ihon tulehduksia

Heikentynyt vastustuskyky voi aiheuttaa
ihon tulehduksia
Terveen ihon pinnalla olevan niin sanotun normaaliflooran muodostavat erilaiset
bakteerit. Iho tarvitsee näitä bakteereja pysyäkseen kunnossa. Ehjä iho puolestaan suojaa kehoa ympäristön haitallisilta bakteereilta ja viruksilta.
TEKSTI: MARIA AITASALO, ERIKOISSAIRAANHOITAJA, IHOPISTE HELSINKI KUVAT: RAIMO SUHONEN
I
hon puolustuskykyä voivat heikentää ihon kudosvauriot, ihotaudit tai muusta syystä johtuva immuunipuolustuksen heikkous.
Ihon infektioita aiheuttavat bakteerien lisäksi joukko muita mikrobeja, kuten virukset, sienet ja
loiset. Monet ihoinfektiot ovat lieviä, eikä niiden yhteydessä esiinny kuumetta ja muita yleisoireita,
mutta jotkut niistä saattavat olla
pitkäkestoisia ja hoidolle huonosti
reagoivia.
Ihon bakteeritulehduksia
Ruusu on yleensä helposti tunnistettavissa: äkillinen, tarkkarajainen punoitus, johon liittyy kuumotusta sekä kovaa kipua. Ruusu nostaa myös korkean kuumeen.
Tavallisesti ruusu alkaa pienestä
haavaumasta, esimerkiksi varvasvälin rikkoumasta. Tulehduksen
aiheuttaa streptokokki-bakteeri.
Ruusu on vakava tulehdustauti, joka vaatii aina riittävän pitkän antibioottihoidon. Iho tulee
pitää ehjänä taudin uusiutumisen estämiseksi. On tärkeää huolehtia muun muassa jalkojen ihon
kunnosta kylvetyksin ja huolellisen kuivaamisen jälkeen rasvauksin. Varvasvälit tulee pitää kuivina ja estää liika hikoilu esimerkiksi puuvillakankaisin varvasvälitaitoksin. Ruusu on eri asia kuin
ruusufinni tai vyöruusu.
Märkäruven aiheuttaa stafylokokki-bakteeri, beetahemolyytti14
1 | 2015
nen streptokokki -bakteeri tai molemmat. Märkärupi alkaa usein
kasvoista, mutta sitä saattaa esiintyä myös muualla ihossa. Märkäruven rakkulaisessa muodossa märkärakkulat voivat olla pari senttiä halkaisijaltaan. Rakkulat ovat usein rykelminä, mutta leviävät helposti laajaksi ihottumaksi. Rakkulaton muoto muodostaa
keltarupista karstaa iholle.
Märkäruven hoidoksi riittää tiheä saippuapesu rupien ja karstojen irrottamiseksi ja antibakteerinen voide ihottuma-alueille. Laajaalaiseen märkärupeen tarvitaan
antibioottihoito.
Karvatupentulehduksessa karvan kohtaan ilmestyy märkäpäi-
nen 1–3 millimetrin kokoinen tulehtunut märkänäppylä. Useimmin
tulehduksen aiheuttaa staphylococcus aureus -bakteeri. Tulehduksen
mielipaikkoja ovat rasvaiset ihoalueet, kuten päänahka, parran
alue, hartiat, selän ja rinnan keskiosat sekä nivuset ja pakaravako.
Pinnalliseen tulehdukseen riittää paikallishoito. Tulehtuneet
alueet pestään saippualla ja levitetään antibakteerista emulsiovoidetta. Jos tulehdus on laaja tai syvä, tarvitaan antibioottikuuri.
Karvatupen syvä tulehdus on paise. Paiseet voivat levitä laajaksi
paiseryhmäksi ihonsisäisten käytävien kautta. Aiheuttajana on
useimmiten staphylococus aureus
Ontelosyylä eli molluska on yleinen virustulehdus etenkin lasten ihossa.
-bakteeri. Pienet paiseet hoidetaan
avaamalla ja tyhjentämällä. Joskus myös antibioottihoito on tarpeen.
Borrelia-tartunnan saa noin 2/3
henkilöistä, joita on purrut borrelia burgdorferi spirokeetta -bakteeria kantava punkki.
Punkin purema aiheuttaa normaalisti läpimitaltaan 0,5–2 sentin kokoisia punoittavan, kutiavan ja koholla olevan ihomuutoksen. Tartunnassa puremakohdan
ympärille ilmaantuu 3–30 päivän
kuluttua rengasmaisesti leviävä
ihon punoitus. Punoitus voi laajeta kymmenien senttimetrien kokoiseksi.
Ihottuma paranee viikkojen tai
kuukausien kuluessa. Jos borrelia jää hoitamatta, spirokeetta voi
jäädä elimistöön ja aiheuttaa myöhemmin oireita niveliin, hermokudokseen tai sydämeen. Oireiset potilaat tulee aina hoitaa antibioottikuurilla, jolloin ihottuma paranee
yleensä 1–3 viikossa.
Punkki poistetaan pinsetillä,
jolla se vedetään ulos ihosta varovasti kiertäen. Jos punkki saadaan irrotettua vuorokauden kuluessa, on borrelia-tartunnan riski vähäinen.
Ihon virustulehduksia
Ontelosyylän eli molluskan aiheuttaja on molluscum contagiosum -virus. Se tarttuu ihokontaktissa, esimerkiksi lapsilla yhteisissä kylpy- tai vesileikkitilanteissa.
Tauti on tavallisin alle kouluikäisillä lapsilla, erityisesti kuivaihoisilla tai atooppista ihottumaa sairastavilla, mutta esiintyy myös aikuisilla.
Ontelosyylä on ihosta koholla
oleva muutaman millimetrin läpimittainen vaalea nappula, jonka
keskusta on napamaisesti kuopalla. Ontelosyylät esiintyvät tavallisimmin ohuilla ihoalueilla, kuten
kyynärtaipeissa, reisissä ja polvitaipeissa. Ne voivat levitä satamäärin ympäri vartaloa. Erityistä
hoitoa ei ole. Ontelosyylät paranevat aina itsestään. Kutina liittyy
ontelosyylän tulehtumiseen ja sen
paranemiseen.
Vyöruusu on tavallisesti vanhemman väestön sairaus, mutta sitä voi esiintyä jo
varhaislapsuudessakin.
Herpesvirusten aiheuttamille
ihoinfektioille on yhteistä viruksen jääminen paikalliseen hermoganglioon ensitartunnan jälkeen,
tästä aiheutuu taudin oireiden paikallinen uusiutuminen. Flunssan,
auringon ultraviolettisäteilyn tai
muun syyn seurauksena immuunipuolustuksen heikentyminen aktivoi viruksen, joka siirtyy hermoa
pitkin ihoon tai limakalvolle.
Uusiutuvalle infektiolle on tyypillistä kirvelevänä kutinana alkava tunne pienellä iho- tai limakalvoalueella. Vuorokauden kuluessa
syntyy rykelmä pieniä ohutseinäisiä rakkuloita. Ihottuma kuivuu ja
paranee noin viikossa. Herpesinfektion hoidossa käytetään asikloviiriä ja valasikloviiriä. Tiheästi
uusivan hepeksen hoitoon voidaan
käyttää myös estolääkitystä.
Vyöruusu on varicella zoster -viruksen aiheuttama rakkulaihottuma. Sama virus aiheuttaa vesirokon. Vyöruusu on tavallisesti vanhemman väestön sairaus, mutta
voi esiintyä jo varhaislapsuudessakin.
Vyöruusussa ilmaantuu minkä
tahansa tuntohermon hermottamalle alueelle keskiviivaan rajoittuva toispuoleinen ihottuma. Ihot-
tuma on tavallisin vartalolla ja
kasvoissa. Alueelle nousee ryhmä
kirkkaan nesteen täyttämiä rakkuloita, jotka samentuvat ja muuttuvat verestäviksi.
Ihomuutosten paraneminen
saattaa kestää viikkoja, ja syvemmistä haavaumista ihoon voi jäädä pysyviä arpeutumia. Ihottumaalue on kipeä. Vyöruusua hoidetaan asikloviirillä ja valasikloviirillä.
Paikallishoidoksi sopivat pesut ja kylvyt sekä antibakteerinen
voide. Särkyyn voi ottaa mitä tahansa potilaalle sopivaa, reseptittä saatavaa särkylääkettä. Lääkäriin kannattaa ottaa yhteyttä, elleivät oireet laannu omalla hoidolla
viidessä päivässä. Vyöruusurakkuloissa on eläviä viruksia. Ne voivat
tarttua henkilöön, joka ei ole sairastanut vesirokkoa. 
Lähteet:
Ihon bakteeri-infektiot, Käypä hoito -suositus.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja
Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2011. Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi
Therapia Fennica.fi, Kandidaattikustannus
Oy, toim. Mikko Mäyränpää, Ihon
virusinfektiot, Olli Saksela ja Anita Remitz
1 | 2015
15