1. No category

KOAS – 40 VUOTTA AITOA
OpiskelijaELÄMÄÄ
keski-suomen opiskelija-asuntosäätiön
toimintakertomus 2014
1
KOAS – 40 VUOTTA AITOA
OpiskelijaELÄMÄÄ
”Merkittävin syy Koasin perustamiselle oli kuitenkin
opiskelijamäärän voimakas kasvu Jyväskylässä”
Raimo Mäki-Otava
40. juhlavuoden toimintakertomus
3 Hallituksen kertomus säätiön toiminnasta 4 Päätöksentekijät 7 Tulevaisuuden näkymät ja riskit 8
Asuntoja kaikille opiskelijoille 12 Säätiötoiminnan konkari 14 ”Konekirjoitustaito oli arvossaan” 17 Viestintä ja markkinointi 19
Aktiivista asukastoimintaa 20 Kohti keskustakampusta 23 Koti asukkaan silmin 25 Koas vuosien varrelta 26
Tuloslaskelma 28 Tase 30 Rahoituslaskelma 32 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 33 Tasetta koskevat liitetiedot 34 Muut liitetiedot 37
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus 38 Tilinpäätösmerkintä 38 Tilintarkastuskertomus 39
SISÄLLYS: Toimitusjohtajan katsaus
2
Valokuvat: Anni Korhonen ja Koasin arkisto | Henkilöhaastattelut: Anne Repo ja Anniina Nykänen | Taitto: Zeniitti
toimitusjohtajan katsaus
Säätiön 40. toimintavuosi oli ennätyksellisen matalan korkotason vuosi.
Koasin toimintavuosi 2014 oli hyvä. Säätiö hyötyi matalasuhdanteen synnyttämästä alhaisesta
korkotasosta ja rakentamisen kustannustason
alentumisesta. Toimintavuonna yleinen korkotaso
laski ennätyksellisen alhaalle, vuoden lopulla 12
kk euribor oli 0,325 %. Poikkeuksellisen alhainen
korkotaso mahdollisti hyvän tuloksen. Tilikauden
voitto oli 1 892 917 €, joka osittain käytetään
tulevien peruskorjausinvestointien omarahoitusosuuksiin.
Toimintavuonna ei rakennettu uusia taloja, mutta
suunniteltiin sitäkin enemmän sekä uudisrakennus- että peruskorjaushankkeita. Uudisrakennuskohteita suunniteltiin Heikinkadulle, keskusseurakuntatalon yhteyteen sekä Hämeenkadulle.
Näiden kohteiden toteutus käynnistynee Heikinkadun osalta vuonna 2015, keskusseurakuntatalon osalta vuonna 2016 ja Hämeenkadun kohteen rakennustyöt aloitettaisiin vuonna 2017.
Etelä-Kekkolan kohteen viiden talon peruskorjaus
toteutetaan siten, että A ja B-talot ovat peruskorjauksessa 1.1.–31.8.2015 ja C, D ja E-talot
1.1.-31.12.2015. Soluasunnot muutetaan yk-
siöiksi sekä perheasunnoiksi. Kohteessa on huoneistoalaa yhteensä 3 846 hym2, josta liiketilaa
on 180 hym2.
Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö perustettiin vuonna 1975 rakennuttamaan Jyväskylässä
opiskeleville vuokra-asuntoja. Tässä juhlavuoden
laajennetussa toimintakertomuksessa valotetaan henkilöhaastatteluilla menneitä vuosia.
Valokuvina on käytetty Koasin arkistosta nostettuja ajankuvia eri vuosikymmeniltä. Määrälliset
asuntotavoitteet ovat muuttuneet vuosien aikana
laadullisiksi. Lähiösolut ovat vaihtuneet keskustayksiöihin. Rappujen ilmoitustaulut ovat kännyköissä. Kansainvälisten opiskelijoiden määrät ovat
moninkertaistuneet. Yksi asia on pysynyt samana.
Opiskelijalle asunto on aina ollut tärkeä, se on ollut
sekä koti että työpaikka.
Kiitän säätiön henkilöstöä, hallinnossa toimineita
ja sidosryhmiä onnistuneen vuoden 2014 lisäksi
myös menneistä vuosista. Yhdessä on ollut ilo
palvella opiskelijoita.
Matti Tanskanen
toimitusjohtaja
3
hallituksen kertomus säätiön toiminnasta
SÄÄTIÖN TARKOITUS
YMPÄRISTÖTEKIJÄT
Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön tarkoituksena on opiskelijoiden asuntotarpeen tyydyttäminen rakennuttamalla, ylläpitämällä
ja vuokraamalla vuokra-asuntoja.
Säätiö toimii Jyväskylän kaupungissa, jossa opiskelijoita on yhteensä
noin 28 500. Yliopistossa opiskelee 15 000, ammattikorkeakoulussa
8 500, ammattiopistossa 4 500 ja muissa oppilaitoksissa 500 opiskelijaa.
Lisäksi säätiö voi huolehtia jo opintonsa päättäneiden nuorten
vuokra-asunnoista sekä harjoittaa ja tukea myös muuta nuorison
asuntotilannetta helpottavaa sekä kansainvälistä opiskelija-, tutkijaja nuorisovaihtoa edistävää asuntotuotantoa ja osallistua asumisoikeusasuntojen tuottamiseen. Tilivuosi oli säätiön 40. toimintavuosi.
ORGANISAATIO
Vuoden 2014 lopulla säätiön vakituisessa palveluksessa oli 15 henkilöä. Vuokraustoimessa oli 5 henkilöä, kiinteistötoimessa 6 henkilöä
ja hallinto- ja taloustoimessa 4 henkilöä.
Säätiön toimitusjohtajana toimi Matti Tanskanen, johtoryhmään kuuluivat lisäksi kiinteistöpäällikkö Juha Wennström, asiakkuuspäällikkö
Tiia Matilainen, kiinteistöinsinööri Satu Varstala ja talouspäällikkö
Riikka Kammonen 30.6. asti sekä talouspäällikkö Anu Nenonen 1.7.
lähtien.
6377
opiskelija-asuntopaikkaa
jyväskylässä
4
ASUNTOJEN VUOKRAUS
4154
kOas
1913
JYY
167
143
JAO
MUUT
Säätiöllä oli toimintavuoden lopussa 4 154 asuntopaikkaa. Asuinhuoneistoja oli vuoden lopussa yhteensä 2 356 kappaletta. Asunnoista yksiöitä oli 756 kpl (32 %), perheasuntoja 633 kpl (27 %) ja
soluasuntoja 967 kpl (41 %).
Uusia asuntohakemuksia käsiteltiin vuoden aikana 7 585 kappaletta. Hakemusten määrä pieneni neljä prosenttia edellisvuodesta.
Suurin kysyntä kohdistui yksiöihin ja keskustassa oleviin asuntoihin.
Asuntojen vuokratuotosta laskettu taloudellinen käyttöaste parani
hieman edellisvuodesta ollen 96,4 prosenttia.
KIINTEISTÖT Toimintavuoden lopussa säätiö omisti ja hallinnoi yhteensä 70
kerrostaloa. Taloissa oli yhteensä huoneistoalaa 104 394 m2.
Asuinhuoneistoja oli yhteensä 2 356 kappaletta ja niissä yksittäisiä
asuntopaikkoja 4 154. Edellisestä vuodesta kasvoi käytössä olleet
hyötyneliöt 3,8 prosenttia.
Asukkailta ei peritä erillisiä sähkö-, tietoverkko-, vesi- tai pesulamaksuja, joten nämä kulut ovat osana hoitokuluja. Kiinteistöjen
ulkoalueiden hoito sekä huolto- ja siivouspalvelut ostettiin kiinteistönhuoltoyhtiöiltä. Isännöinti ja osa kunnossapitotöistä suoritettiin
omalla henkilökunnalla.
Vuosikorjauksiin käytettiin rahaa selvästi edellisvuotta enemmän 1
491 258 € (edellisvuonna 1 242 865 €). Suurimmat menoerät olivat kylpyhuoneremontit, asuntojen pintaremontit, LVI-järjestelmien
korjaukset, sähkökorjaukset ja parvekkeiden korjaukset.
Erilaisilla energiansäästötoimilla on pienennetty sähkön, lämmön ja
veden kulutuksia. Toimintavuonna panostettiin lämmitysjärjestelmien uusimiseen sekä niiden säätöihin. Energiakulujen, eli lämmön,
sähkön ja veden osuus hoitokuluista oli 32,4 % (32,8 %), eli 2 681
691 € vuodessa. Useamman vuoden ajan toteutetuilla energiansäästötoimilla saavutetaan noin 500 000 € laskennallinen säästö
vuosittain. Onnistuneet energiansäästötoimet ovat mahdollistaneet
3,5 prosenttia alemman vuokratason.
Toimintavuoden lopussa ei ollut rakenteilla uudis- eikä peruskorjauskohteita. Uudisrakentamisen osalta käynnistettiin Heikinkadun
kohteen suunnittelu. Etelä-Kekkolan kohteen viiden asuinkerrostalon
peruskorjaus suunniteltiin ja toteutuksen rakennusurakat kilpailutettiin. Rakentaminen käynnistyi tammikuun alussa 2015.
Vuokraustoiminnan tilastotietoja
2014
2013
2012
2011
2010
Asuntohakemuksia, (kpl)
7 585
7 941
7 214
7 187
7 565
Uusia sopimuksia, (kpl)
2 382
2 718
2 503
2 656
2 712
96,4
96,3
96,3
96,3
96,6
2014
2013
2012
2011
2010
Hoitokulut yhteensä, €/m2/kk
6,60
6,30
5,97
5,75
5,68
Energia ja vesi, €/m2/kk
2,14
2,07
2,11
2,02
2,03
Huollon ostopalvelut, €/m2/kk
1,13
1,11
1,04
1,07
0,97
Tietoverkkokulut, €/m2/kk
0,21
0,19
0,24
0,19
0,19
Korjaukset, €/m2/kk
1,19
1,03
0,82
0,69
0,79
2014
2013
2012
2011
2010
33,2
34,9
39,4
38
44,3
35,5
37,4
39,1
40,0
41,4
15,6
15,7
16,0
16,3
16,9
96
96
93
94
100
Asuntojen käyttöaste, (%)
Hoitokulut €/m2/kk
kiinteistöjen energian ja veden kulutustiedot
3
Lämpö kWh/rm
Lämpö kWh/rm3 normeerattu
Sähkö
kWh/rm3
Vesi l/asukas/vrk
5
TALOUS
Säätiön kiinteistöjen tuotot olivat tilikaudella 14 871 173 €, mikä
oli 775 848 € ja 4,9 % vähemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin
myyntivoittokirjaukset nostivat tuottoja. Asuntovuokria ei korotettu
lainkaan toimintavuoden aikana. Keskivuokra oli 11,62 €/m2/kk.
Alin kohteen keskivuokra oli 9,77 €/m2/kk Roninmäen kohteessa
ja ylin 15,05 €/m2/kk uusissa keskustan Ratapihan ja Kotiraiteen
kohteissa. Vuokraan sisältyvät vesi-, sähkö-, pesutupa-, sauna- ja
tietoverkkomaksut.
Kiinteistöjen hoitokulut olivat tilikaudella yhteensä 8 268 998 €,
hoitokulut kasvoivat edellisvuodesta 660 256 €, muutosprosentti
oli 8,0 %. Hoitokateprosentti aleni selvästi, ollen 44,3 % (edellisvuonna 51,3 %). Toimintavuoden hoitokate oli 6 588 251 €,
(edellisvuonna 8 022 452 €).
Luottotappioita kirjattiin 19 991 € (22 556 €) ja jälkiperintätuottoja kertyi 5 959 € (6 670 €). Vuokrasaamisia oli 104 694 €
(108 841 €).
Säätiön rahoitustuotot ja -kulut olivat -1 571 681 € (-1 656 725 €).
Pitkäaikaista vierasta pääomaa ei nostettu lainkaan (8 177 783 €).
Lainoja lyhennettiin 2 589 792 € (6 503 819 €). Toimintavuoden
investoinnit olivat yhteensä 528 393 € (4 658 776 €). Tilikauden
poistot olivat yhteensä 3 123 652 € (3 208 854 €). Tilikauden
voitto oli 1 892 917 € (3 156 873 €).
hoitokate ja rahoituksen tunnusluvut
6
2014
2013
2012
2011
2010
Hoitokate, %
44,3
51,3
47,1
47,4
46,1
Omavaraisuusaste, %
15,0
13,0
10,4
10,0
9,0
Tulorahoitusprosentti, %
33,7
40,7
31,4
32
33,9
Vieraan pääoman takaisinmaksuaika, v.
16,6
13,5
19,4
18,5
18,7
PÄÄTÖKSENTEKIJÄT
HALLINTO
Säätiön valtuuskuntaan kuului toimintavuonna 24 jäsentä. Valtuuskuntaan valitsee Jyväskylän kaupunki sekä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta kahdeksan edustajaa, Jyväskylän ammattikorkeakoulun
opiskelijakunta JAMKO viisi edustajaa, ammattiopiston opiskelijakunta JAMO yhden edustajan sekä AsuVa kaksi asukasedustajaa.
Valtuuskunnan puheenjohtajana toimi Antti Yli-Tainio ja varapuheenjohtajana toimi Markku Ikkala. Valtuuskunta kokoontui toimintavuonna kaksi kertaa.
Valtuuskunnan jäseninä olivat vuonna 2014:
JYY Antti Yli-Tainio, pj Dorrit Hämäläinen
Pasi Ikonen
Arttu Karila
Joonas Könttä
Tuomas Nurmi
Jani Tanskanen
Nora Vähäkangas
JAMKO
Miia Holm
Joni Launonen
Tarleena Marttila
Olli Molander
Sami Singh
Jyväskylän kaupunki
Markku Ikkala, vpj
Leena Kaskivaara
Sonja Kärkkäinen
Kati Rannanpiha
Jari Rouhiainen
Hannu Murisoja
Henrik Petäjäjärvi
Anni Turunen
AsuVa
Katriina Ojala
Mirja Airos
JAMO
Heidi Kosamo
Valtuuskunnan valitsemaan hallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä,
josta vähintään kahden tulee olla asukastoimikuntien esittämiä
asukasedustajia. Säätiössä päätösvaltaa käyttää hallitus. Hallitukseen kuuluivat vuonna 2014: Esa Salokorpi, puheenjohtaja,
Minna Oinas, varapuheenjohtaja, Kalle Jokinen, Mikko Lepo,
Minna Koivisto, Sasa Sokka, Kosti Pynnönen, Karoliina Vainikainen ja Lasse Vuori.
Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana kymmenen kertaa
(edellisvuonna 8). Pöytäkirjamerkintöjä kertyi 99 asiasta (82).
Asukkaita edustavat asukastoimikunnat parantavat asumisviihtyvyyttä sekä toimivat asukasdemokratiaeliminä. Toimikunnat
hankkivat yhteisiä käyttötavaroita, huolehtivat yhteistiloista sekä järjestävät asukkaiden tilaisuuksia kuten pihatalkoita
ja pikkujouluja. Asukastoimikuntien yhteistyövaltuuskunnan
(AsuVa) puheenjohtajana toimi Sasa Sokka ja sihteerinä Maija
Valkeapää ja Marko Lehtonen. Toimintavuoden aikana järjestettiin perinteinen koulutustilaisuus.
Säätiön tilintarkastajina ovat toimineet KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajana KHT, JHTT Pertti Keskinen sekä
BDO Audiator Oy päävastuullisena tilintarkastajana HTM, JHTT
Jarmo Jäspi.
Esa Salokorpi,
hallituksen puheenjohtaja
7
TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT JA RISKIT
Jyväskylä on merkittävä opiskelukaupunki. Jyväskylän korkeakoulujen ja oppilaitosten opiskelijamäärien ja aloituspaikkojen muutokset
ovat olleet vähäisiä. Opiskelija-asuntojen hakijamäärien ja asuntojen taloudellisen käyttöasteen arvioidaan pysyvän edellisvuosien
tapaan hyvällä tasolla. Yleisessä taloudellisessa tilanteessa jatkuu
epävarmuus, joka pitää korkotason alhaisena. Säätiön lähivuosien
näkymät ovat vakaat.
Säätiö kartoittaa riskejä vuosittain yhtenä osana talousarvioprosessia. Asuntojen vuokrauksen merkittävimmät riskit liittyvät kysynnän muutoksista johtuvaan asuntojen tyhjäkäyttöön. Asuntojen käyttöastetta, vaihtuvuutta sekä hakijoiden määrää seurataan
kuukausittain.
Asuntojen vuokrattavuutta varmistetaan rakentamalla uusia asuintaloja sijainniltaan hyville paikoille ja kiinteistöjen säännöllisillä vuosikorjauksilla. Erityisesti asuntojen pintaremonteilla parannetaan
niiden haluttavuutta. Säätiön asuntojen käyttöaste ja siten myös
taloudellinen tulos pysynee hyvällä tasolla. Säätiö varautuu tuleviin
peruskorjauksiin ohjaamalla vuosittaisia voittovaroja investointirahastoon.
Rahoituksen riskeistä merkittävin on korkotason ja marginaalien
nousu, joka vaikuttaisi säätiön taloudelliseen tulokseen. Suurin osa
lainakannasta on arava- ja korkotukilainoja, jotka sisältävät korkoriskiä rajoittavan elementin. Säätiö on suojautunut korkoriskin osalta
lainasalkun hajauttamisella ja suojaamalla osan markkinaehtoisesta
sekä korkotukilainakannasta.
8
Merkittävimmät kiinteistöihin liittyvät riskit ovat tulipalo- sekä
vesivahinkoriskejä. Säätiön omaisuus–, keskeytys– ja vastuuvahinkoriskit ovat suojattu vakuutuksilla.
OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDEN JÄLKEEN
ARA myönsi tammikuussa 2015 säätiölle ehdollisen varauksen investointiavustuksen myöntämiseen ja vuokra-asuntojen rakentamiseen korkotukilainalla. Heikinkadun kohteen rakentaminen alkaisi
aikaisintaan elokuussa 2015.
Eduskunta hyväksyi uuden säätiölain helmikuussa 2015. Lain muutos
edellyttää myös säätiön sääntöjen muuttamista.
Jyväskylä on merkittävä
opiskelukaupunki.
Jyväskylän korkeakoulujen
ja oppilaitosten
opiskelijamäärien ja
aloituspaikkojen muutokset
ovat olleet vähäisiä.
Opiskelija-asuntojen
hakijamäärien ja asuntojen
taloudellisen käyttöasteen
arvioidaan pysyvän
edellisvuosien tapaan
hyvällä tasolla. Yleisessä
taloudellisessa tilanteessa
jatkuu epävarmuus, joka
pitää korkotason alhaisena.
Säätiön lähivuosien
näkymät ovat vakaat.
9
Jyväskylässä on 28500 opiskelijaa
Jyväskylän
ammattikorkeakoulu
Jyväskylän
yliopisto
15000
8500
28500
Muut oppilaitokset
500
Jyväskylän
ammattiopisto
4500
10
Opiskelijoista vuokralla asuu 85 %
37%
33%
15%
85%
yksityinen vuokrantantaja
opiskelija-asunnot
muut vuokranantajat
11%
2%
2%
omistusasunto
asumisoikeusasunto
vanhempien
luona
11
Asuntoja kaikille opiskelijoille
Opiskelija-asunnoista oli ennen kova pula. Kaupunki lahjoitti tontit.
K
eski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön grand old man, kiinteistöneuvos Raimo Mäki-Otava, muistelee, miten Koasin
ensimmäiset talot nousivat 1970-luvun lopulla Keltinmäkeen.
- Koko Keltinmäki oli metsää, ja puhelinjohtoja vedettiin ensimmäiseen taloon puita pitkin.
Mäki-Otava oli paitsi mukana perustamassa säätiötä myös Koasin
ensimmäinen toimitusjohtaja vuodesta 1975 vuoteen 2004, jolloin
hän jäi eläkkeelle.
Opiskelija-asuntosäätiöiden perustamiseen vaikutti valtion myöntämän aravalainoituksen muuttuminen.
- Lakia muutettiin niin, että osa aravarahoituksesta tuli kohdistaa
opiskelija-asuntojen rakentamiseen, Mäki-Otava kertoo.
Merkittävin
syy Koasin
perustamiseen
oli kuitenkin
opiskelijamäärän
voimakas kasvu
Jyväskylässä;
opiskelijoille
ei löytynyt
kaupungista
riittävästi
vuokra-asuntoja.
Raimo Mäki-Otava
12
Merkittävin syy Koasin perustamiseen oli kuitenkin opiskelijamäärän
voimakas kasvu Jyväskylässä; opiskelijoille ei löytynyt kaupungista
riittävästi vuokra-asuntoja.
Yliopisto-opiskelijoille oli tosin rakennettu Kortepohjan ylioppilaskylää jo vuodenvaihteesta 1967-68 lähtien. Ylioppilaskunnan piireissä
vaikutti myös matemaattisten aineiden opiskelija Raimo Mäki-Otava.
Hän toimi 1970-luvun alussa muun muassa ylioppilaskunnan rakennustoimikunnan eli Kortepohjatoimikunnan jäsenenä ja sittemmin ylioppilaskunnan rakennussihteerinä eli ylioppilaskyläprojektin vetäjänä.
Vuonna 1973 Jyväskylän kaupunki perusti työryhmän selvittämään
opiskelija-asuntosäätiön perustamista. Työryhmä oli muuten varsin
yksimielinen, mutta ylioppilaskylän asemasta oli eri näkemyksiä.
- Osa kaupungin poliitikkoedustajista olisi halunnut ylioppilaskylän liitettäväksi säätiöön, kuten oli tehty esimerkiksi Turussa ja
Oulussa. Siihen ei kuitenkaan päädytty.
Työryhmä laati säätiölle säännöt. Säädekirja eli perustamisasiakirja
allekirjoitettiin alkuvuonna 1975. Allekirjoittajina olivat edustajat
Jyväskylän kaupungilta ja Jyväskylän yliopiston ja lastentarhanopettajaopiston ylioppilaskunnista sekä teknillisen oppilaitoksen ja
sairaanhoito-oppilaitoksen oppilaskunnista ja Jyväskylän kauppaopiskelijat ry:stä.
Kaupunki lahjoitti talojen tontit aina 1990-luvulle asti. Ilmaisia tontteja Koas sai muun muassa Keltinmäestä, Myllyjärveltä, Roninmäestä, Ristonmaalta ja eri puolilta Kuokkalaa.
- Opiskelija-asunnoista oli kova pula, ja opiskelijat ottivat kauimmaisetkin kohteet mielellään vastaan, Mäki-Otava kertoo.
1970-80-luvuilla oli yleistä, että huoneet olivat kalustettuja. Nykyisin kalustettuja ovat enää ulkomailta tulevien vaihtoopiskelijoiden asunnot.
2000-luvun alun uusissa taloissa ja vanhojen peruskorjauksissa ryhdyttiin suosimaan yksiöitä ja
perheasuntoja soluasuntojen sijaan.
Opiskelijoiden asuminen onkin ollut hieman erilaista joka
vuosikymmenellä. Esimerkiksi 1960-luvulla asunnon löytyminen paikkakunnalta saattoi olla ratkaiseva tekijä
opiskelupaikan vastaanottamiselle. Karvialta lähtöisin oleva Raimo Mäki-Otavakin valitsi Jyväskylän matemaattisen tiedekunnan Turun sijaan – sen
vuoksi, kun kuuli inttikaveriltaan, että kampusalueella
oli edullinen asuntola, jossa oli 40 paikkaa pojille ja saman verran tytöille.
1975
2004
Kiinteistöneuvos Raimo Mäki-Otava toimi
Koasin toimitusjohtajana vuosina 1975-2004.
Opiskeluaikanaan hän oli muun muassa
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan
hallituksen (1970) ja Suomen
ylioppilaskuntien liiton
asuntopoliittisen
neuvottelukunnan
(1972-75)
jäsen.
Säätiötoiminnan konkari
Säätiötoiminnassa jo konkarin tittelin ansainneelle Markku Ikkalalle on karttunut monipuolinen
kokemus siitä, kuinka säätiötä hallinnoidaan ja mikä toiminnassa on vuosien karttuessa muuttunut
tai pysynyt ennallaan.
M
arkku Ikkala on ollut mukana Koasin toiminnassa vuodesta
1978 tähän päivään asti. Vuosien varrelle on mahtunut
useita erilaisia rooleja sekä valtuuskunnassa että hallituksessa, viimeisimpänä valtuuskunnan puheenjohtajan asema.
Koasin toiminnan perusperiaatehan ei ole muuttunut alkuajoista. Koasin tarkoituksena on yhä edelleen rakentaa ja ylläpitää opiskelija- asuntoja, pitäen vuokrataso kohtuullisena. Toiminta on tosin laajentunut ja
asuntojen taso tietenkin parantunut alkuajoista, Ikkala kertoo aluksi.
Aika ennen Koasia
Koas aloitti
uraauurtavan suunnan
Jyväskylän seudun
opiskelija-asumisessa
aloittamalla
soluasuntojen
rakennuttamisen,
jossa sai asua
omassa huoneessa.
Tästä syystä Koasin
asunnot olivat todella
haluttuja jo alusta
alkaen.
14
Markku Ikkala
Opiskelijoiden asumismuoto ja asuntojen varustelu sen sijaan ovat
muuttuneet. Ikkala muistaa myös opiskelija-asunnot ennen Koasin
olemassa oloa:
- 60- ja 70-luvulla Jyväskylässä puhuttiin Naatista, joka nykyään tunnetaan parhaiten kieltenlaitoksen P-rakennuksena. Rakennuksessa oli opiskelija-asuntoja, joissa kaksi opiskelijaa jakoivat
huoneen keskenään.
Koas aloitti uraauurtavan suunnan Jyväskylän seudun opiskelijaasumisessa aloittamalla soluasuntojen rakennuttamisen, jossa sai
asua omassa huoneessa. Tästä syystä Koasin asunnot olivat todella
haluttuja jo alusta alkaen. Tällä hetkellä soluasunnoista ollaan siirtymässä yhä enemmän yksiöasumiseen ja opiskelijoiden vaatimukset
kohteen sijainnista ovat kasvaneet.
Hallituksessa mukana aktiivisia ja
motivoituneita jäseniä
Ikkala kertoo erittäin positiivisena muutoksena hallitustoiminnassa nykyään olevan yhä enemmän asiaan perinpohjaisesti syventyneitä jäseniä.
- Nykyisin asioita valmistellaan hallituksessa huolellisesti ja ne
esitellään selkeästi. Hallituksen toiminta on muuttunut vain parempaan suuntaan ja mielestäni viimeisen 20 vuoden aikana jäsenten
motivoituneisuus, aktiivisuus ja pätevyys pestiin ovat parantuneet.
Ikkala ottaa esiin myös hallituksen ja Koasin henkilöstön tiiviimmän
yhteistyön.
- Nykyisessä hallituksessa Koasin henkilöstöä edustaa hallituksessa johtoryhmä, josta kunnia kuuluu nykyiselle toimitusjohtaja
Matti Tanskaselle. Lisäksi hallituksen puheenjohtajan Esa Salokorven
asiantuntemus ja tuki toimitusjohtajalle on ollut erinomaista. Ja onhan Esa myös ollut yksi tärkeistä hengenluojista Koasin toiminnassa.
Valtuuskunta valitsee ja valvoo
Säätiölainsäädännön mukaan hallitus on tärkein hallintoelin ja se näkyy
toiminnassa, Ikkala toteaa. Valtuuskunnan pääasiallinen tehtävä on
valita hallitus ja ”pitää silmällä” hallituksen ja toimitusjohtajan toimintaa.
Valtuuskunnan toiminnassa muutosta on tapahtunut esimerkiksi
valtuuskunnan jäsenten valintaprosessissa. Ikkala kertoo aloittaneensa valtuuskunnan puheenjohtajana 90-luvun lopulla etsimään
jäsenet neuvottelemalla taustayhteisöjen kanssa ennen jäsenten
varsinaista valintaa. Ikkalan mielestä tämä tapa on vakiinnuttanut
toimivan tavan, jossa taustayhteisöt ovat päässeet esittämään pätevät jäsenehdokkaat valtuuskuntaan.
- Vielä 80-luvulla saattoi valtuuskunnan jäsenten valinta olla
hieman arpapeliä ja mukaan saattoi tulla jokunen hieman epäaktiivisempi jäsen, kun ihmiset eivät tunteneet toisiaan.
Ikkala ei kuitenkaan näe valtuuskuntaa välttämättömänä elimenä
organisaatiossa sen vähäisen roolin takia, mutta tiedostaa toisaalta
sen merkityksen hallituksen työn valvojana ja skarppaajana sekä
hallituksen valitsijana.
KULTAISIA MUISTOJA
Viidellä eri vuosikymmenellä Koasin toiminnassa mukana ollut Ikkala
nimeää yhdeksi parhaaksi muistoksi Koasin henkilöstön ja hallituksen
kanssa tehdyt vuosittaiset asuntomessumatkat:
- Reissut ovat hitsanneet hallituksen jäseniä yhteen ja muodostanut heille tärkeän yhteyden työtä tekevän henkilöstön kanssa.
Näillä matkoilla ollaan tutustuttu asumisen viimeisimpiin suuntauksiin, käyty seminaareissa ja onhan niihin sisältynyt viihdettäkin.
15
Meillä on ollut
täällä sama
tuttu porukka
vuosikymmeniä.
Muutama on jo
eläköitynyt ja nuoria
on otettu tilalle.
Mutta työilmapiiri
on ollut aina hyvä.
Kirsi Lahtinen
16
”Konekirjoitustaito oli arvossaan”
Taloussihteeri Kirsi Lahtinen on nähnyt toimistotyön murroksen.
K
oasin taloussihteeri Kirsi Lahtinen muistelee 37 vuoden työuransa ensimmäistä työtä, jossa hän koki konkreettisesti
työnteon palkitsevuuden:
- 70-luvulla jaoin postia Kortepohjan ylioppilaskylässä. Oli niin
mukavaa, kun näki, että taas on tältä päivältä tullut työ tehtyä.
Sen jälkeen hän on ehtinyt tehdä paljon muutakin, ennen Koasia ja
Koasilla ollessaan. Hän toimi muun muassa lähettinä ja Ravintola
Rentukan keittiöapulaisena.
- Voi, Rentukka oli silloin niin hieno paikka. Siellä oli muun muassa
sellainen tyylikäs hovimestari, joka ohjasi asiakkaat pöytiin.
Kirsi Lahtinen, niin kuin muutkin Koasilla työskennelleet aikalaisensa,
eli talouspäällikön paikalta eläkkeelle siirtynyt Leila Niemi, toimitusjohtajana työskennellyt Raimo Mäki-Otava ja vuokrasihteeri Tarja
Alatalo aloittivat ensin Jyväskylän ylioppilaskunnan töissä ja siirtyivät
myöhemmin Koasille. Merkonomin tutkinnon Kirsi suoritti työssäkäynnin välillä 1970-80-luvuilla toimistotyössä oli hyötyä erityisesti
konekirjoitustaidosta.
- Kaikki naputeltiin puhtaaksi Remingtonilla; pöytäkirjat, esityslista, kirjeet, tarjoukset.
Asukkaiden tiedot ja asunnot merkattiin A4- kokoiseen vihkoon,
johon oli piirretty jokainen talo kerroksittain ja asunnoittain. Asukkaiden tiedot kirjoitettiin myös erillisiin kortteihin.
- Jokainen tuleva lasku leimattiin tulo- ja maksupäivällä ja punaisella tiliöintileimasimella, johon merkittiin käsin oikea tiliöintipaikka.
Sen jälkeen lasku lähti tarkastus- ja hyväksyntäkierrokselle, Kirsi
Lahtinen kertoo.
Toisenlaista oli myös asukasneuvostojen jäsenten valinta. Jäsenistön valintaa varten perustettiin eri puolueista koostuvia
vaaliliittoja. Vaalipropaganda oli iskevää, ja asukasdemokratia ja
vaikuttaminen kiinnostivat opiskelijoita.
Esimerkiksi tällaista oli vaalimainonta: ”Parempaan asumiseen! Vaaleissa on valittavana kaksi mahdollisuutta:
säätiön (KOAS) tarjoilema näennäisdemokratia tai
asukkaiden eduista lähtevä todellinen demokratia.
Äänestä Demokraattisen vaaliliiton ehdokkaita!”
Tai näin: ”Ovet auki pitempään. Puhelin joka
taloon. Asukas: Äänestä, vaikuta! Demarit.”
”Kaikki naputeltiin puhtaaksi Remingtonilla;
pöytäkirjat, esityslista, kirjeet, tarjoukset.”
Vaikka Kirsi Lahtinen muisteleekin hymyillen
entistä aikaa, on hän tyytyväinen nykymenoon.
- On aivan loistavaa, kun kaikki tapahtuu
tietokoneella ja nopeasti. Tykkään siitä, kun saan
opetella uusia ohjelmia ja pääsen kehittymään,
eikä tarvitse tehdä asioita samalla tavalla.
Paljon on Koasin toimistossa toki pysynyt samana
– henkilöstö.
- Meillä on ollut täällä sama tuttu porukka
vuosikymmeniä. Muutama on jo eläköitynyt ja
nuoria on otettu tilalle. Mutta työilmapiiri on ollut
aina hyvä.
17
18
viestintä ja markkinointi
Toimintavuonna 2014 puhalsivat uudet tuulet Koasin viestinnässä ja markkinoinnissa.
V
iestinnän kanavia sosiaalisessa mediassa laajennettiin sekä
säätiölle tehtiin oma viestintäsuunnitelma. Suunnitelma sisältää muun muassa Koasin viestinnän arvot, viestinnän vuosikellon sekä kriisitilanteen tiedottamisen. Lisäksi Koasin nettisivuille
avattiin verkkolehti, jossa julkaistaan tietoverkko-opas, Koassi-lehti
sekä Koasin oma blogi. Viestinnän kehittämiseksi palkattiin ensimmäistä kertaa kesän ajaksi viestintäsihteeri.
Suurin osa Koasin asukkaista ovat nuoria, jotka käyttävät sosiaalista
mediaa erittäin monipuolisesti ja usein. Tänä päivänä odotukset organisaatioiden viestintää kohtaan lisääntyvät koko ajan, eikä pelkkä
sähköpostitiedottaminen tyydytä sidosryhmien tarpeita.
Jotta 40-vuotias Koas ei jäisi nuorempien opiskelija-asukkaidensa
kanssa viestimisessä jälkeen, kesällä 2014 Koasille luotiin profiilit
Twitteriin ja Instagramiin. Sosiaalisen median lisäksi netissä julkaistavan sisällön helppokäyttöisyyttä sekä visuaalista ilmettä päivitettiin tähän päivään sopivaksi ja käyttöön otettiin verkkolehti. Yllä
mainittujen uudistusten lisäksi Koas Booking- palvelu muuntui myös
modernimmaksi, eli pesulavuoron ja vikailmoituksen voi tehdä kätevästi kännykälläkin ladattavan aplikaation avulla.
Facebook, Instagram ja Twitter
Sosiaalista mediaa on viime vuosina tutkittu paljon. On jo yleisesti
tiedossa, että Facobookin kulta-aikakausi on kääntynyt laskuun ja
nuoriso on vaihtanut yhteisöpalvelunsa uusiin. Twitterin ja Instagramin käyttäjälukemat ovat vahvassa nousussa edelleen ja ovat
vakiinnuttaneet asemansa somen maailmassa.
Facebook on ollut Koasilla jo usean vuoden aktiivisessa käytössä. Se
on lisännyt vuosien varrella huimasti asukkaiden kanssa käytävää
vuorovaikutusta ja luonut yhteisöllisyyttä asukkaiden kesken. Face-
bookista löytyy asuntokohteiden asukkaille omat ryhmät, jossa voi
käydä vapaata keskustelua, esittää toiveita tai tiedottaa vaikkapa
yhteisistä grillibileistä. Esimerkiksi Kotiraiteen ja Ratapihan Facebook-ryhmässä on yli 400 jäsentä, mikä on
hyvä luku verraten siihen, että kohteissa asustaa
hieman alle 500 asukasta
Koska haluamme viestiä siellä,
missä Koasin sidosryhmätkin
viestivät, laajensimme sosiaalisen median valikoimaa
Instagramiin ja Twitteriin.
Instagram on näppärä kuvien jakopalvelu, jonka avulla
voi saada myös
asukkaat Koasin
arkeen mukaan.
Ja toisinpäin.
Sen lisäksi
Twitter tar­joaa
mahdollisuuden, jossa
Koas pääsee
osaksi ajankohtaisiin keskusteluihin opiskelija-elämästä ja asumisesta
sekä pääsee jakamaan omia aiheitaan
erityisesti opiskelijaasumisen maailmasta.
19
aktiivista asukastoimintaa
Sasa Sokka on ollut mukana asukastoiminnassa jo 10 vuotta, josta viimeiset 4 vuotta AsuVan puheenjohtajana.
Ä
änekäs naapuri sai Sokan aikanaan ottamaan osaa asukasyleiskokoukseen, jonka kautta hän päätyi aktiivisesti
mukaan asukastoimintaan.
Asukastoiminnan tarkoituksena on osallistaa asukkaat asuinympäristönsä kehittämiseen sekä parantaa yhteishenkeä ja kommunikointia Koasin asuntokohteissa. Ennen kaikkea sen tarkoituksena on
tarjota mahdollisuus vaikuttaa omaa asumistaan koskeviin päätöksiin. Aktiivinen toimielin AsuVa on Sokan mielestä mahdollistanut
toimivan asukastoiminnan Koasin kohteissa. Toiminnan, joka ei jää
vain keskustelun tasolle asukastoimikuntien kokouksissa.
- Joillakin muilla säätiöillä on myös vastaavanlainen asukastoimikuntien välinen yhteistyöelin kuten AsuVa, mutta heillä ei ole
välttämättä vuosittaista määrärahaa jaettavana, mikä mahdollistaisi
kerhojen ja tapahtumien järjestämisen. On siis etuoikeus asua Koasilla.
Sokka kertoo myös, että Asukastoimikuntien, AsuVan ja Koasin välistä yhteistyötä kommentoitiin sanoilla ”toimii kadehdittavan hyvin”,
Suomen opiskelija-asukkaiden neuvottelukunnan seminaarissa pari
vuotta sitten. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö parantamisen varaa olisi. Toimikunnat toivoisivat saavansa enemmän ennakkotietoa
esimerkiksi kiinteistöjen ja piha-alueiden korjaussuunnitelmista ja
haluaisivat kertoa mielipiteensä niiden yksityiskohtiin ennen niiden
lyömistä lukkoon.
Toiminta lähemmäksi asukkaita
Tärkeäksi tehtäväkseen Sokka kokee AsuVan tuomisen lähemmäksi
asukkaita. Hän haluaa levittää ymmärrystä siitä, että AsuVan ja asukastoiminnan kautta voi todella vaikuttaa oman asuinympäristönsä
asioihin.
20
- Kaikki asukkaat eivät ole välttämättä tietoisia, mitä mahdollisuuksia asukastoiminta voikaan tarjota. Yleistiloissa kokoontuu kerhoja, jotka voisivat saada rahoitusta toiminnalleen, mikäli avaisivat
toiminnan avoimeksi koko asukasyhteisölle.
Vaikka asukastoiminta Koasilla on aktiivista, on asukkaiden mukaan
saaminen toimintaan silti kesto-ongelma kaikissa kohteissa.
- Lisäämme asukastoiminnan houkuttelevuutta tarjoamalla
konkreettisesti hyödyttäviä tapahtumia, kuten hygieniapassin tai
järjestysmiespassin suorittamista.
Asukastoiminnalle ei ole yhtä oikeaa mallia
Koasilla on tällä hetkellä 20 asukastoimikuntaa, joista kukin hoitaa
1–3 asuinkohteen asioita. Asuinkohteet ovat erilaisia ja kokoisia,
ja mikä sopii yhdelle, ei välttämättä toimi toisessa. Lapsiperheiden
tarpeet ovat toisenlaisia kuin yksiöissä asuvien sinkkujen, tai runsas
kansainvälisten opiskelijoiden määrä asettaa omat vaatimuksensa.
Kunkin toimikunnan on löydettävä itselleen parhaat käytännöt. Toimikunnan jäsenten oma tausta ja kiinnostuksen kohteet vaikuttavat
tietysti myös siihen, mihin määräraha kunakin vuonna käytetään
ja millaiset ovat toimintatavat. Yhdessä tiedotetaan pääasiallisesti
Facebookissa, toisessa käsinkirjoitetuilla lapuilla hissin seinässä. Toiminta muuttuu toimikunnan jäsenten mukaan.
Asukastoimikunnissa on järjestetty vuosien varrella tapahtumia
lautapeli-illoista pihatalkoisiin. On ollut huonekalujäte- ja sähköromukeräyksiä, polkupyörävarastojen siivouksia sekä asukasbileitä.
Lisäksi kohteisiin on perustettu kuntoiluhuoneita sekä pingis- ja biljardipöytiä. Tämän kesän keksintönä asukkaat heittivät pallon Koasin
hallintoelimille ja pyysivät mahdollisuutta laatikkoviljelyyn Tangossa.
Kaikki asukkaat eivät
ole välttämättä tietoisia,
mitä mahdollisuuksia
asukastoiminta voikaan
tarjota. Yleistiloissa
kokoontuu kerhoja, jotka
voisivat saada rahoitusta
toiminnalleen, mikäli
avaisivat toiminnan
avoimeksi koko
asukasyhteisölle.
Sasa Sokka
21
Koasin toimitusjohtaja
Matti Tanskanen ja hallituksen puheenjohtaja
Esa Salokorpi tekivät
vajaa vuosikymmen sitten linjauksen keskustaan
rakennettavista yksiöistä
ja perheasunnoista. Päätös on ollut asukkaiden
mieleen, sillä esimerkiksi
Ratapiha ja Kotiraide ovat
saaneet erittäin kiittävää
palautetta.
22
kohti keskustakampusta
Opiskelijat haluavat yksiön tai perheasunnon läheltä opiskelupaikkaa.
K
oasin hallituksen puheenjohtaja Esa Salokorven mukaan hänen
tähänastinen hallituskautensa on jakaantunut selkeästi kahteen
jaksoon: ensimmäinen kuusi vuotta oli rakentamisen kannalta
hiljaiseloa. Kuusi viimeistä vuotta taas ovat olleet hyvin vilkasta rakentamisen aikaa. Tänä ajanjaksona ovat valmistuneet muun muassa
Laajavuori, Ratapiha ja Kotiraide. Parhaillaan täydellisen muutostyön
alla ovat Etelä-Kekkolan asunnot, joissa soluja muutetaan yksiöiksi ja
perheasunnoiksi.
Samaan aikaan Koas on myynyt Varikon ja Kuokkalanpellon kohteet.
Laajavuoren vanha talo purettiin ja tilalle rakennettiin uusi, koska
vanhaa korjaamalla ei olisi saatu sisäilmaltaan turvallista eikä edes
edullisempaa taloa.
Salokorpi puhuu keskustakampuksesta. Keskustakampus on ollut
Salokorven ja Koasin toimitusjohtaja Matti Tanskasen visiona jo
pitkään, ja nyt se on kovaa vauhtia toteutumassa. Seuraavaksi on
suunnitteilla Heikinkadun, Seminaarinmäen ja Seurakuntatalon tontin
rakentaminen.
- Oppilaitokset on sijoitettu ydinkeskustan liepeille, joten asuntojenkin täytyy olla kävely- tai pyörämatkan päässä. Nykyopiskelu
on lisäksi sellaista, että osa opiskelusta tehdään etänä, ja päivät
ovat rikkonaisia. Asunnolle pitää päästä nopeasti, jopa monta kertaa
saman päivän aikana, Salokorpi perustelee.
Salokorven ja Tanskasen luoman strategian toinen puoli liittyy yhteiskuntavastuuseen. Yhteiskuntavastuu tarkoittaa asuntoja rakentavan ja ylläpitävän säätiön toiminnassa sitä, että uusia taloja
rakennetaan hiljaisina kausina eli silloin, kun muut eivät rakenna.
Koasin lähihistoriassa taite oli vuosi 2008, jolloin vilkas uudisrakentaminen alkoi. Tietysti ennen sitäkin taloja remontoitiin aktiivisesti,
jotta ne pysyivät asiakkaille houkuttelevina.
- Taantuman aikana uusien rakennustyömaiden aloittaminen
helpottaa alan työttömyyttä ja pitää omalta osaltaan maakunnan
taloutta pyörimässä. Tietysti silloin on myös edullisinta rakentaa
ja helpoin saada työvoimaa, joten se edistää myös säätiön omaa
taloutta.
Kolmas seikka, josta Salokorpi sanoo olevansa iloinen, on energiansäästö.
- Olen ylpeä asukkaista, jotka ovat lähteneet yhteisöllisesti energiansäästötalkoisiin. Erityisesti vedenkulutus on laskenut asukkaiden
ansiosta.
Osa tehostustoimista on tehty tekniikan muutoksilla. Esimerkiksi
huoneistojen lämmitystä säädetään sääennusteita ennakoiden.
Salokorpi sanoo, että onnistuneiden säästökampanjoiden ja uuden
tekniikan ansiosta merkittäviä vuokrankorotuksia ei ole tarvinnut
toteuttaa, vaikka Jyväskylä onkin saanut kyseenalaista kunniaa valtakunnallisesti korkeimpien asumiskustannusten kaupunkina.
Koasin asuntojen käyttöaste on korkea, 96-97 prosenttia. Salokorven mukaan luku kertoo siitä, että asunnot ovat haluttuja; oikein
hinnoiteltuja, oikeankokoisia, hyvällä paikalla ja hyväkuntoisia. Tyytyväinen vuokralainen onkin säätiön talouden tärkein takuunainen
ja -mies.
Hän korostaa, että Koas haluaa tarjota asuntoja kaikenlaisille opiskelijoille, myös edullisia asuntoja. Tulevaisuudessa ei ole tarkoitus lisätä
asuntojen määrää, koska opiskelijamäärätkin laskevat, vaan uusia
rakennettaessa vanhoja, huonokuntoisia tai sijainniltaan vääräksi
osoittautuneita taloja myydään.
Olen ylpeä asukkaista,
jotka ovat lähteneet
yhteisöllisesti
energiansäästötalkoisiin.
Erityisesti vedenkulutus
on laskenut asukkaiden
ansiosta.
Esa Salokorpi
23
koasilla on
27
asuinkohdetta
70
yksiöt
756
32
%
24
kerrostaloa
2356 4154
asuntoa
perhe- solu-
asunnot
asunnot
633 967
27
%
41
%
asuntopaikkaa
104394
hym2
koti asukkaan silmin
25
koas vuosien varrelta
1970-luvulla
Raimo Mäki-Otava, Matti Ruuti,
Erkki Rutanen, Tapani Karvala ja
Pirjo Nyppynen.
1984
Ristonmaa H-talo,
peruskorjattu 2003
1975
Keltinmäki, Koasin
ensimmäinen asuinkohde.
Koasin asuntoihin haki
vuoden aikana 2551
yksinäistä hakijaa ja
549 perhehakijaa.
Asunnon sai 648 yksinäistä ja 152 perhettä.
26
Toimintakertomus 1989
1979
Insinöörioppilastalo, joka purettiin nykyisen
Koas Laajavuoren tieltä vuonna 2011.
Säätiöön perustettiin uutena toimena
1981
toimistosihteerin
toimi. Tämän jälkeen
Roninmäki, M-talo.
säätiöllä on kahdeksan
toimihenkilöä”.
Vuoden alussa
säätiölle hankittiin
2013
Hallitus:
Takarivi vas. Minna Oinas,
pj. Esa Salokorpi, Lasse Vuori,
Mikko Lepo, Kosti Pynnönen,
Kalle Jokinen. Eturivi vas.:
Karoliina Vainikainen,
Jyri Järvinen, Minna Koivisto
1998
Henkilökunnan
pyöräretki.
Matkaa kertyi
110 km.
oma ATK-laitteisto.
Toimintakertomus 1985
1978
Myllyjärvi, B-talo, peruskorjattu 2008.
27
TULOSLASKELMA
1.1.–31.12.2014
1.1.–31.12.2013
14 362 546
362 695
96 300
49 631
14 871 173
13 653 765
357 050
113 293
1 522 912
15 647 021
-13 923
-15 827
-982 183
-45 501
-257 660
-675 249
-336 317
-409 961
-1 157 369
-776 527
-747 794
-195 400
-93 818
-123 924
-340 043
-1 491 258
-567 096
-68 891
-8 268 998
-956 591
-48 632
-233 556
-596 077
-353 093
-388 920
-1 081 103
-703 275
-713 900
-186 763
-80 285
-159 366
-332 721
-1 242 865
-464 233
-67 356
-7 608 741
6 588 251
8 022 452
Poistot ja arvonalentumiset
Rakennuksista ja rakennelmista
Rakennusten koneista ja laitteista
Koneista ja kalustosta
Muista pitkävaikutteisista menoista
Poistot yhteensä
-2 327 110
-719 192
-61 964
-15 384
-3 123 652
-2 165 689
-959 134
-68 761
-15 269
-3 208 854
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
13 602
-1 577 602
-7 681
-1 571 681
12 209
-1 663 488
-5 446
-1 656 725
1 892 917
3 156 873
1 892 917
3 156 873
Kiinteistöjen tuotot
Asuntovuokrat
Muut vuokrat
Käyttökorvaukset
Muut kiinteistöjen tuotot
Kiinteistöjen tuotot yhteensä
Luottotappiot ja oikaisuerät
Kiinteistöjen hoitokulut
Henkilöstökulut
Hallinto
Tietoverkkokulut
Käyttö- ja huolto
Ulkoalueiden hoito
Siivous
Lämmitys
Vesi ja jätevesi
Sähkö
Jätehuolto
Vahinkovakuutukset
Vuokrat
Kiinteistövero
Korjaukset
Muut hoitomenot
Oman käytön arvonlisävero
Kiinteistöjen hoitokulut yhteensä
HOITOKATE
VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ
28
TILIKAUDEN VOITTO
29
tase
31.12.2014
31.12.2013
28 346
28 346
42 062
42 062
8 030 685
1 244 961
80 990 284
2 157 578
188 244
377 810
92 989 565
8 030 685
1 244 961
83 233 967
2 876 771
136 661
48 059
95 571 107
4 767
4 767
4 767
4 767
93 022 678
95 617 937
104 694
31 066
10 413
146 173
108 841
26 541
13 130
148 513
7 422 535
5 669 964
7 568 709
5 818 477
100 591 387
101 436 414
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Aineettomat hyödykkeet yhteensä
Aineelliset hyödykkeet
Maa-alueet
Liittymismaksut
Rakennukset ja rakennelmat
Rakennusten koneet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Keskeneräiset hankinnat
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Sijoitukset yhteensä
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Myynti- ja vuokrasaamiset
Siirtosaamiset
Muut saamiset
Saamiset yhteensä
Rahat ja pankkisaamiset
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
VASTAAVAA YHTEENSÄ
30
31.12.2014
31.12.2013
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Arvonkorotusrahasto
Muut rahastot
Edellisten tilikausien voitto
Tilikauden voitto
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
8 409
245 591
9 061 764
3 883 600
1 892 917
15 092 283
8 409
245 591
6 761 764
3 026 726
3 156 873
13 199 365
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta
Pitkäaikainen yhteensä
80 597 557
80 597 557
83 277 807
83 277 807
2 680 251
134 776
464 138
501 023
2 589 793
123 022
570 883
551 812
1 121 358
4 901 547
1 123 729
4 959 241
85 499 104
88 237 049
100 591 387
101 436 414
VASTATTAVAA
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta
Saadut ennakot
Ostovelat
Siirtovelat
Muut lyhytaikaiset velat
Vakuusmaksut
Lyhytaikainen yhteensä
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
31
rahoituslaskelma
Liiketoiminnan rahavirta
Myynnistä saadut maksut
Maksut liiketoiminnan kuluista
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä
Saadut korkotuotot
Maksetut korot ja maksut rahoituskuluista
= Liiketoiminnan rahavirta (A)
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
Myyntituotto aineellisista ja aineettomista hyödykk.
= Investointien rahavirta (B)
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot
Lyhytaikaisen velan lisäys
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset
= Rahoituksen rahavirta C
Rahavarojen lisäys (A+B+C)
Rahat tilikauden alussa
Rahat tilikauden lopussa
Muutos
Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Omaisuus on arvostettu poistoin vähennettyyn hankintamenoon.
Investointiavustusten kirjauskäytäntöä on muutettu vuodesta 2002
alkaen. Avustukset kirjataan hankintamenon vähennykseksi, kun ne
aikaisemman käytännön mukaisesti on kirjattu omaan pääomaan
rakennusrahastoon.Pitkäaikaisten lainojen korkoriskin suojaamiseksi
tehdyt koronvaihtosopimukset ilmoitetaan liitetiedoissa. Koronvaihtosopimuksiin perustuvilla korkotuotoilla ja -kuluilla oikaistaan suojattavan erän korkoja. Rakennusaikaiset korot aktivoidaan ja kirjataan
poistoiksi samassa ajassa kuin lainalla rahoitettu rakennuskohde.
Aktivoidut korkomenot vuodesta 2000 lähtien ilmoitetaan taseen
liitetiedoissa.
32
2014
2013
14 853 049
-8 391 064
6 461 985
13 602
-1 636 483
4 839 104
14 163 719
-7 816 763
6 346 955
12 209
-1 717 946
4 641 217
-528 393
22 270
-506 122
-4 658 776
1 481 099
-3 177 677
0
9 382
-2 589 792
-2 580 410
8 177 783
38 174
-6 503 819
1 712 137
1 752 571
3 175 677
5 669 964
7 422 535
1 752 571
2 494 286
5 669 964
3 175 677
Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus
Muihin kiinteistön tuottoihin on kirjattu vertailuvuonna 1 481 099,11 €
myyntituottoa Kiulun ja Pirttimäen kohteiden myynnistä.
tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot
Henkilöstöä koskevat liitetiedot
Henkilöstö keskimäärin kpl
Vuokraustoimi
Kiinteistötoimi
Hallinto- ja talous
Yhteensä
Vakituisen henkilöstön keski-ikä
2014
2013
5
6
4
15
5
6
4
15
47 v.
46 v.
741 685
187 464
53 033
982 183
757 595
153 059
45 936
956 591
42 657
42 132
2014
2013
22 220
5 040
5 675
17 460
3 500
4 440
2014
2013
4 v.
4 v.
2,71 %
5%
5 v.
25 %
10 v.
4-5 v.
2,43-3,42 %
5%
5 v.
25 %
10 v.
4-5 v.
15 384
2 327 110
719 192
61 964
3 123 652
15 269
2 165 689
959 134
68 761
3 208 854
Henkilöstökulut €
Palkat ja palkkiot
Eläkekulut
Henkilösivukulut
Henkilöstökulut yhteensä
Luontaisetuja €
Toimielinten kokouspalkkiot €
Hallitus
Valtuuskunta
AsuVa
Selvitys poistojen perusteista
Käyttöomaisuuden hankintameno on poistettu seuraavalla tavalla:
Aineettomat oikeudet, tasapoisto
Rakennukset ja rakennelmat
Rakennukset, menojäännöspoisto
Väestönsuojat, menojäännöspoisto
Rakennelmat, tasapoisto
Rakennusten koneet ja laitteet, menojäännöspoisto
Aktivoidut korjausmenot
Koneet ja kalusto
Poistot €
Aineettomat oikeudet
Rakennukset ja rakennelmat
Rakennusten koneet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Poistot yhteensä
33
tasetta koskevat liitetiedot
Käyttöomaisuuden muutokset €
2014
2013
Aineettomat oikeudet
Menojäännös 1.1.
Lisäys
Tilikauden poisto
Menojäännös 31.12.
42 062
1 668
-15 384
28 346
34 267
23 064
-15 269
42 062
Aineettomat hyödykkeet yhteensä
28 346
42 062
Maa-alueet
Menojäännös 1.1.
Menojäännös 31.12.
8 030 685
8 030 685
8 030 685
8 030 685
Liittymismaksut
Menojäännös 1.1.
Lisäys
Vähennys
Menojäännös 31.12.
1 244 961
0
0
1 244 961
1 014 366
272 911
-42 316
1 244 961
Rakennukset ja rakennelmat
Menojäännös 1.1.
Lisäys
Vähennys
Tilikauden poisto
Menojäännös 31.12
83 233 967
83 427
0
-2 327 110
80 990 284
74 088 977
13 781 998
-2 471 318
-2 165 689
83 233 967
2 876 771
0
0
-719 192
2 157 578
1 012 442
2 828 300
-4 836
-959 134
2 876 771
136 661
126 276
-12 729
-61 964
188 244
158 614
46 808
0
-68 761
136 661
Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Rakennusten koneet ja laitteet
Menojäännös 1.1.
Lisäys
Vähennys
Tilikauden poisto
Menojäännös 31.12.
Koneet ja kalusto
Menojäännös 1.1.
Lisäys
Vähennys
Tilikauden poisto
Menojäännös 31.12.
34
Keskeneräiset hankinnat
Menojäännös 1.1.
Tilikauden lisäys
Tilikauden vähennys
Menojäännös 31.12
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
2014
2013
48 059
329 751
0
377 810
9 823 893
6 401 705
-16 177 539
48 059
92 989 565
95 571 107
2 691
117
1 076
882
4 767
2 691
117
1 076
882
4 767
96 400
8 293
10 413
26 813
4 253
146 173
95 680
13 160
13 130
26 541
0
148 513
8 409
2 319 723
245 591
1 640 673
1 367
2 800 000
2 300 000
5 100 000
6 183 600
-2 300 000
1 892 917
5 776 517
8 409
2 319 723
245 591
1 640 673
1 367
2 250 000
550 000
2 800 000
3 576 726
-550 000
3 156 873
6 183 600
15 092 283
13 199 365
Sijoitukset €
Jyvässeudun Kiinteistöpaletti Oy
Sulun Kiinteistönhoito Oy
Auvilankujan Paikoitusyhtiö
Veturitallin Parkki Oy
Sijoitukset yhteensä
Saamiset €
Asuinhuoneistojen vuokrasaamiset
Liiketilojen vuokrasaamiset
Muut saamiset
Ennakolta maksetut tonttivuokrat
TyEL - vakuutussaaminen
Yhteensä
Oma pääoma €
Peruspääoma 1.1. ja 31.12.
Rakennusrahasto 1.1. ja 31.12.
Arvonkorotusrahasto 1.1. ja 31.12.
Tonttirahasto 1.1. ja 31.12.
Lahjoitusrahasto 1.1. ja 31.12.
Investointirahasto 1.1.
Lisäys, siirto voittovaroista
Investointirahasto 31.12.
Edellisten tilikausien voitto
Vähennys, siirto investointirahastoon
Voitto tilikaudelta
Yhteensä voittovarat
Oma pääoma yhteensä
35
2014
2013
65 864 847
72 315 212
17 329 562
17 815 504
0
841 647
107 036
865 091
285 644
169 431
0
5 969
39 978
501 023
336 843
150 135
20 810
5 978
38 044
551 812
Lainat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai sitä pitemmän ajan kuluttua
Pitkäaikainen vieras pääoma €
Lainat eri luottolaitoksilta
Koronvaihtosopimukset €
Korkosuojattuja lainoja yhteensä
Aktivoitujen korkomenojen poistamaton osa tase-erässä
”Rakennukset ja rakennelmat” muodostuu seuraavasti:
Aktivoidut korkomenot €
Aktivoitu tilikaudella
Aktivoituja korkomenoja poistamatta
Siirtovelat €
Korkojaksotusvelka
Lomapalkkavelka sosiaalikuluineen
TyEL-maksuvelka
Asukastoimikuntien siirtomääräraha
Muut siirtovelat
Yhteensä
36
muut liitetiedot
2014
2013
49 572 424
66 164 754
0
1 261 410
33 705 383
82 155 343
83 277 808
149 581 507
50 341 378
66 588 484
0
1 261 410
35 526 221
82 155 343
85 867 600
150 005 237
1 587 822
5 445 799
1 587 822
5 022 069
63 060
104 286
28 684
51 384
89 336
40 617
Vakuudet ja annetut vastuusitoumukset €
Velat, joiden vakuutena on kiinteistökiinnitys
Lainat rahoituslaitoksilta
Annetut kiinnitykset
Lainat Jyväskylän kaupungilta
Annetut kiinnitykset
Lainat valtiokonttorilta
Annetut kiinnitykset
Lainat yhteensä
Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä
Kiinnitykset vapaana
Koasin hallussa
Valtiokonttoriin talletettuna
Taseeseen sisältymättömät vastuut €
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Alkaneelta tilikaudelta maksettavat
Myöhemmin maksettavat
Alkamattomat leasingvastuut
Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista
Päivä- ja pääkirja
Atk-tallenteena
Muistiotositteet
Paperitositteena
Tasekirja
Sidottu
Osto- ja myyntitositteet
Atk-tallenteena
37
toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus
Jyväskylässä 24. päivänä maaliskuuta 2015
Esa Salokorpi
Minna Oinas
Hannu Järvistö
Mikko Lepo
Antti Yli-Tainio
Lasse Vuori
Kosti Pynnönen
Karoliina Vainikainen
Sasa Sokka
Matti Tanskanen
tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus.
Jyväskylässä 31. maaliskuuta 2015
KPMG Oy Ab
38
Pertti Keskinen
KHT, JHTT
Jarmo Jäspi
HTM, JHTT
tilintarkastuskertomus
Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön valtuuskunnalle
Olemme tilintarkastaneet Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön
kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2014. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman,
rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallituksen vastuu
Hallitus vastaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta
ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa
olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien
säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon
valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä siitä, että kirjanpito
on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perustella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta sekä
säätiölain edellyttämistä seikoista. Tilintarkastuslaki edellyttää, että
noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet
tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan
mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen
varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet tai
säätiön toimihenkilöt syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta
saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus säätiötä kohtaan, taikka rikkoneet säätiölakia tai säätiön sääntöjä.
tä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden
valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa
huomioon sisäisen valvonnan, joka on säätiössä merkityksellistä
oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa
pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että
hän antaisi lausunnon säätiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien
kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja
toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus
antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot säätiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin
hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvis-
Muut lakiin perustuvat lausunnot
Säätiön varat on asianmukaisesti sijoitettu ja säätiön toimielimien
jäsenille maksettuja palkkioita on pidettävä kohtuullisina. Säätiön
tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot
säätiön toiminnasta.
Jyväskylä 31.3.2015
BDO Audiator Oy
KPMG Oy Ab
Jarmo Jäspi
HTM, JHTT
Vattuniemenranta 2
00210 Helsinki
Pertti Keskinen
KHT, JHTT
Kivääritehtaankatu 6 A
40100 Jyväskylä
39
KOAS – 40 VUOTTA AITOA
OpiskelijaELÄMÄÄ
KOAS | Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö | Kauppakatu 11 A, 40100 JYVÄSKYLÄ
www. koas.fi | Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä ja Instagramista!