Talousarvio 2016, talousarviokirja

016
Talousarvio
ja taloussuunnitelma 2016–2019
TAMPEREEN KAUPUNKI
JULKAISUT
TOIMINTA JA TALOUS 2015
talousarvio 2016
taloussuunnitelma 2016-2019
KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 16.11.2015
JULKAISIJA: TAMPEREEN KAUPUNKI, KONSERNIHALLINTO, HALLINTO- JA TALOUSRYHMÄ
Kansien suunnittelu: DesignKomitea
Kannen kuva: Tuula Kaakinen
Paino: Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy
Esipuhe
Esipuhe
Tampere käännekohdassa - suurten muutosten
vuosi
V
uonna 2016 tehdään Tampereella kauaskantoisia ratkaisuja. Sote-uudistus, toimintamallin
uudistus, kuntatalouden tehostaminen, isot investoinnit, palveluverkon uudistaminen ja päätös katuraitiotiestä vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen.
Tampereen väkiluku ylittänee vuoden 2015 loppuun mennessä 225 000 asukkaan rajapyykin. Viime vuosina kaupunkiseudun väestön kasvu on keskittynyt entistä enemmän Tampereelle ja ennusteen mukaan tämä kehitys tulee jatkumaan. On merkille pantavaa, että maamme talouden vaikeina
vuosina keskuskaupunkien vetovoima vain kasvaa. Tampereelle tullaan opiskelemaan, etsimään töitä,
yrittämään ja luomaan parempaa elämää. Näihin tarpeisiin kaupungin on vastattava.
Suomen kunnat ovat suurten uudistusten edessä. Sote-uudistus muuttaa kuntien tehtäviä radikaalisti.
Maan hallitus on asettanut tavoitteekseen julkisen talouden vahvistamisen 6 miljardilla eurolla vuoteen
2021 mennessä. Kuntatalouden osuus on tästä kolmannes ja se koostuu muun muassa sote-uudistuksen
tuomista säästöistä ja kuntien lakisääteisten tehtävien karsimisesta ja velvoitteiden vähentämisestä.
Tampereen kaupunki vastaa julkisen talouden haasteisiin muun muassa uudistamalla toimintamalliaan. Sujuvoitamme palveluita, parannamme niiden laatua ja kustannustehokkuutta ja selkeytämme
vastuita. Samalla tavoittelemme innovatiivista ja mahdollistavaa toimintakulttuuria, jonka ytimessä on
henkilöstön osaamisen hyödyntäminen, johtamisen kehittäminen sekä uudenlainen kumppanuusajattelu. Haluamme rakentaa kaupunkia ja sen palveluja yhdessä eri toimijoiden kanssa. Uudistuksella valmistaudumme myös uuteen kuntaan, jonka tehtävät painottuvat elinvoiman, koulutuksen, sivistyksen ja
hyvän kaupunkiympäristön luomiseen.
Konsernihallinnon uudistus tulee voimaan vuoden 2016 alussa. Valtuuston linjauksen mukaisesti kaupungin sisäisessä toiminnassa luovutaan vuonna 2017 tilaajan ja tuottajan erottelusta ja siirrytään uuteen, johtamisen selkeyttä korostavaan malliin. Hyväksi koettua pormestarimallia jatkamme, mutta muilta osin poliittisen johtamisen kehittäminen linjataan vuoden 2015 lopussa ja vuoden 2016 aikana. Uusi
toimintamalli on kokonaisuudessaan käytössä 1.6.2017 uuden valtuustokauden alkaessa.
Toimintamallin uudistuksen ohella talousarviovalmisteluun ovat vaikuttaneet maan hallituksen kuntien taloutta ja tehtäviä koskevat linjaukset. Kuntatalous jatkuu vuosikymmenen loppuun saakka erittäin kireänä ja kunnat joutuvat sopeuttamaan toimintojaan ja palvelujaan supistuviin tuloihin. Kuntien
talousongelmiin on luvassa helpotuksia vain, mikäli hallituksen alustavat kaavailut kuntien tehtävien ja
velvoitteiden purkamisesta realisoituvat.
Tampere on vuodesta 2013 lähtien onnistunut menojen hallinnassa kiitettävästi. Viime vuonna kaupungin nettomenot kasvoivat vain 0,5 prosenttia ja kuluvan vuoden vertailukelpoinen menojen kasvu
on jäämässä alle kahden prosentin. Kun palvelujen tarve on samaan aikaan jatkanut kasvuaan, on maltillinen menojen kasvu osoitus toimintojen huomattavasta tehostumisesta. Menojen kasvua on hillitty
ilman, että palvelujen laatua tai määrää on erityisesti heikennetty. Tämä on hyvä saavutus, mistä haluan
kiittää kaupungin koko henkilöstöä.
Vuoden 2016 talousarviossa kaupungin nettomenot kasvavat vuoden 2015 toteumaennusteeseen verrattuna vain 0,8 prosenttia, mikä asettaa ensi vuoden toiminnalle haasteita. Vuosikate on 76,2 miljoonaa
euroa. Se on kaupungin investointitarpeisiin nähden liian pieni. Huolimatta ennätyksellisen matalasta
menojen kasvusta talousarvio on noin 16 miljoonaa euroa alijäämäinen, koska verotulojen ja valtionosuuksien kasvu on menojen kasvua hitaampaa. On kuitenkin syytä muistaa, että kaupungin nettomenot
ovat 1 133 miljoonaa euroa, joten alijäämä ei ole kovin dramaattinen. Silti meillä riittää tuleville vuosille
kirittävää, jotta talous saadaan käännettyä ylijäämäiseksi.
Vastaamme nykyisiin ja tuleviin haasteisiin investoimalla lähivuosina voimakkaasti työtä, kasvua ja
vetovoimaa edistäviin hankkeisiin. Investointien avulla luomme edellytyksiä kasvavien palvelutarpeiden
rahoittamiseksi ja edistämme kaupungin kestävää kehitystä. Ensi vuonna korjaamme ja rakennamme
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
3
Esipuhe
toimitiloja lähes 100 miljoonalla eurolla. Pelkästään päiväkotien ja koulujen investointeihin
osoitetaan lähes 40 miljoonaa euroa. Kaupunkiympäristön perusinvestointeihin kohdennetaan yli 50 miljoonaa euroa ja merkittäviin kaupunkikehitysinvestointeihin osoitetaan (Rantaväylän tunneli, raitiotie, Hiedanranta, Vuores, Keskusta) noin 35 miljoonaa euroa.
Keskustan ja Vuoreksen aluekehitysohjelmat etenevät ja Hiedanrannan uuden kaupunginosan kehittäminen saa vauhtia. Rantaväylän tunneli mahdollistaa Ranta-Tampellan asuinalueen rakennustyöt ja katuraitiotien rakentamisesta tehdään lopullinen päätös valtuustossa.
Innovatiivisilla hankinnoilla haemme parempia ja kustannustehokkaampia palveluja. Tästä
esimerkkinä ovat alueelliset hyvinvointikeskukset, joista ensimmäisiä toteutetaan Lielahdessa, Tesomalla ja Linnainmaalla kaupungin, yritysten ja yhteisöjen yhteiskehittämisellä.
Kehittyvän kaupungin on uskallettava investoida tulevaisuuteen. Isot kehityshankkeemme
ovat myös alustoja asumisen, liikkumisen, palvelujen ja liiketoiminnan innovaatioille. Näin
voimme synnyttää yrityksille referenssejä, tehdä kaupungistamme entistäkin kiehtovamman
ja nousta älykkäiden kaupunkien edelläkävijäksi. Vahvistamme Tampereen näkyvyyttä myös
kansainvälisissä verkostoissa, jotta saamme tänne lisää tapahtumia, matkailijoita, osaajia ja
sijoituksia.
Tampereen erityispiirre suurten kaupunkien joukossa on korkea työttömyysaste, joka näkyy sekä verotulojen hitaana kasvuna että toimeentulotukimenojen kasvuna. Vuoden 2015
aikana työttömien työnhakijoiden määrä ylitti 20 000, mitä ei ole tapahtunut sitten 1990-luvun alun laman. Talouden rakennemuutos on koetellut kaupunkiamme. Siihen on vastattava
aktiivisella koulutus- ja elinkeinopolitiikalla. Tässä tärkeä rooli on korkeakoulujemme yhdistymiseen tähtäävällä Tampere3-hankkeella.
Uutena haasteena joudumme vastaamaan turvapaikanhakijoiden kasvavaan määrään. Meidän on varauduttava siihen, että oleskeluluvan saaneet turvapaikan hakijat hakeutuvat suuriin kaupunkeihin. Maahanmuuton kasvu on käännettävä voimavaraksi. Se edellyttää hyviä
kotouttamisen palveluja ja maahanmuuttajien työllistämistä mm. niille aloille, joilla vallitsee
työvoimapula. Maahanmuuttajat tukevat Tampereen kansainvälistymistä, mikä on aina ollut
yksi avain kaupunkimme menestykseen.
Tiukan talouden ajoista huolimatta vuoden 2016 talousarvio on laadittu hyvässä yhteistyössä niin virka- kuin luottamushenkilöiden kesken. Sen avulla voidaan huolehtia tamperelaisten
palveluista ja myös uudistaa kaupunkiamme kohtaamaan huomisen haasteet.
Anna-Kaisa Ikonen
Pormestari
4
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Sisällysluettelo
Sisällysluettelo
Sisällysluettelo
ESIPUHE..................................................................................................................................................................3
YLEISET LÄHTÖKOHDAT.......................................................................................................................................7
Talous- ja strategiaprosessi............................................................................................................................ 9
Organisaation keskeiset muutokset...................................................................................................... 9
Toimintaympäristö..........................................................................................................................................11
Väestö........................................................................................................................................................11
Työ............................................................................................................................................................. 13
Asuminen.................................................................................................................................................14
Taloudelliset lähtökohdat.............................................................................................................................. 15
Talouden kehitysnäkymät...................................................................................................................... 15
Kuntatalous.............................................................................................................................................. 15
Kaupungin talous ...................................................................................................................................16
Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta................................................................................................ 21
Talousarvion osat.................................................................................................................................... 21
Talousarvion sitovuus.............................................................................................................................22
Tilivelvollisen seurantavastuu...............................................................................................................23
Henkilöstö....................................................................................................................................................... 24
STRATEGIAOSA....................................................................................................................................................27
Tampereen kaupungin strategisen kehittämisen suuntaviivat............................................................... 29
Strateginen johtamisjärjestelmä.......................................................................................................... 29
Yhteinen Tampere – näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia....................................................... 29
Rakenteelliset muutokset vuoden 2016 sitovien toiminnan tavoitteiden keskiössä................... 29
Kehittämisprojektien painopisteet.......................................................................................................37
Palvelujen hankinnan ja kilpailuttamisen periaatteet.......................................................................37
KONSERNIHALLINTO JA KONSERNIPALVELUT...............................................................................................41
Konsernihallinto............................................................................................................................................. 43
Konsernipalvelut............................................................................................................................................46
Konsernipalvelut Koppari......................................................................................................................46
Työllisyydenhoidon palveluyksikkö..................................................................................................... 48
Viranomaispalvelut................................................................................................................................49
TILAAJAOSA......................................................................................................................................................... 51
Lasten ja nuorten kasvun tukeminen..........................................................................................................53
Varhaiskasvatus ja esiopetus.................................................................................................................55
Perusopetus............................................................................................................................................ 56
Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut...................................................................................................57
Psykososiaalisen tuen palvelut............................................................................................................. 58
Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut......................................................................................................... 59
Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen...................................................................................................60
Ammatillinen koulutus ..........................................................................................................................61
Lukiokoulutus......................................................................................................................................... 62
Elinkeino- ja työllisyyspalvelut ............................................................................................................ 63
Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen.................................................................................................64
Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut............................................... 66
Kulttuuripääomapalvelut...................................................................................................................... 67
Kulttuuri- ja liikuntakasvatus............................................................................................................... 68
Kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut............................................................................................. 69
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
5
Sisällysluettelo
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen.................................................................................................. 70
Ennaltaehkäisevät palvelut....................................................................................................................72
Perusterveydenhuollon avopalvelut.....................................................................................................73
Sairaalapalvelut...................................................................................................................................... 74
Päihde- ja mielenterveyspalvelut ........................................................................................................75
Sosiaalisen tuen palvelut ..................................................................................................................... 76
Vammaispalvelut ....................................................................................................................................77
Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen.................................................................................................... 79
Omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palvelut .........................................................81
Kotona asumista tukevat palvelut....................................................................................................... 82
Sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelut................................................................................ 84
Kaupunkiympäristön kehittäminen............................................................................................................ 85
Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen.......................................................................................... 88
Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito..................................................................................90
Joukkoliikenne........................................................................................................................................ 92
Pelastustoimi..........................................................................................................................................94
TUOTTAJAOSA..................................................................................................................................................... 95
Hyvinvointipalvelut....................................................................................................................................... 97
Avopalvelut............................................................................................................................................. 98
Kotihoito ja asumispalvelut................................................................................................................. 101
Sairaala- ja kuntoutuspalvelut.............................................................................................................103
Varhaiskasvatus ja perusopetus......................................................................................................... 106
Toisen asteen koulutus........................................................................................................................ 109
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut...........................................................................................................113
Pirkanmaan pelastuslaitos.......................................................................................................................... 116
Liikelaitokset................................................................................................................................................. 118
Tampereen Vesi Liikelaitos.................................................................................................................. 119
Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos...........................................................................................124
Tampereen Infra Liikelaitos.................................................................................................................126
Tampereen Ateria Liikelaitos...............................................................................................................128
Tampereen Tilakeskus Liikelaitos........................................................................................................130
Rahastot.........................................................................................................................................................143
Vahinkorahasto......................................................................................................................................143
TUOTTAJAOSA - RAHASTOT.............................................................................................................................143
LASKELMAT........................................................................................................................................................145
Tuloslaskelma................................................................................................................................................147
Verotulot.................................................................................................................................................150
Valtionosuudet....................................................................................................................................... 153
Korkotulot ja -menot............................................................................................................................154
Muut rahoitustuotot ja -menot .......................................................................................................... 155
Investoinnit...................................................................................................................................................156
Rahoituslaskelma......................................................................................................................................... 160
Antolainauksen muutokset..................................................................................................................162
Korollisten velkojen muutokset..........................................................................................................163
LIITTEET...............................................................................................................................................................165
Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja -yhteisöt.............................................................................................167
Merkittävät aluerakennushankkeet........................................................................................................... 178
Hiedanranta........................................................................................................................................... 178
Keskustahanke.......................................................................................................................................179
Vuores-hanke........................................................................................................................................ 180
Täydentäviä tietoja.......................................................................................................................................184
Kaupunginvaltuustossa 16.11.2015 tehdyt muutokset talousarvioon.............................................186
6
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Yleiset lähtökohdat
Yleiset lähtökohdat
Yleiset lähtökohdat
Talous- ja strategiaprosessi
Organisaation keskeiset muutokset
Tampereen kaupungin organisaatio 1.1.2016
Toimintaympäristö
Väestö
Työ
Asuminen
Taloudelliset lähtökohdat
Talouden kehitysnäkymät
Kuntatalous
Kaupungin talous
Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta
Talousarvion osat
Talousarvion sitovuus
Tilivelvollisen valvontavastuu
Henkilöstö
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
7
8
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Yleiset lähtökohdat
Talous- ja strategiaprosessi
Vuoden 2016 talousarviota on valmisteltu
keväästä 2015 alkaen. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous käsitteli 7.4.2015
talousarvion laadinnan pohja-aineistoa.
Suunnittelukokous hyväksyi taloussuunnitelmakauden liikkumavaran sekä kuluvan vuoden talouden tasapainottamisen
tavoitteet jatkovalmistelun pohjaksi. Kau-
punginvaltuusto käsitteli talousarviota talous- ja strategiaseminaarissa 4.5.2015.
Konsernin johtoryhmä valmisteli talousarviokehystä
kehysseminaarissaan
19.5.2015. Kaupunginhallitus hyväksyi
1.6.2015 talousarviokehyksen, joka sisälsi
esitykset toiminnan tavoitteista, liikkumavaran kohdentamisesta ydinprosesseit-
tain, menojen kasvusta sekä investointien
tasosta.
Kaupungin johtoryhmän talousarvioseminaarissa 6.10.2015 tasapainotettiin
talousarvioon tehdyt esitykset ja toiminnan tavoitteet taloudelliseen liikkumavaraan. Pormestarin talousarvioehdotus
esiteltiin valtuustolle ja tiedotusvälineille
26.10.2015.
Organisaation keskeiset muutokset
Kaupunginhallituksen suunnittelukokous
hyväksyi 12.1.2015 toimintamallin uudistusprojektin eli Tampere 2017 -projektin
alustavan vaiheistuksen, ja kaupunginvaltuusto päätti 15.6.2015 toimintamallin
uudistamisen keskeisistä tavoitteista. Tavoitteet ovat asiakaslähtöisyyden, kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien sekä kumppanuusajattelun
vahvistaminen, johtamisen selkeyttäminen ja kehittäminen, toiminnan taloudellisuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden
lisääminen. Kaupungin uuden toimintamallin lähtökohtana ovat kaupungin perustehtävät eli hyvinvoinnin ja elinvoiman
vahvistaminen sekä kaupunkirakenteen ja
-ympäristön kehittäminen. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa poliittista johtamista
kehittämällä pormestarimallia. Kaupungin
sisäisessä toiminnassa luovutaan nykyisestä tilaajan ja tuottajan erottelusta ja tilalle kehitetään uusi, nykyisen mallin hyviä
puolia hyödyntävä, johtamisjärjestelmä.
Kaupungin toimintamallin uudistaminen käynnistyi vuonna 2015 Tampere 2017
-projektina. Toimintamallin uudistaminen
alkoi tavoitteiden määrittelyllä ja pääperiaatteiden linjaamisella. Varsinaiset
muutokset alkavat konsernihallinnosta ja
ne on suunniteltu toteutettavaksi 1.1.2016
alkaen. Uudistuksen tavoitteena on vähentää hallintoportaita ja yksinkertaistaa
hallintoa.
Tullinkulman Työterveys Liikelaitoksesta
muodostetaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa yhteinen yhtiö vuoden 2016
alusta. Yhtiöittäminen toteutetaan siten,
että ensivaiheessa Tampereen kaupunki perustaa Tullinkulman Työterveys Oy
nimisen osakeyhtiön. Perustettava yhtiö
hankkii toimialalla vaadittavat luvat ja valmistautuu ottamaan vastaan Tullinkulman
Työterveys Liikelaitokselta ja myöhemmin
Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä ostettavan
työterveysliiketoiminnan.
Yhtiön päätarkoituksena on tuottaa
omistajilleen monipuolisia työterveyshuoltoon liittyviä palveluja. Yhtiö myös
järjestää/tuottaa Tampereen kaupungille
lainsäädännössä
(työterveyshuoltolaki)
määritellyt työterveyshuoltoon liittyvät,
kaupungissa toimiville työnantajille/ammatinharjoittajille, tarjottavat palvelut.
Tampereen Logistiikka Liikelaitos tarjoaa asiakkailleen laadukkaita ja kustannustehokkaita hankinta-, varastointi-,
kuljetus-, kalustovuokraus- ja henkilöliikennepalveluja. Tampereen Logistiikka Liikelaitoksesta muodostetaan Pirkanmaan
sairaanhoitopiirin kanssa yhteinen yhtiö,
Tuomi Logistiikka Oy, vuoden 2016 alusta.
Yhtiön tarkoitus on tuottaa kaupungille ja
sairaanhoitopiirille nykyisen kaltaiset palvelut. Tuomi Logistiikka Oy:stä Tampereen
kaupunki omistaa 51 prosenttia ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 49 prosenttia. Yhtiöstä tulee kaupungin tytäryhtiö ja yhtiö
käyttää kaupungin tukipalveluja.
Tampereen kaupungin sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tuotantoalueen kuvantamistoiminnot yhdistyvät Pirkanmaan
sairaanhoitopiiri kuntayhtymään kuulu-
vaan Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitokseen liikkeenluovutuksella vuoden
2016 alusta. Kuvantamisyksiköiden yhdistämisellä voidaan varautua paremmin
myös tulevaan radiologipulaan. Kuvantamisyksiköiden yhdistämiseen liittyy
merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisia
hyötyjä. Kuvantamistoiminnan yhteistyön
hyödyt ovat suurimmaksi osaksi aitoja kassavirtaperusteisia kustannushyötyjä (mm.
tutkimustuotannon tehostaminen, työn
järjestelyt, erikoistuminen toimipisteittäin
ja investointien keventäminen). Säästöpotentiaali kasvaa asiantuntijoiden mukaan
vuosittain uudelleenjärjestelyn myötä.
Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan
sairaanhoitopiirin kesken valmistellaan
rakenteellisia yhteistyöselvityksiä edellä
mainittujen lisäksi urologian, rintasyöpäleikkausten, sukupuolitautien poliklinikkatoimintojen ja tietohallintoyhteistyön
osalta.
Hatanpään sairaalan ja Taysin urologian
toiminnot yhdistetään ja keskitetään Taysiin, jonne perustetaan urologian taseyksikkö vuoden 2016 aikana. Rintasyöpäleikkaukset keskitetään Hatanpään sairaalaan
vuoden 2016 aikana. Erikseen selvitetään
Taysin yleiskirurgian muun leikkaustoiminnan kuin rintasyöpäkirurgian osuus.
Tampereen yliopistollisen sairaalan sukupuolitautien poliklinikkatoiminnat yhdistetään vuoden 2016 keväällä Tampereen
kaupungin sukupuolitautien poliklinikkatoiminnan kanssa.
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
9
Yleiset lähtökohdat
TAMPEREEN KAUPUNGIN ORGANISAATIO 1.1.2016
KAUPUNGINVALTUUSTO
Keskusvaalilautakunta
KAUPUNGINHALLITUS
Liiketoimintajaosto
Tarkastuslautakunta
Henkilöstöjaosto
PORMESTARI
Tarkastustoimikunta
Sisäinen tarkastus
KONSERNIHALLINTO
Konsernijohtaja
Konserniohjausyksikkö
Tilaajaryhmä
Kaupunkikehitysryhmä
TILAAJALAUTAKUNNAT
Lasten ja nuorten palvelujen
lautakunta
Ikäihmisten palvelujen
lautakunta
Terveyttä ja toimintakykyä
edistävien palvelujen lautakunta
Osaamis- ja
elinkeinolautakunta
Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen
lautakunta
Yhdyskuntalautakunta
apulaispormestari
apulaispormestari
apulaispormestari
Sopimus
Hallinto- ja
talousryhmä
HYVINVOINTIPALVELUT
JOHTOKUNNAT
LIIKELAITOKSET
JOHTOKUNNAT
Avopalvelut
Tampereen Ateria
Kotihoito ja asumispalvelut
Tampereen Infra
Sairaala- ja kuntoutuspalvelut
Tampereen Kaupunkiliikenne
Varhaiskasvatus ja perusopetus
Tampereen Tilakeskus
Toisen asteen koulutus
Tampereen Vesi
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut
Sara Hildénin taidemuseo
apulaispormestari
Pirkanmaan Pelastuslaitos
Tampereen kaupunkiseudun
joukkoliikennelautakunta
TYTÄRYHTIÖT JA -YHTEISÖT
10
Konsernipalvelut
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Yleiset lähtökohdat
Toimintaympäristö
Väestö
Tampereen väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 223 004 asukasta. Viime vuoden lähes 2 600 asukaan kasvu jäi vuodesta 2013,
jolloin väkimäärä kasvoi poikkeuksellisen
paljon eli yli 3 000 asukkaalla. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan väkiluku
oli elokuun 2015 lopussa 224 506 henkilöä.
Väestön kasvun ennakoidun lievän tasaantumisen vuoksi vuoden 2015 lopun asukasmääräksi arvioidaan noin 225 400.
Tampereen kaupunkiseudun väkiluku
joulukuun 2014 lopussa oli 373 575 asukasta, mikä oli 4 050 asukasta enemmän
kuin vuotta aikaisemmin. Elokuun lopussa
kaupunkiseudun asukasmäärä oli kasvanut
vuoden alusta noin 2 600 asukkaalla. Viime vuosina kaupunkiseudun väestönkasvu
on keskittynyt entistä vahvemmin Tampereelle.
Kaupungin oman väestösuunnitteen
mukaan vuosikasvu lähivuosina on 2 2002 500 asukasta, jolloin vuonna 2020 tamperelaisia olisi 237 500. Ensi vuosikymmenellä kasvun arvioidaan vähenevän
kuolleisuuden nousun myötä. 250 000
asukaan rajan odotetaan ylittyvän loppuvuonna 2026 ja vuonna 2030 tamperelaisia arvioidaan olevan noin 257 000.
Uusia tamperelaisia syntyy keskimäärin
200 kuukaudessa. Ennätysvuoden 2012
jälkeen syntyneiden määrä on pysynyt
noin 2 500 lapsessa vuodessa, mihin ylletään kuluvanakin vuonna. Vuosikymmenen loppua kohti syntyvyyden odotetaan
lisääntyvän.
Päivähoitoikäisiä on ollut 2000-luvulla
vuosi vuodelta enemmän. Vuonna 2014
päivähoitoikäisten määrä kasvoi 250 lapsella. Viiden vuoden kasvu oli yhteensä
1 200 lasta. Kouluikäisiä oli vähiten vuonna 2011, jonka jälkeen kouluikäisten määrä
on noussut lähes 400:lla. Alle 16-vuotiaita asui Tampereella vuoden 2014 lopussa
32 337 eli 15 prosenttia väestöstä. Viime
vuoden lopussa 65 vuotta täyttäneitä oli
40 250 eli 1 200 enemmän kuin vuotta
aiemmin. Heidän osuutensa väestöstä oli
noussut 18 prosenttiin. Tampereella oli sa-
Väestön muutokset
3500
taa työikäistä kohti 47 alle 15-vuotiasta ja
65 vuotta täyttänyttä. Huoltosuhde säilyi
Helsingin (43) jälkeen maan toiseksi parhaana. Koko maan väestöllinen huoltosuhde oli 57.
Vuonna 2020 arvioidaan päivähoito- ja
kouluikäisiä olevan 36 100, joten päivähoito- ja koulupaikkoja tarvitaan lisää yli
3 500 lapselle. Samanaikaisesti vuoteen
2020 mennessä ikäihmisten määrä nousee
45 900 asukkaaseen. Vuoden 2020 jälkeen
65–74-vuotiaiden määrä alkaa laskea. Vuoteen 2030 mennessä on 75 vuotta täyttäneitä yli kaksi kertaa ja 85 vuotta täyttäneitä lähes kolme kertaa enemmän kuin
vuosituhannen vaihteessa.
Vuonna 2013 nettomuuttovoitto oli ennätykselliset 2 366 henkilöä, josta maassamuuton osuus oli 1 690 henkilöä. Näin
suuri muuttoaalto on koettu edellisen
kerran 1990-luvulla kotikuntalain muutoksen jälkimainingeissa. Vielä viime vuonna
lähtömuuton vähäisyys varsinkin vuoden
lopussa nosti muuttovoiton 2 000 asuk-
Lasten ja ikäihmisten ikäryhmät 2000–2030
henkilöä
Nettomuutto
Syntyneiden enemmyys
3000
25000
henkilöä
22500
20000
2500
17500
2000
15000
1500
12500
1000
7500
0-6vuot.
7-15vuot.
65-74vuot.
75-84vuot.
85+vuot.
10000
5000
500
2500
0
Lähde: Tilastokeskus, 2016-2018 kaupungin oma väestösuunnite
2018
2016
2014
2012
2010
2008
2006
2004
2002
2000
1998
1996
1994
1992
1990
0
2000
2005
2010
2015
2020
2025
2030
Lähde: Tilastokeskus, kaupungin oma väestösuunnite
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
11
Yleiset lähtökohdat
kaaseen. Kuluvana vuonna on lähtömuutto selvästi lisääntynyt ja muuttovoitto
elokuun loppuun mennessä pienentynyt
samaan suuruusluokkaan kuin vuonna
2012, jolloin koko vuoden muuttovoitoksi
kirjattiin 1 500 asukasta.
Suurin osa vuoden muuttovoitosta muodostuu elo-syyskuussa opiskelijoiden saapuessa opinahjoihinsa. Suomen kaikista
seutukunnista Tampereen seutukunta saa
eniten muuttovoittoa Helsingin seutukunnan jälkeen.
Tampereelle muutetaan pääasiassa muiden maakuntien keskuksista. Tampereelta
muuttokuorma suuntautuu edelleen kehyskuntiin ja pääkaupunkiseudulle. Viime
vuosina tosin naapurikuntiin muutot ovat
lähes puolittuneet. Muuttotappio oli vain
vajaa 1 000 henkilöä, kun ennätysvuosina
se on ollut yli 2 000 asukasta. Tampereelle muuttajat ovat nuoria, opiskelijoita ja
työttömiä. Poismuuttajat puolestaan ovat
opintonsa suorittaneita, työn perässä lähteviä nuoria tai päivähoitoikäisten lasten
perheitä, joista jälkimmäisten muutot ovat
selvästi vähentyneet. Vastaavasti kouluikäisten lasten perheitä on jo useana vuonna muuttanut Tampereelle enemmän kuin
pois täältä.
15 vuotta täyttäneistä tamperelaisista
kolme neljästä on suorittanut jonkin asteisen tutkinnon, mikä on enemmän kuin ko-
ko maassa keskimäärin (69 %) ja hieman
enemmän kuin Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa keskimäärin. Keskiasteen koulutuksen saaneita on Tampereella
41 prosenttia ja ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijan koulutusasteen saaneita 13 prosenttia. Tampereella opiskelee
58 000 opiskelijaa peruskoulun jälkeisessä koulutuksessa, mikä on toiseksi eniten
koko maassa Helsingin jälkeen.
Vuoden 2014 lopussa Tampereella asui
9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta. Vuoden aikana ulkomaalaisten määrä
kasvoi lähes 320 henkilöllä, mikä oli vähemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin.
Ulkomaalaisista eniten oli Viron, Venäjän,
Afganistanin, Kiinan ja Irakin kansalaisia.
Aikaisempina vuosina on Venäjän kansalaisia ollut eniten, mutta viime vuonna
heidän määränsä (samoin kuin Somalian
kansalaisten) määrä väheni Suomen kansalaisuuden myötä. Äidinkielenään jotakin
muuta kuin suomen, ruotsin tai saamen
kieltä puhuvia oli 14 622. Vieraskielisten
määrä kasvoi vuoden aikana noin 800
henkilöllä. Yhteensä 107 eri kielestä puhutuimmat olivat venäjä, arabia, persia, eesti
ja englanti, joita puhuvien määrä on myös
viiden vuoden aikana kasvanut eniten.
Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa, mikä oli vähemmän kuin koko maassa
Pienituloiset 2000-2013
45 000
Pienituloiset
40 000
Pienituloiset alle 18-vuotiaat
35 000
Pitkittyneesti pienituloiset
30 000
25 000
20 000
15 000
10 000
5 000
2013
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
2002
2001
2000
0
Lähde: Tilastokeskus
12
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
keskimäärin. Tulonsaajista kolmannes ansaitsi alle 15 000 euroa vuodessa. Asuntokuntien käytettävissä oli 21 124 euroa kulutusyksikköä kohti. Tämä mediaanitulo oli
pienempi kuin Tampereen seutukunnassa,
Pirkanmaan maakunnassa tai koko maassa. Veronalaisia keskituloja pienentää
opiskelijoiden suuri määrä.
Vuonna 2013 Tampereella oli lähes
39 000 pienituloista henkilöä eli 18 prosenttia tamperelaisista. Seutukunnassa
heidän osuutensa oli 15 prosenttia ja koko
maassa 14 prosenttia. Koko 2000-luvun
jatkunut pienituloisuuden lisääntyminen
taittui vuonna 2012. Pienituloisiksi on
määritelty ne asuntokunnat, joiden käytettävissä oleva tulo jää pienemmäksi kuin
60 prosenttia kaikkien asuntokuntien mediaanitulosta. Pienituloisuusraja vaihtelee
asuntokunnan koon mukaan, esimerkiksi
yhden aikuisen kotitalous oli pienituloinen, jos käytettävissä oleva rahatulo oli
14 229 euroa vuodessa eli alle 1 186 euroa
kuukaudessa.
Lasten pienituloisuusriski on Tampereella edelleen hieman korkeampi kuin koko
väestössä. Vuonna 2013 pienituloisissa
asuntokunnissa asui 6 600 alle 18-vuotiasta lasta, eli 19 prosenttia ikäluokasta.
Pitkittyneesti pienituloisia eli henkilöitä,
jotka ovat kuuluneet pienituloisiin kotitalouksiin tilastovuoden lisäksi kahtena
vuotena kolmen edellisvuoden aikana, oli
yhteensä 23 700 henkilöä. 2000-luvulla
heidän määränsä on yli kaksinkertaistunut. Tampereella pitkäkestoinen pienituloisuus koskettaa erityisesti eläkeikäisiä.
Riski kasvaa iän myötä niin, että joka neljäs 80 vuotta täyttänyt tamperelainen on
pitkittyneesti pienituloinen; naisista jopa
joka kolmas.
Tampereella oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 118 078 asuntokuntaa, joista yhden
henkilön asuntokuntien määrä oli lähes
puolet. Asuntokuntien keskikoko Tampereella oli 1,8 henkilöä, kun se koko maassa
oli keskimäärin 2,0. Perheistä lähes kaksi
kolmesta oli lapseton ja lapsiperheissä oli
keskimäärin 1,7 lasta.
Yleiset lähtökohdat
Työ
Taloudellisen taantuman pitkittyminen on
iskenyt vientivetoiseen Pirkanmaahan erityisen lujasti eikä pikaista elpymistä ole
vieläkään luvassa. 2000-luvun alin työttömyys, 9,5 prosenttia, kirjattiin huhtikuussa
2008. Vuoden 2011 lopulla ja alkuvuodesta
2012 työttömyystilanne näytti jo paremmalta, mutta loppuvuotta kohti tapahtui
käänne huonompaan ja työttömyys on siitä asti vain pahentunut vuosittain. Heinäkuussa 2015 työttömyysaste nousi jo 19,2
prosenttiin. Kouluvuoden alun myötä työttömyysaste laski elokuussa 17,7 prosenttiin, mikä oli 4,2 prosenttiyksikköä koko
maata korkeampi. Työttömiä työnhakijoita oli Tampereella 20 050. Vaikka määrä
pienentyikin heinäkuusta 1 700 henkilöllä,
näin suuri työttömien määrä on viimeksi
ollut 1990-luvulla. Tampereen työttömyysprosentti oli elokuussa kuuden suurimman
kaupungin vertailussa korkein ja 20 suurimman kaupungin vertailussa heikompi
työllisyystilanne oli vain Kotkassa, Lahdessa ja Jyväskylässä.
Työmarkkinoiden kaksijakoisuus näkyy
myös Tampereella ja työntekijöiden ammattitaito ja avoimet työpaikat eivät kohtaa. Työttömien määrä on kasvanut, vaikka
avoinna on entistä enemmän työpaikkoja. Elokuussa 2015 oli avoimena yli 2 000
työpaikkaa, kun esimerkiksi 1990-luvulla
määrä oli vain muutama sata.
Elokuussa 2015 oli yli vuoden työttömänä olleita tamperelaisia 6 600, mikä oli
500 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten.
Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työnhakijoista oli 30 prosenttia. Nuorisotyöttömyys vähentyi alkuvuonna hienoisesti,
mutta nousi kesä-heinäkuussa ennätyslukemiin, lähes 3 600 nuoreen. Elokuussa
koulujen alkamisen myötä nuorisotyöttömien määrä on pienentynyt 500 henkilöllä. Yli 50-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut tasaisesti vuosi
vuodelta ja heitä on jo lähes yhtä paljon
kuin pitkäaikaistyöttömiä. Yli 50-vuotiaiden osuus työttömien kokonaismäärästä
on miltei kolmasosa ja yhä useamman
työttömyys on myös pitkittynyt.
Työvoimaan kuului vuoden 2013 lopussa 113 259 henkilöä, joista työllisiä oli 84
prosenttia. Työttömien määrä kasvoi 2 800
henkilöllä eli yli kaksi kertaa enemmän
kuin työvoiman määrä. Työllisten määrä
puolestaan väheni vuoden aikana lähes
1 500 henkilöllä. Näin ollen myös taloudellinen huoltosuhde heikkeni edelleen,
vuoden 2013 lopussa sataa työllistä kohti
oli 133 työtöntä tai työvoiman ulkopuolella
olevaa. Lähes puolet (48 %) tamperelai-
sista oli työvoiman ulkopuolella ja heistä
lähes puolet oli eläkeläisiä.
Tampereella oli työpaikkoja vuoden 2012
lopussa 118 797, mikä oli 69 työpaikkaa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuonna
2009 menetetyistä 5 700 työpaikasta saatiin seuraavina vuosina korvattua 4 800.
Tämän jälkeen myönteinen vire katosi kaksoistaantumaan. Vuoden 2008 työpaikkamäärää (lähes 120 000) ei ole vieläkään
saavutettu, koska suurina irtisanomisten
vuosina 2013–2015 uusia työpaikkoja ei ole
syntynyt riittävästi menetettyjen tilalle.
Työpaikkojen määrän vähentyminen lasketaan jopa tuhansissa. Tampereen työpaikkaomavaraisuus oli 123,5 prosenttia, joka
oli suurista kaupungeista kolmanneksi
paras Helsingin ja Vaasan jälkeen. Kaikkien Manner-Suomen kuntien joukossa sillä
saavutettiin edelleen sija 8.
Kaupunkiseudun kunnissa oli yhteensä
164 009 työpaikkaa, joista 72 prosenttia
sijoittui Tampereelle. Kaupunkiseudun
työpaikkojen määrä väheni reilulla 700:lla,
eniten Kangasalalla, Pirkkalassa ja Orivedellä. Kuntien rajat ylittävä työssäkäynti lisääntyy edelleen. Tampereella kävi muista
kunnista töissä 41 500 henkilöä, mikä on
enemmän kuin koskaan aiemmin. Työssäkäynnin netto pysyy 23 000 henkilössä.
Tampereen ja koko maan työttömyysaste 1990-2015, neljännesvuosittain
Nuoret ja pitkäaikaistyöttömät Tampereella 2008-2015, elokuu
26,0%
24,0
22,0
20,0
18,0
16,0
14,0
12,0
10,0
8,0
6,0
4,0
2,0
0,0
7000 henkilöä
Tampere
Koko maa
6500
Yli vuoden työttömänä olleet
Alle 25-vuotiaat
6000
Yli 50-vuotiaat
5500
5000
4500
4000
3500
3000
2500
2000
1500
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
1000
500
0
2008
Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
13
Yleiset lähtökohdat
Asuminen
kaksioita.
Taloudellisen epävarmuuden pitkittyessä on asuntojen kysyntä edelleen heikkoa,
kauppojen määrä on vähentynyt ja hinnat
pysyneet ennallaan vuoden aikana. Asuntokauppoja tehtiin vuonna 2014 yhtä vähän kuin vuonna 1991. Viime vuonna vanhojen kerrostaloasuntojen keskimääräinen
neliöhinta nousi ensimmäisen kerran
2000-luvulla rivitaloasuntojen neliöhintaa suuremmaksi. Kesällä 2015 kerrostaloasunto maksoi keskimäärin 2 348 €/m2 ja
rivitaloasunto puolestaan 2 298 €/m2. Reaalisesti ollaan vuoden 2007 hintatasossa.
Asuntomarkkinat
ovat
taloja
huoneistotyypeittäin hyvin erilaiset eri
kaupunginosissa. Ydinkeskustan, Amurin,
Tammelan ja Kalevan kerrostaloyksiöiden
ja -kaksioiden hinnat jatkavat nousuaan.
Keskustayksiön neliöhinta nousi jopa
4 200 euroon. Kalleimmat asunnot
sijaitsivat kesällä 2015 ydinkeskustan
(3 300€/m2) ja halvimmat Multisillan
(1 500 €/m2) postinumeroalueella.
Asuntojen neliövuokra oli kesällä 2014
keskimäärin 13,01 euroa. Vuodessa vuokrat
nousivat 2,8 prosenttia, mikä on hieman
vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla ja
muualla Suomessa. Vapaarahoitteisten
yksiöiden keskivuokra oli 16,02 euroa/
m2, kun kolmioiden ja sitä suurempien
asuntojen keskivuokra oli 11,24 euroa/
m2. Suomen kalleimmat vuokra-asunnot
olivat Helsingissä, jossa keskimääräinen
neliövuokra nousi yli 15 euron. Espoossa
ja Vantaalla keskimääräiset neliövuokrat
lähestyivät 14 euroa.
1 900 asuntoa vuodessa.
Asuntotoimen arvion mukaan kuluvana
vuonna asuntoja valmistuu 1 500, joista 80
prosenttia kerrostaloihin. Vuokra-asuntoja
on valmistumassa 510. Asumisoikeusasuntoja valmistuu 173, mikä on enemmän kuin
kertaakaan sitten vuoden 2002. Eniten
asuntoja sijoittuu Vuorekseen, Härmälään,
Lentävänniemeen ja Linnainmaalle.
Vuonna 2016 asuntotuotannon arvioidaan nousevan 2 000 asuntoon, joista 84
prosenttia sijoittuu kerrostaloihin. Vuokraasuntoja valmistuu 1 020 ja omistusasuntoja 940. Näin vuonna 2016 päästäisiin jo
hieman pitkän ajan asuntotuotantotavoitteen yli.
Vuoden 2014 lopussa oli Tampereella
129 355 asuntoa, joista 73 prosenttia sijaitsi
kerrostaloissa. Yhdeksän asuntoa kymmenestä oli vakituisesti asuttu. Yli kolmasosa
asuinnoista sijaitsee kerrostalovaltaisella
Keskisellä suuralueella. Pien- ja rivitaloasuntoja on eniten Koillisella suuralueella.
Kolmasosa kaikista asunnoista on rakennettu 1960–1970-luvuilla. Näistä peruskorjausikään tulleista 44 000 asunnosta neljä
viidestä sijaitsee keskustassa, Kalevassa,
Tesomalla, Kaukajärvellä, Hervannassa,
Peltolammilla, Multisillassa tai Lentävänniemessä. 2000-luvulla rakennettuja
asuntoja on viidennes asuntokannasta.
Vuoden 2013 lopussa Tampereella oli
noin 60 400 omistusasuntoa, joiden osuus
kaikista asunnoista oli 49 prosenttia.
Vuokra-asuntoja oli 52 850, osuus 42 prosenttia. Asumisoikeusasuntoja oli 3 200.
Yli puolet asuntokannasta oli yksiöitä ja
Vuonna 2013 valmistui 1 826 asuntoa.
Vuonna 2014 tuotanto romahti 1 421 asuntoon, koska omistusasuntojen kysyntä oli
heikkoa taloudellisen epävarmuuden jatkuessa. Erityisesti rivitalotuotanto oli harvinaista, 78 valmistunutta rivitaloasuntoa
on vähiten vuoden 1990 alkaen. Kerrostaloasuntoja valmistui 1 112. Ylivoimaisesti
eniten asuntoja valmistui viime vuonna
Hervantaan, Vuorekseen, Raholaan, Härmälään ja Niemenrantaan.
Valmistuneista vuokra-asunnoista (712)
oli uusia vapaarahoitteisia 495, joten vuoden 2013 ennätysmäärään 633 ei aivan
ylletty. Vapaarahoitteisen vuokra-asuntotuotannon kasvua edesauttavat rahastot,
joiden ostokohteet keskittyvät suuren
kysynnän omaaviin kasvukeskuksiin. Tampereellakin vapaarahoitteinen tuotanto
kompensoi aravalainoitetun tuotannon
vähenemistä ja auttaa pitämään vuokraasuntotilanteen kohtuullisena. Asuntorahastot edistävät myös osaltaan omistusasuntojen rakentamista, koska ne ostavat
myös uusista asunto-osakeyhtiöistä asuntoja vuokrakäyttöön.
Vaikka vuosien 2011–2013 keskimääräinen asuntotuotanto ylsi aiemman rakennesuunnitelman tavoitelukuun 1 865, on
tuotantovajetta ehtinyt kuitenkin kertyä
jo yli 2 000 asuntoa. Laskennallinen vaje
on peräisin erityisen heikoilta asuntorakentamisvuosilta 2009–2010 ja 2014 sekä
ennakoitua suuremmasta väestönkasvusta
vuonna 2012–2014. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 asettaa
pitkän ajan asuntotuotantotavoitteeksi
Valmistuneet asunnot hallintamuodon mukaan
Väestön kasvu ja asuntotuotanto 2000-luvulla
asuminen
Lähde: Asuntotoimi
3200
3000
2800
2600
2400
2200
2000
1800
1600
1400
1200
1000
800
600
400
200
0
Väestön kasvu
Asuntotuotanto
2016
2017
2014
2015
2012
2013
2010
2011
2008
2009
2006
2007
2004
2005
2002
2003
2000
Rakennusluvat 1)
2001
2016
2014
2015
2012
2013
2010
2011
2008
2009
2006
2007
2005
2003
aso-as.
vuokra-as.
omistusas.
2004
2001
2002
2000
2400
2200
2000
1800
1600
1400
1200
1000
800
600
400
200
0
asuntoa
1) Asuntotuotantoon myönnetyt, v. 2015 vain tammi-syyskuu
Lähde: Tilastokeskus, Asuntotoimi ja Rakennusvalvonta
14
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Yleiset lähtökohdat
Taloudelliset lähtökohdat
Talouden kehitysnäkymät
Valtiovarainministeriön talouskatsauksessa syksy 2015 on arvioitu talouden kehitysnäkymiä seuraavasti: ”Tilastokeskuksen
alustavien tietojen perusteella Suomen
kansantalous supistui viime vuonna 0,4 %.
Viimeisin tieto kuluvan vuoden toisen neljänneksen kehityksestä oli heikko, sillä talous kasvoi toisella neljänneksellä vain 0,2
% edellisestä neljänneksestä. Ennusteen
mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana
vuonna 0,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan
1,3 %. Kasvun taustalla on hyvin pitkälti
investointien suotuisa kehitys.
Suomen talous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Ennusteen mukaan teollisuustuotannon taso tulee olemaan v. 2017 noin
neljänneksen alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Viennin kehitys on ollut vaisua myös kuluvan vuoden alkupuolella ja markkinaosuuksien menettäminen
kansainvälisessä kaupassa jatkunee myös
lähitulevaisuudessa. Talouskasvu jääneekin seuraavina parina vuotena kilpailija-
Kuntatalous
Kun­ta­ta­lou­teen on vii­me vuo­si­na syn­ty­nyt
tu­lo­jen ja me­no­jen vä­li­nen epä­suh­ta. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätöstietojen
mukaan kuntien lainakanta kasvoi vuonna 2014 yhteensä 0,9 mrd. eurolla ollen
vuoden lopussa 14,7 mrd. euroa. Kuntien
toimintakate nousi maltillisesti vain 1,0
prosenttia ja kuntien verorahoitus kasvoi
1,5 %. Kunnallisverotulot kasvoivat vain
1,3 %, vaikka 156 kuntaa eli noin puolet
nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014.
Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 10 ja
119 kunnan vuosikate ei kattanut poistoja,
vaikka kun­tien yh­teen­las­ket­tu vuo­si­kate
kattoi poistot.
Valtiovarainministeriön kehitysarvion
mukaan kuntatalous pysyy vuosina 2015–
2019 kireänä. Kuntien ja kuntayhtymien
maitamme hitaammaksi ja työttömyysaste
jää varsin korkealle tasolle. Keskipitkällä
aikavälillä talouden käytettävissä oleviin
resursseihin perustuva potentiaalisen tuotannon kasvu jää alle yhden prosentin.
Kansainvälisen talouden kehityksestä
on aivan viime aikoina saatu jälleen huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja
kasvuvauhti taantuu 6,5 prosenttiin. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltojen talouden
ennustetaan jatkavan hyvää kehitystään
ja kasvavan lähes kolmen prosentin vauhtia seuraavien parin vuoden aikana. Myös
Isossa-Britanniassa kasvu on laaja-alaista
ja taloustilanteen arvioidaan jatkuvan
hyvänä koko ennusteperiodin ajan. Euroalueellakin maltillinen talouskasvu on
käynnistynyt ja kasvua kertyy noin pari
prosenttia vuodessa ensi ja seuraavan
vuoden aikana. Suomen viennille tärkeän
Saksan kasvu pysynee noin 1,5 prosentissa
Kansantalouden kehitys
(ennuste, syyskuu 2015)
BKT käyvin hinnoin, mrd. euroa
BKT, määrän muutos, %
Työttömyysaste, %
Työllisyysaste, %
Kuluttajahintaindeksi, %
Pitkät korot (valtion obligaatiot
10 v.), %
2012
ja Ruotsin talouskehitys jatkuu selvästi euroaluetta nopeampana.
Kuluvalla vuosikymmenellä Suomen
julkinen talous on muuttunut pysyvästi
alijäämäiseksi pitkittyneen heikon suhdannetilanteen sekä pidempiaikaisten
rakenneongelmien vuoksi. Viime vuonna
alijäämä ylitti jo 3 prosentin viitearvon.
Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavat sopeutustoimet pienentävät sitä.
Valtiontalous pysyy alijäämäisenä tiukasta
menokurista huolimatta, sillä ennakoitu hidas talouskasvu ei tuota riittävästi
verotuloja. Paikallishallinnon alijäämän
arvioidaan pysyvän vajaassa prosentissa suhteessa BKT:hen. Työeläkelaitosten
rahoitusasema on noin prosentin ylijäämäinen. Muiden sosiaaliturvarahastojen
jäämä kohenee vähitellen lähelle tasapainoa. Julkinen velka ylittää tänä vuonna 60
prosentin rajan eikä velkasuhde ole taittumassa lähivuosina joskin velkasuhteen
kasvu hidastuu.”
2013
2014
2015
2016
2017
200
-1,4
7,7
69,0
2,8
203
-1,1
8,2
68,5
1,5
205
-0,4
8,7
68,3
1,0
206
0,2
9,6
67,9
-0,1
212
1,3
9,4
68,2
1,1
218
1,4
9,1
68,4
1,5
1,9
1,9
1,4
0,7
1,0
1,5
Lähde: Valtiovarainministeriö, budjettikatsaus
yhteenlasketusta tuloksesta arvioidaan
muodostuvan lähivuosina hieman alijäämäinen. Painelaskelman mukaan alijäämä
syvenee tarkastelujakson lopulla. Valtiovarainministeriön arvion mukaan tarkastelukauden lopulla yli kolmasosalla kunnista
olisi yli 3 tuloveroprosenttiyksikön suuruinen sopeutuspaine rahoitustasapainon
saavuttamiseksi. Investointeja pitää edelleen korkealla tasolla muun muassa korjausvelka, sairaalainvestoinnit sekä kasvukeskusten suuret investointihankkeet.
Toiminnan ja investointien rahavirta pysyy
selvästi alijäämäisenä.
Olennaisin kuntataloutta koskeva kysymys on, miten käyttötaloudesta saadaan
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
15
Yleiset lähtökohdat
liikkumavaraa investointeihin niin, ettei
verotus kiristyisi tai velka kasvaisi. Toinen olennainen kuntataloutta koskeva
kysymys on, miten kuntien velvoitteiden
ja tehtävien purussa onnistutaan. Kunnille on annettu uusia tehtäviä vuoden 2012
jälkeen 22. Uusia velvoitteita kunnille on
annettu 22 ja vanhoja velvoitteita on poistettu 2. Kunnilla on kartoituksen mukaan
yli 600 lakisääteistä tehtävää sekä lähes
980 niihin liittyvää velvoitetta. Jos kuntien tehtävien ja velvoitteiden purussa ei
onnistuta, kuntatalous ajautuu lähivuosina
vakaviin talousongelmiin.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan
kuntatalous pysyy vuosittain alijäämäisenä vuoteen 2019 ulottuvalla tarkasteluajanjaksolla. Kun kuntien vuotuiset net-
toinvestoinnit pysyvät noin 3,6 mrd. euron
tasolla, niin kunnat velkaantuvat vuosittain lähivuosina keskimäärin noin 1,7 mrd.
euroa. Kuntien lainakannan arvioidaan
nousevan vuoden 2019 loppuun mennessä noin 20 mrd. euroon. Kuntatalouden
kehitysnäkymät lisäävät painetta kunnallisveroprosenttien tuntuviin korotuksiin ja
samalla kokonaisveroasteen nousuun.
vuodelle tulevia kertaluonteisia eriä, jotka
heikentävät tulosta 11,9 milj. eurolla. Ilman
kertaeriä tulosennuste on 14,9 milj. euroa alijäämäinen. Kertaluoteisia eriä ovat
poistot mm. purettavista rakennuksista ja
kulujen siirrot investointimenoista käyttötalouteen, maankäyttösopimusten kirjauskäytännön muutos sekä Tamseed Ky:n
osakkeiden arvonalentuminen ja Tullinkulman Työterveyden yhtiöittämisestä aiheutuva satunnainen myyntivoitto. Lainamäärä on vuoden lopussa noin 382 milj. euroa,
mikä on asukasta kohti 1 697 euroa. Asukaskohtainen lainamäärä nousee 18 euroa.
Vuoden 2016 talousarvion vuosikate on
76,2 milj. euroa ja tilikausi päätyy 16,1 milj.
euroa alijäämäiseen tulokseen. Talousarviossa kaupungin nettomenot kasvavat
vuoden 2015 tilinpäätösennusteeseen ver-
rattuna 9,2 milj. euroa (0,8 %). Matalaan
menojen kasvuun pääsy edellyttää nykyisten resurssien tehokkaampaa kohdentamista ja uusista toimintamenojen lisäysesityksistä pidättäytymistä.
Talousarviossa pysyminen edellyttää
tuloarvioiden pitämisen lisäksi palveluverkon ja palvelujen määrän ja laadun uudelleenarviointia sekä erilaisten toimintojen
tehostamista. Menojen sopeuttaminen
verorahoituksen kehityksen mahdollistamalle tasolle asettaa suuria vaateita suunnitelluille rakenteellisille muutoksille ja
toiminnan tehostamiselle. Alijäämäinen
talousarvio edellyttää kaupungin toimintayksiköiltä talouden tasapainottamistoimenpiteiden jatkamista ja tarvittavien
rakenteellisten muutosten esittämistä ja
toteuttamista.
Tasapainottamistoimen-
Kaupungin talous
Vuonna 2014 kaupungin vertailukelpoiset
nettomenot kasvoivat vain 0,5 prosenttia,
mutta tilikauden tulos jäi 19,3 milj. euroa
alijäämäiseksi. Lainamäärä väheni 18,8
milj. euroa ja asukaskohtainen lainamäärä
laski 106 eurolla 1 679 euroon.
Vuonna 2015 toimintamenojen nettomenojen kasvuksi arvioidaan välitilinpäätöksessä 3,0 prosenttia ja edelliseen vuoteen
vertailukelpoiseksi kasvuksi 1,8 prosenttia.
Muiden suurten kaupunkien nettomenot
ovat kaupunkien talousraporttien mukaan
pääsääntöisesti kasvamassa kuluvana
vuonna Tamperetta selvästi enemmän.
Kaupungin verorahoitus on kuluvana
vuonna kasvamassa 1,2 prosenttia ja tilikauden tuloksesta arvioidaan muodostuvan noin 26,8 milj. euroa alijäämäinen.
Tulosennuste pitää sisällään kuluvalle
Toimintakatteen ja verorahoituksen muutos
12,0
10,0
8,0
%
6,0
4,0
2,0
0,0
-2,0
16
2010
2011
2012
2013
2014
ENN
2015
TA
2016
TS
2017
TS
2018
TS
2019
Verorahoitus
3,7
2,1
3,4
10,9
3,3
1,2
1,5
1,0
2,8
3,1
Toimintakate
-0,3
5,6
6,6
7,8
0,5
3,0
0,8
-0,9
2,4
2,8
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Yleiset lähtökohdat
vuonna paljon rahoitusta ja lainamäärää
varaudutaan nostamaan 113 milj. eurolla.
Taloussuunnitelmakaudella
kaupungin
lainamäärä edelleen nousee merkittävästi
investointien toteuttamisen seurauksena.
Investointitason mitoittamiseksi paremmin kaupungin taloudellisiin resursseihin
on laadittu erilliset investointikatot sekä
toimitiloista että kaupunki-infrasta seuraaville kymmenelle vuodelle. Investointikaton ohella lainamäärän kasvua hillitään
myös myymällä strategisesti vähemmän
tärkeää omaisuutta, toteuttamalla palvelutuotantoon rakenteellisia muutoksia ja
pitämällä toimintamenojen kasvu hyvin
matalana.
VEROTULOT
+2,0
milj. €
TA 2016/TPEnn 2015
VALTIONOSUUDET
+15,9
milj. €
TA 2016/TPEnn 2015
Strategian toteutusta tukevat
keskeiset toimenpiteet
piteiden tehostamiseksi voidaan joutua
käynnistämään kaupunkitasoinen yhteistoimintamenettely lomauttamisen tai
mahdollisten muiden henkilöstövähennysten valmistelemiseksi ja henkilöstömenojen vähentämiseksi sekä uusien toimintatapojen etsimiseksi yhdessä henkilöstön
kanssa.
Kaupungin ja liikelaitosten yhteenlasketut investointimenot ovat 239,2 milj.
euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta on 149,8 milj. euroa negatiivinen. Suurimmat investointimenot ovat Tampereen
Tilakeskuksen 98,2 milj. euron talonrakennusinvestoinnit, Kaupunkiympäristön
kehittämisen 88,4 milj. euron investoinnit
sekä Tampereen Veden 24,3 milj. euron
investoinnit. Kaupunkiympäristön kehittämisen investoinneissa Rantaväylän tunnelin osuus on 16 milj. euroa, Raitiotien
6,5 milj. euroa ja aluerakennushankkeiden
14,8 milj. euroa.
Kaupungin kehityksen ja rakenteen
kannalta tärkeät investoinnit vaativat ensi
TILIKAUDEN TULOS
-16,1
TA 2016
milj. €
Toimintamenojen tarkastelussa on tähdättävä sekä pitkän aikavälin rakenteellisiin
muutoksiin että nopeisiin muutoksiin. Rakenteellisten muutosten kärjet on kuvattu
talousarviokirjan strategiaosassa. Ne ovat
vuoden 2016 sitovien toiminnan tavoitteiden keskiössä.
Lasten ja nuorten kasvun tukemisen
ydinprosessissa strategian toteutusta tuetaan vastaamalla varhaiskasvatuksen
lisääntyvään palvelutarpeeseen. Uusia
päiväkoteja otetaan käyttöön ja palvelusetelimallilla tuotettua päivähoitoa laajennetaan. Palvelutarvetta arvioitaessa on otettu
huomioon mahdolliset varhaiskasvatuksen
lainsäädännön muutokset 1.8.2016 alkaen.
Psykososiaalisen tuen palvelujen tavoitteena on edelleen siirtää painopistettä sijaishuollosta avohuoltoon ja sijaishuollossa laitoshoidosta perhehoitoon.
Terveyttä ja toimintakykyä edistävissä
palveluissa erikoissairaanhoidon kustannuskehitystä pyritään hillitsemään palvelujen hoidonporrastusta ja työnjakoa
NETTOINVESTOINNIT
232,4
TA 2016
milj. €
kehittämällä. Merkittävin yksittäinen hoidonporrastukseen liittyvä toimenpide on
Kaivannon (PSHP) psykiatrisen sairaalan
toiminnan loppuminen sekä korvaavien
palvelujen järjestäminen avopalveluina ja
tehostettuna palveluasumisena. Perusterveydenhuollon avopalveluissa tavoitteena on turvata palvelujen oikea-aikainen
saatavuus kehittämällä toimintamalleja ja
lisäämällä sähköisiä palveluja. Vammaispalveluissa painopisteenä on kehitysvammaisten laitospalvelujen vähentäminen ja
asumispalvelujen kehittäminen. Sosiaalisen luototuksen pilotti käynnistyy.
Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen
ydinprosessissa strategian toteuttamista
tuetaan palvelurakenteen muutoksella.
Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää
pitkäaikaisen laitoshoidon osuuden vähentämistä ja tehostetun palveluasumisen
osuuden lisäämistä sekä painopisteen siirtämistä kotona asumista tukeviin palveluihin. Rakennemuutosta tuetaan lisäämällä
kotiin annettavia palveluja mm. kotihoidon lääkäripalvelujen vahvistamisella ja
palvelutalon kotihoitoa kehittämällä.
Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessissa strategian toteutusta
tuetaan parantamalla liikuntamahdollisuuksia. Maauimalan rakentaminen käynnistyy keväällä 2016, ja se avautuu käyttöön kesäksi 2017. Tesoman palloiluhalli ja
Vehmaisten urheilukentän peruskorjaus
valmistuvat. Kaupin urheilupuistoon tulee lämmitettävä tekonurmikenttä. Kalevan liikuntapuiston tekojää valmistuu ja
Tesoman jäähallin rakentaminen käynnistyy. Lisäksi Kalevan liikuntapuiston suunnittelua jatketaan.
Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen
ydinprosessin talousarvio sisältää pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteisiin
tarkoitetun panostuksen. Tavoitteena on
NETTOMENOT
NETTOMENOT
+0,8
+2,4
%
TA 2016/TPEnn 2015
%
TA 2016/Alkup. TA 2015
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
17
Yleiset lähtökohdat
hillitä työmarkkinatuen kuntaosuuden
menojen kasvua sekä tukea vaikeasti työllistyviä työmarkkinoille ja koulutukseen.
Lukiokoulutuksessa on pyrkimyksenä pitää
koulutuksen taso nykyisellään. Ammatilliseen koulutukseen kohdennetaan valtion
osoittama yksikköhintarahoitus kokonaisuudessaan.
Kaupungin elinvoimaa rakennetaan
vuonna 2016 useaa eri kautta. Yritysten toimintaympäristöä ja -edellytyksiä vahvistetaan edelleen mm. innovaatioympäristöjä
kehittämällä, yritystonttitarjontaa kasvattamalla ja panostuksilla vientitoiminnan
edistämiseen. Yritysvaikutusten arviointi
laajennetaan koskemaan koko kaupungin
päätöksentekoa. Lentoyhteyksien määrää
Tampereelta ulkomaille pyritään kasvattamaan uusien toimenpiteiden avulla. Ensi
vuoden keskeisiä tavoitteita on edistää
tamperelaisten yliopistojen ja Tampereen
ammattikorkeakoulun yhteenliittymistä,
Tampere3:a. Sen painopistealueet ovat
myös elinkeinorakenteemme kulmakiviä.
Yhdessä koti- ja ulkomaisten yliopistojen,
tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa kaupunki hyödyntää digitalisaatiota ja kasvaa
kohti älykästä kaupunkia dataa avaamalla
ja älykkään liikenteen ratkaisuin. Keskustan kehittämisohjelma tekee Tampereen
keskustasta maan dynaamisinta ja älykkäintä keskustaa. Asumisen laatua kasvatetaan, asuntotuotantoa monipuolistetaan
sekä asumisen hintatasoa pyritään hillitsemään. Rakentamisessa panostetaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja energiatehokkuuteen.
Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin osalta painopisteenä on kaupungin kestävän kasvun mahdollistaminen.
Kaupunkistrategia ja valtuustokauden tavoitteet painottavat kasvun suuntaamista
yhdyskuntarakenteen sisään sekä keskustan, aluekeskusten ja joukkoliikenteen laatukäytävien ympäristöjen vahvistamista.
Toimintavuoden merkittävin päätös
tulee olemaan kaupunginvaltuuston kannanotto raitiotien toteuttamiseen. Päätös määrittää, millä tavalla liikenteen ja
erityisesti joukkoliikenteen kehittäminen
tapahtuu Tampereella tulevaisuudessa.
Joukkoliikenteessä merkittävä uudistus on
koko kaupunkiseudun kattavan uuden yhtenäisen maksuvyöhykkeisiin perustuvan
lippu- ja maksujärjestelmän käyttöönotto.
Rantaväylän tunnelin rakennustyön
edistyminen käynnistää Ranta-Tampellan
alueen talon- ja infrastruktuurin rakentamisen. Myös Vuoreksen alueella kaupungilla on vastaava mahdollisuus hyödyntää
rakennettua infraa. Tampereen keskustan
tulevaisuuden kannalta on hyvin keskeistä, miten tekeillä olevissa suurissa ja tärkeissä hankkeissa Kansi- ja Areena, asemakeskus, Eteläpuisto sekä Kunkunparkki
edistytään. Samaa voi sanoa keskustan
ulkopuolella käynnistyvästä Hiedanrannan
suunnittelusta.
Kaupunginvaltuuston linjauksilla tulevien vuosien investointimahdollisuuksista tulee olemaan merkittävä vaikutus
kaupunkiympäristön rakentamiseen ja
mahdollisesti myös sille, missä tahdissa
uusia maankäyttöalueita voidaan ottaa
käyttöön. Vuodelle 2015 ohjelmoidulla
maankäytön hallinnan kokonaisprosessin
uudistamisella pyritään merkittäviin ajallisiin säästöihin, kun uudistuksen myötä
katusuunnitelmia tullaan laatimaan ja
maankäyttösopimusneuvotteluja käymään
samanaikaisesti asemakaavan ehdotusvaiheen kanssa.
Koko kaupunki, ei sisäisiä eriä
Tuloslaskelma (milj. e)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustulot ja -menot
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
Satunnaiset erät
Tilikauden tulos
* Välitilinpäätös 2015, 31.8.2015
18
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
TP 2014
402,0
-1 492,3
-1 090,4
870,1
300,5
3,0
83,3
-88,2
-14,4
-19,3
TA 2015
405,3
-1 511,1
-1 105,8
886,5
294,1
4,0
78,7
-88,6
0,0
-9,9
TP 2015
ENNUSTE*
410,0
-1 533,2
-1 123,3
890,6
294,1
7,8
69,2
-97,4
1,4
-26,8
TA 2016
403,8
-1 536,4
-1 132,5
892,6
310,0
6,1
76,2
-92,3
0,0
-16,1
TP 2015
ENN
/ TA 2016
-6,2
-3,2
-9,2
2,0
15,9
-1,7
7,0
5,1
-1,4
10,7
TS 2017
441,2
-1 564,0
-1 122,8
901,4
313,0
6,2
97,8
-97,0
0,0
0,8
TS 2018
445,0
-1 595,3
-1 150,3
932,9
316,0
7,5
106,1
-100,0
0,0
6,1
TS 2019
445,0
-1 627,2
-1 182,2
968,6
319,0
7,4
112,8
-105,0
0,0
7,8
Yleiset lähtökohdat
Ydinprosessien ja konsernihallinnon toimintamenojen kasvu
1 000 euroa
Lasten ja nuorten kasvun tukeminen
Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen
Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen
Kaupunkiympäristön kehittäminen
Konsernihallinto
Yhteensä
TA-pohja
2015
360 857
170 137
80 368
496 178
185 928
106 384
69 889
1 469 741
TA 2016
369 668
167 704
81 056
507 975
190 207
106 884
72 339
1 495 833
kasvu
8 811
-2 433
688
11 797
4 279
500
2 450
26 092
kasvu-%
2,4
-1,4
0,9
2,4
2,3
0,5
3,5
1,8
Taulukossa on esitetty vertailu ns. talousarviopohjan ja vuoden 2016 talousarvion välillä, koska vuoden 2015 talousarvio ei ole vertailukelpoinen mm.
organisaatiomuutosten (mm. konsernipalveluyksikkö Kopparin perustaminen) sekä muiden muutosten ja teknisten korjausten johdosta.
Riskienhallinta
Kaupunginvaltuusto on päättänyt kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen
valvonnan ja riskienhallinnan perusteista.
Kaupunginhallitus ja muu konsernijohto
vastaavat siitä, että riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. Riskienhallinta
kohdistuu kaupungin kaikkeen toimintaan
eli kaupungin ja kaupunkikonsernin toiminnan lisäksi kuntien yhteistoimintaan
sekä omistukseen, sopimukseen ja rahoittamiseen perustuvaan toimintaan. Riskienhallinnan asianmukainen järjestäminen koskee kaikkia Tampereen kaupungin
ja kaupunkikonserniin kuuluvia toimielimiä ja tilivelvollista johtoa sekä esimiehiä.
Johtosäännöt, konserniohje, Hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sisäinen valvonta
-ohje, sekä konsernijohdon antamat määräykset ja ohjeet määrittelevät sisäisen
valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan tehtävät, vastuut ja menettelytavat. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
tulee järjestää ja toteuttaa asianmukaisesti ottaen huomioon kaupunkikonsernin
toiminnan luonteen ja laajuuden sekä niihin liittyvät riskit.
Kaupunginhallitus määrittää riskienhallintaan liittyvät menettelytavat ja kukin
toimintayksikkö ja sen tilivelvollinen johto huolehtii vastuualueensa riittävien ja
toimivien menettelytapojen varmentamisesta. Kaupunkikonsernin tytäryhteisöissä
hallitus vastaa yhteisön riskienhallinnasta
lainsäädännön ja konserniohjeistuksen
mukaisesti.
Tampereen kaupungin riskienhallinnan
taustalla on kaupunkistrategia ja siitä
johdetut valtuusto-kauden sekä vuositason toiminnan ja talouden tavoitteet. Riskienhallintaa on kaikki se toiminta, jonka
avulla pyritään varmistamaan tavoitteiden
saavuttaminen. Tampereen kaupunkikonsernin riskienhallinta on koordinoitua ja
suunnitelmallista toimintaa uhkien ennaltaehkäisemiseksi ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi, jotta tavoitteet saavutetaan
ja toiminnan jatkuvuudesta sekä häiriöttömyydestä saadaan kohtuullinen varmuus.
Kaupungin merkittävimmät riskit liittyvät yleisen taloustilanteen vaikutuksiin,
palvelutuotannon ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen sekä yleiseen turvallisuuteen.
Kaupungin talousnäkymät ovat vaikeat.
Talouden taantuma on lisännyt työttömyyttä, lisännyt kustannuksia sekä hidastanut verotulojen kasvua. Valtiontalouden
tasapainottamistoimenpiteet ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat jatkossakin kaupungin taloutta kiristävästi. Vaikka palvelutuotannon menokasvua on viime vuosina
onnistuttu olennaisesti hidastamaan, valtionosuusleikkaukset, hidas verotulokehitys ja kasvava palvelutarve edellyttävät
talouden tasapainottamistoimenpiteiden
jatkamista.
Tiukka taloustilanne yhdessä toimintaympäristön muutosten kanssa pakottaa
koko kaupunkikonsernin tarkastelemaan
palvelutuotannon prosessien tehokkuutta
entistä tarkemmin. Toimintoja tulee te-
hostaa ja resursseja kohdentaa tarkoituksenmukaisesti ja varmistaa konserniedun
toteutuminen.
Häiriöt palvelutuotannon jatkuvuudessa
ja laadussa voivat aiheuttaa merkittävää
vahinkoa palvelunsaajille. Yhteiskunnan
elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvat
häiriöt saattavat johtaa palvelutuotannon
katkoksiin ja pahimmillaan vaaratilanteisiin. Palvelutuotannon häiriöiden vaikutukset eivät kohdistu ainoastaan palvelunsaajiin. Merkittävillä häiriöillä on aina
kielteinen vaikutus myös kaupungin ja sen
toimijoiden julkisuuskuvaan sekä talouteen. Näiden kerrannaisvaikutukset voivat
muodostua erittäin suuriksi ja pitkäaikaisiksi.
Tietojärjestelmiin kohdistuvat uhat
muodostavat merkittävän riskin palvelutuotannolle. Kriittisen tietojärjestelmän
toimintahäiriö heikentää huomattavasti
palvelutuotannon tehokkuutta ja pahimmillaan voi keskeyttää tuotannon tai vaarantaa tietojen salassapidon. Myös pandemiat muodostavat merkittävän uhan.
Riskienhallinnan tilaa ja tuloksellisuutta seurataan ja arvioidaan säännönmukaisesti talousarviovuoden aikana ja sen
tuloksellisuudesta raportoidaan osana
välitilinpäätöksiä ja tilinpäätöstä. Kaupunkikonsernin riskienhallintaa kehitetään
jatkuvasti siten, että pystytään aktiivisesti
vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin, hallitsemaan olennaisiksi
arvioituja riskejä ja suunnitelmallisesti
hyödyntämään mahdollisuuksia.
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
19
Yleiset lähtökohdat
20
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Yleiset lähtökohdat
Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta
Talousarvion osat
Kunnan talousarviosta ja -suunnitelmasta,
niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi talousarviosta ja -suunnitelmasta antaa
ohjeita ja suosituksia Suomen Kuntaliitto.
Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä
on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia
ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa työ- ja
elinkeinoministeriön alainen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Talousarvion sisältö
on laadittu ottaen huomioon soveltuvin
osin mainitut säännökset ja ohjeet.
Talousarviossa on strategiaosa, konsernihallinto ja konsernipalvelut, tilaajaosa, tuottajaosa sekä laskelmaosa, jossa
esitetään koko kaupungin tuloslaskelma,
investoinnit ja rahoituslaskelma. Konsernihallinto ja konsernipalvelut, tilaajaosa ja
tuottajaosa käsittävät aiemmat käyttötalous- ja investointiosat sekä liitetiedoissa
esitetyt liikelaitosten talousarviot. Laskelmaosa käsittää aiemman tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan sekä koko kaupungin
investointien yhdistelmän.
Strategiaosassa
esitetään Yhteinen Tampere – näköalojen
kaupunki -kaupunkistrategian pääkohdat,
projektisalkkumalli sekä kaupunkistrategiasta vuodelle 2016 johdetut sitovat toiminnan tavoitteet. Lisäksi strategiaosassa
esitetään palvelujen hankinnan ja kilpailuttamisen periaatteet.
Konsernihallinto ja konsernipalvelut
esitetään talousarviossa omana osionaan.
Konsernihallintoon kuuluvat kaupunginvaltuusto ja -hallitus, konserniohjausyksikkö, sisäinen tarkastus, tarkastuslautakunta
sekä keskusvaalilautakunta. Kaupungin
toimintamallin uudistuksen toteuttaminen
alkaa konsernihallinnon uudistamisella
ja uusi organisaatiorakenne käsitellään
kaupunginvaltuustossa joulukuussa 2015.
Konsernipalveluita tuottavat Konsernipalveluyksikkö Koppari, Työllisyydenhoidon
palveluyksikkö ja Viranomaispalvelut.
Tilaajaosan
avulla ohjataan kunnan varsinaista toimintaa palvelujen sisällön, laajuuden, laadun
sekä kustannusten osalta. Tilaajaosassa
kuvataan keskeiset kaupunkistrategiaan
perustuvat toiminnalliset painotukset
ydinprosessikohtaisesti.
Ydinprosesseja
koskevat toiminnan tavoitteet esitetään
yhtenä kokonaisuutena talousarvion strategiaosassa. Tilaajaosassa esitetään myös
ydinprosessien tuloslaskelmat ja investoinnit.
Tilaajaosassa esitetään ydinprosessien
talousarviot. Ydinprosessit koostuvat valtuuston kannalta tarkoituksenmukaisista
palvelukokonaisuuksista.
Lasten ja nuorten kasvun tukemisen
ydinprosessi koostuu varhaiskasvatuksen
ja esiopetuksen, perusopetuksen, neuvola- ja terveydenhuoltopalveluiden, psykososiaalisen tuen palvelujen ja kulttuuri- ja
vapaa-ajan palvelujen palvelukokonaisuuksista.
Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen
ydinprosessi koostuu ammatillisesta koulutuksesta, lukiokoulutuksesta ja elinkeinoja työllisyyspalveluista.
Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessi koostuu harrastamisen
ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen
palvelujen, kulttuuripääomapalveluiden,
kulttuuri- ja liikuntakasvatuksen sekä kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalveluiden palvelukokonaisuuksista.
Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen
ydinprosessi koostuu ennaltaehkäisevien
palveluiden, perusterveydenhuollon avopalvelujen, sairaalapalveluiden, päihde- ja
mielenterveyspalvelujen, sosiaalisen tuen
sekä vammaispalvelujen palvelukokonaisuuksista.
Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen
ydinprosessi koostuu omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn, kotona
asumista tukevien palvelujen sekä sairaalaja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelukokonaisuuksista.
Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessi koostuu maaomaisuuden hallinnan ja kehittämisen, kaupunkiympäristön
rakentamisen ja ylläpidon, joukkoliikenteen sekä pelastustoimen palvelukokonaisuuksista.
Tuottajaosassa
esitetään tuottajayksiköiden (hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden, liikelaitosten,
pelastuslaitoksen sekä vahinkorahaston)
toiminnan tavoitteet, talousarviot, tuloslaskelmat, rahoituslaskelmat ja investoinnit.
Hyvinvointipalvelut koostuvat avopalvelujen, kotihoidon ja asumispalvelujen,
sairaala- ja kuntoutuspalvelujen, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen, toisen
asteen koulutuksen sekä kulttuuri- ja
vapaa-aikapalveluiden tuotantoalueista,
jotka ovat taseyksiköitä. Liikelaitoksia ovat
Tampereen Ateria, Tampereen Tilakeskus,
Tampereen Kaupunkiliikenne, Tampereen
Vesi sekä Tampereen Infra. Muut taseyksiköt ovat Pirkanmaan pelastuslaitos ja Vahinkorahasto.
Laskelmaosaan
kootaan koko kaupungin yhdistetty tuloslaskelma, investoinnit sekä rahoituslaskelma. Laskelmaosassa esitetään myös
verotulot, valtionosuudet ja rahoituserät.
Tuloslaskelmalla osoitetaan kuinka kunnan tilikauden tulorahoitus riittää palvelutoiminnan jaksotettuihin menoihin,
rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin
poistoihin. Investointilaskelma sisältää
investointisuunnitelmat talousarvio- sekä
suunnitelmavuosille. Rahoituslaskelmassa
esitetään tilaajaosan, tuottajaosan sekä
konsernihallinnon ja konsernipalvelujen
tuloslaskelmien ja investointien tulojen ja
menojen aiheuttama rahavirta (toiminnan
ja investointien rahavirta). Lisäksi rahoituslaskelmaan merkitään antolainauksen,
lainakannan ja oman pääoman muutokset
sekä arvioidaan muut maksuvalmiuden
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
21
Yleiset lähtökohdat
muutokset (rahoituksen rahavirta). Rahoituslaskelman lopussa esitetään näiden
rahavirtojen yhteenlaskettu muutos, joka kuvaa talousarvion vaikutusta kunnan
maksuvalmiuteen vuoden aikana.
Talousarvion liitetiedoissa
asetetaan kaupunkikonsernin tytäryhtiöille
ja -yhteisöille toiminnan tavoitteet, jotka
tuovat esiin pääomistajan tahdon. Lisäksi
liitetiedoissa esitetään talonrakennushank-
keiden käyttötalousvaikutukset, merkittävimmät aluerakennushankkeet (Keskusta,
Vuores ja Hiedanranta) ja talousarvion tunnuslukuja taulukossa Täydentäviä tietoja.
Talousarvion sitovuus
Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin viranomaisia. Konsernijohtaja voi päättää
toimintamallin uudistamiseen liittyvien
toimintojen ja niihin liittyvien rahojen siirrosta yksiköiden välillä.
Talousarvion yleiset lähtökohdat
ovat informaatiota, jota ei ole tarkoitettu
sitovaksi talousarvion osaksi.
Strategiaosassa
asetetaan kaupunkistrategiasta johdetut
sitovat toiminnan tavoitteet. Sitovia toiminnan tavoitteita asetetaan strategiaosan
lisäksi myös talousarvion tuottajaosassa.
Konsernihallinto ja
Konsernipalvelut
Konsernihallinnolla valtuustoon nähden
sitovia eriä ovat toimintatulot, toimintamenot, investointien bruttomenot sekä
Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitokselle myönnettävä toiminta-avustus. Konsernihallintoon kuuluvalla tietohallinnolla
sitovaa on tulosyksikön ICT-kehittäminen
(111222) toimintakatteen ja investointien yhteissumma. Kaupunginhallituksen
(laskentatunniste sisäinen tilaus 20041),
pormestarin (20043), hallinto- ja talousryhmän johtajan (20044) sekä velvoitetyöllistämisen ja henkilöstön uudelleen
sijoittamisen (22947) harkinnanvaraisista
määrärahoista voidaan erillispäätöksellä
tehdä siirtoja kaupungin toimintayksiköille.
Konsernipalvelujen yksiköillä sitovaa
on tulos sekä investointien bruttomenot.
Viranomaispalveluilla valtuustoon nähden
sitovaa ovat kuitenkin toimintatulot, toi-
22
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
mintamenot sekä investointien bruttomenot.
Tilaajaosassa
ydinprosesseilla sitovia eriä ovat toimintatulot ja toimintamenot sekä lisäksi investointien bruttomenot.
Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin talousarviossa erikseen esitettyjen Keskustan, Vuoreksen ja Hiedanrannan, Raitiotien sekä Rantaväylän tunnelin
käyttötalous- ja investointimäärärahat
ovat ydinprosessin osalta hankkeittain
sitovia. Rantaväylän tunnelin koko rakentamisvaiheen osalta vuosittainen käyttö
määräytyy hankkeen toteutumisen mukaisesti. Rantaväylän tunnelin vuotuista
talousarviota muutetaan vuosittain hyväksytyn kokonaiskustannusarvion rajoissa,
jos työn vuotuinen eteneminen ja siten
vuotuinen rahoitustarve poikkeaa suunnitellusta. Muutos tuodaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi talousarviovuoden
aikana.
Pelastustoimen palvelukokonaisuuden
bruttomenot on erikseen sitova erä.
Tuottajaosassa
asetetaan hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille, Pirkanmaan pelastuslaitokselle ja
liikelaitoksille kaupunkistrategiaan perustuvat sitovat toiminnan tavoitteet.
Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille
on toiminnan tavoitteiden lisäksi sitovaa
tilikauden ylijäämä/alijäämä sekä investointien bruttomenot. Poikkeuksena Toisen asteen koulutuksessa Lukiokoulutus ja
Tampereen seudun ammattiopisto Tredu
ovat erikseen sitovia. Hanketasolla sitovat investoinnit on eritelty tuotantoalueen
laskelmien yhteydessä.
Liikelaitoksille on toiminnan tavoitteiden lisäksi sitovaa korvaus peruspääomasta ja investointien bruttomenot.
Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen osalta sitovaa on lisäksi kaupungin
toiminta-avustus ja talousarviossa esitetty
0,5 milj. euron liikeylijäämätavoite.
Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen
osalta valtuuston nähden sitovaa on talonrakennusinvestointien yhteissumma.
Hankekohtaiset kustannusarviot ovat sitovia siten, että Tilakeskuksen johtokunta
voi perustellusta syystä hyväksyä uudisrakennushankkeissa 5 prosentin ylityksen ja
peruskorjaus- ja perusparannushankkeissa
15 prosentin hankekohtaisen ylityksen talonrakennusinvestointien kokonaissumman rajoissa.
Taseyksikkönä toimivalla Pirkanmaan
pelastuslaitoksella on sitovaa toiminnan
tavoitteet, liikeylijäämä sekä investointien
bruttomenot vähennettynä rahoitusosuuksilla ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden
luovutustuloilla (investointien rahavirta).
Laskelmaosassa
esitetään talousarviovuoden ja taloussuunnitelmavuosien koko kaupungin tuloslaskelmat, investoinnit ja rahoituslaskelmat.
Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat
korkotulojen ja -menojen netto. Rahalaitoksista nostettavien pitkäaikaisten lainojen lisäys ei saa olla budjetoitua suurempi.
Muilta osin laskelmaosa on informaatiota koko kaupungin yhteenlasketusta taloudesta ja se ei ole sitova talousarvion osa.
Olennaisista poikkeamista on raportoitava
valtuustolle.
Yleiset lähtökohdat
Tilivelvollisen seurantavastuu
Kaupunginvaltuusto vastaa kuntalain mukaisesti kunnan toiminnasta ja taloudesta.
Valtuuston tulee kuntalain mukaan päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Valtuuston hyväksymän
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
perusteet päätöksen mukaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukainen
järjestäminen koskee kaikkia Tampereen
kaupungin ja kaupunkikonserniin kuuluvia toimielimiä ja tilivelvollista johtoa sekä
esimiehiä. Kuntalain mukaan kaupunginhallitus on velvollinen huolehtimaan kunnan toiminnan sisäisestä valvonnasta ja
riskienhallinnan järjestämisestä. Konsernijohto vastaa kuntalain mukaisesti konsernivalvonnan järjestämisestä.
Tilivelvollisella on vastuu johtamansa
toiminnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä niiden jatkuvasta ylläpidosta ja
tuloksellisuudesta. Sisäisen valvonnan ja
riskienhallinnan tilaa ja tuloksellisuutta
seurataan ja arvioidaan säännönmukaisesti talousarviovuoden aikana. Kuntalain
mukaan kaupungin tilinpäätökseen kuuluvan toimintakertomuksen tulee sisältää
tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä.
Hyvin toimiva johtamis- ja hallintojärjestelmä edellyttää, että siihen on integroitu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt. Nämä yhdessä tuottavat
kohtuullisen varmuuden tuloksellisesta ja
tavoitteiden mukaisesta toiminnasta. Sisäinen valvonta ja siihen olennaisena osana kuuluva riskienhallinta kattavat kunnan
hallinnon ja talouden järjestämisen sekä
kunnan toiminnan.
Kaupunginhallitus hyväksyy kaupungin
toimintakertomukseen tulevan sisäisen
valvonnan ja konsernivalvonnan selonteon sekä arvion merkittävimmistä riskeistä
ja epävarmuustekijöistä ja niiden hallinnasta. Lauta- ja johtokunnat sekä kaupungin tytäryhteisöjen hallitukset hyväksyvät
omilta vastuualueiltaan vastaavan selonteon sekä tiedot riskien hallinnasta.
Tilintarkastajan on kuntalain mukaan
tarkastettava, onko kunnan ja kuntakonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta
sekä konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Tilintarkastajan on annettava
valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään tarkastuksen tulokset. Kertomuksessa on myös esitettävä,
onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko toimielimen jäsenelle ja asianomaisen
toimielimen tehtäväalueen johtavalle viranhaltijalle (tilivelvollinen) myöntää vastuuvapaus.
Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia
ovat muun muassa kaupunginhallituksen
jäsenet, lautakuntien jäsenet, johtokuntien jäsenet, toimikuntien jäsenet, kunnan
muiden toimielinten jäsenet, pormestari,
apulaispormestarit, konsernijohtaja, toimitusjohtajat, tuotantojohtajat, tilaajapäälliköt sekä johtosäännöissä määrätyt
toimielinten esittelijät.
Kuntalain mukaan tilivelvollisuus merkitsee sitä, että tilivelvollisen toiminta
tulee valtuuston arvioitavaksi, häneen
voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus ja häneltä voidaan evätä
vastuuvapaus sekä omasta että alaisensa
tekemisestä tai tekemättä jättämisestä.
Ylimmällä johdolla, etenkin tilivelvollisella johdolla, on erityinen vastuu ja velvoite toimia hyvän johtamis- ja hallintotavan ja eettisten lähtökohtien mukaisesti
sekä puuttua toiminnassa ilmeneviin poikkeamiin. Johdolla on aktiivinen selonottovelvollisuus vastuullaan olevasta toiminnasta. Tilivelvollisuusaseman puuttuminen
ei vapauta esimiestä alaistensa toiminnan
valvontavastuusta.
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
23
Yleiset lähtökohdat
Henkilöstö
Vuoden 2016 talousarviossa henkilöstömenot ovat 669,5 milj. euroa. Vuoden 2015
alkuperäisessä talousarviossa henkilöstömenot olivat 678,3 milj. euroa. Henkilöstömenot vähenevät vuoden 2015 talousarvioon nähden 8,8 milj. euroa (-1,3 %).
Vuoden 2015 tilinpäätösennusteeseen
nähden (välitilinpäätös 2015) henkilöstömenot vähenevät 12,6 milj. euroa (-1,8 %)
pääosin organisatoristen muutosten sekä
talousarvioon sisältyvien talouden tasapainottamistoimenpiteiden vuoksi. Yksiköt
ovat sisällyttäneet vuoden 2016 talousarvioihinsa kaupunginhallituksen edellyttämiä
talouden
tasapainottamistoimenpiteitä
muun muassa vähentämällä henkilöstömenoja ja henkilötyövuosia.
Tullinkulman Työterveys liikelaitos yhtiöitetään 1.11.2015 ja Tampereen Logistiikka
liikelaitos 1.1.2016. Ilman yhtiöittämisen
vaikutusta henkilöstömenot vähenevät 3,8
milj. euroa (-0,6 %). Kuvantamispalvelujen osalta on valmisteltu Hatanpään sairaalan kuvantamispalvelujen yhdistämistä
liikkeenluovutuksella osaksi Pirkanmaan
sairaanhoitopiirin Kuvantamiskeskus- ja
apteekkiliikelaitoksen toimintaa. Taloushallinnon palvelukeskus ja hallintopalvelukeskus yhdistetään vuoden 2016 alusta
lähtien konsernipalveluyksikkö Koppariksi,
johon siirtyy konsernihallinnosta 65 henkilöä.
Henkilötyövuosien määrä vuonna 2015
on yksiköiden ennusteiden mukaan 14 015
henkilötyövuotta. Vuonna 2016 suunniteltu henkilöstön määrä laskee 13 905
henkilötyövuoteen. Suunnitelma sisältää
vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön.
Palkkatukityöllistettyjen osuus on 245
henkilötyövuotta. Henkilötyövuosien kehityksen lisäksi vuonna 2016 seurataan
työvoimakustannuksia, jotka muodostuvat
henkilöstömenoista sekä vuokratyövoiman käytön kustannuksista.
24
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Henkilösivukulujen arvioidaan vuonna
2016 olevan 23,1 prosenttia (2015: 22,75 %).
Henkilösivukulujen määrät vahvistuvat
pääosin loppuvuonna. Eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset
maksut on budjetoitu aiheuttamisperusteisesti eivätkä ne sisälly henkilösivumenoprosentteihin.
Henkilösivukulut talousarviossa:
KuEL-maksu palkkaperusteinen 17,25 %
Sairausvakuutusmaksu 2,15 %
Työttömyysvakuutusmaksu 3,15 %
Tapaturmavakuutusmaksu 0,35 %
Vakuutuskassan kannatusmaksu 0,15 %
Ryhmähenkivakuutus 0,05 %
Yhteensä 23,10 %
Kaupungin toimintayksiköiden on jatkettava talouden tasapainottamistoimenpiteitä. Rakenteelliset toimintatapamuutokset ovat välttämättömiä kaupungin
kehittämisessä. Kaupungin projektikokonaisuutta johdetaan projektisalkkumallilla,
jonka tavoitteena on varmistaa projektien
strategianmukaisuus ja tuloksellisuus. Projektin onnistumista arvioidaan toiminnassa aikaansaatujen tulosten pohjalta.
Toimintayksikön johdon vastuulla on varmistaa, että projektin tuloksena aikaansaadut muutokset vakiintuvat. On keskityttävä toimenpiteisiin, jotka tehostavat
toimintaa ja vähentävät henkilötyövuosia
ja sairauspoissaoloja sekä työvoimakustannuksia. Eläkeikänsä saavuttaa vuosittain noin 350–400 henkilöä, mikä muun
vaihtuvuuden lisäksi antaa mahdollisuuksia toiminnan uudelleenarviointiin ja tehtäväjärjestelyihin.
Kaupunkiorganisaatiossa
tapahtuvat
uudistukset, toimintamallin muutoksen
valmistelu sekä seudulliset yhteenliittymiset edellyttävät edelleen henkilöstöhal-
linnollista valmistelutyötä ja kaupunkitasoista ohjausta. Ohjauksella varmistetaan
henkilöstön yhdenvertainen kohtelu muun
muassa tehtävien vaativuuden arvioinnin
ja palkkaharmonisoinnin osalta.
Vuonna 2014 on vahvistettu palkitsemisen periaatteet. Painopisteinä ovat talouden tasapainottaminen, tavoitteellinen
toiminnan johtaminen sekä toiminnan
kehittäminen. Palkitsemisella ohjataan
henkilöstön toimintaa organisaation tavoitteiden mukaisesti. Palkitsemisen kokonaisuuteen sisältyvät paitsi rahallisen
palkitsemisen eri muodot myös henkilöstöetuudet ja muut työnantajan käytännöt
ja toimintatavat. Tuottavuutta tukevia toimintamalleja kehitetään.
Henkilöstön osaamista parannetaan
vastaamaan tulevaisuuden muuttuvia
osaamistarpeita koulutusten, työssä oppimisen, tehtäväkierron ja osaamisen jakamisen avulla. Toiminnan kehittämisessä
painotetaan yhdessä tekemistä. Uudenlaista johtamista ja toiminnan kulttuuria
kehitetään osana Tampere 2017 -toimintamallin uudistusta. Painopisteinä ovat muutoksen johtaminen ja hallinta, henkilöstön
osallistuminen sekä innovointi ja palkitseminen. Tulos- ja tavoitekeskustelujen merkitys esimiestyössä korostuu.
Työhyvinvoinnin johtamiselle määritellään tavoitteet työturvallisuuden, työkyvyn
hallinnan ja psykososiaalisten kuormitustekijöiden näkökulmista. Työhyvinvoinnin
johtaminen edellyttää hyvää työnjakoa eri
toimijoiden välillä, avointa vuorovaikutusta sekä hyviä työyhteisö- ja esimiestaitoja.
Työhyvinvoinnin merkitys työkykyä ylläpitävänä tekijänä on tunnistettava ja työkyvyttömyyden kustannusten seurantaa on
tehostettava. Työterveyshuollon kanssa
kehitetään ratkaisuja pitkittyneisiin sairauspoissaoloihin ja työkykyongelmiin.
Yleiset lähtökohdat
HENKILÖSTÖMENOT JA HENKILÖTYÖVUODET 2015 - 2016
Henkilöstömenot ja palkalliset henkilötyövuodet
(1 000 euroa ja htv)
Muutettu TA 2015
1 000 EUR
37 436
91 730
63 736
70 024
150 470
75 949
36 921
7 842
6 013
4 187
0
7 638
22 506
18 499
16 015
3 280
18 284
8 300
7 257
33 114
679 201
Konsernihallinto ja ydinprosessit
Avopalvelut
Kotihoito ja asumispalvelut
Sairaala- ja kuntoutuspalvelut
Varhaiskasvatus ja perusopetus
Toisen asteen koulutus
Kulttuuri ja vapaa-aikapalvelut
Viranomaispalvelut
Taloushallinnon palvelukeskus
Hallintopalvelukeskus
Konsernipalveluyksikkö Koppari
Työllisyydenhoidon palveluyksikkö*
Tampereen Infra Liikelaitos
Tampereen Tilakeskus Liikelaitos
Tampereen Ateria Liikelaitos
Tampereen Logistiikka Liikelaitos
Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos
Tampereen Vesi Liikelaitos
Tullinkulman Työterveys Liikelaitos
Pirkanmaan Pelastuslaitos
Yhteensä
TA 2016
HTV
527
1 865
1 524
1 505
3 330
1 294
928
140
133
89
0
169
451
402
455
75
332
142
109
580
14 050
1 000 EUR
32 954
93 719
68 066
67 209
150 954
73 406
37 198
9 068
0
0
14 177
6 343
22 520
13 310
21 041
0
18 271
7 960
0
33 276
669 471
HTV
460
1 888
1 608
1 365
3 475
1 241
908
155
0
0
294
159
452
249
609
0
326
137
0
579
13 905
* Sisältää muissa yksiköissä työskenteleviä palkkatukityöllistettyjä (v. 2015 110 htv ja v. 2016 100 htv)
HENKILÖTYÖVUOSIEN (HTV) KEHITYS JA SUUNNITELMA 2016
TP 2014
Henkilötyövuodet
14 080
Enn 2015
TA 2016
14 015
HENKILÖTYÖVUODET VUONNA 2016
Konsernihallinto ja
ydinprosessit
460 htv
3%
Hyvinvointipalvelut
10 485 htv
75 %
13 905
HENKILÖSTÖMENOT VUONNA 2016, MILJ. EUROA
Konsernihallinto ja
ydinprosessit
33,0
Konsernipalvelut
5%
29,6
4%
Konsernipalvelut*
607 htv
4%
Liikelaitokset ja
Pirkanmaan
pelastuslaitos
2 352 htv
17 %
Hyvinvointipalvelut
490,6
73 %
Liikelaitokset ja
Pirkanmaan
pelastuslaitos
116,4
17 %
* Konsernipalvelut sisältää muissa yksiköissä työskenteleviä palkkatukityöllistettyjä 100 htv
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
25
26
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Strategiaosa
Strategiaosa
Strategiaosa
Tampereen kaupungin strategisen kehittämisen suuntaviivat
Strateginen johtamisjärjestelmä
Yhteinen Tampere – näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia
Rakenteelliset muutokset vuoden 2016 sitovien toiminnan tavoitteiden keskiössä
Kehittämisprojektien painopisteet
Palvelujen hankinnan ja kilpailuttamisen periaatteet
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
27
Strategiaosa
28
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Strategiaosa
Tampereen kaupungin strategisen kehittämisen
suuntaviivat
Yhteinen Tampere – näköalojen kaupunki
-kaupunkistrategia on kaupungin ylin toimintaa ohjaava asiakirja. Kaupunkistrategiassa on määritelty kaupungille visio ja
visiota tarkentavat strategiset painotukset
sekä kaupungin toimintatavat. Päämäärille
on asetettu koko valtuustokauden kattavia
tavoitteita mittareineen.
Talousarvion strategiaosassa esitetään
kaupunkistrategian pääkohdat, kaupunkistrategiasta johdetut sitovat toiminnan
tavoitteet vuodelle 2016 ja Tampereen
kaupungin keskeiset rakenteelliset muutokset.
Lisäksi strategiaosassa kuvataan Tampereen kehittämisen projektisalkkumalli sekä
kehittämiskokonaisuuksien painopisteet ja
kehittämisteemat vuodelle 2016.
Talousarvion tuottajaosassa asetetaan
kaupunkistrategiaan perustuvat vuoden
2016 sitovat toiminnan tavoitteet hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille, Pirkanmaan pelastuslaitokselle sekä liikelaitoksille. Liiteosassa asetetaan toiminnan
tavoitteet kaupunkikonsernin tytäryhtiöille ja -yhteisöille.
tuotantoalueiden toimintasuunnitelmat ja
tuottajien vuosisuunnitelmat sekä tilaajan
ja tuottajan väliset palvelusopimukset.
Strategiseen johtamisjärjestelmään luetaan myös projektisalkkumalli, strategiset
yleiskaavat sekä erilaiset strategian toteuttamisen tukiprosessit, kuten tulos- ja kehityskeskustelut, johtoryhmätyöskentely
sekä palkitsemisjärjestelmät.
Tampereen kaupungissa laaditaan myös
erillisohjelmia, jotka eivät ole osa strategista johtamisjärjestelmää eikä niillä ole
johtamisjärjestelmään perustuvaa ohjausvaikutusta. Erillisohjelmien laadinta
edellyttää tarkoituksenmukaisuuden arviointia. Niiden sisältämät linjaukset ja tavoitteet sisällytetään strategisen johtamisjärjestelmän asiakirjoihin.
Strateginen johtamisjärjestelmä
Kaupunkistrategiaa toteutetaan strategisen johtamisjärjestelmän avulla. Strategisen johtamisjärjestelmän asiakirjoja ovat
kaupunkistrategia, sitä tarkentavat toimintasuunnitelmat (hyvinvointisuunnitelma,
elinvoimasuunnitelma, kaupunkirakenneja ympäristösuunnitelma ja organisaation
toimintakykysuunnitelma), talousarvio ja
-suunnitelma, tilaajan vuosisuunnitelmat,
Yhteinen Tampere – näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia
Tampereen kaupunkistrategia sisältää
kaupunginvaltuuston tekemät, kaupungin
toiminnan kannalta keskeiset linjaukset.
Se luo pohjan kaupungin strategiselle johtamiselle ja kehittämiselle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Yhteinen Tampere -kaupunkistrategian elokuussa 2013.
Strategian rakenne
Tampereen kaupunkistrategian nimi on
”Yhteinen Tampere — näköalojen kaupunki”. Strategian nimeen ja siihen yhdistettyihin visiolauseisiin kiteytyy strategian tärkeimmät viestit. Strategian toteutumista
tuetaan yhteisillä toimintatavoilla.
Strategiassa on määritelty strategiset
painotukset, jotka täsmentävät visiota ja
ilmaisevat, millainen Tampere on vuonna
2025, kun strategia on toteutunut. Vuosille 2014–2017 on asetettu tavoitteet, jotka
kertovat, miten strategian toteuttamisessa edetään ja millä mittareilla etenemistä seurataan. Strategiset painotukset ja
tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan.
Rakenteelliset muutokset vuoden 2016 sitovien toiminnan tavoitteiden keskiössä
Kuntalain tarkoittamat, valtuustoon nähden, sitovat toiminnan tavoitteet on johdettu kaupunkistrategian tavoitteista.
Sitovat toiminnan tavoitteet voidaan tarvittaessa asettaa eri vuosina kohdistumaan kaupunkistrategian eri tavoitteille.
Vuodelle 2016 asetetaan 27 sitovaa toiminnan tavoitetta, joissa keskitytään kaupun-
gin kannalta merkittävimpiin strategisiin
teemoihin. Sitovien tavoitteiden strategisuutta on vahvistettu ja määrää pienennetty. Toimenpiteet sitovien tavoitteiden
saavuttamiseksi esitetään vuosisuunnitelmissa.
Sitovien tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginvaltuustolle kolme
kertaa vuodessa ilmestyvässä toiminnan
ja talouden katsauksessa sekä tilinpäätöksessä. Raportointi pohjautuu päätökseen
toiminnan tavoitteiden vastuuttamisesta,
jonka pormestari tekee talousarvion hyväksymisen jälkeen. Vuoden 2016 tilinpäätösennusteen yhteydessä raportoidaan
kaupunkistrategian tavoitteiden toteu-
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
29
Strategiaosa
tumisesta kokonaisuutena ja arvioidaan
strategian vaikuttavuutta. Seurantaa hyödynnetään arvioitaessa kaupunkistrategian päivittämistarvetta.
Sitovien toiminnan tavoitteiden asettamisessa on korostunut rakenteellisten
muutosten aikaansaaminen. Vuoden 2015
aikana on hieman uudistettu aiempaa ns.
TOP10-rakennemuutosten listaa, koska lista sisälsi laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan
keskenään hyvin eritasoisia rakennemuutoksia. TOP10-rakennemuutokset on kuitenkin kokonaisuudessaan kytketty osaksi
vuoden 2016 sitovia toiminnan tavoitteita.
Kaupunginhallituksen suunnittelukokous
linjasi 7.9.2015, että keskeisiin rakennemuutoksiin sisällytetään jatkossa vain vaikutuksiltaan merkittävimmät uudistukset.
Uusi kokonaisuus käsittää kuusi rakennemuutosta, joihin yhdistyy kaksi kaikkia
muutoksia läpileikkaavaa teemaa. Läpileikaavat teemat ovat digitalisaatio ja sotepalveluiden ja toimintamallin uudistus.
Digitalisaatio on yksi suurimmista kuntien toimintaan vaikuttavista muutostrendeistä, joka mahdollistaa merkittäviä
uudistuksia palveluissa ja tuottavuuden
vahvistamisessa. Toimintamallin uudistus
muuttaa laajasti kaupungin organisaatiota
ja toimintatapoja. Toimintamallin uudistus
yhdistyy olennaisesti sote-uudistukseen,
joka muuttaa ratkaisevasti kunnan identiteettiä ja roolia tulevaisuudessa.
Aiemman TOP10-listauksen rakennemuutokset koskien tiedolla johtamista,
hallinnon sujuvoittamista ja hankintojen
tehostamista yhdistyvät toimintamallin
uudistuksen sisältöihin. TOP10-kokonaisuuteen kuulunut hyvinvoinnin edistäminen liikkumista lisäämällä on tulkittavissa
enemminkin Tampereen kaupungille merkittäväksi strategiseksi painotukseksi kuin
rakennemuutokseksi. Painotuksen toteuttaminen varmistetaan vuosittain toiminnan tavoitteiden kautta. Läpileikkaavat
teemat yhdistävät kuutta rakennemuutosta, jotka ovat: palvelumallin kehittäminen,
lasten ja nuorten palvelujen rakennemuutos, ikäihmisten palvelujen rakennemuutos, hoitoketjujen sujuvoittaminen, maankäytön kokonaisprosessin uudistus ja
työllisyydenhoidon rakennemuutos.
Uudella palvelumallilla vahvistetaan
palvelujen asiakaslähtöisyyttä, tuottavuutta ja kustannustehokkuutta. Palveluja
kehitetään asiakastarpeista lähtien ja palveluverkkorakenteessa siirrytään hyvinvointikeskus - lähitori-malliin sekä lisätään
sähköisiä palveluja. Hyvinvointipalvelujen
neuvontaa tehostetaan keskittämällä asiakasneuvonta ja lisäämällä sähköistä asiointia.
Lasten ja nuorten palvelujen rakennemuutoksessa lasten, nuorten ja heidän
perheidensä tuen tarpeisiin vastataan
varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, ter-
Palvelumallin kehittäminen
Lasten ja nuorten palvelujen rakennemuutos
Ikäihmisten palvelujen rakennemuutos
Hoitoketjujen sujuvoittaminen
Maankäytön kokonaisprosessin uudistus
Työllisyydenhoidon rakennemuutos
Digitalisaatio
Sote-palveluiden ja
toimintamallin uudistus
Tampereen kaupungin keskeiset rakennemuutokset
30
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
veydenhuollon, nuorisotyön ja perheiden
sosiaalipalvelujen eri toimijoiden uusilla
yhteisillä toimintamalleilla. Tukea annetaan nykyistä oikea-aikaisemmin ja tarvelähtöisemmin kohdentaen resursseja vaikuttavasti ja läpinäkyvästi.
Ikäihmisten palvelurakenne uudistetaan
siten, että asiakkaat ovat sekä hyvinvoinnin että kustannustehokkuuden näkökulmasta oikeassa hoitopaikassa. Laitosasumista puretaan lisäämällä tehostettua
palveluasumista ja keskittämällä sairaalahoitoa. Palveluja kehitetään tukemaan kotona asumista ja ennaltaehkäisyä.
Hoitoketjujen sujuvoittamiseksi sairaanhoitopiirin tilauksen hallintaa vahvistetaan
kehittämällä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja kaupungin oman erikoissairaanhoidon työnjakoa. Perustason erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuoltoon
soveltuvia palveluja siirretään kaupungin
omaan tuotantoon. Erikoissairaanhoidon
tarvetta vähennetään kehittämällä potilasohjausta ja vahvistamalla perustason
palveluja.
Maankäytön kokonaisprosessin uudistuksessa kaavoitusta tehostetaan ja
suunnittelun kohdentamista vahvistetaan
kaupungin kaava- ja tonttivarantojen kasvattamiseksi vastaamaan kaupungin kasvua. Uudistuksessa kiinteytetään maankäytön suunnittelun, rakennusvalvonnan,
kiinteistötoimen ja elinkeinotoimen yhteistyötä ennakoinnin parantamiseksi ja
prosessien tehostamiseksi.
Työllisyydenhoidon
rakennemuutoksessa työmarkkinatuen kuntaosuuden
kasvua hidastetaan lisäämällä työttömien
aktivointia työllisyydenhoidon vaikuttavuus huomioiden. Työllistämistä edistävät
palvelut järjestetään koordinoidusti siten,
että prosessi on sujuva ja perustuu asiakkaan todettuun palvelutarpeeseen.
Uudistettua
rakennemuutoskokonaisuutta seurataan jatkossa osana toiminnan
ja talouden katsauksia sekä tilinpäätösennusteen yhteydessä laadittavaa strategian
vaikuttavuusarviointia.
Strategiaosa
TAMPEREEN KAUPUNKISTRATEGIA PÄHKINÄNKUORESSA
Strategian nimi ja visio 2025
Yhteinen Tampere – näköalojen kaupunki
Teemme yhdessä Suomen parasta ja houkuttelevinta, pohjoismaista suurkaupunkia. Meillä on näköaloja
tulevaisuuteen, uuden sukupolven toimivaan, kauniiseen ja kansainväliseen kulttuurikaupunkiin.
Hyvinvointi on yhteinen päämäärämme. Tuemme koteja hyvän elämän mahdollistajina. Huolehdimme, että
kaikki otetaan mukaan.
Tuemme hyvinvointia vahvistavien valintojen tekemistä ja painotamme ennaltaehkäiseviä palveluja.
Luomme houkuttelevat mahdollisuudet yrittäjyydelle ja työpaikkojen synnylle. Yrityksillä on näköaloja kasvuun ja kansainvälistymiseen.
Toimintatavat
Toimimme yhdessä
Toimimme vastuullisesti
Toimimme avoimesti
ja rohkeasti
Otamme kaikki mukaan kaupungin kehittämiseen. Toimintamme
pohjautuu kumppanuuteen. Luomme yhdessä tekemiselle luottamuksellista ja kannustavaa ilmapiiriä.
Kannamme vastuuta kaupungin tasapainoisesta taloudesta ja toimimme kustannus- ja resurssitehokkaasti. Turvaamme kaupunkimme
tulevaisuuden kantamalla vastuuta
ympäristöstämme ja keventämällä ympäristökuormitustamme. Edistämme
toiminnallamme yhdenvertaisuutta,
monikulttuurisuutta ja turvallisuutta.
Kyseenalaistamme rohkeasti vakiintuneita toimintatapoja ja ideoimme uutta.
Uudistumisen lähtökohtana on kuntalaisten etu. Mahdollistamme muutosten toteuttamisen johdonmukaisella
ja avoimella päätöksenteolla ja johtamisella. Hyödynnämme tieto- ja viestintäteknologiaa tehokkaasti. Kehitämme vuorovaikutuksellista viestintää.
Kaupunkistrategian näkökulmat
• Yhdessä tekeminen
• Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen
• Elinvoima ja kilpailukyky
• Kestävä yhdyskunta
• Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
31
Strategiaosa
Yhdessä tekeminen
STRATEGISET PAINOTUKSET 2025
• Palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon osallistutaan laajasti, mikä tukee palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja kustannustehokkuutta.
• Kuntalaiset ja yhteisöt toimivat aktiivisesti. Kaupunki mahdollistaa omaehtoista toimintaa ja kannustaa huolehtimaan itsestä ja muista.
• Kaupungin tuottama tieto on avointa ja se tukee omaehtoista toimintaa.
• Elämä kaupunkiseudulla on sujuvaa. Kaupunkiseutu toimii yhtenäisenä kokonaisuutena ja selkeällä hallintomallilla.
Kaupunkistrategian tavoite vuosille 2014–2017
Palvelujen käyttäjien, palvelutuottajien ja muiden sidosryhmien mahdollisuuksia osallistua palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon on
parannettu.
Sitova toiminnan tavoite 2016
1
Kaikki uudet palvelujen kehittämiskohteet toteutetaan yhdessä
käyttäjien ja asukkaiden kanssa
2
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen ja itsehallintoalueiden
perustamiseen on vaikutettu siten, että suurten kaupunkien ja
kaupunkiseutujen rooli talouskasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin
edistäjinä on varmistettu myös tulevaisuudessa
Henkilöstön mahdollisuuksia oman työn ja palvelujen kehittämiseen on
parannettu.
Kuntalaisten ja yhteisöjen omaehtoista toimintaa on mahdollistettu.
Kaupungin tuottama tieto on avointa.
Kaupunkiseudun hallintomalli on uudistettu.
32
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Strategiaosa
Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen
STRATEGISET PAINOTUKSET 2025
• Ennaltaehkäisyllä on vahvistettu kuntalaisten mahdollisuuksia edistää omaa hyvinvointia ja terveyttä. Kasvava osa kuntalaisista
pystytään hoitamaan peruspalveluissa, erityispalvelujen tarve on pienentynyt ja kustannusten kasvu on hidasta.
• Harrastamista ja terveitä elintapoja edistäviä valintoja mahdollistetaan. Lapsilla ja nuorilla on tasapuoliset mahdollisuudet
harrastustoimintaan. Ikäihmiset ovat aktiivisia ja toimintakykyisiä.
• Palvelutarpeiden varhainen tunnistaminen ja palvelujen tarkoituksenmukainen kohdentaminen ovat kaventaneet hyvinvointieroja.
Palveluketjut ovat selkeitä ja asiakkaan tilannetta käsitellään moniammatillisesti kokonaisuutena.
• Toimivat peruspalvelut ja kotien ja perheiden tukeminen mahdollistavat itsenäistä selviytymistä.
• Kotiin tai kodinomaisiin oloihin annettava apu ja hoito ovat vähentäneet laitoshoidon tarvetta.
• Varhaiskasvatuspalveluita on monipuolistettu ja perusopetuksen laatu on turvattu.
Kaupunkistrategian tavoite vuosille 2014–2017
Sitova toiminnan tavoite 2016
Liikkumisen perusedellytyksiä ja mahdollisuuksia kulttuuri- ja luontokokemuksiin on vahvistettu ja terveyttä edistävää neuvontaa on parannettu.
3
Liikuntamahdollisuuksia monipuolistamalla on kasvatettu hyvinvointinsa kannalta riittävästi liikkuvien osuutta
Toimiva perusterveydenhuolto on hillinnyt erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua siten, että perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon
kustannuksista nousee 1 prosenttiyksikköä vuosittain (2012=24,6 %).
4
Perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista
on noussut 1 %-yks
Ikäihmisistä vähintään 92 prosenttia asuu kotona (2012=91,2 %), vähintään 5
6 prosenttia on tehostetussa palveluasumisessa (2012=4,1 %) ja enintään 2
prosenttia on pitkäaikaisessa laitoshoidossa (2012=4,7 %).
Ikäihmisistä vähintään 91,3 % asuu kotona (2015: 91,5 %),
vähintään 6,5 % tehostetussa palveluasumisessa (2015: 6 %) ja
enintään 2,2 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa (2015: 2,5 %)
Perheitä on tuettu niin, että lapset ja nuoret voivat asua kotona ja perhehoidon osuus sijaishuollosta on vähintään 62 prosenttia (2012=54,6 %).
6
Oman palvelutuotannon avoimen varhaiskasvatuspalvelun osuus
on lisääntynyt 12 %:iin (2015: 12 %). Palvelusetelipäivähoidossa
olevien lasten osuus päivähoidossa olevista on 5 % (2015: 5 %)
7
Perheiden psykososiaalisen tuen tarpeeseen on vastattu lasten
ja nuorten kotona asumisen turvaamiseksi ja perhehoidon osuus
sijaishuollosta on vähintään 63 % (2015: 62 %)
8
Työllistymistä edistävien palvelujen sujuvuutta ja vaikuttavuutta
on parannettu toimintamallia uudistamalla
Hyvinvointierot ovat kaventuneet ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat
vähentyneet.
Pitkäaikaisasunnottomuus on poistettu.
* Suluissa olevat luvut ovat vuoden 2015 tavoitteiden lukuja
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
33
Strategiaosa
Elinvoima ja kilpailukyky
STRATEGISET PAINOTUKSET 2025
• Tampereen kaupunkiseudulla on Suomen parhaat edellytykset yritysten synnylle, kasvulle ja kansainvälistymiselle sekä työpaikkojen
synnylle.
• Elinkeino-, teollisuus- ja innovaatiopolitiikkaan panostetaan vahvasti. Elinkeinoelämän uudistuminen pohjautuu älykkääseen kasvuun
eli korkeaan osaamiseen, vahvaan tutkimus- ja innovaatiotoimintaan sekä uuden teknologian tehokkaaseen hyödyntämiseen.
• Tampereella on tulevaisuuden kärkitoimialojen innovaatioympäristöjä. Näitä ovat muun muassa Uusi Tehdas (luovat alat ja ICT),
Kaupin kampus (terveysteknologia), Mediapolis ja yliopistokampukset.
• Pk-sektorin yritykset, alueen suurimpana työllistäjänä, otetaan sujuvien palvelujen järjestämisessä huomioon.
• Tampere kytkeytyy tiiviisti globaaliin talouteen ja osaamiseen. Kansainvälinen vetovoima on Suomen kärkeä yritysten, osaajien,
opiskelijoiden ja matkailijoiden näkökulmasta.
• Tampereen saavutettavuus eri liikennemuodoilla on sujuvaa. Tampere-Pirkkalan lentokentän asema Suomen kakkoskenttänä on
selkeä.
• Tampere kehittää koulutusta aktiivisesti ja turvaa osaavan työvoiman saatavuutta. Tampere on edelleen houkuttelevin
opiskelijakaupunki.
• Keskusta on elinvoimainen ja viihtyisä. Kävely, pyöräily ja joukkoliikenne sekä maanalainen pysäköinti ovat sujuvia. Keskustan uudisja täydennysrakentamista toteutetaan laadukkaasti.
• Kulttuurilaitokset, -palvelut ja -kohteet ovat vetovoimaisia ja tapahtumatarjonta on monipuolista. Kulttuuri on kuntalaisten
peruspalvelua, jonka tulee olla kaikkien ihmisryhmien saatavilla.
Kaupunkistrategian tavoite vuosille 2014–2017
Sitova toiminnan tavoite 2016
Yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä vahvistavaa
9
toimintaympäristöä on rakennettu yhdessä elinkeinoelämän ja tutkimus- ja
koulutuslaitosten kanssa.
Kaupunki on yhdessä yritysten kanssa kehittänyt innovaatioympäristöjä, edistänyt älykkään liikenteen kehittymistä ja avoimen
datan hyödyntämistä sekä luonut uusia, digitaalisuutta hyödyntäviä palveluratkaisuja
10
Yritystoiminnan edellytyksiä on vahvistettu kehittämällä alkuvaiheen yritysten rahoitusmahdollisuuksia, yritysten viennin edellytyksiä ja edistämällä kansainvälisiä sijoituksia alueelle
Yritystontti- ja toimitilatarjonta on kasvanut vuosittain 5 prosenttia.
11
Yritystonttitarjonta on kasvanut 5 % vuodesta 2015
Tampereen raideliikenneyhteyksiä on vahvistettu ja lentoliikenneyhteyksien määrä on kasvanut vuosittain 10 prosenttia.
12
Lentoliikenneyhteyksien määrä on kasvanut 10 prosenttia vuodesta 2015
Koulutuksen kansainvälisyyttä, vetovoimaisuutta ja työelämälähtöisyyttä
on lisätty.
13
Kaupungin osaamisjärjestelmää on vahvistettu edistämällä Tampere 3 -hankkeen toteutumista.
Keskustan elinvoima on vahvistunut.
14
Keskustan elinvoimaa on vahvistettu kehittämisohjelman toimenpiteillä
Tampereen asema kulttuuri-, kongressi-, tapahtuma- ja matkailukaupunkina on vahvistunut.
34
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Strategiaosa
Kestävä yhdyskunta
STRATEGISET PAINOTUKSET 2025
• Maankäyttöä, asumista, liikennettä ja palveluja tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Kaavoitus on laadukasta ja sujuvaa.
• Tiivis, vihreä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne tukee koko kaupunkiseudun kehitystä.
• Kaupungin kasvu suuntautuu nykyisen yhdyskuntarakenteen sisään, aluekeskuksiin, joukkoliikenteen laatukäytäville ja etelän
suuntaiselle ratavyöhykkeelle.
• Maankäytön yksi tavoite on hillitä asemakaava-alueen lieverakentamista. Haja-asutusalueiden kylien rakentamista tuetaan ja niiden
elinvoimasta huolehditaan.
• Fyysinen palveluverkko ja sähköiset palvelut muodostavat tehokkaan, esteettömän ja helposti saavutettavan kokonaisuuden. Keskustaa
ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella sijaitsevia aluekeskuksia kehitetään monipuolisina palvelukeskittyminä.
• Joukkoliikenne ja pyöräily ovat sujuvia liikkumisvaihtoehtoja. Kaupunkiraitiotie on joukkoliikenteen kärkihanke.
• Kaupungin asuntokanta ja asuinalueet houkuttelevat monipuolisuudellaan ja tarjoavat mahdollisuudet kestäviin elämäntapoihin ja
yhteisöllisyyteen. Kaupungissa on riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, opiskelija-asuntoja ja asumispalveluja erityisryhmille.
• Tampere on ilmastopolitiikan edelläkävijä. Hiilidioksidipäästöjen määrä on vähentynyt 40 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2025
mennessä.
• Tampere on johtava luonnonsuojelukaupunki.
Kaupunkistrategian tavoite vuosille 2014–2017
Sitova toiminnan tavoite 2016
Keskustan ja aluekeskusten aseman vahvistaminen palvelukeskittyminä
sekä sähköisten palvelujen lisääminen ovat tehostaneet palvelujen saavutettavuutta ja palveluverkkoa.
15
Tampereen tulevaisuuden palvelumallin toteuttaminen on käynnistynyt
Joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt siten, että kulkutapaosuus on 22
prosenttia vuonna 2016 (2012=19%)
16
Joukkoliikenteen matkustajamäärä on kasvanut 1 prosenttia
vuodesta 2015
Kävely ja pyöräily ovat lisääntyneet siten, että yhteenlaskettu kulkutapaosuus on 34 prosenttia vuonna 2016. (2012=Kävely 25 %, pyöräily 6 %).
17
Pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä on kasvanut 2 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna
Yhdyskuntarakenteen täydentäminen on lisännyt alueiden viihtyisyyttä
ja elinvoimaa. Yli 70 prosenttia kaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittuu
keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville.
18
70 prosenttia kaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittuu keskuksiin,
ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville
Asuntokanta on monipuolinen, ja kaupungissa on riittävästi opiskelijaasuntoja sekä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.
19
Maankäyttöprosessiin kuluva aika on lyhentynyt
Kaupungin kiinteistöjen energiankulutus on pienentynyt keskimäärin 1,5
prosenttia vuodessa. Uusiutuvien energialähteiden osuus on kasvanut.
Hiilidioksidipäästöjen määrä on vähentynyt 17 prosenttia vuoden 1990
tasosta.
Luonnonsuojelualueita on lisätty.
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
35
Strategiaosa
Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio
STRATEGISET PAINOTUKSET 2025
• Kaupungin menojen kasvu on tulojen mahdollistamalla tasolla ja tulopohja on vahvistunut. Kaupungin toimintoja ja palveluita
arvioidaan kriittisesti. Lähtökohtana on kunnan perustehtävien hoitaminen.
• Kaupungin kehitykseen investoidaan. Investoinneissa pidetään etusijalla hankkeita, jotka mahdollistavat kaupungin kestävän
kehityksen.
• Tuottavuus on parantunut laatu ja vaikuttavuus huomioiden.
• Kaupungin pormestarimallin ja tilaaja–tuottaja-mallin
vaikuttavuuteen ja tuottavuuden parantamiseen.
uudistaminen
perustuvat
yhteisöllisyyteen,
asiakaslähtöisyyteen,
• Kaikkien vastuualueiden toiminnallisia rakenteita on uudistettu tarvittaessa rohkeasti.
• Monituottajamallin ja oman tuotannon kehittäminen tukevat palvelujen järjestämisen tehokkuutta ja vaikuttavuutta.
• Päätöksenteko ja johtaminen on selkeää ja perustuu vastuiden ja johtamismahdollisuuksien tasapainoon, hyvään johtamis- ja
hallintotapaan sekä oikea-aikaiseen tietoon. Kaupunkia johdetaan konsernin kokonaisedun näkökulmasta.
• Johtaminen, esimiestyö sekä henkilöstön määrä ja osaaminen vastaavat muuttuviin tarpeisiin.
Kaupunkistrategian tavoite vuosille 2014–2017
Tilikausien 2015–2017 tulos on positiivinen.
20
Tilikauden tulos ilman satunnaiseriä on enintään 16,1 milj. euroa
alijäämäinen
Tulorahoitus on riittävä.
21
Investointien tulorahoitusprosentti on 33
Tuottavuuden paranemista on tuettu hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa, parantamalla työhyvinvointia sekä lisäämällä kannusteita
työntekijöille ja työyhteisöille.
22
Johdolla on käytössään tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta mittaavaa tietoa
23
Digitalisoinnin johtaminen on organisoitu osana toimintamallin
uudistamista
24
Innovatiiviset digitaaliset kokeilut, sähköinen asiointi ja itsepalvelut lisääntyvät
25
Tuottavuutta on parannettu tehostamalla hankintoja ja sujuvoittamalla hallintoa
26
Työvoimakustannukset vähenevät 0,7 % talousarvion mukaisesti
ja vähentämisessä hyödynnetään eläköitymistä ja henkilöstön
vaihtuvuutta
27
Toimintamallin uudistusta koskevat päätökset on tehty siten, että
uusi toimintamalli voidaan ottaa kokonaisuudessaan käyttöön
1.6.2017
Palveluja on priorisoitu ja sopeutettu taloustilanteeseen, ja hallintoon
käytetyn työajan määrä on pienentynyt.
Kaupungin pormestarimalli ja tilaaja–tuottaja-malli on arvioitu ja uudistettu.
Henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja rekrytoinneissa on huomioitu
tulevaisuuden muuttuvat osaamistarpeet.
Vastuullinen ja kannustava johtaminen on tukenut talouden tasapainottamista ja rakentanut motivoivaa työympäristöä.
36
Sitova toiminnan tavoite 2016
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Strategiaosa
Kehittämisprojektien painopisteet
Kaupungin projektikokonaisuutta johdetaan projektisalkkumallilla. Malli koskee
kehittämis- ja tutkimusprojekteja sekä
strategiaa toteuttavia ohjelmia. Projektisalkkumallin tavoitteena on varmistaa
projektien ja ohjelmien strategianmukaisuus ja vaikuttavuus. Projektitoiminnan
johtaminen jakautuu neljään konsernisalkkuun sekä kuuteen tuotantoalueen
ja viiteen liikelaitoksen projektisalkkuun.
Kaupungin projektit luokitellaan strategiatavoitteensa perusteella neljään
kehittämiskokonaisuuteen, jotka ovat
elinvoima ja kilpailukyky, hyvinvointi, kaupunkirakenne ja -ympäristö sekä organisaation toimintakyky.
Kaupunginhallitus päättää kehittämisen
strategisista tavoitteista ja resursoinnista.
Kaupunginhallituksen suunnittelukokous
arvioi projektikokonaisuuden vaikuttavuutta
vuosittain. Kaupungin johtoryhmän tehtävänä on eri projektisalkkujen yhteensovittaminen sekä salkkujen strategisuuden ja vaikuttavuuden arviointi. Kaupunginvaltuusto
ohjaa projektikokonaisuutta osana talousarvioprosessia ja syksyllä talousarvion hyväksymisen yhteydessä.
Projektisalkkujen painopisteet on johdettu kaupunkistrategiasta ja sen toimintasuunnitelmista. Salkkujen kehittämisteemat
ja painotukset tarkistetaan vuosittain osana
toiminnan ja talouden suunnittelua.
Elinvoimakokonaisuus yhdistää kaupunkistrategian ja elinvoimasuunnitelman
elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamista
koskevat tavoitteet ja niitä toteuttavat kehittämisprojektit ja tutkimukset. Elinvoimakokonaisuuden painopisteinä ovat kaupungin
vetovoimaisuuden ja innovatiivisuuden kehittäminen sekä yritysten syntyä, kasvua ja
kansainvälistymistä edistävän toimintaym-
päristön rakentaminen. Vuoden 2016 kehittämisteemoina ovat älykkään kaupungin eri
osa-alueet, kaupungin vetovoimaisuuden
vahvistaminen, yritystoimintaympäristöjen
kehittäminen sekä digitalisaation ja avoimen datan hyödyntäminen.
Hyvinvointikokonaisuus yhdistää kaupunkistrategian ja hyvinvointisuunnitelman
hyvinvointipalveluja koskevia tavoitteita ja
toimenpiteitä toteuttavat kehittämisprojektit ja tutkimukset. Hyvinvointikokonaisuuden painopisteinä ovat peruspalveluiden ja
ennaltaehkäisevien toimenpiteiden vahvistaminen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden
tukeminen, palvelujen kohdentaminen ja
priorisointi sekä palveluverkon sopeuttaminen ja sitä tukevan uuden teknologian kehittäminen. Vuoden 2016 kehittämisteemoina
ovat palvelumallin ja sähköisten palveluiden
kehittäminen, yhteiskehittäminen, palvelujen rakennemuutokset, joilla vastataan
väestörakenteen muutokseen, hoitoketjujen kehittäminen perusterveydenhuollon ja
erikoissairaanhoidon välillä sekä liikkumisen
edistäminen. Ohjelmajohtamisen toimintamallia otetaan käyttöön vuonna 2016 erityisesti palvelumallin ja sähköisten palveluiden
kehittämisteeman osalta.
Kaupunkirakenne- ja ympäristö -kokonaisuus yhdistää kaupunkistrategian sekä kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelman
kaupunkiympäristön kehittämistä koskevat
tavoitteet ja niitä toteuttavat kehittämisprojektit ja tutkimukset. Kaupunkirakenne- ja ympäristökokonaisuuteen kuuluu
projektien lisäksi kolme aluekehitysohjelmaa, Keskusta, Vuores sekä Hiedanranta
(Lielahti). Kaupunkirakenne- ja ympäristö
-kokonaisuuden painopisteitä ovat kestävä
kaupunkikehitys, houkutteleva asuminen,
kestävä liikkuminen, elinvoimainen keskus-
ta sekä elinkeinoelämän toimintamahdollisuudet. Kaupunkirakenne- ja ympäristö
-kokonaisuuden painopisteitä vuonna 2016
ovat kestävät maankäyttö- ja kaupunkisuunnitteluratkaisut, täydennysrakentamisen ja monimuotoisen asumisen lisääminen, innovatiiviset rakennuttamis- ja
rahoitusmuodot, liikkuminen palveluna
sekä sujuvat liikkumisketjut. Vuoden 2016
aikana kaikissa aluekehitysohjelmissa otetaan käyttöön ohjelmajohtamisen malli,
laaditaan ohjelmasuunnitelmat ja vuosittain tarkentuvat etenemissuunnitelmat sekä perustetaan yhteinen ohjelmatoimisto.
Vuonna 2016 tehdään maaseutuohjelman
välitarkastelu.
Organisaation toimintakykykokonaisuus
yhdistää kaupunkistrategian ja organisaation toimintakykysuunnitelman sisäistä
toimintaa koskevat kehittämisprojektit ja
tutkimukset. Painopisteinä ovat johtaminen, henkilöstön työhyvinvointi ja osallistuminen, yhdessä tekeminen ja toiminnan
avoimuus sekä organisaation osaaminen
ja uudistumiskyky. Vuodelle 2016 asetetut
kehittämisteemat ovat organisaation uudistaminen, hallinnon sujuvoittaminen sekä
osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen.
Tampereen kehittämistyö kytkeytyy valtakunnallisiin tavoitteisiin. Tampereen kaupunkiseudun kasvua vauhditetaan valtion ja
kaupunkiseudun välisellä maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksella, missä
päätavoite on raitiotien rahoituksen varmistaminen. Kasvuun liittyy myös kaupungin
kannalta keskeinen Suomen kasvukäytävän
kehityshanke, joka monipuolisesti kehittää
Tampereen kaupunkiseutua ja pääkaupunkiseutua sekä niiden välistä kasvuvyöhykettä.
Erilaiset älyliikenteen ratkaisut ovat kasvukäytävän ytimessä.
Palvelujen hankinnan ja kilpailuttamisen periaatteet
Yhteinen Tampere — näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia antaa suuntaviivat
palvelujen hankinnalle. Palvelujen hankinnan ja kilpailuttamisen periaatteita
uudistettiin syksyllä 2013 kaupunkistrategian pohjalta. Periaatteet koskevat kaikkia
toimintayksiköitä ja liikelaitoksia, ja niihin
on koottu keskeiset strategiset linjaukset,
jotka ohjaavat palvelujen hankintaa ja kilpailutusta. Kaupungin hankintaohjeeseen
on koottu hankintoja koskevasta lainsäädännöstä tulevat ja kaupunginhallituksen
hankinnoille asettamat reunaehdot ja menettelytavat. Ohjeessa kuvataan hankinto-
jen ja kilpailutuksen käytännön toteutusta.
Hankintalain kokonaisuudistus on vireillä.
Uudistuksen tavoitteena on muun muassa
yksinkertaistaa hankintamenettelyjä. Kaupungin hankintaohje päivitetään hankintalain uudistuksia vastaavasti kevään aikana.
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
37
Strategiaosa
Kaupungin hankinnoissa noudatetaan
hyvää hallintotapaa. Tampere haluaa toimia harmaan talouden torjumiseksi. Palveluja hankittaessa noudatetaan julkisia
hankintoja koskevaa lainsäädäntöä sekä
kaupungin omia hankintaohjeita. Lainmukaisten hankintamenettelyjen joukosta
valitaan kulloiseenkin tilanteeseen sopivin
menettely.
Julkisiin hankintoihin sovellettavia periaatteita ovat avoimuus, suhteellisuus
sekä tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön
kohtelu. Hankinnat tulee toteuttaa taloudellisesti ja suunnitelmallisesti sekä mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Hankinnoissa on käytettävä
hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet
sekä pyrittävä julkisen talouden ja hallinnon kannalta kokonaistaloudellisesti edullisimpaan lopputulokseen.
Kaupungin hankintatoimen johtamismallia selkeytetään ja vahvistetaan ja
hankintatoimen strategiseen ohjaukseen
panostetaan. Alkuvaiheessa kehitetään
erityisesti hankintojen suunnitelmallisuutta ja sopimustenhallintaa. Hankintatoimen
tuottavuutta ja tehokkuutta ryhdytään
seuraamaan konsernitasolla määrittämällä
vuositasolla seurattavat mittarit.
Kaupungin hankinnoilla edistetään innovaatioiden ja uuden liiketoiminnan syntymistä. Kaupunki laatii innovatiivisten
hankintojen tiekartan, jossa asetetaan tavoitteita ja keinoja innovatiivisten hankintojen toteuttamiselle.
Monituottajamallia ja omaa
tuotantoa kehitetään
Kaupunkistrategian mukaan sekä monituottajamalli että oman tuotannon kehittäminen tukevat palvelujen järjestämisen
tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Lisäksi painotetaan tuottavuuden parantumista laatu
ja vaikuttavuus huomioiden. Konsernia
ohjataan selkeiden omistajalinjausten ja
konsernin kokonaisedun mukaisesti.
Kaupungin oman tuotannon ohjausta
kehitetään ja sen kilpailukykyä suhteessa vertailukaupunkeihin tai markkinoilla
toimiviin tuottajiin arvioidaan aktiivisesti.
Kaupungin oman tuotannon rinnalla on
yritysten ja yhteisöjen palvelutuotantoa.
38
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Kaupunki vastaa järjestämisvastuullaan
olevien palvelujen saatavuudesta ja laadusta riippumatta siitä, millä tavalla niitä
tuotetaan.
Monipuoliset palvelujen tuotantotavat
ohjaavat omaa tuotantoa toimimaan asiakaslähtöisesti, laadukkaasti ja tehokkaasti.
Lisäksi ne antavat tilaa muille palvelujentuottajille ja vahvistavat asiakkaan valinnanvapautta.
Tuottajaverkoston tulee olla riittävän
monipuolinen, jotta se mahdollistaa taloudellisesti ja laadullisesti parhaiden tuotantotapojen hyödyntämisen ja vertailun,
ylläpitää tervettä markkinatilannetta ja
mahdollistaa erilaisten ja erikokoisten ja
myös paikallisten toimijoiden tasapuoliset menestymismahdollisuudet. Palveluja
hankittaessa tavoitteena on pitkäjänteiseen kumppanuuteen ja molemminpuoliseen luottamukseen perustuvat sopimukset.
Tampereen kaupungin toimintamallin
uudistaminen on käynnissä. Kaupungin sisäisessä toiminnassa luovutaan nykyisestä
tilaajan ja tuottajan erottelusta ja konsernihallinnon uudistettu rakenne otetaan
käyttöön 1.1.2016. Tilaajaryhmän toiminta
lakkaa ja palvelujen tilaamis- ja hankintatoiminnot toteutetaan siirtymävaiheessa
konsernihallinnossa. Sisäiset, oman tuotannon palvelusopimukset ovat voimassa
31.12.2016 saakka.
Konsernihallinnossa Tilaaja arvioi palvelutarpeita ja tuotantotapoja sekä valitsee
kuhunkin tilanteeseen tarkoituksenmukaisimman tuotantotavan. Tilaajan tehtävänä
on myös edistää ja kehittää palvelumarkkinoita kartoittamalla markkinoiden mahdollisuudet ja kiinnostus tuottaa palveluja,
tiedottamalla hankintasuunnitelmista, kilpailuttamalla palveluja säännöllisesti sekä
avaamalla uusia palveluja kilpailulle. Konsernihallinnossa kehitetään myös uusia,
innovatiivisia palvelujen hankintatapoja ja
-menetelmiä.
Kaupungilla on lakisääteinen palvelujen
järjestämisvelvoite, minkä vuoksi kaupungin on tuotettava ne julkiset palvelut, joille
ei ole muita palvelujen tuottajia. Kaupungin tuottajan ei ole tästä syystä mahdollista erikoistua vain haluamiinsa palveluihin
tai asiakasryhmiin. Oma tuotanto on kaupungille strategisesti tärkeää ja sen kehittämiseen ja kilpailukykyyn panostetaan,
myös asiakkaan valinnan vapauden tuomat tarpeet huomioiden.
Omaa tuotantoa on alueilla, joilla palvelumarkkinoita ei ole tai joilla oma tuotanto
on laadullisesti kilpailukykyistä ja kustannustehokasta. Oman tuotannon säilyttämisen perusteita ovat muun muassa hinta- ja
tuotekehityksen hallinta, kriisitilanteisiin
varautuminen tai osaamisen turvaaminen.
Kaupunginhallitus vastaa oman tuotannon
säilyttämisen arvioinnista.
Kuntalaisen valinnan vapaus
Lainsäädäntö ohjaa lisääntyvässä määrin
palvelutuottajan valintaa asiakkaan vapaaseen valintaan perustuvaksi. Esimerkiksi
terveydenhuoltolaki mahdollistaa jo nyt
oman terveysaseman, hoitavan lääkärin
ja hoitoa antavan sairaalan valinnan. Asiakkaan vapaan valinnan myötä kaupungin
oma toiminta ja yksityinen palvelutuotanto asetetaan kilpailutilanteeseen, jossa
valintakriteerinä ovat palvelun laatutekijät. Kaupungin tehtävänä on mahdollistaa
asiakkaille riittävät valinnan vaihtoehdot
sekä varmistaa palvelun laatu. Asiakkaan
vapaan valinnan lisääminen edellyttää
myös avointa tietoa eri palvelutuottajien
palveluista.
Palvelusetelijärjestelmä lisää myös
kuntalaisen vapautta valita palvelutuottaja. Palveluseteliä hyödynnetään entistä
enemmän yhtenä tapana järjestää palveluja kuntalaisille. Palvelun käyttäjä valitsee
palvelun tuottajan niiden joukosta, jotka
täyttävät kaupungin asettamat kriteerit.
Palvelut hankitaan ekologisesti ja
sosiaalisesti kestävästi
Hankinnoilla on paitsi suuria suoria ja välillisiä ympäristövaikutuksia, myös merkittäviä yhteiskunnallisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Tampereen kaupunki on sitoutunut
kestävään kehitykseen allekirjoittaessaan
Aalborgin sitoumukset vuonna 2007. Osana kestävää kehitystä kaupunki on sitoutunut edistämään myös vastuullista kulutusta kestävillä hankinnoilla.
Strategiaosa
Kaupungilla on merkittävänä julkisena
hankkijana mahdollisuus ohjata markkinoita ympäristöä säästävämpien tuotteiden ja palveluiden tuotantoon. Huomioimalla ympäristönäkökohdat hankinnoissa
voidaan merkittävästi vähentää kaupungin toimintojen ympäristövaikutuksia. Samoin kaupunki voi hankinnoillaan kantaa
yhteiskuntavastuutaan valitsemalla sosiaalisin tai eettisin perustein kestävämpiä
vaihtoehtoja.
Hankintalaki on selkeyttänyt mahdollisuuksia sosiaalisten ja ympäristöllisten
näkökohtien huomioimiseen. Sekä sosiaalisia näkökohtia, kuten työllistäminen että
ympäristönäkökohtia voidaan ottaa huomioon hankinnan kohteen määrittelyssä,
toimittajien soveltuvuuden arvioinnissa,
vertailuperusteissa ja sopimusehdoissa
erityisesti silloin, kun hankinnalla on suuri
merkitys ympäristön tai sosiaalisten näkökulmien kannalta.
Kaupungin hankinnoissa huomioidaan
kuntouttavan työtoiminnan yksiköiden
sekä sosiaalisten että yhteiskunnallisten
yritysten mahdollisuudet palveluiden ja
tavaroiden tuottajina.
Kilpailuttaminen perustuu
toimielinten päätöksiin
Palveluja kilpailutetaan, kun kilpailutettavalla kohteella on kehittyvät tai toimivat
palvelumarkkinat, halutaan vertailtavuutta tai oma tuotanto ei pysty vastaamaan
kysyntään. Uusien ja laajenevien palvelujen osalta selvitetään aina vaihtoehtoiset
tuotantotavat. Kilpailutusta harkittaessa
on huomioitava vaikutukset koko kaupunkikonsernin ja aluetalouden kannalta.
Toimielinten tehtäväjako kilpailuttamisessa:
Kaupunginvaltuusto päättää hallinnon
järjestämisen perusteista. Kaupunginvaltuusto päättää myös toimintakokonaisuuden lakkauttamisesta.
Kaupunginhallitus vastaa konserniedun
toteutumisesta ja tuotannon omistajaohjauksesta.
Konsernihallinto hankkii palveluja joko
omalta tai ulkopuoliselta tuotannolta arvioituaan eri tuotantovaihtoehdot. Tilaajalautakunnat määrittävät ja aikatauluttavat
kilpailutettavat ydinpalvelut ja palvelujen
alihankintaoikeudet sekä päättävät hankinnoista. Pääsääntö on, että hankittaessa
palveluja ulkopuoliselta tuottajalta konsernihallinto vastaa ydinpalvelun hankinnan kilpailuttamisesta. Omalle tuotannolle
voidaan antaa valtuutus alihankkia ulkopuolisilta toimittajilta myös ydinpalvelua.
Tästä sovitaan palvelusopimuksissa.
Johtokunnat vastaavat tuotannon tehokkuudesta ja kehittämisestä sekä päättävät
merkittävistä alihankinnoista palvelusopimusten mukaisesti.
Kunkin yksikön johto vastaa siitä, että toiminta organisoidaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja hankinnat toteutetaan taloudellisesti ja tehokkaasti sekä
lainsäädännön määräykset huomioiden.
Tampereen kaupungin eri yksiköiden kilpailutusten käytännön toteuttaminen on
keskitetty Tampereen Logistiikka Liikelaitokselle (tuleva Tuomi Logistiikka Oy). Yhteishankittavat tuotteet on hankittava niille keskitetysti kilpailutetuilta toimittajilta,
ellei erityistä syytä poikkeamiselle ole.
Konsernihallinto vastaa hankintojen ohjauksesta ja palvelujen hankinnan strategisesta kehittämisestä.
Kilpailuttaminen ja
henkilöstömäärä sovitetaan yhteen
Suurissa kilpailutuksissa tulee selvittää
hankinnan vaikutukset koko organisaatioon ja erityisesti vaikutukset henkilöstöön.
Kilpailuttamisessa tulee ottaa huomioon
eläköitymiskehitys, työvoiman vaihtuvuus
ja suuren organisaation mahdollistama
liikkumavara. Henkilöstömäärä sopeutetaan kilpailutuksen jälkeiseen tilanteeseen.
Konserniohjauksella sovitetaan yhteen kaupunkistrategiaa tarkentavat
toimintasuunnitelmat
ja
tuotannon
toiminta- ja henkilöstösuunnitelmat.
Kaupunginhallituksen hyväksymiä toimintaohjeita menettelytavoista ja yhteistoiminnasta noudatetaan henkilöstöä koskevissa muutostilanteissa.
Liikkeenluovutusten henkilöstövaikutuksista sovitaan yhteistoimintamenettelyllä tapauskohtaisesti.
Tukipalveluiden organisointia
kehitetään
Tilaajan ja tuottajan välisen työnjaon mukaan tuottaja hankkii ja myös vastaa tarvitsemistaan tukipalveluista konsernihallinnon linjausten ja ohjeiden mukaisesti.
Kaupunginhallitus valvoo kaupungin
kokonaisetua ja päättää siitä, voidaanko
keskeiset ja volyymiltään suuret tukipalvelut kilpailuttaa. Kaupunginvaltuusto tekee
sitä ennen tukipalveluiden hoitotavasta
(oma organisaatio vai ulkopuolinen) periaatepäätöksen. Tuottajat tekevät toimintasuunnitelmissaan pitkän aikavälin suunnitelman tukipalvelujen kilpailuttamisen
käynnistämisestä. Vähäisten tukipalvelujen osalta päätökset tehdään tuotannossa.
Tuottajan tukipalvelujen hankintaa ohjaa tilaajan kanssa neuvoteltu palvelusopimus, joka määrittelee hankittavan ydinpalvelun sisällön, määrän, laadun ja hinnan.
Oma tuotanto voi osallistua kaupungin
järjestämiin kilpailutuksiin, mikäli kustannukset on saatu läpinäkyviksi.
Kaupunginhallitus ohjaa ja päättää
oman tuotannon osallistumisesta kilpailutuksiin. Omaan organisaatioon kuuluvan
yksikön tarjouksen tulee olla vertailukelpoinen muiden tarjousten kanssa. Kaupungin omistamat yhtiöt voivat osallistua
kaupungin järjestämiin kilpailutuksiin.
Oma tuotanto voi myydä palveluja ja
tuotteita kaupungin ulkopuolelle vain vähäisessä määrin.
Kaupungin yksiköt eivät lähtökohtaisesti
harjoita taloudellista toimintaa kilpailluilla
markkinoilla. Oman tuotannon palvelujen
ja tuotteiden myynti kaupungin ulkopuolisille markkinoille on mahdollista vain
lainsäädännön määrittelemissä tilanteissa.
Jos kyseessä on niin sanottu vähäinen toiminta, linjaukset tekee kaupungin liiketoiminnan ohjaus. Mikäli myynti kaupungin
ulkopuolelle on lain mukaan mahdollista,
on hinnoittelu tehtävä markkinaperusteisesti. Lisäksi toiminnan ja taloushallinnon
läpinäkyvyys on varmistettava. Kuntien
välinen palveluyhteistyö voidaan järjestää
yhteistoimintajärjestelyin, jolloin siihen ei
sovelleta hankintalainsäädäntöä.
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
39
40
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Konsernihallinto ja
konsernipalvelut
Konsernihallinto ja konsernipalvelut
Konsernihallinto ja konsernipalvelut
Konsernihallinto
Konsernipalvelut
Konsernipalvelut Koppari
Työllisyydenhoidon palveluyksikkö
Viranomaispalvelut
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
41
42
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Konsernihallinto
Konsernihallinto
Konsernihallinto
Kaupungin toimintamallin uudistuksen toteuttaminen käynnistetään konsernihallinnon uudistamisella. Kaupunginvaltuusto
päättää konsernihallinnon uudistamisen
periaatteista osana muuta toimintamallin
uudistamista koskevaa päätöstä joulukuussa 2015.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Konsernihallinnon uudessa rakenteessa
on keskiössä kolme palvelualuetta: hyvinvoinnin palvelualue, elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue ja yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön
palvelualue.
Palvelualue muodostuu palvelualueen
johdosta ja palvelutoiminnasta. Palvelualueen johto sijoittuu konsernihallintoon.
Palvelualueiden toimintaa tuetaan konserniohjausprosesseilla ja konsernipalveluilla.
Uudistuksen tavoitteena on kuntalaisen
näkökulmasta sujuvoittaa palveluita, parantaa palveluiden laatua ja kustannustehokkuutta ja selkeyttää vastuita. Tavoitteena on myös kehittää innovatiivisuutta
ja mahdollistavuutta tukevaa toimintakulttuuria, jossa ytimessä on henkilöstön osaamisen aiempaa monipuolisempi hyödyntäminen ja johtamisen kehittäminen.
Vuonna 2016 konsernihallinnossa edistetään talouden pitkän aikavälin tasapainoisuuteen tähtäävien rakenteellisten
uudistusten toteuttamista ja muiden kaupunkistrategiasta johdettujen sitovien toiminnan tavoitteiden toteutumista. Isoja,
koko kaupungin toimintaan vaikuttavina,
muutoksia ovat digitalisoituminen ja sotepalvelujen ja kaupungin toimintamallin
uudistus. Vuoden 2016 aikana panostetaan digitalisoitumiseen muun muassa
lisäämällä sähköistä asiointia, itsepalveluja ja innovatiivisia digitaalisia kokeiluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
tulee muuttamaan ratkaisevasti kuntien
tehtäviä ja asemaa. Tampereen kaupungin
tavoitteena on vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen ja itsehallintoalueiden perustamiseen siten, että Tampereen kaupunkiseudun rooli talouskasvun,
työllisyyden ja hyvinvoinnin edistäjänä on
varmistettu myös tulevaisuudessa.
Merkittävä kaupungin toimintaan vaikuttava rakennemuutos on palvelumallityö, jossa kuvataan, miten palvelujen
järjestämisessä otetaan käyttöön uusia
asiakaslähtöisiä palvelumuotoja, toimintatapoja ja -malleja, jotta palvelut vastaavat
entistä paremmin kuntalaisten tarpeisiin.
Palvelumallityössä keskeisessä asemassa
on yhteistyö ja yhteissuunnittelu asukkaiden ja eri toimijoiden kanssa. Lähtökohtana on hyvinvointikeskus- ja lähitorimalli.
Aluekeskuksiin sijoittuviin hyvinvointikeskuksiin sijoittuu julkisia, yksityisiä ja kaupallisia palveluita. Osana palvelumallityötä Kaupin kampusalueelle suunnitellaan
perustason hyvinvointipalveluita tuottavaa opetushyvinvointikeskusta. Keskus
mahdollistaisi alan opetukselle nykyistä
laajemmat työelämäyhteydet sekä toimisi
kehitystoiminnan innovaatio- ja kokeiluympäristönä.
Kaupungin kansainvälistä toimintaa johdetaan uusien suuntaviivojen mukaisesti.
Kaupungin kansainvälinen yhteistyö laajenee kaikilla toimintasektoreilla. Kaupungin
edunvalvonnan johtamista tehostetaan.
Kaupunkimarkkinointia vahvistetaan. Matkailun kehittämiseen etsitään nykyistä
vaikuttavimpia toimintatapoja. Tapahtumatoiminnan merkitys kaupungin vetovoimatekijänä kasvaa entisestään. Kestävän
kehityksen ratkaisuja edistetään koko konsernissa. Tulevana vuonna panostetaan liikenneturvallisuuden parantamiseen
Tampereen kaupunki järjestää hätämajoituksen ja siihen liittyvät palvelut noin
550 turvapaikanhakijalle (tilanne marraskuu 2015). Hätämajoitusta järjestetään
Koukkuniemen Lehtelä-talossa, Kaupin
sairaassa (osastot 2 A ja 5 A), Multisillan
koulussa sekä Orivedellä tyhjillään olevassa kerrostalossa. Lisäksi palveluja ostetaan Naisten suojakoti ry:ltä. Toiminnasta
aiheutuu noin 0,8 milj. euron kuukausittaiset kustannukset (noin 50 euroa/turvapaikanhakija/päivä), jotka laskutetaan
maahanmuuttovirastolta. Hätämajoitustoiminnan tuloja ja menoja ei ole huomioitu vuoden 2016 talousarviossa, koska
toiminnan laajuutta ja kestoa on vaikea
arvioida. Toiminnan menoja kohdistetaan
erityisesti konsernihallinnon tilaajaryhmään ja Avopalvelujen tuotantoalueelle.
Konsernihallinnon uudistaminen on
lähtenyt käyntiin vuonna 2014. Vuoden
2015 aikana tehtiin erikseen selvitykset
konsernipalvelujen (sisäisten palvelujen)
kehittämisestä sekä konsernihallinnon
hallintotehtävien keskittämisestä. Uuteen konsernipalveluyksikkö Koppariin
siirretään vuoden 2016 alusta tieto- sekä
ICT-palveluja ja henkilöstöhallinnon, päätösvalmistelun sekä asianhallinnan toimintoja. Konsernihallinnon omat henkilöstö-,
hallinto- ja taloustehtävät keskitetään hallintoyksikköön 1.1.2016 lähtien.
Konsernihallinnon henkilötyövuodet vähenevät 67:llä vuoden 2015 suunnitelmasta. Suurin muutos on konsernipalveluyksikkö Koppariin siirtyvät henkilöt. Tämän
lisäksi konsernihallinnosta siirtyy Frenckellin palvelupiste Viranomaispalveluihin ja
päivähoidon palveluohjaus Varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen.
Konsernihallinnon talousarvion tuloihin ja menoihin vaikuttaa 22,9 milj. euroa
pienentävästi ICT-palvelujen siirtyminen
konsernipalveluyksikkö Koppariin. Talousarviovuodelle menoja lisäävät kaupungin
koko henkilöstölle tarkoitettu liikuntakortti 1,4 milj. euroa sekä elinkeinorahaston
suunniteltu käyttö 2,0 milj. euroa. Eläkevastuiden osalta on tehty 0,7 milj. euron
siirto Viranomaispalveluihin.
Konsernihallinnolla on erikseen sitovaa
Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitokselle myönnettävä toiminta-avustus, joka
on suuruudeltaan 3,2 milj. euroa.
Konsernihallinnon investointeihin on
varattu yhteensä 4,1 milj. euroa. Tieto- ja
viestintätekniikan kehittämiseen on käytettävissä 5,1 milj. euroa, josta 2,5 milj.
euroa arvioidaan toteutettavan investointeina. Kaupungin osakkeiden ja osuuksien
investointeihin on varattu 0,5 milj. euroa.
Lisäksi vuonna 2016 tehdään 1,0 milj. euroa sijoitus Tuomi Logistiikka Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Yrityskylän toiminta turvataan. Rahoitus
siirretään Lanulasta 15 000 euroa ja
Oselasta 15 000 euroa Konsernihallinnon
elinkeinoyksikköön (KV).
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
43
Konsernihallinto
KONSERNIHALLINTO
Tuloslaskelma (1 000 euroa)
Toimintatulot
Myyntitulot
Maksutulot
Tuet ja avustukset
Vuokratulot
Muut toimintatulot
Toimintatulot yhteensä
Valmistus omaan käyttöön
Toimintamenot
Henkilöstömenot
Palkat ja palkkiot
Henkilösivumenot
Eläkemenot
Muut henkilösivumenot
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Vuokramenot
Muut toimintamenot
Toimintamenot yhteensä
Toimintakate
Rahoitustulot ja -menot
Poistot ja arvonalentumiset
Tilikauden tulos
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)
Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+)
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Henkilöstömenot ja palkalliset henkilötyövuodet (htv)
Konsernihallinto
44
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
TP 2014
Alkuper.
TA 2015
Muutettu
TA 2015
TA 2016
23 087
3 517
4 136
10
2 300
33 050
4
24 374
1
2 239
23
1 382
28 018
0
24 368
1
2 582
23
1 382
28 355
0
899
0
1 978
10
1 126
4 013
0
-31 173
-26 238
-25 467
-22 071
-7 647
-1 700
-48 395
-734
-5 153
-5 617
-1 174
-101 587
-68 538
7
-1 636
-70 167
-504
587
-70 085
-7 369
-1 456
-46 913
-556
-5 291
-4 752
-1 327
-93 903
-65 885
0
-1 730
-67 615
200
0
-67 415
-7 231
-1 413
-48 919
-524
-5 146
-4 687
-1 824
-95 211
-66 856
0
-1 730
-68 586
200
0
-68 386
-6 101
-1 352
-28 975
-422
-7 021
-4 426
-1 972
-72 339
-68 326
0
-1 700
-70 026
200
2 000
-67 826
Muutettu TA 2015/
Hesu 2015
TP 2014
1 000 euroa
40 519
htv
677
1 000 euroa
34 111
TA 2016/
Hesu 2016
htv
527
1 000 euroa
29 524
htv
460
Konsernihallinto
KONSERNIHALLINTO
(bruttobudjetoitu)
Muu konsernihallinto
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Bruttoinvestoinnit yhteensä
Alkuper.
TA 2015
4 729
-68 547
-63 818
-500
TA 2016
3 549
-69 297
-65 748
-1 540
(nettobudjetoitu)
Tietohallinto
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Bruttoinvestoinnit yhteensä
Toimintakate ja bruttoinvestoinnit yhteensä
Alkuper.
TA 2015
23 289
-25 356
-2 067
-3 011
-5 078
TA 2016
464
-3 042
-2 578
-2 532
-5 110
Konsernihallinnolla valtuustoon nähden sitovia eriä ovat toimintatulot, toimintamenot sekä
investointien bruttomenot poislukien konsernihallintoon kuuluvalla tietohallinnolla, jolla
vuoden 2016 talousarviossa sitovaa on tulosyksikön ICT-kehittäminen (111222) toimintakatteen
ja investointien yhteissumma. ICT-palvelut (111232) näkyy vertailuvuoden 2015 luvuissa ja siirtyy
1.1.2016 Konsernipalvelut Koppariin.
Investoinnit (1 000 euroa)
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Aineelliset hyödykkeet
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Osakkeet ja osuudet
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
Rahoitusosuudet
NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ
Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot
TP 2014
Alkuper.
TA 2015
Muutettu
TA 2015
TA 2016
-1 507
-587
-2 911
0
-2 147
0
-960
-1 372
-156
-66
-100
-2 416
57
-2 359
9 632
-100
0
-500
-3 511
0
-3 511
0
-100
0
-500
-2 747
120
-2 627
0
-200
0
-1 540
-4 072
0
-4 072
0
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
45
Konsernipalvelut
Konsernipalvelut
Konsernipalvelut
Konsernipalvelut Koppari
Konsernipalveluyksikkö Koppari on uusi
konsernipalveluja tuottava yksikkö, joka
aloittaa toimintansa 1.1.2016. Koppari tuottaa asiakkailleen talous-, henkilöstö-, tieto- ja kehittämis-, hallinto- ja ICT-palvelut.
Talouspalvelut tarjoaa Tampereen kaupungille ja konserniyhteisöille palveluja
koskien kirjanpitoa, ostolaskuja, laskutusta, maksuliikennettä ja asiakasmaksuja.
Henkilöstöpalvelut tuottaa kokonaisvaltaisia henkilöstöpalveluja, joihin sisältyy
HR-tuki, rekrytointi ja palkanlaskennan
palvelut.
Tieto- ja kehittämispalvelut edistää
tiedolla johtamista sekä strategista kehittämistä. Tietojohtamispalvelut tuottaa,
kokoaa ja kehittää strategisen tason johtamisessa ja päätöksenteossa tarvittavaa
tietoa sekä tukee tiedolla johtamista. Projektitoimisto tukee, ylläpitää ja kehittää
projektisalkun johtamista ja projektijohtamisen käytäntöjä sekä organisaation projektiosaamista.
Hallintopalvelut tuottaa päätösvalmistelun tukipalveluja, kirjaamopalveluja,
hyvinvointipalvelujen ja kaupunkiympäristön kehittämisen tietopalveluja ja arkistonhoitoa, matkahallinnan palveluja,
tilaisuuksien järjestämisen palveluja, puhelunvälityspalveluja ja virastopalveluja.
ICT-palvelut järjestää Tampereen kaupungin ja nimettyjen asiakkaiden palvelut,
niiden tuen ja kehittämisen asiakkaiden
käyttöön. ICT-palvelut huolehtii markkinoilta hankitut tuotteet, palvelut ja ratkaisut asiakkaille sopiviksi kokonaisuuksiksi,
antaa tietojärjestelmille niiden vaatiman
tuen sekä kehittää niitä asiantuntijana yhteistyössä asiakkaiden kanssa.
46
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Toimenpiteet palvelutuotannon
kehittämiseksi
Konsernipalveluyksikkö Kopparin osalta talousarviovuonna luodaan yhtenäisiä
toimintamalleja asiakkuudenhallintaan ja
oman toiminnan kehittämiseen sekä käydään asiakkaiden kanssa läpi uusia palveluja.
Talouspalveluissa osallistutaan kaupungin laskutus- ja perintäprosessin yhtenäistämiseen, laskutusoperaattoripalvelujen
kilpailutukseen sekä toimittajavaihdoksen
toteutusprojektiin. Kaupungin kassatoimintoja kehitetään syksyllä 2015 toteutetun esiselvityksen pohjalta. Ostotilausten
tekemistä ja tilauksellisten ostolaskujen
käsittelyä edistetään. Asiakasmaksujen
kaupunkitasoista prosessia ja asiointikanavia yhtenäistetään sekä otetaan käyttöön
sähköisiä toimintatapoja. Kirjanpidossa
otetaan käyttöön uusi konsernitilinpäätösohjelmisto ja kehitetään konsernilaskentaa palvelemaan paremmin tiedolla
johtamista.
Henkilöstöpalveluissa palvelutuotannon
kehittämisen painopiste on vuonna 2015
valmisteltujen palveluprosessien muutosten toteuttamisessa. Toiminnan organisointia kehitetään tiimien toiminta- ja
työskentelytapoja
yhdenmukaistamalla
sekä käydään läpi asiakkaiden kanssa uudet palvelusisällöt.
Tietojohtamispalvelut ja projektitoimisto aloittaa uusina palveluina. Niiden toimintaa kehitetään vuoden 2016 aikana.
Hallintopalveluissa keskeisessä roolissa tulee olemaan ohjauksen ja palvelun
tuottamisen välisen yhteistyön kehittäminen. Keskeisiä tavoitteita ovat uuden
matkahallintaan liittyvän keskitetyn palvelun edelleen kehittäminen ja sen käyttöönoton mahdollistaminen kaupungin eri
yksiköissä, uuden päätöksentekojärjestelmän käyttöönottoon osallistuminen ja sen
käytön vakiinnuttaminen sekä arkistopalveluun liittyvän osaamisen laajentaminen.
Puhelunvälityspalveluissa kehitetään yhteistyötä puhepalvelujen toimittajan kanssa. Vuoden 2016 aikana selvitetään Virastopalvelujen sijainti ja toiminnan laajuus
kaupunkiorganisaatiossa.
ICT-palvelujen osalta kilpailutettiin
2015 kommunikaatio-, tietoliikenne-,
asiantuntija- sekä perustietotekniikka ja
integraatiopalvelut. Vuoden 2016 aikana suoritetaan kilpailutettujen palvelujen käyttöönotto. Vuoden 2016 aikana
toteutetaan uusien ICT-palvelujen käynnistämisen, jonka yhteydessä perus-ICTpalvelujen läpimenoaikoja lyhennetään
palvelupyyntöjen osalta standardoimalla
palveluja sekä lisäämällä itsepalvelua.
Oman sovellustuen osalta palveluun tulee uutena neljän järjestelmän pääkäyttäjyys, joista aiheutuvat tehtävälisäykset
hoidetaan pääsääntöisesti nykyisellä henkilöstöllä. Palvelutuotantoa tehostetaan
lisäämällä mm. kertakirjautumista sekä
kehittämällä vuonna 2016 käynnistettävän
integraatiopalvelun valvonta- ja hallintamenetelmiä.
Henkilöstösuunnitelman
mukaisesti
Kopparin resurssit vuonna 2016 ovat 293,9
henkilötyövuotta.
Konsernipalvelut
Tuloslaskelma (1 000 euroa)
Toimintatulot
Myyntitulot
Tuet ja avustukset
Toimintatulot yhteensä
Toimintamenot
Henkilöstömenot
Palkat ja palkkiot
Henkilösivumenot
Eläkemenot
Muut henkilösivumenot
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Vuokramenot
Muut toimintamenot
Toimintamenot yhteensä
Tilikauden tulos
Henkilöstömenot ja palkalliset henkilötyövuodet (htv)
Konsernipalveluyksikkö Koppari
TA 2016
38 788
45
38 833
-11 005
-2 526
-646
-22 542
-189
-1 900
-25
-38 833
0
TA 2016/
Hesu 2016
1 000 euroa
14 177
htv
294
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
47
Konsernipalvelut
Työllisyydenhoidon palveluyksikkö
Konsernihallinnon
kaupunkikehitysryhmään kuuluva Työllisyydenhoidon palveluyksikön (Typa) tehtävänä on osaltaan
edistää vastuullista työllisyyspolitiikkaa,
vastata asiakasohjauksesta ja palvelutuotannosta niille työnhakija-asiakkaille, jotka tarvitsevat yksilöllisiä erityispalveluita
sijoittuakseen koulutukseen tai avoimille
työmarkkinoille. Typa (58,5 htv) tuottaa
seuraavia palveluita; keskitetyt arviointipalvelut, kuntouttava työtoiminta,
työvoiman palvelukeskuksen palvelut,
valmennus- ja yrityspalvelut, palkkatukityöllistäminen, työkokeilu, projektit,
Tampereen vammaisten työllistämistuet,
työllistämispalvelut maahanmuuttajille ja
nuorille, asiakasyhteistyön kehittäminen
yhdessä mm. 3.sektorin ja elinkeinotoimijoiden kanssa. Työvalmennussäätiö Syke,
sosiaalinen yritys Sarka ja laitoshoidon
Tuloslaskelma (1 000 euroa)
Toimintatulot
Myyntitulot
Tuet ja avustukset
Vuokratulot
Muut toimintatulot
Toimintatulot yhteensä
Toimintamenot
Henkilöstömenot
Palkat ja palkkiot
Henkilösivumenot
Eläkemenot
Muut henkilösivumenot
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Vuokramenot
Muut toimintamenot
Toimintamenot yhteensä
Tilikauden tulos
Henkilöstömenot ja palkalliset henkilötyövuodet (htv)
Työllisyydenhoidon palveluyksikkö
Omassa yksikössä työskentelevät
Muissa yksiköissä työskentelevät
48
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
työllistämistoiminta ovat yhteistyökumppaneita. Typalle kuuluvat koordinaatiotehtävät työllisyydenhoidon paikallisen ja
seudullisen yhteistyön kehittämisessä.
Toimenpiteet palvelutuotannon
kehittämiseksi
Työllisyydenhoidon palveluyksikön tavoitteena on kaupunkistrategian mukaisesti
vähentää pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyttä. Yksikössä tavoitteena on toimia
siten, että asiakaspalvelut, tukipalvelut ja
projektit hyödyntävät ja täydentävät toisiaan.
Toiminnan haaste on korkean työttömyyden lisäksi kuntien vastuun lisääntyminen työllisyydenhoidossa. Yhteistyön
kehittäminen TE-toimiston kanssa on
keskiössä hyvien tulosten saavuttamiseksi. Yhteistyötä aikuissosiaalityön sosiaali-
TP 2014
Alkuper.
TA 2015
Muutettu
TA 2015
sen kuntoutuksen sekä terveydenhuollon
ja elinkeinoelämän kanssa tiivistetään.
Asiakasohjausta, välityömarkkinoita ja
palvelutarjontaa kehitetään. Hallinto- ja
tukipalvelut keskitetään tehokkaamman
toiminnan mahdollistamiseksi. Kuntakokeilun parhaat käytänteet eli arviointi-,
valmennus- ja yrityspalvelut on vakinaistettu. Seudullisen yhteistyön syventämismahdollisuuksia selvitetään ja varaudutaan tämän toteutukseen.
Keskeisiä painopistealueita ja kehittämiskohteitamme vuonna 2016 ovat yhteistyön kehittäminen kumppanuusperiaatteen mukaisesti, henkilöstön kehittäminen
ml. hyvä esimiestyö/ johtamiseen panostaminen, työllistämispalveluiden edelleen
kehittäminen ml. tehostaminen ja toimintaedellytysten pitäminen mahdollinen hyvinä muuttuvassa ympäristössä.
TA 2016
8 684
2 987
59
26
11 756
8 495
3 495
79
0
12 069
9 691
4 044
83
0
13 818
9 602
2 689
60
0
12 351
-4 492
-5 137
-6 203
-5 145
-790
-253
-3 887
-37
-532
-13
-10 004
1 752
-900
-293
-5 135
-63
-534
-7
-12 069
0
-1 082
-353
-5 639
-69
-462
-11
-13 818
0
-875
-323
-5 532
-70
-392
-14
-12 351
0
Muutettu TA 2015/
Hesu 2015
TP 2014
1 000 euroa
5 535
2 969
2 566
htv
150
58
92
1 000 euroa
7 638
3 009
4 629
TA 2016/
Hesu 2016
htv
169
59
110
1 000 euroa
6 343
2 986
3 357
htv
159
59
100
Konsernipalvelut
Viranomaispalvelut
Viranomaispalvelut on vuoden 2015 alusta perustettu konsernipalveluluiden yksikkö, jonka tehtävänä on huolehtia kunnan lakisääteisistä velvoitteista koskien
ympäristöterveyttä (elintarvikevalvonta,
terveydensuojelu ja eläinlääkintähuolto),
kiinteistönmuodostusta, rakennusvalvontaa, ympäristönsuojelua, jätehuoltoa sekä
pysäköinnin- ja katutilavalvontaa. Toiminta on seudullista ympäristöterveydessä ja
jätehuollossa.
Osana yksikön palvelukeskusajatuksen kehittämistä vuoden 2016 alusta Viranomaispalveluihin liitetään Frenckellin palvelupiste ja hyvinvointipalvelujen
asiakaspalautteen käsittely. Lisäksi joukkoliikenteen uusimuotoisen lipputarkastustoiminnan sijoittamista yksikköön on
suunniteltu. Tuloslaskelma (1 000 euroa)
Toimintatulot
Myyntitulot
Maksutulot
Tuet ja avustukset
Toimintatulot yhteensä
Toimintamenot
Henkilöstömenot
Palkat ja palkkiot
Henkilösivumenot
Eläkemenot
Muut henkilösivumenot
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Vuokramenot
Muut toimintamenot
Toimintamenot yhteensä
Toimintakate
Poistot ja arvonalentumiset
Tilikauden tulos
Henkilöstömenot ja palkalliset henkilötyövuodet (htv)
Viranomaispalvelut
Toimenpiteet palvelutuotannon
kehittämiseksi
Tavoitteena on luoda yhtenevä, tarkoituksenmukainen ja tehokas toimintamalli
laadukkaiden ja sujuvien viranomaispalvelujen tuottamiseksi. Lisäksi tavoitellaan
toimintojen sujuvuutta vastuualueiden rajapinnoilla, synergiaetuja ja lakisääteisten
tehtävien toiminta-alueiden selkiyttämistä. Palveluista laskutetaan lainsäädännön
mukaan. Resurssit arvioidaan lakisääteisten velvoitteiden mukaisesti sekä mahdollisia päällekkäisiä toimintoja karsitaan.
Asiakaslähtöisyyden parantamista tavoitellaan toiminnallisten muutosten ja asiakaspalvelun yhteensovittamisen (yhden
luukun periaate) sekä sähköisen asioinnin
kehittämisen kautta. Asiakaspalvelun yhden luukun periaatetta kehitetään askeAlkuper.
TA 2015
Muutettu
TA 2015
TA 2016
2 091
3 163
119
8 643
2 303
3 302
17
8 793
2 361
3 101
13
8 875
-6 221
-6 301
-6 697
-1 063
-360
-3 612
-96
-18
-898
-222
-12 490
-3 847
-10
-3 857
-1 175
-366
-3 578
-122
-18
-938
-230
-12 728
-3 935
-10
-3 945
-1 945
-426
-3 352
-155
-17
-967
-268
-13 828
-4 953
0
-4 953
Muutettu TA 2015/
Hesu 2015
1 000 euroa
7 842
leittain. Vuoden 2016 alusta asiakkaiden
kulkua ja neuvontaa keskitetään Frenckellin palvelupisteeseen.
Asiakaspalvelun kehittämiseen liittyy
keskeisesti digitalisaatio, jonka osalta
konkreettinen toimenpide on sähköinen
asiointi Lupapiste.fi-portaalin kautta. Lupapiste.fi otetaan käyttöön rakennusvalvonnassa ja katutilavalvonnassa vuoden
2016 alusta. Lisäksi digitalisaation osalta
kartoitetaan ja suunnitellaan muita käyttöönottomahdollisuuksia. Yksikkö on mukana kaupungin Palvelupaja-projektissa,
joka liittyy 6 Aika-hankkeeseen. Tavoitetilana nähdään, että asiakaspalvelun yhden
luukun periaatetta lähdetään toteuttamaan sähköiseen maailmaan fyysistä palvelun kehittämistä unohtamatta.
Yksikön yhtenäisten toimintatapojen
rakentamista jatketaan vuonna 2015 aloitetun työn pohjalta. Tämä tarkoittaa käytännössä yhtenäisiä menettelyjä ja tukiluontoisten tehtävien organisointia, johon
liittyy tukitehtävien (talous-, henkilöstö- ja
toimistotehtävät) keskittäminen. Lisäksi
arkistointi, ICT-asiat ja muut mahdolliset
päällekkäiset toiminnot käydään läpi. Toiminnan kehittämisen yhdeksi työkaluksi
otetaan käyttöön työajan seuranta vuoden
2016 alusta lähtien.
Maankäytön hallinnan prosessin kehittämistä jatketaan. Rakennuslupa- ja kiinteistömuodostusprosesseja sujuvoitetaan
sekä hiotaan ympäristönsuojelun yhteistyömenettelyä.
Viranomaispalvelujen nykyistä laajempaa ulkoisten asiakkaiden palvelun toimintamallia kehitetään osana koko kaupungin
toimintamallin uudistusta. Tavoitteena on,
että vuoden 2016 aikana suunnitellaan ja
päätetään yksikön nykyistä laajemmasta
palveluvalikoimasta.
TA 2016/
Hesu 2016
htv 1 000 euroa
140
9 068
htv
155
Viranomaispalvelut ovat konsernipalvelujen yksikkö vuodesta 2015 lähtien. Vertailutiedot TP 2014
esitetään konsernihallinnon taulukoissa.
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
49
50
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Tilaajaosa
Tilaajaosa
Tilaajaosa
Lasten ja nuorten kasvun tukeminen
Varhaiskasvatus ja esiopetus
Perusopetus
Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut
Psykososiaalisen tuen palvelut
Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut
Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen
Ammatillinen koulutus
Lukiokoulutus
Elinkeino- ja työllisyyspalvelut
Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen
Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut
Kulttuuripääomapalvelut
Kulttuuri- ja liikuntakasvatus
Kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Ennaltaehkäisevät palvelut
Perusterveydenhuollon avopalvelut
Sairaalapalvelut
Päihde- ja mielenterveyspalvelut
Sosiaalisen tuen palvelut
Vammaispalvelut
Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen
Omaehtoinen toiminta ja ennaltaehkäisevät palvelut
Kotona asumista tukevat palvelut
Sairaala- ja pitkäaikainen laitoshoito
Kaupunkiympäristön kehittäminen
Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen
Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito
Joukkoliikenne
Pelastustoimi
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
51
52
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen
Tilaajaosa - Lasten ja nuorten
kasvun tukeminen
Lasten ja nuorten kasvun tukeminen
Lasten ja nuorten palvelujen ydinprosessi
koostuu seuraavista palvelukokonaisuuksista: varhaiskasvatus ja esiopetus, perusopetus, neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut, psykososiaalisen tuen palvelut ja
kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut. Lasten ja
nuorten ydinprosessin tavoitteena on luoda tamperelaisille lapsille ja nuorille hyvät
kasvun ja kehityksen edellytykset, taata
terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävät ja turvaavat palvelut sekä kannustaa
lapsia ja nuoria aktiiviseen ja monipuoliseen harrastus- ja vapaa-aikatoimintaan.
Lasten ja nuorten palvelut ovat pääosin
lakisääteistä viranomaistoimintaa sekä
peruspalveluja, joita kunta on velvoitettu
järjestämään. Palvelut voidaan hankkia
kunnan omalta tuotannolta, yksityisiltä tai
kolmannen sektorin palveluntuottajilta tai
ne voidaan järjestää seudullisesti.
Toimintaympäristön muutokset
Alle kouluikäisten ja kouluikäisten määrän
kasvu jatkuu väestösuunnitteen mukaan
vuoteen 2030 asti.
Varhaiskasvatuslaki
tuli
voimaan
1.8.2015. Hallitusohjelmaan 27.5.2015 on
kirjattu varhaiskasvatusoikeuden sekä yli
3-vuotiaiden kokopäivähoidossa olevien
lasten ja kasvattajien suhdeluvun muutoksista. Toteutuessaan lakimuutokset tulevat
voimaan 1.8.2016. Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 16.11.2015 § 252, että
Tampereen kaupunki ei ota käyttöön rajoituksia subjektiiviseen varhaiskasvatusoikeuteen eikä muuta lasten ja kasvattajien
suhdelukua. Talousarviossa on varauduttu
mahdollisuuteen toteuttaa esiopetuksessa
olevan lapsen hoito maksullisena kerhotoimintana. Mikäli toimenpiteet mahdollisuu-
desta toteuttaa esiopetuksessa olevan lapsen hoito maksullisena kerhotoimintana ei
toteudu, jatketaan esiopetuksen jälkeisen
kerhotoiminnan kehittämistä saatujen kokemusten pohjalta. Lisäksi palvelusetelipäivähoitoa laajennetaan vuoden 2016 aikana tontinluovutusmenetelmää käyttäen.
Uusi sosiaalihuoltolaki ja päivitetty lastensuojelulaki tulivat pääosin voimaan
1.4.2015. Lakien tavoitteena on vahvistaa
ehkäiseviä palveluja sekä tarvelähtöisyyttä
tavalla, joka uudistaa merkittävästi lastensuojelutyötä ja sosiaalipalvelujen kokonaisuuden järjestämistä kunnissa. Perhepalvelujen vahvistaminen otetaan huomioon
myös vuoden 2016 talousarviossa.
Uusi oppilas- ja opiskeluhuoltolaki astui voimaan 1.8.2014. Lain mukaan oppilaitoksen sijaintikunnalla on velvollisuus
järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut
opiskelijoille myös silloin, kun koulutuksen järjestäjä on yksityinen tai valtio, jollei koulutuksen järjestäjä päätä järjestää
palveluja osittain tai kokonaan omana
toimintanaan ja omalla kustannuksellaan.
Oppilaitoksen sijaintikunta voi tukea koulutuksen järjestäjää. Tampereella ollaan
kehittämässä uudenlaista verkostomaista tuotannon toimintamallia palvelujen
järjestämiseksi. Uusi toimintamalli pilotoidaan projektimuotoisena vuoden 2016
syyslukukauden alkuun mennessä.
Tampere osallistuu isäntäkuntana valtiovarainministeriön käynnistämään kuntakokeiluun. Lasten ja nuorten palvelut
osallistuu Integroitujen hyvinvointipalvelujen kokeiluun, joka kestää vuoden 2016
loppuun. Kokeilu toteutetaan Tiimipalvelu Keinun mallia (hyvinvointineuvola)
kehittämällä. Kuntakokeiluun osallistuu
varhaiskasvatuksen, perusopetuksen alkuopetuksen, oppilashuollon, neuvolapalvelujen, kouluterveydenhuollon, perhetyön
sekä tarvittaessa muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toimijat.
Tampereen ja Oriveden kaupungit muodostavat sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen, jonka isäntäkuntana
toimii Tampere. Orivedelle järjestettävät
lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalvelut sisältyvät neuvola- ja terveydenhuoltopalvelujen sekä psykososiaalisen tuen
palvelujen palvelutilauksiin.
Tampereella on toteutettu lapsinäkökulman huomioon ottamista useiden vuosien
ajan eri tavoin. Lapsivaikutusten arviointiin kehitettyä menetelmää kokeillaan ja
otetaan käyttöön osana päätöksentekoa.
Lasten ja nuorten palveluverkkoa tarkastellaan osana kaupungin palvelumallin
kehittämistyötä, jossa hyvinvointikeskusten kehittämisen lisäksi käydään läpi koulu- ja päiväkotiverkoston riittävyys tulevaisuuden haasteet huomioon ottaen.
Ydinprosessin toiminnan tavoitteet
Ydinprosessin toiminnan tavoitteet kohdistuvat lasten ja nuorten palveluja koskevien rakennemuutosten toteuttamiseen.
Tavoitteena on vastata perheiden psykososiaalisen tuen tarpeeseen ja kasvattaa
perhehoidon osuutta sijaishuollosta, kasvattaa avoimen varhaiskasvatuspalvelujen
osuutta ja lisätä palvelusetelipäivähoitoa.
Lisäksi neuvola- ja terveydenhuoltopalveluissa edistetään osaltaan perusterveydenhuollon osuuden kasvattamiseen terveydenhuollon kustannuksista tähtäävää
tavoitetta.
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
53
Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen
Lasten ja nuorten kasvun tukeminen
Tuloslaskelma (1 000 euroa)
Toimintatulot
Myyntitulot
Maksutulot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatulot
Toimintatulot yhteensä
Toimintamenot
Henkilöstömenot
Palkat ja palkkiot
Henkilösivumenot
Eläkemenot
Muut henkilösivumenot
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Vuokramenot
Muut toimintamenot
Toimintamenot yhteensä
Toimintakate
Rahoitustulot ja -menot
Tilikauden tulos
54
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
TP 2014
5 544
14 043
5 873
740
26 199
Alkuper.
TA 2015
Muutettu
TA 2015
TA 2016
6 886
14 867
3 627
807
26 187
6 889
14 767
6 203
907
28 766
6 521
15 886
2 492
907
25 806
-631
-72
-332 827
-631
-72
-334 750
-781
-72
-343 425
-22 137
-446
-50
-356 163
-329 976
0
-329 976
-23 659
-495
-50
-359 657
-330 891
0
-330 891
-24 664
-491
-235
-369 668
-343 862
0
-343 862
-45
-1 381
-26
-339 121
-3
-22 841
-561
-387
-364 366
-338 167
30
-338 137
Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen
Varhaiskasvatus ja esiopetus
Varhaiskasvatuslaki määrittelee kunnan
tehtäväksi järjestää lasten päivähoito
siten, että se tarjoaa lapsen hoidolle ja
kasvatukselle sopivan hoitopaikan ja jatkuvan hoidon sinä vuorokauden aikana,
jona sitä tarvitaan. Laki antaa vanhemmille mahdollisuuden valita, järjestetäänkö lapselle päivähoito osa-aikaisesti vai
kokopäivähoitona. Varhaiskasvatuksen ja
esiopetuksen palvelukokonaisuus käsittää
kunnan järjestämän päivähoidon ja yksityisen päivähoidon, perusopetuslain edellyttämän esiopetuksen sekä kotihoidon
tuen. Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan
lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista
kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu
erityisesti pedagogiikka.
Varhaiskasvatuspalveluja
tuotetaan
kunnallisena ja yksityisenä palveluna.
Osa yksityisestä palvelusta tuotetaan palvelusetelillä. Lasten kotihoidon tuki on
päivähoitopaikalle vaihtoehtoinen lapsen
hoidon järjestämisen muoto. Kotihoidon
tuen piirissä olevien lasten määrä laski
Tampereella 3 prosenttia vuoteen 2013
verrattuna.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Vuoden 2014 lopussa päivähoitoikäisten
lasten (10kk-6v) määrä oli 13 899 (muutos
vuoteen 2013, + 236 lasta; 1,7 %). Päivähoitoikäisistä lapsista (10 kk-6v) yhteensä
64,6 prosenttia (2013: 67) on kunnan järjestämässä ja tukemassa päiväkotihoidossa. Esiopetukseen osallistui 96 prosenttia
6-vuotiaiden ikäluokasta (2013: 95,3).
Tampereen kaupunki ei ota käyttöön
uudistuvan varhaiskasvatuslain mahdollistamia rajoituksia lasten subjektiiviseen
varhaiskasvatus- ja päivähoito-oikeuteen.
Lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen turvataan riippumatta vanhempien työmarkkina-asemasta. Päätöksen aiheuttamat lisäkustannukset 1,6 miljoonaa
SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA)
Varhaiskasvatus ja esiopetus
Päiväkotihoito
Perhepäivähoito
Avoin varhaiskasvatus
Esiopetus
Esiopetusta täydentävä toiminta
Erho-perhekeskus
Erho-yksikön kesäajan toiminta
Oma tuotanto yhteensä
Päiväkotihoito ja esiopetus (ostopalvelut)
Kotihoidon tuki (avustukset)
Yksityisen hoidon tuki (avustukset)
Muut päivähoitopalvelut (avustukset)
Palvelusetelipäivähoito
Kotikuntakorvaukset
Muu tuotanto yhteensä
Yhteensä
Yhteensä
82 285
2 367
1 558
9 099
4 837
457
220
100 823
3 719
13 451
3 500
14
1 818
264
22 766
123 589
PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA)
Varhaiskasvatus ja esiopetus
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP 2014
12 893
-116 277
-103 384
Alkuper.
TA 2015
13 345
-114 847
-101 502
Muutettu
TA 2015
13 345
-116 334
-102 989
euroa katetaan kasvattamalla vuoden 2016
talousarvion alijäämää. (KV) Talousarviossa on varauduttu mahdollisuuteen toteuttaa esiopetuksessa olevan lapsen hoito
maksullisena kerhotoimintana.
Päivähoidon ryhmäkokoja ei kasvateta
mahdollisen varhaiskasvatuslain mahdollistamalla tavalla. Päätöksen aiheuttamat
lisäkustannukset 1 miljoona euroa katetaan kasvattamalla vuoden 2016 talousarvion alijäämää. (KV)
Vuonna 2016 uusia kustannuslaskennallisia päivähoitopaikkoja saadaan yhteensä
369. Uusia päivähoitopaikkoja saadaan,
kun vuoden vaihteessa valmistuvat Takahuhdin päiväkoti, Veisun päiväkoti ja
Metsäniityn päiväkodin laajennus. Lisäksi
elokuussa 2016 valmistuu uusi Vehmaisten päiväkoti koulun yhteyteen. Talouden
sopeuttamistoimenpiteenä
luovutaan
varhaiskasvatukseen soveltumattomista
tiloista lakkauttamalla pieniä yksiköitä.
Kustannuslaskennallisten paikkojen palvelutilauksen nettolisäys omalta tuotannolta
on 294.
Vuoden 2015 syksyllä esiopetuksen jälkeinen toiminta muuttui niin, että joissakin yksiköissä esiopetuksen jälkeinen
hoito toteutettiin koululaisten aamu- ja
iltapäivätoimintamallin mukaisesti. Mikäli
lainsäädäntö ei mahdollista kunnille esiopetuksessa olevan hoidon järjestämistä
maksullisena kerhotoimintana, jatketaan
kehittämistyötä vuonna 2015 saatujen kokemusten pohjalta.
Palvelusetelipäivähoito laajeni vuoden
2015 syksyllä kahdella uudella palvelusetelipäivähoitoyksiköllä. Palvelusetelimallilla
tuotettu päivähoito laajenee myös vuonna 2016. Uusi 90-paikkainen palvelusetelipäiväkoti aloittaa vuoden 2016 syksyllä.
Lisäksi suunnitellaan uusia palvelusetelipäiväkoteja myös vuodelle 2017.
Yksityisen hoidon kunnallinen lisä pidetään vuoden 2015 tasolla.
TA 2016
14 311
-123 589
-109 278
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
55
Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen
Perusopetus
Perusopetuslain mukaan kunnan tehtävä
on järjestää sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille maksutonta perusopetusta. Perusopetusta järjestetään Tampereella
suomen ja ruotsin kielen lisäksi englannin,
ranskan ja saksan kielellä. Peruskoulun
päättäneille nuorille, jotka eivät ole sijoittuneet toisen asteen koulutukseen, on
tarjolla lisäopetusta ja maahanmuuttajille
perusopetukseen valmistavaa opetusta.
Perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään ensimmäisen
ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille.
Lasten ja nuorten kasvun tukemisen
ydinprosessiin on keskitetty myös toisen
asteen opiskelijahuoltoon kohdistettavat
määrärahat. Opiskelijahuolto on sijoitettu
siirtymävaiheessa perusopetuksen palvelukokonaisuuteen.
Opiskelijahuollon
osalta laaditaan erillinen sopimus toisen
asteen koulutuspalvelujen kanssa.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Kaupungin peruskouluissa on oppilaita lukuvuoden 2015–2016 alussa 15 441, kasvua
edelliseen lukuvuoteen on 359 oppilasta.
SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA)
Perusopetus
Yhteensä
Perusopetus
Sairaalaopetus
Lisäopetus
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta
Maahanmuuttajien valmistava opetus
Toisen asteen opiskelijahuolto
Oma tuotanto yhteensä
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta (avustukset)
Muut perusopetuksen palvelut (avustukset)
Kotikuntakorvaukset
Opiskelijahuolto (ostopalvelut ja avustukset)
Muu tuotanto yhteensä
Yhteensä
133 378
551
621
3 289
1 368
907
140 114
894
166
11 839
195
13 094
153 208
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan
osallistuu yhteensä 2460 oppilasta. Kaupunki tuottaa palveluista 58 %.
Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden
2016 talousarvioesitykseen ei sisälly enää
erityisavustusta peruskoulun opetusryhmien pienentämiseen, jonka vaikutuksesta
perusopetuksen keskimääräinen ryhmäkoko kasvaa Tampereella 0,5 oppilaalla syyslukukaudella 2016. Talouden sopeuttamistoimenpiteiden johdosta koulukuljetuksia
tehostetaan, mikä edellyttää kuljetusperusteiden tarkistamista.
Palvelutilauksesta on vähennetty opetus- ja kulttuuriministeriön laadun kehittämiseen saadut avustukset, jotka kohdennetaan vuodesta 2016 alkaen suoraan
varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen
tuotantoalueelle.
Lukuvuoden 2016–2017 alkaessa otetaan
käyttöön Vehmaisten uusi koulurakennus.
Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön asteittain vuonna 2016. Uusi suunnitelma sisältää muutoksia mm. kielten opetukseen. Kustannusvaikutuksia ei ole voitu
vielä arvioida.
PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA)
Perusopetus
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
56
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
TP 2014
8 765
-152 168
-143 403
Alkuper.
TA 2015
6 800
-150 205
-143 405
Muutettu
TA 2015
9 379
-152 183
-142 804
TA 2016
5 941
-153 208
-147 267
Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen
Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut
Neuvola- ja terveydenhuoltopalveluista
säädetään
terveydenhuoltolaissa,
jota sovelletaan kansanterveyslain ja
erikoissairaanhoitolain
määrittelemiin
terveydenhuollon rakenteisiin. Palvelujen
tavoitteena on osaltaan edistää ja ylläpitää
hyvinvointia, ehkäistä väestöryhmien välisten terveyserojen syntymistä sekä antaa
palveluja yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti
ja asiakaskeskeisesti. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat hyvinvointineuvolapalvelut,
koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, lasten
ja nuorten suun terveydenhuolto sekä keskitetyt lasten ja nuorten terveyspalvelut.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Vuonna 2016 kehittämisen painopisteitä
ovat edelleen hyvinvointineuvolatoimintamallin laajentaminen ja siihen kuuluvan
lapsiperheiden tiimipalvelu Keinun käytön tehostaminen, työnjaon ja yhteisen
toiminnan kehittäminen perhepalvelujen,
erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun
kanssa, uusien sähköisten palvelujen käytön laajentaminen sekä nuorten palvelujen
kehittäminen.
Hyvinvointineuvolatoiminnan laajentamista jatketaan edelleen siten, että vuoden
2016 lopussa se kattaa vähintään 96 prosenttia äitiys- ja lastenneuvoloista. Talousarviossa on huomioitu isyyslain mukaisen
isyyden tunnustamisen vastaanottamisen
tuleminen osaksi perusneuvolatyötä.
Opiskelijoiden perusterveydenhuollon
palveluja vahvistetaan lisäämällä opiskeluterveydenhuollon palveluihin lääkäri ja
psykologi. Lisäyksellä nostetaan hoidon
saatavuus myös opiskelijoiden osalta hoitotakuun edellyttämälle tasolle sekä mahdollistetaan nykyistä paremmin myös ennaltaehkäisevän toiminnan toteuttaminen
opiskeluterveydenhuollossa.
Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut
tilataan yliopisto-opiskelijoiden palveluja
lukuun ottamatta kaupungin omalta palvelutuotannolta. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö (YTHS) saa Tampereen kaupungilta pysyväisavustusta toimintaansa.
SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA)
Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut
Yhteensä
Hyvinvointineuvolapalvelut
Keskitetyt lasten ja nuorten terveyspalvelut
Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
Lasten ja nuorten suun terveydenhuolto
Oriveden palvelut
Oma tuotanto yhteensä
Opiskeluterveydenhuolto (avustus YTHS)
Muu tuotanto yhteensä
Yhteensä
7 042
5 153
6 241
5 901
856
25 193
635
635
25 828
PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA)
Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP 2014
929
-25 324
-24 395
Alkuper.
TA 2015
1 281
-25 425
-24 144
Muutettu
TA 2015
1 280
-25 436
-24 156
TA 2016
1 049
-25 828
-24 779
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
57
Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen
Psykososiaalisen tuen palvelut
Psykososiaalisen tuen palveluissa toimintaa säätelevät erityisesti sosiaalihuoltolaki
ja lastensuojelulaki. Palvelujen tavoitteena
on tukea lapsia, nuoria ja heidän perheitään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ongelmien ilmetessä, ja tarvittaessa turvata lapsen tilanne viimesijaisin keinoin.
Toimintaan sisältyy tuen ja hoidon antamista sekä viranomaistoimintaa. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat omasta palvelutuotannosta perhepalvelut, lastensuojelun
avohuollon palvelut sekä lastensuojelun
sijaishuollon palvelut. Lastensuojelun sijaishuollon, omaishoidon tuen asiakkaiden
lyhytaikaishoidon sekä nuorten tuetun
asumisen palvelut ostetaan pääsääntöisesti yksityisiltä palveluntuottajilta ja järjestöiltä. Nuorten päihdehuollon palvelut
ostetaan kokonaisuudessaan kolmannelta
sektorilta.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteitä tarvitsevien lapsiperheiden määrä
on pysynyt viime vuodet samansuuruisena. Sijaishuollossa olleiden lasten määrä
suhteutettuna tamperelaisten alaikäisten
lasten määrään laski vuosien 2009–2013
välisen ajan. Vuonna 2014 tamperelaisista
0–17-vuotiaista lapsista 1,65 % oli sijoitettu kodin ulkopuolelle (2013 1,64 %). Kaupunkistrategian mukaisesti tavoitteena on
edelleen siirtää painopistettä sijaishuollosta avohuoltoon ja sijaishuollossa laitoshoidosta perhehoitoon. Vuoden 2016 sijaishuollon vuorokausista 63 % tavoitellaan
toteutuvan perhehoidossa. Omaishoidontuen asiakasmäärä on lisääntynyt merkittävästi vuosien 2014–2015 aikana.
Perhepalveluissa vahvistetaan tukihenkilötoimintaa sekä vertaisryhmätoiminnan
järjestämistä erityisesti murrosikäisten
lasten perheiden tarpeisiin. Perheneuvolassa jatketaan ohjauksen sekä tutkimus-
SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA)
Psykososiaalisen tuen palvelut
Yhteensä
Perhepalvelut
Lastensuojelun avohuollon palvelut
Lastensuojelun sijaishuollon palvelut
Muut palvelut
Oriveden palvelut
Oma tuotanto yhteensä
Omaishoidontuki
Lastensuojelun avohoito (avustus)
Lastensuojelun kuntoutus ja hoito
Nuorten päihdehuolto
Tuetun asumisen palvelut
Toiminta-avustukset
Muut palvelut
Oriveden palvelut
Muu tuotanto yhteensä
Yhteensä
11 966
11 960
6 261
30
984
31 201
4 052
1 023
22 419
287
366
44
235
1 644
30 070
61 271
PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA)
Psykososiaalisen tuen palvelut
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
58
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
TP 2014
3 612
-64 493
-60 880
Alkuper.
TA 2015
4 761
-59 923
-55 162
Muutettu
TA 2015
4 762
-59 912
-55 150
ja hoitotyön käytänteiden kehittämistä
palvelujen saatavuuden parantamiseksi
ja hoitotakuun toteuttamiseksi lastenpsykiatrisessa työssä. Sosiaalihuoltolain
mukaisen lapsiperheiden kotipalvelun lisäämiseksi valmistellaan puolestaan palvelusetelin käyttöön ottoa vuoden 2016
alusta. Perhepalveluihin lisätään myös
sosiaalityöntekijä toteuttamaan ja kehittämään terveydenhuollon kanssa tehtävää
yhteistä palvelutarpeen arviointia sekä
perheiden palveluohjausta. Uuden toiminnan tavoite on vastata sosiaalihuoltolain
mukaisesti niiden erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tarpeisiin, jotka
eivät saa palveluita kehitysvammalain tai
muun erityislain perusteella merkittävistä
tarpeista huolimatta.
Vuonna 2014 aloitettua, ja kuluvana
vuonna kolme joukkuetta kattavaa Icehearts-toimintaa laajennetaan yhdellä
joukkueella. Talousarviossa on varauduttu mahdollisuuteen osallistua vuodesta
2016 alkaen Voimaperheet- toimintamallin
implementointihankkeeseen.
Tampereen kaupungissa tehtävän lähisuhdeväkivaltatyön
koordinoimiseksi
käynnistetään vuoden kestävä pilotti, jota
toteuttamaan lisätään sosiaalipäivystykseen kaksi työntekijää ikilan, tetolan ja
lanulan yhteisellä tilauksella. Tehostetun
perhetyön palveluihin haetaan puolestaan
lisää joustavuutta siirtämällä intensiivisen
perhetyön ostopalvelurahat tuotannon
budjettiin alihankintaoikeuksin.
Psykososiaalisen tuen palveluista hieman yli puolet tilataan kaupungin omalta tuotannolta. Omaa palvelutuotantoa
täydennetään ulkopuolisilla ostoilla ja
avustuksilla. Lastensuojelun sijaishuollon,
omaishoidontuen asiakkaiden lyhytaikaishoidon sekä nuorten tuetun asumisen palvelut ostetaan pääsääntöisesti yksityisiltä
palveluntuottajilta ja järjestöiltä. Nuorten
päihdehuollon palvelut ostetaan kokonaisuudessaan kolmannelta sektorilta.
TA 2016
4 505
-61 271
-56 766
Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen
Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut
Lasten ja nuorten kulttuuri- ja vapaa-ajan
palvelujen kokonaisuus jakautuu nuorisopalveluihin ja lasten kulttuuripalveluihin.
Asiakasryhmiä ovat tamperelaiset ja Tampereella vierailevat lapset ja nuoret sekä
heidän perheensä, päiväkoti-, koulu- ja
vapaa-ajan ryhmät sekä paikalliset ja alueelliset yhteisöt ja järjestöt.
Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluissa korostuu yhteistyö kaupungin ulkopuolisten palvelun tuottajien kanssa. Palveluja
tuottavat kaupungin ohella kolmannen
sektorin toimijat ja yksityiset yritykset ja
yhteisöt. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja
tuotetaan myös kuntien välisenä yhteistyönä. Lastenkulttuurin tapahtumista, esityksistä ja työpajoista noin 95 % ostetaan
kaupungin ulkopuolisilta palveluntuottajilta.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Kaupunkistrategian ennaltaehkäisevänä
tavoitteena on muun muassa, että mahdollisuuksia liikkumiseen, kulttuuri- ja luontokokemuksiin vahvistetaan. Kulttuuri- ja
vapaa-aikapalveluilla turvataan lapsille ja
nuorille tasapuoliset mahdollisuudet harrastustoimintaan ja osallistumiseen.
Nuorisopalveluihin sisältyy harrastustoiminnan ja nuorten omaehtoisen toiminnan
tukeminen, kasvatuksellinen ohjaustoiminta (sisältäen mm. nuorisotalotoiminnan) sekä sosiaalinen vahvistaminen (mm.
erityisnuorisotyön ja kohdennettu koulutyö). Yhteistyötä yläkoulujen kanssa tiivistetään. Lisäksi myönnetään toiminta-avustuksia kolmannen sektorin nuorisotyöhön,
nuorten harrastus- ja yhteiskunnalliseen
toimintaan. Lastenkulttuurikeskus Rulla
toimii Finlaysonin alueella yksityisissä tiloissa, joista on tarkoituksenmukaista luopua muiden kaupungin toimintojen siellä
päätyttyä. Suunnittelua Vanhan kirjastotalon muuttamiseksi kulttuurikeskukseksi
jatketaan ja Rullan muuttoa sinne valmistellaan syksylle 2016.
Lastenkulttuuripalveluihin sisältyy erilaisia tapahtumia kaupungin omissa toimipisteissä sekä Lastenkulttuurikeskus
Rullan näyttely- ja tapahtumatoiminta.
Moniammatilliseen kulttuurikasvatukseen
sisältyy Taidekaari-toiminta kouluissa sekä
ohjatut päiväkoti- ja kouluryhmäkierrokset
Rullassa. Pirkanmaan Taikalamppu (Tampere ja Lempäälä yhdessä) koordinoi valtakunnallista opetus- ja kulttuuriministeriön
lastenkulttuurin Taikalamppu-verkostoa.
Lastenkulttuuritoiminnan tavoitteena on
lisätä lastenkulttuurin näkyvyyttä ja vaikuttavuutta sekä kehittää sisältöjä.
SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA)
Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut
Yhteensä
Harrastaminen ja omaehtoisen toiminnan vahvistaminen
Kasvatuksellinen ohjaustoiminta
Sosiaalinen vahvistaminen
Lastenkulttuuripalvelut perheille
Moniammatillinen kulttuurikasvatus
Muut palvelut
Oma tuotanto yhteensä
Vapaa-ajan palvelut (avustukset)
Nuorisopalvelut
Muu tuotanto yhteensä
Yhteensä
1 920
2 163
419
272
554
5
5 333
268
171
439
5 772
PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA)
Kulttuuri ja vapaa-ajan palvelut
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP 2014
0
-6 104
-6 104
Alkuper.
TA 2015
0
-5 763
-5 763
Muutettu
TA 2015
0
-5 792
-5 792
TA 2016
0
-5 772
-5 772
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
59
Tilaajaosa - Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen
Tilaajaosa - Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen
Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen
Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen
ydinprosessin palvelukokonaisuudet ovat
ammatillinen koulutus, lukiokoulutus sekä
elinkeino- ja työllisyyspalvelut.
Osaamis- ja elinkeinopalveluilla edistetään kaupungin vetovoimaa ja elinvoimaisuutta. Tehtävänä on turvata osaavan
työvoiman saatavuus, tarjota laadukasta
koulutusta sekä tukea alueen elinkeinoelämän menestystä ja uudistumista.
Tampereen kaupunki toimii ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjänä. Ammatillinen koulutus tilataan
Tampereen kaupungin toisen asteen koulutukseen kuuluvalta Tampereen seudun
ammattiopistolta (Tredu). Lukiokoulutus
tilataan kaupungin toisen asteen koulutuksen lukiokoulutukselta.
Tampereen kaupungin elinkeinopolitiikan ohjauksesta vastaa konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmä. Operatiivisen
elinkeinopolitiikan toteuttamisesta ja palveluiden tilaamisesta päättää osaamis- ja
elinkeinolautakunta. Elinkeino- ja matkailupalvelut tilataan Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea
Oy:ltä. Työllisyydenhoidon palvelut tilataan pääosin kaupungin Työllisyydenhoidon palveluyksiköltä (TYPA).
Toimintaympäristön muutokset
Suomen talouden kehityksen ennustetaan
jatkuvan heikkona vuonna 2016. Talou-
den pitkittyneet vaikeudet näkyvät Tampereella ja Pirkanmaalla muun muassa
ICT- ja muiden alojen voimakkaan rakennemuutoksen jatkumisena. Alueen korkea osaaminen on kyettävä muuntamaan
innovaatioiksi ja kasvuksi. Kaupunki edistää osaltaan yritysten toimintaympäristön
kehittymistä ja uusien työpaikkojen syntymistä sekä tukee rakennemuutostilanteiden hoitoa.
Työmarkkinoiden tilanne on vaikea.
Irtisanomiset ja työttömyysjaksojen pitkittyminen uhkaavat nostaa työttömyyttä
edelleen. Lakisääteisen työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP)
toiminta alkaa. TE-toimiston arvion mukaan lähes 5000 tamperelaista työtöntä
on yhteispalvelun tarpeessa, ja paine kaupungin järjestämiin palveluihin kasvaa.
Samaan aikaan valtiontalouden säästöt
supistavat TE-hallinnon resursseja.
Sipilän hallitusohjelman tavoitteena on
vahvistaa elinkeinoelämän ja yrittäjyyden
edellytyksiä ja kannustaa työn vastaanottamiseen. Toimintatapoja halutaan uudistaa digitalisaatiolla ja kokeilukulttuurilla.
Työvoimapalveluiden siirtoa vaikeimmin
työllistyvien osalta resursseineen kuntien
vastuulle selvitetään.
Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen tulevaisuuden työmarkkinoille
ja uusiin osaamistarpeisiin vastaaminen
edellyttää koulutustarpeen ennakointia
Ydinprosessin toiminnan tavoitteet
Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen
Tuloslaskelma (1 000 euroa)
Toimintatulot
Tuet ja avustukset
Toimintatulot yhteensä
Toimintamenot
Henkilöstömenot
Palkat ja palkkiot
Henkilösivumenot
Eläkemenot
Muut henkilösivumenot
Palvelujen ostot
Avustukset
Vuokramenot
Muut toimintamenot
Toimintamenot yhteensä
Toimintakate
Tilikauden tulos
60
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
ja toimenpiteitä kaikilla koulutustasoilla.
Hallitusohjelman mukaan sitoudutaan 190
milj. euron säästötasoon ammatillisessa
koulutuksessa vuodesta 2017 alkaen. Rahoitusta leikataan jo toteutettavien leikkausten lisäksi lähivuosina arviolta 8-10
prosentilla. Lisäksi tavoitellaan merkittävimpiä pidemmän aikavälin rakenteellisia
säästöjä reformistisilla uudistuksilla.
Lukiokoulutukseen kohdistuu tulevina
vuosina paljon muutospaineita, kuten tuntijakouudistus sekä sähköisten ylioppilaskirjoitusten käyttöön otto. Toisen asteen
koulutukseen tulevien 16-18 -vuotiaiden
nuorten määrän ennustetaan kasvavan
seudulla tasaisesti. Heitä voi olla kaupunkiseudulla vuonna 2025 jopa 3000 enemmän kuin nyt (+20 %). Lukiokoulutuksen
suosio ja talouden tasapainottamisen
haasteet edellyttävät myös Tampereen ja
Tampereen seudun lukioiden konkreettisten yhteistyömahdollisuuksien kehittämistä.
Toisen asteen koulutuksen hallintomallista on tekeillä selvitys, jonka johtopäätösten täytäntöönpanosta päätetään vuoden 2016 aikana.
Korkeakoulujen Tampere3 -hanke on
tamperelaisen osaamisjärjestelmän ja
aluetalouden tulevaisuuden kannalta
keskeisin hanke, jota kaupunki edistää
edunvalvonnassaan ja muilla tarpeellisilla
tavoilla.
TP 2014
998
998
Alkuper.
TA 2015
Muutettu
TA 2015
TA 2016
460
460
460
460
460
460
-139 709
-28 920
-137 887
-28 935
-72
-835
-167 729
-167 269
-167 269
-134 276
-32 465
-73
-890
-167 704
-167 244
-167 244
-31
-1
-140 862
-744
-15
-145
-141 798
-140 801
-140 801
-1 655
-170 284
-169 824
-169 824
Ydinprosessin toiminnan tavoitteet kohdistuvat kaupunkistrategian ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen sekä
elinvoima ja kilpailukyky -näkökulmien
toteuttamiseen. Työllistymistä edistävien
palvelujen sujuvuutta ja vaikuttavuutta
parannetaan toimintamallia uudistamalla.
Yhdessä elinkeinoelämän ja tutkimus- ja
koulutuslaitosten kanssa vahvistetaan yritysten toimintaympäristöä kehittämällä
innovaatioympäristöjä sekä edistämällä
älykkään liikenteen kehittymistä ja avoimen datan hyödyntämistä. Kaupungin
osaamisjärjestelmää vahvistetaan edistämällä Tampere3 -hankkeen toteutumista.
Tilaajaosa - Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen
Ammatillinen koulutus
Ammatillinen koulutus on ammatillista
perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta, jonka tavoitteena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää,
vastata työelämän osaamistarpeisiin sekä
edistää työllisyyttä.
Ammatillista koulutusta tilataan Tampereen seudun ammattiopistolta (Tredu),
jota ylläpitää Tampereen kaupunki. Tredu
tarjoaa koulutusta seitsemällä koulutusalalla. Lisäksi tilataan ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta.
Tredu tarjoaa myös oppisopimuskoulutusta, jonka toteuttamisesta on voimassa
yhteistyösopimus.
Aikuiskoulutuksena
tarjotaan ammatillista peruskoulutusta, lisäkoulutusta sekä maksullisena palvelutoimintana järjestettävää koulutusta, kuten
työvoimakoulutusta. Maksullinen palvelutoiminta ei sisälly tilaajan talousarvioon,
vaan se toteutetaan nettobudjetoidun taseyksikön puitteissa.
Tredu toimii 19 toimipisteessä yhdeksällä paikkakunnalla: Ikaalisissa, Kangasalla,
Lempäälässä, Nokialla, Orivedellä, Pirkkalassa, Tampereella, Virroilla ja Ylöjärvellä.
Oppilaitoksen palvelutarjonnasta ja pal-
veluverkosta päättää viiden muun kunnan
edustajilla täydennetty osaamis- ja elinkeinolautakunta.
Toiminnan painopisteet ja
keskeiset muutokset
Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen
mukaisesti Tampereen kaupungin ammatillisen peruskoulutuksen kokonaisopiskelijamäärä voi olla vuonna 2016 enintään 8
110 (+70 vuoteen 2015 verrattuna) opiskelijaa. Tavoitteena on edellytysten mukaisen opiskelupaikan tarjoaminen kaikille
peruskoulunsa päättäville, keskeyttämisen
vähentäminen, opintojen läpäisyn parantaminen ja työllistymisen edesauttaminen.
Ammatillisen peruskoulutuksen uudet tutkinnon perusteet tulivat voimaan
1.8.2015. Uusissa tutkinnon perusteissa
korostetaan osaamista ja työelämälähtöisyyttä sekä opiskelijoiden yksilöllisiä ja
joustavia opintopolkuja. Tutkinnon laajuus määritellään opintoviikkojen sijaan
osaamispisteillä. Ammatillisen koulutuksen tutkinnot uudistuvat niin, että niiden
tavoitteet ja sisältö vastaavat aiempaa
paremmin työelämän vaatimuksia. Amma-
SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA)
Ammatillinen koulutus
Yhteensä
Ammatillinen peruskoulutus *
Aikuisten ammatillinen lisäkoulutus *
Oppisopimuskoulutus *
Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus *
Pakolaisten kotouttava toiminta (laskennallinen korvaus)
Nuorten hyvinvoinnin edistäminen
Oma tuotanto yhteensä
Yhteensä
80 127
3 200
9 687
211
376
457
94 058
94 058
tillisessa koulutuksessa on kehitetty myös
yhdistelmätutkintoja. Kahden perustutkinnon samanaikainen suorittaminen on räätälöity joustavasti vastaamaan työelämän
osaamistarpeisiin. Tärkeä koulutusväylä
on ammatti- ja ylioppilastutkintoon johtava yhdistelmätutkintokoulutus (ns. ammattilukiokoulutustoiminta), johon osallistuu vuosittain noin 650 opiskelijaa.
Koulutustarpeen määrällinen ja laadullinen ennakointi on koulutuksen järjestäjän
tehtävä. Tilaaja ja tuotanto tekevät yhteistyötä työelämän ja muiden koulutuksen
järjestäjien kanssa. Ammatillisessa koulutuksessa osaamistarpeiden muutoksiin
vastaaminen edellyttää voimakkaampaa
panostamista kehittämishankkeisiin. Tredu
osallistuu aktiivisesti koulutusviennin kehittämiseen erityisesti idän suuntaan.
Koulutuksen uudelleen suuntaamiseksi
kiristyvässä taloustilanteessa ammatillisen
koulutuksen palveluverkon tarkoituksenmukaisuus ja oikea mitoitus ovat tärkeitä.
Suunnittelua sekä toteutusta jatketaan
palveluverkkosuunnitelman mukaisesti.
Sosiaali- ja terveysalan koulutus siirtyy peruskorjattavaan Santalahdentien toimipisteeseen vuoden 2016 loppuun mennessä.
Lempäälän toimipisteessä käynnistyy uudisrakentaminen yhteistyössä Lempäälän
kunnan lukion kanssa. Peruskorjaus- ja
laajennustyö alkaa vuoden 2015 syksyllä
ja tilat valmistuvat asteittain kesällä 2017.
Pirkkalan toimipisteessä käynnistyy uudisrakentaminen vuoden 2015 lopulla ja
lentokoneasentajakoulutus siirtyy kokonaisuudessaan Tampere-Pirkkalan lentokentän välittömään läheisyyteen kesällä
2017. Rakennuksen toiseksi käyttäjäksi
tulee yksityinen lentäjäkoulutusta antavaa
yritys.
*Yksikköhinta- ja valtionosuusrahoituksella rahoitettava koulutus
PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA)
Ammatillinen koulutus
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP 2014
998
-100 392
-99 394
Alkuper.
TA 2015
430
-100 158
-99 728
Muutettu
TA 2015
430
-97 603
-97 173
TA 2016
376
-94 058
-93 682
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
61
Tilaajaosa - Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen
Lukiokoulutus
Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea
opiskelijoiden kasvamista tasapainoisiksi
ja sivistyneiksi yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa heille valmiudet jatko-opintoihin,
työelämään ja itsensä kehittämiseen.
Tampereen kaupungin järjestämää
lukiokoulutusta tarjotaan vuonna 2016
kuudessa päivälukiossa ja yhdessä aikuislukiossa. Opetus- ja kulttuuriministeriön
antamia erityistehtäviä kaupungin lukioilla
on kuvataiteessa, liikunnassa, viestinnässä
ja IB-koulutuksessa. Omina opetussuunnitelmallisina painotuksina ovat musiikki ja
musiikkiteatteri, matematiikka ja tekniikka, luonnontieteet sekä Eurooppa-linja.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Perusopetuksen päättäneiden nuorten
sijoittumisen turvaamiseksi kaupungin
lukioihin on lisätty 30 aloituspaikkaa syksystä 2015 alkaen. Lukiokoulutuksen suosio ammatilliseen koulutukseen verrattuna
on kasvanut, ja vuoden 2015 yhteishaussa
noin 58 prosenttia perusopetuksen päättäneistä hakeutui lukiokoulutukseen. Ikäluokan kasvu ja lukiokoulutuksen suosio lisää
painetta nostaa kaupungin lukiokoulutuksen aloituspaikkamäärää maltillisesti myös
jatkossa.
SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA)
Lukiokoulutus
Yhteensä
Nuorten lukiokoulutus
Aikuislukiokoulutus
Aikuisten maahanmuuttajien perusopetus
Lukiokoulutukseen valmistava koulutus
Lukiostartti
Pakolaisten kotouttava toiminta (laskennallinen korvaus)
Oma tuotanto yhteensä
Yhteensä
23 369
2 044
285
197
30
84
26 009
26 009
Lukiokoulutuksen toimintaa on viime
vuosina jouduttu sopeuttamaan niukkoihin resursseihin. Kurssitarjonnan karsiminen ja opetusryhmien kasvattaminen on
vaikuttanut palvelutasoon heikentävästi.
Lukioverkkoa kehittämällä on toisaalta
luotu profiloituneet lukiot ja modernit oppimisympäristöt.
Syksyllä 2016 toteutetaan ensimmäiset
sähköiset ylioppilaskirjoitukset (saksan,
maantieteen ja filosofian kokeet). Tampereen kaupunkiseudun lukiokoulutuksen
järjestäjät valmistelevat yhteistyössä uusien valtakunnallisten perusteiden mukaista
opetussuunnitelmaa, joka otetaan käyttöön 1.8.2016.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanoa ja toteuttamista jatketaan
yhteistyössä lasten ja nuorten palveluiden
ydinprosessin sekä yhteistoiminta-alueen
kuntien kanssa. Lukiokoulutuksen psykologi-kuraattoripalveluiden tilaaminen
siirretään lasten ja nuorten palveluiden
lautakunnalle.
PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA)
Lukiokoulutus
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
62
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
TP 2014
0
-26 490
-26 490
Alkuper.
TA 2015
30
-26 175
-26 145
Muutettu
TA 2015
30
-26 195
-26 165
TA 2016
84
-26 009
-25 925
Tilaajaosa - Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen
Elinkeino- ja työllisyyspalvelut
Palvelukokonaisuus sisältää elinkeino- ja
matkailupalvelut, kaupungin järjestämät
työllisyydenhoidon palvelut, työmarkkinatuen kuntaosuuden, tutkimuksen
ja korkeakouluopetuksen kehittämisen,
kesäyliopistotoiminnan tuen sekä muita
osaamisen ja elinkeinojen edistämiseen
tähtääviä palveluita.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Elinkeino- ja matkailupalveluiden painopisteitä ovat matkailijoiden ja investointien houkuttelu, toimivat innovaatio- ja
yrityspalvelut sekä teollisuuden uudistumisen ja kilpailukyvyn tukeminen. Älykkään liikenteen kehittymistä ja avoimen
datan hyödyntämistä edistetään, ja lentoyhteyksiä kehitetään AiRRport-konseptia
hyödyntäen. Uusia toimintamalleja kokeillaan alueen osaajapotentiaalin kanavoimiseksi uuden työn ja kasvun luomiseen.
Matkailumarkkinoinnin tehostamista selvitetään.
Kuntien vastuu pitkään työttömänä
olleiden palveluista kasvaa. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun
(TYP) tarkoituksena on sovittaa yhteen
kuntien, TE-toimiston ja Kelan palvelut
pitkään työttömänä olleille. Kuntien osalta lainsäädännössä painottuu sosiaali- ja
terveyspalveluiden koordinointi asiakkaille, mutta Tampereella tarjotaan asiakkaille myös muita työhön ja koulutukseen
pääsyä edistäviä palveluita. TYP-verkosto
toimii Tampereen kaupunkiseudulla kahdeksan kunnan alueella. Kaupungin työllistymistä edistävien palvelujen toimintamallia uudistetaan vaiheittain vuosina
2016 ja 2017. Talousarvio sisältää pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteisiin
tarkoitetun panostuksen sekä varautumisen työmarkkinatuen kuntaosuuden maltilliseen kasvuun.
Talousarviossa on määräraha nuorisotakuun toteuttamista varten. Nuorten palveluja koordinoidaan moniammatillisen ja
yhteisvastuullisen työotteen varmistamiseksi.
Osallistutaan yhdessä seudun kuntien
kanssa Tredean toteuttaman kolmivuotisen lentoliikenteen kehittämishankkeen
rahoittamiseen.
Korkeakoulujen Tampere3-hanke on
tamperelaisen osaamisjärjestelmän ja
aluetalouden tulevaisuuden kannalta
keskeisin hanke, jota kaupunki edistää
edunvalvonnassaan ja muilla tarpeellisilla
tavoilla. Tampere edistää korkeakouluopetuksen ja tutkimuksen kehittämistä myös
rahoittamalla osin tai kokonaan erikseen
sovittuja professuureja ja hankkeita, jotka
vahvistavat alueellista osaamista ja kehittävät oppilaitosten kilpailukykyä.
SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA)
Elinkeino- ja työllisyyspalvelut
Yhteensä
Työllisyydenhoidon palvelut
Oma tuotanto yhteensä
Elinkeino- ja matkailupalvelut
Maaseutupalvelut
Tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen kehittäminen
Oppimisympäristöjen kehittäminen
Kesäyliopistotoiminta
Avustukset
Työllisyydenhoidon palvelut
Työmarkkinatuen kuntaosuus
Muut palvelut
Muu tuotanto yhteensä
Yhteensä
11 134
11 134
3 004
36
263
35
125
802
668
31 348
222
36 503
47 637
PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA)
Elinkeino- ja työllisyyspalvelut
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP 2014
0
-14 917
-14 917
Alkuper.
TA 2015
0
-43 951
-43 951
Muutettu
TA 2015
0
-43 931
-43 931
TA 2016
0
-47 637
-47 637
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
63
Tilaajaosa - Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen
Tilaajaosa - Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen
Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen
Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen
ydinprosessi koostuu neljästä palvelukokonaisuudesta, jotka ovat harrastamisen
ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen
palvelut, kulttuuripääomapalvelut, kulttuuri- ja liikuntakasvatuspalvelut sekä
kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut.
Ydinprosessin tavoitteena on tarjota sivistystä ja elämänlaatua edistävät hyvinvointipalvelut, kannustaa kuntalaisia
aktiiviseen ja monipuoliseen harrastus- ja
vapaa-aikatoimintaan, säilyttää Tampereen kaupunki vetovoimaisena asuinpaikkakuntana sekä kehittää korkeatasoisia
kulttuuri- ja liikuntapalveluja.
Kunnan tehtäväksi on lailla säädetty kirjasto- ja kulttuuripalvelujen sekä taiteen
perusopetuksen järjestäminen. Lisäksi
kunnan tehtävä on yleisten edellytysten
luominen liikunnalle. Kunta voi järjestää
museo- ja vapaan sivistystyön palveluja.
Opetusministeriön nimeämillä maakuntakirjastoilla ja -museoilla sekä aluetaidemuseoilla on lakisääteisiä tehtäviä, joita
Tampereella toteuttavat kaupunginkirjasto
sekä Tampereen museot.
Palvelut hankitaan tulevaisuudessakin
pääosin kaupungin omalta tuotannolta.
Hankintoja yksityisiltä palveluntuottajilta
tullaan kuitenkin lisäämään. Erityisesti uusien palvelujen osalta selvitetään aina yksityinen palvelutarjonta ennen lopullisten
hankintalinjausten tekemistä.
Vuodesta 2013 alkaen Tampereen kaupunki on järjestänyt kansalaisopistopalvelut myös Ylöjärvelle. Kaupunkien välisen
sopimuksen nojalla on perustettu Tampereen seudun työväenopisto. Ylöjärvi
maksaa Tampereelle osuutensa palvelujen
järjestämisestä aiheutuneista kustannuk-
64
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
sista. Ylöjärvi on nimennyt oman edustajansa Tampereen sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakuntaan, joka toimii
kansalaisopistoasioita käsitellessään yhteislautakuntana.
Taidelaitosten, festivaalien ja suurten
yleisötapahtumien sekä kulttuuriyhteisöjen avustaminen tulee säilymään palvelujen hankintatapana, koska siten voidaan
parhaiten varmistaa tarjonnan monipuolisuus. Toimijoiden kanssa, joiden kaupungilta saama vuosittainen toiminta-avustus
on merkittävä, käydään vuosittaiset neuvottelut toiminnasta ja sovitaan avustusten käytön periaatteista.
Toimintaympäristön muutokset
Kirjastopalvelujen käytössä on tapahtunut viime vuosina huomattavia muutoksia, jotka edellyttävät reagointia myös
kirjastojen toiminnassa. Kirjastojen rooli
aineiston lainaamisen paikkana on laajentunut ihmisten kohtaamisen, tapahtumien
ja omaehtoisen toiminnan paikaksi. Myös
teknologian mahdollistama kirjastojen
itsepalvelutoiminta lisääntyy, mikä voi
laajentaa esimerkiksi kirjastojen aukioloa
huomattavasti.
Erityisesti nuorten liikkumattomuus
on yhteiskunnallinen haaste, johon myös
kunnallisten liikuntapalvelujen on vastattava. Liikuntakulttuurin asteittainen
muutos urheiluseurassa liikkumisesta
omaehtoiseen, mm. nuorisokulttuurista
nousevaan liikuntaan on huomioitava kaupungin palvelu- ja olosuhdetarjonnassa.
Tämä koskee laajemminkin harrastamisen
tapoja, joiden muutokseen tulisi vastata
sekä olosuhteita että muita harrastamisen
tuen muotoja kehittämällä. Tulevaisuudes-
sa harrastusolosuhteiden luomisessa ja
ylläpidossa korostuu kumppanuus, jossa
kaupunki ja erilaiset yhteisöt toimivat yhdessä. Myös kaupungin sisäistä, poikkihallinnollista kumppanuutta on lisättävä.
Liikunnan edistäminen poikkihallinnollisena yhteistyönä on vuoden 2016 strateginen tavoite, jota toteutetaan muun muassa erillishankkeella.
Tapahtumien merkitys kaupungin elinvoiman ja asukkaiden hyvinvoinnin edistäjänä korostuu entisestään. Tapahtumatoiminnalla on huomattavia välittömiä ja
välillisiä vaikutuksia elinkeinoelämään sekä kaupunkikuvaan.
Yhdistysten ja yhteisöjen tukimuotoja
on arvioitava aiempaa enemmän vaikuttavuuden näkökulmasta. Rahallisen avustamisen lisäksi tulee pohtia, millä muilla
keinoilla harrastus- ja kansalaistoimintaa
tuetaan. Osana Tampere 2017 -toimintamallin uudistusprosessia selvitetään,
miten kaupungin ja kolmannen sektorin
toimijoiden välistä kumppanuutta voidaan
edistää.
Ydinprosessin toiminnan tavoitteet
Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen
ydinprosessille kohdistuu toiminnan tavoitteita, jotka toteuttavat kaupunkistrategian yhdessä tekemisen, ennaltaehkäisyn
ja hyvinvointierojen kaventamisen sekä
elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmia.
Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessin erityisenä tavoitteena
vuodelle 2016 on liikuntamahdollisuuksien monipuolistaminen. Tavoitetta toteutetaan liikuntapaikkoja parantamalla ja
aikuisten terveyttä edistävän liikunnan
hankkeella.
Tilaajaosa - Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen
Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen
Tuloslaskelma (1 000 euroa)
Toimintatulot
Myyntitulot
Maksutulot
Tuet ja avustukset
Vuokratulot
Muut toimintatulot
Toimintatulot yhteensä
Toimintamenot
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Vuokramenot
Muut toimintamenot
Toimintamenot yhteensä
Toimintakate
Rahoitustulot ja -menot
Tilikauden tulos
TP 2014
Alkuper.
TA 2015
Muutettu
TA 2015
TA 2016
256
525
105
22
10
918
250
450
102
0
0
802
250
450
102
0
0
802
250
450
91
0
0
791
-63 505
-43
-14 045
-2 768
-13
-80 375
-79 457
-0
-79 457
-63 232
-36
-14 055
-2 607
-139
-80 069
-79 267
0
-79 267
-64 032
-36
-13 887
-2 622
-139
-80 716
-79 914
0
-79 914
-64 115
-36
-14 093
-2 705
-107
-81 056
-80 265
0
-80 265
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
65
Tilaajaosa - Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen
Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut
Palvelukokonaisuus sisältää ne sivistys- ja
elämänlaatupalvelut, joiden tehtävänä on
edistää tai mahdollistaa kaupunkilaisten
aktiivista harrastustoimintaa. Palvelukokonaisuuden tavoitteena on tarjota tamperelaisille mahdollisuus itsensä toteuttamiseen ja erilaisiin yhteisöihin liittymiseen
vapaaehtoisesti omana vapaa-aikanaan.
Palvelukokonaisuuden asiakkaita ovat
kaikki tamperelaiset. Harrastamisen ja
omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen
palveluja hankitaan sekä kaupungin omalta tuotannolta että avustamalla erilaisia
harrastusyhteisöjä. Kaupunkilaisten harrastamista ja omaehtoista hyvinvoinnin
edistämistä tuetaan lisäksi erilaisin avustuksin.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Kirjastopalvelujen palvelutilaukseen kohdistetaan säästötoimenpiteitä, joiden
johdosta kirjastoaineiston saatavuus ja
mahdollisesti lähikirjastojen aukioloajat
heikkenevät hieman. Lähikirjastojen aukioloaikoja voidaan toisaalta myös laajentaa
lisäämällä itsepalvelutoimintoja, muun
muassa Koivistonkylässä. Kirjastopalvelujen kokonaisuutta tarkastellaan osana laajempaa palvelumallityötä.
Talouden tasapainottamiseksi liikuntapaikkamaksuja korotetaan uimahallimaksuja lukuun ottamatta noin 10 %. Koulujen
liikuntatilojen käytössä lisätään käyttäjien
omavalvontaa, mikä vähentää iltavalvonnan tarvetta. Sorsapuiston kentän tekojään
hankinta on viivästynyt markkinaoikeu-
SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA)
Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistäminen
Yhteensä
Avoimet kirjastopalvelut
Medialukutaitojen tukeminen
Harrastamisen tukeminen
Paikallisidentiteetin ja yhteisöllisyyden tukeminen
Jäähallipalvelut
Uimahallipalvelut
Uimahallipalvelut Pyynikki
Sisäliikuntapalvelut
Ulkoliikuntapalvelut
Liikunnan ohjauspalvelut
Liikunnan tukipalvelut
Vapaan sivistystyön palvelut
Kuvataiteen opetuspalvelut
Oma tuotanto/Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut
Ulkoliikuntapaikkojen kunnossapito/Tampereen Infra Liikelaitos
Oma tuotanto yhteensä
Avustukset
Uimahallipalvelut/Pyynikki (vuokrat)
Kulttuuritilat (Viikinsaari)
Muut palvelut
Muu tuotanto yhteensä
Yhteensä
10 102
388
128
227
4 893
4 580
432
7 536
5 194
425
350
3 027
472
37 754
857
38 611
2 724
554
170
257
3 705
42 316
PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA)
Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin
edistäminen
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
66
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
TP 2014
Alkuper.
TA 2015
Muutettu
TA 2015
teen tehdyn valituksen vuoksi, ja tekojää
saadaan asennettua kentälle vasta syksyllä
2016. Tesoman jäähalli on terveysviranomaisten toimesta asetettu käyttökieltoon
keväällä 2015, ja uuden jäähallin rakentaminen Tesomalle käynnistyy vuonna 2016.
Maauimalan rakentaminen käynnistyy samoin keväällä 2016, ja se avautuu käyttöön
kesäksi 2017. Tesoman palloiluhalli otetaan
käyttöön kesän 2016 lopussa. Kalevan liikuntapuiston suunnittelua jatketaan.
Vapaan sivistystyön palveluihin Tampereella kohdistuu säästötoimenpiteitä, mutta tavoitteena on, että opetuksen kokonaismäärä säilyy suunnilleen nykyisellään.
Uimarantojen ja -paikkojen sekä eräiden
urheilukenttien kunnossapidon tuotantomuutoksiin varaudutaan.
Vuonna 2015 käynnistyi liikunnan edistämisen laaja hanke Tampereella poikkihallinnollisena yhteistyönä. Tavoitteena
on, että tamperelaisten liikunnallinen aktiivisuus lisääntyy.
Kaupungin tilojen käyttöä yhteisöjen ja
kuntalaisten omaehtoisen harrastustoiminnassa tehostetaan. Lisäksi jatketaan
suunnittelua vanhan kirjastotalon muuttamiseksi kulttuurikeskukseksi nykyisiä
toimintoja keskittämällä.
Harrastamista ja omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä koskevaa toimintaavustusjärjestelmää uudistettiin vuoden
2014 aikana siten, että uudet avustuskokonaisuudet ja -kriteerit otettiin käyttöön
vuonna 2015. Toiminta-avustuskriteereitä
täsmennetään vuoden 2015 kokemusten
perusteella sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnan johdolla. Talousarvio ei sisällä leikkauksia harrastamisen ja
omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen
toiminta-avustusmäärärahoihin.
Vehmaisissa sijaitsevan skeittaushallin
vuokra-avustaminen siirretään lasten ja
nuorten palvelujen lautakunnalta sivistysja elämänlaatupalvelujen lautakunnalle,
mutta itse toimintaan ei ole suunnitteilla
muutoksia.
TA 2016
869
752
752
771
-41 110
-40 240
-41 471
-40 719
-42 058
-41 306
-42 316
-41 545
Tilaajaosa - Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen
Kulttuuripääomapalvelut
Palvelukokonaisuus muodostuu niistä sivistys- ja elämänlaatupalveluista, joiden
tehtävänä on paikallisen, alueellisen ja
valtakunnallisen kulttuuriperinnön kartuttaminen, tallentaminen ja esille saattaminen. Tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa
väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Palvelukokonaisuus sisältää myös kulttuuriympäristön
tutkimukseen ja suojeluun liittyviä tehtäviä. Palvelukokonaisuuden asiakkaita ovat
kaikkien tamperelaisten lisäksi mm. koko
kaupunkiyhteisö. Kulttuuripääomapalvelut
ovat usein kuntalaisille näkymätöntä työtä, jolla on suuri merkitys kaupungin historian, kulttuurin ja identiteetin rakentumisessa, säilyttämisessä ja kehittämisessä.
Kulttuuripääomapalveluja hankitaan sekä
kaupungin omalta tuotannolta että avustamalla yhteisöjä, jotka toteuttavat omal-
la toiminnallaan palvelukokonaisuuden
tavoitteita. Avustuksilla tuetaan mm.
Tampereella toimivia yksityisiä museoita
ja Tampere-seuraa. Ammattitaiteilijoiden
toimintaedellytyksiä tuetaan stipendein ja
palkinnoin.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Kaupungin julkisten veistosten ja muun
taidekokoelman karttuminen asettaa kasvavia haasteita teosten kunnossapitoon.
Myös Sara Hildénin säätiön taidekokoelmasta huolehtiminen kuuluu säätiön ja
kaupungin välisen sopimuksen nojalla
kaupungille.
Vuoden 2015 alussa Tampereen taidemuseon galleriatilana toimivasta TR1:stä
luovuttiin talouden tasapainottamiseksi.
Vastaavaa galleriatoimintaa ei ole voitu
jatkaa, vaikka sellaiselle olisi selkeä tarve.
Vuosisuunnitelmaesitys ei sisällä varautumista museoiden tilojen laajentamiseen
vuonna 2016, mutta monipuolista näyttelytoimintaa pyritään toteuttamaan Tampereen taidemuseon lisäksi mm. museo
Milavidassa ja muissa kaupungin tiloissa.
Tampere Filharmonia jatkaa levytystoimintaansa sekä yhteistyötä YLE:n kanssa
konserttien valtakunnallisten radiointien
suhteen.
Kulttuuripääomapalveluja
koskevaa
toiminta-avustusjärjestelmää uudistetaan
siten, että uudet avustuskriteerit otetaan
käyttöön aikaisintaan vuonna 2016.
Palvelukokonaisuuden toiminta-avustusmäärärahoihin ei kohdistu leikkauksia
talousarviossa.
SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA)
Kulttuuripääoma
Yhteensä
Kirjaston kokoelmapalvelut
Museoiden kokoelmapalvelut: kokoelmien tallennus, tutkimus ja
hallinta
Kulttuuriperinnön saavutettavuus
Maakuntamuseo- ja kulttuuriympäristöpalvelut
Taideperinnön saavutettavuus
Kaupunkikulttuurin tallentaminen
Orkesterin tallennetoiminta
Oma tuotanto yhteensä
Avustukset
Muu tuotanto yhteensä
Yhteensä
2 425
4 652
3 608
618
216
29
446
11 994
1 135
1 135
13 129
PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA)
Kulttuuripääoma
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP 2014
0
-12 669
-12 669
Alkuper.
TA 2015
0
-12 937
-12 937
Muutettu
TA 2015
0
-13 077
-13 077
TA 2016
4
-13 129
-13 125
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
67
Tilaajaosa - Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen
Kulttuuri- ja liikuntakasvatus
Kulttuuri- ja liikuntakasvatuksen palvelukokonaisuuden tavoitteena on kaupunkilaisten motivointi ja opastaminen
kulttuuri- ja liikuntapalvelujen käyttäjiksi ja aktiivisiksi kansalaisiksi. Elinikäisen
harrastamisen edellytykset luodaan jo
lapsuusaikana, joten on tärkeää panostaa
riittävällä tavalla lasten ja nuorten taide-,
kulttuuri- ja liikuntakasvatukseen. Samalla
on varmistettava, että tamperelaisilla on
mahdollisuus aloittaa mielekäs ja merkityksellinen vapaa-ajan toiminta kaikissa
elämänsä vaiheissa. Osa palveluista sisältyy edelleen lasten ja nuorten kasvun tu-
kemisen ydinprosessin palvelutilaukseen,
mutta kokonaisvastuu on sivistys- ja elämänlaatupalveluilla.
Palvelukokonaisuuteen on koottu niitä
sivistys- ja elämänlaatupalveluja, joiden
päätavoite on kuntalaisten innostaminen
ja kannustaminen palvelujen käyttöön.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Vuoden 2016 aikana jatketaan nuorille (n.
13–19-vuotiaat) tarjottavia maksuttomia
liikunnan lajiharrastusvuoroja. Tavoitteena on lisätä liikuntamahdollisuuksia niille
nuorille, jotka eivät aktiivisesti harrasta
liikuntaa tai jotka ovat lopettaneet harrastamisen esimerkiksi urheiluseurassa. Liikkumisen edistämisen hankkeen toimenpiteillä lisätään myös matalan kynnyksen
liikuntamahdollisuuksia eri kohderyhmille.
Uusien yleisöjen tavoittamiseksi Tampere Filharmoniassa toteutetaan erikoisprojekteja, vahvistetaan yleisötyötä ja aktivoidaan Nuori kuuntelija -klubin toiminta.
Poikkisektorinen toimintamalli kulttuuri- ja liikuntaluotsitoiminnalle turvataan
mallintamalla ja laajentamalla uusia vapaaehtoistoiminnan muotoja.
SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA)
Kulttuuri- ja liikuntakasvatus
Yhteensä
Medialukutaitojen tukeminen
Kulttuurikasvatuspalvelut
Musiikkiin perehdyttäminen
Jäähallipalvelut
Uimahallipalvelut
Sisäliikuntapalvelut
Ulkoliikuntapalvelut
Oma tuotanto yhteensä
Yhteensä
281
18
18
175
254
82
266
1 094
1 094
PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA)
Kulttuuri- ja liikuntakasvatus
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
68
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
TP 2014
11
-1 463
-1 452
Alkuper.
TA 2015
10
-1 440
-1 430
Muutettu
TA 2015
10
-1 091
-1 081
TA 2016
13
-1 094
-1 081
Tilaajaosa - Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen
Kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut
Palvelukokonaisuuden tavoitteena on
tarjota tamperelaisille ja Tampereella vieraileville monipuolisia ja korkealaatuisia
kulttuuri- ja liikuntatapahtumia. Tapahtumat vahvistavat merkittävästi Tampereen
tunnettuutta ja vetovoimaisuutta asuinja vierailupaikkakuntana. Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta toteuttaa
osaltaan kaupunginhallituksen 22.6.2015
(304 §) hyväksymiä tapahtumatoiminnan
periaatteita.
Kulttuuritapahtumapalveluja hankitaan
sekä kaupungin omalta tuotannolta että
avustamalla erilaisia taidelaitoksia ja yhteisöjä. Palvelukokonaisuuden avustusten
piiriin kuuluvat mm. Tampere-talo sekä
kaupungin kaikki kuusi valtionosuutta saavaa ammattiteatteria. Muita kulttuuri- ja
liikuntatapahtumien palvelukokonaisuudesta avustettavia yhteisöjä on yli 30.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Kirjastojen tapahtumatoiminta toteutetaan pääasiassa kulttuuripalvelujen toimesta. Kirjastoissa toteutuvan tapahtumatuotannon volyymit ovat suuria, mutta
tilaisuudet enimmäkseen pienimuotoisia
ja paikallisia. Lähi- ja aluekirjastojen kattava verkosto tarjoaa mahdollisuuden kulttuuritapahtumatoiminnan ulottamiseen
kaupunginosiin ja paikallistasolle.
Tampereen taidemuseon näyttelytoiminta (sis. Muumilaakso) keskittyy taidemuseon päärakennukseen, jossa järjestetään kolme näyttelyä vuodessa. Muita
vaihtuvia näyttelyitä järjestetään kaupunkitaidetapahtumatoiminnan (ent. Nykytaiteen museo) merkeissä yhdessä muiden
toimijoiden kanssa.
Mediamuseo Rupriikin näyttelytoiminta
Vapriikissa on sopeutettu pienempiin tiloihin. Rupriikin uusissa tiloissa valmistellaan
vuonna 2017 avattavaa pelimuseota, joka
toteutetaan yhdessä kumppanien kanssa.
SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA)
Kulttuuri- ja liikuntatapahtumat
Yhteensä
Museoiden näyttelypalvelut
Museoiden tapahtumatuotanto
Kulttuuritapahtumapalvelut
Konserttitoiminta
Orkesterin erityisprojektit, yhteistuotannot ja tilausesiintymiset
Musiikkijuhlat
Ammattitaiteilijuuden tukeminen
Jäähallipalvelut
Uimahallipalvelut
Sisäliikuntapalvelut
Ulkoliikuntapalvelut
Liikunnan tapahtumat
Oma tuotanto yhteensä
Taidelaitosten avustukset
Muu tuotanto yhteensä
Yhteensä
3 332
120
1 032
5 789
451
436
102
85
14
21
713
193
12 287
12 230
12 230
24 517
PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA)
Kulttuuri- ja liikuntatapahtumat
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP 2014
37
-25 133
-25 096
Alkuper.
TA 2015
40
-24 221
-24 181
Muutettu
TA 2015
40
-24 490
-24 450
Vapriikin kenkägallerian näyttelytoiminta
lakkaa.
Sara Hildénin taidemuseossa järjestetään kolme näyttelyä.
Tampere Filharmonian vuoden 2016 työsuunnitelman muodostavat 30 orkesterikonserttia, kahdeksan kamarimusiikkikonserttia sekä ooppera- ja balettisäestykset.
Uuden yleisön tavoittamiseksi toimintaa
laajennetaan ja kohdennetaan erityisesti
yleisökasvatukseen. Selvitetään mahdollisuudet tehdä vuosittainen kesätapahtuma
erinomaisesti onnistuneesta Sorsapuiston
konserttitapahtumasta (KV).
Talouden tasapainottamiseksi Tampere
Filharmonian konserttipääsylippujen ja
kausikorttien hintoja varaudutaan nostamaan maltillisesti syksyllä 2016.
Tampereen Musiikkijuhlien ohjelmisto
muodostuu vuonna 2016 Tampere Biennalesta sekä Tampere Jazz Happeningin
tarjonnasta. Kulttuuripalvelujen ohjelmatoiminnan palvelutilausta pienennetään
talouden tasapainottamiseksi.
Vuosittain järjestettävien festivaalien
ja urheilukilpailujen lisäksi Tampereella
vuonna 2016 toteutuvia suurtapahtumia
ovat muun muassa Speedway Grand Prix
-osakilpailu, Taekwon-don EM-kilpailut,
Suomi-Ruotsi -yleisurheilumaaottelu, jalkapallon A-maajoukkueen MM-karsintaottelut, usean eri urheilulajin SM-viikko,
suomalais-venäläinen
kulttuurifoorumi
sekä opiskelijaurheilun Sell-Games -tapahtuma. Helsingin olympiastadionin vuonna
2016 alkava remontti mahdollistaa merkittävien kansainvälisten tapahtumien järjestämisen Tampereella.
Kulttuuri- ja liikuntatapahtumia koskeva
toiminta-avustusjärjestelmä on uudistettu
siten, että mahdolliset uudet avustuskokonaisuudet ja -kriteerit otetaan käyttöön
viimeistään vuonna 2016. Vuonna 2016
taidelaitosten toiminta-avustukset säilyvät
suunnilleen nykytasolla.
TA 2016
3
-24 517
-24 514
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
69
Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen
ydinprosessi vastaa seuraavien palvelukokonaisuuksien mukaisten palvelujen
järjestämisestä: ennaltaehkäisevät palvelut, perusterveydenhuollon avopalvelut,
sairaalapalvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut, sosiaalisen tuen palvelut ja vammaispalvelut. Palvelujen tavoitteena on
asukkaiden mahdollisimman hyvä terveys
ja toimintakyky. Ydinprosessi luo edellytyksiä sekä tukee ja aktivoi kuntalaisia
mahdollisimman hyvän terveydentilan,
toimintakyvyn ja elämänhallinnan saavuttamiseksi.
Ydinprosessin palvelut kohdistuvat
pääosin työikäiseen väestöön. Toiminnan
tasot ulottuvat yksilöstä yhteisöön ja ympäristöön. Palveluissa painottuvat ennalta
ehkäisy, varhainen havaitseminen ja puuttuminen sekä hyvä hoito, kuntoutus ja sosiaalinen tuki.
Suurin yksittäinen palveluntuottaja on
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP), jonka osuus on noin kaksi kolmasosaa ydinprosessin kaikista oman tuotannon ulkopuolelle suunnatuista toimintamenoista.
PSHP tuottaa Tampereen kaupungille ensihoito- ja päivystyspalvelut, vaativan erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten
laitoshoidon palveluja.
Kaupungin oma tuotanto vastaa suurimmalta osin ennaltaehkäisevien palvelujen,
perusterveydenhuollon avopalvelujen ja
sosiaalisen tuen palvelujen tuottamisesta. Perusterveydenhuollossa, mielenter-
70
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
veys- ja päihde- sekä vammaispalveluissa
on mukana runsaasti yksityisiä palvelujen
tuottajia. Kolmannella sektorilla on erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa
sekä vammaispalveluissa merkittävä asema.
Toimintaympäristön muutokset
Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen keskeisimpiä haasteita suunnitelmakaudella ovat kaupungin väestön kasvu,
väestön ikääntyminen, väestöryhmien
välisten hyvinvointierojen kasvaminen. Tämän hetken keskeisimpiä muutostekijöitä
suomalaisten hyvinvoinnissa ovat heikon
taloustilanteen aiheuttamat pitkittyneet
työllisyyteen ja toimeentuloon liittyvät ongelmat, jotka näkyvät viiveellä sosiaali- ja
terveyspalvelujen lisääntyvänä käyttönä.
Työttömyysaste on Tampereella erityisen
korkea, elokuun 2015 työttömyysaste oli
17,7 prosenttia.
Kuntaliiton tekemän 11 suurimman kaupungin terveydenhuollon kustannusten
vertailussa Tampereen ikävakioidut kustannukset (2 355 euroa asukasta kohden)
olivat vuonna 2014 maan toiseksi suurimmat Oulun (2 452 euroa) jälkeen. Tampereen asukaskohtaiset kustannukset kuitenkin pienenivät vertailun kaupungeista
kolmanneksi eniten vuodesta 2013 (-1,7 %).
Vuonna 2014 voimaan tullutta Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaista laajennettua valinnanvapautta hyödynnettiin
Tampereella varsin vähän. Yhteensä 385
henkilöä käytti vapauttaan valita terveydenhuollon palvelunsa joko Tampereelta
tai vaihtaa Tampereen palvelunsa johonkin
toiseen kuntaan. Tampereelle terveydenhuollon palvelunsa vaihtoi jostain toisesta
kunnasta 145 henkilöä vuoden 2014 aikana. Tampereen sisäinen terveysaseman
vaihto oli huomattavasti yleisempää. Terveysasemansa toiseen kaupungin sisällä
vaihtoi 1 537 henkilöä, joka oli noin 10 %
enemmän kuin vuonna 2013.
Tampere vastaa Oriveden sosiaali- ja
terveyspalveluiden järjestämisestä yhteistoiminta-alueella.
Valmistelussa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tulee muuttamaan
kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon
järjestämisen, tuottamisen, hallinnon,
suunnittelun, rahoituksen ja valvonnan.
Selvitetään mahdollisuus ryhtyä perustulon kuntakokeilualueeksi, jos KELA
esittää Tampereelle tarkoituksenmukaista
kokeilumallia (KV).
Toiminnan tavoitteet
Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakuntaa koskevat toiminnan
tavoitteet liittyvät ennaltaehkäisyn ja hyvinvointierojen kaventamisen strategiseen
näkökulmaan. Ydinprosessin osalta vuoden 2016 erityisenä tavoitteena on perusterveydenhuollon suhteellisen osuuden
lisääminen.
Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Tuloslaskelma (1 000 euroa)
Toimintatulot
Myyntitulot
Maksutulot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatulot
Toimintatulot yhteensä
Toimintamenot
Henkilöstömenot
Palkat ja palkkiot
Henkilösivumenot
Eläkemenot
Muut henkilösivumenot
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Vuokramenot
Muut toimintamenot
Toimintamenot yhteensä
Toimintakate
Rahoitustulot ja -menot
Poistot ja arvonalentumiset
Tilikauden tulos
Investoinnit (1 000 euroa)
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Investoinnit yhteensä
Alkuper.
TA 2015
TP 2014
Muutettu
TA 2015
TA 2016
15 147
15 168
18 689
2 328
51 333
10 597
16 745
18 851
2 040
48 233
10 597
16 745
18 851
2 040
48 233
11 836
17 555
19 874
2 050
51 315
-363
-403
-380
-380
-981
-263
-430 379
-1 026
-79 008
-51
-707
-512 777
-461 444
38
-28
-461 435
-513
-106
-433 644
-972
-59 019
0
-1 684
-496 341
-448 108
0
-22
-448 130
-536
-106
-433 993
-972
-59 901
0
-496
-496 384
-448 151
0
-22
-448 173
-536
-106
-443 973
-972
-61 488
-47
-473
-507 975
-456 660
0
-22
-456 682
Alkuper.
TA 2015
TP 2014
0
0
-65
-65
Muutettu
TA 2015
-65
-65
TA 2016
-65
-65
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
71
Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Ennaltaehkäisevät palvelut
Palvelukokonaisuuteen kuuluvat terveystarkastukset ja seulonnat, työttömien
eläkeselvittelyt sekä diabeteksen ehkäisypalvelut. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat
terveyden ja toimintakyvyn edistämisen
toiminta-avustukset.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Ennaltaehkäisevien palvelujen tärkeimpiä
näkökulmia ovat terveyden edistäminen,
sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisy, asukkaiden toimintakyvyn
ylläpito sekä kuntalaisten osallisuuden
vahvistaminen. Palvelut kohdentuvat kaikenikäisille koko väestöön.
Terveyden edistämisen erityistehtävinä
terveydenhuoltolaissa on mainittu väestön terveydentilan ja siihen vaikuttavien
tekijöiden seuranta ja arviointi väestöryhmittäin, terveydenhoitopalvelut (esim.
terveysneuvonta ja terveystarkastukset),
terveyskasvatus, terveyden edistämisen
asiantuntijuus ja terveyden puolesta puhuminen sekä terveysvaikutusten ennakkoarviointi. Kunnan on lain mukaan myös
nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Vuonna 2016 hyödynnetään sähköisiä palveluja ennalta ehkäisevissä palveluissa.
Toiminnan painopisteenä on vapaaehtoistoiminnan koordinoinnin kehittäminen
SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA)
Ennaltaehkäisevät palvelut
Yhteensä
Terveystarkastukset ja seulonnat
Diabeteksen ehkäisy
Muut palvelut
Oma tuotanto yhteensä
Toiminta-avustukset
Muu tuotanto yhteensä
Yhteensä
sekä poikkisektorisen kulttuuri- ja liikuntaluotsitoiminnan vakiinnuttaminen. Vuonna 2016 osallistutaan aktiivisesti Liikkuva
Tampere sekä Tesoman miähet -hankkeiden toimeenpanoon yhteistyössä muiden
toimijoiden kanssa.
Pitkäaikaistyöttömille ja työttömille
järjestetään terveystarkastuksia ikäluokittaisten terveystarkastusten yksikössä.
Vuonna 2016 jatketaan eläkeselvittelyjä
joiden tavoitteena on kartoittaa pitkäaikaistyöttömien mahdollisuudet palata
työmarkkinoille tai siirtyä eläkkeensaajiksi. Eläkeselvittelyjen vaikuttavuutta arvioidaan vuoden 2016 aikana.
Osana ennalta ehkäiseviä palveluja
toteutetut Terveysneuvontapäivät lopetetaan vuoden 2016 alusta lähtien. Palvelumallityöhön liittyen jatketaan ennalta
ehkäisevien palvelujen ja hyvinvointi- ja
terveysneuvonnan kehittämistä osana alueellisia matalan kynnyksen palveluja.
1 159
199
5
1 362
387
387
1 749
PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA)
Ennaltaehkäisevät palvelut
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
72
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
TP 2014
0
-1 325
-1 325
Alkuper.
TA 2015
0
-1 790
-1 790
Muutettu
TA 2015
0
-1 787
-1 787
TA 2016
0
-1 749
-1 749
Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Perusterveydenhuollon avopalvelut
Perusterveydenhuollon
avopalvelujen
palvelukokonaisuus sisältää alueellisen
vastaanottotoiminnan, terveyspalvelujen
neuvonnan, toimenpide- ja konsultaatiotoiminnan, tartuntatautien valvonnan,
erityistyöntekijöiden, aikuisväestön suun
terveydenhuollon, avokuntoutuksen, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä päivystyksen ja ensihoitopalvelut. Palvelujen
tavoitteena on edistää terveyttä ja ennaltaehkäistä sairauksien syntymistä, tunnistaa sairastumisriskissä olevat henkilöt
mahdollisimman varhain ja vastata osaltaan sairastuneiden hyvästä hoidosta ja
kuntoutuksesta.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Perusterveydenhuollon
avopalveluissa
tavoitteena on turvata palvelujen oikeaaikainen saatavuus kehittämällä toimintamalleja ja lisäämällä sähköisiä palveluja.
Terveysasemilla laajennetaan hoitaja–lääkäri-työparimallia ja siirrytään asteittain
asuinpaikkaan perustuvasta omalääkärin
väestövastuujärjestelmästä listautumismalliin, jonka tavoitteena on vastanottotoiminnan palveluiden parempi saatavuus. Toiminnassa otetaan käyttöön uusia
sähköisiä omahoito- ja asiointipalveluja.
Sähköisen ajanvarauksen mahdollisuuksia
laajennetaan terveydenhuollon palveluissa. Sähköisten palvelujen käyttöönotossa
otetaan huomioon ikäihmisten ja toimintakyvyltään heikkojen ihmisten palvelutarpeen turvaaminen.
SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA)
Perusterveydenhuollon avopalvelut
Yhteensä
Alueellinen vastaanottotoiminta
Terveyspalvelujen neuvonta
Toimenpide- ja konsultaatiotoiminta
Tartuntatautien valvonta ja infektioyksikkö
Erityistyöntekijöiden palvelut
Aikuisväestön suun terveydenhuolto
Avokuntoutus
Maahanmuuttajien erillispalvelut
Jalkojenhoitopalvelut
Oriveden palvelut
Oma tuotanto yhteensä
Päivystys (Acuta)
Omalääkäripalvelut
Ensihoitopalvelut (PSHP)
Suun terveydenhuollon ostopalvelut
Lääkinnällinen kuntoutus
Terveyspalvelut (muut terveyskeskukset)
Muut palvelut
Oriveden palvelut
Muu tuotanto yhteensä
Yhteensä
26 293
1 308
3 125
769
1 582
7 890
5 347
215
36
2 651
49 216
7 817
3 438
8 288
7 472
2 157
823
561
1 063
31 619
80 835
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa tehdään yhteistyötä avokuntoutuksen
palvelujen ja erityisesti apuvälineyksikön
toiminnan kehittämisessä. Avokuntoutus
aloittaa tuki-ja liikuntaelinoireisten suoravastaanottotoiminnan vuoden alusta.
Väli-Suomen Parempi arki -Kastehankkeessa kehitetään sosiaalihuollossa,
perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa paljon palveluja käyttävien
asiakkaiden palveluohjausta ja palveluja.
Tavoitteena on johtaa tiedolla asiakasprosesseja välttäen päällekkäisiä toimintoja
palveluissa ja hillitä kustannusten kasvua. Toimintamalleissa korostuvat sähköiset palvelut ja olemassa olevan tiedon
hyödyntäminen. Diabeteksen ehkäisyn
ja hoidon verkoston aloittaa toimintansa
vuoden 2015 syksyllä. Diabeteksen hoidon koordinointi keskitetään 1.1.2016 alkaen Diabetesvastaanotolle, joka vastaa
jatkossa diabeteksen ehkäisyn ja hoidon
osaamiskeskuksena verkoston tukemana
mm. diabeteshoidon ja -koulutuksen koordinoinnista.
Palveluverkon tarkastelua jatketaan
osana kaupunginhallituksen ohjaama palvelumallityötä. Kanta-Sarviksen laajennus
valmistuu keväällä 2016, ja mahdollistaa
myös vuoden alusta toiminnallisesti aloittavan infektioyksikön muuttamisen samoihin tiloihin.
PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA)
Perusterveydenhuollon avopalvelut
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP 2014
11 559
-78 078
-66 519
Alkuper.
TA 2015
11 852
-79 044
-67 192
Muutettu
TA 2015
11 852
-79 393
-67 541
TA 2016
12 357
-80 835
-68 478
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
73
Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Sairaalapalvelut
Palvelukokonaisuuteen kuuluvat Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä (PSHP) ja kaupungin omalta erikoissairaanhoidolta
(HASA) hankittavat erikoissairaanhoidon
palvelut sekä erikoissairaanhoidon palveluseteleillä järjestettävät palvelut. Lisäksi
erikoissairaanhoidon kuntoutuspalveluja
hankitaan Tammenlehväkeskuksesta ja
saattohoitopalveluja Pirkanmaan Hoitokodilta. Kaupungin omalta tuotannolta
hankittaviin palveluihin sisältyy Hatanpään kantasairaalan erikoissairaanhoidon
poliklinikka- ja leikkaustoiminta sekä sisätautien, yleislääketieteen ja geriatrian,
neurologian sekä leikkaustoiminnan palvelulinjojen vuodeosastotoiminta. Palvelukokonaisuuden tavoitteena on järjestää
hoitotakuun mukaiset erikoissairaanhoidon palvelut ja tarjota erityisosaamista
vaativille asiakkaille laadukkaat tutkimukset, kuntoutus ja hoidot.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Erikoissairaanhoidon palvelujen hoidonporrastuksen ja työnjaon kehittämisen
keskeisenä tavoitteena on ollut, että
PSHP:n tuottamaan erikoissairaanhoitoon
ohjautuisivat vaativaa erikoissairaanhoitoa tarvitsevat potilaat. Perustason palvelut puolestaan pyritään järjestämään
kaupungin omana toimintana ja palveluseteleillä. Vuoden 2015 toteumaennusteen
perusteella erikoissairaanhoidon kokonaiskustannukset laskevat vuoteen 2014
verrattuna, mikä on aikaisempien vuosien
tilinpäätöksiin verrattuna poikkeuksellista.
Hoidonporrastuksen ja työnjaon kehittämisen lisäksi kustannusten hallintaan
vaikuttavat useat muut tekijät kuten toiminnan tehostumisen mahdollistama yksikköhintojen lasku.
Merkittävin yksittäinen hoidonporrastukseen liittyvä toimenpide on Kaivannon
(PSHP) psykiatrisen sairaalan toiminnan
SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA)
Sairaalapalvelut
Yhteensä
Sisätautien palvelulinja
Neurologinen palvelulinja
Yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinja
Leikkaustoiminnan palvelulinja
Muut palvelut
Oriveden palvelut
Oma tuotanto yhteensä
Erikoissairaanhoidon kuntoutuspalvelut
Vaativa erikoissairaanhoito (PSHP)
Tammenlehväkeskuskuntoutus
Saattohoito
Avustukset
Oriveden palvelut
Muu tuotanto yhteensä
Yhteensä
16 878
8 744
18 777
25 822
320
1 676
72 216
934
202 189
3 544
886
18
120
207 691
279 907
loppuminen lokakuussa 2015 sekä korvaavien palvelujen järjestäminen avopalveluina ja tehostettuna palveluasumisena.
Korvaava psykiatrinen vuodeosastohoito
järjestetään jatkossa Pitkäniemen sairaalassa (PSHP).
PSHP:n ja HASA:n välisessä työnjaossa
valmistellaan urologisten toimenpiteiden keskittämistä Tays:n alaisuuteen ja
vastaavasti rintasyöpäleikkausten keskittämistä HASA:an. Samalla selvitetään
mahdollisuuksia soveltuvan yleiskirurgian
siirtämistä HASA:an. Kuvantamispalvelujen osalta on päätetty HASA:n kuvantamispalvelujen yhdistämistä liikkeenluovutuksella osaksi Kuvantamiskeskus- ja
apteekkiliikelaitoksen (PSHP) toimintaa.
Lisäksi sukupuolitautien poliklinikkatoiminnat keskitettäisiin Tampereen kaupungin sukupuolitautien poliklinikkatoiminnan yhteyteen. Suunniteltujen työnjakojen
vaikutukset palvelutilauksiin selviävät päätöksenteon ja suunnittelun edetessä.
HASA:n psykogeritriselta osastoryhmältä tilattavien pitkäaikaishoitovuorokausien määrää vähennetään 4 000
hoitovuorokaudella vuoden tilaukseen
2015 verrattuna. Muutoksella tavoitellaan
strategian mukaista sairaalassa asumisen
vähentämistä. Vähennys tapahtuu järjestämällä pitkäaikaispotilaille korvaava
hoitopaikka psykogeriatristen potilaiden
hoitoon erikoistuneesta tehostetun palveluasumisen yksiköstä. Osastojen paikkamäärä mahdollistaa toiminnan painottumisen lyhytaikaiseen kuntouttavaan
hoitoon ja toiminnan sopeuttamisen käytettävissä oleviin määrärahoihin.
Palvelusetelitoiminta
jatkuu
ihotautien, kardiologian ja gynekologian
erikoislääkäri­konsultaatioissa.
PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA)
Sairaalapalvelut
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
74
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
TP 2014
9 481
-270 059
-260 579
Alkuper.
TA 2015
6 471
-272 434
-265 963
Muutettu
TA 2015
6 471
-272 279
-265 808
TA 2016
8 471
-279 907
-271 436
Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Päihde- ja mielenterveyspalvelut
Palvelukokonaisuuteen kuuluvat mielenterveyden päiväsairaalatoiminta, mielenterveyden avohoito, päihdehuollon
avohoito, päiväkeskustoiminta ja asumispalvelut, päihdehuollon laitospalvelut ja
tukiasumistoiminta, katkaisu- ja selviämishoitoasemapalvelut, mielenterveyspalvelut, päihdehuollon asumispalvelut, päihdehuollon kuntoutus ja tuetun asumisen
palvelut. Tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen
liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja
sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakykyä ja
turvallisuutta.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Päihde- ja mielenterveyspalveluissa painopistettä siirretään avopainotteiseksi ja
matalan kynnyksen palveluihin kansallisen
Mieli 2009 -mielenterveys- ja päihdesuunnitelman ehdotusten mukaisesti.
Korvaus- ja huumehoito kilpailutetaan.
Korvaushoidossa on tällä hetkellä yli 200
asiakasta. A-klinikkatoiminta on integroitu kaupungin oman tuotannon päihde- ja
mielenterveyspoliklinikaksi 1.6.2015 alkaen. Toimenpiteellä voidaan lisätä matalankynnyksen mielenterveyspalveluja sekä
tehostaa toimintaa.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa
jatkuu sopimusohjauksen kehittäminen.
Tavoitteena on luoda hoitoketjuja ja yhteneväiset mittarit sairaala- ja avohoidon
välille, vähentää sairaalahoitoa sekä lisätä
avohoitoa.
SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA)
Päihde- ja mielenterveyspalvelut
Yhteensä
Mielenterveyden päiväsairaalatoiminta
Mielenterveyden avohoito
Päihdehuollon avohoito ja asumispalvelut
Päihdehuollon laitospalvelut ja tukiasumistoiminta
Katkaisu- ja selviämisasema
Muut palvelut
Oriveden palvelut
Oma tuotanto yhteensä
Mielenterveyspalvelut
Päihdehuollon asumispalvelut
Päihdehuollon kuntoutus
Tuetun asumisen palvelut
Avustukset
Muut palvelut
Oriveden palvelut
Muu tuotanto yhteensä
Yhteensä
2 445
7 812
2 730
1 658
1 556
30
789
17 020
6 955
1 824
3 755
4 297
1 038
20
230
18 119
35 139
Kaivannon (PSHP) psykiatrisen sairaalan
toiminta loppui lokakuussa 2015. Korvaavat palvelut järjestetään avopalveluina ja
tehostetun palveluasumisen ostopalveluina. Omaan tuotantoon lisätään lääkäri- ja
psykologipalveluja sekä nettiterapiapalvelujen ostoja. Lisäksi liikkuvan psykiatrian
työryhmän toiminta laajentuu ilta- ja viikonloppuaikaan.
Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa on tehty rakennemuutos, jossa
siirrytään yhä enenevässä määrin kevyempään asumismuotoon, tukiasumiseen
ja omaan kotiin annettavaan tuettuun asumiseen. Muutoksella saadaan asiakkaita
huomattavasti enemmän palvelujen piiriin
ja hillitään kustannusten nousua. Työ- ja
päivätoiminta sekä sosiaalisen kuntoutuksen hankinta kilpailutetaan sen jälkeen,
kun uusi sosiaalihuoltolaki on valmistunut
ja voidaan varautua sen vaatimiin palvelujen muutoksiin.
Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman viimeinen kohde valmistuu
Pispalan paloasemalle lokakuussa 2016.
Tampereen kaupungissa tehtävän lähisuhdeväkivaltatyön
koordinoimiseksi
käynnistetään vuoden kestävä pilotti, jota
toteuttamaan lisätään sosiaalipäivystykseen kaksi työntekijää ikilan, tetolan ja
lanulan yhteisellä tilauksella. Pilotista saatavien kokemusten perusteella tehdään
johtopäätökset kokonaisuuden järjestämisestä jatkossa.
Seutukunnallisen selviämishoitoaseman
piirissä on Tampereen lisäksi Lempäälä,
Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ikaalinen, Hämeenkyrö, Ylöjärvi, Sastamala ja
Punkalaidun.
PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA)
Päihde- ja mielenterveyspalvelut
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP 2014
2 781
-32 732
-29 951
Alkuper.
TA 2015
3 235
-33 501
-30 266
Muutettu
TA 2015
3 235
-33 864
-30 629
TA 2016
2 788
-35 139
-32 351
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
75
Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Sosiaalisen tuen palvelut
Sosiaalisen tuen palvelukokonaisuuteen
kuuluvat aikuissosiaalityö, toimeentuloturvan palvelut, maahanmuuttajapalvelut, pakolaisten kotouttava toiminta ja
sosiaalinen kuntoutus. Palveluiden tavoitteena on edistää yksilöiden, perheiden ja
yhteisöjen sosiaalista turvallisuutta ja hyvinvointia. Erityisenä painopisteenä ovat
heikoimmassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien asukkaiden toimintakyvyn ja elämänhallinnan edistäminen.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Vuonna 2014 tamperelaisista 10,8 prosenttia sai toimeentulotukea vähintään
kerran vuodessa. Osuus on kasvanut 2,4
prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta.
Lapsiväestöä toimeentulotukea saaneissa
kotitaloudessa oli 17,8 prosenttia. Hiukan
yli kolmasosa Tampereen toimeentulotukea saavista kotitalouksista oli uusia
tuensaajia. Tampereen toimeentulotuen
saajista 62 prosenttia oli työttömiä. Työttömyysaste on Tampereella korkea, elokuun 2015 työttömyysaste oli 17,7 prosenttia. Toimeentulotukimenot ovat kasvaneet
kuluvan vuoden tammi-syyskuussa noin 6
prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Tampere järjestää talous- ja velkaneuvonnan palvelut vuonna 2016 myös Kangasalan kunnalle. Sosiaalisen luototuksen
käyttöönotosta tehtiin selvitys vuoden
2015 ensimmäisellä puoliskolla. Sosiaalisen luotouksen käyttöönottoa on käsitelty
Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnassa 10.6.2015. Sosiaalinen luototus käynnistetään Tampereella
vuoden 2016 alusta varautumalla 500 000
euron antolainoihin, mikä vastaisi 77 kappaletta 6 500 euron suuruista luottoa. Sosiaalinen luototus käynnistetään vuoteen
2017 jatkuvana pilottina, johon kytketään
arviointi. Toiminta hoidetaan talous- ja
velkaneuvonnan nykyisillä resursseilla. Aktiivipassin käyttöä jatketaan vuonna 2016.
Valmistaudutaan perustoimeentulotuen
siirtämiseen Kelalle vuoden 2017 alkupuoliskolla. Työllistämistä edistävien palvelujen uudelleen organisointi ja tehostaminen
-projektiin sisältyy sosiaalityön ja -ohjauksen palveluiden uudistaminen. Uudistusta
valmistellaan 2015–2016 ja moniammatillista tiimiä pilotoidaan vuonna 2016.
SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA)
Sosiaalisen tuen palvelut
Yhteensä
Ennalta ehkäisevän sosiaalityön palvelut
Toimeentuloturvan palvelut
Maahanmuuttajapalvelut
Talous- ja velkaneuvonnan palvelut
Oriveden palvelut
Oma tuotanto yhteensä
Toimeentulotuki
Pakolaisten ja paluumuuttajien toimeentulotuki
Opiskelijoiden työllistäminen
Hankkeet
Sosiaalinen kuntoutus
Köyhyysohjelma
Muut menot
Oriveden palvelut
Muu tuotanto yhteensä
Yhteensä
2 745
5 111
182
279
211
8 528
43 201
1 700
466
500
451
100
44
1 207
47 669
56 197
PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA)
Sosiaalisen tuen palvelut
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
76
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
TP 2014
23 808
-76 165
-52 356
Alkuper.
TA 2015
23 373
-54 820
-31 447
Muutettu
TA 2015
23 373
-54 604
-31 231
TA 2016
24 397
-56 197
-31 800
Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Vammaispalvelut
Palvelukokonaisuuteen kuuluvat vammaisten palvelut ja tukitoimet, vammaisten asumispalvelut ja päivätoiminta,
kehitysvammahuollon avopalvelut sekä
kehitysvammahuollon laitospalvelut ja
avustukset. Vammaispalveluilla tuetaan
vammaisten henkilöiden itsenäistä selviytymistä, edistetään yhdenvertaisuutta
ja poistetaan vammaisuuden aiheuttamia
haittoja ja osallistumisen esteitä. Palvelujen järjestämistä säätelee laki kehitysvammaisten erityishuollosta sekä laki
vammaisuuden perusteella järjestettävistä
palveluista ja tukitoimista.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Vammaispalveluissa painopiste on avohoidon kehittämisessä ja vammaisten henkilöiden itsenäisen elämän tukemisessa.
Tavoitteena on edistää vammaisen henkilön tasa-arvoa ja mahdollisuuksia yhdenvertaiseen elämään muiden kuntalaisten
kanssa.
Kehitysvammaisten laitosasumisen vähentäminen ja lapsuudenkodeissa asuvien
aikuisikäisten kehitysvammaisten asumisen järjestäminen ovat vammaispalvelujen
keskeinen haaste suunnitelmakaudella.
Vammaispalvelut hankitaan pääosin
ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Kehitysvammaisten avopalveluissa omassa
tuotannossa toimii viisi asumisyksikköä
sekä neljä työ- ja päivätoimintayksikköä.
Lisäksi Orivedellä on yksi kehitysvammaisten ryhmäkoti ja toimintakeskus. Kehitysvammapoliklinikan palvelut ja kehitysvammaisten laitoshoito hankitaan Pirkanmaan
sairaanhoitopiiriltä (PSHP). Avustuksilla
tuetaan muun muassa kehitysvammaisten
vapaa-ajan palveluja tuottavia yhteisöjä.
Kehitysvammaisten asumis-, työ- ja päivätoimintapalvelut kilpailutetaan vuoden
2015 aikana puitejärjestelyllä ja uudet
sopimukset tulevat voimaan 2016 vuoden
alusta.
Kehitysvammaisten perhehoitoa kehitetään asumispalvelun vaihtoehtona yhteistoiminnassa maakunnallisen perhehoidon
yksikön ja seutukunnan kuntien kanssa. Laitoshoitoa vähennetään siten, että
hoiva- ja kuntoutuspalvelujen toiminta
Ylisellä päättyy vuoden 2016 aikana. Laitoshoidosta muuttaville kehitysvammaisille henkilöille valmistuu 10-paikkainen
autetun asumisen yksikkö vuoden 2015
lopussa Tammenlehväsäätiöltä vuokrattaviin tiloihin. Lisäksi toinen yksikkö perus-
tetaan mahdollisesti loppuvuodesta 2016.
Palvelut tuotetaan kaupungin omana toimintana.
Kehitysvammaisten
asumispalveluja
koskeva toimintasuunnitelma on päivitetty vuosille 2016–2020. Vuoden 2017
loppuun mennessä valmistuu Raholan
kaupunginosaan kehitysvammaisten ympärivuorokautista hoitoa tarjoava 12–15
-paikkainen ryhmäkoti ja sen yhteyteen 10
tuetun asumisen paikkaa. Toimintasuunnitelman mukaisesti kehitysvammaisten
asumispalveluja lisätään vuosittain 20 paikalla suunnitelmakauden aikana.
Orivedellä lisätään kehitysvammaisten
asumispalveluja omana tuotantona vuoden 2016 aikana.
Vaikeavammaisten kuljetuspalveluissa
on ollut käynnissä kokeilu, jossa vammaispalvelulain mukaisia matkoja yhdistetään
palvelulinjaliikenteen busseihin. Kokeilun perusteella on laadittu suunnitelma
vammaisten henkilöiden ja ikäihmisten
henkilöliikennekuljetusten järjestämisestä Tampereella. Suunnitelman mukaan
tavoitteena on, että ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden kuljetuspalvelu järjestetään ensisijaisesti palvelubusseilla
palvelulinjaliikennettä kehittämällä ja laajentamalla.
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
77
Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA)
Vammaispalvelut
Yhteensä
Asumispalvelut
Työ- ja päivätoiminta
Oriveden palvelut
Oma tuotanto yhteensä
Vammaisten palvelut ja tukitoimet
Vammaisten asumispalvelut ja päivätoiminta
Kehitysvammahuollon avopalvelut
Kehitysvammahuollon laitospalvelut
Avustukset
Oriveden palvelut
Muu tuotanto yhteensä
Yhteensä
3 129
2 550
322
6 001
16 280
9 319
12 393
7 331
644
2 180
48 147
54 148
PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA)
Vammaispalvelut
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
Alkuper.
TA 2015
TP 2014
3 703
-54 418
-50 716
3 302
-54 752
-51 450
Muutettu
TA 2015
3 302
-54 457
-51 155
TA 2016
3 302
-54 148
-50 846
INVESTOINNIT (1 000 EUROA)
Investoinnit (1 000 euroa)
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Investoinnit yhteensä
78
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Alkuper.
TA 2015
TP 2014
0
0
-65
-65
Muutettu
TA 2015
-65
-65
TA 2016
-65
-65
Tilaajaosa - Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen
Tilaajaosa - Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen
Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen
Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi koostuu seuraavista palvelukokonaisuuksista:
omaehtoisen toiminnan ja ennalta ehkäisevän työn palvelut, kotona asumista
tukevat palvelut ja sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelut. Ydinprosessin
ensisijaisena tavoitteena on mahdollistaa
ikäihmisten kotona asuminen ennaltaehkäisevillä ja kuntouttavilla palveluilla sekä
järjestämällä palveluja ja hoitoa koteihin
tarvittaessa ympäri vuorokauden. Ikäihmisten palvelujen asiakkaisiin kuuluvat
paitsi ikäihmiset myös ne alle eläkeikäiset,
jotka eivät saa tarvitsemiaan palveluja erityislainsäädännön nojalla.
Pysyvä toimintakyvyn asteittainen tai
äkillinen lasku ei kaikissa tapauksissa
mahdollista ikäihmisten asumista omassa
kodissaan kuntoutuksesta ja kotiin järjestetyistä palveluista ja hoidosta huolimatta.
Tällöin asiakkaan kanssa suunnitellaan ja
hänelle järjestetään riittävä hoito ja palvelut oman kodin ulkopuolelle. Asiakkaan
siirtymisen edellytyksenä asumispalveluihin ja vanhainkotihoitoon on, että kaikki
mahdolliset käytettävissä olevat keinot
kotona asumisen mahdollistamiseksi on
käytetty.
Toimintaympäristön muutokset
Vuoden 2016 painopisteenä on kaupunkistrategian ja hyvinvointisuunnitelman
tavoitteiden mukaisesti laitoshoidon tarpeen vähentäminen lisäämällä kotiin tai
kodinomaisiin oloihin annettavaa apua
ja hoitoa. Ikäihmisten määrä kasvaa ja
sitä myötä kotiin annettavien palvelujen
tarve, johon vastataan jatkamalla palvelurakennemuutosta (sairaalasta kotiin).
Rakennemuutosta tuetaan lisäämällä kotiin annettavia palveluja mm. kotihoidon
lääkäripalvelujen vahvistamisella ja palvelutalon kotihoitoa kehittämällä. Raskaampiin palveluihin siirtymistä ehkäistään lisäämällä alueellista ohjausta ja neuvontaa
sekä omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palveluita. Vuonna 2016 ratkaisevan tärkeää on geripolin, kotihoidon
ja kotikuntoutuksen palveluissa sekä sairaalakuntoutuksessa onnistuminen. Vuon-
na 2016 on avautumassa Pohjolankadun
tehostetun palveluasumisen yksikkö Tampereella ja Särkänkodin yksikkö Orivedellä. Myös 2015 syksyn puitekilpailutuksen
myötä saataneen uusia paikkoja.
Ikäihmisten palvelujen uudistaminen
jatkuu Tampereella. Kun edelliset vuodet
uudistuksessa on erityisesti muutettu pitkäaikaista laitoshoitoa tehostetuksi palveluasumiseksi sekä organisaatiota paremmin ikäihmisiä palvelevaksi, aiotaan
tulevina vuosina keskittyä voimakkaammin kotona asumisen tukemiseen sekä
omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevien palvelujen kehittämiseen.
Uudistuksessa on valittu seitsemän painopistealuetta loppuvaltuustokaudelle:
1. Vahvistetaan vanhusten hoitoon erikoistunutta geripolia.
2. Kehitetään keinoja, joilla voidaan vähentää kotihoidon asiakkaiden sairaalahoidon tarvetta.
3. Luodaan uudenlainen palvelumuoto
kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen
väliin niille vanhuksille, jotka eivät pärjää
pelkän kotihoidon turvin, mutta eivät kuitenkaan tarvitse tehostettua palveluasumista. Mallia lähdetään kehittämään palvelutalon kotihoidon pohjalta.
4. Panostetaan omaehtoisen toiminnan
ja vapaaehtoistyön kehittämiseen. Lähitoreilta palvelua ja ohjausta saa kasvokkain,
sähköisistä palveluista taas verkon kautta.
Myös omaisten näkökulma otetaan huomioon entistä paremmin.
5. Otetaan hyvinvointiteknologia vahvemmin avuksi kotona asumista tukevissa
palveluissa.
6. Kehitetään kotihoidon ja asiakasohjauksen sisältöä asiakaslähtöisesti.
7. Kehitetään erilaisia asumismuotoja,
kuten elinkaariasumisen kortteli Tesomalle.
Haasteita vuodelle 2016 tuo edelleen
kireä taloudellinen tilanne. Talousarvio pitää sisällään tehostetun palveluasumisen
aterioiden, kotiin vietävien aterioiden, palvelukeskuskorttiaterioiden ja kauppapalvelun asiakasmaksujen korotukset. Lisäksi
ikäihmisten palvelujen lautakunnan alaisia
muita sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan valtionhallinnon
päätösten mukaisesti. Muutosten vaikutukset on arvioitu talousarvion toimintatuloihin.
Palvelurakennemuutoksen myötä Tampereella on edetty ikäihmisten palvelujen
laatusuosituksen tavoitteiden suuntaan.
Tehostettua palveluasumista on lisätty
merkittävästi ja vastaavasti pitkäaikaista
laitoshoitoa purettu. Erityisenä haasteena
on kotona asuvien ja omaishoidon tuen
asiakkaiden määrän lisääminen sekä kotihoidon asiakkaiden sairaalahoidon tarpeen vähentäminen mm. tarjoamalla lääkäripalveluita kotiin.
Keväällä 2013 toteutetun kotihoidon
palvelujen myöntämiskriteerien ja asiakasmaksukorotusten myötä asiakasmäärien kasvua on saatu toivotusti hillittyä.
Toisaalta kahden autettavien asiakkaiden
määrä on kuitenkin kasvussa. Tämä on
koskenut erityisesti sairaalasta kotiutuvien
asiakkaiden palvelutarpeita. Kotiuttamiset
ovat olleet siten haastavia ja ovat osaltaan
lisänneet kotihoidon palveluiden ostotarvetta eri puolilla kaupunkia. Asiakasmäärän ja asiakkaiden hoitoisuuden ennakoidaan jatkavan kasvuaan väestön edelleen
ikääntyessä. Kasvuun vastaaminen edellyttää erityisesti kotihoidon sisällöllistä kehittämistä, mm. sairaanhoidollisen osaamisen lisäämistä kotihoidossa.
Ydinprosessin toiminnan tavoitteet
Ydinprosessin toiminnan tavoitteet kohdistuvat erityisesti ikäihmisten palvelurakennemuutoksen toteuttamiseen. Tavoitteena
on edelleen tukea ikäihmisten kotona asumista, lisätä tehostettua palveluasumista
ja pienentää pitkäaikaisen laitoshoidon
osuutta. Lisäksi tavoitteena on osaltaan
edistää perusterveydenhuollon osuuden
kasvattamiseen terveydenhuollon kustannuksista tähtäävää tavoitetta. Tavoitteena
on myös palvelujen kehittäminen yhdessä
käyttäjien ja asukkaiden kanssa sekä sähköisten palvelujen määrän ja käytön lisääminen.
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
79
Tilaajaosa - Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen
Tampereen ja Oriveden palvelurakenne laatusuosituksen tavoitteisiin verrattuna
Säännöllinen
kotihoito
Laatusuosituksen tavoite 2017
Tampereen tilanne 2014
Tampereen tilanne 2013
Tampereen tilanne 2012
Tampereen tilanne 2011
Tampereen tilanne 2010
Tampereen tilanne 2009
13–14 %
12,6 %*
12,0 %
12,4 %
12,3 %
11,9 %
11,6 %
Säännöllinen
kotihoito
Laatusuosituksen tavoite 2017
Oriveden tilanne 2014
Oriveden tilanne 2013
Tehostettu
palveluas.
Omaishoidon tuki
6–7 %*
3,2 %
2,9 %
2,7 %
2,5 %
2,6 %
2,8 %
6–7 %
6,3 %
5,3 %
4,1 %
3,8 %
3,1 %
2,3 %
Tehostettu
palveluas.
Omaishoidon tuki
13–14 %
14,50%
14,0 %
6–7 %*
2,5 %
2,8 %
6–7 %
4,8 %
4,0 %
Mikäli palveluasuminen lasketaan mukaan Tampereen kotihoidon palveluihin, on kattavuus 14,1 % vuoden 2014 lopussa.
Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen
Tuloslaskelma (1 000 euroa)
Toimintatulot
Myyntitulot
Maksutulot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatulot
Toimintatulot yhteensä
Toimintamenot
Henkilöstömenot
Palkat ja palkkiot
Henkilösivumenot
Eläkemenot
Muut henkilösivumenot
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Vuokramenot
Muut toimintamenot
Toimintamenot yhteensä
Toimintakate
Rahoitustulot ja -menot
Tilikauden tulos
80
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Alkuper.
TA 2015
TP 2014
Muutettu
TA 2015
TA 2016
10 136
31 721
30
-82
41 805
11 420
32 103
0
0
43 523
11 420
32 103
0
0
43 523
11 664
33 970
2
0
45 636
-1
0
0
0
-416
-0
-188 923
-1
-5 858
-203
-474
-195 877
-154 071
6
-154 065
-400
0
-178 679
0
-6 302
-129
-45
-185 555
-142 032
0
-142 032
-400
0
-175 199
0
-9 655
-129
-43
-185 426
-141 903
0
-141 903
-400
0
-179 991
0
-9 655
-110
-51
-190 207
-144 571
0
-144 571
Pitkäaikainen
laitoshoito
2–3 %
2,8 %
4,1 %
4,7 %
5,3 %
5,8 %
6,8 %
Pitkäaikainen
laitoshoito
2–3 %
3,3 %
4,9 %
Tilaajaosa - Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen
Omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palvelut
Omaehtoisen toiminnan ja ennalta ehkäisevissä palveluissa erityistä huomiota kiinnitetään toimintakykyä edistäviin ja kotiin
annettaviin palveluihin, kuten ohjaukseen
ja neuvontaan, kuljetus- ja palvelukeskussekä kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluihin.
Palvelukeskukset, lähitorit ja korttelikerho toimivat matalan kynnyksen kohtaamispaikkoina, jotka tarjoavat neuvontaa ja ohjausta kuntalaisen omaehtoisen
hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi
sekä tarjoavat mahdollisuuden kulttuuri-,
liikunta- ja virkistystoimintaan. Lisäksi
palvelukeskuksissa, lähitoreilla ja korttelikerhossa asiakkailla on mahdollisuus ateriapalveluihin.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Palvelukeskustoiminta toimii tulevaisuudessa tiiviimmin osana alueellista kotihoidon ja päiväkeskustoiminnan kokonaisuutta. Tavoitteena on, että vuoden 2016
aikana lähitoritoimintaa laajennetaan ja
niiden sekä palvelukeskusten palveluja
kehitetään sisällöllisesti samaan suuntaan.
Lähitorit palvelevat ikäihmisten lisäksi
myös muita asiakasryhmiä. Koko kaupunkitason ikäihmisten palvelujen ohjauksesta ja neuvonnasta vastaava Kotitori
koordinoi lähitorien kehittämistä. Lisäksi
Kotitorilla avautui syksyllä 2015 hyvinvointiteknologiaratkaisuja vuokraava Laitetori.
Pohjolankadulle avautuu uusi palvelukeskus toukokuussa 2016, jolloin Tammelan palvelukeskustoiminta siirtyy osittain
sinne. Tammelakeskuksesta tulee lähitori,
jonka pohjana ovat erityisesti ikäihmisten
ja lapsiperheiden palvelut. Uudessa lähitorissa yhdistyvät palvelukeskusten parhaat
SUUNNITELTU PALVELUTILAUS ( 1 000 EUROA)
Omaehtoinen toiminta ja ennaltaehkäisevä työ
Yhteensä
Ehkäisevä vanhustyö
Ikäihmisten kulttuuri- ja liikuntapalvelut
Oma tuotanto yhteensä
Ehkäisevä vanhustyö
Ehkäisevä vanhustyö / kuljetuspalvelut
Ehkäisevä vanhustyö / ateriapalvelut
Ehkäisevä vanhustyö / avustukset
Muu tuotanto yhteensä
Yhteensä
2 040
864
2 904
1 236
1 250
119
547
3 152
6 056
puolet sekä alueellinen ohjaus ja neuvonta. Tampereen Aterian palvelut siirtyvät
Pohjolankadulle muutoksen myötä. Pispan
palvelukeskus aukeaa remontin valmistuttua joulukuussa 2015. Palvelukeskuksissa
ja korttelikerhossa toteutetaan kuukauden
sulku tai vastaavan supistuksen toteuttaminen muulla tavoin vuonna 2016.
Vuonna 2016 omaehtoisen toiminnan
ja ennaltaehkäisevän työn palveluita kehitetään kiinnittämällä yhä enemmän
huomiota vapaaehtoistoimintaan ja sen
koordinointiin mm. vuonna 2015 Sitrarahoitteisesta Kotona asumisen tukemisen
hankkeesta saatujen kokemusten pohjalta. Lisäksi Elonpolkuja-verkosto siirtyy
ikäihmisten palvelujen järjestämisvastuun
piiriin ja sen toimintaa kehitetään yhdessä
verkoston toimijoiden kanssa.
Palvelubussien markkinointia kehitetään jatkuvasti, jotta matkustajamääriä
saadaan lisättyä. Vuonna 2013 aloitettua
VPL/SHL-kuljetusten
yhdistämispilottia
laajennetaan vuonna 2016 koko kaupunkia
koskevaksi linja kerrallaan. Nykykäytännön
mukaisesti vammaispalvelulain mukaisen
ja harkinnanvaraisen kuljetuspalvelun asiakkaille tarjotaan myös vuonna 2016 ensisijaisesti matkan yhdistämistä palveluliikenteeseen silloin, kun se aikataulullisesti
sekä kalusto ja asiakasprofiili huomioon
ottaen asiakkaalle sopii. Kokeilun tuloksia
arvioidaan vuoden 2016 aikana ja syksyllä 2016 päätetään vapaaehtoisuudesta ja
matkojen vähentämisestä vuodelle 2017.
PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA)
Omaehtoinen toiminta ja ennaltaehkäisevä työ
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP 2014
21
-6 190
-6 169
Alkuper.
TA 2015
10
-6 027
-6 017
Muutettu
TA 2015
10
-6 057
-6 047
TA 2016
12
-6 056
-6 044
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
81
Tilaajaosa - Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen
Kotona asumista tukevat palvelut
Kotona asumista tukevien palvelujen
kokonaisuuteen
kuuluvat
kotihoito,
omaishoidon tuki, päiväkeskustoiminta,
lyhytaikaishoito, poliklinikkatoiminta, veteraanikuntoutus, suun terveydenhuolto
sekä asumispalvelut. Kotona asuvat saavat
myös kuntoutuspalvelut kotiin tai tarvittaessa läheisessä tehostetun palveluasumisen yksikössä. Tavoitteena on säilyttää
ikäihmisille tuttu asuinympäristö palvelutarpeen kasvaessa. Palvelukokonaisuuden
tavoitteena on mahdollistaa kuntalaisten
asuminen omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Tavoitteeseen pyritään
ennaltaehkäisemällä ikäihmisten toimintakyvyn laskua ja palauttamalla mahdollisesti heikentynyt toimintakyky aktiivisella
kuntoutuksella. Toimintakyvyn laskiessa
pysyvästi kotona asumista tuetaan järjestämällä kotona asumista tukevia palveluja
asiakkaan kotiin, joka voi sijaita myös asumispalveluyksikössä.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Kotihoidon asiakkaiden hoidon tarpeen
kasvuun on pyritty vastaamaan kehittämällä kotihoidon palvelua sisällöllisesti
sekä toiminnallisesti. Kehittämisessä yhtenä keskeisenä painopisteenä on ollut palvelutalon kotihoito, jonka erityispiirteenä
on se, että asiakkaan koti sijaitsee muiden
palvelujen kuten ympärivuorokautisen yksikön läheisyydessä, mikä lisää asiakkaalle
82
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
turvallisuudentunnetta, mutta myös mahdollistaa kotihoidon käyntien toteuttamisen joustavammin asiakkaan tarpeiden
mukaisesti välimatkojen ollessa lyhyet.
Tehostettua palveluasumista lisätään.
Vuonna 2016 on avautumassa Pohjolankadun tehostetun palveluasumisen yksikkö
Tampereella ja Särkänkodin yksikkö Orivedellä. Lisäksi vuoden 2015 syksyn aikana
kilpailutetaan Violaan, Taatalaan, Keinupuistoon sekä Petsamokotiin tehostetun
palveluasumisen, päivä- ja palvelukeskustoiminnan sekä palvelutalon kotihoidon palveluita. Uusi sopimuskausi alkaa
tavoitteellisesti 1.3.2016. Omassa tuotannossa pilotoidaan vuoden 2016 alusta alkaen palvelutalon kotihoitoa Pispan sekä
Takahuhdin lähipalvelualueilla siten, että
palvelutalon kotihoidon asunnot sijoittuvat Pispan sekä Pappilanpuiston palvelukeskusten läheisyyteen. Palvelutalon kotihoidon palvelut tulevat siten vuoden 2016
aikana lisääntymään vastaten kotihoidon
asiakkaiden palvelutarpeen kasvuun.
Pispan päiväkeskus avautuu asiakkaille
vuoden 2016 alusta remontin jälkeisissä
uusituissa tiloissa. Tammelakeskuksen päiväkeskus Annikki siirtyy Pohjolankadulle
sen valmistuttua keväällä 2016. Kaikissa
päiväkeskuksissa toteutetaan kuukauden
sulku tai vastaavan supistuksen toteuttaminen muulla tavoin vuonna 2016.
Hyvinvointisuunnitelman
linjausten
mukaan omaishoitoa kehitetään kotona
asumisen tukemiseksi valtakunnallisten
linjausten mukaan. Suurimpana haasteena omaishoidon tuessa on lakisääteisten
vapaapäivien käytön lisääminen. Omaishoidon tuen vapaapäivien järjestämiseen
tarkoitettuja hoitopaikkoja on pyritty vahvistamaan vuonna 2015 perhehoitoa kehittämällä sekä mahdollistamalla sijaishoidon
käyttäminen lakisääteisen vapaan aikana.
Vuonna 2016 kotihoidon ja palveluasumisen lääkäripalvelut laajenevat keskustan ja lännen alueelle kattaen koko
kaupungin. Kotiutustiimin ja kotikuntoutuksen toimintaa kehitetään yhteistyössä
kotisairaalatoiminnan kanssa.
Kotitorin toiminta laajenee uuden
1.9.2015 alkaneen sopimuskauden myötä.
Ohjausta ja neuvontaa saa Kotitorilta koko
yhteistoiminta-alueella, ja sähköisen asioinnin mahdollisuuksia Kotitorilla lisätään.
Kotihoidon ja kotihoidon tukipalvelujen
lisäksi Kotitorilta hankitaan jatkossa lyhytaikaista kuntoutusta, hyvinvointiteknologialainaamon palveluja, Tammelan lähitorin palveluja sekä kehittämistyöpanosta
mm. lähitorien koordinointiin.
Kotihoidon asiakkaiden palvelutarpeen
kasvuun vastaamista on pyritty vahvistamaan monin tavoin myös toimintaa
tehostamalla. Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän hyödyntäminen mahdollistaa asiakkaan luona tehtävän välittömän
asiakastyön kasvattamisen. Vuoden 2016
aikana on tavoitteena aloittaa myös sähköisen ovenavauksen käyttöön ottamisen
laajentaminen.
Tilaajaosa - Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen
SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA)
Kotona asumista tukevat palvelut
Yhteensä
Kotihoito
Suun terveydenhuolto
Päiväkeskustoiminta
Veteraanikuntoutus
Terveystarkastukset ja seulonnat
31 996
954
1 220
240
62
Erityistyöntekijöiden palvelut, ravitsemusterapia
52
Poliklinikkatoiminta
Kotikuntoutus
Tehostettu palveluasuminen
Muut palvelut
Oriveden palvelut
Oma tuotanto yhteensä
Kotihoito
Asumispalvelut
Sotainvalidien kotihoito
Lyhytaikaishoito
Omaishoidon tuki
Päiväkeskustoiminta
Veteraanikuntoutus
Muut palvelut
Oriveden palvelut
Muu tuotanto yhteensä
Yhteensä
4 478
2 354
13 064
30
4 391
58 842
9 396
46 067
1 200
2 127
6 372
2 275
250
688
2 451
70 826
129 668
PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA)
Kotona asumista tukevat palvelut
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP 2014
27 536
-115 214
-87 679
Alkuper.
TA 2015
22 334
-121 230
-98 896
Muutettu
TA 2015
28 195
-122 442
-94 247
TA 2016
29 957
-129 668
-99 711
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
83
Tilaajaosa - Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen
Sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelut
Palvelukokonaisuuden muodostaa akuutti- ja lyhytaikainen sairaalahoito, vanhainkotihoito sekä sairaalakuntoutus.
Palvelukokonaisuuden tavoitteena on
turvata riittävä hoito ja huolenpito siinä
vaiheessa, kun ikäihmisen toimintakyky
ei enää kuntoutuksesta ja kotiin tuotettavista palveluista huolimatta mahdollista
omassa kodissa asumista. Vanhainkotihoidon vaihtoehtona tarjotaan kotona
asumista tukevien palvelujen tehostettua
palveluasumista. Sairaalassa asumisesta
eli pitkäaikaishoidosta sairaaloissa pyritään asteittain luopumaan. Sairaalahoidon
painopisteen muutosta on vauhditettu
aloittamalla tehostettu palveluasuminen
omassa tuotannossa sekä panostamalla
vahvasti kotikuntoutukseen.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen
mukaisesti palvelukokonaisuuden keskeisimmät tavoitteet liittyvät palvelurakenteen muuttamiseen. Tavoitteiden
saavuttaminen edellyttää pitkäaikaisen
laitoshoidon osuuden vähentämistä ja tehostetun palveluasumisen osuuden lisäämistä sekä painopisteen siirtämistä kotona
asumista tukeviin palveluihin.
Kotona asumista tukevien palvelujen
toimivuus ja riittävyys sekä tehostetun
palveluasumisen lisääminen ovat edellytyksiä pitkäaikaisen laitoshoidon osuuden
vähentämiselle. Ikäihmiset on pystyttävä
kuntouttamaan ja hoitamaan nykyistä pidempään omissa kodeissaan, jotta paine
pitkäaikaiseen laitoshoitoon vähenisi.
Olennaista kotona asumisen tukemisen
onnistumisen kannalta on oikea-aikainen
akuutti- ja lyhytaikainen kuntoutus sekä
SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA)
Sairaala- ja pitkäaikainen laitoshoito
Yhteensä
Vanhainkotihoito
Kuntoutus ja sairaalahoito
Oriveden palvelut
Oma tuotanto yhteensä
Vanhainkotihoito
Muu tuotanto yhteensä
Yhteensä
30 934
18 223
4 981
54 138
345
345
54 483
oikea-aikainen kotiuttaminen. Mitä suurempi osuus sairaalakapasiteetista on
lyhytaikaisen sairaalahoidon ja akuuttikuntoutuksen käytössä, sitä useamman
asiakkaan osalta toimintakyky on mahdollista palauttaa/ylläpitää ja mahdollistaa
asiakkaan selviytyminen omassa kodissaan.
Sairaalahoitoa vähennetään Kaupin
sairaalasta 50 potilaspaikkaa ja vanhainkotihoitoa vähennetään Koukkuniemestä
30 asiakaspaikkaa Pohjolankadun valmistumisen yhteydessä. Pohjolankadun asumispalveluyksikön on arvioitu avautuvan
toukokuussa 2016. Pohjolankadun valmistuessa Kaupin kiinteistöstä sairaalakäytössä luovutaan ja ikilan tilaamat sairaalahoidon palvelut keskitetään Koukkuniemen
alueelle, erityisesti Koivulaan. Lisäksi
Hatanpään psykogeriatrisesta osastoryhmästä muuttaa noin 30 asiakasta Pohjolankadulle avattaviin kahteen tehostetun
palveluasumisen ryhmäkotiin, joissa varmistetaan psykogeriatrinen osaaminen.
Vanhainkotihoidon lääkäripalvelut on
tarkoitus kilpailuttaa viimeistään vuoden
2016 aikana.
Oriveden vanhainkotihoidosta vähenee
paikkoja ja tilauksen painopiste siirtyy
entistä enemmän kotona asumista tukeviin palveluihin, kun Orivedellä avautuu
Särkänkodin tehostetun palveluasumisen
yksikkö.
PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA)
Sairaala- ja pitkäaikainen laitoshoito
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
84
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
TP 2014
14 249
-74 473
-60 224
Alkuper.
TA 2015
21 179
-58 298
-37 119
Muutettu
TA 2015
15 318
-56 927
-41 609
TA 2016
15 667
-54 483
-38 816
Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen
Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen
Kaupunkiympäristön kehittäminen
Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin palvelukokonaisuudet ovat maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen, kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito,
joukkoliikenne sekä pelastustoimi.
Kaupunkiympäristön kehittämisen tehtävänä on huolehtia kaupungin rakennetun ja luonnonympäristön kehittämisestä sekä ylläpidosta ja luoda edellytykset
tamperelaisten hyvinvoinnille vastaamalla
maankäytön suunnittelusta, tonttitarjonnasta, liikennejärjestelmästä, satamista
sekä viheralueista.
Toimintaympäristön muutokset
Kaupunkiympäristön kehittämisen kannalta toimintavuoden merkittävin päätös
tulee olemaan kaupunginvaltuuston kannanotto raitiotien toteuttamiseen syksyllä 2016. Se tulee määrittämään, millä
tavalla liikenteen ja erityisesti joukkoliikenteen kehittäminen tapahtuu Tampereella tulevaisuudessa. Tämän päätöksen
valmisteluun osallistuu hankkeen kehitysvaiheeseen valitun allianssikonsortion ja
kaupunkiympäristön kehittämisen yksiköiden lisäksi monet muutkin kaupungin yksiköt ja liikelaitokset. Valmistelun alla on
niin raitioverkon fyysinen suunnittelu kuin
myös kaluston ja ylläpidon hankinta.
Joukkoliikenteessä merkittävä uudistus
on myös koko kaupunkiseudun kattavan
uuden yhtenäisen maksuvyöhykkeisiin
perustuvan lippu- ja maksujärjestelmän
käyttöönotto. Mielenkiintoista on uuden
järjestelmän, johon sisältyy myös muun
muassa lipputuotevalikoiman yhtenäistäminen, vaikutus joukkoliikenteen matkustajamääriin.
Talouden epävarmuus ja erityisesti
heikko työllisyystilanne tuo epävarmuutta ydinprosessien kaikille palvelukokonaisuuksille. Karkeasti voidaan arvioida, että
tuloarvion toteutumiseen liittyy riski, ettei
asetettua tulotavoitetta saavuteta. Rakennusurakkahintojen kustannusnousun arvioidaan olevan edelleen maltillista erittäin
kireän kilpailutilanteen takia. Palvelujen
laadun säilyttäminen nykyisellä tasolla on
erittäin vaikeaa suhteessa tarvittavaan rahoitukseen. Rahoituspaineita aiheuttavat
yleinen kustannusten nousu, uudet alueet
ja vaatimukset laadun parantamiselle.
Kaupunkistrategia ja valtuustokauden
tavoitteet painottavat kasvun suuntaamista yhdyskuntarakenteen sisään sekä
keskustan ja aluekeskusten ja joukkoliikenteen laatukäytävien ympäristöjen vahvistamista. Näitä tavoitetta voidaan pitää
yhtenä lähtökohtana muun muassa tarkasteltaessa kaupungin yleiskaavoitusta.
Tähän liittyy myös raitiotieprojektin 1-vaiheen maankäyttötarkastelu. Raitiotien jatkuminen keskustasta länteen mahdollistaa
muun muassa Lielahden alueella näitä tavoitteita.
Maankäytön hallinnan kokonaisprosessin uudistaminen on ohjelmoitu vuonna
2015. Uudistetun mallin mukaisesti pyritään merkittäviin ajallisiin säästöihin. Aiemmin kaavan valmistumisen jälkeiseen
aikaan sijoittuneita katusuunnitelmia laaditaan ja maankäyttösopimusneuvotteluja käydään samanaikaisesti asemakaavan
ehdotusvaiheen kanssa. Kaupungin tuleva
organisaatiomuutos on myös selvä mahdollisuus parantaa eri yksiköiden yhteistoimintaa ja tätä kautta kehittää monia kaupunkiympäristön kokonaisuuteen liittyviä
prosesseja.
Kaupungin taloudellinen tilanne edellyttää kriittistä suhtautumista sekä
käyttötalous- että investointimenoihin.
Kaupunginvaltuustolle tehty investointikattoselvitys linjaa tulevien vuosien investointimahdollisuuksia. Tällä on merkittävä
vaikutus kaupunkiympäristön rakentamiseen ja mahdollisesti myös siihen, missä
tahdissa uusia maankäyttöalueita voidaan
ottaa käyttöön. Investointikehystä tarkastellaan yhdessä Pitkän aikavälin investointisuunnitelman kanssa (KV). Valtion kanssa tehtävää yhteistyötä tulee linjaamaan
MAL-aiesopimus.
Rantaväylän tunnelin rakennustyö käynnistää Ranta-Tampellan alueen talon- ja
infrastruktuurin rakentamisen. Tällä on
merkittävä positiivinen vaikutus kaupungin maanmyyntituloihin. Myös Vuoreksen
alueella kaupungilla on vastaava mahdollisuus hyödyntää rakennettua infraa.
Tampereen keskustan tulevaisuuden
kannalta on keskeistä, miten tekeillä olevissa suurissa ja tärkeissä hankkeissa, Kansi- ja Areena, asemakeskus, Eteläpuisto
sekä Kunkunparkki, edistytään. Samaa voi
sanoa keskustan ulkopuolella käynnistyvästä Hiedanrannan suunnittelusta. Nämä
projektit edellyttävät voimakasta panostusta suunnitteluun.
Ydinprosessin toiminnan tavoitteet
Ydinprosessin toiminnan tavoitteet kohdistuvat erityisesti kaupunkistrategian
kestävä yhdyskunta - näkökulman toteuttamiseen. Tavoitteena on joukkoliikenteen
ja pyöräilyn lisääminen sekä kaavoitetun
asuinkerrosalan sijoittumisen lisääminen
keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville. Lisäksi ydinprosessille kohdistuu tavoite maankäyttöprosessiin kuluvan ajan lyhentymisestä.
Hanketasolla sitovat kohteet
Ydinprosessin talousarviossa erikseen
esitettyjen aluekehitysohjelmien, Keskusta, Vuores ja Hiedanranta, sekä raitiotien
suunnittelun ja Rantaväylän tunnelin rakentamisen käyttötalous- ja investoinnit
ovat ydinprosessin osalta hankkeittain
sitovia. Hankkeiden ydinprosessin käyttötalous- että investointimenot ovat 17,1
milj. euroa. Vuoreksen käyttötalous- ja investoinnit ovat 5,0 milj. euroa, Keskustan
yhteensä 10,6 milj. euroa mukaan lukien
maa- ja vesialueet 1,0 milj. euroa, Hiedanrannan käyttötalous- ja investointimenot
ovat 1,5 milj. euroa mukaan lukien maa- ja
vesialueinvestoinnit 1,0 milj. euroa ja maaja vesialueisiin liittyvät käyttötalousmenot
0,2 milj. euroa. Raitiotien suunnitteluun
on varauduttu 6,5 milj. eurolla ja Rantaväylän tunnelin rakentamiseen 16,0 milj.
eurolla. Raitiotien rahoitusosuus on 1,5
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
85
Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen
milj. euroa, Rantaväylän tunnelin 2,1 milj.
euroa ja Vuoreksen 0,2 milj. euroa. Lisäksi
hankkeiden suunnittelumenoja kohdistuu
konsernihallintoon yhteensä 1,2 milj. euroa.
Keskustahankkeen kehittämisen painopiste on Asemakeskuksen, Eteläpuiston,
Kunkun parkin hankkeissa sekä RantaTampellan teknisessä suunnittelussa. Keskustan länsipuolen ja erityisesti Keskustorin ympäristön kehittämispotentiaalista
järjestetään osallistava visiotyö. Asemanseudun kehittämisen ensimmäisen vaiheen Kansi ja monitoimiareenahankkeen
toteutusta valmistellaan yhdessä valitun
kumppanin kanssa. Rakentamisen painopiste on Ranta-Tampellan esirakentamisessa sekä Ratinan kauppakeskuksen
toteutussopimuksen mukaisissa kaduissa
ja kulkuyhteyksissä. Tammelan energiatehokkuuden parantamisprojekti, EU-Gugle,
käynnistyi vuoden 2013 lopulla ja jatkuu
vuoden 2019 loppuun. Höyrypuisto toteutetaan suunnitelmien mukaisesti 2016 ja
kesän jälkeen aloitetaan Vuolteentorin rakentaminen. Rahoitus näihin hankkeisiin
osoitetaan keskustahankkeen vuosisuunnitelmassa (KV).
Vuoreksen suunnittelun painopiste on
Isokuusen ja Västinginmäen asuntoalueet.
Rakentamisen painopisteenä ovat viimeistelytyöt koko Vuoreksen alueella. Toinen
rakentamisen painopiste on Isokuusen
asuinalue. Aluemarkkinointia järjestetään,
jotta alueelle tehdyt investoinnit tulevat
hyödynnettyä mahdollisimman nopeasti ja
tehokkaasti.
Tampereen kaupunginhallitus päätti
22.6.2015 perustaa Hiedanrannan aluekehitysohjelman. Ohjelmassa uudistetaan
Lielahden alakeskus toiminnallisesti ja laadullisesti korkeatasoiseksi ja lisätään alueen työpaikka- ja asukasmäärää tukeutuen
joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen laatukäytäviin. Hiedanrannan toiminnan painopiste vuonna 2016 on esiselvityksissä,
tutkimuksissa, maankäytön suunnittelussa
ja esirakentamisessa.
Raitiotien allianssin kehitysvaihe on
käynnistynyt ja kaupunginvaltuuston syksyn 2016 päätöksentekoa varten laaditaan
hankesuunnitelma. Allianssihankkeen rinnalla kilpailutetaan kaluston ja ylläpidon
hankinta, jolla on myös merkitystä valtuuston päätöksenteossa. Raitiotiehanke
edellyttää laajaa osallistumista suunnitteluun useilta kaupunkikonsernin toimijoilta, lisäksi myös ulkopuolisilta johtoyhtiöiltä. Allianssihankkeen rinnalla pitää tehdä
vaikutusarviointeja, jotka palvelevat myös
valtion viranomaisten päätöksentekoa heidän harkitessaan osallistumistaan hankkeen toteutusvaiheeseen.
Rantaväylän tunnelin rakentamisen ja
kaupungin kannalta vuosi 2016 on hyvin
merkittävä, koska liikenne siirtynee tunneliin. Tämä mahdollistaa Ranta-Tampellan alueen infrastruktuurin rakentamisen
käynnistymisen. Kaupungin kannalta tämä
merkitsee myös mahdollisuutta käynnistää alueen tonttien luovutus. Tällöin myös
alueen talonrakentaminen voi käynnistyä.
Kaupunkiympäristön kehittäminen
Tuloslaskelma (1 000 euroa)
Toimintatulot
Myyntitulot
Maksutulot
Tuet ja avustukset
Vuokratulot
Muut toimintatulot
Toimintatulot yhteensä
Valmistus omaan käyttöön
Toimintamenot
Henkilöstömenot
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Vuokramenot
Muut toimintamenot
Toimintamenot yhteensä
Toimintakate
Rahoitustulot ja -menot
Poistot ja arvonalentumiset
Tilikauden tulos
86
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
TP 2014
Alkuper.
TA 2015
Muutettu
TA 2015
TA 2016
35 991
7 608
2 553
36 711
19 740
102 603
15 854
38 715
6 835
2 450
38 004
21 164
107 168
51 185
38 715
6 835
2 450
38 004
21 164
107 168
11 550
39 738
11 265
1 980
40 624
15 707
109 314
13 680
-1 061
-113 507
-2 595
-476
-338
-556
-102 679
-76
27
-30 254
-30 316
-1 200
-151 883
-2 345
-245
-242
-69
-104 799
2 369
0
-29 600
-27 231
-1 200
-112 248
-2 345
-245
-242
-69
-104 799
2 369
0
-29 600
-27 231
-1 155
-116 433
-2 375
-245
-287
-69
-106 884
2 430
0
-32 000
-29 570
Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen
Investoinnit (1 000 euroa)
Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Keskeneräiset hankinnat
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
Rahoitusosuudet
NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ
Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot
TP 2014
Alkuper.
TA 2015
Muutettu
TA 2015
TA 2016
-34 051
-45 900
-45 900
-9 700
-32 316
-220
-16 184
0
-28 509
-111 280
2 921
-108 359
14 972
-4 200
-4 200
-13 800
-51 885
0
0
-101 985
6 085
-95 900
17 280
-51 885
0
0
-101 985
6 085
-95 900
17 280
-64 915
0
0
-88 415
3 800
-84 615
15 280
Hanketasolla sitovat kohteet
Käyttötalous (1 000 euroa)
Keskusta-hanke
Vuores-hanke
Hiedanranta
Pelastustoimi
Muu kaupunkiympäristön kehittäminen
Yhteensä
Investoinnit (1 000 euroa)
Rantaväylän tunneli
Keskusta-hanke
Vuores-hanke
Hiedanranta
Raitiotie
Muu kaupunkiympäristön kehittäminen
Yhteensä
Toimintatulot
Toimintamenot
0
0
0
0
109 314
109 314
-1 394
-400
-500
-17 157
-87 433
-106 884
Investointimenot
Rahoitusosuudet
-16 000
-9 200
-4 600
-1 000
-6 500
-51 115
-88 415
2 100
0
200
0
1 500
0
3 800
Toimintakate
-1 394
-400
-500
-17 157
21 881
2 430
Yhteensä
-13 900
-9 200
-4 400
-1 000
-5 000
-51 115
-84 615
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
87
Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen
Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen
Palvelukokonaisuuteen kuuluvat maanhankinta ja -luovutus sekä maaomaisuuden edunvalvonta, maankäytön suunnittelu sekä yleisten alueiden suunnittelu.
Maaomaisuuden hallinnan ja kehittämisen
toiminnoilla luodaan edellytykset palveluiden, asumisen ja elinkeinoelämän
rakentamiselle sekä näitä palvelevan yhdyskuntatekniikan, liikennejärjestelmän
ja viheralueiden toteuttamiselle tasapainoisen ja kestävän yhdyskuntarakenteen
tavoitteiden mukaisesti.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Maankäytön hallinnan kokonaisprosessin
uudistaminen on ohjelmoitu vuonna 2015.
Uudistetun mallin mukaisesti pyritään
merkittäviin ajallisiin säästöihin. Aiemmin
kaavan valmistumisen jälkeiseen aikaan
sijoittuneita katusuunnitelmia laaditaan ja
maankäyttösopimusneuvotteluja käydään
samanaikaisesti asemakaavan ehdotusvaiheen kanssa.
Kantakaupungin yleiskaava 2040 valmistuu 2016. Ajantasainen yleiskaava antaa selkeän pohjan asemakaavoitukselle ja
vähentää asemakaavoituksen selvitystarpeita sujuvoittaen näin asemakaavoitusta. Erittäin merkittävän mahdollisuuden
kaupunkirakenteen kehittämiseen antavan, kaupungin omistukseen siirtyneen
Lielahden entisen teollisuusalueen tulevaa
kehitystä linjataan yleiskaavassa. Pohjaksi suunnittelulle järjestetään koko alueen
avoin ideakilpailu vuoden alkupuoliskolla.
Pohjoisella suuralueella jatketaan kyläalueiden suunnittelua, vesihuollon ratkaisut
vaikuttavat merkittävästi suunnitelmien
linjauksiin.
EHYT–hankkeessa yleissuunnitelmien
laatiminen jatkuu. Suunniteltavan katuraitiotien linjauksen vaikutuspiirissä Hakametsän suunnitelma valmistuu. Myös
Multisillan alueen täydentymistä tutkiva
yleissuunnitelma valmistuu. Täydennysrakentamisen edellytysten kehittämistä sekä
neuvontaa ja markkinointia jatketaan yhdessä kiinteistötoimen kanssa. Vuorovaikutusta kehitetään kaikilla kaavatasoilla.
Vuonna 2016 vuorovaikutuksen erityisinä
painopistealueina ovat kantakaupungin
88
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
yleiskaava ja täydennysrakentamisen
hankkeet yleissuunnitelma- ja asemakaavatasoilla. Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma päivitetään työnimellä ”Näin laatua
Tampereelle”.
Asemakaavoituksen prosessia on kehitetty ohjelmointi- ja seurantajärjestelmällä, jonka avulla ohjelmoidaan ja aikataulutetaan koko kaavoituksen työsalkku sekä
varmistetaan käynnistyvien hankkeiden
resursointi ja aikataulujen ennakoitavuus.
Hankkeiden etenemistä seurataan kuukausittain. Vuoden 2016 aikana vakiinnutettavia toimenpiteitä ovat muun maussa
sisäisistä lausunnoista luopuminen siirtymällä neuvottelumenettelyyn kaupungin
eri tahojen kanssa sekä nopeutetun kaavaprosessin kehittäminen 2015 saatujen
kokemusten pohjalta. Kaavojen laadintaan
käytettävää työaikaa lisätään kokouskäytäntöjen tehostamisella ja jatkamalla 2015
aloitettua kaavaharkinnan keskittämistä
ja uusien töiden aloitusta yhtenäisiin jaksoihin vuoden aikana. Asemakaavoituksen
sitovaa määrällistä tavoitetta nostettiin
2015 10 prosentilla kaavavarannon kasvattamiseksi. Kaavoitusohjelmaan priorisoidaan hankekokonaisuus, joka vastaa
kaupunkistrategiassa ja kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. Kaavavarannon kasvun
varmistamiseksi painopiste työkannassa
asetetaan
rakentamismahdollisuuksia
tuottaviin kaavahankkeisiin. Muita sitovia
tavoitteita ovat 300 pientaloasunnon, joista vähintään 110 erillispientaloja (neljän
vuoden liukuva keskiarvo), mahdollistaminen kaavoituksella, kaupungin luovuttamien omakotitonttien määrän kasvattaminen keskimäärin 10 prosentilla vuosittain,
yritystonttitarjonnan kasvattaminen sekä
kaavoitetun kerrosalan sijoittumisen painottuminen keskuksiin ja joukkoliikenteen
laatukäytäville. Myös keskustan elinvoiman vahvistaminen keskustan kehittämisohjelmaa toteuttamalla on sitova tavoite.
Asemakaavoitukselle asetettujen tavoitteiden kannalta keskeisiä ovat suunniteltavan katuraitiotien varrelle sijoittuvat kohteet. Reitin eteläosaan liittyvistä kohteista
laajin on Hervannan pohjois-eteläsuuntaisen akselin alue. Suunnitellun raitiotien
varren asuinaluekohteita ovat myös Pellervon koulun alue Kalevassa sekä Hipposkylä
Kissanmaalla. Muita merkittäviä kohteita
ovat muun muassa Vuoreksen Isokuusen
viimeinen osa, Abloyn alue Epilässä, Koukkuniemen alue sekä Pispalan laaja 2. vaihe.
Pientaloja koskevien tavoitteiden saavuttaminen vuonna 2016 on erittäin haastavaa. Ojalan osayleiskaavasta tehtyjen
valitusten käsittely saattaa kestää vuoden
2016 yli. Laaditun kaavarungon pohjalta
pientalovaltaisten alueiden asemakaavoitus käynnistetään, mutta niitä ei ole
mahdollista hyväksyä ennen yleiskaavan vahvistumista. Myös Nurmi-Sorilan
osayleiskaavan vahvistumisaika on epävarma. Vuoreksen Västinginmäki on vuoden 2016 merkittävin pientaloja käsittävä
asemakaavakohde.
Keskustassa Kunkun parkin ja Eteläpuiston kaavat valmistuvat. Korttelisuunnitelmien pohjalta valmistuu asemakaavoja
keskustaan. Jäteveden keskuspuhdistamon
kaava laaditaan 2016. Työpaikkojen määrän kasvulle luodaan edellytykset kaavoittamalla yritystontteja Myllypuron
Kolmenkulman (II vaihe) ja Aitovuoren
alueelle sekä asumisen yhteyteen Tesomalle ja Hervannan pohjoisosaan. Palvelurakentamiseen liittyviä kaavahankkeita
sijoittuu Peltolammille ja Pellervon koulun
tontille ja Koukkuniemeen.
Uusien ja kehitettävien alueiden katusuunnittelua jatketaan muun muassa Härmälänrannan, Lentävänniemen keskustan
eteläosan, Kolmenkulman, Lahdesjärven,
Vuoreksen Isokuusen ja Västinginmäen,
Kalevanrinteen, Hervantajärven, Kaupin
ja Ojalan alueilla. Katujen saneerauksia
jatketaan alueellisten suunnitelmien mukaan. Saneeraussuunnittelun painopiste
tulee vähitellen siirtymään poikkileikkaukseltaan ylileveiden ja teknisiltä ratkaisuiltaan vanhentuneisiin pääkatuihin ja
pääkokoojakatuihin. Joukkoliikenne-etuisuuksien lisäämiseen tähtäävää suunnittelua jatketaan painottaen joukkoliikenteen
pääreittejä.
Keskustan liikennesuunnittelua jatketaan keskustan kehittämishankkeeseen
sekä käynnissä olevaan keskustan strategiseen osayleiskaavaan liittyen. Keskustan
Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen
Seudullisten ja keskustan pyöräilyn pääreittien laatutason parantamiseen liittyen
katusuunnitelmien laadintaa jatketaan.
Näsijärven rantareitin katusuunnittelua
jatketaan. Raitiotiehen liittyen jalankulku- ja pyöräteiden katusuunnittelu käynnistetään. Kantakaupungin yleiskaavassa
määritellään pyöräilyn pääreittien tavoiteverkko.
katujen saneeraussuunnittelua tehdään
keskustan liikenneverkkosuunnitelmaan
perustuen. Keskustan katusuunnittelussa
keskitytään Kyttälän alueeseen alueelle
laaditun yleissuunnitelman pohjalta.
Tampereen Kansi -hankkeeseen varaudutaan jatkosuunnittelun osalta. Viinikan
liittymän toimivuuden ja turvallisuuden
parantamiseen tähtäävää katu- ja rakennussuunnittelua jatketaan.
SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA)
Käyttötalous
Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen
Maanhankinta ja luovutus sekä maaomaisuuden
edunvalvonta
Yleisten alueiden suunnittelu
Hankekehitys (Keskusta ja Vuores)
Oma tuotanto yhteensä
Maanhankinta ja luovutus sekä maaomaisuuden
edunvalvonta
Maankäytön suunnittelu
Yleisten alueiden suunnittelu
Raitiotie
Hankekehitys (Keskusta, Vuores ja Hiedanranta)
Muu tuotanto yhteensä
Yhteensä
Investointi
Yhteensä
1 151
1 600
2 751
1 390
124
2 665
800
280
2 680
2 190
404
5 345
2 027
10 200
12 227
2 377
2 240
0
500
7 143
9 808
0
1 200
6 500
2 570
20 470
23 150
2 377
3 440
6 500
3 070
27 613
32 958
PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA)
Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP 2014
51 582
-10 570
41 012
Alkuper.
TA 2015
57 126
-9 269
47 857
Muutettu
TA 2015
57 126
-9 269
47 857
INVESTOINNIT (1 000 EUROA)
Investoinnit (1 000 euroa)
Maa- ja vesialueet
Maanhankinta ja luovutus sekä maaomaisuuden edunvalvonta
Hiedanranta
Keskusta-hanke
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Keskusta-hanke
Vuores-hanke
Raitiotie
Muut alueet
Investointimenot yhteensä
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
TA 2016
-13 800
-11 800
-1 000
-1 000
-9 350
-600
-250
-6 500
-2 000
-23 150
1 500
15 280
TA 2016
57 756
-9 808
47 948
Liikkumisen hallinnan alueella jatketaan Tampereen seudun liikkumisen ohjauksen toimintaa. Jalankulun ja pyöräilyn
edistämiseksi suunnitellaan parempaan
turvallisuuteen ja sujuvuuteen tähtääviä
ratkaisuja liikennevaloissa ja selvitetään
liikkumista helpottavien palveluiden tarve
Tampereella. Lisäksi suunnitellaan liikkumisen nettiportaalin rakennetta ja valmistellaan siihen liittyvää hankintaa.
Viheralueohjelman päivittäminen vuosille 2016–2024 sekä Iidesjärven perhepuiston hankesuunnitelma aloitetaan.
Kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys
ja liikunta- sekä ulkoilupaikkoja koskeva
viherpalveluohjelma valmistuvat vuonna
2016. Leikkipaikkojen kehittämisessä keskitytään leikkipaikkaohjelmassa mainittujen toimenpiteiden toteuttamiseen. Uusia
puistoja suunnitellaan muun muassa Niemenrantaan sekä Härmälänrantaan. Keskustan puistojen osalta jatketaan muun
muassa Näsinpuiston hoito- ja käyttösuunnitelman toteuttamisen suunnittelua sekä
aloitetaan Pyynikintorin leikkipaikan sekä
liikennepuiston suunnittelu.
Kantakaupunkialueen hulevesiohjelman
jalkautusta jatketaan. Rakentamisen aikaista hulevesien hallintaa kehitetään ja
hulevesien hallintajärjestelmiä rakennetaan tulvaherkille tai vedenlaadun kannalta keskeisille kohteille. Vesihuoltolain sekä
maankäyttö- ja rakennuslain uudistumisen
vaikutukset selvitetään ja lakimuutosten
toimeenpanoa valmistellaan. Pohjoisen
alueen vesihuollon kehittämistä jatketaan
suunnitellusti.
Konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmän kiinteistötoimi vastaa maanhankinnasta ja -luovutuksesta sekä maa-omaisuuden edunvalvonnasta. Kiinteistötoimen
osuus palvelukokonaisuuden toimintatuloista on 56,7 milj. euroa ja toimintamenoista 4,9 milj. euroa. Kiinteistötoimi
vastaa myös maa- ja vesialueiden investoinneista. Maa- ja vesialueiden tasearvon
ylittäviksi myyntituloiksi tavoitellaan noin
14,4 milj. euroa ja maankäyttösopimuskorvauksiksi noin 4 milj. euroa. Maa-alueiden
myyntitulot ovat erittäin suhdanneriippuvaisia ja siten epävarmoja. Paremmin ennakoitavien vuokratulojen osalta tavoite
on 40 milj. euroa.
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
89
Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen
Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito
Palvelukokonaisuuteen kuuluvat yleisten alueiden rakennuttaminen, ylläpidon
ohjelmointi ja järjestäminen, satamapalvelut, liikenteen hallinta. Kadut, aukiot,
viheralueet ja satamat rakennetaan vuosisuunnitelman investointiohjelman mukaisesti. Ylläpitotehtäviä ovat puhtaanapito,
liikenneväylien ja alueiden lumenpoisto
ja liukkauden torjunta sekä viheralueilla
nurmikoiden leikkaus, istutusten ja puiden
hoito. Kunnossapidon toimenpiteillä palautetaan rakenteet alkuperäisen mukaiseen kuntoon. Kunnossapitoa ovat katujen
päällystystyöt, vaurioiden korjaaminen,
ajoratamerkintöjen uusiminen ja kalusteiden kunnostaminen. Liikenteenhallintaan
kuuluvat liikennetelematiikan ylläpito ja
rakennuttaminen.
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Tehtävänä on rakennuttaa kaava- ja viheralueohjelmia sekä peruskorjauksia
toteuttavan investointiohjelman kohteet
mahdollisimman edullisesti ja laadukkaasti hyödyntämällä tehokkaasti sekä kaupungin omia että yksityisiä palveluntuottajia.
Jatkuvan talouden epävarmuuden vuoksi rakennusurakkahintojen kustannusnousun arvioidaan olevan edelleen maltillista erittäin kireän kilpailutilanteen takia.
Yleisten alueiden ylläpidon laadun säilyttäminen nykyisellä tasolla on erittäin vaikeaa, koska tuottavuus ei parane suhteessa
tarvittavaan rahoitukseen. Rahoituspaineita aiheuttavat yleinen kustannusten
nousu, uudet alueet ja vaatimukset laadun
parantamiselle. Ruskon maanvastaanottopaikka joudutaan sulkemaan vuoden 2016
keväällä, mikä merkitsee kuljetuskustannuksien nousua kaupungin itäisillä rakennuskohteilla. Ylläpidon laatutavoitteena
on käyttäjätarpeisiin perustuva tyydyttävä
laatu ajankohta, olosuhteet ja kustannukset huomioiden.
90
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Vireillä olevat lainsäädännön muutokset
koskevat edelleen hulevesien hallintaa.
Näissä tapahtuviin mahdollisiin muutoksiin ei talousarviossa vielä varauduta.
Rakennetun ympäristön laatua kohennetaan erityisesti huonokuntoisten liikenneväylien, puistojen ja rakenteiden
täsmäkorjauksilla, vaikka yleisesti ylläpidon laadussa joudutaankin jatkuvasti
säästämään. Uusien alueiden lisäksi investoinnit kohdistetaan erityisesti kevyen
liikenteen ja joukkoliikenteen edellytysten
parantamiseen. Talouden sopeuttamisen
edellyttämiä säästöjä kohdistetaan ylläpidossa kuluviin päällysteisiin, katujen ja
puistojen kalusteisiin sekä siirtämällä yksityisten teiden ulkovalaistus tienhoitokunnille. Yleisten alueiden siisteyttä pyritään
ylläpitämään kohdistamalla puhtaanapito
keskeisiin alueisiin sekä lisäresurssien järjestämiseen tiettyihin tapahtuma-aikoihin.
Erityisesti Hämeenkadun ympäristön siisteyttä parannetaan yhteistyössä kiinteistöjen ja toimijoiden kanssa.
Kadunpidon
ympäristövaikutuksia
pyritään vähentämään suosimalla kunnossapidossa vähäpäästöistä kalustoa
ja edistämällä kaikessa toiminnassa rakennusmateriaalien kierrättämistä ja jalostamista. Keskeisin taloudellinen riski
ylläpidon osalta kohdistuu talven sääolosuhteisiin, jota pystytään osittain kompensoimaan kesäaikaisten päällysteiden kunnossapidon määriä muuttamalla.
Tilaajan tuotekokonaisuudet, joista
tehdään palvelusopimuksia kaupungin tai
yksityisten tuottajien kanssa, ovat liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito, viheralueiden rakentaminen ja ylläpito sekä liikenteen hallinta. Palvelusopimuksien arvo
koostuu sekä käyttötalous- että investointimenoista.
Yleisten alueiden rakentamisinvestoinnit rakennutetaan hankekohtaisilla urakkasopimuksilla. Kilpailutetuissa raken-
nusurakoissa painopiste turvallisuuden ja
sujuvuuden lisäksi on harmaan talouden
torjunta. Liikenteen hallinnan tuotekokonaisuuden palvelusopimuksilla rakennutetaan telematiikkahankkeita ja hankitaan
telematiikan ylläpitopalveluita.
Erityisesti keskusta-alueella kiinnitetään
huomiota rakentamisen korkeaan laatuun
ja sujuvuuteen. Kadunrakennushankkeita
ei käynnistetä ennen kuin hankkeeseen
liittyvät suunnitelmat ovat valmiina. Lisäksi on varmistettu, että katualueelle
laitteita tai johtoja sijoittavat toimijat ovat
rakentamisen käynnistämisvaiheessa ilmoittaneet osallistumisen samanaikaiseen
toteutukseen. Työmaiden kesto pitää säilyä sovitun aikataulun mukaisena. Pitkään
kestävillä työmailla jalankulun ja pyöräilyn
esteettömyyden turvaamiseksi tehdään
tarvittaessa kohteeseen väliaikainen päällyste.
Tilaaja vastaa palvelukokonaisuuden
toimintatuloista kuten pysäköintimaksuista. Merkittäviä tuloja lisääviä maksukorotuksia suunnitellaan laajentamalla maksullisia pysäköintialueita, korottamalla
veneseurojen ja ravintolalaivojen vuokria.
Palvelukokonaisuuden toimintamenot sisältävät palvelutilaukseen kuulumatonta
yksityisteiden avustusmäärärahaa 0,2 milj.
euroa.
Investointien osalta merkittävimpiä
hankkeita ovat Ranta-Tampellan, Lentävänniemen keskustan ja Härmälänrannan
2. kaava-alueet sekä ratapihankadun rakentamien sekä Viinikan liikenneympyrän
uudistumisen käynnistyminen. Kevyen
liikenteen rakennuskohteita ovat esimerkiksi Hatanpään valtatie sekä Näsijärven
rantaväylän toteuttaminen.
Tärkeimpiä siltakohteita ovat Kanjonin
sillan korjaus sekä uusina siltoina Myllysaaren alikulkukäytävä ja Erkkilänkadun
risteysilta. Näsinpuiston peruskorjausta
jatketaan. Huonokuntoisen ulkovalaistusverkon peruskorjaamista jatketaan.
Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen
SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA)
Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito
Käyttötalous
Investointi
Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito
8 195
Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito
6 275
Liikenteen hallinta
326
Oma tuotanto yhteensä
14 796
Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito
5 797
Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito
1 205
Liikenteen hallinta
1 634
Muu tuotanto yhteensä
8 636
Yhteensä *)
23 432
*) Suunniteltu palvelutilaus ei sisällä yksityistieavustuksia 225 t€
Yhteensä
13 825
2 190
0
16 015
47 040
910
1 300
49 250
65 265
22 020
8 465
326
30 811
52 837
2 115
2 934
57 886
88 697
PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA)
Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP 2014
10 666
-24 780
-14 114
Alkuper.
TA 2015
Muutettu
TA 2015
6 873
-23 507
-16 634
6 873
-23 507
-16 634
TA 2016
7 293
-23 657
-16 364
INVESTOINNIT (1 000 EUROA)
Investoinnit (1 000 euroa)
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Kadut, tiet, torit ja puistot
Sillat, laiturit ja uimalat
Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet
Liikenteen ohjauslaitteet
Hankkeet
Keskusta-hanke
Vuores-hanke
Rantaväylän tunneli, kaupungille tulevat kiinteät rakenteet ja laitteet
Muut pitkävaikutteiset menot
Rantaväylän tunneli, valtiolle luovutettava osuus
Investointimenot yhteensä
Rahoitusosuudet investointimenoihin
TA 2016
-25 595
-8 620
-1 800
-1 300
-7 600
-4 350
-6 300
-9 700
-65 265
2 300
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
91
Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen
Joukkoliikenne
Palvelukokonaisuuden tehtävänä on järjestää joukkoliikenne Tampereen kaupunkiseudulla yhteistoimintana kaupunkiseudun kuntien kanssa sekä toimia EU:n
palvelusopimusasetuksen sekä kansallisen
joukkoliikennelain mukaisena paikallisena
toimivaltaisena viranomaisena Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven
kuntien muodostamalla alueella.
Tampereen kaupunkiseudulla joukkoliikenteen järjestämistapa muuttui
30.6.2014 alkaen. Muutos perustui EU:n
palvelusopimusasetukseen ja sen mukaisesti laadittuun vuonna 2009 voimaantulleeseen joukkoliikennelakiin. Lain tultua
voimaan seutuliikenteen linjaluvat muuttuivat siirtymäajan liikennesopimuksiksi,
jotka päättyivät 30.6. alkaen Pirkkalassa ja
Vesilahdella kokonaan sekä Lempäälässä,
Kangasalla ja Nokialla pääosin. Orivedellä ja Ylöjärvellä siirtymäajan sopimukset
jatkuvat pääosin vuoteen 2016 asti. Siirtymäajan liikenteisiin liittyvä seutulippujärjestelmä ylläpidetään ja valtiontuet kanavoidaan palvelukokonaisuuden kautta
koko kaupunkiseudulla.
Joukkoliikenteen palvelutilausta suunniteltaessa arvioidaan joukkoliikenteen
tarve ja sen kehittyminen, suunnitellaan
joukkoliikenteen linjasto ja liikennöinti
sisältäen reitit, aikataulut ja pysäkkien
paikat. Tilaaja suunnittelee liikenteen autokierrot ja hankkii ne tuottajilta. Tilaaja
vastaa myös joukkoliikenteen tukipalvelujen kehittämisestä (rahastus- ja informaatiojärjestelmät) ja on mukana koordinoimassa muita kaupungin henkilöliikenteen
palveluja (palveluliikenne, matkapalvelukeskus). Joukkoliikenteen tilaaja vastaa
tariffisuunnittelusta, yhteistariffiliikenteen
taloudellisesta selvityksestä (clearing) sekä lippujen myyntiverkostosta.
92
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Toiminnan painopisteet ja keskeiset
muutokset
Tampereen kaupunkiseudulla toteutettiin
joukkoliikenteen järjestämistavan muutos
30.6.2014 alkaen Pirkkalan, Lempäälän,
Vesilahden, Kangasalan ja Nokian joukkoliikennepalveluihin. Siirtymäajan sopimukset korvaavat palvelut toteutettiin yhteen
sovittaen Tampereen linjaston kanssa.
Liikennepalvelut muuttuivat linjaston ja
aikataulujen osalta merkittävästi Pirkkalassa, Nokialla ja Tampereella.
Vuoden 2015 aikana palvelutarjontaan
on tehty pienehköjä tarkistuksia ja vuorotarjontaa on lisätty kapasiteetin loppumisen johdosta erityisesti Pirkkalan suunnalla sekä Hervannan liikennepalveluissa.
Kesäliikennekauden 2016 alussa toteutuu seudullisen liikenteen seuraava kehitysvaihe, kun Ylöjärven ja Oriveden suunnan liikenteiden järjestämistapa muuttuu.
Samassa yhteydessä toteutetaan koko
kaupunkiseudun kattava yhtenäinen lippu- ja maksujärjestelmä, joka perustuu
yhdyskuntarakenteeseen ja etäisyyteen
perustuviin maksuvyöhykkeisiin. Samassa
yhteydessä lipputuotevalikoima sekä asiakas- ja ikäryhmähinnoittelu yhtenäistyy
koko kaupunkiseudulla. Joukkoliikenteen
seutulippujärjestelmäuudistuksessa selvitetään kv-opiskelijoiden mahdollisuudet
käyttää joukkoliikenteen palveluita (KV).
Lopullista päätöstä maksuvyöhykkeistä
tehtäessä pyritään vyöhykkeiden välisiä
hintaeroja kohtuullistamaan (KV).
Vuonna 2013 alkanut matkustajamäärän
lasku kääntyi pieneksi, noin 1 prosentin
kasvuksi Tampereella kesän 2014 jälkeen
ja kasvu on jatkunut sen suuruisena alkuvuoden 2015 osalta. Seutuliikenteessä kasvu on ollut suurempaa ja erityisesti Pirkkalassa parantunut tarjonta ja alentuneet
lipun hinnat ovat johtaneet noin 20-30
prosentin kasvuun.
Joukkoliikenteen hoidon kustannustason nousun ennustetaan jatkuvan maltillisena ensi vuonna. Talousarvio on laadittu
kustannustason 1,5 prosentin kasvulle.
Tampereen osalta kustannuskehitys kompensoituu oman tuotannon (TKL) yksikköhintojen 1,8 prosentin alentamisella kevään kehyspäätöksen mukaisesti. Alennus
on vuositasolla noin 0,5 milj. euroa.
Palvelutarjonta kyetään pitämään vuoden 2015 tasolla. Tampereella on kaupunkirakenteen laajenemisen ja kapasiteettiongelmien korjaamiseksi mahdollista
tehdä pieniä parannustoimia. Seutuliikenteessä kyetään toteuttamaan pienehköjä
liikennetarjonnan lisäyksiä Lempäälän ja
Pirkkalan suunnilla.
Joukkoliikenteen valtiontuki laskee Tampereella noin 0,3 milj. euroa. Valtiontuen
lasku ja pienehköt kaupungin kasvusta
aiheutuvat palvelutarjonnan lisäykset rahoitetaan nostamalla joukkoliikenteen
lipunhintoja noin 2 prosenttia. Matkustajamäärän kasvun ennustetaan olevan noin
1 prosentin suuruista.
Seudulliseen yhteistoimintaan kuuluvat joukkoliikennepalvelut lisääntyvät
6.6.2016 alkaen, kun Ylöjärven ja Oriveden suunnan liikenteet siirtyvät joukkoliikennelautakunnan järjestettäväksi. Tämä
selittää palvelukokonaisuuden tulojen ja
menojen kasvun verrattuna vuoteen 2015.
Muiden kuntien maksuosuudet sisältyvät
palvelukokonaisuuden tuloihin.
Kaupunkistrategian
valtuustokauden
tavoitteena on kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus nykyisestä 19
prosentista 22 prosenttiin. Joukkoliikenteen matkustajamäärän kasvu edellyttäisi
valtuustokauden aikana keskimäärin 4-5
prosentin kasvua vuosittain. Talousarviovuonna 2016 tähän kasvuvauhtiin on heikon työllisyystilanteen ja asiakashintojen
nostamisen johdosta erittäin haasteellista
päästä erityisesti Tampereella. Seudullisessa liikenteessä on hyvät matkustajamäärän kasvuolosuhteet johtuen tehdyistä palvelutarjonnan parannuksista sekä
kesällä 2016 käyttöönotettavasta uudesta
vyöhyketariffijärjestelmästä. Sitovaksi tavoitteeksi vuodelle 2016 onkin asetettu 1
prosentin kasvu matkustajamäärissä koko
kaupunkiseudulla.
Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen
SUUNNITELTU PALVELUTILAUS (1 000 EUROA)
Joukkoliikenne
Yhteensä
Sopimusliikenne *
Oma tuotanto yhteensä
Sopimusliikenne *
Tukipalvelut
Muu tuotanto yhteensä
Yhteensä
27 088
27 088
28 116
1 058
29 174
56 262
* Sopimusliikenne sisältää joukkoliikennelautakunnan hankkiman liikenteen kaupunkiseudulla sekä maksu- ja infojärjestelmän, tiedotuksen ja markkinoinnin sekä
tutkimuksen ja kehityksen kustannukset.
Tampereen alueen liikenteestä pääosa toteutetaan kaupungin omana tuotantona
(TKL). Päättyvät siirtymäajan liikennöintisopimukset korvaavat palvelut on hankittu
avoimilla tarjouskilpailuilla.
Palvelukokonaisuuteen sisältyvät muiden kuntien maksuosuudet muodostuvat
yhteistoimintaan kuuluvien liikenteiden
nettokustannuksista, seutulipun hintavelvoitteen korvaamisesta, yhteisistä tutkimus- ja kehityshankkeista sekä yhteisestä
tiedotuksesta ja markkinoinnista.
PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA)
Joukkoliikenne
TP 2014
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
40 355
-51 456
-11 100
Alkuper.
TA 2015
43 169
-55 166
-11 997
Muutettu
TA 2015
43 169
-55 166
-11 997
TA 2016
44 265
-56 262
-11 997
SOPIMUSKUNTIEN MAKSUOSUUDET (1 000 EUROA)
Kunta
Kangasala
Lempäälä
Nokia
Orivesi
Pirkkala
Vesilahti
Ylöjärvi
Yhteensä
Tampere
Maksuosuus
375
312
405
77
514
123
655
2 461
11 997
€ / asukas
+ 12,31
+ 14,03
+ 12,33
+ 8,04
+ 27,50
+ 27,38
+ 20,30
+ 16,34
+ 53,80
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
93
Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen
Pelastustoimi
Pelastustoimen
palvelukokonaisuuteen
kuuluvat maksuosuus Pirkanmaan pelastuslaitokselle ja poikkeusolojen johtotilojen ylläpito.
Pirkanmaan pelastuslaitos on hallinnollisesti Tampereen kaupunginhallituksen
alainen Tampereen kaupungin taseyksikkö. Pirkanmaan kunnat rahoittavat pelastuslaitoksen toimintaa asukaslukujen
suhteessa. Talousarviovuonna kuntien lukumäärä on 22 ja Tampereen kaupungin
osuus kustannuksista on 44,3 prosenttia.
Tampereen maksuosuus on vuonna 2015
15,8 milj. euroa. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessi vastaa myös maksuosuuteen kuulumattomista pelastuslaitoksen Tampereen vastuulle kuuluvista
eläkemenoperusteisista maksuista sekä
poikkeusolojen johtotilojen ylläpitovuokrista. Pirkanmaan pelastuslaitoksen oma
talousarvio esitetään tuottajaosassa.
Pirkanmaan kuntien maksuosuusmäärä
pelastustoiminnan rahoittamiseksi nousee
vuoden 2015 tasosta 1,2 prosenttia. Tampereen asukasluvun osuus koko Pirkanmaan
asukasluvusta on kasvanut. Tämän vuoksi
Tampereen maksuosuus kasvaa 1,7 prosenttia vuodesta 2015.
PALVELUKOKONAISUUS (1 000 EUROA)
Pelastustoimi
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
94
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
TP 2014
0
-15 873
-15 873
Alkuper.
TA 2015
0
-16 857
-16 857
Muutettu
TA 2015
0
-16 857
-16 857
TA 2016
0
-17 157
-17 157
Tuottajaosa
Tuottajaosa
Tuottajaosa
Hyvinvointipalvelut
Avopalvelut
Kotihoito ja asumispalvelut
Sairaala- ja kuntoutuspalvelut
Varhaiskasvatus ja perusopetus
Toisen asteen koulutus
Kultturi- ja vapaa-aikapalvelut
Pirkanmaan pelastuslaitos
Liikelaitokset
Tampereen Vesi Liikelaitos
Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos
Tampereen Infra Liikelaitos
Tampereen Ateria Liikelaitos
Tampereen Tilakeskus Liikelaitos
Rahastot
Vahinkorahasto
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
95
96
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut
Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut
Hyvinvointipalvelut
Hyvinvointipalveluja tuotetaan vuonna
2016 kuudella tuotantoalueella. Sosiaalija terveyspalveluja tuottavat avopalvelut,
kotihoito ja asumispalvelut sekä sairaala- ja kuntoutuspalvelut. Sivistyspalveluja
tuottavat varhaiskasvatus ja perusopetus,
toisen asteen koulutus sekä kulttuuri- ja
vapaa-aikapalvelut.
Hyvinvointipalvelujen tuottamista palveluista sovitaan vuoden 2016 palvelusopimuksissa, joilla pyritään turvaamaan
asianmukainen palvelutuotanto. Sosiaalija terveyspalvelujen kolmelle tuotantoalueelle on asetettu talousarviossa toiminnan
tehostamiseen liittyvä tilikauden tulostavoite ja kaikille tuotantoalueille tuottavuuden kasvuun liittyvä tavoite.
Toimenpiteet palvelutuotannon
kehittämiseksi
Vuonna 2016 valmistaudutaan Tampereen
kaupungin toimintamallin uudistukseen.
Toimintamallin uudistus käynnistetään
vuoden 2016 alussa toteutettavalla konsernihallinnon uudistamisella. Osana toimintamallin uudistusta otetaan käyttöön leanmenetelmä, jonka käyttöönotto aloitetaan
piloteilla avopalveluissa ja konsernihallinnossa. Syksyn valmistelutyön perusteella
hyvinvointipalvelujen ohjaus siirtynee
osaksi hyvinvoinnin palvelualuetta. Asiasta päätetään osana kaupunginvaltuuston
niin sanottua toimintamallin uudistuksen
periaatepäätöstä.
Tampereen kaupungin palvelumallityö
etenee vaiheittaisen suunnitelman mukaan vuonna 2016. Tulevaisuuden palvelumallissa väestömäärän ja palvelutarpeiden kasvuun vastaaminen edellyttää
hyvinvointi-palvelujen ja palveluverkon
sekä sähköisten palvelujen ja asioinnin
samanaikaista, kokonaisvaltaista tarkastelua ja kehittämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen
(sote-uudistus) eteneminen ja vaikutukset
huomioidaan palvelutuotannon kehittämisessä.
Avopalveluissa tuottavuutta pyritään
parantamaan sähköisiä palveluja lisäämällä ja digitalisaatiota hyödyntämällä.
Avopalvelujen toiminnan ja organisaation selvitystyön pohjalta käynnistetään
kehittämistyö, jonka on määrä valmistua
vuoden 2016 aikana. Kotihoito ja asumispalveluissa palveluiden piirissä olevien
asiakkaiden kasvaneisiin hoidon tarpeisiin pyritään vastaamaan muun muassa
toimintatapoja uudistamalla sekä resurssien tehokkaammalla ja järkevämmällä
käytöllä. Sairaala- ja kuntoutuspalveluissa
pyritään muun muassa tehostamaan toimintaa tuotantoprosesseja kehittämällä,
sujuvoittamaan hoitoketjuja ja lisäämään
sähköisten palvelujen käyttöä. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa kehitetään muun muassa esi- ja alkuopetuksen
jälkeistä kerhotoimintaa sekä varhaiskasvatuspalvelua ja valmistellaan yhtenäiskouluverkko koko kaupunkia koskevaksi.
Tampereen seudun ammattiopiston Tredun
toiminnot organisoidaan uudelleen. Nykyisistä koulutusaloista ja muista perustehtävää tukevista toiminoista muodostetaan
kolme toimialaa. Pormestarin asettaman
ohjausryhmän selvitystyö Toisen asteen
koulutuksesta päättyy huhtikuussa ja sen
perusteella käynnistetään tarvittavat kehittämistoimenpiteet. Kulttuuri- ja vapaaaikapalveluissa palvelujen tuottamista arvioidaan ja järjestetään uudelleen muun
muassa tiivistämällä yhteistyötä eri yksiköiden kesken. Palveluita tuotetaan niukkenevilla henkilöstöresursseilla ja automatisointia sekä itsepalvelua lisätään.
Hyvinvointipalvelujen toiminnan
tavoitteet
Hyvinvointipalvelujen
tuotantoalueet
toimivat taseyksiköinä ja niille asetetaan talousarviossa kaupunkistrategiaan
perustuvat sitovat toiminnan tavoitteet.
Hyvinvointipalvelujen
tuotantoalueille
asetetaan 3–5 sitovaa tuotantoaluekohtaista tavoitetta. Kaikille tuotantoalueille
asetetaan sitovia tavoitteita koskien tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantumista
sekä henkilöstön parempia mahdollisuuksia oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä. Tämän lisäksi suurimmalle osalle tuotantoalueista asetetaan
1–2 sitovaa toiminnan tavoitetta oman
sisältöalueen näkökulmasta. Tavoitteet
esitetään hyvinvointipalvelujen tuotantoaluekohtaisissa tarkasteluissa.
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
97
Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut
Avopalvelut
Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat
tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä
valmiuksia sujuvaan arkeen ja kotona asumiseen.
Palvelut tuotetaan kokonaistaloudellisesti asiakkaiden tarpeista lähtien ja
turvaamalla mahdollisuudet osallistua
ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja
ympäristöön. Hyvinvointipalveluilla edistetään asiakkaiden kokemaa elämänlaatua
ja tasapainoa arjen vaatimusten ja mahdollisuuksien välillä eri elämäntilanteissa.
Avopalvelujen tuotantoyksiköitä ovat
lapsiperheiden sosiaalipalvelut, aikuisten
sosiaalipalvelut, lasten ja nuorten terveyspalvelut, vastaanottotoiminta, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä suun terveydenhuolto.
AVOPALVELUJEN TOIMINNAN TAVOITTEET
Toiminnan tavoite 2016
Mittari
Tuottavuus on parantunut
Tuottavuusmuutos-%
Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria parantamalla
Työhyvinvointimatriisin tulokset​
Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja
palvelujen kehittämisessä on parannettu
Kunta10-tutkimuksen tulokset koskien henkilöstön osallistumista ja
työyhteisöjen kehittämistä
Palvelukohtaiset tavoitteet sähköisen ajanvarauksen laajenemisesta ovat
toteutuneet
Sähköisesti tehtyjen ajanvarausten määrä
Avopalvelujen toimintaa ja organisaation uudistamista koskeva kehittämi- ​Toteutustilanne
nen on toteutettu projektisuunnitelman mukaisesti
Toimenpiteet palvelutuotannon
kehittämiseksi
Vuonna 2016 valmistaudutaan Tampereen
kaupungin toimintamallin uudistukseen.
Myös sote-uudistuksen etenemistä seurataan. Toimintaa uudistetaan ja kehitetään
Tampereen kaupungin palvelumallityön
linjausten mukaisesti. Yhtenä palvelumallityön keskeisenä tavoitteena on digitalisaation edistäminen. Digitalisaation synnyttämä teknologinen murros luo palveluille
uudenlaisia palvelujen tuotantotapoja. Jatkossa ammattilaiselta vaaditaan uudenlaista osaamista ja asenteellista valmiutta
toimia. Käynnissä olevaan muutokseen
osallistutaan aktiivisesti. Palvelumallityössä suunnitellaan palveluja vuoteen 2025
asti ja toteutus etenee vaiheittain.
Tuottavuutta pyritään parantamaan
erityisesti digitalisaatiota hyödyntämällä.
Avopalveluissa tähdätään tähän lisäämällä varsinkin terveyspalvelujen sähköistä
ajanvarausta. Uusia sähköisiä omahoito- ja
asiointipalveluja otetaan käyttöön. Tavoitteena on myös vahvistaa työhyvinvointia
98
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
ja sitä tukevaa johtamiskulttuuria. Mittarina toimii työhyvinvointimatriisi, jossa mitataan muun muassa sairauspoissaoloja,
työtapaturmia, päätöksenteon oikeudenmukaisuutta ja työnhallintaa. Henkilöstön
vaikutusmahdollisuuksia oman työnsä,
toiminnan ja palvelujen kehittämiseen
vahvistetaan. Tässä apuna käytetään Kunta10-tutkimuksen tuloksia.
Vuonna 2015 alkoi selvitystyö avopalvelujen toiminnan ja organisaation kehittämiseksi. Työ on osa kaupunkitasolla toteutettavaa tuotantoalueiden rakenteellista
uudistamista ja selvityksessä huomioidaan
myös valtakunnallinen sote-uudistus.
Selvitystyön pohjalta valittu kehitystyö
tehdään vuoden 2016 aikana. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden toiminnan
tavoitteet hyväksytään lopullisesti talousarvion hyväksymisen yhteydessä.
Tuotantoalueen henkilöstötarve vuonna
2016 on yhteensä 1 888 henkilötyövuotta.
Henkilötyövuodet lisääntyvät vuoden 2015
vuosisuunnitelmaan verrattuna 23:lla. Aikuisten sosiaalipalvelujen henkilötyövuo-
siin arvioidaan 19 henkilötyövuoden lisäys.
Muutosta selittää muun muassa joulukuussa 2015 aloittava uusi kehitysvammaisten
asumispalvelun yksikkö Metsätähti. Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa tilaajan
tarjouspyyntöjen ja lisärahoituksen myötä
henkilötyövuosiin arvioidaan vain kahden
henkilötyövuoden lisäys toiminnan tehostamisen myötä. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa arvioidaan henkilötyövuosiin
lisäystä 13 henkilötyövuotta. Psykiatrisia
laitospaikkoja lakkautetaan, jolloin avohoitoa vahvistetaan. Opiaattikorvaushoito siirtyy Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä
kaupungille. Lisäksi Oriveden nuorisopsykiatriaa vahvistetaan lisähenkilöstöllä.
Hallinnon henkilötyövuosiin arvioidaan
puolestaan 11 henkilötyövuoden vähennys,
joka johtuu hyvinvointipalvelujen arkiston siirtymisestä 1.1.2016 alkaen konsernihallintoon. Laskennallisen eläkeiän tulee
saavuttamaan avopalveluissa vuoden 2015
aikana yhteensä 64 henkilöä.
Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut
AVOPALVELUT
Tuloslaskelma (1 000 euroa)
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Kunnalle maksetut korkokulut
Muut rahoituskulut
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
TP 2014
Rahoituslaskelma (1 000 euroa)
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Investointien rahavirta
Investointimenot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Muilta saatujen pitkäaik. lainojen lisäys
Kunnalta saatujen lyhytaik. lainojen muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset
Rahoituksen rahavirta
Vaikutus maksuvalmiuteen
Muutettu
TA 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
179 322
1 474
143 871
548
145 396
619
150 043
905
147 243
905
147 243
905
147 243
905
-10 497
-28 577
-8 102
-24 347
-8 164
-24 943
-8 329
-26 251
-8 329
-26 251
-8 329
-26 251
-8 329
-26 251
-91 104
-69 307
-70 038
-71 304
-71 304
-71 304
-71 304
-22 174
-5 188
-1 230
-18 572
3 455
-17 518
-3 998
-1 376
-16 810
2 960
-17 650
-4 042
-1 376
-16 842
2 960
-17 833
-4 582
-1 315
-18 484
2 850
-17 833
-4 582
-1 315
-18 484
50
-17 833
-4 582
-1 315
-18 484
50
-17 833
-4 582
-1 315
-18 484
50
5 137
1
-5 074
-1
3 518
0
0
-160
0
2 800
0
0
-160
0
2 800
0
0
-50
0
2 800
0
0
-50
0
0
0
0
-50
0
0
0
0
-50
0
0
Henkilöstömenot ja palkalliset henkilötyövuodet (htv)
Avopalvelut
Alkuper.
TA 2015
TP 2014
1 000 euroa
118 465
TP 2014
Muutettu TA 2015
htv
2 523
Alkuper.
TA 2015
1 000 euroa
91 730
Muutettu
TA 2015
TA 2016
TA 2016
htv
1 865
TS 2017
1 000 euroa
93 719
TS 2018
htv
1 888
TS 2019
3 455
1 230
62
2 960
1 376
-160
2 960
1 376
-160
2 850
1 315
-50
50
1 315
-50
50
1 315
-50
50
1 315
-50
-1 164
3 583
-1 309
2 867
-1 309
2 867
-1 827
2 288
-2 090
-775
-570
745
-245
1 070
1
147
-3 720
-3 572
12
0
-2 867
0
-2 867
0
0
-2 867
0
-2 867
0
0
-2 288
0
-2 288
0
0
775
0
775
0
0
-745
0
-745
0
0
-1 070
0
-1 070
0
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
99
Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut
AVOPALVELUT
Investoinnit (1 000 euroa)
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
TP 2014
-1 164
-1 164
Alkuper.
TA 2015
-1 309
-1 309
Muutettu
TA 20145
-1 309
-1 309
Hanketasolla sitovat investoinnit (1 000 euroa)
Perhetukikeskusten ensikertainen kalustaminen (LAPA)
Avohuollon osastojen ensikertainen kalustaminen (LAPA)
Lasten ja perheiden talon ensikertainen kalustaminen (LAPA)
Kehitysvammaisten avopalveluyksikkö Metsätähden ensikertainen kalustaminen (APA)
Koillisen alueen hyvinvointikeskuksen neuvolan ensikertainen kalustaminen (LNTP)
Lielahden ja Härmälän kouluterveydenhuoltotilojen ensikertainen kalustaminen (LNTP)
Tammelan, Pellervon, Hatanpään neuvoloiden ensikertainen kalustaminen (LNTP)
Santalahdenkadun opiskeluterveydenhuollon ensikertainen kalustaminen (LNTP)
Klassillisen lukion terveydenhuoltotilojen ensikertainen kalustaminen (LNTP)
Hervannan neuvolan ensikertainen kalustaminen (LNTP)
Hervannan neuvolan puheterapian tilojen ensikertainen kalustaminen (LNTP)
FISTA:n kouluterveydenhuoltotilojen ensikertainen kalustaminen (LNTP)
Vehmaisten koulun kouluterveydenhuoltotilojen ensikertainen kalustaminen (LNTP)
Kanta-Sarvis 1:n tilojen ensikertainen kalustaminen (VOT)
Hervannan terveysaseman uusittujen tilojen ensikertainen kalustaminen (VOT)
Psykiatria- ja päihdekeskuksen ensikertainen kalustaminen (MTPP)
Hanketasolla sitovat investoinnit yhteensä
100
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
TA 2016
-1 827
-1 827
TA 2016
-200
-50
-50
-55
-100
-60
-70
-70
-30
-150
-16
-30
-30
-150
-100
-100
-1 261
TS 2017
-2 090
-2 090
TS 2018
-570
-570
TS 2019
-245
-245
Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut
Kotihoito ja asumispalvelut
Kotihoidon ja asumispalvelujen tuotantoalueen muodostavat Koukkuniemen vanhainkoti, tehostettu palveluasuminen sekä
kotihoito. Kotihoidon palveluihin sisältyvät
kotihoidon lisäksi palvelukeskus-, päiväkeskus- ja korttelikerhotoiminta. Asumispalveluihin sisältyvät siis vanhainkotihoito
ja tehostettu palveluasuminen. Tehostetun
palveluasumisen yksiköitä ovat Jukola- ja
Impivaaratalot Koukkuniemessä, Pispan
tehostettu palveluasuminen sekä kesäkuussa 2016 toimintansa aloittava Pohjolankadun tehostettu palveluasuminen.
Orivedellä Tähtiniemessä sijaitsevat
vanhainkotiosastot, tehostetun palveluasumisen yksikkö. Asumispalvelut tuottaa
kotihoitoa kahdessa ryhmäkodissa. Lisäksi
Oriveden keskustassa toimii yksi 14-paikkainen tehostetun palveluasumisen ryhmäkoti. Oriveden kotihoito on kytketty
kiinteästi yhteen asumispalveluiden tuotannon kanssa, jolloin koko Orivesi toimii
yhtenäisenä palvelualueena.
Kotihoidon palveluilla tuetaan asiakkaan
toimintakykyä ja elämänhallintaa niin, että
hän voi asua turvallisesti kotonaan. Kotihoidon palvelut on tarkoitettu täysi-ikäi-
KOTIHOIDON JA ASUMISPALVELUJEN TOIMINNAN TAVOITTEET
sille tamperelaisille, jotka tarvitsevat alentuneen toimintakyvyn, sairauden tai muun
syyn takia apua kotona selviytymiseen.
Vanhainkotihoidon palvelut on pääasiassa tarkoitettu tamperelaisille ikäihmisille, joiden ei alentuneen toimintakykynsä puolesta ole mahdollista asua omassa
kodissaan tai palveluasunnossa kotihoidon ja muiden kotona asumista tukevien
palvelujen turvin. Tehostetussa palveluasumisessa asukkaan perustarpeista huolehditaan ympäri vuorokauden. Ryhmäkodeissa asukkailla on oma asuinhuoneensa
ja lisäksi asukkaan käytössä ovat yhteiset
oleskelu- ja ruokailutilat.
Toiminnan tavoite 2016
Mittari
Tuottavuus on parantunut erityisesti digitalisaatiota hyödyntämällä
Tuottavuusmuutos-%, toimenpiteet digitalisaation edistämisessä,
kotihoidossa välittömän asiakasajan kasvu
Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria parantamalla
Työhyvinvointimatriisin tulos​, johtamisjärjestelmän itsearvioinnin tulokset (johtokunnan, johtoryhmän ja henkilöstön tekemänä)
Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja
palvelujen kehittämisessä on parannettu
Kunta-10 -tutkimuksen mittarit koskien henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja työyhteisöjen kehittämistä
Ikäihmisten palvelurakennemuutos etenee: Kotihoidon ja asumispalvelujen asiakkaat saavat sairaanhoidollisia palveluja muualla kuin sairaalaympäristössä ja perinteisiä kotihoidon käyntejä korvataan asiakkaan
yhteisöllisyyttä tukevilla palveluilla. Ikäihmisten palveluketjua ja -prosessia kehitetään kokonaisuutena asiakkaan näkökulmasta yhdessä muiden
tuotantoalueiden ja toimijoiden kanssa.
Sairaalajaksojen ja Acuta käyntien määrä, kotihoidon asiakkaiden ryhmäkäyntien määrä, HealthHub verkostomaisessa kehitysympäristössä
saavutetut tulokset sairaalasta kotiutumisen nopeuttamiseksi ja kotona
pysymiseksi
Toimenpiteet palvelutuotannon
kehittämiseksi
Kotihoidon haasteena on palveluiden piirissä olevien asiakkaiden kasvaneisiin hoidon tarpeisiin vastaaminen sekä ulkoisten
ostojen määrän vähentäminen. Haasteeseen vastataan uudistamalla toimintatapoja, tehostamalla resurssien kohdentamista
ja resurssien yhteiskäytöllä eri palvelutoimintojen välillä. Toiminnanohjausratkaisu
mobiililaitteineen ja sähköinen ovenavauspalvelu vakiinnutetaan osaksi normaalia
toimintaa. Lisäksi kotihoidossa laajennetaan koneellista lääkkeiden annosjakelua
sen asiakasryhmän kohdalla, jotka tästä
palvelusta hyötyvät. Vuoden 2015 alusta
käyttöönotettua
RAI-arviointijärjestelmään perustuvaa kotihoidon RUG -tuotteistusta kehitetään. RUG-tuotteistuksen
rinnalla säilytetään aikaisemmat seurantatavat. Ennaltaehkäisevässä vanhustyössä
palvelukeskukset toimivat tulevaisuudessa
tiiviimmin osana alueellista kotihoidon ja
päivätoiminnan kokonaisuutta. Päiväkeskuspalveluilla voidaan korvata tai täydentää kotiin annettavia palveluja, samoin osa
kotihoidon käynneistä voidaan toteuttaa
ryhmäkäynteinä.
Koko tuotantoalueen palvelutoimintaa kehitetään edelleen kohti Lähitoritoimintamallia, jossa pyritään tukemaan
vanhuksen arkea hänen yksilöllisyytensä
huomioiden. Monipuolinen palvelutarjonta rakennetaan vanhusten palvelukeskuksen ja / tai asumisyksikön ympärille, mikä
mahdollistaa yhteisöllisyyden tunteen vahvistamisen ja yksinäisyyden vähentämisen.
Koukkuniemen alueelle valmistuvan uuden tehostetun palveluasumisen yksikön
valmistelut etenevät vuoden 2016 aikana.
Tuotantoalue osallistuu aktiivisesti sekä tilojen että toiminnan suunnitteluun. Tilojen
arvioitu valmistuminen ajoittuu vuoden
2017 loppuun.
Työhyvinvoinnin kehittäminen ja hallinta ovat keskeinen osa tuotantoalueen
yleistä toimintapolitiikkaa ja tuotantostrategiaa. Työhyvinvoinnin kehittämisen
tavoitteena on henkilöstön hyvinvoinnin
edistäminen, terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen ja jaksamisen tukeminen. Sairauspoissaoloja pyritään vähentämään
hyödyntämällä varhaisen puuttumisen toimintamallia yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Kaikki toiminta pyrkii olemaan
avointa ja osana normaalia toimintaa henkilöstölle järjestetään erilaisia foorumeja
tuoda esille omia näkemyksiä ja kehittämisideoita.
Aiempien vuosien tavoin tuotantoalue
pyrkii jatkossakin kehittämään toimintaansa yhteistyössä oman henkilöstön ja
eri sidosryhmien ja kumppanien kanssa.
Kehittämistoiminnassa suositaan kokeilevaa kulttuuria.
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
101
Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut
Vuonna 2016 tuotantoalueen henkilöstöresurssitarve on 1608 palkallista henkilötyövuotta. Lisäystä vuoden 2014 tilinpäätöksen toteumaan on 87 henkilötyövuotta,
hoidon asiakasmäärän kasvusta Raholan,
Kissanmaan, Pispan ja Pappilanpuiston
alueilla.
johtuen pääosin Pohjolankadun tehostetun palveluasumisen käynnistymisestä,
Pispan päiväkeskuksen ja palvelukeskuksen uudelleenkäynnistymisestä ja koti-
KOTIHOITO JA ASUMISPALVELUT
Tuloslaskelma (1 000 euroa)
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Kunnalle maksetut korkokulut
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
TP 2014
Investoinnit (1 000 euroa)
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
86 479
1 358
91 519
1 413
93 291
1 441
95 157
1 470
97 060
1 499
-5 172
-11 870
-4 198
-11 119
-4 136
-10 504
-3 883
-11 449
-4 048
-12 328
-4 134
-12 575
-4 222
-12 826
-51 524
-49 643
-48 392
-51 662
-53 522
-54 604
-55 708
-14 135
-2 920
-911
-8 692
61
-12 914
-2 888
-841
-7 181
1 980
-12 529
-2 814
-570
-6 910
1 980
-13 061
-3 343
-677
-6 987
1 870
-13 448
-3 457
-677
-7 082
170
-13 717
-3 526
-677
-7 223
170
-13 992
-3 597
-677
-7 368
170
7 361
1
-7 530
-107
0
0
-280
1 700
0
0
-280
1 700
0
0
-170
1 700
0
0
-170
0
0
0
-170
0
0
0
-170
0
TP 2014
TP 2014
1 000 euroa
htv
68 579 1 521
Alkuper.
TA 2015
Muutettu TA 2015
1 000 euroa
htv
63 736
1 524
Muutettu
TA 2015
TA 2016
TS 2017
TA 2016
1 000 euroa
68 066
TS 2018
htv
1 608
TS 2019
61
911
-168
1 980
841
-280
1 980
570
-280
1 870
677
-170
170
677
-170
170
677
-170
170
677
-170
-551
253
-512
2 029
-432
1 838
-510
1 867
-353
324
-280
397
-340
337
2
18
-273
-253
0
0
-2 029
0
-2 029
0
0
-1 838
0
-1 838
0
0
-1 867
0
-1 867
0
0
-324
0
-324
0
0
-397
0
-397
0
0
-337
0
-337
0
TP 2014
-19
-532
-551
Alkuper.
TA 2015
-125
-387
-512
Hanketasolla sitovat investoinnit (1 000 euroa)
Pohjolankadun palvelukeskuksen ensikertainen kalustaminen
Pohjolankadun päiväkeskuksen ensikertainen kalustaminen
Pohjolankadun tehostetun palveluasumisen ensikertainen kalustaminen
Hanketasolla sitovat investoinnit yhteensä
102
TA 2016
89 172
1 593
Kotihoito ja asumispalvelut
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Investointien rahavirta
Investointimenot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaisten lainojen lisäys muilta
Kunnalta saatujen lyhytaik. lainojen muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset
Rahoituksen rahavirta
Vaikutus maksuvalmiuteen
Muutettu
TA 2015
92 947
2 338
Henkilöstömenot ja palkalliset henkilötyövuodet (htv)
Rahoituslaskelma (1 000 euroa)
Alkuper.
TA 2015
Muutettu
TA 2015
0
-432
-432
TA 2016
0
-510
-510
TA 2016
-60
-30
-250
-340
TS 2017
0
-353
-353
TS 2018
0
-280
-280
TS 2019
0
-340
-340
Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut
Sairaala- ja kuntoutuspalvelut
Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tuotantoalueen tehtävänä on tuottaa tamperelaisille perustason erikoissairaanhoidon
palvelut sekä ikäihmisten sairaala- ja kuntoutustoimintaa.
Sairaala- ja kuntoutuspalvelut organisoituu neljään ydinpalvelulinjaan: leikkaustoiminta, sisätaudit, yleislääketiede
ja geriatria sekä neurologia. Sairaala- ja
kuntoutuspalveluihin kuuluvat kliinisinä
tukipalveluina fysiatria ja sosiaalityö sekä
ei-kliinisinä tukipalveluina välinehuolto,
tekstinkäsittelykeskus,
siivoustoiminta,
vaatehuolto, aulapalvelut, laitehuolto,
kiinteistöhuolto ja kuljetuspalvelut. Aiemmin osana kliinisiä tukipalveluita toiminut
kuvantaminen siirtyy 1.1.2016 lukien osaksi
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (Pshp) Akuteekki -kuvantamis- ja apteekkiliikelaitosta.
Vuoden alusta aloittaneen tuotantoalueen palvelutuotannon kehittäminen on
käynnissä ja painottuu varsinkin yleislääketieteen ja geriatrian osalta sairaalassa
asumispalveluihin jonottavien määrän
purkamiseen sekä geriatrian poliklinikan
toiminnan kehittämiseen, jotta kotiin annettavia sairaanhoidollisia palveluja kehittämällä voidaan vähentää Ensiapu Acutan
käyttöä. Kokonaisuudessaan sairaala- ja
kuntoutuspalvelujen toimintasuunnitelma
päivitetään syksyllä 2015.
Suunnittelussa huomioidaan tilaajalautakuntien palvelustrategiat, terveydenhuoltolain mahdollistama asiakkaan valinnanvapaus sekä seudullisen toiminnan
mahdollisuudet ja tuleva sote-uudistus.
Suunnittelunäkökulmana korostuu asiakaslähtöisyys toiminnan perustana. Suunnittelun keskeisiä päämääriä ovat hyvän
hoidon mahdollistama nopea kotiinpaluu,
aktiivinen ja oikea-aikainen kuntoutus,
kokonaisvaltaisen hoidon varmistaminen
ja hoitoketjujen toimivuus, palveluiden
laadun jatkuva parantaminen, palveluiden
kustannustehokas seudullinen tuottaminen sekä sairaala- ja kuntoutuspalveluiden
kilpailukyky työnantajana.
Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tilaaminen jakautuu terveyttä ja toimintakykyä
edistävien palvelujen lautakunnalle (tetola) ja ikäihmisten palvelujen lautakunnalle
(ikila). Tetola tilaa erikoissairaanhoidon
palveluiden lisäksi Hatanpään puistosairaalan psykogeriatrisen hoidon. Ikila tilaa
kuntoutusosastoilla tapahtuvan sairaalahoidon ja kuntoutuksen sekä geriatrisen
avokuntoutuksen palvelut.
Palvelusopimusten toteutumista seurataan yhdessä sovituin laadun ja vaikuttavuuden mittarein yhteisissä tilaajien ja
tuottajan välisissä sopimusseurantaneuvotteluissa vuoden aikana.
SAIRAALA- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN TOIMINNAN TAVOITTEET
Toiminnan tavoite 2016
Mittari
Tuottavuus on parantunut erityisesti digitalisaatiota hyödyntämällä
Tuottavuusmuutos-%, toimenpiteet digitalisaation edistämisessä​
Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria parantamalla
Työhyvinvointimatriisin tulokset​
Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja
palvelujen kehittämisessä on parannettu
Kunta10-tutkimuksen mittarit koskien henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja työyhteisön kehittämistä​
Työnjakoa on kehitetty tuotantoalueen ja sairaanhoitopiirin, avopalvelujen toimenpide- ja konsultaatioyksikön sekä kotihoito- ja asumispalvelujen välillä
Tehdyt toimenpiteet, HealtHUB-toiminnan tulokset
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
103
Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut
Toimenpiteet palvelutuotannon
kehittämiseksi
Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi tarkentuvat toimintasuunnitelman
päivittämisen yhteydessä. Tällä hetkellä
palvelutuotannon
kehittämismahdollisuuksina nähdään muun muassa seuraavat
asiat.
Tuotantoalueella tulee kiinnittää erityistä huomiota henkilöstömenojen vähentämiseen vapautuvia vakansseja, eläköitymistä ja VIP- sijaishenkilöstön käyttämistä
hyödyntäen. Varsinkin yleislääketieteen
ja geriatrian palvelulinjan osalta näyttäisi
olevan saatavissa henkilötyövuosisäästöjä
toiminnan tehostamisen ja tuotantoprosessien kehittämisen kautta.
Erityisesti ikäihmisten ohjautuminen
Acutaan pyritään välttämään kustannussäästöjen saamiseksi tarjoamalla sujuva
väylä hoitoa tarvitseville geriatrian poliklinikalle. Tätä kautta pyritään saamaan
potilaat suoraan tarkoituksenmukaiseen
hoitopaikkaan ja kotiin heti kun he ovat
kotiuttamiskuntoisia. Palvelujen oikea-aikaiseen ja potilaslähtöiseen saatavuuteen
tullaan kiinnittämään erityistä huomiota.
Näin pyritään takaamaan hoitotakuun toteutuminen ja minimoimaan sairaalassa
tapahtuva jatkohoitopaikan jonottaminen.
Sujuvien hoitoketjujen avulla asumisen
sairaalasta pois saamisen nähdään olevan
yksi keskeisimmistä kehittämistavoitteista. Mikäli näissä koko tuotantoketjuun liittyvissä tavoitteissa onnistutaan, voidaan
saada aikaan mittavia säästöjä.
Sähköisten palvelujen lisääminen mahdollistaa poliklinikkatoiminnan suoritemäärien kasvun ja yksikköhintojen laskun.
Vuodeosastotoiminnassa yhteistyön lisääminen tasaa eri osastojen kuormitusta ja
mahdollistaa potilaiden siirrot jatkohoitoon viiveettä Tampereen yliopistollisesta
sairaalasta (Tays). Potilaat voivat jatkossa
varata, siirtää ja peruuttaa vastaanottoaikoja sähköisesti. Kanta-arkisto mahdollistaa omien tietojen katselun kotikoneelta
ja vähentää tarvetta lähettää postitse potilasasiakirjoja. Lähettävät lääkärit voivat
Kanta-arkiston kautta seurata omien potilaidensa hoitoa ja samalla he saavat palautteen lähettämistään potilaista.
Syksyllä 2016 valmistuvat endoskopiayksikkö sekä poliklinikan ja leikkausosas-
tojen remontit nopeuttavat potilaiden
hoitoon pääsyä ja lyhentävät edelleen hoitoaikoja. Endoskopiayksikön käyttöönoton
myötä aikaisemmin kolmessa eri paikassa
tehdyt tähystykset voidaan suorittaa yhdessä paikassa samoilla välineillä ja henkilöstöllä. Syksyllä 2016 toteutuva yhden
leikkaussalin lisäys mahdollistaa leikkauksien määrän kasvun.
Hengityshalvauspotilaiden hoitamisen
tulevista vastuista käydään keskustelua
Pshp:n kanssa.
Tays:sta siirretään edelleen potilasryhmiä kaupungin oman toiminnan piiriin,
mihin on sovittu vuodelle 2016 Tetolalta
lisärahoitusta. Ulkokuntamyyntiä pyritään
edelleen lisäämään mahdollisuuksien mukaan nykyisillä resursseilla.
Vuonna 2016 tuotantoalueen henkilöstöresurssitarve on 1365 palkallista
henkilötyövuotta. Lisäystä vuoden 2014
tilinpäätöksen toteumaan on 474 henkilötyövuotta, johtuen pääosin vuoden 2015
alusta toteutuneen Ikäihmisten palvelurakenneuudistuksen aiheuttamista toimintojen siirroista sekä tehtävistä muista toiminnan uudelleenjärjestelyistä.
SAIRAALA- JA KUNTOUTUSPALVELUT
Tuloslaskelma (1 000 euroa)
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Kunnalle maksetut korkokulut
Muut rahoituskulut
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
104
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
TP 2014
Alkuper.
TA 2015
Muutettu
TA 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
76 078
631
109 271
844
110 321
788
108 641
586
109 912
586
112 110
586
113 792
586
-7 059
-13 253
-9 038
-19 796
-9 083
-19 050
-8 977
-20 361
-8 725
-20 768
-8 900
-21 183
-9 078
-21 607
-35 503
-52 712
-53 210
-51 159
-52 238
-53 645
-54 519
-8 157
-2 016
-1 380
-5 502
3 838
-13 121
-3 044
-1 540
-8 244
2 620
-13 720
-3 095
-1 764
-8 567
2 620
-13 143
-2 907
-1 289
-8 841
2 550
-13 274
-2 936
-1 007
-8 929
2 620
-13 407
-2 965
-957
-9 018
2 620
-13 541
-2 995
-909
-9 108
2 620
2 052
-1 783
-1
4 106
0
-120
0
2 500
0
-120
0
2 500
0
-50
0
2 500
0
-120
0
2 500
0
-120
0
2 500
0
-120
0
2 500
Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut
SAIRAALA- JA KUNTOUTUSPALVELUT
Henkilöstömenot ja palkalliset henkilötyövuodet (htv)
Sairaala- ja kuntoutuspalvelut
Rahoituslaskelma (1 000 euroa)
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Investointien rahavirta
Investointimenot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Kunnalta saatujen lyhytaik. lainojen muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset
Rahoituksen rahavirta
Vaikutus maksuvalmiuteen
Investoinnit (1 000 euroa)
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Aineelliset hyödykkeet
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
Muutettu TA 2015/
Hesu 2015
TP 2014
1 000 euroa
45 677
htv
891
Alkuper.
TA 2015
TP 2014
1 000 euroa
70 024
Muutettu
TA 2015
TA 2016/
Hesu 2016
htv
1 505
TA 2016
1 000 euroa
67 209
TS 2017
htv
1 365
TS 2018
TS 2019
3 838
1 380
268
2 620
1 540
-120
2 620
1 764
-120
2 550
1 289
-50
2 620
1 007
-120
2 620
957
-120
2 620
909
-120
-1 376
4 110
-1 958
2 082
-2 038
2 226
-1 891
1 898
-1 000
2 507
-1 000
2 457
-1 000
2 409
0
-4 110
-4 110
-0
-2 082
0
-2 082
0
-2 226
0
-2 226
0
-1 898
0
-1 898
0
-2 507
0
-2 507
0
-2 457
0
-2 457
0
-2 409
0
-2 409
0
Alkuper.
TA 2015
TP 2014
Muutettu
TA 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
0
0
0
0
0
-20
-11
0
0
0
0
0
0
0
0
-1 376
-1 376
0
-1 958
-1 958
-15
-2 003
-2 038
0
-1 880
-1 891
0
-1 000
-1 000
0
-1 000
-1 000
0
-1 000
-1 000
Hanketasolla sitovat investoinnit (1 000 euroa)
Hatanpään sairaalan peruskorjauksen ja laajentamisen ensikertainen kalustaminen
TA 2016
-880
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
105
Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut
Varhaiskasvatus ja perusopetus
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen
tuotantoalue tuottaa lakisääteistä varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista lapsilähtöisesti
yhteistyössä perheen kanssa. Perusopetuksen tehtävä on toteuttaa perusopetuslainmukaista kasvatus- ja opetustehtävää.
Kunnan järjestämiä päivähoitopalveluja ovat päiväkotihoito, perhepäivähoito
ja muu varhaiskasvatustoiminta. Tukea
tarvitsevat lapset saavat varhaiskasvatuspalvelun ensisijaisesti lapsen omalla asuin-
alueella. Varhaiskasvatuksen kokonaisuuteen kuuluu erityistä hoitoa ja kasvatusta
tarvitsevien lasten ja nuorten yksikön (Erho) toiminta. Varhaiskasvatuspalveluissa
järjestetään perusopetuslain mukaista
esiopetusta. Esiopetus järjestetään esi- ja
alkuopetuksen toimintamallin mukaisesti.
Kunnan järjestämiä perusopetuslain
mukaisia palveluja ovat perusopetus, lisäopetus, maahanmuuttajille tarkoitettu
perusopetukseen valmistava opetus, sairaalaopetus sekä koululaisten aamu- ja
iltapäivätoiminta. Perusopetus vastaa
ranskankielisestä esiopetuksesta sekä
kouluissa järjestettävästä erityisopetuksen
esiopetuksesta ja sairaalakoulun esiopetuksesta.
Muualla kuin Tampereella asuville tarjotaan varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluja sopimusten mukaisesti. Tampereen
seutukuntaa koskee oma seutusopimus.
Puistokoulun oppilasalueeseen kuuluu
Tampereen lisäksi useita lähikuntia. Tampereen yliopistollisen sairaalan sijaintikuntana kaupungilla on sairaalaopetuksen
järjestämisvelvollisuus.
VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET
Toiminnan tavoite 2016
Mittari
Tuottavuus on parantunut digitalisaatiota hyödyntämällä
Tuottavuusmuutos-%​, toimenpiteet digitalisaation edistämisessä
Työhyvinvointi on parantunut tai säilynyt ennallaan
Työhyvinvointimatriisin tulokset
Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja
palvelujen kehittämisessä on parannettu
​Kunta10-tutkimuksen tulokset koskien henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja työyhteisöjen kehittämistä​
Toimenpiteet palvelutuotannon
kehittämiseksi
Tuotantoalueella kehitetään esi- ja alkuopetuksen jälkeistä kerhotoimintaa ja
luodaan yhtenäinen toimintamalli. Varhaiskasvatuspalveluissa kehitetään lakisääteistä osa-aikaista hoitoa ja muuta
varhaiskasvatuspalvelua kokopäivähoidon
lisäksi. Laaditaan suunnitelma aamu- ja
iltapäivätoiminnan
palveluohjauksen
toteuttamisesta osana tuotantoalueen
toimintaa. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen asiantuntijat osallistuvat opetuksen ja kasvatuksen kehittämishankkeisiin
ja verkostoihin. Kehittämistoiminnassa
painotetaan hallituksen kärkihankkeiden
tavoitteita: liikunnan lisääminen, kieltenopetuksen kehittäminen, monipuolisten
oppimisympäristöjen suunnittelu ja toteuttaminen sekä digitaalisten oppimateriaalin käytön lisääminen.
Varhaiskasvatuksen
tuotantoyksikön
palvelutuotannon palvelutilaus vuodelle
2016 on 100,8 milj. euroa. Palvelutilaus
106
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
sisältää noin 300 kustannuslakennallisen
päivähoitopaikan nettolisäyksen vuodelle
2016. Vuoteen 2015 verrattuna palvelutilaus kasvaa 7,3 milj. euroa, sisältäen pääomavuokrien kustannusten nousun 1,4
milj. euroa.
Perusopetuksen tuotantoyksikön palvelutuotannon palvelutilaus vuodelle 2016
on 136,8 milj. euroa. Palvelutilaus sisältää
350 oppilaan lisäykseen liittyvät kustannukset syksyn 2016 osalta. Vuoteen 2015
verrattuna palvelutilaus vähenee 2,7 milj.
euroa. Vähennyksestä 0,8 milj. euroa on
opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää ryhmäkokoraha-avustusta, jonka vaikutuksesta kaupunkikohtainen keskimääräinen ryhmäkoko kasvaa 0,5 oppilaalla
syyslukukaudella 2016. Palvelutilauksesta
on vähennetty opetus- ja kulttuuriministeriön laadun kehittämiseen saadut avustukset (0,7 milj. euroa). Avustukset kohdennetaan vuodesta 2016 alkaen suoraan
varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen
tuotantoalueelle. Lisäksi toimintaa tehos-
tetaan seuraavasti: henkilöstömenojen
toiminnallinen tehostaminen muun muassa vapaaehtoiset palkattomat (0,4 milj. euroa), oppimateriaalin, koulutuksen ja matkustamisen kustannusten vähentäminen
(noin 0,2 milj. euroa). Tarvittavia muita
tehostamisvaihtoehtoa etsitään tuotantoalueen sisältä tilaajan kanssa neuvotellen.
Tuotantoalueen
vuosisuunnitelman
riskitekijöinä ovat kaupungin taloudellisen tilanteen vuoksi tuotteiden hintojen
sopeuttaminen talousarvioon, opetus- ja
kulttuuriministeriön erillisrahoitusten väheneminen sekä ryhmäkokoavustuksen
että tasa-arvo avustuksen osalta. Perusopetuksessa riskitekijöinä ovat OPS 2016
muutokset 1.8.2016 ja muutosten huomioiminen opetuksen kustannuksia lisäävänä tekijänä. Epävarmuutta ja osittain ennakoimattomuutta aiheuttavat koulu- ja
päiväkotikiinteistöjen sisäilmaongelmat
sekä niistä johtuvat kasvavat korjausinvestoinnit, palveluverkkomuutokset ja väistötilojen tarve.
Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut
VARHAISKASVATUS JA PERUSOPETUS
Tuloslaskelma (1 000 euroa)
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Kunnalle maksetut korkokulut
Muut rahoituskulut
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Henkilöstömenot ja palkalliset henkilötyövuodet (htv)
Varhaiskasvatus ja perusopetus
TP 2014
Alkuper.
TA 2015
Muutettu
TA 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
233 562
2 824
230 488
2 547
234 314
2 714
241 360
3 201
237 801
3 233
240 181
3 261
242 584
3 288
-4 627
-36 473
-4 662
-35 675
-4 868
-36 612
-8 758
-37 495
-5 193
-37 685
-5 243
-38 008
-5 293
-38 451
-116 213
-114 474
-116 756
-117 183
-116 657
-117 740
-118 927
-26 852
-6 663
-1 969
-41 991
1 598
-26 525
-6 636
-2 388
-42 406
270
-26 945
-6 768
-2 388
-42 420
270
-26 251
-7 520
-1 989
-45 026
340
-26 320
-7 528
-2 016
-45 365
270
-26 583
-7 603
-2 212
-45 783
270
-26 883
-7 679
-1 850
-46 519
270
2 386
0
-2 730
-0
1 254
0
0
-270
0
-0
0
0
-270
0
-0
0
0
-340
0
0
0
0
-270
0
-0
0
0
-270
0
0
0
0
-270
0
0
Muutettu TA 2015/
Hesu 2015
TP 2014
1 000 euroa
149 728
htv
3 343
1 000 euroa
150 470
TA 2016/
Hesu 2016
htv
3 330
1 000 euroa
150 954
htv
3 475
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
107
Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut
VARHAISKASVATUS JA PERUSOPETUS
Rahoituslaskelma (1 000 euroa)
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Investointien rahavirta
Investointimenot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Kunnalta saatujen lyhytaik. lainojen muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset
Rahoituksen rahavirta
Vaikutus maksuvalmiuteen
Investoinnit (1 000 euroa)
Aineelliset hyödykkeet
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
TP 2014
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
270
2 388
-270
270
2 388
-270
340
1 989
-340
270
2 016
-270
270
2 212
-270
270
1 850
-270
-3 167
56
-2 900
-513
-3 028
-641
-2 670
-681
-3 256
-1 240
-2 446
-234
-1 648
202
-4
-52
-56
0
513
0
513
-0
641
0
641
-0
681
0
681
0
1 240
0
1 240
0
234
0
234
0
-202
0
-202
0
TP 2014
-100
-3 067
-3 167
Päiväkotien ja esiopetustilojen ensikertainen kalustaminen
Koulujen ensikertainen kalustaminen
Hanketasolla sitovat investoinnit yhteensä
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Muutettu
TA 2015
1 598
1 969
-344
Hanketasolla sitovat investoinnit (1 000 euroa)
108
Alkuper.
TA 2015
Alkuper.
TA 2015
-430
-2 470
-2 900
Muutettu
TA 2015
-430
-2 598
-3 028
TA 2016
-530
-2 140
-2 670
TA 2016
-720
-1 420
-2 140
TS 2017
-400
-2 856
-3 256
TS 2018
-400
-2 046
-2 446
TS 2019
-400
-1 248
-1 648
Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut
Toisen asteen koulutus
Toisen asteen koulutuksen tuotantoalue
muodostuu ammatillisen koulutuksen
(Tampereen seudun ammattiopisto Tredu)
ja lukiokoulutuksen tuotantoyksiköistä sekä näille palveluja tuottavista yksiköistä.
Toisen asteen koulutus antaa valmiuksia
vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri
näkökulmista.
Toimenpiteet palvelutuotannon
kehittämiseksi
Toisen asteen koulutuksen yhteisiä kehittämiskohteita ovat tiedonkulun parantaminen, työyhteisön ilmapiirin, yhteisöllisyyden ja osallistumismahdollisuuksien
parantaminen sekä esimiestyön ja johtamisen vahvistaminen.
Tuotantoalueen henkilöstöstä 69,5 prosenttia on opetushenkilöstöä ja opetuksen
tukipalveluhenkilöstöä 7 prosenttia. Henkilöstön keski-ikä on 47,3 vuotta ja naisten
osuus henkilöstöstä 63 prosenttia.
Toisen asteen koulutuksen henkilöstömäärä oli elokuun 2015 lopussa 1 413
(31.8.2014 henkilömäärä oli 1 403). Opetushenkilöstöstä (yhteensä 982 henkilöä)
lukiokoulutuksessa toimi 223 ja Tredussa
759 opettajaa. Erilaisissa opetuksen tukipalvelutehtävissä (muun muassa opintoohjaajat, psykologit, kuraattorit, ammatilliset ohjaajat) ja hallinto-, talous- ja
tukipalveluissa työskenteli molemmissa
runsaat sata henkilöä. Esimiehiä oli 75.
Koulutusalojen ja lukioiden erilaisissa toimistotehtävissä toimivia oli 75.
TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET
Toiminnan tavoite 2016
Mittari
Tuottavuus on parantunut
Tuottavuusmuutos-%, toimenpiteet toimintasuunnitelman tuottavuustavoitteiden ja digitalisaation edistämisessä​
Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria parantamalla
Työhyvinvointimatriisin tulos
Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja
palvelujen kehittämisessä on parannettu
Kunta10-tutkimuksen tulokset henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja
työyhteisöjen kehittämistä koskien​
Prosessien sujuvuus on parantunut, päätöksenteko nopeutunut ja organisaatiokulttuuri vahvistunut toimintaa ja organisaatiota uudistamalla
Toisen asteen selvitystyön kehittämisehdotusten toimeenpano
Tampereen seudun ammattiopisto Tredu
Tampereen seudun ammattiopiston tehtävänä on lisätä erityisesti Tampereen
seudun, Pirkanmaan sekä valtakunnallista
ammatillista osaamista ja osallistua aktiivisesti aluekehittämiseen. Tampereen
seudun ammattiopisto tuottaa ammatillisia perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä erityisesti Pirkanmaan työ- ja
elinkeinoelämän tarpeisiin kohdennettuja
täydennyskoulutuspalveluja. Lisäksi Tampereen seudun ammattiopisto tuottaa
alueen oppisopimus- ja maahanmuuttajakoulutuksen palveluja. Tredu osallistuu
aktiivisesti koulutusviennin kehittämiseen
erityisesti idän suuntaan.
Tredussa opiskelee noin 8 000 perustutkinto-opiskelijaa sekä yli 10 000
aikuisopiskelijaa ja se toimii maakunnallisesti kaikkiaan 20 toimipisteessä. Lukiokoulutuksen kuudessa päivälukiossa
opiskelee yli 3 000 opiskelijaa ja aikuislukiossa noin 500 tutkintotavoitteista ja
yli 1 000 aikuisopiskelijaa. Tampereen
seudun ammattiopisto vastaa toisen asteen ammatillisista koulutuspalveluista ja
lukiokoulutus vastaa opetuslainsäädännön
mukaisten lukiopalvelujen järjestämisestä.
Yhteistyössä lukiokoulutus ja Tredu järjestävät samanaikaiseen ammattitutkintoon
ja ylioppilastutkintoon johtavaa yhdistelmätutkintokoulutusta (niin kutsuttu ammattilukio).
Toimenpiteet palvelutuotannon
kehittämiseksi
Tredun toiminnot organisoidaan uudelleen. Nykyisistä koulutusaloista ja muista
perustehtävää tukevista toiminoista muodostetaan kolme toimialaa. Samalla tarkastellaan toisen asteen koulutuksen hallintoa ja tukitoimia sekä niiden asemointia
suhteessa perustehtävään. Toimialarakenteella pystytään nopeammin ja joustavammin vastaamaan työ- ja elinkeinoelämän
osaajatarpeeseen sekä kokoamaan eri
tutkinnonosista erilaisia tutkintokokonaisuuksia. Toimialarakenteessa yhdistetään
nuoriso- ja aikuiskoulutuksen toiminnot
yhden johdon alle siten, että resurssien
käyttö ja asiakaspalvelu tehostuu.
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
109
Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut
TAMPEREEN SEUDUN AMMATTIOPISTO TREDU
Tuloslaskelma (1 000 euroa)
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Kunnalle maksetut korkokulut
Muut rahoituskulut
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Alkuper.
TA 2015
TP 2014
Investoinnit (1 000 euroa)
Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
Rahoitusosuudet
NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ
Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
TS 2018
TS 2019
103 778
4 219
102 169
1 928
99 669
1 928
99 669
1 928
99 669
1 928
-5 105
-23 564
-4 242
-22 007
-4 563
-23 118
-4 382
-22 199
-4 382
-22 199
-4 382
-22 199
-4 382
-22 199
-47 156
-47 851
-46 400
-44 257
-44 257
-44 257
-44 257
-11 339
-2 671
-947
-17 336
4 133
-11 246
-2 746
-1 578
-19 495
493
-10 299
-2 655
-1 449
-19 021
493
-9 923
-2 816
-1 449
-19 021
51
-9 923
-2 816
-2 449
-19 021
-3 449
-9 923
-2 816
-2 449
-19 021
-3 449
-9 923
-2 816
-2 449
-19 021
-3 449
957
5
-499
-4
4 592
0
0
-220
0
272
0
0
-220
0
272
0
0
-50
0
0
0
0
-500
0
-3 950
0
0
-500
0
-3 950
0
0
-500
0
-3 950
TP 2014
1 000 euroa
htv
61 166 1 054
Alkuper.
TA 2015
TP 2014
Muutettu TA 2015
1 000 euroa
htv
59 354
1 036
Muutettu
TA 2015
TA 2016
TA 2016
1 000 euroa
56 995
TS 2017
TS 2018
htv
996
TS 2019
4 133
947
458
-105
493
1 578
-221
-60
493
1 449
-221
-60
51
1 449
-51
0
-3 449
2 449
-501
0
-3 449
2 449
-501
0
-3 449
2 449
-501
0
-1 951
51
114
3 648
-1 900
0
0
-110
-1 900
0
0
-239
-3 900
0
0
-2 451
-3 600
0
0
-5 101
-3 600
0
0
-5 101
-3 600
0
0
-5 101
-12
1 219
1 207
4 855
0
110
110
0
0
239
239
0
0
2 451
2 451
0
0
5 101
5 101
0
0
5 101
5 101
0
0
5 101
5 101
0
Alkuper.
TA 2015
TP 2014
Muutettu
TA 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
0
-15
-15
0
0
0
0
-11
-1 940
-1 951
51
-1 900
114
0
-1 885
-1 900
0
-1 900
0
0
-1 885
-1 900
0
-1 900
0
0
-3 900
-3 900
0
-3 900
0
0
-3 600
-3 600
0
-3 600
0
0
-3 600
-3 600
0
-3 600
0
0
-3 600
-3 600
0
-3 600
0
Hanketasolla sitovat investoinnit (1 000 euroa)
Santalahdentien perusparannus, ensikertainen kalustaminen
110
TS 2017
106 892
2 765
Ammatillinen koulutus (Tredu)
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Kunnalta saatujen lyhytaik. lainojen muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset
Rahoituksen rahavirta
Vaikutus maksuvalmiuteen
TA 2016
109 262
2 990
Henkilöstömenot ja palkalliset henkilötyövuodet (htv)
Rahoituslaskelma (1 000 euroa)
Muutettu
TA 2015
TA 2016
-3 000
Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut
Lukiokoulutus
Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa
laaja-alainen yleissivistys ja edellytykset
jatko-opintoihin. Tampereen kaupunki
tarjoaa lukiokoulutusta kuudessa päivälukiossa ja yhdessä aikuislukiossa. Valtakunnallisia erityistehtäviä kaupungin lukioilla
on kuvataiteessa, urheilussa, viestinnässä
sekä IB-linjan koulutuksessa. Omina opetussuunnitelmallisina painotuksina ovat
musiikki ja musiikkiteatteri, matematiikka-tekniikka ja Eurooppa-linja sekä luonnontieteet ja kädentaidot.
Tuloslaskelma (1 000 euroa)
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Kunnalle maksetut korkokulut
Muut rahoituskulut
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Toimenpiteet palvelutuotannon
kehittämiseksi
Lukiokoulutuksessa ei ole menossa toimintojen uudelleen organisointia samalla tavalla kuin Tredussa, mutta samassa
yhteydessä tarkastellaan toisen asteen
koulutuksen hallinnon ja tukitoimien kohdentamista vastaamaan lukiokoulutuksen
tarpeita ja palvelemaan perustehtävän
hoitamista. Tätä kautta saadaan myös
rehtoreille aikaa heidän perustehtävänsä
hoitamiseen, johtamiseen ja lähiesimiestyöhön. Opetushenkilöstön oman työn
suunnittelua ja osallistamista sekä yhtei-
TP 2014
Alkuper.
TA 2015
Muutettu
TA 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
27 658
257
27 435
240
27 127
282
26 607
205
26 607
205
26 607
205
26 607
205
-186
-3 007
-151
-3 258
-179
-3 314
-221
-3 067
-221
-3 067
-221
-3 067
-221
-3 067
-13 385
-13 350
-13 057
-12 831
-12 831
-12 831
-12 831
-2 675
-764
-1 210
-5 954
734
-2 852
-768
-1 061
-6 166
70
-2 787
-751
-1 061
-6 191
70
-2 831
-749
-664
-6 423
25
-2 831
-749
-664
-6 423
25
-2 831
-749
-664
-6 423
25
-2 831
-749
-664
-6 423
25
239
0
-158
-0
815
0
0
-70
0
0
0
0
-70
0
0
0
0
-25
0
0
0
0
-25
0
0
0
0
-25
0
0
0
0
-25
0
0
Henkilöstömenot ja palkalliset henkilötyövuodet (htv)
Lukiokoulutus
söllisyyden lisäämistä palvelee muun muassa ainetiimitoiminta. Sitä kautta saadaan
myös taloudellista tehokkuutta, kun henkilöstössä olevaa monipuolista osaamista
jaetaan tiimeissä ja tarjotaan eri aineryhmien opettajille täsmäkoulutusta muun
muassa sähköistyvään opetusympäristöön
ja sähköistyviin ylioppilaskirjoituksiin liittyen. Lukiokoulutuksen suosio ja talouden
tasapainottamisen haasteet edellyttävät
myös Tampereen ja Tampereen seudun lukioiden konkreettisten yhteistyömahdollisuuksien kehittämistä.
TP 2014
1 000 euroa
16 823
Muutettu TA 2015
htv 1 000 euroa
251
16 595
TA 2016
htv 1 000 euroa
254
16 411
htv
245
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
111
Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut
LUKIOKOULUTUS
Rahoituslaskelma (1 000 euroa)
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Kunnalta saatujen lyhytaik. lainojen muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset
Rahoituksen rahavirta
Vaikutus maksuvalmiuteen
Investoinnit (1 000 euroa)
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
TP 2014
Alkuper.
TA 2015
TS 2017
TS 2018
TS 2019
70
1 061
-70
70
1 061
-70
25
664
-25
25
664
-25
25
664
-25
25
664
-25
-1 222
0
804
-840
0
221
-840
0
221
-130
0
534
-130
0
534
-130
0
534
-130
0
534
0
-5 656
-5 656
-4 852
-221
0
-221
0
-221
0
-221
0
-534
0
-534
0
-534
0
-534
0
-534
0
-534
0
-534
0
-534
0
TP 2014
Alkuper.
TA 2015
-1 222
-1 222
Monimuoto-oppimisympäristö, Keidas, ensikertainen kalustaminen
Pellervon kirjaston tilojen ensikertainen kalustaminen
Hanketasolla sitovat investoinnit yhteensä
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
TA 2016
734
1 210
81
Hanketasolla sitovat investoinnit (1 000 euroa)
112
Muutettu
TA 2015
-840
-840
Muutettu
TA 2015
-840
-840
TA 2016
-130
-130
TA 2016
-30
-100
-130
TS 2017
-130
-130
TS 2018
-130
-130
TS 2019
-130
-130
Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tarjoaa
sivistystä ja elämänlaatua edistäviä hyvinvointipalveluja. Tavoitteena on ylläpitää ja
vahvistaa ihmisten ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään,
tukea tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja,
luoda edellytykset yleiseen liikunnan har-
rastamiseen ja elinikäiseen oppimiseen
sekä tuottaa elämyksiä ja elämäniloa kirjallisuuden, musiikin, taiteen ja kulttuuritoiminnan keinoin. Monipuolisilla ja laadukkailla kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluilla
lisätään Tampereen vetovoimaisuutta.
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluja tuottavat kirjastot, museot, Sara Hildénin taidemuseo, kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut,
kaupunginorkesteri, liikuntapalvelut ja
Tampereen seudun työväenopisto.
KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUJEN TOIMINNAN TAVOITTEET
Toiminnan tavoite 2016
Mittari
Tuottavuus on parantunut erityisesti digitalisaatiota edistämällä
Tuottavuusmuutos-%, toimenpiteet digitalisaation edistämiseksi​
Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria parantamalla
Työhyvinvointimatriisin tulokset​
Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja
palvelujen kehittämisessä on parannettu
Kunta10-tutkimuksen tulokset koskien henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja työyhteisöjen kehittämistä​
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen toimintaa on uudistettu lisäämällä tuotantoaluetasoisia ja kumppanuuteen perustuvia toimintoja ja palveluita
Toteutustilanne
Toimenpiteet palvelutuotannon
kehittämiseksi
Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmissa on
kuvattu eri henkilöstö- ja ammattiryhmien osaamisen kehittämisen toimenpiteet.
Henkilöstön monipuolisen osaamisen lisäämistä tuetaan sekä kehitetään palkitsemismuotoja hyvistä työsuorituksista.
Palvelujen tuottamista arvioidaan ja järjestetään uudelleen muun muassa tiivistämällä yhteistyötä eri yksiköiden kesken.
Palveluita tuotetaan niukkenevilla henkilöstöresursseilla ja automatisointia ja itsepalvelua lisätään. Henkilötyövuosimäärä
tulee vähenemään edelleen. Vuonna 2015
lakkautettujen ja täyttämättä jätettyjen
vakanssien vaikutus alentaa vuoden 2016
henkilötyövuosimäärää.
Eläköitymisen
myötä tehtäviä ja palveluja tarkastellaan
kriittisesti ja toimintatapoja uudistetaan
sisäisin järjestelyin.
Kirjastossa pääkirjasto Metson peruskorjauksen toinen vaihe on käynnistynyt
ja jatkuu vuoteen 2017 saakka. Pääkirjasto
pyritään pitämään auki ilman suuria keskeytyksiä. Tesoman kirjaston suunnittelu
jatkuu. Linnainmaan hyvinvointikeskus
avautuu ja Koukkuniemen uuden rakennuksen kirjastotilan suunnittelu jatkuu.
Elektronisten aineistojen tarjontaa, käytön
opastusta sekä markkinointia asiakkaille
laajennetaan. Moniammatillinen yhteistyö
opetus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä kulttuuripalvelujen kanssa
tuo synergiaa resurssien vähentyessä.
Museopalveluissa valmistellaan itsenäisyyden juhlavuonna 2017 avautuvia museoita ja näyttelyitä. Kokoelmakeskuksen
käyttöönotto jatkuu. Vapriikin päänäyttely
on Jääkauden jättiläiset: elämää ja luontoa
Euraasiassa 20 000 - 30 000 vuoden takaa. Milavidassa esitellään Suur-Merijoen
kartanoa ja silmälasimuotia. Tampereen
taidemuseossa on esillä muun muassa Välimeren valoa - Maalauksia Musée de Regards de Provence -taidemuseosta ja Essi
Renvallin taidetta. Muumilaakso jatkaa
taidemuseon tiloissa ja muuttoa Tamperetaloon valmistellaan. Ikäihmisten hyvinvointia edistävä kulttuuri- ja liikuntaluotsitoiminta vakiinnutetaan. Sara Hildénin
taidemuseossa toteutetaan keväällä taidemaalari Carolus Enckellin retrospektiivinen näyttely ja kesällä kuvanveistäjä Ron
Mueckin hyperrealistinen näyttely. Syksyn
näyttely perustuu Sara Hildénin säätiön
kokoelmaan. Kokoelmapalvelun painopiste on suomalaisen kokoelmaluettelon valmistelussa ja kokoelmakeskuksen varastotilojen järjestämisessä.
Kulttuuripalvelut jatkaa vuoden 2014
aikana toteutetun Kulttuuriunelma-asiakaskyselyn tuloksena toiminnan sisältöjen
uudistamista ja tapahtumakokonaisuuk-
sien toteuttamista. Tapahtumatoiminnan
tarkoituksena on luoda aktiivista ja osallistavaa kaupunkikulttuuria, jolla edistetään muun muassa asukkaiden arjen
hyvinvointia. Nuorisopalvelut järjestää
toimintaa keskustan monitoimitalo 13:ssa,
asuinalueilla kaikkiaan kahdessatoista
nuorisotalossa sekä Antaverkan leirikeskuksessa pääpainopisteenään matalan
kynnyksen toiminta. Toimintamuotoja
ovat leiri- ja pienryhmätoiminta, kulttuurinen nuorisotyö ja tapahtumatoiminta,
lasten ja nuorten osallisuus sekä omaehtoisen toiminnan tukeminen, erityisnuorisotyö, kouluyhteistyö sekä kohdennettu
koulutyö. Tampere Filharmonian palvelutarjontaa suunnataan eri kohderyhmille
vahvistamalla yleisötyötä etenkin lasten,
nuorten sekä nuorten aikuisten parissa.
Lasten Tampere-talo -konseptia kehitetään. Myös muuta toiminnallista synergiaa
ja markkinointiyhteistyötä Tampere-talon
kanssa lisätään.
Liikuntapalvelut tuottaa yhteistyössä
paikallisten seurojen ja eri lajiliittojen
kanssa vuosittaisten kansallisten ja kansainvälisten tapahtumien lisäksi taekwondon EM-kilpailut, opiskelijoiden SELLgames -monilajikilpailut, Suomi-Ruotsi
-yleisurheilumaaottelun, jalkapallon MMkarsintaottelun Suomi - Kroatia sekä konsertteja.
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
113
Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut
Liikuntapaikkojen osalta Tesoman palloiluhalli ja Vehmaisten urheilukentän peruskorjaus valmistuvat, Ratinan stadionin
Mondo-pinnoite uusitaan ja kentälle hankitaan suojalevyt. Tesoman uuden jäähallin
valmistuu kaudelle 2016 - 2017. Koulujen
iltakäytön omavalvontaa pyritään lisäämään. Tampereen seudun työväenopisto
vahvistaa itseohjautuvuutta kehittämällä
johtamisjärjestelmää ja tiimien toimintaa.
ja Tampereen maauimalan rakentaminen
käynnistyvät. Kaupin urheilupuistoon hankitaan lämmitettävä tekonurmikenttä ja
lisäksi kaupunkiin hankitaan yksi tekonurmikenttä. Kalevan liikuntapuiston tekojää
KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT
Tuloslaskelma (1 000 euroa)
Liikevaihto
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut rahoitustuotot
Kunnalle maksetut korkokulut
Muut rahoituskulut
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
TP 2014
Rahoituslaskelma (1 000 euroa)
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Kunnalta saatujen lyhytaik. lainojen muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset
Rahoituksen rahavirta
Vaikutus maksuvalmiuteen
114
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Muutettu
TA 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
71 881
396
9 055
70 863
1 235
8 652
71 699
615
8 888
71 722
670
9 430
71 722
670
9 430
71 722
670
9 430
71 722
670
9 430
-4 731
-10 360
-4 373
-10 385
-4 553
-10 711
-4 442
-10 885
-4 442
-10 885
-4 442
-10 885
-4 442
-10 885
-28 108
-28 373
-28 374
-28 541
-28 541
-28 541
-28 541
-6 755
-1 561
-2 342
-24 111
3 365
-6 959
-1 609
-2 688
-25 602
760
-6 948
-1 600
-2 651
-25 605
760
-6 873
-1 784
-2 721
-26 277
300
-6 873
-1 784
-2 721
-26 277
300
-6 873
-1 784
-2 721
-26 277
300
-6 873
-1 784
-2 721
-26 277
300
49
-481
-3
2 930
0
-760
0
0
0
-760
0
-0
0
-300
0
0
0
-300
0
0
0
-300
0
0
0
-300
0
0
Henkilöstömenot ja palkalliset henkilötyövuodet (htv)
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut
Alkuper.
TA 2015
TP 2014
1 000 euroa
36 424
TP 2014
Muutettu TA 2015
htv
936
Alkuper.
TA 2015
1 000 euroa
36 921
Muutettu
TA 2015
TA 2016
TA 2016
htv
928
TS 2017
1 000 euroa
37 198
TS 2018
htv
908
TS 2019
3 365
2 342
-435
51
760
2 688
-760
0
760
2 651
-760
0
300
2 721
-300
0
300
2 721
-300
0
300
2 721
-300
0
300
2 721
-300
0
-2 172
0
36
3 187
-4 971
0
0
-2 283
-5 913
500
0
-2 762
-6 635
0
0
-3 914
-4 935
0
0
-2 214
-4 935
0
0
-2 214
-4 935
0
0
-2 214
-2 359
-827
-3 186
1
2 283
0
2 283
0
2 762
0
2 762
0
3 914
0
3 914
0
2 214
0
2 214
0
2 214
0
2 214
0
2 214
0
2 214
0
Tuottajaosa - Hyvinvointipalvelut
KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT
Investoinnit (1 000 euroa)
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
Rahoitusosuudet
NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ
Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot
Alkuper.
TA 2015
TP 2014
Muutettu
TA 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
0
0
-100
0
0
0
0
0
-495
-1 516
-160
-2 172
0
-2 172
36
0
-3 035
-1 746
-190
-4 971
0
-4 971
0
0
-3 801
-1 822
-190
-5 913
500
-5 413
0
-100
-3 040
-3 305
-190
-6 635
0
-6 635
0
-100
-2 140
-2 505
-190
-4 935
0
-4 935
0
-100
-2 140
-2 505
-190
-4 935
0
-4 935
0
-100
-2 140
-2 505
-190
-4 935
0
-4 935
0
Hanketasolla sitovat investoinnit (1 000 euroa)
Metson ensikertainen kalustaminen
Linnainmaan kirjaston ensikertainen kalustaminen
Koivistonkylän kirjaston ensikertainen kalustaminen
Jääkiekko- ja Nukkemuseon ensikertainen kalustaminen
Muumilaakson/Tre-talon ensikertainen kalustaminen
Kokoelmakeskuksen ensikertaisen kalustamisen loppuun saattaminen
Suomen Pelimuseon ensikertainen kalustaminen
Koilliskeskuksen nuorisotilan ensikertainen kalustaminen
Hanketasolla sidotut investoinnit yhteensä
TA 2016
-400
-300
-45
-125
-250
-150
-200
-65
-1 535
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
115
Tuottajaosa - Pirkanmaan pelastuslaitos
Tuottajaosa - Pirkanmaan pelastuslaitos
Pirkanmaan pelastuslaitos
Pirkanmaan pelastuslaitos huolehtii Pirkanmaan alueen 22 kunnan pelastustoimesta. Palvelutasopäätöksen mukaan
pelastuslaitoksen keskeiset tehtävät ovat
onnettomuuksien ennaltaehkäisy, ihmisten ja omaisuuden pelastaminen, ympäristön suojaaminen sekä normaaliajan
häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varau-
tuminen. Pelastuslaitos toteuttaa myös ensihoitopalveluita osassa Pirkanmaata sekä
järjestää osaltaan ensivastetoiminnan lähes koko Pirkanmaalla.
PIRKANMAAN PELASTUSLAITOKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET
Toiminnan tavoite 2016
Mittari
Palotarkastukset on suoritettu valvontasuunnitelman mukaisesti
Suoritetut määräaikaiset palotarkastukset​
Pelastuslaitoksen toimintavalmiusaikavaatimus on saavutettu palvelutasopäätöksen mukaisesti
1. yksikön ja pelastustoiminnan ​toimintavalmiusajan saavuttaminen
riskiluokittain
Työhyvinvointi on parantunut työyhteisötaitoja kehittämällä
Työhyvinvoinnin matriisin tulokset​
Toimenpiteet palvelutuotannon
kehittämiseksi
Pelastuslaitos jatkaa yhteistoimintaa kuntien sosiaali- ja terveysviranomaisten sekä
kolmannen sektorin toimijoiden kanssa
erityisesti iäkkäiden tai toimintakyvyltään
muutoin alentuneiden asumisen paloturvallisuuden parantamiseksi. Palotarkastukset ja muu onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvä valvontatoiminta toteutetaan
vuosittain tarkistettavan valvontasuunnitelman mukaisesti. Kuntalaisille sekä
yrityksille ja yhteisöille suunnattua turvallisuuskoulutusta toteutetaan koulutussuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden
mukaisesti.
Pelastuslaitos tukee kuntien ja niiden
toimialojen valmiustoiminnan suunnittelua ja toiminnan käynnistämistä erilaisissa
häiriö- ja poikkeustilanteissa. Valmiussuunnitelmien sähköinen tallennus- ja ylläpitojärjestelmä otetaan käyttöön vuoden
2016 alussa. Järjestelmä helpottaa ja selkeyttää valmiussuunnitelmien pitämistä
ajan tasalla. Vuoden 2016 aikana päivitetään valmiussuunnitelmien poikkeusolojen osuudet.
Taloussuunnitelmakaudella keskeistä on
paloasemaverkoston kehittäminen siten,
116
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
että mahdollistetaan toimintavalmiuden
toteutuminen sekä harjoitusolosuhteet
palvelutasopäätöksen mukaisesti. Paloasemasuunnittelulla pyritään myös tehostamaan henkilöstöresurssien käyttöä.
Paloasemaverkostoa päivitetään tulevien vuosien aikana seuraavasti: Tampereen
Tarastenjärvellä pelastuslaitos on mukana
kaavoitustyössä mahdollisen koulutuspaloaseman saamiseksi alueelle. Kangasalla kunta on esittänyt pelastuslaitokselle
uutta tonttia Vatialasta korvaamaan nykyisen Kangasalan keskustassa olevan paloaseman. Tässä yhteydessä pelastuslaitos
tarkastelee myös mahdollisuutta Koulutuspaloasema-konseptin siirtämisestä Tarastenjärveltä Kangasalle. Valkeakoskella
on uusi paloasematontti Holmin teollisuusalueella ja rakentaminen pyritään
aloittamaan vuoden 2016 aikana. LänsiVesilahden VPK rakentaa omaa toimitilaa,
joka valmistuttuaan korvaa Pirkanmaan
pelastuslaitoksen vuokraaman Narvan paloaseman.
Tilanne- ja johtokeskuksen toiminta
vakiinnutetaan ja yhteistyötä rakennetaan eri viranomaisten tilannekeskusten
kesken. Talousarviokaudella keskitytään
Rantatunnelin käyttöönottoon liittyvään
operaatiosuunnitteluun sekä yhteistyöhön
toiminnanharjoittaja-allianssin, tieliikennekeskuksen ja poliisin kanssa. Vuonna
2016 on tarkoitus parantaa myös vesialueiden pelastustoiminnan valmiutta Pyhäjärvellä.
Pirkanmaan pelastuslaitoksella on toistaiseksi voimassa oleva yhteistoimintasopimus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin
kanssa ensihoitopalvelun toteuttamisesta.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto
hyväksyi 29.9.2014 ensihoidon palvelutasopäätöksen vuosille 2015–2016. Yhteistoiminnan kehittäminen nykyisen palvelutasopäätöksen jatkoksi käynnistetään syksyn
aikana.
Pirkanmaan pelastuslaitokselle laaditaan työhyvinvointisuunnitelma vuosille
2016–2017. Suunnitelmassa on esitetty
keskeiset kehittämiskohteet ja toimenpiteet työhyvinvoinnin parantamiseksi.
Eläköitymisten vuoksi korostetaan erikoisosaamisen tiedon keruuta ja mentorointitoimintaa Pirkanmaan pelastuslaitoksen
senioriohjelman mukaisesti. Pirkanmaan
pelastuslaitos on mukana myös kansallisesti toteutettavissa kahdessa työn tuottavuutta parantavassa kehittämishankkeessa.
Tuottajaosa - Pirkanmaan pelastuslaitos
PIRKANMAAN PELASTUSLAITOS
Tuloslaskelma (1 000 euroa)
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut rahoitustuotot
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Alkuper.
TA 2015
TP 2014
Investoinnit (1 000 euroa)
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut aineellisista hyödykkeistä
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
Rahoitusosuudet
NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ
Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot
TS 2017
TS 2018
TS 2019
45 352
330
45 352
330
45 821
330
42 546
330
42 823
400
43 281
300
-2 558
-4 956
-2 190
-5 000
-2 190
-5 000
-2 251
-5 096
-2 300
-5 150
-2 270
-5 170
-2 280
-5 180
-24 906
-26 300
-26 300
-26 484
-26 748
-27 016
-27 286
-4 647
-1 667
-1 802
-3 367
-1
-4 915
-1 899
-1 660
-3 719
-1
-4 915
-1 899
-1 660
-3 719
-1
-4 946
-1 846
-1 810
-3 719
-1
-4 995
-1 864
-1 820
0
-1
-5 045
-1 883
-1 840
0
-1
-5 095
-1 901
-1 840
0
-1
1
0
1
0
1
0
1
0
1
0
1
0
1
0
Muutettu
TA 2015
TP 2014
TA 2016
1 000 euroa
htv
1 000 euroa
htv
1 000 euroa
htv
31 220
584
33 114
580
33 276
579
Pirkanmaan pelastuslaitos
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Vaikutus maksuvalmiuteen
Muut maksuvalmiuden muutokset
Vaikutus rahavaroihin
TA 2016
43 630
272
Henkilöstömenot ja
palkalliset henkilötyövuodet (htv)
Rahoituslaskelma (1 000 euroa)
Muutettu
TA 2015
Alkuper.
TA 2015
TP 2014
Muutettu
TA 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
1 802
1
0
1 660
1
-50
1 660
1
-50
1 810
1
-50
1 820
1
-100
1 840
1
-50
1 840
1
-100
-1 533
68
-1 600
0
-1 600
0
-1 800
0
-1 850
50
-1 900
0
-2 000
50
0
150
150
150
250
150
230
337
160
160
110
170
40
20
337
-337
0
160
-160
0
160
-160
0
110
-110
0
170
-170
0
40
-40
0
20
-20
0
TP 2014
-675
-858
-1 533
68
-1 465
0
Alkuper.
TA 2015
-1 600
0
-1 600
0
-1 600
150
Muutettu
TA 2015
-1 600
0
-1 600
0
-1 600
150
TA 2016
-1 800
0
-1 800
0
-1 800
150
TS 2017
-1 800
0
-1 800
50
-1 750
250
TS 2018
-1 800
0
-1 800
0
-1 800
150
TS 2019
-1 900
0
-1 900
50
-1 850
200
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
117
Tuottajaosa - Liikelaitokset
Tuottajaosa - Liikelaitokset
Liikelaitokset
Kaupunginvaltuusto asettaa liikelaitoksille konsernitason omistajan näkökulmasta
kaupunkistrategiaan perustuvat toiminnan
ja talouden tavoitteet. Tavoitteet esitetään
liikelaitoskohtaisissa tarkasteluissa. Liikelaitoksen johtokunta päättää toiminnan
kehittämisestä asetettujen tavoitteiden rajoissa sekä seuraa ja raportoi tavoitteiden
saavuttamista. Liikelaitoksille asetettujen
toiminnan tavoitteiden toteutumisesta
raportoidaan Tampereen toiminnan ja talouden katsauksissa, tilinpäätöksessä ja
konsernin toimintakertomuksessa. Liikelaitosten tulee strategiassaan ja käytännön
toiminnassaan huomioida kaupungin kokonaisetu ja toimia osaltaan kaupunkistrategiassa esitettyjen strategisten päämäärien toteuttamisen edellyttämin tavoin.
Tampereen kaupungin liikelaitoksia ovat
Tampereen Vesi, Tampereen Kaupunkiliikenne, Tampereen Infra, Tampereen Ateria
ja Tampereen Tilakeskus.
Tampereen Logistiikka Liikelaitoksen
yhtiöittämisestä päätettiin 19.10.2015. Toimintaa jatkaa Tuomi Logistiikka Oy 1.1.2016
alkaen. Tullinkulman Työterveys Liikelaitos
yhtiöitettiin elokuussa 2015 ja yhtiömuotoinen toiminta alkoi 1.11.2015.
LIIKELAITOSTEN TUNNUSLUKUJA
1000 euroa
Tampereen Vesi
Tampereen Kaupunkiliikenne
Tampereen Infra
Tampereen Ateria
Tampereen Tilakeskus
Yhteensä
118
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Liikevaihto
Liikeylijäämä
Korvaus peruspääomasta
Bruttoinvestoinnit
Henkilötyövuodet
56 700
26 800
56 029
51 765
159 779
351 073
21 000
500
3 200
700
39 449
64 849
-10 500
-890
-222
-24 162
-35 774
-24 300
-3 200
-1 100
-460
-98 180
-127 240
137
326
452
609
249
1 773
Tuottajaosa - Liikelaitokset
Tampereen Vesi Liikelaitos
Tampereen Vesi Liikelaitos tuottaa toiminta-alueensa vesihuoltopalvelut liiketaloudellisin periaattein johtokunnan
vuosille 2015–2025 hyväksymän strategian
mukaisesti. Vesihuoltoyhteistyön seudullista järjestämistä koskevat ratkaisut ja
vireillä olevien strategisten hankkeiden
toteutuminen vaikuttavat merkittävästi
Tampereen Veden toimintaan vuodesta
2016 alkaen.
TAMPEREEN VESI LIIKELAITOKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET
Toiminnan tavoite 2016
Mittari
Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden
​Liikevaihto/HTV
Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna
​Työhyvinvoinnin matriisin tulokset
Hinnat ovat suurten kaupunkien keskitason alapuolella
Hintataso
Vesijohtoveden laatu ja toimitusvarmuus säilyvät korkealla tasolla
​Asiakastyytyväisyys
Vesijohtoverkoston toimintavarmuudesta huolehditaan
Verkoston keskimääräinen uusiutumisaika < 100 v.
Liikelaitos on edesauttanut päätöksentekoa liittyen seudullisen vesihuollon tulevaisuuden ratkaisuihin yhdessä liiketoiminnan ohjauksen
kanssa
Tehdyt toimenpiteet, toteutustilanne
Toimenpiteet palvelutuotannon
kehittämiseksi
Vesihuollon toimintavarmuutta ja veden
laatua parannetaan saneeraamalla vesihuoltoverkostoja järjestelmällisesti, tehostamalla vedenkäsittelylaitosten puhdistusprosesseja, lisäämällä automaatiota ja
turvaamalla varavoiman saanti toiminnan
kannalta tärkeimmissä kohteissa.
Vesihuoltoverkostojen rakentamisessa
kehitetään rakennuttamis- ja urakointimenettelyjä sekä rakentamiskustannusten seurantaa niin, että kaupungin kasvun
edellyttämä verkostojen uudisrakentaminen, uusien runkojohtoyhteyksien mittava
rakentaminen kantakaupungin verkoston
sisällä ja nykyisten verkostojen riittävä
saneeraus kyetään myös tulevaisuudessa
toteuttamaan kohtuullisin kustannuksin.
Tampereen Veden toimintaympäristössä
tapahtuu merkittävä muutos, kun Tampereen keskusjätevedenpuhdistamoyhtiö
aloittaa toimintansa ja ryhtyy valmistelemaan seudullista jätevedenpuhdistamoa
yhteistyössä Tamperen Veden kanssa.
Henkilöstön ammattitaitoa ja työkykyä pidetään yllä täydennyskoulutuksella,
aktiivisella työkykyä ylläpitävällä eli tykytoiminnalla ja tarjoamalla mahdollisuuksia
tehtäväkiertoon. Tiedonkulku säilytetään
avoimena ja yhteistyöhakuisena.
Tampereen Veden suurimpia haasteita
ovat kasvavien investointitarpeiden rahoitus, jätevedenpuhdistuksen tiukentunei-
den lupaehtojen saavuttaminen nykyisillä
laitoksilla ilman merkittäviä laajennuksia
keskuspuhdistamon käyttöönottoon saakka ja meneillään olevien seudullisten yhteishankkeiden toteuttaminen.
Kasvavat investointitarpeet ja samanaikainen käyttökustannusten nousu sekä
varautuminen suurhankkeiden toteutukseen aiheuttavat lähes ennallaan pysyvän vedenmyynnin myötä inflaatiotasoa
korkeamman taksankorotuspaineen, jota
vähennetään omaa toimintaa jatkuvasti
tehostamalla.
Vesihuoltolain muutokseen perustuen
vuoden 2016 talousarvion laskelmissa esitetään huleveden viemäröinti ja vesihuolto
laskennallisesti eriytettyinä kokonaisuuksina.
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
119
Tuottajaosa - Liikelaitokset
TAMPEREEN VESI LIIKELAITOS
Tuloslaskelma (1 000 euroa)
Liikevaihto
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut rahoitustuotot
Korvaus peruspääomasta
Muut rahoituskulut
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)
Varausten lisäys (-) tai vähennys (+)
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Henkilöstömenot ja
palkalliset henkilötyövuodet (htv)
Tampereen Vesi Liikelaitos
120
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
TP 2014
Alkuper.
TA 2015
Muutettu
TA 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
52 910
7 282
82
52 900
26 300
0
52 900
600
0
56 700
740
0
57 900
740
0
58 200
740
0
58 700
740
0
-7 293
-14 235
-11 950
-28 150
-6 150
-8 250
-6 150
-9 330
-6 150
-9 330
-6 150
-9 330
-6 150
-9 330
-5 628
-5 990
-5 990
-5 800
-5 800
-5 800
-5 800
-1 676
-321
-10 110
-1 412
19 599
-1 950
-360
-11 300
-1 500
18 000
-1 950
-360
-11 300
-1 500
18 000
-1 790
-370
-11 500
-1 500
21 000
-1 790
-370
-12 700
-1 500
21 000
-1 790
-370
-13 000
-1 500
21 000
-1 790
-370
-13 500
-1 500
21 000
12
-10 500
-8
9 103
144
-2 000
7 246
0
-10 500
0
7 500
0
-2 000
5 500
0
-10 500
0
7 500
0
-2 000
5 500
0
-10 500
0
10 500
0
0
10 500
0
-10 500
0
10 500
0
0
10 500
0
-10 500
0
10 500
0
0
10 500
0
-10 500
0
10 500
0
0
10 500
Muutettu
TA 2015
TP 2014
1 000 euroa
7 625
htv
136
1 000 euroa
8 300
TA 2016
htv
142
1 000 euroa
7 960
htv
137
Tuottajaosa - Liikelaitokset
TAMPEREEN VESI LIIKELAITOS
Rahoituslaskelma (1 000 euroa)
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Vaikutus maksuvalmiuteen
Muut maksuvalmiuden muutokset
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Rakennukset ja rakennelmat
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
Rahoitusosuudet
NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ
Muutettu
TA 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
19 599
10 110
-10 496
-604
18 000
11 300
-10 500
0
18 000
11 300
-10 500
0
21 000
11 500
-10 500
0
21 000
12 700
-10 500
0
21 000
13 000
-10 500
0
21 000
13 500
-10 500
0
-29 049
-40
-10 480
-26 300
0
-7 500
-26 300
0
-7 500
-24 300
0
-2 300
-16 700
0
6 500
-17 000
0
6 500
-17 100
0
6 900
-10 480
10 480
-7 500
7 500
-7 500
7 500
-2 300
2 300
6 500
-6 500
6 500
-6 500
6 900
-6 900
0
0
0
0
0
0
0
Vaikutus rahavaroihin
Investoinnit (1 000 euroa)
Alkuper.
TA 2015
TP 2014
TP 2014
0
-5 788
-28
-23 193
-29 009
-40
-29 049
Alkuper.
TA 2015
-1 000
-25 200
-100
0
-26 300
0
-26 300
Muutettu
TA 2015
-1 000
-25 300
0
0
-26 300
0
-26 300
TA 2016
0
-24 200
-100
0
-24 300
0
-24 300
TS 2017
0
-16 600
-100
0
-16 700
0
-16 700
TS 2018
0
-16 900
-100
0
-17 000
0
-17 000
TS 2019
0
-17 000
-100
0
-17 100
0
-17 100
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
121
Tuottajaosa - Liikelaitokset
TAMPEREEN VESI LIIKELAITOS, HULEVEDEN VIEMÄRÖINTI
Tuloslaskelma (1 000 euroa)
Liikevaihto
Materiaalit ja palvelut
Aineet tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Rahoituslaskelma (1 000 euroa)
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Investointien rahavirta
Investointimenot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Vaikutus liikelaitoksen rahavaroihin
Investoinnit (1 000 euroa)
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Kiinteät rakenteet ja laitteet
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ
122
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
TP 2014
Alkuper.
TA 2015
Muutettu
TA 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
32
0
0
35
35
35
35
-6
-184
0
0
0
0
-10
-190
-10
-190
-10
-190
-10
-190
-182
0
0
-185
-185
-185
-185
-31
-12
-615
-0
-999
-999
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-32
-13
-700
0
-1 095
-1 095
-32
-13
-700
0
-1 095
-1 095
-32
-13
-700
0
-1 095
-1 095
-32
-13
-700
0
-1 095
-1 095
TP 2014
Alkuper.
TA 2015
Muutettu
TA 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
-999
615
0
0
0
0
-1 095
700
-1 095
700
-1 095
700
-1 095
700
-1 932
-2 316
-2 316
0
0
0
0
0
0
-1 900
-2 295
-2 295
-1 900
-2 295
-2 295
-1 900
-2 295
-2 295
-1 900
-2 295
-2 295
TP 2014
-1 932
-1 932
-1 932
Alkuper.
TA 2015
Muutettu
TA 2015
0
0
0
TA 2016
0
0
0
-1 900
-1 900
-1 900
TS 2017
-1 900
-1 900
-1 900
TS 2018
-1 900
-1 900
-1 900
TS 2019
-1 900
-1 900
-1 900
Tuottajaosa - Liikelaitokset
TAMPEREEN VESI LIIKELAITOS, VESIHUOLTO
Tuloslaskelma (1 000 euroa)
Liikevaihto
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut rahoitustuotot
Korvaus peruspääomasta
Muut rahoituskulut
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)
Varausten lisäys (-) tai vähennys (+)
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Rahoituslaskelma (1 000 euroa)
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Vaikutus liikelaitoksen rahavaroihin
Investoinnit (1 000 euroa)
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
Rahoitusosuudet
NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ
TP 2014
Alkuper.
TA 2015
Muutettu
TA 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
52 878
7 282
82
0
0
0
0
0
0
56 665
740
0
57 865
740
0
58 165
740
0
58 665
740
0
-7 287
-14 051
0
0
0
0
-6 140
-9 140
-6 140
-9 140
-6 140
-9 140
-6 140
-9 140
-5 445
0
0
-5 615
-5 615
-5 615
-5 615
-1 645
-309
-9 495
-1 412
20 598
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-1 758
-357
-10 800
-1 500
22 095
-1 758
-357
-12 000
-1 500
22 095
-1 758
-357
-12 300
-1 500
22 095
-1 758
-357
-12 800
-1 500
22 095
12
-10 500
-8
10 102
144
-2 000
8 245
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-10 500
0
11 595
0
0
11 595
0
-10 500
0
11 595
0
0
11 595
0
-10 500
0
11 595
0
0
11 595
0
-10 500
0
11 595
0
0
11 595
TP 2014
Alkuper.
TA 2015
Muutettu
TA 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
20 598
9 495
-10 496
-604
0
0
0
0
0
0
0
0
22 095
10 800
-10 500
22 095
12 000
-10 500
22 095
12 300
-10 500
22 095
12 800
-10 500
-29 049
-10 056
-10 056
0
0
0
0
0
0
-22 400
-5
-5
-14 800
8 795
8 795
-15 100
8 795
8 795
-15 200
9 195
9 195
TP 2014
-3 856
-28
-23 193
-27 077
-40
-27 117
Alkuper.
TA 2015
Muutettu
TA 2015
0
0
0
0
0
0
TA 2016
0
0
0
0
0
0
-22 300
-100
0
-22 400
0
-22 400
TS 2017
-14 700
-100
0
-14 800
0
-14 800
TS 2018
-15 000
-100
0
-15 100
0
-15 100
TS 2019
-15 100
-100
0
-15 200
0
-15 200
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
123
Tuottajaosa - Liikelaitokset
Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos
Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen toiminta-ajatuksena on tuottaa korkealuokkaisia
joukkoliikennepalveluja
kestävän kehityksen mukaisesti, taloudellisesti ja turvallisesti.
TKL toteuttaa toiminta-ajatustaan Tampereen kaupungin joukkoliikenneyksikön
kanssa solmitun tuotantosopimuksen
(2012–2020) mukaisesti. Joukkoliikenteen
tilaajana toimiva joukkoliikenneyksikkö
määrittelee ajettavat linjat, niiden aikataulut ja autokierrot. Tuottajana toimiva
TKL suunnittelee kuljettajien työvuorot ja
vastaa tilatun liikenteen hoidosta. Tilaaja
järjestää lipunmyynti- ja neuvontapalvelut sekä joukkoliikenteen tiedotuksen
ja markkinoinnin. Joukkoliikenneyksikkö
maksaa TKL:lle korvauksen ajettujen linjakilometrien, linjatuntien ja autopäivien pe-
rusteella. Tuotantosopimus sisältää myös
kriteerit palvelun ja kaluston laadulle sekä
mahdollisille bonuksille ja sanktioille.
Vuonna 2016 on suunniteltu operoitavaksi runsaat 9,1 milj. linjakilometriä, mikä on hieman vuodelle 2015 suunniteltua
määrää enemmän. Henkilöstösuunnitelman mukainen henkilötyövuosien suunniteltu määrä laskee edellisvuodesta kuudella.
Tuotantohinnat on vuoden 2012 alusta
lukien sidottu yksityiseltä sektorilta hankittavan liikennesuoritteen tapaan joukkoliikenteen yleiseen kustannusindeksiin.
Tehostamistoimien ansiosta TKL:n talous
on ollut vahva ja toiminnallinen tulos ylittänyt budjetoidun. TKL onkin voinut laskea
tilaajalta perittäviä tuotantosopimuksen
mukaisia hintojaan. Vuoden 2015 3,5%:n
suuruisen alennuksen lisäksi vuodeksi
2016 on myönnetty 3,6 %:n alennus. Yhteensä hinnanalennus nousee yli 7 %:iin.
Investointien osalta TKL on seurannut
tarkasti suoritetilausten määrää ja sopeuttanut kalustonsa sen mukaisesti. Nykyinen
suoritemäärä vaatisi noin 12 auton uusinvestointeja. Aiempien vuosien leikkaukset
investoinneissa lisäävät jonkin verran tätä
tarvetta. Joukkoliikenteen tilaajan operaattoreille asettamat laatutavoitteet ja
liikennöinnin luotettavuuden ylläpito edellyttävät myös kaluston suunnitelmallista
ja riittävää uusimista. Oman tuotannon
roolin mukaisesti TKL on kalustopuolella
edelläkävijänä kokeiltaessa esimerkiksi
erilaisia tietoteknisiä joukkoliikenteen sovelluksia tai uusia käyttövoimamuotoja.
TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET
Toiminnan tavoite 2016
Mittari
Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden
​Liikevaihto/HTV
Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna
​Työhyvinvoinnin matriisin tulokset
Kapasiteetti on mukautettu tilaajan kilpailuttamissuunnitelmaan
​Tehdyt toimenpiteet
Toiminta on kilpailukykyistä yksityisiin palveluntuottajiin verrattuna
​Hintataso taloudellinen tulos huomioiden (konserniohjausyksikön arvio)
Asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edelliseen vuoteen
verrattuna
​Asiakastyytyväisyysmittauksen tulokset
Toimenpiteet palvelutuotannon
kehittämiseksi
Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen toiminnan organisointitavan selvittämiseksi perustetun työryhmän esitys hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa vuonna
2011. TKL:n osalta keskeisinä tavoitteina
ovat pyrkimys kustannustehokkuuden lisäämiseksi, matkustajapalvelun laadun
sekä palvelutarjonnan luotettavuuden
jatkuva kehittäminen, sairauspoissaolojen
hallinta sekä työssä jaksamisen edistäminen.
124
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Toiminnan tehostamisella ja säännönmukaisella henkilöstön koulutuksella on
oman palvelun tason ja kustannusrakenteen osalta saavutettu myönteisiä tuloksia. Kilpailukyky yksityiseen sektoriin
verrattuna on parantunut selkeästi. Tuotannon kehittämistyön painopistealueina
tulevat lähivuosina olemaan palveluhankintoihin ja toimitiloihin liittyvät kysymykset. Yhteistyössä tilaajan kanssa tullaan
vastaisuudessakin etsimään Tampereen
joukkoliikenteeseen parhaiten soveltuvia
kalusto- ja muita teknisiä ratkaisuja, painottaen ympäristöystävällisyyttä, esteettömyyttä ja käyttömukavuutta.
Vuoden 2016 talousarviossa on varauduttu kehysneuvotteluiden mukaiseen
noin 12 linja-auton hankintaan yhteensä
3,2 milj. eurolla. Uusinvestointien lisäksi
suoritetaan entiseen tapaan myös linjaautokalustoon kohdistuvia perusparannustoimenpiteitä.
Tuottajaosa - Liikelaitokset
TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOS
Tuloslaskelma (1 000 euroa)
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Tuet ja avustukset kunnalta
Materiaalit ja palvelut
Aineet tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut rahoitustuotot
Muut rahoituskulut
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Alkuper.
TA 2015
TP 2014
Rahoituslaskelma (1 000 euroa)
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Muut tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Vaikutus maksuvalmiuteen
Muut maksuvalmiuden muutokset
Vaikutus rahavaroihin
Investoinnit (1 000 euroa)
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Muut pitkävaikutteiset menot
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Koneet ja kalusto
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
28 146
371
3 475
26 800
225
3 475
26 800
225
3 475
26 800
100
3 200
26 300
100
3 200
25 000
100
3 200
24 000
100
3 200
-4 800
-3 972
-5 340
-3 905
-5 340
-3 905
-4 945
-3 905
-5 300
-3 800
-5 050
-3 600
-4 800
-3 450
-11 345
-11 620
-11 620
-11 955
-11 650
-11 050
-10 600
-5 257
-642
-2 490
-444
3 042
-5 995
-669
-2 000
-471
500
-5 995
-669
-2 000
-471
500
-5 550
-766
-2 020
-459
500
-5 500
-700
-2 000
-650
0
-5 300
-700
-2 000
-600
0
-5 150
-650
-2 100
-550
0
0
0
3 042
0
0
500
0
0
500
0
0
500
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Henkilöstömenot ja
palkalliset henkilötyövuodet (htv)
Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos
Muutettu
TA 2015
Muutettu
TA 2015
TP 2014
1 000 euroa
17 244
htv
326
Alkuper.
TA 2015
TP 2014
1 000 euroa
18 284
Muutettu
TA 2015
TA 2016
htv
332
TA 2016
1 000 euroa
18 271
TS 2017
htv
326
TS 2018
TS 2019
3 042
2 490
-26
500
2 000
0
500
2 000
0
500
2 020
0
0
2 000
0
0
2 000
0
0
2 100
0
-2 122
-3 000
-3 000
-3 200
-3 300
-3 000
-3 000
13
0
0
0
0
0
0
3 397
-500
-500
-680
-1 300
-1 000
-900
3 397
-3 396
1
-500
500
0
-500
500
0
-680
680
0
-1 300
1 300
0
-1 000
1 000
0
-900
900
0
Alkuper.
TA 2015
TP 2014
Muutettu
TA 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
0
0
0
0
-300
0
0
2 122
2 122
13
-3 000
-3 000
0
-3 000
-3 000
0
-3 200
-3 200
0
-3 000
-3 300
0
-3 000
-3 000
0
-3 000
-3 000
0
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
125
Tuottajaosa - Liikelaitokset
Tampereen Infra Liikelaitos
Tampereen Infra Liikelaitos tarjoaa yhdyskuntatekniikan suunnittelua, paikkatieto-
palveluja, rakentamis- ja kunnossapitopalveluja sekä kuljetus- ja korjaamopalveluja
Tampereen kaupungin sisäisille asiakkaille.
TAMPEREEN INFRA LIIKELAITOKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET
Toiminnan tavoite 2016
Mittari
Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden
​Liikevaihto/HTV
Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna
​Työhyvinvoinnin matriisin tulokset
Tampereen Infra Liikelaitoksen organisointitavan selvittämisestä
seuraavia päätöksiä on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen
kanssa
​Toteutustilanne
Tuotettujen palveluiden hinta- ja laatutaso vastaa yksityisten kilpailijoi- ​Toteutunut hinta- ja laatutaso, toteutustilanne (konserniohjausyksikön
den tasoa v. 2016arvio,huomioiden sisäinen kate ja eläkemenoperusteiset maksut)
Tampereen Logistiikka Liikelaitoksesta siirtynyt vuokraamotoiminta
on otettu vastaan ja toiminta järjestetty Infran strategian mukaisella
tavalla
Toimenpiteet palvelutuotannon
kehittämiseksi
Tampereen Infra on tehostanut toimintojaan kaupunginvaltuuston joulukuussa
2010 tekemän päätöksen mukaisesti niin,
että tehokkuus- ja kannattavuustaso on lähes sama kuin alalla toimivilla yrityksillä.
Valtuuston päätöksen perusteella Infralle
laadittiin strategia ja kehittämisohjelma.
Ohjelman mukaisesti Infran kannattavuustavoite on noussut vuosittain, ohjelman alkuvuosina kahden ja loppuvuosina
yhden miljoonan euron vuosiaskeleilla.
Vuoden 2016 talousarviossa liikeylijäämätavoitteeksi on suunniteltu 3,2 milj. euroa
ja toiminnan laajuudeksi 56,0 milj. euroa.
Investointien tasoksi on suunniteltu 1,1
milj. euroa ja poistojen taso on 1,0 milj. euroa. Tampereen Infran kalustoinvestoinnit
käsittävät Tampereen Infran omassa toiminnassa ja muiden kaupungin yksiköiden
126
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
​Tehdyt toimenpiteet
toiminnassa tarpeelliset kuljetus- ja konekalustoinvestoinnit. Investoinnit keskittyvät ikääntyvän kaluston korvausinvestointeihin.
Toimintaa on tehostettu kehittämisohjelman aikana henkilöstön, tilojen ja
kaluston määrän osalta. Samalla on kehitetty yrityskulttuuriin liittyviä tekijöitä,
kuten esimiestyötä, asiakaslähtöisyyttä,
kustannustietoisuutta ja avointa vuorovaikutusta. Keskeinen painopiste on ollut
talousohjauksen kehittäminen. Vuonna
2016 toiminnan tehostaminen muodostuu
edelleen näistä toimenpiteistä.
Henkilöstön sopeuttamisohjelman jälkeen tehdään maltillisia rekrytointeja.
Vuoden 2016 henkilöstösuunnitelmassa
henkilötyövuosien määräksi on arvioitu
452, mikä on samalla tasolla kuin vuonna
2015.
Valtuuston päättämä Tampereen Infran
kehittämisjakso päättyy vuoden 2015 lopussa. Uuden strategian suunnittelu vuosille 2016–2020 on käynnistetty Infran
johtokunnassa. Uuteen strategiaan liittyy
samanaikaisesti myös Tampereen Infran
kehittämisjakson 2011–2015 arviointi ja
jatko-toimenpiteiden hyväksyminen kaupunginvaltuustossa.
Aktiivinen osallistuminen valtuuston hyväksymän Tampereen toimintamallin uudistamiseen on tärkeää. Tampereen Infran
näkökulmasta uudistamisen yksi keskeisistä periaatteista on säilyttää ja edelleen
kehittää tilaaja–tuottaja-mallissa saavutettuja kustannushyötyjä, mutta poistaa
malliin liittyviä heikkouksia. Käytännön
toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi on jo käynnistetty kokeiluluonteisesti
esimerkiksi Paikkatietopalveluissa. Myös
muita avauksia valmistellaan yhdessä henkilöstön kanssa.
Tuottajaosa - Liikelaitokset
TAMPEREEN INFRA LIIKELAITOS
Tuloslaskelma (1 000 euroa)
Liikevaihto
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden
varastojen lisäys (+) tai vähennys (-)
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut rahoitustuotot
Korvaus peruspääomasta
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Alkuper.
TA 2015
TP 2014
Rahoituslaskelma (1 000 euroa)
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Vaikutus maksuvalmiuteen
Muut maksuvalmiuden muutokset
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Koneet ja kalusto
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot
TS 2017
TS 2018
TS 2019
53 505
53 248
56 029
56 050
56 550
56 750
-142
345
0
285
0
335
0
328
0
330
0
330
0
330
-9 961
-25 442
-7 853
-16 779
-7 985
-16 363
-8 487
-17 790
-8 400
-17 900
-8 600
-18 000
-8 600
-18 100
-15 546
-15 189
-15 189
-15 962
-16 000
-16 100
-16 200
-5 985
-878
-1 087
-5 594
3 621
-6 434
-883
-1 037
-3 615
2 000
-6 434
-883
-1 087
-3 642
2 000
-5 529
-1 029
-1 023
-3 337
3 200
-5 550
-1 030
-900
-3 400
3 200
-5 550
-1 030
-900
-3 500
3 200
-5 550
-1 030
-900
-3 500
3 200
1
-890
2 732
0
-890
1 110
0
-890
1 110
0
-890
2 310
0
-890
2 310
0
-890
2 310
0
-890
2 310
Muutettu
TA 2015
TP 2014
1 000 euroa
22 409
htv
460
Alkuper.
TA 2015
TP 2014
1 000 euroa
22 506
Muutettu
TA 2015
TA 2016
htv
451
TA 2016
1 000 euroa
22 520
TS 2017
htv
452
TS 2018
TS 2019
3 621
1 087
-889
-107
2 000
1 037
-890
-100
2 000
1 087
-890
-100
3 200
1 023
-890
-100
3 200
900
-890
-100
3 200
900
-890
-100
3 200
900
-890
-100
-923
-1 100
-1 100
-1 100
-900
-900
-900
159
100
100
100
100
100
100
2 948
1 047
1 097
2 233
2 310
2 310
2 310
2 948
1 047
1 097
2 233
2 310
2 310
2 310
-2 948
-1 047
-1 097
-2 233
-2 310
-2 310
-2 310
0
0
0
0
0
0
0
Vaikutus rahavaroihin
Investoinnit (1 000 euroa)
TA 2016
67 911
Henkilöstömenot ja
palkalliset henkilötyövuodet (htv)
Tampereen Infra Liikelaitos
Muutettu
TA 2015
TP 2014
-923
-923
160
Alkuper.
TA 2015
-1 100
-1 100
100
Muutettu
TA 2015
-1 100
-1 100
100
TA 2016
-1 100
-1 100
100
TS 2017
-900
-900
100
TS 2018
-900
-900
100
TS 2019
-900
-900
100
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
127
Tuottajaosa - Liikelaitokset
Tampereen Ateria Liikelaitos
Tampereen Ateria on Tampereen kaupungin liikelaitos, joka vastaa kaupungin ateria- ja siivouspalveluiden järjestämisestä.
Tampereen Ateria huolehtii asiakkaiden
hyvinvoinnista tarjoamalla täysipainoisia aterioita ja asiakasta tukevia ratkai-
suja asiantuntevasti ja kumppanuuksia
hyödyntäen. Tampereen Ateria tarjoaa
9,8 milj. ateriaa ja huolehtii tilojen puhtaudesta liki 800 kiinteistössä.
TAMPEREEN ATERIA LIIKELAITOKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET
Toiminnan tavoite 2016
Mittari
Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden
​Liikevaihto/HTV
Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna
​Työhyvinvoinnin matriisin tulokset
Asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edelliseen vuoteen
verrattuna
Asiakastyytyväisyysmittauksen tulokset
Tilakeskukselta siirtynyt puhtaanpitopalvelu on integroitu Ateriaan ja
monipalvelutyön laajentaminen lisää tehokkuutta
​Liikevaihto/htv
Tampereen Aterian organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa
​Toteutustilanne
Toimenpiteet palvelutuotannon
kehittämiseksi
Tampereen Aterian strategiavuosien 2014–
2018 keskeisinä painopisteinä on liiketoimintamallin uudistaminen, tukipalvelujen
järjestäminen ja tuottaminen laajempina
kokonaisuuksina sekä hyvinvoinnin roolin
näkyvyyden lisääminen. Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi löytyvät mm. tuotannon tehostamisesta, tiedolla johtamisen
kehittämisestä, asiakasohjautuvuuden ja
asiakaslähtöisen palvelumuotoilun lisäämisestä.
Liiketoimintamallin uudistamista jatketaan palvelutuotannon tehostamiseksi
myös tulevana vuonna. Keskitetyn ateriatuotannon toiminnallista suunnittelua
jatketaan syksyllä tehtävien investointilinjausten mukaisesti. Sisäistä tehokuutta
parannetaan edelleen tuotannon ohjausta
vahvistamalla elintarvikekäytön ja toimitusketjun hallinnan sekä tuotesuunnittelun keinoin.
128
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Tukipalvelujen järjestämisen ja tuottamisen roolia kaupungin toimintamallissa
vahvistetaan. Henkilöstöravintolapalvelujen järjestämisratkaisuja uudistetaan kustannustehokkaammiksi tulevana vuonna.
Uusia palvelukonsepteja suunnitellaan ja
otetaan käyttöön yhdessä asiakkaan kanssa mm. sairaalapalveluissa ja tehostetussa
palveluasumisessa. Myös puhtauspalvelujen hinnoittelumalli uudistetaan. Kaupungin tukipalvelujen yhdistämisratkaisujen
suunnitteluun osallistutaan ja edetään
tehtyjen linjausten mukaisesti.
Strategiset kehittämisen painopisteet
edellyttävät myös vahvempaa tietotekniikan hyödyntämistä. Tulevana vuonna jatketaan tuotannonohjausjärjestelmän kehittämistä tukemaan paremmin tuotannon
suunnittelua ja palvelutuotantoa. Tiedolla
johtamisen kehittämistä tukee sähköisen
tuloskortin käytön laajentaminen. Myös
laatutyökaluja yhtenäistetään vastaamaan
laajentunutta liiketoimintaa. Hyvinvoin-
nin roolin näkyvyyttä lisätään hyvinvoinnin edistämisen mittareiden seurannalla
ja arvioinnilla yhdessä tuotantoalueiden
kanssa.
Tampereen Aterian henkilöstöstä 95
prosenttia on välittömässä asiakas- ja
palvelutuotantotyössä. Työvoiman tarve
kokonaisuutena, ottaen huomioon oman
ja ulkopuolisen työvoiman, kasvaa 154
palkallisella henkilötyövuodella kuluvan
vuoden vuosisuunnitelmaan verrattuna.
Työvoiman tarpeen muutos on seurausta
siivoustoiminnan yhdistymisestä ja kaupungin palveluverkon laajenemisesta.
Palvelutuotannon kehittämistä jatketaan yhdessä henkilöstön kanssa. Osana
liiketoimintamallin uudistamista tehdään
osaamiskartoitus ja varmennetaan myös
moniosaamisen lisääntyminen. Tukipalveluja järjestetään monituottajamallilla,
jossa kilpailutus-ja henkilöstösuunnitelma
sovitetaan yhteen.
Tuottajaosa - Liikelaitokset
TAMPEREEN ATERIA LIIKELAITOS
Tuloslaskelma (1 000 euroa)
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Korvaus peruspääomasta
Tilikauden alijäämä (ylijäämä)
Alkuper.
TA 2015
TP 2014
Investoinnit (1 000 euroa)
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
TS 2017
TS 2018
TS 2019
42 806
130
41 164
250
51 765
308
51 765
308
51 765
308
51 765
308
-11 089
-8 355
-11 558
-9 563
-11 695
-7 994
-11 471
-13 191
-11 471
-13 191
-11 471
-13 191
-11 471
-13 191
-11 862
-12 668
-12 629
-16 238
-16 238
-16 238
-16 238
-2 389
-677
-243
-5 260
819
-2 670
-725
-223
-5 428
100
-2 663
-723
-212
-5 399
100
-3 775
-1 028
-207
-5 463
700
-3 775
-1 028
-207
-5 463
700
-3 775
-1 028
-207
-5 463
700
-3 775
-1 028
-207
-5 463
700
-222
598
-222
-122
-222
-122
-222
478
-222
478
-222
478
-222
478
Muutettu
TA 2015
TP 2014
TA 2016
1 000 euroa
htv
1 000 euroa
htv
1 000 euroa
htv
14 929
441
16 015
455
21 041
609
Tampereen Ateria Liikelaitos
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Investointien rahavirta
Investointimenot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Vaikutus maksuvalmiuteen
Muut maksuvalmiuden muutokset
Vaikutus rahavaroihin
TA 2016
40 398
296
Henkilöstömenot ja
palkalliset henkilötyövuodet (htv)
Rahoituslaskelma (1 000 euroa)
Muutettu
TA 2015
Alkuper.
TA 2015
TP 2014
Muutettu
TA 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
819
243
-221
100
223
-222
100
212
-222
700
207
-222
700
207
-222
700
207
-222
700
207
-222
-179
662
-280
-179
-250
-160
-460
225
-377
308
-264
421
-140
545
662
-661
1
-179
179
0
-160
160
0
225
-225
0
308
-308
0
421
-421
0
545
-545
0
Alkuper.
TA 2015
TP 2014
Muutettu
TA 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
0
-7
-50
-80
-52
-36
-20
-102
0
-43
-10
-54
0
-25
-175
3
-179
-150
0
-280
-162
0
-250
-338
0
-460
-334
0
-377
-200
0
-264
-115
0
-140
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
129
Tuottajaosa - Liikelaitokset
Tampereen Tilakeskus Liikelaitos
Toiminta-ajatuksensa mukaan Tampereen
Tilakeskus Liikelaitos on palveluorganisaatio, joka tiloilla ja kiinteistöpalveluilla
luo edellytykset hyville kunnallisille palveluille. Tilakeskus toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti vastaten
kestävästä ja elinkaareltaan tarkoituksenmukaisesta rakentamisesta ja kiinteistönpidosta. Tilakeskus huolehtii tilojen
ja rakennuskannan monikäyttöisyydestä,
tarkoituksenmukaisesta käytöstä ja arvon
säilymisestä ennakoivalla ja kestävällä ta-
valla. Tilakeskus järjestää joko itse investoiden tai vuokraten tarkoituksenmukaiset
tilat kaupungin palvelutuotannolle ja huolehtii tilojen käyttökelpoisuudesta. Nämä
tehtävät Tilakeskus hoitaa joko omana työnä tai ulkopuolisten kumppanien avulla.
TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET
Toiminnan tavoite 2016
Mittari
Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden
​Liikevaihto/HTV
Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna
​Työhyvinvoinnin matriisin tulokset
Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen organisointitapa on selvitetty
yhdessä konserniohjausyksikön kanssa
​Toteutustilanne
Rakennuskannan arvo säilyy ja korjausvelka pienenee
​Korjausvelan määrä
Kaupungin kiinteistöjen energiankulutus on pienentynyt 1,5 % vuodesta ​Toteutunut energiankulutus ja uusiutuvan energian kulutus sähköstä
2015 ja uusiutuvan energian osuus sähköstä on 100 %
Toimenpiteet palvelutuotannon
kehittämiseksi
Tilakeskus Liikelaitoksen strategian keskeisenä tavoitteena on toimia kokonaisvastuullisesti ja varmistaa edullinen ja
häiriötön toiminta kaikissa olosuhteissa.
Tilojen hallintatapa määräytyy taloudellisuuden, palveluverkon tarpeiden ja tarjolla olevien tilaratkaisuvaihtoehtojen
perusteella. Tilakeskuksen organisaation
kehittämisen lähtökohtana on kohdistaa
toiminta ja resurssit niihin ydintehtäviin,
joilla on suurin merkitys ja hyöty koko
kaupunkikonsernille ja joilla varmistetaan
jatkuva ja häiriötön toiminta. Toinen tärkeä tavoite on tilaomaisuuden arvon säilyttäminen sekä sen käytön tehostaminen
ja kehittäminen. Tavoitteena on realisoida
sellaista omaisuutta, jota ei tarvita kunnan
palvelutuotannossa.
Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen johtokunta hyväksyi 29.1.2015 Tilakeskuksen
strategian vuosiksi 2015–2018. Strategian
lähtökohtana on Tampereen kaupunkistrategia, Yhteinen Tampere — Näköalojen
kaupunki. Strategian pohjalta on määritelty neljä kehittymisen painopistealuetta:
vaikuttava asiakastyö, läpinäkyvä, tehokas
ja uudistuva Tilakeskus, asiantuntijuudesta kilpailuetu sekä keskusteleva- ja aktiivinen työyhteisö.
130
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Kaupungin siivoustoiminta keskitettiin
Tampereen Ateria Liikelaitokseen 1.8.2015
alkaen. Muuta palvelutuotantoa sopeutetaan ja kehitetään talouden, asiakaspalvelun parantamisen ja käynnissä olevan
palvelumallityön tuloksena määriteltyihin
tarpeisiin. Tilakeskus toteuttaa vuoden
2016 aikana organisaatiomuutoksen, jolla puretaan liikelaitoksen sisäinen tilaaja–tuottaja-malli siten, että vuoden 2017
alusta Tilakeskuksen liiketoiminta jakaantuu kiinteistökehitykseen ja rakennuttamiseen sekä kiinteistönpitoon. Molemmat
liiketoiminta-alueet toimivat yhteistyössä
Tilakeskuksen laajan kumppaniverkoston
kanssa. Oma palvelutuotanto varmistaa
strategisesti tärkeät toiminnat, ja tuotantohenkilöstöä rekrytoidaan tulevaisuudessakin huolehtimaan Tilakeskuksen ydintehtävistä.
Tilakeskuksen keskeisenä tavoitteena
on parantaa asiakaspalvelua. Asiakastyytyväisyyttä mitataan sekä Tilakeskuksen
omalla vuosittaisella mittauksella että
osallistumalla valtakunnallisiin asiakastyytyväisyysselvityksiin niiden järjestämisvuosina.
Työhyvinvointia seurataan kaupungissa toteutettavalla Kunta10-kyselyllä,
sairauspoissaolotilastoilla sekä uudistettavalla Tilakeskuksen henkilöstökyselyllä.
Henkilöstökyselyllä saadaan kartoitettua
reaaliaikaisesti henkilöstön mielipiteitä
esimerkiksi työtyytyväisyydestä, osaamisen kehittämisestä, johtamisesta ja esimiestyöskentelystä sekä muutostilanteista. Tilakeskuksen esimiehille järjestetään
esimiesvalmennusta ja -koulutusta, jossa
huomioidaan kaupungin varhaisen tuen
toimintamalli. Työhyvinvoinnin ja työkykyä tukevien toimenpiteiden edistämiseksi Tilakeskukseen on perustettu työhyvinvoinnin ohjausryhmä.
Tilaomaisuuden kehittämisen lähtökohtana on kaupungin palvelumallityön pohjalta syntyvä hyvinvointipalveluiden verkostosuunnitelma ja sen toteuttaminen.
Tilakeskuksen rakennus- ja kiinteistöomaisuus jaetaan pidettäviin, kehitettäviin ja
pidettäviin, kehittämisen kautta myytäviin
sekä suoraan myytäviin kohteisiin. Pidettävät ja kehitettävät kohteet ovat pääasiassa Tampereen kaupungin palvelukäytössä olevia tiloja. Realisointien tavoitteena
on mahdollistaa tulevat investoinnit ja
pienentää ylläpitokuluja.
Tilakeskuksen
henkilöstöresurssit
vuonna 2016 ovat 249 henkilötyövuotta.
Lähiaikoina suurin henkilöstömäärään
vaikuttava tekijä oli siivouspalveluiden
ja -tuotannon siirtyminen Ateria Liikelaitokselle elokuussa 2015. Voimakkaana
Tuottajaosa - Liikelaitokset
jatkuvaa eläköitymistä korvataan osittain
rekrytoinneilla, ulkoistamisella ja tehtävänkuvien muokkaamisella sekä asiantuntijatehtävissä että kiinteistöteknisessä
tuotannossa. Myös uutta henkilöstöä rekrytoidaan maltillisesti toiminnan tarpeiden
perusteella.
Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen
vuoden 2016 talousarvio noudattaa rakenteeltaan edellisten vuosien talousarvioita
lukuun ottamatta siivoustoimintaa, joka
Ateria Liikelaitoksen ja Tilakeskus Liikelaitoksen toiminnallisten järjestelyiden
takia siirtyi 1.8.2015 Ateria Liikelaitokselle.
Järjestelyn vaikutus näkyy vuoden 2016
talousarviossa sekä pienempänä liikevaihtona että vastaavasti myös henkilöstökulujen, palveluiden ja aineiden tiliryhmissä.
Kuluissa varaudutaan edelleen sisäilmaolosuhteiden hoidosta aiheutuviin kiireellisiin selvitystarpeisiin ja kartoituksiin sikäli,
kun ne ovat ennakoitavissa.
Tilikauden ylijäämä pienenee vuoden
2015 tasosta noin 2,1 milj. euroa. Muutos
johtuu muun muassa poistoista investointien poistopohjan kasvaessa huomat-
tavasti. Vuoden 2016 talousarviossa on
varauduttu usean palvelukäyttöön soveltumattoman kohteen purkamiseen. Purettavien rakennusten vielä poistamaton
osuus on otettu huomioon jo vuoden 2015
tilinpäätösennusteessa.
Realisointikohteita ovat Haapasen huvila, Ylioppilastalo
ja Lamminpään kirjasto. Tilakeskus pyrkii
liikeylijäämätavoitteeseen parantamalla
kustannustehokkuutta, rekrytoimalla maltillisesti ja priorisoimalla kunnossapitomäärärahat.
TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS
Tuloslaskelma (1 000 euroa)
Liikevaihto
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut rahoitustuotot
Kunnalle maksetut korkokulut
Korvaus peruspääomasta
Muut rahoituskulut
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Henkilöstömenot ja
palkalliset henkilötyövuodet (htv)
Tampereen Tilakeskus Liikelaitos
TP 2014
Alkuper.
TA 2015
Muutettu
TA 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
166 722
3 478
5 630
166 893
68 170
1 579
166 879
8 526
1 579
159 779
6 726
1 646
170 204
5 619
746
186 399
4 233
746
203 224
4 480
746
-21 145
-21 449
-26 159
-82 992
-24 910
-25 064
-21 861
-19 701
-23 139
-21 378
-24 907
-23 436
-27 013
-27 036
-12 650
-12 933
-12 585
-9 277
-9 324
-9 371
-9 418
-4 339
-715
-30 490
-36 873
48 171
-5 365
-744
-29 500
-36 400
42 549
-5 190
-724
-29 500
-36 462
42 549
-3 488
-545
-31 900
-41 930
39 449
-3 496
-548
-33 900
-47 395
37 389
-3 504
-550
-35 900
-53 413
40 297
-3 512
-553
-37 900
-58 408
44 610
4
-1 494
-24 162
-3
22 516
162
22 677
0
-1 670
-24 162
0
16 717
195
16 912
0
-1 670
-24 162
0
16 717
195
16 912
0
-1 687
-24 162
0
13 600
195
13 795
0
-1 613
-24 162
0
11 614
195
11 809
0
-1 565
-24 162
0
14 570
195
14 765
0
-1 512
-24 162
0
18 936
195
19 131
Muutettu
TA 2015
TP 2014
1 000 euroa
17 703
htv
390
1 000 euroa
18 499
TA 2016
htv
402
1 000 euroa
13 310
htv
249
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
131
Tuottajaosa - Liikelaitokset
TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS
Rahoituslaskelma (1 000 euroa)
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Vaikutus maksuvalmiuteen
Muut maksuvalmiuden muutokset
Vaikutus rahavaroihin
Investoinnit (1 000 euroa)
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
Rahoitusosuudet
NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ
Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot
132
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
TP 2014
Alkuper.
TA 2015
Muutettu
TA 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
48 171
30 490
-25 655
-5 445
42 549
29 500
-25 832
-1 500
42 549
29 500
-25 832
-1 500
39 449
31 900
-25 849
-1 600
37 389
33 900
-25 775
-700
40 297
35 900
-25 727
-700
44 610
37 900
-25 674
-700
-58 416
553
-68 170
2 100
-76 211
2 100
-98 180
2 980
-79 225
4 620
-57 600
2 540
-61 200
200
7 983
5 100
11 500
5 000
4 000
3 000
3 000
-2 319
-16 253
-17 894
-46 300
-25 791
-2 290
-1 864
-73
-2 392
2 392
0
0
-16 253
16 253
0
0
-17 894
17 894
0
0
-46 300
46 300
0
0
-25 791
25 791
0
0
-2 290
2 290
0
0
-1 864
1 864
0
TP 2014
Alkuper.
TA 2015
Muutettu
TA 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
-516
-4 169
0
0
0
0
0
-100
0
-125
0
-50
0
0
-399
-52 667
-664
-58 416
553
-57 863
0
-68 170
0
-68 170
2 100
-66 070
0
-76 211
0
-76 211
2 100
-74 111
0
-97 780
-300
-98 180
2 980
-95 200
0
-78 725
-375
-79 225
4 620
-74 605
0
-57 400
-150
-57 600
2 540
-55 060
0
-61 200
0
-61 200
200
-61 000
7 983
5 100
11 500
5 000
4 000
3 000
3 000
Tuottajaosa - Liikelaitokset
TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOKSEN TALONRAKENNUSHANKKEET VUOSINA 2016-2019 (1 000 EUROA)
Hankkeen nimi
VARHAISKASVATUS JA PERUSOPETUS
Perusopetus
Tampereen kansainvälisen (Amurin) koulun perusparannus ja laajennus
Tesoman yhtenäiskoulu ja päiväkoti, perusparannus
ja laajennus
Pispalan koulun perusparannus
Vehmaisten koulu ja päiväkoti
Lielahden koulun muutostyöt ja nuorisotilat
Lielahden koulun vanhan osan perusparannus
Pohjois-Hervannan koulun perusparannus
Hyhkyn koulun ja Huovarin päiväkodin perusparannus
Olkahisen koulun perusparannus
Koulurakennusten pienet hankkeet
Varhaiskasvatus
Multisillan päiväkoti
Kalevanharjun päiväkodin perusparannus
Mustametsän päiväkoti ja neuvola
Härmälän päiväkoti ja koulu
Haukiluoman päiväkoti
Messukylän (uusi) päiväkoti
Saukonpuiston päiväkoti ja koulu
Kanjonin päiväkoti ja koulu
Irjalan päiväkoti ja koulu
Lielahden uusi päiväkoti
Päiväkotien perusparannus
Päiväkotien pienet hankkeet
LUKIOKOULUTUS
Lukioiden pienet hankkeet
KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT
Kulttuuripalvelut
Metson tilamuutokset ja perusparannus
Tampere-talon tilamuutokset ja laajennus
Kulttuurirakennusten pienet hankkeet
Vapaa-aikapalvelut
Tesoman jäähalli
Tesoman palloiluhalli (sisältää kenttälaajennuksen)
Liikuntapaikkojen perusparannus
Vapaa-aikarakennusten pienet hankkeet
SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT
Kissanmaan perhetukikeskuksen perusparannus ja
laajennus
Hatanpään kantasair. perusparannus 4-5 ja laajennus
Hervannan toimintakeskus, terveysaseman perusparannus
Koukkuniemen kehittäminen
Toukola (huoltorak. päälle)
Rauhaniemen sairaalan perusparannus
RAUSAN laajennus
Uusi Havula
Sosiaali- ja terveysrakennusten pienet hankkeet
Kust.arvio
Aik. kust.
arvio
Aik. käyttö, tilanne
31.8.2015
164 000
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
38 500
39 600
35 000
33 100
20 000
20 000
9 873
4 500
4 700
0
0
29 500
29 500
910
11 000
9 000
4 800
0
4 700
14 000
11 200
4 000
11 000
4 700
14 000
6 000
0
11 000
0
2 665
391
0
0
200
7 500
5 000
200
0
0
0
4 200
2 900
0
4 500
0
0
900
0
0
0
0
0
5 500
5 000
0
0
0
0
100
4 900
6 500
0
0
0
3 000
0
3 000
0
3 000
1 500
3 000
4 900
1 500
8 000
6 200
6 000
6 000
7 900
4 600
7 400
5 600
4 900
1 000
4 600
6 200
0
4 000
4 600
4 600
0
0
0
61
0
0
0
0
0
0
0
0
0
500
0
3 100
0
0
0
0
0
0
2 000
1 500
300
300
32 380
0
0
200
3 100
3 800
0
0
0
3 700
0
3 500
1 500
300
300
11 100
0
0
7 800
0
2 200
3 000
0
0
3 700
0
3 500
1 500
300
300
4 000
1 400
0
0
0
0
3 000
5 000
1 000
0
2 800
3 500
1 500
300
300
4 000
11 500
16 700
11 500
14 000
1 123
2 473
4 980
11 700
2 000
4 600
1 500
1 300
0
0
1 300
0
0
1 300
8 100
7 800
5 000
7 800
0
784
7 100
3 900
2 000
700
18 900
1 000
0
2 000
700
19 800
0
0
2 000
700
10 800
0
0
2 000
700
16 500
10 000
10 000
4 029
4 700
0
0
0
12 000
13 000
4 326
7 000
0
0
0
4 600
4 600
1 495
0
900
0
0
17 000
5 500
13 000
18 000
10 000
5 500
13 000
26 000
0
0
0
0
5 000
0
200
0
2 000
10 000
0
6 400
0
2 500
2 000
0
6 400
400
2 000
0
1 500
0
13 000
2 000
0
44 100
80 100
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
133
Tuottajaosa - Liikelaitokset
Hankkeen nimi
Kust.arvio
Aik. kust.
arvio
Aik. käyttö, tilanne
31.8.2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
6 200
5 300
5 300
5 300
2 500
1 600
1 600
1 600
3 000
350
350
1 500
3 000
350
350
2 625
3 000
350
350
2 000
3 000
350
350
2 000
1 500
2 625
2 000
2 000
97 780
78 725
57 400
61 200
400
500
200
0
98 180
79 225
57 600
61 200
Rahoitusosuudet
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
-2 980
-5 000
-4 620
-4 000
-2 540
-3 000
-200
-3 000
INVESTOINTIEN NETTORAHOITUS YHTEENSÄ
90 200
70 605
52 060
58 000
Aik. käyttö, tilanne
31.8.2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
26 460
xxx
xxx
xxx
17 000
KONSERNIHALLINTO
Muiden rakennusten perusparannus ja kiinteistötekn. laitteet
Sisäilmaolosuhdeinvestoinnit
Valmistuneiden kohteiden jälkityöt
Suunnittelukustannukset
MUUT KIINTEISTÖT
Liikelaitosten ja ulosvuokrattujen kiinteistöjen
investoinnit
TALONRAKENNUKSET YHTEENSÄ
288 200
HYTE JA ENSIKERTAINEN KALUSTAMINEN VUOKRAUKSELLA TAI MUULLA RAHOITUSMALLILLA
TOTEUTETTAVISSA HANKKEISSA
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
Hankkeen nimi
VUOKRAUKSELLA TAI MUULLA RAHOITUSMALLILLA TOTEUTETTAVAT HANKKEET
Vuorestalo
Tesomantori (kirjasto, olohuone ja terveysasema)
Pispan palvelukeskuksen perusparannus
Ateriakeskus
Pirkanmaan musiikkiopisto
Pohjolankadun tehostetun palveluasumisen yksikkö
Tampereen maauimala
Kanta-Sarvis I
Ratina, Tullinkulman Työterveyden tilat
Satamakadun tehostetun palveluasumisen yksikkö
Koillisen hyvinvointikeskus
Tammelan stadion
Yhteensä
Tredu Santalahdentie 10
Tredu Hepolamminkatu, B-rakennuksen
perusparannus ja muutostyöt
Tredu Lempäälä ja Lempäälän lukion tilat
Tredu Kangasala
Tredu Pirkkala
TREDU-Kiinteistöt Oy yhteensä
YHTEENSÄ
134
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
288 200
Kust.arvio
Aik. kust.
arvio
43 500
11 000
19 200
15 000
8 000
12 000
7 000
16 800
7 000
9 900
2 300
17 000
168 700
43 500
xxx
xxx
15 000
xxx
xxx
0
0
0
23 000
xxx
xxx
247 700
15 000
xxx
12
xxx
7 000
xxx
xxx
xxx
xxx
7 200
18 400
18 000
12 400
79 000
xxx
56
xxx
xxx
xxx
xxx
xxx
xxx
xxx
xxx
xxx
xxx
xxx
xxx
xxx
xxx
xxx
xxx
xxx
xxx
Tuottajaosa - Liikelaitokset
Vuoden 2016 hankkeiden perustelut
Varhaiskasvatus ja perusopetus
Tampereen kansainvälisen (Amurin)
koulun perusparannus ja laajennus
Amurin koulu valmistui 1954. Rakennuksen koulutilat tarvitsevat täyden perusparannuksen sekä nykyisen että tulevan opetussuunnitelman vaatimat tilamuutokset.
Koulua laajennetaan käyttötarkoituksen
muututtua Tampereen kansainväliseksi
kouluksi. Laajennusosa valmistui elokuussa 2015. Rakennustyöt jatkuvat perusparannusosassa, jossa uusitaan rakennuksen
talotekniikka täydellisesti ja parannetaan
energiataloutta. Hankkeen tarveselvitys
on hyväksytty lasten ja nuorten palvelujen
lautakunnassa 25.3.2010 ja hankesuunnitelma 9.2.2012 sekä toteutussuunnitelma
Tilakeskuksen johtokunnassa 24.4.2014.
Suunnitteluraha oli vuodelle 2012 ja rakentamisraha on vuosille 2014–2017.
Tesoman yhtenäiskoulu ja päiväkoti,
perusparannus ja laajennus
Tesomajärven koulu (luokat 1–6) ja
Tesoman koulu (luokat 7–9) ovat molemmat perusparannuksen tarpeessa.
Tavoitteena on muodostaa näistä yksi
yhtenäiskoulu 890–990 oppilaalle nykyisen Tesoman koulun yhteyteen. Yhtenäiskoulussa oppimisympäristöjen kehittäminen ja uuden perusopetuslain mukaiset
oppilaan tuen tarpeen järjestelyt voidaan
ottaa paremmin huomioon. Koulun tiloihin tulisi myös esiopetusta. Tesomajärven
koulu poistuu opetuskäytöstä yhtenäiskoulun valmistuttua. Tesoman päiväkoti sijaitsee huonolla sijainnilla liikekeskuksen
ja asuintalojen puristuksessa ilman omaa
pihaa, ja se on teknisesti erittäin huonokuntoinen. Nykyinen päiväkoti korvataan
uudella 140-paikkaisella päiväkodilla koulun yhteydessä.
Tesoman koulun tontilla on nykyisin
kaksi koulurakennusta, jotka ovat valmistuneet; rakennus 1 vuonna 1972 (perusparannus vuonna 1987) ja rakennus 2
vuonna 1983. Koulut eivät toiminnallisilta
eikä teknisiltä ratkaisuiltaan vastaa enää
tiloille asetettuja vaatimuksia ja uuden
tekniikan sovittaminen niihin on erittäin
hankalaa. Perusparannuksen ja uudisrakentamisen yhteydessä toteutetaan toiminnallisia muutoksia vain uudempaan
niistä, jossa nykyaikaistetaan talotekniikka
ja parannetaan energiataloutta. Tesoman
alueen koulupalvelujen (Tesomajärven
ja Tesoman koulujen) ja nuorisotilojen
tarveselvitys hyväksyttiin 11.10.2011 ja
tarkistettiin 24.10.2013 lasten ja nuorten
palvelujen lautakunnassa. Tarkistettuun
tarveselvitykseen lisättiin myös päiväkodin tarveselvitys. Perusparannus- ja
laajennushankkeelle oli suunnitteluraha
vuosille 2013–2014 ja rakentamisraha on
vuosille 2015–2018. Hankkeelle on budjetoitu ARA:n investointiavustusta vuodelle
2016.
Pispalan koulun perusparannus
Pispalan koulurakennus on rakennettu
vuonna 1942. Koulurakennus tarvitsee
perusparannuksen. Samassa yhteydessä
tehdään oppimisympäristöjen kehityksen
edellyttämät muutostyöt. Perusparannushankkeelle esitetään suunnittelurahaa
vuodelle 2016 ja rakentamisrahaa vuodelle
2018.
Vehmaisten koulu ja päiväkoti
Vehmaisten koulu on purettu sisäilmaongelmien vuoksi ja Vehmaisten päiväkoti on
perusparannuksen tarpeessa. Uusi koulu
ja päiväkoti rakennetaan nykyisen Vehmaisten koulun tontille. Uudet opetustilat
mahdollistavat paremman tilojen käytettävyyden ja muuntojouston. Tilasuunnittelussa on otettu huomioon rakennuksen
laajennusmahdollisuus, mikäli alueen oppilasmäärä mahdollisesti kasvaa tulevaisuudessa.
Tontilla sijaitseva siirtokelpoinen koulurakennus on toiminnassa rakentamisen
ajan ja se puretaan uuden koulurakennuksen valmistuttua ennen pihatöiden aloittamista.
Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty
lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa
24.10.2013, hankesuunnitelma 28.8.2014 ja
toteutussuunnitelma Tilakeskuksen johtokunnassa 28.5.2015. Suunnitteluraha on
vuosille 2014–2015 ja rakentamisraha vuosille 2015–2016.
Lielahden koulun muutostyöt ja
nuorisotilat
Koulurakennuksen yhteydessä sijaitseva
terveysasema siirtyi kesällä 2014 Lielahtikeskukseen. Esi- ja alkuopetuksen tilat
siirtyvät tontilla sijaitsevaan rakennukseen
2. Vapautuvat tilat muutetaan opetuskäyttöön soveltuviksi. Nykyisiin opetustiloihin
tehdään muutoksia, joilla tehostetaan
tilojen käytettävyyttä ja muuntojoustoa.
Rakennuksen talotekniikka uusitaan lähes täydellisesti sekä parannetaan energiataloutta. Nykyinen Lentävänniemen
nuorisokeskus siirtyy Lielahden koulun
päärakennuksen yhteyteen toteutettavaan
laajennusosaan. Lielahden koulu on yksi
Tampereen kaupungin meluntorjunnan
toimintasuunnitelman kohteista, tästä
syystä Lielahdenkadun ja Teivaalantien
vastaiselle rajalle rakennetaan meluaita.
Piha-alueelle tehdään uudistuvan toiminnan edellyttämät muutokset. Hankkeen
tarveselvitys on hyväksytty lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa 20.3.2014 ja
hankesuunnitelma 11.12.2014. Suunnitteluraha on vuodelle 2015 ja rakentamisraha
vuosille 2015–2017.
Lielahden koulun vanhan osan
perusparannus
Vanha osa koostuu kahdesta rakennuksesta (1 ja 2). Lielahden koulun rakennukseen
2 keskitetään koulun esi- ja alkuopetus.
Rakennuksesta tehdään esteetön ja sinne
lisätään wc-tilat. Perusparannuksen yhteydessä rakennuksen välipohjat puhdistetaan ja kellarin tilat poistetaan käytöstä.
Tilapinnat uudistetaan. Puhtaaksimuurattujen julkisivujen saumat uusitaan. Rakennuksen talotekniikkaa uudistetaan. Rakennus 1 on entinen opettajien asuinrakennus,
joka on otettu koulukäyttöön 1960-luvulla.
Jatkossa rakennukseen sijoitetaan aineopetustiloja. Kuntotutkimusten perusteella on todettu että rakennus vaatii perusparannuksen. Hankkeen tarveselvitys on
hyväksytty lasten ja nuorten palvelujen
lautakunnassa 20.3.2014. Suunnitteluraha
on vuodelle 2016 ja rakentamisraha vuosille 2017–2018.
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
135
Tuottajaosa - Liikelaitokset
Koulurakennusten pienet hankkeet
Määräraha käytetään perusopetuksen tilojen tilamuutoksiin ja pieniin perusparannuksiin, piha-alueiden perusparannuksiin,
turvallisuutta parantaviin hankkeisiin ja
koulujen atk-kaapeloinnin laajentamiseen
erillisen vuosisuunnitelman mukaan sekä
erillishankkeina toteutettavien julkisivujen
ja ikkunoiden perusparannustöihin.
Kalevanharjun päiväkodin
perusparannus
Kalevanharjun päiväkoti toimii vuonna
1925 valmistuneessa puurakennuksessa.
Päiväkodin tilat vaativat perusparannuksen. Kiinteistön bruttoala on noin 600 m².
Perusparannushankkeen tarveselvitys on
hyväksytty lasten ja nuorten palvelujen
lautakunnassa 9.2.2012 ja hankesuunnitelma 11.12.2012. Suunnittelu- ja rakentamisraha on vuosille 2015–2016.
Härmälän päiväkoti ja koulu
Härmälän päiväkoti ja terveysasema on
suljettu sisäilmaongelmien vuoksi. Terveysaseman toiminnat siirtyivät Kanta-Sarviksen kiinteistöön. Vanha rakennus puretaan ja tilalle rakennetaan uudisrakennus.
Päiväkodin lapsimäärää kasvatetaan 140
lapseen, lisäksi tiloihin sijoitetaan pienten lasten koulun, esi- ja alkuopetuksen
(luokat 1–2) tilat yksisarjaisena. Hankkeen
tarveselvitys on hyväksytty lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa 20.11.2014 ja
hankesuunnitelma 17.6.2015. Hankkeella
korvataan Lepolan päiväkoti. Hankkeelle
esitetään suunnittelu- ja rakentamisrahaa
vuosille 2016–2017.
Päiväkotien perusparannus
Määrärahaa käytetään kaupungin omistuksessa olevien päiväkotitilojen perusparannukseen, jossa uudistetaan vanhaa
tekniikkaa ja parannetaan olosuhteita.
Lisäksi tehdään toiminnallisia muutoksia. Päiväkotien perusparannustarpeista
on laadittu suunnitelma, josta esitetään
toteutettavaksi 2–3 päiväkotia vuosittain
kiireellisyysjärjestyksessä. Perusparannettavat hankkeet täsmentyvät päivähoidon
tilakartoituksen ja kohteiden korjausvelan
perusteella. Vuodelle 2016 toteutettavaksi
136
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
suunniteltuja perusparannuksia ovat Lamminpään, Hyhkyn ja Kämmenniemen päiväkotien perusparannukset.
Päiväkotien pienet hankkeet
Määräraha käytetään päiväkotien pieniin
perusparannus- ja muutostöihin sekä pihaalueiden perusparannuksiin, jotka yksilöidään vuosisuunnitelmavaiheessa päivähoidon kanssa yhteisesti sopien.
Lukiokoulutus
Lukioiden pienet hankkeet
Määräraha käytetään lukioiden tilojen pieniin perusparannus- ja muutostöihin erillisen vuosisuunnitelman mukaan.
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut
Metson tilamuutokset ja perusparannus
Hanke sisältää pääkirjasto Metson tilojen
ja tekniikan perusparannuksen. Vuosina
2010 ja 2011 toteutettiin lainaus- ja palautustilojen uudelleenjärjestelyt, jotka mahdollistivat asiakkaiden laajan itsepalvelun.
Kirjaston uusien toimintatapojen edellyttämää teknistä varustamista jatketaan,
pohjakerroksen laajennusvara otetaan
käyttöön kirjavarastoksi.
Muumilaakson ja kivimuseon siirryttyä
muualle tulevat rakennuksen kaikki tilat
kirjaston omaan käyttöön, muun muassa
lehtilukusali siirtyy Metsoon. Tarveselvitys hyväksyttiin sivistys- ja elämänlaatupalveluiden lautakunnassa 10.9.2008 ja
hankesuunnitelma 4.11.2010. Hankkeelle
on suunnittelu- ja rakentamisraha vuosille
2015–2017.
Tampere-talon tilamuutokset ja
laajennus
Määrärahalla parannetaan Tampere-talon
toimintaedellytyksiä ja tilankäytön tehokkuutta. Tiloja laajennetaan uudella monitoimisalilla ja studiolla. Sorsapuistosalin
akustisia ominaisuuksia parannetaan
orkesterin harjoittelun mahdollistavaksi ja näin vapauttaa pääsalia enemmän
muuhun käyttöön. Olemassa oleviin kokous- ja studiotiloihin suunnitellaan tilat
Muumimuseolle. Aulatiloja uudistetaan ja
sinne rakennetaan uusi lipputoimisto ja
myymälä nykyisen lipunmyynnin tiloihin.
Nykyinen Cafe Soolo muutetaan kaksikerroksiseksi ravintolaksi. Ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2014 uudistettiin teknisiä
järjestelmiä nykymääräysten mukaisiksi.
Tampere-talossa otettiin käyttöön kaukokylmään perustuva jäähdytysjärjestelmä.
Tampere-talo Oy:n taloudelliset toimintaedellytykset paranevat laajennuksen
johdosta. Hanke perustuu Tampere-talo
Oy:n esittämään tarveselvitykseen. Tarveselvitys hyväksyttiin sivistys- ja elämänlaatupalveluiden lautakunnassa teknisten uudistusten osalta 24.4.2014 ja
tilamuutoksien 18.6.2014. Hankesuunnitelma hyväksyttiin 20.11.2014. Hankkeelle
on suunnitteluraha vuosille 2014–2015 ja
rakentamisraha vuosille 2015–2017.
Kulttuurirakennusten pienet hankkeet
Määräraha käytetään kulttuuri- ja nuorisotilojen sekä Tampere-talon pieniin
perusparannus- ja muutostöihin erillisen
vuosisuunnitelman mukaan. Lisäksi määrärahasta kohdistetaan 0,7 milj. euroa Vanhaan kirjastotaloon tuleviin muutoksiin.
Tesoman jäähalli
Tesoman jäähalli on kiinteistön ylläpidon
näkökulmasta elinkaarensa päässä. Laitoksen kylmätekniikka on uusittava, koska
järjestelmässä olevan kylmäaineen R22
käyttö ei ole enää sallittua. Uusiminen
koskee kentän rataputkistoa ja pohjalaattaa sekä koko kylmätekniikkaa automaatioineen. Samalla olisi uusittava myös
jäähallin ilmastointi ja sähköjärjestelmät.
Keväällä 2015 todetun sisäilmaongelman
vuoksi ympäristövalvonta määräsi hallin
käyttökieltoon.
Kohteen
rakennustekninen
kunto
(muun muassa kantavat rakenteet, seinät,
vesikatto) on tehtyjen selvitysten mukaan
kaikilta osiltaan niin heikko, että kaikki
vanhat rakenteet on purettava ja tilalle on
tehtävä uusi halli. Hankkeelle esitetään
suunnittelu- ja rakentamisrahaa vuosille
2016–2017.
Tuottajaosa - Liikelaitokset
Tesoman palloiluhalli (sisältää
kenttälaajennuksen)
Tesoman alueen uusi palloiluhalli rakennetaan Tesoman koulun välittömään läheisyyteen, urheilukentän toiselle puolelle.
Päivisin halli on koulun käytössä, iltaisin
ja viikonloppuisin halli on kuntalaisten
tapahtuma- ja liikuntakäytössä. Liikuntapalvelut toimii pääkäyttäjänä. Tesoman
koulu on liikuntapainotteinen ja palloilutilojen sijoittuminen koulun läheisyyteen
tarjoaa entistä paremmat mahdollisuudet
tämän painotuksen monipuolistamiseen.
Tesoman palloiluhallin rakennushanke
yhdessä koulun kanssa vaati oman kaavamuutoksen, joka sisältää myös pallokentän ja liikuntapuiston alueen. Hankkeelle oli suunnitteluraha vuodelle 2014
ja rakentamisraha on vuosille 2015–2016.
Hankkeelle on budjetoitu rahoitusosuutta
vuosille 2015–2016.
Liikuntapaikkojen perusparannus
Määrärahaa käytetään kaupungin omistuksessa olevien liikuntatilojen perusparannukseen, jossa uudistetaan vanhaa
tekniikkaa ja parannetaan olosuhteita.
Lisäksi tehdään toiminnallisia muutoksia.
Liikuntatilojen
perusparannustarpeista
on laadittu suunnitelma, josta esitetään
toteutettavaksi 1–2 kohdetta vuosittain
kiireellisyysjärjestyksessä. Sivistys- ja
elämänlaatupalveluiden lautakunta on
20.11.2014 asettanut perusparannukset
kiireellisyysjärjestykseen ja vuosien 2016–
2020 aikana toteutetaan Kaukajärven
vapaa-aikatalon, Pyynikin palloiluhallin ja
Hervannan vapaa-aikakeskuksen perusparannukset. Lautakunnan esittämistä perusparannushankkeista Kaukajärven soutu- ja melontastadionin perusparannus on
vuorossa edellä mainittujen jälkeen määrärahojen asettamissa rajoissa.
Vapaa-aikarakennusten pienet
hankkeet
Määräraha käytetään vapaa-aikatoimen
käytössä olevien rakennusten pieniin perusparannus- ja muutostöihin erillisen
vuosisuunnitelman mukaan. Määrärahasta kohdistetaan 0,2 milj. euroa erityisesti
uimarantojen rakennusten uusimiseen ja
perusparannukseen erillisen suunnitelman mukaan.
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Kissanmaan perhetukikeskuksen
perusparannus ja laajennus
Kissanmaan perhetukikeskus toimii vuonna 1962 rakennetussa Kissanmaan lastentalossa. Toiminta rakennuksessa on
muuttumassa. Tilantarve on muuttunut
siten, että Kissanmaalle voidaan keskittää nykyisten perhetukikeskusten kaikki
4–12-vuotiaat lapset sekä Leinolan lastenpsykiatrinen osasto. Raholan perhetukikeskuksesta voidaan luopua ja Leinola
jää nuorten hoitopaikaksi. Tilaa varataan
myös lastensuojelun perhehoidon tuelle ja
erityispalvelujen tukitoiminnoille.
Tämän hankkeen yhteydessä on tarkoitus rakentaa perhetukikeskukselle uusi
laajennusosa ja tehdä olemassa olevaan
rakennukseen perusparannuksen yhteydessä muuttuvan toiminnan tarvitsevat
tilamuutokset.
Kissanmaan perhetukikeskuksen perusparannus- ja laajennushankkeen tarveselvitys on hyväksytty lasten ja nuorten
palvelujen lautakunnassa 28.10.2010 ja
hankesuunnitelma 17.1.2012. Toteutussuunnitelma hyväksyttiin Tilakeskuksen
johtokunnassa 28.8.2014. Hankkeelle oli
suunnitteluraha vuodelle 2012 ja rakentamisraha on vuosille 2014–2016.
Hatanpään kantasairaalan
perusparannus 4–5 ja laajennus
Sairaalan leikkaussalit ovat toiminnallisesti ja teknisesti vanhanaikaiset ja vaativat
perusparannusta. Lisäksi päiväkirurgian
yksikön kasvava leikkaustoiminta ja yhteistyön kehittäminen poliklinikkatoimintojen kanssa edellyttää molemmille
yksiköille lisätiloja. Samassa hankkeessa
esitetään toteutettavaksi myös Hatanpäälle keskittyvän välinehuollon tarvitsemat
parannukset ja lisätilat. Arkiston ja kassatoimintojen muutto Sarvikseen vapauttaa
sairaalan sisääntuloaulasta tilaa muuhun
käyttöön. Aulan perusparannus ja toiminnallinen muutos on ajankohtainen viereisten ja yläpuolisten perusparannustöiden
yhteydessä vuosina 2015–2016. Aulan
muutosalueen laajuus on noin 600 br-m²,
mikä sisältyy yllä mainittuihin aloihin.
Koukkuniemen kehittäminen
Vanhusten hoitopaikkojen tarve lisääntyy
merkittävästi tulevien vuosien aikana.
Palveluverkkosuunnitelmassa on esitetty
toteutusmalli hoitopaikkatarpeen ratkaisuksi. Sen yhtenä osana on Koukkuniemen
alueen kehittäminen. Koukkuniemen vanhempi rakennuskanta on toiminnallisesti
ja teknisesti perusparannusvaiheessa alle
10 vuoden kuluessa. Alueen kehittämiseksi on tutkittu useita ratkaisuvaihtoehtoja.
Samalla toteutetaan rakennemuutosta
laitoshoidosta avohoitoon ja tehostettuun
palveluasumiseen. Uudisrakennuksia on
toteutettava ensin, jotta mahdollistetaan
perusparannusten käynnistäminen. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin Jukolan
perusparannus ja Impivaara-uudisrakennus vuosina 2012–2014.
Kehittämistä viedään eteenpäin yhdessä
Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) kanssa, jolta kaupunki on
saanut ja voi hakea investointiavustusta
hankkeille. ARA on edellyttänyt yleissuunnitelman laatimista Koukkuniemen alueen
kehittämisestä ennen uusien investointiavustusten myöntämistä. Yleissuunnitelmassa (2014) on esitetty, kuinka Koukkuniemen aluetta kehitetään siten, että
alueelle syntyy ikäihmisten asumisen lisäksi myös muuta asumista. ARA:n tavoitteiden mukaisesti suuria erityisryhmien
asumisen keskittymiä kehitetään monenlaista asumista mahdollistaviksi alueiksi.
ARA avustukset lasketaan suoraan asukkaiden hyväksi vuokranmaksua keventämään. Koukkuniemen 10,7 ha tontin kaavamuutos on käynnissä ja tavoitteena on
kaavan vahvistuminen 2017 aikana. Siinä
tontin itäpää kehitetään asuinalueeksi ja
länsipäähän mahdollistetaan tehostetun
palveluasumisen lisärakentaminen.
Toukola huoltorakennuksen päälle
Koukkuniemen kehittämisen toisessa vaiheessa toteutetaan huoltorakennuksen
(2008) ja nykyisen pysäköintialueen päälle
ryhmäkotiasuntoja sisältävä rakennus, jossa tarjotaan tehostettua palveluasumista
ryhmäkodissa 112–120 asukkaalle. Lisäksi
Toukolan 1. kerrokseen suunnitellaan kaikkia Koukkuniemen asukkaita palvelevia
tiloja kuten hammashoito, kuntosali, kampaaja, hieroja, jalkahoitaja, kirjasto.
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
137
Tuottajaosa - Liikelaitokset
Esitys sisältyy jo vuonna 2012 valmistuneeseen ikäihmisten sairaalatyöryhmän
loppuraporttiin, jossa on selvitetty ikäihmisten asumista sairaaloissa ja tarvittavia
toimenpiteitä sen ehkäisemiseksi. Hankkeelle esitetään suunnittelu- ja rakentamisrahaa vuosille 2016–2018. Hankkeelle
on haettu ja saatu alustava varaus ARA:n
investointiavustukseen ja korkotukeen.
Investointiavustus on budjetoitu vuosille
2016–2018.
RAUSAN laajennus
Rauhaniemen sairaalan (RAUSA) viereen
rakennetaan laajennus, johon tulisi 6 ryhmäkotia, yksi kuhunkin kerrokseen, yhteensä 84–90 asukaspaikkaa. Tarkoitus on,
että näistä osa toimisi kerroksittain parina
Rausan perusparannettavan osan, vain
13-paikkaisille ryhmäkodeille. Haasteena
on vanhan osan ja uudisrakennuksen lattiatasojen yhteensovittaminen. Rausan
perusparannus tapahtuu vasta laajennuksen valmistuttua.
Hanke liittyy Koukkuniemen kehittämiseen ja uusien ikäihmisten asuntojen
rakentamiseen ennen vanhojen perusparannusta. Hankkeelle esitetään suunnittelurahaa vuodelle 2016 ja rakentamisrahaa
vuosille 2017–2018. Hankkeelle on haettu
ja saatu alustava varaus ARA:n investointiavustukseen ja korkotukeen. Investointiavustus on budjetoitu vuosille 2016–2018.
Sosiaali- ja terveysrakennusten pienet
hankkeet
Määräraha käytetään sosiaali- ja terveystoimen toimitilojen pieniin perusparannus- ja muutostöihin sekä toiminnan
edellyttämiin toiminnallisiin muutoksiin
erillisen vuosisuunnitelman mukaan. Vuoden 2017 määrärahasta kohdistetaan 0,5
milj. euroa Linnainmaan terveysaseman
muutostöihin.
pihatyöt ja valmistuneissa kohteissa todettuja käyttöä haittaavia puutteita.
Konsernihallinto
Suunnittelukustannukset
Määräraha käytetään sellaisten hankkeiden esi- ja hankesuunnitteluun, joilla
ei ole yksilöityä talousarviomäärärahaa.
Hankkeiden toteutuessa kustannukset siirretään kyseisille projekteille.
Muiden rakennusten perusparannus ja
kiinteistötekniset laitteet
Määrärahaa käytetään vuokrattuihin tiloihin tehtäviin muutostöihin vuokralaisten tarpeiden mukaan ja lukuisiin pieniin
perusparannus- ja muutostöihin erillisen
vuosisuunnitelman mukaan sekä mahdollisiin ennalta arvaamattomiin pieniin
töihin. Määrärahasta käytetään myös
energiansäästötoimiin noin 0,8 milj. euroa
sellaisissa kohteissa, joissa ei tehdä muita
perusparannustöitä. Määrärahaa käytetään lisäksi rakennuksissa olevien teknisten laitteiden ajanmukaistamiseen sekä
rakennuksien liittämiseen rakennusautomaatiojärjestelmien ja kulunvalvonnan
piiriin. Lisäksi määrärahasta kohdistetaan
0,4 milj. euroa Keskusvirastotalon matalan
osan julkisivujen perusparannukseen ja
0,9 milj. euroa Hatanpään kartanon julkisivun perusparannukseen sekä salaojien
rakentamiseen.
Sisäilmaolosuhdeinvestoinnit
Määräraha käytetään rakennusten sisäilma- ja kosteusongelmia aiheuttavien
teknisten ja rakenteellisten investointien
toteuttamiseen kohteissa, joissa ei tehdä muita perusparannustöitä. Määräraha
mahdollistaa toiminnan edellyttämien sisäilmaolosuhteiden parantamisen ja kiinteistöjen teknisten ja rakenteellisten ongelmien hoitamisen.
Valmistuneiden kohteiden jälkityöt
Määrärahalla hoidetaan edellisinä vuosina
valmistuneiden kohteiden jälkitöitä, kuten
Muut kiinteistöt
Liikelaitosten ja ulosvuokrattujen
kiinteistöjen investoinnit
Määrärahalla toteutetaan liikelaitosten
rationalisointi-investointeja sekä liikelaitosten pieniä perusparannus- ja korjausinvestointeja ja toiminnan edellyttämiä
toiminnallisia muutoksia sekä vuokrattujen kohteiden kalustamista. Vuodelle 2017
esitetystä määrärahasta 0,625 milj. euroa
kohdentuu Ateriakeskuksen edellyttämiin
muutoksiin muissa olemassa olevissa palvelurakennuksissa.
Lisäksi määrärahaa käytetään kehitettävien ja realisoitavien kiinteistöjen kehityskustannuksiin sekä kaupungin ulkopuolisille suoritettavan tilavuokrauksen
edellyttämiin ja vuokratuottojen lisäykseen tähtääviin toimenpiteisiin.
Tulot
Talonrakennushankkeiden tulot muodostuvat Tesoman palloiluhallille budjetoidusta rahoitusosuudesta, Tesoman yhtenäiskoululle, Koukkuniemen Toukolalle
ja RAUSAN laajennukselle budjetoidusta
ARA:n investointiavustuksista sekä kiinteistöomaisuuden myynneistä.
Hyvinvointiteknologia ja ensikertainen kalustaminen vuokrauksella tai muulla rahoitusmallilla
toteutettavissa hankkeissa
Määrärahaa käytetään ulkopuoliselta kiinteistönomistajalta vuokrattujen tai muulla
kuin investointimäärärahalla toteutettujen
hankkeiden käyttäjälähtöisiin investointeihin, joita ei sisällytetä vuokra- tai rahoitus-
138
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
sopimukseen. Tällaisia hankintoja voivat
olla esimerkiksi joidenkin useamman käyttäjän tilojen kalustaminen ja hyvinvointiteknologiaan liittyvät hankinnat. Vuosina
2016–2018 tällaisia hankkeita ovat muun
muassa Pispan Palvelukeskuksen laajennus, Pohjolankatu, Tesomantori, Koillisen
hyvinvointikeskus ja Vuorestalo.
Tuottajaosa - Liikelaitokset
Taloussuunnitelmakauden 2017–2019 hankkeiden perustelut
Varhaiskasvatus ja perusopetus
Pohjois-Hervannan koulun
perusparannus
Pohjois-Hervannan koulurakennus on rakennettu vuonna 1975. Koulurakennus
tarvitsee perusparannuksen. Samassa yhteydessä tehdään oppimisympäristöjen
kehityksen ja kouluverkkopäätösten edellyttämät muutostyöt. Perusparannushankkeelle esitetään suunnittelu- ja rakentamisrahaa vuosille 2019–2020.
Hyhkyn koulun ja Huovarin päiväkodin
perusparannus
Hyhkyn koulu on rakennettu vuonna 1903
ja lisärakennus 1998. Huovarin päiväkoti toimii Hyhkyn koulun yhteydessä. Rakennukset tarvitsevat perusparannuksen.
Samassa yhteydessä tehdään oppimisympäristöjen kehityksen edellyttämät muutostyöt. Perusparannushankkeelle esitetään suunnittelurahaa vuodelle 2018 ja
rakentamisrahaa vuodelle 2019.
Olkahisten koulun perusparannus
Olkahisten koulurakennukset on rakennettu vuonna 1960, laajennus ja muutostyöt valmistuivat vuosina 1985 ja 1991.
Rakennukset tarvitsevat perusparannuksen. Samassa yhteydessä tehdään oppimisympäristöjen kehityksen edellyttämät
muutostyöt.
Perusparannushankkeelle
esitetään suunnittelu- ja rakentamisrahaa
vuosille 2019–2020.
Multisillan päiväkoti
Nykyinen Multisillan päiväkoti kärsi vakavista sisäilmaongelmista ja se on purettu
vuonna 2015. Vanha päiväkodin tontti
kaavoitetaan yhdessä viereisen koulutontin kanssa asuinkäyttöön. Uusi päiväkotirakennus on tarkoitus rakentaa Lempääläntien toiselle puolelle. Suunnitelmissa
varaudutaan esi- ja alkuopetuksen tilojen
laajennusosalle myöhemmässä vaiheessa.
Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa
23.4.2015. Hankkeelle esitetään suunnittelu- ja rakentamisrahaa vuosille 2019–2020.
Mustametsän päiväkoti ja neuvola
Koivistonkylä-Veisu alueen päivähoitopaikkatarpeen tyydyttämiseksi on tarkoitus rakentaa uusi päiväkoti ja neuvola
Nekalan kaupunginosaan Normaalikoulun
läheisyyteen. Päivähoitotilojen lisäksi rakennukseen tulee esiopetuksen tilat 3-sarjaisena. Rakennukseen keskitetään myös
eteläisen palvelualueen neuvolapalveluja.
Rakennettava päiväkoti korvaa huonokuntoisen ja tämän vuoksi käytöstä poistuvan
Nekalan päiväkodin. Hankkeen edellyttämä kaavamuutos on valmisteltavana.
Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty
lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa
26.3.2015. Hankkeelle esitetään suunnittelurahaa vuodelle 2017 ja rakentamisrahaa
vuodelle 2018.
Haukiluoman päiväkoti
Haukiluoman päiväkodin uudisrakennus
rakennetaan Haukiluoman alueen palvelusuunnitelman mukaisesti 160 lapselle.
Hankkeen edellyttämä kaavamuutos on
valmisteltavana. Hankkeelle esitetään
suunnittelu- ja rakentamisrahaa vuosille
2017–2018.
Messukylän (uusi) päiväkoti
Messukylän päiväkodin uudisrakennus
rakennetaan Messukylän koulun välittömään läheisyyteen. Päiväkoti mitoitetaan
160 lapselle. Rakennuksen valmistuttua
Messukylän vanhasta päiväkodista luovutaan. Hankkeelle esitetään suunnittelu- ja
rakentamisrahaa vuosille 2018–2019.
Saukonpuiston päiväkoti ja koulu
Nykyisen erityiskoulun yhteyteen rakennetaan palveluverkkopäätösten toteutuessa 160-paikkainen päiväkoti ja luokkien
0–6 tilat kaksisarjaisena. Koulu koostuu
kahdesta rakennuksesta. Toinen rakennus perusparannetaan ja toinen puretaan
laajennusosan tieltä. Vaihtoehtoisesti rakennetaan uudisrakennus vanhojen rakennuksien tilalle. Hankkeen edellyttämä kaavamuutos on valmisteltavana. Hankkeelle
esitetään suunnittelu- ja rakentamisrahaa
vuosille 2019–2020.
Kanjonin päiväkoti ja koulu
Koulu muuttuu kouluverkkopäätösten toteutuessa päiväkodiksi ja luokkien 0–4
kouluksi. Tällä hetkellä tilat ovat koulun
käytössä (luokat 1–6). Muutostyö- ja laajennushankkeelle esitetään suunnittelu- ja
rakentamisrahaa vuosille 2019–2020.
Irjalan päiväkoti ja koulu
Irjalan päiväkoti on perusparannuksen
tarpeessa. Päiväkodin lapsimäärää kasvatetaan, lisäksi tiloihin sijoitetaan pienten lasten koulun, esi- ja alkuopetuksen
(luokat 0–2) tilat kaksisarjaisena alueen
palvelusuunnitelman mukaisesti. Rakennus perusparannetaan ja rakennetaan sille
laajennusosa tai vaihtoehtoisesti rakennetaan uudisrakennus vanhan rakennuksen
tilalle. Hankkeelle esitetään suunnittelu- ja
rakentamisrahaa vuosille 2017–2018.
Lielahden uusi päiväkoti
Lielahden päiväkoti on suljettu sisäilmaongelmien vuoksi ja vaatii perusparannuksen. Päiväkoti puretaan ja rakennetaan
uudisrakennus vanhan tilalle. Samalla
paikkamäärää kasvatetaan 160-lapseen.
Hankkeelle esitetään suunnittelu- ja rakentamisrahaa vuosille 2019–2020.
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Hervannan toimintakeskus,
terveysaseman perusparannus
Hervannan toimintakeskuksessa sijaitsevan terveysaseman tilat kärsivät sisäilmaongelmista. Ongelmien ratkaisu vaatii
rakennuksen laajaa ja perusteellista saneerausta. Samalla terveysaseman sisäistä
tilajakoa parannetaan ja toteutetaan tilajakomuutosten ja nykytekniikan edellyttämät talotekniikan muutostyöt. Kohteen rakennesuunnittelija ja sisäilmatutkija ovat
antaneet lausunnon, jossa todetaan myös
rakennuksen julkisivun tarvitsevan erittäin
laajan ja suuritöisen korjauksen. Terveysasemarakennuksen sisäilmaongelmien
sekä kosteus- ja mikrobivaurioiden korjaustöiden alaisten tilojen bruttoala on 3 582
brm2. Rakennus on suojeltu asemakaava-
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
139
Tuottajaosa - Liikelaitokset
Koukkuniemen kehittäminen - tulevat
hankkeet
vuodelle 2014, mutta hanketta päätettiin
siirtää hoivapaikkojen puutteen ja Rausan hyvän teknisen kunnon vuoksi. Rausan
laajennus toteutetaan ensin, jotta saadaan
väistötilaa asukkaille. Suunnittelu- ja rakentamisraha on vuosille 2015 ja 2019.
Hankkeelle on haettu ja saatu alustava
varaus ARA:n investointiavustukseen ja
korkotukeen. Investointiavustus on budjetoitu vuosille 2015 ja 2019.
Rauhaniemen sairaalan perusparannus
Hanke toteuttaa sairaalatyöryhmän tavoitetta luopua sairaalassa asumisesta ja
muuttaa rakennus tehostetun palveluasumisen käyttöön. RAUSA:n perusparannukselle tehostettuun palveluasumiseen
(36–39 asukasta) oli suunnitteluraha jo
Uusi Havula
Hanke liittyy Koukkuniemen kehittämiseen ja uusien ikäihmisten ryhmäkotiasuntojen rakentamiseen ennen vanhojen
Iltala- ja Varpula-rakennusten perusparannusta. Yleissuunnitelmassa hankkeen
laajuudeksi on määritelty 8 ryhmäkodin
merkinnällä sr-8. Länsi- ja Sisä-Suomen
Aluehallintovirasto on työsuojelutarkastuksen jälkeen antamassaan kehotuksessa
korostanut suunnittelun ja toteutuksen
kiireellisyyttä. Hankkeelle oli suunnitteluraha vuodelle 2014 ja rakentamisraha on
vuosille 2015 ja 2017.
ja 120 asukkaan kokonaisuus. Hankkeen
toteutuminen edellyttää uutta asemakaavaa, jotta nykyinen Havula voidaan purkaa. Uusi Havula-rakennus sijoittuu vanhan paikalle. Hankkeelle haetaan ARA:n
investointiavustusta ja korkotukilainaa.
Hankkeelle esitetään suunnittelurahaa
vuodelle 2018 ja rakentamisrahaa vuosille
2019–2020.
Tulot
Talonrakennushankkeiden tulot muodostuvat Koukkuniemen Toukolalle, Rauhaniemen sairaalan perusparannukselle ja
RAUSAN laajennukselle budjetoiduista
ARA:n investointiavustuksista sekä kiinteistöomaisuuden myynneistä.
Vuokrauksella tai muulla rahoitusmallilla toteutettavat hankkeet
Seuraavat tilajärjestelyt toteutetaan vuokraamalla tai muulla rahoitusmallilla.
Vuorestalo
Vuoreksen koulukeskus, Vuorestalo, on
ensimmäinen Vuorekseen rakennettavista
julkisista rakennuksista. Se käsittää yhtenäisen peruskoulun tilojen lisäksi päiväkodin, hammashoidon ja hyvinvointineuvolan tilat. Koulukeskuksen tarveselvitys
hyväksyttiin lasten ja nuorten palvelujen
lautakunnassa 15.2.2007 ja hankesuunnitelma 7.2.2008. Hanke suunniteltiin
rakennettavaksi kolmessa vaiheessa.
Suunnittelumääräraha oli vuodelle 2011
ja rakentaminen käynnistyi vuoden 2012
alusta siten, että ensimmäinen vaihe, päiväkodin, alakoulun ja terveydenhoidon tilat, otettiin käyttöön koulujen alkaessa kesällä 2013. Liikuntatilat, koulun keittiö sekä
aula/ruokailu- ja monitoimitilat valmistuivat vuoden 2013 lopussa. Viimeinen vaihe,
peruskoulun 5–9-vuosiluokkien tilat, valmistuu vuonna 2018. Hanke toteutetaan
kiinteistöleasingrahoitusmallilla.
Tesomantori (kirjasto, olohuone ja
terveysasema)
Tesoman terveysaseman toiminta laajenee Sosiaali- ja terveystoimen pitkän
tähtäimen tilasuunnitelman mukaisesti.
140
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Riittävien tilojen toteuttaminen nykyiselle
paikalle johtaa toiminnallisesti hankalaan
ratkaisuun. Tesoman liikekeskuksen kaavamuutos on antanut mahdollisuuden toteuttaa sekä terveys- että kirjastopalvelut
liikekeskuksen, Tesomantorin yhteyteen
vuokratiloihin. Näin saadaan toimiva kokonaisuus ja synergiaetua toimintojen
keskittämisestä. Nykyinen terveysaseman
ja kirjaston tontti muutetaan asuinkäyttöön. Tesomantorin tarveselvitys on hyväksytty ikäihmisten palvelujen, sivistysja elämänlaatupalvelujen sekä terveyttä
ja toimintakykyä edistävien palvelujen
lautakunnissa huhtikuussa 2012 ja hankesuunnitelma huhtikuussa 2015. Hankkeen
on arvioitu valmistuvan syksyllä 2017.
Pispan palvelukeskuksen perusparannus
Tampereen Tilakeskus on myynyt Pispan
palvelukeskuksen rakennukset sekä vahvistetun asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden Kotilinnasäätiölle. Kotilinnasäätiö on alueen kehittämissopimuksen
mukaisesti rakentanut uuden asemakaavan mukaiselle laajennetulle tontille ensimmäisessä vaiheessa kaksi laajennusosaa, jotka sisältävät yhteensä seitsemän
ryhmäkotia (7x15 asukkaalle).
Kotilinnasäätiö perusparantaa palvelukeskuksen nykyiset tilat alakerroksissa
alueen ikäihmisiä palvelevaan yhteiseen
palvelu- ja päiväkeskuskäyttöön ja muilta
osin omissa nimissään vuokrattaviksi palveluasunnoiksi. Tilakeskus on välivuokrannut Kotilinnasäätiöltä ryhmäkotien tilat ja
edelleen vuokraa ne ryhmäkotien asukkaille sekä palvelukeskuksen tilat edelleen
avopalveluille.
Laajennushanke (ryhmäkodit) valmistui
kesällä 2014. Hankkeelle oli myönnetty
ARA:n investointiavustusta ja korkotukilainaa. Palvelukeskuksen perusparannustyöt aloitettiin alkuvuodesta 2015 ja tilojen
arvioidaan valmistuvan vuoden 2015 lopussa. Hanke toteutetaan Kotilinnasäätiön
investointina.
Ateriakeskus
Päätös rakentaa uusi ateriakeskus perustuu taloudellisiin laskelmiin, joiden mukaan kolmeen suureen tuotantokeittiöön
keskittyvä ateriatuotanto tehostaa merkittävästi Tampereen Aterian tuotantotoimintaa ja kaupungin tasolla merkittävimmät
taloudelliset hyödyt saadaan keskitetyn
tuotannon kautta.
Kolmen suuren tuotantokeittiön mallissa tarvitaan investointi uuteen ateriakeskukseen nykyisten Koukun Helmen ja
Hatanpään ravintokeskuksen jatkaessa
tuotantokeittiöinä. Keskitetyn tuotanto-
Tuottajaosa - Liikelaitokset
mallin todettiin linkittyvän vahvasti myös
valmiussuunnitteluun.
Uuteen ateriakeskukseen keskitetään
lasten ja nuorten tarvitsemien ateriapalvelujen tuotanto, reilut 25 000 ateriaa päivittäin. Ateriakeskukseen sijoitetaan tuotantotilat (varastot, esikäsittely, kuuma- ja
kylmätuotanto, jäähdytys ja pakkaustilat)
ja terminaalitila. Ateriakeskuksen yhteyteen sijoitetaan korvaavat tilat Tampereen Aterian hallinnon ja tukitoimintojen
tarpeisiin ja pieni henkilöstöravintola.
Uutta ateriakeskusta tarvitaan prosessien
uudistamiseksi siten, että uusi toimintamalli voitaisiin ottaa vaiheittain käyttöön
syksyllä 2017 ja alkuvuonna 2018. Investoinnin avulla saadaan toimintaan joustavuutta ja tehokkuutta, kun ateriatuotanto
irrottautuu kaupungin ydinpalveluiden
palveluverkossa olevista kiinteistöistä.
Investoinnit asiakaskohteissa sijaitseviin
noin 160 keittiöön kevenevät. Hanke toteutetaan
kiinteistöleasingrahoitusmallilla. Ateriakeskuksen hankesuunnitelma
on hyväksytty Tampereen Ateria Liikelaitoksen ja Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen johtokunnissa maaliskuussa 2015.
Toteutussuunnittelun
käynnistäminen
edellyttää liiketoimintajaosto myönteistä
päätöstä.
toiminut muun muassa vastaanottokeskuksena, on myyty rakennusoikeuksineen
tontinluovutuskilpailun perusteella Tampereen Kotilinnasäätiölle. Rakennus perusparannetaan tehostetun palveluasumisen
yksiköiksi ja palvelukeskukseksi. Kotilinnasäätiö toteuttaa perusparannustyöt.
Rakennukseen saadaan tilat 90 asukkaalle
tehostetun palveluasumisen 6 ryhmäkodissa sekä palvelukeskus.
Tilakeskus vuokraa Kotilinnalta ryhmäkoti- ja palvelutilat ja vuokraa ne edelleen
avopalveluille sekä ryhmäkotien asukkaille. Hankkeeseen on suunniteltu Tammelakeskuksen jäljellä olevan päiväkeskuksen
siirto Pohjolankadulle.
Pirkanmaan musiikkiopisto
Pirkanmaan musiikkiopisto toimii nykyisin puutteellisissa ja epätarkoituksenmukaisissa tiloissa muun muassa De Gamlas
Hemissä Kaakinmaalla. Alueen laajempi
kehittäminen edellyttää De Gamlas Hemin vapauttamista uuteen käyttöön osana isompaa aluekokonaisuutta. Kalevassa sijaitsevan Pellervon koulun tulevaa
käyttöä musiikkiopistona on mietitty sen
poistuttua opetuskäytöstä vuonna 2008.
Selvitysten perusteella on todettu, että jo
huonoon kuntoon päässeen koulun perusparannuksesta tulee liian kallis rakentaa ja
käyttää. Musiikkiopiston tilaratkaisua esitetään pohdittavaksi uudelleen esimerkiksi Eteläpuiston kaavoituksen yhteydessä.
Kanta-Sarvis I
Tampereen kaupunki on ollut vuokralaisena Kiinteistö Oy Kanta-Sarvis II:n tiloissa
vuodesta 2009 lähtien ja vuodesta 2012
lähtien on koko rakennus ollut sosiaali- ja
terveyspalveluiden käytössä. Tähän kiinteistöön suorassa yhteydessä olevassa
Kiinteistö Oy Kanta-Sarvis I:ssä on ollut
kaupungin vuokratiloja 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Kanta-Sarvis I:n tilojen
vapauduttua lähes kokonaan muilta vuokralaisilta hyväksyi terveyttä ja toimintakykyä edistävien palveluiden lautakunta
29.10.2014 tarveselvityksen ja 18.3.2015
hankesuunnitelman Kiinteistö Oy KantaSarvis I:n tilojen muuttamisesta mielenterveys- ja päihdeyksikön, työttömien
terveystarkastuksien ja eläkeselvittelyjen,
terveyspalveluiden
puhelinneuvonnan
sekä tartunta- ja sukupuolitautien poliklinikan tiloiksi. Tilojen on määrä valmistua
vuonna 2016.
Pohjolankadun tehostetun
palveluasumisen yksikkö
Pohjolankadulla sijaitseva Haarlan entinen teollisuusrakennus, joka on aiemmin
Tampereen maauimala
Tampereen maauimala on suunniteltu
rakennettavan uintikeskuksen tontille
kaupunginvaltuuston päätöksellä. Maauimalaan suunnitellaan 50 m uima-allas,
hyppyallas, lasten allas ja pienten kahluuallas. Maauimala toimii itsenäisesti, mutta tukeutuu teknisesti uintikeskukseen ja
mahdollistaa asiakkaille myös sisä- ja ulkouimalan käytön samalla käynnillä. Rakentaminen on tarkoitus alkaa 2016 keväällä
ja käyttöönotto 2017 keväällä. Hanke toteutetaan laiteleasingrahoitusmallilla.
Ratina, Tullinkulman Työterveyden tilat
Tullinkulman Työterveyden tilojen Tullin
alueella käytyä ahtaiksi käynnistyi uusien toimitilojen hakemisen prosessi. Nämä uudet toimitilat on määrä toteuttaa
Kiinteistö Oy Ratinan kauppakeskukseen.
Tilat valmistuvat lokakuussa 2017. Tilojen
vuokraamista Sponda Oyj:ltä Kiinteistö Oy
Ratinan Kauppakeskuksesta Tullinkulman
Työterveys Oy:n Liikelaitoksen käyttöön
on päätetty Tullinkulman Työterveys Liikelaitoksen johtokunnassa 22.12.2014 ja
Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen johtokunnassa 18.12.2014.
Satamakadun tehostetun
palveluasumisen yksikkö
Satamakadulla sijaitseva entinen Sukkatehdas on teollisuusrakennus, joka on
aiemmin toiminut teollisen toiminnan
jälkeen oppilaitoksena ja sosiaali- ja terveysasemana, on myyty rakennusoikeuksineen tontinluovutuskilpailun perusteella
Tampereen Vuokratalosäätiölle ja Rakennusliike Lujatalo Oy:lle asumiskäyttöön.
Ennen tontinluovutusta tehtiin asemakaavan muutos julkisesta käytöstä asumiseen ja palveluasumiseen sekä vähäiseen
liiketoimintaan. Osa rakennuksesta perusparannetaan tehostetun palveluasumisen
yksiköiksi ja VTS:n vuokra-asunnoiksi, osa
Lujatalo Oy:n osakehuoneistoiksi. Rakennuksen huonokuntoinen itäsivu puretaan
uudisosan tieltä. Lujatalo Oy toteuttaa perusparannustyöt ja laajennusosat itäsivulle
ja tehdasrakennuksen katolle, josta puretaan pari huonokuntoista kattokerrosta.
Rakennukseen saadaan tilat 75 asukkaalle
tehostetun palveluasumisen 5 ryhmäkodissa. Tilakeskus vuokraa VTS:ltä ryhmäkotitilat ja vuokraa ne edelleen ryhmäkotien
asukkaille.
Koillisen hyvinvointikeskus
Tampereen koillisen alueen monet hajallaan sijaitsevat hyvinvointipalvelut halutaan keskittää yhteen palvelupisteeseen.
Tavoitteena on luopua monista eri toimipisteistä Linnainmaalla, Atalassa ja Olkahisissa sekä saada synergiahyötyä yhteisistä
toimitiloista ja yhdessä tekemisestä. Hyvinvointikeskukseen on suunniteltu sijoitettavan kirjasto, neuvola ja nuorisotilat
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
141
Tuottajaosa - Liikelaitokset
siten, että tilat ovat monitoimiset ja joustavat eri toimialojen käyttöön. Tavoitteena
on saada kaikille tiloille korkea käyttöaste.
Tilantarve on noin 1 800 m2.
Pirkanmaan osuuskauppa on halukas
vuokraamaan Linnainmaan Prisman tiloista osan kaupungin palvelutoiminnan käyttöön. Tästä arvioidaan olevan hyötyä sekä
kuntalaisille että POK:n liiketoiminnalle.
Viereisellä tontilla sijaitsee Linnainmaan
sosiaali- ja terveysasema, jonka läheisyys
on kokonaisuudelle eduksi ja jonka toimintaa kehitetään hyvinvointikeskuksen rinnalla. Hankesuunnitelma valmistuu syksyn
2015 aikana ja rakennustyöt on tarkoitus
tehdä alkuvuonna 2016. Käyttöönotto voisi
tapahtua 2016 kesällä.
Tammelan stadion
Kaupungin maankäytön kehittämishankkeen tuloksena toteutettava Tammelan
stadion vuokrataan tai hankintaan muulla
rahoitusmallilla sivistys- ja elämänlaatupalveluiden tilaajaryhmän osoittamaan
käyttöön. Stadion suunnitellaan siten,
että se täyttää kansainvälisten jalkapallootteluiden vaatimukset olosuhteiltaan ja
varustukseltaan. Hankkeen mahdollistama
kaavoitustyö on käynnissä. Tammelan Stadion korvaa nykyisen Tammelan Pallokentän. Rakentaminen on tarkoitus alkaa keväällä 2018 ja käyttöönotto vuonna 2020.
Hankkeen rahoitus on ajateltu toteutettavan kiinteistöleasingrahoituksella, vuokrauksella tai palveluiden ostona.
TREDU-Kiinteistöt Oy
Tredu Santalahdentie 10
Vuoden 2014 loppuun mennessä siirtyy
sähköalan opetus Sähkötalon valmistuttua
Hervantaan Hepolammin kampusalueelle
ja vaatetusalan opetus Koivistonkylään.
Santalahdentiellä vapautuvat tilat muokataan Sairaalankadulta ja Pyynikintieltä
siirtyvän sosiaali- ja terveysalan opetuksen
käyttöön. Santalahdentielle siirtyy myös
maahanmuuttajakoulutusta. Santalahdentielle jäävät edelleen osa matkailu- ja ra-
142
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
vitsemusalan koulutuksesta sekä hius- ja
kauneudenhoitoala. Santalahdentie 10:n
kiinteistö kehittyy ammattiopiston hyvinvointialojen kampukseksi. Aiemmin on toteutettu kiinteistön, aiemmalta nimeltään
Pyynikin ammattioppilaitoksen, perusparannus-, muutos- ja laajennustöitä vuosina
2005–2008. Pääosa A-siivestä, osa B- ja Csiivistä sekä D-osa kokonaisuudessaan jäi
tuolloin perusparannuksen ulkopuolelle.
Nyt tehtävien perusparannus- ja muutostöiden yhteydessä saatetaan perusparannustyöt loppuun, korjataan koko rakennuksen ulkovaippa ja toteutetaan samalla
opetuksen sisällön muuttumisesta johtuvat muutostyöt. Hankkeen tarveselvitys
on hyväksytty osaamis- ja elinkeinolautakunnassa 2.5.2013 ja hankesuunnitelma
5.12.2013. Perusparannustyöt valmistuvat
vuoden 2016 loppuun mennessä. Hanke
toteutetaan TREDU-Kiinteistöt Oy:n investointina.
Tredu Hepolamminkatu, B-rakennuksen
perusparannus ja muutostyöt
Tredu Hepolamminkadun kampusalueen
B-rakennuksen muutos- ja perusparannustöiden yhteydessä toteutetaan tilat rakennuksessa nykyisin toimivien koulutusalojen, graafisen alan, kone- ja metallialan
sekä liiketalouden aikuiskoulutuksen tiloja
tiivistämällä myös Koivistontien toimipisteestä siirtyvälle prosessi- ja laboratorioalan koulutukselle. Rakennuksen bruttoala on noin 6 000 brm2. Rakennustyöt
ajoitetaan erillisen Tredun palveluverkkosuunnitelman mukaisesti, alustavasti
vuosille 2016–2017. Hanke toteutetaan
TREDU-Kiinteistöt Oy:n investointina.
Tredu Lempäälä ja Lempäälän lukion
tilat
TREDU-Kiinteistöt Oy:n omistamaa Tredu
Lempäälän kiinteistöä laajennetaan siten,
että ammattiopiston yhteyteen saadaan
toteutettua tilat myös Lempäälän lukiolle.
Nykyinen päärakennus perusparannetaan
ja laajennuksen alta puretaan metallialan tiloja käsittävä vanha tiilirakennus.
Uusien tilojen tulee olla valmiina kesällä
2017. Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty osaamis- ja elinkeinolautakunnassa
11.3.2014, hankkeen aiesopimus Lempäälän sivistyslautakunnassa 19.3.2014. Hankesuunnitelma on hyväksytty osaamis- ja
elinkeinolautakunnassa 5.6.2014 sekä
Lempäälän kunnan sivistyslautakunnassa,
kunnanhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa toukokuussa 2014. Hanke toteutetaan TREDU-Kiinteistöt Oy:n investointina.
Tredu Kangasala
TREDU-Kiinteistöt Oy:n omistaman Tredu
Kangasalan Huutijärven kiinteistön tiloista
aiotaan luopua ja rakentaa uudet tilat Pikkolan alueelle Kangasalan lukion ja Pikkolan koulun tilojen läheisyyteen.
Rakennustyöt ajoitetaan erillisen Tredun
palveluverkkosuunnitelman mukaisesti,
valmistuminen alustavasti vuosien 2018–
2020 aikana. Hanke toteutetaan TREDUKiinteistöt Oy:n investointina.
Tredu Pirkkala
Tredun lentokoneasentajakoulutukselle rakennetaan uudet tilat Pirkkalan lentoaseman läheisyyteen. Nykyiset Rollikkahallin
tilat vapautuvat muuhun käyttöön. Nyt
rakennettavaan uudisrakennukseen siirtyy
toiseksi käyttäjäosapuoleksi tällä hetkellä
Helsinki-Malmin lentokentällä operoiva
Patrian lentäjäkoulutus. Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty osaamis- ja elinkeinolautakunnassa 17.1.2014 ja hankesuunnitelma 4.6.2015. Hankkeen rakennustyöt
on määrä aloittaa vuoden 2016 alussa ja
ne valmistuvat huhtikuun lopussa 2017.
Hanke toteutetaan TREDU-Kiinteistöt Oy:n
investointina.
Tuottajaosa - Rahastot
Tuottajaosa - Rahastot
Rahastot
Vahinkorahasto
Vahinkorahasto on Tampereen kaupungin
perustama riskirahasto. Rahastoa käsitellään erillisenä taseyksikkönä ja siitä tehdään vuosittain tilinpäätös.
Rahaston tarkoituksena on korvata
kaupungin vakuuttamattomalle kiinteälle ja irtaimelle omaisuudelle aiheutuneet
vahingot. Rahastosta korvataan myös
leasing-sopimuksin hankitulle omaisuudelle aiheutuneet vahingot ja eräitä muita
vahinkoja.
Tuloslaskelma (1 000 euroa)
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Satunnaiset tuotot ja kulut
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia
Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+)
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Rahoituslaskelma (1 000 euroa)
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Satunnaiset erät
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Vaikutus maksuvalmiuteen
Muut maksuvalmiuden muutokset
Vaikutus rahavaroihin
Rahastosta voidaan erityisistä syistä
korvata myös kaupungin työntekijöiden
ja luottamushenkilöiden omaisuudelle
aiheutuneita ilkivaltaan tai varkauteen
liittyviä vahinkoja silloin, kun vahinko on
tapahtunut kaupungin työ- tai luottamustehtävien hoidon yhteydessä eikä muu
vakuutus korvaa vahinkoa. Tällöin korvauksenhakijan tulee kyetä osoittamaan vahingon ja työtehtävien välinen yhteys.
TP 2014
Alkuper.
TA 2015
Muutettu
TA 2015
Tuloslaskelmassa on menoina esitetty
arvio korvausten määrästä vuonna 2016.
Vahinkorahaston sääntöjä muutettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä 20.10.2014.
Rahaston pääomaan ei tehdä lisäyksiä
vuodesta 2014 alkaen yksiköiltä kerätyillä
vakuutusmaksutuotoilla. Vahinkorahaston
pääoma karttuu jatkossa vain erillisestä
esityksestä kaupungin tuloksen niin salliessa.
Vahinkorahaston pääoma 31.12.2014 oli
noin 21,9 milj. euroa.
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
15
0
0
0
0
0
0
-45
-230
-113
-372
-1 711
-2 084
2 084
0
0
0
-475
-475
0
-475
475
0
0
0
-475
-475
0
-475
475
0
0
0
-475
-475
0
-475
475
0
0
0
-475
-475
0
-475
475
0
0
0
-475
-475
0
-475
475
0
0
0
-475
-475
0
-475
475
0
TP 2014
Alkuper.
TA 2015
Muutettu
TA 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
-372
-1 711
-2 084
-475
0
-475
-475
0
-475
-475
0
-475
-475
0
-475
-475
0
-475
-475
0
-475
-2 084
2 084
0
-475
475
0
-475
475
0
-475
475
0
-475
475
0
-475
475
0
-475
475
0
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
143

144

Laskelmat
Laskelmat
Laskelmat
Tuloslaskelma
Verotulot
Valtionosuudet
Korkotulot ja -menot
Muut rahoitustulot ja -menot
Investoinnit
Rahoituslaskelma
Antolainauksen muutokset
Korollisten velkojen muutokset
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
145
Laskelmat
146
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Laskelmat
Tuloslaskelma
Talousarvion laskelmaosan tuloslaskelmassa osoitetaan, kuinka kunnan tulorahoitus
riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä
taloudellisen käyttöiän mukaisiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskelmassa lasketaan yhteen talousarvion käyttötalousosan toimintatulot ja -menot.
Tuloslaskelmaosan välituloksina esitetään seuraavat tiedot:
Toimintakate kertoo, paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla, valtionosuuksilla ja rahoitustuloilla.
Vuosikate ilmoittaa paljonko tulorahoituksesta jää investointien, lainanlyhennysten ja muiden pitkävaikutteisten menojen
kattamiseen.
Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen.
Tämän jälkeen esitetään tuloslaskelmassa poistoeron, varausten ja rahastojen muutos. Näiden jälkeen tuloslaskelma
päättyy tilikauden yli- tai alijäämään, joka
lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa.
Talousarvion 2016 tuloslaskelma
Vuoden 2016 talousarvion toimintatulojen ja -menojen erotuksena muodostuva
TOIMINTAKATE
+ 0,8
%
TA 2016/TPEnn 2015
toimintakate on 1,1 miljardia euroa negatiivinen. Toimintakate heikkenee talousarviossa 9,2 milj. euroa (0,8 %) vuoden 2015
tilinpäätösennusteeseen verrattuna ja 2,4
% alkuperäiseen talousarvioon verrattuna.
Toimintakatteen jälkeen tuloslaskelmassa
esitetään verotulot, valtionosuudet sekä
rahoitustulot ja -menot. Näiden jälkeen
muodostuva vuosikate on 76,2 milj. euroa.
Vuoden 2016 poistojen määräksi arvioidaan 92,3 milj. euroa. Vuosikate kattaa
poistoista 82,5 prosenttia.
Tilikauden tulos on 16,1 milj. euroa alijäämäinen.
Tilikauden tuloksen jälkeen esitetään
tuloksenkäsittelyerät sekä tilikauden yli- ja
alijäämä.
Taloussuunnitelmakauden
tuloslaskelma
Palvelutarpeen kasvu, kovat valtionosuusleikkaukset sekä hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa asettamat nimelliset rahoitusasematavoitteet julkisen
talouden alasektoreille aiheuttavat paineita kaupungin tuloksen vakaana pitämiselle. Myös suurten investointitarpeiden rahoittaminen ilman liiallista velkaantumista
VUOSIKATE
76,2
MILJ. €
TA 2016
edellyttää tilikauden tuloksen pitämistä
ylijäämäisenä.
Tilikauden tuloksen tasapainossa pitäminen nykyisillä veroperusteilla mahdollistaa keskimäärin 1,7 prosentin toimintakatteen heikkenemisen vuosina 2016 - 2019.
Vaikka menojen kasvua on viime vuosina
pystytty huomattavasti hidastamaan, on
tavoite hyvin kireä, sillä palvelutarpeet
ovat jatkuvassa kasvussa. Menojen kasvun
pysyttäminen keskimäärin 1,7 prosentissa
edellyttää, että rakenteellisilla muutoksilla ja palveluverkon tiivistämisellä saadaan
menojen kasvua olennaisesti hidastetuksi
eikä uusia menoja lisääviä palveluja käynnistetä. Tampereen ja muiden kuntien talousongelmiin on luvassa helpotuksia vain,
mikäli hallituksen alustavat kaavailut kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkamisesta realisoituvat lähivuosina.
Koska talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, kuntien veropohjien kasvu
arvioidaan vaimeaksi. Tämän vuoksi talouden hallinnassa keskeisintä on tuottavuuden parantaminen.
TULOS
-16,1 MILJ. €
TA 2016
VUOSIKATE/POISTOT
82,5
%
TA 2016
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
147
Laskelmat
TULOSLASKELMA 2016 (1 000 EUROA)
Kaupunki ilman
liikelaitoksia ja
rahastoja
1 000 euroa
Toimintatulot
Myyntitulot
Maksutulot
Tuet ja avustukset
Vuokratulot
Muut toimintatulot
Toimintatulot yhteensä
Valmistus omaan käyttöön
Toimintamenot
Henkilöstömenot
Palkat ja palkkiot
Henkilösivumenot
Eläkemenot
Muut henkilösivumenot
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Vuokramenot
Muut toimintamenot
Toimintamenot yhteensä
Toimintakate
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustulot ja -menot
Korkotulot
Muut rahoitustulot
Korkomenot
Korvaus peruspääomasta
Muut rahoitusmenot
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
Tilikauden tulos
Liikelaitokset ja
rahastot
Yhteensä, sisäiset Yhteensä, sisäiset
erät mukana
erät vähennetty
960 183
89 818
37 350
41 579
22 398
1 151 328
14 350
195 086
50
3 738
155 992
1 789
356 655
7 466
1 155 269
89 868
41 088
197 571
24 187
1 507 982
21 816
202 007
89 018
37 329
52 143
23 344
403 840
21 816
-448 720
-59 232
-507 952
-507 952
-109 178
-28 471
-1 477 472
-45 461
-150 422
-142 709
-6 797
-2 394 879
-1 243 552
892 600
310 000
-20 132
-3 738
-63 917
-52 914
0
-52 033
-1 131
-245 631
111 024
0
0
-129 310
-32 209
-1 541 389
-98 375
-150 422
-194 742
-7 928
-2 640 511
-1 132 528
892 600
310 000
-129 310
-32 209
-588 049
-97 051
-147 222
-49 677
-6 714
-1 536 368
-1 132 528
892 600
310 000
8 588
43 720
-8 697
0
-61
2 598
-45 637
-43 039
0
0
-1 687
-35 774
0
73 563
-46 650
26 913
8 588
43 720
-10 384
-35 774
-61
76 161
-92 287
-16 126
5 916
7 946
-7 712
0
-61
76 161
-92 287
-16 126
TULOT
MENOT
Myyntitulot
12,5 %
Valtionosuudet
19,1 %
Maksutulot
5,5 %
Avustukset
8,9 %
Vuokratulot
3,2 %
Tuet ja avustukset
2,3 %
Palvelujen ostot
35,5 %
Muut toimintatulot
1,4 %
148
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Muut toimintamenot
0,4 %
Rahoitusmenot
0,5 %
Rahoitustulot
0,9 %
Verotulot
55,1 %
Aineet, tarvikkeet ja
tavarat
5,9 %
Vuokramenot
3,0 %
Poistot
5,6 %
Henkilöstömenot
40,4 %
Laskelmat
TULOSLASKELMA 2014–2019 (1 000 EUROA)
1 000 euroa
Toimintatulot
Myyntitulot
Maksutulot
Tuet ja avustukset
Vuokratulot
Muut toimintatulot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintamenot
Henkilöstömenot
Palkat ja palkkiot
Henkilösivumenot
Eläkemenot
Muut henkilösivumenot
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Vuokramenot
Muut toimintamenot
Toimintakate
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustulot ja -menot
Korkotulot
Muut rahoitustulot
Korkomenot
Muut rahoitusmenot
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
Satunnaiset erät
Tilikauden tulos
Poistoeron muutos
Varausten muutos
Rahastojen muutos
Tilikauden yli- tai alijäämä
TP 2014
TA 2015
TP 2015 Enn
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
195 754
78 421
45 285
51 263
31 250
401 974
27 015
204 818
80 265
39 326
49 579
31 291
405 280
146 890
204 535
86 543
44 921
50 831
23 139
409 968
21 291
202 007
89 018
37 329
52 143
23 344
403 840
21 816
210 087
108 979
38 822
54 228
29 078
441 194
22 689
216 390
107 148
39 987
55 855
25 650
445 030
23 142
216 390
107 148
39 987
55 855
25 650
445 030
23 605
-515 378
-514 107
-519 698
-507 952
-516 127
-526 450
-536 979
-131 852
-29 741
-575 272
-94 796
-124 842
-42 648
-4 825
-1 492 339
-1 090 365
870 103
300 495
0
8 140
4 034
-8 580
-566
83 261
-88 166
-14 376
-19 281
527
-2 000
2 670
-18 083
-133 988
-30 197
-693 157
-102 320
-133 319
-42 863
-8 005
-1 511 066
-1 105 787
886 500
294 060
0
6 972
4 922
-7 866
-57
78 744
-88 649
0
-9 905
1 100
-2 000
475
-10 330
-132 051
-30 312
-581 417
-96 339
-144 816
-44 447
-5 439
-1 533 228
-1 123 260
890 600
294 060
0
6 972
8 724
-7 866
-57
69 173
-97 407
1 404
-9 905
1 158
-2 000
475
-10 272
-129 310
-32 209
-588 049
-97 051
-147 222
-49 677
-6 714
-1 536 368
-1 132 528
892 600
310 000
0
5 916
7 946
-7 712
-61
76 161
-92 287
0
-16 126
1 095
0
2 475
-12 556
-131 559
-32 726
-599 606
-98 992
-150 166
-50 671
-6 848
-1 564 007
-1 122 813
901 400
313 000
0
5 862
9 395
-9 001
-60
97 783
-97 000
0
783
-134 190
-33 381
-611 598
-100 972
-153 170
-51 684
-6 985
-1 595 287
-1 150 258
932 900
316 000
0
5 849
11 195
-9 491
-60
106 135
-100 000
0
6 135
-136 874
-34 049
-623 830
-102 991
-156 233
-52 718
-7 125
-1 627 193
-1 182 164
968 600
319 000
0
5 846
13 995
-12 392
-60
112 825
-105 000
0
7 825
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
149
Laskelmat
Verotulot
Kuntalain 66.§:n mukaan viimeistään
talousarvion hyväksymisen yhteydessä
valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista
sekä muiden verojen perusteista. Kunnalle
suoritettavat verot muodostuvat kunnan
tuloverosta, osuudesta yhteisöveron tuottoon, kiinteistöverosta ja koiraverosta.
Verotulot 2014
Kuntien tilinpäätösten mukaiset verotulot
olivat noin 21,18 mrd. euroa vuonna 2014.
Kuntien verotulot kasvoivat yhteensä 0,54
mrd. euroa eli 2,6 prosenttia. Kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %, vaikka 156
kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014. Hidas kasvu johtuu edellisen
vuoden jako-osuuksien oikaisuista ja tilitysuudistuksesta sekä heikosta talouskasvusta ja maltillisesta palkkaratkaisusta. Sekä kiinteistö- että yhteisöverot kasvoivat
yli 10 %
Kunnallisveroja kertyi 18,19 mrd. euroa,
yhteisöveroja 1,46 mrd. euroa ja kiinteistöveroja 1,51 mrd. euroa.
Verotulot 2015
Kuntien arvioidaan saavan verotuloja kuluvana vuonna yhteensä noin 21,76 mrd.
euroa. Kunnallisveron tilitysten kasvu on
jäämässä 2,2 prosenttiin, vaikka 98 kuntaa
nosti kuluvalle vuodelle tuloveroprosenttejaan. Korkein kunnallisveroprosentti on
Kiteen 22,50 prosenttia ja alhaisin Kauniaisten 16,50 prosenttia. Kuntien saamien
yhteisöverotilitysten arvioidaan kasvavan
6,8 prosenttia. Kasvusta yli puolet tulee
siitä, että kunnille kompensoidaan osittain kuntien osuuden kasvusta työmarkkinatuen rahoituksesta vuoden 2015 alusta. Kiinteistöveron tilitykset nousevat 6,5
prosenttia. Kaikkiaan kuntien verotulojen
arvioidaan kasvavan tänä vuonna 2,8 prosenttia.
Kunnallisveroja arvioidaan kertyvän
vuonna 2015 18,59 mrd. euroa, yhteisöveroja 1,56 mrd. euroa ja kiinteistöveroja 1,61
mrd. euroa. Kunnallisveron tilitykset ovat
kasvaneet kuluvan vuoden tammi-syyskuussa 1,6 prosenttia, yhteisöverotilitykset
ovat kasvaneet 13,3 prosenttia ja kiinteistöverotilitykset 8,0 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
150
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Verotulot 2016
Kuntien verotulojen arvioidaan vähenevän
vuonna 2015 0,6 prosenttia. Kuntien verotulojen kokonaismääräksi arvioidaan 21,64
mrd. euroa. Kunnallisverotuloja arvioidaan
kertyvän 18,69 mrd. euroa, yhteisöveroja
1,32 miljardia euroa ja kiinteistöveroa noin
1,63 mrd. euroa.
Kunnallisveron tilitysten ennakoidaan
kasvavan vuonna 2016 vain 0,5 prosenttia.
Suurin yksittäinen vaikutus kuntien verotuloihin on esitetyllä työtulovähennyksen
korottamisella, joka vähentää kuntien verotuloja noin 218 miljoonalla eurolla. Muita esitettyjä muutoksia, jotka vähentävät
kuntien verotuloja vuonna 2016, ovat budjettiesityksen perusteella muun muassa
ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistus ja
yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemien lahjoitusten vähennyskelpoisuus.
Ensi vuonna sovellettava kuntien yhteisöveron jako-osuus laskee kuluvasta
vuodesta, sillä kuntien yhteisöveron jakoosuutta leikataan 36,87 prosentista 30,92
prosenttiin. Tämä vähentää kuntien yhteisöverotuloja 260 milj. euroa. Yhteisöverotilitysten arvioidaan vähenevän ensi vuonna 15,4 prosenttia.
Kiinteistöverotilitysten arvioidaan kasvavan 1,2 prosenttia. Hallitus on linjannut,
että kiinteistöveroa korotetaan hallituskauden aikana yhteensä 100 milj. eurolla.
Vuosina 2016 ja 2017 kiinteistöveroa korotetaan yhteensä noin 50 milj. euroa korottamalla maltillisesti kiinteistöveron ala- ja
ylärajoja. Vuosien 2018 ja 2019 korotuksista tehdään ratkaisut myöhemmin vireillä
olevan kiinteistöverotuksen arvostamisperusteiden uudistamistyön vuoksi.
Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää koroKIINTEISTÖVEROPROSENTIT 2016
Yleinen
Vakituiset asuinrakennukset
Muut kuin vakituiset asuinrakennukset
Yleishyödylliset yhteisöt
Voimalaitokset
Rakentamattomat rakennuspaikat
*HE 26/2015
tettaisiin siten, että se voi olla enintään
1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää
vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korkeampi nykyisen
0,6 prosenttiyksikön sijasta. Voimalaitosrakennuksen ja -rakennelman kiinteistöveroprosentin enimmäismäärä korotettaisiin
2,85 prosentista 3,10 prosenttiin. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin
enimmäismäärä korotettaisiin 3,00 prosentista 4,00 prosenttiin, ja rakentamattoman rakennuspaikan määritelmää tarkistettaisiin muun muassa rakennuspaikkaa
koskevien rakennuskieltojen osalta.
Yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin ala- ja ylärajaa
korotettaisiin. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousisi 0,80–1,55 prosentista 0,86–1,80 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti
0,37–0,80 prosentista 0,39–0,90 prosenttiin.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan
mahdollisimman pian. Sitä sovellettaisiin
ensimmäisen kerran vuodelta 2016 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa, kuitenkin siten, että yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisten asuinrakennusten
veroprosentin vaihteluvälin muutosta sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta
2017 toimitettavassa verotuksessa.
Kunnan tulovero
Vuoden 2016 talousarvio on laadittu nykyisen 19,75 tuloveroprosentin mukaan. Vuoden 2016 verotuloarvioita tehtäessä käytettävissä on ollut ennakkotieto vuoden
2014 veroista, jonka mukaan verotettavat
tulot asukasta kohti kasvoivat Tampereella 2,0 prosenttia ja koko maassa 1,7 pro-
Vaihteluvälit 2016
(KiinteistöveroL)*
TAMPERE
2016
0,80-1,55
0,37-0,80
0,80-1,80
alaraja 0,00
0,80-3,10
1,05
0,50
0,90
0,25
ei määrätty
1,00-4,00
3,00
Laskelmat
senttia. Asukaskohtaisten verotettavien
tulojen arvioidaan kasvavan 1,3 prosenttia
vuonna 2015 ja vähenevän 0,2 prosenttia
vuonna 2016. Vuonna 2015 kunnallisverotilitysten kumulatiivinen kasvu Tampereella
on syyskuun tilityksen jälkeen 0,8 prosenttia. Kunnallisveroja arvioidaan tilitettävän
vuonna 2015 noin 762 milj. euroa. Vuonna
2016 kunnallisveroja arvioidaan tilitettävän 772 milj. euroa eli kasvuksi arvioidaan
1,3 prosenttia.
Yhteisövero
Yhteisöveroa on kertymässä vuonna 2015
noin 65 milj. euroa, mikä on 2 milj. euroa
(2,6 %) enemmän kuin vuonna 2014. Yhteisöveron positiivinen kehitys perustuu
koko maan kasvaneisiin tilityksiin. Kuntien
yhteisöveron jako-osuutta leikataan ensi
vuonna 16 prosentilla, jonka vaikutus Tampereelle on noin 10 milj. euroa. Kaupungin yhteisöveron ensi vuoden jako-osuus
tiedetään joulukuun lopussa ja jos jako-
Verotulot (1 000 euroa)
TP 2014
Kunnallisvero
- veroprosentti
Osuus yhteisöveron tuotosta
Kiinteistövero
Koiravero
Yhteensä
TA 2015
743 503
19,75
62 843
63 632
124
870 103
761 000
19,75
61 400
64 000
100
886 500
TP Enn
2015
Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta.
Kiinteistöverolain 11 §:n mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöve-
TA 2016
762 000
19,75
64 000
64 500
100
890 600
TS 2017
772 000
19,75
54 000
66 500
100
892 600
TS 2018
779 300
19,75
55 000
67 000
100
901 400
TS 2019
807 700
19,75
57 300
67 800
100
932 900
840 000
19,75
60 000
68 500
100
968 600
80
900
69
TS 2019
TA 2016
ENN 2015
TS 2019
0
TS 2018
0
TS 2017
10
2014
100
2013
20
2012
68
43
30
200
2011
53
67
TS 2018
300
52
67
TS 2017
Milj. e
400
40
65
TA 2016
50
500
64
ENN 2015
60
2014
744
727
2013
651
686
70
840
808
779
772
762
2011
700
2012
800
Milj. e
Kiinteistövero
KIINTEISTÖVERON KEHITYS 2011–2019
KUNNALLISVERON KEHITYS 2011–2019
600
osuus laskee kuluvasta vuodesta, yhteisöverokertymä vähenee vielä lisää. Tampereen nykyisellä jako-osuudella laskettuna
vuonna 2016 yhteisöverotuloja arvioidaan
tilitettävän 54 milj. euroa.
YHTEISÖVERON KEHITYS 2011–2019
80
72
51
40
54
55
57
60
44
30
20
10
TS 2019
ENN 2015
2014
2013
2012
0
2011
Milj. e
64
TS 2018
63
50
TS 2017
60
TA 2016
70
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
151
Laskelmat
roprosenttien suuruuden laissa säädettyjen vaihteluvälien rajoissa vuosittain
etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentit määrätään prosentin
sadasosan tarkkuudella.
Kiinteistöveron tuotto on vuonna 2015
noin 64 milj. euroa. Vuodelle 2016 kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan ja kiinteistöveron tuotoksi arvioidaan 66,5 milj.
euroa.
Koiravero
Talousarvio sisältää edelleen koiraveron
perimisen. Tampere on Helsingin ohella
ainoa kaupunki, joka perii koirista veroa.
tia. Vuonna 2016 verotulojen kokonaismäärä pysyy lähellä vuoden 2015 tasoa,
sillä kasvuksi arvioidaan vain 0,2 prosenttia. Vuonna 2017 verotulojen kasvuksi
arvioidaan 1,0 prosenttia, vuonna 2018
kasvuksi arvioidaan 3,4 prosenttia ja 3,8
prosenttia vuonna 2018. Kunnallisverotulojen arvioidaan kasvavan taloussuunnitelmakaudella keskimäärin 2,0 prosenttia.
Vuonna 2016 kunnallisveron kasvuksi arvioidaan 1,3 prosenttia. Yhteisöverotuotot vähenevät selvästi vuonna 2016, kun
kuntien osuutta yhteisöverotuotosta leikataan. Kiinteistöveron arvioidaan suunnitelmakaudella kasvavan tasaisesti vajaan
prosentin vuosivauhtia.
Koiraveron tuotoksi vuonna 2016 arvioidaan 0,1 milj. euroa. Koiraveron tuotto on
laskenut tasaisesti viime vuodet, vaikka
kaupungin asukasluku on kasvanut.
Taloussuunnitelma 2016–2019
Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan
lähivuosina keskimäärin 2,1 prosenttia,
mutta kasvu vaihtelee huomattavasti vuosittain. Vuonna 2016 kuntien verotulojen
arvioidaan vähenevän 0,6 prosenttia,
vuonna 2017 verotulojen arvioidaan kasvavan 2,0 % ja vuonna 2019 kasvuksi arvioidaan 3,9 prosenttia.
Tampereen verotulojen arvioidaan kasvavan vuosittain keskimäärin 2,2 prosent-
VERORAHOITUKSEN KEHITYS 2010–2019
1 500
1 250
1 000
302
Milj. e
211
750
42
73
223
43
72
319
301
310
313
64
63
65
64
67
54
67
55
744
762
772
779
808
840
2014
ENN 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
240
52
44
316
294
53
51
68
57
69
60
500
643
651
686
727
2010
2011
2012
2013
250
0
Kunnallisvero
152
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Yhteisövero
Kiinteistövero
Valtionosuudet
Laskelmat
Valtionosuudet
Vuoden 2015 alusta valtionosuusjärjestelmää uudistettiin. Valtionosuudet määräytyvät tulevaisuudessakin pitkälti kunnan
väestön ikärakenteen ja sairastavuuden
perusteella.
Valtionosuudet ovat vuoden 2016 talousarviossa 310 milj. euroa. Valtionosuuksien kasvu perustuu veromenetysten kompensointiin, valtion ja kuntien väliseen
kustannusten jaon tarkistukseen sekä
asukasmäärän kasvuun. On syytä muistaa, että valtionosuusleikkausten ja valtionosuusjärjestelmän uudistamisen vuoksi
Tampereelta jää ensi vuonna saamatta hyvinvointipalvelujen järjestämiseen tarkoitettua rahoitusta noin 70 miljoonaa euroa.
Näin suuret leikkaukset huomioiden kaupunki on onnistunut toimintojen tehostamisessa varsin hyvin.
Valtionosuudet (1 000 euroa)
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus
Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet
Yhteensä
Taloussuunnitelma 2016–2019
Valtionosuuksien arvioidaan taloussuunnitelmakaudella kasvavan vuosittain noin
prosentin kaupungin väkimäärän kasvun
sekä vanhusväkimäärän kasvun myötä.
Valtionosuuksien tulevien vuosien arviointi on syksyn 2015 tietojen perusteella hyvin
ongelmallista. Vuonna 2017 perustoimeentulotuen maksatus siirtyy kunnilta Kelan
hoidettavaksi. Tämän vuoksi valtio ei enää
maksa kunnille valtionosuutta perustoimeentulotuen kustannuksiin. Sote-alueen
perustaminen vähentää merkittävästi
TP 2014
237 535
62 960
300 495
TA 2015
227 000
67 060
294 060
TP Enn
2015
227 000
67 100
294 100
kaupungin valtionosuuksia vuodesta 2019
alkaen samalla, kun kaupungin menotkin
vähentyvät. Kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta otetaan huomioon
vähennyksenä peruspalvelujen valtionosuudessa. Valtionosuudet on arvioitu
nykyjärjestelmän mukaan, sillä tehtävien
siirtojen ja valtionosuuksien vähenemisen pitäisi toteutua kustannusneutraalisti.
Näillä perusteilla valtionosuuksia arvioidaan kertyvän 313 milj. euroa vuonna 2017,
316 milj. euroa vuonna 2018 ja 319 milj. euroa vuonna 2019.
TA 2016
245 634
64 366
310 000
TS 2017
250 000
63 000
313 000
TS 2018
254 000
62 000
316 000
TS 2019
258 000
61 000
319 000
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
153
Laskelmat
Korkotulot ja -menot
Maailmantalouden kasvun arvioidaan kehittyvän ensi vuonna positiivisesti ja yltävän vuoden 2015 pienten pettymysten
jälkeen hieman yli 3 prosenttiin. Maailman
BKT:n kasvu jää hieman aikaisempia ennusteita hitaammaksi, koska muun muassa öljyä nettomääräisesti vievien maiden,
Latinalaisen Amerikan ja muun nousevan
maailman kasvunäkymät ovat aiempaa
vaisumpia. Kasvu ei jakaudu tasaisesti ja
näkymät Euroopassa ja erityisesti Suomessa ovat huomattavan vaisut.
Suomen talouskasvu on ollut sekä historiallisesti että kansainvälisesti vertailtuna
pitkään hidasta. Talouskasvua ovat viime
vuosina hidastaneet heikon kansainvälisen suhdanteen lisäksi toimialakohtaiset
ja rakenteelliset ongelmat, kuten väestön
ikääntyminen ja tuottavuuden vaatimaton
kehitys. Rahapolitiikan säilyminen keveänä tukee osaltaan kasvua lähivuosina. Ennusteiden mukaan Suomen talous kasvaa
vain runsaan prosentin vuonna 2016.
Euroopan keskuspankki on hitaan kasvun ja alhaisten inflaatio-odotusten johdosta voinut ylläpitää kevyttä ja kasvua tukevaa rahapolitiikkaa, jonka on ilmoitettu
myös jatkuvan pidemmän aikaa. Ohjauskorko on painettu historiallisen alhaiselle
tasolle ja pankkien talletuskorko keskuspankkiin on negatiivinen.
Korkomarkkinoilla lyhyiden euribor-korkojen arvioidaan pysyvän matalalla pitkäl-
Korkotulojen erittely (1 000 euroa)
Sisäiset korkotulot
Sisäiset erät yhteensä
Antolainat
Sijoitukset
Muut korkotulot
Ulkoiset erät yhteensä
Yhteensä
Korkomenojen erittely (1 000 euroa)
Sisäiset korkomenot
Sisäiset erät yhteensä
Rahalaitokset
Henkilöstökassa
Lahjoitusrahastot
Muut korkomenot
Ulkoiset erät yhteensä
Yhteensä
154
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
le tulevaisuuteen. Esimerkiksi 3 kuukauden koron odotetaan olevan negatiivinen
koko ensi vuoden ajan. Pitkät korot ovat
kuluvana vuonna tehneet euroajan matalimmat noteeraukset, mutta reagoivat
talouden toipumista heijastaviin uutisiin
lyhyitä korkoja nopeammin.
Talousarvio on laadittu markkinoiden
ennakoimalle korkotasolle. Lyhyiden
markkinakorkojen on arvioitu pysyvän
nollan tuntumassa koko ensi vuoden ja
nousevan seuraavina vuosina loivasti.
Euribor-koroilla on vaikutusta erityisesti
kaupungin korkomenojen puolella, sillä
suuri osa kaupungin korkotuloista perustuu kiinteisiin korkoihin.
Korkotulot
Kaupungin ulkoisten korkotulojen arvioidaan olevan ensi vuonna noin 5,9 milj.
euroa ja siitä valtaosa koostuu edelleen
antolainojen koroista. Näistä merkittävimmät ovat Tampereen Sähkölaitos Oy:n
vaihtovelkakirjalainastaan maksama noin
4,3 milj. euron korko sekä konsernin vuokra-asuntoyhteisöjen lainoistaan maksama
noin 1,2 milj. euron korko. Antolainojen
korkotulot laskevat tulevaisuudessa lainojen lyhennysten johdosta.
Sisäiset korkotulot koostuvat taseyksiköiltä perittävistä koroista sekä Tilakeskus
Liikelaitokselta perittävistä kiinteistörahoituksen korkosuojauskuluista.
TP 2014
19 749
19 749
5 745
906
1 488
8 140
27 889
TP 2014
-18 160
-18 160
-8 002
0
-221
-357
-8 580
-26 740
TA 2015
3 550
3 550
5 620
550
802
6 972
10 522
TA 2015
-3 550
-3 550
-7 326
0
0
-540
-7 866
-11 416
TP Enn
2015
8 919
8 919
5 620
550
803
6 973
15 892
TP Enn
2015
-8 919
-8 919
-7 700
0
-140
-279
-8 119
-17 038
Sijoitusten ja muiden korkotulojen summat laskevat selvästi, sillä Tampereen Sähkölaitos Oy:n vuonna 2013 maksamasta
suuresta lainanlyhennyksestä saadut varat
on käytetty vuosien 2014–15 investointien
rahoittamiseen. Korkosijoitusten määrä on
siten radikaalisti alhaisempi ja tulot jäävät
pieneksi myös olemattoman korkotason
johdosta.
Vuosina 2017–19 korkotulojen arvioidaan pysyvän edelleen alhaisina.
Korkomenot
Kaupungin ulkoiset korkomenot tulevat
ensi vuonna hieman laskemaan kuluvan
vuoden talousarvioon ja tilinpäätösennusteeseen nähden. Tämän taustalla on sekä
erittäin matala korkotaso että kuluvan
vuoden aikana tehdyt korkosuojausten
muokkaukset.
Ensi vuonnakin kaupungin korollisen
vieraan pääoman hinta on edullinen; arvion mukaan noin 1,6 % keskimääräiselle laina- ja leasingpääomalle laskettuna.
Lainojen korkoriskien hallintaan kaupunki
käyttää korkojohdannaisia. Näillä tavoitellaan korkomenojen pienempää vaihtelua
ja parempaa ennustettavuutta. Kaupungilla on erityisesti kiinteän koron sopimuksia
runsaasti ja niin kauan kuin lyhyet markkinakorot ovat nykyisillä poikkeuksellisen alhaisilla tasoilla, maksaa kaupunki
sopimuskoron ja euribor-koron välistä
TA 2016
2 672
2 672
5 666
130
120
5 916
8 588
TA 2016
-2 672
-2 672
-7 247
-25
-140
-300
-7 712
-10 384
TS 2017
2 485
2 485
5 622
120
120
5 862
8 347
TS 2017
-2 485
-2 485
-8 336
-25
-140
-500
-9 001
-11 486
TS 2018
2 385
2 385
5 609
100
140
5 849
8 234
TS 2018
-2 385
-2 385
-8 726
-25
-140
-600
-9 491
-11 876
TS 2019
2 185
2 185
5 596
100
150
5 846
8 031
TS 2019
-2 185
-2 185
-10 927
-25
-140
-1 300
-12 392
-14 577
Laskelmat
erotusta. Koronvaihtosopimusten kiinteiden korkojen vaihteluväli on 0,9–3,9
%. Sopimukset ovat pitkäaikaisia ja kaupunki hyötyy niistä, mikäli markkinakorot
tulevaisuudessa nousevat sopimuskoron
yläpuolelle. Lainojen suojausaste on tällä
hetkellä noin 52 %, minkä johdosta tulevien vuosien mahdolliset koronnousut vai-
kuttavat kaupungin korkomenoihin vain
osittain.
Muihin korkomenoihin kirjataan konsernitiliin liittyneille tytäryhteisöille maksettava talletuskorko.
Sisäiset korkomenot koostuvat taseyksiköiden maksamista koroista sekä Tilakeskus liikelaitoksen maksamista kiinteistörahoituksen korkosuojauskuluista.
Suunnitelmajakson lopulla erityisesti
vuosina 2017–18 korkomenojen arvioidaan
kasvavan jälleen selvästi, sillä uutta lainaa
joudutaan mittavan investointiohjelman
vuoksi nostamaan paljon. Samoin korkotason ennustettu pienikin nousu lisää
menoja. Suunnitelmajaksolla kaupungin
lainamäärän kasvaessa korkomenojen arvioidaan kasvavan yli 60 % nykytasosta.
Tampereen kaupunki on myöntänyt konserniyhteisöjen puolesta lainatakauksia
huomattavan määrän. Lainatakauksista ei
ole aikaisemmin peritty takausprovisioita lainkaan, mutta talousarvioesityksessä
esitetään lainatakausten takausprovision
käyttöön ottamista vuoden 2016 alusta lukien. Esitetyillä maltillisilla provisioilla tuloa arvioidaan kertyvän ensi vuonna noin
2,3 milj. euroa. Summa on esitetty muissa
rahoitustuloissa.
Rahoitusarvopapereiden myyntivoittoja
on budjetoitu varovaisesti 0,3 milj. euron
verran, mutta sijoitusmarkkinoiden kehittyessä suotuisasti on kaupungilla realistiset mahdollisuudet suurempaankin
tuloon. Vuonna 2015 myyntivoittoja kertyi
poikkeuksellisen runsaasti.
Muut rahoitustuotot ja -menot
Rahoitustulot
Muiden ulkoisten rahoitustulojen arvioidaan kasvavan kuluvan vuoden talousarvioon nähden. Liikelaitosten peruspääomakorvaukset, jotka ovat kaupungin sisäisiä
eriä, eivät tule muuttumaan.
Ulkoisiin rahoitustuloihin arvioidaan
ensi vuodelle kasvua, erityisesti kaupungin tytäryhteisöiltä saataviin osinkotuloihin ja konserniyhteisöille myönnettyjen
lainatakausten muuttuessa maksullisiksi.
Tampereen Sähkölaitos Oy:n maksamien
osinkojen odotetaan kohenevan positiivisen tuloskehityksen myötä.
Muiden rahoitustulojen erittely
(1 000 euroa)
Liikelaitosten peruspääomakorvaukset
Tampereen Vesi Liikelaitos
Tullinkulman Työterveys Liikelaitos
Tampereen Infratuotanto Liikelaitos
Tampereen Ateria Liikelaitos
Tampereen Logistiikka Liikelaitos
Tampereen Tilakeskus Liikelaitos
Sisäiset erät yhteensä
Kuntayhtymien peruspääomakorot
Rahoitusarvopapereiden myyntivoitot
Verotilityskorot
Osinkotulot
Muut rahoitustulot
Ulkoiset erät yhteensä
Yhteensä
Muiden rahoitusmenojen erittely
(1 000 euroa)
Korvaus peruspääomasta
Sisäiset erät yhteensä
Verotilitysten korkomenot
Viivästyskorkomenot
Muut rahoitusmenot
Ulkoiset erät yhteensä
Yhteensä
TP 2014
10 500
48
890
222
93
24 162
35 915
1 445
522
5
1 714
181
3 867
39 782
TP 2014
-35 915
-35 915
-34
-0
-500
-534
-36 449
TA 2015
10 500
48
890
222
93
24 162
35 915
1 445
300
10
2 950
217
4 922
40 837
TA 2015
-35 915
-35 915
0
-2
-55
-57
-35 972
TP Enn
2015
10 500
48
890
222
93
24 162
35 915
1 445
3 750
180
2 310
352
8 037
43 952
TP Enn
2015
-35 915
-35 915
-50
-21
-150
-221
-36 136
Rahoitusmenot
Kohtaan Muut rahoitusmenot kirjataan
muun muassa sijoitusomaisuuden myyntitappiot ja arvonalennukset sekä lainojen ja
omaisuuden hoidosta aiheutuneet menot.
Merkittäviä myyntitappioita tai arvonalennuksia ei odoteta tuleville vuosille.
TA 2016
10 500
0
890
222
0
24 162
35 774
1 445
300
0
3 900
2 300
7 945
43 719
TA 2016
-35 774
-35 774
0
-5
-55
-60
-35 834
TS 2017
10 500
0
890
222
0
24 162
35 774
1 445
300
0
5 550
2 100
9 395
45 169
TS 2017
-35 774
-35 774
0
-5
-55
-60
-35 834
TS 2018
10 500
0
890
222
0
24 162
35 774
1 445
300
0
7 550
1 900
11 195
46 969
TS 2018
-35 774
-35 774
0
-5
-55
-60
-35 834
TS 2019
10 500
0
890
222
0
24 162
35 774
1 445
300
0
10 550
1 700
13 995
49 769
TS 2019
-35 774
-35 774
0
-5
-55
-60
-35 834
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
155
Laskelmat
Investoinnit
Investointilaskelmat sisältävät investointisuunnitelmat talousarvio- sekä taloussuunnitelmavuosille.
Investoinnit-luku
on kooste edellä tilaaja- ja tuottajaosassa
sekä konsernihallinto ja konsernipalvelut
-osassa esitetyistä investoinneista.
Investointien sitovuustasoista on kerrottu talousarvion alkuosan luvussa Talousarvion sitovuus. Mahdolliset hanketasolla
sitovat investoinnit on esitetty toimintayksiköiden investointitaulukoiden yhteydessä.
Kaupungin investointimenot vuoden
2016 talousarviossa ovat 239,2 milj. euroa.
Investointimenot kasvavat 18,5 milj. euroa
vuoden 2015 alkuperäiseen talousarvioon
verrattuna. Nettoinvestoinnit (investointimenot vähennettynä rahoitusosuuksilla)
ovat 232,4 milj. euroa. Investointien yhteenlaskettu rahavirta (nettoinvestoinnit
vähennettynä pysyvien vastaavien myyntituloilla) on 211,8 milj. euroa. Investointien
ja vuosikatteen välistä suhdetta kuvaava
investointien tulorahoitusprosentti on 33.
Investoinneista yli 60 prosenttia, 142,4
milj. euroa, kohdistuu laajennusinvestointeihin. Korvausinvestointien taso, 90 milj.
euroa, jää 2,3 milj. euroa poistotasoa pienemmäksi.
Investoinnit (1 000 euroa)
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Ennakkomaksut
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
SIJOITUKSET
Osakkeet ja osuudet
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
Rahoitusosuudet
NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ
Pysyvien vastaavien luovutustulot
156
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Aineettomat hyödykkeet
Talousarviovuonna aineettomien hyödykkeiden ryhmässä on tietokoneohjelmistojen käyttöoikeuksien ja valmistusarvojen
sekä muiden pitkävaikutteisten menojen
investointeja ja ennakkomaksuja.
Konsernihallinnon
Tietohallintoyksikön tieto- ja viestintätekniikka (ICT)
-kehittämismäärärahalla kehitetään koko kaupungin ICT-toimintaympäristöä.
ICT-kehittämismäärärahalla parannetaan
ICT-palveluja joko uudistamalla olemassa
olevia sovelluksia ja niiden palvelevuutta
tai lisäämällä palveluun uusia sovelluksia.
Vuonna 2016 on tietohallintoyksikön ICTkehittämiseen käytettävissä noin 5,1 milj.
euroa kuten vuonna 2015. Summasta noin
2,5 milj. euroa arvioidaan toteutettavan investointeina.
Ennakkomaksuissa ovat Rantaväylän
tunnelin valtiolle luovutettava osuus.
naismyyntitulojen arvioidaan olevan noin
15,28 milj. euroa, josta käyttötalouden
tuloiksi budjetoitavan tasearvon ylittävän
myyntivoiton osuuden arvioidaan olevan
12,4 milj. euroa.
Rakennukset ja rakennelmat
Rakennuksien investoinneista vastaa pääasiassa Tampereen Tilakeskus Liikelaitos.
Tilakeskuksen 98,2 milj. euron talonrakentamisen kokonaismäärärahasta reilu 39
prosenttia eli 38,5 milj. euroa varataan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen hankkeisiin. Tesoman yhtenäiskoulun ja päiväkodin (2016: 11 milj. e) sekä Tampereen
kansainvälisen koulun (4,5) perusparannus
sekä laajennus jatkuvat. Vehmaisten koulu
ja päiväkoti toteutetaan kahden vuoden
KOKONAISMENOJEN JAKAUMA
Maa- ja vesialueet
Maa- ja vesialueiden hankintaan ja alueiden rakentamiskelpoiseksi saattamiseen
varataan 13,8 milj. euroa. Määrärahasta on
varattu 1 milj. euroa Keskusta-hankkeelle
ja 1 milj. euroa Hiedanrannan aluerakennushankkeelle. Maa- ja vesialueiden koko-
Peruskaupunki
TA 2016
Liikelaitokset
TA 2016
Investoinnit
13,2 %
Rahoitus
1,9 %
Varsinainen
toiminta
84,9 %
Yhteensä
TA 2016
-960
-1 372
-9 700
-20
-202
0
-980
-1 574
-9 700
-13 800
-100
-68 750
-15 503
-190
0
-97 780
-24 200
-5 038
0
-13 800
-97 880
-92 950
-20 541
-190
-1 540
-111 915
3 800
-108 115
15 430
0
-127 240
2 980
-124 260
5 100
-1 540
-239 155
6 780
-232 375
20 530
KORVAUS- JA LAAJENNUSINVESTOINNIT
Laajennus
142,4 m€
61 %
Korvaus
90,0 m€
39 %
Laskelmat
NETTOINVESTOINNIT TOIMIJOITTAIN (milj. euroa)
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
Milj. euroa
50,0
60,0
70,0
80,0
Tampereen Tilakeskus
51,4
Aluerakennushankkeet
14,6
Rantaväylän tunneli
13,9
Raitiotie
5,0
Tampereen Vesi
24,3
Hyvinvointipalvelut
Tietohallinto
Pirkanmaan pelastuslaitos
17,6
3,2
2,3
1,8
Tampereen Infra
1,1
Tampereen Ateria
0,5
Osakkeet ja osuudet
100,0
95,2
Kaupunkiympäristön kehittäminen
Tampereen Kaupunkiliikenne
90,0
1,5
aikana ja sen on tarkoitus valmistua 2016.
Kalevanharjun päiväkodin perusparannus
on käynnistynyt. Härmälän päiväkodin ja
koulun suunnittelu- ja rakentamisraha on
vuosille 2016-2017. Pispan koulun ja Lielahden koulun vanhan osan perusparannuksen suunnitteluun on varauduttu vuodelle
2016.
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden
hankkeisiin varataan 32,4 milj. euroa.
Kohteita ovat muun muassa Tesoman
jäähalli ja palloiluhalli, pääkirjasto Metson tilamuutokset ja perusparannus sekä
euromääräisesti suurimpana yksittäisenä
hankkeena Tampere-talon tilamuutokset
ja laajennus.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankkeisiin käytetään 18,9 milj. euroa. Koukkuniemen kehittämisen toisessa vaiheessa toteutetaan huoltorakennuksen ja nykyisen
pysäköintialueen päälle ryhmäkotiasuntoja sisältävä rakennus (Toukola). Rauhaniemen sairaalan (RAUSA) viereen rakennettavan laajennuksen suunnittelu alkaa.
Vuonna 2016 jatkuvat perusparannus- ja/
tai laajennushankkeet Kissanmaan perhetukikeskuksessa, Rauhaniemen sairaalassa
ja Hatanpään kantasairaalassa.
Lisäksi varaudutaan muun muassa muiden rakennusten perusparannuksiin ja
kiinteistöteknisten laitteiden uusimiseen.
Sisäilmaolosuhteita pyritään parantamaan
koko suunnitelmakaudella ja niihin on varattu erillinen 3 milj. euron määräraha.
Kaupungin taseen tehtävien investointien lisäksi investointeja toteutetaan myös
muilla rahoitusmuodoilla.
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Kaupunkiympäristön kehittämisen liikenneväylien, viheralueiden sekä telematiikan
investointeihin käytetään noin 63 milj.
euroa. Määräraha sisältää myös aluehankkeiden Vuoreksen ja Keskustan liikenneväylien ja viheralueiden rahoituksen sekä
Rantaväylän tunnelin toteutusvaiheen
kustannukset (tunnelin valtiolle luovutettava osuus on esitetty aineettomissa hyödykkeissä).
Kaupunkiympäristön kehittämisen suurin yksittäinen investointi on Rantaväylän
tunnelin rakentaminen allianssitoteutusmuodolla Liikenneviraston ja palvelutuottajien kanssa. Merkittävimpiä aluerakennushankkeita ovat Ranta-Tampellan,
Lentävänniemen keskustan ja Härmälänrannan 2. kaava-alueet sekä ratapihankadun rakentamien sekä Viinikan liikenneympyrän uudistumisen käynnistyminen.
Kevyen liikenteen rakennuskohteita ovat
esimerkiksi Hatanpään valtatie sekä Näsijärven rantaväylän toteuttaminen. Tärkeimpiä siltakohteita ovat Kanjonin sillan
korjaus sekä uusina siltoina Myllysaaren
alikulkukäytävä ja Erkkilänkadun risteysilta. Näsinpuiston peruskorjausta jatketaan.
Huonokuntoisen ulkovalaistusverkon peruskorjaamista jatketaan.
Tampereen Veden 24,3 milj. euron investoinneista käytetään vesijohto- ja viemäriverkostojen uudisrakennukseen ja saneerauksiin 13,1 milj. euroa sekä pääverkoston
uusiin runkoyhteyksiin 1,2 milj. euroa. Kaupinojan vedenottamon saneeraus jatkuu 5
milj. eurolla. Pirkanmaan keskuspuhdistamon toteutussuunnitteluun on suunnitelmassa varauduttu 5 milj. eurolla.
Tietohallinto investoi 0,2 milj. euroa tietoliikenneverkon kehittämiseen.
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen liikuntapalvelut investoi 3 milj. euroa muun
muassa liikuntapaikkojen perusparannuksiin. Suurimpia kohteita ovat Ratinan stadionin pinnoitteen uusiminen (1,2 milj. e),
Vehmaisten urheilukentän peruskorjaus ja
Kaupin urheilupuiston lämmitettävä.
Koneet ja kalusto
Pysyvien vastaavien omaisuusluokkaan
kuuluu yli 3 vuodeksi hankittava ja yli 10
000 euron arvoinen kalusto. Tässä luokassa esitetään myös tilajärjestelyiden ensikertaisen kalustamisen määrärahat.
Hyvinvointipalvelujen tuottajien koneja kalustoinvestoinneista suurimpia ovat
Tampereen seudun ammattiopiston Santalahdentien ensikertainen kalustaminen (3
milj. e), Vehmaisten koulun ja päiväkodin
ensikertainen kalustaminen (0,8 milj. e)
sekä Ratinan stadionin pinnoitteen suojalevyt (0,8 milj. e). Yhteensä hyvinvointipalveluihin hankitaan koneita ja kalustoa 13,7
milj. eurolla.
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
157
Laskelmat
ERI INVESTOINTILAJIT (milj. euroa)
Koneet ja
kalusto
20,5
Maa- ja vesialueet
Muut
13,8
pitkävaikutteiset
menot
9,8 Tietojärjestelmät
2,5
Osakkeet ja
osuudet
1,5
Muut aineelliset
hyödykkeet
0,2
Kiinteät rakenteet
ja laitteet
89,2
Liikelaitosten koneiden ja kaluston investoinneista merkittävimmät ovat Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen
3,2 milj. euron linja-autohankinnat (12
linja-autoa) sekä Tampereen Infran kalustohankinnat 1,1 milj. euroa. Lisäksi Pirkanmaan pelastuslaitos uusia kalustoa 1,6
milj. eurolla.
Muut aineelliset hyödykkeet
Muiden aineellisten hyödykkeiden vajaa
0,2 milj. euron investointimääräraha on
tarkoitettu taidekokoelmien hankintaan
museopalveluille.
Osakkeet ja osuudet
Osakkeiden ja osuuksien 1,54 milj. euron
määrärahasta 0,5 milj. euroa varataan
kaupunginhallituksen erillisten päätösten
mukaan käytettäväksi. 1,04 milj. euroa
on varattu sijoitukseen Tuomi Logistiikka
Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Taloussuunnitelmakauden
investointitaso
Taloussuunnitelmakaudella
investointitaso nousee uusien asuin- ja työpaikkaalueiden rakentamisen, merkittävien
158
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Rakennukset ja
rakennelmat
94,9
infrahankkeiden ja uusien alueiden palveluverkon edellyttämien tilahankkeiden toteuttamisen sekä nykyisten toimitilojen ja
kaupunki-infran saneeraustarpeen vuoksi.
Kaupungin asukaskohtainen lainamäärä
kasvaa vuoden 2019 loppuun mennessä
lähes 3 500 euroon. Taloussuunnitelmakaudella tavoitteena on nostaa toiminnan
tulorahoitusta, jotta lainamäärän kasvua
saadaan hillityksi. Nettoinvestointien taso
laskee taloussuunnitelmakaudella 232 miljoonasta 208 miljoonaan euroon.
Kaupungin strategian mukainen kasvutavoite edellyttää isoja investointeja sekä
palvelutiloihin että kaupungin infrastruktuuriin. Investointien yhteensovittaminen
lainamäärän tasapainoisen kasvun kanssa
on kuitenkin haasteellista. Investointitason mitoittamiseksi paremmin kaupungin
taloudellisiin resursseihin on valmisteltu
investointikehys seuraaville kymmenelle
vuodelle, joka käsitellään kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa 16.11.2015.
Investointikehyksessä esitetyt periaatteet
ja investointitasot on laadittu ohjeellisesti
noudatettavaksi tulevien vuosien taloussuunnittelussa. Investointikehystä tarkastellaan kahden vuoden välein.
Investointikehyksessä investointien taso määritetään sellaiseksi, että kaupungin
velka ei ylitä 1 020 miljoonaa euroa. Vuosikate kattaa tällöin investointikattoon kuuluvista investoinneista keskimäärin noin 75
% tarkastelujaksolla 2016-2025. Investointien taso määritetään sekä ns. omarahoitusosuuden (vuosikate) että velkaosuuden
yhdistelmänä. Näin saatu investointikehys
mahdollistaa kaupungin kasvun tavalla,
jonka kaupungin talous kestää. Investointien toteuttamisen rahoitusmalli ei vaikuta investointikehyksen piiriin kuuluvien
hankkeiden arviointiin (eli eri rahoitusmalleilla toteutettavat hankkeet pienentävät
vastaavasti investointitasoa).
Merkittävimpiä
infrainvestointikokonaisuuksia, jotka näkyvät talousarviossa
ja taloussuunnittelukaudella investointien
tason nousuna, ovat Rantaväylän tunneli,
Raitiotie sekä Tampereen Kansi ja areena.
Rantaväylän tunnelin rakentamisen tavoitekustannusarvio on 180,3 milj. euroa
ja valtio osallistuu tunnelin rahoitukseen
33 prosentin osuudella. Tunnelin rakentaminen aloitettiin vuonna 2013 ja se on
tarkoitus ottaa käyttöön keväällä 2017.
Raitiotie-hankkeen kustannusarvio on 250
milj. euroa ja suunniteltu toteutettavaksi
siten, että rakentaminen voitaisiin aloittaa
vuonna 2017.
Investointien omarahoitusosuuden vahvistamiseksi jatketaan käynnistettyä taseomaisuuden tarkastelua. Kaupungilla on
omistuksessaan peruspalveluiden tuottamiseen liittymättömiä kiinteistöjä ja omistuksia, joiden kehittämisellä, omistuksien uudelleenjärjestelyillä ja myynneillä
voidaan osittain kattaa tulevien vuosien
investointien aiheuttamaa lisärahoitustarvetta. Myytävää omaisuutta ei taloussuunnitelmassa ole yksilöity.
Investointitason hallitseminen edellyttää suunniteltujen investointien priorisointia, aikataulutusta ja joidenkin strategisten tavoitteiden tarkentamista. Yleisten
alueiden rakentamisen osalta uusien alueiden toteuttaminen edellyttää saneerauksien määrän vähentämistä ja toteutettavien
hankkeiden laatutason laskemista ja uu-
Laskelmat
Investoinnit (1 000 euroa)
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Ennakkomaksut
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
SIJOITUKSET
Osakkeet ja osuudet
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
Rahoitusosuudet
NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ
Pysyvien vastaavien luovutustulot
sien alueiden toteuttamisen aloittamisen
siirtämistä.
Talonrakennushankkeiden osalta useita
palvelutilahankkeiden toteuttamista on
mahdollisesti lykättävä ja palvelumallityöllä on kyettävä tehostamaan ja tiivistämään
palveluverkkoa. Nykyisen palveluverkon
kunnossapito vaatii perusparannuksiin
käytettävien määrärahojen kasvattamista.
Palvelumallityössä otetaan huomioon, että
pienistä yksiköistä luovutaan tai korvataan
uusilla, kustannustehokkaimmilla tilaratkaisuilla.
Kaupungin tulee pitäytyä tietyissä aiemmin tehdyissä linjauksissa, kuten esimerkiksi suunnataan kaupungin asunto- ja
työpaikkarakentamisen kasvua pääosin
nykyisen rakenteen sisään, jolloin kaikkien kunnallisteknisten verkostojen investointien tarve on pienempi kuin se, että
avattaisiin laajamittaisesti kokonaan uusia
alueita rakentamiselle. Lisäksi hyödynnetään olemassa olevaa palveluverkkoa sitä
edelleen kehittämällä ja keskittämällä verkon laajentamisen sijaan. Kaupungin tulee
myös arvioida uudelleen joitain jo tehtyjä
linjauksia, kuten esimerkiksi tulee harkita
uusien, vapaaehtoisten tilojen rakentamisesta luopumista.
TP 2014
TA 2015
Muutettu
TA 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
-746
-1 338
-38 807
-1 299
-1 937
-45 900
-680
-1 750
-46 000
-980
-1 574
-9 700
-1 000
-1 500
-5 000
-1 000
-2 000
0
-1 000
-2 000
0
-32 715
-28 505
-22 753
-15 501
-160
-76 939
-4 200
-69 170
-80 840
-16 615
-190
0
-4 200
-77 211
-81 596
-16 821
-190
-13 800
-97 880
-92 950
-20 541
-190
0
-4 200
-78 725
-113 905
-24 600
-190
0
-4 200
-57 400
-137 040
-20 210
-190
0
-4 200
-61 200
-117 010
-22 100
-190
0
-100
-217 565
3 609
-213 956
32 911
-500
-220 651
8 185
-212 466
22 630
-500
-228 948
8 805
-220 143
29 030
-1 540
-239 155
6 780
-232 375
20 530
-500
-229 620
4 620
-225 000
4 000
-500
-222 540
2 540
-220 000
3 000
-500
-208 200
200
-208 000
3 000
NETTOINVESTOINNIT, VUOSIKATE JA POISTOT
Milj. euroa
250
232
Nettoinvestoinnit, milj. euroa
Vuosikate, milj. euroa
Poistot, milj. euroa
200
225
220
208
150
100
50
0
TP
2009
TP
2010
TP
2011
TP
2012
TP
2013
TP
2014
VS
2015
TA
2016
TS
2017
TS
2018
TS
2019
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
159
Laskelmat
Rahoituslaskelma
Talousarvion laskelmaosan rahoituslaskelmaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen
aiheuttama rahavirta (toiminnan ja investointien rahavirta). Lisäksi rahoitusosaan
merkitään kaupungin antolainauksen, lainakannan ja mahdolliset oman pääoman
muutokset sekä arvio merkittävistä muutoksista muissa maksuvalmiuden erissä
(rahoituksen rahavirta).
Rahoituslaskelma on rahavirtalaskelman luonteinen, sen lopussa esitetään toiminnan ja investointien sekä rahoituksen
rahavirtojen vaikutus kaupungin rahavaroihin eli sitä, miten kaupungin rahavarat
muuttuvat toiminnan johdosta tilikauden
aikana. Välituloksena esitetään Vaikutus
maksuvalmiuteen.
Uutta lainaa on arvioitu tarvittavan 135
milj. euroa. Kaupungin lainamäärä vähenee maksuohjelmien mukaisesti 25,5 milj.
eurolla vuonna 2016.
Muut maksuvalmiuden muutokset
-erässä on huomioitu Rantaväylän tunnelin jälkikäteen maksettavat rahoitusosuudet; investointien rahavirrassa on huomioitu rahoitusosuudet suoriteperusteisesti
ja muut maksuvalmiuden osuudet erässä
näkyy suoriteperusteisten ja maksuperusteisten tilitysten ero talousarviovuosina.
Kaikkiaan talousarvion vaikutus kaupungin rahavaroihin on 21,4 milj. euroa
negatiivinen. Talousarvion toteutuessa
kaikilta osiltaan kaupungin rahavarat ja
eräät muut maksuvalmiuteen vaikuttavat
erät vähenevät kyseisellä summalla.
Talousarvion 2016 rahoituslaskelma
Taloussuunnitelmakauden
rahoituslaskelma
Rahoituslaskelmassa varsinaisen toiminnan tuloista ja menoista kertyvä tulorahoitus on talousarviovuonna 62 milj. euroa.
Investointien aiheuttama rahoitustarve
eli investoinnit vähennettynä niihin saaduilla rahoitusosuuksilla ja myyntituloilla
on 211,8 milj. euroa. Tulorahoitus ei riitä
investointien kattamiseen, ja toiminnan
ja investointien rahavirta muodostuu yhteensä 149,8 milj. euroa negatiiviseksi.
Antolainojen määrän arvioidaan laskevan ohjelman mukaisten lyhennysten johdosta 1,4 milj. euroa. Antolainojen lisäykset ovat 1,6 milj. euroa.
NETTOINVESTOINNIT
232,4
milj. €
TA 2016
160
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Kaupungin lainamäärä kasvaa taloussuunnitelmakaudella reiluun 800 milj.
euroon. Kaupungin strategian mukainen
kasvutavoite edellyttää isoja investointeja
sekä palvelutiloihin että kaupungin infrastruktuuriin. Kaupunkikehityksen kannalta välttämättömiä ja suuria investointeja
onkin strategian mukaisesti käynnissä ja
suunnitteilla poikkeuksellisen paljon. Suuret kehitysinvestoinnit, kuten esimerkiksi
Rantaväylän tunneli, raitiotie ja Tampe-
INVESTOINTIEN
TULORAHOITUS
33
%
TA 2016
reen Kansi, maksavat itsensä takaisin kasvavan elinvoiman ja vetovoimaisuuden
kasvun myötä. Suurten investointien vuoksi kaupungin lainamäärä kuitenkin nousee
nopeasti, jos kaikki investoinnit tehdään
kaupungin taseeseen. Jos investointeja
toteutetaan muilla rahoitusmalleilla, kaupungin lainamäärä kasvaa hitaammin.
Vuoden 2019 lopussa arvioidaan asukaskohtaisen lainamäärän olevan noin 3 400
euroa.
Taloussuunnitelmakaudella tavoitteena
on nostaa toiminnan tulorahoitusta, jotta
lainamäärän kasvua saadaan hidastetuksi. Investointikehyksen avulla tavoitellaan
pitkäjänteisempää ja taloudellisesti hallittua investointien suunnittelua.
Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vahvistaa tulorahoituksen tasoa ja nostaa investointien omarahoitusosuutta. Investointien omarahoitusosuuden vahvistamiseksi
jatketaan kaupungin taseomaisuuden tarkastelua. Kaupungilla on omistuksessaan
peruspalveluiden tuottamiseen liittymättömiä kiinteistöjä, yhtiöitä ja osuuksia,
joiden kehittämisellä, omistuksien uudelleenjärjestelyillä ja myynneillä voidaan
osittain kattaa tulevien vuosien investointien aiheuttamaa lisärahoitustarvetta.
Myytävää omaisuutta ei taloussuunnitelmassa ole yksilöity.
LAINAKANTA
491,9
LAINAMÄÄRÄ/ASUKAS
milj. €
(enn. 31.12.2016)
2 159
(enn. 31.12.2016)
€
Laskelmat
RAHOITUSLASKELMA 2016 (1 000 EUROA)
Kaupunki ilman
liikelaitoksia ja
rahastoja
1 000 euroa
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta
Vaikutus maksuvalmiuteen
Muut maksuvalmiuden muutokset
Vaikutus rahavaroihin
Liikelaitokset ja
rahastot
Yhteensä,
sisäiset erät
vähennetty
Yhteensä, sisäiset erät mukana
2 598
-12 450
73 563
-1 700
76 161
-14 150
76 161
-14 150
-111 915
3 800
15 430
-102 537
-127 240
2 980
5 100
-47 297
-239 155
6 780
20 530
-149 834
-239 155
6 780
20 530
-149 834
-1 600
1 440
0
0
-1 600
1 440
-1 600
1 440
135 000
-25 500
-14 459
-7 655
-13 789
-21 444
0
0
0
-47 297
47 297
0
135 000
-25 500
-14 459
-54 953
33 509
-21 444
135 000
-25 500
0
-40 494
19 050
-21 444
RAHOITUSLASKELMA 2014–2019 (1 000 EUROA)
1 000 euroa
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Vaikutus maksuvalmiuteen
Muut maksuvalmiuden muutokset
Vaikutus rahavaroihin
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
TP 2014
TA 2015
TP Enn 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
83 261
-14 376
-13 749
55 137
78 744
0
-16 050
62 694
69 226
1 404
-11 544
59 086
76 161
0
-14 150
62 011
97 783
0
-17 900
79 883
106 135
0
-13 600
92 535
112 825
0
-13 600
99 225
-217 497
3 609
32 843
-181 045
-125 909
-220 651
8 185
22 630
-189 836
-127 142
-226 551
8 805
27 759
-189 986
-130 900
-239 155
6 780
20 530
-211 845
-149 834
-229 620
4 620
44 400
-180 600
-100 717
-222 540
2 540
34 000
-186 000
-93 465
-208 200
200
34 000
-174 000
-74 775
-73
4 306
-100
547
-1 000
547
-1 600
1 440
-100
314
-100
270
-100
234
10 598
-14 817
-14 551
-140 446
-4 491
-144 937
0
-10 700
0
-137 395
-18 400
-155 795
0
-12 950
-144 304
-18 400
-162 704
135 000
-25 500
0
-40 494
19 050
-21 444
178 400
-43 400
0
34 497
30 000
64 497
93 400
-3 400
0
-3 295
0
-3 295
123 400
-33 400
0
15 359
0
15 359
240 411
385 348
68 301
224 096
98 018
240 411
76 574
98 018
141 070
76 574
137 775
141 070
153 135
137 775
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
161
Laskelmat
Antolainauksen muutokset
Antolainojen nettomäärän arvioidaan lievästi kasvavan ensi vuonna. Ohjelman
mukaisten 1,44 milj. euron lyhennysten
lisäksi varaudutaan myös uusien lainojen
myöntämiseen. Antolainojen lisäyksiä ovat
Tuomi Logistiikka Oy:lle myönnettävä 1,0
milj. euron suuruinen laina sekä sosiaalisen luototuksen käynnistymiseen varattu
Antolainat (1 000 euroa)
Konserniyhteisöt ja muut
Vähennykset
Lisäykset
Asuntolainat
Vähennykset
Antolainat yhteensä
162
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
0,5 milj. euroa. Lisäksi 0,1 milj. euron lisäys kohdistuu Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnan myöntämiin lainoihin Tampere Filharmonian muusikoiden
soitinhankintoihin sekä kuvataiteilijoille
myönnettäviin lainoihin.
Merkittävimmät antolainasaamiset kaupungilla on Tampereen Sähkölaitos Oy:ltä
TP 2014
103 704
-3 933
0
1 682
-368
105 387
TA 2015
103 568
-247
100
1 451
-300
105 018
TP Enn
2015
104 475
-239
1 010
1 100
-582
105 576
70,0 milj. euroa ja Tampereen Vuokratalosäätiöltä 21,8 milj. euroa.
Tytäryhteisöjen pitkäaikainen lainarahoitus otetaan pääsääntöisesti suoraan
rahalaitoksilta ja kaupunki takaa lainoja
tarvittaessa. Näin lainaprosessi toimii yksinkertaisimmin ja tehokkaimmin.
TA 2016
104 865
-1 210
1 600
870
-230
105 736
TS 2017
106 351
-114
1 600
670
-200
107 022
TS 2018
106 831
-120
600
520
-150
107 352
TS 2019
107 197
-25
600
390
130
107 588
Laskelmat
Korollisten velkojen muutokset
kaa arvioidaan tarvittavan 135,0 milj. euroa. Henkilöstökassan asiakkaille olevan
velan sekä konsernitilin kautta tytäryhteisöille olevan lyhytaikaisen velan arvioidaan säilyvän ennallaan. Pitkäaikaista
velkaa edustavat rahalaitoslainat ovat talousarviossa sitovia.
Edelleen jatkuvien ja kasvavien investointitarpeiden rahoittamiseksi kaupungin
lainamäärä nousee voimakkaasti vuosina
2017–2019. Jakson lopulla korollista velkaa arvioidaan olevan yli 800 milj. euroa
Ensi vuonna kaupungin korollisen velan
määrä lähtee jälleen voimakkaaseen kasvuun kahden poikkeuksellisen vuoden
jälkeen. Vuosina 2014 - 2015 lainamäärän
kasvu kyettiin hillitsemään rahoittamalla
kaupungin investoinnit kassavaroin. Tämän mahdollisti Tampereen Sähkölaitos
Oy:n vuonna 2013 suorittama iso lainanlyhennys.
Rahalaitoksilta olevat lainat lyhenevät
ensi vuonna maksuohjelmien mukaisesti
25,5 milj. eurolla. Uutta pitkäaikaista vel-
Korolliset velat (1 000 euroa)
TP 2014
Pitkäaikaiset korolliset velat
Rahalaitoksille
Lyhennykset
Nostot
Lyhytaikaiset korolliset velat
Henkilöstökassalle
Tytäryhteisöille
Korolliset velat yhteensä
Lainat euroa/asukas
Asukasmäärä
TA 2015
TP Enn
2015
ja asukaskohtainen lainamäärä kipuaa
runsaaseen 3 400 euroon. Jos investointeja toteutetaan muilla rahoitusmalleilla,
kaupungin lainamäärä jää arviota pienemmäksi. Lainamäärän kasvua saattaa hillitä
raitiotiehankkeen mahdollinen toteutus
yhtiömuotoisena, jolloin osa nyt taloussuunnitelmassa ennakoiduista investoinneista siirtyy yhtiön toteutettavaksi.
Raitiotiehankkeen rahoituksesta ei talousarvion laadintahetkellä ole tehty päätöstä.
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
229 052
-14 817
10 598
218 471
-10 700
0
216 401
-12 651
0
325 901
-25 500
135 000
460 901
-43 400
178 400
550 901
-3 400
93 400
640 901
-33 400
123 400
17 518
128 172
374 743
1 679
223 134
20 000
139 000
377 471
1 678
224 900
16 000
150 000
382 401
1 697
225 400
16 000
150 000
491 901
2 159
227 790
16 000
150 000
626 901
2 723
230 200
16 000
150 000
716 901
3 081
232 700
16 000
150 000
806 901
3 432
235 100
LAINAMÄÄRÄN KEHITYS
euroa/as.
4500
milj. euroa
900
800
4000
700
3500
600
3000
500
2500
400
2000
300
1500
200
1000
100
500
0
TP
2010
TP
2011
TP
2012
TP
2013
TP
2014
ENN
2015
TA
2016
TS
2017
TS
2018
TS
2019
Lainakanta, milj. €
312
323
364
394
375
382
492
627
717
807
€/asukas
1464
1502
1675
1785
1679
1699
2159
2723
3081
3432
0
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
163
164
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Liitteet
Liitteet
Liitteet
Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja -yhteisöt
Merkittävät aluerakennushankkeet
Hiedanranta
Keskusta-hanke
Vuores-hanke
Talonrakennushankkeiden käyttötalousvaikutukset
Täydentäviä tietoja
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
165
Liitteet
166
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Liitteet
Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja -yhteisöt
Valtuusto päättää kuntalain 14 §:n mukaan
talousarviosta ja taloussuunnitelmasta
sekä omistajaohjauksen periaatteista ja
konserniohjeesta. Valtuusto antaa tytäryhteisöjen ohjausta ja valvontaa koskevia periaatteita kunnan konsernijohdolle.
Valtuuston asettamat tavoitteet ohjaavat
kunnan edustajia tytäryhteisöjen toimielimissä. Kyseiset tavoitteet eivät kuitenkaan
sido oikeudellisesti tytäryhteisöjä. Tavoiteasettelu on luonteeltaan välillistä, pääomistajan tahdon esiintuomista.
Tässä talousarvion osassa asetetaan
tytäryhteisökohtaiset vuoden 2016 toiminnan tavoitteet merkittäville tytäryhteisöille. Kaupungin edustajien tulee toimia
tytäryhteisöjen
päätöksentekoelimissä
kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti sekä noudattaa konserniohjeita. Tytäryhtiöiden ja -yhteisöjen
toiminnasta raportoidaan Tampereen toiminnan ja talouden katsauksissa, tilinpäätöksessä sekä yhtiöitä käsittelevässä vuosiraportissa.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 15.9.2010
§ 159 Tampereen kaupungin yhtiöiden
ja yhteisöjen omistajapolitiikan ja omistajapoliittiset linjaukset. Kaupunginvaltuuston hyväksymän omistajapolitiikan
päämääränä on, että Tampereen kaupunki
on aktiivinen, vaativa ja selkeä omistaja,
joka varmistaa omien omistustensa tehokkaan hyödyntämisen kaupunkilaisten
hyväksi. Kaupunkikonsernia kehitetään
muun muassa siten, että kaupungin tytärja osakkuusyhtiöt sekä säätiöt käydään
systemaattisesti tarkastellen läpi valtuustokausittain omistajan näkökulmasta.
Omistajan tekemä kokonaistarkastelu on
luonteeltaan jatkuvaa. Tarkastelun tuloksia ja yhteisökohtaisia linjauksia esitellään
kaupunginhallituksen liiketoimintajaostolle päätöksentekotarve huomioiden.
Tampereen kaupunkikonserniin kuului
vuoden 2015 elokuussa yhteensä 72 yhteisöä. Omistusosuuksissa tapahtuneita
muutoksia osoittaa taulukon muutosprosenttisarake, mikä vertaa omistusosuuden
muutoksia edellisen vuoden tilinpäätöshetkeen, jolloin edellinen yhdistely konsernin osalta on tehty.
Konsernin rakenteessa on tapahtunut
kolme merkittävää muutosta. Kiinteistö
Oy Finn-Medi Deltan loput osakkeet on
myyty vuoden 2015 puolella Tampereen
yliopistollisen sairaalan koulutussäätiölle
6 400 000 euron kauppahinnalla. Kiinteistö Oy Finn-Medi Delta hallitsee vuokraoikeuden nojalla erotettua tonttia Kaupin
sairaala-alueella osoitteessa Biokatu 4 ja
omistaa tontille rakennetun rakennuksen.
Rakennuksessa ovat vuokralla mm. Tampereen Ammattikorkeakoulu Oy sekä Fimlab
Oy ja se on valmistunut vuonna 2003.
Kaupunginvaltuusto päätti elokuussa
2015, että kaupunki perustaa Tullinkulman
Työterveys Oy:n ja merkitsee 100 kappaletta 800 euron arvoisia perustettavan
yhtiön osakkeita, yhteensä 80 000 euroa.
Perustetulle yhtiölle myydään Tullinkulman Työterveys Liikelaitoksen liiketoiminta velattomalla 1 480 000 euron kauppahinnalla.
Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto päätti kesäkuussa 2015 käynnistää Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n
toiminnan. Tampereen kaupunki omisti
kokonaan Tampere Technology Oy nimisen
osakeyhtiön, joka ei harjoittanut enää aktiivista liiketoimintaa. Keskuspuhdistamohankkeen suunnittelu- ja valmisteluvastuu
päätettiin siirtää tälle yhtiölle, jonka yhtiöjärjestys, nimi, hallitus, toimiva johto
ja muut resurssit muutettiin hankkeeseen
sopiviksi. Myöhemmin kuluvan vuoden
aikana, kun naapurikunnat ovat omat
päätöksensä keskuspuhdistamohankkeeseen ja yhtiöön osallistumisesta tehneet,
Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy
toteuttaa suunnatun osakeannin muille
osakkaille.
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
167
Liitteet
Tampereen kaupungin konsernirakenne 31.8.2015
Tampereen kaupunki
31.8.2015
Tytäryhteisöt
Ekokumppanit Oy (osuus äänim. 93,50 %)
Finnpark Oy **
Finnpark Tekniikka Oy
Pysäköintiveturi Kiint Oy (osuus äänim. 88,70 %)
Tullin Parkki Oy (osuus äänimäärästä 59,46 %)
Pellavan Parkki Kiint Oy
Haukiluoman Liikerakennus Oy
Helapuiston Lähipalvelukeskus Oy
Insinöörioppilastalo Oy
Keinupuistokeskus Oy
Lukonmäen Palvelukeskus Kiint Oy
Länsi-Tesoman Liikekeskus Kiint Oy
Maijalanpuiston Lähipalvelukeskus Oy
Opintanner Kiint Oy
Pelipuiston Lähipalvelukeskus Oy
Pirkan Opiskelija-asunnot Oy
Tieteenkadun Parkki Kiint Oy
Tupakkikiven Parkki Kiint Oy
Tampereen ammattikorkeakoulu Oy
Tampereen ammattikorkeakoulun Tukisäätiö
Pirkanmaan Jätehuolto Oy ** (osuus äänim. 65,33 %)
Pirkan Putkikeräys Oy (osuus äänim. 63,34 %)
Runoilijan tie Oy
Tammenlehväsäätiö (konserni)
Tammenlehväkeskus Oy
Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy
Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö
Tredea Oy
Visit Tampere Oy
Tampereen Kotilinnasäätiö
Pispan Tupahaka As Oy
Tampereen Tammelankodit As Oy
Vellamonkodit Oy
Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy
Tampereen Palvelukiinteistöt Oy
Tampereen Sarka Oy
Tampereen Sähkölaitos Oy **
Tampereen Energiantuotanto Oy
Tammervoima Oy (osuus äänim. 83,01 %)
Tampereen Kaukolämpö Oy
Tampereen Sähkönmyynti Oy
Tampereen Sähköverkko Oy
Tampereen Vera Oy
Tampereen Särkänniemi Oy
Tampereen työvalmennussäätiö Syke
Tampereen Vuokra-asunnot Oy
Tampereen Vuokratalosäätiö
VTS Kiinteistöpalvelu Oy
Tampere-talo Osakeyhtiö
Tavase Oy
TREDU-Kiinteistöt Oy
Tullinkulman Työterveys Oy
Vilusen Rinne Oy
Vuores Palvelu Oy
168
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
90,57%
100,00%
100,00%
90,85%
69,60%
60,60%
73,01%
72,11%
63,18%
57,02%
59,31%
52,97%
86,08%
100,00%
54,34%
100,00%
68,75%
61,03%
87,00%
87,00%
49,69%
47,49%
72,58%
100,00%
100,00%
100,00%
Muutos-%
-0,21%
34,13%
45,58%
38,37%
62,45%
Osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöt *
Atalan Liikekeskus Kiint Oy*
Ateljeetalo Oy
Coxa Oy (konserni) *
Finn-Medi Delta Kiint Oy *
FinnMedi Oy
Hervannan Juhani As Oy *
Hervannan Kanjoni As Oy *
Kosken Parkki Kiint Oy *
Mummunkujan pysäköinti Oy *
Suomen Hopealinja Oy
Tampereen Sokeain Kiint Oy *
Tumpin Parkki Kiint Oy *
Tuotekehitys Oy TamLink *
Tyrkkölä As Oy
Virontörmän Lämpö Oy
YH Kodit Oy (konserni) *
40,00%
47,66%
20,56%
0,00% -30,85%
27,78%
28,04%
43,47%
21,08%
31,33%
28,46%
29,88%
20,96%
24,00%
47,72%
40,42%
35,71%
Jotospirtti Oy
50,00%
Lännen Kiinteistöpalvelu Oy **
Pikassos Oy
33,33%
25,00%
Yhdistelemättömät tytäryhteisöt
Maisansalo Oy
* merkityt osakkuusyhteisöt on yhdistelty
konsernitilinpäätökseen
** Yhtiöillä alakonserni
100,00%
-0,60%
Muutos-%
Kuntayhtymät
Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä
Pirkanmaan liitto
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntay.**
Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä
Yhteisyhteisöt
60,47%
60,47%
100,00%
75,71%
100,00%
100,00%
66,00%
100,00%
100,00%
100,00%
100,00%
75,35%
100,00%
100,00%
100,00%
100,00%
100,00%
100,00%
100,00%
100,00%
100,00%
100,00%
69,54%
66,46%
100,00%
100,00%
63,49%
31.8.2015
100,00%
50,00%
33,33%
25,00%
Liitteet
Ekokumppanit Oy
• Omistus 90,57 %
• Perustettu 2002
• Toimiala: ympäristönhuoltoon, yhdyskuntasuunnitteluun ja teknisiin palveluihin kuuluvat tiedotus-, neuvonta- ja asiantuntija-palvelut
sekä ympäristönhuoltoon, yhdyskuntasuunnitteluun ja teknisiin palveluihin kuuluvien tuotteiden myyminen ja välittäminen
TOIMINNAN TAVOITTEET
Toiminnan tavoite 2016
Mittari
Tulos on positiivinen
​Toteutunut tulos
Lisätään vastuullista elämäntapaa edistävän toiminnan näkyvyyttä
​Toteutustilanne
Finnpark Oy
• Omistus 100 %
• Perustettu 1970
• Toimiala: maksullisen pysäköinnin järjestäminen sekä pysäköinti- ja liikekiinteistöjen rakennuttaminen, kehittäminen, hallinta ja
vuokraus
TOIMINNAN TAVOITTEET
Toiminnan tavoite 2016
Mittari
Maksettu osinko on 15 % konsernin nettotuloksesta (maksetaan keväällä 2017)
​Maksetun osingon määrä
Sijoitetun pääoman tuotto > 5 %
​Sijoitetun pääoman tuotto-%
Otetaan käyttöön sertifioitu ympäristöjärjestelmä
​Ekokompassi-sertifikaatti
Insinöörioppilastalo Oy
• Omistus 63,18 %
• Perustettu 1955
• Toimiala: asuntojen hankinta, vuokraus ja hallinta ensisijaisesti Pirkanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijoille
TOIMINNAN TAVOITTEET
Toiminnan tavoite 2016
Mittari
Asuntojen taloudellinen käyttöaste on vähintään 98,0 %
​Toteutunut käyttöaste
Sijoitetun pääoman tuotto on yli 3 % ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 1
%-yksiköllä vuodesta 2015
​Sijoitetun pääoman tuotto-%, omavaraisuusaste
Opiskelija-asuntojen yhteisen asuntohaun valmistelu
​Toteutustilanne
Opiskelija-asuntoyhteisöjen fuusion käynnistäminen ja loppuun saattaminen
siten, että uusi yhtiö aloittaa toimintansa 1.1.2017
Toteutustilanne
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
169
Liitteet
Kiinteistö Oy Opintanner
• Omistus 100 %
• Perustettu 1982
• Toimiala: omistaa ja hallita kiinteistöjä, ostaa ja vuokrata alueita, rakennuttaa rakennuksia ja vuokrata huoneistoja
TOIMINNAN TAVOITTEET
Toiminnan tavoite 2016
Mittari
Asuntojen taloudellinen käyttöaste on vähintään 98,0 %
​Toteutunut käyttöaste
Sijoitetun pääoman tuotto on yli 3 % ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 1
%-yksiköllä vuodesta 2015
​Sijoitetun pääoman tuotto-%, omavaraisuusaste
Opiskelija-asuntojen yhteisen asuntohaun valmistelu
​Toteutustilanne
Opiskelija-asuntoyhteisöjen fuusion käynnistäminen ja loppuun saattaminen
siten, että uusi yhtiö aloittaa toimintansa 1.1.2017
Toteutustilanne
Pirkan Opiskelija-asunnot Oy
• Omistus 100 %
• Perustettu 1966
• Toimiala: asuntojen rakennuttaminen, hallinta ja vuokraus opiskelijoille
TOIMINNAN TAVOITTEET
170
Toiminnan tavoite 2016
Mittari
Asuntojen taloudellinen käyttöaste on vähintään 98,0 %
​Toteutunut käyttöaste
Sijoitetun pääoman tuotto on yli 3 % ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 1
%-yksiköllä vuodesta 2015
​Sijoitetun pääoman tuotto-%, omavaraisuusaste
Opiskelija-asuntojen yhteisen asuntohaun valmistelu
​Toteutustilanne
Opiskelija-asuntoyhteisöjen fuusion käynnistäminen ja loppuun saattaminen
siten, että uusi yhtiö aloittaa toimintansa 1.1.2017
Toteutustilanne
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Liitteet
Oy Runoilijan tie
• Omistus 72,58 %
• Perustettu 1967
• Toimiala: matkustajalaivaliikenne ja siihen liittyvä muu liiketoiminta
TOIMINNAN TAVOITTEET
Toiminnan tavoite 2016
Mittari
Tulos on positiivinen ja matkustajamäärä on kasvanut edellisvuodesta
​Toteutunut tulos, matkustajamäärä
Tampereen ammattikorkeakoulu Oy
• Omistus 87 %
• Perustettu 1995
• Toimiala: korkea-asteen koulutus ammattikorkeakoulussa
TOIMINNAN TAVOITTEET
Toiminnan tavoite 2016
Mittari
Tampereen ammattikorkeakoulu on vetovoimainen: ammattikorkeakoulu on
haluttu opiskelupaikka, kansainvälisyys on lisääntynyt ja Kaupin kampusalueen
kehittäminen on edennyt
S​ ijoittuminen oppilaitosten suosituimmuustilastoissa (ensisijaiset
hakijat/aloituspaikka), kansainvälisen henkilöstö- ja opiskelijavaihdon määrä verrattuna edellisiin vuosiin, koulutusviennin edistyminen, tehdyt toimenpiteet
Tampereen ammattikorkeakoulun, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteinen Tampere3–prosessi etenee aikataulussa
​Toteutustilanne
Pirkanmaan Jätehuolto Oy
• Omistus 49,69 % (osuus äänimäärästä 65,33 %)
• Perustettu 1994
• Toimiala: jätteenkäsittely, muu jäte- ja ympäristönhuoltotoiminta sekä tähän liittyvien tuotteiden kauppa
TOIMINNAN TAVOITTEET
Toiminnan tavoite 2016
Mittari
Omakustannusperiaate on toteutunut pitkän tähtäimen velvoitteita vastaavasti, ​Hintataso, omakustannusperiaatteen toteutumisen kokonaisarvio
kuitenkin siten että hinnat ovat kokonaisuudessaan edullisimmassa kolmanneksessa suurista kaupungeista
Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste nousee 85 %:iin
Jätteen hyödyntämisaste
Luodaan malli jätteenkäsittelyn ilmastovaikutuksen määrittämiseksi
​Hiilidioksidiekvivalenttitonni / käsitelty jätetonni ja /asukas
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
171
Liitteet
Tammenlehväsäätiö
• Perustettu 1991
• Toiminnan tarkoitus: sosiaalihuollon avopalvelujen tuottaminen
TOIMINNAN TAVOITTEET
Toiminnan tavoite 2016
Mittari
Tammenlehväkeskuksen ja Kaupin alueen kokonaissuunnitelman laatiminen
yhdessä Tilakeskus liikelaitoksen kanssa
Toteutustilanne
Tampereen Sähkölaitos Oy
• Omistus 100 %
• Perustettu 2005
• Toimiala: energialiiketoiminta
TOIMINNAN TAVOITTEET
Toiminnan tavoite 2016
Mittari
Maksettu osinko on 50 % konsernin nettotuloksesta (maksetaan keväällä 2017)
​Maksetun osingon määrä
Omistaja-arvo kehittyy positiivisesti
​Osakekannan arvo lisättynä maksetuilla osingoilla
Energiatuotannon CO2-kasvihuonepäästöt ovat alentuneet 35 % vuoden 1990
tasolta
​Energiatuotannon CO2-päästöt
Uusiutuvien energialähteiden osuus konsernin energiahankinnasta on yli 30 %
​Uusiutuvien energialähteiden osuus
Tampere-talo Osakeyhtiö
• Omistus 100 %
• Perustettu 1988
• Toimiala: Tampere-talon hallinta ja vuokraus musiikki-, kongressi-, juhla- ja näyttelytapahtumille ja niihin liittyvän palvelun ja
laitteiden vuokraus, sekä ohjelma- ja ravintolatoiminta
TOIMINNAN TAVOITTEET
172
Toiminnan tavoite 2016
Mittari
Kävijämäärä on suurempi kuin vuosien 2013-2015 keskiarvo ja tapahtumia on
vuositasolla vähintään 650
​Kävijämäärä, tapahtumien lukumäärä
Toiminnallinen uudistushanke toteutuu aikataulussa ja kustannusarvio pitää
​Toteutustilanne
Tulos on positiivinen riittävät investoinnit varmistaen
​Toteutunut tulos
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Liitteet
Tampereen Kotilinnasäätiö
• Perustettu 1963
• Toimiala: järjestää asuntopalveluita ikääntyville ja eläkkeellä oleville ihmisille, rakentaa tuettua asumista ja palveluasumista varten
tiloja sekä neuvoo asukkaita asumiseen liittyvissä kysymyksissä
TOIMINNAN TAVOITTEET
Toiminnan tavoite 2016
Mittari
Asuntojen taloudellinen käyttöaste on vähintään 98,0 %
​Toteutunut käyttöaste
Sijoitetun pääoman tuotto on yli 3 % ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 1
%-yksiköllä vuodesta 2015
Sijoitetun pääoman tuotto-%, omavaraisuusaste
Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy
• Omistus 66 %
• Perustettu 2005
• Toimiala: tilojen vuokraus urheilu-, messu- ja kongressitapahtumiin sekä niihin liittyvien oheispalvelujen tarjoaminen
TOIMINNAN TAVOITTEET
Toiminnan tavoite 2016
Mittari
Tulos on positiivinen
​Toteutunut tulos
Tampereen Palvelukiinteistöt Oy
• Omistus 100 %
• Perustettu 2005
• Toimiala: kiinteistöjen vuokraus, kehittäminen ja hallinta
TOIMINNAN TAVOITTEET
Toiminnan tavoite 2016
Mittari
Sijoitetun pääoman tuotto on yli 5 % ja omavaraisuusaste on yli 35 %
​Sijoitetun pääoman tuotto-%, omavaraisuusaste
Maksettu osinko on 50 prosenttia nettotuloksesta (maksetaan keväällä 2017)
​Maksetun osingon määrä
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
173
Liitteet
Tampereen Särkänniemi Oy
• Omistus 100 %
• Perustettu 1965
• Toimiala: matkailun edistäminen Tampereella ja siihen liittyvä liiketoiminta sisältäen huvipuisto- ja ravitsemustoiminnan; lisäksi
kokonaisuuteen kuuluu Tampereen kaupungin hallinnoima Sara Hildénin taidemuseo
TOIMINNAN TAVOITTEET
Toiminnan tavoite 2016
Mittari
Kävijämäärä on vähintään 5 prosenttia suurempi kuin vuosien 2011-2015 kävijä- ​Toteutunut kävijämäärä
määrien keskiarvo
Maksettu osinko on 50 % nettotuloksesta (maksetaan keväällä 2017)
​Maksetun osingon määrä
Kerätyn jätteen hyötykäyttöprosentti on vähintään 65 % (hyödynnetty joko jatko- ​Jätteen hyötykäyttö-%
jalostukseen tai energiana)
Tampereen Vuokra-asunnot Oy
• Omistus 100 %
• Perustettu 2000
• Toimiala: asuntojen vuokraus ja hallinta sekä kaupunkikonserniin kuuluvien asuntojen omistajahallintotehtävät.
TOIMINNAN TAVOITTEET
Toiminnan tavoite 2016
Mittari
Asuntojen taloudellinen käyttöaste on vähintään 99,0 %
​Toteutunut käyttöaste
Sijoitetun pääoman tuotto on yli 5 %
Sijoitetun pääoman tuotto-%
Tampereen Vuokratalosäätiö
• Perustettu 1970
• Toimiala: hankkia asuntoja mahdollisimman halpaa vuokraa vastaan sosiaalisesti erityisessä asunnontarpeessa oleville henkilöille,
hallita ja omistaa tontteja ja asuinrakennuksia sekä vuokrata asuntoja
TOIMINNAN TAVOITTEET
174
Toiminnan tavoite 2016
Mittari
Asuntojen taloudellinen käyttöaste on vähintään 99,0 %
​Toteutunut käyttöaste
Sijoitetun pääoman tuotto on yli 5,0 % ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 1
%-yksiköllä vuodesta 2015
​Sijoitetun pääoman tuotto-%, omavaraisuusaste
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Liitteet
Tavase Oy
• Omistus 69,54 %
• Perustettu 2002
• Toimiala: tekopohjaveden valmistus sekä laitosten suunnittelu, omistaminen, rakentaminen, hoito ja ylläpito
TOIMINNAN TAVOITTEET
Toiminnan tavoite 2016
Mittari
Kustannukset on minimoitu lupahakemukseen liittyvän valitusprosessin aikana
​Toteutuneet kustannukset
Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy
• Omistus 60,47 %
• Perustettu 2009
• Toimiala: seudullisen elinkeinopolitiikan ja siihen liittyvän toiminnan edistäminen, kehittäminen ja toteuttaminen Tampereen
kaupunkiseudulla
TOIMINNAN TAVOITTEET
Toiminnan tavoite 2016
Mittari
Tulos on positiivinen
​Toteutunut tulos
Toimintaympäristön kehittämisellä vahvistetaan yritysten syntyä, kasvua ja
investointeja
Yrityspalveluseteli on otettu käyttöön, avointen innovaatioympäristöjen kautta syntyneet yritykset, kehitystoimenpiteisiin osallistuneiden yritysten määrä, potentiaalisten sijoittajien tapaamisten
määrä
Lentoliikenteen kehittämissuunnitelma on tehty ja sen mukaisia toimenpiteitä
toteutettu
​Toteutustilanne
Vilusen Rinne Oy
• Omistus 100 %
• Perustettu 1967
• Toimiala: asuntojen rakennuttaminen, hallinta ja vuokraus
TOIMINNAN TAVOITTEET
Toiminnan tavoite 2016
Mittari
Asuntojen taloudellinen käyttöaste on vähintään 99,0 %
​Toteutunut käyttöaste
Sijoitetun pääoman tuotto on yli 5,0 % ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 1
%-yksiköllä vuodesta 2015
​Sijoitetun pääoman tuotto-%, omavaraisuusaste
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
175
Liitteet
Tampereen Sarka Oy
• Omistus 100 %
• Perustettu 2011
• Toimiala: avustavien hyvinvointi- sekä hallinto- ja tukipalveluiden tuottaminen ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden
työllistäminen
TOIMINNAN TAVOITTEET
Toiminnan tavoite 2016
Mittari
Toiminta on kehittynyt ja laajentunut hallitusti asiakaslähtöisyyteen perustuen
​Asiakkaiden määrän kasvu, työllistyneiden määrä
Tulos on positiivinen
​Toteutunut tulos
Tampereen työvalmennussäätiö Syke
• Perustettu 2011
• Toiminnan tarkoitus: säätiön tarkoituksena on edistää työllistymistä sellaisille henkilöille, jotka ovat vaikeassa työmarkkinatilanteessa
tai jotka tarvitsevat erityisiä palveluita sijoittuakseen työmarkkinoille
TOIMINNAN TAVOITTEET
Toiminnan tavoite 2016
Kuntouttavan työtoiminnan ja työelämänvalmennuksen asiakasmääriä koskevat
tavoitteet on toteutettu
Toiminnan laatua on kehitetty asiakaslähtöisyyteen perustuen
Taseen alijäämä katetaan loppuun
Mittari
​Toteutustilanne
​Toteutunut kehitys
​Toteutunut tulos
Tredu-Kiinteistöt Oy
• Omistus 100 %
• Perustettu 2013
• Toimiala: kiinteistöjen vuokraus ja hallinta
TOIMINNAN TAVOITTEET
176
Toiminnan tavoite 2016
Mittari
Tulos on positiivinen
​Toteutunut tulos
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Liitteet
Tullinkulman Työterveys Oy
• Omistus 100 %
• Perustettu 2015
• Toimiala: työterveyshuoltopalvelut
TOIMINNAN TAVOITTEET
Toiminnan tavoite 2016
Mittari
Toiminta yhtiömuodossa on vakiinnutettu. On luotu yhtenäinen organisaatiokulttuuri ja johtamiskäytännöt sekä tehokkaat ja yhdenmukaiset prosessit. Yhtiö Y
​ leisarvio yhtiön toiminnasta, tehdyt toimenpiteet
toimii in-house aseman säilyttämisen edellyttämällä tavalla.
Yhtiön asiakastyytyväisyys on asiakasryhmittäin (Tampere, PSHP, muut) vähinAsiakastyytyväisyysmittausten tulokset
tään vuosien 2013-2015 keskimääräisellä tasolla
Yhtiön tulos on positiivinen. Yhtiö maksaa omistajilleen osinkoa vähintään 50 %
​Tilikauden tulos, maksetun osingon määrä
tilikauden tuloksesta (maksetaan keväällä 2017)
Tuomi Logistiikka Oy
• Omistus 51 %
• Perustettu 2015
• Toimiala: logististen toimintojen (esim. hankintapalvelut, materiaalihuolto ja kuljetustenohjaus) hoitaminen ja siihen liittyvän
toiminnan edistäminen, kehittäminen ja toteuttaminen.
TOIMINNAN TAVOITTEET
Toiminnan tavoite 2016
Mittari
Toiminta yhtiömuodossa on vakiinnutettu. On luotu yhtenäinen organisaatiokulttuuri ja johtamiskäytännöt sekä tehokkaat ja yhdenmukaiset prosessit. Yhtiö Y
​ leisarvio yhtiön toiminnasta, tehdyt toimenpiteet
toimii in-house aseman säilyttämisen edellyttämällä tavalla.
Yhtiön asiakastyytyväisyys on asiakasryhmittäin (Tampere, PSHP) vähintään
​Asiakastyytyväisyysmittausten tulokset
vuosien 2013-2015 keskimääräisellä tasolla
Yhtiön tulos on positiivinen
Tilikauden tulos
Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy
• Omistus 100 %
• Perustettu 2015
• Toimiala: toimia seudullisena vesihuoltolaitoksena osakaskuntiensa alueella
TOIMINNAN TAVOITTEET
Toiminnan tavoite 2016
Mittari
Keskuspuhdistamohankkeen suunnittelu etenee aikataulussa ja suunnitteluvaiheen rahoitus on järjestetty
​Toteutustilanne
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
177
Liitteet
Merkittävät aluerakennushankkeet
Hiedanranta
Hiedanrannan aluekehitysohjelma mahdollistui, kun Tampereen kaupunki osti
vuonna 2014 Lielahden vanhan teollisuusalueen 26 milj. eurolla Metsä Board Oyj:ltä.
Kaupan maa-alueet ovat noin 90 hehtaaria
ja vesialueet 1000 hehtaaria.
Tampereen kaupunginhallitus päätti
22.6.2015 perustaa Hiedanrannan aluekehitysohjelman. Ohjelmassa uudistetaan
Lielahden alakeskus toiminnallisesti ja
laadullisesti korkeatasoiseksi ja lisätään
alueen työpaikka- ja asukasmäärää huomattavasti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen laatukäytäviin tukeutuen.
Hiedanranta on kaupungin strategian
toteutumisen kannalta merkittävä aluekehitysohjelma ja toteuttaa kaupunkistrategian painotuksia:
1. Yhdyskuntarakenteen täydentäminen
on lisännyt alueiden viihtyisyyttä ja
elinvoimaa. Yli 70 prosenttia kaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittuu
keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville.
• Asuntokanta on monipuolinen ja kaupungissa on riittävästi opiskelija-asuntoja sekä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.
• Yritystontti- ja toimitilatarjonta on kasvanut vuosittain 5 prosenttia.
• Kaupungin asuntokanta ja asuinalueet
houkuttelevat monipuolisuudellaan ja
tarjoavat mahdollisuudet kestäviin elämäntapoihin ja yhteisöllisyyteen. Kaupungissa on riittävästi kohtuuhintaisia
asuntoja.
• Tiivis, vihreä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne tukee koko kaupunkiseudun
kehitystä.
HANKKEEN TALOUS
Käyttötalous (1 000 euroa)
Toimintamenot
Kaupunkiympäristön kehittäminen
Maa- ja vesialueet
Toimintamenot
Käyttötalous (1 000 euroa)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
Investoinnit (1 000 euroa)
Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessi
Yleisten alueiden suunnittelu
Liikenneväylät ja viheralueet
Maa- ja vesialueet
178
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Hiedanranta on uusi Näsijärven rantakaupunginosa, joka yhdistää mielenkiintoisella tavalla työtä, toimintaa, asumista
ja tapahtumia. Se on uudenajan Länsi-Tampereen kaupunginosakeskus muutaman
minuutin päässä Keskustorilta.
Toiminnan painopisteet vuonna
2016
Hiedanrannan toiminnan painopiste vuonna 2016 on esiselvityksissä, tutkimuksissa,
maankäytön suunnittelussa ja esirakentamisessa.
Tavoitteet vuodelle 2016
1. Hiedanrannan suunnittelukilpailu on
antanut suuntaviivat maankäytön suunnittelulle ja tulevan raitiotien paikka on
varmistunut.
2. Hiedanranta on avattu väliaikaiseen
käyttöön, kun vaaralliset tehdasrakenteet
on purettu.
3. 0-kuidun käyttö on suunniteltu ja vesialueen kunnostus aloitettu.
TA 2016
-300
-200
-500
TA 2016
0
-500
-500
TA 2016
0
0
-1 000
TS 2017
0
-500
-500
TS 2017
0
0
-1 000
TS 2018
0
-500
-500
TS 2018
0
0
-1 000
TS 2019
0
-500
-500
TS 2019
-100
-900
-1 000
Liitteet
Keskustahanke
Keskustahanke on kaupungin strategian
toteutumisen kannalta merkittävä aluekehitysohjelma, joka koordinoi keskustan
muutos- ja kehitysprojekteja kaupungin
osalta. Keskustan kehittämisohjelman
(Viiden tähden keskusta) tarkoituksena
on luoda maankäytön ja liikenteen kokonaiskonsepti. Sillä kehitetään keskustaa
viihtyisäksi ja elinvoimaiseksi sekä luodaan pohja keskustan pitkäjänteiselle ja
johdonmukaiselle kehittämiselle. Voimassa oleva Keskustan kehittämisohjelma on
hyväksytty 6.5.2013 kaupunginhallituksen
suunnittelujaostossa. Kehittämisohjelman
päivityksen luonnos vuosille 2015–2030 on
valmistunut vuonna 2015.
Voimassa olevan kehittämisohjelman
mukaan keskustan elinvoimaa ja viihtyisyyttä vahvistetaan Keskustan kehittämisohjelman toimenpiteillä kaupunkistra-
tegian painotusten mukaisesti. Kävely,
pyöräily ja joukkoliikenne sekä maanalainen pysäköinti ovat sujuvia. Keskustan uudis- ja täydennysrakentamista toteutetaan
laadukkaasti. Maankäyttöä, asumista, liikennettä ja palveluja tarkastellaan yhtenä
kokonaisuutena. Tiivis, vihreä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne tukee koko kaupunkiseudun kehitystä. Kaupungin kasvu
suuntautuu nykyisen yhdyskuntarakenteen sisään. Keskustaa kehitetään monipuolisena palvelukeskittymänä. Keskustan
asemaa urbaanin asumisen paikkana ja
työpaikkojen keskittymänä vahvistetaan.
Toiminnan painopisteet vuonna
2016
Keskustahankkeen kehittämisen painopiste on Asemakeskuksen, Eteläpuiston
ja Kunkun parkin hankkeissa sekä Ranta-
HANKKEEN TALOUS
Käyttötalous (1 000 euroa)
TA 2016
Toimintatulot
Konsernihallinto - hanketoimisto
Toimintamenot
Konsernihallinto - hanketoimisto
Kaupunkiympäristön kehittäminen
Toimintakate
Käyttötalous (1 000 euroa)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
Investoinnit (1 000 euroa)
Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessi
Yleisten alueiden suunnittelu
Liikenneväylät ja viheralueet
Maa- ja vesialueet
Tampellan teknisessä suunnittelussa. Keskustan länsipuolen ja erityisesti Keskustorin ympäristön kehittämispotentiaalista
järjestetään osallistava visiotyö. Asemanseudun kehittämisen ensimmäisen vaiheen Kansi ja monitoimiareena -hankkeen
toteutusta valmistellaan yhdessä valitun
kumppanin kanssa. Rakentamisen painopiste on Ranta-Tampellan esirakentamisessa sekä Ratinan kauppakeskuksen toteutussopimuksen mukaisissa kaduissa ja
kulkuyhteyksissä.
Tavoitteet vuodelle 2016
1. Keskustan kasvutavoitteita mahdollistavien Ranta-Tampellan ja Eteläpuiston
uusien asuinalueiden kehittäminen on
edennyt kehittämisohjelman tavoitteiden
mukaisesti.
2. Asemanseudun kehittäminen etenee
MAL-sopimuksen mukaisesti yhteistyössä
valtion kanssa ja Kansi ja areenahankkeen
toteuttamisesta on päätökset.
3. Keskustan länsipuolen vetovoimaa
vahvistavat keskeiset hankkeet ovat edenneet.
40
-1 012
-1 394
-2 366
TP 2014
14
-2 607
-2 593
TP 2014
-262
-272
-1 614
Alkuper.
TA 2015
17
-2 362
-2 345
Alkuper.
TA 2015
-500
-2 000
-2 600
Muutettu
TA 2015
17
-2 362
-2 345
Muutettu
TA 2015
-500
-2 000
-2 600
TA 2016
40
-2 406
-2 366
TA 2016
-600
-7 600
-1 000
TS 2017
-600
-28 000
0
TS 2018
-600
-20 000
0
TS 2019
-600
-15 200
0
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
179
Liitteet
Vuores-hanke
Vuores-hanke perustettiin vuonna 2002
strategisena projektina uuden kaupunginosan suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Vuores-hanke jatkaa vuonna 2016
aluekehitysohjelmana. Kaupunginhallitus
on 17.3.2014 hyväksynyt Vuoreksen projektisuunnitelman päivityksen. Vuoreksen suunnittelu ja rakentaminen jatkuu
2020-luvun alkuvuosille. Hankkeen toimialue on Vuoreksen osayleiskaava-alue.
Vuores toteuttaa kaupunkistrategian painotuksia:
• Kaupungin asuntokanta ja asuinalueet
houkuttelevat monipuolisuudellaan ja
tarjoavat mahdollisuudet kestäviin elämäntapoihin ja yhteisöllisyyteen.
Toiminnan painopisteet vuonna
2016
Tavoitteet vuodelle 2016
Suunnittelun painopiste on Isokuusen ja
Västinginmäen asuntoalueet. Rakentamisen painopisteenä ovat viimeistelytyöt
koko Vuoreksen alueella. Talonrakennustyömaiden valmistuttua pyritään käynnistämään niitä ympäröivän alueen viimeistelytöitä nopealla aikataululla. Toinen
rakentamisen painopiste on Isokuusen
asuinalue. Aluemarkkinointia järjestetään,
jotta alueelle tehdyt investoinnit tulevat
hyödynnettyä mahdollisimman nopeasti ja
tehokkaasti.
1. Isokuusen puukaupunkihankkeen talonrakennustyöt ovat käynnissä ja Havulaaksonpuiston puurakenteet on toteutettu.
2. Isokuusen omakotialueelta luovutetaan vuonna 2016 43 tonttia, joista 23 kpl
myydään ja 20 kpl vuokrataan sekä varaudutaan luovuttamaan vuonna 2017 23 tonttia, vuonna 2018 66 tonttia ja vuonna 2019
50 tonttia.
3. Vuoreskeskuksen ja Koukkurannan
asuinalueen katujen viimeistelytyöt on
tehty.
• Kaupungissa on riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja.
• Tiivis, vihreä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne tukee koko kaupunkiseudun
kehitystä.
HANKKEEN TALOUS
Käyttötalous (1 000 euroa)
TA 2016
Toimintamenot
Konsernihallinto - hanketoimisto
Kaupunkiympäristön kehittäminen
Toimintamenot
Käyttötalous (1 000 euroa)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
Investoinnit (1 000 euroa)
Kaupunkiympäristön kehittämisen
ydinprosessi
Yleisten alueiden suunnittelu
Liikenneväylät ja viheralueet
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Nettoinvestoinnit
180
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
-292
-400
-692
TP 2014
14
-813
-799
TP 2014
-274
-6 738
0
-7 012
Alkuper.
TA 2015
0
-913
-913
Alkuper.
TA 2015
-350
-4 050
850
-3 550
Muutettu
TA 2015
0
-913
-913
Muutettu
TA 2015
-350
-4 050
850
-3 550
TA 2016
0
-692
-692
TA 2016
-250
-4 350
200
-4 400
TS 2017
0
-692
-692
TS 2017
-250
-5 000
0
-5 250
TS 2018
0
-692
-692
TS 2018
-250
-4 000
0
-4 250
TS 2019
0
-692
-692
TS 2019
-250
-3 000
0
-3 250
Liitteet
Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen
Talonrakennushankkeet
VUOSINA 2015-2019 TOTEUTETTAVIEN TALONRAKENNUSHANKKEIDEN VUOKRAVAIKUTUKSET
Hankkeen nimi/kustannukset 1 000 euroa
VARHAISKASVATUS JA PERUSOPETUS
Perusopetus
Tampereen kansainvälisen (Amurin) koulun pp ja laajennus
Tesoman yhtenäiskoulu ja päiväkoti, pp ja laajennus
Pispalan koulun pp
Vehmaisten koulu ja päiväkoti
Lielahden koulun muutostyöt ja nuorisotilat
Lielahden koulun vanhan osan pp
Pohjois-Hervannan koulun pp
Hyhkyn koulun ja Huovarin päiväkodin pp
Olkahisen koulun pp
Koulurakennusten pienet hankkeet
Varhaiskasvatus
Multisillan päiväkoti
Kalevanharjun päiväkodin pp
Mustametsän päiväkoti ja neuvola
Härmälän päiväkoti ja koulu
Haukiluoman päiväkoti
Messukylän (uusi) päiväkoti
Saukonpuiston päiväkoti ja koulu
Kanjonin päiväkoti ja koulu
Irjalan päiväkoti ja koulu
Lielahden uusi päiväkoti
Päiväkotien pp
Päiväkotien pienet hankkeet
LUKIOKOULUTUS
Lukioiden pienet hankkeet
KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT
Kulttuuripalvelut
Metson tilamuutokset ja pp
Tampere-talon tilamuutokset ja laajennus
Kulttuurirakennusten pienet hankkeet
Vapaa-aikapalvelut
Tesoman jäähalli
Tesoman palloiluhalli (sisältää kenttälaajennuksen)
Liikuntapaikkojen pp
Vapaa-aikarakennusten pienet hankkeet
Kustannusarvio
Ylläpitovuokran
kasvu
Pääomavuokran
kasvu
Vuokran
kasvu
yhteensä
Arvioitu
valmistuminen
164 000
20 000
29 500
4 700
14 000
11 200
4 000
11 000
5 000
6 500
140
310
0
294
0
0
0
0
0
1 400
2 065
329
980
784
280
0
0
0
630
1 540
08-2017
2 375 08-2017/08-2018
329
2018
1 274
08-2016
784
08-2017
280
08-2018
0
2020
0
2020
0
2021
630
4 900
1 500
8 000
6 200
6 000
6 000
7 900
4 600
7 400
5 600
0
0
168
130
126
0
0
0
155
0
0
105
560
434
420
0
0
0
518
0
630
315
0
105
728
564
546
0
0
0
673
0
630
315
63
63
2019
08-2016
2020
08-2017
2018
2018
2018
2019
2018
2021
0
44 100
11 500
16 700
0
117
805
1 169
322
8 100
7 800
170
82
567
273
420
147
805
05-2017
1 286 05-2016/05-2017
322
737
355
420
147
01-2017
07-2016
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
181
Liitteet
Hankkeen nimi/kustannukset 1 000 euroa
SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT
Kissanmaan perhetukikeskuksen pp ja laajennus
Hatanpään kantasair. pp 4-5 ja laajennus
Hervannan toimintakeskus, terveysaseman pp
Koukkuniemen kehittäminen
Toukola (huoltorak. päälle)
Rauhaniemen sairaalan pp
RAUSAN laajennus
Uusi Havula
Sosiaali- ja terveysrakennusten pienet hankkeet
KONSERNIHALLINTO
Muiden rakennusten pp ja kiinteistötekn. laitteet
Sisäilmaolosuhdeinvestoinnit
Valmistuneiden kohteiden jälkityöt
Suunnittelukustannukset
MUUT KIINTEISTÖT
Liikelaitosten ja ulosvuokrattujen kiint. investoinnit
TALONRAKENNUKSET YHTEENSÄ
Kustannusarvio
Ylläpitovuokran
kasvu
Pääomavuokran
kasvu
Vuokran
kasvu
yhteensä
Arvioitu
valmistuminen
80 100
10 000
12 000
4 600
105
126
0
700
840
322
17 000
5 500
13 000
18 000
357
0
273
0
1 190
0
910
0
455
1 547
0
1 183
0
455
399
630
0
0
399
630
0
0
0
0
0
231
0
315
168
252
147
0
147
208
48
0
1 190
770
1 344
1 050
560
840
490
1 176
490
693
161
0
1 190
1 001
1 344
1 365
728
1 092
637
1 176
637
901
209
0
2019
10-2017
2017
2018
2019
2016
05-2017
06-2016
10-2017
2017
06-2016
2020
0
0
331
0
223
1 380
432
1 104
1 080
744
1 380
432
1 435
1 080
967
2016
2017
2017
2018
2017
805 11-2015/01-2017
966
08-2016
322 11-2015/06-2016
03-2017
2020
2019
2021
0
0
0
288 200
VUOKRAUKSELLA TAI MUULLA RAHOITUSMALLILLA TOTEUTETTAVAT HANKKEET
182
Vuorestalo
Tesomantori (kirjasto, olohuone ja terveysasema)
Pispan palvelukeskuksen pp
Ateriakeskus
Pirkanmaan musiikkiopisto
Pohjolankadun tehostetun palveluasumisen yksikkö
Tampereen maauimala
Kanta-Sarvis I
Ratina, Tullinkulman Työterveyden tilat
Satamakadun tehostetun palveluasumisen yksikkö
Koillisen hyvinvointikeskus
Tammelan stadion
Yhteensä
Tredu Santalahdentie 10
Tredu Hepolamminkatu, B-rakennuksen pp ja muutostyöt
Tredu Lempäälä ja Lempäälän lukion tilat
Tredu Kangasala
Tredu Pirkkala
TREDU-Kiinteistöt Oy yhteensä
43 500
11 000
19 200
15 000
8 000
12 000
7 000
16 800
7 000
9 900
2 300
17 000
168 700
23 000
7 200
18 400
18 000
12 400
79 000
YHTEENSÄ
247 700
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Liitteet
Taulukossa on esitetty määriteltyinä vuosina toteutettavien ja toteutettavaksi
suunniteltujen tilahankkeiden arvioidut
vuokravaikutukset. Kaupungin palveluiden
edellyttämiä tilajärjestelyjä toteutetaan
kaupungin omina talonrakennusinvestointeina, vuokraamalla tai vaihtoehtoisilla
rahoitusmalleilla. Taulukko osoittaa, mitkä
ovat tilajärjestelyistä kaupungille syntyvät
käyttötalouden kustannusvaikutukset riippumatta hankkeen rahoitusmallista. Taulukossa on tarkasteltu vain tilajärjestelyistä
seuraavia välittömiä kustannusvaikutuksia
eli tilojen loppukäyttäjille kohdistuvia kokonaisvuokrien kasvua. Tarkastelu ei kata
palveluiden sisällön tuottamisesta syntyviä käyttötalouden menoja, kuten tiloihin
sijoittuvan toiminnan henkilöstömenoja.
Taulukko on informatiivinen ja esitetyt
luvut muuttuvat hankkeiden suunnitelmien ja kustannusarvioiden tarkentuessa
sekä sisältöjen muuttuessa. Taulukossa
käytetyt hankkeiden kustannusarviot perustuvat monien kohteiden osalta tunnistettujen tarpeiden perusteella laadittuihin
tarveselvityksiin. Osasta ei ole vielä lautakunnissa hyväksyttyjä tarveselvityksiä.
Parhaiten on voitu arvioida lähimpänä toteutusta olevien kohteiden kustannuksia,
koska niistä on olemassa pisimmälle viedyt
suunnitelmat. Arviot esitetyistä vuokran
kasvuista ovat siis informatiivisia ja suuntaa antavia. Myös valmistumisajankohdat
ovat arvioituja.
Omina investointeina toteutettavien
kohteiden pääomavuokrat on laskettu 7
prosentin mukaan ja ylläpitovuokrissa on
käytetty keskimääräisiä ylläpidon yksikkökustannuksia. Vuokrattavien kohteiden
osalta kokonaisvuokran on arvioitu olevan
noin 9 prosenttia hankkeen kustannusarviosta. Se sisältää sekä pääoma- että ylläpitovuokran.
Osa hankkeista aiheutuu kasvavasta palvelutarpeesta ja siitä seuraavasta palveluverkon laajentumisesta. Näissä kohteissa
kysymys on suoraan menojen kasvusta.
Moni hanke on kuitenkin osa palveluverkon uudelleenjärjestelyn ja rationalisoinnin aiheuttamaa ketjutusta, jonka seurauksena tiloja saattaa jäädä pois käytöstä
ja täten saavutetaan myös säästöjä. Näiden ketjutusten osalta kaupungille syntyvä yhteenlaskettu nettomenojen kasvu voi
olla esitettyä kokonaisvuokravaikutusta
pienempi.
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
183
Liitteet
Täydentäviä tietoja
Kaupunki ja liikelaitokset
Asukasmäärä 31.12.
TP 2014
TA 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
220 446
223 004
224 900
227 790
230 200
232 700
235 100
19,00
19,75
19,75
19,75
19,75
19,75
19,75
1,05
0,45
0,90
0,00
ei määrätty
34
1,05
0,50
0,90
0,25
3,00
34
1,05
0,50
0,90
0,25
3,00
34
1,05
0,50
0,90
0,25
3,00
34
1,05
0,50
0,90
0,25
3,00
34
1,05
0,50
0,90
0,25
3,00
34
1,05
0,50
0,90
0,25
3,00
34
-1 452
-1 085
831
302
67
-84
80
0
-1 492
-1 090
870
300
83
-88
94
-19
-1 511
-1 106
887
294
79
-89
89
-10
-1 536
-1 133
893
310
76
-92
83
-16
-1 564
-1 123
901
313
98
-97
101
1
-1 595
-1 150
933
316
106
-100
106
6
-1 627
-1 182
969
319
113
-105
107
8
Nettoinvestoinnit, milj. euroa
Investointien tulorahoitus, %
Lainakanta 31.12., milj. euroa
-142
-47
394
-214
-39
375
-212
-37
377
-232
-33
492
-225
-43
627
-220
-48
717
-208
-54
807
Lainat, euroa/asukas
Toimintamenot, euroa/asukas
Verotulot, euroa/asukas
Valtionosuudet, euroa/asukas
Vuosikate, euroa/asukas
1 785
6 585
3 772
1 371
305
1 680
6 692
3 902
1 347
373
1 678
6 719
3 942
1 308
350
2 159
6 745
3 919
1 361
334
2 723
6 794
3 916
1 360
425
3 081
6 856
4 009
1 358
456
3 432
6 921
4 120
1 357
480
Tuloveroprosentti
Kiinteistöveroprosentit
- yleinen
- vakituinen asuinrakennus
- muut kuin vakituinen asuinrakennus
- yleishyödyllinen yhteisö
- rakentamaton rakennuspaikka
Koiravero, euroa/koira
Toimintamenot, milj. euroa
Toimintakate, milj. euroa
Verotulot, milj. euroa
Valtionosuudet, milj. euroa
Vuosikate, milj. euroa
Poistot, milj. euroa
Vuosikate, % poistoista
Tulos, milj. euroa
184
TP 2013
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Liitteet
Kaupunginvaltuustossa 16.11.2015 tehdyt muutokset talousarvioon
Strategiaosa
Tampereen kaupungin strategisen kehittämisen suuntaviivat
s. 39 Palvelujen hankinnan ja kilpailuttamisen periaatteet
Tekstimuutos:
Otsikko ”Tukipalveluja voidaan avata kilpailulle kaupunginhallituksen ohjauksessa”. Muutetaan muotoon: ”Tukipalveluiden organisointia kehitetään”.
Konsernihallinto ja konsernipalvelut
s. 44 Konsernihallinto
Tekstimuutos, lisätty sivun loppuun ja muutos määrärahoihin:
Yrityskylän toiminta turvataan. Rahoitus siirretään Lanulasta 15 000 euroa ja Oselasta 15 000
euroa Konsernihallinnon elinkeinoyksikköön.
Tilaajaosa
Lasten ja nuorten kasvun tukeminen
s. 55 Varhaiskasvatus ja esiopetus
Poistettu viittaukset päivähoidon ryhmäkokojen suhdeluvun kasvattamiseen. Päivähoidon
ryhmäkokoja ei kasvateta mahdollisen varhaiskasvatuslain mahdollistamalla tavalla. Päätöksen aiheuttamat lisäkustannukset (1 miljoonaa euroa) katetaan kasvattamalla vuoden 2016
talousarvion alijäämää.
s. 55 Varhaiskasvatus ja esiopetus
Poistettu viittaukset subjektiiviseen päivähoito-oikeuden rajaamisen ja sen sijaan todetaan,
että Tampereen kaupunki ei ota käyttöön uudistuvan varhaiskasvatuslain mahdollistamia rajoituksia lasten subjektiiviseen varhaiskasvatus- ja päivähoito-oikeuteen. Lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen turvataan riippumatta vanhempien työmarkkina-asemasta.
Päätöksen aiheuttamat lisäkustannukset 1,6 miljoonaa euroa katetaan kasvattamalla vuoden
2016 talousarvion alijäämää.
s. 56 Perusopetus
Muutos määrärahoihin:
Yrityskylän toiminta turvataan. Rahoitus siirretään Lanulasta 15 000 euroa ja Oselasta 15 000
euroa Konsernihallinnon elinkeinoyksikköön.
Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen
s. 60
Valtuuston päättämä tekstilisäys ”Selvitetään mahdollisuus ryhtyä perustulon kuntakokeilualueeksi, jos KELA esittää Tampereelle tarkoituksenmukaista kokeilumallia” siirretty teknisenä muutoksena Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen -ydinprosessille.
s. 60
Muutos määrärahoihin:
Yrityskylän toiminta turvataan. Rahoitus siirretään Lanulasta 15 000 euroa ja Oselasta 15 000
euroa Konsernihallinnon elinkeinoyksikköön.
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
185
Liitteet
Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen
s. 69, Kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut
Tekstilisäys: Sivun neljänneksi viimeinen kappale, virkkeen ”Uuden yleisön tavoittamiseksi
toimintaa laajennetaan ja kohdennetaan erityisesti yleisökasvatukseen.” jälkeen lisätään uusi
virke:
Selvitetään mahdollisuudet tehdä vuosittainen kesätapahtuma erinomaisesti onnistuneesta
Sorsapuiston konserttitapahtumasta.
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
s. 70 (siirretty teknisenä muutoksena kohdasta Osaaminen ja elinkeinojen
kehittäminen s. 60)
Tekstilisäys kohtaan ”Toimintaympäristön muutokset” kolmannen kappaleen loppuun:
Selvitetään mahdollisuus ryhtyä perustulon kuntakokeilualueeksi, jos KELA esittää Tampereelle tarkoituksenmukaista kokeilumallia.
Kaupunkiympäristön kehittäminen
s. 85
Tekstilisäys ”...uusia maankäyttöalueita voidaan ottaa käyttöön.” lauseen jälkeen:
Investointikehystä tarkastellaan yhdessä Pitkän aikavälin investointisuunnitelman kanssa.
s. 86
Tekstilisäys, toinen kappale:
Höyrypuisto toteutetaan suunnitelmien mukaisesti 2016 ja kesän jälkeen aloitetaan Vuolteentorin rakentaminen. Rahoitus näihin hankkeisiin osoitetaan keskustahankkeen vuosisuunnitelmassa.
s. 92 Joukkoliikenne
Tekstilisäys, ” …yhtenäistyy koko kaupunkiseudulla.” kappaleen jälkeen:
Joukkoliikenteen seutulippujärjestelmäuudistuksessa selvitetään kv-opiskelijoiden mahdollisuudet käyttää joukkoliikenteen palveluita.
s. 92 Joukkoliikenne
Tekstilisäys, Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset -luvun kolmas kappale. Lisätään
kappaleen viimeiseksi virkkeeksi:
Lopullista päätöstä maksuvyöhykkeistä tehtäessä pyritään vyöhykkeiden välisiä hintaeroja
kohtuullistamaan.
186
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
Liitteet
Tuottajaosa
Hyvinvointipalvelut
s. 106 Varhaiskasvatus ja perusopetus
Tekstimuutos ja muutos määrärahoihin:
Poistetaan viittaukset subjektiiviseen päivähoito-oikeuden muutokseen. Poistetaan viittaukset päivähoidon ryhmäkokojen suhdeluvun kasvattamiseen. Päätösten aiheuttamat
lisäkustannukset 2,6 miljoona euroa katetaan kasvattamalla tilaajan palvelutilausta, joten
päätöksellä ei ole vaikutusta Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilikauden ylijäämään
(alijäämään).
Laskelmat
Investoinnit
s. 158 Taloussuunnitelmakauden investointitaso
Tekstimuutos:
Kaupungilla on omistuksessaan peruspalveluiden tuottamiseen liittymättömiä kiinteistöjä, yhtiöitä ja osuuksia ja omistuksia, joiden kehittämisellä, omistuksien uudelleenjärjestelyillä ja myynneillä voidaan osittain kattaa tulevien vuosien investointien aiheuttamaa
lisärahoitustarvetta.
Tampereen kaupungin talousarvio 2016
187
20
HALLINTO- JA TALOUSRYHMÄ
PL 487, 33101 TAMPERE
www.tampere.fi/talousjastrategia