2/2015 - Senaatti
Uusi vuokrajärjestelmä laskee vuokria 16 Puolustusvoimat tuo militanttia maustetta siviiliarkeen 18 VNHY yhdistää ministeriöiden käytännöt 22 KONTRAHTI 02 2015 Voiko tietotyön tehokkuutta mitata? 10 S E N A AT T I KIINTEISTÖJEN SIDOSRYHMÄLEHTI Kontrahti_taitto.indd 1 13/05/15 17:49 TEOS JA MINÄ Valon mukaan MUUTTUVA RIHMASTO Rihmasto levittäytyy ja tuottaa satoa. Taideteoksena se symboloi verkostoitumisen tärkeyttä: ihmisten ja tahojen yhdistymistä toisiinsa. Tuija Holttinen Hanna Linnakko T aiteilija Vesa-Pekka Rannikon luoma, sienirihmaston mukaan nimetty Mycelium-teos on mielenkiintoinen, laajalle levittyvä veistos. Mycelium ulottuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kallioiselta pihalta sisätiloihin, jossa sen lonkerot nousevat uudisrakennuksen seinällä kohti kattoa. THL:n viestintäjohtaja Päivi Väyrynen näkee moniulotteisessa teoksessa ensisijaisesti laaja-alaisen verkoston. ”Verkostoituva ja yhdistävä, ihan kuten THL:kin on kumppaneiden ja sidosryhmiensä kanssa.” Väyrynen ihailee etenkin suuren teoksen monimuotoisuutta. Kaareva, kiiltävä, repaleinen, rönsyilevä, kirkas… Myceliumin moninaisuus herätti mielenkiintoa jo ennen kuin teos oli paikoillaan. ”Kuultuani Valtion taideteostoimikunnan järjestämän kutsukilpailun voittajasta, en heti saanut kuvaa kokonai- 2 Kontrahti_taitto.indd 2 suudesta: ruostumattomasta teräksestä tehty verkkomainen veistos, joka ulottuu sisätiloihin asti. Ja kun teosta sitten talvella tuotiin paikoilleen, hämmästeltiin ikkunassa, mitä ihmettä pihalla oikein tehdään. ”Mutta kun teos on nyt pihassa paikallaan, se on todella kaunis, visuaalisuutta ja taiteen tuomaa mielihyvää arvostava”, Päivi Väyrynen sanoo. Taidekilpailun tuomaristo luonnehti Myceliumin symboloivan auttamista, yhteistyötä, verkostoitumista sekä parantamista ja näin ollen teoksen sopivan erinomaisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. ”Nautin siitä, miten teos näyttää aina erilaiselta riippuen siitä, miltä suunnalta sitä katsoo ja miten valo muuttuu. Tämä näyttää ihan erilaiselta pilvisenä päivänä kuin auringossa, eri asiat korostuvat. Kesän tullen on mielenkiintoista nähdä, miten vihreä ruoho korostaa Myceliumin kiiltävää teräspintaa.” 2/2015 12/05/15 15:06 ”Hyvin luontoon sopiva taideteos on kuin tehty THL:n puistomaisen kampuksen pihakalliolle”, Päivi Väyrynen toteaa. THL •Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on sosiaalija terveysministeriön alainen asiantuntijalaitos. THL:n tavoitteena on olla edellä kävijä valtiolla erilaisten työn tekemisen tapojen edistäjänä ja soveltajana. Lisää THL:n uudesta työympäristöstä s. 6–9. Kontrahti_taitto.indd 3 2/2015 3 12/05/15 15:06 KONTRAHTI 02 2015 18 16 22 6 THL ja työhyvinvointi 22 VNHY 10 Mittaaminen Miten tietotyön tai käyttäjäpalvelujen tehokkuutta voidaan mitata? 16 Uusi vuokrajärjestelmä Omakustannusperusteinen järjestelmä astuu voimaan ensi vuoden alussa. 18 Puolustusvoimien palvelukeskus Päivä paistaa poteroonkin. 4 Kontrahti_taitto.indd 4 Valtioneuvoston hallintoyksikkö yhtenäistää ministeriöiden käytäntöjä. 31 Lyhyesti 34 Resumé 24 TEM Arvokiinteistö taipui monitila ympäristöksi. 27 Työhyvinvointi Työkaverin auttaminen lisää onnellisuutta. 29 Tarinoiden linnat Kannessa: Senaattikiinteistöjen Heljä Franssila pohtii, miten tietotyön tuottavuutta voidaan mitata. Kansikuva: Jaakko Lukumaa Turun linnassa asuu tonttu-ukko. 2/2015 12/05/15 15:06 PÄÄKIRJOITUS Kontrahti on Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2015. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: [email protected] Päätoimittaja: Outi Tarkka, puh. 0205 811 356 Toimituskunta: Annika Ahonala, Jari Auer, Kaj Hedvall, Kati Jokelainen, Sonja Nybonn, Leena Suomela ja Suvi Vanto. Toimitus: Legendium Oy, puh. 010 229 1630 Toimituspäällikkö: Marjo Tiirikka Ulkoasu: Laura Ylikahri Paino: Libris Oy Paperi: sisus: Edixion 100 g/m2 kannet: Edixion 190 g/m2 Senaatti-kiinteistöt, Lintulahdenkatu 5 A, PL 237, 00531 Helsinki Valtakunnallinen vaihde 0205 8111 fax 0205 811 360 www.senaatti.fi Sähköpostiosoitteemme: [email protected] Senaatti-kiinteistöt on valtion työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana toimiva liikelaitos. Haluamme yhdessä asiakkaidemme kanssa tehdä Suomen valtiosta uusien työnteon tapojen edelläkävijän ja luoda työympäristöjä joissa innostutaan, onnistutaan ja viihdytään. Huolehdimme valtion kiinteistö varallisuudesta yhteiskuntavastuullisesti ja luomme osaamisellamme arvoa yhteiskunnalle. Uusi vuokrajärjestelmä joustaa ja säästää VALTION TOIMITILAVUOKRAT ovat aika ajoin herättäneet vilkasta keskustelua. Vuokria on pidetty korkeina ja sopimuksia joustamattomina. Ensi vuoden alusta alkaen tilanne on toinen, kun valtio ottaa käyttöön uuden vuokrajärjestelmän. NOUDATAMME JATKOSSA vuokrissa omakustannusperiaatetta, kun meille asetettu tuloutusvaatimus siirtyy historiaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että valtion omistamissa tiloissa olevien asiakkaidemme vuokra laskee 15 prosenttia. Muutos toteutetaan kuitenkin budjettineutraalisti eli vuokrien aleneminen vaikuttaa myös määrärahoihin. Jatkossa vuokrat tulevat joka tapauksessa olemaan valtion rakennuksissa vastaavia markkinavuokria parisen kymmentä prosenttia edullisempia. UUDET SOPIMUKSET ovat pääsään- töisesti toistaiseksi voimassa olevia. Irtisanomisajaksi tulee 12 kuukautta. Tämä lisää alati muuttuvassa toimintaympäristössä asiakkaidemme mahdollisuuksia tehdä nopeitakin työympäristöihin liittyviä ratkaisuja. Mikäli vuokrakohteeseen liittyy kuitenkin asiakkaalle varta vasten tehty investointi, jota kukaan muu ei voi hyödyntää, asiakkaan harteille jää huolehtiminen jäännösarvovastuusta. Tämä koskee lähinnä erityiskohteita kuten turvallisuuteen liittyviä toimintoja, taidelaitoksia tai tutkimuskeskuksia. Valtion omistamissa tiloissa olevien asiakkaidemme vuokra laskee 15 %. JATKOSSA SENA AT TI-KIINTEISTÖT on kaikkien valtion organisaatioiden kumppani tila- ja työympäristökysymyksissä. Monet valtion toimijat ovat jo vuosia keskittäneet omat tilakysymyksensä Senaatti-kiinteistöjen hoidettavaksi. Toivotamme uudet asiakkaat tervetulleiksi ja lupaamme tehdä parhaamme. Näin asiakas voi keskittyä omaan ydintehtäväänsä, ja me puolestamme teemme tilaa onnistumiselle. Juha Lemström operatiivinen johtaja Kontrahti_taitto.indd 5 2/2015 5 13/05/15 17:33 ”Ilman oman väen aktiivisuutta niin kommentoinnissa kuin toteutuksessakin lopputuloksesta ei olisi tullut näin hyvä mitä se nyt on”, THL:n palvelujohtaja Mikko Nissinen kertoo. Tuija Holttinen Hanna Linnakko Hyvin suunniteltu työympäristö palvelee ja tehostaa sekä työn tekemistä, työssä viihtymistä että hyvinvointia. TYÖYMPÄRISTÖ tekee hyvää 6 Kontrahti_taitto.indd 6 2/2015 12/05/15 15:06 THL:N UUSI PÄÄRAKENNUS •Työpistemäärä 200 kpl •Rakennuksen suunnittelu: Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy, arkkitehti Kai Rajakaltio •Sisustussuunnittelu: Workspace Oy, sisustusarkkitehti Sirpa Luukkonen •AV-suunnittelu: Rambol Oy, suunnittelupäällikkö Ossi Hakansuu •Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistöt Tilojen rauhallisessa värimaailmassa puupintaa, harmaata ja valkoista on piristetty keltaisella, violetilla ja turkoosilla. A amupilateksen jälkeinen pikkupalaveri hoituu kävelymatolla. Ehkä tänään voisi myös tsekata verenpaineensa ja katsoa mitä kehonkoostumuksen mittauslaite kertoo. Höyryävä aamukahvikin maistuu kirkasvalolampun alla lehteä lukien erityisen herkulliselta. Ja sitten voikin siirtyä tämän päivän tehtäviin parhaiten sopivaan työtilaan. Silloin kun työympäristö tarjoaa vaihtoehtoja ja virikkeitä, niitä kannattaa hyödyntää. KUNTOSALIKOKOUS PITÄÄ VIRKEÄNÄ Kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiloja Tilkanmäen kampuksella laajennettiin, yhtenä kolmesta merkittävästä kriteeristä oli, että toimitilojen tulee sekä ratkaisuiltaan että erityistoiminnoiltaan viestiä ja toteuttaa THL:n arvomaailmaa. ”Toimintamme päämääränä on turvata suomalaisten hyvä elämä oikeudenmukaisessa, kestävässä ja uudistuvassa hyvinvointiyhteiskunnassa. Saman haluamme näkyvän ja tulevan esiin myös omissa tiloissa ja jokapäiväisessä tekemisessämme”, tiivistää THL:n palvelujohtaja Mikko Nissinen. Hyvinvointi ja uudistumishalu näkyy monessa kohdassa THL:n monitilaympäristössä. Hyvin suunnitellut muuntojoustavaksi rakennetut tilat mahdollistavat toiminnan muuttumisetkin. Esimerkiksi vanhan, vuonna 1958 rakennetun talon ensimmäisen kerroksen kuntosalina toimiva Keho+mieli-tila on tehty toimistotilakriteereillä. ”Jos tarve joskus vaatisi, tämä tila saadaan helposti toimistokäyttöön. En kuitenkaan usko, että meillä jäisi kuntosali käyttämättä, niin paljon tätä tilauudistusta suunniteltaessa toivottiin. Ja voihan kuntosalia käyttää myös jo tällaisenaan vaikka palaverinpitopaikkana. Ei kukaan ole sanonut, että kokoustaa voi vain neuvottelupöydän ääressä.” Kuntosaliin on tulossa vielä lisää laitteita, mutta perusvälineistöä on jo nyt riittävästi siihen, että kunnon kohottaminen ja hyvän olon ylläpito onnistuu mainiosti. Ainakaan kuntosalin sijaintia ei voi käyttää tekosyynä sille, ettei salille ”jaksa lähteä”. Nissinen kertoo huomanneensa, että etenkin aamuisin juoksumatoilla on ollut käyttöä. Myös talon oman liikuntatyöryhmän organisoima säännöllinen pilates-tuokio on ollut suosittu. Kontrahti_taitto.indd 7 2/2015 7 12/05/15 15:06 Valoisa aula yhdistää uudet ja vanhat tilat. Terveystorilla voi rentoutua ierovassa tuolissa ja mitata veren h paineensa tai kehonkoostumuksensa. AMMATTILAISET HYÖDYNNETTY Mikko Nissinen kiittää sekä oman henkilökunnan että sidosryhmien ammattilaisten panosta uuden monitilaympäristön suunnittelussa. Oman talon asiantuntemusta käytettiin muun muassa kalustuksia mietittäessä, AV- ja turvallisuusjärjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa sekä esteettömyys- ja ergonomia-asioissa. ”Talosta löytyy vahvaa osaamista, panostamista ja sitoutumista. Ilman oman väen aktiivisuutta niin kommentoinnissa kuin toteutuksessakin lopputuloksesta ei olisi tullut näin hyvä mitä se nyt on.” ESTEETTÖMÄSTI LIIKKEELLE Toinen tärkeä kriteeri tilojen suunnittelussa oli esteettömyys. Se alkaa heti aulan vastaanotosta, jossa tiskin toinen pää on madallettu pyörätuolilla asioiville sopivalle korkeudelle. Näkövammaisten liikkumista on helpotettu lattialistoilla. Opasteet ovat pistekirjoituksella ja hissi kertoo ääneen liikkeistään. 8 Kontrahti_taitto.indd 8 Opasteet ovat piste kirjoituksella ja hissikertoo ääneen liikkeistään. Automaattisesti aukeavat ovet, esteettömät kulkureitit ja kokoushuoneiden induktiosilmukat kertovat, että THL:n taloon kuka tahansa on tervetullut. ”Esteettömyyden eteen tehdyt valinnat tiloissamme ylittävät monilta osin perusvaatimukset. Meillä ne kuuluvat THL:n arvomaailmaan”, Nissinen sanoo. Ja se kolmas kriteeri? Se on valo – joka parantaa myös esteettömyyttä luomalla vahvoja kontrasteja. Uuden ja jo olemassa olleen talon ristinmallisesta liittymästä näkee joka suuntaan ympäröivään luontoon. Uusi ja vanha eivät riitele keskenään, vaan muodostavat sopusointuisen, valoisan kokonaisuuden. Pihalla siirrettiin parkkipaikkoja, että sisältä näkyvä maisema olisi mahdollisimman visuaalinen. Samaa talon halkaisevaa ristikkoa on hyödynnetty uuden rakennuksen tiloissa ylemmissä kerroksissa. Läpi rakennuksen kulkeva ristikko antaa tilaa valolle ja ajatuksille. RAVINTOA SIELULLE JA KEHOLLE Sekä henkilöstön että vierailijoiden hyvinvointia on ajateltu myös ruokailussa. Ravintola Helmessä tarjotaan maukasta ja ravitsevaa ruokaa. Suolaisempien makujen ystävät voivat maustaa halutessaan annoksensa pöytämausteilla, peruslähtökohdiltaan aterioissa on ajateltu terveellisyyttä. 2/2015 12/05/15 15:06 Ravintolassa voi myös lämmittää omia ruokiaan, käyttää tähän ravintolan astioita ja ruokailla yhdessä muiden kanssa. Taide tuo tutkitusti mielihyvää työntekoon. Mikko Nissinen sanookin THL:läisten olevan etuoikeutettuja saadessaan nauttia niin runsaasta määrästä upeaa ja erilaista taidetta toimitiloissaan. ”Kiitos kuuluu Valtion taideteostoimikunnalle ja Senaatille.” Kiitosta on kuulunut myös tilankäyttäjiltä – niin tiloista kuin uusista toimintatavoistakin. Kerroksista löytyy erilaisia tiloja, joissa voi kohdata kollegoja vapaamuotoisesti. Ergonomiasta huolehtivat munuaisen malliset sähköpöydät. Valoisan yhteistilan lisäksi tarjolla on runsaasti erikokoisia, erilaisiin tarpeisiin tarkoitettuja vetäytymistiloja. Jokaiselle työn tekemiselle löytyy sopiva tila tai soppi, vaikka pääsääntöisesti monitilaympäristössä työskennelläänkin avarassa yhteistilassa. Osa vetäytymistiloista on varattavissa etukäteen, useimpiin voi mennä silloin kun ne ovat vapaana. Monen kokoustilan seinä on lasia. Yksityisyyttä voi halutessaan suojata verhoilla, ja ääneneristys on huippuluokkaa. Esimerkiksi lasiovien alareunassa on oven sulkeutuessa alaslaskeutuva tiiviste, joka eristää äänet hyvin, vaikkei tilassa kynnystä olekaan. TILAUUDISTUKSESSA KUULTIIN KÄYTTÄJIÄ Tilauudistuksen rinnalla uudistettiin myös työn tekemisen mallia. Tällä hetkellä THL:ssä työskennellään vielä paljon nimetyillä työpisteillä, mutta lähitulevaisuudessa sekin muuttuu. ”Kaikkea ei olla ehditty vielä mitata, mutta työpistetehokkuus on meillä alle 14 neliötä. Eli valtavaa tehostusta olemme jo nyt saaneet uudistuksella”, Mikko Nissinen sanoo. ”Kun katselee miten väkeä on paikalla, huomaa, että tiivistämisen varaa on vieläkin.” Nissinen kertoo, että työympäristön kehittämisprojektissa osallistettiin omaa henkilöstöä mahdollisimman paljon. Workspacen asiantuntija olikin todennut, ettei ole aiemmin ollut vastaavanlaisessa projektissa, jossa kuunnellaan näin paljon käyttäjää. ”On ollut mukavaa uudistuksen jälkeen kuulla, kun joku kertoo miten kivaa on kun nyt tapaa ja näkee enemmän ihmisiä. Ja etenkin kun kiitos tulee jonkun sellaisen ihmisen suusta, joka oli aiemmin kertonut rehellisesti pelkäävänsä montilaympäristöön siirtymistä. Nyt ei kuulemma enää takaisin koppikonttoriin palaaminen tulisi kuuloonkaan. Se on ihan loistavaa kuultavaa.” Valoisa ja houkutteleva Coffee Point kerää ihmiset luontevasti yhteen. Seinälle voi jättää kavereille viestejä. Kontrahti_taitto.indd 9 2/2015 9 12/05/15 15:06 OTETAANPA MITTAA Jotta jotakin voisi johtaa ja kehittää, sitä pitää myös mitata. Senaattikiinteistöt satsaa sekä tietotyön suorituskyvyn että käyttäjäpalveluiden laadun mittaamiseen. Kumpikin auttaa asiakasta arjessa. Vesa Ville Mattila Jaakko Lukumaa ja Shutterstock ”Rakennamme työtapojen tilaa kuvaavia indeksilukuja, jotka mah dollistavat vertailun tavanomaisten työympäristöjen ja monitilaympäris töjen välillä”, kertoo tietotyön tuotta vuuden asiantuntija Heljä Franssila Senaatti-kiinteistöistä. 10 Kontrahti_taitto.indd 10 2/2015 12/05/15 15:06 Tietotyö tarvitsee tuottavuutta T ietotyön suorituskyky muodostaa kattokäsitteen, jonka alle kuuluvat muun muassa tehokkuus, tuloksellisuus ja tuottavuus. Kyse on siitä, miten organisaatiossa tehtävä tietotyö sujuu ja mitä sillä saadaan aikaiseksi. Tuottavuus tarkoittaa perinteisesti panoksien suhdetta tuotoksiin. Tietotyössä tuottavuus on yksilön ja organisaation kykyä muuntaa mahdollisimman tehokkaasti aineelliset ja aineettomat resurssinsa tuloksiksi. ”Korkea tuottavuus merkitsee organisaation hyvää hyötysuhdetta. Hommat hoituvat ja ihmiset jaksavat työssään”, kiteyttää Senaatti-kiinteistöjen tietotyön tuottavuuden asiantuntija Heljä Franssila. ”Valtion verotulot ja edelleen valtion virastojen ja laitosten määrärahat vähenevät, työtehtävät eivät. Siksi tarvitsemme tuottavuutta tietotyössäkin.” TUNNUSLUVUT JA TULOKSET ESIIN Tietotyö on pohjimmiltaan kaikkialla samanlaista: viestintää, informaatioresurssien käyttämistä ja kykyä tehdä yhteistyötä. Sen sijaan tietotyötä tekevien organisaatioiden tuotokset ja tavoitellut tulokset voivat vaihdella. Lisäksi tietotyö kehittyy koko ajan ja sen suorituskyvyn draiverit muuttuvat. Tietotyötä tehdään fyysisistä, digitaalisista, sosiaalisista, psyykkis-emotionaalisista ja ajallisista resursseista muodos- Tietotyön suoritus kykyyn kuuluvat muun muassa tehokkuus, tuloksellisuus ja tuottavuus. tuvassa ympäristössä. Ne ovat tietotyön panoksia. Organisaation tapa tehdä työtä muuttaa resurssit aineellisiksi ja aineettomiksi tuloksiksi. Valtion virastojen ja laitosten työn tuloksia ovat esimerkiksi asianmukaisesti hoidetut lakisääteiset tehtävät, henkilöstön hyvinvointi ja asiakaskokemus. Mutta millaisilla mittareilla voidaan mitata tietotyön panosta ja tuotosta? ”Sekä tietotyön resursseja että tietotyötapojen tilaa ja laatua kuvaavat tunnusluvut ovat laskettavissa. Tietotyön tuotos- ja tulosmittarit perustuvat organisaation omiin tunnuslukuihin”, Franssila selittää. ”Tuottavuuden mittaus on pohjimmiltaan muutosmittausta – ajassa tapahtuvan toiminnan tehokkuuden muutoksen mittaamista. Tuotos- ja tulosmittareiden muutosta voi seurata organisaation sisällä, tietotyötapojen ”Käyttäjäpalvelujen laadun mittaamisen tarkoitus ei ole etsiä virheitä, vaan kehittää toimintaa”, kertoo palvelupäällikkö Kirsti Liljeroos. Kontrahti_taitto.indd 11 2/2015 11 13/05/15 17:35 tilaa ja laatua voi verrata muiden organisaatioiden vastaaviin tunnuslukuihin.” Loppujen lopuksi tuottavuuden muutoksen arvon pystyy laskemaan euroissa. Mittaus paljastaa myös hukkatoiminnan ja säästömahdollisuuksien määrät. MÄÄRÄLLISTÄ JA LAADULLISTA TUOTTAVUUDEN MITTAUSTA Tietotyön tuottavuuden mittaus perustuu tietotyön resurssien määrällisiin ja laadullisiin mittareihin. Henkilöstölle suunnatussa verkkokyselyssä työntekijät väittämiin vastaamalla luonnehtivat työympäristökokemuksiaan, henkilökohtaisia työtapojaan, johtamis- ja yhteistyötapoja sekä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kokemuksiaan. Kyselyn vastauksia tarkastellaan rinnan organisaation omien panos-, tuotos- ja tulosmittareiden kanssa. Niiden keruusta sovitaan projektikohtaisesti. ”Mittaus on henkilöstölle myös kanava kertoa, miten töissä HUKKA HAUKKAA TUOTTAVUUTTA Tietotyön tuottavuutta haukkaava hukka syö tietotyön resursseja, mutta ei edistä tulosten syntymistä eikä lisää työn arvoa. Hukata voi niin aikaa, tarkkaavaisuutta, energiaa, materiaaleja kuin työkykyä. Hukan syynä saattaa olla huono työympäristö tai tehoton työtapa. menee. Lisäksi se herättelee pohtimaan niin omaa tekemistä kuin työn prosesseja ja menetelmiä. Esimerkiksi työhyvinvointi- ja työtyytyväismittaukset taas keskittyvät kartoittamaan lähinnä lopputulosta”, Franssila huomauttaa. ”Rakennamme työtapojen tilaa kuvaavia indeksilukuja, jotka mahdollistavat vertailun tavanomaisten työympäristöjen ja monitilatyöympäristöjen välillä. Niiden pohjalta voimme auttaa organisaatioita tehostamaan tietotyönsä tekemistä.” Vaikka numerot puhuvat, ne ovat vain tapa tiivistää tietoa ja laatua. Eivätkä numerot koskaan perustu objektiivisiin totuuksiin, vaan ihmisten subjektiivisiin vastauksiin. 12 Kontrahti_taitto.indd 12 ”Mittaus on henkilöstölle myös kanava kertoa, miten töissä menee.” ENNEN JA JÄLKEEN TYÖYMPÄRISTÖMUUTOKSEN Työympäristökehittäminen tavoittelee inhimillisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä työtapoja ja työympäristöjä. ”Senaatti-kiinteistöt vaikuttaa alustaan, jossa valtion organisaatiot tietotyötään tekevät. Muuttamalla työympäristöä muutamme myös tietotyön tekemisen edellytyksiä ja tapoja. Voimme vaikuttaa siihen, miten yksittäiset ihmiset, ryhmät ja koko organisaatio toimii”, Franssila toteaa. Siirtyminen monitilaympäristöön heijastuu muun muassa oman työn organisointiin sekä yhteistyöhön ja viestintään toisten kanssa. Se tarjoaa tilaisuuden ennen ja jälkeen -mittauksiin. ”Tietotyön tuottavuuden mittaus ennen työympäristökehittämisen käynnistämistä ja sen jälkeen auttaa selvittämään organisaation onnistumiseen vaikuttavat seikat.” Franssila muistuttaa myös tarpeesta tehdä tietotyötä tehokkaasti ja turvallisesti. ”Tietotyössä voi itse paljolti päättää työtavoistaan. Silti se tarvitsisi tehdastyöstä tuttua menetelmäsuunnittelua puuttumaan työntekoa riivaavaan kiireeseen ja keskeytyksellisyyteen.” Tietotyön tuottavuuden mittauksissa Senaatti-kiinteistöt on tehnyt yhteistyötä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa ja hyödyntänyt sen kehittämää Smart Wow-menetelmää. 2/2015 12/05/15 15:06 TIETOTYÖN TUOTTAVUUDEN MITTARIT Mittarit Indeksi tietotyön resurssien tilasta ja laadusta Tietotyön suorituskykytekijät Fyysinen työympäristö Digitaalinen työympäristö Sosiaalinen työympäristö Henkilöstön osaaminen ja työaika Indeksi tietotyötapojen tilasta ja laadusta Henkilökohtaiset ja yhteisölliset työskentelytavat Tietotyön tulokset, organisaation omat tunnusluvut Tuotokset, tulokset, vaikuttavuus Kontrahti_taitto.indd 13 2/2015 13 12/05/15 15:06 Mittaaminen kehittää käyttäjäpalveluiden laatua T yöympäristöjen puhtaanapito-, aula-, vartiointi- ja kokouspalvelut ovat käyttäjäpalveluita, joiden laatu voidaan jakaa tekniseen ja toiminnalliseen laatuun. Puhtaanapito liittyy ammatillisiin asioihin, jotka on puristettu palvelukuvauksiin ja jotka on arvioitavissa ainakin silmämääräisesti. Pelaako palvelu niin kuin palvelukuvaus sen määrittelee? Näyttääkö tila niin puhtaalta kuin se laatukuvauksessa mainitaan? Toiminnallinen laatu koostuu ihmisten tuntemuksista ja näkemyksistä. Senaatti-kiinteistöjen käyttäjäpalvelujen laadunarviointiin kuuluvat muun muassa asiakastyytyväisyyskyselyt, palveluntuottajaorganisaatioiden auditoinnit sekä sopimuksessa edellytettyjen pätevyystasojen ja palvelujen toteutumisen tarkistukset. ”Palveluntuottajien tulisi tuottaa sitä, mitä me olemme sopimuksissa määritelleet ostettavaksi. Silti käyttäjäpalveluiden laadun mittaamisen tarkoitus ei ole etsiä virheitä, vaan kehittää toimintaa”, sanoo Senaattikiinteistöjen palvelupäällikkö Kirsti Liljeroos. ”Monille asiakkaille käyttäjäpalveluiden hyvä laatu tarkoittaa sitä, ettei heidän tarvitse puuttua palveluihin. He ostavat avaimet käteen -palvelun ja haluavat keskittyä ydintoimintoihinsa”, muistuttaa Vaasan seudulla toimiva Senaatti-kiinteistöjen kiinteistöpäällikkö Merja Perälä. PUHTAUSPALVELUSSA PÄÄSTY PISIMMÄLLE Pisimmälle käyttäjäpalveluiden laadun mittaamisessa on päästy puhtauspalveluissa. Muun muassa pölyä, valkuaislikaa ja hygieenisyyteen liittyvien mikrobien määrää pystytään mittaamaan teknisin laittein pohjoismaisen SFS 5994 INSTA 800 -mittausstandardin mukaisesti. Senaatti-kiinteistöt ottaa standardin käyttöön soveltuvin osin ja aikaa myöten. Se sisältyy ensi vuoden alusta alkavien puhtauspalvelusopimusten kilpailu tuksiin. Puhtaanapidon laadun tiimoilta Senaatti-kiinteistöt on jo järjestänyt ympäri maata lukuisia koulutustilaisuuksia. Pelkästään viime vuonna Liljeroos veti ”Senaatti-kiinteistöt etsii aktiivisesti hyviä ja hyödyntämiskelpoi siajärjestelmiä”, Kirsti Liljeroos kertoo. 14 Kontrahti_taitto.indd 14 2/2015 12/05/15 15:06 parikymmentä kahden tunnin sessiota, joihin osallistui yli 400 palvelutuottajien siivoojaa, esimiestä ja työn suunnittelijaa. Tilaisuuksien pääaiheena oli puhtaanapito ja sen vaikutus sisäilman laatuun. MITEN MITATA PALVELUKOKEMUSTA? Muiden käyttäjäpalvelujen osalta laadun mittarit ovat vielä hakusessa. Miten esimerkiksi voi mitata vartiointi-tai aulapalvelun toimintaa ja osaamisen tasoa? Mitkä ovat oikeat mittarit asiakkaan antaman palautteen lisäksi? ”Olemme pohtineet asiaa työpajoissa yhdessä palveluntarjoajien ja asiakkaiden kanssa. On hyvin haastavaa löytää palveluun ja palvelukokemukseen – eikä palvelua tarjoavaan yritykseen – keskittyviä mittareita”, Liljeroos mainitsee. ”Erityisesti palvelukokemuksen mittaaminen askarruttaa. Pitää pohtia, voisimmeko hyödyntää monien myymälöiden ja tavaratalojen hyödyntämiä hymynaamamittareita tai haamuasiakkaita.” ” Voisimmeko hyödyntää hymynaamoja palvelukokemuksen mittaamisessa?” Kunnianhimoisena tavoitteena on löytää kaikille käyttäjäpalveluille kolmesta neljään yhteistä ja helppokäyttöistä mittaria. Vasta sen jälkeen Senaatti-kiinteistöt pystyy rakentamaan palveluntarjoajia varten oman bonus-sanktiojärjestelmän. DIGITALISAATIO JA STANDARDI VAIKUTTAVAT JATKOSSA Jatkossa digitalisaatio vaikuttaa vahvasti käyttäjäpalveluiden laadun mittaamiseen. Markkinoilla on paljon uusia mobiilijärjestelmiä, jotka tuottavat näp- pärästi raportteja ja kaavioita koetusta laadusta. ”Senaatti-kiinteistöt etsii aktiivisesti hyviä ja hyödyntämiskelpoisia järjestelmiä”, Liljeroos kertoo. ”Myös uudistuva ISO 9001 -standardi korostaa entistä enemmän laadunvalvonnan vastuuta – palveluntarjoajienkin suuntaan. Se varmasti auttaa edelleen kehittämään laadun mittaamista.” OTA YHTEYTTÄ Heljä Franssila, tietotyön tuottavuuden asiantuntija, [email protected], p. 0205 811 847 Kirsti Liljeroos, palvelupäällikkö, [email protected], p. 0205 811 766 Konsultti kiertää kohteissa Puhtauspalvelujen laadun mittaamisessa Senaatti-kiinteistöt turvautuu konsulttiapuun. Yhteistyökumppaneina toimii neljä yritystä, joiden toiminta kattaa koko maan. ” Puhtaanapidon laadunvalvonta vaatii erinomaista alan asiantuntemusta ja kykyä keskustella oikeista asioista palveluntarjoajien kanssa. Sellaista tietotaitoa hankimme ulkopuolelta ”, kertoo Senaatti- kiinteistöjen kiinteistöpäällikkö Merja Perälä. Vaasan, Pietarsaaren ja Seinäjoen alueella PTT Consultin Pirjo Rahkonen kiertää kahdesti vuodessa tarkistamassa puhtauden laadun kaikissa niissä kiinteistöissä, joissa Senaatti vastaa käyttäjäpalveluista. Vakiokierrosten lisäksi hän poikkeaa tutkimassa ikkunanpesujen kaltaiset vuosityöt sekä mahdolliset valitusten aiheet. ”Vakiokierroksilla on hyvä kolmi kantaperiaate, kun niihin minun lisäkseni yleensä myös osallistuvat asiakkaan ja palveluntuottajan edustajat.” Jo 10 vuotta Senaatin kanssa yhteistyötä tehneen Rahkosen mielestä asiakkaiden aktiivisuus laadunseurannassa on lisääntynyt huomattavasti. Samalla palveluntarjoajat ovat oppineet Senaatin toimintatavat ja käytännöt. Kontrahti_taitto.indd 15 2/2015 15 12/05/15 15:06 Teksti Vesa Ville Mattila Shutterstock Valtion vuokrajärjestelmä UUDISTUU Vuoden 2016 alusta alkaen Senaatti-kiinteistöjen vuokralaisena olevien valtion virastojen ja laitosten vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteen pohjalta. Vuokrat halpenevat ja vuokrajärjestelmä toimii entistä joustavammin. N eljä vuotta sitten valtion liikelaitoslain uudistus teki Senaatti- kiinteistöistä valtion tilojen ja tilapalveluiden in house -tuottajan valtionhallinnon yksiköille. Valtion sisäiseen vuokrausjärjestelmään ei silloin kajottu. Nyt sekin rukattiin uusiksi. ”Vuokrajärjestelmää kritisoitiin siitä, ettei se vastannut muuttuneen toimintaympäristön tarpeisiin. Päätimme perusteellisesti läpikäydä järjestelmän, jotta se toimisi valtion sisäisen palvelutuotannon kustannusperiaatteiden ja valtion kokonaisedun mukaisesti”, sanoo valtion vuokrajärjestelmän uusimista pohtineen työryhmän puheenjohtaja, valtiovarainministeriön budjettineuvos Tomi Hytönen. OMAKUSTANNUSTEN MUKAAN Vuoden 2016 alusta alkaen Senaatti-kiinteistöjen vuokralaisena olevien valtion virastojen ja laitosten vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteen pohjalta. 16 Kontrahti_taitto.indd 16 VALTIONEUVOSTO HYVÄKSYI Valtioneuvosto hyväksyi maaliskuussa asetuksen valtion kiinteistövarallisuuden hankinnasta, vuokraamisesta, hallinnasta ja hoidosta. Asetus vahvisti valtion tilahallinnan uudistusehdotusten toimeen panon ja siirtymisen omakustannusperusteiseen vuokrajärjestelmään 1.1.2016 alkaen. Omakustannusperiaatetta sovelletaan sekä valtion omistamiin toimistotiloihin että käyttösidonnaisiin tiloihin. Sen ulkopuolelle jäävät yleisiltä vuokramarkkinoilta valtiolle vuokratut tilat ja Senaatti-kiinteistöjen in house -piirin ulkopuoliset asiakkaat. Omakustannusperiaate tarkoittaa sitä, että vuokriin kohdistetaan kaikki Senaatti-kiinteistöjen kustannuserät ja omalle pääomalle määritelty vaihtoehtoiskustannus. Vaihtoehtoiskustannus lasketaan valtion lainanoton korkokustannuksesta neljän vuoden keskiarvona ja neljän vuoden välein. ”Valtiontalouden kehykset on laadittu neljän vuoden ajanjaksolle. Neljän vuoden keskiarvoon sisältyvä tasaavaa vaikutus mahdollistaa myös ennustettavuutta”, Hytönen selittää. VUOKRIEN ALENEMINEN PAIKATTAVA TOISAALLA Ensimmäisellä kerralla vaihtoehtoiskustannus perustuu valtion lainanoton korkokustannusten keskiarvoon vuosina 2011–2014. Valtiokonttori on vahvistanut sen olevan 1,5 prosenttia. Omakustannusperiaatteeseen siirtyminen alentaa Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimien valtion tilojen vuokria noin 15 prosenttia. Tämä tarkoittaa 45 miljoonan euron pienennystä Senaatti-kiinteis- 2/2015 12/05/15 15:06 TILATIEDOT KESKITETYSTI Valtion vuokrajärjestelmän uudistamista pohtinut työryhmä ehdottaa, että tilakustannusten ja tilankäytön seurannan kannalta tarpeelliset tilatiedot ja vuokrasopimustiedot kerätään keskitetysti. Virastoille ja laitoksille tulisi työryhmän mukaan säätää tieto jen toimittamista koskeva velvoite. töjen vuokratuottoon ja tuloutukseen. Valtion tulot laskevat yhtä paljon. Hytönen muistuttaa, ettei omakustannusperiaatteeseen siirtyminen merkitse suoranaista säästöä budjettitaloudessa. ”Jotta valtion budjetti ei mene epätasapainoon, vuokranalennus pitää toteuttaa budjettineutraalisti ottamalla huomioon alennusta vastaava vähennys toimintamenoissa. Uusi hallitus päättää tästä syksyllä annettavassa julkisen talouden suunnitelmassa.” Vuokrien tasoa koskevat muutokset otetaan huomioon vuoden 2016 talousarviovalmistelussa. Senaatti-kiinteistöt toteuttaa vuokrien alennuksen yksipuolisella sopimusmuutoksella. JOUSTOA JA TEHOA MUUTOKSIIN Valtion uusi vuokrajärjestelmä joustaa aiempaa enemmän muutostilanteissa. Vuokrasopimukset ovat voimassa määräaikaisina tai toistaiseksi, jolloin niiden irtisanomisaika on 12 kuukautta.Vuokrasopimuksen irtisanomisen jälkeen tila jää Senaatti-kiinteistöjen vastuulle. Mikäli tilaan on tehty viraston tai laitoksen tarpeisiin perustuva investointi, virasto tai laitos voi irtautua vuokra sopimuksesta maksamalla investoinnin jäännösarvon – jos investointia ei voi hyödyntää tilaa edelleen vuokrattaessa tai luovutettaessa. ”Menettely nopeuttaa virastojen ja laitosten mahdollisuutta luopua tarpeettomista tiloista ja niihin liittyvistä kustannuksista. Senaatti-kiinteistöt puolestaan pystyy entistä tehokkaammin tarjoamaan tilaratkaisuja ja myymään pois tarpeetonta tilaa”, Hytönen arvioi. Hytösen mukaan ratkaisu selkeyttää Senaatti-kiinteistöjen roolia vuokran antajana. Se saattaa myös hieman kasvattaa Senaatti-kiinteistöjen toiminnallista riskiä. Uusi vuokrajärjestelmä pohjautuu siihen, että virastot tai laitokset ja Vuokrasopimukset ovat voimassa määrä aikaisina tai toistai seksi, jolloin niiden irtisanomisaika on 12 kk. Senaatti-kiinteistöt toimivat yhteisymmärryksessä toimitilojen hankinnassa ja vuokrauksessa. Mahdollisten erimielisyyksien ratkaisua varten on rakennettu prosessi, joka tarvittaessa sisältää asian käsittelyn valtioneuvoston raha-asian valiokunnassa. Kontrahti_taitto.indd 17 2/2015 17 13/05/15 17:36 Puolustusvoimien oma graafinen ohjeisto toimi Palvelukeskuksen värimaailman innoittajana. Tilat mahdollistavat ihmisten sosiaalisen kanssakäymisen ja tarjoavat myös keskittymisrauhaa ja yksityisyyttä. 18 Kontrahti_taitto.indd 18 2/2015 12/05/15 15:06 Joensuussa päivä paistaa POTEROONKIN Puolustusvoimien palvelukeskuksessa Joensuussa tilojen valoisuuden, värien ja huikean kuvakerronnan ydin on harkittu monitilaympäristö. Tilatehokkuus on huippu luokkaa, samaan aikaan kokonaisuus on avara ja ilmava. Sirkka-Liisa Aaltonen Ville Kokkola P otero, Messi, Kasematti, Hangaari, Bunkkeri…”, palvelukeskuksen johtaja eversti Timo Viinikainen luettelee yhteiskäytössä olevien tilojen nimiä. Nimien ohella sisustuksen suuret kuvapinnat viestivät nykyaikaisista Puolustusvoimista lippuineen, tankkeineen, sotilaskodin keittäjineen, lentävine munkkirinkilöineen. Hymy viriää kasvoille viimeistään pöllön lailla tiirailevan Hornetin tavattuaan. Puolustusvoimien palvelukeskus aloitti virallisesti toimintansa Joensuun Tiedepuistossa vuoden alussa. Yhteensä noin 1 670 neliön tilat sijaitsevat kahdessa kerroksessa. Työntekijöitä Palvelukeskuksessa on 120. Palvelukeskuksessa on neliöitä parin hengen neuvottelutiloista kahvioja taukotiloihin, teknisesti hyvin varustelluista kokoustiloista rauhallisuutta vaalivaan kirjastoon. Konttorikoppien sijasta henkilöiden työpisteet ovat monitilaympäristössä. Poterosta lähtien luonnonvalo yltää kaikkialle. KOPPISEINÄT NURIN Palvelukeskuksen sijoittaminen Pohjois-Karjalaan oli osa suurta puolustusvoimauudistusta. Puolustusvoimille tarjottiin alun perin poliisin käytössä olleita tiloja. Kun sitten selvisi, ettei oikeus- ja poliisitalo ollutkaan käytettävissä suunnitellussa aikataulussa, Puolustusvoimat kääntyi Senaatti-kiinteistöjen tilapäällikön Sari Kermanin puoleen. Kontrahti_taitto.indd 19 2/2015 19 12/05/15 15:06 Kaikki käytetyttaistelu-, kalusto- ja henkilöstökuvat ovat Puolustusvoimien omaa materiaalia. Palvelukeskuksen tilatehokkuus on nyt 14 m . 2 ”Joensuun Tiedepuiston tilojen valinnan ratkaisivat hinta, laatu ja aikataulu sekä ennen kaikkea se, että tilat voitiin ottaa käyttöön vaiheittain”, Sari Kerman kertoo. Toimitila-asiantuntijan kanssa puolustusvoimien delegaatio jalkautui tutustumaan vastaavan tyylisten palvelukeskusten tilaratkaisuihin Joensuussa ja Kuopiossa. ”Puolustusvoimissa ensimmäinen ajatus oli perinteinen koppikonttori. Monitilaratkaisuihin tutustuminen kuitenkin käänsi ajatukset – näimme onnistuneita tiloja ja toisaalta myös ratkaisuja, joita osasimme sitten välttää.” Väliseiniä kaatamalla ja avoimella tilalla päästiin tilatehokkuudessa vajaaseen 14 neliöön per henkilö. Valtion toimitilastrategiassa tilatehokkuuden suositus peruskorjattaville kohteille on 18 neliötä. IHMISIÄ KUUNNELLEN Yhteistyö Senaatin kanssa käynnistyi marraskuussa 2012. Asiat etenivät sen jälkeen ripeästi, ja Palvelukeskus pääsi pilotoimaan toimintatapojaan Tiedepuistossa hyvissä ajoin viime vuonna. Tilavaihtoehtojen arviointikriteerejä olivat muun muassa sijainti, tilojen ominaisuudet, palvelut ja kustannukset. Palvelukeskuksen tilojen suunnittelussa ja toteutuksessa Sisustussuunnittelutoimisto Tuuman sisustusarkkitehti Anu Kankkunen oli yksi yhteistyön avainhenkilöistä. ”Asiakkaan tarpeet konkretisoituivat avoimuutena, uudenlaisina toimintatapoina, esteettömänä viestin kulkuna TAUSTALLA PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUS Puolustusvoimien palvelukeskuksen asiakkaana on koko Puolustusvoimat, jotka työllistävät yhteensä noin 12 300 ihmistä. Aikaisemmin yksittäiset joukot hoitivat itse talous- ja matkahallinnon, rekrytoinnit ja tietojärjestelmien tukipalvelut. Palvelukeskus muun muassa rekrytoi Puolustusvoimille vuodessa noin 500 henkilöä. Valtion uusi toimitilastrategia edellyttää tilankäytön tehokkuutta ja kustannusten hallintaa. Palvelukeskuksessa tavoite onnistui loistavasti. Yhteensä 120 henkilön sijoittaminen perinteiseen koppikonttoriin olisi edellyttänyt huomattavasti laajempia neliöitä. Nyt työt sujuvat tehokkaasti noin 1 600 neliön tiloissa. Senaatti-kiinteistöt löysi Puolustusvoimien palvelukeskukselle tilat Joensuun tiedepuistosta. 20 Kontrahti_taitto.indd 20 ihmiseltä toisella. Samaan aikaan työtä määrittivät tarkkuus, rauhallisuus ja hiljaisuus”, Kankkunen taustoittaa. Perinteisellä avokonttorilla on paikoin huono kaiku, mutta onnistuminen riippuu toteutustavasta. Joensuun Palvelukeskuksessa on oivaltavia ratkaisuja valaistuksesta ergonomiaan, akustiikasta tilanjakajiin. Onnistunut kokonaisuus edellyttää myös työyhteisössä sovittujen pelisääntöjen noudattamista. ”Monitilaratkaisussa pystyttiin huomioimaan rauhallisen ja hiljaisen työskentelyn tarpeet, tilat puhua pulputtaa ja palaveerata paikanpäällä tai etänä. Prosessin jokaisessa vaiheessa on kuunneltu työntekijöiden mielipiteitä. Moni täällä on todennut, ettei vaihtaisi näistä tiloista enää pois”, Timo Viinikainen myhäilee. ARMEIJA KESKELLÄ KAUPUNKIA Puolustusvoimien palvelukeskus keskellä Joensuuta on mitä parhainta peeärrää harmaaksi luullulle armeijalle. Erityistä on sekin, että Puolustusvoimat ja ympärillä oleva Tiedepuiston yhteisö ovat oppineet toinen toistaan palkitsevan yhteistyön. ”Tiedepuisto tarjoaa meille aulapalvelun, postinkäsittelyn, vartioinnin, lounasjärjestelyn, turvallisen ympäristön. Kulkuyhteydet ovat hyvät, oma auto ei ole välttämätön”, Viinikainen luettelee. Hän pitää arvossaan myös yhteisön tarjoamia liikunnallisia palveluja, koulutukseen liittyvää tarjontaa ja yhteistyötä yritysten kanssa. Samaan aikaan Länsikadun siviiliarki on saanut mukavasti militanttia maustetta. Itsenäisyyspäivä, Puolustusvoimain lippujuhlan päivä, pääsiäisen ja joulun tilaisuudet ovat armeijalle traditioineen tärkeitä. Osa erilaisista tapahtumista on avoinna koko Tiedepuiston yhteisölle. Aika ajoin Länsikadun lippurivistössä hulmuaa myös Suomen leijonalippu – kenties merkkinä siitä, että Puolustusvoimien komentaja on tullut visiitille. 2/2015 12/05/15 15:06 Palvelukeskuksen johtaja eversti Timo Viinikaisen mielestä tilat vies tivät nykyaikaisista Puolustusvoimista. Satu Tuupanen (vas.) ja Silja Hiltula löysivät ajatusten vaihtoon oivallisen sopen vihreän tuolin kulmalta. Lounger-tuolissa voi myös hoitaa puhelut muita häiritsemättä. Sitä mitä et voi peittää, voit ehkä korostaa. Tästä syntyi ajatus reippaasta punaisesta viivasta, joka sopii mainiosti armeijan henkeen. Onnistunut monitilaympäristö edellyttää myös työ yhteisössä sovittujen pelisääntöjen noudattamista. Kuvassa Mikko Soininen vaihtaa ajatuksia Vesa Tiiran kanssa, etualalla Raimo Penttinen keskittyy. Kontrahti_taitto.indd 21 2/2015 21 13/05/15 17:37 tuo tasalaatua palveluihin Valtioneuvoston kanslia muuttui maaliskuun alussa yli 500 hengen jättivirastoksi, kun merkittävä osa kahdentoista ministeriön yhteisistä hallinto- ja palvelutehtävistä koottiin valtioneuvoston kansliassa toimivaan uuteen valtioneuvoston hallintoyksikköön (VNHY). Maarit Seeling Jaakko Lukumaa Osastopäällikkö Janne Kerkelä ja toimialajohtaja Aino Jalonen kertovat, että VNHY yhtenäistää valtio neuvostoa. 22 Kontrahti_taitto.indd 22 2/2015 12/05/15 15:07 A iemmin kukin ministeriö huolehti itse nyt kootuista valtioneuvoston yhteisistä hallinto- ja palvelutehtävistä. ”Perusajatuksena on ollut koota ministeriöistä valtioneuvoston kansliaan samantyyppiset hallinto- ja palvelutehtävät. Tällaisia ovat muun muassa asiakirjahallinto, kirjaamot, arkistotoiminta, sisäiset tietojärjestelmät, toimitila- ja turvallisuuskysymykset, virasto-, kääntämis- sekä kuljetuspalvelut”, VNHY:n osastopäälliköksi nimitetty Janne Kerkelä linjaa. Yhdistämisellä halutaan tehostaa hallintoa ja tukitehtävien tuotantoa, parantaa tuottavuutta, hyödyntää henkilöstön osaamista paremmin ja lisätä ministeriöiden yhteistoimintaa. Esimerkiksi sijaisjärjestelyt on nyt aikaisempaa helpompi hoitaa. Samoin ministeriöiden kaikki toimitilat sopimuksineen siirtyvät valtioneuvoston kanslian hallintaan. Lisäksi VNHY:lle kuuluu erilaisia ohjaus- ja kehittämistehtäviä. YHTENÄISEMPIIN KÄYTÄNTÖIHIN Toimialajohtaja Aino Jalonen muistuttaa, että julkisen hallinnon resurssit eivät tulevaisuudessa kasva, päinvastoin. Hän vastaa VNHY:ssä henkilöstö- ja talousasioista sekä tila- ja turvallisuusasioista. Uudessa yksikössä työskentelee lähes 500 hlöä. Toimintojen yhdistämisellä turvataan jokaiselle ministeriölle palvelutarjonnan tasapuolisuus, toimintavarmuus ja korkea taso. Keskittämällä saadaan sekä säästöjä että rationalisointihyötyjä. ”Rakennamme yhtenäisempää organisaatiokulttuuria ja valtioneuvostoa. Tähän asti ministeriöt ovat toimineet osin eri tavoilla. Resurssit ja osaaminen ovat vaihdelleet voimakkaasti. Olemme usein törmänneet 12 tapaan tehdä asioita, kun meiltä ovat puuttuneet mekanismit, joilla jakaa hyviä käytäntöjä”, Jalonen sanoo. ISO HARPPAUS YHTEISÖLLE Osa henkilöstöhallinnosta jää edelleen ministeriöille muun muassa yhteisiä terveyspalveluita ja osaamisen kehittämistä lukuun ottamatta. ”VNHY:n tehtävänä on myös huolehtia, että kehittäminen ja priorisoinnit kohdennetaan kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti”, Jalonen huomauttaa. Kerkelä myöntää, että toteutuksen tiivis aikataulu, vain 14 kuukautta, asetti omat haasteensa. Keskeistä on nyt luoda hyvät yhteistyö- ja vuorovaikutusmallit VNK:n ja muiden ministeriöiden välille. ”Muutos on periaatteellisesti erittäin merkittävä. VNHY:n toiminnan käynnistymisen myötä hallinto- ja palvelutehtävissä ministeriöt siirtyivät valtio neuvostolle yhteiseen tekemisen tapaan. Henkisesti tässä ylitettiin ’perustoimintamallin’ osalta iso kuilu”, Kerkelä tiivistää. Jalonen uskoo henkilöstön sopeutumista auttaneen se, ettei ketään irtisanottu tai siirretty toiselle paikkakunnalle. Hankkeen aikana henkilöstöä on k uitenkin supistettu noin seitsemällä prosentilla, kun vapaaksi tulleita virkoja ei ole täytetty. ”Tietysti muutos alussa pelotti työntekijöitä. Ministeriöt ovat hyvin erilaisia, eikä toimintakulttuurien yhdistäminen ole aina helppoa. Hankkeen aikana ihmiset ovat kuitenkin pikku hiljaa innostuneet miettimään yhdessä uusia tekemisen tapoja”, Jalonen pohtii. SYKSYLLÄ SAMAN KATON ALLE Uudessa yksikössä työskentelee lähes 500 henkilöä yli 40 toimipisteessä. VNHY:n perustamisen myötä valtioneuvoston kansliaan siirtyy noin 300 virkaa muista ministeriöistä. Loput ovat entisiä työntekijöitä valtioneuvoston kansliasta. Lokakuun alussa 150 VNHY:läistä siirtyy myös fyysisesti saman katon alle, kun Helsingin yliopistomuseo Arppeanumiin Valtioneuvoston linnaa vastapäätä valmistuu yksikölle yhteiset tilat. ”Meillä on tilojen suhteen suuria odotuksia. On ollut hienoa katsoa, miten vanhat, arvokkaat tilat taipuvat suunnitelmiksi nykyaikaiseksi, uutta työn tekemisen tapaa tukevaksi monitilaympäristöksi, vaikka kivisiä väliseiniä ei historiallisesti arvokkaasta tilasta tietenkään poisteta”, Jalonen toteaa. Valtion työympäristö- ja toimitila- asiantuntijana Senaatti-kiinteistöillä on keskeinen rooli uudistuksen tukijana ja neuvonantajana tiloihin liittyvissä strate gisissa kysymyksissä. ”Toimitilat ovat suurimpia yhdenmukaistettavia asioita agendallamme, muodostavathan tilamenot merkittävän osan budjetistamme. Nyt tarkoitus on viedä toimitilahallintoa entistä yhdenmukaisemmin eteenpäin”, Jalonen kertoo. Ministeriöissä on hänen mukaansa menossa useita tilahankkeita, joissa Senaatti-kiinteistöt on mukana asiantuntijana hakemassa ratkaisuja, jotka tukevat nykymuotoisen työn tekemistä. Työympäristökehittäminen on yksi Senaatin palveluista, joilla pyritään varmistaman henkilöstön tyytyväisyys. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa myös kiinteistöissä tarvittavien palveluiden hankintaa. ”Varmasti myös Senaatti-kiinteistöille on helpompaa, kun vastedes näyttäydymme yksinä kasvoina kiinteistöihin liittyvissä kysymyksissä”, Kerkelä tiivistää. Kontrahti_taitto.indd 23 2/2015 23 12/05/15 15:07 Suojeltu kiinteistö MUUTTUI MODERNIKSI Ensimmäinen valtionhallinnon arvokiinteistö muuntui sisätiloiltaan monitilaympäristöksi ja sytytti työntekijöissä innostuksen. Minna Saano Jari Härkönen T yö- ja elinkeinoministeriön ja Senaatti-kiinteistöjen yhteinen matka alkoi vuonna 2009, kun tavoite oli siirtyä ministeriön neljästä toimipaikasta kahteen ja kehittää uudenlainen työympäristö Eteläesplanadi 4:n arvokiinteistöön. Kohde oli vaativa, ensimmäinen valtionhallinnon suojeltu arvokiinteistö, jonka sisätilat muutettiin kokonaisuudessaan monitilaympäristöksi. Nyt, keväällä 2015, tilat ovat viittä vaille valmiit. Viimeisiä asennuksia tehdään kokouskeskuksessa, pöytiä säädellään ja videotauluja kiinnitetään. Muuttolaatikkoja kannetaan sisään, kun väki vähitellen asettuu taloksi. ”Lopputulos osoittaa, että arvokiinteistön muutos moderniksi työtilaksi on mahdollista ilman, että suojeluarvot joutuisivat ristiriitaan toteutuksen kanssa”, toteaa johtaja Hannes Aulu työ- ja elinkeinoministeriöstä. TERVEYS JA TURVALLISUUS EDELLÄ ”Käyttäjän näkökulmasta muutoksessa on painotettu juuri oikeita asioita 24 Kontrahti_taitto.indd 24 Tehostunut tilankäyttö ja energiatehokkuutta parantavat toimen piteet vähensivät kokonaisenergian kulutusta työntekijää kohti laskettuna yli 60 %. – terveyttä ja turvallisuutta. Valaistus, akustiikka, oikea lämpötila niin kesällä kuin talvellakin on säädetty kohdilleen ja sisäilman laatuun on kiinnitetty huolellisesti huomiota”, kiittelee Aulu. Muutosprojektin kuluessa vanhaan arvorakennukseen on tehty erilaisia ratkaisuja Museoviraston kanssa hyvässä yhteistyössä. Lähtökohtaisesti ulkokuori säilytettiin entisellään, ja esimerkiksi ilmastointikoneet piilotettiin ullakkorakennuksiin niin, ettei talon profiili muuttunut. Sisätiloissa useita seiniä on kaadettu, mutta talon henki on muutosten jälkeenkin säilytetty. Remontin edistyessä ilmeni, että rakennuksen välipohjat oli täytetty muun muassa rakennusjätteellä, koksikuonalla ja asfaltilla. Kaikki täytteet poistettiin, jotta voitiin eliminoida riskit sisäilman laadusta. ”Urakka oli suuritöinen, mutta Senaatin sitkeydellä se saatiin maaliin”, Aulu kertoo. Uusittujen tilojen myötä ministeriö pystyi luopumaan valtionhallinnon ulko puolelta vuokratuista 6 200 m2 tiloista. Tehostunut tilankäyttö ja energiatehok- 2/2015 12/05/15 15:07 ETELÄESPLANADI 4 Eteläespa 4 oli valmistuessaan vuonna 1913 Helsingin korkein rakennus. Rakentaminen aloitettiin arkkitehti Armas Lindgrenin suunnitelman pohjalta, mutta kun valtio osti kiinteistön 1911, muutti arkkitehti Nikolai Meder piirustukset paremmin virastokäyttöä vastaamaan. Historiansa aikana rakennus on toiminut pääministerien P.E. Svin hufvudin, Edwin Linkomiehen ja Urho Kekkosen virka-asuntona. Vuodesta 1984 Eteläesplanadi 4 on ollut työvoimaministeriön ja sittemmin työ- ja elinkeinoministeriön toimipaikka. kuutta parantavat toimenpiteet vähensivät kokonaisenergian kulutusta työntekijää kohti laskettuna yli 60 prosenttia. Vuokrakulujen pieneneminen ja energian säästö alentavat merkittävästi ministeriön tiloista aiheutuneita kustannuksia. VASTUSTUKSESTA INNOSTUKSEEN Entiset huonetilat on muutettu monitiloiksi, joissa on muuntojoustavuutta toimintayksiköiden käytettäväksi tarpeiden- sa mukaisesti. Suurin muutos entiseen verrattuna on työskentely tiimitilassa, jossa voidaan esimerkiksi pitää palaverit sen sijaan, että lähdettäisiin erikseen kokoustiloihin. Videotaulut ja muut uudet työvälineet tukevat hyvin nykyaikaisia työskentelytapoja. Neljännessä kerroksessa työskennellään muutoksen kärjessä. Osaston työntekijöillä ei ole nimettyjä paikkoja, ja työpisteisiin on tehty ylibuukkaus. Jotakin uutta, jotakin vanhaa. Ministerikerroksen edustustilat säilyivät entisellään, mutta toimistotilat modernisoituivat. Työ- ja elinkeinoministeriö pystyi luopumaan kahdesta toimipaikas taan, kun uudistetut tilat Eteläesp lanadilla valmistuivat. Kontrahti_taitto.indd 25 2/2015 25 12/05/15 15:07 ”Aika ja kokemukset näyttävät, lähtevätkö muut osastot työskentelemään saman mallin mukaisesti.” Muutosprosessi on kaiken kaikkiaan ollut mielenkiintoinen, mutta erityisesti Aulu kertoo olleen hämmästyttävää seurata, kuinka ihmisten mieli on muuttunut alun vastustuksesta positiiviseksi vireeksi ja odotukseksi. ”Jo nyt, vaikka täällä on oltu vasta vähän aikaa, huokuu joistakin ihmisistä tyytyväisyys, että tämä on parempaa kuin aikaisempi työympäristö. Täällä voi syntyä jotakin ihan uutta, mistä ei vielä edes tiedetä.” ”Täällä voi syntyä jotakin ihan uutta, mistä ei vielä edes tiedetä.” Huonestatuksesta tiimitiloihin Virkamies ripusti hatun huoneensa naulaan ja istui pöytänsä ääreen yksin puurtamaan 30 vuotta sitten. Nyt hän suuntaa läppäreineen tiimitilaan nopeiden kontaktien äärelle. K un johtaja Hannes Aulu astui työelämään vuonna -81, olivat valtion virastot täynnä suuria huoneita, joita pienennettiin asettamalla niihin väliseiniä, jotta ihmiset saivat omat huoneensa. ”Ei voitu ajatellakaan yhteistä huonetta, vaan ainakin asiantuntijoilla täytyi olla oma huone. Huone viesti myös omistajansa statuksesta, toimistopäälliköllä piti olla isompi huone kuin alaisilla.” Radikaalia muutosta työympäristöissä ei valtion toimitiloissa Aulun 35-vuotisen uran aikana tapahtunut ennen 2000-luvun ensimmäistä vuosikymmentä. Silloin alkoivat itää ajatukset monitilaympäristöistä. ”Yksityisellä sektorilla oli kyllä -70–80-luvuilla avokonttoreita, mutta tietääkseni niitä ei valtiolla ollut, ei ainakaan ministeriöissä. Mielikuvat juuri näistä avokonttoreista rasittavat usein muutosta monitilaympäristöihin, vaikka avokonttoreilla ja monitilaympäristöillä ei ole mitään tekemistä keskenään.” Aulu kertoo ymmärtävänsä, että joillakin ihmisillä on luopumisen vaikeus vanhoista huonetiloista, joissa on kenties työskennelty kymmeniä vuosia. ”Ihmiset ovat erilaisia, toisille työskentely-ympäristö on hyvinkin tärkeä, toisille on sama, millaisessa tilassa työskennellään. Itse näen, että henkilöstö on se voimavara, jota kautta tulokset syntyvät.” ”Henkilöstön työn tukemisessa on juuri uudenlaisten toimitilojen tärkein tehtävä. Voisi sanoa, että uusille työnteon tavoille uusissa työympäristöissä vain mielikuvitus on rajana”, Aulu innostaa. ”Oli hienoa näin työuran lopulla päästä käyttäjän edustajaksi TEMin tilojen kehittämistyöhön”, toteaa Hannes Aulu. 26 Kontrahti_taitto.indd 26 2/2015 12/05/15 15:07 TYÖHYVINVOINTI Pirjo Kupila Henna Ryynänen Miksi vaivautua työkaverin vuoksi, kun itselläkin on tarpeeksi kestämistä työpaikalla? Siksi, koska toisten auttaminen ja tukeminen lisäävät tutkitusti onnellisuutta ja parantavat työtehoa. TYÖKAVERIN AUTTAMINEN lisää onnellisuutta M uiden auttaminen tuo mielekkyyttä omaan työhön. Auttamalla ja tukemalla työkavereitamme otamme myös itse vastuuta hyvinvoinnistamme ja onnellisuudestamme. ”Työpaikan hapannaamallekin voi olla kohtelias ja ystävällinen, jos ei kykene suorastaan auttamaan häntä. Sillä säästää itsensä ainakin oman onnellisuuden laskulta”, sanoo onnellisuustutkija, psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen. Esimiehen hyvä ja asiallinen kohtelu lisää alaisten onnellisuutta. Johtamisessa etenkin oikeudenmukaisuuden kokeminen vaikuttaa voimakkaasti alaisten tyytyväisyyteen. Onnellisuudesta on monenlaista hyötyä työssä. Tutkimusten mukaan onnelliset ihmiset ovat luovempia ja saavat parempia tuloksia aikaan työpaikalla kuin muut. He ovat yhteistyökykyisiä ja motivoituneita auttamaan muita. Onnelliset ovat myös parempia johtajia ja neuvottelijoita. Onnellisuus vaikuttaa jopa terveyteen parantamalla esimerkiksi ihmisen kykyä käsitellä stressaavia elämäntilanteita. PORUKALLA ON KIVEMPAA Harvan itsetunto on niin vahva, ettei se kohentuisi muiden avulla. Usein onnellisuudenkin kokemukseen tarvitaan muita Kontrahti_taitto.indd 27 2/2015 27 12/05/15 15:07 TYÖHYVINVOINTI ihmisiä, heidän tukeaan ja hyväksyntäänsä. ”Kaipaamme palautetta muilta ihmisiltä. Arvostuksen saaminen, yhteenkuuluvuus ja liittyminen ovat perustarpeitamme, joihin liittyvät toisaalta myös tuki, apu, kannustus ja luottamus”, Markku Ojanen sanoo. Hän huomauttaa, että hauskaakin on paljon helpompaa pitää porukalla kuin yksin. ”Sen perusteella voi olettaa, että myös jaettu menestys lisää ihmisen onnellisuutta paremmin kuin yksin menestyminen.” Ojanen korostaa, että ihmiset eivät yleensä tarkoita onnellisuudella mitään huippukokemuksia. Tutkimusten mukaan huippukokemukset ovat tärkeitä, mutta niillä ei ole juurikaan vaikutusta onnellisuuden tasoon. ”Kohtuullinen onni, jota myös tyytyväisyydeksi kutsutaan, riittää hyvin useimmille meistä”, hän sanoo. ARVOSTA TOISTEN TEKEMISTÄ Teologian tohtori ja lääkäri Kati Pupita- Mattila sanoo, että arvostava työilmapiiri, jossa työkaverit tukevat toinen toisiaan, syntyy siitä, että jokainen auttaa toisia tulemaan hyväksi siinä, missä itse on hyvä. ”Sen sijaan, että arvostelemme toista asioista, jotka ovat itsellemme helppoja, meidän pitäisi kannustaa työkaveria hänelle vaikeissa tehtävissä.” Mattila sanoo, että toisen tukeminen edellyttää, että meillä on arvoa antava asenne toista ihmistä ja hänen ammattitaitoaan ja tekemistään kohtaan. ”Jos joku työkaveri ärsyttää ja häntä on vaikea arvostaa, kannattaa pohtia omaa asennetta. Toista emme voi muuttaa, mutta itseämme voimme. Näin otamme myös vastuun omasta käytöksestämme ja hyvinvoinnistamme.” Työntekijöiden keskinäinen arvostus heijastuu asiakastyöhön. Kun työntekijä 28 Kontrahti_taitto.indd 28 huomaamattaan viestii vähättelyään tai epäluottamustaan työtoveriaan kohtaan, se herättää epäluuloa myös asiakkaassa koko organisaatiota kohtaan. UNOHDA ITSEKÄS HYÖTY Mattila korostaa, että auttaminen on monisäikeistä. Joskus se on sitä, että puhutaan kauniisti ja lohdutetaan, kun toinen on saanut ikäviä uutisia tai hänellä on vaikea elämäntilanne. Joskus oikea tapa auttaa on neuvoa työkaveria konkreettisesti jossakin vaikeassa asiassa tai tehdä se hänen kanssaan yhdessä. Joskus auttaminen voi olla hyväksi, vaikka toinen auttaisi pitkin hampain. Esimerkiksi jos joku auttaa avantoon pudonnutta, vaikka häntä pelottaa ja siinä kastuu. Aina ei auttamiseen tarvita edes sanoja. Myötätunto ja arvostaminen voivat välittyä jo katseesta. Toisen auttaminen hyötymismielessä ei ole arvostavasta asenteesta nousevaa auttamista. Sitä ei ole myöskään ajatus kiitollisuudenvelasta. Mattila ajattelee, että hyöty auttamisesta tulee onnellisuuden kautta. Kun ihminen pystyy toista auttamalla ja arvostamalla toteuttamaan ihmisyyttään, se tuottaa onnellisuutta ja vahvistaa hänen käsitystään siitä, mikä on oikein. Mattilan mielestä onnellisuuden näkökulmasta paljon merkityksellisempää elämässä on loppujen lopuksi se, mitä ihminen on antanut kuin se, mitä hän on saanut. ”Se, mitä olemme toisille antaneet, on aina jotain meitä itseämme enemmän. Se vaikuttaa ympäristössä ja muissa ihmisissä”, hän sanoo. NÄIN TUET TYÖKAVERIA •Osoita työkaverille, että arvostat ja kunnioitat häntä. •Tue ja kannusta työkaveria vaikeissa asioissa, älä arvostele häntä. •Salli toisille myös virheitä. •Puhu toisista vain hyvää. •Ole avoin ja rehellinen työasioissa. •Ole oikeudenmukainen muita kohtaan. •Hoida omat työsi kunnialla. •Kiinnitä huomiota asioihin, joista puhut. Lisäätkö sinä puheillasi positiivisuutta vai negatiivisuutta työpaikalla? 2/2015 12/05/15 15:07 TARINOIDEN LINNAT HELEN A TUOM AALA / II KUVAL TERI.F I TOTTA JA TARUA TURUSTA Presidentillä on Mäntyniemi ja pääministeri saa asua Kesärannassa, mutta kuninkaiden ja kuningattarien asuinpaikka Suomessa on ollut Turun linna. Siellä majailee myös oma linnanhaltija – Turun linnan tonttu-ukko. Elina Koivunen Kuvaliiteri T ervetuloa Turun linnaan, joka on kuin elämä itse – sekoitus tarua ja totta. Aika lähes pysähtyy, kun astuu sen harmaa kiviseinien sisälle. Silti linna on eläväinen. Täällä järjestetään työpajoja ja kursseja. Lapset voivat liittyä linnan Ritariklubiin, ja keväisin linna tulvii luokkaretkeläisiä. Linnan juhlatiloissa voi viettää vaikka häänsä, ja niin moni turkulainen viettääkin. Näin syntyy aina uusia tarinoita, uutta historiaa. Turun linna, Åbo slott, panee mielikuvituksen liikkeelle. Tämä ei ole labyrintti, mutta täällä voi eksyä. Huoneita on 164, seinät ovat paksuja ja ikkunoita on vähän, nekin pieniä. Korkeimmassa kohdassa kerroksiakin on yhdeksän. Linna on Turun tärkein matkailukohde. Kulkureitit ovat osin kapeita ja jyrkkiä, portaitakin on nykyisessä yleisökierroksessa 628 kappaletta. Linnassa on suljettuja huoneita ja outoja käytäviä, joista jotkut näyttävät lähtevän ylöspäin. Osa niistä on jäänteitä vanhasta lämmitysjärjestelmästä. PALA RUOTSIN HISTORIAA Turun linna on suurin Suomessa säilynyt keskiaikainen rakennus kokonaisuus. Se on iso pala Suomen, mutta myös Ruotsin historiaa. Kontrahti_taitto.indd 29 2/2015 29 12/05/15 15:07 TARINOIDEN LINNAT ©M ANNAN SÄÄT IÖ /K U L VA IIT ER I.FI Kontrahti_taitto.indd 30 K ÄR 30 PIT 1600-luvulla linnassa asuttiin enää sivulinnan puolella. Päälinna jäi mielikuvitusta ruokkivaksi rauniolinnaksi, jonka tiloista käytettiin lähinnä linnankirkkoa. Toki päälinnaan sijoitettiin varastoja. Sekä vankiloita. Linnan kuuluisimmat vangit ovat olleet Eerik XIV ja Kaarina Maununtytär. Nuijasodan päällikkö Jaakko Ilkka pakeni täältä ystäviensä avulla. Se oli uroteko, sillä vankityrmät on rakennettu kaivoiksi: alas pääsee kyllä, ylös ei niinkään. Vanki kaivoihin pääsee kurkistamaan linnan yleisökierroksella. Reitin varrella on Vanginvartijan huone, jonka seinästä voi löytää musketin- JA - IS A VANKITYRMIEN SYVYYKSISTÄ AR LI Linnan vanhimmat osat rakennettiin 1200-luvulla pienelle saarelle Aurajoen suulle, puolustuslinnaksi ja hallinnon tarpeisiin. Maan noustua saari katosi, ja nyt linnaan pääsee Turun k auppatorilta bussilla numero 1 noin kymmenen minuutin välein. Aina 1600-luvun lopulle linna oli Ruotsin kuninkaan tai kenraalikuvernöörin Suomen-asunto. Ruotsin vallan aikana se oli portti Suomeen, ja vielä nykyään linnan vierestä liikennöivät jättikokoiset Ruotsin-laivat. Kustaa Vaasan poika Juhana-herttua, myöhemmin Juhana III, piti linnassa renessanssihovia vuosina 1556–1563. Juhanan vaimo, puolalainen prinsessa Katarina Jagellonica, toi Suomeen ensimmäiset haarukat ja niiden myötä ”sivistyksen”. Tosin Turussa muistetaan myös hänen edeltäjänsä, Juhanan avovaimo Kaarina Hannuntytär, joka ehti olla useita vuosia linnan valtiattarena. Kuningatar Kristiina, josta on linnassa tällä hetkellä hieno näyttely, ei käynyt Turussa, mutta äidiltään saamansa tiedon mukaan Kristiina oli siitetty täällä. Siitä siis näyttelyn nimi: Tyttökuningas – Made in Turku. Topeliuksen tarina on vuodelta 1849, jolloin tonttu oli vasta 700-vuotias. MADE IN TURKU Tyttökuningas – Made in Turku –näyttely on avoinna 5.2.–27.9.2015. Sen innoittajana on Mika Kaurismäen ohjaamaelokuva The Girl King, joka on kuvattu osin Turun linnassa. Elokuvan ensi-ilta on myöhemmin tänä vuonna. luoteja. Tämä on linnan vanhinta aluetta, ja juuri tässä huoneessa kummittelee. Täällä joku tarttui japanilaisen turistin nilkkaan. Huoneessa onkin tehty öiseen aikaan kiintoisia energiamittauksia. Vanginvartijan huoneesta lähtevät alas kapeat raput, joihin yleisöllä ei ole pääsyä. Sieltä alhaalta, missä käytävä päättyy seinään, saattaa löytyä salainen Onttotorni. Se on lähes 900-vuotiaan Turun linnan tonttu-ukon kotiholvi, jossa tämä asuu aarteineen. Toki linnaan on kätketty muitakin aarteita. Juuri Onttotornin tienoilta voisi lähteä myös legendaarinen salakäytävä, joka tarinan mukaan johtaa Turun tuomiokirkkoon. Matka on tosin aika pitkä, ja reitti alittaisi Aurajoen. LINNANHALTIJA Turun linnaa on laajennettu ja korjailtu, välillä se on lähes tuhoutunut. Kesällä 1941 entuudestaankin huonokuntoisen päälinnan länsitorniin osui palopommi. Korjaustyöt saatiin valmiiksi vasta vuonna 1961. Remonttien välissä linnaa korjailee vaivihkaa juuri sen tonttu-ukko. Häntä voikin pitää rakennussuojelun uranuurtajana, kuten tutkija Seija Väärä on todennut. Tonttu-ukko on normaalisti ihmis silmille näkymätön, ja hän elää toisenlaisessa ajassa kuin me tavalliset kuolevaiset. Hänen aarrekammiossaan kellokin näyttää tuntien sijasta vuosisatoja. Tiedot tonttu-ukosta ovat alkuaan Zacharias Topeliukselta, joka oli siviili ammatiltaan historian professori. Ei siis ole syytä epäillä niiden paikkansapitävyyttä. Topeliuksen tarina on vuodelta 1849, jolloin tonttu oli vasta 700-vuotias. Kuitenkin jo siihen aikaan hän oli vanhin kaikista Suomen tontuista ja siten kaikkien suomalaisten tonttujen ja talonhaltijoiden päämies. On Turun linnassa muitakin, vielä jännittävämpiä asukkeja. Topeliuksen tonttu paljastaa tämän salaisuuden hyvälle vahtimestarille Matti Kiviselle. Syvällä linnan perustusten alla asuu nimittäin itse vanha Väinämöinen ”kaikkine sankareineen”. Siellä hän odottaa maailmanloppua, kasvattaa partaansa ja soittelee välillä hiukan kantelettaankin. Artikkelia varten on haastateltu Turun linnan tutkijaa Seija Väärää. 2/2015 12/05/15 15:07 LYHYESTI Joensuuhun uusi oikeus- ja poliisitalo JOENSUUN OIKEUS- ja poliisitalon rakennushanke etenee hyvää vauhtia. Rakennuslupa on saatu ja yleissuunnittelu on valmistunut. Rakennuksen suunnittelu perustuu oikeus- ja poliisihallintojen toimitilaratkaisuja linjaaviin valtakunnallisiin konsepteihin, joiden mukaisesti kaikki kyseisten hallinnonalojen toimitilat suunnitellaan. Kohde on pilotti eli ensimmäinen hanke, jossa näitä konsepteja toteutetaan merkittävässä laajuudessa. Tämä on myös ensimmäinen uudisrakennus, jossa konsepteja käytetään. Uusi oikeus- ja poliisitalo on suunniteltu sujuvoittamaan työntekijöiden ja asiakkaiden arkea. Valtaosa talosta tulee poliisilaitoksen käyttöön ja neljännes käräjäoikeudelle ja syyttäjänvirastolle. Rakennuksen yleisilme julkisivuineen on myös saanut muodon. Julkisivuja tullaan elävöittämään taiteen keinoin. Suunnitelmien mukaan talo valmistuu syyskuussa 2017. NIMITYSUUTISET Kalle Autio, asiakirjahallinnon asiantuntija, Helsinki Sami Brück, kiinteistöpäällikkö, Turku Markku Inkeroinen, kärkihankkeiden rakennuttajapäällikkö, Helsinki Sampo Isotalo, investointi-controller, Helsinki Matti-Pekka Jalonen, Etelä-Suomen alueen hankeryhmän päällikkö, Helsinki Timo Juolevi, kärkihankkeiden rakennuttajapäällikkö, Helsinki Eeva Kareinen, kiinteistöpäällikkö, Hämeenlinna Kari Kervinen, myyntipäällikkö, kiin teistökehitys ja -myynti -toimiala, Helsinki Pekka Koskinen, aluepäällikkö, Turku Kaisa Moilanen, reskontra-asiantuntija, Helsinki Reettasisko Pakkala, sisäinen tarkastaja, Helsinki Antti Ropponen, myyntipäällikkö, kiin teistökehitys ja -myynti -toimiala, Helsinki Kaj Sojakka, tarkastuspäällikkö, Helsinki Kontrahti_taitto.indd 31 2/2015 31 12/05/15 15:07 LYHYESTI JUSSI TIAINEN Rykmentinpuiston maankäytöstä sovittu Tuusulan Rykmentinpuiston aluetta suunnitellaan noin 15 000 Yliopistokiinteistöjen ostajiksi valikoituivat yliopistot itse. Valtio myy yliopistokiinteistö osakkeitaan VALTIO MY Y yliopistokiinteistöosakkeitaan pääkaupunkiseudun yliopistoille. Ostajina toimivat Aalto-yliopisto ja Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy, joiden kanssa Senaatti-kiinteistöt on allekirjoittanut ehdolliset kauppakirjat. Asiasta päättää lopullisesti eduskunta. Myynnin yhteydessä valtiolle on tärkeää varmistaa yliopistojen toimintaedellytysten säilyminen ja merkittävän suomalaisen kiinteistöomaisuuserän asianmukainen hoito. ”On varmastikin kaikille osapuolille paras ratkaisu, että ostajiksi valikoituivat pääomistajina toimivat yliopistot itse”, toteaa Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtaja Jari Sarjo. Kummatkin ostajatahot näkevät osakkeiden ostamisen tärkeänä askeleena kampustensa pitkäjänteiselle ja joustavalle kehitykselle, joka turvaa opetuksen ja tutkimuksen toimintaedellytykset. 32 Kontrahti_taitto.indd 32 asukkaalle. TIESITKÖ, ETTÄ Senaatti-kiinteistöt myi kiinteis töjä 72 milj. eurolla vuonna 2014 KATSO YHTEISKUNTA VASTUURAPORTTIMME http://yhteiskuntavastuu raportti2014.senaatti.fi SENA AT TI-KIINTEISTÖT JA Tuusulan kunta ovat tehneet aiesopimuksen Rykmentinpuiston eli entisen varuskunta-alueen tulevasta maankäytöstä. Tavoitteena on myös, että Tuusulan kunta ostaa Senaatti-kiinteistöiltä Ilmatorjuntamuseon alueen sekä noin 60 hehtaarin Sikokallion alueen, kun puolustusvoimien käyttö alueella on päättynyt. Rykmentinpuiston pinta-ala on noin 480 hehtaaria ja aluetta suunnitellaan noin 15 000 asukkaalle. Alueen kokonaiskerrosala on noin miljoona kerrosneliömetriä. Rykmentinpuiston myötä Hyrylän ja Keravan taajamarakenteet kasvavat yhteen. Senaatti-kiinteistöt ja Tuusulan kunta ovat jo yhteistyössä kaavoittaneet Rykmentinpuistoa. Alueen osayleiskaava valmistui 2012. Rykmentinpuistossa on vireillä useita hankkeita. Alueelle suunnitellaan kauppa- ja liikekeskusta. Tuusulan kunta hakee Puustellin metsän alueelle asuntomessuja vuodeksi 2020. SEISOMATYÖ KIINNOSTI LUKIJOITA Kontrahdin 1/2015 luetuin juttu käsitteli työasentoja: liiallisen istumisen sijaan töitä kannattaa tehdä seisten. Jutun kirjoitti Minna Saano. Lukijoita kiinnosti myös monitilaympäristöön siirtyneen Senaatti-kiinteistöjen säästöt ja Pohjois-Suomen Avin uusi työympäristö. Juttumittarin toteutti IroResearch. Lehti on luettavissa myös sähköisesti osoitteessa www.senaatti.fi > Uutishuone > Julkaisut > Kontrahti-lehti. 2/2015 12/05/15 15:07 TOIMITILAA VALTIONHALLINNOLLE Big data kiinteistön hallinnassa SENAAT TI-KIINTEISTÖT ON käynnistänyt maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen Big data -projektin, jossa 250 rakennuksen teknisten järjestelmien energiatehokkuustiedot sekä sisä ilman olosuhdemittaukset kerätään keskitettyyn tietojärjestelmään. Mittausdatan avulla energiankäyttöön vaikuttavat tekijät voidaan helpommin tunnistaa ja kulutuspoikkeamiin pystytään reagoimaan entistä nopeammin. Big data -projektin keskeisin tavoite on parantaa kiinteistön käyttäjien viihtyvyyttä ja tuottavuutta. Mittausdatan avulla saadaan ensimmäistä kertaa reaaliaikainen kuva laajan kiinteistökannan sisäilman olosuhteista ja tekniikan toimivuudesta. Tiedon avulla voidaan esimerkiksi havaita sisäilman ongelmat ennen tilojen käyttäjiä ja näin tilanteeseen voidaan reagoida ajoissa. Big datan avulla pyritään myös edelleen tehostamaan kiinteistöjen energiankäyttöä. Mittaustietojen lähteenä käytetään rakennusten automaatiojärjestelmiä. Kaikki mittausdata kerätään ja jalostetaan kiinteistöjen ylläpidon johtamisen tunnusluvuiksi Granlund Manager -tuoteperheen Metrix- sovelluksella. Helsink i Helsink i Helsink i Helsink i r Tampe e Asemapäällikönkatu 14, Pasila ·noin 2 000 m2 1/2016 vapautuvaa huonetoimistoa · noin 840 m2/krs · uusittu kokouskeskus katutasossa · erinomainen sijainti Pasilan aseman vieressä · yhteyshenkilö Lauri Joensuu, puh. 040 4851 395 Sörnäisten Rantatie 13, Hakaniemi ·5. kerroksessa 2 000 m² · jäähdytettyä modernia avotoimistoa · yhteyshenkilö Mirkka Laukkanen, p. 040 6616 759. Laippatie 4, Roihupelto ·hyväkuntoista avotoimistoa · 3. krs, 1 838 m² · yhteyshenkilö Karin Hukkanen, puh. 040 5019 719 Panimokatu 1, Sörnäinen ·huonetoimistoa yli 4 000 m2 ·myös pienempi kokonaisuus mahdollinen ·lähellä Kalasataman metroasemaa ·yhteyshenkilö Mirkka Laukkanen, p. 040 6616 759 Verotalo, Hatanpään valtatie 36 A-B ·toimistotiloja enimmillään noin 4 800 m2 ·tilojen sijainnista ja määrästä sovitaan erikseen ·mahdollisuus auditorio-, kokous- ja kuntosali tilojen yhteiskäyttöön ·mahdollisuus henkilöstöravintolan yhteiskäyttöön ·autopaikkoja vuokrattavissa rajoitetusti ·yhteyshenkilö Anneli Simola, puh. 040 6604 468 Hyvää kesää Kontrahdin lukijoille! Seuraava numero ilmestyy syyskuussa. Kontrahti_taitto.indd 33 2/2015 33 12/05/15 15:07 RESUMÉ Statligt hyressättningssystem läggs om H yrorna för statliga verk och inrättningar som är hyresgäster hos Senatfastigheter kommer att fastställas enligt självkostnadsprincipen från 1 januari 2016. Hyrorna består av samtliga kostnadsposter för Senatfastigheter och alternativkostnaden för eget kapital. Alternativkostnaden beräknas vart fjärde år på räntekostnaden för statlig upplåning utifrån medelvärdet för fyra år. Den alternativkostnad som tillämpas första gången baseras på medelvärdet för räntekostnaderna för statlig upplåning mellan 2011 och 2014. Statskontoret har fastställt den till 1,5 procent. ”När vi övergår till självkostnadsprincipen kommer hyrorna för statliga lokaler som förvaltas av Senatfastigheter att sjunka med cirka 15 procent. Det innebär en minskning på 45 miljoner euro i hyresintäkter för Senatfastigheter, vår vinstutdelning till staten och i statliga intäkter”, säger budgetrådet Tomi Hytönen vid Finansministeriet. Han har varit ordförande för den arbetsgrupp som har planerat det nya hyressättningssystemet. För att statsbudgeten inte ska komma i obalans bör hyressänkningen genomföras på ett budgetneutralt sätt, det vill säga så att man drar ned driftskostnaderna med motsvarande belopp. Senatfastigheter kommer att sänka hyrorna genom att göra en ensidig avtalsförändring. Hyresavtalen gäller för viss tid eller tills vidare. Tillsvidareavtal har en uppsägningstid på 12 månader. När ett hyresavtal har sagts upp tar Senatfastigheter över ansvaret för lokalen. På det här sätter går det fortare för verk och inrättningar att göra sig av med lokaler som inte längre behövs och slippa kostnaderna för dem. Det nya systemet är tydligare än det tidigare och det gör att verk och inrättningar kan nyttja lokalerna på ett optimalt sätt. Tomi Hytönen bedömer att man i framtiden kommer att få en bättre helhetsbild än nu av hur staten använder sina lokaler. Flexkontor i kulturmärkt fastighet H älsa och säkerhet var de bärande begreppen när Arbets- och näringsministeriets lokaler i den första statliga kulturfastigheten byggdes om till moderna kontor med flexibel planlösning. År 2009 satte ministeriet och Senatfastigheter som mål att samla verksamheten på två adresser i stället för tidigare fyra och att utveckla en arbetsmiljö av ny typ i den k-märkta fastigheten vid Södra esplanaden 4. Parterna diskuterade olika lösningar tillsammans med Museiverket. 34 Kontrahti_taitto.indd 34 2/2015 12/05/15 15:07 Förvaltningsenheten skapar samordnade tjänster D en 1 mars omvandlades Statsrådets kansli till ett gigantiskt ämbetsverk med över 500 anställda. Då överfördes en ansenlig del av gemensamma förvaltningsärenden och servicefrågor från 12 ministerier till en ny förvaltningsenhet vid Statsrådskansliet. Enheten har den finska förkortningen VNHY. ”Grundfilosofin är att samla förvaltningsärenden och servicefrågor av samma typ i den nya enheten. Hit hör bland annat dokumentförvaltning, registratorskontor, arkivering, interna datasystem, lokalfrågor och säkerhetsfrågor, kontorstjänster, översättningstjänster och transporttjänster”, förklarar Janne Kerkelä som har utsetts till avdelningschef för VNHY. Syftet med sammanslagningen är att skapa effektivare stödfunktioner och administration, höja produktiviteten, bättre utnyttja personalens kunskaper och kompetens och öka samarbetet mellan de olika ministerierna. Då vi slår samman funktioner kan vi garantera att varje ministerium har ett jämlikt och välfungerande serviceutbud som håller en hög standard. Genom att koncentrera resurserna kan vi spara kostnader och arbeta rationellare. ”Vi skapar en enhetligare organisationskultur och ett mer samordnat Statsråd. Fram tills nu har ministerierna arbetat på lite olika sätt. Resurser och kompetens har varierat kraftigt”, säger sektorchef Aino Jalonen. Cirka 300 tjänstemän överförs till Statsrådets kansli från andra ministerier när den nya förvaltningsenheten inrättas. Den övriga personalen är redan sedan tidigare anställd vid Statsrådskansliet. Den 1 oktober kommer 150 tjänstemän vid den nya enheten att Janne Kerkelä och Aino Jalonen rent bokstavligt flytta in under samma tak. Då färdigställs förvaltningsenhetens gemensamma lokaler i Helsingfors universitetsmuseum Arppeanum, som ligger mitt emot Statsrådsborgen. Senatfastigheter som är statens expert på arbetsmiljö och kontor har en central roll när det gäller att stödja omstruktureringen och fungera som rådgivare i lokalstrategiska frågor. KONTRAHTI Exteriören skulle enligt planerna bevaras intakt. Till exempel luftkonditioneringsapparaterna installerades diskret på vinden för att byggnadens profil inte skulle omformas. Inomhus har man rivit några väggar, men husets själ finns kvar även efter ombyggnaden. ”Nu när allt är klart vet vi att det går att göra om ett kulturmärkt höghus till moderna kontorslokaler utan att renoveringen står i konflikt med byggnadens skyddsvärden”, förklarar direktör Hannes Aulu vid Arbets- och näringsministeriet. När ministeriet tog de ombyggda lokalerna i bruk kunde de säga upp avtal på totalt 6 200 kvadratmeter med externa hyresvärdar. Den totala energi- förbrukningen per anställd har minskat med över 60 procent till följd av att man använder lokalerna mer effektivt och att man har hittat lösningar för att öka energieffektiviteten. Lägre hyreskostnader och sparad energi sänker ministeriets lokalkostnader avsevärt. Den största förändringen jämfört med förr är att kollegor som arbetar i team sitter i ett kontorslandskap där de också kan hålla möten utan att behöva förflytta sig till ett konferensrum. Ny utrustning, bland annat videotavlor, stödjer det nya sättet att arbeta. De som arbetar på fjärde våningen går i bräschen för förändringen. Där finns nämligen inga fasta arbetsplatser och platserna är överbokade. TILAUKSET JA OSOITTEEN MUUTOKSET LUE LEHTI S ÄHKÖISENÄ Voit tehdä osoitteen muutoksen ja tilauksen myös kotisivuillamme: www.senaatti.fi/kontrahti Kontrahti_taitto.indd 35 2/2015 35 12/05/15 15:07 6 Miten THL edistää työympäristössään hyvinvointia? Senaatti-kiinteistöt Lintulahdenkatu 5 A PL 237 00531 Helsinki Valtakunnallinen vaihde 0205 8111 Fax 0205 811 360 Kotisivut www.senaatti.fi Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa [email protected] Kontrahti_taitto.indd 36 12/05/15 15:07
© Copyright 2024