Sähköpyörällä esteet mataliksi Vuoden pyöräilykunta Lappeenranta
5-6 2015 Hollantilaiset Joensuussa Suomen Pyöräilylähetystö Sähköpyörällä esteet mataliksi Vuoden pyöräilykunta Lappeenranta Pyörällä kaiken ikää Tampereella Poljin 5-6/2015 1 pääkirjoitus Jyväskylän pyöräily voimissaan P yöräilevä Suomi tarvitsee edelläpolkijoita ja Jyväskylästä löytyy kiistatta yksi sellainen. Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS täytti 80 vuotta 24. lokakuuta ja tyylilleen uskollisena järjesti synttärien varjolla pitkän viikonlopun kestävän tapahtumien sarjan, joissa pääosassa oli tietysti pyöräilyn edistäminen ja sen puolesta vaikuttaminen. JYPS on elävä esimerkki siitä, kuinka paljon hyvää voi määrätietoisella toiminnan monipuolistamisella saada aikaiseksi. Yhdistys on vajaassa kymmenessä vuodessa kehittynyt kohtuullisen pienen piirin kilpailupainotteisesta pyöräilyseurasta todelliseksi pyöräilyn edistämisen moniottelijaksi ja alueen liikennepoliittiseksi voimatekijäksi. Jyväskylän seudun Pyöräilyviikko on ehkä suurin ja näkyvin ponnistus, jonka JYPS vuosittain mestaroi kansalaisten iloksi ja uusien pyöräilijöiden houkutukseksi. Tänä vuonna 13. kertaa järjestetty Jyväskylän Pyöräilyviikko sisälsi ennätykselliset 57 eri tapahtumaa. Vähintään yhtä ilahduttavaa on ollut vaikuttamistyö pyöräilyn olosuhteiden hyväksi, jonka hedelmistä kaikki kaupunkilaiset ja Jyväskylässä vierailevat voivat nauttia. JYPS:n vahvalla myötävaikutuksella Jyväskylään on saatu viime vuosina suomalaisittain uusia pyöräliikenneratkaisuja, kuten pyörätaskuja, yksisuuntaisen pyöräliikenteen avauksia ja autoliikenteen rauhoittamista pyöräily priorisoiden. Hannikaisenkadun muuttaminen nopeusrajoitukseltaan 20 km/h pihakaduksi, sekä ratkaisua tukevat pyöräparkit ja muut kalusteet ovat esimerkki oikeasta suunnasta, johon Jyväskylässä nyt poljetaan. Tietysti hyvä yhteispeli kaupungin kanssa on ratkaisevassa asemassa kun Jyväskylästä kehitetään maailmanluokan pyöräilykaupunkia. Tähän pitäisi olla nyt kaikki mahdollisuudet, sillä Jyväskylään saatiin tänä vuonna yksi Suomen ehdottomasti parhaista ja kunnianhimoisimmista pyöräilyn edistämisohjelmista, joka sisältää muun muassa 54 kilometrin mittaisen pyöräbaanojen verkon kustannus- ja vaikuttavuusindekseineen. Nyt tarvitaan vielä lisää poliittista tukea pyöräilymyönteisille kaupungin virkamiehille ohjelman toteuttamiseen. JYPS:n kädenjälki näkyy myös ohjelmassa ja on rohkaisevaa, että Kankaan baanaa rakennetaan jo! Synttäriviikonloppu päättyi Suomen Pyöräilynohjaajat ry:n perustamiseen. JYPS käynnisti pyöräilynohjaajien koulutuksen pari vuotta sitten tavoitteena tuoda lisää osaamista ja laatutasoa pyöräilyn ohjaamiseen, oli sitten kyse seuratoiminnasta tai pyörämatkailusta. Tässä jälleen hyvä esimerkki JYPS:n monipuolisuudesta ja halusta tehdä uusia avauksia. Vielä kerran onnea Jyväskylään ja toivotaan että muu Suomi polkee perässä! Matti Hirvonen päätoimittaja Poljin 5-6/2015 Pyöräilykuntien verkosto ry:n ja Suomi Pyöräilee -hankkeen uutislehti. Päätoimittaja Matti Hirvonen [email protected] Painos: 1000 kpl Painopaikka: Trio-Offset, Helsinki Yhteistyössä: Liikennevirasto Opetus- ja kulttuuriministeriö Kannessa: Vilja Turkka sähköpyöräilee Kangasalla. Kuva: KKI-ohjelma / Studio Valoisa Nauris Toimituskunta: Markku Lahtinen (Kangasalan kunta) Antero Naskila (Suomi Pyöräilee) Petri Sipilä (Helsingin Polkupyöräilijät) Toimituksen osoite ja osoitteenmuutokset: [email protected] Poljin 7/2015 ilmestyy joulukuussa viikolla 50. Lehteen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa 30.11.2015 mennessä. Kahdeksastoista vuosikerta. ISSN 1796-6388 2 Poljin 5-6/2015 Pyöräilykuntien verkosto ry Toinen linja 14 00530 Helsinki Työmatkapyöräilijöille kilometrirahaa Ranskassa Ranskan ympäristöministeri Segolene Royal ilmoitti 27.9.2015, että Ranskassa tullaan ottamaan käyttöön vapaaehtoinen kilometrikorvaus työmatkansa pyöräileville. Sallittu tuloveroista ja sosiaaliturvamaksuista vapaa korvaus on 0,25 € / km, mitä myös pyöräilyjärjestöt suosittelivat. Asiassa oli takana järjestöjen vuosien työ ja tukena oli myös Ranskan parlamentin molemmissa kamareissa toimiva pyöräily-ystävällisten parlamentaarikkojen klubi. Monet ministerit ehdottivat huomattavasti alempaa korvausta. Ranska seuraa tässä Belgiaa, jossa vastaava korvaus (0,22 € / km) otettiin käyttöön jo 90-luvulla. Tätä kilometrikorvausta hyödyntävien työmatkalaisten määrä kasvoi 40 prosenttia vuosina 2009-2013 ja samalla lisääntyi myös työmatkapyöräily ylipäätään. Ranskassa 10 000 työntekijän pilottiryhmässä työmatkapyöräily kasvoi 50 prosenttia ja uu- den taloudellisen edun todettiin olevan houkutteleva erityisesti uusille pyöräilijöille. ECF analysoi viime vuonna 11 Euroopan maassa työmatkoihin liittyviä verotuksellisia etuja. Selvityksen mukaan useimmat verojärjestelmät sisälsivät joukon suorastaan kieroutuneita etuja autoliikenteelle. Sen sijaan pyöräilylle tai jalankululle oli hyvin vähän mitään veroetuja. ECF ajaa tämän epätasapainon korjaamista. Tästä olisi monia etuja. Työmatkapyöräilijät ovat muita työmatkalaisia onnellisempia ja terveempiä, mikä säästää sekä työnantajan että yhteiskunnan sairaanhoitokustannuksia. Samalla lisääntyvä pyöräily vähentää CO2-päästöjä ja lisää työpaikkoja. Lähde: ECF General Newsletter 12/10/2015 IV Talvipyöräilykonferenssi 2.-4.2.2016 Minnesotassa Kansainvälinen Talvipyöräilykonferenssi järjestetään nyt ensimmäistä kertaa Yhdysvalloissa, kun Minneapolis ja Saint Paul isännöivät tätä riemastuttavaa koko talvella pyöräilevän maailman yhdistävää tapahtumaa. Oulun viitoittama, Winnipegin ja Leeuwardenin vahvistama ympärivuotisen pyöräilyn kulku jatkaa kasvuaan. Konferenssiin osallistuu monitieteellinen joukko kuntien, järjestöjen ja muiden tahojen ammattilaisia, jotka työskentelevät ympärivuotisen aktiivisen liikkumisen puolesta. Pääpaino on luonnollisesti pyöräilyssä. Tule jakamaan osaamisesi, oppimaan muilta ja kokemaan talvella pyöräily USA:n kylmimmässä ja pyöräily-ystävällisimmässä kaupungissa! http://wintercyclingcongress2016.org Sisällysluettelo: Sähköpyörällä esteet pois ..............................................................................4 Pyörällä kaiken ikää ................................................................................8 Pyöräilytalvi ....................................................................................10 Oulun seudun pyöräilykoordinaattorit ..........................................................12 Hollantilaiset Pohjois-Karjalan ”pyöräilyparatiisissa” ..................................14 Pyöräilylähetystö vahvistaa pyöräilyn nousua ...........................................16 Poljin 5-6/2015 3 Teksti: Mari Päätalo Kuvat: KKI-ohjelma/ Studio Valoisa Nauris Pyöräilyn esteet pois sähkö- ja tavarapyörillä Kangasalla oli käynnissä Kokeilupyora.fi -hanke, jossa seitsemän kangasalalaista henkilöä tai perhettä sai kokeilla sähköavusteista pyörää arkimatkoilla vajaan kuukauden ajan. Toinen kokeilupyöristä oli ”tavallinen” sähköavusteinen pyörä ja toinen tavarankuljetuskaukalolla varustettu tavarapyörä. Kokeilijat olivat eri-ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa teini-ikäisestä isoäitiin. Kokoonnuimme Kangasalan pääkirjastoon jakamaan kokemuksia sähköpyöräilystä. Tavallista sähköpyörää kokeili yhteensä neljä henkilöä: liiketoimintajohtaja Ilkka Rahkonen, koululainen Vilja Turkka, isoäiti ja eläkeläinen Helvi Mattila ja vuorotyötä tekevä Laura-Marja Vilppo. Yhteistä kaikille sähköpyörän kokeilijoille oli se, että he toivoivat sähköpyörästä ratkaisua arkimatkoille, jotka ovat sen verran pitkiä, että tavallisella pyörällä pyöräily on turhan vaivalloista. ”Mukavaa oli myös se, että illallisen kanssa pystyi ottamaan viinipaketin, kun ei tarvinnut ajaa autolla takaisin. Keski-ikäinen mies pikkutakissa Eräjärven markkinoille ”Sähköpyörä kymmenkertaisti pyöräilyni. Sähköpyörällä voi polkea pikkutakki päällä eikä tarvitse liittyä Mamil (middle aged man in lycra) -ilmiöön”, hymyilee Rahkonen. Helvi Mattila toivoi sähköpyöräkokeilusta liikuntakärpäsen reipasta puraisua ja apuvälinettä 15 kilometrin päässä olevaan ruokakauppaan. ”Voisi treenata vastaisen varallekin, ettei tarvitsisi käyttää sitä täälläpäin lentäväksi muodostunutta lausetta, että toivottavasti kuolee ennen kuin kortti lähtee”, perusteli kokeilunhaluaan moninkertainen isoäiti hakemuksessaan. Mattila ajoi sähköpyörällä kauppamatkoja ja tulipa sähköpyörällä käytyä Eräjärven markkinoillakin. ”Sähköpyörä herätti markkinoilla paljon huomiota. Mieskin totesi, että uusi autokaan ei saisi niin paljon ihailua kuin sähköpyörä”, nauraa Mattila. Ilkka Rahkonen hankki kokeilujakson päätyttyä omaan pyöräänsä sähköistyksen. Tallimatkoille mopon korvikkeeksi Vilja Turkka ajoi sähköpyörällä paljon tallimatkoja. ”Tavallisella pyörällä polkeminen tallilta kotiin on raskasta, kun on hoitanut hevosia yömyöhään. Sähköpyörä korvaa oikeastaan mopon ja se on paljon edullisempi, eikä siihen ei tarvitse korttiakaan”, kertoo Turkka. Kokeilujaksoon oli tyytyväinen myös 15-vuotiaan Viljan äiti, koska häneltä säästyi monta edestakaista automatkaa tallilta hakemiseen. Vuorotyöntekijän työmatkat ”Joka kevät mietin, että alkaisin pyöräilemään töihin, mutta joka syksy totean, että pyöräilyt ovat jääneet aika vähiin viitseliäisyyden ja ajankäytön vuoksi.” to- 4 Poljin 5-6/2015 ”Sähköpyörä oli vieläkin mukavampi ja käytännöllisempi kuin uskoin”, kirjoitti Helvi Mattila kokeilujakson lopussa. tesi Laura-Marja Vilppo hakemuksessaan kokeilujaksoon. ”Työmatkani on 15 kilometriä, ja se on juuri sen verran pitkä matka, että keskikuntoisen, jonkin verran ylipainoisen ihmisen pyöräily ylämäkisuuntaan on 2-3 kertaa hitaampaa kuin autolla ajaminen.” Vilppo tekee vuorotyötä ja sähköpyörä on sopinut arkeen hyvin, vaikka välillä aamu-unet ovat voittaneet ja työmatka on tullut tehtyä autolla. ”Olen ajanut kokeilupyörällä paljon enemmän kuin alunperin ajattelin. Aika nopeasti siitä tuli oletusarvoinen kulkupeli ja kokeilujakson aikana auton käytölle on ollut aina jokin erityinen syy kuten tavaramäärä tai etäisyys”, pohtii Vilppo. ”Tuntuu, kuin kunto olisi koejakson aikana parantunut. ”Sähköpyörä kymmenkertaisti pyöräilyni.” Päiväunia ja ruokaostoksia Yleistyykö ikuinen myötätuuli? Tavarapyörää kokeili arjessaan 3 perhettä. Heidän toiveenaan oli lisätä perheen yhteistä pyöräilyä. Tavarapyörästä toivottiin apuvälinettä erityisesti kaupassa käyntiin ja muille arkimatkoille. Elsa ja Mikko Hagelbergin arkeen tavarapyörä sopi hyvin. Mikko tekee reissutyötä ja on usein viikon arkipäivät poissa. Tavarapyörä mahdollisti kotona olevalle Elsalle ulkoilun ja pyöräilyn kahden lapsen kanssa. Lapset Helka ja Hilda nauttivat tavarapyörän kyydistä ja nuorempi otti kyydissä myös useat päiväunet. ”Pyörän kyytiin mahtuvat sekä lapset, että monen päivän ruokaostokset. Olemme päässeet pyöräilemään kauppamatkoja että kyläilyreissuja. Tavarapyörä mahdollistaa meidän perheelle pyöräilyn matkoilla, joita muuten tekisimme autolla.” Sähköavusteisen pyörä maksiminopeus on 25 km/h ja avusteisuus kytkeytyy pois, kun tuo nopeus saavutetaan. Sähköavusteisuus siis nostaa pyöräilyn keskinopeutta, mutta ei huippunopeutta. Lisäapu on tarpeen ylämäissä tai silloin, kun kyydissä on lapsia tai muuta kuormaa. Sähköavusteisuutta onkin onnistuneesti kuvattu ”ikuiseksi myötätuuleksi. Kokeilijat perustelivatkin hakemuk- sissaan, että kokeileminen kiinnosti, että sähköpyörät ovat tavalliseen pyörään verrattuna kalliita eikä ollut varmuutta, että tulisiko pyörää oikeasti käytettyä. Osa kokeilijoista on jo hankkinut omaan pyöräänsä sähköistyksen ja osa pohtii sähköpyörään hankintaa. Hanke oli osa valtakunnallista kävelyn ja pyöräilyn T&K –ohjelmaa ja sitä rahoittivat Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, Kangasalan kunta ja Liikennevirasto. Turvakaukalon sovittaminen pyörän kyytiin oli hankalaa Virva Anttilan perheeseen tavarapyörästä toivottiin niin ikään ratkaisua kahden lapsen ja tavaraostosten kuljettamiseen. Perheen pienempi lapsi oli kokeilun aikana seitsemän kuukauden ikäinen ja turvakaukalon kiinnittäminen pyörään osoittautui vaivalloiseksi. Turvakaukalon lisäksi pyörään oli hankala sovittaa toista lasta ja lisäksi ruokaostoksia. Anttilan käyttöön kyseinen tavarapyörän malli ei ollut paras mahdollinen. Pyöräily jäi vähäisemmäksi kuin Virva olisi etukäteen toivonut. Toteutuneet pyöräretket olivat kuitenkin mukavia. Pyöräillessä aistii kesän ja luonnon ihan eri tavalla kuin normaalisti autossa Kokeilujaksoon oli tyytyväinen myös Tanja Lähteenmäki ja myös hänen perheessään lapset nauttivat pyöräilystä. Yksi ”huono” puoli tavarapyörän kanssa pyöräillessä oli: ”Aina kun pyörällä pysähtyy, tule joku kyselemään ja kommentoimaan ja uudestaan liikkeelle lähtö hidastuu” Mikko Hagelberg ja tyttäret Helga (vas.) ja Hilda nauttivat kaikki tavarapyörän kyydistä. Poljin 5-6/2015 5 Kirja-arvio Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi – Hiljainen tieto käyttöön Mauri Myllylä Julkaisija: RD Aluekehitys Oy, 2015, 127 sivua. V uoden Pyöräilijäksi 2015 valittu DI Mauri Myllylä on liikennesuunnittelupiireissä hyvin tunnettu entinen Oulun kaupungininsinööri. Mauri aloitti uransa TVH:n siltasuunnittelijana 1960-61 siirtyen sieltä Oulun kaupungin rakennusvirastoon, jossa hän toimi aluksi liikennesuunnittelijana, sitten liikennesuunnittelupäällikkönä ja lopuksi toimialapäällikkönä. Eläkkeelle jäätyään Mauri toimi asiantuntijana ja mentorina Tieliikelaitoksen Konsultoinnissa vuodet 1999-2006 ollen 2002-05 LVM:n kävelyn ja pyöräilyn edistämistä koskevan Jaloin -hankkeen koordinaattorina. Asiantuntijana ja mentorina hän oli vielä vuodet 2007-2012 konsulttitoimisto Navico Oy:ssä. Mauri pitää lisäksi liikennementorin blogisivuja ja hän on aiemmin kirjoittanut kirjan Katu, koulu ja kaupunki 2000 Kokonaisuus haltuun Vaikka kirjassa painotetaan kävelyä ja pyöräilyä, niin siinä korostetaan, että nämä ovat osa kokonaisuutta, ja nimenomaan kokonaisuutta pitää suunnitella, kun halutaan rakentaa hyvää kaupunkia. Kirjassa käsitellään täten liikennesuunnittelua laajasti, erityisesti kokemuksia vaikuttamisesta ja mentorina toimimisesta, ja myös hiljaisen tiedon olemusta. Vaikka kirja käsittelee kokemuksia pitkältä ajanjaksolta, niin asiat on sovellettu tähän päivään ja kirjassa on paljon myös ajankohtaisia liikennepoliittisia asioita. Mentorin työn taustaksi on kirjassa kappale presidentti Niinistön vuoden 2013 uudenvuoden puheesta: ”Jokaisen sukupolven vastuulla on viedä eteenpäin Suomen tarinaa. Viisautta on oppia edeltäjien kokemuksista, niin virheistä kuin onnistumisistakin. Menneisyys tulee tuntea, mutta siihen ei tule juuttua. Teot ja valinnat tehdään sen mukaan, mikä kulloinkin arvellaan koituvan koko kansakunnan parhaaksi.” Mentorointi on edelleen melko uusi asia varsinkin liikennesuunnittelussa. Yksi kirjan anti onkin kokemukset mentorin työstä ja mihin sitä voi käyttää. Mauri käsittelee mentorin tehtäviä ja mahdollisuuksia konsultoinnissa, josta niitä voi soveltaa myös kuntapuolelle. Aluksi kirjassa käydään läpi liikennepoliittista selontekoa ja yleistä liikennepolitiikkaa ja siinä olevia näkemyksiä, esimerkiksi liikenteen muutostrendejä arktisilla alueilla. Oulun tie pyöräilykaupungiksi Luvussa ”Hyvän kaupungin tuntomerkkejä” Mauri käy läpi Oulun liikennejärjestelmän tavoitteita ja toteutusta ja samalla vähän myös Oulun hyviä puolia. Asioita käsitellään muutenkin paljolti Oulun näkökulmasta, mutta toisaalta Oulu on riittävän iso ja muutoinkin hyvä esimerkkikaupunki. Tällöin asiat myös 6 Poljin 5-6/2015 sitoutuvat johonkin, mikä lisää niiden mielenkiintoisuutta. Liikennepoliittisen päätöksenteon ristikkäiset tavoitteet ovat myös opettavaisia; monenlaista vääntöä on Oulussakin ollut. Tarkemmin käsitellään Oulun keskustaa sekä pysäköintitalojenja kävelykatu Rotuaarin syntyä. Rotuaarin toteutus vaati 20-vuotisen taistelun, mutta sen jälkeen kaikki olivat tyytyväisiä. Näinhän se on ollut muuallakin. Luvussa ”Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi” Mauri korostaa yksittäisten avainhenkilöiden merkitystä, koska jonkun pitää huolehtia asioista ja viedä niitä konkreettisesti eteenpäin. Maurin näkemys jalankulun ja pyöräilyn edistämisen tärkeydestä on lähtenyt hyvästä kaupungista, joka edellyttää hyvää liikennejärjestelmää, jonka oleellinen osa puolestaan on jalankulku ja pyöräily. Hän pohdiskelee aika pitkäänkin näkemysasioita ja näkemyksien syntyä. Mauri Myllylä lähdössä Pyöräilyviikon 2015 kulkueeseen Helsingin Narinkka-torilla. Kuva: Matti Hirvonen Lyhyesti Toki kirjassa kerrotaan myös Oulun pyörätieverkon synnystä ja sen kiitosta saaneesta ratkaisuperiaatteesta tehdä se pääosin irti ajoradoista. Oulu on maailman tunnetuin talvipyöräilykaupunki, mutta sielläkään sen edut eivät olleet itsestään selviä 60-luvulla. Talvipyöräily kasvoi siellä hyvien talvipyöräilyolosuhteiden ansiosta. Arvot ja oma kokemus Kohdassa ”Liikenne ja elämän arvot” käsitellään mielenkiintoisesti havainnoiden monia elämän osa-alueita, esimerkiksi kotisairaanhoitoa, ja niiden vaikutuksia liikenteeseen. Kirjassa on sopivassa suhteessa henkilökohtaisia asioita, kokemuksia ja ammattitietoa. Myös valokuvia on käytetty tarkoituksenmukaisesti. Kirja herättää lukijan pohdiskelemaan asioita omien kokemustensa kautta. Suosittelen kirjaa sekä kokeneille että nuorille suunnittelijoille sekä kaikille yhdyskuntien suunnittelusta kiinnostuneille. Kirja sopii sekä lahjakirjaksi että työpaikkojen kirjahyllyyn. Kirja ei ole kirjakauppamyynnissä, vaan se tulisi tilata Maurilta [email protected] tai p. 040 5023825. Kirjan hinta on 20 € / kpl, postikuluineen 24 €/kpl. Mauri Myllylän blogisivut: https://liikennementori.wordpress.com Teksti: Antero Naskila Suomen Pyöräilynohjaajat ry perustettiin Jyväskylässä Pyöräilyn ohjaamisen kehittäminen Suomessa otti pitkän polkaisun eteenpäin, kun Suomen Pyöräilynohjaajat ry perustettiin VeloFinland-seminaarin yhteydessä Jyväskylässä sunnuntaina 25. lokakuuta. Pyöräilynohjaajat edistää pyöräilyn ohjaamista Suomessa sekä toimii pyöräilyä ohjaavien valtakunnallisena edunvalvojana ja yhteistyöjärjestönä. Pyöräilynohjaajat järjestää ja kehittää jatkossa pyöräilynohjaustoimintaa Suomessa yhteistyössä Suomen Pyöräilyunionin, Pyöräliiton, Suomen Ladun, Pyöräilykuntien verkoston, oppilaitosten, alueellisten pyöräily-yhdistysten ja muiden pyöräilyn ohjaamiseen liittyvien tahojen kanssa. Pyöräilynohjaajat ry:n varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä pyöräilyn ohjaamisen koulutusjärjestelmän mukaisesti kouluttautuneet henkilöt ja pyöräilyn oh- jaamiseen liittyvät yhteisöt. Muut henkilöt ja yhteisöt voivat liittyä kannatusjäseniksi. Pyöräilynohjaajat ry:n perustivat pyöräilynohjaajat Teemu Tenhunen, Ville Laakso, Tiina Riikonen, Esa Rantakangas, Jarkko Heikkilä, Joni Lehtola, Matti Pesu, Satu Leppänen, Kaisa Härkönen, Jyrki Solja, Tuija Uppman, Janne Laulainen, Juha Ahonen, Kaisa Peltonen, Sini Nousiainen ja Seppo Riikonen. Uuden yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Matti Pesu Lappeenrannasta. Toimintaa voi seurata Facebookissa www.facebook.com/pyorailynohjaajat. Puheenjohtaja Matti Pesu, [email protected], 040 534 0455. Varapuheenjohtaja Teemu Tenhunen, [email protected], 041 544 2195. Paavista Italian pyöräliiton jäsen Italian arkipyöräilijöiden etujärjestö FIAB (Federation of Friends of the Bicycle in Italy) tarjosi vuoden 2016 jäsenkorttiaan nro 1 paavi Franciscus’lle. Paavi otti jäsenkortin mielihyvin vastaan, koska myös hän kannattaa pyöräilyä. Lisäksi FIAB:n puheenjohtaja Giulietta Pagliaccio antoi Rooman piispalle ECF:n puheenjohtajan Manfred Neuenin henkilökohtaisen kirjeen. Paavin asuinympäristöstöä koskevassa kiertokirjeessä todetaan, että kaupunkien elämänlaatu on paljolti riippuvainen niiden liikennejärjestelmästä. Liiallinen autoliikenne aiheuttaa nykyään hyvin monenlaisia ongelmia, minkä takia monet asiantuntijat pitävät välttämättömänä antaa joukkoliikenteelle etusija. FIAB:n mukaan pyöräliikenne toteuttaisi kirjeessä esitettyjä tavoitteita erittäin hyvin. FIAB:lla on 140 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä noin 20 000 jäsentä. Uusia jäseniä verkostoon Uusia pyöräilykuntia on liittynyt ilahduttavasti mukaan eri puolilta Suomea. Vuoden alusta lähtien mukaan Pyöräilykuntien verkostoa vahvistamaan ovat liittyneet Imatra (28 037 as), Siuntio (6 170), Ähtäri (6 276), Puumala (2 305), Iisalmi (22 115), Sipoo (19 034), Äänekoski (20 077), Masku (9 799), MänttäVilppula (11 315) ja Kajaani (37 791). Lähtökohdat ovat erilaisia, mutta yhteistä on aito halu ja vahva tahtotila pyöräilyn edistämiseen liikennemuotona ja hyvinvoinnin tuottajana. Uusia jäsenyrityksiä Pyöräilykuntien verkostossa ovat ympäristökalusteita (esim. pyöräparkkeja) valmistava Lehtovuori Oy, liikkumisen ohjauksen palveluita tuottava DeWinski Oy, aluekehittämisen suunnittelutoimisto MDI Oy sekä kansainväliseen Sweco-konserniin kuuluva rakennetun ympäristön asiantuntija Sweco Ympäristö Oy. Lisäksi järjestökentän puolelta mukaan ovat liittyneet viime vuoden lopussa perustettu suomalaisten arkipyöräilijöiden kansalaisjärjestö Pyöräliitto ry sekä 140 pyöräilyseuran keskusjärjestö Suomen Pyöräilyunioni ry. Lähde: ECF General Newsletter 12/10/2015 Poljin 5-6/2015 7 8 Poljin 5-6/2015 Teksti: Tuula Lepistö Kuvat: Tiina Puputti Pyörällä kaiken ikää Riksapyörät Kaija ja Heikki tuovat iloa Koukkuniemen vanhainkotiin Tampereella. Kesäkuun alussa Suomessa käynnistyi Tanskasta lähtöisin oleva Pyörällä kaiken ikää -toiminta. Ensimmäiset kaksi "sohvapyörää" otetaan juhlamenoin käyttöön Tampereen Koukkuniemen vanhainkodissa. Tampereen kaupungin pormestari Anna-Kaisa Ikonen ja Pyörällä kaiken ikää toiminnan isä Ole Kassow Kööpenhaminasta kastoivat 12.6. Tampereen Koukkuniemen vanhainkodin upouudet riksapyörät Heikiksi ja Kaijaksi. Toiminnan ideana on tarjota kyytejä riksapyörällä ikä-ihmisille. Pyöriä ajavat koulutetut pyöräluotsit. Pyörien avulla eri sukupolvet kohtaavat kun vapaaehtoiset luotsit kyydittävät ikäihmisiä ympäri Tamperetta. Luotsin lisäksi kyytiin mahtuu kaksi ihmistä, jotka pääsevät nauttimaan pyöräilyn vapaudesta ja ulkoilusta. Tanskan pyöräilyjärjestö markkinoikin toimintaa iskulauseella ”Kaikilla on oikeus tuntea tuuli hiuksissaan!” Pyörällä kaiken ikää käynnisti vuonna 2012 Kööpenhaminassa Ole Kassow. Hän tarjosi kyydin riksapyörällä yli 90-vuotiaalle Thorkildille. Thorkildin palattua vanhainkotiin leveä hymy kasvoillaan ryhtyivät muutkin vanhainkodin asukkaat kyselemään kyytejä. Nyt, kolme vuotta myöhemmin, ikäihmisille tarjotaan pyörillä kyytejä jo 18 eri maassa kymmenillä paikkakunnilla. ”Olipa mahtava kyyti! Oli todella tasaista ja mukavaa. Pyörä meni kevyesti mäkeä ylös ja rauhallisesti alas,” kertoi Koukkuniemessä asuva Lauri Taponen. Myös Tampereen kaupungilla toimintaa pidettiin loistavana. ”Tämä on todella positiivinen idea. Ihmiset ovat todella innostuneita tästä ja heidän kasvoillaan on leveä hymy. Itselläkin pyöräillessä tulee mieleen lapsuuden kokemukset ja vapaus,” kommentoi Tampereen museo- ja kulttuuripalveluiden tuotantojohtaja Toimi Jaatinen. Vanhuspalveluissa nähtiin erityisen tärkeänä toiminnan sukupolvia yhdistävä ulottuvuus. ”Tässä toiminnassa todella iso asia on sukupolvien välinen yhdessä tekeminen ja siitä syntyvät kokemukset. Pyöräillessä ajatukset selkiytyvät ja kehittyvät. Siinä saa mainiota ideoita,” sanoo kotihoidon ja asumispalveluiden tuotantojohtaja Ella Suojalehto . Suomessa toiminta käynnistyi Tampereen polkupyöräilijöiden, Tampereen kaupungin, Pyöräliiton, Mummon kammarin ja Liikenneviraston yhteistyönä. ”Loistavaa, että toiminta on nyt käynnissä. Se tuo varmasti vaihtelua asukkaiden ja työntekijöiden arkeen ja luo uusia ihmissuhteita. Ei ole kauhean tavallista, että ystävystyy ihmisen kanssa, joka on tuplasti oman ikäinen. Olen itse ulkoiluttanut vuosia erästä mummoa ja ulkoilutushetkinä itsekin rauhoittuu, koska silloin ei ole kiire mihinkään. Ulkoillessa ehtii juttelemaan ja ystävystymään,”kertoo Tampereen polkupyöräilijöiden Tuula Lepistö. Pyöräluotseja koulutetaan lisää myöhemmin tänä vuonna ja toiveissa on myös saada lisää pyöriä käyttöön. Lisätietoja: www.pyorallakaikenikaa.fi Tuula Lepistö, Tampereen polkupyöräilijät ry, Pyörällä kaiken ikää -toiminnan vetäjä Puh. 040 571 5100, [email protected] Jaana Ylänen, Tampereen kaupunki Koordinaattori /ikäihmisten palvelut, Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tuotantoalue Puh. 040 800 7874, [email protected] Kaikilla on oikeus tuntea tuuli hiuksissaan! Poljin 5-6/2015 9 PYÖRÄILLEN TALVELLA PYÖRÄILLEN TALVELLA #PYÖRÄILYTALVI #PYÖRÄILYTALVI TALVI TULI, MUTTA PYÖRÄILYÄ SE EI ESTÄ. TALVI TULI, MUTTA PYÖRÄILYÄ SE EI ESTÄ. Pyöräily talvella ei ole erityisen vaativaa, kuten ei ole Pyöräily talvella ei ole erityisen vaativaa, kuten ei ole talvella käveleminenkään. Päinvastoin – pyöräily talvella käveleminenkään. Päinvastoin – pyöräily on on nopeanopea ja hauska tapa myöslämpötilan lämpötilan pudottua ja hauska tapaliikkua liikkua myös pudottua päivien pimennyttyä. pimennyttyä. ja ja päivien Jatkamalla pyöräilyä läpi talven pääset nauttimaan Jatkamalla pyöräilyä läpi talven pääset nauttimaan ulkoilmasta, hyvästä olosta ja liikennemuodosta vailla HYVIÄ SYITÄ PYÖRÄILLÄ TALVELLA ulkoilmasta, hyvästä olosta ja liikennemuodosta vailla vertaa. vertaa. Pyöräily kohottaa mielialaa, lisää hyvinvointia ja pidentää elinikää. Pyöräilyn ansiosta ilmanlaatu paranee, liikennemelu vähenee ja kaupungeista HYVIÄ SYITÄ PYÖRÄILLÄ TALVELLA PIDÄ HUOLTA PYÖRÄSTÄSI tulee viihtyisämpiä paikkoja. Pyöräily kohottaa mielialaa, lisää hyvinvointia ja Paras talvipyörä on oma pyöräsi. Tai sitten se pidentääTässä elinikää. Pyöräilyn ansiosta ilmanlaatu muutama vinkinjyvänen, joilla saat odottaa sinua vielä kaupassa. Tärkeintä on, että paranee, pyöräilystä liikennemelu ja kaupungeista ilonvähenee irti talvellakin. pyöräsi on kunnossa ja sillä on mukava ajaa. PIDÄ HUOLTA PYÖRÄSTÄSI tulee viihtyisämpiä paikkoja. Huono pyörä jää yleensä pihalle lumikasan alle. Paras talvipyörä on oma pyöräsi. Tai sitten se TALVELLAKIN YLIVETO KULKUPELI Tässä muutama vinkinjyvänen, joilla saat odottaa sinua vielä kaupassa. Tärkeintä on, että pyöräilystä ilon irti talvella talvellakin. pyöräsi on kunnossa ja sillä on mukava ajaa. Varsinkin matkanteko on mukavampaa, PRO TIP: kun varaat siihen muutaman ylimääräisen Huono pyörä jää yleensä pihalle lumikasan alle. minuutin. Voit ajaa hikoilematta, ilman hoppua Keväällä pyöräkorjaamoissa on aina ruuhkaa. TALVELLAKIN YLIVETO KULKUPELI ja nauttia talven parhaista puolista. Olet Vältät tungoksen huollattamalla pyöräsi Varsinkinpyörällä talvella silti matkanteko on mukavampaa, yleensä aiemmin perillä, koska syksyllä. Talvella pyöräkaupat ottavat asiakkaita PRO TIP: kun varaat siihen ylimääräisen pyörä onmuutaman kaupungeissa alle viiden kilometrin riemumielin vastaan, koska silloin kaupassa on minuutin.matkoilla Voit ajaanopein. hikoilematta, ilman hoppua Keväällä pyöräkorjaamoissa usein aika hiljaista. on aina ruuhkaa. ja nauttia talven parhaista puolista. Olet Vältät tungoksen huollattamalla pyöräsi pyörällä silti yleensä aiemmin perillä, koska syksyllä. Talvella pyöräkaupat ottavat asiakkaita PUKEUDU MUKAVASTI pyörä on kaupungeissa alle viiden kilometrin riemumielin vastaan, koska silloin kaupassa on matkoillaPukeudu nopein. sellaisiin vaatteisiin, joista itse usein aika hiljaista. pidät eniten. Voit pukeutua kuten muutenkin pukeutuisit ulkona talvella. Tärkeimmät PUKEUDU MUKAVASTI talviasusteet löytyvät vaatekaapistasi. Ne ovat: Pukeudu sellaisiin vaatteisiin, joista itse pidät eniten. • Voit Takkipukeutua kuten muutenkin pukeutuisit•ulkona Kengättalvella. Tärkeimmät talviasusteet • löytyvät Päähine vaatekaapistasi. Ne ovat: • Käsineet • Takki • Kengät • Päähine • Käsineet 10 Poljin 5-6/2015 VALITSE SOPIVAT RENKAAT Viileässä renkaan ilmanpaine laskee, mutta toisaalta hieman pehmeällä renkaalla talvella parempi pito. Nastarenkaat eivät VALITSEon SOPIVAT RENKAAT VALAISE ITSESI ole välttämättömät, mutta monen mielestä ne Viileässätuovat renkaan ilmanpaine muttaja niillä voi ajamiseen lisäälaskee, varmuutta, toisaaltaajaa hieman pehmeällä renkaalla kuin tavallisilla Polkupyörän lampun tarkoitus ei ole valaista hieman vauhdikkaammin on talvella parempiRenkaat pito. Nastarenkaat yötä, vaan helpottaa muita kulkijoita renkailla. voit vaihtaa eivät itse tai vaihdattaa VALAISE ITSESI ole välttämättömät, mutta monen mielestä ne havaitsemaan sinut. Talvella valoa on hyvä ne pyörähuollossa. tuovat ajamiseen lisää varmuutta, ja niillä voi käyttää jo päivän hämärtyessä eikä odottaa, tarkoitus eiLapin ole valaista ajaa hieman vauhdikkaammin kuin tavallisilla että lampun tulee säkkipimeää. talvessa siis melko Ketjut on hyvä puhdistaa aina välillä, jotta Polkupyörän helpottaa muita kulkijoita renkailla.ajaminen Renkaat voit vaihtaa itseLisää tai vaihdattaa lailla koko ajan, etelässä aamulla ja iltapäivästä pysyy kevyenä. ketjuihin silloinyötä, vaan havaitsemaan ne pyörähuollossa. yöhön.sinut. Talvella valoa on hyvä tällöin myös tippa öljyä. Kuivaa ketju öljyämisen käyttää jo päivän hämärtyessä eikä odottaa, jälkeen, jotta öljyinen ketju ei kerää likaa. että tulee säkkipimeää. Lapin talvessa siis melko Ketjut on hyvä puhdistaa aina välillä, jotta lailla koko ajan, etelässä aamulla ja iltapäivästä ajaminen pysyy kevyenä. Lisää ketjuihin silloin yöhön. tällöin myös tippa öljyä. Kuivaa ketju öljyämisen jälkeen, jotta öljyinen ketju eiNIKSI: kerää likaa. 1. Ota pala kangasta käteen 2. Purista se ketjun ympärille NIKSI: 3. Pyöritä polkimia Valmista tuli! 1. Ota pala kangasta käteen 2. Purista se ketjun ympärille 3. Pyöritä polkimia Valmista tuli! ENNAKOIMALLA PYSYT PYSTYSSÄ PYÖRÄILE iloksesi huviksesi unohtaaksesi murheesi Talvessa on toki omat haasteensa. Äkkinäiset pysyäksesi terveenä käännökset ja nopeudenmuutokset liukkailla ENNAKOIMALLA PYSYT PYSTYSSÄ päästäksesi ulosTIEDONMURUSIA VALOISTA: pinnoilla ovat pääsyyt kaatumiseen. Vältä siis mennäksesi töihin, kouluunEtuvalo ja kauppaan on valkoinen, takavalo punainen. nopeita käännöksiä ja jarruta jo ennen liukkaita ollaksesi yhdessä Talvessa paikkoja. on toki omat Äkkinäiset Pienikin tuikku riittää etuvaloksi. Takavalo ei ole Pidähaasteensa. ajonopeutesi maltillisena ja käännökset ja nopeudenmuutokset liukkailla ollaksesi yksinpakollinen, mutta sitä kannattaa käyttää. Valoksi tasaisena, niin pysyt pystyssä. TIEDONMURUSIA VALOISTA: pinnoilla ovat pääsyyt kaatumiseen. Vältä siisnauttiaksesi auringosta kannattaa valita USB-ladattava led-lamppu. tunteaksesijatuulen kasvoillasi Etuvalo on valkoinen, takavalo punainen. nopeita käännöksiä jarruta jo ennen liukkaita Puiset sillat,jamärät lehdet, sileät kivipinnat Silloin ei tarvitse jatkuvasti vaihdella paristoja, ilman kummempaa syytä Pienikin tuikku riittää etuvaloksi. Takavalovalon ei olevoi ladata paikkoja.metalliset Pidä ajonopeutesi ja mitään sen rakenteet,maltillisena kutentai viemärinkannet, ja kesken työmatkan sammuvan mutta ennen kaikkea, koska se on kivaa muttaseinästä sitä kannattaa käyttää. Valoksi tasaisena, niintalvella pysyt pystyssä. ovat liukkaita. Helsingissä varo myös pakollinen, suoraan tai läppäriltä. kannattaa valita USB-ladattava led-lamppu. ratikkakiskoja. #Pyöräilytalvi Puiset sillat, märät lehdet, sileät kivipinnat ja Silloin ei tarvitse jatkuvasti vaihdella paristoja, pyöräilytalvi.fi & pelago.fi metalliset rakenteet, kuten viemärinkannet, ja kesken työmatkan sammuvan valon voi ladata ovat talvella liukkaita. Helsingissä varo myös suoraan seinästä tai läppäriltä. ratikkakiskoja. Yhteistyössä Poljin 5-6/2015 11 Oulun seudun pyöräilykoordinaattorit Kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä tarvitaan ennen kaikkea henkilöresursseja. Kauniit sanat strategioissa ja suunnitelmissa eivät tahdo toteutua, jos niiden toimeenpanoon ei osoiteta vastuuhenkilöitä ja heille riittävästi työpanosta. T yypillisesti suomalaisissa kunnissa kävelyn ja pyöräilyn tehtäviä tehdään kuntaorganisaation liikennesuunnittelijoiden toimesta niin sanotusti oman toimen ohella eli yhtenä tehtävänä lukuisien muiden tehtävien seassa. Samoin kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen käytettävä rahoitus on pysynyt edelleen alhaisena, eikä erillistä budjettia monenkaan kunnan talousarviossa esiinny. Palvelu käynnistyi 2013 Oulussa kuusikymmenluvun lopulla alkanut pitkäjänteinen työ kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseksi kantaa edelleen hedelmää. Kuitenkin kaupungin kasvun ja pyöräilyn kilpailukyvyn heikentymisen myötä pyöräilyn kulkumuoto-osuus on ollut viimeiset vuosikymmenet laskussa. Yleisen valtakunnallisen nosteen myötä Oulussa kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen on saatu jälleen uutta potkua. Oulussa on tavoitteena kääntää pyöräilyn kulkumuoto-osuuden käyrät uudelleen nousuun. Tilanne henkilöresurssien osalta nytkähti Oulussa parempaan suuntaan vuonna 2013, kun kuntien liikkumisen ohjauksen valtionavun tukemana lähdettiin kokeilemaan Oulun kaupungin pyöräilykoordinaattorin pestiä. Ensimmäisenä toimintavuonna pyöräilykoordinaattorin toiminnan painopistealueita olivat: 1. Pyöräilykaupungin markkinointi sen ympärivuotisuutta painottaen 2. Oululaisten lisämotivointi pyöräilyyn 3. Osaamisklusterin ja uuden liiketoiminnan synnyttäminen 4. Ympärivuotisen pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen Pyöräilykoordinaattorin tehtävät päätettiin toteuttaa ostopalveluilla ja sopimus solmittiin lopulta vuoden 2013 huhtikuussa Navico Oy:n kanssa. Tuohon mennessä oli jo ehditty tehdä Navico Oy:n toimesta paljonkin. Helmikuussa 2013 järjestettiin ensimmäinen talvipyöräilyn kongressi, jonka valmistelut aloitettiin elokuussa 2012. Kongressiin saapui 150 osallistujaa 12 eri maasta kaukaisimpien vieraiden matkustaessa aina Calgarystä saakka. Kongressin myötä syntyi käsite Oulusta maailman parhaana talvipyöräilykaupunkina, mikä poikii edelleen maailmanlaajuista näkyvyyttä ja jatkuvia esitelmäpyyntöjä maailman eri kolkkiin. Muita merkittäviä virstanpylväinä ensimmäisen toimintavuoden aikana olivat mm. Oulun polkupyöräilijöiden (Oupo ry) perustaminen sekä suosituimmaksi kampanjaksi osoittautunut Talven pyöräilijä -kampanja. Pyöräilykoordinaattori jatkaa Valtionavustusta saatiin edelleen vuodelle 2014, joskin hieman karsitulla ohjelmalla. Vuoden 2014 toiminta rakentui edellisen vuoden aikana lukuisten tapaamisten pohjalle rakennetulle yhteistyöverkostolle. Pääpaino pyöräilykoordinaattorin toiminnassa oli pyöräilyn markkinoinnissa ja tapahtumien sekä kampanjoiden järjestämisessä. Pyöräilyviikko, Liikkujan viikko, talvikauden avaus marraskuussa ja talvipyöräilytapahtumat helmikuussa rytmittivät toimintavuotta. Kuten vuonna 2013, toisenakin toimintavuonna rahoituksen myöhäinen varmistuminen, vasta huhtikuussa 2014, hidasti toiminnan alkua ja vaikeutti toiminnan jatkuvuutta. Toiminnan vakiintuminen Vuoden 2014 lopulla pyöräilykoordinaattorin toiminta oli tullut tutuksi useille eri yhteistyökumppaneille siinä määrin, että keskustelu toiminnan laajentamisesta saatiin vankalle pohjalle. Vuonna 2014 aloitetut kampanjat saatettiin loppuun Oulun kaupungin erillisrahoituksella ja elokuussa 2015 saatiin Oulun seudun kävely- ja pyöräilykoordinaattorin palvelujen kilpailutuksen prosessi päätökseen. Rahoittajaksi toiminnalle tuli Oulun kaupungin rinnalle Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Tehtäväkenttää laajennettiin siten, että maantieteellisen laajemman alueen lisäksi tapahtumien ja kampanjoiden rinnalle otettiin tilaajan tekniset asiantuntijapalvelut mukaan. Elokuussa solmittu sopimus palveluntuottajan kanssa on voimassa vuoden 2017 lop- Syyskuussa 2015 järjestettiin ensimmäinen seudullinen päättäjäpyöräily Kempeleessä. Kuva: Anne Herranen 12 Poljin 5-6/2015 puun saakka. Lisäksi sopimukseen sisältyy optio vuodesta 2018. Näin Oulun seudulla päästiin kahden kokeiluvuoden jälkeen pitkäjänteiseen toimintamalliin. Palveluntuottajana sopimuksessa toimii Ramboll Finland Oy Navico Oy alikonsulttinaan. Hyvien ratkaisujen myyminen positiivisessa hengessä on yksi keskeinen kävely- ja pyöräilykoordinaattorien toimintaa ohjaava tekijä tulevien vuosien tarkempaa ohjelmaa määriteltäessä. Pyörämatkailun kehittäminen on nostettu myös yhdeksi tärkeäksi kehittämisen kohteeksi. Kävely- ja pyöräilykoordinaattorit toimivat seudullisen liikennejärjestelmätyötyhmän alaisuudessa. Työtä ohjaa ja valvoo pienempi ohjausryhmä, joka koostuu Oulun kaupungin, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen sekä Oulun seudun edustajista. Ohjausryhmä kokoontuu noin 4-5 kertaa vuodessa. Toiminnan vaikutuksia kumuoto-osuutta. Tähän mennessä tehdyn työn vaikutuksia on isossa kuvassa hankala määrittää, mutta pienemmässä mittakaavassa saadut kokemukset ja palautteet ovat antaneet viitteitä erittäin kannattavasta toiminnasta. Esimerkiksi jo pelkästään Talven pyöräilijä -kampanjoihin osallistuneiden liikkumistottumuksien muutokset tuovat tehtyjen laskelmien mukaan vuosittain yhteiskunnalle noin 22 000 euron säästöt. Kampanjan järjestämisen kustannukset ovat olleet noin 5 000 euroa vuodessa, joten hyötysuhde kampanjalle on ollut erittäin hyvä (4,4). Parasta koordinaattorin työssä on ollut toimintaan osallistuneilta saatu suora palaute kampanjoiden ja tapahtumien positiivisista vaikutuksista heidän omiin liikkumistottumuksiin, terveyteen ja elämään. Teksti: Timo Perälä Kirjoittaja on Navico Oy:n toimitusjohtaja ja Oulun pyöräilykoordinaattori vuodesta 2013. KÄPY-koordinaattoritoiminnan perimmäisenä tarkoituksena on kasvattaa kävelyn ja pyöräilyn määrää ja nostaa niiden kul- Eri tapahtumien ja kampanjoiden materiaalia vuosilta 2013-2014. Poljin 5-6/2015 13 Teksti: Virpi Ansio Kuvat: Virpi Ansio ja Matti Hirvonen Hollantilaiset Pohjois-Karjalan ”pyöräilyparatiisissa” ThinkBike työpaja oheistapahtumineen vauhditti pyöräilyn edistämistyön suotuisaa kehitystä Joensuussa. N eljä Hollannin Pyöräilylähetystön (Dutch Cycling Embassy) edustajaa, virkamiehiä Joensuun kaupungilta ja maakuntaliitosta, pyöräilyjärjestöjen edustajia, muutama konsultti sekä useita paikallisia pyöräilyvaikuttajia kokoontuivat oppimaan toinen toisiltaan pyöräilyn edistämisestä. Samalla työstettiin hollantilaisten pyöräilyn edistämistoimenpiteiden soveltamismahdollisuuksia Joensuussa. Pyöräilyn edistämisen tahtotila ” Kun Joensuu valittiin vuoden 2014 pyöräilykunnaksi jo toisen kerran palkinnon jakamisen historiassa, päätettiin samalla, että haluamme olla Suomen ensimmäinen kaupunki, jolle kyseinen palkinto tullaan jakamaan vielä kolmannenkin kerran.” Näin Joensuun kaupungin tekninen johtaja Anu Näätänen kertoi avauspuheenvuorossaan Joensuussa 24.9. pi- detyssä Joensuusta pyöräilijän paratiisi -seminaarissa. Seminaari järjestettiin yhteistyössä Joensuun kaupungin, Pyöräliiton ja Alankomaiden suurlähetystön kanssa. Pääpuhujaksi oli saatu Herbert Tiemens, yksi kaikkein ansiotuneimpia pyöräliikenteen suunnittelijoita maailmassa. Utrechtissa nykyisin työskentelevän Tiemensin ansioluetteloon kuuluvat muun muassa Houtenin kaupungin pyöräliikennejärjestelyt (pyöräilyn kulkutapaosuus nyt yli 40 %) sekä ensimmäisten pyöräilyn pikateiden kehittäminen ja toteuttaminen. Tiemensin ohella illan aikana kuultiin Pyöräliiton Matti Koistisen ja Joensuun kaupungininsinööri Ari Varosen puheenvuorot pyöräilyn kehittämismahdollisuuksista Joensuussa. Tilaisuus toimi alkulämmittelynä seuraavana päivänä Joensuussa järjestetylle Think Bike -asiantuntijatyöpajalle. Ajattele pyörää Seminaari-illan jälkeisenä yönä hollantilaiset ilmeisesti pyöräilivät Joensuuta ristiin rastiin tai sitten osa heistä oli tehnyt perusteellisia maastokäyntejä jo ennakkoon, sillä seuraavana aamuna (25.9.) Think Bike -työpajan alkaessa hollantilaisilla kouluttajilla oli esittää laajalti havaintojaan ja arvioitaan joensuulaisesta pyöräilykulttuurista ja -olosuhteista. Joensuu sai kehuja hyvästä ja laajasta pyöräilyverkosta sekä suurimmaksi osaksi hienoista kiertoliittymäratkaisuista. Think Bike -työpajassa keskityttiin analysoimaan Joensuun pyöräilyn edistämiseen ja olosuhteisiin liittyviä vahvuuksia, mahdollisuuksia, heikkouksia ja uhkia. Hollantilaisten vetämä Think Bike -työpaja on järjestetty Suomessa aiemmin kolme kertaa, kaksi kertaa Helsingissä ja kerran Tampereella. ThinkBike -työpajan järjestäminen on hyvä tapa saada kunnon piristysruiske kunnan pyöräilyn edistämistyöhön, uusin tieto ja käytännön sovellukset maailman parhailta pyöräliikenteen asiantuntijoilta sekä koota alan toimijat yhteen. Dutch Cycling Embassy toimii tiiviissä yhteistyössä Alankomaiden Suomen suurlähetystön kanssa ja Pyöräilykuntien verkostolla ja Pyöräliitolla on hyvät suhteet molempiin tahoihin. Suurlähettiläs Henk Svartouw itse on yksi innokkaimpia pyöräilyn ilosanoman levittäjä. Kadut laihdutuskuurille Think Bike -työpajan 25.9. osallistujien kirjoa ja hollantilaisten puupyörä. 14 Poljin 5-6/2015 Työpajaosuudessa käsiteltiin muun muassa pikapyöräteiden kehittämistä Joensuun kaupunkikeskustasta lähiöiden suuntaan ja nykyisellään hyvin karun Rautatieasema–keskusta -välin kehittämistä. Pyöräpysäköintiä kannattaa hollantilaisten mukaan kehittää yritysten kanssa yhteistyössä ja korostaa palvelu- Kävelykatuna toimivalle Joensuun Kauppakadulle on suunnitteilla lisää ja laadukkaampaa pyöräpysäköintiä. jen potentiaalia. Laadukas pyöräpysäköinti ja kasvavat pyöräilijämäärät ovat nimenomaan piristysruiske liike-elämälle eikä päinvastoin, kuten Suomessa vielä valitettavan usein ajatellaan. Joensuussa pyöräilyn laskenta ja seuranta on kohtuullisen hyvässä mallissa, mutta lisätietoa siitä miksi ja millaiset ihmiset pyöräilevät tarvitaan lisää, jotta saadaan houkuteltua uusia pyöräilijöitä ja pidettyä nykyiset pyöräilijät polkimilla. Ympärivuotinen pyöräily ja talvikunnossapito ovat kiistatta Joensuun vahvuuksia, mutta väylien priorisointia ja tiedottamista tarvitaan lisää. Nyt voimme jäädä seuraamaan, toteutetaanko Joensuussa lähitulevaisuudessa uudenlaista pyöräreittien opastusta, uusia pyöräpysäköintiratkaisuja, levitetäänkö pyöräilijöille punainen matto ja laitetaanko katuja laihdutuskuurille (Road Diet). Punaisen maton levittäminen pyöräilyyn tarkoitetuille reiteille helpottaa niin kävelijöiden, pyöräilijöiden kuin autolla liikkuvien mahdollisuutta hahmottaa oma paikkansa väylillä. ”Kadun laihdutuskuurissa” katutilaa otetaan uudella tavalla käyttöön, kavennetaan autokaistoja ja saadaan lisää tilaa kävelijöille ja pyöräilijöille. Hollantilaiset Kesäkuussa 2014 avattu Ylisoutajan silta yhdistää kasvavan Penttilän alueen keskustaan. Kulkijoita oli tämän vuoden syyskuussa 3500-4000 päivässä ja miljoonas ylittäjä palkittiin polkupyörällä 28.9.2015. havainnollistivat katutilan uusjakoa kuvapareilla, joissa näkyi nykytilanne Joensuussa ja vastaavassa katuympäristössä toteutettu ratkaisu Hollannissa. Pyöräilyn järjestökenttä vahvistui Kaksipäiväisen pyöräilyn kehittämistilaisuuden välissä pidettiin Joensuun Polkijoiden perustamiskokous. Joensuun Polkijat ry:n puheenjohtajaksi valittiin Juhana Vartiainen. Vartiainen kertoi, että idea toiminnan virallistamisesta ja yhdistykseksi rekisteröityminen on ollut puheissa jo vuodesta 2009 alkaen, jolloin arkipyöräilyn edistämisestä kiinnostunut kaveriporukka järjesti tempauksen valtakunnallisen Auton vapaapäivän yhteydessä. Joensuun Polkijat jatkavat nyt toimintaansa virallisena yhdistyksenä ja arkipyöräilijöiden äänitorvena. Yhdistys liittyi myös Pyöräliiton jäseneksi. • Herbert Tiemensin esitys ”Joensuusta pyöräilijän paratiisi” -seminaarissa 24.9. www.slideshare.net/herberttiemens • Herbert Tiemensin blogi kaikille jotka haluavat pysyä kartalla pyöräilyn edistämisen viimeisimmistä innovaatioista. ”Cycling everywhere in between” https://herberttiemens.wordpress.com/ Poljin 5-6/2015 15 Kaupunki on nimennyt pyöräilylähettiläitä levittämään pyöräilyn ilosanomaa ja Lappeenrannan myönteistä pyöräilyimagoa. Teksti: Matti Hirvonen ja Lappeenrannan kaupunki Kuvat: Mikko Nikkinen ja Matti Hirvonen Lappeenranta Vuoden pyöräilykunta 2015 Lappeenranta valittiin vuoden 2015 pyöräilykunnaksi. Perusteluina tunnustukselle oli kunnianhimoinen ote ja hyvä vuorovaikutus pyöräilyn edistämisessä. P oljin-lehden 2-osaisessa juttusarjassa tarkastellaan Lappeenrannan ansioita ja kehityspolkua pyöräilykaupunkina. Palkinnon perusteissa mainittu kunnianhimo näkyy muun muassa pyöräilyn pääreitistön kehittämisessä kaupunginosien välille sekä useita vuosia jatkuneessa yhteistyössä aktiivipyöräilijöiden kanssa. Lappeenrannassa tehdään kaupungin nettikyselyn mukaan 29 prosenttia alle 20 kilometrin matkoista polkupyörällä. Kaupunkilaisten liikkumista seurataan kulkutapakyselyillä säännöllisin väliajoin, ja kyselyt osoittavat pyöräilyn jatkuvasti kasvattavan suosiotaan. Lappeenrannassa pyöräillään paljon ja pyöräilyn kehittäminen on nostettu korkealle myös kaupunkistrategiassa. Käyttäjälähtöistä kehittämistä Kaupungininsinööri Pasi Leimi katsoo, että valtakunnallinen tunnustus on osoitus kaupungin ja aktiivipyöräilijöiden onnistuneesta yhteistyöstä ja lappeenrantalaisten lisääntyvästä pyöräilyinnostuksesta. ”Hyvästä vuorovaikutuksesta syntyy hyviä tuloksia. Jo usean vuoden ajan virkamiehistä ja aktiivipyöräilijöistä koostuva työryhmä on osallistunut kehittämistyöhön. Korjaukset ja parannukset pystytään tekemään joutuisasti, kun saamme ajantasaisia vinkkejä ja toiveita eri puolilla kaupunkia päivittäin ajavilta pyöräilijöiltä”, Leimi kertoo. Pyöräteiden kehittämisestä vastaava suunnitteluinsinööri Mauri Backman 16 Poljin 5-6/2015 ei tyytynyt vain piirtämään väyliä tietokoneen ruudulla, vaan ajoi koko reitistön läpi videokamera kypärään kiinnitettynä. ”Halusin henkilökohtaisesti tutustua jokaiseen kaarteeseen, ja voin aina palata tarvittaessa kuvaamaani videofilmiin, kun saan kuntalaisilta palautetta”, Backman sanoo. Leimin ja Backmanin mielestä pyöräilykunta-tunnustus kuuluu kaikille arki- tai kuntoliikuntana pyöräilyä harrastaville lappeenrantalaisille. Myös matkailijat hyppäävät lomareissuillaan mielellään pyörän selkään, koska Lappeenrannan seudulla on upeita reittejä Saimaan maisemissa. Rajakaupungissa pyöräilyharrastus ulotetaan myös Venäjän puolelle: joka toukokuussa, jo vuodesta 1988 alkaen, järjestetään Viipurin ystävyyspyöräily. Pyöräilyn kehittämisessä Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen ja liikuntatoimen tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat olleet Lappeenrannan Seudun Ympäristötoimi, Saimaan Latu ry, Lappeenrannan Pyöräilijät ry, Liikenneturva sekä erilaisten poikkihallinnollisten työryhmien viranhaltijat ja harrastepyöräilijät. Reunakivet mataliksi Pari vuotta sitten selvitettiin pyöräilyyn parhaiten sopivat pääreitit ja laadittiin pyöräilyn pääreittisuunnitelma, joka on jo pääosin toteutettu. Ympäri vuoden käyttökelpoinen, kaikkiaan 95 kilometriä pitkä reitistö muodostaa selkeän verkoston kaupungin halki kaikilta suunnil- ta. Tähän mennessä tehtyjä konkreettisia toimenpiteitä ovat sujuvuuteen ja ajomukavuuteen vaikuttavien reunakivien jyrsiminen ajoradan tasoon, pyörätien jatkeen merkintöjen parantaminen risteysalueilla, väistämisvelvollisuuksien muuttaminen pyöräilijän eduksi sekä pinnan tasaisuuden parantaminen uusimalla huonokuntoista päällystettä. Lisäksi reittien selkeyttä on lisätty asentamalla yli 400 uutta opasteviittaa ja uusimalla huonokuntoisia liikennemerkkejä. Pyöräily on huomioitu paremmin myös työnaikaisissa järjestelyissä ja esimerkiksi keskusta-alueella keskeneräisten kortteleiden rakentamisajaksi on tehty oma väliaikainen pyöräväylä. Talvikunnossapitoa on tehostettu alentamalla aurauskynnystä. Pääreitistön suunnittelu kytkeytyy keskustaajaman yleiskaavatyöhön, jossa huomioidaan pyöräilyn ja kävelyn kehityskäytävät ja varataan niille tarvittavia alueita. Pyöräily otetaan huomioon myös asemakaavamääräyksissä. Reittejä parannetaan edelleen kiireellisyysjärjestyksessä katujen reunakiveyksiä madaltamalla ja tienpintoja kunnostamalla. Myös valaistusta, opastusta ja pyöräparkkeja lisätään. Lappeenranta käytti pyöräteiden kehittämiseen viime vuonna rahaa noin miljoona euroa. Vammaisneuvostolta kiitosta Mittavasta kadunkulmien korotusten luiskaamisesta ovat pyöräilijöiden lisäksi hyötyneet vammaiset, vanhukset ja lastenvaunujen kanssa liikkuvat. Lap- peenrannan vammaisneuvosto antoikin vuoden 2014 Esteettömyys-kunniamaininnan kaupungininsinööri Pasi Leimille. Pyöräilyä edistetään laaja-alaisesti. Viime vuonna palkattiin henkilö koordinoimaan kymmeniä järjestettyjä pyöräilytapahtumia, teetettiin pyöräilyn pääreiteistä neljällä eri kielellä esitekartta, jota jaettiin 15 000 kappaletta, suunniteltiin Lappeenranta pyöräillen -logo ja avattiin uusi Lappeenranta pyöräillen -sivusto. Yksityisautoilun vähentäminen sisältyy keskeisesti Lappeenrannan ilmasto-ohjelmaan, jonka yhtenä tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä. Sekä Lappeenrannan kaupungin strategian että Etelä-Karjalan liikennestrategian keskeisenä tavoitteena on pyöräilyn edistäminen. ”Puhdas elinympäristö ja kestävä hyvinvointi ovat tavoitteitamme, kun kehitämme vihreää Lappeenrantaa. Tässä työssä Vuoden pyöräilykunta 2015 -tunnustus on tärkeä merkkipaalu”, Pasi Leimi summaa. Ylh. oik. Valtakatu on kaupallisen keskustan pääkatu ja hyvä esimerkki muutoksesta, jossa pyöräily ja kävely on priorisoitu ja autoliikenne rauhoitettu. Kimmo Jarva on pyöräilymyönteinen kaupunginjohtaja. Vuoden pyöräilykunta Ehdota vuoden 2016 pyöräilykuntaa! Vuoden pyöräilykunta -tunnustus annetaan vuosittain kunnalle tai kaupungille, joka on määrätietoisesti edistänyt pyöräilyä. Tunnustus on luonteeltaan kannustepalkinto, jossa huomioidaan viimeaikainen kehitys ja kunnan sitoutuminen tuleviin suunnitelmiin pyöräilyn edistämisessä. Suomi Pyöräilee -yhteistyövaliokunta on vuodesta 1991 alkaen myöntänyt Vuoden pyöräilykunta -tunnustuksen. Viime vuonna kunnian sai Joensuu. Vuoden pyöräilykuntaa 2016 voi ehdottaa 1.12.2015-31.1.2016 välisenä aikana osoitteessa poljin.fi tai sähköpostitse [email protected]. Vuoden pyöräilykunnan valintakriteerit • Pyöräilyverkko: kattavuus ja laatu erityisesti keskustassa, pyöräilyväylien kunnossapito, pyöräilyolosuhteiden turvallisuus, autoliikenteen nopeusrajoitukset • Muun pyöräilyinfran kehittyneisyys: pyöräpysäköinti, opastus ja viitoitus • Markkinointi ja aktivointi: erilaiset kampanjat ja tapahtumat, koulujen mukanaolo, verkkosivut, esitteet, pyörätiekartat, yhteistyö järjestöjen ja seurojen kanssa, vuokra- tai kaupunkipyörät • Sitoutuneisuus pyöräilyn edistämiseen: poliittiset päätökset, pyöräilyn edistämisohjelma, virkamiesten sitoutuneisuus, pitkäjänteinen työ, tulevaisuuden suunnitelmat • Pyöräilymäärät verrattuna muihin kuntiin, seuranta ja laskenta, nouseva vai laskeva trendi Poljin 5-6/2015 17 Teksti: Matti Hirvonen ja Pekka Tahkola Kuvat: Pekka Tahkola PYÖRÄILYLÄHETYSTÖ vahvistaa pyöräilyn nousua Suomeen perustettiin Pyöräilylähetystö tämän vuoden maaliskuussa liikenneprofessori Jorma Mäntysen aloitteesta. Tavoitteena on vauhdittaa pyöräilymyönteistä päätöksentekoa Suomessa ja toisaalta edistää suomalaisen pyöräilyosaamisen vientiä ulkomaille. E rityisesti ympärivuotisen pyöräilyn edistämisessä ja talvikunnossapidossa Suomen osaamiselle tuntuu olevan jo nyt ilahduttavan paljon kysyntää eri puolilla maailmaa. Suomen parhaiden talvipyöräilykaupunkien, kuten Oulun ja Joensuun, menestystarinat ovat niittäneet kansainvälistä mainetta ja ”Cycling Snowhow” on muodostumassa vientituotteeksi. Uuden Pyöräilylähetystön johdolla kotimainen pyöräilyosaaminen ja talvipyöräily matkaavat maailmalle. Pyöräilylähetystössä on mukana joukko eturivin poliitikkoja, elinkeinoja kulttuurielämän vaikuttajia, eri alojen huippuasiantuntijoita sekä pyöräilyä edistäviä järjestöjä ja yrityksiä. Pyöräilylähetystö toimii osana Pyöräilykuntien verkostoa. 18 Poljin 5-6/2015 Venäjällä ja Kazakstanissa Pyöräilylähetystön lähttiläs, talvipyöräilyn erikoisasiantuntija Pekka Tahkola oululaisesta Navico Oy:stä on viimeisen kahden vuoden aikana kutsuttu niin Venäjälle, Puolaan kuin Kazakstaniinkin asti kertomaan oululaisesta talvipyöräilyn ihmeestä. Osaamiselle on kysyntää, ja Kazakstanin pääkaupunkiin Astanaan Navico Oy saikin jo ensimmäisen toimeksiannon, esiselvityksen Astanan pyöräilyverkoston kehittämisen mahdollisuuksista ja verkkotason suunnitelmasta. Pekka on lukuisien Venäjän vierailujensa ansiosta profiloitunut korkean luokan asiantuntijaksi etenkin venäläisissä talvikaupungeissa, ja hänet onkin tähän mennessä kutsuttu luennoimaan muun muassa. Novosibirskissa, Krasnoyars- kissa, Irkutskissa, Ekaterinburgissa, Pietarissa, Voronezhissa (RUS), Astanassa (KZ), Varsovassa (PL), Jokkmokkissa (SE) ja Leeuwardenissa (NL). Talvipyöräily on yhä lähes täyttä utopiaa suurimmassa osassa maailman talvikaupunkeja. Oulussa, maailman parhaassa talvipyöräilykaupungissa on täysin normaalia nähdä 90-vuotias pyöräilijä ostoskassi pyörän sarvessa roikkuen polkemassa vanhalla mummopyörällään 30 asteen pakkasessa kesärenkailla. Mutta muualla maailmassa talvipyöräilyä pidetään extremelajina, jota voivat harrastaa vain urheilulliset miehet tuhansien eurojen pyörän ja varusteet hankittuaan, pukeuduttuaan ensin liikennemerkin, joulukuusen ja post-apokalyptisen soturin sekoitukseksi. Kun Pekka ensimmäisellä Venäjän reissullaan tammikuussa 2014 kertoi Siperian suurimmassa kaupungissa Novosibirskissa aloittaneensa matkansa pyöräilemällä kotoaan lentokentälle, ei kukaan uskonut sen olevan edes mahdollista. Useiden lehtijuttujen, videoiden ja kuvien ansiosta tietoisuus siitä, että talvipyöräily voisi oikeasti olla mahdollista, alkaa pikku hiljaa levitä Venäjällä, ja paikalliset pyöräilyaktiivit pitävätkin Oulua jo suorastaan pyhiinvaelluskohteena. Linkit Pekka Tahkolan haastatteluihin ja uutisointeihin eri reissuilta löytyvät osoitteesta www.poljin.fi/pyorailylahetysto. Tarton talvikunnossapito paremmaksi Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen osallistui Hollannin ja Suomen pyöräilylähetystöjen sekä Tampereen kaupungin järjestämään ThinkBike -työpajaan Tartossa toukokuussa. Koistinen kertoi paikalla suomalaisesta pyöräteiden talvikunnossapito-osaamisesta ja käytänteistä sekä esitteli Tampereella toteutettua joukkoistettua pyöräteiden talvikunnossapidon laadunseurantaa. ”Tartto on liikenteen näkökulmasta kiinnostava kaupunki, sillä siellä kävellään todella paljon, jopa 40 % matkoista tapahtuu jalan. Vanhankaupungin keskusta on muutettu upeaksi kävelyalueeksi, jolla myös pyöräily on sujuvaa”, Koistinen toteaa Pyöräilyn osuus liikenteestä on kuitenkin vielä aika pieni, mutta kaupungissa on intoa lisätä pyöräilyä. Pyöräilylähetystön kummien terveisiä ”Pyöräily on Suomessa takamatkalla muihin kulkutapoihin nähden. Pyöräilijällä on valitettavan harvoin selvää paikkaa kadulla, joten pyörällä joutuu usein ajamaan joko jalankulkijoiden tai autojen seassa. Pyöräilyn edistäminen lähtee päätöksentekotasolta ja asenteista, mihin Pyöräilylähetystö tuo uutta tuulta Suomessa.” Pauli Kiuru, kansanedustaja ”Suomen pyöräilylähetystön asiantuntijoiden yhteistyö talvipyöräilyn viennin edistämiseksi on erittäin tervetullut avaus. Suomen tunnettavuuden kasvattamiseksi meidän tulee näkyä ja kuulua kaikilla elinkeinoelämän sektoreilla. Pyöräilyn talvihoitoosaamisen edistäminen arktisilla alueilla on juuri sellaista työtä ja pyöräilylähetystö toteuttaa sitä esimerkillisesti.” Olli Rehn, elinkeinoministeri ”Mä pyöräilen puhtaasti itsekkäistä syistä: Yrittäjänä ja pienten lasten faijana mulla ei ole aikaa harrastaa liikuntaa. Päivittäinen 35 kilsan työmatkapyöräily ees taas huolehtii mun terveydestä, sitä paitsi ruuhka-aikana tsygä on autoa nopeampi. Säästän aikaa ja rahaa. Ja luontoa – ja siitäkin tulee hyvä mieli. Itsekäs pyöräily on siis hyödyllistä kaikille!” Riku Rantala, seikkailija, tietokirjailija ”Kestävään kaupunkiliikenteeseen kuuluvat kävely ja pyöräily, joihin Suomen kymmenet maaseutumaiset kaupungit ja kehittyvät yliopistokaupungit antavat mitä parhaimmat olosuhteet kaupungin sisäisten etäisyyksien ollessa muutamien kilometrin luokkaa. On arvioitu, että liian vähäinen liikunta johtaa EU:n alueella vuosittain miljoonaan ennenaikaiseen kuolemaan. Muutaman vuoden kestänyt pyöräilytrendi vaatisi nyt tuekseen kannustavia toimija työnantajilta ja valtiolta. Aktiivinen elämäntapa vähentää sairauspoissaoloja sekä terveydenhuollon kustannuksia, joten jokainen sijoitettu ropo maksaa varmasti itsensä takaisin.” Merja Kyllönen, europarlamentaarikko ”Pyöräteiden talvikunnossapito on toistaiseksi heikkoa. Uskon, että talvikunnossapitoon liittyvillä yrityksillä olisi paljon markkinoita Virossa.” Virossa rakennetaan valtakunnallista kaupunkipyöräjärjestelmää. Paikallinen liikennevirasto suunnittelee ensimmäistä järjestelmää Tarttoon. Valtakunnallisen järjestelmän etuna olisi selkeys käyttäjille ja mukautuvuus: festivaalin ajaksi pyöriä voitaisiin tuoda naapurikaupungeista tapahtumapaikkakunnalle. Haluatko mukaan Pyöräilylähetystöön? Ota yhteyttä: Pyöräilykuntien verkosto ry, Matti Hirvonen, toiminnanjohtaja, puh. 040 419 4555, [email protected] Winter Cycling Federation Timo Perälä, puheenjohtaja, puh. 040 706 0415, [email protected] www.poljin.fi/pyorailylahetysto Poljin 5-6/2015 19 Liity edelläpolkijoiden kasvavaan joukkoon! Pyöräilykuntien verkosto ry Verkostoon liittyminen • Pyöräilykuntien verkosto on kuntien, valtion, järjestöjen, yritysten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyöverkosto. • Päätavoite on pyöräilyn lisääminen liikennemuotona ja arkiliikuntana, joka tuottaa hyvinvointia yksilölle, ympäristölle ja yhteiskunnalle. • Pyöräilykuntien verkosto haluaa: laadukkaat ja turvalliset pyöräilyolosuhteet kaikille, kaksinkertaistaa pyöräilyn määrän Suomessa ja vahvistaa pyöräilyn edistäjien yhteisöä. • Pyöräilykuntien verkosto perustettiin vuonna 1997 ja se muuttui itsenäiseksi yhdistykseksi vuonna 2005. Verkoston toiminta on voittoa tuottamatonta palvelutoimintaa. www.poljin.fi www.kulkulaari.fi Pyöräilykuntien verkoston toimintaan ovat tervetulleita kaikki pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneet suomalaiset kunnat ja kaupungit sekä aiheesta kiinnostuneet tai sen parissa työskentelevät muut tahot. • Verkoston vuosimaksu määräytyy kunnan asukasluvun mukaisesti: · kunnassa asukkaita alle 7001 220 euroa · kunnassa asukkaita 7001-10 000 350 euroa · kunnassa asukkaita 10 001-20 000 550 euroa · kunnassa asukkaita 20 001-50 000 950 euroa · kunnassa asukkaita 50 001-100 000 1350 euroa · kunnassa asukkaita yli 100 000 1900 euroa • Vuosimaksu määräytyy yrityksen tai yhteisön koon mukaan seuraavasti: · pieni yritys (alle 15 työntekijää) 220 euroa · keskisuuri yritys (15 - 50 työntekijää) 550 euroa · suuri yritys (yli 50 työntekijää) 950 euroa · erittäin suuri yritys (yli 500 työntekijää) neuvotellaan Pyöräilykuntien verkosto ry Kuntatalo, Toinen linja 14 00530 Helsinki ESPOO KAUNIAINEN Lennart Långström (09) 505 6387 [email protected] KOKKOLA FORSSA KRUUNUPYY HANKO LAHTI HELSINKI LAPPEENRANTA HYVINKÄÄ LEMPÄÄLÄ HÄMEENLINNA LIEKSA IISALMI LIETO IMATRA LOHJA JANAKKALA LOVIISA JOENSUU MASKU JYVÄSKYLÄ MÄNTYHARJU JÄRVENPÄÄ MÄNTTÄ-VILPPULA KAARINA NURMIJÄRVI AKAA Jouko Pekkarinen 040 335 4625 [email protected] Petri Suominen (09) 816 40240 [email protected] Carita Laitala 044 780 9300 [email protected] Tero Tiensuu (03) 4141 5602 [email protected] Kaisa Karlström (06) 8343 405 kaisa.karlströ[email protected] Hannu Simelius 040 581 5065 [email protected] Matti Heikkinen 044 716 1031 [email protected] Reetta Keisanen 040 346 0522 [email protected] Kimmo Kiuru (019) 459 4645 [email protected] Mauri Backman 040 506 5761 [email protected] Jaakko Hupanen (03) 3744 600 [email protected] PIRKKALA UTAJÄRVI KAMPIN SUUTARI PIETARSAARI VAASA LINEA KONSULTIT OY Tero Vesanto 050 540 5279 [email protected] Ben Griep 786 3328 044 785 1328 [email protected] PORI Sanna Välimäki 044 701 4180 [email protected] PORVOO Hanna Linna-Varis (019) 5202 814 [email protected] PÄLKÄNE Petri Ketola 040 580 8270 [email protected] PUUMALA Kimmo Hagman 0500 654 590 [email protected] RAASEPORI Minna Aakkula (03) 621 2317 [email protected] Jarmo Honkanen 040 104 4113 [email protected] Pekka Partanen 040 5454567 [email protected] Mika Närvi (02) 4873 3254 [email protected] Lassi Nurmi 020 617 4466 [email protected] Timo Mäkinen (019) 369 4435 [email protected] Heikki Tamminen (03) 680 1292 [email protected] Markus Lindroos 050 382 7550 [email protected] Jarmo Tihmala 050 311 6261 [email protected] Marika Nurmikko 044 7388 230 [email protected] Timo Vuoriainen (014) 266 5144 [email protected] Piia Mäkilä 040 774 1902 [email protected] Sari Piela (09) 27191 [email protected] Hannu Kemppainen 044 728 8789 Timo Seimelä 040 758 2104 [email protected] [email protected] Jyrki Lappi (02) 588 4800 [email protected] Pia Korteniemi 040 317 2311 [email protected] Jari Kauppinen 044 710 0647 [email protected] Jorma Heikkinen 044 703 2112 [email protected] Markku Lahtinen 050 596 9124 [email protected] Päivi Valkama 050 329 5303 [email protected] Sirpa Ala-Rämi (02) 5727 9402 [email protected] Martti Nilsson 040 537 9000 [email protected] KAJAANI OULU KANGASALA ORIVESI KARVIA PARAINEN 20 Poljin 5-6/2015 Jan Gröndahl 040 5320392 [email protected] RAISIO Marja Uusitalo (02) 434 3401 [email protected] RAUMA Leena Ruusu-Viitanen (02) 8343 610 leena.ruusu-viitanen @rauma.fi RIIHIMÄKI Aili Tuppurainen (019) 758 4926 [email protected] SEINÄJOKI Keijo Kaistila (06) 416 2230 [email protected] SIUNTIO Tapio Lepikkö 050 386 0825 [email protected] TAMPERE TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Katja Seimelä 040 503 4237 [email protected] TURKU Hannele Karhu 0500 584 506 [email protected] Siri Gröndahl (06) 3254 214 [email protected] VANTAA Timo Väistö (09) 8392 2642 [email protected] VÖYRI Mikael Österberg (06) 382 1670 [email protected] Timo Perälä 040 7060415 [email protected] OVELLA OY Mika Laukkonen 0505693923 [email protected] ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS RAMBOLL FINLAND OY KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS SITO OY LAPIN ELY-KESKUS STRAFICA OY PIRKANMAAN ELY-KESKUS SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY Kjell Lind 0295 027 734 [email protected] Petteri Kukkola 0400 620 236 [email protected] Risto Uusipulkamo 0295 03 7263 [email protected] Suvi Vainio 0400 416 473 [email protected] Natti Koistinen 044 279 5588 [email protected] Reijo Vaarala 040 716 0769 [email protected] Virpi Ansio 050 345 6727 [email protected] Juha Heltimo 050 369 4604 [email protected] Hanna Aho 040 660 5788 [email protected] POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS SUOMEN PYÖRÄILYUNIONI RY Päivi Hautaniemi 040 571 6067 [email protected] Markku Nieminen 050 5960 975 [email protected] Kyllikki Komulainen 0295 026 729 [email protected] Mari Ahonen 0295 021 265 [email protected] Pompo Stenberg 050 3521809 [email protected] TTY / Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tuuli Rantala 040 849 0688 [email protected] Piritta Keto 0295 022 763 [email protected] Esa Karvonen, 050 375 9169 [email protected] POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS UUDENMAAN ELY-KESKUS TAMPEREEN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS TRAFIX OY HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY TURUN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY HSL - HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE TURVATEC OY INLINEMARKET OY VALPASTIN OY JYVÄSKYLÄN PYÖRÄILYSEURA RY WSP FINLAND OY Petri Sipilä 050 511 5940 [email protected] Risto Kanerva (09) 8718 2220 [email protected] Samuli Ropponen 040 595 1094 [email protected] Atso Vainio (02) 845 151 [email protected] NAVICO OY PYÖRÄLIITTO RY Arto Huovila 040-133 1412 [email protected] Tarja Jääskeläinen 040 385 5043 [email protected] UUSIKAUPUNKI Sakari Somerpalo 040 847 8282 [email protected] YLÖJÄRVI Juha Jokela, 040 838 9014 [email protected] TUUSULA Hannu Heiskanen 0400 428 325 [email protected] Teemu Tenhunen, 041 544 2195 [email protected] Tero Rantaruikka, 050 910 5810 [email protected] Raine Anttonen (03) 7819 969 [email protected] Mari Päätalo 040 720 2872 [email protected] Minna Raatikka 040 518 0511 [email protected]
© Copyright 2024