Bakteerimeningiitti ja vesirokko/vyöruusu

Bakteerimeningiitti ja vesirokko/vyöruusu
-infektiontorjunnalliset näkökannat
Niina Kerttula infektiolääkäri
16.10.2015
1
• Lapsi voi saada vesirokon isovanhempansa vyöruususta.
Oikein/väärin?
• Suomalaiset varusmiehet eivät voi enää sairastua
meningokokkimeningiittiin, koska palvelukseen astuessaan he saavat
suojaavan A-, C-,W135, Y- polysakkaridirokotteen.
Oikein/väärin?
• Tartuntojen välttämiseksi meningokokkimeningiittipotilasta hoidetaan
pisaraeristyksessä koko sairaalahoitojakson ajan .
Oikein/väärin?
• Osastollani hoidetaan meningiittipotilasta. Minulla on pieni vauva kotona.
Tarvitsen meningiittiantibioottiprofylaksian itselleni ja vauvalle.
Oikein/väärin ?
• Vaikka en ole sairastanut vesirokkoa, enkä ole saanut
vesirokkorokotettakaan, voin silti työskennellä PPSHP.ssa.
Oikein/väärin?
2
Akuutti bakteerimeningiitti
-infektiontorjunnalliset näkökannat
• Bakteerimeningiitti
• akuutti
• krooninen
• tubi, borrelia, kuppa
• leikkauksenjälkeinen
• stafylokokit
3
1. Bakteerimeningiitin esiintyvyys ja patogeenit
.
• Bakteerimeningiitin esiintyvyys Suomessa on n. 5–10/100 000/vuosi
• Tärkeimmät patogeenit:
•
•
•
•
Pneumokokki
Meningokokki
Listeria
Muut mm. stafylokokit, enterobakteerit
• Vastasyntyneillä GBS eli B-ryhmän streptokokki
4
Bacterial Meningitis in the United States, 1998–2007
Michael C. Et al for the Emerging Infections Programs Network
N Engl J Med 2011; 364:2016-2025
5
2. Bakteerimeningiittiepäily
• Oireet
• Päänsärky, kuume, niskajäykkyys, tajunnantason lasku, kouristukset
• Meningokokin aiheuttamassa taudissa purppura/ petekkiat
• Vanhuksilla usein vain sekavuutta ja uneliaisuutta.
• Likvor
•
•
•
•
likvorin leuk yli 100, joista 60-80% polymorfonukleaarisia
prot korkea yli 1000 mg/l
gluk matala alle 2mmol/l
Bakteerivärjäyksessä
• gram+ diplokokki=pneumokokki
• gram neg diplokokki= meningokokki
• Noin 30 %:ssa bakteerimeningiiteistä gramvärjäyksessä ei nähdä bakteereita.
• Alkuvaiheessa selkäydineste voi olla lähes normaali.
6
3. Eristys/varotoimet
• Jos meningiitin aiheuttaja on epäilty tai todettu meningokokki tai
haemofilus influenzae
->Pisaraeristys 24 h tehoavan mikrobilääkehoidon alusta.
7
Antibioottiprofylaksia: henkilökunta
• Tarpeellinen vain meningokokki-taudissa!
• Terveydenhuoltohenkilökunnalle annetaan ehkäisevä lääkitys vain, jos on
tapahtunut suojaamaton, merkittävä altistuminen sairastuneen hengitystieeritteille
• elvytys, intubaatio, hengitysteiden liman imeminen, nenänielun tutkiminen, potilaan
yskiminen/aivastaminen kasvoille
• Annetaan 24 h sisällä diagnoosista
8
5. Antibioottiprofylaksia
• Tarpeellinen vain meningokokki-taudissa!
• Annetaan potilaan kanssa viimeisen 7 vrk aikana
lähikontaktissa olleille:
•
•
•
•
•
Samassa taloudessa asuvat
Samassa tilassa säännöllisesti nukkuvat tai aterioivat
Tyttö- tai poikakaverit
Saman päiväkotiryhmän jäsenet
Suoraan sairastuneen suu/nielueritteelle altistuneet (suuteleminen)
Lähde: THL-ohjeet
9
Meningokokkimeningiitin antibioottiprofylaksiassa
käytettävät valmisteet aikuisilla
•
•
•
•
siprofloksasiini 750 mg p.o. kerta-annoksena tai
atsitromysiini 500 mg p.o. kerta-annoksena tai
keftriaksoni 250 mg i.m. kerta-annoksena tai
rifampisiinia 600 mg × 2 p.o. kahden päivän ajan
• Myös meningokokkirokote bakteerityypin mukaan voi tulla kyseeseen 4 viikkoon
asti (epidemiatilanne, ei seroryhmä-B).
• Hoitohenkilökuntaa ei rokoteta.
Lähde THL-ohjeet
10
6. Rokotukset bakteerimeningiitin estoon
• Pneumokokkirokotteet Pneumovax ja Prevenar 13 antavat osittaisen suojan
pneumokokkimenigiittiä vastaan.
• HiB-rokotteen myötä Hemofilus-meningiitit ovat lähes hävinneet.
• Meningokokkirokotteet
11
Pernanpoiston jälkitila
• Pernanpoiston jälkeen vastustuskyky kapselillisia
bakteereita vastaan on heikentynyt.
• Kaikille pernanpoistopotilaille annetaan seuraavat
rokotteet:
• Menveo x1 (meningokokki)
• Prevenar 13 x1 (pneumokokki)
• Hiberix x 3-rokotteet (hemofilus)
12
7. Meningokokkirokotteet
• Meningokokkipolysakkaridirokote (Mencevax ACWY)
• käytetään Suomessa vain varusmiespalvelukseen astuvilla
• muutaman vuoden teho A-,C-,W135 ja Y-seroryhmiä vastaan
• Meningokokki-konjugaattirokotteet
• Tuovat hyvän suojan myös pikkulapsille.
• Nelivalenttinen konjugaattirokote (Menveo, Nimenrix) , immuniteetti meningokokki A-, C-,
W135- ja Y-seroryhmiä vastaan
• Yksivalenttinen konjugoitu rokote (NeisVac-C) , immuniteetti meningokokki C-seroryhmää
vastaan.
13
Meningokokkirokotteiden kohderyhmät
-
Matkailijat
Varusmiehet (polysakkaridi)
Pernanpoiston jälkitila
(Meningiitille altistuneet)
14
Suomessa B-ryhmän meningokokki on merkittävin taudinaiheuttaja.
Lähde: THL-tilastot
Meningokokki B -infektiolta suojaa antava Bexero-rokote on saanut
myyntiluvan Euroopassa vuonna 2013, mutta sitä ei ole käytössä Suomessa.
Suojateho noin 50%.
15
Varicella zoster
-infektiontorjunnalliset näkökohdat
• Vesirokko= primaari yleisinfektio
• Latenssi hermojuuren sensorisessa gangliossa
• Vyöruusu= rajoittunut VZ reaktivaatio immuunissa henkilössä
16
Vesirokko
• Vesirokko on herkästi aerosoli-, pisara- ja kosketustartuntana sisätiloissa leviävä
yleisinfektio
• Itämisaika 10-21 päivää.
• Tartuttavuus alkaa 2 päivää ennen ihottuman puhkeamista ja kestää viikon ajan,
kunnes iholeesiot rupeutuvat.
• Koko väestöstä 95-98% sairastaa vesirokon->immuniteetti.
• Aikuisena sairastettu vesirokko on keskimäärin vaikeampi tauti kuin lapsuudessa.
• Immuunipuutteisella vesirokko on hengenvaarallinen.
• Raskauskomplikaatioiden riski.
17
Vesirokon komplikaatioita
• Sekundaarinen bakteeri-infektio
• VZ-aiheuttama keuhkokuume tai bakteeripneumonia
• Harvinaisia:
• Meningoenkefaliitti
• Postinfektiöösi pikkuaivotulehdus
• Sisäelin- ja suolistotulehdukset
18
Vesirokon sikiövaikutukset
• Sikiön synnynnäisen vesirokko-oireyhtymän riski on 1-2%, jos äiti
sairastaa primaarin vesirokkoinfektion raskauden aikana
• Synnynnäinen vesirokko-oireyhtymä on vaikea sairaus
•
•
•
•
keskushermoston vaurioituminen
vaikea kehitysvammaisuus
luuston ja lihaskudoksen hypoplasioita
vaikeita ihoarpeutumia.
19
Vyöruusu ”belt of roses from hell”
• Kehon keskiviivan toiselle puolelle rajoittuva vyömäinen rakkulaihottuma 1-3
dermatomin alueella.
• Postherpeettinen neuralgia= yli 3 kk jatkunut vyöruusun jälkeinen hankala
kiputila, joka voi kestää vuosia.
20
Esiintyvyys
• Vyöruusuun ja postherpeettisen neuralgian esiintyvyys lisääntyy iän
myötä
• 85- vuotiaiksi elävistä puolet sairastaa vyöruusun.
• Vyöruusu ei yleensä uusiudu.
• Nuorella ihmisellä vyöruusu-> HIV-testi.
21
Miten varotoimet eroavat vesirokossa ja
vyöruusussa?
22
VESIROKKO
-varotoimet
Leviää aerosoli-, pisara-ja kosketustartuntana hengitysteistä ja
rakkuloiden eritteestä
• Sairaalassa ilmaeristys ja kosketusvarotoimet, kunnes rakkulat rupeutuneet.
• Aerosolitartunnan esto riskipotilailla (immunosuprimoidut, raskaana olevat).
• Hoitohenkilökunnasta vain varmuudella VZ-immuunit voivat hoitaa
vesirokkopotilasta ilman FFP3 maskia.
• Vesirokkopotilas ei tule neuvolaan.
• Altistusselvittelyissä huomioidaan, että potilas on tartuttava 2 vrk ennen
iholeesioiden puhkeamista.
23
VYÖRUUSU
-varotoimet
Vyöruusu leviää rakkuloiden eritteestä
• Rakkula-alueen peittäminen yleensä riittää.
• Yleistynyt laaja-alainen, immunosupprimoidun potilaan tai kasvojen vyöruusu
->varotoimet kuten vesirokossa
24
Toiminta vesirokkoaltistuksessa
Kaikki altistuneet 100%
Ei tiedä sairastaneensa
vesirokkoa, ei ole rokotettu
Sairastanut vesirokon
tai rokotettu
Tutkitaan VZ-vasta-aineet
VZ-vasta-aineet +
Ei toimenpiteitä 95-98%
VZ-vasta-aineet -
Annetaan Varilrix-rokote, jos ei
vasta-aiheita , 72 h altistuksesta
SVA 8-21 vrk
altistumisesta, jos
työskentelee
immuunipuutteisten
potilaiden hoidossa.
Vasta-aihe rokottamiselle
Raskaana tai
immuniteetti alentunut
Asikloviiri 800 mg x 4 p.o. 5 vrk,
alkaa 7 vrk altistumisesta
SVA 1-21 vrk altistumisesta, jos
raskaana
Vaikeasti
immuunipuutteinen
VZ-hyperimmunoglobuliini 72 h altistuksesta ja
asikloviiri 800 mg x 4 p.o. 5 vrk, alkaa 7 vrk
altistumisesta
25
Vesirokko ja raskaus
• Raskaana olevaa ei saa rokottaa vesirokkorokotteella.
• Raskaana olevan vesirokko hoidetaan asikloviirilla 800 mg x 5/vrk viikon ajan.
• Jos VZ-ab negat äiti altistuu vesirokolle, annetaan asikloviiri 800 mg x 4 p.o.
viiden vrk kuuri 7 vrk kuluttua altistuksesta. Lisäksi harkinnan mukaan Zosterhyperimmunoglobuliini (Variquin) 72-96 h sisällä altistuksesta.
• Jos äidille puhkeaa vesirokko 5 päivää ennen synnytystä tai 2 päivää
synnytyksen jälkeen, annetaan vastasyntyneelle VZ-hyperimmunoglobuliinia ja
asikloviiria.
26
Vesirokkorokote (Varilrix)
• Sisältää elävää heikennettyä OKA-VZ-viruskantaa.
• Ei yleisessä rokotusohjelmassa Suomessa vielä.
• Teho yli 95 % vaikeaa vesirokkoa ja 80-85% lievää vesirokkoa vastaan.
• MPRV-rokote (tuhkarokko-sikotauti-vihurirokko-vesirokko) jnkv tehokkaampi
• Jos ei ole sairastanut vesirokkoa 13 ikävuoteen mennessä.
• Vasta-aiheena vaikea immuunipuutos ja raskaus
• PPSHP:ssa työskentelevät VZ-seronegatiiviset rokotetaan työhöntulotarkastuksessa.
• Seronegatiiviset raskaana olevat rokottamattomat työntekijät eivät hoida VZ-potilaita.
27
Vyöruusurokote (Zostavax).
• OKA-VZ-viruskantaa, 14 X annos.
• Teho 51%, vähenee iän myötä
• UUTTA: Faasin 3 tutkimuksissa testataan uutta vyöruusurokotetta. Se sisältää VZglykoproteiinia ja AS01 adjuvanttia. Sen etuja ovat parempi teho 97-98% ja se, että
rokotteessa ei ole lisääntymiskykyisiä viruksia.
28
Vastausten tarkistus
1. Lapsi voi saada vesirokon isovanhempansa vyöruususta.
. Tartunnan voi saada rakkuloista.
2. Suomalaiset varusmiehet eivät voi enää sairastua meningokokkimeningiittiin, koska he saavat suojaavaan
polysakkaridirokotteen.
. Rokote ei suojaa B-seroryhmän menigokokkimeningiitiltä, joka Suomessa yleisin kanta.
3. Tartuntojen välttämiseksi meningokokkimeningiittipotilasta hoidetaan pisaraeristyksessä koko
sairaalahoitojakson ajan .
Väärin. 24 h pisaraeristys tehoavan ab-aloituksen jälkeen riittää.
4. Osastollani hoidetaan meningiittipotilasta. Minulla on pieni vauva kotona. Tarvitsen meningiitin
antibioottiprofylaksian itselleni ja vauvalle.
. Oliko kyseessä meningokokkimeningiitti? Millaisiin toimiin kysyjä oli potilaan kanssa
joutunut? Ab-profylaksian tarve vain jos suojaamaton, merkittävä altistuminen meningokokkipotilaan
hengitysteiden eritteille. Vauva ei tarvitse profylaksiaa.
5. Vaikka en ole sairastanut vesirokkoa, enkä ottanut vesirokkorokotettakaan , voin silti työskennellä
PPSHP.ssa
. Voit työskennellä. Et voi kuitenkaan hoitaa vesirokkopotilaita ja tahattomassa altistustilanteessa
tarvitset Varilix-rokotteen tai asikloviiriprofylaksian. Härdellin välttämiseksi rokote kannattaa kuitenkin ottaa,
jos sinulla ei ole kontraindikaatioita.
29