2 - Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry

NRO 2/ 2015
26.2.2015
asiantuntijalle
Olenko tyhmä kun en
opi kuin muut? s. 3
Suomen Elintarviketyöläisten Liiton jäsenten äänenkannattaja
juhlavuosi
Arkistot kuntoon
ammattiosastoissa s. 8–9
työpaikalla
julkkis
Linkosuo panostaa
kuivaleipään s. 10–11
Liitto-orava Salme Pasi
haastattelussa s. 18
02
NRO 2 /2015
pääkirjoitus
kysymys asiantuntijalle
vieraana-kolumni
Ay-liike – kaiken
pahan alku ja juuri
Olenko tyhmä, kun en opi töissä uutta niin kuin muut?
Nimim. Ei mene jakeluun
Kaikki kansalaisaloitteen
taakse
Tammikuun puolessa välissä alkoi nimienkeruu kansalaisaloit-
teeseen, jolla halutaan kieltää nollatyösopimukset lailla ja
määritellä viikoittaiseksi työajaksi vähintään 18 tuntia. Ensimmäisen kuukauden aikana aloitteen allekirjoitti lähes
8500 ihmistä. Tasaisen vauhdin taulukolla se tarkoittaisi,
että puolen vuoden keräysajassa vaaditut 50 000 tukijaa
saataisiin juuri ja juuri kasaan.
Jos 50 000 allekirjoitusta ei saada kerättyä, eduskunta
ei ota aloitetta käsiteltäväkseen. Tavoitteesta jääminen olisi myös iso kolaus ay-liikkeen vahvuudelle ja yhtenäisyydelle. Kansalaisaloite tasa-arvoisen avioliittolain puolesta
on jo osoittanut, että kansalaisaloitteiden kautta voidaan
muuttaa lakia. Siksi tätä mahdollisuutta ei kannata hukata.
Aloite nollatyösopimusten kieltämiseksi on todella
tärkeä. Nollasopimukset ovat tämän päivän työelämän
syöpä. Ne aiheuttavat työntekijälle jatkuvaa epävarmuutta
työtuntien ja palkan määrästä. Nollatyösopimukset ovat
”Nollatyösopimusten makuun päässyt
työnantaja pyrkii todennäköisesti
jatkossa palkkaamaan lähes kaikki
työntekijät nollatyösopimuksilla.
Huomenna se voit olla sinä.”
+
karoliina öystilä
Päätoimittaja
pesiytyneet monille aloille ja työnantajat käyttävät niitä
mielellään, koska se on sopimusmuoto, jossa kaiken joustamisen tekee työntekijä.
Jotkut saattavat ajatella, että on oikeastaan ihan hyvä,
että työpaikoilla on ihmisiä töissä nollatyösopimuksilla.
He toimivat puskurina, kun työvoiman tarve vähenee. Ei
ehkä tarvitse käydä yt-neuvotteluita vakituisen ja kokoaikaisen henkilöstön vähentämiseksi, kun työnantaja voi
ilman yt-neuvotteluita pudottaa nollatyösopimuslaisten
työtunnit nollaan.
Tämä on kuitenkin todella lyhytnäköistä ajattelua. Nollatyösopimusten makuun päässyt työnantaja pyrkii todennäköisesti jatkossa palkkaamaan lähes kaikki työntekijät
nollatyösopimuksilla. Huomenna se voit olla sinä. Siksi
kannattaa toimia jo tänään.
Kansalaisaloitteen takana on Operaatio Vakiduuni,
jossa on mukana ihmisiä eri ammattiliitoista eri puolilta
Suomea. Kampanjan aktivistit tekevät hyvää työtä, he järjestävät tapahtumia, kampanjoivat toreilla ja sosiaalisessa
mediassa. On kuitenkin vaarana, ettei se riitä.
Kansalaisaloitteen taakse tarvitaan leveämmät hartiat,
sen taakse tarvitaan koko suomalainen ammattiyhdistysliike. Yli kaksi miljoonaa suomalaista kuuluu ay-liikkeeseen.
Jos edes 10 prosenttia heistä allekirjoittaisi aloitteen, se
olisi jo huikea määrä tukijoita. Sellaista joukkoa eduskunnan enemmistön olisi vaikea sivuuttaa. Otetaan siis haaste
vastaan työpaikoilla ja ammattiosastoissa, ja huolehditaan
yhdessä, että aloite saa taakseen ison määrän tukijoita.
vellun blogi
Neuvotteluille piste
veli-matti kuntonen
Liittopuheenjohtaja
16.2.2015
Onko työnantajan tietoinen alipalkkaus saatava kuriin? Onko
työpaikan riitatilanteissa otettava huomioon työntekijöiden näkemys? Onko ammattiliitoilla oikeus nostaa oikeusjuttu jäsentensä puolesta, jotta pienilläkin työpaikoilla uskalletaan vaatia lakien ja sopimusten mukaisia oikeuksia?
Vuoden 2013 syksyllä työnantaja- ja palkansaajakeskusjärjestöjen kesken sovittiin, että työelämän lakien ja riitojen neuvottelujärjestelmän kehittämistarpeita selvitetään.
Sovittiin myös, että jos tarvitaan muutoksia nykyisiin
lakeihin, valmistelua tehdään yhdessä maan hallituksen
kanssa. Tämä valmistelu olisi ns. kolmikantayhteistyötä
eduskunnan, työnantajapuolen ja palkansaajien kesken.
Neuvotteluissa olivat mukana palkansaajakeskusjärjestöt Akava, SAK ja STTK ja työnantajapuolelta Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä julkisen puolen työnantajaliitot.
Kehittämistarpeita sekä sopimusten noudattamisen
että voimassa olevan lainsäädännön suhteen palkansaajil-
03
26.2.2015
la toden totta olisi, tästä esimerkkinä vaikkapa alipalkkauksen sanktiointi ja luottamusmiehen työsuhdeturva.
SAK:n hallitus käsitteli tänään neuvottelutilannetta,
eikä nähnyt mahdollisuutta jatkaa neuvotteluja yksipuolisesti työnantajan esittämillä eväillä, kun käytännössä mikään työntekijöiden asia ei edennyt.
Neuvottelupöydässä oli työnantajien mielestä vain
heidän kutsumat nk. ”lakkosakot” eli työntekijäpuolelle
määrättävät korvaukset mielenilmauksista, jotka yleensä
aiheutuvat työnantajan yksipuolisista toimista.
Työnantajilla ei ollut halukkuutta neuvotella työntekijöille tärkeistä asioista, jolloin ei ollut mitään mahdollisuutta saada aikaiseksi tasapainoista, molemmat osapuolet huomioivaa sopimusratkaisua.
Sanelua meidän ei tule hyväksyä, joten neuvotteluille
oli syytä tällä erää laittaa piste.
Puheenjohtajan blogia voi lukea ja kommentoida osoitteessa www.selry.fi/blogi
JUURI NÄIN!
”Kaikki Suomessa
leivotut ruisleivät
eivät ole täysin
kotimaisia, vaikka
pakkauksesta saattaisi näin päätellä.
Sama koskee monia
muita viljatuotteita,
joissa alkuperätietoa ei kerrota.
Ruuan alkuperä
kuitenkin kiinnostaa kuluttajia ja se
kannattaisi heille
kertoa.”
MTK:n puheenjohtaja
Juha Marttila 16.2.2015
EI NÄIN!
”SAK:laisista luottamushenkilöistä
lähes joka kolmas
kertoo työnantajansa rikkoneen työpaikalla noudatettavia
lakeja ja sopimuksia. Vastaajien mukaan työnantaja on
tulkinnut esimerkiksi työehtosopimusta
omaksi edukseen
tai ei noudata
yhteistoimintalakia.
Ongelmia on ollut
ylityökorvauksissa,
työajoissa, osaaikaistamisissa
ja irtisanomisten
perusteissa sekä tietojen antamisessa
luottamusmiehille.”
SAK:n tiedote
11.2.2015
Et ole tyhmä, todennäköisesti olet niin sanottu erilainen oppija.
Kokemus siitä, että ei opi uutta samoin kuin muut tai oppii
hitaampaan tahtiin, liittyy usein oppimisvaikeuksiin. Oppimisvaikeudet ovat erittäin yleisiä. Jopa 20-25 %:lla väestöstä
on erilaisia oppimisvaikeuksia: lukivaikeutta, matemaattisen
hahmottamisen vaikeutta, hahmottamisen tai keskittymisen
vaikeuksia.
Oppimisvaikeudet näkyvät koulumaailman lisäksi myös
työpaikoilla. Käytännössä ne voivat näkyä esimerkiksi ihmisen
hitaana lukemisena, vaikeutena hahmottaa luettua, työläänä
kirjoittamisena tai kirjoitusvirheinä. Myös kääntyvät numerot
ja kirjaimet, vaikeus hahmottaa työohjeita kerrottuna tai pitää
mielessä monta työvaihetta yhtä aikaa voivat olla merkkejä oppimisvaikeuksista. Kuten myös tarve pidempään aikaan omaksua uusia asioita ja tarve tehdä asioita omaan tahtiin sekä vaikeus hahmottaa pitkiä numerosarjoja.
Oppimisvaikeudet ovat yleensä geneettisiä. Ne eivät ole itse
aiheutettuja, eivätkä ne tarkoita tyhmyyttä, laiskuutta tai huolimattomuutta. Moni meistä vain hahmottaa asioita eri tavalla
– siksi puhutaankin erilaisista oppijoista.
Tärkeää on, että työpaikalla varataan riittävästi aikaa työhön
perehdytykseen ja että perehdytys ja uusien asioiden opettaminen tapahtuu moniaistikanavaisesti. Ei siis riitä, että asiat kerrotaan. Tarvitaan myös ohjeet kirjallisesti, kuvallisesti ja mielellään jopa videokuvana, joista asiat voi tarkistaa ja joihin palata.
Lisäksi tulee opastaa näyttämällä uusiin asioihin.
Työtehtäviä voidaan henkilökohtaistaa vahvuuksien kautta ja
työolosuhteita järjestää eri tavoin. Hienoa olisi, jos työpaikalla
vallitsisi avoin ilmapiiri ja käytäisiin avointa keskustelua kunkin vahvoista puolista ja mahdollisista pulmista ja siitä, kuinka
tilanne ratkaistaan.
Monelle on apua erilaisista apuvälineistä. Hidas lukija voi
lukea tekstit äänimuotoisena, hidas kirjoittaja kirjoittaa jopa
puhumalla. Apuvälineitä on erilaisia ja niistä saa lisätietoja
Erilaisten oppijoiden liiton Apuvälinekeskuksesta. Työnantaja voi hakea myös rahoitusta (Työolosuhteiden järjestelytuki)
apuvälineiden hankintaan oppimisvaikeuksista kärsiville TEtoimistosta.
Erilaisten oppijoiden liitto on valtakunnallinen lukijärjestö ja erilaisen oppijan etujärjestö. Erilaisten oppijoiden liiton
neuvontapalvelut toimivat puhelimitse sekä nettineuvojan
kautta ja halutessaan voi kysellä tarkempia vinkkejä omaan
tilanteeseensa. Lisäksi lukijärjestöistä eri puolilla Suomea saa
vertaistukea.
Terveisin,
riitta hämäläinen
Vastaaja on Erilaisten oppijoiden liiton tiedottaja.
Lisätietoja oppimisvaikeuksista ja apuvälineistä: www.erilaistenoppijoidenliitto.fi ja
www.lukiapuvaline.fi tai valtakunnallisesta lukipuhelimesta 045 256 1916.
Sitran keskustelutilaisuuksien sarjassa julkaistiin tammikuussa asiakirja ”yhtäläisestä, oikeudenmukaisesta
ja kannustavasta työttömyysturvasta”. Sen peitelty viesti oli, että nykyinen, ansioihin sidottu ja työttömyyskassojen hoitama työttömyysturva on tullut tiensä päähän.
Sanoma meni hyvin perille; ansioturva on julistettu
perustuslain vastaiseksi, hyväosaisia suosivaksi ja ayliikettä on syytetty heikkojen jättämisestä heitteille.
Kirjoittajien kaikkia koukkuja ei ole syytä niellä.
Esimerkiksi hyväosaisten suosimisesta voi olla montaa
mieltä, kun tietää ansiopäivärahan laskentakaavan leikkureineen ja sen, että 80 prosenttia ansiopäivärahan
saajista on tienannut ennen työttömyyttä 1000–3000
euroa. Väitän, että vain harva ”valitsee” työttömyyden
ja pitkittää sen kestoa ”anteliaan” työttömyysturvan takia.
Kirjoituksessa syntyy tai synnytetään epäselvä
kuva ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoituksesta ja järjestelmän yhdenvertaisuudesta. Totta on, että
osa ansiopäivärahasta rahoitetaan valtion budjetista.
Osuus on kuitenkin vain peruspäivärahan suuruinen
eli sama summa, jonka kassaan kuulumaton saa Kelalta.
Kassan jäsenmaksuilla rahoitetaan viitisen prosenttia ansioturvasta. Tämän lisäksi työnantajilta ja palkansaajilta kerätään tarkoitusta varten palkkaan sidottua
työttömyysvakuutusmaksua. Maksu kerätään kaikilta,
mutta toisin kun on annettu ymmärtää, työttömyyskassaan kuulumattomilta perityt rahat eivät mene vain
järjestäytyneiden taskuun. Ne siirretään Kelalle peruspäivärahojen maksamista varten.
Raportin kirjoittajiin kuuluva Elina Lepomäki moittii sitä, että työttömyyskassalla ei ole kannustinta pienentää jäsentensä työttömyysriskiä, kun valtio vastaa
työttömyyden kustannuksista. Kun työttömyyskassan
tehtävänä on vain hoitaa ansioturvan maksaminen,
Lepomäen syyttävä sormi osoittanee kassojen takana
olevia ammattiliittoja.
Väite on absurdi. En tiedä ensimmäistäkään ammattiliittoa tai niissä työskentelevää henkilöä, joka ei
olisi huolissaan oman liittonsa kasvavista työttömyysluvuista. Toisin kun Lepomäki väittää, niillä on siihen
jopa taloudellinen kannustin; jokainen työtön jäsen
pienentää liiton jäsenmaksutuloja.
Kirjoittajat esittävät yleistä ansioturvaa, joka rahoitettaisiin puolittamalla sen kesto 250 päivään. Samalla
työttömyyskassat voisi romuttaa ja kukaties vähentää
ammattiliittoon kuulumisen houkuttelevuutta. Tämä
lienee kirjoittajien – tai ainakin joidenkin heistä – perimmäinen motiivi.
jari rauhamäki
Kirjoittaja on Insinööriliiton
viestintäpäällikkö ja Insinööri-lehden päätoimittaja.
”Väitän, että
vain harva
”valitsee”
työttömyyden
ja pitkittää sen
kestoa ”anteliaan” työttömyysturvan
takia.”
gallup
Mitä odotat
luottamusmiesuraltasi?
Vastaajat olivat luottamusmiesten
peruskurssilla Kiljavan opistolla
2.-6.2.2015.
jenna pensas
ulla salonen
helena törmä
eemeli kokki
Kokkikartano, Kerava
einestyöntekijä,
osaston luottamusmies
– Luottamusmiehen tehtävä on
mielenkiintoinen haaste. Toivon,
että opin tuntemaan työpaikkani
toimintaa ja mahdollisia ongelmia
paremmin sekä tietysti, että osaan
ratkaista mahdolliset ongelmat.
Saarioinen, Huittinen
elintarviketyöntekijä,
osaston luottamusmies
– Olen todella innoissani luottamustehtävästä ja odotan malttamattomana, että pääsen paremmin
mukaan liiton toimintaa, mm. aktivoitumaan myös ammattiosastossa.
Lihajaloste Korpela, Huittinen
siivuttaja, pääluottamusmies
HKScan Finland, Eura
massalihanvalmistaja,
osaston luottamusmies
– Odotan, että hommat jatkuvat
osastolla kuten ennenkin, että
johdon kanssa hyvät välit säilyvät ja
ongelmia ei tule.
– Luottamusmiesten peruskurssi
antoi todella hyvät eväät luottamusmiestehtävän hoitamista varten.
Haluan hoitaa pääluottamusmiehen
hommani kunnialla ja olla siinä hyvä.
04
NRO 2 /2015
26.2.2015
lyhyesti
lyhyesti
Daniscolla Kotkassa 20 työpaikkaa uhattuna
Karoliina Öystilä
Danisco Sweeterners Oy:n Kotkan tehtaal-
la alkoivat tammikuussa yt-neuvottelut,
joissa on uhattuna 20 ihmisen työpaikka. Työnantajan alustavan arvion mukaan
mahdolliset henkilöstövähennykset kohdistuisivat 13 työntekijään ja seitsemään
toimihenkilöön. Ylemmät toimihenkilöt
on rajattu yt-neuvotteluiden ulkopuolelle.
Työnantaja tavoittelee yrityksen kannattavuuden parantamiseksi noin kolmen
miljoonan euron vuotuisia säästöjä.
– Tilanne on vetänyt kaikkien mielet
vakaviksi, näiden uutisten kanssa ei paljon riemuita, kun työpaikat ovat uhattuina,
Daniscon Kotkan tehtaan työntekijöiden
pääluottamusmies Tero Laurila sanoo.
Ksylitolia ja fruktoosia Kotkassa valmistava yritys työllistää tällä hetkellä 120
ihmistä, joista noin 65 työskentelee SEL:n
työehtosopimuksen alaisissa töissä.
– Neuvotteluissa käsitellään myös
työnkuvien muutoksia sekä muutoksia
työaikoihin. Nämä voivat osaltaan johtaa
työtehtävien loppumiseen. Neuvotteluissa
on tarkoitus käsitellä myös vuokratyövoiman käytön periaatteita ja yhteistoimintaa
konsernin muiden toimipaikkojen kanssa,
SEL palauttaa YTK:sta kesken
vuoden liittoon vaihtavalle
YTK:n loppuvuoden jäsenmaksun
SEL on maksanut helmikuun alusta alkaen Yleinen työttömyyskassa YTK:sta
Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan ja Suomen Elintarviketyöläisten Liiton jäseneksi kesken vuotta
vaihtaville takaisin YTK:n loppuvuoden jäsenmaksun.
YTK perii kaikilta jäseniltään samansuuruisen kiinteän vuosimaksun,
joka nousi tänä vuonna 118 euroon.
Tähän asti kesken vuotta YTK:sta liittoon vaihtaneet ovat kärsineet YTK:n
loppuvuoden jäsenmaksun omana
tappionaan, sillä YTK on kieltäytynyt
palauttamasta loppuvuoden jäsenmaksua entisille jäsenilleen.
– Tällä päätöksellä varmistamme,
ettei kukaan jätä päällekkäisen jäsenmaksun takia vaihtamatta kesken
vuotta YTK:sta liiton jäseneksi, SEL:n
järjestöpäällikkö Pekka Närhinen sanoo.
YTK:sta SEL:n jäseneksi vaihtava
allekirjoittaa valtakirjan, jolla antaa
liitolle luvan periä jäsenmaksun palautusta YTK:lta. Jäsen saa jäsenmaksun palautuksen rahana tililleen heti
SEL:n jäsenyyden alkamisen ja valtakirjan palauttamisen jälkeen.
SEL hakee jäsenen antamalla valtakirjalla jäsenmaksun palautuksen
Alle 25-vuotias, hae opiskelemaan,
ettet menetä työttömyysetuuttasi
Karoliina Öystilä
Jos olet alle 25-vuotias, sinulla ei ole perus-
Laurila kertoo.
Viimeksi Daniscon Kotkan tehtaalla
käytiin yt-neuvottelut vuonna 2010, jolloin
lähes viidesosa työpaikan henkilöstöstä sai
takaisin YTK:lta.
– Jos YTK ei palauta jäsenmaksuja, liitto voi periä saatavia oikeusteitse,
Närhinen toteaa.
Teollisuusalojen
ammattiliitto
TEAM haastoi ensimmäisenä ammattiliittona tammikuussa YTK:n oikeuteen, koska YTK ei ole suostunut
palauttamaan TEAMin jäseneksi vaihtaneiden jäsenmaksuja. Velkomuskanteen käsittely on parhaillaan kesken käräjäoikeudessa.
Jäsenmaksun palautuksen hakeminen perustuu eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen vuonna 2007
antamaan päätökseen, jonka mukaan
YTK:n vuosijäsenmaksu on vakuutusmaksun kaltainen ja jäsenyyden päättyessä eroamisajankohdan jälkeiseen
ajanjaksoon kohdistuvat jäsenmaksut
on palautettava.
SEL:n palauttaman jäsenmaksun
suuruus määräytyy jäseneksi liittymisajankohdan mukaan. Jos jäsen vaihtaa
YTK:sta liittoon helmikuussa, SEL palauttaa jäsenelle YTK:n jäsenmaksusta
110 euroa, maaliskuussa vaihtavalle
palautetaan 100 euroa, huhtikuussa
90 euroa ja niin edelleen. Jos vaihtaa
joulukuussa ennen joulua, ehtii vielä
saada takaisin 10 euroa.
05
Daniscolla
taistellaan
työpaikkojen
säilymisen
puolesta.
lopputilin. Danisco kuuluu amerikkalaiseen Dupont-konserniin.
HKScan vähensi
Mellilästä 23 työpaikkaa
HKScan Finland Oy sai tammikuussa päätökseen Mellilän
tuotantolaitoksella marraskuussa aloitetut yhteistoimintaneuvottelut. Neuvotteluiden piirissä oli koko tuotantolaitoksen henkilöstö, noin 40 ihmistä.
HKScan Finland supistaa teurastuskapasiteettia Mellilässä ja keskittää teurastusta Forssaan, minkä seurauksena
23 ihmistä menettää työpaikkansa Mellilässä. Kahdeksan
heistä on jo siirtynyt töihin HKScanin Forssan tuotantolaitokseen ja uutta työtä joutuu etsimään 15 ihmistä. Heidän
irtisanomisaikansa vaihtelevat kahdesta kuukaudesta puoleen vuoteen.
– Tunnelmat ovat työpaikalla haikeat, vaikka osasimmekin odottaa, että työt täällä vähenevät, ei se ole ikinä kivaa, kun osa työporukasta joutuu pihalle, HKScan Finlandin Mellilän pääluottamusmies Karol Kula sanoo.
Mellilään jää emakoiden teurastus, mutta myös lihasikaa teurastetaan jatkossakin Mellilässä, ja tuotantolaitoksessa tehdään töitä viitenä päivänä viikossa.
– Meitä jää nyt töihin aika pieni porukka, saa nähdä,
miten homma tulee toimimaan pienemmällä porukalla,
kun emakoiden lisäksi meille jää teurastettavaksi sikaa
ihan kohtuullinen määrä, Kula toteaa.
Teurastuskapasiteetin supistamisesta ja henkilöstövähennyksistä Mellilässä HKScan Finland arvioi saavansa
noin miljoonan euron kustannussäästön.
– Liha-alan kilpailutilanne Suomessa on kireä ja liiketoimintaympäristö haastava muun muassa Venäjän EU:lle
asettaman sianlihan tuontikiellon ja EU:n sianlihan ylituotannon vuoksi. Parantaakseen kannattavuuttaan HKScan
Finland sopeuttaa sianlihan teurastuskapasiteettia vallitsevaan markkinatilanteeseen, yhtiön tiedotteessa todetaan.
HKScan-konserni työllistää Suomessa noin 2 800 ihmistä. Vuonna 2013 HKScan Finland teki liikevoittoa 2,8
miljoonaa euroa.
koulun tai lukion jälkeistä ammatillista
koulutusta ja olet työtön tai määräaikaisessa työsuhteessa, joka on katkolla niin, että
saatat olla työtön syyslukukauden alussa,
hae nyt keväällä koulutukseen.
– Koulutukseen hakemalla varmistat,
ettet menetä työttömyysetuuttasi, jos jäät
työttömäksi, Suomen Elintarviketyöläisten
Työttömyyskassan johtaja Jenni Korkeaoja
muistuttaa.
Jos olet syyslukukauden alussa työtön,
kerro TE-toimistossa, minne olet hakenut.
Jos olet ilman pätevää syytä jättänyt hakematta koulutukseen, menetät oikeutesi
työttömyysetuuteen syyslukukauden alusta eli 1.9. alkaen toistaiseksi siihen asti
kunnes täytät 25 vuotta. Menetät työttömyysetuuden toistaiseksi myös, jos ilman
pätevää syytä kieltäydyt koulutuksesta tai
et aloita koulutuksessa taikka keskeytät
opinnot.
Työttömyysetuuden saaminen ei edellytä, että haet syksyllä keväällä alkavaan
koulutukseen.
– Jos kuitenkin haet koulutukseen syksyllä ja saat opiskelupaikan, mutta ilman
pätevää syytä jätät aloittamatta koulutuksessa keväällä, menetät oikeuden työttömyysetuuteen kunnes täytät 25 vuotta,
Korkeaoja kertoo.
SEL on vaatinut hallitusta korjaamaan
Toimi näin:
lakia niin, että keväällä haun aikaan töissä
oleva nuori ei voisi menettää oikeuttaan
työttömyysetuuteen, vaikka jättäisi hakematta opiskelemaan. Toistaiseksi hallitus
ei kuitenkaan ole ryhtynyt toimiin epäkohdan korjaamiseksi, ja siksi on tärkeää,
että kaikilla työpaikoilla huolehditaan, että
alle 25-vuotiaat muistavat hakea opiskelemaan.
Luottamusmiehen on
hyvä käydä
läpi työpaikan
kaikkien alle
25-vuotiaiden
pätkätyöläisten tilanne.
Lisätiedot: www.te-palvelut.fi ja TE-toimistot,
p. 0295 020 700. Myös SEL neuvoo jäseniään
kaikissa työttömyysturvaan liittyvissä asioissa
numerossa 020 774 004.
EUT: Suomen palkkamääräykset
koskevat myös lähetettyjä työntekijöitä
Toisesta EU-maasta Suomeen tulevan yrityk-
sen on noudatettava yleissitovien työehtosopimusten palkkamääräyksiä, linjaa
Euroopan unionin tuomioistuin EUT
helmikuussa antamassaan ennakkoratkaisussa.
EUT:n ratkaisu tarkoittaa, että toisessa
EU-valtiossa toimivan yrityksen on maksettava Suomeen lähettämilleen työntekijöille palkkaryhmittelyn mukaisen peruspalkan lisäksi työehtosopimuksessa
sovitut lomarahat, urakan takuupalkka,
päivärahat ja muut edut. Pelkkä palkkataulukon alimman palkan noudattaminen
ei riitä.
SAK:n ja ammattiliittojen EU-edunvalvontaprojektin lakimies Jari Hellsten pitää
ratkaisua merkittävänä koko Euroopan
kannalta.
– Ratkaisu linjaa ay-liikkeen ja työehtosopimuksiin sitoutuvien työnantajien
kannalta myönteisesti palvelujen vapaan
tarjonnan suhdetta kansallisiin työehtomääräyksiin. Se vaikuttaa suoraan siihen,
millä ehdoilla ulkomaiset yritykset voivat
toimia toisessa EU-maassa.
Hellstenin mukaan EUT:n ratkaisu
vahvistaa samalla suomalaista, yleissitoviin työehtosopimuksiin perustuvaa sopimisen mallia.
Ennakkoratkaisu liittyy Sähköliiton
nostamaan kanteeseen, jolla liitto perää
yhteensä yli 6,5 miljoonan euron palkkasaatavia puolalaiselta yritykseltä. Yritys oli
palkannut Olkiluoto 3:n rakennustyömaalle määräaikaiseen työsuhteeseen 186 puolalaista sähköasentajaa, jotka kaikki liittyivät Sähköliiton jäseneksi.
Satakunnan käräjäoikeus pyysi Euroopan unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua siitä, miten lähetettyjä
työntekijöitä koskevan EU-direktiivin vähimmäispalkan käsitettä on tulkittava.
Samalla käräjäoikeus pyysi EUT:tä ottamaan kantaa siihen, onko puolalaisilla
työntekijöillä ollut oikeus siirtää palkkasaatavansa Sähköliiton perittäväksi, vaikka
Puolan laissa tällainen siirto kielletään.
EUT:n mukaan palkkasaatavien siirtoon
Sähköliitolle on EU:n perusoikeuskirjasta
johtuvat perusteet, joten Puolan lain siirtokielto on syrjäytettävä.
• Hae keväällä seuraavana syksynä alkavaan tutkintoon johtavaan, ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen.
Koulutuksen ei tarvitse kuulua yhteishakuun. Voit hakea myös esimerkiksi
yliopistoon tai ammattikorkeakouluun.
• Jos olet suorittanut vain peruskoulun,
voit hakea myös paikkoja nuorille
tarkoitetuista lukioista eli lukio-opetukseen, jonka laajuus on vähintään 75
kurssia.
• Hae vähintään kahta opiskelupaikkaa.
• Osallistu pääsykokeeseen ja muihin
koulutuksen hakemiseen kuuluviin
tilaisuuksiin.
• Jos saat opiskelupaikan, ota se vastaan
ja aloita opinnot, ainakin jos olet
työtön.
• Jos esimerkiksi terveydentilaasi tai
kielitaitoosi liittyvät syyt estävät sinua
hakemasta koulutukseen, keskustele
asiasta TE-toimiston asiantuntijan kanssa. Hakuvelvollisuudesta voidaan sopia
jollain muulla tavalla kuin edellä on
kerrottu. Koulutukseen hakemisen voi
myös korvata kokonaan sopimalla, että
osallistut johonkin muuhun palveluun.
Nollasopimuksia
vastustava aloite
tarvitsee lisää tukijoita
SEL
tukee
aloitetta
ja on
käynnistänyt
nimenkeruun
elintarvikealan
työpaikoilla.
Kansalaisaloitteen nollatyösopimusten kiel-
tämiseksi lailla on allekirjoittanut ensimmäisen kuukauden aikana lähes 8500
ihmistä. Eduskunta ottaa aloitteen käsiteltäväkseen, jos aloite kerää heinäkuun
puoleen väliin mennessä 50 000 allekirjoitusta.
Aloitteen vaatima 18 tunnin vähimmäisviikkotyöaika kerryttäisi työntekijälle
jokaisesta työviikosta ansiosidonnaista
työttömyysturvaa. Aloitteessa esitetään
työntekijälle kuitenkin mahdollisuutta sopia työnantajansa kanssa myös alle 18 tunnin viikkotyöajasta, jos työntekijä sitä itse
perustellusti ehdottaa.
SEL tukee aloitetta ja on käynnistänyt
nimienkeruun myös elintarvikealan työpaikoilla.
Aloitteen voi allekirjoittaa sähköisesti verkkopankkitunnuksilla osoitteessa www.kansalaisaloite.fi tai tulostamalla osoitteesta www.
operaatiovakiduuni.fi paperisen kannatuslomakkeen ja postittamalla sen täytettynä ja allekirjoitettuna kampanjatoimistoon.
06
NRO 2 /2015
26.2.2015
ajankohtaista
07
ajankohtaista
teksti karoliina öystilä
kuva karoliina öystilä
Ansiosidonnainen työttömyysturva
hyökkäyksen kohteena
kuvassa
SEL:n jäsenten
työttömyysaste oli
joulukuussa
12,95 %.
Ammattiliiton kanssa yhteistyössä toimi-
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottaminen kaikille palkansaajille kuulostaa kauniilta ajatukselta,
mutta esittäjien todelliset tarkoitusperät paljastuvat, kun sen rinnalla ehdotetaan ansiosidonnaisen
työttömyysturvan keston puolittamista. Työttömyys ei johdu liian hyvästä työttömyysturvasta,
vaan työpaikkojen puutteesta, ay-liike vastaa ansioturvareformin kirjoittajille.
H
elsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo,
kansanedustaja Elina Lepomäki,
Valtiontalouden tarkastusviraston
pääjohtaja Tuomas Pöysti, kansanedustaja Osmo Soininvaara ja VATT:in ylijohtaja
Juhana Vartiainen saivat paljon palstatilaa
mediassa, kun he ehdottivat tammikuussa
Sitran julkaisemassa keskustelupaperissa
ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista kaikille palkansaajille yhtäläisin
ehdoin.
Heidän kirjoittamassaan ansioturvareformissa ehdotetaan, että työttömyyskassan jäsenyys ei olisi enää jatkossa kriteeri
ansiosidonnaisen työttömyysturvan saamiselle eikä yrittäjyys palkkasuhteen rinnalla
tai työttömänä heikentäisi palkkasuhteen
työttömyysturvaa.
Jotta reformi olisi kustannusneutraali julkistaloudelle, kirjoittajat ehdottavat
ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskeston leikkaamista 400–500 päivästä 250 päivään.
–
Työttömyysvakuutusmarkkinoilla
vallitsee taloustieteellisin termein moraalikato. Vakuutuksen myöntäjällä eli työttömyyskassalla ei ole täysimääräisiä kannustimia pienentää vakuutustapahtuman
todennäköisyyttä – eli työttömyyttä – kun
se itse kattaa kustannuksista vain murtoosan. Järjestelmä luo tehottomuutta ja tulee veronmaksajalle kalliiksi, Elina Lepomäki syyttää.
Suurin osa suomalaisista työttömyyskassoista on kytköksissä ammattiliittoihin,
kirjoittajien mielestä se on ongelma, sillä
liitot ovat osapuolena työmarkkinaratkaisuissa.
– Hyvässä vakituisessa työsuhteessa
työskentelevä henkilö saa ostettua itselleen
korkean ansiosidonnaisen työttömyysturvan jopa kahdeksi vuodeksi maksamalla
vain reilun satasen työttömyyskassamaksun vuodessa. Tukikausi on lähes yhtä
pitkä, vaikka kieltäytyisi aktivointitoimista.
Pitkän työttömyyden on osoitettu heikentävän työllistymisvaihtoehtoja jatkossa, joten
julkisen vallan ei tulisi siihen kannustaa,
Juhana Vartiainen sanoo.
Kirjoittajien
mielestä
nykyinen
pitkään
kestävä
ansiosidonnainen
päivärahamalli vaikuttaa kielteisesti
työllistymisen kannustimiin ja luo pitkäaikaistyöttömyyttä.
siopäivärahan taso suhteessa palkkaan on
sitä korkeampi, mitä pienempi päivärahan
perusteena oleva palkka on.
– Nykymuotoinen ansioturvajärjestelmä on tärkein niille, joiden asema työmarkkinoilla on epävarmin. Leikkaukset
kohdistuisivat juuri tähän ryhmään, toiminnanjohtaja Niina Jussila Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöstä toteaa.
Kehitystarpeita on
Leikkaukset eivät lisää työtä
Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan johtaja Jenni Korkeaoja tyrmistyi
kirjoittajien ehdottamasta ansioturvareformista.
– Suomessa oli joulukuussa 2014 yli
vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä 98 500, mikä on
15 800 enemmän kuin vuotta aikaisemmin, Korkeaoja muistuttaa.
Pitkäaikaistyöttömien ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaus siirtäisi
kymmeniä tuhansia työttömiä Kelan ja
kuntien tarjoaman sosiaaliturvan piiriin.
– Pitkäaikaistyöttömyys ei tämän esityksen ansiosta laskisi Suomessa merkittävästi, sen sijaan esitys lisäisi taloudellista
turvattomuutta ja sosiaalisia ongelmia, toteaa Korkeaoja.
– Työttömyysturvan keston leikkaaminen korkean työttömyyden ja taantuman
aikana ei vähennä merkittävästi työttömyyttä. Maamme korkea työttömyys ei johdu kohtaanto-ongelmasta, jossa työtä on,
mutta sille ei löydy työttömyydestä huoli-
kuvassa
Työttömyys­
turvan
leikkaukset
eivät tuo lisää
työpaikkoja.
matta tekijöitä. Tämän ansioturvareformin
ajatuksena on luoda työmarkkinat, joilla
työehdot ja palkat ovat selkeästi nykyistä
heikommat. Heikko työttömyysturva kannustaa ihmisiä ottamaan vastaan myös
sellaista työtä, joka ei takaa mahdollisuutta
ihmisarvoiseen elämään, Korkeaoja jatkaa.
Työttömyysturvan
enimmäiskeston
leikkaus koskisi kaikkia niitä henkilöitä,
jotka täyttävät ansio- ja peruspäivärahan
kuuden kuukauden työskentelyedellytyksen. Työttömien joukosta näitä henkilöitä oli vuonna 2013 Työttömyyskassojen
Yhteisjärjestö TYJ:n mukaan noin 55 %.
Parannus koskisi vastaavasti vain 9 % työttömistä. Muutos ei vaikuttaisi lainkaan työmarkkinatukea saavien tilanteeseen.
Raportin mukaan ansioturva hyödyttää ennen kaikkia hyväosaisia. Suurin osa
ansiopäivärahan saajista on kuitenkin pieni- ja keskituloisia. 80 % ansiopäivärahan
saajista on ansainnut ennen työttömyyttä
1000–3000 euroa. Vain kahdella prosentilla päivärahan saajista ansiot ovat ylittäneet
5000 euroa. Ansiopäivärahan laskukaava
on samoin edullisin pienituloiselle. An-
Enemmän kuin
vakuutuslaitos
Jenni Korkeaoja kiittää raporttia siitä,
että se nostaa esille muun muassa itsensä työllistäjät, pienyrittäjät, freelancerit ja
nollatyösopimuksilla työskentelevät, jotka
monesti jäävät ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulkopuolelle. Korkeaojan mukaan nämä epäkohdat on ansioturvassa
korjattava, mutta ei ansioturvareformin
esittämällä tavalla.
Raportissa kritisoidaan nykyistä vakuutusperusteista
työttömyysturvajärjestelmää. Raportissa esimerkiksi oletetaan, että
työttömyyskassoilla ei ole tarvetta pyrkiä
vähentämään työttömyyden kustannuksia.
– Työttömyyskassan toimintaa ohjaa
lainsäädäntö ja sitä valvotaan Finanssivalvonnan toimesta. Työttömyyskassan
maksatukseen liittyvät päätökset on laissa
sidottu käytännössä täysin työttömyysturvalausuntoihin, jotka TE-keskukset antavat
tutkittuaan työttömän tilanteen, Korkeaoja
muistuttaa.
Raportissa myös väitetään, että työttömyyskassojen toiminnalle ei ole merkitystä työttömyyden kustannuksilla.
– Työttömyyskassojen taloudellinen
tilanne on toistaiseksi vakaalla pohjalla,
mutta työttömyyskassojen tarve nostaa
jäsenmaksuja pohjautuu juuri korkeaan
työttömyyteen. Korkean työttömyyden kus-
tannukset näkyvät sekä etuusmaksujen
nousuna että jäsenmaksujen vähenemisenä. Työttömyyskassojen toiminnassa näkyy päivittäin kipeästi työttömyydestä yksilölle ja yhteiskunnalle koituvat inhimilliset
ja taloudelliset tappiot, Korkeaoja päättää.
SAK tyrmää ehdotuksen
Myös SAK torjuu ehdotuksen ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston puolittamisesta. SAK:n mielestä heikossa työllisyystilanteessa voimavarat on keskitettävä
uusien työpaikkojen luomiseen, ei pitkäaikaistyöttömien köyhdyttämiseen.
– Toimeentulon romuttaminen ei tuo
työpaikkaa kellekään, puheenjohtaja Lauri
Lyly sanoo.
– Ansioturvan puolittaminen 500 päivästä 250:een merkitsisi kasvavalle pitkäaikaistyöttömien joukolle huono-osaisuuden
lisääntymistä. Leikkaus lisäisi toimeentulotuen tarvitsijoiden määrää. Suomessa on
noin 100 000 pitkäaikaistyötöntä, joista
vaikeasti työllistyviä on lähes 60 prosenttia. He tarvitsevat tuettua työtä, koulutusta
ja muuta apua työllistyäkseen.
SAK painottaa, että työttömyysturvaa
on vietävä eteenpäin muuttuvan työelämän rinnalla ja että uudistukset on myös
jatkossa tehtävä palkansaajien, työnantajien ja hallituksen yhteistyönä.
– Työttömyysturvan kehittäminen on
ollut keskeisesti mukana neljässä viime
työmarkkinaratkaisussa. Turva on kytköksissä työmarkkinoihin, erilaisiin työnteon
muotoihin ja ehtoihin. On tärkeää, että uudistukset syntyvät kolmikantaisesti, SAK:n
Lyly linjaa.
Ehdotus ansioturvareformiksi on luettavissa
osoitteesta www.sitra.fi.
Työttömyyskassan
toimintaa
ohjaa
lainsäädäntö
ja sitä
valvotaan
Finanssivalvonnan
toimesta.
va työttömyyskassa ei ole pelkästään
vakuutuslaitos, vaan turva työttömyyden varalle, Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan johtaja Jenni
Korkeaoja muistuttaa.
– Sen sijaan, että ne vain mekaanisesti maksaisivat lainsäätäjien määrittelemää työttömyysetuutta, ne myös
auttavat jäseniään työttömyyttä ennen
ja sen aikana neuvoen, palvellen ja tukien.
Työttömyyskassoissa on asiantuntemusta, joka on yhteiskunnan käytettävissä sosiaalipolitiikkaa uudistettaessa.
– Kassat toimivat jäsentensä äänenä silloin, kun maassamme kaivataan
työttömyyden ja työttömyysturvan asiantuntijoita. Työttömyyskassan linjan
päättää hallinto, joka on valittu edustamaan jäsenkenttää eri työpaikoilta
ja eri puolilta Suomea. Jäsenistö linjaa
työttömyyskassan
sosiaalipoliittiset
tavoitteet työttömyysturvan kehittämisessä, Korkeaoja toteaa.
Liittojen lähellä toimivat työttömyyskassat ovat päivittäin kiinni
työelämässä koulutetun asiamiesverkostonsa eli työpaikkojen luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen
sekä ammattiliittojen aluetoimistojen
kautta.
– Mitä vähemmän TE-keskuksissa
on resursseja tarjota yksilökohtaista
tukea ja palvelua kasvokkain, sitä tiuhempaan käyvät aluetoimistojen ovet.
Jo yksistään sähköinen ilmoittautuminen työnhakijaksi vaatii monesti
apua, jota TE-keskuksissa ei juuri ole
tarjolla.
Työttömyyskassa on mukana silloin, kun työpaikoilla neuvotellaan
irtisanomisista ja lomautuksista, vuorottelusopimuksista tai vaikkapa siirtymisestä eläkeputkeen.
– Työttömyyskassa myös tuntee
oman alansa työehtosopimukset ja soveltaa niitä asiantuntemuksella myös
työttömyysetuuksissa, Korkeaoja sanoo.
Liittojen yhteydessä toimivien työttömyyskassojen tehtävänä ei ole tuottaa voittoa vakuutuslaitoksen omistajille. Kaikki toiminta perustuu vain ja
ainoastaan jäsenistölle tuotettavaan
palveluun. Kassat eivät myöskään
käytä jäsenistönsä rahoja massiivisiin
mainoskampanjoihin, vaan luottavat
jäsenpalveluun, joka helpottaa selviytymistä yhdestä suurimmista kriiseistä mitä työikäisen ihmisen elämässä
voi kohdalle osua – työttömyydestä.
08
NRO 2 /2015
26.2.2015
arkistointi
09
arkistointi
teksti karoliina öystilä
kuvat fazerin kuvapankki
Arkistot kuntoon omaksi
ja jälkipolvien iloksi
Näin pääset alkuun
Kun aloitat arkistonhoidon alusta:
Karamellimassan valmistajat työssään Fazerilla. Kuvausajankohta ei ole tiedossa.
pidemmät lakisääteiset säilytysajat. Tilinpäätösasiakirjat säilytetään
kuitenkin pysyvästi.
Miten sähköisessä muodossa oleva materiaali arkistoidaan?
– Tietokoneen muistissa, muistitikuilla, levykkeillä, kovalevyillä
ja muissa tallennusvälineissä oleva tieto ei säily pysyvästi. Laitteet
ja ohjelmistot vanhenevat, esimerkiksi vanhoja diskettejä ei enää
pysty nykykoneilla avaamaan. Tulosta siis paperille arkistoitavaksi
olennaiset sähköiset materiaalit.
Miten saamme ammattiosaston aineistot siirrettyä päätearkistoon
Kansan Arkistoon?
Epämääräisiä paperikasoja sekä mappeja siellä ja täällä, kuvastaa varmasti monen ammattiosaston ja
työhuonekunnan arkistointia. Arkiston saa kuitenkin ohjeilla kuntoon ja talteen jälkipolville.
Aloitetaan perusasioista:
Mikä on arkisto, Kansan Arkiston arkistonjohtaja Marita Jalkanen?
– Arkisto muodostuu jonkin arkistonmuodostajan, kuten järjestön tai henkilön säilytettävistä aineistoista. Arkistolla voidaan
tarkoittaa myös aineistojen säilyttäjää, kuten yksityisiä keskusarkistoja tai Kansallisarkistoa sekä aineistojen säilytystilaa, arkistorakennusta tai -makasiinia.
Miksi arkistointia tehdään?
– Arkistoinnilla turvataan järjestöjen, yritysten ja valtion toimintaa sekä toteutetaan hyvää hallintotapaa. Arkistoidut asiakirjat
ovat vielä vuosienkin jälkeen tärkeitä vanhoja asioita selvitettäessä
ja tietoja etsittäessä. Toinen päämerkitys on tallentaa tapahtumia
jälkipolvien tutkittavaksi.
Kuinka pitkään aineistoja säilytetään?
– Päätearkistoihin, kuten meille Kansan Arkistoon, otetaan vastaan vain pysyvästi säilytettäviä aineistoja. Tavoite on turvata aineistojen säilyminen vähintään tallenteen elinkaaren ajan. Esimerkiksi paperin elinkaari voi olla jopa satoja vuosia. Tärkeimpiä
aineistoja konservoidaan ja digitoidaan saavutettavuuden parantamiseksi ja elinkaaren pidentämiseksi.
Pitääkö jokaisella ammattiosastolla olla oma arkisto?
– Kyllä. Järjestyksessä olevasta arkistosta on hyötyä ammatti-
kuvassa
Pax-makeisten pakkausta Fazerin
tehtaalla
1950-luvulla.
osastolle. Arkiston kuntoon saattaminen ja järjestelmällinen arkistointi kannattaa. Arkisto saadaan järjestykseen asiakirjojen
luokittelujärjestelmän eli arkistokaavan avulla. Kansan Arkiston
verkkosivuilta löytyy esimerkki ammattiosaston käyttöön sopivasta arkistokaavasta.
Mitä kaikkea kuuluu arkistoida?
– Kaikki ammattiosaston toimintaan liittyvä, erityisesti sen itsensä tuottama aineisto arkistoidaan eli säilytetään pysyvästi, esimerkiksi pöytäkirjat, kirjeenvaihto, toimintakertomukset, tilinpäätökset, toimintasuunnitelmat, puheet, esitelmät, artikkelit, tilastot,
jäsenluettelot, luennot, lentolehdet, esitteet, tiedotteet, selostusaineistot, kampanja-aineistot, juhla-aineistot, valokuvat, diat, filmit,
videot, äänitteet, atk-tallenteet ja niin edelleen.
Kaikki asiakirjat ajalta ennen vuotta 1920 säilytetään. Myös
kaikki kriisi- ja poikkeusaikojen kuten esimerkiksi sota-ajan tai
lakkoaikojen asiakirjat säilytetään.
Onko jotain, mitä ei tarvitse arkistoida?
– Vastuu asiakirjojen säilyttämisestä ja arkistoinnista on lähettäjällä, eli esimerkiksi keskusjärjestön eli liiton lähettämiä kiertokirjeitä tai painotuotteita ei ammattiosaston tarvitse arkistoida,
lähettäjä huolehtii niiden arkistoinnista. Myöskään saapuneita
mainoksia ei tarvitse säilyttää.
Tiliotteet ja tositteet säilytetään kuusi vuotta tilintarkastuksesta, jonka jälkeen ne voidaan tuhota. Muilla tiliasiakirjoilla on
– Kansan Arkistoon lähetettävä aineisto pakataan pahvilaatikkoon
ja toimitetaan perille osoitteeseen: Kansan Arkisto, Vetehisenkuja 1, 00530 Helsinki. Arkistoon voi lähettää myös osaston tiloihin
kertyneet muiden järjestöjen ja henkilöiden arkistot, esimerkiksi jo
lopetettujen osastojen arkistot. Kansan Arkisto maksaa postikulut
tai rahtimaksun kuittia vastaan.
Lähetettävän aineiston ei tarvitse olla järjestettyä. Kansan Arkisto huolehtii järjestämisestä ja luetteloinnista sekä toimittaa valmiin
arkistoluettelon järjestölle. Aineiston päätearkistointi Kansan Arkistossa on ammattiosastoille ja työhuonekunnille maksutonta.
Onko kaikki Kansan Arkistoon toimitettu aineisto vapaasti tutkijoiden käytettävissä?
– Kansan Arkiston aineisto on tutkijoiden käytettävissä luovuttajan
määrittelemin ehdoin. Aineisto voi olla joko vapaasti käytettävissä
tai sen käyttöä on rajoitettu. Aineisto voi olla käytössä vain järjestön
myöntämällä luvalla tai määrävuoteen asti suljettu. Järjestöllä säilyy
aina oikeus saada oma aineisto käyttöönsä esimerkiksi historiikin
kirjoittamista varten.
Mistä saa lisää tietoa arkistoinnista?
– Olemme tehneet ohjeet järjestöjen arkistonhoitoa varten, ne löytyvät Kansan Arkiston verkkosivuilta www.kansanarkisto.fi. Toivomme, että ainakin ammattiosastojen asiakirjojen tuottamisesta
ja materiaalin arkistoinnista vastaavilla on aikaa tutustua ohjeisiin.
Opastamme mielellämme kaikissa arkistointiin liittyvissä kysymyksissä, meihin saa olla yhteydessä esimerkiksi soittamalla numeroon 044 721 0320 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen
[email protected].
SEL:n arkistonhoitajana on 1.1.2015 alkaen toiminut Erja Ekman, jonka puoleen voi myös kääntyä arkistoasioissa, p. 020 774 0642 tai erja.ekman@
selry.fi.
• Kartoita, mitä aineistoa toiminnan tuloksena syntyy, mitkä asiakirjat
pitää tallentaa, kauanko papereita ym. säilytetään, mihin asiakirjat
sijoitetaan ja kuka asiasta vastaa.
• Voit käyttää Kansan Arkiston sivuilta löytyvää arkistokaavaa suunnittelun apuna, mutta oman arkistokaavan laatiminen ei ole tarpeen
kaikille järjestöille. Jos papereita syntyy vuosittain vain vähän, on
järkevämpää koota asiakirjat vuosittain yhteen kansioon välilehdillä
eroteltuna.
• Huolehdi, että käytät arkistokelpoisia välineitä
• Huolehdi, että asiakirjat varustetaan tarpeellisin tiedoin (otsikot, päiväykset, laatijan nimi jne.)
• Sovi, että kaikista tärkeistä asiakirjoista tallennetaan paperitulosteet
• Tee arkistokansioita, joiden selkään on merkitty pääsarjat ja asiakirjasarjan nimi
• Tallenna pysyvästi säilytettävät asiakirjat ja määräajan jälkeen hävitettävät asiakirjat erikseen
• Liitä valokuviin tarpeelliset tiedot heti ja säilytä ne erikseen valolta
suojattuina esimerkiksi kirjekuorissa
Kun järjestät vanhan arkiston:
1. Jaa aineisto osiin. Koko aineiston järjestäminen uudelleen ei parissa
viikossa ole mahdollista, eikä edes tarpeen. Jaa aineisto esimerkiksi
seuraavasti:
• päätearkistoon eli Kansan Arkistoon luovutettava aineisto
(= aineisto, jota ei enää tarvita säännöllisesti)
• uusi aineisto (= käyttöarkisto) sovitusta vuodesta lähtien,
ota tämä aineisto järjestämisen kohteeksi
2.
•
•
•
•
•
•
•
Järjestä aineisto
käy läpi kaikki kertynyt aineisto mappi mapilta, laatikko laatikolta ja kasa kasalta
käytä aineiston luokittelussa apuna arkistokaavamallia
jaa aineisto pääsarjoihin
erota muiden järjestöjen aineisto omaksi kokonaisuudeksi (esim.
aluejärjestö)
laita asiakirjat aikajärjestyksessä alasarjoihin
sijoita asiakirjat kansioon (vanhin asiakirja alimmaiseksi,
uusin päälle)
kirjoita kansion selkään sen sisältö
Lähde: Kansan Arkisto, www.kansanarkisto.fi
Kansan Arkisto
• Yhteiskunnallisen Arkistosäätiön ylläpitämä kansalaisjärjestöjen ja vasemmistolaisen työväenliikkeen keskusarkisto
• perustettu vuonna 1945
• toimii Kansallisarkiston valvonnassa ja yhteistyössä muiden yksityisten keskusarkistojen ja työväenperinnettä tallentavien laitosten kanssa
• kaikille avoin tutkimusta palveleva laitos
• kokoaa ja tallentaa kansalaisjärjestöjen, työväenliikkeen ja työväestön sosiaalija kulttuurihistoriaan liittyvää aineistoa, asiakirjoja, painotuotteita, äänitteitä ja
kuvia
• järjestää ja luetteloi aineiston
• palvelee tutkijoita, opiskelijoita ja muita tiedontarvitsijoita
• ohjaa ja kouluttaa työväenjärjestöjä ja muita yhteisöjä arkistonhoidossa
• avustaa perinteen keruussa ja tallentamisessa
• valmistaa näyttelyitä
• edistää kokoelmiinsa perustuvaa tieteellistä tutkimusta
10
NRO 2 /2015
26.2.2015
työpaikalla
11
työpaikalla
teksti ja kuvat karoliina öystilä
Linkosuo panostaa
täysillä kuivaleipään
Linkosuon Leipomon satsaaminen tuotekehitykseen on tuottanut tulosta, jo 70 %:a tuotannosta on
kuivaleipää ja ruissipsit myyvät hyvin Suomen lisäksi myös ulkomailla.
Linkosuon Leipomo Oy
• perheyhtiö, jonka toiminta alkoi vuonna 1936
• osa Linkosuo Oy -konsernia
• leipomo Kangasalla, samaan konserniin kuuluu myös
10 kahvilaa
• valmistaa ruoka- ja kahvileipää sekä kuivaleipää,
jonka osuus kasvussa
• liikevaihto 14,2 milj. € (2013)
• henkilökuntaa noin sata, joista SEL:n työehtosopimuksella noin 80
L
inkosuon Leipomo on Pirkanmaalla
tunnettu ja iso leipomo, mutta muutamat sen tuotteet ovat tuttuja joka puolella Suomea.
– Varrasleivän keskiosasta tuli aikoinaan Väinämöisen Palttoonappi, jota on
tehty jo yli 40 vuotta. Jossain vaiheessa
reikiä alkoi mennä enemmän kuin leipiä,
leipomonjohtaja Jarmo Talasrinne kertoo.
Leipomoalan koettaessa selvitä yli vaikeiden vuosien, Linkosuolla tuotantoa on
reivattu rohkeasti uuteen suuntaan kysynnän mukaan. Koska tuoreen leivän menekki on ollut laskussa jo useamman vuoden
ajan, on Linkosuolla panostettu kuivaleipään.
Mika Jonkka taikinanteossa.
kuvassa
kuvassa
Tiina Lehto
juttelee
Linkosuolla
lokakuussa
vierailleiden
Veli-Matti
Kuntosen
ja SEL:n
aluesihteeri
Anne Järvisen
kanssa.
kuvassa
Joni Heinonen
operoi trukilla
varastossa.
– Viime vuonna 65 prosenttia tuotannostamme oli kuivaa leipää ja tänä vuonna
sen osuus on jo yli 70 %:a, kasvumme tapahtuu kuivatuotannon toimesta, toimitusjohtaja Timo Jänne toteaa.
Ruissipseissä vientipotentiaalia
Kuivien leipien tuotesarja sisältää perinteisten varrasleipien ja palttoonnappien
lisäksi maustettuja ruisnappeja eli ruissipsejä, jotka sopivat pikkunaposteluun
sellaisenaan tai täytteiden kanssa.
– Maailmalla vehnä-, peruna- ja maissipohjaisten snacksien menekki on laskussa,
mutta rukiin jalostaminen snacks-muotoon
on nousussa, sillä tietämys rukiin ja kauran
terveellisyydestä kasvaa, Talasrinne sanoo.
Ruisnaposteltavien ja varrasleipien
uusia vientimahdollisuuksia tutkitaankin
parhaillaan. Tällä hetkellä vientiä on jo
Ruotsiin, Tanskaan, Saksaan, Viroon sekä
Venäjälle. Valtion Innovaatiorahoituskeskus Tekes onkin arvioinut Linkosuon elintarvikealan pk-yrityksistä yhdeksi potentiaalisemmaksi vientikasvajaksi.
Valoisammalta näyttävä tulevaisuus
tuntuu erityisen hyvältä haastavien aikojen
jälkeen.
– Kun Timo tuli toimitusjohtajaksemme, olimme tilanteessa, jossa tuoreleipäpuoli teki tappiota ja kuivaleivän osuus tuo-
kuvassa
Elisa Harju,
Kai Lehto ja
Tiina Lehto
pakkaavat
varrasleipää.
tannosta oli noin 15 %. Silloin linjasimme
strategiamme uusiksi, tuotevalikoimamme
uudistui, aloimme määrätietoisesti rakentaa uusia tuotteita ja tehdä vientiä, se on
ollut hyvä ratkaisu, Talasrinne kiittää.
Viimeisin Kangasalla sijaitsevan leipomorakennuksen laajennus tehtiin vuonna
2013 ja uusiin tiloihin hankittiin nykyaikaiset kuivaleipien pakkauslinjastot sekä
uusi uunilinjasto snack-tuotteille. Lisäksi
otettiin käyttöön uusi toiminnanohjausjärjestelmä.
Viiden laihan vuoden jälkeen pää saatiin pinnalle ja siellä linkosuolaiset aikovat
sen jatkossa vahvasti pitääkin.
”Toivomme, että töitä riittää”
– Tulokset olivat ehkä jopa yllättävän hyvät suhteessa siihen, mitä odotettiin,
Linkosuon Leipomon pääluottamusmies Mika Koivula toteaa loka- ja marraskuussa eläkevakuutusyhtiö Varman
kanssa toteutetun työhyvinvointikyselyn tuloksista.
Vastausprosentti tosin jäi 70 alle
prosenttiin.
– Tiedonkulussa ja oman työn vaikutusmahdollisuuksissa nähtiin erityisesti kehittämistarvetta. Helmikuussa
tsemppipäivillä on tarkoitus porukalla
miettiä, miten ongelmia voisi ratkaista,
Koivula kertoo.
Työnantaja kertoi etukäteen, että
kyselyn vastausten ja kehityskeskusteluiden perusteella päätetään, millaista
henkilöstöpolitiikkaa Linkosuolla tehdään seuraavat vuodet. Työntekijät toivovat, että tulokset johtavat konkreettisiin parannuksiin.
Koivula on itse ollut Linkosuolla
töissä vuodesta 2003. Sitä ennen hän
oli talossa kesätöissä. Koivula valmistui
leipuriksi Tampereelta vuonna 2002.
Pääluottamusmiehenä alkoi juuri kolmas kausi.
– En osaa sanoa, mikä näihin hommiin ajoi, kai se oli halu vaikuttaa asioihin ja ihmisten hyvinvointiin työpaikalla, Koivula sanoo.
Porukan asioita hoidetaan Linkosuolla tiiminä yhdessä muiden luottamusmies- ja työsuojelupuolen luottamushenkilöiden kanssa.
Viimeiset vuodet eivät ole olleet
helppoja, väen vähentämiseksi yt-neuvotteluita on käyty vuosittain.
– Lopputuloksena on kerran ollut
irtisanomisia ja kerran lomautuksia,
muuten on aina onneksi tilanne muuttunut paremmaksi kesken neuvotteluiden.
Viime vuoden kevään yt:t olivat
työyhteisölle kova paikka, kun 12 työntekijää irtisanottiin, heistä kuusi pääsi
eläkeputkeen ja kuusi jäi työttömäksi.
Tällä hetkellä Linkosuolla näyttää
töiden suhteen paremmalta.
– Nyt näyttää ihan hyvältä, olemme
luottavaisia, että töitä riittää jatkossakin, mutta toisaalta meidän talossa on
totuttu siihen, että tilanteet ja suunnitelmat muuttuvat, joskus nopeastikin,
Koivula sanoo.
Koivula kertoo, että raskaista ajoista
huolimatta työpaikalla on työntekijöiden kesken edelleen hyvä henki. Monen elintarvikealan yrityksen tavoin
Linkosuolla on paljon pitkiä työuria,
jopa yli 40 vuotta kestäneitä. Keskiarvo
on noin 18 vuotta tällä hetkellä.
– Porukka on hyvin hitsautunut
yhteen. Tulemme hyvin toimeen keskenämme. Esimiehiin on toisiin paremmat ja toisiin vähän huonommat
välit. Johtoon välit ovat asialliset, hyvin
Mika Koivulan työpiste vaihtuu tarpeen mukaan. Muutaman päivän viikosta vievät luottamusmiestehtävät.
saadaan asioista keskusteltua ja tarpeen
mukaan tavataan.
Linkosuo on Kangasalan kunnan toiseksi suurin yksityinen työnantaja.
– Enemmistö työntekijöistä asuu tässä noin viiden kilometrin säteellä, mutta
Toijalasta, Lempäälästä ja Ylöjärveltä asti
täällä käydään töissä, kertoo työsuojeluvaltuutettu Riikka Hirvonen.
Hirvonen toimii ensimmäistä kauttaan
valtuutettuna. Talossa olovuosia hänellä
on takana 13, joista 10 viimeistä vuotta vakituisena työntekijänä.
– Meiltä eläköityy keskimäärin kolme
ihmistä vuodessa, Hirvonen sanoo.
Työehtosopimukset vertailussa
Helmikuussa Linkosuolla käynnistyivät
työnantajan aloitteesta neuvottelut työehtosopimuksen vaihtamiseksi leipomoalan
tessistä teollisuuteen. Taustalla ovat leipomon tuotannon muutokset, tuoreleivän ja
kahvileivän osuus on pienentynyt ja kuivaleivän osuus on kasvanut voimakkaasti.
Vuosi sitten loppuivat kolmivuorotyöt.
– Työntekijät suhtautuvat lähtökohtaisesti kriittisesti työehtosopimuksen vaihtoon, vuorolisät ovat niin iso osa meidän
palkkaamme. Ja vaikka palkkataso pysyisikin ennallaan, viikonloppu- ja iltatyöt arveluttavat, Koivula kertoo.
Työhuonekunta ei vielä ole ottanut asiaan kantaa, koska työehtosopimusten vertaileminen on vielä kesken. Neuvottelut
jatkuvat maaliskuussa. Työntekijät haluavat, että vertailu tehdään perusteellisesti,
eikä ratkaisua tessin vaihtamisesta tehdä
hätiköidysti, sillä tiedossa on, että Fazerin
hapankorpputehdas Lahdessa on parhaillaan vaihtamassa toiseen suuntaan, eli
teollisuuden tessistä leipomon tessiin.
12
NRO 2 /2015
26.2.2015
ammattiosastossa
työpaikalla
13
toimistolla
työpaikalla
teksti jaakko takalainen
kuvat vesa ranta
Pieni oululaistehdas pärjää erikoistumalla isompien kyljessä
Taantuma ei rokota
laatumakkaraa
Sami Parkkinen näyttää, miten kestomakkarat kypsyvät.
Karoliina Öystilä
Pekka Rautio trukin puikoissa.
kuvassa
Kotivara on tunnettu venäläistyyppisistä meetvursteistaan, joita yhtiö valmistaa Oulussa 40 hengen voimin.
Perheyhtiö on pärjännyt niin vuosien 2008-2009 taloudellisen notkahduksen kuin nykyisen taantumankin
aikana. Päinvastoin kuin teollisuudessa yleensä, tuotantoa on lisätty.
P
ääluottamusmies Kristina Mäntylä ja
varapääluottamusmies Sami Parkkinen
kertovat Kotivaran työntekijöiden kuulumiset. Yhtiön kantoja edustaa tuotanto- ja
laatupäällikkö Tomi Tanayama.
Mäntylä on työskennellyt Kotivarassa
kahdeksan vuotta, ja toimii nykyään siivuttamon yhtenä neljästä linjavastaavasta. Reilut kuusi vuotta palkkalistoilla ollut Parkkinen tekee yleismiehenä vähän kaikkea.
Yhtiön palkollisista 30 tekee töitä SEL:n
työehtosopimuksella.
Olympiavuoden 1952 oivallus
Orvolan perhe perusti Kotivaran jatkosodan aikana vuonna 1943, aikana jolloin
ihmisten oli syytä varustautua pahan päivän varalle muillakin tarpeilla kuin joditableteilla. Syntyhetkeään kuvaava ”kotiva-
ra” tarkoittaa, että kotiin hankitaan varalle
ruokaa ja muita päivittäin välttämättömiä
tavaroita hieman kulutusta enemmän.
Alussa yhtiö valmisti kaikkia elintarvikkeita. Vuonna 1947 keskityttiin makkaroihin, ja venäläistä metvurstia alettiin valmistaa Helsingin olympiavuonna 1952. Eri lailla
maustettujen meetvurstien lisäksi Kotivara
tekee edelleen käristemakkaroista oululaista
grillien perinnesyötävää kärkkäriä. Ennen
grillimakkaroita tehtiin useampaa laatua.
Kun Venäjä-pakotteet ovat kaikkialla
esillä, on pakko kysyä, kuinka ne ovat vaikuttaneet Kotivaran ”venäläisen” makkaran
menekkiin?
– Meillä ei ole vientiä Venäjälle, vaan ainoastaan Ruotsiin. Hankimme tosin Venäjän viennin luvat kuntoon ennen pakotteita
ja vastapakotteita. Ne saavat nyt odottaa parempaa aikaa, Tomi Tanayama sanoo.
kuvassa
Pauliina
Holappa ja
Eeva Niemi
siivuttavat ja
pakkaavat.
Liha ostetaan kilpailijoilta
Kotivaralla ei ole omaa teurastamoa, joten
se ostaa käyttämänsä lihan, noin kolme
miljoonaa kiloa vuodessa, kilpailijoiltaan
pakastettuna.
Liikevaihtoa makkaran valmistuksesta
syntyy 18,5 miljoonaa euroa vuodessa. Tanayaman mukaan kaupan omien merkkien
valmistus saattaa muuttaa liikevaihtoa ylös
tai alas nopeastikin. Liikevaihdon muutokset eivät ole vaikuttaneet henkilöstön määrään.
Liha käy läpi viisi vaihetta ennen kuin
se muuttuu makkaraksi. Ensin pakasteliha
sulatetaan eli ”temperoidaan”, sitten valmistetaan massa eli ”kutteroidaan”, seuraavaksi tulee kypsytys ja viimeiseksi siivutus
ja pakkaus.
Malliksi Sami Parkkinen näyttää kuin-
Niko Kontu purkaa kuormaa.
Kotivaran hallussa on 16 %:a meetvurstimarkkinoista Suomessa, ja lähes yhtä
suuri osuus Ruotsissa.
Kristina Mäntylä poistaa kuoren makkarasta.
ka raakoja makkaroita nostetaan tangoille,
joissa ne menevät uuniin. Kevyeltä näyttää,
mutta kahdeksan makkaran ja tangon yhteispaino on raskas, noin 25-28 kiloa.
Työntekijät ovat enimmäkseen aika nuoria. Pitkistä työsuhteista huolimatta keskiikä on noin 30 vuotta.
Tuotantoa tehdään yhdessä vuorossa, ja
siivuttamossa kahdessa vuorossa. Makkaratehtaiden palkkoja pidetään hieman parempina kuin elintarvikealalla keskimäärin.
Onko Kotivaralla hyvät palkat?
– En oikein osaa sanoa. Ehkä palkkoihin
vaikuttaa mahdollisuus urakkalisään, pohtii
Parkkinen varovaisesti.
sia kansantarinoita, on kysyttävä: syöttekö
itse valmistamaanne makkaraa?
– Kyllä. Toki syömme, vastaavat Kristina Mäntylä ja Sami Parkkinen yhdestä
suusta.
Viiden viikon kypsennys
Meetvursti kypsyy miedolla lämmöllä. Uunien lämpötila on aluksi 30 astetta, josta se
lasketaan viikkojen kuluessa 15 asteeseen.
Pisimmillään kypsennys vie kuusi viikkoa.
Näkemämme meetvurstierä kypsyy viisi
viikkoa.
Trukilla uunista ja uuniin makkaroita
lastaava Pekka Rautio kertoo olleensa Kotivaralla 10 vuotta. Uunimies Raution vastuulla on makkaratankojen liikuttelun lisäksi esimerkiksi uunien pesu.
Siivuttamo on Kristina Mäntylän valtakuntaa. Tottuneesti hän näyttää, kuinka
makkarasta lähtee käsityönä kuori yhdessä
hujauksessa.
– Kuoria otetaan pois myös tuolla koneella. Mutta välillä on niin kiire, että on
pakko tehdä lisäksi käsityötä, Mäntylä kertoo.
Noin 40:stä kotivaralaisesta on suunnilleen yhtä paljon miehiä ja naisia. Miehiä on
hieman enemmän raskaissa töissä kuten
tuotannon alkupäässä. Naisia on taas enemmän siivuttamossa. Kaikista makkaroista 95
prosenttia siivutetaan.
Mestarin arvot
Kotivaran iskulauseen mukaan se on meetvurstien mestari. Arvoihin on kirjattu asiakkaiden ja kuluttajien tyytyväisyys, tuoteturvallisuus ja toiminnan kannattavuus.
Yksi yhtiön viidestä arvosta on: ”Teemme yhdessä toimivan työyhteisön keskinäisellä luottamuksella ja toisen kunnioittamisella.” Niin luontevasti Mäntylä, Parkkinen
ja Tanayama täydentävät toistensa sanomisia, että vaikuttaa siltä, ettei arvoluettelo ole
jäänyt vain paperille.
Työturvallisuuden noudattamiseen kannustetaan palkkiolla. Kun vuonna 2013 ei
puoleen vuoteen ollut yhtään työtapaturmaa, yhtiö antoi tyky-toimintaan 2500 euroa, joilla ostettiin henkilökunnalle kunnon
toppatakit.
Kun makkaratehtaista liikkuu kaikenlai-
Koulutus kutsuu keltanokkia
Kotivaran pääluottamusmies Kristina Mäntylä ja varapääluottamusmies Sami Parkkinen ovat luottamusmiesuransa alussa, vasta kuukauden postiaan hoitaneet. Siksi onkin luontevaa, että molemmat ovat
menossa SEL:n luottamusmiesten peruskurssille Kiljavan opistolle helmikuussa, haastattelua seuraavaksi
viikoksi.
Aikoinaan BC-ajokortin ja kuljetusalan tutkinnonkin suorittanut Mäntylä odottaa ay-opinsaunaa innolla. Myös elintarvikealan tutkinnon suorittanut Parkkinen on myönteisen odottavalla mielellä.
– Uskon, että koulutus antaa eväitä ymmärtää,
kuinka edunvalvonta toimii niin liiton päässä kuin
täällä työpaikallakin, Parkkinen toteaa.
Mäntylä uskoo pääluottamusmiehen tehtävän
Kotivaralla sisältävän sekä onnistumisen hetkiä että
vastuksia.
– Tavoitteena on löytää asioihin ratkaisu, joka
tyydyttää kaikkia, tai ainakin suurinta osaa, Mäntylä
muotoilee.
14
NRO 2 /2015
26.2.2015
ammattiosasto
15
ammattiosasto
teksti sel:n työryhmä
Ammattiosaston
puheenjohtajan
yhteystiedot saat
työpaikkasi luottamushenkilöiltä. Mikäli työpaikallasi
ei vielä ole luottamushenkilöitä,
yhteystiedot saat SEL:n
aluetoimistosta.
Ammattiosastossa jäsenet päättävät
Ammattiosaston kokouksissa jäsenet päättävät yhdessä, millaista toimintaa järjestetään ja miten jäsenmaksurahat käytetään.
Elintakeen mind mappiin eli käsitekarttaan voit tehdä omat muistiinpanosi oman ammattiosastosi toimintaan tutustumiseksi tai sen kehittämiseksi.
S
uomen Elintarviketyöläisten Liitto
SEL:n muodostaa 70 ammattiosastoa.
Ne ovat kaikki itsenäisiä yhdistyksiä,
joilla on oma hallinto ja talous.
Jokainen liiton jäsen on ammattiosaston jäsen. Jäsenellä on oikeus osallistua
oman ammattiosastonsa toimintaan, kokouksiin ja tapahtumiin. Jäsenen ammattiosasto määräytyy työpaikan ja sopimus-
alan mukaan. Jokaisella ammattiosastolla
on oma numeronsa, jota käytetään eri yhteyksissä osaston nimen lisäksi. Oman
osaston numero selviää esimerkiksi liiton
jäsenkortista.
Vaikka SEL:n ammattiosastot ovat jäsenmäärältään, rakenteeltaan ja toiminnaltaan hyvinkin erilaisia, niillä on samat
tärkeät perustehtävät.
AMMATTIOSASTO
Hallinto
Koulutus
Kevät- ja
syyskokoukset
Johtokunta
jäsenet ja tilintarkastajat tai toiminnantarkastajat seuraavaksi vuodeksi. Kevätkokouksessa puolestaan hyväksytään edellisen
vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös ja
myönnetään tili- ja vastuuvapaus.
Ammattiosastoissa, kuten kaikissa organisaatioissa, on välillä hyvä pysähtyä ja
pohtia, miten ja millä tavoin osaston toimintaa voidaan kehittää.
toimintaan onkin olla aktiivisesti mukana
päättämässä ja toteuttamassa toimintaa.
Kaikille osaston jäsenille järjestetään
vähintään kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa: syyskokous ja kevätkokous.
Syyskokouksessa päätetään seuraavan
vuoden toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta ja valitaan ammattiosaston puheenjohtaja, hallituksen eli johtokunnan
Ammattiosastot ovat työpaikkatasolla
toimivien työhuonekuntien ohella ammattiyhdistystoiminnan kivijalka, jonka
päälle kaikki muu liiton toiminta rakentuu.
Ammattiosaston toiminnasta päättävät jäsenet. Toiminta on ennen kaikkea
siihen osallistuvien jäsenten näköistä. Paras tapa vaikuttaa oman ammattiosaston
Kaikille
jäsenille
avoimet
Luottamushenkilöille
suunnatut
Mitä säännöt sanovat?
SEL:n ammattiosastojen säännöissä sanotaan:
Ammattiosaston tarkoituksena on koota toiminta-alueellaan työskentelevät elintarvikealojen työntekijät Suomen Elintarviketyöläisten Liiton toimintaan elintarviketyöläisten työ- ja palkkaehtojen sekä yleensä taloudellisten, sosiaalisten, oikeudellisten etujen sekä yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi osasto:
a) toimii jäsentensä työ- ja palkkaehtojen parantamiseksi sekä valvoo työlainsäädännön, työehtosopimusten ja muiden työntekijöiden etuja turvaavien
säännösten noudattamista sekä toteuttaa yhteiskunnallista edunvalvontaa;
b) avustaa jäseniään niissä tilanteissa, joista liiton säännöissä määrätään;
c) järjestää kokouksia, koulutusta ja vapaa-ajan harrastustoimintaa;
d) neuvottelee ja tekee esityksiä jäsenistöä koskevissa asioissa;
e) toimii yhteistyössä muiden paikkakunnalla olevien järjestöjen kanssa;
f) kuuluu jäsenjärjestönä Suomen Elintarviketyöläisten Liittoon ja sen aluejärjestöön.
Jäsenhankinta
Edunvalvonta
Työpaikkojen
luottamushenkilöiden
työn
tukeminen
Työpaikkojen
työhuonekunnat
Facebook
Muut
yhteistyökumppanit
Työpaikat,
joissa ei ole
luottamushenkilöitä
Kausi- ja
kesätyöntekijät
Työsuhdeneuvonta
Jäsenedut
SEL:n
Kesä- ja
Talvipäivät
Tapahtumat
Työttömät
Eläkeläiset
Nuoret
Retket
Menot
Viestintä
Elintae/
oma lehti
Paikallislehdet
Toimimalla näkyväksi
Jäsenille
tarkoitetut
Jäsenpalvelut
Talous
Ilmoitustaulut
Verkkosivut
Jaostot ja
työryhmät
Ammattiosastot tiedottavat toiminnastaan, kokouksista ja tapahtumista Elintakeen järjestöpalstalla. Monilla osastoilla
on myös omat verkkosivut ja oma Facebook-sivu tai -ryhmä.
Toimintaa suunniteltaessa kannattaa kysyä seuraavat kysymykset:
– Mitä tehdään?
– Miksi tehdään?
– Mitä tekemisellä halutaan saavuttaa?
– Kuka tekee?
– Koska tehdään?
– Millä resursseilla tehdään?
– Miten toimintaa arvioidaan?
Toimintaa kehittäessä voi aloittaa esimerkiksi näistä kysymyksistä:
– Mikä osaston toiminnassa on nyt hyvää?
– Mikä kaipaisi muutosta?
– Minkälaista palautetta jäseniltä on saatu?
– Mitkä ovat tärkeimmät asiat, joihin pitäisi panostaa?
Lähteenä on käytetty KSL:n Yhdistystoiminnan avaimet -opasta.
Tulot
16
NRO 2 / 2015
26.2.2015
lyhyesti
lyhyesti
RAY leikkasi palkansaajien hyvinvointijaksoista
Olvi vähentää 32 ihmistä,
19 irtisanotaan
Petteri Kivimäki
Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT on
Olvin marraskuussa alkaneet yt-neuvottelut päättyivät tammikuus-
järjestänyt 1.askel-hyvinvointijaksoja aikuisille ja lapsiperheille Raha-automaattiyhdistyksen avustuksen turvin vuodesta 2012
alkaen.
Täksi vuodeksi RAY leikkasi yllättäen
PHT:n avustuksia viime vuodesta 1,2 miljoonalla eurolla. Rahoitusta supistettiin
1.askel-hyvinvointitoiminnasta saaduista
hyvistä tuloksista huolimatta.
Rahoituksen rajun pienenemisen takia
PHT ei voi järjestää lainkaan uusia, aikuisille suunnattuja 1.askel-hyvinvointijaksoja
huhti-joulukuun välisenä aikana. Tammimaaliskuun jaksot, joille osallistujavalinnat on jo tehty, tullaan toteuttamaan suunnitellusti.
Myös kesällä järjestettävistä perheiden
1.askel-hyvinvointijaksoista on jouduttu
karsimaan yli 75 %. Parhaillaan haussa olevat kesän perhejaksot löytyvät osoitteesta
www.pht.fi. Perhejaksojen osalta myös ne
kevään jaksot, joissa haku on jo päättynyt
ja osallistujaperheet valittu, toteutetaan.
Syksyllä toteutettavista perhejaksoista tiedotetaan myöhemmin.
Vuosille 2016–2018 RAY ei ole esittänyt lainkaan avustusta PHT:lle. PHT
yrittää kuitenkin vielä kevään aikana löytää yhteisymmärrystä RAY:n kanssa, jotta
sa 32 henkilön vähentämiseen. Olvi irtisanoo 19 ihmistä, heistä
17 on SEL:n työehtosopimuksen alaisissa töissä. Kymmenen
ihmisen työt loppuvat eläkeratkaisuilla. Lisäksi kolme ihmistä
lomautetaan toistaiseksi.
– Huonosti kävi, olemme äärimmäisen surullisia työnantajan ratkaisusta, Olvin selliläisten työntekijöiden pääluottamusmies Jari Votkin tiivistää tunnelmat.
Työntekijät ovat tyrmistyneitä lopputuloksesta.
– Tämä on kova isku kaikille olvilaisille. Menetetyt työpaikat
tuovat huolta tulevasta taloudellisesta pärjäämisestä. Tällä hetkellä työllisyystilanne ei ole hyvä, uusia työpaikkoja on vaikea
löytää, Votkin harmittelee.
Olvi perustelee henkilöstön vähennystarvettaan kuluttajien
heikentyneellä ostovoimalla ja alan koventuneella hintakilpailulla. Yt-neuvotteluiden piirissä oli koko Olvin Suomen henkilöstö, yhteensä 380 ihmistä. Alun perin vähennystarpeen arvioitiin olevan enintään 35 henkilöä. Pääosa Olvin henkilöstöstä
Suomessa työskentelee Iisalmessa.
– Vaikka neuvottelut käytiin yt-lain mukaisesti, jäi mieltä
kuitenkin kaihertamaan neuvotteluiden ilmapiiri. Näin luottamusmiehenä olen pettynyt siihen, ettei aitoja keskusteluja käyty ja vaihtoehtoja punnittu. Haluttiinko edes löytää vaihtoehtoja irtisanomisille? Mielestäni ei. Työnantaja lähinnä keskittyi
perustelemaan vähennystarvetta, ei etsimään ratkaisuja, joilla
irtisanomiset olisi voitu välttää, Votkin kritisoi.
Työntekijäpuoli esitti neuvotteluissa pehmeämpiä ratkaisuja muun muassa lomautuksia isommalle henkilöstömäärälle,
jotta irtisanomisiin ei olisi päädytty.
– Näihin esityksiin työnantaja ei kuitenkaan suostunut, Votkin toteaa.
toiminta voisi jatkua. Muussa tapauksessa
PHT:n järjestämä palkansaajien hyvinvointitoiminta päättyy tähän vuoteen.
Uusi keskusjärjestö -hanke
organisoitui, SEL mukana
Uuden
keskusjärjestön
selvitystyöhön
mukaan ilmoittautuneet ammattiliitot
kokoontuivat helmikuussa päättämään
selvitystyön organisoimisesta, aikataulusta ja taloudesta.
Hankkeelle valittiin ohjausryhmä,
joka koostuu 14 ammattiliiton edustajasta ja kahdesta asiantuntijajäsenenä
toimivasta keskusjärjestöpuheenjohtajasta. Ohjausryhmä muun muassa
valmistelee esitykset selvitystyössä
mukana olevien liittojen kokouksille ja
johtaa hankkeen etenemistä ja taloutta.
Ohjausryhmän jäseniksi nimettiin
Pertti Porokari (Insinööriliitto), Rauno
Vesivalo (Tehy), Jorma Malinen (Ammattiliitto Pro), Silja Paavola (SuPer),
Maija Pihlajamäki (Jyty), Niko Simola (Pardia), Liisa Halme (VvL), Jarkko
Eloranta (JHL), Ann Selin (PAM), Riku
Aalto (Metalliliitto), Marko Piirainen
(AKT), Matti Harjuniemi (Rakennusliitto), Veli-Matti Kuntonen (SEL) ja
Timo Vallittu (TEAM).
Selvitystyön käytännön toteutusta valmistelemaan ja koordinoimaan
valitaan jäsenliitoista ja keskusjärjestöistä riippumaton projektipäällikkö.
Ohjausryhmä nimeää myöhemmin
valmistelutyöryhmät.
Selvitysvaihe etenee siten, että tämän kevään aikana valitaan hankkeen
projektipäällikkö sekä määritellään
keskusjärjestön strategia ja perustehtävät. Syksyn aikana työryhmät valmistelevat päätösesitykset toiminnoittain.
Tavoite on, että uuden keskusjärjestön
toiminta alkaa vuoden 2017 alussa.
Ohjausryhmässä mukana oleva
SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen korostaa, että nyt ollaan selvittämässä uuden keskusjärjestön perustamista.
– Tässä on kyse uuden keskusjärjestön rakentamisesta, ei siis esimerkiksi
liittofuusioista. SEL on jatkossakin itsenäinen ammattiliitto, joka hoitaa itse
työehtosopimustoimintansa.
SEL ja 43 muuta ammattiliittoa on
tähän mennessä ilmoittanut osallistumisestaan uuden keskusjärjestön selvitysvaiheeseen. Ne edustavat noin 1,7
miljoonaa palkansaajaa ja yksinyrittäjää. Selvitystyöhön voi edelleen ilmoittautua mukaan
17
Palkansaajien hyvinvointijaksot loppuvat,
jos RAY pysyy päätöksessään.
Harri Hietala jatkaa
yt-asiamiehenä
www.tem.fi/ytasiamies
Hanki nyt omasi, ettet jää ilman!
Pipo ja kauluri
Maistuva ammatti saa jatkoa
Ruoka-alan järjestöt aloittavat yhteisen kaksivuotisen hankkeen,
Harri Hietala siirtyi hoitamaan yhteistoiminta-asia-
miehen tehtävää toukokuussa, kun Helena Lamponen siirtyi kesken kauden Akavan Erityisalojen
edunvalvontayksikön päälliköksi. Joulukuussa
hallitus nimesi Hietalan yt-asiamieheksi, jonka
viisivuotinen virkakausi alkoi vuoden alusta.
Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävänä on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa valvomalla yhteistoiminnasta yrityksissä
annetun lain ja muiden henkilöstön osallistumisjärjestelmiä koskevien lakien noudattamista.
Lisäksi yhteistoiminta-asiamies valvoo henkilöstörahastoja.
Harri Hietala on oikeustieteen kandidaatti ja
varatuomari. Hän on toiminut pitkään eri tehtävissä työmarkkinajärjestöissä työnantajapuolella.
Yhteistoimintalain piirissä on Suomessa noin
8 300 yritystä ja niissä 910 000 työntekijää. Henkilöstörahastoja on noin 60, joissa jäseniä lähes
120 000. Yhteistoiminta-asiamiehen toimiston
asiakkaita ovat valvottavien lakien soveltamispiirissä olevat yritykset, työntekijät ja henkilöstöedustajat. Asiamies toimii itsenäisesti työ- ja
elinkeinoministeriön yhteydessä. Toimisto aloitti
toimintansa syyskuussa 2010.
SEL:n 110-v. juhlavuoden
tuotteet myynnissä
Harri Hietala
on tehnyt
tähänastisen
työuransa
työnantajapuolen
järjestöissä.
Kuva: Kaisu Aho
jonka tavoitteena on herättää nuorten kiinnostusta ruuan parissa työskentelyyn. Nuoria innostetaan hakeutumaan ruokaketjun ammatillisiin ja akateemisiin opintoihin osallistavalla
otteella.
Opintojen ohjaajilla, opettajilla ja koululaisilla sekä lukiolaisilla on tarve saada tietoa ruokaketjusta kokonaisuutena sekä
sen tarjoamista moninaisista urapoluista.
Viestiä viedään nuorille järjestöjen omissa tapahtumissa ja
omia viestintäkanavia hyödyntäen. Työkaluina ovat verkkoviestintä, ammattivideot, oppimistehtävät, kouluvierailut ja messutapahtumat.
Ruokatiedon projektikoordinaattori Minttu Virkki lupaa,
että paukkuja pannaan syksyisten Elma-messujen koululaispäivän yhteyteen sekä Opo-päiviin ja rekrytointitapahtumiin.
– Kahden vuoden aikana jalkaudutaan ruoka-alojen opiskelijoiden ja nuorten työntekijöiden kanssa muun muassa kouluihin. Nuoret pääsevät itse kertomaan ammatistaan, innostuksestaan ja mahdollisuuksistaan muille sekä kasvokkain että
videoiden avulla, Virkki kertoo.
Hankkeessa ovat mukana SEL:n lisäksi Ammattiliitto Pro,
Elintarviketeollisuusliitto ETL, Maa- ja metsätaloustuottajain
Keskusliitto MTK, Meijerialan ammattilaiset MVL, Ruokatieto
Yhdistys ja Agronomiliitto. Yhteistyötä tehdään myös ruokaalan opiskelijoiden, oppilaitosten ja opinto-ohjaajien kanssa.
Hanketta rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö sekä hankekumppanit.
www.maistuvaammatti.fi
Pipo + kauluri yhteensä 15 €, erikseen ostettuina 10 €/kpl.
Molemmissa brodeerattuna juhlavuoden logo hopean värisenä.
Värivaihtoehdot kuvissa.
Jos et pääse ostamaan omiasi Talvipäiville Ouluun 21.3.2015,
voit tilata myös postitse, jolloin hintaan lisätään postituskulut.
Tilaukset: Seija Kyllönen, p. 020 774 0772, [email protected]
TUOPPI
Tuopissa juhlavuoden logo kaiverrettuna.
Tuopin vetoisuus 0,4 litraa ja
materiaalina ruostumaton teräs.
Maaliskuussa työpaikkojen luottamushenkilöt
ja ammattiosastot käynnistävät tuopin
kimppatilaukset työpaikoilla.
Jos et pääse ostamaan omaasi Talvipäiville Ouluun tai
Kesäpäiville Seinäjoelle, eikä työpaikallasi järjestetä
kimppatilausta, voit tilata omasi myös postitse.
Hinta: 10 €/kpl + postituskulut.
Postituskuluja ei veloiteta jos tuoppeja
tilataan kerralla 10 tai enemmän.
Tilaukset: Erja Ekman, p. 020 774 0642
[email protected]
18
NRO 2 / 2015
26.2.2015
julkkis
selvitetty tapaus
teksti matti välimäki/up-uutispalvelu
kuva jarno mela
teksti minna räsänen
kuva maria björklund
”Työantaja kans kunnol yhtee
– ja omal porukal se jälkee kahtee!”
Putouksen voitti porilainen ay-jyrsijä Salme Pasi. Liitto-oravan erikoishaastattelussa sketsihahmon luoja,
näyttelijä Joonas Nordman kertoo, miten hahmo oikein syntyi.
S
alme Pasilla on ollut vientiä. Viihdeohjelma Putouksen Vuoden sketsihahmo -kisan voiton jälkeen liitto-oravaa
juhlittiin esimerkiksi Porin kauppatorin
kansanjuhlassa, johon osallistui tuhansia
ihmisiä. Oravan keikkakalenterissa on tällä hetkellä buukkauksia aina juhannukselle asti.
– Hei hiuka o ekstiä ollu haipakkaa!
Kyl mää viäki oo iha huuli pyäreen koko
hommast. Iha ko ois ollu pöhnäspäite
kuukaure päivät!, Salme Pasi kommentoi.
Olet antanut kasvot suomalaiselle ammattiyhdistysaktiiville. Miksi olet mukana
ay-toiminnassa?
– Duunari elämä o näin päivin tuulist
touhuu. Ja tyäantajapuale toiminta välii
pehmeet touhuu. Jonku siäl täytyy ol sanomas ja lyämäs häntää pöytää. Mää sovi
siihe valla komiasti, ko mut o rauhotettu,
ni ei mul Häkämiähet summuut mahr mitää!
Salme Pasi kertoo, että ay-toiminta antaa hänelle oravakohtaisesti ”taistelutahtoo ja paljo hyvii kavereit”.
– Omalaisii persoonis heki.
Koko perheen viihdeohjelman sketsihahmokisan voi voittaa vain hahmo, joka pystyy vetoamaan yhtälailla lapsiin, nuoriin ja
aikuisiin.
Monissa liitoissa pohditaan, miten aytoiminnasta saataisiin niin vetovoimaista,
että se kiinnostaisi nykyistä enemmän
nuoria. Salme Pasilla on pari neuvoa.
– Kiältämäti ko ay-liikkeest joku o uutisis tai muual äänes, ni kovi o harmaat
karvotust heil. Mää oli varmaa siin miäles
tämmöne vähä nuarekkaampi kaveri, hän
toteaa.
– Mee pitäs ay-liikkees pääst paremmi
sisäl siihe, mitä nuaret tyäelämäst aattelee.
Tuol o työmail paljo nuarii kavereit, jotka o
tullu iha erilaisee tyäelämää ko mitä keskiikäset duunari aikanas.
Salme Pasi haluaa lähettää tervehdyksen kaikille suomalaisille ammattiliitoille:
– Otetaa tyäantaja kans kunnol yhtee
ja omal porukal se jälkee kahtee! Piretää
omiemme pualii ja enne kaikkee heikompie.
Porilainen tuhdeilla mausteilla
Salme Pasi siirtyy nyt hetkeksi lakisäätei-
Tällä palstalla kerromme työpaikoilla tapahtuneista, todellisista ongelmatilanteista, joita selliläiset ovat hoitaneet.
Tapaus voidaan esitellä myös nimettömänä. Jos sinulla on
mielessäsi pieni tai iso ratkaistu juttu, kerro siitä meille:
[email protected]
Lauantaitöistä
oikeus korvaukseen
L
Harmaata karvoitusta
selle kaffepaussil, jyrsimään viineriä sekä
haaveilemaan Vappu Pimiästä. Näyttelijä
Joonas Nordmanilla on hyvä hetki kertoa,
miten hahmo oikein syntyi.
– Tämän hahmon kohdalla aluksi oli
vain ajatus, että eläinhahmo voisi olla erilainen ja tuore vaihtoehto.
Sitten liito-oravasta syntyi sanaleikki
liitto-orava.
– Pyörittelin muitakin ideoita, mutta
tämä liitto-orava jäi pyörimään mieleen.
Halusin myös tehdä vahvan ja ulospäin
suuntautuneen mieshahmon, ja nimenomaan porilaisen sellaisen. Lopulta tyypillinen porilainen mies ja ay-orava löivät
kättä, ja tuollainen siitä sitten tuli.
Nordmanilla ei ole itsellään juurikaan
kokemusta ay-maailmasta.
– Kun olin parikymppisenä Porissa
raksalla kesätöissä, tutustuin moneen hyvin ay-henkiseen rakennusmieheen. Se oli
hauska kesä, ja siellä tunnit todellakin pistettiin ylös, ja kaffepaussit pidettin. Fyysisesti raskaassa työssä se on hyvin ymmärrettävää.
Joonas Nordman kertoo, että ammattiyhdistysliike on tietenkin tullut tutuksi
mediaa seuratessa. Hän toimii myös YleLeaksin käsikirjoittajana. Ajankohtaisessa
kuvassa
– Tyäantajapuale
toiminta o
välii pehmeet
touhuu. Jonku siäl täytyy
ol sanomas ja
lyämäs häntää pöytää,
liitto-orava
Salme Pasi
sanoo.
televisiosatiirissa sivutaan usein työmarkkinapolitiikkaa.
Rakkaudesta se oravakin piruilee
Kuten Salme Pasille, myös Joonas Nordmanille porilaisuus on tärkeää.
– Pori on synnyinkaupunkini. Vaikka
asun Helsingissä, pidän Poria kotikaupunkinani. Rakastan sitä paikkaa. ”Vaikka
lähtisit Porista, porilaisuus ei ikinä lähde
sinusta.”
Hänellä on selkeä käsitys siitä, mitä
porilaisuus pohjimmiltaan on.
– Se on suoraa ja vilpitöntä elämänasennetta. Rohkeutta olla oma itsensä. Ja
tietenkin taitavaa päänaukomista muille!
Se kun on porilainen tapa osoittaa kiintymystä, Nordman kiteyttää.
Porilaisuutta ja ay-toimintaa taitaa yhdistää ainakin tietty me-henki. Porukassa
ollaan vahvempia kuin raumalaiset.
Vai mitä mieltä Salme Pasi on?
– Juu! Me-henki kuuluu ol! Mut siihe
kuuluu et hyväksytää kaikki omalaisekki
persoonat semmosin ko he on. Jopa siis
raumalaiset.
Millai muute?
– Sillai kai!
19
eipomoalan yritys teetti 2000-luvulla
useita vuosia säännöllisesti kahdeksan
tunnin mittaisia työvuoroja, jotka alkoivat perjantaina kello 17 tai 18 ja päättyivät
lauantaina aamuyöllä kello 1 tai 2.
Työvuoroista maksettiin täysimääräisesti työehtosopimuksen 29 §:ssä määritelty lauantaityölisä aina silloin, kun työvuorosuunnitelman mukainen työvuoro oli
alkanut perjantaina ja päättynyt lauantain
puolella.
Yritys piti muutaman vuoden tauon kyseisten työvuorojen teettämisestä ja aloittaessaan ne uudelleen, työntekijöille kuuluvat lauantailisät jäivät maksamatta.
” Leipomoalalla vuorokauden ylitse menevät työvuorot ovat yleisiä, joten
työpaikoilla on hyvä olla
tarkkana, että palkat ja
lisät maksetaan oikein.”
Lauantailisä korvaa haittaa
Tarkista tilisi
Lauantaityölisästä sovittiin työehtosopimuksissa 1970-luvulla. Tuolloin voimassa
ollut leipomotyölaki mahdollisti kahden
eri vuorokauden aikana teetettävän työvuoron yleisesti kaikessa leipomotyössä
sopimisella tai työneuvoston luvalla.
Lauantaityölisän perusteena on ollut
hyvittää työntekijälle sitä haittaa, kun hän
joutuu työskentelemään viikonloppuna.
Työehtosopimukseen on kirjattu, että lauantaityölisä tulee maksaa lauantaina tehdystä työstä riippumatta siitä, minkä vuorokauden puolella työvuoro on alkanut tai
päättynyt.
Kun leipomoyritys alkoi uudelleen teettämään työvuoroja, jotka alkoivat perjantai-iltana ja päättyivät lauantain puolella
aamuyöllä, lauantaityölisä jäi maksamatta
kuudelle kokoaikaisessa työsuhteessa olleelle työntekijälle.
Asiasta yritettiin sopia ensin työpaikalla
luottamusmiehen ja työnantajan neuvotteluissa. Työnantaja ei kuitenkaan myöntänyt
virhettään. Asian edettyä liittojen välisiin
neuvotteluihin, kävi ilmi, että myös SEL ja
työnantajaliitto ETL olivat eri mieltä työehtosopimuksen tulkinnasta ja sanamuodoista. Koska kiistaa ei saatu ratkaistua, SEL vei
asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
Leipomoalalla vuorokauden ylitse menevät työvuorot ovat yleisiä, joten työpaikoilla
on hyvä olla tarkkana, että palkat ja lisät
maksetaan oikein, SEL:n palkkasihteeri
Ari Huuki muistuttaa.
Huukin mukaan työtuomioistuimen
tammikuussa tekemä ratkaisu selkeyttää
entisestään leipomoalan työehtosopimuksen tulkintaa.
– Tästä eteenpäin on selvä sanoa, että
lauantaivuorokauden aikana tehdystä
työstä kuuluu peruspalkan lisäksi maksaa
myös lauantailisä, joka 1.8.2014 voimaan
tulleiden palkkataulukoiden mukaisesti on
suuruudeltaan 22,38 euroa, Huuki toteaa.
Osa-aikatyöntekijän osalta lauantaityölisästä on sovittu erikseen. Lisän suuruus
määräytyy sen mukaan, kuinka pitkä työntekijän säännöllisesti toistuva viikkotyöaika
on.
– Jos esimerkiksi säännöllinen viikkotyöaika, josta osa sijoittuu lauantaiksi, on
30 tuntia, on lauantailisän suuruus 16,79
euroa. Viikkotyöajan ollessa 12 tuntia lauantailisän suuruus on 6,71 euroa, Huuki
kertoo.
Työtuomioistuin SEL:n kannalla
SEL vaati työtuomioistuinta vahvistamaan,
että leipomo oli menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti sekä velvoittamaan
ETL:n ja leipomoyrityksen korvaamaan
yhteisvastuullisesti asian käsittelystä aiheutuvat oikeudenkäyntikulut sekä työn-
antajan maksamaan palkkasaatavat työntekijöilleen.
SEL:n mielestä työehtosopimuksen kirjaus oli selkeä: lauantaina tehty leipomotyö
oikeuttaa tessissä määrättyyn lauantaityölisään täysimääräisesti.
ETL kiisti työehtosopimuksen määräyksen ja lauantaityölisän maksamisvelvoitteen. ETL vetosi siihen, että lauantaityölisää koskevasta määräyksestä annetussa
soveltamisohjeessa käytetään sanamuotoa
”lauantaipäivänä”. Tämä tarkoitti ETL:n
mukaan sitä, että lauantaityölisän maksamiseen oikeuttavan työvuoron olisi tullut
alkaa lauantaivuorokauden puolella.
Työtuomioistuimen ratkaisu oli, että
lauantaityölisästä annetussa määräyksessä
sanamuoto ei edellytä sitä, että työ tehtäisiin tai aloitettaisiin vain lauantain puolella.
Lauantaipäivä-termiä on näin ollen tulkittava yleiskielen mukaisessa merkityksessä eli
se tarkoittaa koko lauantaivuorokautta kello
00-24.00.
Näin työtuomioistuin vahvisti SEL:n
kannan oikeaksi, ja kiista ratkesi SEL:n jäsenten hyväksi. Leipomoalan yritys velvoitettiin maksamaan puuttuvat lauantaityölisät kuudelle työntekijälleen. Yritys ja ETL
maksoivat myös asian käsittelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikuluista.
Työtuomioistuin
Työtuomioistuin on Helsingissä toimiva erityistuomioistuin, joka
käsittelee työehto- ja virkaehtosopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta johtuvat riita-asiat ja työrauharikkomukset. Työtuomioistuimen antamiin ratkaisuihin ei voi hakea muutosta, vaan ne ovat
lopullisia.
www.tyotuomioistuin.fi
20
NRO 2 /2015
26.2.2015
på svenska
TAPAHTUMAT
Alla bakom medborgarinitiativet
I mitten av januari började namninsamlin-
gen på ett medborgarinitiativ med syfte
att få en lag som förbjuder nollavtal och
stadgar om en veckoarbetstid på minst 18
timmar. Under den första månaden undertecknades initiativet av nästan 8 500
personer. Om undertecknandet fortsätter
i samma takt betyder det att initiativet under det halvår som namninsamlingen pågår med nöd och näppe uppnår gränsen
på 50 000 undertecknare.
Om man inte får ihop 50 000 underskrifter tar riksdagen inte initiativet till behandling. Om vi inte uppnår målet är det
också en stor smocka mot fackets styrka
och enighet. Medborgarinitiativet om en
jämlik äktenskapslag har redan visat att
man kan ändra en lag genom medborgarinitiativ. Därför ska vi inte slarva bort denna möjlighet.
Initiativet om att förbjuda nollavtal är
verkligen viktigt. Nollavtalen är en verklig
cancersvulst i dagens arbetsliv. De leder
till att arbetstagarna ständigt är osäkra om
antalet arbetstimmar och lön. Nollavtalen
har slagit rot inom många branscher och
arbetsgivarna använder dem gärna, för det
En arbetsgivare som har fattat
tycke för nollavtal försöker
antagligen i fortsättningen anställa
så gott som alla arbetstagare med
nollarbetsavtal.
I morgon kan det vara du.
SEL returnerar avgiften till
YTK för resten av året
är en avtalsform där arbetstagaren står för
allt flexande.
En del kan tycka att det ju egentligen är
riktigt bra att det på arbetsplatserna finns
folk med nollavtal. De fungerar som en
buffert, när behovet av arbetskraft mins- ledare
kar. Och det behövs kanske inte samar- Karoliina Öystilä
Chefredaktör
betsförhandlingar om att minska antalet
fast anställda och heltidsanställda, när arbetsgivaren utan förhandlingar kan sänka
antalet till noll för dem som har ett arbetsavtal på noll timmar.
Det är dock verkligen kortsiktigt att
tänka så. En arbetsgivare som har fattat
tycke för nollavtal försöker antagligen i
fortsättningen anställa så gott som alla arbetstagare med nollarbetsavtal. I morgon
kan det vara du. Därför lönar det sig att
handla redan i dag.
Det är Operation Fastjobb som står bakom medborgarinitiativet. Med är folk från
olika fackförbund och från hela landet.
Kampanjens aktivister gör ett gott arbete,
de arrangerar evenemang, för kampanj på
torg och i de sociala medierna. Men det
finns en risk för att det inte räcker.
Det behövs bredare axlar bakom medborgarinitiativet, det behöver hela den finländska fackföreningsrörelsen. Över två
miljoner finländare hör till facket. Om ens
tio procent av dem undertecknar initiativet får det ett enormt stöd. Det är svårt för
riksdagens majoritet att strunta i en sådan
mängd. Låt oss alltså ta emot utmaningen
på arbetsplatserna och i fackavdelningarna och tillsammans se till att ett stort antal
mänskor undertecknar initiativet.
vetet betalar för liten lön? Ska arbetstagarnas synpunkter beaktas då det förekommer konflikter på arbetsplatsen? Ska
fackförbundet ha rätt att föra ett ärende till
rätten för att man också på de små arbetsplatserna ska våga kräva den rätt man har
enligt lagar och avtal?
Hösten 2013 kom arbetsgivarnas och
löntagarnas centralorganisationer överens
om att man ska reda ut behoven att utveckla systemet för att förhandla om lagar och
konflikter.
Parterna kom också överens om att
om det behövs ändringar i lagar, så bereds
ärendet tillsammans med regeringen.
Denna beredning är ett s.k. trepartsamarbete mellan riksdagen, arbetsgivarna och
löntagarna.
I förhandlingarna deltog löntagarcentralorganisationerna Akava, FFC och
FTFC och från arbetsgivarsidan Finlands
Näringsliv EK och arbetsgivarförbunden
inom den offentliga sektorn.
Löntagarsidan har sannerligen behov
att utveckla såväl hur avtalen som gällande
baks medlemsavgiften för resten av året
till dem som under året övergår från Allmänna arbetslöshetskassan YTK till Finlands Livsmedelsarbetarförbund.
YTK tar samma fasta årsavgift av alla
sina medlemmar. Hittills har de som mitt
under ett kalenderår gått över från YTK
till förbundet förlorat den återstående delen av medlemsavgiften till YTK, eftersom
YTK har vägrat returnera den återstående
medlemsavgiften till sina forna medlemmar.
– På det här sättet garanterar vi att ingen låter bli att byta från YTK till förbundet
mitt under året för att de då betalar dubbel
medlemsavgift, säger SELs organisationschef Pekka Närhinen.
En person som flyttar från YTK till SEL
undertecknar en fullmakt som ger förbundet lov att returnera medlemsavgiften
från YTK. Medlemmen får den returnerade medlemsavgiften i reda pengar på sitt
konto genast när hen har blivit medlem i
SEL och fullmakten har returnerats.
SEL söker med den fullmakt medlemmen ger tillbaks medlemsavgiften av YTK.
Om YTK inte returnerar medlemsavgifterna kan förbundet söka sina fordringar via
rätten. Returneringen av medlemsavgiften
baserar sig på ett beslut av riksdagens biträdande justitieombudsman från 2007.
Enligt beslutet är årsmedlemsavgiften
YTK till sin karaktär en försäkringsavgift
och då medlemskapet upphör ska de medlemsavgifter som betalats för tiden efter
utträdet returneras.
Du som är under 25 år och inte har yrkesut-
16.2.2015
arbetslivslagstiftning följs, som exempel
kan jag nämna sanktioner för lön under
avtal och förtroendemannens anställningsskydd.
FFCs styrelse behandlade i dag förhandlingsläget och såg inte någon möjlighet att fortsätta förhandlingarna på det
ensidiga sätt som arbetsgivarna föreslagit, då inget av arbetstagarnas ärenden i
praktiken gick framåt.
Arbetsgivarna ansåg att man bara
skulle förhandla om det som de kallar
”strejkböter”, dvs. ersättningar som arbetstagarparten ska betala för åsiktsyttringar, som vanligtvis orsakats av arbetsgivarens ensidiga åtgärder.
Arbetsgivarna hade ingen vilja att förhandla om de saker som är viktiga för arbetstagarna, varför det inte fanns någon
möjlighet att få till stånd en avtalslösning
som var balanserad och beaktade vardera
parten.
Vi ska inte godkänna diktat, därför är
det skäl att sätta punkt för förhandlingarna för denna gång.
SEL har sedan början av februari betalat till-
tapahtumat
länsi-suomi
Os. 16 Jyväskylän Elintarviketyöläiset
Os. 30 Kuopion Elintarviketyöläiset
Os. 54 Turun Makeistyöläiset
Uimahallipäivä lauantaina 14.3.2015 klo 10.00–
18.00 Aalto Alvarissa , Pitkäkatu 2, Jyväskylä. Kassa
Osasto tarjoaa naistenpäivän kunniaksi elokuvalipun naisjäsenille. Liput haettavissa aluetoimistosta
suljetaan klo 17.00. Ilmoittautumiset maanantaihin
9.3. mennessä työpaikkojen luottamusmiehille tai
Aino Mikkonen p. 040 191 6580. Uintiaika pukeutumisineen on kolme tuntia. Uimahallilla on mahdollisuus
myös käydä kuntosalilla. Liikunnan jälkeen kahviosta
saa kahvia, teetä, pillimehua ja munkkia. Uimahallipäivä on tarkoitettu ammattiosaston jäsenille sekä
muille perheen jäsenille. Muista ottaa mukaan liiton
jäsenkortti. Mukavaa liikuntapäivää toivottaa johtokunta.
2.–13.3.2015, yksi lippu/jäsen.
Itä-Suomi
Os. 4 Oulun Elintarviketyöntekijät
Os. 23 Joensuun Elintarviketyöläiset
Oulun Elintarviketyöntekijät järjestää kevätretken Iso-Syötteelle lauantaina 28.3.2015. Matka on
Talvipäivät Oulussa! Ao.054 tukee osallistuvia jäseniään. Lisätietoja Sirpalta p. 040 843 3224.
Os. 54 Turun Makeistyöläiset
Teatterimatka 2.5.2015 Tampereen Komediateatteriin ”Kyllä isä osaa”-näytökseen. Näytös alkaa klo
15.30, bussikuljetus Turusta tarkemmin ilmoitettavana ajankohtana. Mukaan mahtuu 30 ensin ilmoittautunutta. Ilmoittautumiset maksamalla 15 € ammattiosaston tilille: FI14 5014 0520 0414 12 viimeistään
15.3.2015. Viestikenttään jäsenen nimi. Jos lippuja
jää, on mahdollista ottaa mukaan yksi avec per jäsen
30€ hintaan. Tiedustelut Sirpalta p. 040 843 3224.
Häme-Keski-Suomi
Os. 13 Hämeenlinnan Elintarviketyöläiset
Pilkkikisat lauantaina 7.3.2015. Lähtö Hätilän Salen
parkkipaikalta klo 9.00. Ilmoittautumiset Ari Karppinen p. 050 305 7274.
Osasto järjestää pilkkikisat lauantaina 4.4.
2015 klo 10–14 Viinijärvellä. Ilmoittautuminen
29.3.2015 mennessä Jari Niskaselle p. 044 540 2021
tai sähköpostilla [email protected]. Osasto
tarjoaa kilpailun ohessa grillimakkaraa ja kahvia. Ajoohjeet/kartan kilpailupaikalle saa Jari Niskaselta.
vellus blogg
Veli-Matti Kuntonen
Ordförande
Utdrag ur
ordförandes blogg:
www.selry.fi/blogi
bildning efter grundskolan eller gymnasiet och är arbetslös eller visstidsanställd
så att anställningen upphör så att du kan
vara arbetslös när höstterminen börjar,
ska nu på våren söka studieplats. Genom
att söka till utbildning garanterar du att
du inte förlorar din arbetslöshetsförmån
om du blir arbetslös.
Du måste på våren söka till en utbildning som leder till examen och ger dig yrkesfärdigheter och som börjar på hösten.
Utbildningen behöver inte omfattas av gemensam ansökan. Du kan också till exempel söka till ett universitet eller till en yrkeshögskola. Sök minst två studieplatser.
Om du då höstterminen börjar är
arbetslös ska du på TE-centralen berätta
vilka studieplatser du sökte på våren. Om
du utan giltig orsak har låtit bli att söka
dig till utbildning förlorar du din rätt till
arbetslöshetsförmån från början av höstterminen, dvs. från 1 september, tillsvidare tills du fyller 25 år. Du förlorar arbetslöshetsförmånen tillsvidare också om du
utan giltig orsak nekar till utbildning eller
du inte börjar utbildningen eller avbryter
den.
Du kan fråga mer på Jobblinjen,
tel. 0295 020 710.
Os. 30 Kuopion Elintarviketyöläiset
Talvitapahtuma Neulaniemessä sunnuntaina 15.3.
2015, Neulaniementie 456. Pilkkikilpailu klo 9-13
lumiveistoskilpailu klo 9-13, koiravaljakkoajelua klo
10-13 ja lasten hiihtokilpailu klo 12.00. Tarjolla hernekeittoa ja makkaraa! Tervetuloa! Johtokunta
POHJOIS-SUOMI
tarkoitettu ammattiosaston jäsenille ja samassa taloudessa asuville perheenjäsenille. Lähtö aluetoimiston
edestä klo 8.00 ja takaisin Oulussa olemme noin klo
19.00. Ammattiosasto maksaa matkan ja ruokailun.
Mukaan mahtuu 50 nopeinta kevätretkeläistä. Ilmoittautumiset aluetoimistolle 13.3.2015 mennessä, p.
02077 40772. Tervetuloa mukaan!
ristikon ratkaisu
Ristikon 1/2015 voittaja: Pentti Laine, Salo. Onnittelut voittajalle!
LUOTTAMUSMIESTEN
HYVINVOINTIKURSSIT
Du som är under 25,
kom ihåg att söka studieplats
Punkt för förhandlingarna
Bör vi få ett stopp på att arbetsgivaren med-
21
työttymyyskassa
Työtä vastaanotettava myös työssäkäyntialueen ulkopuolelta
Työssäkäyntialue ulottuu 80 kilometrin säteelle kotipaikasta. Tältä alueelta
työttömällä työnhakijalla on velvollisuus vastaanottaa työtä työttömyysetuuden edellytyksenä. Työttömän velvollisuus ottaa vastaan työtä myös työssäkäyntialueen ulkopuolelta laajeni vuoden 2015 alusta alkaen lakimuutoksella.
Työttömän työnhakijan täytyy nyt ottaa vastaan myös työssäkäyntialueen ulkopuolelta tarjottua työtä, jos päivittäinen työmatka olisi kestoltaan keskimäärin enintään kolme tuntia päivässä. Jos työ on osa-aikaista, aikaraja on kaksi
tuntia. Työmatkan kestoa arvioidaan aina julkisen liikenteen mukaisesti, vaikka
käytössä olisi oma auto.
Tarjotusta työstä on jatkossa pätevä syy kieltäytyä, jos työmatka- ja muut kustannukset nousevat palkkahyötyä korkeammiksi.
kansanedustajaehdokas
Oletko kansanedustajaehdokas?
Jos olet SEL:n jäsen, ehdolla eduskuntavaaleissa 2015 ja haluat, että ehdokkuudestasi kerrotaan Elintakeessa 3/2015 ja SEL:n verkkosivuilla, ilmoittaudu
28.2.2015 mennessä osoitteeseen [email protected].
Kerro ilmoittautuessasi seuraavat tiedot: nimi, ikä, ammatti, työpaikka, vaalipiiri, puolue tai valitsijayhdistys, puhelinnumero, sähköpostiosoite ja ehdokasverkkosivujen tai blogin osoite.
Eduskuntavaalit ovat sunnuntaina 19.4.2015 ja ennakkoäänestysaika kotimaassa on 8.–14.4.2015.
Sinä työpaikkasi tai ammattiosastosi
LUOTTAMUSHENKILÖ.
Kaipaatko lisää eväitä hyvinvointiisi? SAL-lomat tukee
liikunnallista hengähdystaukoasi. Osallistu kurssille!
100 € /4 vrk
HINTA VAIN
YYTERIN KYLPYLÄ
Sisältää majoituksen,
täysihoidon ja mukaansa
tempaavan ohjelman.
LIIKUNTAKESKUS PAJULAHTI
11.–15.5. 4 vrk
5.–9.10. 4 vrk
21.–25.9. 4 vrk
22.–24.5. ja 11.–13.9. 2+2 vrk
KUORTANEEN URHEILUOPISTO
URHEILUOPISTO KISAKESKUS
8.–12.6. 4 vrk
17.–19.4. ja 16.–18.10. 2+2 vrk
Tutustu ohjelmiin, kurkkaa
lisätietoja ja ilmoittaudu:
www.sal-lomat.fi
9.–13.11. 4 vrk
8.–10.5. ja 13.–15.11. 2+2 vrk
22
NRO 2 /2015
26.2.2015
kevätkokoukset
Ammattiosaston sääntömääräinen kevätkokous
2014 malliesityslista
1.
2.
3.
4.
Kokouksen avaus
Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
Työjärjestyksen hyväksyminen
Kokousvirkailijoiden valinta
a. kaksi pöytäkirjantarkastajaa
b. kaksi ääntenlaskijaa
5. Toimintakertomus vuodelta 2014
6. Tilikertomus vuodelta 2014
7. Luetaan tilintarkastajien / toiminnantarkastajan
lausunto ja vahvistetaan tilinpäätös
8. Tili- ja vastuuvapauden myöntäminen
johtokunnalle ja taloudenhoitajalle
9. Muut esille tulevat asiat
a. ammattiosaston jäsenhankintatoimet
b. 110-vuotisjuhlavuoden kahvitukset
10. Ilmoitusasiat
11. Kokouksen päättäminen
Etelä-Suomi
Os. 1 Helsingin Leipomotyöntekijät
Kevätkokous tiistaina 24.3.2015 klo 15.00 SEL:n
Etelä-Suomen aluetoimistossa, Siltasaarenk. 4, 5
krs. Kahvitarjoilu, liiton edustajan puheenvuoro. Ter-
vetuloa! Johtokunta
Os. 5 Helsingin Liha-elintarviketyöntekijät
Ammattiosaston sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 19.3.2015 klo 17.00 SEL:n aluetoimistossa Hakaniemessä, Siltasaarenkatu 4, 5.kerros.
Kokouksessa osaston toiminta- ja talouskertomus vuodelta 2014 sekä vahvistetaan tilinpäätös. Kahvitarjoilu.
Os. 36 Helsingin Meijeri- ja Juustotyöntekijäin
ammattiosasto
Sääntömääräinen kevätkokous perjantaina 20.3.2015
klo 17 SEL:n Etelä-Suomen aluetoimistossa, Sil­
ta­
saarenkatu 4, 5. krs, Helsinki. Kahvitarjoilu. Kaikki
jäsenet tervetuloa! Johtokunta
Os. 91 Järvenpään Elintarviketyöläiset
Os. 105 Suonenjoen Elintarviketyöntekijät
Raision Elintarviketyöntekijöiden kevätkokous keskiviikkona 25.3.2015 klo 16 alkaen Raision kaupungintalon Kingisepp-kokoushuoneessa. Käsitellään
Kevätkokous tiistaina 31.3.2015 klo 18.00, Kahvila
Virpin Helmi, Kirkkotie 3, 77600 Suonenjoki. Kahvi-
Os. 144 Turun Elintarviketyöntekijät
Sääntömääräinen
kevätkokous
keskiviikkona
18.3.2015 klo 17.00, aluetoimiston kokoushuone,
Maariankatu 6 b 6. kerros, Turku. Ennen kokousta
klo 16.30 alkaen on ruokailu. Ilmoita tulostasi Marko
Laakso p. 050 3796 877 tai [email protected]
viimeistään 13.3.2015. Tervetuloa! Johtokunta
Os. 168 Huittisten Elintarviketyöläiset
Kevätkokous lauantaina 21.3.2015 klo 11.00, Huittisten Wanha Pappila. Kokouksen jälkeen tarjotaan
kokouskahvit. Tervetuloa! Johtokunta
Länsi-Suomen Elintarvikealan Seniorit ry
Kevätkokous maanantaina 23.3.2015 klo 13.00 SEL:n
Länsi-Suomen aluetoimistossa, Maariankatu 6 b 6.
krs, 20100 Turku. Käsitellään sääntöjen määräämät
asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta
Häme-Keski-Suomi
Os. 13 Hämeenlinnan Elintarviketyöläiset
Kevätkokous keskiviikkona 18.3.2015 klo 18.00
Idänpään Torpalla, Torpantie 16 13210 Hämeenlinna. Johtokunta kokoontuu klo 17.00. Kahvitarjoilu.
syödään hyvin. Ilmoittautumiset p. 050 0430 257 Ilpo
Vehniäinen.
Os. 68 Nokian Elintarviketyöläiset
Kevätkokous torstaina 19.3.2015 klo 13.30 Nokian
Mylly, neuvotteluhuone 1. Käsitellään sääntömääräi-
Kaakkois-Suomi
Kevätkokous keskiviikkona 11.3.2015 klo 17.00,
Haminan Seudun APJ:n tiloissa, Iso Ympyräkatu 9,
49400 Hamina. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta.
Os. 122 Kouvolan Leipomo- ja
elintarviketyöläiset
Os.32 Ala-Satakunnan Elintarviketyöläiset
Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta
Sääntömääräinen kevätkokous sunnuntaina 15.3.
2015 klo 18.00 osaston toimistolla, Creutzintie 1 A
2, 27500 Kauttua. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Mat-
Itä-Suomi
laivan lähtöä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Paluumatkalla buffet-ruokailu. Tervetuloa!
Ilmoittautumiset tekstiviestillä 15.3.2015 mennessä
p. 040 843 3224.
Os.79 Uudenkaupungin Elintarviketyöläiset
Sääntömääräinen kevätkokous lauantaina 28.3.2015
klo 12.00 Ravintola Kahveli. Tervetuloa!
Os. 104 Porin Elintarviketyöntekijät
Kevätkokous tiistaina 31.3.2015 klo 16.30, Otavankatu 14 B 6, 28100 Pori. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!
Os. 6 Pedersöre Livsmedelsarbetare
Fackavdelning
Vårmöte på lördag den 14.3.2015 kl. 16.00. Styrelsen
kl.15.00. Kumar’s Restaurang, Storgatan 11, 68600
Pedersöre. Behandlas bl.a. verksamhetsberättelsen,
Elintarviketyöläisten Itä-Suomen aluejärjestön
sääntömääräinen vuosikokous pidetään lauantaina
28.3.2015 klo 11.00 Hotelli Atlas, Haapaniemenkatu
22, Kuopio.
Os. 23 Joensuun Elintarviketyöläiset
Kevätkokous maanantaina 9.3.2015 klo 18.30 johtokunta kokoontuu klo 17.30, Torikatu 5 A, Joensuu.
Os. 30 Kuopion Elintarviketyöläiset
Kevätkokous perjantaina 27.3.2015, Hotelli Atlaksessa, Haapaniemenkatu 22, klo 18.00 alkaen. Kahvi-
tarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta
Os. 81 Iisalmen Elintarviketyöläiset
Kevätkokous keskiviikkona 11.3.2015 klo 18.30,
Iisalmen työväentalo, Pohjolankatu 11. Käsitellään
sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa kaikki
jäsenet! Johtokunta.
LOMAJÄRJESTÖJEN TARJONTAA VUONNA 2015
KEVÄÄN 25-VUOTISJÄSENLOMIA:
Solaris-lomat ry:n ja Hyvinvointilomat ry:n ryhmälomien tarjonta vuonna 2015:
KOLMEN VUOROKAUDEN JÄSENLOMAT
Lapsiperhelomat:
Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko sijaitsee Hämeenlinnassa. Keväinen pidennetty viikonloppu jäsenlomana on ihanteellinen paketti. Kylpylän ja
kuntosalin käyttö on mahdollista loman ajan. Lisäksi olemme varanneet
ryhmälle keilausta yhtenä päivänä. Muutoin voit varata itsellesi mieluista
tekemistä loma-ajalle. Liitto ei osallistu näihin kuluihin.
Tutustu kohteeseen www.rantasipi.fi/hotellit/aulanko/
Hyvinvointilomat ry:n järjestämät:
Vekaraviikko 14.6.–19.6.2015 Huhmarissa
Tenavat askartelevat ja vanhemmat hakevat virkeyttä ja vetreyttä vesijumpasta. Katukorista nuorille (11-18 v.). Vietä perheen kanssa viihtyisä loma.
Hakuaika päättyy 13.3.2015. Omavastuuna peritään aikuiselta 100 euroa/
hlö ja alle 16-vuotiaat ovat ilmaisia. Lomailija maksaa omavastuuosuuden
ja matkakulut itse.
Liikuntaloma 27.7.–1.8.2015 Urheiluopisto Kisakeskus – Kisis, Fiskars
bokslutet och andra stadgeenliga ärenden. Distriktssekreterare Markus Forslund är med på mötet. Kaffeservering + pizza. Välkommen.
Kisakeskus mahdollistaa onnistuneen ohjelman ja hyvät harrastemahdollisuudet koko perheelle. Hakuaika päättyy 29.5.2015. Omavastuuna peritään aikuiselta 100 euroa/hlö ja alle 16-vuotiaat ovat ilmaisia. Lomailija
maksaa omavastuuosuuden ja matkakulut itse.
Kevätkokous lauantaina 14.3.2015 klo 16.00. Johtokunta klo 15.00. Ravintola Kumar’s, Isokatu 11,
68600 Pietarsaari. Käsitellään mm. toimintakerto-
Solaris-lomat ry:n järjestämä:
mus, tilinpäätös ja muut sääntömääräiset asiat. Aluesihteeri Markus Forslund on mukana kokouksessa.
Kahvitarjoilu + pizza. Tervetuloa!
Os. 52 Seinäjoen Elintarviketyöläiset
Kevätkokous keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.30,
Hotelli Keitele. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja
Kevätkokous lauantaina 28.3.2015 klo 12.00, Oikokatu 4, kokoustilat, Kouvola. Sääntömääräiset asiat.
Kevätkokous sunnuntaina 12.4.2015, Tallink Silja
M/S Galaxy klo 8.15. Satamaan puoli tuntia ennen
Vaasa
Os. 24 Ääne-Seudun Elintarviketyöntekijät
Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta
Os. 54 Turun Makeistyöläiset
illanvietto. Tervetuloa!
lu! Tervetuloa. Johtokunta
Os. 77 Haminan Elintarviketyöläiset
kakulut korvataan. Tervetuloa! Johtokunta.
Kevätkokous perjantaina 27.3.2015 klo 18.00, Hyvärilän lomahuoneisto. Kokouksen jälkeen on yhteinen
Os. 7 Vaasan Elintarviketyöläiset
jälkeen klo 18.00-19.00 keilataan. Varattuna kaksi rataa. Tervetuloa! Johtokunta.
Sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 18.3.
2015 klo 15.30. Toimitupa, Kuninkaanlähteenkatu 4.
Os. 158 Nurmeksen ja Lähiympäristön
Elintarviketyöläiset
Sääntömääräinen kevätkokous perjantaina 13.3.2015
klo 17 Järjestöjen Talo, Kalevankatu 4, Jyväskylä, PAMin kokoustila, 3. krs. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!
set asiat. Kaikki osastolaiset mukaan! Kahvitarjoilu.
Os. 20 Pohjois-Satakunnan Elintarviketyöläiset
tarjoilu. Tervetuloa! Huom. johtokunta kokoontuu klo
17.00 samassa paikassa.
Os. 16 Jyväskylän Elintarviketyöntekijät
Kevätkokous torstaina 12.3.2015 klo 17.00-18.00
Järvenpään Keilahalli, Vanha Yhdystie 11, 04430
Järvenpää. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja sen
Länsi-Suomi
lomat
Os. 131 Raision Elintarviketyöntekijät
sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Johtokunta.
23
Kevätkokous maanantaina 16.3.2015 klo 17.00 Aykeskuksessa, Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa. Kahvitarjoi-
Seinäjoen Elintarviketyöläiset ry:n sääntömääräinen
kevätkokous pidetään tiistaina 24.3.2015 alkaen klo
18 kahvilla ja kokous klo 18.30 toimitilassa, Kalevankatu 5 A 24, Seinäjoella. Tervetuloa! Johtokunta
Os. 69 Kokkolan Elintarviketyöläiset
Kevätkokous keskiviikkona 18.3.2015 klo 17.30,
Kaustisen Säästöpankin kerhohuoneella. Paikalla
aluesihteeri Markus Forslund. Tervetuloa!
Pohjois-Suomi
Os. 4 Oulun Elintarviketyöntekijät
Sääntömääräinen Kevätkokous pidetään perjantaina
13.3.2015 klo 18.00 Hotelli Cumuluksessa, Kajaaninkatu 17, Oulu. Käsitellään osaston toiminta- ja talous-
kertomus vuodelta 2014 sekä vahvistetaan vuoden
2014 tilinpäätös. Liiton edustajana paikalla aluesihteeri Pekka Hauru. Kokouksen jälkeen ruokailu Ravintola
Huviretkessä. Tervetuloa! Johtokunta
Os. 33 Kemin Elintarviketyöläiset
Lapsiperheloma 5.7.–10.7.2015 Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio
Loma on tarkoitettu lapsiperheille, joissa on alaikäisiä lapsia. Loma järjestetään Kylpylähotelli Rauhalahdessa. Tutustu kohteeseen www.rauhalahti.fi. Loma tuottaa yhteisiä elämyksiä ja antaa liikkumisen iloa. Lomalla
on täysihoito: aamiainen, lounas ja päivällinen, lapsiperhelomilla myös
iltapala. Ohjattu, turvallinen lastenhoito on järjestetty 3-6-vuotiaille lapsille. Alle 3-vuotiaille lapsille hoitoa ei ole järjestetty. Hakuaika päättyy
10.3.2015. Lapsiperheloman omavastuu on 120 euroa/5 vrk /aikuinen ja
alle 16-vuotiaat maksutta vanhempiensa seurassa. Lomailija maksaa omavastuuosuuden ja matkakulut itse.
Kevätkokous keskiviikkona 4.3.2015 klo 17.00, Kitkantorin kokoustila, Kitkantie 32 D, alakerta. Pai-
kalla aluesihteeri Pekka Hauru. Tervetuloa! Johtokunta
KOIVIKKORANTA, Kangasniemi
RAITARANTA, Puolanka
kesäkuusta–syyskuun puoleen väliin
Voit viettää jäsenloman liiton kesäpaikoissa omatoimilomana. Loma sisältää mökkivuokran enintään viikoksi ja Koivikkorannassa perhesaunavuoron. Liiton kesäpaikat ovat avoinna kesäkuusta - syyskuun puoleen väliin.
Lomapaikat sijaitsevat Kangasniemellä ja Puolangalla. Voit tehdä jo nyt
alustavan varauksen mökistä.
Jäsenlomaoikeus
Työttömien virkistysloma 17.–22.8.2015 Hotelli Siikaranta, Espoo
Hotelli Siikaranta sijaitsee Espoon Siikajärven rannalla Nuuksion kansallispuiston vieressä, puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingin keskustasta. Tutustu kohteeseen www.hotellisiikaranta.fi. Lomalla on täysihoito:
aamiainen, lounas ja päivällinen. Puoliso voi osallistua lomalle mukaan.
Loma on tarkoitettu vain aikuisille. Hakuaika päättyy 15.5.2015
Puolison omavastuu on 40 euroa. Liitto tukee työttömänä olevia jäseniään
maksaen hänen omavastuun sekä matkakulut halvinta matkustustapaa
käyttäen. Matkakulut maksetaan loman jälkeen.
eläkeläisten loma:
Solaris-lomat ry:n järjestämä:
Ikäihmisten hyvinvointiloma 6.9.- 11.9.2015
Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja
kuka voi hakea tuettua lomaa?
Os. 160 Kuusamon Elintarviketyöläiset
JÄSENLOMA LIITON KESÄPAIKOISSA
Solaris-lomat ry:n järjestämä:
Os. 89 Kainuun Elintarviketyöntekijät
pitää koulutuksen yhdistyslaista. Ilmoittautumiset
23.3.2015 mennessä: Päivi p. 050 300 8460 tai Sirkka
p. 040 744 3041.
Päiväkumpu sijaitsee vehreän luonnon keskellä Läntisellä Uudellamaalla
Lohjanjärven rannalla alle 90 km Helsingistä. Kylpylähotelli tarjoaa oivan
hengähdyksen arjen keskelle. Nauti kesän alusta jäsenlomalla, joka alkaa
torstaina ja päättyy sunnuntaina sisältäen tervetulotilaisuuden sekä juhlaillallisen. Ryhmälle on varattu myös tutustuminen Tules Sambaan sekä
kuntonyrkkeilyyn. Muutoin voit varata itsellesi mieluista tekemistä lomaajalle. Liitto ei osallistu näihin kuluihin.
Tutustu kohteeseen verkkosivulta www.paivakumpu.fi.
Tutustu kohteisiin: www.selry.fi/kesapaikat
la aluesihteeri Pekka Hauru. Tilaisuudessa kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset Reino Huttunen p. 040 578 3828
tai Juha Katajamaa p. 0400 896 862. Tervetuloa!
Tervetuloa lauantaina 28.3.2015 klo 12.00 sääntömääräiseen kevätkokoukseen Vuokatin Urheiluopistolle. Kokouksen yhteydessä aluesihteeri Pekka Hauru
4.6.–7.6.2015 Kylpylähotelli PÄIVÄKUMPU, Lohja
Työttömien lomaviikot:
Loma on tarkoitettu yli 63-vuotiaille eläkeläisille. Lapsia ei voi ottaa lomalle mukaan. Lomalla on täysihoito: aamiainen, lounas ja päivällinen. Loma
järjestetään Kylpylähotelli Päiväkummussa. Tutustu kohteeseen www.paivakumpu.fi. Hakuaika päättyy 15.5.2015
Loman omavastuu on lomalaiselta 120 euroa/ lomailija/5vrk. Lomailija
maksaa itse matkat.
Kevätkokous torstaina 19.3.2015 klo 18.00, Savotan
Sanni. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Paikal-
7.5.–10.5.2015 Kylpylähotelli AULANKO, Hämeenlinna
Tuettua lomaa voivat hakea kaikki Suomessa vakituisesti asuvat. Lomaa on
mahdollisuus hakea yksin tai perheen kanssa. Lomapäätökseen vaikuttavat
esim. pienet tulot, asuntolainat tai muut erityiset sosiaaliset syyt kuten työttömyys, lomautus, perheen koko, omaisen hoitaminen ja yksinhuoltajuus
tai muutoin vaikea elämäntilanne tai terveydellinen tilanne.
Ryhmälomien osalta tilaa paperinen hakulomake liiton lomavastaavalta
Pirjo Vainiolta p. 020 774 0616 tai sähköpostitse [email protected]. Myös
liiton aluetoimistot palvelevat jäseniä loma-asioissa. Liiton verkkosivuilta:
www.selry.fi/Selnet/hyvinvointi, löydät lisää tietoa erilaisista tuetuista lomista.
Oikeus liiton jäsenlomaan on jokaisella jäsenellä, joka on kuulunut ammattiliittoon 25 vuotta, josta vähintään kymmenen viimeistä vuotta Suomen Elintarviketyöläisten Liittoon. Oikeus lomaan on yhden kerran jäsennysaikana, kun ehdot täyttyvät. Loman tulee kertyä ja se tulee käyttää
ennen eläkkeelle siirtymistä.
Jäsenlomille hakeminen
Jäsenlomille tulee hakea viimeistään kuukautta ennen loma-ajankohtaa.
Loma toteutuu, kun vähintään viisi jäsentä on lähdössä lomalle. Lomalainen saa tiedon hyväksymisestä lomalle kirjeellä noin kuukautta ennen
lomaa. Loma on puolihoitoloma. Majoittuminen on kahden hengen huoneissa. Jos lomalainen haluaa olla yhden hengen huoneessa, tulee hänen
maksaa erotus.
Lomalainen voi ottaa halutessaan mukaan puolison tai ystävän. Jokainen jäsenlomalainen huolehtii kuitenkin itse, kun on saanut oman vahvistuksen
lomastaan, puolison tai ystävän lomavarauksesta ja kustannuksista. Liitto
varaa tällöin huoneen niin, että hotelli voi majoittaa puolison/ystävän samaan huoneeseen.
24
NRO 2 / 2015
26.2.2015
koulutukset
työttömyyskassa
HAE KURSSEILTA TIETOJA JA TAITOJA EDUNVALVONTAAN
Jos haluat osallistua koulutukseen, täytä kurssihakemus, jonka löydät osoitteesta www.kio.fi ja lähetä se allekirjoitettuna liittoon osoitteella: SEL, Jaana Saaranen, PL 213, 00531 Helsinki. Lisätietoja koulutuksesta koulutussihteeri Jaana Saaraselta,
p. 050 379 9269 tai [email protected].
Riskien hallinta työssä
9.–11.3.2015 Kiljavan opisto
Kohderyhmänä ovat työsuojeluhenkilöt, työsuojeluasiamiehet sekä muut työsuojelutoimikunnan jäsenet. Kurssin tavoitteena on opettaa riskien hallinnan merkitys suunnittelussa ja
turvallisuustyössä. Kurssilla selvitetään työsuojelun toimintaohjelman merkitystä, yrityksen turvallisuusjohtamista ja työturvallisuuslain merkitystä suunnittelusta käytäntöön asti.
Lisäksi tarkastellaan työpaikan vaaratekijöitä, niiden tunnistamista, merkityksen arviointia
sekä keinoja riskien hallintaan saamiseksi.
Avainsisältöjä
• turvallisuuden hallinta, peruskäsitteet ja riskien arvioinnin tarkoitus
• vaaratekijät, niiden tunnistaminen ja merkitys
• riskien arviointi eri menetelmillä
• turvallisuusjohtaminen ja inhimilliset virheet
• esimerkkejä tuloksista sekä toiminnan kompastuskivet
Työoikeuden peruskurssi, SEL
9.–13.3.2015 Kiljavan Opisto, SEL
Kohderyhmänä ovat peruskurssit käyneet luottamusmiehet ja työsuojeluedustajat. Kurssi
sopii myös ammattiosastojen puheenjohtajille ja muille asiasta kiinnostuneille.
Kurssin tavoitteena on lisätä luottamushenkilöiden normituntemusta ja itsenäistä toimintakykyä sekä valmiuksia ratkaista oikeudellisia kysymyksiä työpaikalla.
Avainsisältöjä
• työoikeuden luonne, peruskäsitteet ja keskeiset periaatteet
• työsuhteen ehtojen määräytyminen ja niiden muuttaminen
• työsopimuslaki käytännössä
• yhteistoimintalaki ja -menettely
• työoikeuden ajankohtaiset teemat ja tuoreimmat oikeustapaukset
Työoikeuden peruskurssi luo perustan muille työoikeudellisille kursseille.
Taloudenhoitajien peruskurssi
23. - 27.3.2015 Kiljavan opisto
Kurssi on tarkoitettu ammattiosaston taloudenhoitajille, toiminnantarkastajille, toimikunnan
jäsenille ja muille järjestötaloudenhoidon perusteista kiinnostuneille. Kurssin tavoitteena on
antaa kurssilaiselle perusvalmiudet ammattiosaston kirjanpidon hoitoon.
Avainsisältöjä
• Johdanto järjestötalouteen ja päätöksentekoon yhdistyksissä
• Tositemateriaalille asetetut vaatimukset
• Peruskirjaukset tileille
• Avustavat päätösviennit
• Tilinpäätöksen teko (tuloslaskelma, tase ja liitetiedot)
• Tase-erittelyt ja kalustoluettelo
• Tilinpäätöksen käsittely yhdistyksessä
• Ammattiosaston maksamat palkkiot ja kulukorvaukset
• Lyhyt johdanto tilin/toiminnantarkastukseen
25
Peruskurssilla tehdään harjoituksia teoriajakson yhteydessä. Lopuksi tehdään yksi täysimittainen manuaalinen kirjanpitoharjoitus.
Ergonomia: työsuojelun täydennyskurssi
15. –17.4.2015 Kiljavan opisto, SEL
Kurssi on tarkoitettu työsuojelu- ja henkilöstöhallinnon edustajille, jotka tarvitsevat työn ja
työympäristön kehittämisessä tai työn suunnittelussa tietoa ihmisen työ- ja toimintakyvystä, osaamisesta ja työssä jaksamisesta. Kurssilla perehdytään siihen, mitä on huomioitava
ihmisen, tekniikan ja organisaation yhteensovittamisessa työelämässä.
Kurssin tavoitteena on selvittää ihmisen ominaisuuksia, kuten fyysistä toimintaa, ulottuvuutta, mutta myös havainnointia, muistamista ja päätöksentekoa sekä työhön liittyviä
kehittämistarpeita.
Avainsisältöjä
• ergonomian osa-alueet: fyysinen, kognitiivinen ja organisatorinen ergonomia
• ergonomian yhteys työkykyä ylläpitävään toimintaan
• työn kuormittavuuden analysointi
• työn sekä työolojen kehittämiskohteiden tunnistaminen
• ergonomia suunnittelussa ja osallistavan suunnittelun periaatteet
Työsuojelun jatkokurssi
13. - 17.4.2015 osa 1 Kiljavan opisto
18. - 22.5.2015 osa 2 Siikaranta
Kurssi on tarkoitettu työsuojelun peruskurssin tai sitä vastaavan kurssin käyneille työsuojeluedustajille sekä luottamusmiehille.
Kurssin tavoitteena on syventää ja laajentaa peruskurssilla saatua työsuojeluosaamista
sekä ohjata näkökulmaa ennakoivaan ja työpaikkaa aktiivisessa yhteistyössä kehittävään
toimintaan. Työsuojelutoiminta suunnitellaan näkyväksi, työhyvinvointia ja turvallisuutta
tuottavaksi toiminnaksi, josta työpaikan kaikki toimijat hyötyvät.
Avainsisältöjä
• työsuojelun tavoitteet työssä
• ihmiskäsityksen, hyvinvointiajattelun sekä työsuojelulainsäädännön merkitys työn ja
työsuojeluyhteistoiminnan kehittämisessä
• työn henkinen, fyysinen ja sosiaalinen kuormittavuus, työssä jaksaminen
• työkyky ja ikääntyminen
• työsuojelutoiminta työterveyshuollon kanssa
• työtapaturmat ja niistä oppiminen
• työnopastus ja sen kehittäminen
• riskien hallinta ja turvallisuusjohtamisen periaatteet
• toimialakohtaiset erityiskysymykset.
Kurssijaksojen välille rakennetaan kurssilaisille keskustelualusta moodleen ja
jaksojen väliajalle tulee myös etätehtäviä, jotka ovat yhteydessä oman työpaikan
kehittämistoimintaan.
Suomen Elintarviketyöläisten
Liiton jäsenetu 2015
Tallink Silja tarjoaa etuja vapaa-ajan matkustamiseen Club One -kanta-asiakasohjelman kautta.
Club One on palkitseva kanta-asiakasohjelma, jossa on kolme tasoa: Bronze, Silver ja Gold.
Kun liityt Tallink Siljan Club One -kanta-asiakasohjelmaan, pääset jäsenetuna veloituksetta
suoraan ohjelman Silver-tasolle.
Liity nyt Club One -kanta-asiakkaaksi sopimusetunumerolla 7861 osoitteessa www.clubone.fi/
erikoisliittyminen
Mikäli olet jo Club One -jäsen, nykyinen kanta-asiakasnumerosi pysyy voimassa. Jos olet Bronze-tason
asiakas, siirrämme sinut Silver-tasolle. Ilmoitathan kuitenkin Club One -kanta-asiakasnumerosi, maininnan
jäsenyydestäsi ja sopimusetunumeron sähköpostitse osoitteeseen [email protected], näin
rekisteröimme Sinut sopimusetuasiakkaaksi ja postitamme tarvittaessa Silver-tason kortin. Lisätietoa kantaasiakkuudesta www.clubone.fi.
Lisätietoja:
Puh. 0600 152 68, ma–pe 8–21, la 9–18, su 10–18
www.clubone.fi
(1,75 €/vastattu puhelu + aina pvm/mpm). Oikeudet muutoksiin pidätetään.
JOS JÄÄT TYÖTTÖMÄKSI
ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi ja pidä työnhakusi voimassa työ- ja elinkeinotoimiston antamien ohjeiden mukaisesti
- myös työvoimakoulutuksessa olevien ja omaehtoisesti opiskelevien
on pidettävä työnhaku voimassa
- täytä ansiopäivärahahakemus huolellisesti, hakemuslomakkeita saat
työvoimatoimistosta, liiton aluetoimistosta tai verkkosivuilta
- lähetä ensimmäinen hakemus kassaan, kun työttömyyden alkamisesta on kulunut vähintään 2 viikkoa (täytä hakemus siten, että viimeinen
täytetty päivä on sunnuntai)
- työttömyyspäivärahaa haetaan aina jälkikäteen, viimeistään kolmen
kuukauden kuluessa siitä ajankohdasta, josta lukien päivärahaoikeus alkaa
Hakemuksen täyttämisestä
Täytä hakemuslomake huolellisesti, se nopeuttaa hakemuksen käsittelyä. Apua hakemuksen täyttämiseen voit kysyä liiton aluetoimistosta tai
työttömyyskassan neuvontanumerosta.
Täytä ensimmäinen hakemus vähintään kahden kalenteriviikon ajalta.
Hakemuksen tulee päättyä sunnuntaihin. Jatkohakemus täytetään neljän
viikon ajalta maanantaista sunnuntaihin, paitsi silloin kun olet osa-aikatyössä, jossa palkka maksetaan kuukausittain. Silloin hakemus täytetään
koko kalenterikuukaudelta.
Hakemus tulee lähettää jälkikäteen, eli aikaisintaan hakujakson viimeisenä päivänä allekirjoitettuna. Päivärahaa on haettava viimeistään 3
kuukauden kuluessa työttömyyden tai lomautuksen alkamisesta. Kassa
tutkii oikeutesi saada päivärahaan korotettua ansio-osaa tai muutosturvan ansio-osaa, joten niitä ei tarvitse erikseen hakea.
Ensimmäisen hakemuksen liitteet
- Palkkatodistus vähintään 26 työssäoloviikon ajalta ennen työttömyyttä. Todistus voi olla pidemmältä ajalta, kuten kuluvalta ja edelliseltä
vuodelta. Palkkatodistuksessa tulee olla eriteltynä lomarahat ja lomakorvaukset. Myös työnantajan yhteystiedot ja y-tunnus tarvitaan. Toimita
lisäksi kopiot irtisanomis- tai lomautusilmoituksista.
- Huollettavista alle 18-vuotiaista lapsista kassa saa tiedot väestörekisterin kautta. Toimita kuitenkin syntymätodistus viimeisen puolen vuoden aikana syntyneestä lapsesta.
- Verokorttia ei tarvitse toimittaa, ellet ole saanut muutosverokorttia
tai portaikkoverokorttia. Ne tarvitaan alkuperäisinä. Kopio verotuspäätöksestä erittelyosineen tarvitaan, jos sinulla on ollut ansiotuloa maataloudesta tai muusta sivutoimisesta yritystoiminnasta.
- Selvitys viikottaisesta työajasta tarvitaan, jos olet tehnyt välillä alle 18tuntisia viikkoja. Lisäksi silloin kun olet tehnyt rinnan useampia osaaikatöitä.
- Todistukset sosiaalietuuksista, jotka vaikuttavat päivärahan maksuun.
Esimerkiksi päätös perheelle myönnetystä kotihoidontuesta tarvitaan.
Jatkohakemuksen liitteet
Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkkatuloa satunnaisesta työstä tai osaaikatyöstä hakemuksen ajalta. Osa-aikatyön aloittaessasi laita mukaan myös kopio työsopimuksesta. Ilmoita
myös muutokset päivärahan maksuun vaikuttavissa sosiaalietuuksissa.
Käsittelytyötä nopeuttaa myös kun kirjoitat mahdolliset saatekirjeet ja
selvitykset A4-kokoiselle paperille etkä niittaa lähettämiäsi papereita
yhteen. Varmista lisäksi, että kaikki lähetetyt kopiot ovat selviä. Koska
kaikkia työttömyyskassan maksamia etuuksia haetaan samanlaisella hakemuslomakkeella, on tärkeää, että hakemuslomakkeesta heti ilmenee,
jos olet työvoimakoulutuksessa, omaehtoisesti opiskelemassa tai muissa
työllistymistä edistävissä palveluissa. Kun olet työvoimakoulutuksessa,
merkitse hakemukseen TYÖVOIMAKOULUTUS. Kun olet omaehtoisesti
opiskelemassa, merkitse hakemukseen OMAEHTOINEN KOULUTUS. Muissa
työllistymistä edistävissä palveluissa ollessasi merkitse missä: TYÖKOKEILU, TYÖELÄMÄVALMENNUS tai TYÖHARJOITTELU. Ilmoita näiden viimeisten kolmen osalta myös palvelusta poissaolopäivät.
hakemukset
postitetaan
osoitteella:
SEL/työttömyyskassa,
PL 213, 00531 HELSINKI
TYÖTTÖMYYSTURVA­
NEUVONTAPUHELIN
040 451 8451
Työttömyyskassan puhelinneuvonta palvelee tiistaisin ja torstaisin klo 9.00–11.00 numerossa
040 451 8451. Muina aikoina
neuvoja saa liiton aluetoimistoista niiden aukioloaikoina.
Työttömyyskassan numeroon
soittaessa maksat vain matkapuhelinmaksun.
Elintae-lehdessä julkaistaan
ajantasaista tietoa työttömyysturvasta ja työttömyyskassan
tiedotuksia. Tietoa löytyy myös
liiton ja kassan internetsivuilta
osoitteesta www.selry.fi.
TYÖTTÖMYYSKASSAN
SÄHKÖINEN ASIOINTI
Kassan internetsivuilta www.selry.fi/tyottomyyskassa löytyvässä
sähköisessä asiointipalvelussa
voit muuttaa yhteystietojasi,
täyttää ja jättää työttömyyspäivärahahakemuksen sekä
tarkistaa tietojasi aikaisemmin
maksetuista työttömyyspäivärahoista. Sisäänkirjautuminen
sähköiseen asiointipalveluun
tapahtuu henkilökohtaisia verkkopankkitunnuksiasi käyttäen.
OM DU BLIR ARBETSLÖS
anmäl dig som arbetslös arbetssökande hos arbets- och näringsbyrån
genast när du har blivit arbetslös eller när en permittering inleds. Dagpenning kan betalas ut endast för den tid som arbetssökandet gäller.
Också om du deltar i arbetskraftsutbildning eller studerar frivilligt bör du
hålla din arbetsansökan i kraft. Arbets- och näringsbyråerna tillhandahåller blanketter för ansökan om inkomstrelaterad dagpenning.
Hur du fyller i din ansökan
Fyll i blanketten noggrant, detunderlättar behandlingen av din ansökan.
Vid behov kan du få hjälp med ifyllandet på ditt eget distriktskontor eller
via arbetslöshetskassans telefonrådgivning.
Fyll i din första ansökan för en period på minst två veckor. Söndag är
obligatorisk sista dag för ansökan. Den fortsatta ansökan fylls sedan i för
en fyra veckors period, måndag till söndag, förutom i det fall att du har
deltidsarbete och får lön varje månad. I det fallet fylls ansökan i för hela
kalendermånaden.
Ansökan sänds in i efterskott, det vill säga den får undertecknas tidigast den sista dagen i den period ansökan gäller. Du skall ansöka om
dagpenning senast inom tre månader efter det att du har blivit arbetslös
eller permitterad. Arbetslöshetskassan undersöker din rätt att få dagpenningen förhöjd med en förtjänstdel eller omställningsskyddets förtjänstdel, så dembehöver du inte ansöka om särskilt.
Bilagor till den första ansökan
- Bifoga löneintyg för minst 26 arbetsveckor före arbetslösheten. Intyget
kan också gälla en längre tid såsom hela det innevarande året och året
innan. Av löneintyget skall särskilt framgå vilka semesterpremier och semesterersättningar som har betalats. Också arbetsgivarens kontaktuppgifter och FO-sig-num behövs. Bifoga också kopior av uppsägningseller
permitteringsmeddelandet.
Via befolkningsregistret får a-kassan uppgifter om barn under 18 år
som du försörjer. Bifoga ändå ett födelseintyg för barn som har fötts under det senaste halvåret.
- Du behöver inte sända skatteintyg om du inte har fått ett ändringsskattekort eller graderat skattekort. Dessa behövs i original. En kopia av
skattebeslutet med specifikationer behövs om du har haft inkomst från
lantbruk eller annan företagsverksamhet i bisyssla.
- Du skall också sända en utredning om veckoarbetstiden i det fall att
du ibland har arbetat mindre än 18 timmar i veckan. Det samma gäller om
du har haft flera samtida deltidsarbeten.
- Sänd också intyg över sociala förmåner som kan påverka dagpenningens storlek. Sådana är exempelvis beslut om beviljat hemvårdsstöd.
Bilagor till fortsatt ansökan
Sänd dina löneuppgifter tillsammans med ansökan om du har haft löneinkomster från tillfälligt arbete eller deltidsarbete under den period som
ansökan gäller. Om du börjar arbeta på deltid skall du också bifoga en
kopia av arbetsavtalet. Meddela också om förändringar i sociala förmåner
som kan påverka utbetalningen av dagpenning. Behandlingen påskyndas
också om du skriver följebrev och utredningar på papper av storlek A4,
och inte stiftar ihop de papper du sänder. Se också till att alla de kopior
du sänder är tillräckligt tydliga. I och med att alla förmåner från akassan söks på likadana blanketter är det viktigt att det genast framgår av
blanketten om du deltar i arbetskraftsutbildning, studerar frivilligt eller
deltar i andra sysselsättningsfrämjande åtgärder. Deltar du i arbetskraftsutbildning, anteckna på blanketten ordet ARBETSKRAFTSUTBILDNING. När
du studerar på egen hand skriv orden FRIVILLIG UTBILDNING. Medverkan
i andra slags sysselsättningsfrämjande åtgärder märker du med orden:
ARBETSPRöVNING, ARBETSLIVSTRÅNING eller ARBETSPRAKTIK. Deltar du i
någon av dessa tre tjänster skall du också anteckna vilka dagar du har
varit frånvarande.
Ansökningarna
kommer att skickas
till den adress:
SEL/arbetslöshetskassan,
PB 213, 00531 HELSINGFORS
TELEFON FÖR RÅDGIVNING
OM ARBETS LÖSHETS­
SKYDDET 040 451 8451
Arbetslöshetskassans telefon­
rådgivning ger råd tisdagar och
torsdagar kl. 9.00-11.00 på numret
040 451 8451. Övriga tider får du
råd på förbundets regionkontor
under deras öppettider. För ett
samtal till arbetslöshetskassans
nummer betalar du bara mobil­
telefonavgift.
Elintae ger aktuell information
om arbets­löshetsskyddet och
publicerar arbetslöshetskassans
med­delanden. Det finns också
uppgifter på förbundets och
kassans Internetsidor på
www.selry.fi.
ARBETSLÖSHETSKASSANS
ELEKTRONISKA TJÄNST
På kassans Internetsidor www.
selry.fi/tyottomyyskassa finns
en elektronisk tjänst där du kan
ändra dina kontaktuppgifter,
fylla i och lämna in ansökan
om arbetslöshetsdagpenning
samt kontrollera dina upp­gifter
om tidigare betala arbets­
löshetsdagpenningar. Du loggar in
på den elektroniska tjänsten med
dina personliga webbankskoder.
26
NRO 2 /2015
26.2.2015
27
vapaalla
teksti ja kuva minna räsänen
Aluetoimistot palvelevat SEL:n jäseniä
Ennakkoluuloista
huolimatta
vaativa laji
Jos sinulla on kysyttävää työehdoistasi tai sinulle tulee niihin liittyviä erimielisyyksiä
työnantajasi kanssa, liitto neuvoo ja auttaa ratkaisemaan ongelmat. Liittoa työpaikalla
edustava luottamusmies on apunasi. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, voit
olla yhteydessä suoraan liiton aluetoimistoon. Aluetoimistosi palvelee sinua myös kaikissa
liiton jäsenyyteen ja työttömyysturvaan liittyvissä asioissa.
aluetoimisto:
Etelä-Suomen aluetoimisto
Siltasaarenkatu 4, 5. krs
00530 Helsinki
Suosiotaan kasvattava tankotanssi on
monipuolinen tanssi- ja liikuntalaji, jonka
juuret ovat strippauksen sijaan kiinalaisessa
sirkuksessa.
Länsi-Suomen aluetoimisto
Maariankatu 6 b
20100 Turku
– Harrastajan ei todellakaan
tarvitse olla mallinmitoissa ja seksikkyys on välillä hyvinkin kaukana
kun yritetään äheltää ja pungertaa
tangon kanssa ja oppia uutta. Laji on
kuitenkin kaunista katseltavaa silloin, kun
tekijä osaa asiansa ja hallitsee liikkeensä,
kertoo Karstunen.
Ennakkoluuloista huolimatta tankotanssin suosio ja lajin arvostus ovat Suomessa
nousseet viime vuosina kohisten ja erilaisia
kisoja järjestetään niin ammattilaisille kuin
harrastajillekin.
Karstusen haaveissa on tulevaisuudessa
kehittyä yhä paremmaksi tankotanssijaksi.
rämähtää alas ja loukkaantua. Ylös- ja alaspäin
menon pitäisi olla mahdollisimman hallittua, mutta
aina voi käydä vahinkoja. Osa
liikkeistä voi hänen mukaansa
myös tuntua pelottavilta, koska tangolla roikutaan pää alaspäin jalat kohti
kattoa. Kivulta, mustelmilta ja hiertymiltä
ei Karstusen mukaan varmasti pysty välttymään harrastuksen alkumetreillä, sen verran kovasta lajista on kyse.
– Olen pieni ”kamikaze”. Välillä olen tullut tangolta alas hallitsemattomasti kokeiltuani liian vaativia liikkeitä. Ohjatuilla tunneilla käymisessä on ehdottomasti se hyvä puoli,
että pääsee harjoittelemaan opastuksen avulla liikkeitä turvallisesti ja näin minimoimaan
riskit myös kotioloissa, Karstunen korostaa.
Haaveena kehittyminen
Karstunen on huomannut, että osa suhtautuu tankotanssiin oudoksuen tai jopa
seksistisesti, pitäen lajia lähinnä strippauksena. Osasyynä tähän saattaa olla se,
että lajin pukeutumisetikettiin kuuluu
ihonmyötäiset mikrosortsit sekä niukka
toppi – ei ulkonäön vuoksi vaan siksi, että
tangolla pysyy sitä paremmin, mitä enemmän kitkaa paljaan ihon ja tangon väliin
muodostuu.
Jouni Konttila
040 544 5101
[email protected]
Julkaisija: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry
Päätoimittaja: Karoliina Öystilä
Toimittaja: Minna Räsänen
Toimituksen sihteeri: Erja Ekman
Työttömyysturvaja jäsenyysasiat:
Ulkoasu: Anna Kalso
Pirjo Rauanheimo
020 774 0713,
040 576 5322
[email protected]
Tiedotusjaosto: Puheenjohtaja Karoliina Öystilä, Minna Räsänen,
Tarja Eklund, Mari Haapaniemi, Pirjo-Riitta Anttonen, Marko Kaarlenpoika
Eija Mäkelä, Pauliina Niklander, Tuija Toivonen-Perttunen, Jarkko Siltala ja
sihteeri Erja Ekman.
Taitto: Sivusoppi/Liisa Suonsivu
Osoitteenmuutokset: [email protected]
Tilaushinnat: Lähetetään maksutta jokaiselle SEL:n jäsenelle,
muilta 40 €/vuosi
R
iihimäen Valiolla pakkaajana työskentelevä Seija Karstunen ihastui tankotanssiin muutama vuosi sitten. Tutustuminen lajiin tapahtui Facebookissa, jossa
tankotanssivideot herättivät Karstusen huomion. Hiukan myöhemmin Karstunen kuuli myös työkaverinsa harrastavan tankoilua ja
innostui itsekin tilaamaan verkkokaupasta
tanssitangon kotiinsa jo ennen kuin oli käynyt ensimmäiselläkään tanssitunnilla.
– Aina ei tarvitse olla nuori aloittaakseen
jotain uutta. Minäkin aloitin tankotanssiharrastukseni virallisesti vuosi sitten 41-vuotiaana, enkä pidä itseäni lainkaan liian vanhana
lajiin, Karstunen kertoo.
Nimensä mukaisesti tankotanssissa isoa
osaa näyttelee katosta lattiaan ulottuva tanko,
jonka ympärillä tehdään erilaisia tanssi- ja
akrobatialiikkeitä. Karstusen mukaan harrastus sopii niin naisille kuin miehillekin.
Aktiivista liikunta- tai tanssitaustaa ei tarvitse olla, sillä tanssi aloitetaan oman lähtötason mukaan. Laji on tehokasta ja kehittää
harrastajan notkeutta, tasapainoa ja kehonhallintaa.
– Itse tykkään eniten lajin akrobaattisuudesta. Koko kroppa ja kädet voimistuvat,
tämä auttaa esimerkiksi toistotyön tuomiin
rasituksiin. Selkä ja olkapäät pysyvät kunnossa.
Karstunen käy vuorotyön ohella lähes
viikoittain tunneilla Riihimäen Hyvä Kunto
-liikuntastudiolla. Työnantaja Valio sponsoroi liikuntaharrastusta, joten tunneista saa
alennusta. Kehuja saa myös tankotanssiopettaja Maija Kaipanen-Koskinen, joka opastaa
jokaista harrastajaa henkilökohtaisesti. Karstusen mukaan tunneilla on hyvä yhteishenki, keskinäistä kyräilyä ei ole ja tunnelma on
rento.
Tankotanssissa yhdistyy hauskanpito,
musiikki, tanssi, voima ja notkeus. Harjoittelemalla edistyy nopeasti ja pystyy entistä
monimutkaisempiin suorituksiin. Ohjatun
tankotanssitunnin avulla opitaan tekemään
liikkeet alusta asti oikein ja tarvittaessa opettaja on varmistamassa oppilaan turvallisuutta.
Karstunen myöntää, että välillä kotona
on tullut kokeiltua omille taidoille liian vaativia temppuja. Tanssitangolta voi helposti
työsuhdeneuvonta:
ISSN: 0782-2448
kuvassa
Seija Karstunen on tankotanssinut
reilun vuoden
verran.
– Vielä on paljon opittavaa. Itseään pitää saada paljon notkeammaksi ja vetreämmäksi, että voisi osallistua kisoihin. Olen
kaverille sanonut, että ehkä viiden vuoden
päästä kisaaminenkaan ei olisi enää poissuljettu vaihtoehto.
Harrastus on tuonut Karstusen arkeen
iloa ja itsevarmuutta. Se antaa hengähdystauon ja aikaa omalle itselle, mistä pää ja
kroppa kiittävät. Tanssitunnin aikana kaikki
muu häviää ympäriltä ja keskittyminen liikkeisiin on sataprosenttista. Kunto nousee ja
mielenkiinto pysyy yllä, koska uutta opittavaa on jatkuvasti.
– On tämä ainakin lajina vähän erilaista
kuin tavallinen lenkkeily. Vaikka oma kieppuminen tangolla onkin vielä kömpelön
näköistä, ovat onnistumiset ja kehittyminen
tuoneet itsevarmuutta niin esiintymiseen
kuin sisäiseen hyvinvointiinkin – minähän
pystyn tähän!
Tankotanssin maailmanmestaruuden kolme kertaa
voittaneen suomalaisen Oona Kivelän taidonnäytteitä voi katsoa osoitteesta www.youtube.com.
Esa Vahlsten
020 774 0721,
0400 734 702
[email protected]
Maarit Pinomäki
020 774 0722,
040 594 9026
[email protected]
Häme-Keski-Suomen
aluetoimisto
Aleksanterinkatu 20 C
33100 Tampere
Anne Järvinen
020 774 0731,
040 519 5577
[email protected]
Marja-Liisa Jaakkola
020 774 0732,
040 684 9448
[email protected]
Kaakkois-Suomen aluetoimisto
Vuorikatu 20
15110 Lahti
Eija Rantanen
020 774 0741,
040 554 1238
[email protected]
Jorma Kuha
020 774 0742,
040 047 9814
[email protected]
Itä-Suomen aluetoimisto
Haapaniemenkatu 21 B 21
70110 Kuopio
Veijo Kukkonen
020 774 0751,
050 464 7292
[email protected]
Pirkko Immonen
020 774 0752,
040 068 5562
[email protected]
Vaasan aluetoimisto
Pitkäkatu 43
65100 Vaasa
Markus Forslund
020 774 0761,
040 772 2387
[email protected]
Paula Mäki-Jussila
020 774 0762,
050 522 4988
[email protected]
Pekka Hauru
020 774 0771,
040 034 0626
[email protected]
Seija Kyllönen
020 774 0772,
040 736 1008
[email protected]
Pohjois-Suomen aluetoimisto
Rautatienkatu 16
90100 Oulu
Ilmoitushinnat: Katso mediakortti: www.selry.fi
Painopaikka: Kaleva Oy, Oulu
Elintae painetaan Suomessa suomalaiselle paperille.
Kannen kuva: Linjavastaava Kristina Mäntylä on oululaisen Kotivaran uusi
pääluottamusmies. Kuva: Vesa Ranta
Palaute ja juttuvinkit: www.selry.fi/elintae
Seuraava numero ilmestyy 26.3.2015. Siihen tarkoitetun aineiston on
oltava toimituksessa viimeistään 9.3.2015.
Numero
Aineistopäivä
Ilmestymispäivä
3
9.3.2015
26.3.2015
413.4.201530.4.2015
511.5.201528.5.2015
6
8.6.2015
25.6.2015
7
10.8.2015
27.8.2015
Ammattiosastojen ja aluejärjestöjen kokous- ja tapahtumailmoitukset
toimitetaan osoitteeseen: [email protected] tai lomakkeella:
www.selry.fi/selnet. Tiedusteluihin vastaa Erja Ekman.
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL
Postiosoite: SEL, PL 213,
00531 Helsinki
p. 020 774 004
f. 020 774 0604
Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 6,
5. krs, 00530 Helsinki
www.selry.fi
www.facebook.com/selry
www.twitter.com/selryfi
www.flickr.com/selry
Työttömyyskassan puhelinpalvelu
tiistaisin ja torstaisin klo 9-11
numerossa 040 451 8451. Muina
aikoina työttömyysturva-asioissa
palvelevat aluetoimistot. Kassan
e-asiointi on auki 24 h osoitteessa:
www.selry.fi/tyottomyyskassa
Sähköpostiosoitteet:
[email protected]
Tilaa uutiskirje sähköpostiisi: www.selry.fi/uutiskirje
Näin pidät jäsenyytesi kunnossa
sel:n jäsenyytesi pidät kunnossa ilmoittamalla muutoksista
liittoon ja maksamalla jäsenmaksusi.
osoitteen- tai nimenmuutoksesta ei tarvitse ilmoittaa liittoon,
kun teet virallisen ilmoituksen Väestörekisterikeskukseen. Muutoksen voi tehdä numerossa 0295 535 535 (pvm/mpm) tai osoitteessa www.vaestorekisterikeskus.fi. Jos sinulla on tietojen luovutuskielto, ilmoita uusi nimesi tai osoitteesi myös liittoon.
kun vaihdat työpaikkaa, ota yhteys uuden työpaikkasi luottamusmieheen tai liiton aluetoimistoon, jotta saat jäsenmaksujen
perintäsopimuksen täytettäväksi. Sen avulla voit tarvittaessa
vaihtaa ammattiosastosi ja valita jäsenmaksutavan: joko työnantaja perii suoraan palkasta tai maksat jäsenmaksut itse.
työnantaja voi aloittaa jäsenmaksujen perinnän palkastasi vasta
kun siitä on tehty kirjallinen perintäsopimus. Jäsenmaksuperinnän
päättymisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus liittoon ja työnantajalle käyttämällä perintäsopimuksen päättymisilmoitusta.
jos maksat itse jäsenmaksusi, tarvitset siihen henkilökohtaisen
viitenumerolistan, jonka saat aluetoimistostasi. Listassa on jokaiselle kuukaudelle oma viitenumero, jota on käytettävä.
mikäli vaihdat alaa ja ammattiliittoa, ota ensin yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen tai siihen liittoon johon siirryt, jotta
voit sopia jäsenyyden alkamisajankohdasta. Vasta sen jälkeen ilmoita liiton vaihdosta SEL:n jäsenrekisteriin. Näin siirtymisesi uuteen liittoon tapahtuu ilman jäsenyyden katkeamista. Jos haluat
erota SEL:sta, ilmoita siitä liittoon kirjallisesti.
sel:n jäsenmaksu on 1,7 % kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja se sisältää myös työttömyyskassan jäsenmaksun. Jäsenmaksua maksetaan myös osa-aikatyöstä ja
työstä, jota teet saadessasi soviteltua työttömyyspäivärahaa.
Työttömyyskassa perii automaattisesti jäsenmaksun kaikista
maksamistaan etuuksista.
opiskelijajäsenyys on maksuton ja se on voimassa opiskelun
päättymiseen saakka. Mikäli työskentelet opiskelun ohella,
liity myös työttömyyskassan jäseneksi ja maksa palkastasi jäsenmaksu, jolloin kartutat oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen. Opiskelun ajalta saat jäsenmaksuvapauden
ilmoittamalla opiskeluajat liittoon. Palkkatyöstä maksetaan
aina jäsenmaksua.
kun jäät eläkkeelle, toimita jäsenrekisteriin kopio eläkepäätöksestä tai lähetä vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus, jossa
kerrot nimesi, syntymäaikasi ja eläkkeen alkamispäivän. Jos
kyseessä on määräaikainen eläke, kuten kuntoutustukena maksettava työkyvyttömyyseläke, ilmoita myös eläkkeen päättymispäivä.
jos olet oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen, ilmoita siitä
liittoon välittömästi. Jäsenmaksua ei tarvitse maksaa ajalta,
jolta ei saa palkkaa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta
esimerkiksi sairauden, kuntoutustuen, määräaikaisen eläkkeen,
äitiys- tai siihen verrattavan vapaan, hoitovapaan, opiskelun,
varusmies- tai siviilipalveluksen tai enintään 12 kuukauden vapausrangaistuksen takia. Työtön, joka ei saa kassan maksamaa
etuutta, on vapautettu jäsenmaksusta.
niiden jäsenten minimijäsenmaksu, joilla ei ole palkkatuloa,
kassan maksamaa etuutta tai jäsenmaksuvapautusta, on 10 euroa/kk. Yrittäjänä toimivan (enintään 18 kk) jäsenen jäsenmaksu
on 30 euroa/kk.
mikäli jäsenmaksusi on maksamatta tai jäsenmaksuvapautuksesi ilmoittamatta, ota välittömästi yhteyttä liittoon. Sovimme
kanssasi, miten jäsenmaksut ja jäsenyys hoidetaan ajan tasalle.
Jos olet laiminlyönyt jäsenmaksujen maksamisen tai jäsenmaksuvapautuksesta ilmoittamisen yli kuuden kuukauden ajalta,
päättyy jäsenyytesi liitossa sekä työttömyyskassassa.
liiton jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Liitto toimittaa verottajalle vuosittain tiedot itse maksamistasi sekä työnantajan perimistä jäsenmaksuista. Tarkasta
veroehdotuksestasi, että maksettujen jäsenmaksujen määrä on
oikein.
28
NRO 1 /2015
tauolla
Ristikko
Lähetä ristikon ratkaisu osoitteeseen: Elintae, PL 213, 00531 Helsinki 9.3.2015 mennessä. Kuoreen tunnus ”Ristikko 2/2015”. Vastanneiden kesken arvomme pienen yllätyspalkinnon. Ristikon
ratkaisu ja voittajan nimi julkaistaan seuraavassa Elintakeessa, joka ilmestyy 26.3.2015.
Nimi:................................................................................................................................
Osoite:................................................................................................................................
Välähtääkö?
Sudokujen ratkaisut: www.selry.fi/selnet > Jäsenasiat > Elintae-lehti
4
9
8
3
4
3
2
8
6 3
5
1
Vaikeusaste:
3 7 2 4 9 6 8 1 5
8
4
6
5
2
4
6 8
7 2
3
www.aisudoku.com
1
4 2
1
3 1
3
9
3
5
9
7
Vaikeusaste:
7 3 4 5 8 2 9 6 1
(C) Arto Inkala
6
7
9 1
3
AI24283
3
www.aisudoku.com
6 1
(C) Arto Inkala
5
6 4
9
AI24282
2
1. Milloin 18-vuotiaat saivat ensimmäisen kerran
äänestää eduskuntavaaleissa a) vuonna 1970,
b) vuonna 1975, c) vuonna 1979?
2. Ovatko huhtikuussa 2015 järjestettävät eduskuntavaalit järjestyksessä a) 35. eduskuntavaalit,
b) 37. eduskuntavaalit, c) 40. eduskuntavaalit?
3. Mikä on Suomen suurin näätäeläin a) ahma,
b) mäyrä, c) näätä?
4. Monta lihasta ihmiskehossa on a) n. 300 lihasta,
b) alle 500 lihasta, c) yli 600 lihasta?
5. Onko röstin pääraaka-aine a) porkkana, b) kaali,
c) peruna?
6. Milloin Alpit ovat syntyneet a) n. 50 miljoonaa
vuotta sitten, b) n. 80 miljoonaa vuotta sitten,
c) n. 100 miljoonaa vuotta sitten?
7. Onko Nuijakuukunen a) sieni, b) lintu, c) hiiri?
8. Liikennekäytössä oli vuoden 2013 lopussa
2 572 214 henkilöautoa. Oliko niiden keski-ikä
a) 7,3 vuotta, b) 9,8 vuotta, c) 11,2 vuotta?
9. Mikä on koiran kehittynein aisti a) näkö, b) kuulo,
c) haju?
10.Taivaan kirkkainta tähteä kutsutaan Koirantähdeksi. Onko tähden oikea nimi a) Venus, b) Sirius,
c) Kassiopeia?
Vastaukset: 1. b) vuonna 1975. 2. b) 37. eduskuntavaalit. 3. a) ahma. 4 c)
yli 600 lihasta. 5 c) peruna. 6 a) n. 50 miljoonaa vuotta sitten 7. a) sieni. 8.
c) 11,2 vuotta. 9. c) haju, 10. b) Sirius.
Sudokut