Teatteriharrastus vei mukanaan s. 26 Ensimmäinen nainen s. 12–13
NRO 10/ 2015 ajankohtaista Pakkotoimet etenevät s. 4 26.11.2015 Suomen Elintarviketyöläisten Liiton jäsenten äänenkannattaja työpaikalla Paahtimossa viihdytään s. 8–9 ammattiosastossa Ensimmäinen nainen s. 12–13 vapaalla Teatteriharrastus vei mukanaan s. 26 2 kysymys asiantuntijalle pääkirjoitus Viidakon lait Selvitysmies Harri Hietala luovutti lokakuussa maan halli- tukselle selvityksen paikallisen sopimisen lisäämisestä. Kyseessä oli hallituksen tilaustyö, sillä hallituspuolueet Keskusta, Perussuomalaiset ja Kokoomus olivat toukokuussa hallitusohjelmassaan sopineet, että ”Hallitus kannustaa työelämän osapuolia luomaan paikallisen sopimisen toimintatapoja työpaikoille ja huolehtii paikallisen sopimisen edellytysten vahvistumisesta lainsäädäntöhankkein”. Hallituksen ei tarvinnut pettyä selvitysmiehensä työhön. Hietala esittää raportissaan, että paikallista sopimista tulee lisätä, jotta työpaikat voivat sopia vapaammin työsuhteen ehdoista, kuten palkoista ja työajasta. Jos työehtosopimusten osapuolet eivät sovi paikallisen sopimisen mahdollistamisesta kaikissa keskeisissä kysymyksissä, voidaan selvitysmiehen mukaan muuttaa lainsäädäntöä siten, että paikallinen sopiminen on mahdollista. Paikallista sopimista ei vastusta kukaan niin kauan, kun työehtosopimukset määrittelevät edelleen työehtojen vähimmäistason, jonka alle ei voi sopia paikallisesti. Hallitus on kuitenkin ohjelmassaan valmis mahdollistamaan työehtosopimusten yli kävelemisen eli suomeksi sanottuna niiden alittamisen. Hallituksen tavoitteena on, että ”Paikallista sopimista ei vastusta kukaan niin kauan, kun tessit määrittelevät työehtojen vähimmäistason, jonka alle ei voi sopia paikallisesti.” karoliina öystilä Päätoimittaja ”yrityksissä kyetään nykyistä laajemmin paikallisesti sopimaan kilpailukyvyn parantamisesta, työllisyyden vahvistamisesta ja työsuhteen ehdoista kuten palkoista, työajoista, työsuhteen purkamisen edellytyksistä, työaikapankin käytöstä, sairauspoissaolojen vähentämisestä sekä työhyvinvointiin vaikuttavista kysymyksistä”. Tämä on hallituksen esittämistä työelämän heikennysesityksistä vaikutuksiltaan laaja-alaisin ja siksi myös vaarallisin. Jos hallitus muuttaa lakia niin, että työpaikkatasolla voidaan tehdä työehtosopimusten vähimmäisehtojen alittavia paikallisia sopimuksia, se tulee käytännössä romuttamaan nykyisenkaltaisen työehtosopimusjärjestelmän ja tarkoittamaan, että työntekijöiden palkka- ja muut työehdot huononevat. Työpaikoilla astuvat voimaan viidakon lait. Vahvin voittaa. Ongelma on siinä, että paikallisessa sopimisessa neuvotteluosapuolet eivät ole tasaveroisia. Kun työnantaja antaa neuvotteluissa vaihtoehdoiksi palkkojen ja muiden työehtojen heikentämisen tai yt-ilmoituksen henkilöstön vähentämiseksi, ei luottamusmiehelle jää paljon tilaa neuvotella. Palkka- ja muiden työehtojen dumppaus ei voi olla yritystenkään etu, sillä se vääristää kilpailua. Aina löytyy joku, joka on valmis toteuttamaan vielä härskimpää henkilöstöpolitiikkaa. Ay-liikkeen ei pidä suostua paikallisen sopimisen lisäämiseen työehtosopimusten vähimmäismääräysten kustannuksella. Se olisi tuhoisa tie. Hallituksen aikeet on torpattava. vellun blogi + JUURI NÄIN! ”Suomi on pahasti velkaantunut. Suomessa on korkea veroaste verrattuna muihin EU-maihin. Suomi on poikkeuksellisen riippuvainen viennistä. Suomessa on 15 prosenttia korkeammat palkat kuin kilpailijamaissa. Suomessa on Euroopan lyhyin työviikko. Paikkansa pitämättömiä väitteitä jokainen, mutta ne ovat muuttuneet virallisiksi totuuksiksi.” Valmentaja ja neuvonantaja Pekka Seppänen Ilta-Sanomissa 18.11.2015 EI NÄIN! Posti päänavaajana heikennyksissä 17.11.2015 T-Media -niminen yritys on useina vuosina tehnyt kyselytut- kimuksia yritysten mielikuvista. Vuoden 2015 tutkimuksessa huonoimpien yritysten kärkikymmenikköön ylsi Posti. Tässä tutkimuksessa työilmapiiri osoittautui nuorille ja työntekijäasemassa oleville vastaajille huomattavasti tärkeämmäksi valintakriteeriksi kuin ylimmälle johdolle. Muissa tutkimuksissa tulokset eivät paljon muutu. Yllätys ei ole se, että Talvivaaralla on huono maine, mutta näyttää siltä, että Postin johto on hankkinut henkilöstöpolitiikallaan valtionyrityksen kyseenalaisille maineeltaan huonoimpien yritysten kärkipaikoille. Postin johto on käynyt kovaan taisteluun Postin työntekijöiden työehtojen heikentämiseksi. Ei voi välttyä siltä vaikutelmalta, että Postia käytetään nyt työntekijöiden kyykyttämisessä keihäänkärkenä, jotta samat asiat voitaisiin myöhemmin toteuttaa muillakin työpaikoilla. Huomiotta ”On selvää, ettei mitään keskusjärjestöneuvotteluita voida käydä tilanteessa, jossa SAK:n jäsenliiton lakkoa murretaan EK:n jäsenliiton kannustamana työvoimanvuokrausyrityksen kautta.” 3 26.11.2015 NRO 10 / 2015 veli-matti kuntonen Liittopuheenjohtaja ei tule myöskään jättää sitä, että hallituksessa valtionyritysten omistajaohjauksesta vastaa pääministeri Juha Sipilä. Niin, juuri se ”pakkolaki-Sipilä”. Työnantaja vaatii postilaisille sellaisia palkanalennuksia ja muita työehtojen heikennyksiä, joita ei olisi muutama vuosi sitten edes voinut kukaan kuvitella esitettävän. Tässä tilanteessa postilaiset ovat ansainneet meidän muiden kaiken mahdollisen tuen saadakseen asiallisen työehtosopimuksen. Oma lukunsa on Postin toiminta työntekijöiden työtaisteluiden osalta. Mahdollisia lakkoja ilmoitettiin murrettavan SOL henkilöstöpalveluiden työvoimanvuokrauksella. Tämä, jos mikä, koskee koko palkansaajakenttää ja siihen on vastattava sen mukaisesti. On selvää, ettei mitään keskusjärjestöneuvotteluita voida käydä tilanteessa, jossa SAK:n jäsenliiton lakkoa murretaan EK:n jäsenliiton kannustamana työvoimanvuokrausyrityksen kautta. Selvää on myös, ettei SOL:n tule jäädä huomiotta, eikä SOL:n yhteistyökumppaneiden. Jos vaikka keksittäisiin muutakin kuin hakusaarto. Puheenjohtajan blogia voi lukea ja kommentoida osoitteessa www.selry.fi/blogi ”Lidl on ainoa Suomessa toimiva valtakunnallinen päivittäistavarakaupan ketju, joka ei anna tietoja alihankintaketjustaan. Samaan aikaan kun muiden avoimesti toimineiden kaupan alan yritysten alihankintaketjuista on löytynyt vakaviakin ongelmia, Lidl on onnistunut salailun avulla väistämään julkisuuden valokeilan. Avoimuus on keskeistä yritysvastuun toteuttamisessa.” Toiminnanjohtaja Sonja Vartiala Finnwatchin tiedotteessa 10.11.2015 vieraana-kolumni Valintatilanteessa kauppareissulla Olen kuullut, että vuorotteluvapaalle jääminen vaikeutuu, mitä se tarkoittaa? Nimim. Breikki tulisi tarpeeseen Juha Sipilän hallitus on päättänyt, että vuorotteluvapaan ehtoja tiukennetaan jälleen. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen lakimuutoksista, joiden on tarkoitus tulla voimaan jo ensi vuoden alusta. Jos aiot jäädä vuorotteluvapaalle nykyisillä ehdoilla, sinun tulee tehdä työnantajasi kanssa sopimus vuorotteluvapaasta viimeistään 31.12.2015 ja vuorotteluvapaa on aloitettava viimeistään 31.3.2016. Nykyisten vuorotteluvapaan ehtojen mukaan voit jäädä vuorotteluvapaalle, kun sinulle on kertynyt työhistoriaa 16 vuotta. Vuorotteluvapaan pituus on 100-360 päivää. Vuorottelukorvauksen suuruus on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon sinulla olisi oikeus työttömäksi jäädessäsi. Jos työhistoriaa on kertynyt yli 25 vuotta, korvauksen suuruus on 80 prosenttia päivärahasta. Jos vuorotteluvapaan muutokset astuvat voimaan 1.1.2016, kuten hallitus on esittänyt, vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää jatkossa 20 vuoden työhistoriaa entisen 16 vuoden sijaan. Lisäksi vuorotteluvapaa lyhenee puoleen, eli vuorotteluvapaan pituus on jatkossa 180 päivää. Vuorotteluvapaan korvaus pysyy 70 prosentissa työttömyyspäivärahasta, mutta yli 25 vuoden työhistoriaan perustunut suurempi korvaus poistuu. Hallituksen esityksen mukaan vuorotteluvapaata ei enää saisi jaksottaa kuten ennen, joten vuorotteluvapaan pilkkominen niin, että palaat vapaajaksojen välillä töihin, poistuu samalla, kun vuorotteluvapaa lyhenee puoleen entisestä. Vuorotteluvapaa ei ole subjektiivinen oikeus, vaan työnantajan ja työntekijän välillä sovittava asia, joka vaatii työnantajan suostumuksen. Vuorotteluvapaa edistää työntekijän työssä jaksamista. Vuorotteluvapaasta solmitaan työnantajan kanssa vuorottelusopimus, ja työnantaja sitoutuu palkkaamaan vuorotteluvapaan ajaksi työttömän työnhakijan. Vuorotteluvapaasta on aina sovittava kirjallisesti. Vuorotteluvapaalle voit jäädä silloin, jos työaikasi on ollut yli 75 prosenttia alan kokoaikaisen työntekijän työajasta, ja muut vuorotteluvapaan ehdot, kuten työhistoria täyttyy. Sinulla on oikeus työttömyyskassan maksamaan vuorottelukorvaukseen vapaan ajalta. Vapaan päätyttyä sinulla on oikeus palata entiseen työhösi. Jos haluat jäät vuorotteluvapaalle, sovi ensin työnantajasi kanssa, että voit jäädä vuorotteluvapaalle, tee työnantajasi kanssa vuorottelusopimus, toimita sopimus TE-toimistoon ja hae vuorottelukorvausta Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassasta. jenni korkeaoja Vastaaja on Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan johtaja. Valinnat ostoskoriin ruokakaupassa ovat usein auto- maattisia, arkisia ja kiireisiä. Mutta niillä vaikutetaan ja tehdään tulevaisuutta. Ruoka on kehomme energialähde, silti se merkitsee paljon muutakin. Se antaa makua ja mielihyvää niin arkeen kuin juhlaan. Se tuo tunnetta ja turvallisuutta sekä säätelee terveyttämme. Ruoka kuuluu olennaisena osana kulttuuriimme, historiaamme ja identiteettiimme. Ruokavalinta kantaa omaa menneisyyttämme, se värittää nykyisiä elämäntapahtumiamme ja heijastuu myös tulevaisuuteemme. Ei ole yhdentekevää, mitä päädymme ottamaan lautasellemme. Kaikki valintamme, mutta myöskin se, mitä me emme valitse, kertoo meille tärkeistä arvoista. Omat valinnat toimivat kannanottonamme esimerkiksi työllisyyttä, tuoteturvallisuutta tai ympäristöä koskeviin kysymyksiin. Suomalainen ruoka on tutkitusti puhdasta ja turvallista – sen valinta on ratkaisu tuoteturvallisuuden ja ruuan jäljitettävyyden puolesta. Työikäisistä suomalaisista noin joka kymmenes saa elantonsa suoraan tai välillisesti ruuasta. Ruokarahat pyörittävät vauhdilla kotimaan taloutta, kun valitsee kotimaisia elintarvikkeita. Ostamalla suomalaisista raaka-aineista kotimaassa valmistettua ruokaa, autamme työllistämään lähes 300 000 suomalaista. Arvokasta on sekin, että kotimaisella ruoantuotannolla ruokaketjun aiheuttamia haittavaikutuksia ei ulkoisteta muiden maiden hoidettavaksi, vaan koemme velvollisuudeksi ratkaista ne itse. Kannamme vastuumme, että henkilöstöstä, eläimistä ja ympäristöstä pidetään huolta – tarvittaessa myös puutumme nopeasti ja tarmokkaasti mahdollisiin poikkeamiin. Kaupan valintatilanteessa tuotetiedot ja pakkausmerkinnät antavat kuluttajille tärkeää tietoa – niiden seikkaperäiseen tutkimiseen on kuitenkin vain harvoin mahdollisuus. Valintatilanteessa ei silti ole aihetta stressiin tai herpaantumiseen. Merkityksellisten ostopäätösten tekeminen helpottuu, kun ottaa tavaksi tarkistaa elintarvikkeen alkuperämerkinnät, joista selviää, missä maassa tuote on valmistettu ja mistä maasta siinä käytetyt raaka-aineet ovat peräisin. Valintoja helpottavat myös erilaiset alkuperämerkit, esimerkiksi valitsemalla Hyvää Suomesta -merkillä varustetun tuotteen, tietää saavansa varmasti suomalaisesta raaka-aineesta suomalaisella työllä valmistettua ruokaa. tiina lampisjärvi Kirjoittaja on suomalaista ruokakulttuuria ja kotimaisia elintarvikkeita edistävän sekä Hyvää Suomesta -merkkiä hallinnoivan Ruokatieto Yhdistys ry:n toiminnanjohtaja. ”Arvokasta on sekin, että kotimaisella ruoantuotannolla ruokaketjun aiheuttamia haittavaikutuksia ei ulkoisteta muiden maiden hoidettavaksi, vaan koemme velvollisuudeksi ratkaista ne itse.” gallup Mitä mieltä olet hallituksen pakkotoimista? Vastaajat osallistuivat SEL:n luottamushenkilöiden tapaamiseen Hyvinkäällä 23.–24.10.2015. mika Fjäder pasi lehtinen kirsi turunen niko vesterinen valmistuksenohjaaja, työsuojeluvaltuutettu Valio, Vantaa – Hallituksen pakkotoimet ovat kuin kolmen ässän kylpyhuonekaakelit, mitä pidempään niitä tuijotat, sitä pahempi olo tulee. elintarviketyöntekijä, työsuojeluvaltuutettu Saarioinen, Huittinen – En hyväksy mitään heikennyksiä. Maan taloutta ja työllisyyttä ei kohenneta sillä, että työntekijöiden palkkoihin kosketaan ja niitä lasketaan. elintarviketyöntekijä, pääluottamusmies Apetit Kala, Kuopio – Pakkotoimilla yritetään heikentää ay-liikettä ja romuttaa suomalainen sopimusyhteiskunta kokonaan. Esitetyt heikennykset tuntuvat suoraan jokaisen palkkapussissa ja se ei ole hyväksyttävää. kunnossapitoasentaja, pääluottamusmies Viking Malt, Lahti – Paikallisen sopimisen lisääminen ja lomarahojen leikkaus ovat todella huonoja esityksiä. Koskeminen lomiin ei koskaan kuulosta hyvältä, raskaassa työssä loma tulee aina tarpeeseen. 04 NRO 10 /2015 lyhyesti lyhyesti Hallituksen pakkotoimien lakipaketti lausunnoille, keskusjärjestöt neuvottelevat korvaavasta ratkaisusta SEL tukee Postin työntekijöitä Karoliina Öystilä Juha Sipilän hallitus on saanut valmisteltua palkansaajien työehtoja ja toimeentuloa heikentävistä pakkotoimista lakipaketin. Ay-liike vastustaa pakkotoimia. Työ- ja elinkeinoministeriö lähetti lakipaketin marraskuun toisella viikolla lausuntokierrokselle. Lausuntoja pyydetään työelämään, työoikeuteen ja perusoikeuksiin perehtyneiltä asiantuntijoilta. Hallituksen on tarkoitus antaa lakiesitykset eduskunnalle helmikuussa, jos työmarkkinajärjestöt eivät sitä ennen pääse sopuun toimista kilpailukyvyn parantamiseksi. SEL ja koko ammattiyhdistysliike vastustaa työntekijöiden työehtoja ja toimeentuloa leikkaavia hallituksen pakkotoimia. Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat parhaillaan lakipaketin korvaavasta ratkaisusta. Neuvottelutilannetta voi seurata SAK:n verkkosivuilta. SEL tuomitsee eläinten huonon kohtelun SEL tuomitsee eläinten huonon ja laittoman kohtelun maatiloilla, teuraskuljetuksissa ja teurastamoissa. – Kaikkien elävien eläinten kanssa työskentelevien on koko tuotantoketjussa kohdeltava eläimiä asiallisesti ja eläinsuojelulakia noudattaen: eläimien hyvinvoinnista on huolehdittava, eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa, SEL:n liittohallitus korostaa kannanotossaan. Lokakuussa julkisuuteen nousseiden tiloilla ja teurastamoissa kuvattujen videoiden perusteella on selvää, että kaikki eivät lakia noudata ja että omavalvonta tai viranomaisvalvonta ei kaikissa paikoissa toimi. – Videoiden perusteella ei kuitenkaan saa leimata koko alaa ja kaikkia työntekijöitä. Ammatillisesti järjestäytyneet työntekijät haluavat tehdä työnsä hyvin ja noudattaa lakia. Työnantajan vastuulla on huolehtia siitä, että tilat ja työvälineet ovat asianmukaiset ja nykyaikaiset, työntekijät koulutettuja sekä työtahti oikein mitoitettu. Näin toimimalla sekä riittävällä oma- ja viranomaisvalvonnalla taataan eläinten asiallinen kohtelu, toteaa liittohallitus. SEL:n mielestä on hyvä, että epäkohdat on tuotu esiin ja sekä viranomaiset että asianosaiset ovat aloittaneet toimet eläinten kohtelussa ilmenneiden epäkohtien korjaamiseksi. Kuluttajan on voitava luottaa siihen, että kotimaisessa elintarvikeketjussa noudatetaan lakia ja kohdellaan eläimiä eettisesti. 5 26.11.2015 Pakkotoimia vastusti yli 30 000 ihmistä mielenosoituksessa Helsingissä ja yli 300 000 työpaikoilla eri puolilla Suomea 18.9.2015. Lakipaketin sisältö lyhyesti: Sopimusoikeutta rajoitetaan Työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen oikeutta sopia työehtosopimuksilla työntekijän kannalta paremmista eduista rajoitetaan lakipakettiin sisältyvien asioiden osalta. Sopimisrajoitukset kestävät kolme vuotta. Sen sijaan sairausajan palkkaa, loppiaista ja helatorstaita, vuosilomien kestoa ja lomaltapaluukorvausta eli lomarahaa koskevat säännökset jäävät voimaan tämänkin jälkeen. Rajoitukset eivät ulotu työnantajan ja työntekijän keskinäisiin sopimuksiin. Lakien on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden kesällä. Niitä sovellettaisiin työ- ja virkaehtosopimuksiin, joista sovitaan lain voimaantulon jälkeen. Sairauslomaan karenssipäivä Lakipaketissa ehdotetaan, että jatkossa sairausloman ensimmäinen työstä poissaolopäivä olisi palkaton. Tätä ns. karenssipäivää ei olisi, jos poissaolo johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista tai jos työntekijä on uudelleen 30 päivän kuluessa poissa samasta syystä. Lisäksi työnantajan täytyisi maksaa vain 80 prosenttia palkasta seuraavilta kahdeksalta sairauslomapäivältä nykyisen sadan prosentin sijaan. Loppiainen ja helatorstai palkattomiksi Lakimuutosten tultua voimaan loppiainen ja helatorstai olisivat palkattomia vapaapäiviä. Ne eivät lyhentäisi työaikaa. Helatorstain ja arkipäivälle si- joittuvan loppiaisen työtunnit tulisi tehdä etu- tai jälkikäteen pidentämällä muiden työpäivien työaikaa tai lauantaina. Jos työntekijän täytyy olla töissä helatorstaina tai loppiaisena, hänelle maksettaisiin tästä normaali säännöllisen työajan palkka, ilman sunnuntaityökorotusta. Jos loppiainen kuitenkin on sunnuntaina, maksettaisiin työntekijälle sunnuntailisät. Vuosiloma lyhenee, lomarahoista leikataan Lakipaketin mukaan työehtosopimuksella saisi sopia, että kuukaudessa kertyy enintään kolme päivää lomaa. Näin ollen lomaoikeus voisi olla enintään kuusi viikkoa vuodessa. Vuosilomalakiin lisättäisiin uusi säännös lomaltapaluukorvauksesta eli lomarahasta, joka työntekijällä olisi oikeus saada palatessaan töihin vuosilomalta. Korvauksen määrä olisi 35 prosenttia työntekijän vuosilomapalkan määrästä. Lisäksi työmarkkinaosapuolten mahdollisuuksia sopia lomarahan enimmäismäärästä rajoitetaan. Tämä leikkaisi lomarahoja noin 30 prosentilla. Työntekijän muutosturvaa lisätään Tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottujen työntekijöiden muutosturvaa parannetaan asettamalla työnantajalle velvollisuus järjestää irtisanotuille työllistämistä edistävää valmennusta tai koulutusta. Lisäksi työnantajan olisi järjestettävä irtisanomalleen työntekijälle työterveyshuolto kuuden kuukauden ajan työsuhteen päättymisestä. Nämä velvollisuudet koskevat vähintään 20 työntekijää työllistäviä yrityksiä sekä kuntia ja valtiota. Vesa Moilanen/STT-Lehtikuva SEL tukee Posti- ja logistiikka-alan unio- ni PAU:n taistelua Postin työntekijöiden työehtojen heikentämistä vastaan. SEL on valmis selvittämään mahdollisuudet tukitoimiin elintarvikealan yrityksissä, jos Posti ei luovu työehtojen heikennysvaatimuksista ja vuokratyövoiman käyttämisestä rikkureina. Jos työnantaja saa tavoitteensa läpi työehtosopimusneuvotteluissa Postin työntekijöiden palkkoja leikataan, työaikoja heikennetään ja muutosturvasopimus poistetaan. Posti aikoo myös lisätä vuokratyövoiman käyttöä, vaikka jo nyt ongelmana on liian tiukka oman henkilöstön mitoitus. – Palvelualojen työnantajat PALTAn ja valtionyhtiö Postin työehtojen heikennysvaatimukset ovat täysin kohtuuttomia, toteutuessaan ne tulisivat leikkaamaan Postin työntekijöiden ansioita sadoilla euroilla kuukaudessa sekä heikentämään työntekijöiden työssä jaksamista entisestään. Työehtojen heikennyksiä vastaan taistelevat työntekijät ansaitsevat kaikkien meidän Postin asiakkaiden täyden tuen, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo. SEL tuomitsee myös vuokratyövoiman käyttämisen rikkureina. Posti on rekrytoinut SOL Henkilöstöpalvelut Oy:n kautta vuokratyövoimaa, jonka tarkoituksena on PAU:n laillisten työtaistelutoimien murtaminen. – SOL on Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL:n jäsenenä sitoutunut alan kansainvälisiin käytäntöihin, joiden mukaan laillisen työtaistelun kohteena olevaan yritykseen ei vuokrata työntekijöitä. SOL:n on nyt julkisesti irtisanouduttava Postin työtaisteluiden murtamispyrkimyksistä ja huolehdittava, ettei vuokratyövoimaa käyte- Saarioinen irtisanoo 56 ihmistä ja ulkoistaa 13 työpaikkaa Saarioinen irtisanoo 56 ihmistä, heistä 30 on työntekijöitä ja loput 26 toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä. Lisäksi toimintojen ulkoistamisten kautta uuden työnantajan palvelukseen tulee siirtymään 13 ihmistä. Neuvotteluiden tuloksena löydettiin eläkeratkaisu tai uusi työ 16 ihmiselle. Irtisanotuista työntekijöistä 29 työskentelee Valkeakoskella, jossa Saarioisilla on ruokatehdas, leipomo ja keskuslähettämö. Huittisten tehtaalta irtisanottiin yksi ihminen. Sahalahdelta irtisanottiin kaksi ihmistä, mutta heille molemmille työnantaja on tarjonnut töitä tehtaan tuotannosta. Työntekijät kokivat yt-neuvottelut vaikeina ja raskaina. Valkeakosken tehtaan 220 työntekijää marssi ulos kesken yt-neuvotteluiden vastalauseeksi työnantajan toiminnalle. Työnantaja ei ollut neuvotteluissa valmis etsimään vaihtoehtoja irtisanomisten välttämiseksi. – Esitimme lomautuksia ja työjärjestelyjä, jotta työpaikkoja ei menetettäisi, mutta työnantaja tyrmäsi ehdotukset, pääluottamusmies Lauri Niskanen kertoo. Marraskuussa selvinnyt lopputulos oli työntekijöille pettymys. – Erityisen pettyneitä olemme irtisanottavien työntekijöiden suureen määrään. Tyytyväisiä olemme siihen, että työnantaja tukee irtisanottuja, Valkeakosken pääluottamusmiehet Lauri Niskanen, Mika Ahonen ja Jani Kivinen toteavat. Sahalahden tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Aapo Niemi on samoilla linjoilla. – Irtisanomisten lisäksi olemme erittäin pettyneitä töiden ulkoistuksiin. Tuntuu, että meidän aitoa huolta näiden toimien vaikutuksista ei otettu neuvotteluissa huomioon, Niemi sanoo. Saarioinen varaa myös mahdollisuuden lomauttaa työntekijöitään tuotantotilanteen mukaan. Optio lomautuksiin on voimassa huhtikuun loppuun asti. Toimihenkilöiden, ylempien toimihenkilöiden ja johdon osalta suunnitelluista lomautuksista luovuttiin. Postilaiset taistelevat työehtojen heikennyksiä vastaan. tä Postissa rikkomaan laillisia työtaistelutoimia, Kuntonen vaatii. Useiden ammattiliittojen ja SAK:n tuomittua vuokratyövoiman käytön lakonalaisiin töihin, Posti tiedotti, ettei se aio käyttää SOL Henkilöstöpalveluiden työntekijöitä lakon aikana, mutta että sen tavoitteet tesneuvotteluissa pysyvät edelleen samoina. Kotimaisen joulun puolesta Ammattiliitto Pro, Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM ja SEL kampanjoivat yhdessä suomalaisen työn ja kotimaisen joulun puolesta sosiaalisessa mediassa. Kampanja löytyy Facebookista nimellä Minun jouluni on aidosti kotimainen. Kampanjalla kannustetaan kuluttajia suosimaan kotimaisia tuotteita, elintarvikkeita ja palveluita. Samalla tuodaan esiin, että tuotannon pysyminen Suomessa ei ole itsestään selvää. Se on meidän kuluttajien jokapäiväisistä valinnoista kiinni. Kampanjaan voi osallistua ja haasteen kotimaisten valintojen suosimisesta ottaa vastaan, vaikka ei olisi Facebookin käyttäjä. Elintarvikealan tuoreimmat uutiset: www.selry.fi 6 NRO 10 / 2015 26.11.2015 7 ajankohtaista ajankohtaista teksti: leena seretin kuvat: stefan rupp/stt-lehtikuva Työtapaturmien korvauksiin uudistuksia Palkansaajien turva paranee, kun uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki tulee ensi vuoden alussa voimaan. Laki on myös aiempaa selkeämpi. U usi laki selkeyttää tulkintaa työtapaturmien korvaamisesta. Se myös parantaa osin palkansaajien turvaa, sanoo päälakimies Timo Koskinen SAK:sta. Koskinen huomauttaa, että lakiin oli uhkana tulla työnantajien esittämänä heikennyksiä muun muassa työmatkalla tapahtuneisiin tapaturmiin, mutta ne saatiin torjuttua. – Selkeitä parannuksia ovat yksityiskohtaisemmat menettelysäännöt vuosityöansion määrittelyyn. Tämä on omiaan parantamaan esimerkiksi pätkätyöntekijöiden ja äskettäin työllistyneiden asemaa, Koskinen tähdentää. Uutta on myös se, että työtapaturmavakuutuksen suoja laajenee koskemaan esimerkiksi työnantajan hyväksymään koulutukseen osallistumista, lääkärissä käyntiä ja työsuojeluvaltuutetun tehtävään kuuluvaa liikkumista. – Jos työntekijä työssäoloalueellaan työntekoon tai työmatkaan liittyen kaatuu polkupyörällä ja loukkaa itsensä, hän on tapaturmavakuutuksen suojan piirissä, Koskinen kertoo esimerkkinä. Työssä sattuneena pidetään tapaturmaa, joka on sattunut työnteon yhteydessä ja työtehtävän vuoksi matkustettaessa. Traumat korvauksiin Ammattitaudin käsite pysyy ennallaan siten, että ammattitaudin aiheuttavan altisteen on oltava fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen. Edelleenkään ei korvata esimerkiksi psyykkisen tai sosiaalisen tekijän aiheuttamaa ammattitautia. Henkiselle järkytysreaktiolle, joka on yksi työtapaturman seurauksista, säädetään laissa korvauksen edellytykset. – Uutena lakiin ovat tulleet traumati- Selkeyttä tulkintaan Uudessa laissa niputetaan työtapaturma-, ammattitauti- ja kuntoutuslait yhteen. Lakiin on kirjattu pykäliksi aiemmin oikeusteitse haettuja tulkintoja. Tavoitteena on helpottaa työtapaturmien korvauskäytäntöjä. – Uusi laki on palkansaajien kannalta aiempaa lainsäädäntöä ymmärrettävämpi ja selkeämpi. Esimerkiksi työpaikan käsitettä on lavennettu niin, että mukana kulkevat työt esimerkiksi asentajilla tai rakentajilla ovat työtapaturman sattuessa korvattavia työpaikkoja. – Samoin työmatkat ja normaalit poikkeamat työmatkalla, vaikkapa lapsen hakeminen päiväkodista tai pankkiautomaatilla käynti, kuuluvat tapaturmavakuutuksen piiriin, Koskinen sanoo. Koskinen pitää tärkeänä myös sitä, että työnantajilla säilyy sataprosenttinen korvausvelvollisuus työtapaturmissa. Nytkin työnantajan velvollisuus on vakuuttaa työntekijänsä työtapaturmien varalta. – Koska korvausvelvollisuus on täysin työnantajalla, kiinnostus ehkäistä työtapaturmia on merkityksellistä. Työtapaturmavakuutusmaksut nousevat sen mukaan, kuinka paljon työtapaturmia sattuu. Mitä vähemmän niitä on, sitä pienempi on tarve korottaa vakuutusmaksuja, Koskinen sanoo ja muistuttaa, ettei työtapaturmille tullut uudessa laissa korvauskattoa eikä työntekijöille vakuutusmaksuosuutta, kuten työnantajat lainvalmistelussa vaativat. Vakuutusyhtiön tulee jatkossa korvauspäätöksissään aiempaa yksityiskohtaisemmin perustella, miksi esimerkiksi joissakin lääkärinlausunnoissa todetut korvausta puoltavat seikat eivät oikeuttaisi vakuutusyhtiön mielestä korvauksiin. lanteet, joita voi tulla työpaikalla esimerkiksi väkivallan kohteeksi joutuvalle. Esimerkkinä voisi olla aseella uhattu kaupan kassatyöntekijä, joka ei enää uskalla mennä työhönsä. – Nähtäväksi jää jatkossa oikeusteitse, korvataanko esimerkiksi pitkäaikaisen työpaikkakiusaamisen seurauksena syntynyttä työkyvyttömyyttä, Koskinen sanoo. Lakiuudistukseen liittyy parannuksia korvauspäätösten perustelemiseen. Vakuutusyhtiön tulee jatkossa korvauspäätöksissään aiempaa yksityiskohtaisemmin perustella, miksi esimerkiksi joissakin lääkärinlausunnoissa todetut korvausta puoltavat seikat eivät oikeuttaisi vakuutusyhtiön mielestä korvauksiin. – Muutoksenhakuelimissä käytetään jatkossa enenevässä määrin ulkopuolisia lääkärijäseniä lausumaan asiantuntijoina syy-yhteyksiä tapaturma- tai ammattitaudin toteamisessa. Vakuutuslääkäreitä on vähän, ja Koskisen mukaan nyt yritetään estää se, että työtapaturmakorvauksiin vaikuttavat lääkärilausunnot tehtäisiin liian pienessä piirissä. – Pidän ay-liikkeen saavutuksena lakiuudistuksessa myös sitä, että viimeinen muutoksenhakuelin on edelleen Korkein oikeus eikä Korkein hallinto-oikeus (KHO), kuten työnantajat vaativat. Korkein oikein katsoo asioita laajemmin kuin KHO, Koskinen sanoo. Ammattitaudit ja työperäiset sairaudet • Ammattitaudeista puhuttaessa sen yläkäsite on Työhön liittyvät sairaudet, joka sisältää kaikki ne työhön osallistuvassa väestössä esiintyvät sairaudet, joiden syntyyn, kulkuun tai ennusteeseen työllä on vaikutus. • Työperäiset sairaudet käsittävät ammattitaudit ja osittain työperäiset sairaudet, joiden synnyssä työhön liittyvillä tekijöillä on osuutta (syyosuus on alle 50 %). • Ammattitaudit ovat sairauksia, joiden pääasiallinen aiheuttaja on jokin työssä oleva fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä. Lähde: Työterveyslaitos teksti: karoliina öystilä ”Uusi laki on joltain osin vanhaa parempi” Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki astuu Vakuutuslaitokset korvasivat noin 124 000 työtapaturmaa vuonna 2014. voimaan vuoden 2016 alusta. SEL:n sosiaalisihteeri Kai Laaksonen pitää uutta lakia monelta osin parempana kuin vanhaa. – Uudessa laissa on saatu joitakin ongelmakohtia parannettua, Laaksonen sanoo. Esimerkiksi työtapaturma- ja ammattitautiasioiden käsittelyajat nopeutuvat, kun vakuutusyhtiöiden on annettava jokaisessa vaiheessa päätös kuukaudessa aikaisemman kolmen kuukauden sijaan. – Ihmiset saavat jatkossa nopeammin heille kuuluvat korvaukset, Laaksonen kiittää. Nykyisin vakuutusyhtiöiden ja oikeusasteiden kielteiset päätökset perustellaan usein hyvin lyhyesti, esimerkiksi vain viittaamalla pariin lakipykälään. Jatkossa tämä ei ole mahdollista, sillä uusi laki edellyttää, että päätökset on perusteltava myös lääketieteellisesti. – Työntekijää hoitavan lääkärin lausunnon arvo nousee päätöstä tehtäessä, eikä vakuutuslääkäreiden sana paina enää niin paljon kuin nyt, Laaksonen kertoo. Vaikka ammattitautisairauksien listaus tarkentuukin uudessa laissa, lista ei jatkossakaan ole täydellinen eli lista ei sulje muita sairauksia pois, jos voidaan näyttää toteen, että sairaus on aiheutunut työstä. Uutena sairautena lakiin saatiin esimerkiksi vaikea pitkä stressi, tosin sen ammattitaudiksi toteennäyttäminen on erittäin vaikeaa. Kaikki työstä aiheutuneet psyykkiset sairaudet eivät jatkossakaan kuulu korvattaviin sairauksiin. – Esimerkiksi jatkuvasta kiireestä tai huonosta esimiestyöstä aiheutuvat sairaudet eivät jatkossakaan todennäköisesti kuulu korvattaviin sairauksiin, Laaksonen arvioi. Uudessa laissa määrätään korvattavaksi myös jo olemassa olevan sairauden tai vamman paheneminen, jos se on johtunut työstä. Jos esimerkiksi kuntouttavassa työssä tai osasairauspäivärahalla ollessa sairaus tai vamma pahenee, on mahdollista yrittää saada se todetuksi ammattitaudiksi ja vakuutusyhtiöltä korvauksia. Työliikekipeytyminen lakiin Jatkossa työstä tulleesta lihaksen tai jänteen äkillisestä kipeytymisestä, joka on tullut ilman tapaturmaa, maksetaan korvausta, kunnes kipeytymä on parantunut, enintään kuitenkin kuuden viikon ajalta. – Korvausta ei kuitenkaan makseta, jos kipeytyminen johtuu aikaisemmasta vam- Uudessa laissa määrätään korvattavaksi myös jo olemassa olevan sairauden tai vamman paheneminen, jos se on johtunut työstä. masta tai sairaudesta tai sellaisesta kudosvauriosta, joka voi syntyä vain tapaturman aiheuttamana, Laaksonen kertoo. Työpaikalla onkin tärkeää pohtia, hoidetaanko asiaa kipeytymänä vai ammattitautina, sillä jos sairautta hoidetaan kipeytymänä, sen saaminen myöhemmin ammattitaudiksi voi olla vaikeaa, jolloin työntekijä menettää ammattitaudista maksettavat isommat korvaukset ja uudelleenkoulutusmahdollisuuden. Tapaturmailmoitukset on jatkossakin täytettävä työpaikalla erittäin tarkasti ja yksityiskohtaisesti, jotta varmasti lääketieteellinen peruste syy-yhteyksineen voidaan näyttää toteen. – Jos esimerkiksi henkilö kaatuu työpaikalla, ei riitä, että ilmoitukseen kirjataan lyhyesti ”kaatui ja loukkasi jalan”. Tämä pitää kirjata yksityiskohtaisesti niin, että ”kaatui tuotantotiloissa kävellessään, koska lattialla oli jauhoja tai rasvaa, minkä seurauksena löi polvensa lattialla olleen tavaralavan kulmaan”, Laaksonen havainnollistaa. Elintarvikealalla valitettavan yleinen sairaus, rannekanavaoireyhtymä, luokitellaan jatkossakin laissa erillisessä kohdassa korvattavana ammattitautina. 8 NRO 10 / 2015 26.11.2015 työpaikalla 9 työpaikalla teksti ja kuvat: karoliina öystilä Presidentin tekijät kuvassa Juha Sulisalo aloitti Pauligilla kesätyöntekijänä 25 vuotta sitten. Pauligin Vuosaaren kahvipaahtimo on yksi Euroopan suurimmista ja moderneimmista. Sen isoimmat tuotteet, Juhla Mokka ja Presidentti, tunnetaan jokaisessa suomalaisessa kodissa. kuvassa Seija Ruokolainen käyttää pakkauskonetta. kuvassa Turvallisuushavainnoilla ja läheltä piti -ilmoituksilla parannetaan työturvallisuutta. kuvassa Kahvinmaistajat työssään päämaistaja Marja Tourin johdolla. V uosaaren satamassa Helsingissä sijaitsee yksi Suomen suurimman kahvinvalmistajan Pauligin kolmesta paahtimosta. Kaksi muuta ovat Porvoossa ja Tverissä Venäjällä. – Vuosittainen kapasiteettimme on 45 000 tonnia, se tarkoittaa noin 100 miljoonaa kahvipakkausta, kertoo tuotantojohtaja Jani Reilimo. Emoyhtiö Oy Gustav Paulig Ab:lla on viisi tytäryhtiötä, joista yksi on Robert Paulig Roastery Ltd, jolla on erikoiskahveja käsityönä tekevä pienpaahtimo Porvoossa. Paahtimo työllistää alle 10 työntekijää. – Vuosaaressa tehdään 1,5 päivässä Porvoon paahtimon vuosituotanto, Reilimo havainnollistaa. Suomalaiset ovat todellista kahvikansaa. Kulutamme nimittäin kahvia maailman eniten. Suomalaisista 83 % juo kahvia ja heistä 88 % juo kahvia päivittäin. Muista meidät erottaa se, että Suomessa myydystä kahvista 86 % on vaaleapaahtoista ja loput tummapaahtoista tai erikoiskahveja. Makutottumukset ovat kuitenkin Suomessakin vähitellen monipuolistumassa. – Euroopan tasolla Paulig mahtuu top kymppiin, ostamme 0,7 % maailman kahvipavuista, Reilimo sanoo. Tuloshakuisempaa työntekoa Vuosaaren paahtimon työntekijöiden pääluottamusmies Juha Sulisalo aloitti Pauligilla kesätyöntekijänä vuonna 1990. Parin vuoden päästä hän sai vakituisen työpaikan ja sille tielle laskentamerkonomi jäi, kun 90-luvun alun lamassa ei löytynyt oman alan töitä. Kun Sulisalo aloitti 90-luvun alussa, tuotannossa oli työntekijöitä 170, automaation ansiosta suurempi tuotantomäärä tehdään tänä päivänä 50 työntekijän voimin. – Olen viihtynyt elintarvikealan töissä ja Pauligilla, vaikka ovat nämä hommat muuttuneet valtavasti 25 vuodessa. Toimin- kuvassa Lavaamonhoitajat Chau Nguyen ja Elviira Troskova valvovat robottien työtä. kuvassa Suomalaisten kestosuosikkia, Juhla Mokkaa, matkalla lavaamoon. ta on tuloshakuisempaa, työtahti kasvanut, työmäärä lisääntynyt, työnteko ei ole enää niin rentoa, Sulisalo sanoo. Tuotannon puolella ei ole ollut Sulisalon työuran aikana irtisanomis-yt-neuvotteluita. Automaatio on vähentänyt työvoiman tarvetta, mutta työntekijämäärän vähentäminen on hoidettu eläköitymisten kautta. – Henkilöstö on mitoitettu tarkkaan, löysää ei ole. Vuosien varrella omaa henkilöstöä on vähennetty myös ulkoistamalla raakakahvin käsittely, valmistuotevarasto, kiinteistöhuolto ja -siivous sekä henkilöstöravintola. Vuosaaren uusi paahtimo aloitti toimintansa vuonna 2009. Tuotantotilat ovat modernit, ja työntekijät viihtyvät. Puitteet näyttävät olevan kunnossa. – Konekanta on sekoitus uutta ja vanhaa. Silloin kun koneet eivät toimi, se tietysti rassaa ihmisiä, koska silloin työnteko ei suju, eikä pystytä pitämään kiinni tuotantotavoitteista. Vuonna 1876 perustettu Paulig on edelleen perheyritys. – Se on meidän työntekijöiden mielestä hyvä asia. Vaikka palkatut ammattijohtajat johtavat yritystä, perheyrityksen arvot näkyvät ja työntekijät kokevat, että työpaikat ovat kuvassa Varastoitavaa riittää, sillä kahvipaketteja valmistuu sata miljoonaa vuodessa. turvattuja, Sulisalo sanoo. Pauligilla on henkilöstöä Suomessa yli 300, Venäjällä reilut 150 ja Virossa alle 50. Vuosaaren paahtimolla SEL:n työehtosopimuksella työskentelee tuotannossa reilut 50 ja kunnossapidossa 13 ihmistä. Ammattitaitoinen henkilökunta on vahvuus. – Olemme hitsautuneet hyvin yhteen, tunnemme toisemme hyvin. Meillä on työpareja, jotka ovat tehneet yhdessä töitä kymmeniä vuosia. Sulisalo on hoitanut kymmenisen vuotta sekä pääluottamusmiehen että työsuojeluvaltuutetun pestiä. Jatkossa hänen työparinaan toimii vasta valittu työsuojeluvaltuutettu Tuula Henriksson. Työsuojelu on asia, johon paahtimolla on panostettu. Talon oma työterveyshoitaja on päivittäin tavattavissa ja työterveyslääkärikin on paikalla kaksi kertaa viikossa. Omalla ilmoituksella voi olla sairauden takia pois töistä kolme päivää. Ilmoitus sairauspoissaolosta tehdään työterveydenhoi- kuvassa SEL:n tiedotusjaosto tutustui Pauligin paahtimoon maaliskuussa. Työsuojelu on asia, johon paahtimolla on panostettu. tajalle ja omalle esimiehelle. – Meillä on tavoitteena pitää ihmiset terveenä ja välttää ”turhia” sairauslomia, Sulisalo antaa kiitosta. Sairauspoissaoloprosentti on 3,2, parhaimmillaan se on ollut viime vuonna 2,2 eli reilusti alle elintarvikealan keskiarvon, joka on 6 %. Työviihtyvyydestä kertovat myös pitkät työurat. – Ainahan asiat voisivat olla paremmin, mutta on meillä hyvä työpaikka, perusasiat ovat kunnossa, palkat ja muut työehdot kestävät vertailua, Sulisalo arvioi. Pääkaupunkiseutu on kuitenkin kallis paikka asua duunarin palkoilla. – Erityisesti uusien työntekijöiden palkkakehitystä pitäisi saada parannettua. Maan hallituksen työehtoja heikentäviä toimia paahtimon työntekijät eivät arvosta. – Hallituksen toimet ärsyttävät, ei ole oikein, että työmarkkinajärjestöjen sopimusoikeutta rajoitetaan. Paikallisessa sopimisessa pitää jatkossakin olla työehtosopimuksen vähimmäisehdot pohjalla. Viime viikkoina ovat puhuttaneet työehtojensa heikennyksiä vastaan vääntävät postilaiset, heitä kohtaan olemme solidaarisia. Joukkovoima on se ainoa voima, mikä meillä työntekijöillä on, Sulisalo tiivistää. 10 NRO 10 / 2015 26.11.2015 työpaikalla 11 työpaikalla teksti ja kuvat: karoliina öystilä Anu Tuokkola, Maarit Kauppila ja Soili Tuliniemi leipovat pullia. Myymälä on suosittu lähialueen asukkaiden keskuudessa. Käsityö on pienen leipomon valttikortti Kuivaksen Leipomo on olennainen osa Oulun Pateniemen kaupunginosaa, onhan se toiminut samoilla kulmilla jo lähes 70 vuotta. U rheilutoimittajana työskennelleestä Jussi Pääkkösestä tuli leipomoyrittäjä ja toimitusjohtaja reilut neljä vuotta sitten kun hän osti vuonna 1949 perustetun ja siitä asti Kuivaksen suvun hallinnassa olleen Kuivaksen Leipomon Oulun Pateniemestä. – Olin innokas kotileipuri, muuta kokemusta minulla ei ollut, etsin yritystä ostettavaksi, ja löysin tämän, Pääkkönen kertoo. Pääkkönen luotti, että leipomon ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilökunta hoitaa homman, vaikka uusi yrittäjä ei alaa entuudestaan tuntenutkaan. Eikä henki- Leipomon myymälän ovi käy tiheään, kun lähialueen ihmiset käyvät ostoksilla. löstö ole pettänyt Pääkköstä. Kuivaksen Leipomo on tyypillinen pieni leipomo, suurin osa työstä tehdään edelleen käsin ja paikallisia raaka-aineita suositaan, esimerkiksi jauhot tulevat Kinnusen Myllystä Utajärveltä. – Lähellä tehty ja tuotettu on sellainen trendi, joka ei tule hetkessä muuttumaan, Pääkkönen uskoo. Leipomossa tehdään leipiä, kahvileipiä ja konditoriatuotteita. Suurin asiakas on Oulun kaupunki ja muutama muu kunta. Ne hankkivat Kuivaksen Leipomosta leipää päiväkoteihin ja kouluihin. – Maanantaisin jakelussa on pitkälti yli sata paikkaa, Pääkkönen sanoo. Vanhempi leipuri, taikinantekijä Soili Tuliniemi tuli töihin Kuivaksen Leipomoon vuonna 1986. Silloin leipomossa oli töissä noin 30 ihmistä, mutta jo pitkään työntekijämäärä on pyörinyt reilussa kymmenessä. Pienessä leipomossa työpiste vaihtuu tarpeen mukaan, ja jokainen joutuu hallitsemaan useamman työtehtävän. – Töitä on meillä kovasti, kun pienellä porukalla tehdään, Tuliniemi toteaa. Tunnelma leipomossa on hyvä ja rento, vaikka töitä tehdäänkin ripeällä tahdilla. Monipuolisuutta ja vaihtelevuutta työn- Taina Kellomäki tekee kakkuja. Anne Väisänen pakkasi leipää. Anu Tuokkolan käsissä syntyy viinereitä. tekoon tuo laaja tuotevalikoima, leipomossa tehdään noin sataa erilaista tuotetta. – Se tarkoittaa, että pitää osata tehdä monenlaista. Käsityö on meidän valttikortti, Tuliniemi kertoo. Pieni leipomo pärjää kovassa kilpailussa hyvillä tuotteilla, joustavuudella ja ketteryydellä. Suosittu myymälä Kuivaksen Leipomon tuotteilla on hyvä maine oululaisten keskuudessa. – Ne, jotka tietää, tykkäävät tuotteista, Tuliniemi sanoo. Leipomon myymälän ovi käy tiheään, kun lähialueen ihmiset käyvät ostoksilla. – Viidennes liikevaihdosta tulee omasta myymälästä, Pääkkönen kertoo. Vakituisen väen lisäksi leipomossa on Paikallisia raaka-aineita suositaan. Jauhot tulevat Utajärveltä. työssäoppimisjaksoja suorittavia leipurikondiittoriopiskelijoita. – Opiskelijat ovat tykänneet olla meillä, kun meillä saa tehdä niin erilaisia töitä. Opiskelijoilla on nimetyt ohjaajat, mut- ta tietysti jokainen meistä työntekijöistä omalta osaltaan neuvoo ja opastaa, Tuliniemi kertoo. Soili Tuliniemi toimii myös liiton yhdyshenkilönä työpaikalla. Aikaisemmin hän toimi luottamusmiehenä, mutta nyt työpaikalla ei ole valittu luottamusmiestä, vaikka lähes kaikki työntekijät liiton jäseniä ovatkin. – Olemme kokeneet, että tällainen kevyempi ratkaisu riittää meille tällä hetkellä. Samanlaisia asioita olen edelleen yhdyshenkilönä hoitanut. Tuliniemi suosittelee lämpimästi liiton jäsenyyttä kaikille alan työntekijöille. Ammattilainen arvostaa itseään ja järjestäytyy liiton jäseneksi. – Liiton jäsenyys on turva, silloin tietää, että on tuki takana jos jotain sattuu, Tuliniemi tiivistää. 12 NRO 10 / 2015 26.11.2015 13 ammattiosastossa ammattiosastossa teksti ja kuvat minna räsänen Suomen ainoa sokeripuhdistamo Työpaikan ammattiosasto tavoittaa jäsenet helposti Kantvikissa sijaitsevan Suomen Sokeri Oy:n Porkkalan sokeripuhdistamon omistaa Sucros Oy, josta Nordic Sugarin omistuksessa on kahdeksankymmentä prosenttia. Porkkalan tehdas on toinen Nordic Sugarin erikoistuotteita valmistavista tehtaista, ja Suomen ainoa sokeripuhdistamo. Porkkalan tehtaalla syntyi vuonna 2014 99 700 tonnia kidesokereita, 55 900 tonnia nestesokereita, 12 900 tonnia siirappeja, 2 600 tonnia elintarvikemelassia ja 15 700 tonnia erikoistuotteita. Porkkalan sokeripuhdistamon kapasiteetti on noin 650 tonnia/vrk. Raakaaineena käytetään ruokoraakasokeria ja Säkylän tehtaan juurikas- ja teollisuuskidesokeria. Kirkkonummen Kuka olet ja mitä täällä tapahtuu? kuvassa Nina Bäckström, 35, on ensimmäinen nainen ensi vuonna 110 vuotta täyttävän ammattiosaston johdossa. Tervetuloa Kirkkonummen Varuboden Areenalle, jossa järjestetään Porkkalan Sokerityöntekijöiden ammattiosaston syyskokous. Olen Nina Bäckström ja olen toiminut ammattiosaston puheenjohtajana kuluvan vuoden. Minut valittiin osaston historian ensimmäiseksi naispuheenjohtajaksi vuosi sitten. Ammattiosastomme on toiminut Kirkkonummen Kantvikissa nyt 50 vuotta, mutta historiamme ulottuu paljon pidemmälle. Ensi vuonna täytämme 110 vuotta. Sokeripuhdistamo siirtyi Helsingistä Kantvikiin 50 vuotta sitten vuonna 1965 ja nykyisin se on Suomen ainoa sokeripuhdistamo. Ammattiosastomme on Suomen Sokeri Oy:n Porkkalan sokeripuhdistamon työpaikkakohtainen osasto ja jäseneksemme voi liittyä ne, jotka ovat sokeritehtaalla töissä. Työpaikkakohtaisessa ammattiosastossa hyvänä puolena on, että osaston jäsenet ovat helposti tavoitettavissa ja saamme tiedon nopeasti kulkemaan. Toki puheenjohtajana toivoisin, että ammattiosaston toiminta kiinnostaisi vielä enemmän ihmisiä työpaikalla. Tämän ensimmäisen puheenjohtajavuoden aikana minua on välillä yllättänyt, kuinka vaikeaa ihmisiä on saada osallistumaan. Kaikilla tuntuu olevan kiire työ- ja kotielämän kanssa, joten ammattiosaston järjestämälle toiminnalle ei aina löydy aikaa. Lisäksi osaston jäsenet asuvat ympäri Uuttamaata, mikä sekin asettaa omia haasteita osallistumiselle. Koen, että ammattiosastollamme on hyvä edunvalvontaorganisaatio sokeritehtaalla ja pystymme ottamaan hyvin kantaa työntekijöitä koskettaviin asioihin. Työpaikan edunvalvontaa helpottaa hyvä järjestäytymisaste, lähes jokainen on liiton jäsen. Meillä on jokaisella osastolla oma luottamusmies. Luottamusmies- ja työsuojeluorganisaation lisäksi saamme nimetä edustajia työpaikan muihinkin yhteistoimintaelimiin ja pääsemme vaikuttamaan esimerkiksi virkistystoimintaan ja siihen, millaista ruokaa työntekijöille tarjotaan. Porkkalan tehtaalla valmistetaan monenlaisia erikoissokereita, joita elintarviketeollisuus tarvitsee makeisten, juomien, hillojen, säilykkeiden ja leipomotuotteiden valmistamiseen. Valikoima sisältää myös Dansukker-tuotemerkillä vähittäiskaupassa markkinoitavia erikoissokereita, kuten palasokereita, tomu- ja raesokeria, hillosokereita sekä siirappeja. Porkkalan tehdas työllistää noin 140 ihmistä. Heistä noin sata tekee työtä tuotantoprosessissa, esimerkiksi prosessinhoitajina, pakkaajina, varasto- ja voimalaitostyöntekijöinä, sähkö- ja elektroniikka-asentajina tai laboratoriotyöntekijöinä. Loput työskentelevät hallinnon, myynnin ja markkinoinnin parissa. Pidämme ammattiosaston toiminnassa tärkeänä sitä, että jäsenten maksamien jäsenmaksujen palautukset, joita saamme liitolta, palautetaan takaisin jäsenistölle ammattiosaston erilaisten tukien ja tapahtumien muodossa. Osallistumalla ja tulemalla mukaan ammattiosaston toimintaan, jokainen jäsen saa vastinetta maksamalleen jäsenmaksulle. Tuemme jäsenten osallistumista SEL:n Kesä- ja Talvipäiville, myönnämme lehtisetelietuja ja maksamme joka vuosi työpaikalla jouluruokailun jäsenille. Mielestäni on tärkeää, että ammattiosasto näkyy tällä tavoin työpaikalla mutta myös jäsenten vapaa-ajalla. Mikä painaa mieltä? Olemme seuranneet huolestuneena koko syksyn ajan maan hallituksen pakkolakiesitysten etenemistä. Työehtojen heikennykset puhuttavat meillä paljon ja uutisia siitä, mitä työmarkkinoilla tapahtuu, seurataan tarkasti. Esimerkiksi tällä hetkellä käynnissä olevat Postin työntekijöiden työehtosopimusneuvottelut ovat herättäneet kysymyksiä. Ihmiset ovat ymmärtäneet, että postilaiset ovat todella hankalassa tilanteessa. SEL on ilmoittanut tukevansa Postin työntekijöitä. Tämä tuen ilmaiseminen sekä solidaarisuuden osoittaminen on nähty työpaikalla hyvänä tekona ja koko ammattiyhdistysliikettä vahvistavana asiana. Työpaikalla seurataan silmä kovana, mitä sokeriteollisuudessa tapahtuu maailmanlaajuisesti. Sokerista on ylikapasiteettia ja pudotuspeli sokerinyhtiöiden välillä vain jatkuu. Lisäksi julkisuudessa sokeri esitetään koko ajan huonona ja epäterveellisenä asiana, mikä vaikuttaa negatiivisesti alan kannattavuuteen. Oman työpaikan säilyminen on jokaisella mielessä. On huono asia, että ulkomaan tuonti sokerin osalta lisääntyy koko ajan. Meidän sokerityöntekijöiden toive on, että kuluttajat arvostaisivat ja ostaisivat enemmän Suomessa tehtyä sokeria, ja tätä kautta alan kannattavuus ja työllisyys paranisivat. kuvassa Sokerityöntekijät toivovat, että kuluttajat ostaisivat enemmän kotimaista sokeria. Yhteistyö pelaa hyvin ammattiosastossa ja työpaikalla. Mistä tuli viimeksi hyvä mieli? Täytyy sanoa, että syyskuinen koko ayliikkeen yhteinen voimannäyttö, STOPmielenilmaus Helsingin Rautatientorilla, sai hyvälle mielelle. Oma työpaikkamme oli mukana hallituksen pakkotoimia vastustavassa palkansaajien poliittisessa mielenilmauksessa sulkemalla ovensa ja jäsenet olivat täysillä mukana. Kaikki ymmärsivät, että nyt on kyse tärkeistä, meitä jokaista koskettavista asioista, joita täytyy puolustaa. Ammattiosaston puheenjohtajana olen hyvillä mielin myös siitä, että olen saanut paljon tukea johtokunnalta ja vanhemmilta ay-konkareilta omaan toimintaani. Yhteistyö pelaa hyvin ammattiosastossa ja työpaikalla. Olen itse ollut sokerilla töissä vasta kolme vuotta. Pikkuhiljaa alan tuntea ihmisiä yhä enemmän ja uskon, että tätä kautta myös ammattiosasto saa uutta näkyvyyttä työpaikalla. Mitä terveisiä haluat lähettää? Ensi vuoden toimintasuunnitelmassa on päätetty, että ammattiosaston nuorisotoimintaan panostetaan. Nyt haastan kaikki osastomme nuoret jäsenet ottamaan minuun yhteyttä ja kertomaan, minkälaista toimintaa halutaan. Meillä on oma nuorisovastaava sekä koko johtokunnan tuki takanamme järjestää vaikka mitä, onhan koko ammattiosaston ja myös ammattiyhdistystoiminnan tulevaisuus nuorten käsissä! Ammattiosaston faktat • Nimi: Porkkalan Sokerityöntekijöiden ammattiosasto 009 • Puheenjohtaja: Nina Bäckström • Toiminta-alue: Osaston jäsenet ovat Suomen Sokeri Oy:n Porkkalan sokeripuhdistamon työntekijöitä tai siellä aiemmin työskennelleitä. • Jäsenmäärä: 206, joista naisia 61 ja eläkeläisiä 100. 14 NRO 10 / 2015 26.11.2015 ammattiosastossa 15 ammattiosastossa teksti ja kuvat karoliina öystilä Alasatakuntalaiset juhlivat kolmekymppisiään Ala-Satakunnan elintarviketyöläiset juhlivat syyskuussa kolmekymppistä ammattiosastoaan. Tuskin kukaan osasi osastoa perustettaessa arvata, miten suuri ja vahva ammattiosasto on 30 vuoden päästä, tiivisti juhlakalun nykyisyyden Markku Alajärvi. Rami Kumlander sai SAK:n kultaisen ansiomerkin. Osaston perustajajäsenet kukitettiin. Osaston viirissä ovat sopimusalat edustettuina. Markku Alajärvi kertasi värikkäästi osaston historian. kuvassa A mmattiosasto oli yhdistänyt kaksi juhlaa. Syyskuun toisena lauantaina Köyliön Lallintalolle kokoontuneet osaston jäsenet juhlivat samalla kertaa 30-vuotiasta osastoaan ja 110-vuotiasta liittoaan. SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen kiitti juhlapuheessaan osaston jäseniä aktiivisesta otteesta sekä paikallisesti että alueellisesti ja valtakunnallisesti. Historiakatsauksesta vastasi SEL:n Länsi-Suomen alueen jo eläkkeelle jäänyt aluesihteeri Markku Alajärvi, joka kertasi värikkäästi muistellen osaston vaiheet ja kehittymisen perustamisesta näihin päiviin. – Jäsenkehitys on ollut valtaisa, jäsenmäärä on kasvanut perustamisesta tuhannella, Alajärvi painotti. Osaston historiassa on koettu myös monia paikallisia ja laajempiakin työtaisteluita. – Ammattiosaston jäsenet ovat näyt- kuvassa Juhlavieraat nauttivat kahvipöydän antimista. täneet niin työnantajille kuin muidenkin alojen tovereille, mitä saadaan aikaan kun väki on yhtenäinen, Alajärvi kiitteli. Juhlapuheiden jälkeen oli aika kiittää osaston perustajäseniä ja jakaa ansiomerkit ja viirit ay-toiminnassa ansioituneille jäsenille. Myös osaston tänä vuonna 50-, 60- ja 65-vuotismerkkipäiviä viettäviä jäseniä muistettiin kukkasin ja lahjoin, kuten osastossa tapana on ollut. Herkullisten suolaisten ja makeiden kakkujen nauttimisen keskeyttivät paikalle rynnänneet kuokkavieraat, Valde ja Mauno, jotka viihdyttivät juhlakansaa levottomilla jutuillaan ja tarttuvilla lauluillaan, joista yksi nauratti kuulijoita muitakin enemmän, se oli Siipikarjateurastamon laulu, jonka sanat Köyliön Tuomolan teurastamon naiset olivat 90-luvun lopulla tehneet. Laulun sävel on, kuinkas muuten, Elämä on ihanaa -kappaleesta. Kuokkavieraiden poistuttua iltaa jatkettiin rennosti Marko Lintusen vetämän karaoken merkeissä. Aulis ja Timo virittelivät myös makkarabaarin pihalle auki. Toiminta antaa paljon kuvassa Kuokkavieraat Valde ja Mauno ottivat yleisönsä. Ammattiosaston puheenjohtaja Taina Säppi oli tyytyväinen juhliin. – Ihmiset ovat olleet tyytyväisiä, ohjelma oli kiva ja tarjoilut hyvät. Ainoastaan se on harmittanut, että niin harva osaston Osaston ensimmäinen ja nykyinen puheenjohtaja: Aulis Aalto ja Taina Säppi. Tasavuosia täyttäneitä jäseniä muistettiin kukilla ja lahjoilla. jäsen osallistui, enemmänkin olisi juhlimaan mahtunut. Järjestelyt sujuivat mallikkaasti, työtä oli paljon, mutta myös tekijöitä riitti ja tehtäviä saatiin jaettua hyvin johtokunnan jäsenten kesken. – Onneksi meillä oli mukana kokeneita juhlien järjestäjiä, ei menty ihan ummikkona, Säppi sanoo. Säppi on toiminut osaston puheenjohtajana vasta vajaan vuoden, mutta viihtynyt tehtävässä. – Olen saanut tukea, kun olen sitä tarvinnut. Meillä on hyviä ihmisiä mukana toiminnassa. Osaston ensimmäinen puheenjohtaja, nyt seniorivastaavana toimiva Aulis Aalto viihtyi juhlassa. Pitkän uran elintarvikealalla ja ay-toiminnassa, muun muassa pääluottamusmiehenä tehnyt Aalto jäi syyskuun lopussa 63-vuotiaana eläkkeelle. – Työuraa kertyi kuukausi yli 46 vuotta. Aloitin LSO:lla Turussa, josta olen kiertänyt Säkylän ja Köyliön kautta Euraan, josta jäin HKScan Finlandilta eläkkeelle, Aalto laskee. Mikä merkitys ammattiosastolla on Aallolle ollut? – Se on ollut henkireikä ja vaikuttamispaikka, siitä on ollut iloa ja hyötyä. Liiton toiminta on antanut paljon. Olen ylpeä, että osastostamme on noustu merkittäviin paikkoihin myös liittoon, Aalto sanoo ja viittaa esimerkiksi Eira Ylitalo-Saloon, joka toimii tällä hetkellä SEL:n liittovaltuuston puheenjohtajana. Ay-toiminnan veteraani toivoo, että liiton nuoret jäsenet tulisivat enemmän mukaan liiton toimintaan työpaikoilla ja ammattiosastoissa, ja saisivat kokea saman yhteisöllisyyden, mitä vanhemmat toimijoiden sukupolvet ovat kokeneet. Aalto haluaakin lopuksi lähettää terveiset kaikille tutuille matkan varrelta. Ammattiosaston faktat • Nimi: Elintarviketyöläisten Ala-Satakunnan ammattiosasto 032 • Puheenjohtaja: Taina Säppi • Jäsenmäärä: 1248, josta miehiä 365 ja naisia 883 • Toiminta-alue: Säkylä, Eura, Köyliö, Rauma, Harjavalta ja Eurajoki • Isoimmat työpaikat: HKScan Finland, Länsi- Kalkkuna, Kivikylän kotipalvaamo, Apetit ja Sucros 16 NRO 10 / 2015 lyhyesti lyhyesti Starfood Finland sulkemassa leipomonsa, koska Finnair vaihtoi ulkomaisiin sämpylöihin Uudistunut Next Step innosti nuoria Finnair Starfood Finlandin Vantaan tuotantolaitok- sella käydään parhaillaan yhteistoimintaneuvotteluita leipomon toiminnan supistamiseksi tai lakkauttamiseksi kokonaan. Tilanteeseen ajauduttiin, koska leipomon suurin asiakas, Finnair, on päättänyt ostaa lentokoneissa tarjoiltavat sämpylät ulkomailta. Sämpylät tulevat jatkossa valmiiksi paistettuina ja pakastettuina Hollannista, ja ne vain sulatetaan käyttöön Suomessa. Neuvottelut koskevat 16 työntekijää ja kolmea esimiestä. Starfood Finland on luvannut tarjota kaikille uusia töitä tehtaan puolelta. Pääluottamusmies Chau Nguyen sanoo, että on hyvä, että kaikille tarjotaan töitä. Muutos ei kuitenkaan ole helppo. – Meidän leipomon väki on aika rikki, he haluaisivat jatkaa leipurin töissä, mutta niitä ei todennäköisesti ole jatkossa meillä tarjolla. Ihmisten pitäisi nyt siirtyä tekemään töitä lämpimästä leipomosta kylmään +10 asteeseen, se on iso muutos työolosuhteissa. Leipomon työntekijöiden siirtyminen muuhun tuotantoon tarkoittaa vuokratyövoiman käytön vähentämistä. Osa vuokratyöntekijöistä on ollut pitkäänkin talossa. Starfood Finland, entiseltä nimeltään Finncatering, oli Finnairin tytäryhtiö vuoteen 2014 asti, jolloin Finnair myi yrityksen LSG Sky Chefsille. Nguyen on pahoillaan, että valtionyritys Finnair, joka vielä muutama vuosi sit- Uudessa Next Step 2.0 -tapahtumassa tehtiin koulutusmessujen historiaa, kun perinteisen messuilla kiertelyn sijaan nuoret pääsivät tutustumaan ammatillisen koulutuksen vaihtoehtoihin ammatinvalintapeliä pelaten. Helsingin Kaapelitehtaalla 11.13.11.2015 järjestetyssä tapahtumassa vieraili 3000 pääkaupunkiseudun ammatillisesta koulutuksesta kiinnostunutta yhdeksäsluokkalaista. Määrä vastaa alueella ammatilliseen koulutukseen vuosittain hakeutuvia nuoria. – On ollut hienoa nähdä, miten motivoituneita amisopiskelijat ovat olleet esittelemään omaa alaansa pelaajille. Koko tapahtuman ydinajatus olikin alusta asti “nuorilta nuorille”, tapahtuman projektipäällikkö Tuulia Pitkänen Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKIsta kertoo. Palaute sekä oppilailta että opettajilta oli positiivista. – Oppilaat ovat kertoneet, että he Salla Niemi ten kampanjoi kotimaisella työllä, on lähtenyt viemään työtä ulos Suomesta. – Jokaisella Suomessa toimivalla yrityksellä pitäisi olla sen verran yhteiskuntavastuuta, että ne ostaisivat käyttämänsä tuotteet ja palvelut Suomesta. Myös Fin- Finnairin lentokoneissa syödään jatkossa hollantilaisia sämpylöitä. nair hyötyisi yrityksenä siitä, että ihmisillä on Suomessa työtä, kunnon palkka ja ostovoimaa, Nguyen muistuttaa. Yt-neuvottelut alkoivat lokakuussa ja niiden arvioidaan päättyvän joulukuussa. Roni Lehti/STT-Lehtikuva Suomen Nestlé aloitti marraskuussa Turun Next Stepeillä vieraili tänä vuonna 3000 nuorta. ovat saaneet entistä laajemman kuvan eri aloista ja opiskelumahdollisuuksista, SAKKIn pääsihteeri Antti Malste kiittää. SEL oli mukana Next Step 2.0 -tapahtumassa SAK:n osastolla. SEL osallistuu tänä vuonna Nenäpäivä-keräykseen 1500 euron lahjoituksella ja haastaa ammattiosastot, työnantajaliitot ETL:n ja M2L:n sekä kaikki elintarvikealan yritykset mukaan keräykseen sopivaksi katsomallaan summalla. ETL ja M2L ilmoittivat heti ottavansa haasteen vastaan ja osallistuvansa Nenäpäivä-keräykseen. Nenäpäivän tarkoituksena on auttaa kehitysmaiden lapsia. Yksi Nenäpäivän takana olevista järjestöistä on Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK, jonka kautta Nenäpäivä-varoin tuetaan tiilitehtaiden perheitä ja lapsia Intiassa ja Nepalissa, Obuasin kaivostyöntekijöiden vaimojen yhdistystä Ghanassa sekä naisille ja nuorille suunnattua lukutaito- ja ammattikoulutusohjelmaa Haitissa. Jo pienellä lahjoituksella saadaan paljon hyvää aikaan. Nenäpäivä-säätiön järjestämä Nenäpäiväkampanja ja Ylen Nenäpäivä-show keräsivät yhdessä kaikkien suomalaisten kanssa kehitysmaiden lasten hyväksi yhteensä yli 2,5 miljoonaa euroa marraskuun alkuun mennessä. Nenäpäivä-keräys jatkuu vuoden loppuun saakka. – Millai muute, kai teki ootte jo mukan Nenäpäiväs?, liitto-orava Salme Pasi haastaa. Myös yksityishenkilöt voivat tehdä Nenäpäivä-lahjoituksia osoitteessa www.nenapaiva.fi/lahjoita. Nestlén Turun tehtaalla valmistetaan Piltti- ja Bona -lastenruokia. toivottavasti irtisanomisia tulee mahdollisimman vähän, Lempinen toteaa. Yt-neuvotteluiden syyksi on ilmoitettu yrityksen huonontunut taloustilanne, johon ovat vaikuttaneet lasipurkkeihin pakatun lastenruuan kysynnän lasku sekä Venäjän viennin tyrehtyminen. Työsuojeluvaltuutetun ehtii vielä valita Elintarvikealan SEL mukana Nenäpäivä-keräyksessä Nestlén Turun lastenruokatehtaalla irtisanomisuhan alla 18 lastenruokatehtaallaan yt-neuvottelut, joiden piirissä on tehtaan koko henkilökunta. Heistä SEL:n työehtosopimuksella työskenteleviä työntekijöitä on noin 60. Työntekijöitä edustava pääluottamusmies Maarit Lempinen kertoo, että neuvotteluissa puhutaan irtisanomisista, lomautuksista sekä työaikajärjestelyistä, joiden avulla työnantaja tavoittelee säästöjä. Työnantajan ilmoituksen mukaan toimenpiteet koskettavat koko henkilöstöä ja mahdollinen vähennystarve on 7 ylempää toimihenkilöä, 8 toimihenkilöä ja 18 työntekijää. Myös 16 määräaikaisen työntekijän työsuhteen jatko vuoden lopussa on vaakalaudalla yt-neuvotteluiden takia. – Olemme osanneet aavistella tilanteen huonontuneen, mutta aina tällainen yt-ilmoitus on iso shokki koko henkilökunnalle. Työllisyystilanne on muutenkin heikko, eikä vastaavaa työtä Suomesta löydy. Tässä taloudellisessa tilanteessa ihmiset pelkäävät työpaikkansa menettämistä, 17 26.11.2015 Tilaa uutiskirje: www.selry.fi/uutiskirje Seuraa Facebookissa: www.facebook.com/selry työpaikoilla valitaan työsuojeluhenkilöt marras- ja joulukuun aikana. Monilla työpaikoilla valinnat on jo tehty, mutta jos ei ole, ne ehtii vielä hyvin tehdä joulukuun aikana. Tarvittaessa vaaleilla valittavien työsuojeluhenkilöiden toimikausi on kaksi seuraavaa kalenterivuotta eli 1.1.2016-31.12.2017, ellei paikallisesti ole sovittu pidemmästä, enintään neljän vuoden toimikaudesta. Laki määrää, että työpaikkaan, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 10 työntekijää, on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Työpaikan toimihenkilöillä on lisäksi oikeus halutessaan valita oma työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. SEL suosittelee tekemään valinnat pienemmilläkin työpaikoilla, vaikka laki ei sitä vaadikaan. Työsuojeluvaltuutetun lisäksi työpaikalla mahdollisesti valittavien työsuojeluasiamiesten valinta perustuu työmarkkinajärjestöjen välisiin sopimuksiin. Työsuojeluasiamies voidaan valita esimerkiksi työosastolle tai toimipisteeseen. Asiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti. Vähintään 20 työntekijän työpaikalla toimii lisäksi työntekijöiden ja työnantajan yhteistyöelimenä työsuojelutoimikunta tai muu vastaava yhteistoimintaelin. Työnantajaa työsuojelun yhteistoiminnassa edustaa työsuojelupäällikkö, jonka työnantaja on nimennyt yleensä toistaiseksi. Työpaikan työntekijöiden ja toimihenkilöiden tulee ottaa yhteyttä työnantajaan vaalien järjestelyistä sopimiseksi. Työsuojelupäällikön tehtävä puolestaan on käynnistää riittävän ajoissa vaalien toteuttaminen työpaikalla. Kun työsuojeluhenkilöt on valittu, on huolehdittava, että he saavat perehdytystä, koulutusta ja käyttöönsä tarpeelliset työvälineet, jotta he voivat hoitaa tehtävänsä hyvin. SEL tarjoaa koulutusta ja tukea työpaikkojen työsuojeluedustajille. Liiton aluetoimistot järjestävät uusien luottamushenkilöiden starttikurssit tammikuussa. SEL suosittelee myös Kiljavan opiston kursseille hakeutumista. Ohjeet valintojen tekemiseksi: www.ttk.fi/ tyosuojeluvaalit, SEL:n aluesihteerit neuvovat työpaikkojen työsuojeluvaaliasioissa. 26.11.2015 19 selvitetty tapaus Tällä palstalla kerromme työpaikoilla tapahtuneista, todellisista ongelmatilanteista, joita selliläiset ovat hoitaneet. Tapaus voidaan esitellä myös nimettömänä. Jos sinulla on mielessäsi pieni tai iso ratkaistu juttu, kerro siitä meille: [email protected] teksti minna räsänen kuva maria björklund Sekaannusta koeajan kestossa J ussi Tuominen aloitti uudessa työpaikassa kesäkauden alkaessa. Ennen työn aloittamista hän kävi tutustumassa työpaikkaan ja harjoittelemassa uutta työtehtäväänsä, varsinaisesti työt alkoivat vasta viikkoa myöhemmin. Työsopimus solmittiin ja työsuhteen ehdoista sovittiin työnantajan kanssa suullisesti. Kesän loputtua työnantaja pyysi Tuomisen luokseen ja purki työsopimuksen vedoten koeaikaan. Tuominen yllättyi purusta ja otti yhteyttä SEL:n aluetoimistoon selvittääkseen sen laillisuuden. SEL:n Pohjois-Suomen aluesihteeri Pekka Hauru pyysi Tuomista toimittamaan kaikki työsuhteeseen liittyvät asiapaperit itselleen. Koska kirjallista työsopimusta ei ollut, täytyi aluesihteerin ensin todistaa työsuhteen alkamisen ajankohta, voidakseen laskea koeajan pituuden. Tuomisen toimittamista palkkalaskelmista näkyi, että Tuomisen työsuhteen alkamispäiväksi oli merkitty päivämäärä, jolloin hän oli käynyt ensimmäisen kerran tutustumassa tulevaan työhönsä. – Palkkalaskelma näytti ajankohdan, jolloin Tuominen oli työnantajan mielestä aloittanut työt. Tuomiselle oli maksettu palkkaa jo tutustumis- ja harjoittelupäivästä, josta työsuhteen voitiin katsoa alkaneen. Kun tämä selvisi, laskin, että työsuhteen purkamishetkellä maksimikoeaika eli neljä kuukautta oli ehtinyt jo umpeutua, Hauru kertoo. Sovussa sopimukseen Sinäkin voit vaikuttaa tulevaisuuden työelämään, sillä sehän menee näin: Ammattiliitot neuvottelevat työelämän pelisäännöistä. Jos ammattiliittoja ei olisi, tuskinpa olisi perhevapaitakaan. OLISIHAN SE AIKA LIITTYÄ AMMATTILIITTOON. Mikäfiilis.fi ammattiliittolaiset sak • akava • sttk Hauru otti yhteyttä työnantajaan ja kertoi, ettei Tuomisen työsuhdetta voinut purkaa vedoten koeaikaan. Työnantaja myönsi virheensä. Työnantaja kuitenkin vetosi vakavaan luottamuspulaan Tuomista kohtaan, mikä oli niin raskauttava, että se oikeutti Tuomisen työsuhteen irtisanomiseen. Työsopimuslaissa sanotaan, että työntekijästä johtuvana asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää esimerkiksi vakavaa velvoitteiden rikkomista tai laiminlyöntiä niin, ettei työntekijä enää kykene selviytymään työtehtävistään. – Näissäkään tilanteissa työntekijää ei saa kuitenkaan irtisanoa ilman, että hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelyään. Tuomiselle ei ollut annettu varoitusta, vaan hänen työsuhteensa oli heti purettu, Hauru muistuttaa. Työsuhteen päättymishetkestä oli kulunut jo toista kuukautta ja Tuominen oli siirtynyt työurallaan eteenpäin. Tilanne oli siltä osin selvä, etteivät Tuomisen työsuhteen purkuperusteet olleet pitävät, eikä myös- ”Liitto voi auttaa työntekijää antamalla lausunnon työvoimaviranomaisille työsuhteen purkamisen perusteista.” kään työnantajan vetoomus luottamuspulaan, ja siitä johtuvaan työsuhteen irtisanomiseen ollut riittävä. Jos Tuominen olisi halunnut, olisi liitto voinut vaatia työnantajaa palauttamaan Tuomisen työsuhteen. – Työnantaja ilmaisi kuitenkin selvästi, ettei palauta Tuomisen työsuhdetta, joten tehtäväkseni jäi neuvotella korvaus Tuomiselle väärin perustein tehdystä koeaikapurusta, Hauru toteaa. Lopulta työnantaja korvasi Tuomiselle kolmen kuukauden bruttopalkkaa vastaavan summan ja asia oli loppuun käsitelty. – Työsuhteen laittomasta purkamisesta työsopimuslaki on määritellyt korvaukseksi 3-24 kuukauden palkkaa vastaavan summan. Tuominen olisi tyytynyt 1,5 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen, mutta neuvotteluissa korvaukseksi sovittiin lain mukainen alin korvaussumma, Hauru kertoo. Koeaikapurku voi johtaa karenssiin Koeaikaa voidaan käyttää vain työsuhteen alussa ja siitä pitää sopia työsopimusta tehdessä. Vaikka koeaika on tehty työsopimuksen molempien osapuolten, sekä työntekijän että työnantajan käytettäväksi, muistuttaa Hauru, että työntekijän itse purkaessa koeaikana työsopimuksen, on hänen hyvä olla yhteydessä ammattiliittoon ennen irtisanoutumistaan. Työntekijän oma irtisanoutuminen saattaa pahimmillaan johtaa karenssiin. Karenssi tarkoittaa, että työnhakija menettää työttömyysetuuden määräaikaisesti, koska on ”menetellyt työvoimapoliittisesti moitittavalla tavalla”. Karenssin pituus vaihtelee 15 päivästä 90 päivään sen perusteesta riippuen. – Liitto voi auttaa työntekijää antamalla lausunnon työvoimaviranomaisille työsuhteen purkamisen perusteista. Työntekijän purkaessa työsuhteen koeaikana, ovat usein syynä jo työsuhteen aikaisessa vaiheessa huomatut puutteet työnantajan työnantajavelvoitteiden noudattamisessa. Nämä epäkohdat on syytä ilmoittaa työvoimaviranomaisille, jottei työntekijä joudu syyttä karenssin piiriin, Hauru toteaa. Jäsenen nimi on muutettu. Koeaika • mahdollistaa harkinta-ajan ja tutustumisen työsuhteen toimimiseen molemmille osapuolille, työntekijälle ja työnantajalle • voidaan käyttää sekä toistaiseksi voimassa olevissa että määräaikaisissa työsopimuksissa • kesto enintään neljä kuukautta, jos työnantaja järjestää työntekijälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, koeaika saadaan sopia enintään kuuden kuukauden pituiseksi • kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsopimuksessa koeaika voi olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta. • koeajasta on aina sovittava erikseen työsopimusta tehdessä, jos sopimus koeajasta on tehty suullisesti, on työnantajan velvoite on näyttää sopimus toteen • jos koeajasta ei ole sovittu, sitä ei ole työsuhteessa • koeajan aikana työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa ilman irtisanomisaikaa, purkua ei kuitenkaan saa tehdä epäasiallisilla perusteilla tai tuotannollisista ja taloudellisista syistä 20 NRO 10 / 2015 26.11.2015 TAPAHTUMAT på svenska Djungelns lag Utredningsmannen Harri Hietala överräckte i Ingen motsätter sig lokala avtal så länge som kollektivavtalen fortfarande definierar miniminivån på arbetsvillkoren, som man inte får underskrida lokalt. ledare Karoliina Öystilä Chefredaktör gjort enkäter om hur företag uppfattas. I undersökningen 2015 hamnade Posten bland de tio sämsta företagen. I denna undersökning var arbetsklimatet ett betydligt viktigare kriterium för unga och arbetare än för den högsta ledningen. I andra undersökningar ändras resultaten inte mycket. Det är inte överraskande att Talvivaara har dåligt rykte, men det vekar som om Posten genom sin personalpolitik har fört statsföretaget till en diskutabel top�placering bland företagen med dåligt rykte. Ledningen för Posten har gått ut i hård strid för att försämra de postanställdas arbetsvillkor. Man kan inte undgå uppfattningen om att Posten nu används som spjutspets i arbetet för att få arbetstagarna på knä, för att man senare ska kunna genomföra samma saker på andra arbetsplatser. Vi ska också Det är klart att det inte går att föra några förhandlingar mellan centralorganisationerna i ett läge, där en strejk i ett av FFCs medlemsförbunds bryts med stöd av ett bemanningsföretag som hör till EK. SEL stöder Post- och logistikunionen PAUs kamp mot en försämring av de postanställdas arbetsvillkor. SEL är redo att utreda möjligheterna till stödåtgärder i företagen inom livsmedelsbranschen, om Posten inte avstår från sina krav på försämrade arbetsvillkor och att använda inhyrd arbetskraft som strejkbrytare. Om arbetsgivaren når sitt mål i kollektivavtalsförhandlingarna kommer de postanställdas löner att skäras ner, arbetstiderna att försämras och avtalet om omställningsskydd att slopas. Posten har också för avsikt att öka användningen av inhyrd arbetskraft, trots att problemet redan nu är alltför lite egen personal. – Servicearbetsgivarnas arbetsgivare PALTAs och statsföretaget Postis krav på försämrade arbetsvillkor är fullkomligt oskäliga. Om de genomförs kommer de att minska de anställdas inkomster med hundratals euro i månaden. Arbetstagarna som kämpar mot försämringar av sina arbetsvillkor förtjänar fullt stöd av oss alla, säger SELs ordförande Veli-Matti Kuntonen. Salon Näyttämön koko perheen näytäntöihin ”Kaunotar ja Hirviö” pääsee 14.11.2015 alkaen SEL:n jäsenkorttia näyttämällä ilmaiseksi kaksi aikuista ja kaksi-kolme lasta. Veli-Matti Kuntonen Ordförande SEL fördömer dålig och olaglig behandling av djur på lantgårdar, under slakttransporter och i slakterierna. – Alla som arbetar med levande djur bör under hela produktionskedjan behandla djuren sakligt och följa djurskyddslagen: de bör se till att djuren mår bra, att de inte förorsakas onödigt lidande, smärta eller ångest, konstaterar SELs förbundsstyrelse. De videoinspelningar som i oktober publicerades över behandlingen på djurgårdar och i slakterier visar klart att alla inte följer lagen och att egenkontroller eller myndighetsövervakningen inte fungerar överallt. Videorna får dock inte stämpla hela branschen och alla arbetare. De professionella vill utföra sitt arbete väl och följa lagen. Det är arbetsgivaren som ansvarar för att utrymmena och arbetsredskapen är sakenliga och moderna, arbetstagarna utbildade och arbetstakten rätt dimensionerad. På det här sättet samt med tillräcklig egenkontroll och myndighetsövervakning garanteras djuren en saklig behandling. Utdrag ur ordförandes blogg: www.selry.fi/blogi SEL: Inget lokalt avtalande i kollektivavtalen 17.11.2015 beakta att det är statsminister Juha Sipilä, som i regeringen ansvarar för ägarstyrningen i statsföretagen. Ja, just han ”tvångslagsSipilä”. Arbetsgivaren kräver att de postanställda ska gå med på sådana lönesänkningar och andra försämringar av arbetsvillkoren som ingen ens hade kunnat föreställa sig för något år sedan. I detta läge är de postanställda värda allt möjligt stöd för att få ett sakligt kollektivavtal. Postens handlande med tanke på en strejk bland de postanställda är ett kapitel för sig. Man meddelade att man kommer att bryta en eventuell strejk genom att hyra in personal från SOLs bemanningstjänster. Detta, om något, gäller hela löntagarfältet och vi måste svara på det sätt det kräver. Det är klart att det inte går att föra några förhandlingar mellan centralorganisationerna i ett läge, där en strejk i ett av FFCs medlemsförbunds bryts med stöd av ett bemanningsföretag som hör till EK. Det är också klart att inte ta ställning till beakta SOL och dess samarbetspartner. Tänk om vi kläckte något annat än ansökningsblockad? LÄNSI-Suomi SEL fördömer dålig behandling av djur Posten banar vägen för försämringar Ett företag som heter T-Media har i flera års tid SEL stöder Postens anställda vellus blogg SEL godkänner inte att lokalt avtalande utökas på bekostnad av minimibestämmelserna i kollektivavtalen. Om regeringen ändrar lagen så att man på arbetsplatserna kan ingå lokala avtal under kollektivavtalets nivå, innebär det i praktiken att vårt nuvarande kollektivavtalssystem skrotas och leder till att arbetstagarnas löne- och andra arbetsvillkor försämras. – Det här är den till verkningarna mest omfattande av de förslag till försämringar av arbetslivet som regeringen föreslår och därför också den farligaste. Det kan inte ens stå i företagets intresse att dumpa löne- och andra arbetsvillkor, för det snedvrider konkurrensen, påminner SELs förbundsstyrelse. Os. 94 Salon seudun Elintarvikealojen työntekijät Os. 104 Porin Elintarviketyöntekijät Perinteinen pikkujoulukahvi-tilaisuus ja liiton 110-v. kahvitilaisuus 11.12.2015 Klo 10–13 osaston toimistolla Otavankatu 14 B 6, 28100 Pori. Tervetuloa! Johtokunta Kaakkois-Suomi Os. 47 Päijät-Hämeen Elintarviketyöntekijät Tarjoaa työttömille jäsenilleen perinteisen Joulubuffetin torstaina 16.12.2015 klo 14.00 alkaen Ravintola Lokissa, Jalkarannantie 19, Lahti. Nouda Joulubuffet-lippu toimistolta. Sitovat ilmoittautumiset 8.12. mennessä ao:n numeroon 044 757 4747 tai toimistolle. Työttömän jäsenen ruokailun tarjoaa ammattiosasto. Voit myös ottaa kumppanin mukaan. Kumppanin ruokailun hinta on 12,50 €. Kumppanin ruokailun voi maksaa toimistolla tai tullessasi ravintola Lokkiin. Tervetuloa! Ruokailun vuoksi ilmoittautumiset 26.11.mennessä Kirsille 040 748 0133. Huom. Johtokunta kokoontuu samassa paikassa klo 17.00. ristikon ratkaisu Ristikon 9/2015 voittaja: Kai Soininen, Teuva. Onnittelut voittajalle! Vaasa Os. 6 Pedersöre Livsmedelsarbetares fackavdelning Järjestää jäsenilleen pikkujoulun lauantaina 12.12.2015 Pietarsaaren Kaupungin Hotellissa. Juhla alkaa Per Brahe salissa klo 19.00. Käynti pääovesta, jonne voit myös jättää takin narikkaan. Hinta jäseneltä 10 €, ei jäsen/ puoliso 30 €. Maksu suoritetaan viimeistään 30.11.2015 ammattiosaston tilille: FI90 3131 1000 0761, viesti: oma nimi ja pikkujoulu 2015. Hinta sisältää ruuan, narikan ja lipun. Ilmoittaudu: Asko p. 044 7966 310, Hannu p. 044 7966 522. Tervetuloa! HUOM! Viimeinen sitova ilmoittautumispäivä on 30.11.2015. Os. 6 Pedersöre Livsmedelsarbetares fackavdelning Ordnar åt medlemmar lillajulfest lördagen den 12.12.2015 på Stadshotellet. Festen börjar i Per Brahesalen kl.19.00. Ingång från huvudingången, dit man kan lämna kläderna. Pris medlemmar 10 €, ej medlemmar eller maka/make 30 €. Betalning senast 30.11.2015 till fackavdelningens konto: FI90 3131 1000 0761, meddelande: Namn och lillajulfest 2015. I priset ingår mat, klädavgift och biljetten. Anmälningar: Asko tel 044 7966 310, Hannu tel 044 7966 522. Välkommen! OBS! Sista bindande anmälningsdag är 30.11.2015. Hyvät ay-aktiivit! Eläkeprojektinani valmistunut väitöskirjani ”Kompuroiden korporatismissa, Eheytyneen SAK:n ristipaineet suomalaisessa korporatismissa 1968–1978” tarkastetaan julkisesti Helsingin yliopistossa perjantaina 11.12.2015 klo 12 Porthanian luentosalissa III osoitteessa Yliopistonkatu 3, Helsinki. KUUSIKYMMEN TÄLUV UN LOPPU Os. 47 Päijät-Hämeen Elintarviketyöntekijät Tarjoaa eläkeläisjäsenilleen perinteisen Joulubuffetin hintaan 5 € torstaina 16.12.2015 klo 14.00 alkaen Ravintola Lokissa, Jalkarannantie 19, Lahti. Nouda Joulubuffet-lippu toimistolta. Sitovat ilmoittautumiset 8.12. mennessä AnnaLiisalle numeroon 040 354 6963. Eläkeläisjäsenen ruokailun lipun loppuosan hinnan tarjoaa ammattiosasto. Voit myös ottaa kumppanin mukaan. Kumppanin ruokailun hinta on 12,50 €. Kumppanin ruokailun voi maksaa toimistolla tai tullessasi ravintola Lokkiin. Tervetuloa! Järjestää jäsenten lapsille yhdessä Lahden Kansanopiston teatteriryhmän kanssa Lasten Joulujuhlan ”Lahjoista Suurin” lauantaina 5.12.2015 klo 15.00 – n. 16.00 Vuorikadun koululla, Vuorikatu 13, Lahti. Tervetuloa! Kysy lippuja luottamus- miehiltä ja toimistolta. Tarkempi ilmoitus työpaikan ilmoitustaululta ja nettisivulta http://sel047. yhdistysavain.fi/ Itä-Suomi Pohjois-Suomi PUOLELTA vuosik päin Suomen ymmen eteentyömarkkinajärjest elmä eli poikke Voimainmitte uksellista aikaa. löitä käytiin niin eheytyneen SAK:n työmarkkinaneuvo sisällä kuin tteluissakin. Hallitu ja kolmikanta kset vaihtuivat sitoi hallitukset tiuhaan tiiviisti tulopo rakennemuut litiikkaan. Nopea os toi maaseutuelin keinoista uutta teen ja saman väkeä teollisu tien lakkobarrikad ueille. Ritva Savtschenkon väitöstutkimu s käsittelee SAK:n tuuriin vaikutt aneita tekijöit toimin takultä korporatismin tarkastelee korpor näkökulmasta atistisen järjeste . Hän lmän vaikutusta vastarinnan ja yhteistyön, demokratian näköku lmasta. Tarkas elinkeinoeläm teltavana on än puolelta EVAn ja STK:n sekä SKP/SKDL:n toimin puolueista SDP:n ta, joka sivusi ja SAK:n päämääriä. seen SAK:hon sisäisesti vaikutt Eheytyneeavina tekijöinä kahden poliitti on nostettu esiin sen ryhmän toimin takulttuurin ongelm at. RITVA SAVTS CHENK O on tehnyt pitkän uran ammattiyhdi stysliikkeen palveluksessa, josta viimeisimmät neljätoista vuotta Elintar viketyöläisten liiton puheenjohtajana ja SAK:n hallitu ksessa. Hänen mielihalujaan ovat argentiinalainen tango, sienestys, marjas tus ja puutarhanhoito. Os. 4 Oulun Elintarviketyöntekijät / työttömät ja eläkeläiset Työttömien ja eläkeläisten perinteinen jouluruokailu järjestetään torstaina 17.12.2015 klo 14.00 Oskarin Kellarissa, osoite: Uusikatu 26 (2. krs.) Ilmoittautumiset viimeistään 10.12. Seijalle p. 02077 40772. Mukaan mahtuu 50 nopeinta ilmoittautujaa. Tervetuloa! Os. 114 Rovaniemen Elintarviketyöläiset Syyskokous 5.12.2015 klo 16.00, Ravintola Pohjanhovi, Pohjanpuistikko 2. Paikalla aluesihteeri Pekka Hauru. Kokouksen lopuksi ruokailu. Tervetuloa! Johtokunta. Os. 160 Kuusamon Elintarviketyöläiset Syyskokous perjantaina 4.12.2015 klo 18.00, Kitkantie 32 D, alakerta. Aluesihteeri Pekka Hauru paikalla. Tervetuloa! Johtokunta RITVA SAVTSCHEN KO RITVA SAVTSCHEN KO KOMPUROID EN KORPORAT ISMISSA oktober sin utredning över ökat avtalande i enskilda företag till regeringen. Det är fråga om ett beställningsarbete av regeringen, för regeringspartierna Centern, Sannfinländarna och Samlingspartiet hade i sitt regeringsprogram i maj kommit överens om att ”Regeringen uppmuntrar parterna i arbetslivet att skapa förfaranden för lokala avtal på arbetsplatserna och ser till att förutsättningarna för lokala avtal förbättras genom lagstiftningsprojekt”. Regeringen behövde inte bli besviken på utredningsmannens arbete. Hietala föreslår i sin rapport att man ska öka avtal på lokal nivå, för att arbetsplatserna friare ska kunna avtala om arbetsvillkor, såsom löner och arbetstid. Om kollektivavtalsparterna inte kommer överens om att möjliggöra lokala avtal i alla centrala frågor kan man enligt utredningsmannen ändra lagstiftningen så att det är möjligt att ingå lokala avtal. Ingen motsätter sig lokala avtal så länge som kollektivavtalen fortfarande definierar miniminivån på arbetsvillkoren, som man inte får underskrida lokalt. Regeringen är dock i sitt program redo att göra det möjligt att gå över kollektivavtalen, dvs. på ren svenska att gå under avtalsnivån. Regeringens mål är att ”företagen i högre utsträckning än för närvarande lokalt ska kunna avtala om förbättrande av konkurrenskraften och sysselsättningen samt om anställningsvillkoren, bl.a. löner, arbetstider, villkoren för hävning av ett anställningsförhållande, användning av arbetstidsbanker, minskning av sjukfrånvaro samt frågor som påverkar välbefinnandet i arbetet”. Det här är den till verkningarna mest omfattande av de förslag till försämringar av arbetslivet som regeringen föreslår och därför också den farligaste. Om regeringen ändrar lagen så att man på arbetsplatserna kan ingå lokala avtal som går under minimivillkoren i kollektivavtalen, kommer det i praktiken att skrota vårt nuvarande kollektivavtalssystem och betyder att arbetstagarnas löne- och andra villkor försämras. Djungelns lag börjar gälla på arbetsplatserna. Den starkare segrar. Problemet är att parterna inte är jämlika då man avtalar lokalt. När arbetsgivaren i förhandlingar ger alternativen försämrade löner och andra arbetsvillkor eller samarbetsmeddelande om att minska antalet anställda, har förtroendemannen inte något stort förhandlingsutrymme. Det kan inte ens stå i företagets intresse att dumpa löne- och andra arbetsvillkor, för det snedvrider konkurrensen. Alltid finns det någon som är redo att genomföra en ännu råare personalpolitik. Fackföreningsrörelsen bör inte gå med på ökat avtalande på lokal nivå på bekostnad av minimibestämmelserna i kollektivavtalen. Det är en destruktiv väg. Vi måste torpedera regeringens försök. 21 Kompuroiden korporatism issa Eheytyneen SAK :n ristipaineet suomalaisessa korporatismissa 1968–1978 Vastaväittäjänä on professori Kari Teräs ja kustoksena professori Juha Siltala. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Väitöskirjassa tarkastelen SAK:n työehtosopimusneuvotteluja tulopolitiikan alusta vuoden 1977 palkankorotusten siirtoihin asti. Tarkastelen tapahtumia demokratian, yhteistyön ja vastarinnan näkökulmista, SAK:n ollessa osa valtiovallan ja STK:n muodostamaa korporatistista järjestelmää. Ammattiosastot voivat tilata kirjaa hintaan 20 €/kpl. Tilaukset osoitteeseen: [email protected] Mainitse tilatessasi kappalemäärä, lähetysosoite ja laskutusosoite. Raikkain syysterveisin, Ritva Savtschenko SEL:n puheenjohtaja 1991–2005 Os. 23 Joensuun Elintarviketyöläiset Joensuun Elintarviketyöläisten ammattiosasto tarjoaa jäsenilleen joulukahvit toimistolla maanantaina 14.12.2015 klo 12.00–16.00 osoitteessa Torikatu 5, Joensuu. Ammattiosaston järjestäytymiskokous maanantaina 14.12.2015 klo 17.30 osoitteessa Torikatu 5, Joensuu. Joensuun Elintarviketyöläisten ammattiosasto tarjoaa jäsenilleen kuljetuksen SEL:n talvipäiville Vierumäelle 13.–14.2.2015. Sitovat ilmoit- tautumiset 1.1.2016 mennessä Kimmo Huurunaiselle p. 050 533 0083 tai Jari Niskaselle p. 044 540 2021, sähköposti: [email protected]. Os. 105 Suonenjoen Elintarviketyöntekijät Syyskokous 30.11.2015 klo 18.00 Ravintola Mikko, Jalkalantie 6, 77600 Suonenjoki. Tervetuloa! Oletko työssä käyvä uusmaalainen mies? Sairastatko sepelvaltimotautia ja/tai tyypin 2 diabetestä? Mieskuntoa-kurssi Jos vastasit kaikkiin yllä oleviin kysymyksiin kyllä, voit hakea Diabetesliiton ja Sydänliiton kurssille, joka alkaa 14.1.2016. Kurssin tavoitteena on parantaa työkykyäsi ja elämänlaatuasi. Ryhmä kokoontuu 8 kertaa, tapaamiset ovat torstaisin Sydänjärjestöjen toimitalolla, Oltermannintie 8, Helsinki. Mahdollisesta ansionmenetyksestä voi hakea kuntoutusrahaa Kelasta, tätä varten tarvitaan lääkärin suositus kurssille. Lisätiedot ja hakemukset 9.12.2015 mennessä: Raila Manninen, [email protected] tai 040 723 4320 www.sydan.fi/mieskuntoa 22 NRO 10 / 2015 26.11.2015 lomat lomat Lomajärjestöjen tuetut ryhmälomat vuonna 2016 Lapsiperhelomat: Hiihtoloma 22.–27.2.2016 Lomakeskus Huhmari Kaikille on tarjolla jotain mukavaa tekemistä yh- dessä ja erikseen koko viikon ajan. Tule nauttimaan mukavasta hiihtolomasta. Omavastuuna peritään aikuiselta 100 euroa/5 vrk, alle 16-vuotiailta ei peritä omavastuuta. Hakuaika päättyy 30.11.2015. RAY:n tukema loma on Hyvinvointilomat ry:n järjestämä ryhmäloma yhteistyössä SEL:n kanssa. Vekaraviikko 6.–11.6.2016 Lomakeskus Huhmari Helppoja ja hauskoja pelejä ulkona ja sisällä. Tena- vat askartelevat ja vanhemmat hakevat virkeyttä ja vetreyttä vesijumpasta. Omaa ohjelmaa nuorille (11–18 v.) ja satuliikuntaa pienille lapsille. Yhdessä perheen kanssa tehdään monenlaista mukavaa. Omavastuuna peritään aikuiselta 100 euroa/5 vrk, alle 16-vuotiailta ei peritä omavastuuta. Hakuaika päättyy 8.3.2016. RAY:n tukema loma on Hyvinvointilomat ry:n järjestämä ryhmäloma yhteistyössä SEL:n kanssa. Lapsiperheloma 31.7.–5.8.2016 Kylpylähotelli Rauhalahti Loma on tarkoitettu lapsiperheille, joissa on ala- ikäisiä lapsia. Loma järjestetään Kylpylähotelli Rauhalahdessa. Loma tuottaa yhteisiä elämyksiä ja antaa liikkumisen iloa. Lomalla on täysihoito: aamiainen, lounas ja päivällinen, lapsiperhelomilla myös iltapala. Ohjelmassa on pelejä, leikkejä ja muuta ohjattua vapaa-ajan toimintaa. Loman aikana on lastenhoitoa 2 x 2 tuntia lomapaikan määrittelemänä ajankohtana. Ohjattu, turvallinen lastenhoito on järjestetty 3-6-vuotiaille lapsille. Alle 3-vuotiaille lapsille hoitoa ei ole järjestetty. Lapsiperheloman omavastuu on 120 euroa/5vrk /aikuinen, alle 16-vuotiaat maksutta vanhempiensa seurassa. Hakuaika päättyy 8.3.2016. RAY:n tukema loma on Solaris-lomat ry:n järjestämä ryhmäloma yhteistyössä SEL:n kanssa. Jouluviikko 22.–27.12.2016 Lomakeskus Huhmari Viikko tarjoaa mukavaa ohjelmaa ja yhdessäoloa perheen kanssa joulun merkeissä. Joulupukki tulee käymään aattona. Omavastuuna peritään aikuiselta 100 euroa/5 vrk, alle 16-vuotiailta ei peritä omavastuuta. Hakuaika päättyy 23.9.2016. RAY:n tukema loma on Hyvinvointilomat ry:n järjestämä ryhmäloma yhteistyössä SEL:n kanssa. matkakulut halvinta matkustustapaa käyttäen. Matkakulut maksetaan loman jälkeen. Lomajärjestö tekee valinnan lomalle tulevista. Hakuaika päättyy 15.5.2016. RAY:n tukema. Puhtia arkeen 10.–15.10.2016 Lomakeskus Huhmari Tämän lomaviikko on tarkoitettu työttömille haki- joille. Puolison voi ottaa lomalle mukaan. Viikon aikana sauvakävellään, venytellään, tehdään lihaskuntojumppaa. Tämän lisäksi käydään nuotiokahvilla. Vesijumpalla haetaan vetreyttä ja rentoutusta. Jumppatunnin lopuksi venytellään olo hyväksi ja ulkoillaan mm. liikuntabingon parissa. Liitto korvaa jäsenen omavastuun ja matkat edullisinta matkustustapaa käyttäen. Matkakulut maksetaan loman jälkeen liitosta lähetettävällä hakemuksella. Puoliso maksaa itse omavastuun ja matkakulut lomalle. Puolison omavastuu on 50 euroa/vrk. Loma on täysihoitoloma; joka sisältää aamupalan, lounaan ja illallisen Hakuaika päättyy 12.7.2016. RAY:n tukema loma on Hyvinvointilomat ry:n järjestämä ryhmäloma yhteistyössä SEL:n kanssa. Eläkeläisten lomaviikot: Virkisty, voimistu, vetreydy ajalla 14.–19.3.2016 Lomakeskus Huhmari Loma on tarkoitettu jo eläkkeellä oleville ja se on täysihoitoloma; joka sisältää aamupalan, lounaan ja illallisen. Puolison kanssa voi hakea lomaa. Loma sisältää monipuolista ohjelmaa koko viikoksi. Lomalla sauvakävellään, käydään nuotiokahvilla, harrastetaan erilaisia pelejä. Viikon teeman mukaan luvassa on vesijumppaa, venyttelyä ym. Lomalle tulevan pitää pystyä liikkumaan omatoimisesti. Omavastuuna lomalle peritään 100 euroa/5 vrk/hlö. Hakuaika päättyy 15.12.2015. RAY:n tukema loma on Hyvinvointilomat ry:n järjestämä ryhmäloma yhteistyössä SEL:n kanssa. Tanssien hyvälle tuulelle 28.3.–2.4.2016 Lomakeskus Huhmari Loma on tarkoitettu jo eläkkeellä oleville ja se on täysihoitoloma; joka sisältää aamupalan, lounaan ja illallisen. Teeman mukaan tanssin voimalla pyritään saavuttamaan hyvä mieli. Välillä vesimaailman poreissa voi rentoutua. Lomalle voi hakea yhdessä puolison kanssa. Lomalle tulevan pitää pystyä liikkumaan omatoimisesti. Omavastuuna lomalle peritään 100 euroa/5 vrk/ hlö. Hakuaika päättyy 29.12.2015. RAY:n tukema loma on Hyvinvointilomat ry:n järjestämä ryhmäloma yhteistyössä SEL:n kanssa. Työttömien lomaviikot: Vireyttä vedestä 18.–23.4.2016 Lomakeskus Huhmari Työttömien virkistysloma 22.–27.8.2016 Hotelli Siikaranta Loma on tarkoitettu jo eläkkeellä oleville ja se on täysihoitoloma; joka sisältää aamupalan, lounaan ja illallisen Monipuolista ohjelmaa koko viikoksi. Lomalla sauvakävellään, käydään nuotiokahvilla, harrastetaan erilaisia pelejä. Viikon teeman mukaan luvassa on vesijumppaa, venytellään ym. Lomalle voi hakea yhdessä puolison kanssa. Lomalle tulevan pitää pystyä liikkumaan omatoimisesti. Omavastuuna lomalaiselta peritään 100 euroa/5 vrk/hlö. Hakuaika päättyy 19.1.2016. RAY:n tukema loma on Hyvinvointilomat ry:n järjestämä ryhmäloma. Loma on tarkoitettu työttömille aikuisille. Lomalla on täysihoito: aamiainen, lounas ja päivällinen. Puoliso voi osallistua lomalle mukaan. Puolison omavastuu on 40 euroa. Loma on tarkoitettu vain aikuisille. Lomalta saa voimia ja vaihtelua arkeen. Lomalla järjestetään liikuntaa ja muuta ohjattua vapaa-ajan ohjelmaa päivittäin. Halutessaan lomalaiselle voidaan tehdä UKK-kävelytesti ja lihaskuntotestit. Liitto tukee työttömänä olevia jäseniään maksaen hänen omavastuun sekä 23 Ikäihmisten hyvinvointiloma 11.–16.9.2016 Kylpylähotelli Päiväkumpu Loma on tarkoitettu yli 63-vuotiaille eläkeläisille. Lapsia ei voi ottaa lomalle mukaan. Lomalla on täysihoito: aamiainen, lounas ja päivällinen. Loma tukee arjessa selviytymistä sisältäen virikkeellistä yhteistä toimintaa. Lomalaisille tehdään fyysistä toimintakykyä (lihaskuntoa ja motoriikkaa) mittaava TOIMIVA-testi. Ohjelma sisältää päivittäin monipuolista ja ikäihmisille soveltuvaa liikuntaa. Lomalle tulevan pitää pystyä liikkumaan omatoimisesti. Loman omavastuu on lomalaiselta 120 euroa/lomailija/5vrk. Hakuaika päättyy 15.5.2016. RAY:n tukema loma on Solaris-lomat ry:n järjestämä ryhmäloma yhteistyössä SEL:n kanssa. Vireyttä vedestä 14.–19.11.2016 Lomakeskus Huhmari Loma on tarkoitettu jo eläkkeellä oleville ja se on täysihoitoloma; joka sisältää aamupalan, lounaan ja illallisen. Monipuolista ohjelmaa koko viikoksi. Lomalla sauvakävellään, käydään nuotiokahvilla, harrastetaan erilaisia pelejä. Viikon teeman mukaan luvassa on vesijumppaa, venytellään ym. Lomalle voi hakea yhdessä puolison kanssa. Lomalle tulevan pitää pystyä liikkumaan omatoimisesti. Omavastuuna lomalaiselta peritään 100 euroa/5 vrk/hlö. Hakuaika päättyy 16.8.2016. RAY:n tukema loma on Hyvinvointilomat ry:n järjestämä ryhmäloma. LOMAPAIKAT: Lomakeskus Huhmari Lomakeskus Huhmari sijaitsee Huhmarisvaaran rinteessä Polvijärven Kuorevaarassa. Lähin kaupunki on Joensuu (33 km), jossa rautatieasema. Kuka voi hakea RAY:n tukemia tuettuja ryhmälomia? Tuettua lomaa voivat hakea kaikki Suomessa vakituisesti asuvat. Lomaa on mahdollisuus hakea yksin, puolison tai perheen kanssa. Lomapäätökseen vaikuttavat esim. pienet tulot, asuntolainat, suuret lääkemenot tai muut erityiset sosiaaliset syyt kuten työttömyys, lomautus, perheen koko, omaisen hoitaminen ja yksinhuoltajuus tai muutoin vaikea elämäntilanne ja terveydellinen tilanne sekä erilaiset sairaudet. Lomajärjestöt tarjoavat ryhmälomien lisäksi monia ajankohtia ja erilaisia lomia, joille voi hakea. Huomioi, että tuettua lomaa voidaan myöntää korkeintaan joka toinen vuosi riippumatta siitä mikä muu lomajärjestö sen on myöntänyt. Lue lisää lomajärjestöistä nettisivulta www.solaris-lomat.fi tai www.hyvinvointilomat.fi. Miten haen tuetuille ryhmälomille? Voit tehdä hakemuksen lomajärjestön nettisivujen kautta sähköisesti tai tilata paperisen hakulomakkeen liiton toimistolta p. 020 774 0616/Pirjo Vainio tai sähköpostitse [email protected]. Myös liiton aluetoimistot palvelevat jäseniä loma-asioissa. Kysy rohkeasti lomien hakuun liittyvissä asioissa. Löydät tietoa myös liiton nettisivulta www.selry.fi/lomat Hakijan tulee täyttää hakulomake huolella myös perustelujen osalta. Varmista, että henkilötunnukset ym. ovat oikein kaikille lomalle hakeville. Puutteellisia hakemuksia ei käsitellä. Lomajärjestö tekee päätöksen lomalle lähtevistä ja ilmoittaa vain lomalle valituille. Lomalle lähtevä maksaa lomavahvistuksen mukana tulevan omavastuun osuudet sekä huolehtii matkalippujen varauksesta ja kaikista matkakuluista itse. Paitsi työttömien lomajaksoille liitto korvaa liiton jäsenelle omavastuuosuuden sekä matkakulut halvinta matkustustapaa käyttäen. Matkakorvaus suoritetaan loman jälkeen kuitteja vastaan erillisellä liitosta saadulla lomakkeella. SAK:n kulttuuriapurahat 2016 SAK:n kulttuuriapurahat 2016 SAK:n kulttuuriapurahat 2016 SAK kulttuurirahasto julistaa vuoden 2016 apurahat haettaviksi. Apurahoja voivat SAK kulttuurirahasto julistaa vuoden 2016 apurahat haettaviksi. Apu- hakea kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen yksityiset jäsenet tai harrastajaSAK kulttuurirahasto julistaa vuoden 2016 apurahat haettaviksi. Apurahoja rahoja hakea kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen yksi- voivat ryhmät. voivat Apurahoilla tuetaan ensisijaisesti taidepainotteisia kulttuuriharrastuksia. hakea kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen yksityiset jäsenet tai harrastajatyiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Apurahoilla tuetaan ensisijaisesti Hakusovellustuetaan ja ohjeet löytyvät 1.11.2015 alkaen Kansan Sivistysrahaston nettipalveryhmät. Apurahoilla ensisijaisesti taidepainotteisia kulttuuriharrastuksia. taidepainotteisia kulttuuriharrastuksia. lusta www.sivistysrahasto.fi. Netissä täytetty, tulostettu ja allekirjoitettu hakemus liitteineen toimitetaan 31.12.2015 mennessä hakijan omaan ammattiliittoon. Hakusovellus ja ohjeet 1.11.2015 löytyvät alkaen 1.11.2015Kansan alkaen Kansan SivistysrahasHakusovellus ja ohjeet löytyvät Sivistysrahaston nettipalveton nettipalvelusta www.sivistysrahasto.fi. Netissä täytetty, tulostettu SAK:n kulttuurirahasto toimii Kansan Sivistysrahaston yhteydessäja erikoisrahastolusta www.sivistysrahasto.fi. Netissä täytetty, tulostettu allekirjoitettu hakejana.allekirjoitettu hakemusonliitteineen 31.12.2015 mennesJos hakijan ammattiliitolla oma rahastotoimitetaan KSR:ssä, käsitellään hakemus myös mus liitteineen toimitetaan 31.12.2015 mennessä hakijan omaan ammattiliittoon. senhakijan apurahoja jaettaessa ilman eri hakemusta. sä omaan ammattiliittoon osoitteella: SEL, Riitta Koistinen, PL 213, 00531 Helsinki. Apurahojen saajien nimetKansan julkaistaan SAK:n nettipalvelussayhteydessä www.sak.fi huhtikuun SAK:n kulttuurirahasto toimii Sivistysrahaston erikoisrahasto2016 puolessavälissä. Päätöksestä ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti. na. Jos hakijan omaKansan rahasto KSR:ssä, käsitellään hakemus myös SAK:nammattiliitolla kulttuurirahastoon toimii Sivistysrahaston yhteydessä erikoisrahastona. Jos hakijan ammattiliitolla on oma rahasto KSR:ssä, käLisätietoja sen apurahoja jaettaessa ilman eri hakemusta. • Merja Lehmussaari, puh. 040 2152 ([email protected]) sitellään hakemus myös sen504 apurahoja jaettaessa ilman eri hakemusta. • Erja Aaltonen, puh. 040 541 3243 ([email protected]) Apurahojen saajien nimet julkaistaan SAK:n nettipalvelussa www.sak.fi huhtikuun Apurahojen saajien nimet julkaistaan SAK:n nettipalvelussa www.sak.fi 2016 puolessavälissä. Päätöksestä ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti. huhtikuun 2016 puolessavälissä. Päätöksestä ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti. Lisätietoja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry • Merja Lehmussaari, Lisätietoja puh. 040 504 2152 ([email protected]) • Merjapuh. Lehmussaari, 040 504 2152 ([email protected]) • Erja Aaltonen, 040 541puh. 3243 ([email protected]) • Erja Aaltonen, puh. 040 541 3243 ([email protected]) Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Tutustu kohteeseen www.lomakeskushuhmari.com koulutukset Kylpylähotelli Rauhalahti Kylpylähotelli Rauhalahti sijaitsee Kuopiossa, vain 5 km päässä keskustasta. Tutustu kohteeseen www.rauhalahti.fi. Hotelli Siikaranta Hotelli Siikaranta sijaitsee Espoon Siikajärven rannalla Nuuksion kansallispuiston vieressä, puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingin keskustasta. Tutustu kohteeseen www.hotellisiikaranta.fi. Kylpylähotelli Päiväkumpu Kylpylähotelli Päiväkumpu Lohjalla Päiväkumpu sijaitsee vehreän luonnon keskellä Läntisellä Uudellamaalla Lohjanjärven rannalla alle 90 km Helsingistä. Tutustu kohteeseen www.paivakumpu.fi. Tykkää ja seuraa liittoa myös Facebookissa! www.facebook.com/selry www.facebook.com/selnuoret HAE KURSSEILTA TIETOJA JA TAITOJA EDUNVALVONTAAN Jos haluat osallistua koulutukseen, täytä kurssihakemus, jonka löydät osoitteesta www.kio.fi ja lähetä se allekirjoitettuna liittoon osoitteella: SEL, Jaana Saaranen, PL 213, 00531 Helsinki. Lisätietoja koulutuksesta koulutussihteeri Jaana Saaraselta, p. 050 379 9269 tai [email protected]. Luottamusmiesten peruskurssi Työsuojelun peruskurssi 15.–19.2.2016 Kiljavan opisto, SEL Kurssi on tarkoitettu uusille luottamusmiehille, varaluottamusmiehille ja ammattiosastojen puheenjohtajille. Kurssi soveltuu peruskoulutukseksi myös kaikille, joita kiinnostaa työnantajien ja työntekijöiden yhteistoiminnan ja edunvalvonnan kehittäminen. 8.–12.2.2016 Kiljavan opisto, SEL Kurssi on tarkoitettu työpaikoilla työsuojelutehtävissä toimiville edustajille sekä luottamusmiehille. Kurssin tavoitteena on aloittaa luottamusmiehen perustaitojen ja -tietojen oppiminen. Tavoitteena on myös luottamusmiehen tehtäväkokonaisuuden ymmärtäminen sekä oikeuksien tiedostaminen, mikä auttaa selviytymään työpaikan ongelmatilanteissa. Avainsisältöjä • Luottamusmiehen perustehtävät ja verkostot • Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet • Työoikeuden perusteet • Työehtosopimuksen tulkinta ja liiton apu (liittokohtaisilla) • Yhteistoimintamenettely • Neuvottelutoiminnan perusteet • Luottamusmiehen ja jäsenistön luottamus • Luottamusmieheksi kehittyminen • Ammattiyhdistysliikkeen merkitys ja tulevaisuus Kurssin tavoitteena on selvittää työsuojeluun liittyvät perustiedot ja perehtyä toimintaa ohjaaviin säädöksiin. Kurssilla tutustutaan työsuojeluorganisaatioon sekä työsuojeluhenkilöstön tehtäviin ja rooleihin. Kurssilla saadaan perustiedot myös työn ja terveyden vuorovaikutuksesta sekä työhön liittyvistä kuormitustekijöistä. Avainsisältöjä • Työsuojelun peruskäsitteet, toiminta-alueet, tavoitteet ja työhyvinvoinnin merkitys • Työsuojelutehtävissä toimivien ihmisten tehtävät, oikeudet ja velvollisuudet • Työsuojelua säätelevän lainsäädännön pääperiaatteet • Ennakoiva työsuojelutoiminta ja vaarojen arviointi • Tapaturma-ajattelu ja jälkivalvonta • Toimialakohtaiset yhteistoimintasopimukset • Työn ja työympäristön kuormitustekijät • Työsuojelutoiminnan kehittäminen TYÖSUOJELUN STARTTIKURSSIT 26.11.2015 työttömyyskassa JOS JÄÄT TYÖTTÖMÄKSI ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi ja pidä työnhakusi voimassa työ- ja elinkeinotoimiston antamien ohjeiden mukaisesti - myös työvoimakoulutuksessa olevien ja omaehtoisesti opiskelevien on pidettävä työnhaku voimassa - täytä ansiopäivärahahakemus huolellisesti, hakemuslomakkeita saat työvoimatoimistosta, liiton aluetoimistosta tai verkkosivuilta - lähetä ensimmäinen hakemus kassaan, kun työttömyyden alkamisesta on kulunut vähintään 2 viikkoa (täytä hakemus siten, että viimeinen täytetty päivä on sunnuntai) - työttömyyspäivärahaa haetaan aina jälkikäteen, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä ajankohdasta, josta lukien päivärahaoikeus alkaa Hakemuksen täyttämisestä Kenelle? Uusille, syksyllä 2015 työpaikalle valituille työsuojeluvaltuutetuille, varatyösuojeluvaltuutetuille, työsuojeluasiamiehille sekä niille työ-suojelun luottamushenkilöille, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet liiton järjestämälle työsuojelun starttikurssille. Missä ja milloin? SEL:n Talvipäivät Vierumäellä 13.–14.2.2016 Ohjelmassa: Pilkkikisa Shakki Hiihtokilpailu Futsal Keilaturnaus Ilmakivääriammunta SEL Winter Games -talvikisailu Pubivisa Karaoketanssit Iltajuhla, illallinen ja tanssit Monet ammattiosastot tukevat Talvipäiville osallistuvia jäseniään. Kysy lisää omasta osastostasi. Ilmoittautumisaika päättyy 8.1.2016. Tervetuloa! www.selry.fi/talvipaivat www.selry.fi/047 Päijät-Hämeen Elintarviketyöntekijät ao 047 Koulutus järjestetään SEL:n aluetoimiston järjestämänä seuraavilla paikkakunnilla: Länsi-Suomen alue: Turku 23.1.2016 Etelä-Suomen alue: Helsinki 30.1.2016 Häme-Keski-Suomen alue: Tampere 30.1.2016 Itä-Suomen alue: Kuopio 30.1.2016 Vaasan alue: Ylihärmä 30.1.2016 Pohjois-Suomen alue: Oulu 30.1.2016 Kaakkois-Suomen alue: Lahti 6.2.2016 Ilmoittautuminen omaan SEL:n aluetoimistoon viimeistään kahta viikkoa ennen koulutuksen ajankohtaa, p. 020 774 004. SEL korvaa osallistujien matkakustannukset ja mahdolliset ansionmenetykset. Täytä hakemuslomake huolellisesti, se nopeuttaa hakemuksen käsittelyä. Apua hakemuksen täyttämiseen voit kysyä liiton aluetoimistosta tai työttömyyskassan neuvontanumerosta. Täytä ensimmäinen hakemus vähintään kahden kalenteriviikon ajalta. Hakemuksen tulee päättyä sunnuntaihin. Jatkohakemus täytetään neljän viikon ajalta maanantaista sunnuntaihin, paitsi silloin kun olet osa-aikatyössä, jossa palkka maksetaan kuukausittain. Silloin hakemus täytetään koko kalenterikuukaudelta. Hakemus tulee lähettää jälkikäteen, eli aikaisintaan hakujakson viimeisenä päivänä allekirjoitettuna. Päivärahaa on haettava viimeistään 3 kuukauden kuluessa työttömyyden tai lomautuksen alkamisesta. Kassa tutkii oikeutesi saada päivärahaan korotettua ansio-osaa tai muutosturvan ansio-osaa, joten niitä ei tarvitse erikseen hakea. Ensimmäisen hakemuksen liitteet - Palkkatodistus vähintään 26 työssäoloviikon ajalta ennen työttömyyttä. Todistus voi olla pidemmältä ajalta, kuten kuluvalta ja edelliseltä anmäl dig som arbetslös arbetssökande hos arbets- och näringsbyrån genast när du har blivit arbetslös eller när en permittering inleds. Dagpenning kan betalas ut endast för den tid som arbetssökandet gäller. Också om du deltar i arbetskraftsutbildning eller studerar frivilligt bör du hålla din arbetsansökan i kraft. Arbets- och näringsbyråerna tillhandahåller blanketter för ansökan om inkomstrelaterad dagpenning. Hur du fyller i din ansökan Työsuojeluvaltuutetut ovat työntekijöiden edustajia työsuojeluasioissa. Työsuojeluvaltuutetut perehtyvät työpaikan työsuojeluasioihin, ottavat osaa työsuojelutarkastuksiin sekä kiinnittävät työntekijöiden huomiota työn turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseen. Työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet neuvovat ja auttavat työpaikalla työntekijöitä työturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. SEL tarjoaa työsuojelutehtävissä toimiville koulutusta, apua ja perehdytystä. Fyll i blanketten noggrant, detunderlättar behandlingen av din ansökan. Vid behov kan du få hjälp med ifyllandet på ditt eget distriktskontor eller via arbetslöshetskassans telefonrådgivning. Fyll i din första ansökan för en period på minst två veckor. Söndag är obligatorisk sista dag för ansökan. Den fortsatta ansökan fylls sedan i för en fyra veckors period, måndag till söndag, förutom i det fall att du har deltidsarbete och får lön varje månad. I det fallet fylls ansökan i för hela kalendermånaden. Ansökan sänds in i efterskott, det vill säga den får undertecknas tidigast den sista dagen i den period ansökan gäller. Du skall ansöka om dagpenning senast inom tre månader efter det att du har blivit arbetslös eller permitterad. Arbetslöshetskassan undersöker din rätt att få dagpenningen förhöjd med en förtjänstdel eller omställningsskyddets förtjänstdel, så dembehöver du inte ansöka om särskilt. Tervetuloa! Lisätietoja: Jaana Saaranen, koulutussihteeri, p. 050 379 9269 [email protected] vuodelta. Palkkatodistuksessa tulee olla eriteltynä lomarahat ja lomakorvaukset. Myös työnantajan yhteystiedot ja y-tunnus tarvitaan. Toimita lisäksi kopiot irtisanomis- tai lomautusilmoituksista. - Huollettavista alle 18-vuotiaista lapsista kassa saa tiedot väestörekisterin kautta. Toimita kuitenkin syntymätodistus viimeisen puolen vuoden aikana syntyneestä lapsesta. - Verokorttia ei tarvitse toimittaa, ellet ole saanut muutosverokorttia etuutta varten. Ne tarvitaan alkuperäisinä. Kopio verotuspäätöksestä erittelyosineen tarvitaan, jos sinulla on ollut ansiotuloa maataloudesta tai muusta sivutoimisesta yritystoiminnasta. - Selvitys viikottaisesta työajasta tarvitaan, jos olet tehnyt välillä alle 18tuntisia viikkoja. Lisäksi silloin kun olet tehnyt rinnan useampia osaaikatöitä. - Todistukset sosiaalietuuksista, jotka vaikuttavat päivärahan maksuun. Esimerkiksi päätös perheelle myönnetystä kotihoidontuesta tarvitaan. Jatkohakemuksen liitteet Lähetä palkkatiedot hakemuksen mukana, jos sinulla on ollut palkkatuloa satunnaisesta työstä tai osaaikatyöstä hakemuksen ajalta. Osa-aikatyön aloittaessasi laita mukaan myös kopio työsopimuksesta. Ilmoita myös muutokset päivärahan maksuun vaikuttavissa sosiaalietuuksissa. Käsittelytyötä nopeuttaa myös kun kirjoitat mahdolliset saatekirjeet ja selvitykset A4-kokoiselle paperille etkä niittaa lähettämiäsi papereita yhteen. Varmista lisäksi, että kaikki lähetetyt kopiot ovat selviä. Koska kaikkia työttömyyskassan maksamia etuuksia haetaan samanlaisella hakemuslomakkeella, on tärkeää, että hakemuslomakkeesta heti ilmenee, jos olet työvoimakoulutuksessa, omaehtoisesti opiskelemassa tai muissa työllistymistä edistävissä palveluissa. Kun olet työvoimakoulutuksessa, merkitse hakemukseen TYÖVOIMAKOULUTUS. Kun olet omaehtoisesti opiskelemassa, merkitse hakemukseen OMAEHTOINEN KOULUTUS. Muissa työllistymistä edistävissä palveluissa ollessasi merkitse missä: TYÖKOKEILU, TYÖELÄMÄVALMENNUS tai TYÖHARJOITTELU. Ilmoita näiden viimeisten kolmen osalta myös palvelusta poissaolopäivät. hakemukset postitetaan osoitteella: SEL/työttömyyskassa, PL 213, 00531 HELSINKI TYÖTTÖMYYSTURVA NEUVONTAPUHELIN 040 451 8451 Työttömyyskassan puhelinneuvonta palvelee tiistaisin ja torstaisin klo 9.00–11.00 numerossa 040 451 8451. Muina aikoina neuvoja saa liiton aluetoimistoista niiden aukioloaikoina. Työttömyyskassan numeroon soittaessa maksat vain matkapuhelinmaksun. Elintae-lehdessä julkaistaan ajantasaista tietoa työttömyysturvasta ja työttömyyskassan tiedotuksia. Tietoa löytyy myös liiton ja kassan internetsivuilta osoitteesta www.selry.fi. TYÖTTÖMYYSKASSAN SÄHKÖINEN ASIOINTI Kassan internetsivuilta www.selry.fi/tyottomyyskassa löytyvässä sähköisessä asiointipalvelussa voit muuttaa yhteystietojasi, täyttää ja jättää työttömyyspäivärahahakemuksen sekä tarkistaa tietojasi aikaisemmin maksetuista työttömyyspäivärahoista. Sisäänkirjautuminen sähköiseen asiointipalveluun tapahtuu henkilökohtaisia verkkopankkitunnuksiasi käyttäen. OM DU BLIR ARBETSLÖS Miksi osallistua? Starttikurssilla ohjelmassa on: – tutustumista työsuojelutoimintaan – työsuojeluvaltuutetun asema ja tehtävät – työkaluja ongelmatilanteiden ratkaisuun – verkostoitumista työsuojeluedustajien kanssa 25 Bilagor till den första ansökan - Bifoga löneintyg för minst 26 arbetsveckor före arbetslösheten. Intyget kan också gälla en längre tid såsom hela det innevarande året och året innan. Av löneintyget skall särskilt framgå vilka semesterpremier och semesterersättningar som har betalats. Också arbetsgivarens kontaktuppgifter och FO-sig-num behövs. Bifoga också kopior av uppsägningseller permitteringsmeddelandet. Via befolkningsregistret får a-kassan uppgifter om barn under 18 år som du försörjer. Bifoga ändå ett födelseintyg för barn som har fötts under det senaste halvåret. - Du behöver inte sända skatteintyg om du inte har fått ett ändringsskattekort för förmån. Dessa behövs i original. En kopia av skattebeslutet med specifikationer behövs om du har haft inkomst från lantbruk eller annan företagsverksamhet i bisyssla. - Du skall också sända en utredning om veckoarbetstiden i det fall att du ibland har arbetat mindre än 18 timmar i veckan. Det samma gäller om du har haft flera samtida deltidsarbeten. - Sänd också intyg över sociala förmåner som kan påverka dagpenningens storlek. Sådana är exempelvis beslut om beviljat hemvårdsstöd. Bilagor till fortsatt ansökan Sänd dina löneuppgifter tillsammans med ansökan om du har haft löneinkomster från tillfälligt arbete eller deltidsarbete under den period som ansökan gäller. Om du börjar arbeta på deltid skall du också bifoga en kopia av arbetsavtalet. Meddela också om förändringar i sociala förmåner som kan påverka utbetalningen av dagpenning. Behandlingen påskyndas också om du skriver följebrev och utredningar på papper av storlek A4, och inte stiftar ihop de papper du sänder. Se också till att alla de kopior du sänder är tillräckligt tydliga. I och med att alla förmåner från akassan söks på likadana blanketter är det viktigt att det genast framgår av blanketten om du deltar i arbetskraftsutbildning, studerar frivilligt eller deltar i andra sysselsättningsfrämjande åtgärder. Deltar du i arbetskraftsutbildning, anteckna på blanketten ordet ARBETSKRAFTSUTBILDNING. När du studerar på egen hand skriv orden FRIVILLIG UTBILDNING. Medverkan i andra slags sysselsättningsfrämjande åtgärder märker du med orden: ARBETSPRöVNING, ARBETSLIVSTRÅNING eller ARBETSPRAKTIK. Deltar du i någon av dessa tre tjänster skall du också anteckna vilka dagar du har varit frånvarande. Ansökningarna kommer att skickas till den adress: SEL/arbetslöshetskassan, PB 213, 00531 HELSINGFORS TELEFON FÖR RÅDGIVNING OM ARBETS LÖSHETS SKYDDET 040 451 8451 Arbetslöshetskassans telefon rådgivning ger råd tisdagar och torsdagar kl. 9.00-11.00 på numret 040 451 8451. Övriga tider får du råd på förbundets regionkontor under deras öppettider. För ett samtal till arbetslöshetskassans nummer betalar du bara mobil telefonavgift. Elintae ger aktuell information om arbetslöshetsskyddet och publicerar arbetslöshetskassans meddelanden. Det finns också uppgifter på förbundets och kassans Internetsidor på www.selry.fi. ARBETSLÖSHETSKASSANS ELEKTRONISKA TJÄNST På kassans Internetsidor www. selry.fi/tyottomyyskassa finns en elektronisk tjänst där du kan ändra dina kontaktuppgifter, fylla i och lämna in ansökan om arbetslöshetsdagpenning samt kontrollera dina uppgifter om tidigare betala arbets löshetsdagpenningar. Du loggar in på den elektroniska tjänsten med dina personliga webbankskoder. 26 NRO 10 / 2015 26.11.2015 vapaalla Tällä palstalla kerromme, mitä kaikkea selliläiset tekevät vapaa-ajallaan. Vinkkaa meille omasta tai työkaverisi harrastuksesta: [email protected]. teksti taina saarinen kuva antti leminen Aluetoimistot palvelevat SEL:n jäseniä Teatteri on voimalaji Luovat harrastukset runsastuttavat elämää. Vapaa-ajan ongelmia ei teatteriharrastajalla ole, paitsi ajan vähyys. Marko Pollari on teatterin mies. E Ei, se ulkoa oppiminen ei ole vaikeaa. Aina siitä kysytään, sanoo Marko Pollari vuorosanojen oppimisesta. Suomalaiset ovat harrastajateatterikansa, Pollari tavallista ahkerampi. Parissakymmenessä vuodessa yli 20 roolia on paljon, kun välillä oli taukokin. Repliikit on osattava, mutta niiden ulkoa suoltaminen ei ole näyttelemistä. – On oltava keskittynyt, ajatus siinä mitä tekee, harjoituksissa ja esityksessä. Toiminta tukee muistamista. Replat on osa isoa kokonaisuutta, joka harjoitellaan yhdessä. Se mitä ja miten kaikki tehdään, riippuu ohjaajasta. – Hyviltä ohjaajilta oppii paljon. Eli en ole itseoppinut. Koulussa Pollari oli aina esillä, pelleilemässä ja suuna päänä. Teatterissa voisi heittää vitsiä luvan kanssa, joten hän haki ja tuli valituksi Turun työväenopiston teatteriilmaisun kurssille syksyllä 1996. Ei ollut huulenheittoa, oli hienompaa kuin oli ikinä kuvitellut. Valmistettiin näytelmä ja sitä esitettiin oikealle yleisölle. Pojasta tuli teatterilainen. Kaikki alkavat alusta Marko Pollari on töissä Pernod Ricard Finland Oy:ssä, varastotyöntekijänä Kärsämäessä Turussa. Luova harrastus on monotonisen työn vastapainona huippujuttu. Teatteritreeneissä ei pysty miettimään muuta. – Suosittelen. Se on niin monipuolista ja henkisesti antoisaa, että yksitoikkoisimmatkin työvuorot saa siitä intoa ja menevät nopeasti. 27 Jos sinulla on kysyttävää työehdoistasi tai sinulle tulee niihin liittyviä erimielisyyksiä työnantajasi kanssa, liitto neuvoo ja auttaa ratkaisemaan ongelmat. Liittoa työpaikalla edustava luottamusmies on apunasi. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, voit olla yhteydessä suoraan liiton aluetoimistoon. Aluetoimistosi palvelee sinua myös kaikissa liiton jäsenyyteen ja työttömyysturvaan liittyvissä asioissa. aluetoimisto: työsuhdeneuvonta: Päätoimittaja: Karoliina Öystilä Toimittaja: Minna Räsänen Toimituksen sihteeri: Erja Ekman Ulkoasu: Anna Kalso Tiedotusjaosto: Puheenjohtaja Karoliina Öystilä, Minna Räsänen, Tarja Eklund, Mari Haapaniemi, Pirjo-Riitta Anttonen, Marko Kaarlenpoika Eija Mäkelä, Pauliina Niklander, Tuija Toivonen-Perttunen, Jarkko Siltala ja sihteeri Erja Ekman. Elintae on Palkansaajalehdet PALE ry:n jäsen. Osoitteenmuutokset: [email protected] Jouni Konttila 040 544 5101 [email protected] Pirjo Rauanheimo 020 774 0713, 040 576 5322 [email protected] Länsi-Suomen aluetoimisto Maariankatu 6 b 20100 Turku Esa Vahlsten 020 774 0721, 0400 734 702 [email protected] Maarit Pinomäki 020 774 0722, 040 594 9026 [email protected] Anne Järvinen 020 774 0731, 040 519 5577 [email protected] Julkaisija: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry Työttömyysturvaja jäsenyysasiat: Etelä-Suomen aluetoimisto Siltasaarenkatu 4, 5. krs 00530 Helsinki Häme-Keski-Suomen aluetoimisto Aleksanterinkatu 20 C 33100 Tampere ISSN: 0782-2448 Marja-Liisa Jaakkola 020 774 0732, 040 684 9448 [email protected] Taitto: Sivusoppi/Liisa Suonsivu Tilaushinnat: Lähetetään maksutta jokaiselle SEL:n jäsenelle, muilta 40 €/vuosi Ilmoitushinnat: Katso mediakortti: www.selry.fi Painopaikka: Kaleva Oy, Oulu Elintae painetaan Suomessa suomalaiselle paperille. Kannen kuva: Valion Vantaan juustotehtaan työsuojeluvaltuutettu Mika Fjäder osallistui 150 muun kanssa SEL:n luottamushenkilöiden tapaamiseen Hyvinkäällä 23.–24.10.2015. Kuva: Minna Räsänen Palaute ja juttuvinkit: www.selry.fi/elintae Seuraava numero ilmestyy 23.12.2015. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 7.12.2015. Numero AineistopäiväIlmestymispäivä kuvassa Viiden näyttelijän voimin 25 roolia. Teatteri Maneerin Puhelinluettelossa Marko Pollari (vas.), Ville Flykt, Liisa Saviluoto ja Jonna Laatu. Näytteleminen on totta Näyttelemisen voimasanat: uteliaisuus, ennakkoluuloton asenne ja leikkimielisyys auttavat näyttelijää rakentamaan ja sisäistämään eli ”oppimaan” roolinsa. Lisäksi tarvitaan fyysistämistä eli uskottavaa fyysistä toimintaa ja läsnäoloa, ja kykyä ottaa kontaktia muihin roolihenkilöihin ja näyttelijöihin. Näytellessään ihminen on hyvin aktiivinen ja kehittyy suhteessa itseensä, muihin ja ympäristöön. Samat piirteet, voimasanat, sopivat kaikkiin taidelajeihin ja urheiluharrastuksiin. Näytteleminen ei ole ”teeskentelemistä” tai ”esittämistä”, vaan toimintaa roolin luonteen ja tavoitteiden mukaisesti. Ne määrittelee ohjaaja. Tämä kaikki kehittyy harjoittelemalla. Vastaavasti näyttelemisharrastus vahvistaa itseluottamusta, sosiaalisia taitoja ja tilannetajua. Lähde: Mika Harjumaan Pro gradu –tutkielma, Lapin yliopisto, 2015 Ja hauskaakin se on. – Saa olla hullu, erilainen ja irrotella. Teatteri on demokraattinen harrastus, se sopii kaikille. Merkitystä ei ole iällä, sukupuolella eikä kokemuksellakaan. Kalliita varusteita ei tarvita. – Jokainen on samassa lähtötilanteessa ja joutuu tekemään työtä roolinsa eteen. Ohjaaja, valosuunnittelija ja puvustaja ovat ammattilaisia ja saavat palkkion, näyttelijät eivät. – Olisi hauskaa saada harrastuksesta palkkaa, nauraa Pollari. – Mutta teatteriammatti ei ole ollut riittävän tärkeä ajatus. Elämän suola ja jano Pollarin arjessa teatteri ei erityisesti näy, mutta aikaa se vie. Monella harrastajalla ei ole lapsia tai lapset ovat jo isoja. Parisuhde löytyy usein teatterilta. – Treenejä on 30–40 iltaa per näytelmä. Kolmesta viiteen tuntia kerralla, muutaman kerran viikossa. Välillä aika raskasta, muuta ei oikein ehdi. Kyllästymisenkin hetkiä on, kaikessa on. Kun tulee illalla kotiin yhdeltätoista, harjoitukset ovat olleet tuskaa ja kello soittaa kuudelta töihin, tulee omistautuneimmallekin mieleen, onko hommassa mitään järkeä. – Mutta kun harjoitusprosessi on ohi ja ensi-ilta takana, se on haihtunut. Esitysjakso on eri asia. Yleisön läsnäolo tuo erityisen virityksen ja tunnelman. Joka esitys on tehtävä yhtä hyvin. – Kun ihmiset ostaa lipun ja haluaa nähdä näytelmän, on jokaisella roolissaan vastuu kokonaisuudesta. Pollarin viime kesä kului kesäteatterissa Yläneellä kauppias-Erninä, tuona runsaan ja määrätietoisen Kaisun rakkauden kohteena Sisko Istanmäen näytelmässä Liian paksu perhoseksi. Hienoimpia hetkiä ikinä oli yönäytös. – Kolmesataa katsojaa elokuun yössä. Kuu paistaa, kello lyö kymmenen ja näyttämön spottivalot syttyvät. Maaliskuussa alkaa Sirkku Peltolan Hevosten keinun harjoitusjakso turkulaisessa Teatteri Maneerissa. Nyt hän pitää talvitaukoa. Vuorotyön alettua tuli kerran kuuden vuoden tauko. Mieli paloi näyttämölle, ja uusi alku oli kaikkea muuta kuin helppo. Kynnys oli noussut. Pollari kiittää työnantajaansa aamuvuoropainotteisesta työstä, joka mahdollistaa iltapainotteisen harrastuksen. – Olisi murskaavaa, jos tapahtuisi niin, etten voisi jatkaa teatteriharrastusta. Erilaiset roolit ovat se suola. Mieluisia rooleja on ollut paljon. Kuten tuorein rooli, omahyväinen ja kireä sir Henry Pitkin radiosta tutussa, kaoottisesti ryntäävästä ministeriön erikoisosastosta kertovassa Knallissa ja sateenvarjossa, jota esitettiin tänä syksynä. – Stanley Kowalski Tennessee Williamsin näytelmässä Viettelyksen vaunu olisi hieno tehdä, Pollari sanoo, tosin pilke silmässä. – Jota Marlon Brando esitti elokuvassa. Kaakkois-Suomen aluetoimisto Vuorikatu 20 15110 Lahti Eija Rantanen 020 774 0741, 040 554 1238 [email protected] Jorma Kuha 020 774 0742, 040 047 9814 [email protected] Itä-Suomen aluetoimisto Haapaniemenkatu 21 B 21 70110 Kuopio Veijo Kukkonen 020 774 0751, 050 464 7292 [email protected] Pirkko Immonen 020 774 0752, 040 068 5562 [email protected] Vaasan aluetoimisto Pitkäkatu 43 65100 Vaasa Markus Forslund 020 774 0761, 040 772 2387 [email protected] Paula Mäki-Jussila 020 774 0762, 050 522 4988 [email protected] Pohjois-Suomen aluetoimisto Rautatienkatu 16 90100 Oulu Pekka Hauru 020 774 0771, 040 905 2222 [email protected] Seija Kyllönen 020 774 0772, 040 736 1008 [email protected] 1 11.1.2016 28.1.2016 2 8.2.2016 25.2.2016 3 14.3.2016 31.3.2016 4 11.4.2016 28.4.2016 5 9.5.2016 26.5.2016 6 13.6.2016 30.6.2016 7 8.8.2016 25.8.2016 8 12.9.2016 29.9.2016 Ammattiosastojen ja aluejärjestöjen kokous- ja tapahtumailmoitukset toimitetaan osoitteeseen: [email protected] tai lomakkeella: www.selry.fi/selnet. Tiedusteluihin vastaa Erja Ekman. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Postiosoite: SEL, PL 213, 00531 Helsinki p. 020 774 004 f. 020 774 0604 Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 6, 5. krs, 00530 Helsinki www.selry.fi www.facebook.com/selry www.twitter.com/selryfi www.flickr.com/selry Työttömyyskassan puhelinpalvelu tiistaisin ja torstaisin klo 9-11 numerossa 040 451 8451. Muina aikoina työttömyysturva-asioissa palvelevat aluetoimistot. Kassan e-asiointi on auki 24 h osoitteessa: www.selry.fi/tyottomyyskassa Sähköpostiosoitteet: [email protected] Tilaa uutiskirje sähköpostiisi: www.selry.fi/uutiskirje Näin pidät jäsenyytesi kunnossa sel:n jäsenyytesi pidät kunnossa ilmoittamalla muutoksista liittoon ja maksamalla jäsenmaksusi. osoitteen- tai nimenmuutoksesta ei tarvitse ilmoittaa liittoon, kun teet virallisen ilmoituksen Väestörekisterikeskukseen. Muutoksen voi tehdä numerossa 0295 535 535 (pvm/mpm) tai osoitteessa www.vaestorekisterikeskus.fi. Jos sinulla on tietojen luovutuskielto, ilmoita uusi nimesi tai osoitteesi myös liittoon. kun vaihdat työpaikkaa, ota yhteys uuden työpaikkasi luottamusmieheen tai liiton aluetoimistoon, jotta saat jäsenmaksujen perintäsopimuksen täytettäväksi. Sen avulla voit tarvittaessa vaihtaa ammattiosastosi ja valita jäsenmaksutavan: joko työnantaja perii suoraan palkasta tai maksat jäsenmaksut itse. työnantaja voi aloittaa jäsenmaksujen perinnän palkastasi vasta kun siitä on tehty kirjallinen perintäsopimus. Jäsenmaksuperinnän päättymisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus liittoon ja työnantajalle käyttämällä perintäsopimuksen päättymisilmoitusta. jos maksat itse jäsenmaksusi, tarvitset siihen henkilökohtaisen viitenumerolistan, jonka saat aluetoimistostasi. Listassa on jokaiselle kuukaudelle oma viitenumero, jota on käytettävä. mikäli vaihdat alaa ja ammattiliittoa, ota ensin yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen tai siihen liittoon johon siirryt, jotta voit sopia jäsenyyden alkamisajankohdasta. Vasta sen jälkeen ilmoita liiton vaihdosta SEL:n jäsenrekisteriin. Näin siirtymisesi uuteen liittoon tapahtuu ilman jäsenyyden katkeamista. Jos haluat erota SEL:sta, ilmoita siitä liittoon kirjallisesti. sel:n jäsenmaksu on 1,7 % kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja se sisältää myös työttömyyskassan jäsenmaksun. Jäsenmaksua maksetaan myös osa-aikatyöstä ja työstä, jota teet saadessasi soviteltua työttömyyspäivärahaa. Työttömyyskassa perii automaattisesti jäsenmaksun kaikista maksamistaan etuuksista. opiskelijajäsenyys on maksuton ja se on voimassa opiskelun päättymiseen saakka. Mikäli työskentelet opiskelun ohella, liity myös työttömyyskassan jäseneksi ja maksa palkastasi jäsenmaksu, jolloin kartutat oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen. Opiskelun ajalta saat jäsenmaksuvapauden ilmoittamalla opiskeluajat liittoon. Palkkatyöstä maksetaan aina jäsenmaksua. kun jäät eläkkeelle, toimita jäsenrekisteriin kopio eläkepäätöksestä tai lähetä vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus, jossa kerrot nimesi, syntymäaikasi ja eläkkeen alkamispäivän. Jos kyseessä on määräaikainen eläke, kuten kuntoutustukena maksettava työkyvyttömyyseläke, ilmoita myös eläkkeen päättymispäivä. jos olet oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen, ilmoita siitä liittoon välittömästi. Jäsenmaksua ei tarvitse maksaa ajalta, jolta ei saa palkkaa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta esimerkiksi sairauden, kuntoutustuen, määräaikaisen eläkkeen, äitiys- tai siihen verrattavan vapaan, hoitovapaan, opiskelun, varusmies- tai siviilipalveluksen tai enintään 12 kuukauden vapausrangaistuksen takia. Työtön, joka ei saa kassan maksamaa etuutta, on vapautettu jäsenmaksusta. niiden jäsenten minimijäsenmaksu, joilla ei ole palkkatuloa, kassan maksamaa etuutta tai jäsenmaksuvapautusta, on 10 euroa/kk. Yrittäjänä toimivan (enintään 18 kk) jäsenen jäsenmaksu on 30 euroa/kk. mikäli jäsenmaksusi on maksamatta tai jäsenmaksuvapautuksesi ilmoittamatta, ota välittömästi yhteyttä liittoon. Sovimme kanssasi, miten jäsenmaksut ja jäsenyys hoidetaan ajan tasalle. Jos olet laiminlyönyt jäsenmaksujen maksamisen tai jäsenmaksuvapautuksesta ilmoittamisen yli kuuden kuukauden ajalta, päättyy jäsenyytesi liitossa sekä työttömyyskassassa. liiton jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Liitto toimittaa verottajalle vuosittain tiedot itse maksamistasi sekä työnantajan perimistä jäsenmaksuista. Tarkasta veroehdotuksestasi, että maksettujen jäsenmaksujen määrä on oikein. 28 NRO 10 / 2015 tauolla Ristikko Lähetä ristikon ratkaisu osoitteeseen: Elintae, PL 213, 00531 Helsinki 11.1.2016 mennessä. Kuoreen tunnus ”Ristikko 10/2015”. Vastanneiden kesken arvomme pienen yllätyspalkinnon. Ristikon ratkaisu ja voittajan nimi julkaistaan Elintakeessa, joka ilmestyy 28.1.2016. Nimi:................................................................................................................................ Osoite:................................................................................................................................ Välähtääkö? Sudokujen ratkaisut: www.selry.fi/selnet > Jäsenasiat > Elintae-lehti 9 4 6 9 8 4 2 6 9 Vaikeusaste: 7 6 4 5 8 2 3 1 9 Vaikeusaste: 5 9 6 2 3 1 7 4 8 www.aisudoku.com (C) Arto Inkala 7 5 9 6 8 9 5 6 3 5 9 5 8 3 6 3 2 5 1 8 9 2 4 7 1 AI24642 7 www.aisudoku.com 5 3 5 1 2 8 6 6 7 (C) Arto Inkala 3 4 8 AI24641 8 1. Kotiin ostamastamme ruoasta noin 120–160 miljoonaa kiloa päätyy vuosittain roskiin. Kuinka monen keskiverto henkilöauton hiilidioksidipäästöjä kotitalouksista roskiin päätyvä ruokajäte Suomessa vastaa a) 10 000:n, b) 50 000:n, c) 100 000 henkilöauton? 2. Zeoliittia käytetään pyykinpesuaineissa a) pehmentämään vettä, b) poistamaan tahroja, c) valkaisemaan pyykkiä? 3. Onko flambeeraus a) kuorruttamista, b) liekittämistä, c) kuullottamista? 4. Suomenhevonen kykenee vetämään jopa a) 80 % omasta painostaan, b) 110 % , c) 200 % ? 5. Ensisynnyttäjien keski-ikä Suomessa (v. 2014) oli noin a) 28 vuotta, b) 30 vuotta c) 34 vuotta? 6. Missä sijaitsee Luzernin kaupunki a) Italiassa, b) Sveitsissä, c) Portugalissa? 7. Tarkoittaako defaitismi a) epärehellisyyttä, b) tappiomielialaa, c) uskonpuutetta? 8. Mihin maahan sijoittuvat elokuvan ”Casablanca” tapahtumat a) Algeriaan, b) Espanjaan, c) Marokkoon? 9. Puikula on tyypiltään a) jauhoinen peruna, b) yleisperuna, c) kiinteämaltoinen peruna? 10.Onko hematiitti a) verisolu, b) mineraali, c) aivosolu? Vastaukset: 1. c) 100 000 henkilöauton. 2. a) pehmentämään vettä 3. b) liekittämistä. 4. c) 200 % . 5. a) 28 vuotta 6. b) Sveitsissä. 7. b) tappiomielialaa. 8. c) Marokkoon. 9. a) jauhoinen peruna. 10. b) mineraali. Sudokut
© Copyright 2024