keski-suomen opiskelija-asuntosäätiön toimintakertomus 2014
KOAS – 40 VUOTTA AITOA OpiskelijaELÄMÄÄ keski-suomen opiskelija-asuntosäätiön toimintakertomus 2014 1 KOAS – 40 VUOTTA AITOA OpiskelijaELÄMÄÄ ”Merkittävin syy Koasin perustamiselle oli kuitenkin opiskelijamäärän voimakas kasvu Jyväskylässä” Raimo Mäki-Otava 40. juhlavuoden toimintakertomus 3 Hallituksen kertomus säätiön toiminnasta 4 Päätöksentekijät 7 Tulevaisuuden näkymät ja riskit 8 Asuntoja kaikille opiskelijoille 12 Säätiötoiminnan konkari 14 ”Konekirjoitustaito oli arvossaan” 17 Viestintä ja markkinointi 19 Aktiivista asukastoimintaa 20 Kohti keskustakampusta 23 Koti asukkaan silmin 25 Koas vuosien varrelta 26 Tuloslaskelma 28 Tase 30 Rahoituslaskelma 32 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 33 Tasetta koskevat liitetiedot 34 Muut liitetiedot 37 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus 38 Tilinpäätösmerkintä 38 Tilintarkastuskertomus 39 SISÄLLYS: Toimitusjohtajan katsaus 2 Valokuvat: Anni Korhonen ja Koasin arkisto | Henkilöhaastattelut: Anne Repo ja Anniina Nykänen | Taitto: Zeniitti toimitusjohtajan katsaus Säätiön 40. toimintavuosi oli ennätyksellisen matalan korkotason vuosi. Koasin toimintavuosi 2014 oli hyvä. Säätiö hyötyi matalasuhdanteen synnyttämästä alhaisesta korkotasosta ja rakentamisen kustannustason alentumisesta. Toimintavuonna yleinen korkotaso laski ennätyksellisen alhaalle, vuoden lopulla 12 kk euribor oli 0,325 %. Poikkeuksellisen alhainen korkotaso mahdollisti hyvän tuloksen. Tilikauden voitto oli 1 892 917 €, joka osittain käytetään tulevien peruskorjausinvestointien omarahoitusosuuksiin. Toimintavuonna ei rakennettu uusia taloja, mutta suunniteltiin sitäkin enemmän sekä uudisrakennus- että peruskorjaushankkeita. Uudisrakennuskohteita suunniteltiin Heikinkadulle, keskusseurakuntatalon yhteyteen sekä Hämeenkadulle. Näiden kohteiden toteutus käynnistynee Heikinkadun osalta vuonna 2015, keskusseurakuntatalon osalta vuonna 2016 ja Hämeenkadun kohteen rakennustyöt aloitettaisiin vuonna 2017. Etelä-Kekkolan kohteen viiden talon peruskorjaus toteutetaan siten, että A ja B-talot ovat peruskorjauksessa 1.1.–31.8.2015 ja C, D ja E-talot 1.1.-31.12.2015. Soluasunnot muutetaan yk- siöiksi sekä perheasunnoiksi. Kohteessa on huoneistoalaa yhteensä 3 846 hym2, josta liiketilaa on 180 hym2. Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö perustettiin vuonna 1975 rakennuttamaan Jyväskylässä opiskeleville vuokra-asuntoja. Tässä juhlavuoden laajennetussa toimintakertomuksessa valotetaan henkilöhaastatteluilla menneitä vuosia. Valokuvina on käytetty Koasin arkistosta nostettuja ajankuvia eri vuosikymmeniltä. Määrälliset asuntotavoitteet ovat muuttuneet vuosien aikana laadullisiksi. Lähiösolut ovat vaihtuneet keskustayksiöihin. Rappujen ilmoitustaulut ovat kännyköissä. Kansainvälisten opiskelijoiden määrät ovat moninkertaistuneet. Yksi asia on pysynyt samana. Opiskelijalle asunto on aina ollut tärkeä, se on ollut sekä koti että työpaikka. Kiitän säätiön henkilöstöä, hallinnossa toimineita ja sidosryhmiä onnistuneen vuoden 2014 lisäksi myös menneistä vuosista. Yhdessä on ollut ilo palvella opiskelijoita. Matti Tanskanen toimitusjohtaja 3 hallituksen kertomus säätiön toiminnasta SÄÄTIÖN TARKOITUS YMPÄRISTÖTEKIJÄT Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön tarkoituksena on opiskelijoiden asuntotarpeen tyydyttäminen rakennuttamalla, ylläpitämällä ja vuokraamalla vuokra-asuntoja. Säätiö toimii Jyväskylän kaupungissa, jossa opiskelijoita on yhteensä noin 28 500. Yliopistossa opiskelee 15 000, ammattikorkeakoulussa 8 500, ammattiopistossa 4 500 ja muissa oppilaitoksissa 500 opiskelijaa. Lisäksi säätiö voi huolehtia jo opintonsa päättäneiden nuorten vuokra-asunnoista sekä harjoittaa ja tukea myös muuta nuorison asuntotilannetta helpottavaa sekä kansainvälistä opiskelija-, tutkijaja nuorisovaihtoa edistävää asuntotuotantoa ja osallistua asumisoikeusasuntojen tuottamiseen. Tilivuosi oli säätiön 40. toimintavuosi. ORGANISAATIO Vuoden 2014 lopulla säätiön vakituisessa palveluksessa oli 15 henkilöä. Vuokraustoimessa oli 5 henkilöä, kiinteistötoimessa 6 henkilöä ja hallinto- ja taloustoimessa 4 henkilöä. Säätiön toimitusjohtajana toimi Matti Tanskanen, johtoryhmään kuuluivat lisäksi kiinteistöpäällikkö Juha Wennström, asiakkuuspäällikkö Tiia Matilainen, kiinteistöinsinööri Satu Varstala ja talouspäällikkö Riikka Kammonen 30.6. asti sekä talouspäällikkö Anu Nenonen 1.7. lähtien. 6377 opiskelija-asuntopaikkaa jyväskylässä 4 ASUNTOJEN VUOKRAUS 4154 kOas 1913 JYY 167 143 JAO MUUT Säätiöllä oli toimintavuoden lopussa 4 154 asuntopaikkaa. Asuinhuoneistoja oli vuoden lopussa yhteensä 2 356 kappaletta. Asunnoista yksiöitä oli 756 kpl (32 %), perheasuntoja 633 kpl (27 %) ja soluasuntoja 967 kpl (41 %). Uusia asuntohakemuksia käsiteltiin vuoden aikana 7 585 kappaletta. Hakemusten määrä pieneni neljä prosenttia edellisvuodesta. Suurin kysyntä kohdistui yksiöihin ja keskustassa oleviin asuntoihin. Asuntojen vuokratuotosta laskettu taloudellinen käyttöaste parani hieman edellisvuodesta ollen 96,4 prosenttia. KIINTEISTÖT Toimintavuoden lopussa säätiö omisti ja hallinnoi yhteensä 70 kerrostaloa. Taloissa oli yhteensä huoneistoalaa 104 394 m2. Asuinhuoneistoja oli yhteensä 2 356 kappaletta ja niissä yksittäisiä asuntopaikkoja 4 154. Edellisestä vuodesta kasvoi käytössä olleet hyötyneliöt 3,8 prosenttia. Asukkailta ei peritä erillisiä sähkö-, tietoverkko-, vesi- tai pesulamaksuja, joten nämä kulut ovat osana hoitokuluja. Kiinteistöjen ulkoalueiden hoito sekä huolto- ja siivouspalvelut ostettiin kiinteistönhuoltoyhtiöiltä. Isännöinti ja osa kunnossapitotöistä suoritettiin omalla henkilökunnalla. Vuosikorjauksiin käytettiin rahaa selvästi edellisvuotta enemmän 1 491 258 € (edellisvuonna 1 242 865 €). Suurimmat menoerät olivat kylpyhuoneremontit, asuntojen pintaremontit, LVI-järjestelmien korjaukset, sähkökorjaukset ja parvekkeiden korjaukset. Erilaisilla energiansäästötoimilla on pienennetty sähkön, lämmön ja veden kulutuksia. Toimintavuonna panostettiin lämmitysjärjestelmien uusimiseen sekä niiden säätöihin. Energiakulujen, eli lämmön, sähkön ja veden osuus hoitokuluista oli 32,4 % (32,8 %), eli 2 681 691 € vuodessa. Useamman vuoden ajan toteutetuilla energiansäästötoimilla saavutetaan noin 500 000 € laskennallinen säästö vuosittain. Onnistuneet energiansäästötoimet ovat mahdollistaneet 3,5 prosenttia alemman vuokratason. Toimintavuoden lopussa ei ollut rakenteilla uudis- eikä peruskorjauskohteita. Uudisrakentamisen osalta käynnistettiin Heikinkadun kohteen suunnittelu. Etelä-Kekkolan kohteen viiden asuinkerrostalon peruskorjaus suunniteltiin ja toteutuksen rakennusurakat kilpailutettiin. Rakentaminen käynnistyi tammikuun alussa 2015. Vuokraustoiminnan tilastotietoja 2014 2013 2012 2011 2010 Asuntohakemuksia, (kpl) 7 585 7 941 7 214 7 187 7 565 Uusia sopimuksia, (kpl) 2 382 2 718 2 503 2 656 2 712 96,4 96,3 96,3 96,3 96,6 2014 2013 2012 2011 2010 Hoitokulut yhteensä, €/m2/kk 6,60 6,30 5,97 5,75 5,68 Energia ja vesi, €/m2/kk 2,14 2,07 2,11 2,02 2,03 Huollon ostopalvelut, €/m2/kk 1,13 1,11 1,04 1,07 0,97 Tietoverkkokulut, €/m2/kk 0,21 0,19 0,24 0,19 0,19 Korjaukset, €/m2/kk 1,19 1,03 0,82 0,69 0,79 2014 2013 2012 2011 2010 33,2 34,9 39,4 38 44,3 35,5 37,4 39,1 40,0 41,4 15,6 15,7 16,0 16,3 16,9 96 96 93 94 100 Asuntojen käyttöaste, (%) Hoitokulut €/m2/kk kiinteistöjen energian ja veden kulutustiedot 3 Lämpö kWh/rm Lämpö kWh/rm3 normeerattu Sähkö kWh/rm3 Vesi l/asukas/vrk 5 TALOUS Säätiön kiinteistöjen tuotot olivat tilikaudella 14 871 173 €, mikä oli 775 848 € ja 4,9 % vähemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin myyntivoittokirjaukset nostivat tuottoja. Asuntovuokria ei korotettu lainkaan toimintavuoden aikana. Keskivuokra oli 11,62 €/m2/kk. Alin kohteen keskivuokra oli 9,77 €/m2/kk Roninmäen kohteessa ja ylin 15,05 €/m2/kk uusissa keskustan Ratapihan ja Kotiraiteen kohteissa. Vuokraan sisältyvät vesi-, sähkö-, pesutupa-, sauna- ja tietoverkkomaksut. Kiinteistöjen hoitokulut olivat tilikaudella yhteensä 8 268 998 €, hoitokulut kasvoivat edellisvuodesta 660 256 €, muutosprosentti oli 8,0 %. Hoitokateprosentti aleni selvästi, ollen 44,3 % (edellisvuonna 51,3 %). Toimintavuoden hoitokate oli 6 588 251 €, (edellisvuonna 8 022 452 €). Luottotappioita kirjattiin 19 991 € (22 556 €) ja jälkiperintätuottoja kertyi 5 959 € (6 670 €). Vuokrasaamisia oli 104 694 € (108 841 €). Säätiön rahoitustuotot ja -kulut olivat -1 571 681 € (-1 656 725 €). Pitkäaikaista vierasta pääomaa ei nostettu lainkaan (8 177 783 €). Lainoja lyhennettiin 2 589 792 € (6 503 819 €). Toimintavuoden investoinnit olivat yhteensä 528 393 € (4 658 776 €). Tilikauden poistot olivat yhteensä 3 123 652 € (3 208 854 €). Tilikauden voitto oli 1 892 917 € (3 156 873 €). hoitokate ja rahoituksen tunnusluvut 6 2014 2013 2012 2011 2010 Hoitokate, % 44,3 51,3 47,1 47,4 46,1 Omavaraisuusaste, % 15,0 13,0 10,4 10,0 9,0 Tulorahoitusprosentti, % 33,7 40,7 31,4 32 33,9 Vieraan pääoman takaisinmaksuaika, v. 16,6 13,5 19,4 18,5 18,7 PÄÄTÖKSENTEKIJÄT HALLINTO Säätiön valtuuskuntaan kuului toimintavuonna 24 jäsentä. Valtuuskuntaan valitsee Jyväskylän kaupunki sekä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta kahdeksan edustajaa, Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta JAMKO viisi edustajaa, ammattiopiston opiskelijakunta JAMO yhden edustajan sekä AsuVa kaksi asukasedustajaa. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimi Antti Yli-Tainio ja varapuheenjohtajana toimi Markku Ikkala. Valtuuskunta kokoontui toimintavuonna kaksi kertaa. Valtuuskunnan jäseninä olivat vuonna 2014: JYY Antti Yli-Tainio, pj Dorrit Hämäläinen Pasi Ikonen Arttu Karila Joonas Könttä Tuomas Nurmi Jani Tanskanen Nora Vähäkangas JAMKO Miia Holm Joni Launonen Tarleena Marttila Olli Molander Sami Singh Jyväskylän kaupunki Markku Ikkala, vpj Leena Kaskivaara Sonja Kärkkäinen Kati Rannanpiha Jari Rouhiainen Hannu Murisoja Henrik Petäjäjärvi Anni Turunen AsuVa Katriina Ojala Mirja Airos JAMO Heidi Kosamo Valtuuskunnan valitsemaan hallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä, josta vähintään kahden tulee olla asukastoimikuntien esittämiä asukasedustajia. Säätiössä päätösvaltaa käyttää hallitus. Hallitukseen kuuluivat vuonna 2014: Esa Salokorpi, puheenjohtaja, Minna Oinas, varapuheenjohtaja, Kalle Jokinen, Mikko Lepo, Minna Koivisto, Sasa Sokka, Kosti Pynnönen, Karoliina Vainikainen ja Lasse Vuori. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana kymmenen kertaa (edellisvuonna 8). Pöytäkirjamerkintöjä kertyi 99 asiasta (82). Asukkaita edustavat asukastoimikunnat parantavat asumisviihtyvyyttä sekä toimivat asukasdemokratiaeliminä. Toimikunnat hankkivat yhteisiä käyttötavaroita, huolehtivat yhteistiloista sekä järjestävät asukkaiden tilaisuuksia kuten pihatalkoita ja pikkujouluja. Asukastoimikuntien yhteistyövaltuuskunnan (AsuVa) puheenjohtajana toimi Sasa Sokka ja sihteerinä Maija Valkeapää ja Marko Lehtonen. Toimintavuoden aikana järjestettiin perinteinen koulutustilaisuus. Säätiön tilintarkastajina ovat toimineet KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajana KHT, JHTT Pertti Keskinen sekä BDO Audiator Oy päävastuullisena tilintarkastajana HTM, JHTT Jarmo Jäspi. Esa Salokorpi, hallituksen puheenjohtaja 7 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT JA RISKIT Jyväskylä on merkittävä opiskelukaupunki. Jyväskylän korkeakoulujen ja oppilaitosten opiskelijamäärien ja aloituspaikkojen muutokset ovat olleet vähäisiä. Opiskelija-asuntojen hakijamäärien ja asuntojen taloudellisen käyttöasteen arvioidaan pysyvän edellisvuosien tapaan hyvällä tasolla. Yleisessä taloudellisessa tilanteessa jatkuu epävarmuus, joka pitää korkotason alhaisena. Säätiön lähivuosien näkymät ovat vakaat. Säätiö kartoittaa riskejä vuosittain yhtenä osana talousarvioprosessia. Asuntojen vuokrauksen merkittävimmät riskit liittyvät kysynnän muutoksista johtuvaan asuntojen tyhjäkäyttöön. Asuntojen käyttöastetta, vaihtuvuutta sekä hakijoiden määrää seurataan kuukausittain. Asuntojen vuokrattavuutta varmistetaan rakentamalla uusia asuintaloja sijainniltaan hyville paikoille ja kiinteistöjen säännöllisillä vuosikorjauksilla. Erityisesti asuntojen pintaremonteilla parannetaan niiden haluttavuutta. Säätiön asuntojen käyttöaste ja siten myös taloudellinen tulos pysynee hyvällä tasolla. Säätiö varautuu tuleviin peruskorjauksiin ohjaamalla vuosittaisia voittovaroja investointirahastoon. Rahoituksen riskeistä merkittävin on korkotason ja marginaalien nousu, joka vaikuttaisi säätiön taloudelliseen tulokseen. Suurin osa lainakannasta on arava- ja korkotukilainoja, jotka sisältävät korkoriskiä rajoittavan elementin. Säätiö on suojautunut korkoriskin osalta lainasalkun hajauttamisella ja suojaamalla osan markkinaehtoisesta sekä korkotukilainakannasta. 8 Merkittävimmät kiinteistöihin liittyvät riskit ovat tulipalo- sekä vesivahinkoriskejä. Säätiön omaisuus–, keskeytys– ja vastuuvahinkoriskit ovat suojattu vakuutuksilla. OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDEN JÄLKEEN ARA myönsi tammikuussa 2015 säätiölle ehdollisen varauksen investointiavustuksen myöntämiseen ja vuokra-asuntojen rakentamiseen korkotukilainalla. Heikinkadun kohteen rakentaminen alkaisi aikaisintaan elokuussa 2015. Eduskunta hyväksyi uuden säätiölain helmikuussa 2015. Lain muutos edellyttää myös säätiön sääntöjen muuttamista. Jyväskylä on merkittävä opiskelukaupunki. Jyväskylän korkeakoulujen ja oppilaitosten opiskelijamäärien ja aloituspaikkojen muutokset ovat olleet vähäisiä. Opiskelija-asuntojen hakijamäärien ja asuntojen taloudellisen käyttöasteen arvioidaan pysyvän edellisvuosien tapaan hyvällä tasolla. Yleisessä taloudellisessa tilanteessa jatkuu epävarmuus, joka pitää korkotason alhaisena. Säätiön lähivuosien näkymät ovat vakaat. 9 Jyväskylässä on 28500 opiskelijaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto 15000 8500 28500 Muut oppilaitokset 500 Jyväskylän ammattiopisto 4500 10 Opiskelijoista vuokralla asuu 85 % 37% 33% 15% 85% yksityinen vuokrantantaja opiskelija-asunnot muut vuokranantajat 11% 2% 2% omistusasunto asumisoikeusasunto vanhempien luona 11 Asuntoja kaikille opiskelijoille Opiskelija-asunnoista oli ennen kova pula. Kaupunki lahjoitti tontit. K eski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön grand old man, kiinteistöneuvos Raimo Mäki-Otava, muistelee, miten Koasin ensimmäiset talot nousivat 1970-luvun lopulla Keltinmäkeen. - Koko Keltinmäki oli metsää, ja puhelinjohtoja vedettiin ensimmäiseen taloon puita pitkin. Mäki-Otava oli paitsi mukana perustamassa säätiötä myös Koasin ensimmäinen toimitusjohtaja vuodesta 1975 vuoteen 2004, jolloin hän jäi eläkkeelle. Opiskelija-asuntosäätiöiden perustamiseen vaikutti valtion myöntämän aravalainoituksen muuttuminen. - Lakia muutettiin niin, että osa aravarahoituksesta tuli kohdistaa opiskelija-asuntojen rakentamiseen, Mäki-Otava kertoo. Merkittävin syy Koasin perustamiseen oli kuitenkin opiskelijamäärän voimakas kasvu Jyväskylässä; opiskelijoille ei löytynyt kaupungista riittävästi vuokra-asuntoja. Raimo Mäki-Otava 12 Merkittävin syy Koasin perustamiseen oli kuitenkin opiskelijamäärän voimakas kasvu Jyväskylässä; opiskelijoille ei löytynyt kaupungista riittävästi vuokra-asuntoja. Yliopisto-opiskelijoille oli tosin rakennettu Kortepohjan ylioppilaskylää jo vuodenvaihteesta 1967-68 lähtien. Ylioppilaskunnan piireissä vaikutti myös matemaattisten aineiden opiskelija Raimo Mäki-Otava. Hän toimi 1970-luvun alussa muun muassa ylioppilaskunnan rakennustoimikunnan eli Kortepohjatoimikunnan jäsenenä ja sittemmin ylioppilaskunnan rakennussihteerinä eli ylioppilaskyläprojektin vetäjänä. Vuonna 1973 Jyväskylän kaupunki perusti työryhmän selvittämään opiskelija-asuntosäätiön perustamista. Työryhmä oli muuten varsin yksimielinen, mutta ylioppilaskylän asemasta oli eri näkemyksiä. - Osa kaupungin poliitikkoedustajista olisi halunnut ylioppilaskylän liitettäväksi säätiöön, kuten oli tehty esimerkiksi Turussa ja Oulussa. Siihen ei kuitenkaan päädytty. Työryhmä laati säätiölle säännöt. Säädekirja eli perustamisasiakirja allekirjoitettiin alkuvuonna 1975. Allekirjoittajina olivat edustajat Jyväskylän kaupungilta ja Jyväskylän yliopiston ja lastentarhanopettajaopiston ylioppilaskunnista sekä teknillisen oppilaitoksen ja sairaanhoito-oppilaitoksen oppilaskunnista ja Jyväskylän kauppaopiskelijat ry:stä. Kaupunki lahjoitti talojen tontit aina 1990-luvulle asti. Ilmaisia tontteja Koas sai muun muassa Keltinmäestä, Myllyjärveltä, Roninmäestä, Ristonmaalta ja eri puolilta Kuokkalaa. - Opiskelija-asunnoista oli kova pula, ja opiskelijat ottivat kauimmaisetkin kohteet mielellään vastaan, Mäki-Otava kertoo. 1970-80-luvuilla oli yleistä, että huoneet olivat kalustettuja. Nykyisin kalustettuja ovat enää ulkomailta tulevien vaihtoopiskelijoiden asunnot. 2000-luvun alun uusissa taloissa ja vanhojen peruskorjauksissa ryhdyttiin suosimaan yksiöitä ja perheasuntoja soluasuntojen sijaan. Opiskelijoiden asuminen onkin ollut hieman erilaista joka vuosikymmenellä. Esimerkiksi 1960-luvulla asunnon löytyminen paikkakunnalta saattoi olla ratkaiseva tekijä opiskelupaikan vastaanottamiselle. Karvialta lähtöisin oleva Raimo Mäki-Otavakin valitsi Jyväskylän matemaattisen tiedekunnan Turun sijaan – sen vuoksi, kun kuuli inttikaveriltaan, että kampusalueella oli edullinen asuntola, jossa oli 40 paikkaa pojille ja saman verran tytöille. 1975 2004 Kiinteistöneuvos Raimo Mäki-Otava toimi Koasin toimitusjohtajana vuosina 1975-2004. Opiskeluaikanaan hän oli muun muassa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen (1970) ja Suomen ylioppilaskuntien liiton asuntopoliittisen neuvottelukunnan (1972-75) jäsen. Säätiötoiminnan konkari Säätiötoiminnassa jo konkarin tittelin ansainneelle Markku Ikkalalle on karttunut monipuolinen kokemus siitä, kuinka säätiötä hallinnoidaan ja mikä toiminnassa on vuosien karttuessa muuttunut tai pysynyt ennallaan. M arkku Ikkala on ollut mukana Koasin toiminnassa vuodesta 1978 tähän päivään asti. Vuosien varrelle on mahtunut useita erilaisia rooleja sekä valtuuskunnassa että hallituksessa, viimeisimpänä valtuuskunnan puheenjohtajan asema. Koasin toiminnan perusperiaatehan ei ole muuttunut alkuajoista. Koasin tarkoituksena on yhä edelleen rakentaa ja ylläpitää opiskelija- asuntoja, pitäen vuokrataso kohtuullisena. Toiminta on tosin laajentunut ja asuntojen taso tietenkin parantunut alkuajoista, Ikkala kertoo aluksi. Aika ennen Koasia Koas aloitti uraauurtavan suunnan Jyväskylän seudun opiskelija-asumisessa aloittamalla soluasuntojen rakennuttamisen, jossa sai asua omassa huoneessa. Tästä syystä Koasin asunnot olivat todella haluttuja jo alusta alkaen. 14 Markku Ikkala Opiskelijoiden asumismuoto ja asuntojen varustelu sen sijaan ovat muuttuneet. Ikkala muistaa myös opiskelija-asunnot ennen Koasin olemassa oloa: - 60- ja 70-luvulla Jyväskylässä puhuttiin Naatista, joka nykyään tunnetaan parhaiten kieltenlaitoksen P-rakennuksena. Rakennuksessa oli opiskelija-asuntoja, joissa kaksi opiskelijaa jakoivat huoneen keskenään. Koas aloitti uraauurtavan suunnan Jyväskylän seudun opiskelijaasumisessa aloittamalla soluasuntojen rakennuttamisen, jossa sai asua omassa huoneessa. Tästä syystä Koasin asunnot olivat todella haluttuja jo alusta alkaen. Tällä hetkellä soluasunnoista ollaan siirtymässä yhä enemmän yksiöasumiseen ja opiskelijoiden vaatimukset kohteen sijainnista ovat kasvaneet. Hallituksessa mukana aktiivisia ja motivoituneita jäseniä Ikkala kertoo erittäin positiivisena muutoksena hallitustoiminnassa nykyään olevan yhä enemmän asiaan perinpohjaisesti syventyneitä jäseniä. - Nykyisin asioita valmistellaan hallituksessa huolellisesti ja ne esitellään selkeästi. Hallituksen toiminta on muuttunut vain parempaan suuntaan ja mielestäni viimeisen 20 vuoden aikana jäsenten motivoituneisuus, aktiivisuus ja pätevyys pestiin ovat parantuneet. Ikkala ottaa esiin myös hallituksen ja Koasin henkilöstön tiiviimmän yhteistyön. - Nykyisessä hallituksessa Koasin henkilöstöä edustaa hallituksessa johtoryhmä, josta kunnia kuuluu nykyiselle toimitusjohtaja Matti Tanskaselle. Lisäksi hallituksen puheenjohtajan Esa Salokorven asiantuntemus ja tuki toimitusjohtajalle on ollut erinomaista. Ja onhan Esa myös ollut yksi tärkeistä hengenluojista Koasin toiminnassa. Valtuuskunta valitsee ja valvoo Säätiölainsäädännön mukaan hallitus on tärkein hallintoelin ja se näkyy toiminnassa, Ikkala toteaa. Valtuuskunnan pääasiallinen tehtävä on valita hallitus ja ”pitää silmällä” hallituksen ja toimitusjohtajan toimintaa. Valtuuskunnan toiminnassa muutosta on tapahtunut esimerkiksi valtuuskunnan jäsenten valintaprosessissa. Ikkala kertoo aloittaneensa valtuuskunnan puheenjohtajana 90-luvun lopulla etsimään jäsenet neuvottelemalla taustayhteisöjen kanssa ennen jäsenten varsinaista valintaa. Ikkalan mielestä tämä tapa on vakiinnuttanut toimivan tavan, jossa taustayhteisöt ovat päässeet esittämään pätevät jäsenehdokkaat valtuuskuntaan. - Vielä 80-luvulla saattoi valtuuskunnan jäsenten valinta olla hieman arpapeliä ja mukaan saattoi tulla jokunen hieman epäaktiivisempi jäsen, kun ihmiset eivät tunteneet toisiaan. Ikkala ei kuitenkaan näe valtuuskuntaa välttämättömänä elimenä organisaatiossa sen vähäisen roolin takia, mutta tiedostaa toisaalta sen merkityksen hallituksen työn valvojana ja skarppaajana sekä hallituksen valitsijana. KULTAISIA MUISTOJA Viidellä eri vuosikymmenellä Koasin toiminnassa mukana ollut Ikkala nimeää yhdeksi parhaaksi muistoksi Koasin henkilöstön ja hallituksen kanssa tehdyt vuosittaiset asuntomessumatkat: - Reissut ovat hitsanneet hallituksen jäseniä yhteen ja muodostanut heille tärkeän yhteyden työtä tekevän henkilöstön kanssa. Näillä matkoilla ollaan tutustuttu asumisen viimeisimpiin suuntauksiin, käyty seminaareissa ja onhan niihin sisältynyt viihdettäkin. 15 Meillä on ollut täällä sama tuttu porukka vuosikymmeniä. Muutama on jo eläköitynyt ja nuoria on otettu tilalle. Mutta työilmapiiri on ollut aina hyvä. Kirsi Lahtinen 16 ”Konekirjoitustaito oli arvossaan” Taloussihteeri Kirsi Lahtinen on nähnyt toimistotyön murroksen. K oasin taloussihteeri Kirsi Lahtinen muistelee 37 vuoden työuransa ensimmäistä työtä, jossa hän koki konkreettisesti työnteon palkitsevuuden: - 70-luvulla jaoin postia Kortepohjan ylioppilaskylässä. Oli niin mukavaa, kun näki, että taas on tältä päivältä tullut työ tehtyä. Sen jälkeen hän on ehtinyt tehdä paljon muutakin, ennen Koasia ja Koasilla ollessaan. Hän toimi muun muassa lähettinä ja Ravintola Rentukan keittiöapulaisena. - Voi, Rentukka oli silloin niin hieno paikka. Siellä oli muun muassa sellainen tyylikäs hovimestari, joka ohjasi asiakkaat pöytiin. Kirsi Lahtinen, niin kuin muutkin Koasilla työskennelleet aikalaisensa, eli talouspäällikön paikalta eläkkeelle siirtynyt Leila Niemi, toimitusjohtajana työskennellyt Raimo Mäki-Otava ja vuokrasihteeri Tarja Alatalo aloittivat ensin Jyväskylän ylioppilaskunnan töissä ja siirtyivät myöhemmin Koasille. Merkonomin tutkinnon Kirsi suoritti työssäkäynnin välillä 1970-80-luvuilla toimistotyössä oli hyötyä erityisesti konekirjoitustaidosta. - Kaikki naputeltiin puhtaaksi Remingtonilla; pöytäkirjat, esityslista, kirjeet, tarjoukset. Asukkaiden tiedot ja asunnot merkattiin A4- kokoiseen vihkoon, johon oli piirretty jokainen talo kerroksittain ja asunnoittain. Asukkaiden tiedot kirjoitettiin myös erillisiin kortteihin. - Jokainen tuleva lasku leimattiin tulo- ja maksupäivällä ja punaisella tiliöintileimasimella, johon merkittiin käsin oikea tiliöintipaikka. Sen jälkeen lasku lähti tarkastus- ja hyväksyntäkierrokselle, Kirsi Lahtinen kertoo. Toisenlaista oli myös asukasneuvostojen jäsenten valinta. Jäsenistön valintaa varten perustettiin eri puolueista koostuvia vaaliliittoja. Vaalipropaganda oli iskevää, ja asukasdemokratia ja vaikuttaminen kiinnostivat opiskelijoita. Esimerkiksi tällaista oli vaalimainonta: ”Parempaan asumiseen! Vaaleissa on valittavana kaksi mahdollisuutta: säätiön (KOAS) tarjoilema näennäisdemokratia tai asukkaiden eduista lähtevä todellinen demokratia. Äänestä Demokraattisen vaaliliiton ehdokkaita!” Tai näin: ”Ovet auki pitempään. Puhelin joka taloon. Asukas: Äänestä, vaikuta! Demarit.” ”Kaikki naputeltiin puhtaaksi Remingtonilla; pöytäkirjat, esityslista, kirjeet, tarjoukset.” Vaikka Kirsi Lahtinen muisteleekin hymyillen entistä aikaa, on hän tyytyväinen nykymenoon. - On aivan loistavaa, kun kaikki tapahtuu tietokoneella ja nopeasti. Tykkään siitä, kun saan opetella uusia ohjelmia ja pääsen kehittymään, eikä tarvitse tehdä asioita samalla tavalla. Paljon on Koasin toimistossa toki pysynyt samana – henkilöstö. - Meillä on ollut täällä sama tuttu porukka vuosikymmeniä. Muutama on jo eläköitynyt ja nuoria on otettu tilalle. Mutta työilmapiiri on ollut aina hyvä. 17 18 viestintä ja markkinointi Toimintavuonna 2014 puhalsivat uudet tuulet Koasin viestinnässä ja markkinoinnissa. V iestinnän kanavia sosiaalisessa mediassa laajennettiin sekä säätiölle tehtiin oma viestintäsuunnitelma. Suunnitelma sisältää muun muassa Koasin viestinnän arvot, viestinnän vuosikellon sekä kriisitilanteen tiedottamisen. Lisäksi Koasin nettisivuille avattiin verkkolehti, jossa julkaistaan tietoverkko-opas, Koassi-lehti sekä Koasin oma blogi. Viestinnän kehittämiseksi palkattiin ensimmäistä kertaa kesän ajaksi viestintäsihteeri. Suurin osa Koasin asukkaista ovat nuoria, jotka käyttävät sosiaalista mediaa erittäin monipuolisesti ja usein. Tänä päivänä odotukset organisaatioiden viestintää kohtaan lisääntyvät koko ajan, eikä pelkkä sähköpostitiedottaminen tyydytä sidosryhmien tarpeita. Jotta 40-vuotias Koas ei jäisi nuorempien opiskelija-asukkaidensa kanssa viestimisessä jälkeen, kesällä 2014 Koasille luotiin profiilit Twitteriin ja Instagramiin. Sosiaalisen median lisäksi netissä julkaistavan sisällön helppokäyttöisyyttä sekä visuaalista ilmettä päivitettiin tähän päivään sopivaksi ja käyttöön otettiin verkkolehti. Yllä mainittujen uudistusten lisäksi Koas Booking- palvelu muuntui myös modernimmaksi, eli pesulavuoron ja vikailmoituksen voi tehdä kätevästi kännykälläkin ladattavan aplikaation avulla. Facebook, Instagram ja Twitter Sosiaalista mediaa on viime vuosina tutkittu paljon. On jo yleisesti tiedossa, että Facobookin kulta-aikakausi on kääntynyt laskuun ja nuoriso on vaihtanut yhteisöpalvelunsa uusiin. Twitterin ja Instagramin käyttäjälukemat ovat vahvassa nousussa edelleen ja ovat vakiinnuttaneet asemansa somen maailmassa. Facebook on ollut Koasilla jo usean vuoden aktiivisessa käytössä. Se on lisännyt vuosien varrella huimasti asukkaiden kanssa käytävää vuorovaikutusta ja luonut yhteisöllisyyttä asukkaiden kesken. Face- bookista löytyy asuntokohteiden asukkaille omat ryhmät, jossa voi käydä vapaata keskustelua, esittää toiveita tai tiedottaa vaikkapa yhteisistä grillibileistä. Esimerkiksi Kotiraiteen ja Ratapihan Facebook-ryhmässä on yli 400 jäsentä, mikä on hyvä luku verraten siihen, että kohteissa asustaa hieman alle 500 asukasta Koska haluamme viestiä siellä, missä Koasin sidosryhmätkin viestivät, laajensimme sosiaalisen median valikoimaa Instagramiin ja Twitteriin. Instagram on näppärä kuvien jakopalvelu, jonka avulla voi saada myös asukkaat Koasin arkeen mukaan. Ja toisinpäin. Sen lisäksi Twitter tarjoaa mahdollisuuden, jossa Koas pääsee osaksi ajankohtaisiin keskusteluihin opiskelija-elämästä ja asumisesta sekä pääsee jakamaan omia aiheitaan erityisesti opiskelijaasumisen maailmasta. 19 aktiivista asukastoimintaa Sasa Sokka on ollut mukana asukastoiminnassa jo 10 vuotta, josta viimeiset 4 vuotta AsuVan puheenjohtajana. Ä änekäs naapuri sai Sokan aikanaan ottamaan osaa asukasyleiskokoukseen, jonka kautta hän päätyi aktiivisesti mukaan asukastoimintaan. Asukastoiminnan tarkoituksena on osallistaa asukkaat asuinympäristönsä kehittämiseen sekä parantaa yhteishenkeä ja kommunikointia Koasin asuntokohteissa. Ennen kaikkea sen tarkoituksena on tarjota mahdollisuus vaikuttaa omaa asumistaan koskeviin päätöksiin. Aktiivinen toimielin AsuVa on Sokan mielestä mahdollistanut toimivan asukastoiminnan Koasin kohteissa. Toiminnan, joka ei jää vain keskustelun tasolle asukastoimikuntien kokouksissa. - Joillakin muilla säätiöillä on myös vastaavanlainen asukastoimikuntien välinen yhteistyöelin kuten AsuVa, mutta heillä ei ole välttämättä vuosittaista määrärahaa jaettavana, mikä mahdollistaisi kerhojen ja tapahtumien järjestämisen. On siis etuoikeus asua Koasilla. Sokka kertoo myös, että Asukastoimikuntien, AsuVan ja Koasin välistä yhteistyötä kommentoitiin sanoilla ”toimii kadehdittavan hyvin”, Suomen opiskelija-asukkaiden neuvottelukunnan seminaarissa pari vuotta sitten. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö parantamisen varaa olisi. Toimikunnat toivoisivat saavansa enemmän ennakkotietoa esimerkiksi kiinteistöjen ja piha-alueiden korjaussuunnitelmista ja haluaisivat kertoa mielipiteensä niiden yksityiskohtiin ennen niiden lyömistä lukkoon. Toiminta lähemmäksi asukkaita Tärkeäksi tehtäväkseen Sokka kokee AsuVan tuomisen lähemmäksi asukkaita. Hän haluaa levittää ymmärrystä siitä, että AsuVan ja asukastoiminnan kautta voi todella vaikuttaa oman asuinympäristönsä asioihin. 20 - Kaikki asukkaat eivät ole välttämättä tietoisia, mitä mahdollisuuksia asukastoiminta voikaan tarjota. Yleistiloissa kokoontuu kerhoja, jotka voisivat saada rahoitusta toiminnalleen, mikäli avaisivat toiminnan avoimeksi koko asukasyhteisölle. Vaikka asukastoiminta Koasilla on aktiivista, on asukkaiden mukaan saaminen toimintaan silti kesto-ongelma kaikissa kohteissa. - Lisäämme asukastoiminnan houkuttelevuutta tarjoamalla konkreettisesti hyödyttäviä tapahtumia, kuten hygieniapassin tai järjestysmiespassin suorittamista. Asukastoiminnalle ei ole yhtä oikeaa mallia Koasilla on tällä hetkellä 20 asukastoimikuntaa, joista kukin hoitaa 1–3 asuinkohteen asioita. Asuinkohteet ovat erilaisia ja kokoisia, ja mikä sopii yhdelle, ei välttämättä toimi toisessa. Lapsiperheiden tarpeet ovat toisenlaisia kuin yksiöissä asuvien sinkkujen, tai runsas kansainvälisten opiskelijoiden määrä asettaa omat vaatimuksensa. Kunkin toimikunnan on löydettävä itselleen parhaat käytännöt. Toimikunnan jäsenten oma tausta ja kiinnostuksen kohteet vaikuttavat tietysti myös siihen, mihin määräraha kunakin vuonna käytetään ja millaiset ovat toimintatavat. Yhdessä tiedotetaan pääasiallisesti Facebookissa, toisessa käsinkirjoitetuilla lapuilla hissin seinässä. Toiminta muuttuu toimikunnan jäsenten mukaan. Asukastoimikunnissa on järjestetty vuosien varrella tapahtumia lautapeli-illoista pihatalkoisiin. On ollut huonekalujäte- ja sähköromukeräyksiä, polkupyörävarastojen siivouksia sekä asukasbileitä. Lisäksi kohteisiin on perustettu kuntoiluhuoneita sekä pingis- ja biljardipöytiä. Tämän kesän keksintönä asukkaat heittivät pallon Koasin hallintoelimille ja pyysivät mahdollisuutta laatikkoviljelyyn Tangossa. Kaikki asukkaat eivät ole välttämättä tietoisia, mitä mahdollisuuksia asukastoiminta voikaan tarjota. Yleistiloissa kokoontuu kerhoja, jotka voisivat saada rahoitusta toiminnalleen, mikäli avaisivat toiminnan avoimeksi koko asukasyhteisölle. Sasa Sokka 21 Koasin toimitusjohtaja Matti Tanskanen ja hallituksen puheenjohtaja Esa Salokorpi tekivät vajaa vuosikymmen sitten linjauksen keskustaan rakennettavista yksiöistä ja perheasunnoista. Päätös on ollut asukkaiden mieleen, sillä esimerkiksi Ratapiha ja Kotiraide ovat saaneet erittäin kiittävää palautetta. 22 kohti keskustakampusta Opiskelijat haluavat yksiön tai perheasunnon läheltä opiskelupaikkaa. K oasin hallituksen puheenjohtaja Esa Salokorven mukaan hänen tähänastinen hallituskautensa on jakaantunut selkeästi kahteen jaksoon: ensimmäinen kuusi vuotta oli rakentamisen kannalta hiljaiseloa. Kuusi viimeistä vuotta taas ovat olleet hyvin vilkasta rakentamisen aikaa. Tänä ajanjaksona ovat valmistuneet muun muassa Laajavuori, Ratapiha ja Kotiraide. Parhaillaan täydellisen muutostyön alla ovat Etelä-Kekkolan asunnot, joissa soluja muutetaan yksiöiksi ja perheasunnoiksi. Samaan aikaan Koas on myynyt Varikon ja Kuokkalanpellon kohteet. Laajavuoren vanha talo purettiin ja tilalle rakennettiin uusi, koska vanhaa korjaamalla ei olisi saatu sisäilmaltaan turvallista eikä edes edullisempaa taloa. Salokorpi puhuu keskustakampuksesta. Keskustakampus on ollut Salokorven ja Koasin toimitusjohtaja Matti Tanskasen visiona jo pitkään, ja nyt se on kovaa vauhtia toteutumassa. Seuraavaksi on suunnitteilla Heikinkadun, Seminaarinmäen ja Seurakuntatalon tontin rakentaminen. - Oppilaitokset on sijoitettu ydinkeskustan liepeille, joten asuntojenkin täytyy olla kävely- tai pyörämatkan päässä. Nykyopiskelu on lisäksi sellaista, että osa opiskelusta tehdään etänä, ja päivät ovat rikkonaisia. Asunnolle pitää päästä nopeasti, jopa monta kertaa saman päivän aikana, Salokorpi perustelee. Salokorven ja Tanskasen luoman strategian toinen puoli liittyy yhteiskuntavastuuseen. Yhteiskuntavastuu tarkoittaa asuntoja rakentavan ja ylläpitävän säätiön toiminnassa sitä, että uusia taloja rakennetaan hiljaisina kausina eli silloin, kun muut eivät rakenna. Koasin lähihistoriassa taite oli vuosi 2008, jolloin vilkas uudisrakentaminen alkoi. Tietysti ennen sitäkin taloja remontoitiin aktiivisesti, jotta ne pysyivät asiakkaille houkuttelevina. - Taantuman aikana uusien rakennustyömaiden aloittaminen helpottaa alan työttömyyttä ja pitää omalta osaltaan maakunnan taloutta pyörimässä. Tietysti silloin on myös edullisinta rakentaa ja helpoin saada työvoimaa, joten se edistää myös säätiön omaa taloutta. Kolmas seikka, josta Salokorpi sanoo olevansa iloinen, on energiansäästö. - Olen ylpeä asukkaista, jotka ovat lähteneet yhteisöllisesti energiansäästötalkoisiin. Erityisesti vedenkulutus on laskenut asukkaiden ansiosta. Osa tehostustoimista on tehty tekniikan muutoksilla. Esimerkiksi huoneistojen lämmitystä säädetään sääennusteita ennakoiden. Salokorpi sanoo, että onnistuneiden säästökampanjoiden ja uuden tekniikan ansiosta merkittäviä vuokrankorotuksia ei ole tarvinnut toteuttaa, vaikka Jyväskylä onkin saanut kyseenalaista kunniaa valtakunnallisesti korkeimpien asumiskustannusten kaupunkina. Koasin asuntojen käyttöaste on korkea, 96-97 prosenttia. Salokorven mukaan luku kertoo siitä, että asunnot ovat haluttuja; oikein hinnoiteltuja, oikeankokoisia, hyvällä paikalla ja hyväkuntoisia. Tyytyväinen vuokralainen onkin säätiön talouden tärkein takuunainen ja -mies. Hän korostaa, että Koas haluaa tarjota asuntoja kaikenlaisille opiskelijoille, myös edullisia asuntoja. Tulevaisuudessa ei ole tarkoitus lisätä asuntojen määrää, koska opiskelijamäärätkin laskevat, vaan uusia rakennettaessa vanhoja, huonokuntoisia tai sijainniltaan vääräksi osoittautuneita taloja myydään. Olen ylpeä asukkaista, jotka ovat lähteneet yhteisöllisesti energiansäästötalkoisiin. Erityisesti vedenkulutus on laskenut asukkaiden ansiosta. Esa Salokorpi 23 koasilla on 27 asuinkohdetta 70 yksiöt 756 32 % 24 kerrostaloa 2356 4154 asuntoa perhe- solu- asunnot asunnot 633 967 27 % 41 % asuntopaikkaa 104394 hym2 koti asukkaan silmin 25 koas vuosien varrelta 1970-luvulla Raimo Mäki-Otava, Matti Ruuti, Erkki Rutanen, Tapani Karvala ja Pirjo Nyppynen. 1984 Ristonmaa H-talo, peruskorjattu 2003 1975 Keltinmäki, Koasin ensimmäinen asuinkohde. Koasin asuntoihin haki vuoden aikana 2551 yksinäistä hakijaa ja 549 perhehakijaa. Asunnon sai 648 yksinäistä ja 152 perhettä. 26 Toimintakertomus 1989 1979 Insinöörioppilastalo, joka purettiin nykyisen Koas Laajavuoren tieltä vuonna 2011. Säätiöön perustettiin uutena toimena 1981 toimistosihteerin toimi. Tämän jälkeen Roninmäki, M-talo. säätiöllä on kahdeksan toimihenkilöä”. Vuoden alussa säätiölle hankittiin 2013 Hallitus: Takarivi vas. Minna Oinas, pj. Esa Salokorpi, Lasse Vuori, Mikko Lepo, Kosti Pynnönen, Kalle Jokinen. Eturivi vas.: Karoliina Vainikainen, Jyri Järvinen, Minna Koivisto 1998 Henkilökunnan pyöräretki. Matkaa kertyi 110 km. oma ATK-laitteisto. Toimintakertomus 1985 1978 Myllyjärvi, B-talo, peruskorjattu 2008. 27 TULOSLASKELMA 1.1.–31.12.2014 1.1.–31.12.2013 14 362 546 362 695 96 300 49 631 14 871 173 13 653 765 357 050 113 293 1 522 912 15 647 021 -13 923 -15 827 -982 183 -45 501 -257 660 -675 249 -336 317 -409 961 -1 157 369 -776 527 -747 794 -195 400 -93 818 -123 924 -340 043 -1 491 258 -567 096 -68 891 -8 268 998 -956 591 -48 632 -233 556 -596 077 -353 093 -388 920 -1 081 103 -703 275 -713 900 -186 763 -80 285 -159 366 -332 721 -1 242 865 -464 233 -67 356 -7 608 741 6 588 251 8 022 452 Poistot ja arvonalentumiset Rakennuksista ja rakennelmista Rakennusten koneista ja laitteista Koneista ja kalustosta Muista pitkävaikutteisista menoista Poistot yhteensä -2 327 110 -719 192 -61 964 -15 384 -3 123 652 -2 165 689 -959 134 -68 761 -15 269 -3 208 854 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 13 602 -1 577 602 -7 681 -1 571 681 12 209 -1 663 488 -5 446 -1 656 725 1 892 917 3 156 873 1 892 917 3 156 873 Kiinteistöjen tuotot Asuntovuokrat Muut vuokrat Käyttökorvaukset Muut kiinteistöjen tuotot Kiinteistöjen tuotot yhteensä Luottotappiot ja oikaisuerät Kiinteistöjen hoitokulut Henkilöstökulut Hallinto Tietoverkkokulut Käyttö- ja huolto Ulkoalueiden hoito Siivous Lämmitys Vesi ja jätevesi Sähkö Jätehuolto Vahinkovakuutukset Vuokrat Kiinteistövero Korjaukset Muut hoitomenot Oman käytön arvonlisävero Kiinteistöjen hoitokulut yhteensä HOITOKATE VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 28 TILIKAUDEN VOITTO 29 tase 31.12.2014 31.12.2013 28 346 28 346 42 062 42 062 8 030 685 1 244 961 80 990 284 2 157 578 188 244 377 810 92 989 565 8 030 685 1 244 961 83 233 967 2 876 771 136 661 48 059 95 571 107 4 767 4 767 4 767 4 767 93 022 678 95 617 937 104 694 31 066 10 413 146 173 108 841 26 541 13 130 148 513 7 422 535 5 669 964 7 568 709 5 818 477 100 591 387 101 436 414 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet Liittymismaksut Rakennukset ja rakennelmat Rakennusten koneet ja laitteet Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Sijoitukset yhteensä PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Myynti- ja vuokrasaamiset Siirtosaamiset Muut saamiset Saamiset yhteensä Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ 30 31.12.2014 31.12.2013 OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut rahastot Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 8 409 245 591 9 061 764 3 883 600 1 892 917 15 092 283 8 409 245 591 6 761 764 3 026 726 3 156 873 13 199 365 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Pitkäaikainen yhteensä 80 597 557 80 597 557 83 277 807 83 277 807 2 680 251 134 776 464 138 501 023 2 589 793 123 022 570 883 551 812 1 121 358 4 901 547 1 123 729 4 959 241 85 499 104 88 237 049 100 591 387 101 436 414 VASTATTAVAA Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Siirtovelat Muut lyhytaikaiset velat Vakuusmaksut Lyhytaikainen yhteensä VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ 31 rahoituslaskelma Liiketoiminnan rahavirta Myynnistä saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä Saadut korkotuotot Maksetut korot ja maksut rahoituskuluista = Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Myyntituotto aineellisista ja aineettomista hyödykk. = Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen nostot Lyhytaikaisen velan lisäys Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset = Rahoituksen rahavirta C Rahavarojen lisäys (A+B+C) Rahat tilikauden alussa Rahat tilikauden lopussa Muutos Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Omaisuus on arvostettu poistoin vähennettyyn hankintamenoon. Investointiavustusten kirjauskäytäntöä on muutettu vuodesta 2002 alkaen. Avustukset kirjataan hankintamenon vähennykseksi, kun ne aikaisemman käytännön mukaisesti on kirjattu omaan pääomaan rakennusrahastoon.Pitkäaikaisten lainojen korkoriskin suojaamiseksi tehdyt koronvaihtosopimukset ilmoitetaan liitetiedoissa. Koronvaihtosopimuksiin perustuvilla korkotuotoilla ja -kuluilla oikaistaan suojattavan erän korkoja. Rakennusaikaiset korot aktivoidaan ja kirjataan poistoiksi samassa ajassa kuin lainalla rahoitettu rakennuskohde. Aktivoidut korkomenot vuodesta 2000 lähtien ilmoitetaan taseen liitetiedoissa. 32 2014 2013 14 853 049 -8 391 064 6 461 985 13 602 -1 636 483 4 839 104 14 163 719 -7 816 763 6 346 955 12 209 -1 717 946 4 641 217 -528 393 22 270 -506 122 -4 658 776 1 481 099 -3 177 677 0 9 382 -2 589 792 -2 580 410 8 177 783 38 174 -6 503 819 1 712 137 1 752 571 3 175 677 5 669 964 7 422 535 1 752 571 2 494 286 5 669 964 3 175 677 Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus Muihin kiinteistön tuottoihin on kirjattu vertailuvuonna 1 481 099,11 € myyntituottoa Kiulun ja Pirttimäen kohteiden myynnistä. tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstö keskimäärin kpl Vuokraustoimi Kiinteistötoimi Hallinto- ja talous Yhteensä Vakituisen henkilöstön keski-ikä 2014 2013 5 6 4 15 5 6 4 15 47 v. 46 v. 741 685 187 464 53 033 982 183 757 595 153 059 45 936 956 591 42 657 42 132 2014 2013 22 220 5 040 5 675 17 460 3 500 4 440 2014 2013 4 v. 4 v. 2,71 % 5% 5 v. 25 % 10 v. 4-5 v. 2,43-3,42 % 5% 5 v. 25 % 10 v. 4-5 v. 15 384 2 327 110 719 192 61 964 3 123 652 15 269 2 165 689 959 134 68 761 3 208 854 Henkilöstökulut € Palkat ja palkkiot Eläkekulut Henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Luontaisetuja € Toimielinten kokouspalkkiot € Hallitus Valtuuskunta AsuVa Selvitys poistojen perusteista Käyttöomaisuuden hankintameno on poistettu seuraavalla tavalla: Aineettomat oikeudet, tasapoisto Rakennukset ja rakennelmat Rakennukset, menojäännöspoisto Väestönsuojat, menojäännöspoisto Rakennelmat, tasapoisto Rakennusten koneet ja laitteet, menojäännöspoisto Aktivoidut korjausmenot Koneet ja kalusto Poistot € Aineettomat oikeudet Rakennukset ja rakennelmat Rakennusten koneet ja laitteet Koneet ja kalusto Poistot yhteensä 33 tasetta koskevat liitetiedot Käyttöomaisuuden muutokset € 2014 2013 Aineettomat oikeudet Menojäännös 1.1. Lisäys Tilikauden poisto Menojäännös 31.12. 42 062 1 668 -15 384 28 346 34 267 23 064 -15 269 42 062 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 28 346 42 062 Maa-alueet Menojäännös 1.1. Menojäännös 31.12. 8 030 685 8 030 685 8 030 685 8 030 685 Liittymismaksut Menojäännös 1.1. Lisäys Vähennys Menojäännös 31.12. 1 244 961 0 0 1 244 961 1 014 366 272 911 -42 316 1 244 961 Rakennukset ja rakennelmat Menojäännös 1.1. Lisäys Vähennys Tilikauden poisto Menojäännös 31.12 83 233 967 83 427 0 -2 327 110 80 990 284 74 088 977 13 781 998 -2 471 318 -2 165 689 83 233 967 2 876 771 0 0 -719 192 2 157 578 1 012 442 2 828 300 -4 836 -959 134 2 876 771 136 661 126 276 -12 729 -61 964 188 244 158 614 46 808 0 -68 761 136 661 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Rakennusten koneet ja laitteet Menojäännös 1.1. Lisäys Vähennys Tilikauden poisto Menojäännös 31.12. Koneet ja kalusto Menojäännös 1.1. Lisäys Vähennys Tilikauden poisto Menojäännös 31.12. 34 Keskeneräiset hankinnat Menojäännös 1.1. Tilikauden lisäys Tilikauden vähennys Menojäännös 31.12 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 2014 2013 48 059 329 751 0 377 810 9 823 893 6 401 705 -16 177 539 48 059 92 989 565 95 571 107 2 691 117 1 076 882 4 767 2 691 117 1 076 882 4 767 96 400 8 293 10 413 26 813 4 253 146 173 95 680 13 160 13 130 26 541 0 148 513 8 409 2 319 723 245 591 1 640 673 1 367 2 800 000 2 300 000 5 100 000 6 183 600 -2 300 000 1 892 917 5 776 517 8 409 2 319 723 245 591 1 640 673 1 367 2 250 000 550 000 2 800 000 3 576 726 -550 000 3 156 873 6 183 600 15 092 283 13 199 365 Sijoitukset € Jyvässeudun Kiinteistöpaletti Oy Sulun Kiinteistönhoito Oy Auvilankujan Paikoitusyhtiö Veturitallin Parkki Oy Sijoitukset yhteensä Saamiset € Asuinhuoneistojen vuokrasaamiset Liiketilojen vuokrasaamiset Muut saamiset Ennakolta maksetut tonttivuokrat TyEL - vakuutussaaminen Yhteensä Oma pääoma € Peruspääoma 1.1. ja 31.12. Rakennusrahasto 1.1. ja 31.12. Arvonkorotusrahasto 1.1. ja 31.12. Tonttirahasto 1.1. ja 31.12. Lahjoitusrahasto 1.1. ja 31.12. Investointirahasto 1.1. Lisäys, siirto voittovaroista Investointirahasto 31.12. Edellisten tilikausien voitto Vähennys, siirto investointirahastoon Voitto tilikaudelta Yhteensä voittovarat Oma pääoma yhteensä 35 2014 2013 65 864 847 72 315 212 17 329 562 17 815 504 0 841 647 107 036 865 091 285 644 169 431 0 5 969 39 978 501 023 336 843 150 135 20 810 5 978 38 044 551 812 Lainat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai sitä pitemmän ajan kuluttua Pitkäaikainen vieras pääoma € Lainat eri luottolaitoksilta Koronvaihtosopimukset € Korkosuojattuja lainoja yhteensä Aktivoitujen korkomenojen poistamaton osa tase-erässä ”Rakennukset ja rakennelmat” muodostuu seuraavasti: Aktivoidut korkomenot € Aktivoitu tilikaudella Aktivoituja korkomenoja poistamatta Siirtovelat € Korkojaksotusvelka Lomapalkkavelka sosiaalikuluineen TyEL-maksuvelka Asukastoimikuntien siirtomääräraha Muut siirtovelat Yhteensä 36 muut liitetiedot 2014 2013 49 572 424 66 164 754 0 1 261 410 33 705 383 82 155 343 83 277 808 149 581 507 50 341 378 66 588 484 0 1 261 410 35 526 221 82 155 343 85 867 600 150 005 237 1 587 822 5 445 799 1 587 822 5 022 069 63 060 104 286 28 684 51 384 89 336 40 617 Vakuudet ja annetut vastuusitoumukset € Velat, joiden vakuutena on kiinteistökiinnitys Lainat rahoituslaitoksilta Annetut kiinnitykset Lainat Jyväskylän kaupungilta Annetut kiinnitykset Lainat valtiokonttorilta Annetut kiinnitykset Lainat yhteensä Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä Kiinnitykset vapaana Koasin hallussa Valtiokonttoriin talletettuna Taseeseen sisältymättömät vastuut € Leasingsopimuksista maksettavat määrät Alkaneelta tilikaudelta maksettavat Myöhemmin maksettavat Alkamattomat leasingvastuut Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista Päivä- ja pääkirja Atk-tallenteena Muistiotositteet Paperitositteena Tasekirja Sidottu Osto- ja myyntitositteet Atk-tallenteena 37 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus Jyväskylässä 24. päivänä maaliskuuta 2015 Esa Salokorpi Minna Oinas Hannu Järvistö Mikko Lepo Antti Yli-Tainio Lasse Vuori Kosti Pynnönen Karoliina Vainikainen Sasa Sokka Matti Tanskanen tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus. Jyväskylässä 31. maaliskuuta 2015 KPMG Oy Ab 38 Pertti Keskinen KHT, JHTT Jarmo Jäspi HTM, JHTT tilintarkastuskertomus Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön valtuuskunnalle Olemme tilintarkastaneet Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2014. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen vastuu Hallitus vastaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perustella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta sekä säätiölain edellyttämistä seikoista. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet tai säätiön toimihenkilöt syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus säätiötä kohtaan, taikka rikkoneet säätiölakia tai säätiön sääntöjä. tä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on säätiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon säätiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot säätiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvis- Muut lakiin perustuvat lausunnot Säätiön varat on asianmukaisesti sijoitettu ja säätiön toimielimien jäsenille maksettuja palkkioita on pidettävä kohtuullisina. Säätiön tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot säätiön toiminnasta. Jyväskylä 31.3.2015 BDO Audiator Oy KPMG Oy Ab Jarmo Jäspi HTM, JHTT Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Pertti Keskinen KHT, JHTT Kivääritehtaankatu 6 A 40100 Jyväskylä 39 KOAS – 40 VUOTTA AITOA OpiskelijaELÄMÄÄ KOAS | Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö | Kauppakatu 11 A, 40100 JYVÄSKYLÄ www. koas.fi | Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä ja Instagramista!
© Copyright 2024