoi 1 537 henkilöä, joka oli noin 10 % enemmän kuin vuonna 2013. Tampere vastaa Oriveden sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä yhteistoiminta-alueella. Valmistelussa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tulee muuttamaan kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen, tuottamisen, hallinnon, suunnittelun, rahoituksen ja valvonnan. Selvitetään mahdollisuus ryhtyä perustulon kuntakokeilualueeksi, jos KELA esittää Tampereelle tarkoituksenmukaista kokeilumallia (KV). Toiminnan tavoitteet Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakuntaa koskevat toiminnan tavoitteet liittyvät ennaltaehkäisyn ja hyvinvointierojen kaventamisen strategiseen näkökulmaan. Ydinprosessin osalta vuoden 2016 erityisenä tavoitteena on perusterveydenhuollon suhteellisen osuuden lisääminen. Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Tuloslaskelma (1 000 euroa) Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintatulot yhteensä Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Rahoitustulot ja -menot Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Investoinnit (1 000 euroa) Kiinteät rakenteet ja laitteet Investoinnit yhteensä Alkuper. TA 2015 TP 2014 Muutettu TA 2015 TA 2016 15 147 15 168 18 689 2 328 51 333 10 597 16 745 18 851 2 040 48 233 10 597 16 745 18 851 2 040 48 233 11 836 17 555 19 874 2 050 51 315 -363 -403 -380 -380 -981 -263 -430 379 -1 026 -79 008 -51 -707 -512 777 -461 444 38 -28 -461 435 -513 -106 -433 644 -972 -59 019 0 -1 684 -496 341 -448 108 0 -22 -448 130 -536 -106 -433 993 -972 -59 901 0 -496 -496 384 -448 151 0 -22 -448 173 -536 -106 -443 973 -972 -61 488 -47 -473 -507 975 -456 660 0 -22 -456 682 Alkuper. TA 2015 TP 2014 0 0 -65 -65 Muutettu TA 2015 -65 -65 TA 2016 -65 -65 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 71 Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelukokonaisuuteen kuuluvat terveystarkastukset ja seulonnat, työttömien eläkeselvittelyt sekä diabeteksen ehkäisypalvelut. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat terveyden ja toimintakyvyn edistämisen toiminta-avustukset. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Ennaltaehkäisevien palvelujen tärkeimpiä näkökulmia ovat terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisy, asukkaiden toimintakyvyn ylläpito sekä kuntalaisten osallisuuden vahvistaminen. Palvelut kohdentuvat kaikenikäisille koko väestöön. Terveyden edistämisen erityistehtävinä terveydenhuoltolaissa on mainittu väestön terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden seuranta ja arviointi väestöryhmittäin, terveydenhoitopalvelut (esim. terveysneuvonta ja terveystarkastukset), terveyskasvatus, terveyden edistämisen asiantuntijuus ja terveyden puolesta puhuminen sekä terveysvaikutusten ennakkoarviointi. Kunnan on lain mukaan myös nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Vuonna 2016 hyödynnetään sähköisiä palveluja ennalta ehkäisevissä palveluissa. Toiminnan painopisteenä on vapaaehtoistoiminnan koordinoinnin kehittäminen SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA) Ennaltaehkäisevät palvelut Yhteensä Terveystarkastukset ja seulonnat Diabeteksen ehkäisy Muut palvelut Oma tuotanto yhteensä Toiminta-avustukset Muu tuotanto yhteensä Yhteensä sekä poikkisektorisen kulttuuri- ja liikuntaluotsitoiminnan vakiinnuttaminen. Vuonna 2016 osallistutaan aktiivisesti Liikkuva Tampere sekä Tesoman miähet -hankkeiden toimeenpanoon yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Pitkäaikaistyöttömille ja työttömille järjestetään terveystarkastuksia ikäluokittaisten terveystarkastusten yksikössä. Vuonna 2016 jatketaan eläkeselvittelyjä joiden tavoitteena on kartoittaa pitkäaikaistyöttömien mahdollisuudet palata työmarkkinoille tai siirtyä eläkkeensaajiksi. Eläkeselvittelyjen vaikuttavuutta arvioidaan vuoden 2016 aikana. Osana ennalta ehkäiseviä palveluja toteutetut Terveysneuvontapäivät lopetetaan vuoden 2016 alusta lähtien. Palvelumallityöhön liittyen jatketaan ennalta ehkäisevien palvelujen ja hyvinvointi- ja terveysneuvonnan kehittämistä osana alueellisia matalan kynnyksen palveluja. 1 159 199 5 1 362 387 387 1 749 PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA) Ennaltaehkäisevät palvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate 72 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 TP 2014 0 -1 325 -1 325 Alkuper. TA 2015 0 -1 790 -1 790 Muutettu TA 2015 0 -1 787 -1 787 TA 2016 0 -1 749 -1 749 Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Perusterveydenhuollon avopalvelut Perusterveydenhuollon avopalvelujen palvelukokonaisuus sisältää alueellisen vastaanottotoiminnan, terveyspalvelujen neuvonnan, toimenpide- ja konsultaatiotoiminnan, tartuntatautien valvonnan, erityistyöntekijöiden, aikuisväestön suun terveydenhuollon, avokuntoutuksen, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä päivystyksen ja ensihoitopalvelut. Palvelujen tavoitteena on edistää terveyttä ja ennaltaehkäistä sairauksien syntymistä, tunnistaa sairastumisriskissä olevat henkilöt mahdollisimman varhain ja vastata osaltaan sairastuneiden hyvästä hoidosta ja kuntoutuksesta. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Perusterveydenhuollon avopalveluissa tavoitteena on turvata palvelujen oikeaaikainen saatavuus kehittämällä toimintamalleja ja lisäämällä sähköisiä palveluja. Terveysasemilla laajennetaan hoitaja–lääkäri-työparimallia ja siirrytään asteittain asuinpaikkaan perustuvasta omalääkärin väestövastuujärjestelmästä listautumismalliin, jonka tavoitteena on vastanottotoiminnan palveluiden parempi saatavuus. Toiminnassa otetaan käyttöön uusia sähköisiä omahoito- ja asiointipalveluja. Sähköisen ajanvarauksen mahdollisuuksia laajennetaan terveydenhuollon palveluissa. Sähköisten palvelujen käyttöönotossa otetaan huomioon ikäihmisten ja toimintakyvyltään heikkojen ihmisten palvelutarpeen turvaaminen. SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA) Perusterveydenhuollon avopalvelut Yhteensä Alueellinen vastaanottotoiminta Terveyspalvelujen neuvonta Toimenpide- ja konsultaatiotoiminta Tartuntatautien valvonta ja infektioyksikkö Erityistyöntekijöiden palvelut Aikuisväestön suun terveydenhuolto Avokuntoutus Maahanmuuttajien erillispalvelut Jalkojenhoitopalvelut Oriveden palvelut Oma tuotanto yhteensä Päivystys (Acuta) Omalääkäripalvelut Ensihoitopalvelut (PSHP) Suun terveydenhuollon ostopalvelut Lääkinnällinen kuntoutus Terveyspalvelut (muut terveyskeskukset) Muut palvelut Oriveden palvelut Muu tuotanto yhteensä Yhteensä 26 293 1 308 3 125 769 1 582 7 890 5 347 215 36 2 651 49 216 7 817 3 438 8 288 7 472 2 157 823 561 1 063 31 619 80 835 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa tehdään yhteistyötä avokuntoutuksen palvelujen ja erityisesti apuvälineyksikön toiminnan kehittämisessä. Avokuntoutus aloittaa tuki-ja liikuntaelinoireisten suoravastaanottotoiminnan vuoden alusta. Väli-Suomen Parempi arki -Kastehankkeessa kehitetään sosiaalihuollossa, perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa paljon palveluja käyttävien asiakkaiden palveluohjausta ja palveluja. Tavoitteena on johtaa tiedolla asiakasprosesseja välttäen päällekkäisiä toimintoja palveluissa ja hillitä kustannusten kasvua. Toimintamalleissa korostuvat sähköiset palvelut ja olemassa olevan tiedon hyödyntäminen. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon verkoston aloittaa toimintansa vuoden 2015 syksyllä. Diabeteksen hoidon koordinointi keskitetään 1.1.2016 alkaen Diabetesvastaanotolle, joka vastaa jatkossa diabeteksen ehkäisyn ja hoidon osaamiskeskuksena verkoston tukemana mm. diabeteshoidon ja -koulutuksen koordinoinnista. Palveluverkon tarkastelua jatketaan osana kaupunginhallituksen ohjaama palvelumallityötä. Kanta-Sarviksen laajennus valmistuu keväällä 2016, ja mahdollistaa myös vuoden alusta toiminnallisesti aloittavan infektioyksikön muuttamisen samoihin tiloihin. PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA) Perusterveydenhuollon avopalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP 2014 11 559 -78 078 -66 519 Alkuper. TA 2015 11 852 -79 044 -67 192 Muutettu TA 2015 11 852 -79 393 -67 541 TA 2016 12 357 -80 835 -68 478 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 73 Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Sairaalapalvelut Palvelukokonaisuuteen kuuluvat Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä (PSHP) ja kaupungin omalta erikoissairaanhoidolta (HASA) hankittavat erikoissairaanhoidon palvelut sekä erikoissairaanhoidon palveluseteleillä järjestettävät palvelut. Lisäksi erikoissairaanhoidon kuntoutuspalveluja hankitaan Tammenlehväkeskuksesta ja saattohoitopalveluja Pirkanmaan Hoitokodilta. Kaupungin omalta tuotannolta hankittaviin palveluihin sisältyy Hatanpään kantasairaalan erikoissairaanhoidon poliklinikka- ja leikkaustoiminta sekä sisätautien, yleislääketieteen ja geriatrian, neurologian sekä leikkaustoiminnan palvelulinjojen vuodeosastotoiminta. Palvelukokonaisuuden tavoitteena on järjestää hoitotakuun mukaiset erikoissairaanhoidon palvelut ja tarjota erityisosaamista vaativille asiakkaille laadukkaat tutkimukset, kuntoutus ja hoidot. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Erikoissairaanhoidon palvelujen hoidonporrastuksen ja työnjaon kehittämisen keskeisenä tavoitteena on ollut, että PSHP:n tuottamaan erikoissairaanhoitoon ohjautuisivat vaativaa erikoissairaanhoitoa tarvitsevat potilaat. Perustason palvelut puolestaan pyritään järjestämään kaupungin omana toimintana ja palveluseteleillä. Vuoden 2015 toteumaennusteen perusteella erikoissairaanhoidon kokonaiskustannukset laskevat vuoteen 2014 verrattuna, mikä on aikaisempien vuosien tilinpäätöksiin verrattuna poikkeuksellista. Hoidonporrastuksen ja työnjaon kehittämisen lisäksi kustannusten hallintaan vaikuttavat useat muut tekijät kuten toiminnan tehostumisen mahdollistama yksikköhintojen lasku. Merkittävin yksittäinen hoidonporrastukseen liittyvä toimenpide on Kaivannon (PSHP) psykiatrisen sairaalan toiminnan SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA) Sairaalapalvelut Yhteensä Sisätautien palvelulinja Neurologinen palvelulinja Yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinja Leikkaustoiminnan palvelulinja Muut palvelut Oriveden palvelut Oma tuotanto yhteensä Erikoissairaanhoidon kuntoutuspalvelut Vaativa erikoissairaanhoito (PSHP) Tammenlehväkeskuskuntoutus Saattohoito Avustukset Oriveden palvelut Muu tuotanto yhteensä Yhteensä 16 878 8 744 18 777 25 822 320 1 676 72 216 934 202 189 3 544 886 18 120 207 691 279 907 loppuminen lokakuussa 2015 sekä korvaavien palvelujen järjestäminen avopalveluina ja tehostettuna palveluasumisena. Korvaava psykiatrinen vuodeosastohoito järjestetään jatkossa Pitkäniemen sairaalassa (PSHP). PSHP:n ja HASA:n välisessä työnjaossa valmistellaan urologisten toimenpiteiden keskittämistä Tays:n alaisuuteen ja vastaavasti rintasyöpäleikkausten keskittämistä HASA:an. Samalla selvitetään mahdollisuuksia soveltuvan yleiskirurgian siirtämistä HASA:an. Kuvantamispalvelujen osalta on päätetty HASA:n kuvantamispalvelujen yhdistämistä liikkeenluovutuksella osaksi Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen (PSHP) toimintaa. Lisäksi sukupuolitautien poliklinikkatoiminnat keskitettäisiin Tampereen kaupungin sukupuolitautien poliklinikkatoiminnan yhteyteen. Suunniteltujen työnjakojen vaikutukset palvelutilauksiin selviävät päätöksenteon ja suunnittelun edetessä. HASA:n psykogeritriselta osastoryhmältä tilattavien pitkäaikaishoitovuorokausien määrää vähennetään 4 000 hoitovuorokaudella vuoden tilaukseen 2015 verrattuna. Muutoksella tavoitellaan strategian mukaista sairaalassa asumisen vähentämistä. Vähennys tapahtuu järjestämällä pitkäaikaispotilaille korvaava hoitopaikka psykogeriatristen potilaiden hoitoon erikoistuneesta tehostetun palveluasumisen yksiköstä. Osastojen paikkamäärä mahdollistaa toiminnan painottumisen lyhytaikaiseen kuntouttavaan hoitoon ja toiminnan sopeuttamisen käytettävissä oleviin määrärahoihin. Palvelusetelitoiminta jatkuu ihotautien, kardiologian ja gynekologian erikoislääkärikonsultaatioissa. PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA) Sairaalapalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate 74 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 TP 2014 9 481 -270 059 -260 579 Alkuper. TA 2015 6 471 -272 434 -265 963 Muutettu TA 2015 6 471 -272 279 -265 808 TA 2016 8 471 -279 907 -271 436 Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Päihde- ja mielenterveyspalvelut Palvelukokonaisuuteen kuuluvat mielenterveyden päiväsairaalatoiminta, mielenterveyden avohoito, päihdehuollon avohoito, päiväkeskustoiminta ja asumispalvelut, päihdehuollon laitospalvelut ja tukiasumistoiminta, katkaisu- ja selviämishoitoasemapalvelut, mielenterveyspalvelut, päihdehuollon asumispalvelut, päihdehuollon kuntoutus ja tuetun asumisen palvelut. Tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Päihde- ja mielenterveyspalveluissa painopistettä siirretään avopainotteiseksi ja matalan kynnyksen palveluihin kansallisen Mieli 2009 -mielenterveys- ja päihdesuunnitelman ehdotusten mukaisesti. Korvaus- ja huumehoito kilpailutetaan. Korvaushoidossa on tällä hetkellä yli 200 asiakasta. A-klinikkatoiminta on integroitu kaupungin oman tuotannon päihde- ja mielenterveyspoliklinikaksi 1.6.2015 alkaen. Toimenpiteellä voidaan lisätä matalankynnyksen mielenterveyspalveluja sekä tehostaa toimintaa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa jatkuu sopimusohjauksen kehittäminen. Tavoitteena on luoda hoitoketjuja ja yhteneväiset mittarit sairaala- ja avohoidon välille, vähentää sairaalahoitoa sekä lisätä avohoitoa. SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA) Päihde- ja mielenterveyspalvelut Yhteensä Mielenterveyden päiväsairaalatoiminta Mielenterveyden avohoito Päihdehuollon avohoito ja asumispalvelut Päihdehuollon laitospalvelut ja tukiasumistoiminta Katkaisu- ja selviämisasema Muut palvelut Oriveden palvelut Oma tuotanto yhteensä Mielenterveyspalvelut Päihdehuollon asumispalvelut Päihdehuollon kuntoutus Tuetun asumisen palvelut Avustukset Muut palvelut Oriveden palvelut Muu tuotanto yhteensä Yhteensä 2 445 7 812 2 730 1 658 1 556 30 789 17 020 6 955 1 824 3 755 4 297 1 038 20 230 18 119 35 139 Kaivannon (PSHP) psykiatrisen sairaalan toiminta loppui lokakuussa 2015. Korvaavat palvelut järjestetään avopalveluina ja tehostetun palveluasumisen ostopalveluina. Omaan tuotantoon lisätään lääkäri- ja psykologipalveluja sekä nettiterapiapalvelujen ostoja. Lisäksi liikkuvan psykiatrian työryhmän toiminta laajentuu ilta- ja viikonloppuaikaan. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa on tehty rakennemuutos, jossa siirrytään yhä enenevässä määrin kevyempään asumismuotoon, tukiasumiseen ja omaan kotiin annettavaan tuettuun asumiseen. Muutoksella saadaan asiakkaita huomattavasti enemmän palvelujen piiriin ja hillitään kustannusten nousua. Työ- ja päivätoiminta sekä sosiaalisen kuntoutuksen hankinta kilpailutetaan sen jälkeen, kun uusi sosiaalihuoltolaki on valmistunut ja voidaan varautua sen vaatimiin palvelujen muutoksiin. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman viimeinen kohde valmistuu Pispalan paloasemalle lokakuussa 2016. Tampereen kaupungissa tehtävän lähisuhdeväkivaltatyön koordinoimiseksi käynnistetään vuoden kestävä pilotti, jota toteuttamaan lisätään sosiaalipäivystykseen kaksi työntekijää ikilan, tetolan ja lanulan yhteisellä tilauksella. Pilotista saatavien kokemusten perusteella tehdään johtopäätökset kokonaisuuden järjestämisestä jatkossa. Seutukunnallisen selviämishoitoaseman piirissä on Tampereen lisäksi Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ikaalinen, Hämeenkyrö, Ylöjärvi, Sastamala ja Punkalaidun. PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA) Päihde- ja mielenterveyspalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP 2014 2 781 -32 732 -29 951 Alkuper. TA 2015 3 235 -33 501 -30 266 Muutettu TA 2015 3 235 -33 864 -30 629 TA 2016 2 788 -35 139 -32 351 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 75 Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Sosiaalisen tuen palvelut Sosiaalisen tuen palvelukokonaisuuteen kuuluvat aikuissosiaalityö, toimeentuloturvan palvelut, maahanmuuttajapalvelut, pakolaisten kotouttava toiminta ja sosiaalinen kuntoutus. Palveluiden tavoitteena on edistää yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen sosiaalista turvallisuutta ja hyvinvointia. Erityisenä painopisteenä ovat heikoimmassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien asukkaiden toimintakyvyn ja elämänhallinnan edistäminen. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vuonna 2014 tamperelaisista 10,8 prosenttia sai toimeentulotukea vähintään kerran vuodessa. Osuus on kasvanut 2,4 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Lapsiväestöä toimeentulotukea saaneissa kotitaloudessa oli 17,8 prosenttia. Hiukan yli kolmasosa Tampereen toimeentulotukea saavista kotitalouksista oli uusia tuensaajia. Tampereen toimeentulotuen saajista 62 prosenttia oli työttömiä. Työttömyysaste on Tampereella korkea, elokuun 2015 työttömyysaste oli 17,7 prosenttia. Toimeentulotukimenot ovat kasvaneet kuluvan vuoden tammi-syyskuussa noin 6 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tampere järjestää talous- ja velkaneuvonnan palvelut vuonna 2016 myös Kangasalan kunnalle. Sosiaalisen luototuksen käyttöönotosta tehtiin selvitys vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla. Sosiaalisen luotouksen käyttöönottoa on käsitelty Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnassa 10.6.2015. Sosiaalinen luototus käynnistetään Tampereella vuoden 2016 alusta varautumalla 500 000 euron antolainoihin, mikä vastaisi 77 kappaletta 6 500 euron suuruista luottoa. Sosiaalinen luototus käynnistetään vuoteen 2017 jatkuvana pilottina, johon kytketään arviointi. Toiminta hoidetaan talous- ja velkaneuvonnan nykyisillä resursseilla. Aktiivipassin käyttöä jatketaan vuonna 2016. Valmistaudutaan perustoimeentulotuen siirtämiseen Kelalle vuoden 2017 alkupuoliskolla. Työllistämistä edistävien palvelujen uudelleen organisointi ja tehostaminen -projektiin sisältyy sosiaalityön ja -ohjauksen palveluiden uudistaminen. Uudistusta valmistellaan 2015–2016 ja moniammatillista tiimiä pilotoidaan vuonna 2016. SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA) Sosiaalisen tuen palvelut Yhteensä Ennalta ehkäisevän sosiaalityön palvelut Toimeentuloturvan palvelut Maahanmuuttajapalvelut Talous- ja velkaneuvonnan palvelut Oriveden palvelut Oma tuotanto yhteensä Toimeentulotuki Pakolaisten ja paluumuuttajien toimeentulotuki Opiskelijoiden työllistäminen Hankkeet Sosiaalinen kuntoutus Köyhyysohjelma Muut menot Oriveden palvelut Muu tuotanto yhteensä Yhteensä 2 745 5 111 182 279 211 8 528 43 201 1 700 466 500 451 100 44 1 207 47 669 56 197 PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA) Sosiaalisen tuen palvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate 76 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 TP 2014 23 808 -76 165 -52 356 Alkuper. TA 2015 23 373 -54 820 -31 447 Muutettu TA 2015 23 373 -54 604 -31 231 TA 2016 24 397 -56 197 -31 800 Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Vammaispalvelut Palvelukokonaisuuteen kuuluvat vammaisten palvelut ja tukitoimet, vammaisten asumispalvelut ja päivätoiminta, kehitysvammahuollon avopalvelut sekä kehitysvammahuollon laitospalvelut ja avustukset. Vammaispalveluilla tuetaan vammaisten henkilöiden itsenäistä selviytymistä, edistetään yhdenvertaisuutta ja poistetaan vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja osallistumisen esteitä. Palvelujen järjestämistä säätelee laki kehitysvammaisten erityishuollosta sekä laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vammaispalveluissa painopiste on avohoidon kehittämisessä ja vammaisten henkilöiden itsenäisen elämän tukemisessa. Tavoitteena on edistää vammaisen henkilön tasa-arvoa ja mahdollisuuksia yhdenvertaiseen elämään muiden kuntalaisten kanssa. Kehitysvammaisten laitosasumisen vähentäminen ja lapsuudenkodeissa asuvien aikuisikäisten kehitysvammaisten asumisen järjestäminen ovat vammaispalvelujen keskeinen haaste suunnitelmakaudella. Vammaispalvelut hankitaan pääosin ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Kehitysvammaisten avopalveluissa omassa tuotannossa toimii viisi asumisyksikköä sekä neljä työ- ja päivätoimintayksikköä. Lisäksi Orivedellä on yksi kehitysvammaisten ryhmäkoti ja toimintakeskus. Kehitysvammapoliklinikan palvelut ja kehitysvammaisten laitoshoito hankitaan Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä (PSHP). Avustuksilla tuetaan muun muassa kehitysvammaisten vapaa-ajan palveluja tuottavia yhteisöjä. Kehitysvammaisten asumis-, työ- ja päivätoimintapalvelut kilpailutetaan vuoden 2015 aikana puitejärjestelyllä ja uudet sopimukset tulevat voimaan 2016 vuoden alusta. Kehitysvammaisten perhehoitoa kehitetään asumispalvelun vaihtoehtona yhteistoiminnassa maakunnallisen perhehoidon yksikön ja seutukunnan kuntien kanssa. Laitoshoitoa vähennetään siten, että hoiva- ja kuntoutuspalvelujen toiminta Ylisellä päättyy vuoden 2016 aikana. Laitoshoidosta muuttaville kehitysvammaisille henkilöille valmistuu 10-paikkainen autetun asumisen yksikkö vuoden 2015 lopussa Tammenlehväsäätiöltä vuokrattaviin tiloihin. Lisäksi toinen yksikkö perus- tetaan mahdollisesti loppuvuodesta 2016. Palvelut tuotetaan kaupungin omana toimintana. Kehitysvammaisten asumispalveluja koskeva toimintasuunnitelma on päivitetty vuosille 2016–2020. Vuoden 2017 loppuun mennessä valmistuu Raholan kaupunginosaan kehitysvammaisten ympärivuorokautista hoitoa tarjoava 12–15 -paikkainen ryhmäkoti ja sen yhteyteen 10 tuetun asumisen paikkaa. Toimintasuunnitelman mukaisesti kehitysvammaisten asumispalveluja lisätään vuosittain 20 paikalla suunnitelmakauden aikana. Orivedellä lisätään kehitysvammaisten asumispalveluja omana tuotantona vuoden 2016 aikana. Vaikeavammaisten kuljetuspalveluissa on ollut käynnissä kokeilu, jossa vammaispalvelulain mukaisia matkoja yhdistetään palvelulinjaliikenteen busseihin. Kokeilun perusteella on laadittu suunnitelma vammaisten henkilöiden ja ikäihmisten henkilöliikennekuljetusten järjestämisestä Tampereella. Suunnitelman mukaan tavoitteena on, että ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden kuljetuspalvelu järjestetään ensisijaisesti palvelubusseilla palvelulinjaliikennettä kehittämällä ja laajentamalla. Tampereen kaupungin talousarvio 2016 77 Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA) Vammaispalvelut Yhteensä Asumispalvelut Työ- ja päivätoiminta Oriveden palvelut Oma tuotanto yhteensä Vammaisten palvelut ja tukitoimet Vammaisten asumispalvelut ja päivätoiminta Kehitysvammahuollon avopalvelut Kehitysvammahuollon laitospalvelut Avustukset Oriveden palvelut Muu tuotanto yhteensä Yhteensä 3 129 2 550 322 6 001 16 280 9 319 12 393 7 331 644 2 180 48 147 54 148 PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA) Vammaispalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Alkuper. TA 2015 TP 2014 3 703 -54 418 -50 716 3 302 -54 752 -51 450 Muutettu TA 2015 3 302 -54 457 -51 155 TA 2016 3 302 -54 148 -50 846 INVESTOINNIT (1 000 EUROA) Investoinnit (1 000 euroa) Kiinteät rakenteet ja laitteet Investoinnit yhteensä 78 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Alkuper. TA 2015 TP 2014 0 0 -65 -65 Muutettu TA 2015 -65 -65 TA 2016 -65 -65 Tilaajaosa - Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Tilaajaosa - Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi koostuu seuraavista palvelukokonaisuuksista: omaehtoisen toiminnan ja ennalta ehkäisevän työn palvelut, kotona asumista tukevat palvelut ja sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelut. Ydinprosessin ensisijaisena tavoitteena on mahdollistaa ikäihmisten kotona asuminen ennaltaehkäisevillä ja kuntouttavilla palveluilla sekä järjestämällä palveluja ja hoitoa koteihin tarvittaessa ympäri vuorokauden. Ikäihmisten palvelujen asiakkaisiin kuuluvat paitsi ikäihmiset myös ne alle eläkeikäiset, jotka eivät saa tarvitsemiaan palveluja erityislainsäädännön nojalla. Pysyvä toimintakyvyn asteittainen tai äkillinen lasku ei kaikissa tapauksissa mahdollista ikäihmisten asumista omassa kodissaan kuntoutuksesta ja kotiin järjestetyistä palveluista ja hoidosta huolimatta. Tällöin asiakkaan kanssa suunnitellaan ja hänelle järjestetään riittävä hoito ja palvelut oman kodin ulkopuolelle. Asiakkaan siirtymisen edellytyksenä asumispalveluihin ja vanhainkotihoitoon on, että kaikki mahdolliset käytettävissä olevat keinot kotona asumisen mahdollistamiseksi on käytetty. Toimintaympäristön muutokset Vuoden 2016 painopisteenä on kaupunkistrategian ja hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden mukaisesti laitoshoidon tarpeen vähentäminen lisäämällä kotiin tai kodinomaisiin oloihin annettavaa apua ja hoitoa. Ikäihmisten määrä kasvaa ja sitä myötä kotiin annettavien palvelujen tarve, johon vastataan jatkamalla palvelurakennemuutosta (sairaalasta kotiin). Rakennemuutosta tuetaan lisäämällä kotiin annettavia palveluja mm. kotihoidon lääkäripalvelujen vahvistamisella ja palvelutalon kotihoitoa kehittämällä. Raskaampiin palveluihin siirtymistä ehkäistään lisäämällä alueellista ohjausta ja neuvontaa sekä omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palveluita. Vuonna 2016 ratkaisevan tärkeää on geripolin, kotihoidon ja kotikuntoutuksen palveluissa sekä sairaalakuntoutuksessa onnistuminen. Vuon- na 2016 on avautumassa Pohjolankadun tehostetun palveluasumisen yksikkö Tampereella ja Särkänkodin yksikkö Orivedellä. Myös 2015 syksyn puitekilpailutuksen myötä saataneen uusia paikkoja. Ikäihmisten palvelujen uudistaminen jatkuu Tampereella. Kun edelliset vuodet uudistuksessa on erityisesti muutettu pitkäaikaista laitoshoitoa tehostetuksi palveluasumiseksi sekä organisaatiota paremmin ikäihmisiä palvelevaksi, aiotaan tulevina vuosina keskittyä voimakkaammin kotona asumisen tukemiseen sekä omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevien palvelujen kehittämiseen. Uudistuksessa on valittu seitsemän painopistealuetta loppuvaltuustokaudelle: 1. Vahvistetaan vanhusten hoitoon erikoistunutta geripolia. 2. Kehitetään keinoja, joilla voidaan vähentää kotihoidon asiakkaiden sairaalahoidon tarvetta. 3. Luodaan uudenlainen palvelumuoto kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen väliin niille vanhuksille, jotka eivät pärjää pelkän kotihoidon turvin, mutta eivät kuitenkaan tarvitse tehostettua palveluasumista. Mallia lähdetään kehittämään palvelutalon kotihoidon pohjalta. 4. Panostetaan omaehtoisen toiminnan ja vapaaehtoistyön kehittämiseen. Lähitoreilta palvelua ja ohjausta saa kasvokkain, sähköisistä palveluista taas verkon kautta. Myös omaisten näkökulma otetaan huomioon entistä paremmin. 5. Otetaan hyvinvointiteknologia vahvemmin avuksi kotona asumista tukevissa palveluissa. 6. Kehitetään kotihoidon ja asiakasohjauksen sisältöä asiakaslähtöisesti. 7. Kehitetään erilaisia asumismuotoja, kuten elinkaariasumisen kortteli Tesomalle. Haasteita vuodelle 2016 tuo edelleen kireä taloudellinen tilanne. Talousarvio pitää sisällään tehostetun palveluasumisen aterioiden, kotiin vietävien aterioiden, palvelukeskuskorttiaterioiden ja kauppapalvelun asiakasmaksujen korotukset. Lisäksi ikäihmisten palvelujen lautakunnan alaisia muita sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan valtionhallinnon päätösten mukaisesti. Muutosten vaikutukset on arvioitu talousarvion toimintatuloihin. Palvelurakennemuutoksen myötä Tampereella on edetty ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen tavoitteiden suuntaan. Tehostettua palveluasumista on lisätty merkittävästi ja vastaavasti pitkäaikaista laitoshoitoa purettu. Erityisenä haasteena on kotona asuvien ja omaishoidon tuen asiakkaiden määrän lisääminen sekä kotihoidon asiakkaiden sairaalahoidon tarpeen vähentäminen mm. tarjoamalla lääkäripalveluita kotiin. Keväällä 2013 toteutetun kotihoidon palvelujen myöntämiskriteerien ja asiakasmaksukorotusten myötä asiakasmäärien kasvua on saatu toivotusti hillittyä. Toisaalta kahden autettavien asiakkaiden määrä on kuitenkin kasvussa. Tämä on koskenut erityisesti sairaalasta kotiutuvien asiakkaiden palvelutarpeita. Kotiuttamiset ovat olleet siten haastavia ja ovat osaltaan lisänneet kotihoidon palveluiden ostotarvetta eri puolilla kaupunkia. Asiakasmäärän ja asiakkaiden hoitoisuuden ennakoidaan jatkavan kasvuaan väestön edelleen ikääntyessä. Kasvuun vastaaminen edellyttää erityisesti kotihoidon sisällöllistä kehittämistä, mm. sairaanhoidollisen osaamisen lisäämistä kotihoidossa. Ydinprosessin toiminnan tavoitteet Ydinprosessin toiminnan tavoitteet kohdistuvat erityisesti ikäihmisten palvelurakennemuutoksen toteuttamiseen. Tavoitteena on edelleen tukea ikäihmisten kotona asumista, lisätä tehostettua palveluasumista ja pienentää pitkäaikaisen laitoshoidon osuutta. Lisäksi tavoitteena on osaltaan edistää perusterveydenhuollon osuuden kasvattamiseen terveydenhuollon kustannuksista tähtäävää tavoitetta. Tavoitteena on myös palvelujen kehittäminen yhdessä käyttäjien ja asukkaiden kanssa sekä sähköisten palvelujen määrän ja käytön lisääminen. Tampereen kaupungin talousarvio 2016 79 Tilaajaosa - Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Tampereen ja Oriveden palvelurakenne laatusuosituksen tavoitteisiin verrattuna Säännöllinen kotihoito Laatusuosituksen tavoite 2017 Tampereen tilanne 2014 Tampereen tilanne 2013 Tampereen tilanne 2012 Tampereen tilanne 2011 Tampereen tilanne 2010 Tampereen tilanne 2009 13–14 % 12,6 %* 12,0 % 12,4 % 12,3 % 11,9 % 11,6 % Säännöllinen kotihoito Laatusuosituksen tavoite 2017 Oriveden tilanne 2014 Oriveden tilanne 2013 Tehostettu palveluas. Omaishoidon tuki 6–7 %* 3,2 % 2,9 % 2,7 % 2,5 % 2,6 % 2,8 % 6–7 % 6,3 % 5,3 % 4,1 % 3,8 % 3,1 % 2,3 % Tehostettu palveluas. Omaishoidon tuki 13–14 % 14,50% 14,0 % 6–7 %* 2,5 % 2,8 % 6–7 % 4,8 % 4,0 % Mikäli palveluasuminen lasketaan mukaan Tampereen kotihoidon palveluihin, on kattavuus 14,1 % vuoden 2014 lopussa. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Tuloslaskelma (1 000 euroa) Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintatulot yhteensä Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Rahoitustulot ja -menot Tilikauden tulos 80 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Alkuper. TA 2015 TP 2014 Muutettu TA 2015 TA 2016 10 136 31 721 30 -82 41 805 11 420 32 103 0 0 43 523 11 420 32 103 0 0 43 523 11 664 33 970 2 0 45 636 -1 0 0 0 -416 -0 -188 923 -1 -5 858 -203 -474 -195 877 -154 071 6 -154 065 -400 0 -178 679 0 -6 302 -129 -45 -185 555 -142 032 0 -142 032 -400 0 -175 199 0 -9 655 -129 -43 -185 426 -141 903 0 -141 903 -400 0 -179 991 0 -9 655 -110 -51 -190 207 -144 571 0 -144 571 Pitkäaikainen laitoshoito 2–3 % 2,8 % 4,1 % 4,7 % 5,3 % 5,8 % 6,8 % Pitkäaikainen laitoshoito 2–3 % 3,3 % 4,9 % Tilaajaosa - Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palvelut Omaehtoisen toiminnan ja ennalta ehkäisevissä palveluissa erityistä huomiota kiinnitetään toimintakykyä edistäviin ja kotiin annettaviin palveluihin, kuten ohjaukseen ja neuvontaan, kuljetus- ja palvelukeskussekä kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluihin. Palvelukeskukset, lähitorit ja korttelikerho toimivat matalan kynnyksen kohtaamispaikkoina, jotka tarjoavat neuvontaa ja ohjausta kuntalaisen omaehtoisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä tarjoavat mahdollisuuden kulttuuri-, liikunta- ja virkistystoimintaan. Lisäksi palvelukeskuksissa, lähitoreilla ja korttelikerhossa asiakkailla on mahdollisuus ateriapalveluihin. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Palvelukeskustoiminta toimii tulevaisuudessa tiiviimmin osana alueellista kotihoidon ja päiväkeskustoiminnan kokonaisuutta. Tavoitteena on, että vuoden 2016 aikana lähitoritoimintaa laajennetaan ja niiden sekä palvelukeskusten palveluja kehitetään sisällöllisesti samaan suuntaan. Lähitorit palvelevat ikäihmisten lisäksi myös muita asiakasryhmiä. Koko kaupunkitason ikäihmisten palvelujen ohjauksesta ja neuvonnasta vastaava Kotitori koordinoi lähitorien kehittämistä. Lisäksi Kotitorilla avautui syksyllä 2015 hyvinvointiteknologiaratkaisuja vuokraava Laitetori. Pohjolankadulle avautuu uusi palvelukeskus toukokuussa 2016, jolloin Tammelan palvelukeskustoiminta siirtyy osittain sinne. Tammelakeskuksesta tulee lähitori, jonka pohjana ovat erityisesti ikäihmisten ja lapsiperheiden palvelut. Uudessa lähitorissa yhdistyvät palvelukeskusten parhaat SUUNNITELTU PALVELUTILAUS ( 1 000 EUROA) Omaehtoinen toiminta ja ennaltaehkäisevä työ Yhteensä Ehkäisevä vanhustyö Ikäihmisten kulttuuri- ja liikuntapalvelut Oma tuotanto yhteensä Ehkäisevä vanhustyö Ehkäisevä vanhustyö / kuljetuspalvelut Ehkäisevä vanhustyö / ateriapalvelut Ehkäisevä vanhustyö / avustukset Muu tuotanto yhteensä Yhteensä 2 040 864 2 904 1 236 1 250 119 547 3 152 6 056 puolet sekä alueellinen ohjaus ja neuvonta. Tampereen Aterian palvelut siirtyvät Pohjolankadulle muutoksen myötä. Pispan palvelukeskus aukeaa remontin valmistuttua joulukuussa 2015. Palvelukeskuksissa ja korttelikerhossa toteutetaan kuukauden sulku tai vastaavan supistuksen toteuttaminen muulla tavoin vuonna 2016. Vuonna 2016 omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palveluita kehitetään kiinnittämällä yhä enemmän huomiota vapaaehtoistoimintaan ja sen koordinointiin mm. vuonna 2015 Sitrarahoitteisesta Kotona asumisen tukemisen hankkeesta saatujen kokemusten pohjalta. Lisäksi Elonpolkuja-verkosto siirtyy ikäihmisten palvelujen järjestämisvastuun piiriin ja sen toimintaa kehitetään yhdessä verkoston toimijoiden kanssa. Palvelubussien markkinointia kehitetään jatkuvasti, jotta matkustajamääriä saadaan lisättyä. Vuonna 2013 aloitettua VPL/SHL-kuljetusten yhdistämispilottia laajennetaan vuonna 2016 koko kaupunkia koskevaksi linja kerrallaan. Nykykäytännön mukaisesti vammaispalvelulain mukaisen ja harkinnanvaraisen kuljetuspalvelun asiakkaille tarjotaan myös vuonna 2016 ensisijaisesti matkan yhdistämistä palveluliikenteeseen silloin, kun se aikataulullisesti sekä kalusto ja asiakasprofiili huomioon ottaen asiakkaalle sopii. Kokeilun tuloksia arvioidaan vuoden 2016 aikana ja syksyllä 2016 päätetään vapaaehtoisuudesta ja matkojen vähentämisestä vuodelle 2017. PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA) Omaehtoinen toiminta ja ennaltaehkäisevä työ Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP 2014 21 -6 190 -6 169 Alkuper. TA 2015 10 -6 027 -6 017 Muutettu TA 2015 10 -6 057 -6 047 TA 2016 12 -6 056 -6 044 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 81 Tilaajaosa - Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Kotona asumista tukevat palvelut Kotona asumista tukevien palvelujen kokonaisuuteen kuuluvat kotihoito, omaishoidon tuki, päiväkeskustoiminta, lyhytaikaishoito, poliklinikkatoiminta, veteraanikuntoutus, suun terveydenhuolto sekä asumispalvelut. Kotona asuvat saavat myös kuntoutuspalvelut kotiin tai tarvittaessa läheisessä tehostetun palveluasumisen yksikössä. Tavoitteena on säilyttää ikäihmisille tuttu asuinympäristö palvelutarpeen kasvaessa. Palvelukokonaisuuden tavoitteena on mahdollistaa kuntalaisten asuminen omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Tavoitteeseen pyritään ennaltaehkäisemällä ikäihmisten toimintakyvyn laskua ja palauttamalla mahdollisesti heikentynyt toimintakyky aktiivisella kuntoutuksella. Toimintakyvyn laskiessa pysyvästi kotona asumista tuetaan järjestämällä kotona asumista tukevia palveluja asiakkaan kotiin, joka voi sijaita myös asumispalveluyksikössä. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kotihoidon asiakkaiden hoidon tarpeen kasvuun on pyritty vastaamaan kehittämällä kotihoidon palvelua sisällöllisesti sekä toiminnallisesti. Kehittämisessä yhtenä keskeisenä painopisteenä on ollut palvelutalon kotihoito, jonka erityispiirteenä on se, että asiakkaan koti sijaitsee muiden palvelujen kuten ympärivuorokautisen yksikön läheisyydessä, mikä lisää asiakkaalle 82 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 turvallisuudentunnetta, mutta myös mahdollistaa kotihoidon käyntien toteuttamisen joustavammin asiakkaan tarpeiden mukaisesti välimatkojen ollessa lyhyet. Tehostettua palveluasumista lisätään. Vuonna 2016 on avautumassa Pohjolankadun tehostetun palveluasumisen yksikkö Tampereella ja Särkänkodin yksikkö Orivedellä. Lisäksi vuoden 2015 syksyn aikana kilpailutetaan Violaan, Taatalaan, Keinupuistoon sekä Petsamokotiin tehostetun palveluasumisen, päivä- ja palvelukeskustoiminnan sekä palvelutalon kotihoidon palveluita. Uusi sopimuskausi alkaa tavoitteellisesti 1.3.2016. Omassa tuotannossa pilotoidaan vuoden 2016 alusta alkaen palvelutalon kotihoitoa Pispan sekä Takahuhdin lähipalvelualueilla siten, että palvelutalon kotihoidon asunnot sijoittuvat Pispan sekä Pappilanpuiston palvelukeskusten läheisyyteen. Palvelutalon kotihoidon palvelut tulevat siten vuoden 2016 aikana lisääntymään vastaten kotihoidon asiakkaiden palvelutarpeen kasvuun. Pispan päiväkeskus avautuu asiakkaille vuoden 2016 alusta remontin jälkeisissä uusituissa tiloissa. Tammelakeskuksen päiväkeskus Annikki siirtyy Pohjolankadulle sen valmistuttua keväällä 2016. Kaikissa päiväkeskuksissa toteutetaan kuukauden sulku tai vastaavan supistuksen toteuttaminen muulla tavoin vuonna 2016. Hyvinvointisuunnitelman linjausten mukaan omaishoitoa kehitetään kotona asumisen tukemiseksi valtakunnallisten linjausten mukaan. Suurimpana haasteena omaishoidon tuessa on lakisääteisten vapaapäivien käytön lisääminen. Omaishoidon tuen vapaapäivien järjestämiseen tarkoitettuja hoitopaikkoja on pyritty vahvistamaan vuonna 2015 perhehoitoa kehittämällä sekä mahdollistamalla sijaishoidon käyttäminen lakisääteisen vapaan aikana. Vuonna 2016 kotihoidon ja palveluasumisen lääkäripalvelut laajenevat keskustan ja lännen alueelle kattaen koko kaupungin. Kotiutustiimin ja kotikuntoutuksen toimintaa kehitetään yhteistyössä kotisairaalatoiminnan kanssa. Kotitorin toiminta laajenee uuden 1.9.2015 alkaneen sopimuskauden myötä. Ohjausta ja neuvontaa saa Kotitorilta koko yhteistoiminta-alueella, ja sähköisen asioinnin mahdollisuuksia Kotitorilla lisätään. Kotihoidon ja kotihoidon tukipalvelujen lisäksi Kotitorilta hankitaan jatkossa lyhytaikaista kuntoutusta, hyvinvointiteknologialainaamon palveluja, Tammelan lähitorin palveluja sekä kehittämistyöpanosta mm. lähitorien koordinointiin. Kotihoidon asiakkaiden palvelutarpeen kasvuun vastaamista on pyritty vahvistamaan monin tavoin myös toimintaa tehostamalla. Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän hyödyntäminen mahdollistaa asiakkaan luona tehtävän välittömän asiakastyön kasvattamisen. Vuoden 2016 aikana on tavoitteena aloittaa myös sähköisen ovenavauksen käyttöön ottamisen laajentaminen. Tilaajaosa - Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA) Kotona asumista tukevat palvelut Yhteensä Kotihoito Suun terveydenhuolto Päiväkeskustoiminta Veteraanikuntoutus Terveystarkastukset ja seulonnat 31 996 954 1 220 240 62 Erityistyöntekijöiden palvelut, ravitsemusterapia 52 Poliklinikkatoiminta Kotikuntoutus Tehostettu palveluasuminen Muut palvelut Oriveden palvelut Oma tuotanto yhteensä Kotihoito Asumispalvelut Sotainvalidien kotihoito Lyhytaikaishoito Omaishoidon tuki Päiväkeskustoiminta Veteraanikuntoutus Muut palvelut Oriveden palvelut Muu tuotanto yhteensä Yhteensä 4 478 2 354 13 064 30 4 391 58 842 9 396 46 067 1 200 2 127 6 372 2 275 250 688 2 451 70 826 129 668 PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA) Kotona asumista tukevat palvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP 2014 27 536 -115 214 -87 679 Alkuper. TA 2015 22 334 -121 230 -98 896 Muutettu TA 2015 28 195 -122 442 -94 247 TA 2016 29 957 -129 668 -99 711 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 83 Tilaajaosa - Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelut Palvelukokonaisuuden muodostaa akuutti- ja lyhytaikainen sairaalahoito, vanhainkotihoito sekä sairaalakuntoutus. Palvelukokonaisuuden tavoitteena on turvata riittävä hoito ja huolenpito siinä vaiheessa, kun ikäihmisen toimintakyky ei enää kuntoutuksesta ja kotiin tuotettavista palveluista huolimatta mahdollista omassa kodissa asumista. Vanhainkotihoidon vaihtoehtona tarjotaan kotona asumista tukevien palvelujen tehostettua palveluasumista. Sairaalassa asumisesta eli pitkäaikaishoidosta sairaaloissa pyritään asteittain luopumaan. Sairaalahoidon painopisteen muutosta on vauhditettu aloittamalla tehostettu palveluasuminen omassa tuotannossa sekä panostamalla vahvasti kotikuntoutukseen. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaisesti palvelukokonaisuuden keskeisimmät tavoitteet liittyvät palvelurakenteen muuttamiseen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkäaikaisen laitoshoidon osuuden vähentämistä ja tehostetun palveluasumisen osuuden lisäämistä sekä painopisteen siirtämistä kotona asumista tukeviin palveluihin. Kotona asumista tukevien palvelujen toimivuus ja riittävyys sekä tehostetun palveluasumisen lisääminen ovat edellytyksiä pitkäaikaisen laitoshoidon osuuden vähentämiselle. Ikäihmiset on pystyttävä kuntouttamaan ja hoitamaan nykyistä pidempään omissa kodeissaan, jotta paine pitkäaikaiseen laitoshoitoon vähenisi. Olennaista kotona asumisen tukemisen onnistumisen kannalta on oikea-aikainen akuutti- ja lyhytaikainen kuntoutus sekä SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA) Sairaala- ja pitkäaikainen laitoshoito Yhteensä Vanhainkotihoito Kuntoutus ja sairaalahoito Oriveden palvelut Oma tuotanto yhteensä Vanhainkotihoito Muu tuotanto yhteensä Yhteensä 30 934 18 223 4 981 54 138 345 345 54 483 oikea-aikainen kotiuttaminen. Mitä suurempi osuus sairaalakapasiteetista on lyhytaikaisen sairaalahoidon ja akuuttikuntoutuksen käytössä, sitä useamman asiakkaan osalta toimintakyky on mahdollista palauttaa/ylläpitää ja mahdollistaa asiakkaan selviytyminen omassa kodissaan. Sairaalahoitoa vähennetään Kaupin sairaalasta 50 potilaspaikkaa ja vanhainkotihoitoa vähennetään Koukkuniemestä 30 asiakaspaikkaa Pohjolankadun valmistumisen yhteydessä. Pohjolankadun asumispalveluyksikön on arvioitu avautuvan toukokuussa 2016. Pohjolankadun valmistuessa Kaupin kiinteistöstä sairaalakäytössä luovutaan ja ikilan tilaamat sairaalahoidon palvelut keskitetään Koukkuniemen alueelle, erityisesti Koivulaan. Lisäksi Hatanpään psykogeriatrisesta osastoryhmästä muuttaa noin 30 asiakasta Pohjolankadulle avattaviin kahteen tehostetun palveluasumisen ryhmäkotiin, joissa varmistetaan psykogeriatrinen osaaminen. Vanhainkotihoidon lääkäripalvelut on tarkoitus kilpailuttaa viimeistään vuoden 2016 aikana. Oriveden vanhainkotihoidosta vähenee paikkoja ja tilauksen painopiste siirtyy entistä enemmän kotona asumista tukeviin palveluihin, kun Orivedellä avautuu Särkänkodin tehostetun palveluasumisen yksikkö. PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA) Sairaala- ja pitkäaikainen laitoshoito Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate 84 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 TP 2014 14 249 -74 473 -60 224 Alkuper. TA 2015 21 179 -58 298 -37 119 Muutettu TA 2015 15 318 -56 927 -41 609 TA 2016 15 667 -54 483 -38 816 Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen Kaupunkiympäristön kehittäminen Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin palvelukokonaisuudet ovat maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen, kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito, joukkoliikenne sekä pelastustoimi. Kaupunkiympäristön kehittämisen tehtävänä on huolehtia kaupungin rakennetun ja luonnonympäristön kehittämisestä sekä ylläpidosta ja luoda edellytykset tamperelaisten hyvinvoinnille vastaamalla maankäytön suunnittelusta, tonttitarjonnasta, liikennejärjestelmästä, satamista sekä viheralueista. Toimintaympäristön muutokset Kaupunkiympäristön kehittämisen kannalta toimintavuoden merkittävin päätös tulee olemaan kaupunginvaltuuston kannanotto raitiotien toteuttamiseen syksyllä 2016. Se tulee määrittämään, millä tavalla liikenteen ja erityisesti joukkoliikenteen kehittäminen tapahtuu Tampereella tulevaisuudessa. Tämän päätöksen valmisteluun osallistuu hankkeen kehitysvaiheeseen valitun allianssikonsortion ja kaupunkiympäristön kehittämisen yksiköiden lisäksi monet muutkin kaupungin yksiköt ja liikelaitokset. Valmistelun alla on niin raitioverkon fyysinen suunnittelu kuin myös kaluston ja ylläpidon hankinta. Joukkoliikenteessä merkittävä uudistus on myös koko kaupunkiseudun kattavan uuden yhtenäisen maksuvyöhykkeisiin perustuvan lippu- ja maksujärjestelmän käyttöönotto. Mielenkiintoista on uuden järjestelmän, johon sisältyy myös muun muassa lipputuotevalikoiman yhtenäistäminen, vaikutus joukkoliikenteen matkustajamääriin. Talouden epävarmuus ja erityisesti heikko työllisyystilanne tuo epävarmuutta ydinprosessien kaikille palvelukokonaisuuksille. Karkeasti voidaan arvioida, että tuloarvion toteutumiseen liittyy riski, ettei asetettua tulotavoitetta saavuteta. Rakennusurakkahintojen kustannusnousun arvioidaan olevan edelleen maltillista erittäin kireän kilpailutilanteen takia. Palvelujen laadun säilyttäminen nykyisellä tasolla on erittäin vaikeaa suhteessa tarvittavaan rahoitukseen. Rahoituspaineita aiheuttavat yleinen kustannusten nousu, uudet alueet ja vaatimukset laadun parantamiselle. Kaupunkistrategia ja valtuustokauden tavoitteet painottavat kasvun suuntaamista yhdyskuntarakenteen sisään sekä keskustan ja aluekeskusten ja joukkoliikenteen laatukäytävien ympäristöjen vahvistamista. Näitä tavoitetta voidaan pitää yhtenä lähtökohtana muun muassa tarkasteltaessa kaupungin yleiskaavoitusta. Tähän liittyy myös raitiotieprojektin 1-vaiheen maankäyttötarkastelu. Raitiotien jatkuminen keskustasta länteen mahdollistaa muun muassa Lielahden alueella näitä tavoitteita. Maankäytön hallinnan kokonaisprosessin uudistaminen on ohjelmoitu vuonna 2015. Uudistetun mallin mukaisesti pyritään merkittäviin ajallisiin säästöihin. Aiemmin kaavan valmistumisen jälkeiseen aikaan sijoittuneita katusuunnitelmia laaditaan ja maankäyttösopimusneuvotteluja käydään samanaikaisesti asemakaavan ehdotusvaiheen kanssa. Kaupungin tuleva organisaatiomuutos on myös selvä mahdollisuus parantaa eri yksiköiden yhteistoimintaa ja tätä kautta kehittää monia kaupunkiympäristön kokonaisuuteen liittyviä prosesseja. Kaupungin taloudellinen tilanne edellyttää kriittistä suhtautumista sekä käyttötalous- että investointimenoihin. Kaupunginvaltuustolle tehty investointikattoselvitys linjaa tulevien vuosien investointimahdollisuuksia. Tällä on merkittävä vaikutus kaupunkiympäristön rakentamiseen ja mahdollisesti myös siihen, missä tahdissa uusia maankäyttöalueita voidaan ottaa käyttöön. Investointikehystä tarkastellaan yhdessä Pitkän aikavälin investointisuunnitelman kanssa (KV). Valtion kanssa tehtävää yhteistyötä tulee linjaamaan MAL-aiesopimus. Rantaväylän tunnelin rakennustyö käynnistää Ranta-Tampellan alueen talon- ja infrastruktuurin rakentamisen. Tällä on merkittävä positiivinen vaikutus kaupungin maanmyyntituloihin. Myös Vuoreksen alueella kaupungilla on vastaava mahdollisuus hyödyntää rakennettua infraa. Tampereen keskustan tulevaisuuden kannalta on keskeistä, miten tekeillä olevissa suurissa ja tärkeissä hankkeissa, Kansi- ja Areena, asemakeskus, Eteläpuisto sekä Kunkunparkki, edistytään. Samaa voi sanoa keskustan ulkopuolella käynnistyvästä Hiedanrannan suunnittelusta. Nämä projektit edellyttävät voimakasta panostusta suunnitteluun. Ydinprosessin toiminnan tavoitteet Ydinprosessin toiminnan tavoitteet kohdistuvat erityisesti kaupunkistrategian kestävä yhdyskunta - näkökulman toteuttamiseen. Tavoitteena on joukkoliikenteen ja pyöräilyn lisääminen sekä kaavoitetun asuinkerrosalan sijoittumisen lisääminen keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville. Lisäksi ydinprosessille kohdistuu tavoite maankäyttöprosessiin kuluvan ajan lyhentymisestä. Hanketasolla sitovat kohteet Ydinprosessin talousarviossa erikseen esitettyjen aluekehitysohjelmien, Keskusta, Vuores ja Hiedanranta, sekä raitiotien suunnittelun ja Rantaväylän tunnelin rakentamisen käyttötalous- ja investoinnit ovat ydinprosessin osalta hankkeittain sitovia. Hankkeiden ydinprosessin käyttötalous- että investointimenot ovat 17,1 milj. euroa. Vuoreksen käyttötalous- ja investoinnit ovat 5,0 milj. euroa, Keskustan yhteensä 10,6 milj. euroa mukaan lukien maa- ja vesialueet 1,0 milj. euroa, Hiedanrannan käyttötalous- ja investointimenot ovat 1,5 milj. euroa mukaan lukien maa- ja vesialueinvestoinnit 1,0 milj. euroa ja maaja vesialueisiin liittyvät käyttötalousmenot 0,2 milj. euroa. Raitiotien suunnitteluun on varauduttu 6,5 milj. eurolla ja Rantaväylän tunnelin rakentamiseen 16,0 milj. eurolla. Raitiotien rahoitusosuus on 1,5 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 85 Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen milj. euroa, Rantaväylän tunnelin 2,1 milj. euroa ja Vuoreksen 0,2 milj. euroa. Lisäksi hankkeiden suunnittelumenoja kohdistuu konsernihallintoon yhteensä 1,2 milj. euroa. Keskustahankkeen kehittämisen painopiste on Asemakeskuksen, Eteläpuiston, Kunkun parkin hankkeissa sekä RantaTampellan teknisessä suunnittelussa. Keskustan länsipuolen ja erityisesti Keskustorin ympäristön kehittämispotentiaalista järjestetään osallistava visiotyö. Asemanseudun kehittämisen ensimmäisen vaiheen Kansi ja monitoimiareenahankkeen toteutusta valmistellaan yhdessä valitun kumppanin kanssa. Rakentamisen painopiste on Ranta-Tampellan esirakentamisessa sekä Ratinan kauppakeskuksen toteutussopimuksen mukaisissa kaduissa ja kulkuyhteyksissä. Tammelan energiatehokkuuden parantamisprojekti, EU-Gugle, käynnistyi vuoden 2013 lopulla ja jatkuu vuoden 2019 loppuun. Höyrypuisto toteutetaan suunnitelmien mukaisesti 2016 ja kesän jälkeen aloitetaan Vuolteentorin rakentaminen. Rahoitus näihin hankkeisiin osoitetaan keskustahankkeen vuosisuunnitelmassa (KV). Vuoreksen suunnittelun painopiste on Isokuusen ja Västinginmäen asuntoalueet. Rakentamisen painopisteenä ovat viimeistelytyöt koko Vuoreksen alueella. Toinen rakentamisen painopiste on Isokuusen asuinalue. Aluemarkkinointia järjestetään, jotta alueelle tehdyt investoinnit tulevat hyödynnettyä mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Tampereen kaupunginhallitus päätti 22.6.2015 perustaa Hiedanrannan aluekehitysohjelman. Ohjelmassa uudistetaan Lielahden alakeskus toiminnallisesti ja laadullisesti korkeatasoiseksi ja lisätään alueen työpaikka- ja asukasmäärää tukeutuen joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen laatukäytäviin. Hiedanrannan toiminnan painopiste vuonna 2016 on esiselvityksissä, tutkimuksissa, maankäytön suunnittelussa ja esirakentamisessa. Raitiotien allianssin kehitysvaihe on käynnistynyt ja kaupunginvaltuuston syksyn 2016 päätöksentekoa varten laaditaan hankesuunnitelma. Allianssihankkeen rinnalla kilpailutetaan kaluston ja ylläpidon hankinta, jolla on myös merkitystä valtuuston päätöksenteossa. Raitiotiehanke edellyttää laajaa osallistumista suunnitteluun useilta kaupunkikonsernin toimijoilta, lisäksi myös ulkopuolisilta johtoyhtiöiltä. Allianssihankkeen rinnalla pitää tehdä vaikutusarviointeja, jotka palvelevat myös valtion viranomaisten päätöksentekoa heidän harkitessaan osallistumistaan hankkeen toteutusvaiheeseen. Rantaväylän tunnelin rakentamisen ja kaupungin kannalta vuosi 2016 on hyvin merkittävä, koska liikenne siirtynee tunneliin. Tämä mahdollistaa Ranta-Tampellan alueen infrastruktuurin rakentamisen käynnistymisen. Kaupungin kannalta tämä merkitsee myös mahdollisuutta käynnistää alueen tonttien luovutus. Tällöin myös alueen talonrakentaminen voi käynnistyä. Kaupunkiympäristön kehittäminen Tuloslaskelma (1 000 euroa) Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut toimintatulot Toimintatulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Rahoitustulot ja -menot Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos 86 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 TP 2014 Alkuper. TA 2015 Muutettu TA 2015 TA 2016 35 991 7 608 2 553 36 711 19 740 102 603 15 854 38 715 6 835 2 450 38 004 21 164 107 168 51 185 38 715 6 835 2 450 38 004 21 164 107 168 11 550 39 738 11 265 1 980 40 624 15 707 109 314 13 680 -1 061 -113 507 -2 595 -476 -338 -556 -102 679 -76 27 -30 254 -30 316 -1 200 -151 883 -2 345 -245 -242 -69 -104 799 2 369 0 -29 600 -27 231 -1 200 -112 248 -2 345 -245 -242 -69 -104 799 2 369 0 -29 600 -27 231 -1 155 -116 433 -2 375 -245 -287 -69 -106 884 2 430 0 -32 000 -29 570 Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen Investoinnit (1 000 euroa) Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot TP 2014 Alkuper. TA 2015 Muutettu TA 2015 TA 2016 -34 051 -45 900 -45 900 -9 700 -32 316 -220 -16 184 0 -28 509 -111 280 2 921 -108 359 14 972 -4 200 -4 200 -13 800 -51 885 0 0 -101 985 6 085 -95 900 17 280 -51 885 0 0 -101 985 6 085 -95 900 17 280 -64 915 0 0 -88 415 3 800 -84 615 15 280 Hanketasolla sitovat kohteet Käyttötalous (1 000 euroa) Keskusta-hanke Vuores-hanke Hiedanranta Pelastustoimi Muu kaupunkiympäristön kehittäminen Yhteensä Investoinnit (1 000 euroa) Rantaväylän tunneli Keskusta-hanke Vuores-hanke Hiedanranta Raitiotie Muu kaupunkiympäristön kehittäminen Yhteensä Toimintatulot Toimintamenot 0 0 0 0 109 314 109 314 -1 394 -400 -500 -17 157 -87 433 -106 884 Investointimenot Rahoitusosuudet -16 000 -9 200 -4 600 -1 000 -6 500 -51 115 -88 415 2 100 0 200 0 1 500 0 3 800 Toimintakate -1 394 -400 -500 -17 157 21 881 2 430 Yhteensä -13 900 -9 200 -4 400 -1 000 -5 000 -51 115 -84 615 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 87 Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen Palvelukokonaisuuteen kuuluvat maanhankinta ja -luovutus sekä maaomaisuuden edunvalvonta, maankäytön suunnittelu sekä yleisten alueiden suunnittelu. Maaomaisuuden hallinnan ja kehittämisen toiminnoilla luodaan edellytykset palveluiden, asumisen ja elinkeinoelämän rakentamiselle sekä näitä palvelevan yhdyskuntatekniikan, liikennejärjestelmän ja viheralueiden toteuttamiselle tasapainoisen ja kestävän yhdyskuntarakenteen tavoitteiden mukaisesti. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Maankäytön hallinnan kokonaisprosessin uudistaminen on ohjelmoitu vuonna 2015. Uudistetun mallin mukaisesti pyritään merkittäviin ajallisiin säästöihin. Aiemmin kaavan valmistumisen jälkeiseen aikaan sijoittuneita katusuunnitelmia laaditaan ja maankäyttösopimusneuvotteluja käydään samanaikaisesti asemakaavan ehdotusvaiheen kanssa. Kantakaupungin yleiskaava 2040 valmistuu 2016. Ajantasainen yleiskaava antaa selkeän pohjan asemakaavoitukselle ja vähentää asemakaavoituksen selvitystarpeita sujuvoittaen näin asemakaavoitusta. Erittäin merkittävän mahdollisuuden kaupunkirakenteen kehittämiseen antavan, kaupungin omistukseen siirtyneen Lielahden entisen teollisuusalueen tulevaa kehitystä linjataan yleiskaavassa. Pohjaksi suunnittelulle järjestetään koko alueen avoin ideakilpailu vuoden alkupuoliskolla. Pohjoisella suuralueella jatketaan kyläalueiden suunnittelua, vesihuollon ratkaisut vaikuttavat merkittävästi suunnitelmien linjauksiin. EHYT–hankkeessa yleissuunnitelmien laatiminen jatkuu. Suunniteltavan katuraitiotien linjauksen vaikutuspiirissä Hakametsän suunnitelma valmistuu. Myös Multisillan alueen täydentymistä tutkiva yleissuunnitelma valmistuu. Täydennysrakentamisen edellytysten kehittämistä sekä neuvontaa ja markkinointia jatketaan yhdessä kiinteistötoimen kanssa. Vuorovaikutusta kehitetään kaikilla kaavatasoilla. Vuonna 2016 vuorovaikutuksen erityisinä painopistealueina ovat kantakaupungin 88 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 yleiskaava ja täydennysrakentamisen hankkeet yleissuunnitelma- ja asemakaavatasoilla. Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma päivitetään työnimellä ”Näin laatua Tampereelle”. Asemakaavoituksen prosessia on kehitetty ohjelmointi- ja seurantajärjestelmällä, jonka avulla ohjelmoidaan ja aikataulutetaan koko kaavoituksen työsalkku sekä varmistetaan käynnistyvien hankkeiden resursointi ja aikataulujen ennakoitavuus. Hankkeiden etenemistä seurataan kuukausittain. Vuoden 2016 aikana vakiinnutettavia toimenpiteitä ovat muun maussa sisäisistä lausunnoista luopuminen siirtymällä neuvottelumenettelyyn kaupungin eri tahojen kanssa sekä nopeutetun kaavaprosessin kehittäminen 2015 saatujen kokemusten pohjalta. Kaavojen laadintaan käytettävää työaikaa lisätään kokouskäytäntöjen tehostamisella ja jatkamalla 2015 aloitettua kaavaharkinnan keskittämistä ja uusien töiden aloitusta yhtenäisiin jaksoihin vuoden aikana. Asemakaavoituksen sitovaa määrällistä tavoitetta nostettiin 2015 10 prosentilla kaavavarannon kasvattamiseksi. Kaavoitusohjelmaan priorisoidaan hankekokonaisuus, joka vastaa kaupunkistrategiassa ja kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. Kaavavarannon kasvun varmistamiseksi painopiste työkannassa asetetaan rakentamismahdollisuuksia tuottaviin kaavahankkeisiin. Muita sitovia tavoitteita ovat 300 pientaloasunnon, joista vähintään 110 erillispientaloja (neljän vuoden liukuva keskiarvo), mahdollistaminen kaavoituksella, kaupungin luovuttamien omakotitonttien määrän kasvattaminen keskimäärin 10 prosentilla vuosittain, yritystonttitarjonnan kasvattaminen sekä kaavoitetun kerrosalan sijoittumisen painottuminen keskuksiin ja joukkoliikenteen laatukäytäville. Myös keskustan elinvoiman vahvistaminen keskustan kehittämisohjelmaa toteuttamalla on sitova tavoite. Asemakaavoitukselle asetettujen tavoitteiden kannalta keskeisiä ovat suunniteltavan katuraitiotien varrelle sijoittuvat kohteet. Reitin eteläosaan liittyvistä kohteista laajin on Hervannan pohjois-eteläsuuntaisen akselin alue. Suunnitellun raitiotien varren asuinaluekohteita ovat myös Pellervon koulun alue Kalevassa sekä Hipposkylä Kissanmaalla. Muita merkittäviä kohteita ovat muun muassa Vuoreksen Isokuusen viimeinen osa, Abloyn alue Epilässä, Koukkuniemen alue sekä Pispalan laaja 2. vaihe. Pientaloja koskevien tavoitteiden saavuttaminen vuonna 2016 on erittäin haastavaa. Ojalan osayleiskaavasta tehtyjen valitusten käsittely saattaa kestää vuoden 2016 yli. Laaditun kaavarungon pohjalta pientalovaltaisten alueiden asemakaavoitus käynnistetään, mutta niitä ei ole mahdollista hyväksyä ennen yleiskaavan vahvistumista. Myös Nurmi-Sorilan osayleiskaavan vahvistumisaika on epävarma. Vuoreksen Västinginmäki on vuoden 2016 merkittävin pientaloja käsittävä asemakaavakohde. Keskustassa Kunkun parkin ja Eteläpuiston kaavat valmistuvat. Korttelisuunnitelmien pohjalta valmistuu asemakaavoja keskustaan. Jäteveden keskuspuhdistamon kaava laaditaan 2016. Työpaikkojen määrän kasvulle luodaan edellytykset kaavoittamalla yritystontteja Myllypuron Kolmenkulman (II vaihe) ja Aitovuoren alueelle sekä asumisen yhteyteen Tesomalle ja Hervannan pohjoisosaan. Palvelurakentamiseen liittyviä kaavahankkeita sijoittuu Peltolammille ja Pellervon koulun tontille ja Koukkuniemeen. Uusien ja kehitettävien alueiden katusuunnittelua jatketaan muun muassa Härmälänrannan, Lentävänniemen keskustan eteläosan, Kolmenkulman, Lahdesjärven, Vuoreksen Isokuusen ja Västinginmäen, Kalevanrinteen, Hervantajärven, Kaupin ja Ojalan alueilla. Katujen saneerauksia jatketaan alueellisten suunnitelmien mukaan. Saneeraussuunnittelun painopiste tulee vähitellen siirtymään poikkileikkaukseltaan ylileveiden ja teknisiltä ratkaisuiltaan vanhentuneisiin pääkatuihin ja pääkokoojakatuihin. Joukkoliikenne-etuisuuksien lisäämiseen tähtäävää suunnittelua jatketaan painottaen joukkoliikenteen pääreittejä. Keskustan liikennesuunnittelua jatketaan keskustan kehittämishankkeeseen sekä käynnissä olevaan keskustan strategiseen osayleiskaavaan liittyen. Keskustan Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen Seudullisten ja keskustan pyöräilyn pääreittien laatutason parantamiseen liittyen katusuunnitelmien laadintaa jatketaan. Näsijärven rantareitin katusuunnittelua jatketaan. Raitiotiehen liittyen jalankulku- ja pyöräteiden katusuunnittelu käynnistetään. Kantakaupungin yleiskaavassa määritellään pyöräilyn pääreittien tavoiteverkko. katujen saneeraussuunnittelua tehdään keskustan liikenneverkkosuunnitelmaan perustuen. Keskustan katusuunnittelussa keskitytään Kyttälän alueeseen alueelle laaditun yleissuunnitelman pohjalta. Tampereen Kansi -hankkeeseen varaudutaan jatkosuunnittelun osalta. Viinikan liittymän toimivuuden ja turvallisuuden parantamiseen tähtäävää katu- ja rakennussuunnittelua jatketaan. SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA) Käyttötalous Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen Maanhankinta ja luovutus sekä maaomaisuuden edunvalvonta Yleisten alueiden suunnittelu Hankekehitys (Keskusta ja Vuores) Oma tuotanto yhteensä Maanhankinta ja luovutus sekä maaomaisuuden edunvalvonta Maankäytön suunnittelu Yleisten alueiden suunnittelu Raitiotie Hankekehitys (Keskusta, Vuores ja Hiedanranta) Muu tuotanto yhteensä Yhteensä Investointi Yhteensä 1 151 1 600 2 751 1 390 124 2 665 800 280 2 680 2 190 404 5 345 2 027 10 200 12 227 2 377 2 240 0 500 7 143 9 808 0 1 200 6 500 2 570 20 470 23 150 2 377 3 440 6 500 3 070 27 613 32 958 PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA) Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP 2014 51 582 -10 570 41 012 Alkuper. TA 2015 57 126 -9 269 47 857 Muutettu TA 2015 57 126 -9 269 47 857 INVESTOINNIT (1 000 EUROA) Investoinnit (1 000 euroa) Maa- ja vesialueet Maanhankinta ja luovutus sekä maaomaisuuden edunvalvonta Hiedanranta Keskusta-hanke Kiinteät rakenteet ja laitteet Keskusta-hanke Vuores-hanke Raitiotie Muut alueet Investointimenot yhteensä Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot TA 2016 -13 800 -11 800 -1 000 -1 000 -9 350 -600 -250 -6 500 -2 000 -23 150 1 500 15 280 TA 2016 57 756 -9 808 47 948 Liikkumisen hallinnan alueella jatketaan Tampereen seudun liikkumisen ohjauksen toimintaa. Jalankulun ja pyöräilyn edistämiseksi suunnitellaan parempaan turvallisuuteen ja sujuvuuteen tähtääviä ratkaisuja liikennevaloissa ja selvitetään liikkumista helpottavien palveluiden tarve Tampereella. Lisäksi suunnitellaan liikkumisen nettiportaalin rakennetta ja valmistellaan siihen liittyvää hankintaa. Viheralueohjelman päivittäminen vuosille 2016–2024 sekä Iidesjärven perhepuiston hankesuunnitelma aloitetaan. Kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys ja liikunta- sekä ulkoilupaikkoja koskeva viherpalveluohjelma valmistuvat vuonna 2016. Leikkipaikkojen kehittämisessä keskitytään leikkipaikkaohjelmassa mainittujen toimenpiteiden toteuttamiseen. Uusia puistoja suunnitellaan muun muassa Niemenrantaan sekä Härmälänrantaan. Keskustan puistojen osalta jatketaan muun muassa Näsinpuiston hoito- ja käyttösuunnitelman toteuttamisen suunnittelua sekä aloitetaan Pyynikintorin leikkipaikan sekä liikennepuiston suunnittelu. Kantakaupunkialueen hulevesiohjelman jalkautusta jatketaan. Rakentamisen aikaista hulevesien hallintaa kehitetään ja hulevesien hallintajärjestelmiä rakennetaan tulvaherkille tai vedenlaadun kannalta keskeisille kohteille. Vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistumisen vaikutukset selvitetään ja lakimuutosten toimeenpanoa valmistellaan. Pohjoisen alueen vesihuollon kehittämistä jatketaan suunnitellusti. Konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmän kiinteistötoimi vastaa maanhankinnasta ja -luovutuksesta sekä maa-omaisuuden edunvalvonnasta. Kiinteistötoimen osuus palvelukokonaisuuden toimintatuloista on 56,7 milj. euroa ja toimintamenoista 4,9 milj. euroa. Kiinteistötoimi vastaa myös maa- ja vesialueiden investoinneista. Maa- ja vesialueiden tasearvon ylittäviksi myyntituloiksi tavoitellaan noin 14,4 milj. euroa ja maankäyttösopimuskorvauksiksi noin 4 milj. euroa. Maa-alueiden myyntitulot ovat erittäin suhdanneriippuvaisia ja siten epävarmoja. Paremmin ennakoitavien vuokratulojen osalta tavoite on 40 milj. euroa. Tampereen kaupungin talousarvio 2016 89 Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito Palvelukokonaisuuteen kuuluvat yleisten alueiden rakennuttaminen, ylläpidon ohjelmointi ja järjestäminen, satamapalvelut, liikenteen hallinta. Kadut, aukiot, viheralueet ja satamat rakennetaan vuosisuunnitelman investointiohjelman mukaisesti. Ylläpitotehtäviä ovat puhtaanapito, liikenneväylien ja alueiden lumenpoisto ja liukkauden torjunta sekä viheralueilla nurmikoiden leikkaus, istutusten ja puiden hoito. Kunnossapidon toimenpiteillä palautetaan rakenteet alkuperäisen mukaiseen kuntoon. Kunnossapitoa ovat katujen päällystystyöt, vaurioiden korjaaminen, ajoratamerkintöjen uusiminen ja kalusteiden kunnostaminen. Liikenteenhallintaan kuuluvat liikennetelematiikan ylläpito ja rakennuttaminen. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tehtävänä on rakennuttaa kaava- ja viheralueohjelmia sekä peruskorjauksia toteuttavan investointiohjelman kohteet mahdollisimman edullisesti ja laadukkaasti hyödyntämällä tehokkaasti sekä kaupungin omia että yksityisiä palveluntuottajia. Jatkuvan talouden epävarmuuden vuoksi rakennusurakkahintojen kustannusnousun arvioidaan olevan edelleen maltillista erittäin kireän kilpailutilanteen takia. Yleisten alueiden ylläpidon laadun säilyttäminen nykyisellä tasolla on erittäin vaikeaa, koska tuottavuus ei parane suhteessa tarvittavaan rahoitukseen. Rahoituspaineita aiheuttavat yleinen kustannusten nousu, uudet alueet ja vaatimukset laadun parantamiselle. Ruskon maanvastaanottopaikka joudutaan sulkemaan vuoden 2016 keväällä, mikä merkitsee kuljetuskustannuksien nousua kaupungin itäisillä rakennuskohteilla. Ylläpidon laatutavoitteena on käyttäjätarpeisiin perustuva tyydyttävä laatu ajankohta, olosuhteet ja kustannukset huomioiden. 90 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Vireillä olevat lainsäädännön muutokset koskevat edelleen hulevesien hallintaa. Näissä tapahtuviin mahdollisiin muutoksiin ei talousarviossa vielä varauduta. Rakennetun ympäristön laatua kohennetaan erityisesti huonokuntoisten liikenneväylien, puistojen ja rakenteiden täsmäkorjauksilla, vaikka yleisesti ylläpidon laadussa joudutaankin jatkuvasti säästämään. Uusien alueiden lisäksi investoinnit kohdistetaan erityisesti kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen edellytysten parantamiseen. Talouden sopeuttamisen edellyttämiä säästöjä kohdistetaan ylläpidossa kuluviin päällysteisiin, katujen ja puistojen kalusteisiin sekä siirtämällä yksityisten teiden ulkovalaistus tienhoitokunnille. Yleisten alueiden siisteyttä pyritään ylläpitämään kohdistamalla puhtaanapito keskeisiin alueisiin sekä lisäresurssien järjestämiseen tiettyihin tapahtuma-aikoihin. Erityisesti Hämeenkadun ympäristön siisteyttä parannetaan yhteistyössä kiinteistöjen ja toimijoiden kanssa. Kadunpidon ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään suosimalla kunnossapidossa vähäpäästöistä kalustoa ja edistämällä kaikessa toiminnassa rakennusmateriaalien kierrättämistä ja jalostamista. Keskeisin taloudellinen riski ylläpidon osalta kohdistuu talven sääolosuhteisiin, jota pystytään osittain kompensoimaan kesäaikaisten päällysteiden kunnossapidon määriä muuttamalla. Tilaajan tuotekokonaisuudet, joista tehdään palvelusopimuksia kaupungin tai yksityisten tuottajien kanssa, ovat liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito, viheralueiden rakentaminen ja ylläpito sekä liikenteen hallinta. Palvelusopimuksien arvo koostuu sekä käyttötalous- että investointimenoista. Yleisten alueiden rakentamisinvestoinnit rakennutetaan hankekohtaisilla urakkasopimuksilla. Kilpailutetuissa raken- nusurakoissa painopiste turvallisuuden ja sujuvuuden lisäksi on harmaan talouden torjunta. Liikenteen hallinnan tuotekokonaisuuden palvelusopimuksilla rakennutetaan telematiikkahankkeita ja hankitaan telematiikan ylläpitopalveluita. Erityisesti keskusta-alueella kiinnitetään huomiota rakentamisen korkeaan laatuun ja sujuvuuteen. Kadunrakennushankkeita ei käynnistetä ennen kuin hankkeeseen liittyvät suunnitelmat ovat valmiina. Lisäksi on varmistettu, että katualueelle laitteita tai johtoja sijoittavat toimijat ovat rakentamisen käynnistämisvaiheessa ilmoittaneet osallistumisen samanaikaiseen toteutukseen. Työmaiden kesto pitää säilyä sovitun aikataulun mukaisena. Pitkään kestävillä työmailla jalankulun ja pyöräilyn esteettömyyden turvaamiseksi tehdään tarvittaessa kohteeseen väliaikainen päällyste. Tilaaja vastaa palvelukokonaisuuden toimintatuloista kuten pysäköintimaksuista. Merkittäviä tuloja lisääviä maksukorotuksia suunnitellaan laajentamalla maksullisia pysäköintialueita, korottamalla veneseurojen ja ravintolalaivojen vuokria. Palvelukokonaisuuden toimintamenot sisältävät palvelutilaukseen kuulumatonta yksityisteiden avustusmäärärahaa 0,2 milj. euroa. Investointien osalta merkittävimpiä hankkeita ovat Ranta-Tampellan, Lentävänniemen keskustan ja Härmälänrannan 2. kaava-alueet sekä ratapihankadun rakentamien sekä Viinikan liikenneympyrän uudistumisen käynnistyminen. Kevyen liikenteen rakennuskohteita ovat esimerkiksi Hatanpään valtatie sekä Näsijärven rantaväylän toteuttaminen. Tärkeimpiä siltakohteita ovat Kanjonin sillan korjaus sekä uusina siltoina Myllysaaren alikulkukäytävä ja Erkkilänkadun risteysilta. Näsinpuiston peruskorjausta jatketaan. Huonokuntoisen ulkovalaistusverkon peruskorjaamista jatketaan. Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA) Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito Käyttötalous Investointi Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito 8 195 Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito 6 275 Liikenteen hallinta 326 Oma tuotanto yhteensä 14 796 Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito 5 797 Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito 1 205 Liikenteen hallinta 1 634 Muu tuotanto yhteensä 8 636 Yhteensä *) 23 432 *) Suunniteltu palvelutilaus ei sisällä yksityistieavustuksia 225 t€ Yhteensä 13 825 2 190 0 16 015 47 040 910 1 300 49 250 65 265 22 020 8 465 326 30 811 52 837 2 115 2 934 57 886 88 697 PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA) Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP 2014 10 666 -24 780 -14 114 Alkuper. TA 2015 Muutettu TA 2015 6 873 -23 507 -16 634 6 873 -23 507 -16 634 TA 2016 7 293 -23 657 -16 364 INVESTOINNIT (1 000 EUROA) Investoinnit (1 000 euroa) Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot Sillat, laiturit ja uimalat Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet Liikenteen ohjauslaitteet Hankkeet Keskusta-hanke Vuores-hanke Rantaväylän tunneli, kaupungille tulevat kiinteät rakenteet ja laitteet Muut pitkävaikutteiset menot Rantaväylän tunneli, valtiolle luovutettava osuus Investointimenot yhteensä Rahoitusosuudet investointimenoihin TA 2016 -25 595 -8 620 -1 800 -1 300 -7 600 -4 350 -6 300 -9 700 -65 265 2 300 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 91 Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen Joukkoliikenne Palvelukokonaisuuden tehtävänä on järjestää joukkoliikenne Tampereen kaupunkiseudulla yhteistoimintana kaupunkiseudun kuntien kanssa sekä toimia EU:n palvelusopimusasetuksen sekä kansallisen joukkoliikennelain mukaisena paikallisena toimivaltaisena viranomaisena Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kuntien muodostamalla alueella. Tampereen kaupunkiseudulla joukkoliikenteen järjestämistapa muuttui 30.6.2014 alkaen. Muutos perustui EU:n palvelusopimusasetukseen ja sen mukaisesti laadittuun vuonna 2009 voimaantulleeseen joukkoliikennelakiin. Lain tultua voimaan seutuliikenteen linjaluvat muuttuivat siirtymäajan liikennesopimuksiksi, jotka päättyivät 30.6. alkaen Pirkkalassa ja Vesilahdella kokonaan sekä Lempäälässä, Kangasalla ja Nokialla pääosin. Orivedellä ja Ylöjärvellä siirtymäajan sopimukset jatkuvat pääosin vuoteen 2016 asti. Siirtymäajan liikenteisiin liittyvä seutulippujärjestelmä ylläpidetään ja valtiontuet kanavoidaan palvelukokonaisuuden kautta koko kaupunkiseudulla. Joukkoliikenteen palvelutilausta suunniteltaessa arvioidaan joukkoliikenteen tarve ja sen kehittyminen, suunnitellaan joukkoliikenteen linjasto ja liikennöinti sisältäen reitit, aikataulut ja pysäkkien paikat. Tilaaja suunnittelee liikenteen autokierrot ja hankkii ne tuottajilta. Tilaaja vastaa myös joukkoliikenteen tukipalvelujen kehittämisestä (rahastus- ja informaatiojärjestelmät) ja on mukana koordinoimassa muita kaupungin henkilöliikenteen palveluja (palveluliikenne, matkapalvelukeskus). Joukkoliikenteen tilaaja vastaa tariffisuunnittelusta, yhteistariffiliikenteen taloudellisesta selvityksestä (clearing) sekä lippujen myyntiverkostosta. 92 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tampereen kaupunkiseudulla toteutettiin joukkoliikenteen järjestämistavan muutos 30.6.2014 alkaen Pirkkalan, Lempäälän, Vesilahden, Kangasalan ja Nokian joukkoliikennepalveluihin. Siirtymäajan sopimukset korvaavat palvelut toteutettiin yhteen sovittaen Tampereen linjaston kanssa. Liikennepalvelut muuttuivat linjaston ja aikataulujen osalta merkittävästi Pirkkalassa, Nokialla ja Tampereella. Vuoden 2015 aikana palvelutarjontaan on tehty pienehköjä tarkistuksia ja vuorotarjontaa on lisätty kapasiteetin loppumisen johdosta erityisesti Pirkkalan suunnalla sekä Hervannan liikennepalveluissa. Kesäliikennekauden 2016 alussa toteutuu seudullisen liikenteen seuraava kehitysvaihe, kun Ylöjärven ja Oriveden suunnan liikenteiden järjestämistapa muuttuu. Samassa yhteydessä toteutetaan koko kaupunkiseudun kattava yhtenäinen lippu- ja maksujärjestelmä, joka perustuu yhdyskuntarakenteeseen ja etäisyyteen perustuviin maksuvyöhykkeisiin. Samassa yhteydessä lipputuotevalikoima sekä asiakas- ja ikäryhmähinnoittelu yhtenäistyy koko kaupunkiseudulla. Joukkoliikenteen seutulippujärjestelmäuudistuksessa selvitetään kv-opiskelijoiden mahdollisuudet käyttää joukkoliikenteen palveluita (KV). Lopullista päätöstä maksuvyöhykkeistä tehtäessä pyritään vyöhykkeiden välisiä hintaeroja kohtuullistamaan (KV). Vuonna 2013 alkanut matkustajamäärän lasku kääntyi pieneksi, noin 1 prosentin kasvuksi Tampereella kesän 2014 jälkeen ja kasvu on jatkunut sen suuruisena alkuvuoden 2015 osalta. Seutuliikenteessä kasvu on ollut suurempaa ja erityisesti Pirkkalassa parantunut tarjonta ja alentuneet lipun hinnat ovat johtaneet noin 20-30 prosentin kasvuun. Joukkoliikenteen hoidon kustannustason nousun ennustetaan jatkuvan maltillisena ensi vuonna. Talousarvio on laadittu kustannustason 1,5 prosentin kasvulle. Tampereen osalta kustannuskehitys kompensoituu oman tuotannon (TKL) yksikköhintojen 1,8 prosentin alentamisella kevään kehyspäätöksen mukaisesti. Alennus on vuositasolla noin 0,5 milj. euroa. Palvelutarjonta kyetään pitämään vuoden 2015 tasolla. Tampereella on kaupunkirakenteen laajenemisen ja kapasiteettiongelmien korjaamiseksi mahdollista tehdä pieniä parannustoimia. Seutuliikenteessä kyetään toteuttamaan pienehköjä liikennetarjonnan lisäyksiä Lempäälän ja Pirkkalan suunnilla. Joukkoliikenteen valtiontuki laskee Tampereella noin 0,3 milj. euroa. Valtiontuen lasku ja pienehköt kaupungin kasvusta aiheutuvat palvelutarjonnan lisäykset rahoitetaan nostamalla joukkoliikenteen lipunhintoja noin 2 prosenttia. Matkustajamäärän kasvun ennustetaan olevan noin 1 prosentin suuruista. Seudulliseen yhteistoimintaan kuuluvat joukkoliikennepalvelut lisääntyvät 6.6.2016 alkaen, kun Ylöjärven ja Oriveden suunnan liikenteet siirtyvät joukkoliikennelautakunnan järjestettäväksi. Tämä selittää palvelukokonaisuuden tulojen ja menojen kasvun verrattuna vuoteen 2015. Muiden kuntien maksuosuudet sisältyvät palvelukokonaisuuden tuloihin. Kaupunkistrategian valtuustokauden tavoitteena on kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus nykyisestä 19 prosentista 22 prosenttiin. Joukkoliikenteen matkustajamäärän kasvu edellyttäisi valtuustokauden aikana keskimäärin 4-5 prosentin kasvua vuosittain. Talousarviovuonna 2016 tähän kasvuvauhtiin on heikon työllisyystilanteen ja asiakashintojen nostamisen johdosta erittäin haasteellista päästä erityisesti Tampereella. Seudullisessa liikenteessä on hyvät matkustajamäärän kasvuolosuhteet johtuen tehdyistä palvelutarjonnan parannuksista sekä kesällä 2016 käyttöönotettavasta uudesta vyöhyketariffijärjestelmästä. Sitovaksi tavoitteeksi vuodelle 2016 onkin asetettu 1 prosentin kasvu matkustajamäärissä koko kaupunkiseudulla. Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA) Joukkoliikenne Yhteensä Sopimusliikenne * Oma tuotanto yhteensä Sopimusliikenne * Tukipalvelut Muu tuotanto yhteensä Yhteensä 27 088 27 088 28 116 1 058 29 174 56 262 * Sopimusliikenne sisältää joukkoliikennelautakunnan hankkiman liikenteen kaupunkiseudulla sekä maksu- ja infojärjestelmän, tiedotuksen ja markkinoinnin sekä tutkimuksen ja kehityksen kustannukset. Tampereen alueen liikenteestä pääosa toteutetaan kaupungin omana tuotantona (TKL). Päättyvät siirtymäajan liikennöintisopimukset korvaavat palvelut on hankittu avoimilla tarjouskilpailuilla. Palvelukokonaisuuteen sisältyvät muiden kuntien maksuosuudet muodostuvat yhteistoimintaan kuuluvien liikenteiden nettokustannuksista, seutulipun hintavelvoitteen korvaamisesta, yhteisistä tutkimus- ja kehityshankkeista sekä yhteisestä tiedotuksesta ja markkinoinnista. PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA) Joukkoliikenne TP 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate 40 355 -51 456 -11 100 Alkuper. TA 2015 43 169 -55 166 -11 997 Muutettu TA 2015 43 169 -55 166 -11 997 TA 2016 44 265 -56 262 -11 997 SOPIMUSKUNTIEN MAKSUOSUUDET (1 000 EUROA) Kunta Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Vesilahti Ylöjärvi Yhteensä Tampere Maksuosuus 375 312 405 77 514 123 655 2 461 11 997 € / asukas + 12,31 + 14,03 + 12,33 + 8,04 + 27,50 + 27,38 + 20,30 + 16,34 + 53,80 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 93 Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen Pelastustoimi Pelastustoimen palvelukokonaisuuteen kuuluvat maksuosuus Pirkanmaan pelastuslaitokselle ja poikkeusolojen johtotilojen ylläpito. Pirkanmaan pelastuslaitos on hallinnollisesti Tampereen kaupunginhallituksen alainen Tampereen kaupungin taseyksikkö. Pirkanmaan kunnat rahoittavat pelastuslaitoksen toimintaa asukaslukujen suhteessa. Talousarviovuonna kuntien lukumäärä on 22 ja Tampereen kaupungin osuus kustannuksista on 44,3 prosenttia. Tampereen maksuosuus on vuonna 2015 15,8 milj. euroa. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessi vastaa myös maksuosuuteen kuulumattomista pelastuslaitoksen Tampereen vastuulle kuuluvista eläkemenoperusteisista maksuista sekä poikkeusolojen johtotilojen ylläpitovuokrista. Pirkanmaan pelastuslaitoksen oma talousarvio esitetään tuottajaosassa. Pirkanmaan kuntien maksuosuusmäärä pelastustoiminnan rahoittamiseksi nousee vuoden 2015 tasosta 1,2 prosenttia. Tampereen asukasluvun osuus koko Pirkanmaan asukasluvusta on kasvanut. Tämän vuoksi Tampereen maksuosuus kasvaa 1,7 prosenttia vuodesta 2015. PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA) Pelastustoimi Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate 94 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 TP 2014 0 -15 873 -15 873 Alkuper. TA 2015 0 -16 857 -16 857 Muutettu TA 2015 0 -16 857 -16 857 TA 2016 0 -17 157 -17 157 Tuottajaosa Tuottajaosa Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut Avopalvelut Kotihoito ja asumispalvelut Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen koulutus Kultturi- ja vapaa-aikapalvelut Pirkanmaan pelastuslaitos Liikelaitokset Tampereen Vesi Liikelaitos Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos Tampereen Infra Liikelaitos Tampereen Ateria Liikelaitos Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Rahastot Vahinkorahasto Tampereen kaupungin talousarvio 2016 95 96 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalveluja tuotetaan vuonna 2016 kuudella tuotantoalueella. Sosiaalija terveyspalveluja tuottavat avopalvelut, kotihoito ja asumispalvelut sekä sairaala- ja kuntoutuspalvelut. Sivistyspalveluja tuottavat varhaiskasvatus ja perusopetus, toisen asteen koulutus sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Hyvinvointipalvelujen tuottamista palveluista sovitaan vuoden 2016 palvelusopimuksissa, joilla pyritään turvaamaan asianmukainen palvelutuotanto. Sosiaalija terveyspalvelujen kolmelle tuotantoalueelle on asetettu talousarviossa toiminnan tehostamiseen liittyvä tilikauden tulostavoite ja kaikille tuotantoalueille tuottavuuden kasvuun liittyvä tavoite. Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi Vuonna 2016 valmistaudutaan Tampereen kaupungin toimintamallin uudistukseen. Toimintamallin uudistus käynnistetään vuoden 2016 alussa toteutettavalla konsernihallinnon uudistamisella. Osana toimintamallin uudistusta otetaan käyttöön leanmenetelmä, jonka käyttöönotto aloitetaan piloteilla avopalveluissa ja konsernihallinnossa. Syksyn valmistelutyön perusteella hyvinvointipalvelujen ohjaus siirtynee osaksi hyvinvoinnin palvelualuetta. Asiasta päätetään osana kaupunginvaltuuston niin sanottua toimintamallin uudistuksen periaatepäätöstä. Tampereen kaupungin palvelumallityö etenee vaiheittaisen suunnitelman mukaan vuonna 2016. Tulevaisuuden palvelumallissa väestömäärän ja palvelutarpeiden kasvuun vastaaminen edellyttää hyvinvointi-palvelujen ja palveluverkon sekä sähköisten palvelujen ja asioinnin samanaikaista, kokonaisvaltaista tarkastelua ja kehittämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen (sote-uudistus) eteneminen ja vaikutukset huomioidaan palvelutuotannon kehittämisessä. Avopalveluissa tuottavuutta pyritään parantamaan sähköisiä palveluja lisäämällä ja digitalisaatiota hyödyntämällä. Avopalvelujen toiminnan ja organisaation selvitystyön pohjalta käynnistetään kehittämistyö, jonka on määrä valmistua vuoden 2016 aikana. Kotihoito ja asumispalveluissa palveluiden piirissä olevien asiakkaiden kasvaneisiin hoidon tarpeisiin pyritään vastaamaan muun muassa toimintatapoja uudistamalla sekä resurssien tehokkaammalla ja järkevämmällä käytöllä. Sairaala- ja kuntoutuspalveluissa pyritään muun muassa tehostamaan toimintaa tuotantoprosesseja kehittämällä, sujuvoittamaan hoitoketjuja ja lisäämään sähköisten palvelujen käyttöä. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa kehitetään muun muassa esi- ja alkuopetuksen jälkeistä kerhotoimintaa sekä varhaiskasvatuspalvelua ja valmistellaan yhtenäiskouluverkko koko kaupunkia koskevaksi. Tampereen seudun ammattiopiston Tredun toiminnot organisoidaan uudelleen. Nykyisistä koulutusaloista ja muista perustehtävää tukevista toiminoista muodostetaan kolme toimialaa. Pormestarin asettaman ohjausryhmän selvitystyö Toisen asteen koulutuksesta päättyy huhtikuussa ja sen perusteella käynnistetään tarvittavat kehittämistoimenpiteet. Kulttuuri- ja vapaaaikapalveluissa palvelujen tuottamista arvioidaan ja järjestetään uudelleen muun muassa tiivistämällä yhteistyötä eri yksiköiden kesken. Palveluita tuotetaan niukkenevilla henkilöstöresursseilla ja automatisointia sekä itsepalvelua lisätään. Hyvinvointipalvelujen toiminnan tavoitteet Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueet toimivat taseyksiköinä ja niille asetetaan talousarviossa kaupunkistrategiaan perustuvat sitovat toiminnan tavoitteet. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille asetetaan 3–5 sitovaa tuotantoaluekohtaista tavoitetta. Kaikille tuotantoalueille asetetaan sitovia tavoitteita koskien tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantumista sekä henkilöstön parempia mahdollisuuksia oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä. Tämän lisäksi suurimmalle osalle tuotantoalueista asetetaan 1–2 sitovaa toiminnan tavoitetta oman sisältöalueen näkökulmasta. Tavoitteet esitetään hyvinvointipalvelujen tuotantoaluekohtaisissa tarkasteluissa. Tampereen kaupungin talousarvio 2016 97 Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut Avopalvelut Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan arkeen ja kotona asumiseen. Palvelut tuotetaan kokonaistaloudellisesti asiakkaiden tarpeista lähtien ja turvaamalla mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja ympäristöön. Hyvinvointipalveluilla edistetään asiakkaiden kokemaa elämänlaatua ja tasapainoa arjen vaatimusten ja mahdollisuuksien välillä eri elämäntilanteissa. Avopalvelujen tuotantoyksiköitä ovat lapsiperheiden sosiaalipalvelut, aikuisten sosiaalipalvelut, lasten ja nuorten terveyspalvelut, vastaanottotoiminta, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä suun terveydenhuolto. AVOPALVELUJEN TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoite 2016 Mittari Tuottavuus on parantunut Tuottavuusmuutos-% Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria parantamalla Työhyvinvointimatriisin tulokset Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu Kunta10-tutkimuksen tulokset koskien henkilöstön osallistumista ja työyhteisöjen kehittämistä Palvelukohtaiset tavoitteet sähköisen ajanvarauksen laajenemisesta ovat toteutuneet Sähköisesti tehtyjen ajanvarausten määrä Avopalvelujen toimintaa ja organisaation uudistamista koskeva kehittämi- Toteutustilanne nen on toteutettu projektisuunnitelman mukaisesti Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi Vuonna 2016 valmistaudutaan Tampereen kaupungin toimintamallin uudistukseen. Myös sote-uudistuksen etenemistä seurataan. Toimintaa uudistetaan ja kehitetään Tampereen kaupungin palvelumallityön linjausten mukaisesti. Yhtenä palvelumallityön keskeisenä tavoitteena on digitalisaation edistäminen. Digitalisaation synnyttämä teknologinen murros luo palveluille uudenlaisia palvelujen tuotantotapoja. Jatkossa ammattilaiselta vaaditaan uudenlaista osaamista ja asenteellista valmiutta toimia. Käynnissä olevaan muutokseen osallistutaan aktiivisesti. Palvelumallityössä suunnitellaan palveluja vuoteen 2025 asti ja toteutus etenee vaiheittain. Tuottavuutta pyritään parantamaan erityisesti digitalisaatiota hyödyntämällä. Avopalveluissa tähdätään tähän lisäämällä varsinkin terveyspalvelujen sähköistä ajanvarausta. Uusia sähköisiä omahoito- ja asiointipalveluja otetaan käyttöön. Tavoitteena on myös vahvistaa työhyvinvointia 98 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 ja sitä tukevaa johtamiskulttuuria. Mittarina toimii työhyvinvointimatriisi, jossa mitataan muun muassa sairauspoissaoloja, työtapaturmia, päätöksenteon oikeudenmukaisuutta ja työnhallintaa. Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia oman työnsä, toiminnan ja palvelujen kehittämiseen vahvistetaan. Tässä apuna käytetään Kunta10-tutkimuksen tuloksia. Vuonna 2015 alkoi selvitystyö avopalvelujen toiminnan ja organisaation kehittämiseksi. Työ on osa kaupunkitasolla toteutettavaa tuotantoalueiden rakenteellista uudistamista ja selvityksessä huomioidaan myös valtakunnallinen sote-uudistus. Selvitystyön pohjalta valittu kehitystyö tehdään vuoden 2016 aikana. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden toiminnan tavoitteet hyväksytään lopullisesti talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Tuotantoalueen henkilöstötarve vuonna 2016 on yhteensä 1 888 henkilötyövuotta. Henkilötyövuodet lisääntyvät vuoden 2015 vuosisuunnitelmaan verrattuna 23:lla. Aikuisten sosiaalipalvelujen henkilötyövuo- siin arvioidaan 19 henkilötyövuoden lisäys. Muutosta selittää muun muassa joulukuussa 2015 aloittava uusi kehitysvammaisten asumispalvelun yksikkö Metsätähti. Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa tilaajan tarjouspyyntöjen ja lisärahoituksen myötä henkilötyövuosiin arvioidaan vain kahden henkilötyövuoden lisäys toiminnan tehostamisen myötä. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa arvioidaan henkilötyövuosiin lisäystä 13 henkilötyövuotta. Psykiatrisia laitospaikkoja lakkautetaan, jolloin avohoitoa vahvistetaan. Opiaattikorvaushoito siirtyy Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä kaupungille. Lisäksi Oriveden nuorisopsykiatriaa vahvistetaan lisähenkilöstöllä. Hallinnon henkilötyövuosiin arvioidaan puolestaan 11 henkilötyövuoden vähennys, joka johtuu hyvinvointipalvelujen arkiston siirtymisestä 1.1.2016 alkaen konsernihallintoon. Laskennallisen eläkeiän tulee saavuttamaan avopalveluissa vuoden 2015 aikana yhteensä 64 henkilöä. Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut AVOPALVELUT Tuloslaskelma (1 000 euroa) Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muut rahoituskulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TP 2014 Rahoituslaskelma (1 000 euroa) Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Muilta saatujen pitkäaik. lainojen lisäys Kunnalta saatujen lyhytaik. lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen Muutettu TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 179 322 1 474 143 871 548 145 396 619 150 043 905 147 243 905 147 243 905 147 243 905 -10 497 -28 577 -8 102 -24 347 -8 164 -24 943 -8 329 -26 251 -8 329 -26 251 -8 329 -26 251 -8 329 -26 251 -91 104 -69 307 -70 038 -71 304 -71 304 -71 304 -71 304 -22 174 -5 188 -1 230 -18 572 3 455 -17 518 -3 998 -1 376 -16 810 2 960 -17 650 -4 042 -1 376 -16 842 2 960 -17 833 -4 582 -1 315 -18 484 2 850 -17 833 -4 582 -1 315 -18 484 50 -17 833 -4 582 -1 315 -18 484 50 -17 833 -4 582 -1 315 -18 484 50 5 137 1 -5 074 -1 3 518 0 0 -160 0 2 800 0 0 -160 0 2 800 0 0 -50 0 2 800 0 0 -50 0 0 0 0 -50 0 0 0 0 -50 0 0 Henkilöstömenot ja palkalliset henkilötyövuodet (htv) Avopalvelut Alkuper. TA 2015 TP 2014 1 000 euroa 118 465 TP 2014 Muutettu TA 2015 htv 2 523 Alkuper. TA 2015 1 000 euroa 91 730 Muutettu TA 2015 TA 2016 TA 2016 htv 1 865 TS 2017 1 000 euroa 93 719 TS 2018 htv 1 888 TS 2019 3 455 1 230 62 2 960 1 376 -160 2 960 1 376 -160 2 850 1 315 -50 50 1 315 -50 50 1 315 -50 50 1 315 -50 -1 164 3 583 -1 309 2 867 -1 309 2 867 -1 827 2 288 -2 090 -775 -570 745 -245 1 070 1 147 -3 720 -3 572 12 0 -2 867 0 -2 867 0 0 -2 867 0 -2 867 0 0 -2 288 0 -2 288 0 0 775 0 775 0 0 -745 0 -745 0 0 -1 070 0 -1 070 0 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 99 Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut AVOPALVELUT Investoinnit (1 000 euroa) Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto INVESTOINNIT YHTEENSÄ TP 2014 -1 164 -1 164 Alkuper. TA 2015 -1 309 -1 309 Muutettu TA 20145 -1 309 -1 309 Hanketasolla sitovat investoinnit (1 000 euroa) Perhetukikeskusten ensikertainen kalustaminen (LAPA) Avohuollon osastojen ensikertainen kalustaminen (LAPA) Lasten ja perheiden talon ensikertainen kalustaminen (LAPA) Kehitysvammaisten avopalveluyksikkö Metsätähden ensikertainen kalustaminen (APA) Koillisen alueen hyvinvointikeskuksen neuvolan ensikertainen kalustaminen (LNTP) Lielahden ja Härmälän kouluterveydenhuoltotilojen ensikertainen kalustaminen (LNTP) Tammelan, Pellervon, Hatanpään neuvoloiden ensikertainen kalustaminen (LNTP) Santalahdenkadun opiskeluterveydenhuollon ensikertainen kalustaminen (LNTP) Klassillisen lukion terveydenhuoltotilojen ensikertainen kalustaminen (LNTP) Hervannan neuvolan ensikertainen kalustaminen (LNTP) Hervannan neuvolan puheterapian tilojen ensikertainen kalustaminen (LNTP) FISTA:n kouluterveydenhuoltotilojen ensikertainen kalustaminen (LNTP) Vehmaisten koulun kouluterveydenhuoltotilojen ensikertainen kalustaminen (LNTP) Kanta-Sarvis 1:n tilojen ensikertainen kalustaminen (VOT) Hervannan terveysaseman uusittujen tilojen ensikertainen kalustaminen (VOT) Psykiatria- ja päihdekeskuksen ensikertainen kalustaminen (MTPP) Hanketasolla sitovat investoinnit yhteensä 100 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 TA 2016 -1 827 -1 827 TA 2016 -200 -50 -50 -55 -100 -60 -70 -70 -30 -150 -16 -30 -30 -150 -100 -100 -1 261 TS 2017 -2 090 -2 090 TS 2018 -570 -570 TS 2019 -245 -245 Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut Kotihoito ja asumispalvelut Kotihoidon ja asumispalvelujen tuotantoalueen muodostavat Koukkuniemen vanhainkoti, tehostettu palveluasuminen sekä kotihoito. Kotihoidon palveluihin sisältyvät kotihoidon lisäksi palvelukeskus-, päiväkeskus- ja korttelikerhotoiminta. Asumispalveluihin sisältyvät siis vanhainkotihoito ja tehostettu palveluasuminen. Tehostetun palveluasumisen yksiköitä ovat Jukola- ja Impivaaratalot Koukkuniemessä, Pispan tehostettu palveluasuminen sekä kesäkuussa 2016 toimintansa aloittava Pohjolankadun tehostettu palveluasuminen. Orivedellä Tähtiniemessä sijaitsevat vanhainkotiosastot, tehostetun palveluasumisen yksikkö. Asumispalvelut tuottaa kotihoitoa kahdessa ryhmäkodissa. Lisäksi Oriveden keskustassa toimii yksi 14-paikkainen tehostetun palveluasumisen ryhmäkoti. Oriveden kotihoito on kytketty kiinteästi yhteen asumispalveluiden tuotannon kanssa, jolloin koko Orivesi toimii yhtenäisenä palvelualueena. Kotihoidon palveluilla tuetaan asiakkaan toimintakykyä ja elämänhallintaa niin, että hän voi asua turvallisesti kotonaan. Kotihoidon palvelut on tarkoitettu täysi-ikäi- KOTIHOIDON JA ASUMISPALVELUJEN TOIMINNAN TAVOITTEET sille tamperelaisille, jotka tarvitsevat alentuneen toimintakyvyn, sairauden tai muun syyn takia apua kotona selviytymiseen. Vanhainkotihoidon palvelut on pääasiassa tarkoitettu tamperelaisille ikäihmisille, joiden ei alentuneen toimintakykynsä puolesta ole mahdollista asua omassa kodissaan tai palveluasunnossa kotihoidon ja muiden kotona asumista tukevien palvelujen turvin. Tehostetussa palveluasumisessa asukkaan perustarpeista huolehditaan ympäri vuorokauden. Ryhmäkodeissa asukkailla on oma asuinhuoneensa ja lisäksi asukkaan käytössä ovat yhteiset oleskelu- ja ruokailutilat. Toiminnan tavoite 2016 Mittari Tuottavuus on parantunut erityisesti digitalisaatiota hyödyntämällä Tuottavuusmuutos-%, toimenpiteet digitalisaation edistämisessä, kotihoidossa välittömän asiakasajan kasvu Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria parantamalla Työhyvinvointimatriisin tulos, johtamisjärjestelmän itsearvioinnin tulokset (johtokunnan, johtoryhmän ja henkilöstön tekemänä) Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu Kunta-10 -tutkimuksen mittarit koskien henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja työyhteisöjen kehittämistä Ikäihmisten palvelurakennemuutos etenee: Kotihoidon ja asumispalvelujen asiakkaat saavat sairaanhoidollisia palveluja muualla kuin sairaalaympäristössä ja perinteisiä kotihoidon käyntejä korvataan asiakkaan yhteisöllisyyttä tukevilla palveluilla. Ikäihmisten palveluketjua ja -prosessia kehitetään kokonaisuutena asiakkaan näkökulmasta yhdessä muiden tuotantoalueiden ja toimijoiden kanssa. Sairaalajaksojen ja Acuta käyntien määrä, kotihoidon asiakkaiden ryhmäkäyntien määrä, HealthHub verkostomaisessa kehitysympäristössä saavutetut tulokset sairaalasta kotiutumisen nopeuttamiseksi ja kotona pysymiseksi Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi Kotihoidon haasteena on palveluiden piirissä olevien asiakkaiden kasvaneisiin hoidon tarpeisiin vastaaminen sekä ulkoisten ostojen määrän vähentäminen. Haasteeseen vastataan uudistamalla toimintatapoja, tehostamalla resurssien kohdentamista ja resurssien yhteiskäytöllä eri palvelutoimintojen välillä. Toiminnanohjausratkaisu mobiililaitteineen ja sähköinen ovenavauspalvelu vakiinnutetaan osaksi normaalia toimintaa. Lisäksi kotihoidossa laajennetaan koneellista lääkkeiden annosjakelua sen asiakasryhmän kohdalla, jotka tästä palvelusta hyötyvät. Vuoden 2015 alusta käyttöönotettua RAI-arviointijärjestelmään perustuvaa kotihoidon RUG -tuotteistusta kehitetään. RUG-tuotteistuksen rinnalla säilytetään aikaisemmat seurantatavat. Ennaltaehkäisevässä vanhustyössä palvelukeskukset toimivat tulevaisuudessa tiiviimmin osana alueellista kotihoidon ja päivätoiminnan kokonaisuutta. Päiväkeskuspalveluilla voidaan korvata tai täydentää kotiin annettavia palveluja, samoin osa kotihoidon käynneistä voidaan toteuttaa ryhmäkäynteinä. Koko tuotantoalueen palvelutoimintaa kehitetään edelleen kohti Lähitoritoimintamallia, jossa pyritään tukemaan vanhuksen arkea hänen yksilöllisyytensä huomioiden. Monipuolinen palvelutarjonta rakennetaan vanhusten palvelukeskuksen ja / tai asumisyksikön ympärille, mikä mahdollistaa yhteisöllisyyden tunteen vahvistamisen ja yksinäisyyden vähentämisen. Koukkuniemen alueelle valmistuvan uuden tehostetun palveluasumisen yksikön valmistelut etenevät vuoden 2016 aikana. Tuotantoalue osallistuu aktiivisesti sekä tilojen että toiminnan suunnitteluun. Tilojen arvioitu valmistuminen ajoittuu vuoden 2017 loppuun. Työhyvinvoinnin kehittäminen ja hallinta ovat keskeinen osa tuotantoalueen yleistä toimintapolitiikkaa ja tuotantostrategiaa. Työhyvinvoinnin kehittämisen tavoitteena on henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen, terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen ja jaksamisen tukeminen. Sairauspoissaoloja pyritään vähentämään hyödyntämällä varhaisen puuttumisen toimintamallia yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Kaikki toiminta pyrkii olemaan avointa ja osana normaalia toimintaa henkilöstölle järjestetään erilaisia foorumeja tuoda esille omia näkemyksiä ja kehittämisideoita. Aiempien vuosien tavoin tuotantoalue pyrkii jatkossakin kehittämään toimintaansa yhteistyössä oman henkilöstön ja eri sidosryhmien ja kumppanien kanssa. Kehittämistoiminnassa suositaan kokeilevaa kulttuuria. Tampereen kaupungin talousarvio 2016 101 Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut Vuonna 2016 tuotantoalueen henkilöstöresurssitarve on 1608 palkallista henkilötyövuotta. Lisäystä vuoden 2014 tilinpäätöksen toteumaan on 87 henkilötyövuotta, hoidon asiakasmäärän kasvusta Raholan, Kissanmaan, Pispan ja Pappilanpuiston alueilla. johtuen pääosin Pohjolankadun tehostetun palveluasumisen käynnistymisestä, Pispan päiväkeskuksen ja palvelukeskuksen uudelleenkäynnistymisestä ja koti- KOTIHOITO JA ASUMISPALVELUT Tuloslaskelma (1 000 euroa) Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TP 2014 Investoinnit (1 000 euroa) Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto INVESTOINNIT YHTEENSÄ Tampereen kaupungin talousarvio 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 86 479 1 358 91 519 1 413 93 291 1 441 95 157 1 470 97 060 1 499 -5 172 -11 870 -4 198 -11 119 -4 136 -10 504 -3 883 -11 449 -4 048 -12 328 -4 134 -12 575 -4 222 -12 826 -51 524 -49 643 -48 392 -51 662 -53 522 -54 604 -55 708 -14 135 -2 920 -911 -8 692 61 -12 914 -2 888 -841 -7 181 1 980 -12 529 -2 814 -570 -6 910 1 980 -13 061 -3 343 -677 -6 987 1 870 -13 448 -3 457 -677 -7 082 170 -13 717 -3 526 -677 -7 223 170 -13 992 -3 597 -677 -7 368 170 7 361 1 -7 530 -107 0 0 -280 1 700 0 0 -280 1 700 0 0 -170 1 700 0 0 -170 0 0 0 -170 0 0 0 -170 0 TP 2014 TP 2014 1 000 euroa htv 68 579 1 521 Alkuper. TA 2015 Muutettu TA 2015 1 000 euroa htv 63 736 1 524 Muutettu TA 2015 TA 2016 TS 2017 TA 2016 1 000 euroa 68 066 TS 2018 htv 1 608 TS 2019 61 911 -168 1 980 841 -280 1 980 570 -280 1 870 677 -170 170 677 -170 170 677 -170 170 677 -170 -551 253 -512 2 029 -432 1 838 -510 1 867 -353 324 -280 397 -340 337 2 18 -273 -253 0 0 -2 029 0 -2 029 0 0 -1 838 0 -1 838 0 0 -1 867 0 -1 867 0 0 -324 0 -324 0 0 -397 0 -397 0 0 -337 0 -337 0 TP 2014 -19 -532 -551 Alkuper. TA 2015 -125 -387 -512 Hanketasolla sitovat investoinnit (1 000 euroa) Pohjolankadun palvelukeskuksen ensikertainen kalustaminen Pohjolankadun päiväkeskuksen ensikertainen kalustaminen Pohjolankadun tehostetun palveluasumisen ensikertainen kalustaminen Hanketasolla sitovat investoinnit yhteensä 102 TA 2016 89 172 1 593 Kotihoito ja asumispalvelut Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Pitkäaisten lainojen lisäys muilta Kunnalta saatujen lyhytaik. lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen Muutettu TA 2015 92 947 2 338 Henkilöstömenot ja palkalliset henkilötyövuodet (htv) Rahoituslaskelma (1 000 euroa) Alkuper. TA 2015 Muutettu TA 2015 0 -432 -432 TA 2016 0 -510 -510 TA 2016 -60 -30 -250 -340 TS 2017 0 -353 -353 TS 2018 0 -280 -280 TS 2019 0 -340 -340 Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tuotantoalueen tehtävänä on tuottaa tamperelaisille perustason erikoissairaanhoidon palvelut sekä ikäihmisten sairaala- ja kuntoutustoimintaa. Sairaala- ja kuntoutuspalvelut organisoituu neljään ydinpalvelulinjaan: leikkaustoiminta, sisätaudit, yleislääketiede ja geriatria sekä neurologia. Sairaala- ja kuntoutuspalveluihin kuuluvat kliinisinä tukipalveluina fysiatria ja sosiaalityö sekä ei-kliinisinä tukipalveluina välinehuolto, tekstinkäsittelykeskus, siivoustoiminta, vaatehuolto, aulapalvelut, laitehuolto, kiinteistöhuolto ja kuljetuspalvelut. Aiemmin osana kliinisiä tukipalveluita toiminut kuvantaminen siirtyy 1.1.2016 lukien osaksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (Pshp) Akuteekki -kuvantamis- ja apteekkiliikelaitosta. Vuoden alusta aloittaneen tuotantoalueen palvelutuotannon kehittäminen on käynnissä ja painottuu varsinkin yleislääketieteen ja geriatrian osalta sairaalassa asumispalveluihin jonottavien määrän purkamiseen sekä geriatrian poliklinikan toiminnan kehittämiseen, jotta kotiin annettavia sairaanhoidollisia palveluja kehittämällä voidaan vähentää Ensiapu Acutan käyttöä. Kokonaisuudessaan sairaala- ja kuntoutuspalvelujen toimintasuunnitelma päivitetään syksyllä 2015. Suunnittelussa huomioidaan tilaajalautakuntien palvelustrategiat, terveydenhuoltolain mahdollistama asiakkaan valinnanvapaus sekä seudullisen toiminnan mahdollisuudet ja tuleva sote-uudistus. Suunnittelunäkökulmana korostuu asiakaslähtöisyys toiminnan perustana. Suunnittelun keskeisiä päämääriä ovat hyvän hoidon mahdollistama nopea kotiinpaluu, aktiivinen ja oikea-aikainen kuntoutus, kokonaisvaltaisen hoidon varmistaminen ja hoitoketjujen toimivuus, palveluiden laadun jatkuva parantaminen, palveluiden kustannustehokas seudullinen tuottaminen sekä sairaala- ja kuntoutuspalveluiden kilpailukyky työnantajana. Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tilaaminen jakautuu terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnalle (tetola) ja ikäihmisten palvelujen lautakunnalle (ikila). Tetola tilaa erikoissairaanhoidon palveluiden lisäksi Hatanpään puistosairaalan psykogeriatrisen hoidon. Ikila tilaa kuntoutusosastoilla tapahtuvan sairaalahoidon ja kuntoutuksen sekä geriatrisen avokuntoutuksen palvelut. Palvelusopimusten toteutumista seurataan yhdessä sovituin laadun ja vaikuttavuuden mittarein yhteisissä tilaajien ja tuottajan välisissä sopimusseurantaneuvotteluissa vuoden aikana. SAIRAALA- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoite 2016 Mittari Tuottavuus on parantunut erityisesti digitalisaatiota hyödyntämällä Tuottavuusmuutos-%, toimenpiteet digitalisaation edistämisessä Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria parantamalla Työhyvinvointimatriisin tulokset Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu Kunta10-tutkimuksen mittarit koskien henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja työyhteisön kehittämistä Työnjakoa on kehitetty tuotantoalueen ja sairaanhoitopiirin, avopalvelujen toimenpide- ja konsultaatioyksikön sekä kotihoito- ja asumispalvelujen välillä Tehdyt toimenpiteet, HealtHUB-toiminnan tulokset Tampereen kaupungin talousarvio 2016 103 Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi tarkentuvat toimintasuunnitelman päivittämisen yhteydessä. Tällä hetkellä palvelutuotannon kehittämismahdollisuuksina nähdään muun muassa seuraavat asiat. Tuotantoalueella tulee kiinnittää erityistä huomiota henkilöstömenojen vähentämiseen vapautuvia vakansseja, eläköitymistä ja VIP- sijaishenkilöstön käyttämistä hyödyntäen. Varsinkin yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinjan osalta näyttäisi olevan saatavissa henkilötyövuosisäästöjä toiminnan tehostamisen ja tuotantoprosessien kehittämisen kautta. Erityisesti ikäihmisten ohjautuminen Acutaan pyritään välttämään kustannussäästöjen saamiseksi tarjoamalla sujuva väylä hoitoa tarvitseville geriatrian poliklinikalle. Tätä kautta pyritään saamaan potilaat suoraan tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan ja kotiin heti kun he ovat kotiuttamiskuntoisia. Palvelujen oikea-aikaiseen ja potilaslähtöiseen saatavuuteen tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Näin pyritään takaamaan hoitotakuun toteutuminen ja minimoimaan sairaalassa tapahtuva jatkohoitopaikan jonottaminen. Sujuvien hoitoketjujen avulla asumisen sairaalasta pois saamisen nähdään olevan yksi keskeisimmistä kehittämistavoitteista. Mikäli näissä koko tuotantoketjuun liittyvissä tavoitteissa onnistutaan, voidaan saada aikaan mittavia säästöjä. Sähköisten palvelujen lisääminen mahdollistaa poliklinikkatoiminnan suoritemäärien kasvun ja yksikköhintojen laskun. Vuodeosastotoiminnassa yhteistyön lisääminen tasaa eri osastojen kuormitusta ja mahdollistaa potilaiden siirrot jatkohoitoon viiveettä Tampereen yliopistollisesta sairaalasta (Tays). Potilaat voivat jatkossa varata, siirtää ja peruuttaa vastaanottoaikoja sähköisesti. Kanta-arkisto mahdollistaa omien tietojen katselun kotikoneelta ja vähentää tarvetta lähettää postitse potilasasiakirjoja. Lähettävät lääkärit voivat Kanta-arkiston kautta seurata omien potilaidensa hoitoa ja samalla he saavat palautteen lähettämistään potilaista. Syksyllä 2016 valmistuvat endoskopiayksikkö sekä poliklinikan ja leikkausosas- tojen remontit nopeuttavat potilaiden hoitoon pääsyä ja lyhentävät edelleen hoitoaikoja. Endoskopiayksikön käyttöönoton myötä aikaisemmin kolmessa eri paikassa tehdyt tähystykset voidaan suorittaa yhdessä paikassa samoilla välineillä ja henkilöstöllä. Syksyllä 2016 toteutuva yhden leikkaussalin lisäys mahdollistaa leikkauksien määrän kasvun. Hengityshalvauspotilaiden hoitamisen tulevista vastuista käydään keskustelua Pshp:n kanssa. Tays:sta siirretään edelleen potilasryhmiä kaupungin oman toiminnan piiriin, mihin on sovittu vuodelle 2016 Tetolalta lisärahoitusta. Ulkokuntamyyntiä pyritään edelleen lisäämään mahdollisuuksien mukaan nykyisillä resursseilla. Vuonna 2016 tuotantoalueen henkilöstöresurssitarve on 1365 palkallista henkilötyövuotta. Lisäystä vuoden 2014 tilinpäätöksen toteumaan on 474 henkilötyövuotta, johtuen pääosin vuoden 2015 alusta toteutuneen Ikäihmisten palvelurakenneuudistuksen aiheuttamista toimintojen siirroista sekä tehtävistä muista toiminnan uudelleenjärjestelyistä. SAIRAALA- JA KUNTOUTUSPALVELUT Tuloslaskelma (1 000 euroa) Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muut rahoituskulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 104 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 TP 2014 Alkuper. TA 2015 Muutettu TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 76 078 631 109 271 844 110 321 788 108 641 586 109 912 586 112 110 586 113 792 586 -7 059 -13 253 -9 038 -19 796 -9 083 -19 050 -8 977 -20 361 -8 725 -20 768 -8 900 -21 183 -9 078 -21 607 -35 503 -52 712 -53 210 -51 159 -52 238 -53 645 -54 519 -8 157 -2 016 -1 380 -5 502 3 838 -13 121 -3 044 -1 540 -8 244 2 620 -13 720 -3 095 -1 764 -8 567 2 620 -13 143 -2 907 -1 289 -8 841 2 550 -13 274 -2 936 -1 007 -8 929 2 620 -13 407 -2 965 -957 -9 018 2 620 -13 541 -2 995 -909 -9 108 2 620 2 052 -1 783 -1 4 106 0 -120 0 2 500 0 -120 0 2 500 0 -50 0 2 500 0 -120 0 2 500 0 -120 0 2 500 0 -120 0 2 500 Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut SAIRAALA- JA KUNTOUTUSPALVELUT Henkilöstömenot ja palkalliset henkilötyövuodet (htv) Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Rahoituslaskelma (1 000 euroa) Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Kunnalta saatujen lyhytaik. lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen Investoinnit (1 000 euroa) Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto INVESTOINNIT YHTEENSÄ Muutettu TA 2015/ Hesu 2015 TP 2014 1 000 euroa 45 677 htv 891 Alkuper. TA 2015 TP 2014 1 000 euroa 70 024 Muutettu TA 2015 TA 2016/ Hesu 2016 htv 1 505 TA 2016 1 000 euroa 67 209 TS 2017 htv 1 365 TS 2018 TS 2019 3 838 1 380 268 2 620 1 540 -120 2 620 1 764 -120 2 550 1 289 -50 2 620 1 007 -120 2 620 957 -120 2 620 909 -120 -1 376 4 110 -1 958 2 082 -2 038 2 226 -1 891 1 898 -1 000 2 507 -1 000 2 457 -1 000 2 409 0 -4 110 -4 110 -0 -2 082 0 -2 082 0 -2 226 0 -2 226 0 -1 898 0 -1 898 0 -2 507 0 -2 507 0 -2 457 0 -2 457 0 -2 409 0 -2 409 0 Alkuper. TA 2015 TP 2014 Muutettu TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 0 0 0 0 0 -20 -11 0 0 0 0 0 0 0 0 -1 376 -1 376 0 -1 958 -1 958 -15 -2 003 -2 038 0 -1 880 -1 891 0 -1 000 -1 000 0 -1 000 -1 000 0 -1 000 -1 000 Hanketasolla sitovat investoinnit (1 000 euroa) Hatanpään sairaalan peruskorjauksen ja laajentamisen ensikertainen kalustaminen TA 2016 -880 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 105 Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut Varhaiskasvatus ja perusopetus Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalue tuottaa lakisääteistä varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista lapsilähtöisesti yhteistyössä perheen kanssa. Perusopetuksen tehtävä on toteuttaa perusopetuslainmukaista kasvatus- ja opetustehtävää. Kunnan järjestämiä päivähoitopalveluja ovat päiväkotihoito, perhepäivähoito ja muu varhaiskasvatustoiminta. Tukea tarvitsevat lapset saavat varhaiskasvatuspalvelun ensisijaisesti lapsen omalla asuin- alueella. Varhaiskasvatuksen kokonaisuuteen kuuluu erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten ja nuorten yksikön (Erho) toiminta. Varhaiskasvatuspalveluissa järjestetään perusopetuslain mukaista esiopetusta. Esiopetus järjestetään esi- ja alkuopetuksen toimintamallin mukaisesti. Kunnan järjestämiä perusopetuslain mukaisia palveluja ovat perusopetus, lisäopetus, maahanmuuttajille tarkoitettu perusopetukseen valmistava opetus, sairaalaopetus sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. Perusopetus vastaa ranskankielisestä esiopetuksesta sekä kouluissa järjestettävästä erityisopetuksen esiopetuksesta ja sairaalakoulun esiopetuksesta. Muualla kuin Tampereella asuville tarjotaan varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluja sopimusten mukaisesti. Tampereen seutukuntaa koskee oma seutusopimus. Puistokoulun oppilasalueeseen kuuluu Tampereen lisäksi useita lähikuntia. Tampereen yliopistollisen sairaalan sijaintikuntana kaupungilla on sairaalaopetuksen järjestämisvelvollisuus. VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoite 2016 Mittari Tuottavuus on parantunut digitalisaatiota hyödyntämällä Tuottavuusmuutos-%, toimenpiteet digitalisaation edistämisessä Työhyvinvointi on parantunut tai säilynyt ennallaan Työhyvinvointimatriisin tulokset Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu Kunta10-tutkimuksen tulokset koskien henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja työyhteisöjen kehittämistä Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi Tuotantoalueella kehitetään esi- ja alkuopetuksen jälkeistä kerhotoimintaa ja luodaan yhtenäinen toimintamalli. Varhaiskasvatuspalveluissa kehitetään lakisääteistä osa-aikaista hoitoa ja muuta varhaiskasvatuspalvelua kokopäivähoidon lisäksi. Laaditaan suunnitelma aamu- ja iltapäivätoiminnan palveluohjauksen toteuttamisesta osana tuotantoalueen toimintaa. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen asiantuntijat osallistuvat opetuksen ja kasvatuksen kehittämishankkeisiin ja verkostoihin. Kehittämistoiminnassa painotetaan hallituksen kärkihankkeiden tavoitteita: liikunnan lisääminen, kieltenopetuksen kehittäminen, monipuolisten oppimisympäristöjen suunnittelu ja toteuttaminen sekä digitaalisten oppimateriaalin käytön lisääminen. Varhaiskasvatuksen tuotantoyksikön palvelutuotannon palvelutilaus vuodelle 2016 on 100,8 milj. euroa. Palvelutilaus 106 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 sisältää noin 300 kustannuslakennallisen päivähoitopaikan nettolisäyksen vuodelle 2016. Vuoteen 2015 verrattuna palvelutilaus kasvaa 7,3 milj. euroa, sisältäen pääomavuokrien kustannusten nousun 1,4 milj. euroa. Perusopetuksen tuotantoyksikön palvelutuotannon palvelutilaus vuodelle 2016 on 136,8 milj. euroa. Palvelutilaus sisältää 350 oppilaan lisäykseen liittyvät kustannukset syksyn 2016 osalta. Vuoteen 2015 verrattuna palvelutilaus vähenee 2,7 milj. euroa. Vähennyksestä 0,8 milj. euroa on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää ryhmäkokoraha-avustusta, jonka vaikutuksesta kaupunkikohtainen keskimääräinen ryhmäkoko kasvaa 0,5 oppilaalla syyslukukaudella 2016. Palvelutilauksesta on vähennetty opetus- ja kulttuuriministeriön laadun kehittämiseen saadut avustukset (0,7 milj. euroa). Avustukset kohdennetaan vuodesta 2016 alkaen suoraan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalueelle. Lisäksi toimintaa tehos- tetaan seuraavasti: henkilöstömenojen toiminnallinen tehostaminen muun muassa vapaaehtoiset palkattomat (0,4 milj. euroa), oppimateriaalin, koulutuksen ja matkustamisen kustannusten vähentäminen (noin 0,2 milj. euroa). Tarvittavia muita tehostamisvaihtoehtoa etsitään tuotantoalueen sisältä tilaajan kanssa neuvotellen. Tuotantoalueen vuosisuunnitelman riskitekijöinä ovat kaupungin taloudellisen tilanteen vuoksi tuotteiden hintojen sopeuttaminen talousarvioon, opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoitusten väheneminen sekä ryhmäkokoavustuksen että tasa-arvo avustuksen osalta. Perusopetuksessa riskitekijöinä ovat OPS 2016 muutokset 1.8.2016 ja muutosten huomioiminen opetuksen kustannuksia lisäävänä tekijänä. Epävarmuutta ja osittain ennakoimattomuutta aiheuttavat koulu- ja päiväkotikiinteistöjen sisäilmaongelmat sekä niistä johtuvat kasvavat korjausinvestoinnit, palveluverkkomuutokset ja väistötilojen tarve. Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut VARHAISKASVATUS JA PERUSOPETUS Tuloslaskelma (1 000 euroa) Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muut rahoituskulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Henkilöstömenot ja palkalliset henkilötyövuodet (htv) Varhaiskasvatus ja perusopetus TP 2014 Alkuper. TA 2015 Muutettu TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 233 562 2 824 230 488 2 547 234 314 2 714 241 360 3 201 237 801 3 233 240 181 3 261 242 584 3 288 -4 627 -36 473 -4 662 -35 675 -4 868 -36 612 -8 758 -37 495 -5 193 -37 685 -5 243 -38 008 -5 293 -38 451 -116 213 -114 474 -116 756 -117 183 -116 657 -117 740 -118 927 -26 852 -6 663 -1 969 -41 991 1 598 -26 525 -6 636 -2 388 -42 406 270 -26 945 -6 768 -2 388 -42 420 270 -26 251 -7 520 -1 989 -45 026 340 -26 320 -7 528 -2 016 -45 365 270 -26 583 -7 603 -2 212 -45 783 270 -26 883 -7 679 -1 850 -46 519 270 2 386 0 -2 730 -0 1 254 0 0 -270 0 -0 0 0 -270 0 -0 0 0 -340 0 0 0 0 -270 0 -0 0 0 -270 0 0 0 0 -270 0 0 Muutettu TA 2015/ Hesu 2015 TP 2014 1 000 euroa 149 728 htv 3 343 1 000 euroa 150 470 TA 2016/ Hesu 2016 htv 3 330 1 000 euroa 150 954 htv 3 475 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 107 Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut VARHAISKASVATUS JA PERUSOPETUS Rahoituslaskelma (1 000 euroa) Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Kunnalta saatujen lyhytaik. lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen Investoinnit (1 000 euroa) Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto INVESTOINNIT YHTEENSÄ TP 2014 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 270 2 388 -270 270 2 388 -270 340 1 989 -340 270 2 016 -270 270 2 212 -270 270 1 850 -270 -3 167 56 -2 900 -513 -3 028 -641 -2 670 -681 -3 256 -1 240 -2 446 -234 -1 648 202 -4 -52 -56 0 513 0 513 -0 641 0 641 -0 681 0 681 0 1 240 0 1 240 0 234 0 234 0 -202 0 -202 0 TP 2014 -100 -3 067 -3 167 Päiväkotien ja esiopetustilojen ensikertainen kalustaminen Koulujen ensikertainen kalustaminen Hanketasolla sitovat investoinnit yhteensä Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Muutettu TA 2015 1 598 1 969 -344 Hanketasolla sitovat investoinnit (1 000 euroa) 108 Alkuper. TA 2015 Alkuper. TA 2015 -430 -2 470 -2 900 Muutettu TA 2015 -430 -2 598 -3 028 TA 2016 -530 -2 140 -2 670 TA 2016 -720 -1 420 -2 140 TS 2017 -400 -2 856 -3 256 TS 2018 -400 -2 046 -2 446 TS 2019 -400 -1 248 -1 648 Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutuksen tuotantoalue muodostuu ammatillisen koulutuksen (Tampereen seudun ammattiopisto Tredu) ja lukiokoulutuksen tuotantoyksiköistä sekä näille palveluja tuottavista yksiköistä. Toisen asteen koulutus antaa valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi Toisen asteen koulutuksen yhteisiä kehittämiskohteita ovat tiedonkulun parantaminen, työyhteisön ilmapiirin, yhteisöllisyyden ja osallistumismahdollisuuksien parantaminen sekä esimiestyön ja johtamisen vahvistaminen. Tuotantoalueen henkilöstöstä 69,5 prosenttia on opetushenkilöstöä ja opetuksen tukipalveluhenkilöstöä 7 prosenttia. Henkilöstön keski-ikä on 47,3 vuotta ja naisten osuus henkilöstöstä 63 prosenttia. Toisen asteen koulutuksen henkilöstömäärä oli elokuun 2015 lopussa 1 413 (31.8.2014 henkilömäärä oli 1 403). Opetushenkilöstöstä (yhteensä 982 henkilöä) lukiokoulutuksessa toimi 223 ja Tredussa 759 opettajaa. Erilaisissa opetuksen tukipalvelutehtävissä (muun muassa opintoohjaajat, psykologit, kuraattorit, ammatilliset ohjaajat) ja hallinto-, talous- ja tukipalveluissa työskenteli molemmissa runsaat sata henkilöä. Esimiehiä oli 75. Koulutusalojen ja lukioiden erilaisissa toimistotehtävissä toimivia oli 75. TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoite 2016 Mittari Tuottavuus on parantunut Tuottavuusmuutos-%, toimenpiteet toimintasuunnitelman tuottavuustavoitteiden ja digitalisaation edistämisessä Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria parantamalla Työhyvinvointimatriisin tulos Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu Kunta10-tutkimuksen tulokset henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja työyhteisöjen kehittämistä koskien Prosessien sujuvuus on parantunut, päätöksenteko nopeutunut ja organisaatiokulttuuri vahvistunut toimintaa ja organisaatiota uudistamalla Toisen asteen selvitystyön kehittämisehdotusten toimeenpano Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Tampereen seudun ammattiopiston tehtävänä on lisätä erityisesti Tampereen seudun, Pirkanmaan sekä valtakunnallista ammatillista osaamista ja osallistua aktiivisesti aluekehittämiseen. Tampereen seudun ammattiopisto tuottaa ammatillisia perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä erityisesti Pirkanmaan työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin kohdennettuja täydennyskoulutuspalveluja. Lisäksi Tampereen seudun ammattiopisto tuottaa alueen oppisopimus- ja maahanmuuttajakoulutuksen palveluja. Tredu osallistuu aktiivisesti koulutusviennin kehittämiseen erityisesti idän suuntaan. Tredussa opiskelee noin 8 000 perustutkinto-opiskelijaa sekä yli 10 000 aikuisopiskelijaa ja se toimii maakunnallisesti kaikkiaan 20 toimipisteessä. Lukiokoulutuksen kuudessa päivälukiossa opiskelee yli 3 000 opiskelijaa ja aikuislukiossa noin 500 tutkintotavoitteista ja yli 1 000 aikuisopiskelijaa. Tampereen seudun ammattiopisto vastaa toisen asteen ammatillisista koulutuspalveluista ja lukiokoulutus vastaa opetuslainsäädännön mukaisten lukiopalvelujen järjestämisestä. Yhteistyössä lukiokoulutus ja Tredu järjestävät samanaikaiseen ammattitutkintoon ja ylioppilastutkintoon johtavaa yhdistelmätutkintokoulutusta (niin kutsuttu ammattilukio). Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi Tredun toiminnot organisoidaan uudelleen. Nykyisistä koulutusaloista ja muista perustehtävää tukevista toiminoista muodostetaan kolme toimialaa. Samalla tarkastellaan toisen asteen koulutuksen hallintoa ja tukitoimia sekä niiden asemointia suhteessa perustehtävään. Toimialarakenteella pystytään nopeammin ja joustavammin vastaamaan työ- ja elinkeinoelämän osaajatarpeeseen sekä kokoamaan eri tutkinnonosista erilaisia tutkintokokonaisuuksia. Toimialarakenteessa yhdistetään nuoriso- ja aikuiskoulutuksen toiminnot yhden johdon alle siten, että resurssien käyttö ja asiakaspalvelu tehostuu. Tampereen kaupungin talousarvio 2016 109 Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut TAMPEREEN SEUDUN AMMATTIOPISTO TREDU Tuloslaskelma (1 000 euroa) Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muut rahoituskulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Alkuper. TA 2015 TP 2014 Investoinnit (1 000 euroa) Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot Tampereen kaupungin talousarvio 2016 TS 2018 TS 2019 103 778 4 219 102 169 1 928 99 669 1 928 99 669 1 928 99 669 1 928 -5 105 -23 564 -4 242 -22 007 -4 563 -23 118 -4 382 -22 199 -4 382 -22 199 -4 382 -22 199 -4 382 -22 199 -47 156 -47 851 -46 400 -44 257 -44 257 -44 257 -44 257 -11 339 -2 671 -947 -17 336 4 133 -11 246 -2 746 -1 578 -19 495 493 -10 299 -2 655 -1 449 -19 021 493 -9 923 -2 816 -1 449 -19 021 51 -9 923 -2 816 -2 449 -19 021 -3 449 -9 923 -2 816 -2 449 -19 021 -3 449 -9 923 -2 816 -2 449 -19 021 -3 449 957 5 -499 -4 4 592 0 0 -220 0 272 0 0 -220 0 272 0 0 -50 0 0 0 0 -500 0 -3 950 0 0 -500 0 -3 950 0 0 -500 0 -3 950 TP 2014 1 000 euroa htv 61 166 1 054 Alkuper. TA 2015 TP 2014 Muutettu TA 2015 1 000 euroa htv 59 354 1 036 Muutettu TA 2015 TA 2016 TA 2016 1 000 euroa 56 995 TS 2017 TS 2018 htv 996 TS 2019 4 133 947 458 -105 493 1 578 -221 -60 493 1 449 -221 -60 51 1 449 -51 0 -3 449 2 449 -501 0 -3 449 2 449 -501 0 -3 449 2 449 -501 0 -1 951 51 114 3 648 -1 900 0 0 -110 -1 900 0 0 -239 -3 900 0 0 -2 451 -3 600 0 0 -5 101 -3 600 0 0 -5 101 -3 600 0 0 -5 101 -12 1 219 1 207 4 855 0 110 110 0 0 239 239 0 0 2 451 2 451 0 0 5 101 5 101 0 0 5 101 5 101 0 0 5 101 5 101 0 Alkuper. TA 2015 TP 2014 Muutettu TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 0 -15 -15 0 0 0 0 -11 -1 940 -1 951 51 -1 900 114 0 -1 885 -1 900 0 -1 900 0 0 -1 885 -1 900 0 -1 900 0 0 -3 900 -3 900 0 -3 900 0 0 -3 600 -3 600 0 -3 600 0 0 -3 600 -3 600 0 -3 600 0 0 -3 600 -3 600 0 -3 600 0 Hanketasolla sitovat investoinnit (1 000 euroa) Santalahdentien perusparannus, ensikertainen kalustaminen 110 TS 2017 106 892 2 765 Ammatillinen koulutus (Tredu) Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Muut tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Kunnalta saatujen lyhytaik. lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen TA 2016 109 262 2 990 Henkilöstömenot ja palkalliset henkilötyövuodet (htv) Rahoituslaskelma (1 000 euroa) Muutettu TA 2015 TA 2016 -3 000 Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut Lukiokoulutus Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys ja edellytykset jatko-opintoihin. Tampereen kaupunki tarjoaa lukiokoulutusta kuudessa päivälukiossa ja yhdessä aikuislukiossa. Valtakunnallisia erityistehtäviä kaupungin lukioilla on kuvataiteessa, urheilussa, viestinnässä sekä IB-linjan koulutuksessa. Omina opetussuunnitelmallisina painotuksina ovat musiikki ja musiikkiteatteri, matematiikka-tekniikka ja Eurooppa-linja sekä luonnontieteet ja kädentaidot. Tuloslaskelma (1 000 euroa) Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muut rahoituskulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi Lukiokoulutuksessa ei ole menossa toimintojen uudelleen organisointia samalla tavalla kuin Tredussa, mutta samassa yhteydessä tarkastellaan toisen asteen koulutuksen hallinnon ja tukitoimien kohdentamista vastaamaan lukiokoulutuksen tarpeita ja palvelemaan perustehtävän hoitamista. Tätä kautta saadaan myös rehtoreille aikaa heidän perustehtävänsä hoitamiseen, johtamiseen ja lähiesimiestyöhön. Opetushenkilöstön oman työn suunnittelua ja osallistamista sekä yhtei- TP 2014 Alkuper. TA 2015 Muutettu TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 27 658 257 27 435 240 27 127 282 26 607 205 26 607 205 26 607 205 26 607 205 -186 -3 007 -151 -3 258 -179 -3 314 -221 -3 067 -221 -3 067 -221 -3 067 -221 -3 067 -13 385 -13 350 -13 057 -12 831 -12 831 -12 831 -12 831 -2 675 -764 -1 210 -5 954 734 -2 852 -768 -1 061 -6 166 70 -2 787 -751 -1 061 -6 191 70 -2 831 -749 -664 -6 423 25 -2 831 -749 -664 -6 423 25 -2 831 -749 -664 -6 423 25 -2 831 -749 -664 -6 423 25 239 0 -158 -0 815 0 0 -70 0 0 0 0 -70 0 0 0 0 -25 0 0 0 0 -25 0 0 0 0 -25 0 0 0 0 -25 0 0 Henkilöstömenot ja palkalliset henkilötyövuodet (htv) Lukiokoulutus söllisyyden lisäämistä palvelee muun muassa ainetiimitoiminta. Sitä kautta saadaan myös taloudellista tehokkuutta, kun henkilöstössä olevaa monipuolista osaamista jaetaan tiimeissä ja tarjotaan eri aineryhmien opettajille täsmäkoulutusta muun muassa sähköistyvään opetusympäristöön ja sähköistyviin ylioppilaskirjoituksiin liittyen. Lukiokoulutuksen suosio ja talouden tasapainottamisen haasteet edellyttävät myös Tampereen ja Tampereen seudun lukioiden konkreettisten yhteistyömahdollisuuksien kehittämistä. TP 2014 1 000 euroa 16 823 Muutettu TA 2015 htv 1 000 euroa 251 16 595 TA 2016 htv 1 000 euroa 254 16 411 htv 245 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 111 Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut LUKIOKOULUTUS Rahoituslaskelma (1 000 euroa) Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Muut tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Kunnalta saatujen lyhytaik. lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen Investoinnit (1 000 euroa) Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto INVESTOINNIT YHTEENSÄ TP 2014 Alkuper. TA 2015 TS 2017 TS 2018 TS 2019 70 1 061 -70 70 1 061 -70 25 664 -25 25 664 -25 25 664 -25 25 664 -25 -1 222 0 804 -840 0 221 -840 0 221 -130 0 534 -130 0 534 -130 0 534 -130 0 534 0 -5 656 -5 656 -4 852 -221 0 -221 0 -221 0 -221 0 -534 0 -534 0 -534 0 -534 0 -534 0 -534 0 -534 0 -534 0 TP 2014 Alkuper. TA 2015 -1 222 -1 222 Monimuoto-oppimisympäristö, Keidas, ensikertainen kalustaminen Pellervon kirjaston tilojen ensikertainen kalustaminen Hanketasolla sitovat investoinnit yhteensä Tampereen kaupungin talousarvio 2016 TA 2016 734 1 210 81 Hanketasolla sitovat investoinnit (1 000 euroa) 112 Muutettu TA 2015 -840 -840 Muutettu TA 2015 -840 -840 TA 2016 -130 -130 TA 2016 -30 -100 -130 TS 2017 -130 -130 TS 2018 -130 -130 TS 2019 -130 -130 Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tarjoaa sivistystä ja elämänlaatua edistäviä hyvinvointipalveluja. Tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa ihmisten ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään, tukea tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja, luoda edellytykset yleiseen liikunnan har- rastamiseen ja elinikäiseen oppimiseen sekä tuottaa elämyksiä ja elämäniloa kirjallisuuden, musiikin, taiteen ja kulttuuritoiminnan keinoin. Monipuolisilla ja laadukkailla kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluilla lisätään Tampereen vetovoimaisuutta. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluja tuottavat kirjastot, museot, Sara Hildénin taidemuseo, kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut, kaupunginorkesteri, liikuntapalvelut ja Tampereen seudun työväenopisto. KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUJEN TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoite 2016 Mittari Tuottavuus on parantunut erityisesti digitalisaatiota edistämällä Tuottavuusmuutos-%, toimenpiteet digitalisaation edistämiseksi Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria parantamalla Työhyvinvointimatriisin tulokset Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu Kunta10-tutkimuksen tulokset koskien henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja työyhteisöjen kehittämistä Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen toimintaa on uudistettu lisäämällä tuotantoaluetasoisia ja kumppanuuteen perustuvia toimintoja ja palveluita Toteutustilanne Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmissa on kuvattu eri henkilöstö- ja ammattiryhmien osaamisen kehittämisen toimenpiteet. Henkilöstön monipuolisen osaamisen lisäämistä tuetaan sekä kehitetään palkitsemismuotoja hyvistä työsuorituksista. Palvelujen tuottamista arvioidaan ja järjestetään uudelleen muun muassa tiivistämällä yhteistyötä eri yksiköiden kesken. Palveluita tuotetaan niukkenevilla henkilöstöresursseilla ja automatisointia ja itsepalvelua lisätään. Henkilötyövuosimäärä tulee vähenemään edelleen. Vuonna 2015 lakkautettujen ja täyttämättä jätettyjen vakanssien vaikutus alentaa vuoden 2016 henkilötyövuosimäärää. Eläköitymisen myötä tehtäviä ja palveluja tarkastellaan kriittisesti ja toimintatapoja uudistetaan sisäisin järjestelyin. Kirjastossa pääkirjasto Metson peruskorjauksen toinen vaihe on käynnistynyt ja jatkuu vuoteen 2017 saakka. Pääkirjasto pyritään pitämään auki ilman suuria keskeytyksiä. Tesoman kirjaston suunnittelu jatkuu. Linnainmaan hyvinvointikeskus avautuu ja Koukkuniemen uuden rakennuksen kirjastotilan suunnittelu jatkuu. Elektronisten aineistojen tarjontaa, käytön opastusta sekä markkinointia asiakkaille laajennetaan. Moniammatillinen yhteistyö opetus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä kulttuuripalvelujen kanssa tuo synergiaa resurssien vähentyessä. Museopalveluissa valmistellaan itsenäisyyden juhlavuonna 2017 avautuvia museoita ja näyttelyitä. Kokoelmakeskuksen käyttöönotto jatkuu. Vapriikin päänäyttely on Jääkauden jättiläiset: elämää ja luontoa Euraasiassa 20 000 - 30 000 vuoden takaa. Milavidassa esitellään Suur-Merijoen kartanoa ja silmälasimuotia. Tampereen taidemuseossa on esillä muun muassa Välimeren valoa - Maalauksia Musée de Regards de Provence -taidemuseosta ja Essi Renvallin taidetta. Muumilaakso jatkaa taidemuseon tiloissa ja muuttoa Tamperetaloon valmistellaan. Ikäihmisten hyvinvointia edistävä kulttuuri- ja liikuntaluotsitoiminta vakiinnutetaan. Sara Hildénin taidemuseossa toteutetaan keväällä taidemaalari Carolus Enckellin retrospektiivinen näyttely ja kesällä kuvanveistäjä Ron Mueckin hyperrealistinen näyttely. Syksyn näyttely perustuu Sara Hildénin säätiön kokoelmaan. Kokoelmapalvelun painopiste on suomalaisen kokoelmaluettelon valmistelussa ja kokoelmakeskuksen varastotilojen järjestämisessä. Kulttuuripalvelut jatkaa vuoden 2014 aikana toteutetun Kulttuuriunelma-asiakaskyselyn tuloksena toiminnan sisältöjen uudistamista ja tapahtumakokonaisuuk- sien toteuttamista. Tapahtumatoiminnan tarkoituksena on luoda aktiivista ja osallistavaa kaupunkikulttuuria, jolla edistetään muun muassa asukkaiden arjen hyvinvointia. Nuorisopalvelut järjestää toimintaa keskustan monitoimitalo 13:ssa, asuinalueilla kaikkiaan kahdessatoista nuorisotalossa sekä Antaverkan leirikeskuksessa pääpainopisteenään matalan kynnyksen toiminta. Toimintamuotoja ovat leiri- ja pienryhmätoiminta, kulttuurinen nuorisotyö ja tapahtumatoiminta, lasten ja nuorten osallisuus sekä omaehtoisen toiminnan tukeminen, erityisnuorisotyö, kouluyhteistyö sekä kohdennettu koulutyö. Tampere Filharmonian palvelutarjontaa suunnataan eri kohderyhmille vahvistamalla yleisötyötä etenkin lasten, nuorten sekä nuorten aikuisten parissa. Lasten Tampere-talo -konseptia kehitetään. Myös muuta toiminnallista synergiaa ja markkinointiyhteistyötä Tampere-talon kanssa lisätään. Liikuntapalvelut tuottaa yhteistyössä paikallisten seurojen ja eri lajiliittojen kanssa vuosittaisten kansallisten ja kansainvälisten tapahtumien lisäksi taekwondon EM-kilpailut, opiskelijoiden SELLgames -monilajikilpailut, Suomi-Ruotsi -yleisurheilumaaottelun, jalkapallon MMkarsintaottelun Suomi - Kroatia sekä konsertteja. Tampereen kaupungin talousarvio 2016 113 Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut Liikuntapaikkojen osalta Tesoman palloiluhalli ja Vehmaisten urheilukentän peruskorjaus valmistuvat, Ratinan stadionin Mondo-pinnoite uusitaan ja kentälle hankitaan suojalevyt. Tesoman uuden jäähallin valmistuu kaudelle 2016 - 2017. Koulujen iltakäytön omavalvontaa pyritään lisäämään. Tampereen seudun työväenopisto vahvistaa itseohjautuvuutta kehittämällä johtamisjärjestelmää ja tiimien toimintaa. ja Tampereen maauimalan rakentaminen käynnistyvät. Kaupin urheilupuistoon hankitaan lämmitettävä tekonurmikenttä ja lisäksi kaupunkiin hankitaan yksi tekonurmikenttä. Kalevan liikuntapuiston tekojää KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Tuloslaskelma (1 000 euroa) Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muut rahoituskulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TP 2014 Rahoituslaskelma (1 000 euroa) Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Muut tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Kunnalta saatujen lyhytaik. lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen 114 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Muutettu TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 71 881 396 9 055 70 863 1 235 8 652 71 699 615 8 888 71 722 670 9 430 71 722 670 9 430 71 722 670 9 430 71 722 670 9 430 -4 731 -10 360 -4 373 -10 385 -4 553 -10 711 -4 442 -10 885 -4 442 -10 885 -4 442 -10 885 -4 442 -10 885 -28 108 -28 373 -28 374 -28 541 -28 541 -28 541 -28 541 -6 755 -1 561 -2 342 -24 111 3 365 -6 959 -1 609 -2 688 -25 602 760 -6 948 -1 600 -2 651 -25 605 760 -6 873 -1 784 -2 721 -26 277 300 -6 873 -1 784 -2 721 -26 277 300 -6 873 -1 784 -2 721 -26 277 300 -6 873 -1 784 -2 721 -26 277 300 49 -481 -3 2 930 0 -760 0 0 0 -760 0 -0 0 -300 0 0 0 -300 0 0 0 -300 0 0 0 -300 0 0 Henkilöstömenot ja palkalliset henkilötyövuodet (htv) Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Alkuper. TA 2015 TP 2014 1 000 euroa 36 424 TP 2014 Muutettu TA 2015 htv 936 Alkuper. TA 2015 1 000 euroa 36 921 Muutettu TA 2015 TA 2016 TA 2016 htv 928 TS 2017 1 000 euroa 37 198 TS 2018 htv 908 TS 2019 3 365 2 342 -435 51 760 2 688 -760 0 760 2 651 -760 0 300 2 721 -300 0 300 2 721 -300 0 300 2 721 -300 0 300 2 721 -300 0 -2 172 0 36 3 187 -4 971 0 0 -2 283 -5 913 500 0 -2 762 -6 635 0 0 -3 914 -4 935 0 0 -2 214 -4 935 0 0 -2 214 -4 935 0 0 -2 214 -2 359 -827 -3 186 1 2 283 0 2 283 0 2 762 0 2 762 0 3 914 0 3 914 0 2 214 0 2 214 0 2 214 0 2 214 0 2 214 0 2 214 0 Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Investoinnit (1 000 euroa) Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot Alkuper. TA 2015 TP 2014 Muutettu TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 0 0 -100 0 0 0 0 0 -495 -1 516 -160 -2 172 0 -2 172 36 0 -3 035 -1 746 -190 -4 971 0 -4 971 0 0 -3 801 -1 822 -190 -5 913 500 -5 413 0 -100 -3 040 -3 305 -190 -6 635 0 -6 635 0 -100 -2 140 -2 505 -190 -4 935 0 -4 935 0 -100 -2 140 -2 505 -190 -4 935 0 -4 935 0 -100 -2 140 -2 505 -190 -4 935 0 -4 935 0 Hanketasolla sitovat investoinnit (1 000 euroa) Metson ensikertainen kalustaminen Linnainmaan kirjaston ensikertainen kalustaminen Koivistonkylän kirjaston ensikertainen kalustaminen Jääkiekko- ja Nukkemuseon ensikertainen kalustaminen Muumilaakson/Tre-talon ensikertainen kalustaminen Kokoelmakeskuksen ensikertaisen kalustamisen loppuun saattaminen Suomen Pelimuseon ensikertainen kalustaminen Koilliskeskuksen nuorisotilan ensikertainen kalustaminen Hanketasolla sidotut investoinnit yhteensä TA 2016 -400 -300 -45 -125 -250 -150 -200 -65 -1 535 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 115 Tuottajaosa - Pirkanmaan pelastuslaitos Tuottajaosa - Pirkanmaan pelastuslaitos Pirkanmaan pelastuslaitos Pirkanmaan pelastuslaitos huolehtii Pirkanmaan alueen 22 kunnan pelastustoimesta. Palvelutasopäätöksen mukaan pelastuslaitoksen keskeiset tehtävät ovat onnettomuuksien ennaltaehkäisy, ihmisten ja omaisuuden pelastaminen, ympäristön suojaaminen sekä normaaliajan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varau- tuminen. Pelastuslaitos toteuttaa myös ensihoitopalveluita osassa Pirkanmaata sekä järjestää osaltaan ensivastetoiminnan lähes koko Pirkanmaalla. PIRKANMAAN PELASTUSLAITOKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoite 2016 Mittari Palotarkastukset on suoritettu valvontasuunnitelman mukaisesti Suoritetut määräaikaiset palotarkastukset Pelastuslaitoksen toimintavalmiusaikavaatimus on saavutettu palvelutasopäätöksen mukaisesti 1. yksikön ja pelastustoiminnan toimintavalmiusajan saavuttaminen riskiluokittain Työhyvinvointi on parantunut työyhteisötaitoja kehittämällä Työhyvinvoinnin matriisin tulokset Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi Pelastuslaitos jatkaa yhteistoimintaa kuntien sosiaali- ja terveysviranomaisten sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa erityisesti iäkkäiden tai toimintakyvyltään muutoin alentuneiden asumisen paloturvallisuuden parantamiseksi. Palotarkastukset ja muu onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvä valvontatoiminta toteutetaan vuosittain tarkistettavan valvontasuunnitelman mukaisesti. Kuntalaisille sekä yrityksille ja yhteisöille suunnattua turvallisuuskoulutusta toteutetaan koulutussuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Pelastuslaitos tukee kuntien ja niiden toimialojen valmiustoiminnan suunnittelua ja toiminnan käynnistämistä erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa. Valmiussuunnitelmien sähköinen tallennus- ja ylläpitojärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2016 alussa. Järjestelmä helpottaa ja selkeyttää valmiussuunnitelmien pitämistä ajan tasalla. Vuoden 2016 aikana päivitetään valmiussuunnitelmien poikkeusolojen osuudet. Taloussuunnitelmakaudella keskeistä on paloasemaverkoston kehittäminen siten, 116 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 että mahdollistetaan toimintavalmiuden toteutuminen sekä harjoitusolosuhteet palvelutasopäätöksen mukaisesti. Paloasemasuunnittelulla pyritään myös tehostamaan henkilöstöresurssien käyttöä. Paloasemaverkostoa päivitetään tulevien vuosien aikana seuraavasti: Tampereen Tarastenjärvellä pelastuslaitos on mukana kaavoitustyössä mahdollisen koulutuspaloaseman saamiseksi alueelle. Kangasalla kunta on esittänyt pelastuslaitokselle uutta tonttia Vatialasta korvaamaan nykyisen Kangasalan keskustassa olevan paloaseman. Tässä yhteydessä pelastuslaitos tarkastelee myös mahdollisuutta Koulutuspaloasema-konseptin siirtämisestä Tarastenjärveltä Kangasalle. Valkeakoskella on uusi paloasematontti Holmin teollisuusalueella ja rakentaminen pyritään aloittamaan vuoden 2016 aikana. LänsiVesilahden VPK rakentaa omaa toimitilaa, joka valmistuttuaan korvaa Pirkanmaan pelastuslaitoksen vuokraaman Narvan paloaseman. Tilanne- ja johtokeskuksen toiminta vakiinnutetaan ja yhteistyötä rakennetaan eri viranomaisten tilannekeskusten kesken. Talousarviokaudella keskitytään Rantatunnelin käyttöönottoon liittyvään operaatiosuunnitteluun sekä yhteistyöhön toiminnanharjoittaja-allianssin, tieliikennekeskuksen ja poliisin kanssa. Vuonna 2016 on tarkoitus parantaa myös vesialueiden pelastustoiminnan valmiutta Pyhäjärvellä. Pirkanmaan pelastuslaitoksella on toistaiseksi voimassa oleva yhteistoimintasopimus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa ensihoitopalvelun toteuttamisesta. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi 29.9.2014 ensihoidon palvelutasopäätöksen vuosille 2015–2016. Yhteistoiminnan kehittäminen nykyisen palvelutasopäätöksen jatkoksi käynnistetään syksyn aikana. Pirkanmaan pelastuslaitokselle laaditaan työhyvinvointisuunnitelma vuosille 2016–2017. Suunnitelmassa on esitetty keskeiset kehittämiskohteet ja toimenpiteet työhyvinvoinnin parantamiseksi. Eläköitymisten vuoksi korostetaan erikoisosaamisen tiedon keruuta ja mentorointitoimintaa Pirkanmaan pelastuslaitoksen senioriohjelman mukaisesti. Pirkanmaan pelastuslaitos on mukana myös kansallisesti toteutettavissa kahdessa työn tuottavuutta parantavassa kehittämishankkeessa. Tuottajaosa - Pirkanmaan pelastuslaitos PIRKANMAAN PELASTUSLAITOS Tuloslaskelma (1 000 euroa) Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Alkuper. TA 2015 TP 2014 Investoinnit (1 000 euroa) AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto Ennakkomaksut aineellisista hyödykkeistä INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot TS 2017 TS 2018 TS 2019 45 352 330 45 352 330 45 821 330 42 546 330 42 823 400 43 281 300 -2 558 -4 956 -2 190 -5 000 -2 190 -5 000 -2 251 -5 096 -2 300 -5 150 -2 270 -5 170 -2 280 -5 180 -24 906 -26 300 -26 300 -26 484 -26 748 -27 016 -27 286 -4 647 -1 667 -1 802 -3 367 -1 -4 915 -1 899 -1 660 -3 719 -1 -4 915 -1 899 -1 660 -3 719 -1 -4 946 -1 846 -1 810 -3 719 -1 -4 995 -1 864 -1 820 0 -1 -5 045 -1 883 -1 840 0 -1 -5 095 -1 901 -1 840 0 -1 1 0 1 0 1 0 1 0 1 0 1 0 1 0 Muutettu TA 2015 TP 2014 TA 2016 1 000 euroa htv 1 000 euroa htv 1 000 euroa htv 31 220 584 33 114 580 33 276 579 Pirkanmaan pelastuslaitos Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Muut tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus rahavaroihin TA 2016 43 630 272 Henkilöstömenot ja palkalliset henkilötyövuodet (htv) Rahoituslaskelma (1 000 euroa) Muutettu TA 2015 Alkuper. TA 2015 TP 2014 Muutettu TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 1 802 1 0 1 660 1 -50 1 660 1 -50 1 810 1 -50 1 820 1 -100 1 840 1 -50 1 840 1 -100 -1 533 68 -1 600 0 -1 600 0 -1 800 0 -1 850 50 -1 900 0 -2 000 50 0 150 150 150 250 150 230 337 160 160 110 170 40 20 337 -337 0 160 -160 0 160 -160 0 110 -110 0 170 -170 0 40 -40 0 20 -20 0 TP 2014 -675 -858 -1 533 68 -1 465 0 Alkuper. TA 2015 -1 600 0 -1 600 0 -1 600 150 Muutettu TA 2015 -1 600 0 -1 600 0 -1 600 150 TA 2016 -1 800 0 -1 800 0 -1 800 150 TS 2017 -1 800 0 -1 800 50 -1 750 250 TS 2018 -1 800 0 -1 800 0 -1 800 150 TS 2019 -1 900 0 -1 900 50 -1 850 200 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 117 Tuottajaosa - Liikelaitokset Tuottajaosa - Liikelaitokset Liikelaitokset Kaupunginvaltuusto asettaa liikelaitoksille konsernitason omistajan näkökulmasta kaupunkistrategiaan perustuvat toiminnan ja talouden tavoitteet. Tavoitteet esitetään liikelaitoskohtaisissa tarkasteluissa. Liikelaitoksen johtokunta päättää toiminnan kehittämisestä asetettujen tavoitteiden rajoissa sekä seuraa ja raportoi tavoitteiden saavuttamista. Liikelaitoksille asetettujen toiminnan tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan Tampereen toiminnan ja talouden katsauksissa, tilinpäätöksessä ja konsernin toimintakertomuksessa. Liikelaitosten tulee strategiassaan ja käytännön toiminnassaan huomioida kaupungin kokonaisetu ja toimia osaltaan kaupunkistrategiassa esitettyjen strategisten päämäärien toteuttamisen edellyttämin tavoin. Tampereen kaupungin liikelaitoksia ovat Tampereen Vesi, Tampereen Kaupunkiliikenne, Tampereen Infra, Tampereen Ateria ja Tampereen Tilakeskus. Tampereen Logistiikka Liikelaitoksen yhtiöittämisestä päätettiin 19.10.2015. Toimintaa jatkaa Tuomi Logistiikka Oy 1.1.2016 alkaen. Tullinkulman Työterveys Liikelaitos yhtiöitettiin elokuussa 2015 ja yhtiömuotoinen toiminta alkoi 1.11.2015. LIIKELAITOSTEN TUNNUSLUKUJA 1000 euroa Tampereen Vesi Tampereen Kaupunkiliikenne Tampereen Infra Tampereen Ateria Tampereen Tilakeskus Yhteensä 118 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Liikevaihto Liikeylijäämä Korvaus peruspääomasta Bruttoinvestoinnit Henkilötyövuodet 56 700 26 800 56 029 51 765 159 779 351 073 21 000 500 3 200 700 39 449 64 849 -10 500 -890 -222 -24 162 -35 774 -24 300 -3 200 -1 100 -460 -98 180 -127 240 137 326 452 609 249 1 773 Tuottajaosa - Liikelaitokset Tampereen Vesi Liikelaitos Tampereen Vesi Liikelaitos tuottaa toiminta-alueensa vesihuoltopalvelut liiketaloudellisin periaattein johtokunnan vuosille 2015–2025 hyväksymän strategian mukaisesti. Vesihuoltoyhteistyön seudullista järjestämistä koskevat ratkaisut ja vireillä olevien strategisten hankkeiden toteutuminen vaikuttavat merkittävästi Tampereen Veden toimintaan vuodesta 2016 alkaen. TAMPEREEN VESI LIIKELAITOKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoite 2016 Mittari Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden Liikevaihto/HTV Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna Työhyvinvoinnin matriisin tulokset Hinnat ovat suurten kaupunkien keskitason alapuolella Hintataso Vesijohtoveden laatu ja toimitusvarmuus säilyvät korkealla tasolla Asiakastyytyväisyys Vesijohtoverkoston toimintavarmuudesta huolehditaan Verkoston keskimääräinen uusiutumisaika < 100 v. Liikelaitos on edesauttanut päätöksentekoa liittyen seudullisen vesihuollon tulevaisuuden ratkaisuihin yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa Tehdyt toimenpiteet, toteutustilanne Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi Vesihuollon toimintavarmuutta ja veden laatua parannetaan saneeraamalla vesihuoltoverkostoja järjestelmällisesti, tehostamalla vedenkäsittelylaitosten puhdistusprosesseja, lisäämällä automaatiota ja turvaamalla varavoiman saanti toiminnan kannalta tärkeimmissä kohteissa. Vesihuoltoverkostojen rakentamisessa kehitetään rakennuttamis- ja urakointimenettelyjä sekä rakentamiskustannusten seurantaa niin, että kaupungin kasvun edellyttämä verkostojen uudisrakentaminen, uusien runkojohtoyhteyksien mittava rakentaminen kantakaupungin verkoston sisällä ja nykyisten verkostojen riittävä saneeraus kyetään myös tulevaisuudessa toteuttamaan kohtuullisin kustannuksin. Tampereen Veden toimintaympäristössä tapahtuu merkittävä muutos, kun Tampereen keskusjätevedenpuhdistamoyhtiö aloittaa toimintansa ja ryhtyy valmistelemaan seudullista jätevedenpuhdistamoa yhteistyössä Tamperen Veden kanssa. Henkilöstön ammattitaitoa ja työkykyä pidetään yllä täydennyskoulutuksella, aktiivisella työkykyä ylläpitävällä eli tykytoiminnalla ja tarjoamalla mahdollisuuksia tehtäväkiertoon. Tiedonkulku säilytetään avoimena ja yhteistyöhakuisena. Tampereen Veden suurimpia haasteita ovat kasvavien investointitarpeiden rahoitus, jätevedenpuhdistuksen tiukentunei- den lupaehtojen saavuttaminen nykyisillä laitoksilla ilman merkittäviä laajennuksia keskuspuhdistamon käyttöönottoon saakka ja meneillään olevien seudullisten yhteishankkeiden toteuttaminen. Kasvavat investointitarpeet ja samanaikainen käyttökustannusten nousu sekä varautuminen suurhankkeiden toteutukseen aiheuttavat lähes ennallaan pysyvän vedenmyynnin myötä inflaatiotasoa korkeamman taksankorotuspaineen, jota vähennetään omaa toimintaa jatkuvasti tehostamalla. Vesihuoltolain muutokseen perustuen vuoden 2016 talousarvion laskelmissa esitetään huleveden viemäröinti ja vesihuolto laskennallisesti eriytettyinä kokonaisuuksina. Tampereen kaupungin talousarvio 2016 119 Tuottajaosa - Liikelaitokset TAMPEREEN VESI LIIKELAITOS Tuloslaskelma (1 000 euroa) Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Henkilöstömenot ja palkalliset henkilötyövuodet (htv) Tampereen Vesi Liikelaitos 120 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 TP 2014 Alkuper. TA 2015 Muutettu TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 52 910 7 282 82 52 900 26 300 0 52 900 600 0 56 700 740 0 57 900 740 0 58 200 740 0 58 700 740 0 -7 293 -14 235 -11 950 -28 150 -6 150 -8 250 -6 150 -9 330 -6 150 -9 330 -6 150 -9 330 -6 150 -9 330 -5 628 -5 990 -5 990 -5 800 -5 800 -5 800 -5 800 -1 676 -321 -10 110 -1 412 19 599 -1 950 -360 -11 300 -1 500 18 000 -1 950 -360 -11 300 -1 500 18 000 -1 790 -370 -11 500 -1 500 21 000 -1 790 -370 -12 700 -1 500 21 000 -1 790 -370 -13 000 -1 500 21 000 -1 790 -370 -13 500 -1 500 21 000 12 -10 500 -8 9 103 144 -2 000 7 246 0 -10 500 0 7 500 0 -2 000 5 500 0 -10 500 0 7 500 0 -2 000 5 500 0 -10 500 0 10 500 0 0 10 500 0 -10 500 0 10 500 0 0 10 500 0 -10 500 0 10 500 0 0 10 500 0 -10 500 0 10 500 0 0 10 500 Muutettu TA 2015 TP 2014 1 000 euroa 7 625 htv 136 1 000 euroa 8 300 TA 2016 htv 142 1 000 euroa 7 960 htv 137 Tuottajaosa - Liikelaitokset TAMPEREEN VESI LIIKELAITOS Rahoituslaskelma (1 000 euroa) Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Muut tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen Muut maksuvalmiuden muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Muutettu TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 19 599 10 110 -10 496 -604 18 000 11 300 -10 500 0 18 000 11 300 -10 500 0 21 000 11 500 -10 500 0 21 000 12 700 -10 500 0 21 000 13 000 -10 500 0 21 000 13 500 -10 500 0 -29 049 -40 -10 480 -26 300 0 -7 500 -26 300 0 -7 500 -24 300 0 -2 300 -16 700 0 6 500 -17 000 0 6 500 -17 100 0 6 900 -10 480 10 480 -7 500 7 500 -7 500 7 500 -2 300 2 300 6 500 -6 500 6 500 -6 500 6 900 -6 900 0 0 0 0 0 0 0 Vaikutus rahavaroihin Investoinnit (1 000 euroa) Alkuper. TA 2015 TP 2014 TP 2014 0 -5 788 -28 -23 193 -29 009 -40 -29 049 Alkuper. TA 2015 -1 000 -25 200 -100 0 -26 300 0 -26 300 Muutettu TA 2015 -1 000 -25 300 0 0 -26 300 0 -26 300 TA 2016 0 -24 200 -100 0 -24 300 0 -24 300 TS 2017 0 -16 600 -100 0 -16 700 0 -16 700 TS 2018 0 -16 900 -100 0 -17 000 0 -17 000 TS 2019 0 -17 000 -100 0 -17 100 0 -17 100 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 121 Tuottajaosa - Liikelaitokset TAMPEREEN VESI LIIKELAITOS, HULEVEDEN VIEMÄRÖINTI Tuloslaskelma (1 000 euroa) Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Rahoituslaskelma (1 000 euroa) Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta Vaikutus liikelaitoksen rahavaroihin Investoinnit (1 000 euroa) AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiinteät rakenteet ja laitteet INVESTOINNIT YHTEENSÄ NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ 122 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 TP 2014 Alkuper. TA 2015 Muutettu TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 32 0 0 35 35 35 35 -6 -184 0 0 0 0 -10 -190 -10 -190 -10 -190 -10 -190 -182 0 0 -185 -185 -185 -185 -31 -12 -615 -0 -999 -999 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -32 -13 -700 0 -1 095 -1 095 -32 -13 -700 0 -1 095 -1 095 -32 -13 -700 0 -1 095 -1 095 -32 -13 -700 0 -1 095 -1 095 TP 2014 Alkuper. TA 2015 Muutettu TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 -999 615 0 0 0 0 -1 095 700 -1 095 700 -1 095 700 -1 095 700 -1 932 -2 316 -2 316 0 0 0 0 0 0 -1 900 -2 295 -2 295 -1 900 -2 295 -2 295 -1 900 -2 295 -2 295 -1 900 -2 295 -2 295 TP 2014 -1 932 -1 932 -1 932 Alkuper. TA 2015 Muutettu TA 2015 0 0 0 TA 2016 0 0 0 -1 900 -1 900 -1 900 TS 2017 -1 900 -1 900 -1 900 TS 2018 -1 900 -1 900 -1 900 TS 2019 -1 900 -1 900 -1 900 Tuottajaosa - Liikelaitokset TAMPEREEN VESI LIIKELAITOS, VESIHUOLTO Tuloslaskelma (1 000 euroa) Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Rahoituslaskelma (1 000 euroa) Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Muut tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta Vaikutus liikelaitoksen rahavaroihin Investoinnit (1 000 euroa) AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ TP 2014 Alkuper. TA 2015 Muutettu TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 52 878 7 282 82 0 0 0 0 0 0 56 665 740 0 57 865 740 0 58 165 740 0 58 665 740 0 -7 287 -14 051 0 0 0 0 -6 140 -9 140 -6 140 -9 140 -6 140 -9 140 -6 140 -9 140 -5 445 0 0 -5 615 -5 615 -5 615 -5 615 -1 645 -309 -9 495 -1 412 20 598 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -1 758 -357 -10 800 -1 500 22 095 -1 758 -357 -12 000 -1 500 22 095 -1 758 -357 -12 300 -1 500 22 095 -1 758 -357 -12 800 -1 500 22 095 12 -10 500 -8 10 102 144 -2 000 8 245 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -10 500 0 11 595 0 0 11 595 0 -10 500 0 11 595 0 0 11 595 0 -10 500 0 11 595 0 0 11 595 0 -10 500 0 11 595 0 0 11 595 TP 2014 Alkuper. TA 2015 Muutettu TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 20 598 9 495 -10 496 -604 0 0 0 0 0 0 0 0 22 095 10 800 -10 500 22 095 12 000 -10 500 22 095 12 300 -10 500 22 095 12 800 -10 500 -29 049 -10 056 -10 056 0 0 0 0 0 0 -22 400 -5 -5 -14 800 8 795 8 795 -15 100 8 795 8 795 -15 200 9 195 9 195 TP 2014 -3 856 -28 -23 193 -27 077 -40 -27 117 Alkuper. TA 2015 Muutettu TA 2015 0 0 0 0 0 0 TA 2016 0 0 0 0 0 0 -22 300 -100 0 -22 400 0 -22 400 TS 2017 -14 700 -100 0 -14 800 0 -14 800 TS 2018 -15 000 -100 0 -15 100 0 -15 100 TS 2019 -15 100 -100 0 -15 200 0 -15 200 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 123 Tuottajaosa - Liikelaitokset Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen toiminta-ajatuksena on tuottaa korkealuokkaisia joukkoliikennepalveluja kestävän kehityksen mukaisesti, taloudellisesti ja turvallisesti. TKL toteuttaa toiminta-ajatustaan Tampereen kaupungin joukkoliikenneyksikön kanssa solmitun tuotantosopimuksen (2012–2020) mukaisesti. Joukkoliikenteen tilaajana toimiva joukkoliikenneyksikkö määrittelee ajettavat linjat, niiden aikataulut ja autokierrot. Tuottajana toimiva TKL suunnittelee kuljettajien työvuorot ja vastaa tilatun liikenteen hoidosta. Tilaaja järjestää lipunmyynti- ja neuvontapalvelut sekä joukkoliikenteen tiedotuksen ja markkinoinnin. Joukkoliikenneyksikkö maksaa TKL:lle korvauksen ajettujen linjakilometrien, linjatuntien ja autopäivien pe- rusteella. Tuotantosopimus sisältää myös kriteerit palvelun ja kaluston laadulle sekä mahdollisille bonuksille ja sanktioille. Vuonna 2016 on suunniteltu operoitavaksi runsaat 9,1 milj. linjakilometriä, mikä on hieman vuodelle 2015 suunniteltua määrää enemmän. Henkilöstösuunnitelman mukainen henkilötyövuosien suunniteltu määrä laskee edellisvuodesta kuudella. Tuotantohinnat on vuoden 2012 alusta lukien sidottu yksityiseltä sektorilta hankittavan liikennesuoritteen tapaan joukkoliikenteen yleiseen kustannusindeksiin. Tehostamistoimien ansiosta TKL:n talous on ollut vahva ja toiminnallinen tulos ylittänyt budjetoidun. TKL onkin voinut laskea tilaajalta perittäviä tuotantosopimuksen mukaisia hintojaan. Vuoden 2015 3,5%:n suuruisen alennuksen lisäksi vuodeksi 2016 on myönnetty 3,6 %:n alennus. Yhteensä hinnanalennus nousee yli 7 %:iin. Investointien osalta TKL on seurannut tarkasti suoritetilausten määrää ja sopeuttanut kalustonsa sen mukaisesti. Nykyinen suoritemäärä vaatisi noin 12 auton uusinvestointeja. Aiempien vuosien leikkaukset investoinneissa lisäävät jonkin verran tätä tarvetta. Joukkoliikenteen tilaajan operaattoreille asettamat laatutavoitteet ja liikennöinnin luotettavuuden ylläpito edellyttävät myös kaluston suunnitelmallista ja riittävää uusimista. Oman tuotannon roolin mukaisesti TKL on kalustopuolella edelläkävijänä kokeiltaessa esimerkiksi erilaisia tietoteknisiä joukkoliikenteen sovelluksia tai uusia käyttövoimamuotoja. TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoite 2016 Mittari Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden Liikevaihto/HTV Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna Työhyvinvoinnin matriisin tulokset Kapasiteetti on mukautettu tilaajan kilpailuttamissuunnitelmaan Tehdyt toimenpiteet Toiminta on kilpailukykyistä yksityisiin palveluntuottajiin verrattuna Hintataso taloudellinen tulos huomioiden (konserniohjausyksikön arvio) Asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edelliseen vuoteen verrattuna Asiakastyytyväisyysmittauksen tulokset Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen toiminnan organisointitavan selvittämiseksi perustetun työryhmän esitys hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa vuonna 2011. TKL:n osalta keskeisinä tavoitteina ovat pyrkimys kustannustehokkuuden lisäämiseksi, matkustajapalvelun laadun sekä palvelutarjonnan luotettavuuden jatkuva kehittäminen, sairauspoissaolojen hallinta sekä työssä jaksamisen edistäminen. 124 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Toiminnan tehostamisella ja säännönmukaisella henkilöstön koulutuksella on oman palvelun tason ja kustannusrakenteen osalta saavutettu myönteisiä tuloksia. Kilpailukyky yksityiseen sektoriin verrattuna on parantunut selkeästi. Tuotannon kehittämistyön painopistealueina tulevat lähivuosina olemaan palveluhankintoihin ja toimitiloihin liittyvät kysymykset. Yhteistyössä tilaajan kanssa tullaan vastaisuudessakin etsimään Tampereen joukkoliikenteeseen parhaiten soveltuvia kalusto- ja muita teknisiä ratkaisuja, painottaen ympäristöystävällisyyttä, esteettömyyttä ja käyttömukavuutta. Vuoden 2016 talousarviossa on varauduttu kehysneuvotteluiden mukaiseen noin 12 linja-auton hankintaan yhteensä 3,2 milj. eurolla. Uusinvestointien lisäksi suoritetaan entiseen tapaan myös linjaautokalustoon kohdistuvia perusparannustoimenpiteitä. Tuottajaosa - Liikelaitokset TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOS Tuloslaskelma (1 000 euroa) Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Alkuper. TA 2015 TP 2014 Rahoituslaskelma (1 000 euroa) Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Muut tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus rahavaroihin Investoinnit (1 000 euroa) AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Muut pitkävaikutteiset menot AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto INVESTOINNIT YHTEENSÄ Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 28 146 371 3 475 26 800 225 3 475 26 800 225 3 475 26 800 100 3 200 26 300 100 3 200 25 000 100 3 200 24 000 100 3 200 -4 800 -3 972 -5 340 -3 905 -5 340 -3 905 -4 945 -3 905 -5 300 -3 800 -5 050 -3 600 -4 800 -3 450 -11 345 -11 620 -11 620 -11 955 -11 650 -11 050 -10 600 -5 257 -642 -2 490 -444 3 042 -5 995 -669 -2 000 -471 500 -5 995 -669 -2 000 -471 500 -5 550 -766 -2 020 -459 500 -5 500 -700 -2 000 -650 0 -5 300 -700 -2 000 -600 0 -5 150 -650 -2 100 -550 0 0 0 3 042 0 0 500 0 0 500 0 0 500 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Henkilöstömenot ja palkalliset henkilötyövuodet (htv) Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos Muutettu TA 2015 Muutettu TA 2015 TP 2014 1 000 euroa 17 244 htv 326 Alkuper. TA 2015 TP 2014 1 000 euroa 18 284 Muutettu TA 2015 TA 2016 htv 332 TA 2016 1 000 euroa 18 271 TS 2017 htv 326 TS 2018 TS 2019 3 042 2 490 -26 500 2 000 0 500 2 000 0 500 2 020 0 0 2 000 0 0 2 000 0 0 2 100 0 -2 122 -3 000 -3 000 -3 200 -3 300 -3 000 -3 000 13 0 0 0 0 0 0 3 397 -500 -500 -680 -1 300 -1 000 -900 3 397 -3 396 1 -500 500 0 -500 500 0 -680 680 0 -1 300 1 300 0 -1 000 1 000 0 -900 900 0 Alkuper. TA 2015 TP 2014 Muutettu TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 0 0 0 0 -300 0 0 2 122 2 122 13 -3 000 -3 000 0 -3 000 -3 000 0 -3 200 -3 200 0 -3 000 -3 300 0 -3 000 -3 000 0 -3 000 -3 000 0 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 125 Tuottajaosa - Liikelaitokset Tampereen Infra Liikelaitos Tampereen Infra Liikelaitos tarjoaa yhdyskuntatekniikan suunnittelua, paikkatieto- palveluja, rakentamis- ja kunnossapitopalveluja sekä kuljetus- ja korjaamopalveluja Tampereen kaupungin sisäisille asiakkaille. TAMPEREEN INFRA LIIKELAITOKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoite 2016 Mittari Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden Liikevaihto/HTV Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna Työhyvinvoinnin matriisin tulokset Tampereen Infra Liikelaitoksen organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa Toteutustilanne Tuotettujen palveluiden hinta- ja laatutaso vastaa yksityisten kilpailijoi- Toteutunut hinta- ja laatutaso, toteutustilanne (konserniohjausyksikön den tasoa v. 2016arvio,huomioiden sisäinen kate ja eläkemenoperusteiset maksut) Tampereen Logistiikka Liikelaitoksesta siirtynyt vuokraamotoiminta on otettu vastaan ja toiminta järjestetty Infran strategian mukaisella tavalla Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi Tampereen Infra on tehostanut toimintojaan kaupunginvaltuuston joulukuussa 2010 tekemän päätöksen mukaisesti niin, että tehokkuus- ja kannattavuustaso on lähes sama kuin alalla toimivilla yrityksillä. Valtuuston päätöksen perusteella Infralle laadittiin strategia ja kehittämisohjelma. Ohjelman mukaisesti Infran kannattavuustavoite on noussut vuosittain, ohjelman alkuvuosina kahden ja loppuvuosina yhden miljoonan euron vuosiaskeleilla. Vuoden 2016 talousarviossa liikeylijäämätavoitteeksi on suunniteltu 3,2 milj. euroa ja toiminnan laajuudeksi 56,0 milj. euroa. Investointien tasoksi on suunniteltu 1,1 milj. euroa ja poistojen taso on 1,0 milj. euroa. Tampereen Infran kalustoinvestoinnit käsittävät Tampereen Infran omassa toiminnassa ja muiden kaupungin yksiköiden 126 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Tehdyt toimenpiteet toiminnassa tarpeelliset kuljetus- ja konekalustoinvestoinnit. Investoinnit keskittyvät ikääntyvän kaluston korvausinvestointeihin. Toimintaa on tehostettu kehittämisohjelman aikana henkilöstön, tilojen ja kaluston määrän osalta. Samalla on kehitetty yrityskulttuuriin liittyviä tekijöitä, kuten esimiestyötä, asiakaslähtöisyyttä, kustannustietoisuutta ja avointa vuorovaikutusta. Keskeinen painopiste on ollut talousohjauksen kehittäminen. Vuonna 2016 toiminnan tehostaminen muodostuu edelleen näistä toimenpiteistä. Henkilöstön sopeuttamisohjelman jälkeen tehdään maltillisia rekrytointeja. Vuoden 2016 henkilöstösuunnitelmassa henkilötyövuosien määräksi on arvioitu 452, mikä on samalla tasolla kuin vuonna 2015. Valtuuston päättämä Tampereen Infran kehittämisjakso päättyy vuoden 2015 lopussa. Uuden strategian suunnittelu vuosille 2016–2020 on käynnistetty Infran johtokunnassa. Uuteen strategiaan liittyy samanaikaisesti myös Tampereen Infran kehittämisjakson 2011–2015 arviointi ja jatko-toimenpiteiden hyväksyminen kaupunginvaltuustossa. Aktiivinen osallistuminen valtuuston hyväksymän Tampereen toimintamallin uudistamiseen on tärkeää. Tampereen Infran näkökulmasta uudistamisen yksi keskeisistä periaatteista on säilyttää ja edelleen kehittää tilaaja–tuottaja-mallissa saavutettuja kustannushyötyjä, mutta poistaa malliin liittyviä heikkouksia. Käytännön toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi on jo käynnistetty kokeiluluonteisesti esimerkiksi Paikkatietopalveluissa. Myös muita avauksia valmistellaan yhdessä henkilöstön kanssa. Tuottajaosa - Liikelaitokset TAMPEREEN INFRA LIIKELAITOS Tuloslaskelma (1 000 euroa) Liikevaihto Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Korvaus peruspääomasta Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Alkuper. TA 2015 TP 2014 Rahoituslaskelma (1 000 euroa) Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Muut tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen Muut maksuvalmiuden muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto INVESTOINNIT YHTEENSÄ Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot TS 2017 TS 2018 TS 2019 53 505 53 248 56 029 56 050 56 550 56 750 -142 345 0 285 0 335 0 328 0 330 0 330 0 330 -9 961 -25 442 -7 853 -16 779 -7 985 -16 363 -8 487 -17 790 -8 400 -17 900 -8 600 -18 000 -8 600 -18 100 -15 546 -15 189 -15 189 -15 962 -16 000 -16 100 -16 200 -5 985 -878 -1 087 -5 594 3 621 -6 434 -883 -1 037 -3 615 2 000 -6 434 -883 -1 087 -3 642 2 000 -5 529 -1 029 -1 023 -3 337 3 200 -5 550 -1 030 -900 -3 400 3 200 -5 550 -1 030 -900 -3 500 3 200 -5 550 -1 030 -900 -3 500 3 200 1 -890 2 732 0 -890 1 110 0 -890 1 110 0 -890 2 310 0 -890 2 310 0 -890 2 310 0 -890 2 310 Muutettu TA 2015 TP 2014 1 000 euroa 22 409 htv 460 Alkuper. TA 2015 TP 2014 1 000 euroa 22 506 Muutettu TA 2015 TA 2016 htv 451 TA 2016 1 000 euroa 22 520 TS 2017 htv 452 TS 2018 TS 2019 3 621 1 087 -889 -107 2 000 1 037 -890 -100 2 000 1 087 -890 -100 3 200 1 023 -890 -100 3 200 900 -890 -100 3 200 900 -890 -100 3 200 900 -890 -100 -923 -1 100 -1 100 -1 100 -900 -900 -900 159 100 100 100 100 100 100 2 948 1 047 1 097 2 233 2 310 2 310 2 310 2 948 1 047 1 097 2 233 2 310 2 310 2 310 -2 948 -1 047 -1 097 -2 233 -2 310 -2 310 -2 310 0 0 0 0 0 0 0 Vaikutus rahavaroihin Investoinnit (1 000 euroa) TA 2016 67 911 Henkilöstömenot ja palkalliset henkilötyövuodet (htv) Tampereen Infra Liikelaitos Muutettu TA 2015 TP 2014 -923 -923 160 Alkuper. TA 2015 -1 100 -1 100 100 Muutettu TA 2015 -1 100 -1 100 100 TA 2016 -1 100 -1 100 100 TS 2017 -900 -900 100 TS 2018 -900 -900 100 TS 2019 -900 -900 100 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 127 Tuottajaosa - Liikelaitokset Tampereen Ateria Liikelaitos Tampereen Ateria on Tampereen kaupungin liikelaitos, joka vastaa kaupungin ateria- ja siivouspalveluiden järjestämisestä. Tampereen Ateria huolehtii asiakkaiden hyvinvoinnista tarjoamalla täysipainoisia aterioita ja asiakasta tukevia ratkai- suja asiantuntevasti ja kumppanuuksia hyödyntäen. Tampereen Ateria tarjoaa 9,8 milj. ateriaa ja huolehtii tilojen puhtaudesta liki 800 kiinteistössä. TAMPEREEN ATERIA LIIKELAITOKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoite 2016 Mittari Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden Liikevaihto/HTV Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna Työhyvinvoinnin matriisin tulokset Asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edelliseen vuoteen verrattuna Asiakastyytyväisyysmittauksen tulokset Tilakeskukselta siirtynyt puhtaanpitopalvelu on integroitu Ateriaan ja monipalvelutyön laajentaminen lisää tehokkuutta Liikevaihto/htv Tampereen Aterian organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa Toteutustilanne Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi Tampereen Aterian strategiavuosien 2014– 2018 keskeisinä painopisteinä on liiketoimintamallin uudistaminen, tukipalvelujen järjestäminen ja tuottaminen laajempina kokonaisuuksina sekä hyvinvoinnin roolin näkyvyyden lisääminen. Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi löytyvät mm. tuotannon tehostamisesta, tiedolla johtamisen kehittämisestä, asiakasohjautuvuuden ja asiakaslähtöisen palvelumuotoilun lisäämisestä. Liiketoimintamallin uudistamista jatketaan palvelutuotannon tehostamiseksi myös tulevana vuonna. Keskitetyn ateriatuotannon toiminnallista suunnittelua jatketaan syksyllä tehtävien investointilinjausten mukaisesti. Sisäistä tehokuutta parannetaan edelleen tuotannon ohjausta vahvistamalla elintarvikekäytön ja toimitusketjun hallinnan sekä tuotesuunnittelun keinoin. 128 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Tukipalvelujen järjestämisen ja tuottamisen roolia kaupungin toimintamallissa vahvistetaan. Henkilöstöravintolapalvelujen järjestämisratkaisuja uudistetaan kustannustehokkaammiksi tulevana vuonna. Uusia palvelukonsepteja suunnitellaan ja otetaan käyttöön yhdessä asiakkaan kanssa mm. sairaalapalveluissa ja tehostetussa palveluasumisessa. Myös puhtauspalvelujen hinnoittelumalli uudistetaan. Kaupungin tukipalvelujen yhdistämisratkaisujen suunnitteluun osallistutaan ja edetään tehtyjen linjausten mukaisesti. Strategiset kehittämisen painopisteet edellyttävät myös vahvempaa tietotekniikan hyödyntämistä. Tulevana vuonna jatketaan tuotannonohjausjärjestelmän kehittämistä tukemaan paremmin tuotannon suunnittelua ja palvelutuotantoa. Tiedolla johtamisen kehittämistä tukee sähköisen tuloskortin käytön laajentaminen. Myös laatutyökaluja yhtenäistetään vastaamaan laajentunutta liiketoimintaa. Hyvinvoin- nin roolin näkyvyyttä lisätään hyvinvoinnin edistämisen mittareiden seurannalla ja arvioinnilla yhdessä tuotantoalueiden kanssa. Tampereen Aterian henkilöstöstä 95 prosenttia on välittömässä asiakas- ja palvelutuotantotyössä. Työvoiman tarve kokonaisuutena, ottaen huomioon oman ja ulkopuolisen työvoiman, kasvaa 154 palkallisella henkilötyövuodella kuluvan vuoden vuosisuunnitelmaan verrattuna. Työvoiman tarpeen muutos on seurausta siivoustoiminnan yhdistymisestä ja kaupungin palveluverkon laajenemisesta. Palvelutuotannon kehittämistä jatketaan yhdessä henkilöstön kanssa. Osana liiketoimintamallin uudistamista tehdään osaamiskartoitus ja varmennetaan myös moniosaamisen lisääntyminen. Tukipalveluja järjestetään monituottajamallilla, jossa kilpailutus-ja henkilöstösuunnitelma sovitetaan yhteen. Tuottajaosa - Liikelaitokset TAMPEREEN ATERIA LIIKELAITOS Tuloslaskelma (1 000 euroa) Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korvaus peruspääomasta Tilikauden alijäämä (ylijäämä) Alkuper. TA 2015 TP 2014 Investoinnit (1 000 euroa) AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat INVESTOINNIT YHTEENSÄ TS 2017 TS 2018 TS 2019 42 806 130 41 164 250 51 765 308 51 765 308 51 765 308 51 765 308 -11 089 -8 355 -11 558 -9 563 -11 695 -7 994 -11 471 -13 191 -11 471 -13 191 -11 471 -13 191 -11 471 -13 191 -11 862 -12 668 -12 629 -16 238 -16 238 -16 238 -16 238 -2 389 -677 -243 -5 260 819 -2 670 -725 -223 -5 428 100 -2 663 -723 -212 -5 399 100 -3 775 -1 028 -207 -5 463 700 -3 775 -1 028 -207 -5 463 700 -3 775 -1 028 -207 -5 463 700 -3 775 -1 028 -207 -5 463 700 -222 598 -222 -122 -222 -122 -222 478 -222 478 -222 478 -222 478 Muutettu TA 2015 TP 2014 TA 2016 1 000 euroa htv 1 000 euroa htv 1 000 euroa htv 14 929 441 16 015 455 21 041 609 Tampereen Ateria Liikelaitos Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus rahavaroihin TA 2016 40 398 296 Henkilöstömenot ja palkalliset henkilötyövuodet (htv) Rahoituslaskelma (1 000 euroa) Muutettu TA 2015 Alkuper. TA 2015 TP 2014 Muutettu TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 819 243 -221 100 223 -222 100 212 -222 700 207 -222 700 207 -222 700 207 -222 700 207 -222 -179 662 -280 -179 -250 -160 -460 225 -377 308 -264 421 -140 545 662 -661 1 -179 179 0 -160 160 0 225 -225 0 308 -308 0 421 -421 0 545 -545 0 Alkuper. TA 2015 TP 2014 Muutettu TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 0 -7 -50 -80 -52 -36 -20 -102 0 -43 -10 -54 0 -25 -175 3 -179 -150 0 -280 -162 0 -250 -338 0 -460 -334 0 -377 -200 0 -264 -115 0 -140 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 129 Tuottajaosa - Liikelaitokset Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Toiminta-ajatuksensa mukaan Tampereen Tilakeskus Liikelaitos on palveluorganisaatio, joka tiloilla ja kiinteistöpalveluilla luo edellytykset hyville kunnallisille palveluille. Tilakeskus toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti vastaten kestävästä ja elinkaareltaan tarkoituksenmukaisesta rakentamisesta ja kiinteistönpidosta. Tilakeskus huolehtii tilojen ja rakennuskannan monikäyttöisyydestä, tarkoituksenmukaisesta käytöstä ja arvon säilymisestä ennakoivalla ja kestävällä ta- valla. Tilakeskus järjestää joko itse investoiden tai vuokraten tarkoituksenmukaiset tilat kaupungin palvelutuotannolle ja huolehtii tilojen käyttökelpoisuudesta. Nämä tehtävät Tilakeskus hoitaa joko omana työnä tai ulkopuolisten kumppanien avulla. TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoite 2016 Mittari Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden Liikevaihto/HTV Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna Työhyvinvoinnin matriisin tulokset Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen organisointitapa on selvitetty yhdessä konserniohjausyksikön kanssa Toteutustilanne Rakennuskannan arvo säilyy ja korjausvelka pienenee Korjausvelan määrä Kaupungin kiinteistöjen energiankulutus on pienentynyt 1,5 % vuodesta Toteutunut energiankulutus ja uusiutuvan energian kulutus sähköstä 2015 ja uusiutuvan energian osuus sähköstä on 100 % Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi Tilakeskus Liikelaitoksen strategian keskeisenä tavoitteena on toimia kokonaisvastuullisesti ja varmistaa edullinen ja häiriötön toiminta kaikissa olosuhteissa. Tilojen hallintatapa määräytyy taloudellisuuden, palveluverkon tarpeiden ja tarjolla olevien tilaratkaisuvaihtoehtojen perusteella. Tilakeskuksen organisaation kehittämisen lähtökohtana on kohdistaa toiminta ja resurssit niihin ydintehtäviin, joilla on suurin merkitys ja hyöty koko kaupunkikonsernille ja joilla varmistetaan jatkuva ja häiriötön toiminta. Toinen tärkeä tavoite on tilaomaisuuden arvon säilyttäminen sekä sen käytön tehostaminen ja kehittäminen. Tavoitteena on realisoida sellaista omaisuutta, jota ei tarvita kunnan palvelutuotannossa. Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen johtokunta hyväksyi 29.1.2015 Tilakeskuksen strategian vuosiksi 2015–2018. Strategian lähtökohtana on Tampereen kaupunkistrategia, Yhteinen Tampere — Näköalojen kaupunki. Strategian pohjalta on määritelty neljä kehittymisen painopistealuetta: vaikuttava asiakastyö, läpinäkyvä, tehokas ja uudistuva Tilakeskus, asiantuntijuudesta kilpailuetu sekä keskusteleva- ja aktiivinen työyhteisö. 130 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Kaupungin siivoustoiminta keskitettiin Tampereen Ateria Liikelaitokseen 1.8.2015 alkaen. Muuta palvelutuotantoa sopeutetaan ja kehitetään talouden, asiakaspalvelun parantamisen ja käynnissä olevan palvelumallityön tuloksena määriteltyihin tarpeisiin. Tilakeskus toteuttaa vuoden 2016 aikana organisaatiomuutoksen, jolla puretaan liikelaitoksen sisäinen tilaaja–tuottaja-malli siten, että vuoden 2017 alusta Tilakeskuksen liiketoiminta jakaantuu kiinteistökehitykseen ja rakennuttamiseen sekä kiinteistönpitoon. Molemmat liiketoiminta-alueet toimivat yhteistyössä Tilakeskuksen laajan kumppaniverkoston kanssa. Oma palvelutuotanto varmistaa strategisesti tärkeät toiminnat, ja tuotantohenkilöstöä rekrytoidaan tulevaisuudessakin huolehtimaan Tilakeskuksen ydintehtävistä. Tilakeskuksen keskeisenä tavoitteena on parantaa asiakaspalvelua. Asiakastyytyväisyyttä mitataan sekä Tilakeskuksen omalla vuosittaisella mittauksella että osallistumalla valtakunnallisiin asiakastyytyväisyysselvityksiin niiden järjestämisvuosina. Työhyvinvointia seurataan kaupungissa toteutettavalla Kunta10-kyselyllä, sairauspoissaolotilastoilla sekä uudistettavalla Tilakeskuksen henkilöstökyselyllä. Henkilöstökyselyllä saadaan kartoitettua reaaliaikaisesti henkilöstön mielipiteitä esimerkiksi työtyytyväisyydestä, osaamisen kehittämisestä, johtamisesta ja esimiestyöskentelystä sekä muutostilanteista. Tilakeskuksen esimiehille järjestetään esimiesvalmennusta ja -koulutusta, jossa huomioidaan kaupungin varhaisen tuen toimintamalli. Työhyvinvoinnin ja työkykyä tukevien toimenpiteiden edistämiseksi Tilakeskukseen on perustettu työhyvinvoinnin ohjausryhmä. Tilaomaisuuden kehittämisen lähtökohtana on kaupungin palvelumallityön pohjalta syntyvä hyvinvointipalveluiden verkostosuunnitelma ja sen toteuttaminen. Tilakeskuksen rakennus- ja kiinteistöomaisuus jaetaan pidettäviin, kehitettäviin ja pidettäviin, kehittämisen kautta myytäviin sekä suoraan myytäviin kohteisiin. Pidettävät ja kehitettävät kohteet ovat pääasiassa Tampereen kaupungin palvelukäytössä olevia tiloja. Realisointien tavoitteena on mahdollistaa tulevat investoinnit ja pienentää ylläpitokuluja. Tilakeskuksen henkilöstöresurssit vuonna 2016 ovat 249 henkilötyövuotta. Lähiaikoina suurin henkilöstömäärään vaikuttava tekijä oli siivouspalveluiden ja -tuotannon siirtyminen Ateria Liikelaitokselle elokuussa 2015. Voimakkaana Tuottajaosa - Liikelaitokset jatkuvaa eläköitymistä korvataan osittain rekrytoinneilla, ulkoistamisella ja tehtävänkuvien muokkaamisella sekä asiantuntijatehtävissä että kiinteistöteknisessä tuotannossa. Myös uutta henkilöstöä rekrytoidaan maltillisesti toiminnan tarpeiden perusteella. Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen vuoden 2016 talousarvio noudattaa rakenteeltaan edellisten vuosien talousarvioita lukuun ottamatta siivoustoimintaa, joka Ateria Liikelaitoksen ja Tilakeskus Liikelaitoksen toiminnallisten järjestelyiden takia siirtyi 1.8.2015 Ateria Liikelaitokselle. Järjestelyn vaikutus näkyy vuoden 2016 talousarviossa sekä pienempänä liikevaihtona että vastaavasti myös henkilöstökulujen, palveluiden ja aineiden tiliryhmissä. Kuluissa varaudutaan edelleen sisäilmaolosuhteiden hoidosta aiheutuviin kiireellisiin selvitystarpeisiin ja kartoituksiin sikäli, kun ne ovat ennakoitavissa. Tilikauden ylijäämä pienenee vuoden 2015 tasosta noin 2,1 milj. euroa. Muutos johtuu muun muassa poistoista investointien poistopohjan kasvaessa huomat- tavasti. Vuoden 2016 talousarviossa on varauduttu usean palvelukäyttöön soveltumattoman kohteen purkamiseen. Purettavien rakennusten vielä poistamaton osuus on otettu huomioon jo vuoden 2015 tilinpäätösennusteessa. Realisointikohteita ovat Haapasen huvila, Ylioppilastalo ja Lamminpään kirjasto. Tilakeskus pyrkii liikeylijäämätavoitteeseen parantamalla kustannustehokkuutta, rekrytoimalla maltillisesti ja priorisoimalla kunnossapitomäärärahat. TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS Tuloslaskelma (1 000 euroa) Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Henkilöstömenot ja palkalliset henkilötyövuodet (htv) Tampereen Tilakeskus Liikelaitos TP 2014 Alkuper. TA 2015 Muutettu TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 166 722 3 478 5 630 166 893 68 170 1 579 166 879 8 526 1 579 159 779 6 726 1 646 170 204 5 619 746 186 399 4 233 746 203 224 4 480 746 -21 145 -21 449 -26 159 -82 992 -24 910 -25 064 -21 861 -19 701 -23 139 -21 378 -24 907 -23 436 -27 013 -27 036 -12 650 -12 933 -12 585 -9 277 -9 324 -9 371 -9 418 -4 339 -715 -30 490 -36 873 48 171 -5 365 -744 -29 500 -36 400 42 549 -5 190 -724 -29 500 -36 462 42 549 -3 488 -545 -31 900 -41 930 39 449 -3 496 -548 -33 900 -47 395 37 389 -3 504 -550 -35 900 -53 413 40 297 -3 512 -553 -37 900 -58 408 44 610 4 -1 494 -24 162 -3 22 516 162 22 677 0 -1 670 -24 162 0 16 717 195 16 912 0 -1 670 -24 162 0 16 717 195 16 912 0 -1 687 -24 162 0 13 600 195 13 795 0 -1 613 -24 162 0 11 614 195 11 809 0 -1 565 -24 162 0 14 570 195 14 765 0 -1 512 -24 162 0 18 936 195 19 131 Muutettu TA 2015 TP 2014 1 000 euroa 17 703 htv 390 1 000 euroa 18 499 TA 2016 htv 402 1 000 euroa 13 310 htv 249 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 131 Tuottajaosa - Liikelaitokset TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS Rahoituslaskelma (1 000 euroa) Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Muut tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Vaikutus maksuvalmiuteen Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus rahavaroihin Investoinnit (1 000 euroa) AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 132 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 TP 2014 Alkuper. TA 2015 Muutettu TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 48 171 30 490 -25 655 -5 445 42 549 29 500 -25 832 -1 500 42 549 29 500 -25 832 -1 500 39 449 31 900 -25 849 -1 600 37 389 33 900 -25 775 -700 40 297 35 900 -25 727 -700 44 610 37 900 -25 674 -700 -58 416 553 -68 170 2 100 -76 211 2 100 -98 180 2 980 -79 225 4 620 -57 600 2 540 -61 200 200 7 983 5 100 11 500 5 000 4 000 3 000 3 000 -2 319 -16 253 -17 894 -46 300 -25 791 -2 290 -1 864 -73 -2 392 2 392 0 0 -16 253 16 253 0 0 -17 894 17 894 0 0 -46 300 46 300 0 0 -25 791 25 791 0 0 -2 290 2 290 0 0 -1 864 1 864 0 TP 2014 Alkuper. TA 2015 Muutettu TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 -516 -4 169 0 0 0 0 0 -100 0 -125 0 -50 0 0 -399 -52 667 -664 -58 416 553 -57 863 0 -68 170 0 -68 170 2 100 -66 070 0 -76 211 0 -76 211 2 100 -74 111 0 -97 780 -300 -98 180 2 980 -95 200 0 -78 725 -375 -79 225 4 620 -74 605 0 -57 400 -150 -57 600 2 540 -55 060 0 -61 200 0 -61 200 200 -61 000 7 983 5 100 11 500 5 000 4 000 3 000 3 000 Tuottajaosa - Liikelaitokset TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOKSEN TALONRAKENNUSHANKKEET VUOSINA 2016-2019 (1 000 EUROA) Hankkeen nimi VARHAISKASVATUS JA PERUSOPETUS Perusopetus Tampereen kansainvälisen (Amurin) koulun perusparannus ja laajennus Tesoman yhtenäiskoulu ja päiväkoti, perusparannus ja laajennus Pispalan koulun perusparannus Vehmaisten koulu ja päiväkoti Lielahden koulun muutostyöt ja nuorisotilat Lielahden koulun vanhan osan perusparannus Pohjois-Hervannan koulun perusparannus Hyhkyn koulun ja Huovarin päiväkodin perusparannus Olkahisen koulun perusparannus Koulurakennusten pienet hankkeet Varhaiskasvatus Multisillan päiväkoti Kalevanharjun päiväkodin perusparannus Mustametsän päiväkoti ja neuvola Härmälän päiväkoti ja koulu Haukiluoman päiväkoti Messukylän (uusi) päiväkoti Saukonpuiston päiväkoti ja koulu Kanjonin päiväkoti ja koulu Irjalan päiväkoti ja koulu Lielahden uusi päiväkoti Päiväkotien perusparannus Päiväkotien pienet hankkeet LUKIOKOULUTUS Lukioiden pienet hankkeet KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Kulttuuripalvelut Metson tilamuutokset ja perusparannus Tampere-talon tilamuutokset ja laajennus Kulttuurirakennusten pienet hankkeet Vapaa-aikapalvelut Tesoman jäähalli Tesoman palloiluhalli (sisältää kenttälaajennuksen) Liikuntapaikkojen perusparannus Vapaa-aikarakennusten pienet hankkeet SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kissanmaan perhetukikeskuksen perusparannus ja laajennus Hatanpään kantasair. perusparannus 4-5 ja laajennus Hervannan toimintakeskus, terveysaseman perusparannus Koukkuniemen kehittäminen Toukola (huoltorak. päälle) Rauhaniemen sairaalan perusparannus RAUSAN laajennus Uusi Havula Sosiaali- ja terveysrakennusten pienet hankkeet Kust.arvio Aik. kust. arvio Aik. käyttö, tilanne 31.8.2015 164 000 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 38 500 39 600 35 000 33 100 20 000 20 000 9 873 4 500 4 700 0 0 29 500 29 500 910 11 000 9 000 4 800 0 4 700 14 000 11 200 4 000 11 000 4 700 14 000 6 000 0 11 000 0 2 665 391 0 0 200 7 500 5 000 200 0 0 0 4 200 2 900 0 4 500 0 0 900 0 0 0 0 0 5 500 5 000 0 0 0 0 100 4 900 6 500 0 0 0 3 000 0 3 000 0 3 000 1 500 3 000 4 900 1 500 8 000 6 200 6 000 6 000 7 900 4 600 7 400 5 600 4 900 1 000 4 600 6 200 0 4 000 4 600 4 600 0 0 0 61 0 0 0 0 0 0 0 0 0 500 0 3 100 0 0 0 0 0 0 2 000 1 500 300 300 32 380 0 0 200 3 100 3 800 0 0 0 3 700 0 3 500 1 500 300 300 11 100 0 0 7 800 0 2 200 3 000 0 0 3 700 0 3 500 1 500 300 300 4 000 1 400 0 0 0 0 3 000 5 000 1 000 0 2 800 3 500 1 500 300 300 4 000 11 500 16 700 11 500 14 000 1 123 2 473 4 980 11 700 2 000 4 600 1 500 1 300 0 0 1 300 0 0 1 300 8 100 7 800 5 000 7 800 0 784 7 100 3 900 2 000 700 18 900 1 000 0 2 000 700 19 800 0 0 2 000 700 10 800 0 0 2 000 700 16 500 10 000 10 000 4 029 4 700 0 0 0 12 000 13 000 4 326 7 000 0 0 0 4 600 4 600 1 495 0 900 0 0 17 000 5 500 13 000 18 000 10 000 5 500 13 000 26 000 0 0 0 0 5 000 0 200 0 2 000 10 000 0 6 400 0 2 500 2 000 0 6 400 400 2 000 0 1 500 0 13 000 2 000 0 44 100 80 100 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 133 Tuottajaosa - Liikelaitokset Hankkeen nimi Kust.arvio Aik. kust. arvio Aik. käyttö, tilanne 31.8.2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 6 200 5 300 5 300 5 300 2 500 1 600 1 600 1 600 3 000 350 350 1 500 3 000 350 350 2 625 3 000 350 350 2 000 3 000 350 350 2 000 1 500 2 625 2 000 2 000 97 780 78 725 57 400 61 200 400 500 200 0 98 180 79 225 57 600 61 200 Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot -2 980 -5 000 -4 620 -4 000 -2 540 -3 000 -200 -3 000 INVESTOINTIEN NETTORAHOITUS YHTEENSÄ 90 200 70 605 52 060 58 000 Aik. käyttö, tilanne 31.8.2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 26 460 xxx xxx xxx 17 000 KONSERNIHALLINTO Muiden rakennusten perusparannus ja kiinteistötekn. laitteet Sisäilmaolosuhdeinvestoinnit Valmistuneiden kohteiden jälkityöt Suunnittelukustannukset MUUT KIINTEISTÖT Liikelaitosten ja ulosvuokrattujen kiinteistöjen investoinnit TALONRAKENNUKSET YHTEENSÄ 288 200 HYTE JA ENSIKERTAINEN KALUSTAMINEN VUOKRAUKSELLA TAI MUULLA RAHOITUSMALLILLA TOTEUTETTAVISSA HANKKEISSA INVESTOINNIT YHTEENSÄ Hankkeen nimi VUOKRAUKSELLA TAI MUULLA RAHOITUSMALLILLA TOTEUTETTAVAT HANKKEET Vuorestalo Tesomantori (kirjasto, olohuone ja terveysasema) Pispan palvelukeskuksen perusparannus Ateriakeskus Pirkanmaan musiikkiopisto Pohjolankadun tehostetun palveluasumisen yksikkö Tampereen maauimala Kanta-Sarvis I Ratina, Tullinkulman Työterveyden tilat Satamakadun tehostetun palveluasumisen yksikkö Koillisen hyvinvointikeskus Tammelan stadion Yhteensä Tredu Santalahdentie 10 Tredu Hepolamminkatu, B-rakennuksen perusparannus ja muutostyöt Tredu Lempäälä ja Lempäälän lukion tilat Tredu Kangasala Tredu Pirkkala TREDU-Kiinteistöt Oy yhteensä YHTEENSÄ 134 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 288 200 Kust.arvio Aik. kust. arvio 43 500 11 000 19 200 15 000 8 000 12 000 7 000 16 800 7 000 9 900 2 300 17 000 168 700 43 500 xxx xxx 15 000 xxx xxx 0 0 0 23 000 xxx xxx 247 700 15 000 xxx 12 xxx 7 000 xxx xxx xxx xxx 7 200 18 400 18 000 12 400 79 000 xxx 56 xxx xxx xxx xxx xxx xxx xxx xxx xxx xxx xxx xxx xxx xxx xxx xxx xxx xxx Tuottajaosa - Liikelaitokset Vuoden 2016 hankkeiden perustelut Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampereen kansainvälisen (Amurin) koulun perusparannus ja laajennus Amurin koulu valmistui 1954. Rakennuksen koulutilat tarvitsevat täyden perusparannuksen sekä nykyisen että tulevan opetussuunnitelman vaatimat tilamuutokset. Koulua laajennetaan käyttötarkoituksen muututtua Tampereen kansainväliseksi kouluksi. Laajennusosa valmistui elokuussa 2015. Rakennustyöt jatkuvat perusparannusosassa, jossa uusitaan rakennuksen talotekniikka täydellisesti ja parannetaan energiataloutta. Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa 25.3.2010 ja hankesuunnitelma 9.2.2012 sekä toteutussuunnitelma Tilakeskuksen johtokunnassa 24.4.2014. Suunnitteluraha oli vuodelle 2012 ja rakentamisraha on vuosille 2014–2017. Tesoman yhtenäiskoulu ja päiväkoti, perusparannus ja laajennus Tesomajärven koulu (luokat 1–6) ja Tesoman koulu (luokat 7–9) ovat molemmat perusparannuksen tarpeessa. Tavoitteena on muodostaa näistä yksi yhtenäiskoulu 890–990 oppilaalle nykyisen Tesoman koulun yhteyteen. Yhtenäiskoulussa oppimisympäristöjen kehittäminen ja uuden perusopetuslain mukaiset oppilaan tuen tarpeen järjestelyt voidaan ottaa paremmin huomioon. Koulun tiloihin tulisi myös esiopetusta. Tesomajärven koulu poistuu opetuskäytöstä yhtenäiskoulun valmistuttua. Tesoman päiväkoti sijaitsee huonolla sijainnilla liikekeskuksen ja asuintalojen puristuksessa ilman omaa pihaa, ja se on teknisesti erittäin huonokuntoinen. Nykyinen päiväkoti korvataan uudella 140-paikkaisella päiväkodilla koulun yhteydessä. Tesoman koulun tontilla on nykyisin kaksi koulurakennusta, jotka ovat valmistuneet; rakennus 1 vuonna 1972 (perusparannus vuonna 1987) ja rakennus 2 vuonna 1983. Koulut eivät toiminnallisilta eikä teknisiltä ratkaisuiltaan vastaa enää tiloille asetettuja vaatimuksia ja uuden tekniikan sovittaminen niihin on erittäin hankalaa. Perusparannuksen ja uudisrakentamisen yhteydessä toteutetaan toiminnallisia muutoksia vain uudempaan niistä, jossa nykyaikaistetaan talotekniikka ja parannetaan energiataloutta. Tesoman alueen koulupalvelujen (Tesomajärven ja Tesoman koulujen) ja nuorisotilojen tarveselvitys hyväksyttiin 11.10.2011 ja tarkistettiin 24.10.2013 lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa. Tarkistettuun tarveselvitykseen lisättiin myös päiväkodin tarveselvitys. Perusparannus- ja laajennushankkeelle oli suunnitteluraha vuosille 2013–2014 ja rakentamisraha on vuosille 2015–2018. Hankkeelle on budjetoitu ARA:n investointiavustusta vuodelle 2016. Pispalan koulun perusparannus Pispalan koulurakennus on rakennettu vuonna 1942. Koulurakennus tarvitsee perusparannuksen. Samassa yhteydessä tehdään oppimisympäristöjen kehityksen edellyttämät muutostyöt. Perusparannushankkeelle esitetään suunnittelurahaa vuodelle 2016 ja rakentamisrahaa vuodelle 2018. Vehmaisten koulu ja päiväkoti Vehmaisten koulu on purettu sisäilmaongelmien vuoksi ja Vehmaisten päiväkoti on perusparannuksen tarpeessa. Uusi koulu ja päiväkoti rakennetaan nykyisen Vehmaisten koulun tontille. Uudet opetustilat mahdollistavat paremman tilojen käytettävyyden ja muuntojouston. Tilasuunnittelussa on otettu huomioon rakennuksen laajennusmahdollisuus, mikäli alueen oppilasmäärä mahdollisesti kasvaa tulevaisuudessa. Tontilla sijaitseva siirtokelpoinen koulurakennus on toiminnassa rakentamisen ajan ja se puretaan uuden koulurakennuksen valmistuttua ennen pihatöiden aloittamista. Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa 24.10.2013, hankesuunnitelma 28.8.2014 ja toteutussuunnitelma Tilakeskuksen johtokunnassa 28.5.2015. Suunnitteluraha on vuosille 2014–2015 ja rakentamisraha vuosille 2015–2016. Lielahden koulun muutostyöt ja nuorisotilat Koulurakennuksen yhteydessä sijaitseva terveysasema siirtyi kesällä 2014 Lielahtikeskukseen. Esi- ja alkuopetuksen tilat siirtyvät tontilla sijaitsevaan rakennukseen 2. Vapautuvat tilat muutetaan opetuskäyttöön soveltuviksi. Nykyisiin opetustiloihin tehdään muutoksia, joilla tehostetaan tilojen käytettävyyttä ja muuntojoustoa. Rakennuksen talotekniikka uusitaan lähes täydellisesti sekä parannetaan energiataloutta. Nykyinen Lentävänniemen nuorisokeskus siirtyy Lielahden koulun päärakennuksen yhteyteen toteutettavaan laajennusosaan. Lielahden koulu on yksi Tampereen kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman kohteista, tästä syystä Lielahdenkadun ja Teivaalantien vastaiselle rajalle rakennetaan meluaita. Piha-alueelle tehdään uudistuvan toiminnan edellyttämät muutokset. Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa 20.3.2014 ja hankesuunnitelma 11.12.2014. Suunnitteluraha on vuodelle 2015 ja rakentamisraha vuosille 2015–2017. Lielahden koulun vanhan osan perusparannus Vanha osa koostuu kahdesta rakennuksesta (1 ja 2). Lielahden koulun rakennukseen 2 keskitetään koulun esi- ja alkuopetus. Rakennuksesta tehdään esteetön ja sinne lisätään wc-tilat. Perusparannuksen yhteydessä rakennuksen välipohjat puhdistetaan ja kellarin tilat poistetaan käytöstä. Tilapinnat uudistetaan. Puhtaaksimuurattujen julkisivujen saumat uusitaan. Rakennuksen talotekniikkaa uudistetaan. Rakennus 1 on entinen opettajien asuinrakennus, joka on otettu koulukäyttöön 1960-luvulla. Jatkossa rakennukseen sijoitetaan aineopetustiloja. Kuntotutkimusten perusteella on todettu että rakennus vaatii perusparannuksen. Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa 20.3.2014. Suunnitteluraha on vuodelle 2016 ja rakentamisraha vuosille 2017–2018. Tampereen kaupungin talousarvio 2016 135 Tuottajaosa - Liikelaitokset Koulurakennusten pienet hankkeet Määräraha käytetään perusopetuksen tilojen tilamuutoksiin ja pieniin perusparannuksiin, piha-alueiden perusparannuksiin, turvallisuutta parantaviin hankkeisiin ja koulujen atk-kaapeloinnin laajentamiseen erillisen vuosisuunnitelman mukaan sekä erillishankkeina toteutettavien julkisivujen ja ikkunoiden perusparannustöihin. Kalevanharjun päiväkodin perusparannus Kalevanharjun päiväkoti toimii vuonna 1925 valmistuneessa puurakennuksessa. Päiväkodin tilat vaativat perusparannuksen. Kiinteistön bruttoala on noin 600 m². Perusparannushankkeen tarveselvitys on hyväksytty lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa 9.2.2012 ja hankesuunnitelma 11.12.2012. Suunnittelu- ja rakentamisraha on vuosille 2015–2016. Härmälän päiväkoti ja koulu Härmälän päiväkoti ja terveysasema on suljettu sisäilmaongelmien vuoksi. Terveysaseman toiminnat siirtyivät Kanta-Sarviksen kiinteistöön. Vanha rakennus puretaan ja tilalle rakennetaan uudisrakennus. Päiväkodin lapsimäärää kasvatetaan 140 lapseen, lisäksi tiloihin sijoitetaan pienten lasten koulun, esi- ja alkuopetuksen (luokat 1–2) tilat yksisarjaisena. Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa 20.11.2014 ja hankesuunnitelma 17.6.2015. Hankkeella korvataan Lepolan päiväkoti. Hankkeelle esitetään suunnittelu- ja rakentamisrahaa vuosille 2016–2017. Päiväkotien perusparannus Määrärahaa käytetään kaupungin omistuksessa olevien päiväkotitilojen perusparannukseen, jossa uudistetaan vanhaa tekniikkaa ja parannetaan olosuhteita. Lisäksi tehdään toiminnallisia muutoksia. Päiväkotien perusparannustarpeista on laadittu suunnitelma, josta esitetään toteutettavaksi 2–3 päiväkotia vuosittain kiireellisyysjärjestyksessä. Perusparannettavat hankkeet täsmentyvät päivähoidon tilakartoituksen ja kohteiden korjausvelan perusteella. Vuodelle 2016 toteutettavaksi 136 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 suunniteltuja perusparannuksia ovat Lamminpään, Hyhkyn ja Kämmenniemen päiväkotien perusparannukset. Päiväkotien pienet hankkeet Määräraha käytetään päiväkotien pieniin perusparannus- ja muutostöihin sekä pihaalueiden perusparannuksiin, jotka yksilöidään vuosisuunnitelmavaiheessa päivähoidon kanssa yhteisesti sopien. Lukiokoulutus Lukioiden pienet hankkeet Määräraha käytetään lukioiden tilojen pieniin perusparannus- ja muutostöihin erillisen vuosisuunnitelman mukaan. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Metson tilamuutokset ja perusparannus Hanke sisältää pääkirjasto Metson tilojen ja tekniikan perusparannuksen. Vuosina 2010 ja 2011 toteutettiin lainaus- ja palautustilojen uudelleenjärjestelyt, jotka mahdollistivat asiakkaiden laajan itsepalvelun. Kirjaston uusien toimintatapojen edellyttämää teknistä varustamista jatketaan, pohjakerroksen laajennusvara otetaan käyttöön kirjavarastoksi. Muumilaakson ja kivimuseon siirryttyä muualle tulevat rakennuksen kaikki tilat kirjaston omaan käyttöön, muun muassa lehtilukusali siirtyy Metsoon. Tarveselvitys hyväksyttiin sivistys- ja elämänlaatupalveluiden lautakunnassa 10.9.2008 ja hankesuunnitelma 4.11.2010. Hankkeelle on suunnittelu- ja rakentamisraha vuosille 2015–2017. Tampere-talon tilamuutokset ja laajennus Määrärahalla parannetaan Tampere-talon toimintaedellytyksiä ja tilankäytön tehokkuutta. Tiloja laajennetaan uudella monitoimisalilla ja studiolla. Sorsapuistosalin akustisia ominaisuuksia parannetaan orkesterin harjoittelun mahdollistavaksi ja näin vapauttaa pääsalia enemmän muuhun käyttöön. Olemassa oleviin kokous- ja studiotiloihin suunnitellaan tilat Muumimuseolle. Aulatiloja uudistetaan ja sinne rakennetaan uusi lipputoimisto ja myymälä nykyisen lipunmyynnin tiloihin. Nykyinen Cafe Soolo muutetaan kaksikerroksiseksi ravintolaksi. Ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2014 uudistettiin teknisiä järjestelmiä nykymääräysten mukaisiksi. Tampere-talossa otettiin käyttöön kaukokylmään perustuva jäähdytysjärjestelmä. Tampere-talo Oy:n taloudelliset toimintaedellytykset paranevat laajennuksen johdosta. Hanke perustuu Tampere-talo Oy:n esittämään tarveselvitykseen. Tarveselvitys hyväksyttiin sivistys- ja elämänlaatupalveluiden lautakunnassa teknisten uudistusten osalta 24.4.2014 ja tilamuutoksien 18.6.2014. Hankesuunnitelma hyväksyttiin 20.11.2014. Hankkeelle on suunnitteluraha vuosille 2014–2015 ja rakentamisraha vuosille 2015–2017. Kulttuurirakennusten pienet hankkeet Määräraha käytetään kulttuuri- ja nuorisotilojen sekä Tampere-talon pieniin perusparannus- ja muutostöihin erillisen vuosisuunnitelman mukaan. Lisäksi määrärahasta kohdistetaan 0,7 milj. euroa Vanhaan kirjastotaloon tuleviin muutoksiin. Tesoman jäähalli Tesoman jäähalli on kiinteistön ylläpidon näkökulmasta elinkaarensa päässä. Laitoksen kylmätekniikka on uusittava, koska järjestelmässä olevan kylmäaineen R22 käyttö ei ole enää sallittua. Uusiminen koskee kentän rataputkistoa ja pohjalaattaa sekä koko kylmätekniikkaa automaatioineen. Samalla olisi uusittava myös jäähallin ilmastointi ja sähköjärjestelmät. Keväällä 2015 todetun sisäilmaongelman vuoksi ympäristövalvonta määräsi hallin käyttökieltoon. Kohteen rakennustekninen kunto (muun muassa kantavat rakenteet, seinät, vesikatto) on tehtyjen selvitysten mukaan kaikilta osiltaan niin heikko, että kaikki vanhat rakenteet on purettava ja tilalle on tehtävä uusi halli. Hankkeelle esitetään suunnittelu- ja rakentamisrahaa vuosille 2016–2017. Tuottajaosa - Liikelaitokset Tesoman palloiluhalli (sisältää kenttälaajennuksen) Tesoman alueen uusi palloiluhalli rakennetaan Tesoman koulun välittömään läheisyyteen, urheilukentän toiselle puolelle. Päivisin halli on koulun käytössä, iltaisin ja viikonloppuisin halli on kuntalaisten tapahtuma- ja liikuntakäytössä. Liikuntapalvelut toimii pääkäyttäjänä. Tesoman koulu on liikuntapainotteinen ja palloilutilojen sijoittuminen koulun läheisyyteen tarjoaa entistä paremmat mahdollisuudet tämän painotuksen monipuolistamiseen. Tesoman palloiluhallin rakennushanke yhdessä koulun kanssa vaati oman kaavamuutoksen, joka sisältää myös pallokentän ja liikuntapuiston alueen. Hankkeelle oli suunnitteluraha vuodelle 2014 ja rakentamisraha on vuosille 2015–2016. Hankkeelle on budjetoitu rahoitusosuutta vuosille 2015–2016. Liikuntapaikkojen perusparannus Määrärahaa käytetään kaupungin omistuksessa olevien liikuntatilojen perusparannukseen, jossa uudistetaan vanhaa tekniikkaa ja parannetaan olosuhteita. Lisäksi tehdään toiminnallisia muutoksia. Liikuntatilojen perusparannustarpeista on laadittu suunnitelma, josta esitetään toteutettavaksi 1–2 kohdetta vuosittain kiireellisyysjärjestyksessä. Sivistys- ja elämänlaatupalveluiden lautakunta on 20.11.2014 asettanut perusparannukset kiireellisyysjärjestykseen ja vuosien 2016– 2020 aikana toteutetaan Kaukajärven vapaa-aikatalon, Pyynikin palloiluhallin ja Hervannan vapaa-aikakeskuksen perusparannukset. Lautakunnan esittämistä perusparannushankkeista Kaukajärven soutu- ja melontastadionin perusparannus on vuorossa edellä mainittujen jälkeen määrärahojen asettamissa rajoissa. Vapaa-aikarakennusten pienet hankkeet Määräraha käytetään vapaa-aikatoimen käytössä olevien rakennusten pieniin perusparannus- ja muutostöihin erillisen vuosisuunnitelman mukaan. Määrärahasta kohdistetaan 0,2 milj. euroa erityisesti uimarantojen rakennusten uusimiseen ja perusparannukseen erillisen suunnitelman mukaan. Sosiaali- ja terveyspalvelut Kissanmaan perhetukikeskuksen perusparannus ja laajennus Kissanmaan perhetukikeskus toimii vuonna 1962 rakennetussa Kissanmaan lastentalossa. Toiminta rakennuksessa on muuttumassa. Tilantarve on muuttunut siten, että Kissanmaalle voidaan keskittää nykyisten perhetukikeskusten kaikki 4–12-vuotiaat lapset sekä Leinolan lastenpsykiatrinen osasto. Raholan perhetukikeskuksesta voidaan luopua ja Leinola jää nuorten hoitopaikaksi. Tilaa varataan myös lastensuojelun perhehoidon tuelle ja erityispalvelujen tukitoiminnoille. Tämän hankkeen yhteydessä on tarkoitus rakentaa perhetukikeskukselle uusi laajennusosa ja tehdä olemassa olevaan rakennukseen perusparannuksen yhteydessä muuttuvan toiminnan tarvitsevat tilamuutokset. Kissanmaan perhetukikeskuksen perusparannus- ja laajennushankkeen tarveselvitys on hyväksytty lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa 28.10.2010 ja hankesuunnitelma 17.1.2012. Toteutussuunnitelma hyväksyttiin Tilakeskuksen johtokunnassa 28.8.2014. Hankkeelle oli suunnitteluraha vuodelle 2012 ja rakentamisraha on vuosille 2014–2016. Hatanpään kantasairaalan perusparannus 4–5 ja laajennus Sairaalan leikkaussalit ovat toiminnallisesti ja teknisesti vanhanaikaiset ja vaativat perusparannusta. Lisäksi päiväkirurgian yksikön kasvava leikkaustoiminta ja yhteistyön kehittäminen poliklinikkatoimintojen kanssa edellyttää molemmille yksiköille lisätiloja. Samassa hankkeessa esitetään toteutettavaksi myös Hatanpäälle keskittyvän välinehuollon tarvitsemat parannukset ja lisätilat. Arkiston ja kassatoimintojen muutto Sarvikseen vapauttaa sairaalan sisääntuloaulasta tilaa muuhun käyttöön. Aulan perusparannus ja toiminnallinen muutos on ajankohtainen viereisten ja yläpuolisten perusparannustöiden yhteydessä vuosina 2015–2016. Aulan muutosalueen laajuus on noin 600 br-m², mikä sisältyy yllä mainittuihin aloihin. Koukkuniemen kehittäminen Vanhusten hoitopaikkojen tarve lisääntyy merkittävästi tulevien vuosien aikana. Palveluverkkosuunnitelmassa on esitetty toteutusmalli hoitopaikkatarpeen ratkaisuksi. Sen yhtenä osana on Koukkuniemen alueen kehittäminen. Koukkuniemen vanhempi rakennuskanta on toiminnallisesti ja teknisesti perusparannusvaiheessa alle 10 vuoden kuluessa. Alueen kehittämiseksi on tutkittu useita ratkaisuvaihtoehtoja. Samalla toteutetaan rakennemuutosta laitoshoidosta avohoitoon ja tehostettuun palveluasumiseen. Uudisrakennuksia on toteutettava ensin, jotta mahdollistetaan perusparannusten käynnistäminen. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin Jukolan perusparannus ja Impivaara-uudisrakennus vuosina 2012–2014. Kehittämistä viedään eteenpäin yhdessä Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) kanssa, jolta kaupunki on saanut ja voi hakea investointiavustusta hankkeille. ARA on edellyttänyt yleissuunnitelman laatimista Koukkuniemen alueen kehittämisestä ennen uusien investointiavustusten myöntämistä. Yleissuunnitelmassa (2014) on esitetty, kuinka Koukkuniemen aluetta kehitetään siten, että alueelle syntyy ikäihmisten asumisen lisäksi myös muuta asumista. ARA:n tavoitteiden mukaisesti suuria erityisryhmien asumisen keskittymiä kehitetään monenlaista asumista mahdollistaviksi alueiksi. ARA avustukset lasketaan suoraan asukkaiden hyväksi vuokranmaksua keventämään. Koukkuniemen 10,7 ha tontin kaavamuutos on käynnissä ja tavoitteena on kaavan vahvistuminen 2017 aikana. Siinä tontin itäpää kehitetään asuinalueeksi ja länsipäähän mahdollistetaan tehostetun palveluasumisen lisärakentaminen. Toukola huoltorakennuksen päälle Koukkuniemen kehittämisen toisessa vaiheessa toteutetaan huoltorakennuksen (2008) ja nykyisen pysäköintialueen päälle ryhmäkotiasuntoja sisältävä rakennus, jossa tarjotaan tehostettua palveluasumista ryhmäkodissa 112–120 asukkaalle. Lisäksi Toukolan 1. kerrokseen suunnitellaan kaikkia Koukkuniemen asukkaita palvelevia tiloja kuten hammashoito, kuntosali, kampaaja, hieroja, jalkahoitaja, kirjasto. Tampereen kaupungin talousarvio 2016 137 Tuottajaosa - Liikelaitokset Esitys sisältyy jo vuonna 2012 valmistuneeseen ikäihmisten sairaalatyöryhmän loppuraporttiin, jossa on selvitetty ikäihmisten asumista sairaaloissa ja tarvittavia toimenpiteitä sen ehkäisemiseksi. Hankkeelle esitetään suunnittelu- ja rakentamisrahaa vuosille 2016–2018. Hankkeelle on haettu ja saatu alustava varaus ARA:n investointiavustukseen ja korkotukeen. Investointiavustus on budjetoitu vuosille 2016–2018. RAUSAN laajennus Rauhaniemen sairaalan (RAUSA) viereen rakennetaan laajennus, johon tulisi 6 ryhmäkotia, yksi kuhunkin kerrokseen, yhteensä 84–90 asukaspaikkaa. Tarkoitus on, että näistä osa toimisi kerroksittain parina Rausan perusparannettavan osan, vain 13-paikkaisille ryhmäkodeille. Haasteena on vanhan osan ja uudisrakennuksen lattiatasojen yhteensovittaminen. Rausan perusparannus tapahtuu vasta laajennuksen valmistuttua. Hanke liittyy Koukkuniemen kehittämiseen ja uusien ikäihmisten asuntojen rakentamiseen ennen vanhojen perusparannusta. Hankkeelle esitetään suunnittelurahaa vuodelle 2016 ja rakentamisrahaa vuosille 2017–2018. Hankkeelle on haettu ja saatu alustava varaus ARA:n investointiavustukseen ja korkotukeen. Investointiavustus on budjetoitu vuosille 2016–2018. Sosiaali- ja terveysrakennusten pienet hankkeet Määräraha käytetään sosiaali- ja terveystoimen toimitilojen pieniin perusparannus- ja muutostöihin sekä toiminnan edellyttämiin toiminnallisiin muutoksiin erillisen vuosisuunnitelman mukaan. Vuoden 2017 määrärahasta kohdistetaan 0,5 milj. euroa Linnainmaan terveysaseman muutostöihin. pihatyöt ja valmistuneissa kohteissa todettuja käyttöä haittaavia puutteita. Konsernihallinto Suunnittelukustannukset Määräraha käytetään sellaisten hankkeiden esi- ja hankesuunnitteluun, joilla ei ole yksilöityä talousarviomäärärahaa. Hankkeiden toteutuessa kustannukset siirretään kyseisille projekteille. Muiden rakennusten perusparannus ja kiinteistötekniset laitteet Määrärahaa käytetään vuokrattuihin tiloihin tehtäviin muutostöihin vuokralaisten tarpeiden mukaan ja lukuisiin pieniin perusparannus- ja muutostöihin erillisen vuosisuunnitelman mukaan sekä mahdollisiin ennalta arvaamattomiin pieniin töihin. Määrärahasta käytetään myös energiansäästötoimiin noin 0,8 milj. euroa sellaisissa kohteissa, joissa ei tehdä muita perusparannustöitä. Määrärahaa käytetään lisäksi rakennuksissa olevien teknisten laitteiden ajanmukaistamiseen sekä rakennuksien liittämiseen rakennusautomaatiojärjestelmien ja kulunvalvonnan piiriin. Lisäksi määrärahasta kohdistetaan 0,4 milj. euroa Keskusvirastotalon matalan osan julkisivujen perusparannukseen ja 0,9 milj. euroa Hatanpään kartanon julkisivun perusparannukseen sekä salaojien rakentamiseen. Sisäilmaolosuhdeinvestoinnit Määräraha käytetään rakennusten sisäilma- ja kosteusongelmia aiheuttavien teknisten ja rakenteellisten investointien toteuttamiseen kohteissa, joissa ei tehdä muita perusparannustöitä. Määräraha mahdollistaa toiminnan edellyttämien sisäilmaolosuhteiden parantamisen ja kiinteistöjen teknisten ja rakenteellisten ongelmien hoitamisen. Valmistuneiden kohteiden jälkityöt Määrärahalla hoidetaan edellisinä vuosina valmistuneiden kohteiden jälkitöitä, kuten Muut kiinteistöt Liikelaitosten ja ulosvuokrattujen kiinteistöjen investoinnit Määrärahalla toteutetaan liikelaitosten rationalisointi-investointeja sekä liikelaitosten pieniä perusparannus- ja korjausinvestointeja ja toiminnan edellyttämiä toiminnallisia muutoksia sekä vuokrattujen kohteiden kalustamista. Vuodelle 2017 esitetystä määrärahasta 0,625 milj. euroa kohdentuu Ateriakeskuksen edellyttämiin muutoksiin muissa olemassa olevissa palvelurakennuksissa. Lisäksi määrärahaa käytetään kehitettävien ja realisoitavien kiinteistöjen kehityskustannuksiin sekä kaupungin ulkopuolisille suoritettavan tilavuokrauksen edellyttämiin ja vuokratuottojen lisäykseen tähtääviin toimenpiteisiin. Tulot Talonrakennushankkeiden tulot muodostuvat Tesoman palloiluhallille budjetoidusta rahoitusosuudesta, Tesoman yhtenäiskoululle, Koukkuniemen Toukolalle ja RAUSAN laajennukselle budjetoidusta ARA:n investointiavustuksista sekä kiinteistöomaisuuden myynneistä. Hyvinvointiteknologia ja ensikertainen kalustaminen vuokrauksella tai muulla rahoitusmallilla toteutettavissa hankkeissa Määrärahaa käytetään ulkopuoliselta kiinteistönomistajalta vuokrattujen tai muulla kuin investointimäärärahalla toteutettujen hankkeiden käyttäjälähtöisiin investointeihin, joita ei sisällytetä vuokra- tai rahoitus- 138 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 sopimukseen. Tällaisia hankintoja voivat olla esimerkiksi joidenkin useamman käyttäjän tilojen kalustaminen ja hyvinvointiteknologiaan liittyvät hankinnat. Vuosina 2016–2018 tällaisia hankkeita ovat muun muassa Pispan Palvelukeskuksen laajennus, Pohjolankatu, Tesomantori, Koillisen hyvinvointikeskus ja Vuorestalo. Tuottajaosa - Liikelaitokset Taloussuunnitelmakauden 2017–2019 hankkeiden perustelut Varhaiskasvatus ja perusopetus Pohjois-Hervannan koulun perusparannus Pohjois-Hervannan koulurakennus on rakennettu vuonna 1975. Koulurakennus tarvitsee perusparannuksen. Samassa yhteydessä tehdään oppimisympäristöjen kehityksen ja kouluverkkopäätösten edellyttämät muutostyöt. Perusparannushankkeelle esitetään suunnittelu- ja rakentamisrahaa vuosille 2019–2020. Hyhkyn koulun ja Huovarin päiväkodin perusparannus Hyhkyn koulu on rakennettu vuonna 1903 ja lisärakennus 1998. Huovarin päiväkoti toimii Hyhkyn koulun yhteydessä. Rakennukset tarvitsevat perusparannuksen. Samassa yhteydessä tehdään oppimisympäristöjen kehityksen edellyttämät muutostyöt. Perusparannushankkeelle esitetään suunnittelurahaa vuodelle 2018 ja rakentamisrahaa vuodelle 2019. Olkahisten koulun perusparannus Olkahisten koulurakennukset on rakennettu vuonna 1960, laajennus ja muutostyöt valmistuivat vuosina 1985 ja 1991. Rakennukset tarvitsevat perusparannuksen. Samassa yhteydessä tehdään oppimisympäristöjen kehityksen edellyttämät muutostyöt. Perusparannushankkeelle esitetään suunnittelu- ja rakentamisrahaa vuosille 2019–2020. Multisillan päiväkoti Nykyinen Multisillan päiväkoti kärsi vakavista sisäilmaongelmista ja se on purettu vuonna 2015. Vanha päiväkodin tontti kaavoitetaan yhdessä viereisen koulutontin kanssa asuinkäyttöön. Uusi päiväkotirakennus on tarkoitus rakentaa Lempääläntien toiselle puolelle. Suunnitelmissa varaudutaan esi- ja alkuopetuksen tilojen laajennusosalle myöhemmässä vaiheessa. Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa 23.4.2015. Hankkeelle esitetään suunnittelu- ja rakentamisrahaa vuosille 2019–2020. Mustametsän päiväkoti ja neuvola Koivistonkylä-Veisu alueen päivähoitopaikkatarpeen tyydyttämiseksi on tarkoitus rakentaa uusi päiväkoti ja neuvola Nekalan kaupunginosaan Normaalikoulun läheisyyteen. Päivähoitotilojen lisäksi rakennukseen tulee esiopetuksen tilat 3-sarjaisena. Rakennukseen keskitetään myös eteläisen palvelualueen neuvolapalveluja. Rakennettava päiväkoti korvaa huonokuntoisen ja tämän vuoksi käytöstä poistuvan Nekalan päiväkodin. Hankkeen edellyttämä kaavamuutos on valmisteltavana. Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa 26.3.2015. Hankkeelle esitetään suunnittelurahaa vuodelle 2017 ja rakentamisrahaa vuodelle 2018. Haukiluoman päiväkoti Haukiluoman päiväkodin uudisrakennus rakennetaan Haukiluoman alueen palvelusuunnitelman mukaisesti 160 lapselle. Hankkeen edellyttämä kaavamuutos on valmisteltavana. Hankkeelle esitetään suunnittelu- ja rakentamisrahaa vuosille 2017–2018. Messukylän (uusi) päiväkoti Messukylän päiväkodin uudisrakennus rakennetaan Messukylän koulun välittömään läheisyyteen. Päiväkoti mitoitetaan 160 lapselle. Rakennuksen valmistuttua Messukylän vanhasta päiväkodista luovutaan. Hankkeelle esitetään suunnittelu- ja rakentamisrahaa vuosille 2018–2019. Saukonpuiston päiväkoti ja koulu Nykyisen erityiskoulun yhteyteen rakennetaan palveluverkkopäätösten toteutuessa 160-paikkainen päiväkoti ja luokkien 0–6 tilat kaksisarjaisena. Koulu koostuu kahdesta rakennuksesta. Toinen rakennus perusparannetaan ja toinen puretaan laajennusosan tieltä. Vaihtoehtoisesti rakennetaan uudisrakennus vanhojen rakennuksien tilalle. Hankkeen edellyttämä kaavamuutos on valmisteltavana. Hankkeelle esitetään suunnittelu- ja rakentamisrahaa vuosille 2019–2020. Kanjonin päiväkoti ja koulu Koulu muuttuu kouluverkkopäätösten toteutuessa päiväkodiksi ja luokkien 0–4 kouluksi. Tällä hetkellä tilat ovat koulun käytössä (luokat 1–6). Muutostyö- ja laajennushankkeelle esitetään suunnittelu- ja rakentamisrahaa vuosille 2019–2020. Irjalan päiväkoti ja koulu Irjalan päiväkoti on perusparannuksen tarpeessa. Päiväkodin lapsimäärää kasvatetaan, lisäksi tiloihin sijoitetaan pienten lasten koulun, esi- ja alkuopetuksen (luokat 0–2) tilat kaksisarjaisena alueen palvelusuunnitelman mukaisesti. Rakennus perusparannetaan ja rakennetaan sille laajennusosa tai vaihtoehtoisesti rakennetaan uudisrakennus vanhan rakennuksen tilalle. Hankkeelle esitetään suunnittelu- ja rakentamisrahaa vuosille 2017–2018. Lielahden uusi päiväkoti Lielahden päiväkoti on suljettu sisäilmaongelmien vuoksi ja vaatii perusparannuksen. Päiväkoti puretaan ja rakennetaan uudisrakennus vanhan tilalle. Samalla paikkamäärää kasvatetaan 160-lapseen. Hankkeelle esitetään suunnittelu- ja rakentamisrahaa vuosille 2019–2020. Sosiaali- ja terveyspalvelut Hervannan toimintakeskus, terveysaseman perusparannus Hervannan toimintakeskuksessa sijaitsevan terveysaseman tilat kärsivät sisäilmaongelmista. Ongelmien ratkaisu vaatii rakennuksen laajaa ja perusteellista saneerausta. Samalla terveysaseman sisäistä tilajakoa parannetaan ja toteutetaan tilajakomuutosten ja nykytekniikan edellyttämät talotekniikan muutostyöt. Kohteen rakennesuunnittelija ja sisäilmatutkija ovat antaneet lausunnon, jossa todetaan myös rakennuksen julkisivun tarvitsevan erittäin laajan ja suuritöisen korjauksen. Terveysasemarakennuksen sisäilmaongelmien sekä kosteus- ja mikrobivaurioiden korjaustöiden alaisten tilojen bruttoala on 3 582 brm2. Rakennus on suojeltu asemakaava- Tampereen kaupungin talousarvio 2016 139 Tuottajaosa - Liikelaitokset Koukkuniemen kehittäminen - tulevat hankkeet vuodelle 2014, mutta hanketta päätettiin siirtää hoivapaikkojen puutteen ja Rausan hyvän teknisen kunnon vuoksi. Rausan laajennus toteutetaan ensin, jotta saadaan väistötilaa asukkaille. Suunnittelu- ja rakentamisraha on vuosille 2015 ja 2019. Hankkeelle on haettu ja saatu alustava varaus ARA:n investointiavustukseen ja korkotukeen. Investointiavustus on budjetoitu vuosille 2015 ja 2019. Rauhaniemen sairaalan perusparannus Hanke toteuttaa sairaalatyöryhmän tavoitetta luopua sairaalassa asumisesta ja muuttaa rakennus tehostetun palveluasumisen käyttöön. RAUSA:n perusparannukselle tehostettuun palveluasumiseen (36–39 asukasta) oli suunnitteluraha jo Uusi Havula Hanke liittyy Koukkuniemen kehittämiseen ja uusien ikäihmisten ryhmäkotiasuntojen rakentamiseen ennen vanhojen Iltala- ja Varpula-rakennusten perusparannusta. Yleissuunnitelmassa hankkeen laajuudeksi on määritelty 8 ryhmäkodin merkinnällä sr-8. Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto on työsuojelutarkastuksen jälkeen antamassaan kehotuksessa korostanut suunnittelun ja toteutuksen kiireellisyyttä. Hankkeelle oli suunnitteluraha vuodelle 2014 ja rakentamisraha on vuosille 2015 ja 2017. ja 120 asukkaan kokonaisuus. Hankkeen toteutuminen edellyttää uutta asemakaavaa, jotta nykyinen Havula voidaan purkaa. Uusi Havula-rakennus sijoittuu vanhan paikalle. Hankkeelle haetaan ARA:n investointiavustusta ja korkotukilainaa. Hankkeelle esitetään suunnittelurahaa vuodelle 2018 ja rakentamisrahaa vuosille 2019–2020. Tulot Talonrakennushankkeiden tulot muodostuvat Koukkuniemen Toukolalle, Rauhaniemen sairaalan perusparannukselle ja RAUSAN laajennukselle budjetoiduista ARA:n investointiavustuksista sekä kiinteistöomaisuuden myynneistä. Vuokrauksella tai muulla rahoitusmallilla toteutettavat hankkeet Seuraavat tilajärjestelyt toteutetaan vuokraamalla tai muulla rahoitusmallilla. Vuorestalo Vuoreksen koulukeskus, Vuorestalo, on ensimmäinen Vuorekseen rakennettavista julkisista rakennuksista. Se käsittää yhtenäisen peruskoulun tilojen lisäksi päiväkodin, hammashoidon ja hyvinvointineuvolan tilat. Koulukeskuksen tarveselvitys hyväksyttiin lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa 15.2.2007 ja hankesuunnitelma 7.2.2008. Hanke suunniteltiin rakennettavaksi kolmessa vaiheessa. Suunnittelumääräraha oli vuodelle 2011 ja rakentaminen käynnistyi vuoden 2012 alusta siten, että ensimmäinen vaihe, päiväkodin, alakoulun ja terveydenhoidon tilat, otettiin käyttöön koulujen alkaessa kesällä 2013. Liikuntatilat, koulun keittiö sekä aula/ruokailu- ja monitoimitilat valmistuivat vuoden 2013 lopussa. Viimeinen vaihe, peruskoulun 5–9-vuosiluokkien tilat, valmistuu vuonna 2018. Hanke toteutetaan kiinteistöleasingrahoitusmallilla. Tesomantori (kirjasto, olohuone ja terveysasema) Tesoman terveysaseman toiminta laajenee Sosiaali- ja terveystoimen pitkän tähtäimen tilasuunnitelman mukaisesti. 140 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Riittävien tilojen toteuttaminen nykyiselle paikalle johtaa toiminnallisesti hankalaan ratkaisuun. Tesoman liikekeskuksen kaavamuutos on antanut mahdollisuuden toteuttaa sekä terveys- että kirjastopalvelut liikekeskuksen, Tesomantorin yhteyteen vuokratiloihin. Näin saadaan toimiva kokonaisuus ja synergiaetua toimintojen keskittämisestä. Nykyinen terveysaseman ja kirjaston tontti muutetaan asuinkäyttöön. Tesomantorin tarveselvitys on hyväksytty ikäihmisten palvelujen, sivistysja elämänlaatupalvelujen sekä terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnissa huhtikuussa 2012 ja hankesuunnitelma huhtikuussa 2015. Hankkeen on arvioitu valmistuvan syksyllä 2017. Pispan palvelukeskuksen perusparannus Tampereen Tilakeskus on myynyt Pispan palvelukeskuksen rakennukset sekä vahvistetun asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden Kotilinnasäätiölle. Kotilinnasäätiö on alueen kehittämissopimuksen mukaisesti rakentanut uuden asemakaavan mukaiselle laajennetulle tontille ensimmäisessä vaiheessa kaksi laajennusosaa, jotka sisältävät yhteensä seitsemän ryhmäkotia (7x15 asukkaalle). Kotilinnasäätiö perusparantaa palvelukeskuksen nykyiset tilat alakerroksissa alueen ikäihmisiä palvelevaan yhteiseen palvelu- ja päiväkeskuskäyttöön ja muilta osin omissa nimissään vuokrattaviksi palveluasunnoiksi. Tilakeskus on välivuokrannut Kotilinnasäätiöltä ryhmäkotien tilat ja edelleen vuokraa ne ryhmäkotien asukkaille sekä palvelukeskuksen tilat edelleen avopalveluille. Laajennushanke (ryhmäkodit) valmistui kesällä 2014. Hankkeelle oli myönnetty ARA:n investointiavustusta ja korkotukilainaa. Palvelukeskuksen perusparannustyöt aloitettiin alkuvuodesta 2015 ja tilojen arvioidaan valmistuvan vuoden 2015 lopussa. Hanke toteutetaan Kotilinnasäätiön investointina. Ateriakeskus Päätös rakentaa uusi ateriakeskus perustuu taloudellisiin laskelmiin, joiden mukaan kolmeen suureen tuotantokeittiöön keskittyvä ateriatuotanto tehostaa merkittävästi Tampereen Aterian tuotantotoimintaa ja kaupungin tasolla merkittävimmät taloudelliset hyödyt saadaan keskitetyn tuotannon kautta. Kolmen suuren tuotantokeittiön mallissa tarvitaan investointi uuteen ateriakeskukseen nykyisten Koukun Helmen ja Hatanpään ravintokeskuksen jatkaessa tuotantokeittiöinä. Keskitetyn tuotanto- Tuottajaosa - Liikelaitokset mallin todettiin linkittyvän vahvasti myös valmiussuunnitteluun. Uuteen ateriakeskukseen keskitetään lasten ja nuorten tarvitsemien ateriapalvelujen tuotanto, reilut 25 000 ateriaa päivittäin. Ateriakeskukseen sijoitetaan tuotantotilat (varastot, esikäsittely, kuuma- ja kylmätuotanto, jäähdytys ja pakkaustilat) ja terminaalitila. Ateriakeskuksen yhteyteen sijoitetaan korvaavat tilat Tampereen Aterian hallinnon ja tukitoimintojen tarpeisiin ja pieni henkilöstöravintola. Uutta ateriakeskusta tarvitaan prosessien uudistamiseksi siten, että uusi toimintamalli voitaisiin ottaa vaiheittain käyttöön syksyllä 2017 ja alkuvuonna 2018. Investoinnin avulla saadaan toimintaan joustavuutta ja tehokkuutta, kun ateriatuotanto irrottautuu kaupungin ydinpalveluiden palveluverkossa olevista kiinteistöistä. Investoinnit asiakaskohteissa sijaitseviin noin 160 keittiöön kevenevät. Hanke toteutetaan kiinteistöleasingrahoitusmallilla. Ateriakeskuksen hankesuunnitelma on hyväksytty Tampereen Ateria Liikelaitoksen ja Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen johtokunnissa maaliskuussa 2015. Toteutussuunnittelun käynnistäminen edellyttää liiketoimintajaosto myönteistä päätöstä. toiminut muun muassa vastaanottokeskuksena, on myyty rakennusoikeuksineen tontinluovutuskilpailun perusteella Tampereen Kotilinnasäätiölle. Rakennus perusparannetaan tehostetun palveluasumisen yksiköiksi ja palvelukeskukseksi. Kotilinnasäätiö toteuttaa perusparannustyöt. Rakennukseen saadaan tilat 90 asukkaalle tehostetun palveluasumisen 6 ryhmäkodissa sekä palvelukeskus. Tilakeskus vuokraa Kotilinnalta ryhmäkoti- ja palvelutilat ja vuokraa ne edelleen avopalveluille sekä ryhmäkotien asukkaille. Hankkeeseen on suunniteltu Tammelakeskuksen jäljellä olevan päiväkeskuksen siirto Pohjolankadulle. Pirkanmaan musiikkiopisto Pirkanmaan musiikkiopisto toimii nykyisin puutteellisissa ja epätarkoituksenmukaisissa tiloissa muun muassa De Gamlas Hemissä Kaakinmaalla. Alueen laajempi kehittäminen edellyttää De Gamlas Hemin vapauttamista uuteen käyttöön osana isompaa aluekokonaisuutta. Kalevassa sijaitsevan Pellervon koulun tulevaa käyttöä musiikkiopistona on mietitty sen poistuttua opetuskäytöstä vuonna 2008. Selvitysten perusteella on todettu, että jo huonoon kuntoon päässeen koulun perusparannuksesta tulee liian kallis rakentaa ja käyttää. Musiikkiopiston tilaratkaisua esitetään pohdittavaksi uudelleen esimerkiksi Eteläpuiston kaavoituksen yhteydessä. Kanta-Sarvis I Tampereen kaupunki on ollut vuokralaisena Kiinteistö Oy Kanta-Sarvis II:n tiloissa vuodesta 2009 lähtien ja vuodesta 2012 lähtien on koko rakennus ollut sosiaali- ja terveyspalveluiden käytössä. Tähän kiinteistöön suorassa yhteydessä olevassa Kiinteistö Oy Kanta-Sarvis I:ssä on ollut kaupungin vuokratiloja 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Kanta-Sarvis I:n tilojen vapauduttua lähes kokonaan muilta vuokralaisilta hyväksyi terveyttä ja toimintakykyä edistävien palveluiden lautakunta 29.10.2014 tarveselvityksen ja 18.3.2015 hankesuunnitelman Kiinteistö Oy KantaSarvis I:n tilojen muuttamisesta mielenterveys- ja päihdeyksikön, työttömien terveystarkastuksien ja eläkeselvittelyjen, terveyspalveluiden puhelinneuvonnan sekä tartunta- ja sukupuolitautien poliklinikan tiloiksi. Tilojen on määrä valmistua vuonna 2016. Pohjolankadun tehostetun palveluasumisen yksikkö Pohjolankadulla sijaitseva Haarlan entinen teollisuusrakennus, joka on aiemmin Tampereen maauimala Tampereen maauimala on suunniteltu rakennettavan uintikeskuksen tontille kaupunginvaltuuston päätöksellä. Maauimalaan suunnitellaan 50 m uima-allas, hyppyallas, lasten allas ja pienten kahluuallas. Maauimala toimii itsenäisesti, mutta tukeutuu teknisesti uintikeskukseen ja mahdollistaa asiakkaille myös sisä- ja ulkouimalan käytön samalla käynnillä. Rakentaminen on tarkoitus alkaa 2016 keväällä ja käyttöönotto 2017 keväällä. Hanke toteutetaan laiteleasingrahoitusmallilla. Ratina, Tullinkulman Työterveyden tilat Tullinkulman Työterveyden tilojen Tullin alueella käytyä ahtaiksi käynnistyi uusien toimitilojen hakemisen prosessi. Nämä uudet toimitilat on määrä toteuttaa Kiinteistö Oy Ratinan kauppakeskukseen. Tilat valmistuvat lokakuussa 2017. Tilojen vuokraamista Sponda Oyj:ltä Kiinteistö Oy Ratinan Kauppakeskuksesta Tullinkulman Työterveys Oy:n Liikelaitoksen käyttöön on päätetty Tullinkulman Työterveys Liikelaitoksen johtokunnassa 22.12.2014 ja Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen johtokunnassa 18.12.2014. Satamakadun tehostetun palveluasumisen yksikkö Satamakadulla sijaitseva entinen Sukkatehdas on teollisuusrakennus, joka on aiemmin toiminut teollisen toiminnan jälkeen oppilaitoksena ja sosiaali- ja terveysasemana, on myyty rakennusoikeuksineen tontinluovutuskilpailun perusteella Tampereen Vuokratalosäätiölle ja Rakennusliike Lujatalo Oy:lle asumiskäyttöön. Ennen tontinluovutusta tehtiin asemakaavan muutos julkisesta käytöstä asumiseen ja palveluasumiseen sekä vähäiseen liiketoimintaan. Osa rakennuksesta perusparannetaan tehostetun palveluasumisen yksiköiksi ja VTS:n vuokra-asunnoiksi, osa Lujatalo Oy:n osakehuoneistoiksi. Rakennuksen huonokuntoinen itäsivu puretaan uudisosan tieltä. Lujatalo Oy toteuttaa perusparannustyöt ja laajennusosat itäsivulle ja tehdasrakennuksen katolle, josta puretaan pari huonokuntoista kattokerrosta. Rakennukseen saadaan tilat 75 asukkaalle tehostetun palveluasumisen 5 ryhmäkodissa. Tilakeskus vuokraa VTS:ltä ryhmäkotitilat ja vuokraa ne edelleen ryhmäkotien asukkaille. Koillisen hyvinvointikeskus Tampereen koillisen alueen monet hajallaan sijaitsevat hyvinvointipalvelut halutaan keskittää yhteen palvelupisteeseen. Tavoitteena on luopua monista eri toimipisteistä Linnainmaalla, Atalassa ja Olkahisissa sekä saada synergiahyötyä yhteisistä toimitiloista ja yhdessä tekemisestä. Hyvinvointikeskukseen on suunniteltu sijoitettavan kirjasto, neuvola ja nuorisotilat Tampereen kaupungin talousarvio 2016 141 Tuottajaosa - Liikelaitokset siten, että tilat ovat monitoimiset ja joustavat eri toimialojen käyttöön. Tavoitteena on saada kaikille tiloille korkea käyttöaste. Tilantarve on noin 1 800 m2. Pirkanmaan osuuskauppa on halukas vuokraamaan Linnainmaan Prisman tiloista osan kaupungin palvelutoiminnan käyttöön. Tästä arvioidaan olevan hyötyä sekä kuntalaisille että POK:n liiketoiminnalle. Viereisellä tontilla sijaitsee Linnainmaan sosiaali- ja terveysasema, jonka läheisyys on kokonaisuudelle eduksi ja jonka toimintaa kehitetään hyvinvointikeskuksen rinnalla. Hankesuunnitelma valmistuu syksyn 2015 aikana ja rakennustyöt on tarkoitus tehdä alkuvuonna 2016. Käyttöönotto voisi tapahtua 2016 kesällä. Tammelan stadion Kaupungin maankäytön kehittämishankkeen tuloksena toteutettava Tammelan stadion vuokrataan tai hankintaan muulla rahoitusmallilla sivistys- ja elämänlaatupalveluiden tilaajaryhmän osoittamaan käyttöön. Stadion suunnitellaan siten, että se täyttää kansainvälisten jalkapallootteluiden vaatimukset olosuhteiltaan ja varustukseltaan. Hankkeen mahdollistama kaavoitustyö on käynnissä. Tammelan Stadion korvaa nykyisen Tammelan Pallokentän. Rakentaminen on tarkoitus alkaa keväällä 2018 ja käyttöönotto vuonna 2020. Hankkeen rahoitus on ajateltu toteutettavan kiinteistöleasingrahoituksella, vuokrauksella tai palveluiden ostona. TREDU-Kiinteistöt Oy Tredu Santalahdentie 10 Vuoden 2014 loppuun mennessä siirtyy sähköalan opetus Sähkötalon valmistuttua Hervantaan Hepolammin kampusalueelle ja vaatetusalan opetus Koivistonkylään. Santalahdentiellä vapautuvat tilat muokataan Sairaalankadulta ja Pyynikintieltä siirtyvän sosiaali- ja terveysalan opetuksen käyttöön. Santalahdentielle siirtyy myös maahanmuuttajakoulutusta. Santalahdentielle jäävät edelleen osa matkailu- ja ra- 142 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 vitsemusalan koulutuksesta sekä hius- ja kauneudenhoitoala. Santalahdentie 10:n kiinteistö kehittyy ammattiopiston hyvinvointialojen kampukseksi. Aiemmin on toteutettu kiinteistön, aiemmalta nimeltään Pyynikin ammattioppilaitoksen, perusparannus-, muutos- ja laajennustöitä vuosina 2005–2008. Pääosa A-siivestä, osa B- ja Csiivistä sekä D-osa kokonaisuudessaan jäi tuolloin perusparannuksen ulkopuolelle. Nyt tehtävien perusparannus- ja muutostöiden yhteydessä saatetaan perusparannustyöt loppuun, korjataan koko rakennuksen ulkovaippa ja toteutetaan samalla opetuksen sisällön muuttumisesta johtuvat muutostyöt. Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty osaamis- ja elinkeinolautakunnassa 2.5.2013 ja hankesuunnitelma 5.12.2013. Perusparannustyöt valmistuvat vuoden 2016 loppuun mennessä. Hanke toteutetaan TREDU-Kiinteistöt Oy:n investointina. Tredu Hepolamminkatu, B-rakennuksen perusparannus ja muutostyöt Tredu Hepolamminkadun kampusalueen B-rakennuksen muutos- ja perusparannustöiden yhteydessä toteutetaan tilat rakennuksessa nykyisin toimivien koulutusalojen, graafisen alan, kone- ja metallialan sekä liiketalouden aikuiskoulutuksen tiloja tiivistämällä myös Koivistontien toimipisteestä siirtyvälle prosessi- ja laboratorioalan koulutukselle. Rakennuksen bruttoala on noin 6 000 brm2. Rakennustyöt ajoitetaan erillisen Tredun palveluverkkosuunnitelman mukaisesti, alustavasti vuosille 2016–2017. Hanke toteutetaan TREDU-Kiinteistöt Oy:n investointina. Tredu Lempäälä ja Lempäälän lukion tilat TREDU-Kiinteistöt Oy:n omistamaa Tredu Lempäälän kiinteistöä laajennetaan siten, että ammattiopiston yhteyteen saadaan toteutettua tilat myös Lempäälän lukiolle. Nykyinen päärakennus perusparannetaan ja laajennuksen alta puretaan metallialan tiloja käsittävä vanha tiilirakennus. Uusien tilojen tulee olla valmiina kesällä 2017. Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty osaamis- ja elinkeinolautakunnassa 11.3.2014, hankkeen aiesopimus Lempäälän sivistyslautakunnassa 19.3.2014. Hankesuunnitelma on hyväksytty osaamis- ja elinkeinolautakunnassa 5.6.2014 sekä Lempäälän kunnan sivistyslautakunnassa, kunnanhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa toukokuussa 2014. Hanke toteutetaan TREDU-Kiinteistöt Oy:n investointina. Tredu Kangasala TREDU-Kiinteistöt Oy:n omistaman Tredu Kangasalan Huutijärven kiinteistön tiloista aiotaan luopua ja rakentaa uudet tilat Pikkolan alueelle Kangasalan lukion ja Pikkolan koulun tilojen läheisyyteen. Rakennustyöt ajoitetaan erillisen Tredun palveluverkkosuunnitelman mukaisesti, valmistuminen alustavasti vuosien 2018– 2020 aikana. Hanke toteutetaan TREDUKiinteistöt Oy:n investointina. Tredu Pirkkala Tredun lentokoneasentajakoulutukselle rakennetaan uudet tilat Pirkkalan lentoaseman läheisyyteen. Nykyiset Rollikkahallin tilat vapautuvat muuhun käyttöön. Nyt rakennettavaan uudisrakennukseen siirtyy toiseksi käyttäjäosapuoleksi tällä hetkellä Helsinki-Malmin lentokentällä operoiva Patrian lentäjäkoulutus. Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty osaamis- ja elinkeinolautakunnassa 17.1.2014 ja hankesuunnitelma 4.6.2015. Hankkeen rakennustyöt on määrä aloittaa vuoden 2016 alussa ja ne valmistuvat huhtikuun lopussa 2017. Hanke toteutetaan TREDU-Kiinteistöt Oy:n investointina. Tuottajaosa - Rahastot Tuottajaosa - Rahastot Rahastot Vahinkorahasto Vahinkorahasto on Tampereen kaupungin perustama riskirahasto. Rahastoa käsitellään erillisenä taseyksikkönä ja siitä tehdään vuosittain tilinpäätös. Rahaston tarkoituksena on korvata kaupungin vakuuttamattomalle kiinteälle ja irtaimelle omaisuudelle aiheutuneet vahingot. Rahastosta korvataan myös leasing-sopimuksin hankitulle omaisuudelle aiheutuneet vahingot ja eräitä muita vahinkoja. Tuloslaskelma (1 000 euroa) Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Satunnaiset tuotot ja kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Rahoituslaskelma (1 000 euroa) Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Satunnaiset erät Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus rahavaroihin Rahastosta voidaan erityisistä syistä korvata myös kaupungin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden omaisuudelle aiheutuneita ilkivaltaan tai varkauteen liittyviä vahinkoja silloin, kun vahinko on tapahtunut kaupungin työ- tai luottamustehtävien hoidon yhteydessä eikä muu vakuutus korvaa vahinkoa. Tällöin korvauksenhakijan tulee kyetä osoittamaan vahingon ja työtehtävien välinen yhteys. TP 2014 Alkuper. TA 2015 Muutettu TA 2015 Tuloslaskelmassa on menoina esitetty arvio korvausten määrästä vuonna 2016. Vahinkorahaston sääntöjä muutettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä 20.10.2014. Rahaston pääomaan ei tehdä lisäyksiä vuodesta 2014 alkaen yksiköiltä kerätyillä vakuutusmaksutuotoilla. Vahinkorahaston pääoma karttuu jatkossa vain erillisestä esityksestä kaupungin tuloksen niin salliessa. Vahinkorahaston pääoma 31.12.2014 oli noin 21,9 milj. euroa. TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 15 0 0 0 0 0 0 -45 -230 -113 -372 -1 711 -2 084 2 084 0 0 0 -475 -475 0 -475 475 0 0 0 -475 -475 0 -475 475 0 0 0 -475 -475 0 -475 475 0 0 0 -475 -475 0 -475 475 0 0 0 -475 -475 0 -475 475 0 0 0 -475 -475 0 -475 475 0 TP 2014 Alkuper. TA 2015 Muutettu TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 -372 -1 711 -2 084 -475 0 -475 -475 0 -475 -475 0 -475 -475 0 -475 -475 0 -475 -475 0 -475 -2 084 2 084 0 -475 475 0 -475 475 0 -475 475 0 -475 475 0 -475 475 0 -475 475 0 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 143 144 Laskelmat Laskelmat Laskelmat Tuloslaskelma Verotulot Valtionosuudet Korkotulot ja -menot Muut rahoitustulot ja -menot Investoinnit Rahoituslaskelma Antolainauksen muutokset Korollisten velkojen muutokset Tampereen kaupungin talousarvio 2016 145 Laskelmat 146 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Laskelmat Tuloslaskelma Talousarvion laskelmaosan tuloslaskelmassa osoitetaan, kuinka kunnan tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä taloudellisen käyttöiän mukaisiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskelmassa lasketaan yhteen talousarvion käyttötalousosan toimintatulot ja -menot. Tuloslaskelmaosan välituloksina esitetään seuraavat tiedot: Toimintakate kertoo, paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla, valtionosuuksilla ja rahoitustuloilla. Vuosikate ilmoittaa paljonko tulorahoituksesta jää investointien, lainanlyhennysten ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen. Tämän jälkeen esitetään tuloslaskelmassa poistoeron, varausten ja rahastojen muutos. Näiden jälkeen tuloslaskelma päättyy tilikauden yli- tai alijäämään, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Talousarvion 2016 tuloslaskelma Vuoden 2016 talousarvion toimintatulojen ja -menojen erotuksena muodostuva TOIMINTAKATE + 0,8 % TA 2016/TPEnn 2015 toimintakate on 1,1 miljardia euroa negatiivinen. Toimintakate heikkenee talousarviossa 9,2 milj. euroa (0,8 %) vuoden 2015 tilinpäätösennusteeseen verrattuna ja 2,4 % alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Toimintakatteen jälkeen tuloslaskelmassa esitetään verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustulot ja -menot. Näiden jälkeen muodostuva vuosikate on 76,2 milj. euroa. Vuoden 2016 poistojen määräksi arvioidaan 92,3 milj. euroa. Vuosikate kattaa poistoista 82,5 prosenttia. Tilikauden tulos on 16,1 milj. euroa alijäämäinen. Tilikauden tuloksen jälkeen esitetään tuloksenkäsittelyerät sekä tilikauden yli- ja alijäämä. Taloussuunnitelmakauden tuloslaskelma Palvelutarpeen kasvu, kovat valtionosuusleikkaukset sekä hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa asettamat nimelliset rahoitusasematavoitteet julkisen talouden alasektoreille aiheuttavat paineita kaupungin tuloksen vakaana pitämiselle. Myös suurten investointitarpeiden rahoittaminen ilman liiallista velkaantumista VUOSIKATE 76,2 MILJ. € TA 2016 edellyttää tilikauden tuloksen pitämistä ylijäämäisenä. Tilikauden tuloksen tasapainossa pitäminen nykyisillä veroperusteilla mahdollistaa keskimäärin 1,7 prosentin toimintakatteen heikkenemisen vuosina 2016 - 2019. Vaikka menojen kasvua on viime vuosina pystytty huomattavasti hidastamaan, on tavoite hyvin kireä, sillä palvelutarpeet ovat jatkuvassa kasvussa. Menojen kasvun pysyttäminen keskimäärin 1,7 prosentissa edellyttää, että rakenteellisilla muutoksilla ja palveluverkon tiivistämisellä saadaan menojen kasvua olennaisesti hidastetuksi eikä uusia menoja lisääviä palveluja käynnistetä. Tampereen ja muiden kuntien talousongelmiin on luvassa helpotuksia vain, mikäli hallituksen alustavat kaavailut kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkamisesta realisoituvat lähivuosina. Koska talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, kuntien veropohjien kasvu arvioidaan vaimeaksi. Tämän vuoksi talouden hallinnassa keskeisintä on tuottavuuden parantaminen. TULOS -16,1 MILJ. € TA 2016 VUOSIKATE/POISTOT 82,5 % TA 2016 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 147 Laskelmat TULOSLASKELMA 2016 (1 000 EUROA) Kaupunki ilman liikelaitoksia ja rahastoja 1 000 euroa Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut toimintatulot Toimintatulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Korvaus peruspääomasta Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Liikelaitokset ja rahastot Yhteensä, sisäiset Yhteensä, sisäiset erät mukana erät vähennetty 960 183 89 818 37 350 41 579 22 398 1 151 328 14 350 195 086 50 3 738 155 992 1 789 356 655 7 466 1 155 269 89 868 41 088 197 571 24 187 1 507 982 21 816 202 007 89 018 37 329 52 143 23 344 403 840 21 816 -448 720 -59 232 -507 952 -507 952 -109 178 -28 471 -1 477 472 -45 461 -150 422 -142 709 -6 797 -2 394 879 -1 243 552 892 600 310 000 -20 132 -3 738 -63 917 -52 914 0 -52 033 -1 131 -245 631 111 024 0 0 -129 310 -32 209 -1 541 389 -98 375 -150 422 -194 742 -7 928 -2 640 511 -1 132 528 892 600 310 000 -129 310 -32 209 -588 049 -97 051 -147 222 -49 677 -6 714 -1 536 368 -1 132 528 892 600 310 000 8 588 43 720 -8 697 0 -61 2 598 -45 637 -43 039 0 0 -1 687 -35 774 0 73 563 -46 650 26 913 8 588 43 720 -10 384 -35 774 -61 76 161 -92 287 -16 126 5 916 7 946 -7 712 0 -61 76 161 -92 287 -16 126 TULOT MENOT Myyntitulot 12,5 % Valtionosuudet 19,1 % Maksutulot 5,5 % Avustukset 8,9 % Vuokratulot 3,2 % Tuet ja avustukset 2,3 % Palvelujen ostot 35,5 % Muut toimintatulot 1,4 % 148 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Muut toimintamenot 0,4 % Rahoitusmenot 0,5 % Rahoitustulot 0,9 % Verotulot 55,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 5,9 % Vuokramenot 3,0 % Poistot 5,6 % Henkilöstömenot 40,4 % Laskelmat TULOSLASKELMA 2014–2019 (1 000 EUROA) 1 000 euroa Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden yli- tai alijäämä TP 2014 TA 2015 TP 2015 Enn TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 195 754 78 421 45 285 51 263 31 250 401 974 27 015 204 818 80 265 39 326 49 579 31 291 405 280 146 890 204 535 86 543 44 921 50 831 23 139 409 968 21 291 202 007 89 018 37 329 52 143 23 344 403 840 21 816 210 087 108 979 38 822 54 228 29 078 441 194 22 689 216 390 107 148 39 987 55 855 25 650 445 030 23 142 216 390 107 148 39 987 55 855 25 650 445 030 23 605 -515 378 -514 107 -519 698 -507 952 -516 127 -526 450 -536 979 -131 852 -29 741 -575 272 -94 796 -124 842 -42 648 -4 825 -1 492 339 -1 090 365 870 103 300 495 0 8 140 4 034 -8 580 -566 83 261 -88 166 -14 376 -19 281 527 -2 000 2 670 -18 083 -133 988 -30 197 -693 157 -102 320 -133 319 -42 863 -8 005 -1 511 066 -1 105 787 886 500 294 060 0 6 972 4 922 -7 866 -57 78 744 -88 649 0 -9 905 1 100 -2 000 475 -10 330 -132 051 -30 312 -581 417 -96 339 -144 816 -44 447 -5 439 -1 533 228 -1 123 260 890 600 294 060 0 6 972 8 724 -7 866 -57 69 173 -97 407 1 404 -9 905 1 158 -2 000 475 -10 272 -129 310 -32 209 -588 049 -97 051 -147 222 -49 677 -6 714 -1 536 368 -1 132 528 892 600 310 000 0 5 916 7 946 -7 712 -61 76 161 -92 287 0 -16 126 1 095 0 2 475 -12 556 -131 559 -32 726 -599 606 -98 992 -150 166 -50 671 -6 848 -1 564 007 -1 122 813 901 400 313 000 0 5 862 9 395 -9 001 -60 97 783 -97 000 0 783 -134 190 -33 381 -611 598 -100 972 -153 170 -51 684 -6 985 -1 595 287 -1 150 258 932 900 316 000 0 5 849 11 195 -9 491 -60 106 135 -100 000 0 6 135 -136 874 -34 049 -623 830 -102 991 -156 233 -52 718 -7 125 -1 627 193 -1 182 164 968 600 319 000 0 5 846 13 995 -12 392 -60 112 825 -105 000 0 7 825 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 149 Laskelmat Verotulot Kuntalain 66.§:n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Kunnalle suoritettavat verot muodostuvat kunnan tuloverosta, osuudesta yhteisöveron tuottoon, kiinteistöverosta ja koiraverosta. Verotulot 2014 Kuntien tilinpäätösten mukaiset verotulot olivat noin 21,18 mrd. euroa vuonna 2014. Kuntien verotulot kasvoivat yhteensä 0,54 mrd. euroa eli 2,6 prosenttia. Kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %, vaikka 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014. Hidas kasvu johtuu edellisen vuoden jako-osuuksien oikaisuista ja tilitysuudistuksesta sekä heikosta talouskasvusta ja maltillisesta palkkaratkaisusta. Sekä kiinteistö- että yhteisöverot kasvoivat yli 10 % Kunnallisveroja kertyi 18,19 mrd. euroa, yhteisöveroja 1,46 mrd. euroa ja kiinteistöveroja 1,51 mrd. euroa. Verotulot 2015 Kuntien arvioidaan saavan verotuloja kuluvana vuonna yhteensä noin 21,76 mrd. euroa. Kunnallisveron tilitysten kasvu on jäämässä 2,2 prosenttiin, vaikka 98 kuntaa nosti kuluvalle vuodelle tuloveroprosenttejaan. Korkein kunnallisveroprosentti on Kiteen 22,50 prosenttia ja alhaisin Kauniaisten 16,50 prosenttia. Kuntien saamien yhteisöverotilitysten arvioidaan kasvavan 6,8 prosenttia. Kasvusta yli puolet tulee siitä, että kunnille kompensoidaan osittain kuntien osuuden kasvusta työmarkkinatuen rahoituksesta vuoden 2015 alusta. Kiinteistöveron tilitykset nousevat 6,5 prosenttia. Kaikkiaan kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan tänä vuonna 2,8 prosenttia. Kunnallisveroja arvioidaan kertyvän vuonna 2015 18,59 mrd. euroa, yhteisöveroja 1,56 mrd. euroa ja kiinteistöveroja 1,61 mrd. euroa. Kunnallisveron tilitykset ovat kasvaneet kuluvan vuoden tammi-syyskuussa 1,6 prosenttia, yhteisöverotilitykset ovat kasvaneet 13,3 prosenttia ja kiinteistöverotilitykset 8,0 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. 150 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Verotulot 2016 Kuntien verotulojen arvioidaan vähenevän vuonna 2015 0,6 prosenttia. Kuntien verotulojen kokonaismääräksi arvioidaan 21,64 mrd. euroa. Kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän 18,69 mrd. euroa, yhteisöveroja 1,32 miljardia euroa ja kiinteistöveroa noin 1,63 mrd. euroa. Kunnallisveron tilitysten ennakoidaan kasvavan vuonna 2016 vain 0,5 prosenttia. Suurin yksittäinen vaikutus kuntien verotuloihin on esitetyllä työtulovähennyksen korottamisella, joka vähentää kuntien verotuloja noin 218 miljoonalla eurolla. Muita esitettyjä muutoksia, jotka vähentävät kuntien verotuloja vuonna 2016, ovat budjettiesityksen perusteella muun muassa ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistus ja yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemien lahjoitusten vähennyskelpoisuus. Ensi vuonna sovellettava kuntien yhteisöveron jako-osuus laskee kuluvasta vuodesta, sillä kuntien yhteisöveron jakoosuutta leikataan 36,87 prosentista 30,92 prosenttiin. Tämä vähentää kuntien yhteisöverotuloja 260 milj. euroa. Yhteisöverotilitysten arvioidaan vähenevän ensi vuonna 15,4 prosenttia. Kiinteistöverotilitysten arvioidaan kasvavan 1,2 prosenttia. Hallitus on linjannut, että kiinteistöveroa korotetaan hallituskauden aikana yhteensä 100 milj. eurolla. Vuosina 2016 ja 2017 kiinteistöveroa korotetaan yhteensä noin 50 milj. euroa korottamalla maltillisesti kiinteistöveron ala- ja ylärajoja. Vuosien 2018 ja 2019 korotuksista tehdään ratkaisut myöhemmin vireillä olevan kiinteistöverotuksen arvostamisperusteiden uudistamistyön vuoksi. Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää koroKIINTEISTÖVEROPROSENTIT 2016 Yleinen Vakituiset asuinrakennukset Muut kuin vakituiset asuinrakennukset Yleishyödylliset yhteisöt Voimalaitokset Rakentamattomat rakennuspaikat *HE 26/2015 tettaisiin siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korkeampi nykyisen 0,6 prosenttiyksikön sijasta. Voimalaitosrakennuksen ja -rakennelman kiinteistöveroprosentin enimmäismäärä korotettaisiin 2,85 prosentista 3,10 prosenttiin. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärä korotettaisiin 3,00 prosentista 4,00 prosenttiin, ja rakentamattoman rakennuspaikan määritelmää tarkistettaisiin muun muassa rakennuspaikkaa koskevien rakennuskieltojen osalta. Yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin ala- ja ylärajaa korotettaisiin. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousisi 0,80–1,55 prosentista 0,86–1,80 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,37–0,80 prosentista 0,39–0,90 prosenttiin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Sitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2016 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa, kuitenkin siten, että yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentin vaihteluvälin muutosta sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2017 toimitettavassa verotuksessa. Kunnan tulovero Vuoden 2016 talousarvio on laadittu nykyisen 19,75 tuloveroprosentin mukaan. Vuoden 2016 verotuloarvioita tehtäessä käytettävissä on ollut ennakkotieto vuoden 2014 veroista, jonka mukaan verotettavat tulot asukasta kohti kasvoivat Tampereella 2,0 prosenttia ja koko maassa 1,7 pro- Vaihteluvälit 2016 (KiinteistöveroL)* TAMPERE 2016 0,80-1,55 0,37-0,80 0,80-1,80 alaraja 0,00 0,80-3,10 1,05 0,50 0,90 0,25 ei määrätty 1,00-4,00 3,00 Laskelmat senttia. Asukaskohtaisten verotettavien tulojen arvioidaan kasvavan 1,3 prosenttia vuonna 2015 ja vähenevän 0,2 prosenttia vuonna 2016. Vuonna 2015 kunnallisverotilitysten kumulatiivinen kasvu Tampereella on syyskuun tilityksen jälkeen 0,8 prosenttia. Kunnallisveroja arvioidaan tilitettävän vuonna 2015 noin 762 milj. euroa. Vuonna 2016 kunnallisveroja arvioidaan tilitettävän 772 milj. euroa eli kasvuksi arvioidaan 1,3 prosenttia. Yhteisövero Yhteisöveroa on kertymässä vuonna 2015 noin 65 milj. euroa, mikä on 2 milj. euroa (2,6 %) enemmän kuin vuonna 2014. Yhteisöveron positiivinen kehitys perustuu koko maan kasvaneisiin tilityksiin. Kuntien yhteisöveron jako-osuutta leikataan ensi vuonna 16 prosentilla, jonka vaikutus Tampereelle on noin 10 milj. euroa. Kaupungin yhteisöveron ensi vuoden jako-osuus tiedetään joulukuun lopussa ja jos jako- Verotulot (1 000 euroa) TP 2014 Kunnallisvero - veroprosentti Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Koiravero Yhteensä TA 2015 743 503 19,75 62 843 63 632 124 870 103 761 000 19,75 61 400 64 000 100 886 500 TP Enn 2015 Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta. Kiinteistöverolain 11 §:n mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöve- TA 2016 762 000 19,75 64 000 64 500 100 890 600 TS 2017 772 000 19,75 54 000 66 500 100 892 600 TS 2018 779 300 19,75 55 000 67 000 100 901 400 TS 2019 807 700 19,75 57 300 67 800 100 932 900 840 000 19,75 60 000 68 500 100 968 600 80 900 69 TS 2019 TA 2016 ENN 2015 TS 2019 0 TS 2018 0 TS 2017 10 2014 100 2013 20 2012 68 43 30 200 2011 53 67 TS 2018 300 52 67 TS 2017 Milj. e 400 40 65 TA 2016 50 500 64 ENN 2015 60 2014 744 727 2013 651 686 70 840 808 779 772 762 2011 700 2012 800 Milj. e Kiinteistövero KIINTEISTÖVERON KEHITYS 2011–2019 KUNNALLISVERON KEHITYS 2011–2019 600 osuus laskee kuluvasta vuodesta, yhteisöverokertymä vähenee vielä lisää. Tampereen nykyisellä jako-osuudella laskettuna vuonna 2016 yhteisöverotuloja arvioidaan tilitettävän 54 milj. euroa. YHTEISÖVERON KEHITYS 2011–2019 80 72 51 40 54 55 57 60 44 30 20 10 TS 2019 ENN 2015 2014 2013 2012 0 2011 Milj. e 64 TS 2018 63 50 TS 2017 60 TA 2016 70 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 151 Laskelmat roprosenttien suuruuden laissa säädettyjen vaihteluvälien rajoissa vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella. Kiinteistöveron tuotto on vuonna 2015 noin 64 milj. euroa. Vuodelle 2016 kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan ja kiinteistöveron tuotoksi arvioidaan 66,5 milj. euroa. Koiravero Talousarvio sisältää edelleen koiraveron perimisen. Tampere on Helsingin ohella ainoa kaupunki, joka perii koirista veroa. tia. Vuonna 2016 verotulojen kokonaismäärä pysyy lähellä vuoden 2015 tasoa, sillä kasvuksi arvioidaan vain 0,2 prosenttia. Vuonna 2017 verotulojen kasvuksi arvioidaan 1,0 prosenttia, vuonna 2018 kasvuksi arvioidaan 3,4 prosenttia ja 3,8 prosenttia vuonna 2018. Kunnallisverotulojen arvioidaan kasvavan taloussuunnitelmakaudella keskimäärin 2,0 prosenttia. Vuonna 2016 kunnallisveron kasvuksi arvioidaan 1,3 prosenttia. Yhteisöverotuotot vähenevät selvästi vuonna 2016, kun kuntien osuutta yhteisöverotuotosta leikataan. Kiinteistöveron arvioidaan suunnitelmakaudella kasvavan tasaisesti vajaan prosentin vuosivauhtia. Koiraveron tuotoksi vuonna 2016 arvioidaan 0,1 milj. euroa. Koiraveron tuotto on laskenut tasaisesti viime vuodet, vaikka kaupungin asukasluku on kasvanut. Taloussuunnitelma 2016–2019 Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan lähivuosina keskimäärin 2,1 prosenttia, mutta kasvu vaihtelee huomattavasti vuosittain. Vuonna 2016 kuntien verotulojen arvioidaan vähenevän 0,6 prosenttia, vuonna 2017 verotulojen arvioidaan kasvavan 2,0 % ja vuonna 2019 kasvuksi arvioidaan 3,9 prosenttia. Tampereen verotulojen arvioidaan kasvavan vuosittain keskimäärin 2,2 prosent- VERORAHOITUKSEN KEHITYS 2010–2019 1 500 1 250 1 000 302 Milj. e 211 750 42 73 223 43 72 319 301 310 313 64 63 65 64 67 54 67 55 744 762 772 779 808 840 2014 ENN 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 240 52 44 316 294 53 51 68 57 69 60 500 643 651 686 727 2010 2011 2012 2013 250 0 Kunnallisvero 152 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Laskelmat Valtionosuudet Vuoden 2015 alusta valtionosuusjärjestelmää uudistettiin. Valtionosuudet määräytyvät tulevaisuudessakin pitkälti kunnan väestön ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella. Valtionosuudet ovat vuoden 2016 talousarviossa 310 milj. euroa. Valtionosuuksien kasvu perustuu veromenetysten kompensointiin, valtion ja kuntien väliseen kustannusten jaon tarkistukseen sekä asukasmäärän kasvuun. On syytä muistaa, että valtionosuusleikkausten ja valtionosuusjärjestelmän uudistamisen vuoksi Tampereelta jää ensi vuonna saamatta hyvinvointipalvelujen järjestämiseen tarkoitettua rahoitusta noin 70 miljoonaa euroa. Näin suuret leikkaukset huomioiden kaupunki on onnistunut toimintojen tehostamisessa varsin hyvin. Valtionosuudet (1 000 euroa) Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Yhteensä Taloussuunnitelma 2016–2019 Valtionosuuksien arvioidaan taloussuunnitelmakaudella kasvavan vuosittain noin prosentin kaupungin väkimäärän kasvun sekä vanhusväkimäärän kasvun myötä. Valtionosuuksien tulevien vuosien arviointi on syksyn 2015 tietojen perusteella hyvin ongelmallista. Vuonna 2017 perustoimeentulotuen maksatus siirtyy kunnilta Kelan hoidettavaksi. Tämän vuoksi valtio ei enää maksa kunnille valtionosuutta perustoimeentulotuen kustannuksiin. Sote-alueen perustaminen vähentää merkittävästi TP 2014 237 535 62 960 300 495 TA 2015 227 000 67 060 294 060 TP Enn 2015 227 000 67 100 294 100 kaupungin valtionosuuksia vuodesta 2019 alkaen samalla, kun kaupungin menotkin vähentyvät. Kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta otetaan huomioon vähennyksenä peruspalvelujen valtionosuudessa. Valtionosuudet on arvioitu nykyjärjestelmän mukaan, sillä tehtävien siirtojen ja valtionosuuksien vähenemisen pitäisi toteutua kustannusneutraalisti. Näillä perusteilla valtionosuuksia arvioidaan kertyvän 313 milj. euroa vuonna 2017, 316 milj. euroa vuonna 2018 ja 319 milj. euroa vuonna 2019. TA 2016 245 634 64 366 310 000 TS 2017 250 000 63 000 313 000 TS 2018 254 000 62 000 316 000 TS 2019 258 000 61 000 319 000 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 153 Laskelmat Korkotulot ja -menot Maailmantalouden kasvun arvioidaan kehittyvän ensi vuonna positiivisesti ja yltävän vuoden 2015 pienten pettymysten jälkeen hieman yli 3 prosenttiin. Maailman BKT:n kasvu jää hieman aikaisempia ennusteita hitaammaksi, koska muun muassa öljyä nettomääräisesti vievien maiden, Latinalaisen Amerikan ja muun nousevan maailman kasvunäkymät ovat aiempaa vaisumpia. Kasvu ei jakaudu tasaisesti ja näkymät Euroopassa ja erityisesti Suomessa ovat huomattavan vaisut. Suomen talouskasvu on ollut sekä historiallisesti että kansainvälisesti vertailtuna pitkään hidasta. Talouskasvua ovat viime vuosina hidastaneet heikon kansainvälisen suhdanteen lisäksi toimialakohtaiset ja rakenteelliset ongelmat, kuten väestön ikääntyminen ja tuottavuuden vaatimaton kehitys. Rahapolitiikan säilyminen keveänä tukee osaltaan kasvua lähivuosina. Ennusteiden mukaan Suomen talous kasvaa vain runsaan prosentin vuonna 2016. Euroopan keskuspankki on hitaan kasvun ja alhaisten inflaatio-odotusten johdosta voinut ylläpitää kevyttä ja kasvua tukevaa rahapolitiikkaa, jonka on ilmoitettu myös jatkuvan pidemmän aikaa. Ohjauskorko on painettu historiallisen alhaiselle tasolle ja pankkien talletuskorko keskuspankkiin on negatiivinen. Korkomarkkinoilla lyhyiden euribor-korkojen arvioidaan pysyvän matalalla pitkäl- Korkotulojen erittely (1 000 euroa) Sisäiset korkotulot Sisäiset erät yhteensä Antolainat Sijoitukset Muut korkotulot Ulkoiset erät yhteensä Yhteensä Korkomenojen erittely (1 000 euroa) Sisäiset korkomenot Sisäiset erät yhteensä Rahalaitokset Henkilöstökassa Lahjoitusrahastot Muut korkomenot Ulkoiset erät yhteensä Yhteensä 154 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 le tulevaisuuteen. Esimerkiksi 3 kuukauden koron odotetaan olevan negatiivinen koko ensi vuoden ajan. Pitkät korot ovat kuluvana vuonna tehneet euroajan matalimmat noteeraukset, mutta reagoivat talouden toipumista heijastaviin uutisiin lyhyitä korkoja nopeammin. Talousarvio on laadittu markkinoiden ennakoimalle korkotasolle. Lyhyiden markkinakorkojen on arvioitu pysyvän nollan tuntumassa koko ensi vuoden ja nousevan seuraavina vuosina loivasti. Euribor-koroilla on vaikutusta erityisesti kaupungin korkomenojen puolella, sillä suuri osa kaupungin korkotuloista perustuu kiinteisiin korkoihin. Korkotulot Kaupungin ulkoisten korkotulojen arvioidaan olevan ensi vuonna noin 5,9 milj. euroa ja siitä valtaosa koostuu edelleen antolainojen koroista. Näistä merkittävimmät ovat Tampereen Sähkölaitos Oy:n vaihtovelkakirjalainastaan maksama noin 4,3 milj. euron korko sekä konsernin vuokra-asuntoyhteisöjen lainoistaan maksama noin 1,2 milj. euron korko. Antolainojen korkotulot laskevat tulevaisuudessa lainojen lyhennysten johdosta. Sisäiset korkotulot koostuvat taseyksiköiltä perittävistä koroista sekä Tilakeskus Liikelaitokselta perittävistä kiinteistörahoituksen korkosuojauskuluista. TP 2014 19 749 19 749 5 745 906 1 488 8 140 27 889 TP 2014 -18 160 -18 160 -8 002 0 -221 -357 -8 580 -26 740 TA 2015 3 550 3 550 5 620 550 802 6 972 10 522 TA 2015 -3 550 -3 550 -7 326 0 0 -540 -7 866 -11 416 TP Enn 2015 8 919 8 919 5 620 550 803 6 973 15 892 TP Enn 2015 -8 919 -8 919 -7 700 0 -140 -279 -8 119 -17 038 Sijoitusten ja muiden korkotulojen summat laskevat selvästi, sillä Tampereen Sähkölaitos Oy:n vuonna 2013 maksamasta suuresta lainanlyhennyksestä saadut varat on käytetty vuosien 2014–15 investointien rahoittamiseen. Korkosijoitusten määrä on siten radikaalisti alhaisempi ja tulot jäävät pieneksi myös olemattoman korkotason johdosta. Vuosina 2017–19 korkotulojen arvioidaan pysyvän edelleen alhaisina. Korkomenot Kaupungin ulkoiset korkomenot tulevat ensi vuonna hieman laskemaan kuluvan vuoden talousarvioon ja tilinpäätösennusteeseen nähden. Tämän taustalla on sekä erittäin matala korkotaso että kuluvan vuoden aikana tehdyt korkosuojausten muokkaukset. Ensi vuonnakin kaupungin korollisen vieraan pääoman hinta on edullinen; arvion mukaan noin 1,6 % keskimääräiselle laina- ja leasingpääomalle laskettuna. Lainojen korkoriskien hallintaan kaupunki käyttää korkojohdannaisia. Näillä tavoitellaan korkomenojen pienempää vaihtelua ja parempaa ennustettavuutta. Kaupungilla on erityisesti kiinteän koron sopimuksia runsaasti ja niin kauan kuin lyhyet markkinakorot ovat nykyisillä poikkeuksellisen alhaisilla tasoilla, maksaa kaupunki sopimuskoron ja euribor-koron välistä TA 2016 2 672 2 672 5 666 130 120 5 916 8 588 TA 2016 -2 672 -2 672 -7 247 -25 -140 -300 -7 712 -10 384 TS 2017 2 485 2 485 5 622 120 120 5 862 8 347 TS 2017 -2 485 -2 485 -8 336 -25 -140 -500 -9 001 -11 486 TS 2018 2 385 2 385 5 609 100 140 5 849 8 234 TS 2018 -2 385 -2 385 -8 726 -25 -140 -600 -9 491 -11 876 TS 2019 2 185 2 185 5 596 100 150 5 846 8 031 TS 2019 -2 185 -2 185 -10 927 -25 -140 -1 300 -12 392 -14 577 Laskelmat erotusta. Koronvaihtosopimusten kiinteiden korkojen vaihteluväli on 0,9–3,9 %. Sopimukset ovat pitkäaikaisia ja kaupunki hyötyy niistä, mikäli markkinakorot tulevaisuudessa nousevat sopimuskoron yläpuolelle. Lainojen suojausaste on tällä hetkellä noin 52 %, minkä johdosta tulevien vuosien mahdolliset koronnousut vai- kuttavat kaupungin korkomenoihin vain osittain. Muihin korkomenoihin kirjataan konsernitiliin liittyneille tytäryhteisöille maksettava talletuskorko. Sisäiset korkomenot koostuvat taseyksiköiden maksamista koroista sekä Tilakeskus liikelaitoksen maksamista kiinteistörahoituksen korkosuojauskuluista. Suunnitelmajakson lopulla erityisesti vuosina 2017–18 korkomenojen arvioidaan kasvavan jälleen selvästi, sillä uutta lainaa joudutaan mittavan investointiohjelman vuoksi nostamaan paljon. Samoin korkotason ennustettu pienikin nousu lisää menoja. Suunnitelmajaksolla kaupungin lainamäärän kasvaessa korkomenojen arvioidaan kasvavan yli 60 % nykytasosta. Tampereen kaupunki on myöntänyt konserniyhteisöjen puolesta lainatakauksia huomattavan määrän. Lainatakauksista ei ole aikaisemmin peritty takausprovisioita lainkaan, mutta talousarvioesityksessä esitetään lainatakausten takausprovision käyttöön ottamista vuoden 2016 alusta lukien. Esitetyillä maltillisilla provisioilla tuloa arvioidaan kertyvän ensi vuonna noin 2,3 milj. euroa. Summa on esitetty muissa rahoitustuloissa. Rahoitusarvopapereiden myyntivoittoja on budjetoitu varovaisesti 0,3 milj. euron verran, mutta sijoitusmarkkinoiden kehittyessä suotuisasti on kaupungilla realistiset mahdollisuudet suurempaankin tuloon. Vuonna 2015 myyntivoittoja kertyi poikkeuksellisen runsaasti. Muut rahoitustuotot ja -menot Rahoitustulot Muiden ulkoisten rahoitustulojen arvioidaan kasvavan kuluvan vuoden talousarvioon nähden. Liikelaitosten peruspääomakorvaukset, jotka ovat kaupungin sisäisiä eriä, eivät tule muuttumaan. Ulkoisiin rahoitustuloihin arvioidaan ensi vuodelle kasvua, erityisesti kaupungin tytäryhteisöiltä saataviin osinkotuloihin ja konserniyhteisöille myönnettyjen lainatakausten muuttuessa maksullisiksi. Tampereen Sähkölaitos Oy:n maksamien osinkojen odotetaan kohenevan positiivisen tuloskehityksen myötä. Muiden rahoitustulojen erittely (1 000 euroa) Liikelaitosten peruspääomakorvaukset Tampereen Vesi Liikelaitos Tullinkulman Työterveys Liikelaitos Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Tampereen Ateria Liikelaitos Tampereen Logistiikka Liikelaitos Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Sisäiset erät yhteensä Kuntayhtymien peruspääomakorot Rahoitusarvopapereiden myyntivoitot Verotilityskorot Osinkotulot Muut rahoitustulot Ulkoiset erät yhteensä Yhteensä Muiden rahoitusmenojen erittely (1 000 euroa) Korvaus peruspääomasta Sisäiset erät yhteensä Verotilitysten korkomenot Viivästyskorkomenot Muut rahoitusmenot Ulkoiset erät yhteensä Yhteensä TP 2014 10 500 48 890 222 93 24 162 35 915 1 445 522 5 1 714 181 3 867 39 782 TP 2014 -35 915 -35 915 -34 -0 -500 -534 -36 449 TA 2015 10 500 48 890 222 93 24 162 35 915 1 445 300 10 2 950 217 4 922 40 837 TA 2015 -35 915 -35 915 0 -2 -55 -57 -35 972 TP Enn 2015 10 500 48 890 222 93 24 162 35 915 1 445 3 750 180 2 310 352 8 037 43 952 TP Enn 2015 -35 915 -35 915 -50 -21 -150 -221 -36 136 Rahoitusmenot Kohtaan Muut rahoitusmenot kirjataan muun muassa sijoitusomaisuuden myyntitappiot ja arvonalennukset sekä lainojen ja omaisuuden hoidosta aiheutuneet menot. Merkittäviä myyntitappioita tai arvonalennuksia ei odoteta tuleville vuosille. TA 2016 10 500 0 890 222 0 24 162 35 774 1 445 300 0 3 900 2 300 7 945 43 719 TA 2016 -35 774 -35 774 0 -5 -55 -60 -35 834 TS 2017 10 500 0 890 222 0 24 162 35 774 1 445 300 0 5 550 2 100 9 395 45 169 TS 2017 -35 774 -35 774 0 -5 -55 -60 -35 834 TS 2018 10 500 0 890 222 0 24 162 35 774 1 445 300 0 7 550 1 900 11 195 46 969 TS 2018 -35 774 -35 774 0 -5 -55 -60 -35 834 TS 2019 10 500 0 890 222 0 24 162 35 774 1 445 300 0 10 550 1 700 13 995 49 769 TS 2019 -35 774 -35 774 0 -5 -55 -60 -35 834 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 155 Laskelmat Investoinnit Investointilaskelmat sisältävät investointisuunnitelmat talousarvio- sekä taloussuunnitelmavuosille. Investoinnit-luku on kooste edellä tilaaja- ja tuottajaosassa sekä konsernihallinto ja konsernipalvelut -osassa esitetyistä investoinneista. Investointien sitovuustasoista on kerrottu talousarvion alkuosan luvussa Talousarvion sitovuus. Mahdolliset hanketasolla sitovat investoinnit on esitetty toimintayksiköiden investointitaulukoiden yhteydessä. Kaupungin investointimenot vuoden 2016 talousarviossa ovat 239,2 milj. euroa. Investointimenot kasvavat 18,5 milj. euroa vuoden 2015 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Nettoinvestoinnit (investointimenot vähennettynä rahoitusosuuksilla) ovat 232,4 milj. euroa. Investointien yhteenlaskettu rahavirta (nettoinvestoinnit vähennettynä pysyvien vastaavien myyntituloilla) on 211,8 milj. euroa. Investointien ja vuosikatteen välistä suhdetta kuvaava investointien tulorahoitusprosentti on 33. Investoinneista yli 60 prosenttia, 142,4 milj. euroa, kohdistuu laajennusinvestointeihin. Korvausinvestointien taso, 90 milj. euroa, jää 2,3 milj. euroa poistotasoa pienemmäksi. Investoinnit (1 000 euroa) AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pysyvien vastaavien luovutustulot 156 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Aineettomat hyödykkeet Talousarviovuonna aineettomien hyödykkeiden ryhmässä on tietokoneohjelmistojen käyttöoikeuksien ja valmistusarvojen sekä muiden pitkävaikutteisten menojen investointeja ja ennakkomaksuja. Konsernihallinnon Tietohallintoyksikön tieto- ja viestintätekniikka (ICT) -kehittämismäärärahalla kehitetään koko kaupungin ICT-toimintaympäristöä. ICT-kehittämismäärärahalla parannetaan ICT-palveluja joko uudistamalla olemassa olevia sovelluksia ja niiden palvelevuutta tai lisäämällä palveluun uusia sovelluksia. Vuonna 2016 on tietohallintoyksikön ICTkehittämiseen käytettävissä noin 5,1 milj. euroa kuten vuonna 2015. Summasta noin 2,5 milj. euroa arvioidaan toteutettavan investointeina. Ennakkomaksuissa ovat Rantaväylän tunnelin valtiolle luovutettava osuus. naismyyntitulojen arvioidaan olevan noin 15,28 milj. euroa, josta käyttötalouden tuloiksi budjetoitavan tasearvon ylittävän myyntivoiton osuuden arvioidaan olevan 12,4 milj. euroa. Rakennukset ja rakennelmat Rakennuksien investoinneista vastaa pääasiassa Tampereen Tilakeskus Liikelaitos. Tilakeskuksen 98,2 milj. euron talonrakentamisen kokonaismäärärahasta reilu 39 prosenttia eli 38,5 milj. euroa varataan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen hankkeisiin. Tesoman yhtenäiskoulun ja päiväkodin (2016: 11 milj. e) sekä Tampereen kansainvälisen koulun (4,5) perusparannus sekä laajennus jatkuvat. Vehmaisten koulu ja päiväkoti toteutetaan kahden vuoden KOKONAISMENOJEN JAKAUMA Maa- ja vesialueet Maa- ja vesialueiden hankintaan ja alueiden rakentamiskelpoiseksi saattamiseen varataan 13,8 milj. euroa. Määrärahasta on varattu 1 milj. euroa Keskusta-hankkeelle ja 1 milj. euroa Hiedanrannan aluerakennushankkeelle. Maa- ja vesialueiden koko- Peruskaupunki TA 2016 Liikelaitokset TA 2016 Investoinnit 13,2 % Rahoitus 1,9 % Varsinainen toiminta 84,9 % Yhteensä TA 2016 -960 -1 372 -9 700 -20 -202 0 -980 -1 574 -9 700 -13 800 -100 -68 750 -15 503 -190 0 -97 780 -24 200 -5 038 0 -13 800 -97 880 -92 950 -20 541 -190 -1 540 -111 915 3 800 -108 115 15 430 0 -127 240 2 980 -124 260 5 100 -1 540 -239 155 6 780 -232 375 20 530 KORVAUS- JA LAAJENNUSINVESTOINNIT Laajennus 142,4 m€ 61 % Korvaus 90,0 m€ 39 % Laskelmat NETTOINVESTOINNIT TOIMIJOITTAIN (milj. euroa) 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 Milj. euroa 50,0 60,0 70,0 80,0 Tampereen Tilakeskus 51,4 Aluerakennushankkeet 14,6 Rantaväylän tunneli 13,9 Raitiotie 5,0 Tampereen Vesi 24,3 Hyvinvointipalvelut Tietohallinto Pirkanmaan pelastuslaitos 17,6 3,2 2,3 1,8 Tampereen Infra 1,1 Tampereen Ateria 0,5 Osakkeet ja osuudet 100,0 95,2 Kaupunkiympäristön kehittäminen Tampereen Kaupunkiliikenne 90,0 1,5 aikana ja sen on tarkoitus valmistua 2016. Kalevanharjun päiväkodin perusparannus on käynnistynyt. Härmälän päiväkodin ja koulun suunnittelu- ja rakentamisraha on vuosille 2016-2017. Pispan koulun ja Lielahden koulun vanhan osan perusparannuksen suunnitteluun on varauduttu vuodelle 2016. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden hankkeisiin varataan 32,4 milj. euroa. Kohteita ovat muun muassa Tesoman jäähalli ja palloiluhalli, pääkirjasto Metson tilamuutokset ja perusparannus sekä euromääräisesti suurimpana yksittäisenä hankkeena Tampere-talon tilamuutokset ja laajennus. Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankkeisiin käytetään 18,9 milj. euroa. Koukkuniemen kehittämisen toisessa vaiheessa toteutetaan huoltorakennuksen ja nykyisen pysäköintialueen päälle ryhmäkotiasuntoja sisältävä rakennus (Toukola). Rauhaniemen sairaalan (RAUSA) viereen rakennettavan laajennuksen suunnittelu alkaa. Vuonna 2016 jatkuvat perusparannus- ja/ tai laajennushankkeet Kissanmaan perhetukikeskuksessa, Rauhaniemen sairaalassa ja Hatanpään kantasairaalassa. Lisäksi varaudutaan muun muassa muiden rakennusten perusparannuksiin ja kiinteistöteknisten laitteiden uusimiseen. Sisäilmaolosuhteita pyritään parantamaan koko suunnitelmakaudella ja niihin on varattu erillinen 3 milj. euron määräraha. Kaupungin taseen tehtävien investointien lisäksi investointeja toteutetaan myös muilla rahoitusmuodoilla. Kiinteät rakenteet ja laitteet Kaupunkiympäristön kehittämisen liikenneväylien, viheralueiden sekä telematiikan investointeihin käytetään noin 63 milj. euroa. Määräraha sisältää myös aluehankkeiden Vuoreksen ja Keskustan liikenneväylien ja viheralueiden rahoituksen sekä Rantaväylän tunnelin toteutusvaiheen kustannukset (tunnelin valtiolle luovutettava osuus on esitetty aineettomissa hyödykkeissä). Kaupunkiympäristön kehittämisen suurin yksittäinen investointi on Rantaväylän tunnelin rakentaminen allianssitoteutusmuodolla Liikenneviraston ja palvelutuottajien kanssa. Merkittävimpiä aluerakennushankkeita ovat Ranta-Tampellan, Lentävänniemen keskustan ja Härmälänrannan 2. kaava-alueet sekä ratapihankadun rakentamien sekä Viinikan liikenneympyrän uudistumisen käynnistyminen. Kevyen liikenteen rakennuskohteita ovat esimerkiksi Hatanpään valtatie sekä Näsijärven rantaväylän toteuttaminen. Tärkeimpiä siltakohteita ovat Kanjonin sillan korjaus sekä uusina siltoina Myllysaaren alikulkukäytävä ja Erkkilänkadun risteysilta. Näsinpuiston peruskorjausta jatketaan. Huonokuntoisen ulkovalaistusverkon peruskorjaamista jatketaan. Tampereen Veden 24,3 milj. euron investoinneista käytetään vesijohto- ja viemäriverkostojen uudisrakennukseen ja saneerauksiin 13,1 milj. euroa sekä pääverkoston uusiin runkoyhteyksiin 1,2 milj. euroa. Kaupinojan vedenottamon saneeraus jatkuu 5 milj. eurolla. Pirkanmaan keskuspuhdistamon toteutussuunnitteluun on suunnitelmassa varauduttu 5 milj. eurolla. Tietohallinto investoi 0,2 milj. euroa tietoliikenneverkon kehittämiseen. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen liikuntapalvelut investoi 3 milj. euroa muun muassa liikuntapaikkojen perusparannuksiin. Suurimpia kohteita ovat Ratinan stadionin pinnoitteen uusiminen (1,2 milj. e), Vehmaisten urheilukentän peruskorjaus ja Kaupin urheilupuiston lämmitettävä. Koneet ja kalusto Pysyvien vastaavien omaisuusluokkaan kuuluu yli 3 vuodeksi hankittava ja yli 10 000 euron arvoinen kalusto. Tässä luokassa esitetään myös tilajärjestelyiden ensikertaisen kalustamisen määrärahat. Hyvinvointipalvelujen tuottajien koneja kalustoinvestoinneista suurimpia ovat Tampereen seudun ammattiopiston Santalahdentien ensikertainen kalustaminen (3 milj. e), Vehmaisten koulun ja päiväkodin ensikertainen kalustaminen (0,8 milj. e) sekä Ratinan stadionin pinnoitteen suojalevyt (0,8 milj. e). Yhteensä hyvinvointipalveluihin hankitaan koneita ja kalustoa 13,7 milj. eurolla. Tampereen kaupungin talousarvio 2016 157 Laskelmat ERI INVESTOINTILAJIT (milj. euroa) Koneet ja kalusto 20,5 Maa- ja vesialueet Muut 13,8 pitkävaikutteiset menot 9,8 Tietojärjestelmät 2,5 Osakkeet ja osuudet 1,5 Muut aineelliset hyödykkeet 0,2 Kiinteät rakenteet ja laitteet 89,2 Liikelaitosten koneiden ja kaluston investoinneista merkittävimmät ovat Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen 3,2 milj. euron linja-autohankinnat (12 linja-autoa) sekä Tampereen Infran kalustohankinnat 1,1 milj. euroa. Lisäksi Pirkanmaan pelastuslaitos uusia kalustoa 1,6 milj. eurolla. Muut aineelliset hyödykkeet Muiden aineellisten hyödykkeiden vajaa 0,2 milj. euron investointimääräraha on tarkoitettu taidekokoelmien hankintaan museopalveluille. Osakkeet ja osuudet Osakkeiden ja osuuksien 1,54 milj. euron määrärahasta 0,5 milj. euroa varataan kaupunginhallituksen erillisten päätösten mukaan käytettäväksi. 1,04 milj. euroa on varattu sijoitukseen Tuomi Logistiikka Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Taloussuunnitelmakauden investointitaso Taloussuunnitelmakaudella investointitaso nousee uusien asuin- ja työpaikkaalueiden rakentamisen, merkittävien 158 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Rakennukset ja rakennelmat 94,9 infrahankkeiden ja uusien alueiden palveluverkon edellyttämien tilahankkeiden toteuttamisen sekä nykyisten toimitilojen ja kaupunki-infran saneeraustarpeen vuoksi. Kaupungin asukaskohtainen lainamäärä kasvaa vuoden 2019 loppuun mennessä lähes 3 500 euroon. Taloussuunnitelmakaudella tavoitteena on nostaa toiminnan tulorahoitusta, jotta lainamäärän kasvua saadaan hillityksi. Nettoinvestointien taso laskee taloussuunnitelmakaudella 232 miljoonasta 208 miljoonaan euroon. Kaupungin strategian mukainen kasvutavoite edellyttää isoja investointeja sekä palvelutiloihin että kaupungin infrastruktuuriin. Investointien yhteensovittaminen lainamäärän tasapainoisen kasvun kanssa on kuitenkin haasteellista. Investointitason mitoittamiseksi paremmin kaupungin taloudellisiin resursseihin on valmisteltu investointikehys seuraaville kymmenelle vuodelle, joka käsitellään kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa 16.11.2015. Investointikehyksessä esitetyt periaatteet ja investointitasot on laadittu ohjeellisesti noudatettavaksi tulevien vuosien taloussuunnittelussa. Investointikehystä tarkastellaan kahden vuoden välein. Investointikehyksessä investointien taso määritetään sellaiseksi, että kaupungin velka ei ylitä 1 020 miljoonaa euroa. Vuosikate kattaa tällöin investointikattoon kuuluvista investoinneista keskimäärin noin 75 % tarkastelujaksolla 2016-2025. Investointien taso määritetään sekä ns. omarahoitusosuuden (vuosikate) että velkaosuuden yhdistelmänä. Näin saatu investointikehys mahdollistaa kaupungin kasvun tavalla, jonka kaupungin talous kestää. Investointien toteuttamisen rahoitusmalli ei vaikuta investointikehyksen piiriin kuuluvien hankkeiden arviointiin (eli eri rahoitusmalleilla toteutettavat hankkeet pienentävät vastaavasti investointitasoa). Merkittävimpiä infrainvestointikokonaisuuksia, jotka näkyvät talousarviossa ja taloussuunnittelukaudella investointien tason nousuna, ovat Rantaväylän tunneli, Raitiotie sekä Tampereen Kansi ja areena. Rantaväylän tunnelin rakentamisen tavoitekustannusarvio on 180,3 milj. euroa ja valtio osallistuu tunnelin rahoitukseen 33 prosentin osuudella. Tunnelin rakentaminen aloitettiin vuonna 2013 ja se on tarkoitus ottaa käyttöön keväällä 2017. Raitiotie-hankkeen kustannusarvio on 250 milj. euroa ja suunniteltu toteutettavaksi siten, että rakentaminen voitaisiin aloittaa vuonna 2017. Investointien omarahoitusosuuden vahvistamiseksi jatketaan käynnistettyä taseomaisuuden tarkastelua. Kaupungilla on omistuksessaan peruspalveluiden tuottamiseen liittymättömiä kiinteistöjä ja omistuksia, joiden kehittämisellä, omistuksien uudelleenjärjestelyillä ja myynneillä voidaan osittain kattaa tulevien vuosien investointien aiheuttamaa lisärahoitustarvetta. Myytävää omaisuutta ei taloussuunnitelmassa ole yksilöity. Investointitason hallitseminen edellyttää suunniteltujen investointien priorisointia, aikataulutusta ja joidenkin strategisten tavoitteiden tarkentamista. Yleisten alueiden rakentamisen osalta uusien alueiden toteuttaminen edellyttää saneerauksien määrän vähentämistä ja toteutettavien hankkeiden laatutason laskemista ja uu- Laskelmat Investoinnit (1 000 euroa) AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pysyvien vastaavien luovutustulot sien alueiden toteuttamisen aloittamisen siirtämistä. Talonrakennushankkeiden osalta useita palvelutilahankkeiden toteuttamista on mahdollisesti lykättävä ja palvelumallityöllä on kyettävä tehostamaan ja tiivistämään palveluverkkoa. Nykyisen palveluverkon kunnossapito vaatii perusparannuksiin käytettävien määrärahojen kasvattamista. Palvelumallityössä otetaan huomioon, että pienistä yksiköistä luovutaan tai korvataan uusilla, kustannustehokkaimmilla tilaratkaisuilla. Kaupungin tulee pitäytyä tietyissä aiemmin tehdyissä linjauksissa, kuten esimerkiksi suunnataan kaupungin asunto- ja työpaikkarakentamisen kasvua pääosin nykyisen rakenteen sisään, jolloin kaikkien kunnallisteknisten verkostojen investointien tarve on pienempi kuin se, että avattaisiin laajamittaisesti kokonaan uusia alueita rakentamiselle. Lisäksi hyödynnetään olemassa olevaa palveluverkkoa sitä edelleen kehittämällä ja keskittämällä verkon laajentamisen sijaan. Kaupungin tulee myös arvioida uudelleen joitain jo tehtyjä linjauksia, kuten esimerkiksi tulee harkita uusien, vapaaehtoisten tilojen rakentamisesta luopumista. TP 2014 TA 2015 Muutettu TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 -746 -1 338 -38 807 -1 299 -1 937 -45 900 -680 -1 750 -46 000 -980 -1 574 -9 700 -1 000 -1 500 -5 000 -1 000 -2 000 0 -1 000 -2 000 0 -32 715 -28 505 -22 753 -15 501 -160 -76 939 -4 200 -69 170 -80 840 -16 615 -190 0 -4 200 -77 211 -81 596 -16 821 -190 -13 800 -97 880 -92 950 -20 541 -190 0 -4 200 -78 725 -113 905 -24 600 -190 0 -4 200 -57 400 -137 040 -20 210 -190 0 -4 200 -61 200 -117 010 -22 100 -190 0 -100 -217 565 3 609 -213 956 32 911 -500 -220 651 8 185 -212 466 22 630 -500 -228 948 8 805 -220 143 29 030 -1 540 -239 155 6 780 -232 375 20 530 -500 -229 620 4 620 -225 000 4 000 -500 -222 540 2 540 -220 000 3 000 -500 -208 200 200 -208 000 3 000 NETTOINVESTOINNIT, VUOSIKATE JA POISTOT Milj. euroa 250 232 Nettoinvestoinnit, milj. euroa Vuosikate, milj. euroa Poistot, milj. euroa 200 225 220 208 150 100 50 0 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 VS 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 159 Laskelmat Rahoituslaskelma Talousarvion laskelmaosan rahoituslaskelmaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama rahavirta (toiminnan ja investointien rahavirta). Lisäksi rahoitusosaan merkitään kaupungin antolainauksen, lainakannan ja mahdolliset oman pääoman muutokset sekä arvio merkittävistä muutoksista muissa maksuvalmiuden erissä (rahoituksen rahavirta). Rahoituslaskelma on rahavirtalaskelman luonteinen, sen lopussa esitetään toiminnan ja investointien sekä rahoituksen rahavirtojen vaikutus kaupungin rahavaroihin eli sitä, miten kaupungin rahavarat muuttuvat toiminnan johdosta tilikauden aikana. Välituloksena esitetään Vaikutus maksuvalmiuteen. Uutta lainaa on arvioitu tarvittavan 135 milj. euroa. Kaupungin lainamäärä vähenee maksuohjelmien mukaisesti 25,5 milj. eurolla vuonna 2016. Muut maksuvalmiuden muutokset -erässä on huomioitu Rantaväylän tunnelin jälkikäteen maksettavat rahoitusosuudet; investointien rahavirrassa on huomioitu rahoitusosuudet suoriteperusteisesti ja muut maksuvalmiuden osuudet erässä näkyy suoriteperusteisten ja maksuperusteisten tilitysten ero talousarviovuosina. Kaikkiaan talousarvion vaikutus kaupungin rahavaroihin on 21,4 milj. euroa negatiivinen. Talousarvion toteutuessa kaikilta osiltaan kaupungin rahavarat ja eräät muut maksuvalmiuteen vaikuttavat erät vähenevät kyseisellä summalla. Talousarvion 2016 rahoituslaskelma Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelma Rahoituslaskelmassa varsinaisen toiminnan tuloista ja menoista kertyvä tulorahoitus on talousarviovuonna 62 milj. euroa. Investointien aiheuttama rahoitustarve eli investoinnit vähennettynä niihin saaduilla rahoitusosuuksilla ja myyntituloilla on 211,8 milj. euroa. Tulorahoitus ei riitä investointien kattamiseen, ja toiminnan ja investointien rahavirta muodostuu yhteensä 149,8 milj. euroa negatiiviseksi. Antolainojen määrän arvioidaan laskevan ohjelman mukaisten lyhennysten johdosta 1,4 milj. euroa. Antolainojen lisäykset ovat 1,6 milj. euroa. NETTOINVESTOINNIT 232,4 milj. € TA 2016 160 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Kaupungin lainamäärä kasvaa taloussuunnitelmakaudella reiluun 800 milj. euroon. Kaupungin strategian mukainen kasvutavoite edellyttää isoja investointeja sekä palvelutiloihin että kaupungin infrastruktuuriin. Kaupunkikehityksen kannalta välttämättömiä ja suuria investointeja onkin strategian mukaisesti käynnissä ja suunnitteilla poikkeuksellisen paljon. Suuret kehitysinvestoinnit, kuten esimerkiksi Rantaväylän tunneli, raitiotie ja Tampe- INVESTOINTIEN TULORAHOITUS 33 % TA 2016 reen Kansi, maksavat itsensä takaisin kasvavan elinvoiman ja vetovoimaisuuden kasvun myötä. Suurten investointien vuoksi kaupungin lainamäärä kuitenkin nousee nopeasti, jos kaikki investoinnit tehdään kaupungin taseeseen. Jos investointeja toteutetaan muilla rahoitusmalleilla, kaupungin lainamäärä kasvaa hitaammin. Vuoden 2019 lopussa arvioidaan asukaskohtaisen lainamäärän olevan noin 3 400 euroa. Taloussuunnitelmakaudella tavoitteena on nostaa toiminnan tulorahoitusta, jotta lainamäärän kasvua saadaan hidastetuksi. Investointikehyksen avulla tavoitellaan pitkäjänteisempää ja taloudellisesti hallittua investointien suunnittelua. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vahvistaa tulorahoituksen tasoa ja nostaa investointien omarahoitusosuutta. Investointien omarahoitusosuuden vahvistamiseksi jatketaan kaupungin taseomaisuuden tarkastelua. Kaupungilla on omistuksessaan peruspalveluiden tuottamiseen liittymättömiä kiinteistöjä, yhtiöitä ja osuuksia, joiden kehittämisellä, omistuksien uudelleenjärjestelyillä ja myynneillä voidaan osittain kattaa tulevien vuosien investointien aiheuttamaa lisärahoitustarvetta. Myytävää omaisuutta ei taloussuunnitelmassa ole yksilöity. LAINAKANTA 491,9 LAINAMÄÄRÄ/ASUKAS milj. € (enn. 31.12.2016) 2 159 (enn. 31.12.2016) € Laskelmat RAHOITUSLASKELMA 2016 (1 000 EUROA) Kaupunki ilman liikelaitoksia ja rahastoja 1 000 euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Vaikutus maksuvalmiuteen Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus rahavaroihin Liikelaitokset ja rahastot Yhteensä, sisäiset erät vähennetty Yhteensä, sisäiset erät mukana 2 598 -12 450 73 563 -1 700 76 161 -14 150 76 161 -14 150 -111 915 3 800 15 430 -102 537 -127 240 2 980 5 100 -47 297 -239 155 6 780 20 530 -149 834 -239 155 6 780 20 530 -149 834 -1 600 1 440 0 0 -1 600 1 440 -1 600 1 440 135 000 -25 500 -14 459 -7 655 -13 789 -21 444 0 0 0 -47 297 47 297 0 135 000 -25 500 -14 459 -54 953 33 509 -21 444 135 000 -25 500 0 -40 494 19 050 -21 444 RAHOITUSLASKELMA 2014–2019 (1 000 EUROA) 1 000 euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Vaikutus maksuvalmiuteen Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus rahavaroihin Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. TP 2014 TA 2015 TP Enn 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 83 261 -14 376 -13 749 55 137 78 744 0 -16 050 62 694 69 226 1 404 -11 544 59 086 76 161 0 -14 150 62 011 97 783 0 -17 900 79 883 106 135 0 -13 600 92 535 112 825 0 -13 600 99 225 -217 497 3 609 32 843 -181 045 -125 909 -220 651 8 185 22 630 -189 836 -127 142 -226 551 8 805 27 759 -189 986 -130 900 -239 155 6 780 20 530 -211 845 -149 834 -229 620 4 620 44 400 -180 600 -100 717 -222 540 2 540 34 000 -186 000 -93 465 -208 200 200 34 000 -174 000 -74 775 -73 4 306 -100 547 -1 000 547 -1 600 1 440 -100 314 -100 270 -100 234 10 598 -14 817 -14 551 -140 446 -4 491 -144 937 0 -10 700 0 -137 395 -18 400 -155 795 0 -12 950 -144 304 -18 400 -162 704 135 000 -25 500 0 -40 494 19 050 -21 444 178 400 -43 400 0 34 497 30 000 64 497 93 400 -3 400 0 -3 295 0 -3 295 123 400 -33 400 0 15 359 0 15 359 240 411 385 348 68 301 224 096 98 018 240 411 76 574 98 018 141 070 76 574 137 775 141 070 153 135 137 775 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 161 Laskelmat Antolainauksen muutokset Antolainojen nettomäärän arvioidaan lievästi kasvavan ensi vuonna. Ohjelman mukaisten 1,44 milj. euron lyhennysten lisäksi varaudutaan myös uusien lainojen myöntämiseen. Antolainojen lisäyksiä ovat Tuomi Logistiikka Oy:lle myönnettävä 1,0 milj. euron suuruinen laina sekä sosiaalisen luototuksen käynnistymiseen varattu Antolainat (1 000 euroa) Konserniyhteisöt ja muut Vähennykset Lisäykset Asuntolainat Vähennykset Antolainat yhteensä 162 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 0,5 milj. euroa. Lisäksi 0,1 milj. euron lisäys kohdistuu Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnan myöntämiin lainoihin Tampere Filharmonian muusikoiden soitinhankintoihin sekä kuvataiteilijoille myönnettäviin lainoihin. Merkittävimmät antolainasaamiset kaupungilla on Tampereen Sähkölaitos Oy:ltä TP 2014 103 704 -3 933 0 1 682 -368 105 387 TA 2015 103 568 -247 100 1 451 -300 105 018 TP Enn 2015 104 475 -239 1 010 1 100 -582 105 576 70,0 milj. euroa ja Tampereen Vuokratalosäätiöltä 21,8 milj. euroa. Tytäryhteisöjen pitkäaikainen lainarahoitus otetaan pääsääntöisesti suoraan rahalaitoksilta ja kaupunki takaa lainoja tarvittaessa. Näin lainaprosessi toimii yksinkertaisimmin ja tehokkaimmin. TA 2016 104 865 -1 210 1 600 870 -230 105 736 TS 2017 106 351 -114 1 600 670 -200 107 022 TS 2018 106 831 -120 600 520 -150 107 352 TS 2019 107 197 -25 600 390 130 107 588 Laskelmat Korollisten velkojen muutokset kaa arvioidaan tarvittavan 135,0 milj. euroa. Henkilöstökassan asiakkaille olevan velan sekä konsernitilin kautta tytäryhteisöille olevan lyhytaikaisen velan arvioidaan säilyvän ennallaan. Pitkäaikaista velkaa edustavat rahalaitoslainat ovat talousarviossa sitovia. Edelleen jatkuvien ja kasvavien investointitarpeiden rahoittamiseksi kaupungin lainamäärä nousee voimakkaasti vuosina 2017–2019. Jakson lopulla korollista velkaa arvioidaan olevan yli 800 milj. euroa Ensi vuonna kaupungin korollisen velan määrä lähtee jälleen voimakkaaseen kasvuun kahden poikkeuksellisen vuoden jälkeen. Vuosina 2014 - 2015 lainamäärän kasvu kyettiin hillitsemään rahoittamalla kaupungin investoinnit kassavaroin. Tämän mahdollisti Tampereen Sähkölaitos Oy:n vuonna 2013 suorittama iso lainanlyhennys. Rahalaitoksilta olevat lainat lyhenevät ensi vuonna maksuohjelmien mukaisesti 25,5 milj. eurolla. Uutta pitkäaikaista vel- Korolliset velat (1 000 euroa) TP 2014 Pitkäaikaiset korolliset velat Rahalaitoksille Lyhennykset Nostot Lyhytaikaiset korolliset velat Henkilöstökassalle Tytäryhteisöille Korolliset velat yhteensä Lainat euroa/asukas Asukasmäärä TA 2015 TP Enn 2015 ja asukaskohtainen lainamäärä kipuaa runsaaseen 3 400 euroon. Jos investointeja toteutetaan muilla rahoitusmalleilla, kaupungin lainamäärä jää arviota pienemmäksi. Lainamäärän kasvua saattaa hillitä raitiotiehankkeen mahdollinen toteutus yhtiömuotoisena, jolloin osa nyt taloussuunnitelmassa ennakoiduista investoinneista siirtyy yhtiön toteutettavaksi. Raitiotiehankkeen rahoituksesta ei talousarvion laadintahetkellä ole tehty päätöstä. TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 229 052 -14 817 10 598 218 471 -10 700 0 216 401 -12 651 0 325 901 -25 500 135 000 460 901 -43 400 178 400 550 901 -3 400 93 400 640 901 -33 400 123 400 17 518 128 172 374 743 1 679 223 134 20 000 139 000 377 471 1 678 224 900 16 000 150 000 382 401 1 697 225 400 16 000 150 000 491 901 2 159 227 790 16 000 150 000 626 901 2 723 230 200 16 000 150 000 716 901 3 081 232 700 16 000 150 000 806 901 3 432 235 100 LAINAMÄÄRÄN KEHITYS euroa/as. 4500 milj. euroa 900 800 4000 700 3500 600 3000 500 2500 400 2000 300 1500 200 1000 100 500 0 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 ENN 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Lainakanta, milj. € 312 323 364 394 375 382 492 627 717 807 €/asukas 1464 1502 1675 1785 1679 1699 2159 2723 3081 3432 0 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 163 164 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Liitteet Liitteet Liitteet Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja -yhteisöt Merkittävät aluerakennushankkeet Hiedanranta Keskusta-hanke Vuores-hanke Talonrakennushankkeiden käyttötalousvaikutukset Täydentäviä tietoja Tampereen kaupungin talousarvio 2016 165 Liitteet 166 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Liitteet Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja -yhteisöt Valtuusto päättää kuntalain 14 §:n mukaan talousarviosta ja taloussuunnitelmasta sekä omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta. Valtuusto antaa tytäryhteisöjen ohjausta ja valvontaa koskevia periaatteita kunnan konsernijohdolle. Valtuuston asettamat tavoitteet ohjaavat kunnan edustajia tytäryhteisöjen toimielimissä. Kyseiset tavoitteet eivät kuitenkaan sido oikeudellisesti tytäryhteisöjä. Tavoiteasettelu on luonteeltaan välillistä, pääomistajan tahdon esiintuomista. Tässä talousarvion osassa asetetaan tytäryhteisökohtaiset vuoden 2016 toiminnan tavoitteet merkittäville tytäryhteisöille. Kaupungin edustajien tulee toimia tytäryhteisöjen päätöksentekoelimissä kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti sekä noudattaa konserniohjeita. Tytäryhtiöiden ja -yhteisöjen toiminnasta raportoidaan Tampereen toiminnan ja talouden katsauksissa, tilinpäätöksessä sekä yhtiöitä käsittelevässä vuosiraportissa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 15.9.2010 § 159 Tampereen kaupungin yhtiöiden ja yhteisöjen omistajapolitiikan ja omistajapoliittiset linjaukset. Kaupunginvaltuuston hyväksymän omistajapolitiikan päämääränä on, että Tampereen kaupunki on aktiivinen, vaativa ja selkeä omistaja, joka varmistaa omien omistustensa tehokkaan hyödyntämisen kaupunkilaisten hyväksi. Kaupunkikonsernia kehitetään muun muassa siten, että kaupungin tytärja osakkuusyhtiöt sekä säätiöt käydään systemaattisesti tarkastellen läpi valtuustokausittain omistajan näkökulmasta. Omistajan tekemä kokonaistarkastelu on luonteeltaan jatkuvaa. Tarkastelun tuloksia ja yhteisökohtaisia linjauksia esitellään kaupunginhallituksen liiketoimintajaostolle päätöksentekotarve huomioiden. Tampereen kaupunkikonserniin kuului vuoden 2015 elokuussa yhteensä 72 yhteisöä. Omistusosuuksissa tapahtuneita muutoksia osoittaa taulukon muutosprosenttisarake, mikä vertaa omistusosuuden muutoksia edellisen vuoden tilinpäätöshetkeen, jolloin edellinen yhdistely konsernin osalta on tehty. Konsernin rakenteessa on tapahtunut kolme merkittävää muutosta. Kiinteistö Oy Finn-Medi Deltan loput osakkeet on myyty vuoden 2015 puolella Tampereen yliopistollisen sairaalan koulutussäätiölle 6 400 000 euron kauppahinnalla. Kiinteistö Oy Finn-Medi Delta hallitsee vuokraoikeuden nojalla erotettua tonttia Kaupin sairaala-alueella osoitteessa Biokatu 4 ja omistaa tontille rakennetun rakennuksen. Rakennuksessa ovat vuokralla mm. Tampereen Ammattikorkeakoulu Oy sekä Fimlab Oy ja se on valmistunut vuonna 2003. Kaupunginvaltuusto päätti elokuussa 2015, että kaupunki perustaa Tullinkulman Työterveys Oy:n ja merkitsee 100 kappaletta 800 euron arvoisia perustettavan yhtiön osakkeita, yhteensä 80 000 euroa. Perustetulle yhtiölle myydään Tullinkulman Työterveys Liikelaitoksen liiketoiminta velattomalla 1 480 000 euron kauppahinnalla. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto päätti kesäkuussa 2015 käynnistää Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n toiminnan. Tampereen kaupunki omisti kokonaan Tampere Technology Oy nimisen osakeyhtiön, joka ei harjoittanut enää aktiivista liiketoimintaa. Keskuspuhdistamohankkeen suunnittelu- ja valmisteluvastuu päätettiin siirtää tälle yhtiölle, jonka yhtiöjärjestys, nimi, hallitus, toimiva johto ja muut resurssit muutettiin hankkeeseen sopiviksi. Myöhemmin kuluvan vuoden aikana, kun naapurikunnat ovat omat päätöksensä keskuspuhdistamohankkeeseen ja yhtiöön osallistumisesta tehneet, Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy toteuttaa suunnatun osakeannin muille osakkaille. Tampereen kaupungin talousarvio 2016 167 Liitteet Tampereen kaupungin konsernirakenne 31.8.2015 Tampereen kaupunki 31.8.2015 Tytäryhteisöt Ekokumppanit Oy (osuus äänim. 93,50 %) Finnpark Oy ** Finnpark Tekniikka Oy Pysäköintiveturi Kiint Oy (osuus äänim. 88,70 %) Tullin Parkki Oy (osuus äänimäärästä 59,46 %) Pellavan Parkki Kiint Oy Haukiluoman Liikerakennus Oy Helapuiston Lähipalvelukeskus Oy Insinöörioppilastalo Oy Keinupuistokeskus Oy Lukonmäen Palvelukeskus Kiint Oy Länsi-Tesoman Liikekeskus Kiint Oy Maijalanpuiston Lähipalvelukeskus Oy Opintanner Kiint Oy Pelipuiston Lähipalvelukeskus Oy Pirkan Opiskelija-asunnot Oy Tieteenkadun Parkki Kiint Oy Tupakkikiven Parkki Kiint Oy Tampereen ammattikorkeakoulu Oy Tampereen ammattikorkeakoulun Tukisäätiö Pirkanmaan Jätehuolto Oy ** (osuus äänim. 65,33 %) Pirkan Putkikeräys Oy (osuus äänim. 63,34 %) Runoilijan tie Oy Tammenlehväsäätiö (konserni) Tammenlehväkeskus Oy Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Visit Tampere Oy Tampereen Kotilinnasäätiö Pispan Tupahaka As Oy Tampereen Tammelankodit As Oy Vellamonkodit Oy Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy Tampereen Palvelukiinteistöt Oy Tampereen Sarka Oy Tampereen Sähkölaitos Oy ** Tampereen Energiantuotanto Oy Tammervoima Oy (osuus äänim. 83,01 %) Tampereen Kaukolämpö Oy Tampereen Sähkönmyynti Oy Tampereen Sähköverkko Oy Tampereen Vera Oy Tampereen Särkänniemi Oy Tampereen työvalmennussäätiö Syke Tampereen Vuokra-asunnot Oy Tampereen Vuokratalosäätiö VTS Kiinteistöpalvelu Oy Tampere-talo Osakeyhtiö Tavase Oy TREDU-Kiinteistöt Oy Tullinkulman Työterveys Oy Vilusen Rinne Oy Vuores Palvelu Oy 168 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 90,57% 100,00% 100,00% 90,85% 69,60% 60,60% 73,01% 72,11% 63,18% 57,02% 59,31% 52,97% 86,08% 100,00% 54,34% 100,00% 68,75% 61,03% 87,00% 87,00% 49,69% 47,49% 72,58% 100,00% 100,00% 100,00% Muutos-% -0,21% 34,13% 45,58% 38,37% 62,45% Osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöt * Atalan Liikekeskus Kiint Oy* Ateljeetalo Oy Coxa Oy (konserni) * Finn-Medi Delta Kiint Oy * FinnMedi Oy Hervannan Juhani As Oy * Hervannan Kanjoni As Oy * Kosken Parkki Kiint Oy * Mummunkujan pysäköinti Oy * Suomen Hopealinja Oy Tampereen Sokeain Kiint Oy * Tumpin Parkki Kiint Oy * Tuotekehitys Oy TamLink * Tyrkkölä As Oy Virontörmän Lämpö Oy YH Kodit Oy (konserni) * 40,00% 47,66% 20,56% 0,00% -30,85% 27,78% 28,04% 43,47% 21,08% 31,33% 28,46% 29,88% 20,96% 24,00% 47,72% 40,42% 35,71% Jotospirtti Oy 50,00% Lännen Kiinteistöpalvelu Oy ** Pikassos Oy 33,33% 25,00% Yhdistelemättömät tytäryhteisöt Maisansalo Oy * merkityt osakkuusyhteisöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen ** Yhtiöillä alakonserni 100,00% -0,60% Muutos-% Kuntayhtymät Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Pirkanmaan liitto Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntay.** Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteisyhteisöt 60,47% 60,47% 100,00% 75,71% 100,00% 100,00% 66,00% 100,00% 100,00% 100,00% 100,00% 75,35% 100,00% 100,00% 100,00% 100,00% 100,00% 100,00% 100,00% 100,00% 100,00% 100,00% 69,54% 66,46% 100,00% 100,00% 63,49% 31.8.2015 100,00% 50,00% 33,33% 25,00% Liitteet Ekokumppanit Oy • Omistus 90,57 % • Perustettu 2002 • Toimiala: ympäristönhuoltoon, yhdyskuntasuunnitteluun ja teknisiin palveluihin kuuluvat tiedotus-, neuvonta- ja asiantuntija-palvelut sekä ympäristönhuoltoon, yhdyskuntasuunnitteluun ja teknisiin palveluihin kuuluvien tuotteiden myyminen ja välittäminen TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoite 2016 Mittari Tulos on positiivinen Toteutunut tulos Lisätään vastuullista elämäntapaa edistävän toiminnan näkyvyyttä Toteutustilanne Finnpark Oy • Omistus 100 % • Perustettu 1970 • Toimiala: maksullisen pysäköinnin järjestäminen sekä pysäköinti- ja liikekiinteistöjen rakennuttaminen, kehittäminen, hallinta ja vuokraus TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoite 2016 Mittari Maksettu osinko on 15 % konsernin nettotuloksesta (maksetaan keväällä 2017) Maksetun osingon määrä Sijoitetun pääoman tuotto > 5 % Sijoitetun pääoman tuotto-% Otetaan käyttöön sertifioitu ympäristöjärjestelmä Ekokompassi-sertifikaatti Insinöörioppilastalo Oy • Omistus 63,18 % • Perustettu 1955 • Toimiala: asuntojen hankinta, vuokraus ja hallinta ensisijaisesti Pirkanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijoille TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoite 2016 Mittari Asuntojen taloudellinen käyttöaste on vähintään 98,0 % Toteutunut käyttöaste Sijoitetun pääoman tuotto on yli 3 % ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä vuodesta 2015 Sijoitetun pääoman tuotto-%, omavaraisuusaste Opiskelija-asuntojen yhteisen asuntohaun valmistelu Toteutustilanne Opiskelija-asuntoyhteisöjen fuusion käynnistäminen ja loppuun saattaminen siten, että uusi yhtiö aloittaa toimintansa 1.1.2017 Toteutustilanne Tampereen kaupungin talousarvio 2016 169 Liitteet Kiinteistö Oy Opintanner • Omistus 100 % • Perustettu 1982 • Toimiala: omistaa ja hallita kiinteistöjä, ostaa ja vuokrata alueita, rakennuttaa rakennuksia ja vuokrata huoneistoja TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoite 2016 Mittari Asuntojen taloudellinen käyttöaste on vähintään 98,0 % Toteutunut käyttöaste Sijoitetun pääoman tuotto on yli 3 % ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä vuodesta 2015 Sijoitetun pääoman tuotto-%, omavaraisuusaste Opiskelija-asuntojen yhteisen asuntohaun valmistelu Toteutustilanne Opiskelija-asuntoyhteisöjen fuusion käynnistäminen ja loppuun saattaminen siten, että uusi yhtiö aloittaa toimintansa 1.1.2017 Toteutustilanne Pirkan Opiskelija-asunnot Oy • Omistus 100 % • Perustettu 1966 • Toimiala: asuntojen rakennuttaminen, hallinta ja vuokraus opiskelijoille TOIMINNAN TAVOITTEET 170 Toiminnan tavoite 2016 Mittari Asuntojen taloudellinen käyttöaste on vähintään 98,0 % Toteutunut käyttöaste Sijoitetun pääoman tuotto on yli 3 % ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä vuodesta 2015 Sijoitetun pääoman tuotto-%, omavaraisuusaste Opiskelija-asuntojen yhteisen asuntohaun valmistelu Toteutustilanne Opiskelija-asuntoyhteisöjen fuusion käynnistäminen ja loppuun saattaminen siten, että uusi yhtiö aloittaa toimintansa 1.1.2017 Toteutustilanne Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Liitteet Oy Runoilijan tie • Omistus 72,58 % • Perustettu 1967 • Toimiala: matkustajalaivaliikenne ja siihen liittyvä muu liiketoiminta TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoite 2016 Mittari Tulos on positiivinen ja matkustajamäärä on kasvanut edellisvuodesta Toteutunut tulos, matkustajamäärä Tampereen ammattikorkeakoulu Oy • Omistus 87 % • Perustettu 1995 • Toimiala: korkea-asteen koulutus ammattikorkeakoulussa TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoite 2016 Mittari Tampereen ammattikorkeakoulu on vetovoimainen: ammattikorkeakoulu on haluttu opiskelupaikka, kansainvälisyys on lisääntynyt ja Kaupin kampusalueen kehittäminen on edennyt S ijoittuminen oppilaitosten suosituimmuustilastoissa (ensisijaiset hakijat/aloituspaikka), kansainvälisen henkilöstö- ja opiskelijavaihdon määrä verrattuna edellisiin vuosiin, koulutusviennin edistyminen, tehdyt toimenpiteet Tampereen ammattikorkeakoulun, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteinen Tampere3–prosessi etenee aikataulussa Toteutustilanne Pirkanmaan Jätehuolto Oy • Omistus 49,69 % (osuus äänimäärästä 65,33 %) • Perustettu 1994 • Toimiala: jätteenkäsittely, muu jäte- ja ympäristönhuoltotoiminta sekä tähän liittyvien tuotteiden kauppa TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoite 2016 Mittari Omakustannusperiaate on toteutunut pitkän tähtäimen velvoitteita vastaavasti, Hintataso, omakustannusperiaatteen toteutumisen kokonaisarvio kuitenkin siten että hinnat ovat kokonaisuudessaan edullisimmassa kolmanneksessa suurista kaupungeista Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste nousee 85 %:iin Jätteen hyödyntämisaste Luodaan malli jätteenkäsittelyn ilmastovaikutuksen määrittämiseksi Hiilidioksidiekvivalenttitonni / käsitelty jätetonni ja /asukas Tampereen kaupungin talousarvio 2016 171 Liitteet Tammenlehväsäätiö • Perustettu 1991 • Toiminnan tarkoitus: sosiaalihuollon avopalvelujen tuottaminen TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoite 2016 Mittari Tammenlehväkeskuksen ja Kaupin alueen kokonaissuunnitelman laatiminen yhdessä Tilakeskus liikelaitoksen kanssa Toteutustilanne Tampereen Sähkölaitos Oy • Omistus 100 % • Perustettu 2005 • Toimiala: energialiiketoiminta TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoite 2016 Mittari Maksettu osinko on 50 % konsernin nettotuloksesta (maksetaan keväällä 2017) Maksetun osingon määrä Omistaja-arvo kehittyy positiivisesti Osakekannan arvo lisättynä maksetuilla osingoilla Energiatuotannon CO2-kasvihuonepäästöt ovat alentuneet 35 % vuoden 1990 tasolta Energiatuotannon CO2-päästöt Uusiutuvien energialähteiden osuus konsernin energiahankinnasta on yli 30 % Uusiutuvien energialähteiden osuus Tampere-talo Osakeyhtiö • Omistus 100 % • Perustettu 1988 • Toimiala: Tampere-talon hallinta ja vuokraus musiikki-, kongressi-, juhla- ja näyttelytapahtumille ja niihin liittyvän palvelun ja laitteiden vuokraus, sekä ohjelma- ja ravintolatoiminta TOIMINNAN TAVOITTEET 172 Toiminnan tavoite 2016 Mittari Kävijämäärä on suurempi kuin vuosien 2013-2015 keskiarvo ja tapahtumia on vuositasolla vähintään 650 Kävijämäärä, tapahtumien lukumäärä Toiminnallinen uudistushanke toteutuu aikataulussa ja kustannusarvio pitää Toteutustilanne Tulos on positiivinen riittävät investoinnit varmistaen Toteutunut tulos Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Liitteet Tampereen Kotilinnasäätiö • Perustettu 1963 • Toimiala: järjestää asuntopalveluita ikääntyville ja eläkkeellä oleville ihmisille, rakentaa tuettua asumista ja palveluasumista varten tiloja sekä neuvoo asukkaita asumiseen liittyvissä kysymyksissä TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoite 2016 Mittari Asuntojen taloudellinen käyttöaste on vähintään 98,0 % Toteutunut käyttöaste Sijoitetun pääoman tuotto on yli 3 % ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä vuodesta 2015 Sijoitetun pääoman tuotto-%, omavaraisuusaste Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy • Omistus 66 % • Perustettu 2005 • Toimiala: tilojen vuokraus urheilu-, messu- ja kongressitapahtumiin sekä niihin liittyvien oheispalvelujen tarjoaminen TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoite 2016 Mittari Tulos on positiivinen Toteutunut tulos Tampereen Palvelukiinteistöt Oy • Omistus 100 % • Perustettu 2005 • Toimiala: kiinteistöjen vuokraus, kehittäminen ja hallinta TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoite 2016 Mittari Sijoitetun pääoman tuotto on yli 5 % ja omavaraisuusaste on yli 35 % Sijoitetun pääoman tuotto-%, omavaraisuusaste Maksettu osinko on 50 prosenttia nettotuloksesta (maksetaan keväällä 2017) Maksetun osingon määrä Tampereen kaupungin talousarvio 2016 173 Liitteet Tampereen Särkänniemi Oy • Omistus 100 % • Perustettu 1965 • Toimiala: matkailun edistäminen Tampereella ja siihen liittyvä liiketoiminta sisältäen huvipuisto- ja ravitsemustoiminnan; lisäksi kokonaisuuteen kuuluu Tampereen kaupungin hallinnoima Sara Hildénin taidemuseo TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoite 2016 Mittari Kävijämäärä on vähintään 5 prosenttia suurempi kuin vuosien 2011-2015 kävijä- Toteutunut kävijämäärä määrien keskiarvo Maksettu osinko on 50 % nettotuloksesta (maksetaan keväällä 2017) Maksetun osingon määrä Kerätyn jätteen hyötykäyttöprosentti on vähintään 65 % (hyödynnetty joko jatko- Jätteen hyötykäyttö-% jalostukseen tai energiana) Tampereen Vuokra-asunnot Oy • Omistus 100 % • Perustettu 2000 • Toimiala: asuntojen vuokraus ja hallinta sekä kaupunkikonserniin kuuluvien asuntojen omistajahallintotehtävät. TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoite 2016 Mittari Asuntojen taloudellinen käyttöaste on vähintään 99,0 % Toteutunut käyttöaste Sijoitetun pääoman tuotto on yli 5 % Sijoitetun pääoman tuotto-% Tampereen Vuokratalosäätiö • Perustettu 1970 • Toimiala: hankkia asuntoja mahdollisimman halpaa vuokraa vastaan sosiaalisesti erityisessä asunnontarpeessa oleville henkilöille, hallita ja omistaa tontteja ja asuinrakennuksia sekä vuokrata asuntoja TOIMINNAN TAVOITTEET 174 Toiminnan tavoite 2016 Mittari Asuntojen taloudellinen käyttöaste on vähintään 99,0 % Toteutunut käyttöaste Sijoitetun pääoman tuotto on yli 5,0 % ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä vuodesta 2015 Sijoitetun pääoman tuotto-%, omavaraisuusaste Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Liitteet Tavase Oy • Omistus 69,54 % • Perustettu 2002 • Toimiala: tekopohjaveden valmistus sekä laitosten suunnittelu, omistaminen, rakentaminen, hoito ja ylläpito TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoite 2016 Mittari Kustannukset on minimoitu lupahakemukseen liittyvän valitusprosessin aikana Toteutuneet kustannukset Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy • Omistus 60,47 % • Perustettu 2009 • Toimiala: seudullisen elinkeinopolitiikan ja siihen liittyvän toiminnan edistäminen, kehittäminen ja toteuttaminen Tampereen kaupunkiseudulla TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoite 2016 Mittari Tulos on positiivinen Toteutunut tulos Toimintaympäristön kehittämisellä vahvistetaan yritysten syntyä, kasvua ja investointeja Yrityspalveluseteli on otettu käyttöön, avointen innovaatioympäristöjen kautta syntyneet yritykset, kehitystoimenpiteisiin osallistuneiden yritysten määrä, potentiaalisten sijoittajien tapaamisten määrä Lentoliikenteen kehittämissuunnitelma on tehty ja sen mukaisia toimenpiteitä toteutettu Toteutustilanne Vilusen Rinne Oy • Omistus 100 % • Perustettu 1967 • Toimiala: asuntojen rakennuttaminen, hallinta ja vuokraus TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoite 2016 Mittari Asuntojen taloudellinen käyttöaste on vähintään 99,0 % Toteutunut käyttöaste Sijoitetun pääoman tuotto on yli 5,0 % ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä vuodesta 2015 Sijoitetun pääoman tuotto-%, omavaraisuusaste Tampereen kaupungin talousarvio 2016 175 Liitteet Tampereen Sarka Oy • Omistus 100 % • Perustettu 2011 • Toimiala: avustavien hyvinvointi- sekä hallinto- ja tukipalveluiden tuottaminen ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistäminen TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoite 2016 Mittari Toiminta on kehittynyt ja laajentunut hallitusti asiakaslähtöisyyteen perustuen Asiakkaiden määrän kasvu, työllistyneiden määrä Tulos on positiivinen Toteutunut tulos Tampereen työvalmennussäätiö Syke • Perustettu 2011 • Toiminnan tarkoitus: säätiön tarkoituksena on edistää työllistymistä sellaisille henkilöille, jotka ovat vaikeassa työmarkkinatilanteessa tai jotka tarvitsevat erityisiä palveluita sijoittuakseen työmarkkinoille TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoite 2016 Kuntouttavan työtoiminnan ja työelämänvalmennuksen asiakasmääriä koskevat tavoitteet on toteutettu Toiminnan laatua on kehitetty asiakaslähtöisyyteen perustuen Taseen alijäämä katetaan loppuun Mittari Toteutustilanne Toteutunut kehitys Toteutunut tulos Tredu-Kiinteistöt Oy • Omistus 100 % • Perustettu 2013 • Toimiala: kiinteistöjen vuokraus ja hallinta TOIMINNAN TAVOITTEET 176 Toiminnan tavoite 2016 Mittari Tulos on positiivinen Toteutunut tulos Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Liitteet Tullinkulman Työterveys Oy • Omistus 100 % • Perustettu 2015 • Toimiala: työterveyshuoltopalvelut TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoite 2016 Mittari Toiminta yhtiömuodossa on vakiinnutettu. On luotu yhtenäinen organisaatiokulttuuri ja johtamiskäytännöt sekä tehokkaat ja yhdenmukaiset prosessit. Yhtiö Y leisarvio yhtiön toiminnasta, tehdyt toimenpiteet toimii in-house aseman säilyttämisen edellyttämällä tavalla. Yhtiön asiakastyytyväisyys on asiakasryhmittäin (Tampere, PSHP, muut) vähinAsiakastyytyväisyysmittausten tulokset tään vuosien 2013-2015 keskimääräisellä tasolla Yhtiön tulos on positiivinen. Yhtiö maksaa omistajilleen osinkoa vähintään 50 % Tilikauden tulos, maksetun osingon määrä tilikauden tuloksesta (maksetaan keväällä 2017) Tuomi Logistiikka Oy • Omistus 51 % • Perustettu 2015 • Toimiala: logististen toimintojen (esim. hankintapalvelut, materiaalihuolto ja kuljetustenohjaus) hoitaminen ja siihen liittyvän toiminnan edistäminen, kehittäminen ja toteuttaminen. TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoite 2016 Mittari Toiminta yhtiömuodossa on vakiinnutettu. On luotu yhtenäinen organisaatiokulttuuri ja johtamiskäytännöt sekä tehokkaat ja yhdenmukaiset prosessit. Yhtiö Y leisarvio yhtiön toiminnasta, tehdyt toimenpiteet toimii in-house aseman säilyttämisen edellyttämällä tavalla. Yhtiön asiakastyytyväisyys on asiakasryhmittäin (Tampere, PSHP) vähintään Asiakastyytyväisyysmittausten tulokset vuosien 2013-2015 keskimääräisellä tasolla Yhtiön tulos on positiivinen Tilikauden tulos Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy • Omistus 100 % • Perustettu 2015 • Toimiala: toimia seudullisena vesihuoltolaitoksena osakaskuntiensa alueella TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoite 2016 Mittari Keskuspuhdistamohankkeen suunnittelu etenee aikataulussa ja suunnitteluvaiheen rahoitus on järjestetty Toteutustilanne Tampereen kaupungin talousarvio 2016 177 Liitteet Merkittävät aluerakennushankkeet Hiedanranta Hiedanrannan aluekehitysohjelma mahdollistui, kun Tampereen kaupunki osti vuonna 2014 Lielahden vanhan teollisuusalueen 26 milj. eurolla Metsä Board Oyj:ltä. Kaupan maa-alueet ovat noin 90 hehtaaria ja vesialueet 1000 hehtaaria. Tampereen kaupunginhallitus päätti 22.6.2015 perustaa Hiedanrannan aluekehitysohjelman. Ohjelmassa uudistetaan Lielahden alakeskus toiminnallisesti ja laadullisesti korkeatasoiseksi ja lisätään alueen työpaikka- ja asukasmäärää huomattavasti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen laatukäytäviin tukeutuen. Hiedanranta on kaupungin strategian toteutumisen kannalta merkittävä aluekehitysohjelma ja toteuttaa kaupunkistrategian painotuksia: 1. Yhdyskuntarakenteen täydentäminen on lisännyt alueiden viihtyisyyttä ja elinvoimaa. Yli 70 prosenttia kaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittuu keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville. • Asuntokanta on monipuolinen ja kaupungissa on riittävästi opiskelija-asuntoja sekä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. • Yritystontti- ja toimitilatarjonta on kasvanut vuosittain 5 prosenttia. • Kaupungin asuntokanta ja asuinalueet houkuttelevat monipuolisuudellaan ja tarjoavat mahdollisuudet kestäviin elämäntapoihin ja yhteisöllisyyteen. Kaupungissa on riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja. • Tiivis, vihreä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne tukee koko kaupunkiseudun kehitystä. HANKKEEN TALOUS Käyttötalous (1 000 euroa) Toimintamenot Kaupunkiympäristön kehittäminen Maa- ja vesialueet Toimintamenot Käyttötalous (1 000 euroa) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Investoinnit (1 000 euroa) Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessi Yleisten alueiden suunnittelu Liikenneväylät ja viheralueet Maa- ja vesialueet 178 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Hiedanranta on uusi Näsijärven rantakaupunginosa, joka yhdistää mielenkiintoisella tavalla työtä, toimintaa, asumista ja tapahtumia. Se on uudenajan Länsi-Tampereen kaupunginosakeskus muutaman minuutin päässä Keskustorilta. Toiminnan painopisteet vuonna 2016 Hiedanrannan toiminnan painopiste vuonna 2016 on esiselvityksissä, tutkimuksissa, maankäytön suunnittelussa ja esirakentamisessa. Tavoitteet vuodelle 2016 1. Hiedanrannan suunnittelukilpailu on antanut suuntaviivat maankäytön suunnittelulle ja tulevan raitiotien paikka on varmistunut. 2. Hiedanranta on avattu väliaikaiseen käyttöön, kun vaaralliset tehdasrakenteet on purettu. 3. 0-kuidun käyttö on suunniteltu ja vesialueen kunnostus aloitettu. TA 2016 -300 -200 -500 TA 2016 0 -500 -500 TA 2016 0 0 -1 000 TS 2017 0 -500 -500 TS 2017 0 0 -1 000 TS 2018 0 -500 -500 TS 2018 0 0 -1 000 TS 2019 0 -500 -500 TS 2019 -100 -900 -1 000 Liitteet Keskustahanke Keskustahanke on kaupungin strategian toteutumisen kannalta merkittävä aluekehitysohjelma, joka koordinoi keskustan muutos- ja kehitysprojekteja kaupungin osalta. Keskustan kehittämisohjelman (Viiden tähden keskusta) tarkoituksena on luoda maankäytön ja liikenteen kokonaiskonsepti. Sillä kehitetään keskustaa viihtyisäksi ja elinvoimaiseksi sekä luodaan pohja keskustan pitkäjänteiselle ja johdonmukaiselle kehittämiselle. Voimassa oleva Keskustan kehittämisohjelma on hyväksytty 6.5.2013 kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa. Kehittämisohjelman päivityksen luonnos vuosille 2015–2030 on valmistunut vuonna 2015. Voimassa olevan kehittämisohjelman mukaan keskustan elinvoimaa ja viihtyisyyttä vahvistetaan Keskustan kehittämisohjelman toimenpiteillä kaupunkistra- tegian painotusten mukaisesti. Kävely, pyöräily ja joukkoliikenne sekä maanalainen pysäköinti ovat sujuvia. Keskustan uudis- ja täydennysrakentamista toteutetaan laadukkaasti. Maankäyttöä, asumista, liikennettä ja palveluja tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Tiivis, vihreä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne tukee koko kaupunkiseudun kehitystä. Kaupungin kasvu suuntautuu nykyisen yhdyskuntarakenteen sisään. Keskustaa kehitetään monipuolisena palvelukeskittymänä. Keskustan asemaa urbaanin asumisen paikkana ja työpaikkojen keskittymänä vahvistetaan. Toiminnan painopisteet vuonna 2016 Keskustahankkeen kehittämisen painopiste on Asemakeskuksen, Eteläpuiston ja Kunkun parkin hankkeissa sekä Ranta- HANKKEEN TALOUS Käyttötalous (1 000 euroa) TA 2016 Toimintatulot Konsernihallinto - hanketoimisto Toimintamenot Konsernihallinto - hanketoimisto Kaupunkiympäristön kehittäminen Toimintakate Käyttötalous (1 000 euroa) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Investoinnit (1 000 euroa) Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessi Yleisten alueiden suunnittelu Liikenneväylät ja viheralueet Maa- ja vesialueet Tampellan teknisessä suunnittelussa. Keskustan länsipuolen ja erityisesti Keskustorin ympäristön kehittämispotentiaalista järjestetään osallistava visiotyö. Asemanseudun kehittämisen ensimmäisen vaiheen Kansi ja monitoimiareena -hankkeen toteutusta valmistellaan yhdessä valitun kumppanin kanssa. Rakentamisen painopiste on Ranta-Tampellan esirakentamisessa sekä Ratinan kauppakeskuksen toteutussopimuksen mukaisissa kaduissa ja kulkuyhteyksissä. Tavoitteet vuodelle 2016 1. Keskustan kasvutavoitteita mahdollistavien Ranta-Tampellan ja Eteläpuiston uusien asuinalueiden kehittäminen on edennyt kehittämisohjelman tavoitteiden mukaisesti. 2. Asemanseudun kehittäminen etenee MAL-sopimuksen mukaisesti yhteistyössä valtion kanssa ja Kansi ja areenahankkeen toteuttamisesta on päätökset. 3. Keskustan länsipuolen vetovoimaa vahvistavat keskeiset hankkeet ovat edenneet. 40 -1 012 -1 394 -2 366 TP 2014 14 -2 607 -2 593 TP 2014 -262 -272 -1 614 Alkuper. TA 2015 17 -2 362 -2 345 Alkuper. TA 2015 -500 -2 000 -2 600 Muutettu TA 2015 17 -2 362 -2 345 Muutettu TA 2015 -500 -2 000 -2 600 TA 2016 40 -2 406 -2 366 TA 2016 -600 -7 600 -1 000 TS 2017 -600 -28 000 0 TS 2018 -600 -20 000 0 TS 2019 -600 -15 200 0 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 179 Liitteet Vuores-hanke Vuores-hanke perustettiin vuonna 2002 strategisena projektina uuden kaupunginosan suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Vuores-hanke jatkaa vuonna 2016 aluekehitysohjelmana. Kaupunginhallitus on 17.3.2014 hyväksynyt Vuoreksen projektisuunnitelman päivityksen. Vuoreksen suunnittelu ja rakentaminen jatkuu 2020-luvun alkuvuosille. Hankkeen toimialue on Vuoreksen osayleiskaava-alue. Vuores toteuttaa kaupunkistrategian painotuksia: • Kaupungin asuntokanta ja asuinalueet houkuttelevat monipuolisuudellaan ja tarjoavat mahdollisuudet kestäviin elämäntapoihin ja yhteisöllisyyteen. Toiminnan painopisteet vuonna 2016 Tavoitteet vuodelle 2016 Suunnittelun painopiste on Isokuusen ja Västinginmäen asuntoalueet. Rakentamisen painopisteenä ovat viimeistelytyöt koko Vuoreksen alueella. Talonrakennustyömaiden valmistuttua pyritään käynnistämään niitä ympäröivän alueen viimeistelytöitä nopealla aikataululla. Toinen rakentamisen painopiste on Isokuusen asuinalue. Aluemarkkinointia järjestetään, jotta alueelle tehdyt investoinnit tulevat hyödynnettyä mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. 1. Isokuusen puukaupunkihankkeen talonrakennustyöt ovat käynnissä ja Havulaaksonpuiston puurakenteet on toteutettu. 2. Isokuusen omakotialueelta luovutetaan vuonna 2016 43 tonttia, joista 23 kpl myydään ja 20 kpl vuokrataan sekä varaudutaan luovuttamaan vuonna 2017 23 tonttia, vuonna 2018 66 tonttia ja vuonna 2019 50 tonttia. 3. Vuoreskeskuksen ja Koukkurannan asuinalueen katujen viimeistelytyöt on tehty. • Kaupungissa on riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja. • Tiivis, vihreä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne tukee koko kaupunkiseudun kehitystä. HANKKEEN TALOUS Käyttötalous (1 000 euroa) TA 2016 Toimintamenot Konsernihallinto - hanketoimisto Kaupunkiympäristön kehittäminen Toimintamenot Käyttötalous (1 000 euroa) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Investoinnit (1 000 euroa) Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessi Yleisten alueiden suunnittelu Liikenneväylät ja viheralueet Rahoitusosuudet investointimenoihin Nettoinvestoinnit 180 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 -292 -400 -692 TP 2014 14 -813 -799 TP 2014 -274 -6 738 0 -7 012 Alkuper. TA 2015 0 -913 -913 Alkuper. TA 2015 -350 -4 050 850 -3 550 Muutettu TA 2015 0 -913 -913 Muutettu TA 2015 -350 -4 050 850 -3 550 TA 2016 0 -692 -692 TA 2016 -250 -4 350 200 -4 400 TS 2017 0 -692 -692 TS 2017 -250 -5 000 0 -5 250 TS 2018 0 -692 -692 TS 2018 -250 -4 000 0 -4 250 TS 2019 0 -692 -692 TS 2019 -250 -3 000 0 -3 250 Liitteet Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen Talonrakennushankkeet VUOSINA 2015-2019 TOTEUTETTAVIEN TALONRAKENNUSHANKKEIDEN VUOKRAVAIKUTUKSET Hankkeen nimi/kustannukset 1 000 euroa VARHAISKASVATUS JA PERUSOPETUS Perusopetus Tampereen kansainvälisen (Amurin) koulun pp ja laajennus Tesoman yhtenäiskoulu ja päiväkoti, pp ja laajennus Pispalan koulun pp Vehmaisten koulu ja päiväkoti Lielahden koulun muutostyöt ja nuorisotilat Lielahden koulun vanhan osan pp Pohjois-Hervannan koulun pp Hyhkyn koulun ja Huovarin päiväkodin pp Olkahisen koulun pp Koulurakennusten pienet hankkeet Varhaiskasvatus Multisillan päiväkoti Kalevanharjun päiväkodin pp Mustametsän päiväkoti ja neuvola Härmälän päiväkoti ja koulu Haukiluoman päiväkoti Messukylän (uusi) päiväkoti Saukonpuiston päiväkoti ja koulu Kanjonin päiväkoti ja koulu Irjalan päiväkoti ja koulu Lielahden uusi päiväkoti Päiväkotien pp Päiväkotien pienet hankkeet LUKIOKOULUTUS Lukioiden pienet hankkeet KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Kulttuuripalvelut Metson tilamuutokset ja pp Tampere-talon tilamuutokset ja laajennus Kulttuurirakennusten pienet hankkeet Vapaa-aikapalvelut Tesoman jäähalli Tesoman palloiluhalli (sisältää kenttälaajennuksen) Liikuntapaikkojen pp Vapaa-aikarakennusten pienet hankkeet Kustannusarvio Ylläpitovuokran kasvu Pääomavuokran kasvu Vuokran kasvu yhteensä Arvioitu valmistuminen 164 000 20 000 29 500 4 700 14 000 11 200 4 000 11 000 5 000 6 500 140 310 0 294 0 0 0 0 0 1 400 2 065 329 980 784 280 0 0 0 630 1 540 08-2017 2 375 08-2017/08-2018 329 2018 1 274 08-2016 784 08-2017 280 08-2018 0 2020 0 2020 0 2021 630 4 900 1 500 8 000 6 200 6 000 6 000 7 900 4 600 7 400 5 600 0 0 168 130 126 0 0 0 155 0 0 105 560 434 420 0 0 0 518 0 630 315 0 105 728 564 546 0 0 0 673 0 630 315 63 63 2019 08-2016 2020 08-2017 2018 2018 2018 2019 2018 2021 0 44 100 11 500 16 700 0 117 805 1 169 322 8 100 7 800 170 82 567 273 420 147 805 05-2017 1 286 05-2016/05-2017 322 737 355 420 147 01-2017 07-2016 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 181 Liitteet Hankkeen nimi/kustannukset 1 000 euroa SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kissanmaan perhetukikeskuksen pp ja laajennus Hatanpään kantasair. pp 4-5 ja laajennus Hervannan toimintakeskus, terveysaseman pp Koukkuniemen kehittäminen Toukola (huoltorak. päälle) Rauhaniemen sairaalan pp RAUSAN laajennus Uusi Havula Sosiaali- ja terveysrakennusten pienet hankkeet KONSERNIHALLINTO Muiden rakennusten pp ja kiinteistötekn. laitteet Sisäilmaolosuhdeinvestoinnit Valmistuneiden kohteiden jälkityöt Suunnittelukustannukset MUUT KIINTEISTÖT Liikelaitosten ja ulosvuokrattujen kiint. investoinnit TALONRAKENNUKSET YHTEENSÄ Kustannusarvio Ylläpitovuokran kasvu Pääomavuokran kasvu Vuokran kasvu yhteensä Arvioitu valmistuminen 80 100 10 000 12 000 4 600 105 126 0 700 840 322 17 000 5 500 13 000 18 000 357 0 273 0 1 190 0 910 0 455 1 547 0 1 183 0 455 399 630 0 0 399 630 0 0 0 0 0 231 0 315 168 252 147 0 147 208 48 0 1 190 770 1 344 1 050 560 840 490 1 176 490 693 161 0 1 190 1 001 1 344 1 365 728 1 092 637 1 176 637 901 209 0 2019 10-2017 2017 2018 2019 2016 05-2017 06-2016 10-2017 2017 06-2016 2020 0 0 331 0 223 1 380 432 1 104 1 080 744 1 380 432 1 435 1 080 967 2016 2017 2017 2018 2017 805 11-2015/01-2017 966 08-2016 322 11-2015/06-2016 03-2017 2020 2019 2021 0 0 0 288 200 VUOKRAUKSELLA TAI MUULLA RAHOITUSMALLILLA TOTEUTETTAVAT HANKKEET 182 Vuorestalo Tesomantori (kirjasto, olohuone ja terveysasema) Pispan palvelukeskuksen pp Ateriakeskus Pirkanmaan musiikkiopisto Pohjolankadun tehostetun palveluasumisen yksikkö Tampereen maauimala Kanta-Sarvis I Ratina, Tullinkulman Työterveyden tilat Satamakadun tehostetun palveluasumisen yksikkö Koillisen hyvinvointikeskus Tammelan stadion Yhteensä Tredu Santalahdentie 10 Tredu Hepolamminkatu, B-rakennuksen pp ja muutostyöt Tredu Lempäälä ja Lempäälän lukion tilat Tredu Kangasala Tredu Pirkkala TREDU-Kiinteistöt Oy yhteensä 43 500 11 000 19 200 15 000 8 000 12 000 7 000 16 800 7 000 9 900 2 300 17 000 168 700 23 000 7 200 18 400 18 000 12 400 79 000 YHTEENSÄ 247 700 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Liitteet Taulukossa on esitetty määriteltyinä vuosina toteutettavien ja toteutettavaksi suunniteltujen tilahankkeiden arvioidut vuokravaikutukset. Kaupungin palveluiden edellyttämiä tilajärjestelyjä toteutetaan kaupungin omina talonrakennusinvestointeina, vuokraamalla tai vaihtoehtoisilla rahoitusmalleilla. Taulukko osoittaa, mitkä ovat tilajärjestelyistä kaupungille syntyvät käyttötalouden kustannusvaikutukset riippumatta hankkeen rahoitusmallista. Taulukossa on tarkasteltu vain tilajärjestelyistä seuraavia välittömiä kustannusvaikutuksia eli tilojen loppukäyttäjille kohdistuvia kokonaisvuokrien kasvua. Tarkastelu ei kata palveluiden sisällön tuottamisesta syntyviä käyttötalouden menoja, kuten tiloihin sijoittuvan toiminnan henkilöstömenoja. Taulukko on informatiivinen ja esitetyt luvut muuttuvat hankkeiden suunnitelmien ja kustannusarvioiden tarkentuessa sekä sisältöjen muuttuessa. Taulukossa käytetyt hankkeiden kustannusarviot perustuvat monien kohteiden osalta tunnistettujen tarpeiden perusteella laadittuihin tarveselvityksiin. Osasta ei ole vielä lautakunnissa hyväksyttyjä tarveselvityksiä. Parhaiten on voitu arvioida lähimpänä toteutusta olevien kohteiden kustannuksia, koska niistä on olemassa pisimmälle viedyt suunnitelmat. Arviot esitetyistä vuokran kasvuista ovat siis informatiivisia ja suuntaa antavia. Myös valmistumisajankohdat ovat arvioituja. Omina investointeina toteutettavien kohteiden pääomavuokrat on laskettu 7 prosentin mukaan ja ylläpitovuokrissa on käytetty keskimääräisiä ylläpidon yksikkökustannuksia. Vuokrattavien kohteiden osalta kokonaisvuokran on arvioitu olevan noin 9 prosenttia hankkeen kustannusarviosta. Se sisältää sekä pääoma- että ylläpitovuokran. Osa hankkeista aiheutuu kasvavasta palvelutarpeesta ja siitä seuraavasta palveluverkon laajentumisesta. Näissä kohteissa kysymys on suoraan menojen kasvusta. Moni hanke on kuitenkin osa palveluverkon uudelleenjärjestelyn ja rationalisoinnin aiheuttamaa ketjutusta, jonka seurauksena tiloja saattaa jäädä pois käytöstä ja täten saavutetaan myös säästöjä. Näiden ketjutusten osalta kaupungille syntyvä yhteenlaskettu nettomenojen kasvu voi olla esitettyä kokonaisvuokravaikutusta pienempi. Tampereen kaupungin talousarvio 2016 183 Liitteet Täydentäviä tietoja Kaupunki ja liikelaitokset Asukasmäärä 31.12. TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 220 446 223 004 224 900 227 790 230 200 232 700 235 100 19,00 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 1,05 0,45 0,90 0,00 ei määrätty 34 1,05 0,50 0,90 0,25 3,00 34 1,05 0,50 0,90 0,25 3,00 34 1,05 0,50 0,90 0,25 3,00 34 1,05 0,50 0,90 0,25 3,00 34 1,05 0,50 0,90 0,25 3,00 34 1,05 0,50 0,90 0,25 3,00 34 -1 452 -1 085 831 302 67 -84 80 0 -1 492 -1 090 870 300 83 -88 94 -19 -1 511 -1 106 887 294 79 -89 89 -10 -1 536 -1 133 893 310 76 -92 83 -16 -1 564 -1 123 901 313 98 -97 101 1 -1 595 -1 150 933 316 106 -100 106 6 -1 627 -1 182 969 319 113 -105 107 8 Nettoinvestoinnit, milj. euroa Investointien tulorahoitus, % Lainakanta 31.12., milj. euroa -142 -47 394 -214 -39 375 -212 -37 377 -232 -33 492 -225 -43 627 -220 -48 717 -208 -54 807 Lainat, euroa/asukas Toimintamenot, euroa/asukas Verotulot, euroa/asukas Valtionosuudet, euroa/asukas Vuosikate, euroa/asukas 1 785 6 585 3 772 1 371 305 1 680 6 692 3 902 1 347 373 1 678 6 719 3 942 1 308 350 2 159 6 745 3 919 1 361 334 2 723 6 794 3 916 1 360 425 3 081 6 856 4 009 1 358 456 3 432 6 921 4 120 1 357 480 Tuloveroprosentti Kiinteistöveroprosentit - yleinen - vakituinen asuinrakennus - muut kuin vakituinen asuinrakennus - yleishyödyllinen yhteisö - rakentamaton rakennuspaikka Koiravero, euroa/koira Toimintamenot, milj. euroa Toimintakate, milj. euroa Verotulot, milj. euroa Valtionosuudet, milj. euroa Vuosikate, milj. euroa Poistot, milj. euroa Vuosikate, % poistoista Tulos, milj. euroa 184 TP 2013 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Liitteet Kaupunginvaltuustossa 16.11.2015 tehdyt muutokset talousarvioon Strategiaosa Tampereen kaupungin strategisen kehittämisen suuntaviivat s. 39 Palvelujen hankinnan ja kilpailuttamisen periaatteet Tekstimuutos: Otsikko ”Tukipalveluja voidaan avata kilpailulle kaupunginhallituksen ohjauksessa”. Muutetaan muotoon: ”Tukipalveluiden organisointia kehitetään”. Konsernihallinto ja konsernipalvelut s. 44 Konsernihallinto Tekstimuutos, lisätty sivun loppuun ja muutos määrärahoihin: Yrityskylän toiminta turvataan. Rahoitus siirretään Lanulasta 15 000 euroa ja Oselasta 15 000 euroa Konsernihallinnon elinkeinoyksikköön. Tilaajaosa Lasten ja nuorten kasvun tukeminen s. 55 Varhaiskasvatus ja esiopetus Poistettu viittaukset päivähoidon ryhmäkokojen suhdeluvun kasvattamiseen. Päivähoidon ryhmäkokoja ei kasvateta mahdollisen varhaiskasvatuslain mahdollistamalla tavalla. Päätöksen aiheuttamat lisäkustannukset (1 miljoonaa euroa) katetaan kasvattamalla vuoden 2016 talousarvion alijäämää. s. 55 Varhaiskasvatus ja esiopetus Poistettu viittaukset subjektiiviseen päivähoito-oikeuden rajaamisen ja sen sijaan todetaan, että Tampereen kaupunki ei ota käyttöön uudistuvan varhaiskasvatuslain mahdollistamia rajoituksia lasten subjektiiviseen varhaiskasvatus- ja päivähoito-oikeuteen. Lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen turvataan riippumatta vanhempien työmarkkina-asemasta. Päätöksen aiheuttamat lisäkustannukset 1,6 miljoonaa euroa katetaan kasvattamalla vuoden 2016 talousarvion alijäämää. s. 56 Perusopetus Muutos määrärahoihin: Yrityskylän toiminta turvataan. Rahoitus siirretään Lanulasta 15 000 euroa ja Oselasta 15 000 euroa Konsernihallinnon elinkeinoyksikköön. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen s. 60 Valtuuston päättämä tekstilisäys ”Selvitetään mahdollisuus ryhtyä perustulon kuntakokeilualueeksi, jos KELA esittää Tampereelle tarkoituksenmukaista kokeilumallia” siirretty teknisenä muutoksena Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen -ydinprosessille. s. 60 Muutos määrärahoihin: Yrityskylän toiminta turvataan. Rahoitus siirretään Lanulasta 15 000 euroa ja Oselasta 15 000 euroa Konsernihallinnon elinkeinoyksikköön. Tampereen kaupungin talousarvio 2016 185 Liitteet Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen s. 69, Kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut Tekstilisäys: Sivun neljänneksi viimeinen kappale, virkkeen ”Uuden yleisön tavoittamiseksi toimintaa laajennetaan ja kohdennetaan erityisesti yleisökasvatukseen.” jälkeen lisätään uusi virke: Selvitetään mahdollisuudet tehdä vuosittainen kesätapahtuma erinomaisesti onnistuneesta Sorsapuiston konserttitapahtumasta. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen s. 70 (siirretty teknisenä muutoksena kohdasta Osaaminen ja elinkeinojen kehittäminen s. 60) Tekstilisäys kohtaan ”Toimintaympäristön muutokset” kolmannen kappaleen loppuun: Selvitetään mahdollisuus ryhtyä perustulon kuntakokeilualueeksi, jos KELA esittää Tampereelle tarkoituksenmukaista kokeilumallia. Kaupunkiympäristön kehittäminen s. 85 Tekstilisäys ”...uusia maankäyttöalueita voidaan ottaa käyttöön.” lauseen jälkeen: Investointikehystä tarkastellaan yhdessä Pitkän aikavälin investointisuunnitelman kanssa. s. 86 Tekstilisäys, toinen kappale: Höyrypuisto toteutetaan suunnitelmien mukaisesti 2016 ja kesän jälkeen aloitetaan Vuolteentorin rakentaminen. Rahoitus näihin hankkeisiin osoitetaan keskustahankkeen vuosisuunnitelmassa. s. 92 Joukkoliikenne Tekstilisäys, ” …yhtenäistyy koko kaupunkiseudulla.” kappaleen jälkeen: Joukkoliikenteen seutulippujärjestelmäuudistuksessa selvitetään kv-opiskelijoiden mahdollisuudet käyttää joukkoliikenteen palveluita. s. 92 Joukkoliikenne Tekstilisäys, Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset -luvun kolmas kappale. Lisätään kappaleen viimeiseksi virkkeeksi: Lopullista päätöstä maksuvyöhykkeistä tehtäessä pyritään vyöhykkeiden välisiä hintaeroja kohtuullistamaan. 186 Tampereen kaupungin talousarvio 2016 Liitteet Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut s. 106 Varhaiskasvatus ja perusopetus Tekstimuutos ja muutos määrärahoihin: Poistetaan viittaukset subjektiiviseen päivähoito-oikeuden muutokseen. Poistetaan viittaukset päivähoidon ryhmäkokojen suhdeluvun kasvattamiseen. Päätösten aiheuttamat lisäkustannukset 2,6 miljoona euroa katetaan kasvattamalla tilaajan palvelutilausta, joten päätöksellä ei ole vaikutusta Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilikauden ylijäämään (alijäämään). Laskelmat Investoinnit s. 158 Taloussuunnitelmakauden investointitaso Tekstimuutos: Kaupungilla on omistuksessaan peruspalveluiden tuottamiseen liittymättömiä kiinteistöjä, yhtiöitä ja osuuksia ja omistuksia, joiden kehittämisellä, omistuksien uudelleenjärjestelyillä ja myynneillä voidaan osittain kattaa tulevien vuosien investointien aiheuttamaa lisärahoitustarvetta. Tampereen kaupungin talousarvio 2016 187 20 HALLINTO- JA TALOUSRYHMÄ PL 487, 33101 TAMPERE www.tampere.fi/talousjastrategia
© Copyright 2024