1. No category

KOKTAIL
KALAA JA VINHO VERDEÄ | TIEDÄTKÖ MITÄ ÄÄNESTÄT | ETYJ TOIVOO RAUHAA | IIDA SHOPPAILEE
1/2015 MAALISKUU
VARSINAIS-SUOMEN KOKOOMUSNUORTEN JÄSENLEHTI
TÄSSÄ OLI KUVA
OLUTTÖLKISTÄ
Siihen iski sensuuri.
Keskittynyt kauppa?
+ case Laitila
Koktail selvitti miten kaupan mielestä kotimaista ruokaa saataisi lisää
kuluttajan lautaselle. Lisäksi haluamme kertoa Kukon (Laitilan) tarinan. S. 10
KOKTAIL
KRISTIAN TERVO
PÄÄKIRJOITUS
-toimitus
NUMERO 1/2015
PÄÄTOIMITTAJA:
KRISTIAN TERVO
KANSI:
KRISTIAN TERVO
ULKOASU:
KRISTIAN TERVO
TÄHÄN LEHTEEN KIRJOITTIVAT:
IIDA AARNIO,
JOHANNA FARIN,
ANETTE KERKELÄ,
JANINA MYLLYNEN,
EERO HAAPANEN,
OLLI SALOMAA,
KRISTIAN TERVO,
JUTTA WIRÉN,
KUSTANTAJA:
VARSINAIS-SUOMEN
KOKOOMUSNUORET RY
JA
VARSINAIS-SUOMEN
KANSALLISMEDIA OY
UUDENMAANKATU 19 A,
20700 TURKU
WWW.KOKTAIL.COM
Kotimainen on in
NYKYINEN alkoholilainsäädäntö kiel-
tää yrityksiä mainostamasta tuotteittaan. Emme käsittele aihetta enempää
tässä lehdessä, mutta otimme kuitenkin kantaa lehden kannessa.
TÄMÄ on vaalilehti. Sen voi huomata
ehdokkaiden mainoksista, mutta myös
siitä, että puhumme maataloudesta ja
päivittäistavarakaupasta. Ja kyllä, tämä
on kokoomuslainen lehti - mikä oikeus Keskusta-puolueella on omia
maatalous itselleen? Varsinais-Suomi
on alkutuotannon mekka ja täältä
kotoisin olevat tuotteet ovat kaikille
suomalaisille tuttuja.
KOTIMAINEN ruoka on in - mutta
viitsiikö kukaan puheista huolimatta käyttää aikaa tai rahaa tukeakseen
kotimaista ruoan tuotantoa? Kysyin
2
KOKTAIL 1/2015
myös suurimmilta kaupparyhmiltä
jotka alensivat hintojaan muun muassa, että miten suomalaista ruokaa
saataisi paremmin kuluttajien pöytään.
EMME puhu tässä lehdestä Ukrainasta
tai Venäjästä (varsinaisesti), mutta se ei
tarkoita sitä, että hyväksyisimme Venäjän miehittävän Ukrainaa. Meillä on
vain yksi viesti Putinille: vedä joukkosi
pois Ukrainasta ja lopeta itsenäisten
valtioiden kiusaaminen. Luulisi Venäjällä olevan ongelmia omastakin takaa.
LAITOIMME Iidan shoppaamaan ja
PAINOPAIKKA:
PAINOTALO PAINOLA
PAPERI:
KANSI 170G SILK,
SIVUT 115G SILK
SISÄLLYS:
2 PÄÄKIRJOITUS
4 KALAA JA VINHO VERDEÄ
5 PUHEENJOHTAJAN TERVEISET
6-7 IIDA SHOPPAA: SUOMI NOUSUUN
KULUTTAMALLA KOTIMAISTA
8-9 AKTIIVINEN TYÖNHAKIJA, PÄIVITÄ
ANSIOLUETTELOSI
kokeilemaan kuluttaa kotimaista tästä lehdestä voit lukea yhden päivän
koitoksen tulokset.
10-13 KESKITTYNYT KAUPPA, TOTTA VAI
TARUA?
KRISTIAN TERVO
[email protected]
17 SVEITSIN MALLISTA OPPIA SUOMEEN
14-15 TIEDÄTKÖ MITÄ ÄÄNESTÄT?
19 ETYJ JA UUTISIA
TALOUSASIANTUNTIJA
TERVE TALOUS
ON TULEVAISUUDEN TAE
#VALKONEN2015
VILLEVALKONEN.FI
Kalaa ja vinho verdeä –
lähialueen tuotteisiin luotetaan
Portugalilla on todella paljon annettavaa ruoan saralla. Ja mikä tärkeintä,
suurin osa ruoka- ja juomatuotteista tuotetaan itse.
Kävellessä Portugalin pääkaupungin
Lissabonin katuja maan ruokakulttuurin voi aistia samantien. Kadun reunoja
täyttävät pienet kahvilat, ravintolat,
liha- sekä viinikaupat. Sitruspuita kasvaa kadunvarrella ja elämä on rentoa.
ILLALLISELLA viini on kuin piste i:n päällä.
Sitä nautitaan päivittäin. Viiniä tarjoavia kauppoja, sekä wine tasting- ravintoloita löyty lähes
HERKULLINEN tuoksu leijailee ulos pienistä
kivijalkakuppiloista. Lissabonissa suodatinkahvia tuskin edes tunnetaan. Kahvi nautitaan tuoreena juuri jauhetuista pavuista, monesti maan
suosituimman herkun pastel de nata -tortun
seurana.
TALON KULMASSA olevassa kahvikaupassa ai-
noastaan portugalia puhuva nainen osoittelee
sormellaan teepurkkeja ylpeästi sanoen purkki
toisen jälkeen portuguese, portuguese. Myös teet
ovat siis oman maan antia.
PORTUGALISSA ILLALLINEN on päivän tär-
Ihmiset viettävät arki-iltojansa ystävien
ja perheiden parissa lasillisen ääressä.
Ravintolassa huokuu ammattimaisuus
sekä läheisyys viiniä kohtaan.
kein ateria. Illallisella nautitaan usein meren
eläviä, joista suosituimpia ovat sardiinit ja turska. Mennessä mihin tahansa ruokakauppaan ei
voi olla haistamatta näitä raaka-aineita. Kalatiskit pursuavat erilaisia tuoreita mereneläviä.
Meno tiskillä on kuin markkinoilla - ihmiset
jonottavat vuoroaan ja myyjä nostelee erilaisia
kaloja, kertoo niistä ja käsittelee ne lopuksi
asiakkaalle.
joka korttelista. Yleisimmät tarjolla olevat viinit ovat portugalilaiset portviini, vinho verde eli
vihreä viini sekä punaviini tinto.
MYÖS pieniä lihakauppoja löytyy tasaisin vä-
VIERAILU toista vuosisataa viinin ammattilaise-
limatkoin kulkiessa katua. Tuoreen lihan voi
siis napata matkalla kotiin tutulta pieneltä lihakauppiaalta todella edulliseen hintaan.
4
KOKTAIL 1/2015
MYÖS viinitiloihin on helppo päässä tutustu-
maan ja ihastelemaan. Monesti viinitiloilla on
myös oma myymälä tai maistatus-ravintola,
jossa viiniä voi nauttia pilkkahintaan osaavan
henkilökunnan opastaessa.
na olleen perheyrityksen By The Winen -tilan
wine tastingissä vahvisti, että portugalilaiset
todella rakastavat viiniä.
Tuoreen lihan voi napata matkalla kotiin
tutulta pieneltä lihakauppiaalta todella
edulliseen hintaan.
Ihmiset viettävät arki-iltojansa ystävien ja
perheiden parissa lasillisen ääressä. Ravintolassa suoraan sanoen huokuu ammattimaisuus
sekä läheisyys viiniä kohtaan.
ILOINEN nuori tarjoilija kertoo iloisesti, kuinka
By The Wine on vuodesta 1834 toiminnassa ollut Setúbalainen viinitila, kaupungin todellinen
ylpeyden aihe.
Hän myös mainitsee, että viinin rinnalla
KRISTIAN TERVO
PUHEENJOHTAJAN TERVEISET
Vaalit ovat
ihmisen parasta
aikaa
ANETTE KERKELÄ
KOKOOMUS on profiloitunut tänä-
kin keväänä rohkeana talouden uudistajana, tosiasioiden kohtaajana ja
normien purkajana.
Tuoreimpia esimerkkejä politiikastamme on esimerkiksi eduskuntaryhmän Normienpurkutalkoot ja
pääministeri Alexander Stubbin esittelemä Strateginen hallitusohjelma.
Molemmat ovat olleet varsin positiivisia lukukokemuksia ja ajaneet
sellaista politiikkaa, jonka takana on
hyvä seisoa.
SUOMALAINEN politiikka elää nyt
aktiivisinta aikaansa, ja kuhinaa riittää jokaiselle päivälle. Ympäri maata eri puolueiden piirijärjestöjen ja
paikallisyhdistysten aktiivijäsenet
käärivät hihansa, kantavat telttojaan
toreille ja turuille, ja jakavat iltalenkeillään esitteitä postiluukkuihimme.
MEILLÄKIN Varsinais-Suomen Ko-
tarjottu leipä, oliviit ja oliiviöljy ovat tottakai
paikallisia herkkua.
Ei siis ihme, että viinistä on tullut jo myös
tuote turisteille tulla Portugaliin.
Tällä maalla on todella paljon annettavaa
ruoan saralla - ja mikä tärkeintä, täällä suurin
osa ruoka- ja juomatuotteista tuotetaan itse.
ANETTE KERKELÄ
koomusnuorissa tsemppi on korkealla. Kalenterimme on ollut ja tulee
olemaan koko kevään täynnä erilaisia
tapahtumia mäenlaskusta makkaranpaistoon, ja esimerkiksi tämän kädessäsi olevan lehden kirjoittamiseen.
Makkaranpaistomme on kepeää ja
hyvänmielistä toimintaa, mutta sen
taustalla on toki syvempikin ajatus:
paikallisten nuorten kokoomuslais-
ten edustajina kannamme huolta
siitä, että politiikka todella näkyy
ja kuuluu Varsinais-Suomalaisille
nuorille tänä keväänä, jotta jokaisen
olisi helppo löytää se aidosti sopivin
ehdokkaansa kevään vaaleissa.
Meille on tärkeää, että nuoret
pystyvät tutustumaan meihin, kokoomuslaiseen arvomaailmaamme ja
toimintaamme. Olemme kaduilla ja
tapahtumissamme teitä lukijoitamme ja nuoria äänestäjiämme varten.
VAALIEN alusaika on erinomainen ti-
laisuus lähteä mukaan toimintaamme
millä tasolla tahansa: tapahtumia riittää ja politiikasta saa helposti otteen,
kun se on kattavasti esillä kaikissa
medioissa.
Jos sinua kiinnostaisi tulla katsomaan miltä toimintamme näyttää,
nyt on siihen erityisen sopiva aika.
Käy kurkkaamassa mitä meille
kuuluu somessa, ja tule pyörähtämään myös tulevissa tapahtumissamme!
NÄHDÄÄN kävelykadulla, kauppato-
rilla ja muualla vaalityön tuiskeessa!
JANINA MYLLYNEN
Varsinais-Suomen
Kokoomusnuorten puheenjohtaja
KOKTAIL 1/2015
5
Ruokavaliossa ulkomainen on helppo korvata kotimaisella.
EE:
IIDA SHOPPAIL
Suomi nousuun
kuluttamalla
kotimaista
Suomalaisia kannustetaan jatkuvasti kuluttamaan enemmän. Elinkeinoelämän kasvu
on olematonta, työpaikkoja siirretään halvempiin maihin ja uutiset huutavat huonosta
taloustilanteesta.
PANKIT myöntävät asuntolainoihin lyhennys-
vapaata aikaa, jotta suomalaisille jäisi enemmän
rahaa kuluttamiseen, ja Sinivalkoinen jalanjälki
-kampanjan laskelmien mukaan kuluttamal-
6
KOKTAIL 1/2015
la kymmenen euroa enemmän kuukaudessa
kotimaisiin tuotteisiin pystyisimme saamaan
10 000 uutta työpaikkaa Suomeen.
Vaikka näistä toimista voi olla montaa mieltä, kannattaisi jokaisen suomalaisen pohtia
omia kulutustottumuksiaan.
On hyvä pohtia mihin ja miksi kuluttaa rahansa, kuka siitä lopulta hyötyy. Painaako kulutuksessa enemmän taloudelliset vai eettiset
syyt, sekä onko kuluttaminen järkevää pidemmällä tähtäimellä vai palveleeko se enemmän
IIDA AARNIO
vain tätä hetkeä.
Pohdin itse omia kulutustottumuksiani ja
kirjasin yhden päivän ajalta ylös esimerkkejä
käyttämistäni kulutustuotteista.
Selvitin tuotteiden alkuperiä, valmistusmaita ja yritysten historiaa, sekä mietin miten voisin muuttaa kulutustottumuksiani enemmän
suosimaan suomalaista alkuperää.
06:30: On aika herätä töihin. Minut herättää
iPhone, mutta vaihtoehtoisesti herätys voisi myös tulla Suomessa suunnitellusta Jollan
älypuhelimesta.
06:45: Tuijotan väsyneenä meikkilaatikkoani.
Ensisilmäyksellä näyttäisi, että siellä on pääasiassa ulkomaisia merkkejä. Hetken kuitenkin
tarkasteltuani asiaa huomaan, että löytyyhän
sieltä kotimaisiakin tuotteita, esimerkiksi Lumene, Mschic, Cailap ja Dermosil.
07:15: Aamupalan aika, mutta jääkaappi näyt-
tää aika tyhjältä. Teen Loimaan Kieku-munista
munakasta ja keitän kupposen kuumaa Nordqvistin teetä. Teelehdet nyt eivät Suomessa kasvatettuja, mutta sentään nauttimani aamutee
on suomalaisen yrityksen maahantuomaa ja
suomalaisessa tehtaassa prosessoitua.
11:45: Aika lähteä lounaalle. Valitsen lou-
naspaikaksi normaalin sushin sijaan tänään
alakerran ravintolan, jossa nautin suomalaista
porsaanlihaa, perunaa ja kasviksia. Mikä parasta: työllistän lounasruokailullani paikallisten
ravintoloiden henkilökuntaa!
16:00: Välipalaksi banaania ja Leaderin välipa-
lapatukkaa. Banaania ei kyllä valitettavasti saa
suomalaisena versiona, mutta sentään Leader
Foods Oy on suomalainen yritys, joka valmistaa
myös kaikki tuotteensa Suomessa ja työllistää
satakunta ihmistä.
18:00: Aika suunnata töistä suosikkini Mari-
mekon kevätmalliston muotinäytökseen. Tämä
sopii vastuulliseen kuluttamisen teemaan, sillä
Marimekko suomalaisena yrityksenä työllistää
paljon väkeä, ja tuotteistakin suurin osa valmistetaan Euroopassa. Suomi yksittäisenä valmistusmaana on tietenkin ykkösenä. Tuotteet ovat
kestäviä ja ajattomia, minkä vuoksi niihin voi
satsatakin hieman enemmän!
Kosmetiikkateollisuus on iso
bisnes, mutta
pienellä vaivannäöllä voit
kasvattaa kotimaisen kosmetiikan osuutta
meikkipussissa.
19:45: Päätän lähteä lenkille. Nyt on pakko
myöntää tappio, sillä urheiluvaatteistani ei
yksikään ole suomalainen. Puen mietteliäänä
Niken treenikamat päälleni. Tietääkö kukaan
edes Suomessa valmistettuja juoksuvaatteita?
20:30: Päästyäni kotiin lenkiltä suuntaan
suihkuun. Pesu- ja ihonhoitotuotteissa olen
selkeästi petrannut kotimaisuudessa, sillä valikoimastani iso osa on suomalaisia merkkejä!
Hyllyiltä löytyy muun muassa seuraavia merkkejä: Lumo Finland, KC Professional, Lumene,
Dermosil, Herbina, Leiras ja SIM Finland.
21:00: Televisiosta alkaa jokin suomalainen elo-
kuva, joka pyörii taustalla kun nappaan käteeni
tänään postilaatikosta tipahtaneen FIT-lehden
ja uppoudun sen pariin. Keitän iltapalaksi Provenan gluteenittoman valmispuuron, joka on
valmistettu naapurikaupungissa Raisiossa.
IIDA AARNIO
Kotimaisen lehden pariin on mukava uppoutua päivän päätteeksi. Ostamalla kotimaisia sanoma- ja aikakausilehtiä tuet kotimaista journalismia.
YHTEENVETO:
RUOKATUOTTEISSA ON erittäin helppo suosia suomalaista.
Lähes kaikki kaapeistani löytyvä oli suomalaista, vaikka en
ollut asiaa aiemmin edes paljoa ajatellut. Myös ravintoloissa
syöminen toki työllistää paikallisesti ihmisiä.
KOSMETIIKKAA LÖYTYY todella paljon Suomessa tuotettua,
tai vähintään suomalaisten yritysten täällä suunnittelemia ja
kehittämiä. Vaikka oma valikoimani olikin suomalaisten merkkien osalta jo hyvin kattava, Googlen avulla löysin merkkejä
vielä paljon enemmän, joten jatkossa aion kyllä entistä enem-
män keskittää kosmetiikkaostokseni suomalaisiin merkkeihin.
VAATTEIDEN OSALTA oli vaikeinta, mutta enemmän asiaa
tutkittuani löysin myös ensimmäisinä mieleen tulleiden Marimekon ja Punaisen Norsun lisäksi muita suomalaisia yrityksiä
ja suunnittelijoita. Itse yritän nykyisin ostaa vähemmän ja harvemmin, mutta laadukkaampaa ja kestävämpää. Toki myönnän
välillä lankeavani seireenien lauluun ja päätyväni hankkimaan
suurien ketjujen vaatteita, jotka ovat halpatuotantomaissa tuottamisen takia hinnaltaan huomattavasti edullisempia.
KOKTAIL 1/2015
7
ANETTE KERKELÄ
Älä hae yli- tai alikoulutettuna työtä ellet pysty perustelemaan asiaa. On tärkeää, että olet
oikeatasoisessa työssä jolloin varmasti tulet viihtymään työpaikassasi pidemmän aikaa.
Aktiivinen työnhakija,
päivitä ansioluettelosi!
Pitkä pinna, sisukas luonne sekä loppuun
suoritettu tutkinto – näitä usein tarvitaan
havitellessasi seuraavaa työpaikkaa.
”Ansioluettelo on paperi, jolla haet vasta työhaastatteluun. Varsinais-Suomessa saa helposti lähettää noin 50 ansioluetteloa haettavista paikoista riippuen ennen kuin tärppää
työpaikan suhteen”, kertoo Mercuri Urvalin
konsultti Saara Karasvirta.
Kuinka sitten tehdä ansioluettelo ja hakemus, joilla vakuuttaa työnantaja?
AMMATTIREKRYTOIJA käyttää noin 6-18
sekunttia ansioluettelon lukemiseen. Mieti
siis tarkkaan, kuinka aloitat sen. Tässä kuitenkin pari vinkkiä millä voit onnistua.
Älä tee näitä mokia: Älä aloita hakemuskirjettä Hyvä firma X, jos haet firmaan Y. Tässä vaiheessa rekrytoija vaihtaa jo seuraavaan,
sillä jo aloituksesta huomaa, ettet tiedä edes
mihin olet hakemassa. Tarkkuutta, ei copypaste-hakemuksia!
Älä erittele jokaista työpaikkaasi päivän
tarkkuudella, ellei se ole relevanttia. Äläkä
kirjoita kaikkea putkeen vaan sommittele
tekstisi selkeäksi kokonaisuudeksi.
Älä myöskään kerro liikaa koulutuksestasi.
Jos piirakkamestarikurssi on epäolennaista
haetussa tehtävässä, ei sen suorittamista tar-
8
KOKTAIL 1/2015
vitse mainita.
MIKÄLI lyhyitä työjaksoja on pitkä lista, oli-
si hyvä mainita, miksi työ kesti vain tämän
aikaa. Esimerkiksi määräaikainen tehtävä,
projektityö, harjoittelu tai yt-neuvotteluiden
jälkeen loppunut työ ovat tätä päivää monessa
tapauksessa.
“
Älä aloita hakemuskirjettä
Hyvä firma X, jos haet
firmaan Y. Tässä vaiheessa
rekrytoija vaihtaa jo
seuraavaan, sillä jo
aloituksesta huomaa,
ettet tiedä edes mihin olet
hakemassa.
Näin saat työnantajalta luulot pois siitä,
että sinusta ei ole pidetty työpaikalla tai et
ole pärjännyt siellä.
Älä hae yli- tai alikoulutettuna työtä ellet
pysty perustelemaan asiaa. On tärkeää, että
olet oikeatasoisessa työssä jolloin varmasti tulet viihtymään työpaikassasi pidemmän aikaa.
Älä huijaa osaamisesi suhteen, etenkin
kielten ja ohjelmistojen osaaminen on helppo testata työhaastattelussa ja jäät kiinni jos
kerskut olemattomalla taidolla. Älä myöskään vähättele osaamistasi perisuomalaiseen
tapaan, vaan kerro rohkeasti mitä osaat.
MIETI, miten kerrot asiasta: kesätyö jäätelö-
kioskilla ei kerro kuin kesätyöstä kioskilla.
”Määräaikainen työsuhde jäätelökioskilla;
asiakaspalvelu, tuotteiden tilaaminen, myynti
ja valikoimasta huolehtiminen” kertoo jo sen,
mitä osaat. Kumpi kuulostaa paremmalta?
Älä kirjoita liian pitkää ansioluetteloa. Sopiva pituus noin kaksi sivua.
Muista nämä kirjoittaessasi ansioluetteloa:
AKTIIVINEN TYÖNHAKIJA, päivitä CV-
pankissa oleva ansioluettelosi ajan tasalle
muutaman viikon välein jos haet aktiivisesti
töitä – rekrytoijat hakevat ansioluetteloita
CV-pankeista usein päivitettävyysjärjestyksessä tuoreimmasta alkaen. Miksi vuonna
2007 päivitetty ansioluettelo olisi kovinkaan
relevantti?
VASTAA työhakemuksessa työpaikkailmoi-
tuksessa esitettyihin kysymyksiin.
Kerro esimerkiksi projekti- ja muusta osaamisestasi. Brändää itsesi: ole Linkedinissä,
siellä ovat myös rekrytoijat. Muista siisti
kuva itsestäsi. Kuitenkin vain itsestäsi, ei siis
kuvaa jossa näkyy myös vaikkapa veneesi tai
lemmikkisi.
Kerro minkä alan parissa olet työskennellyt.
LUOTTAMUSTOIMET – ei kaikkia, vaan teh-
tävän kannalta relevantit.
Yhteisöaktiivisuus - muista, että esimerkiksi liiallinen politiikka ei ole aina hyväksi
ansioluettelossa.
OLE REHELLINEN palkkavaatimuksessasi.
Hakemuksessa palkkahaarukka on hyvä ilmoittaa, muotoile tämä esimerkiksi: ”Palkkahaarukka 2000-2300 euroa kuussa, mutta
palkassa on neuvotteluvaraa” tai ”Tässä palkkatoive, mutta sitä voidaan tarkentaa koeajan
jälkeen tai tarkan työnkuvan mukaan”.
SUOSITTELIJAN ei aina tarvitse olla esi-
miehesi, vaan tilanteesta riippuen työkaveri,
asiakas tai jopa opettaja käy myös loistavasti.
Huomaa, että suosittelijoita ei tarvitse välttämättä laittaa valmiiksi, vaan ilmaisu ”suositte-
lijat pyydettäessä” on usein parempi muotoilu.
KIRJOITA HAKEMUS kielellä, jolla työpaik-
kailmoitus on tehty ellei toisin pyydetä. Usein
yritys esimerkiksi osoittaa oma englannin
kielen osaaminen menee mönkään, kun hakemus on kirjoitettu omasta mielestä hyvällä
englannilla ja vastaanottaja ei olekaan niin
vakuuttunut.
Tällöin suomenkielinen ansioluettelo olisi
voinut auttaa jatkoon pääsyssä.
Jos sinulla ei ole vaadittavaan työpaikkaan
alan osaamista, kerro rohkeasti mitä olet
tehnyt aikaisemmin joka voisi auttaa sinua
menestymään hakemassasi työssä.
KIRJOITA tiivisti. Tuo esille ydinasia. Kerro
persoonallisuudestasi harrastusten muodossa.
Hakusanat ansioluettelossa. Esimerkiksi
lopussa: minua kiinnostavat seuraavat asiat: johtajuus, organisointi, tiimityöskentely.
Täten sinut voi löytää CV-pankeista yhdellä
laittamallasi hakusanalla.
Entä mistä sitten aloittaa? Tässä pari kohdetta tutkailtavaksi:
www.duunitori.fi
www.aarresaari.net
ANETTE KERKELÄ
!OBS!
HELPPO ETENEMISJÄRJESTYS
ANSIOLUETTELOSSA:
1. Ansioluettelon tiedot,
päivämäärä, paikka.
2. Henkilötiedot
3. Koulutus. Muista projektit,
vaihdot. Kansainvälisyys
sekä projektiosaaminen ovat
hyvä lisä.
4. Työkokemus. Ala, firma,
lyhyesti mitä olet tehnyt.
5. Luottamustoimet
6. Kielitaito
7. IT-osaaminen
8. Harrastukset
Tavallista parempi ruokakauppa
PAIMIO
TAVALLISTA PAREMPI
RUOKAKAUPPA
Takuulla työtä?
Nuorten on ihan järkyttävän vaikea löytää
työtä. Edes kesäksi. Ilman työtä nuorista
tulee väliinputoajia. On takuutyön aika.
Anne-Mari Virolainen
KTM, kansanedustaja
www.annemarivirolainen.fi
Arkisin 7-21
La 7-18
Su 12-21
Jokipellontie 2, 21530 Paimio
KOKTAIL 1/2015
9
Keskitt
kauppa
Totta vai tarua?
Kuulen päivittäin mantraa siitä, miten
kauppa Suomessa on keskittynyttä.
Toistan sitä mantraa välillä itsekin.
Riippumatta siitä onko kauppa keskittynyttä vai ei, täytyy tuon ajatuksen
juontaa juurensa jonnekin.
Miten tähän liittyy se, että kun ensimmäinen
kaupparyhmä ilmoitti alennuksistaan, kaksi
muuta suurta lähtivät mukaan? Siitäkin on julkisuudessa eri näkemyksiä, mikä kaupparyhmä
aloitti alennukset - tiedän mikä, mutten tasapuolisuuden vuoksi kerro sitä.
Päätin kysyä Maa- ja metsätaloustuottajain
keskusliitolta MTK:lta, sekä päivittäistavarakaupan suurilta toimijoilta suoraan, onko
10
KOKTAIL 1/2015
kauppa Suomessa keskittynyttä, onko ruoan
tuottajahinta tippunut ja miksi.
Halusin myös tietää, miten suomalaisen
ruoan osuutta kuluttajan pöydässä pystyttäisi
lisäämään.
MUISTAN itse, kun MTK järjesti vuonna 2012
valtakunnallisen tempauksen, jossa ruokaa
myytiin tuottajahinnalla suoraan kuluttajalle. Media uutisoi tapauksesta laajasti ympäri
Suomen ja kansa jonotti edullista ruokaa kuin
ämpäreitä Helsingin yliopiston Tokmannilla
konsanaan.
Helsingissä myytiin perunaa 10 senttiä kilo,
kun tuottajahinta oli tuolloin 12 senttiä kilolta
ja kuluttajahinta kaupassa 75 senttiä kilolta.
Täytyy muistaa, että Suomessa ruoan kulut-
tajahinnasta noin 40 prosenttia on veroja, jonka jälkeen loppu jaetaan ruokaketjun kesken.
Kauppa ottaa ruoan hinnasta omien sanojensa mukaan noin neljänneksen.
Niin alkutuottajien kuin kaupankin kustannukset ovat olleet jatkuvassa nousussa, samalla
kun molempien saama hinta ruoasta on tosiasiallisesti pienentynyt.
S-RYHMÄN marketkaupan johtaja Jukka Oja-
pelto kommentoi Koktailille, että siitä 24 prosentista, mikä esimerkiksi S-ryhmälle vuonna
2013 kuluttajahinnasta jäi, täytyy vielä vähentää muun muassa investoinnit, energiakustannukset, palkat, verot ja logistiikan kustannukset.
Myös Keskolla ja Lidlissä asia nähdään samalla tavalla.
ttynyt
a
KRISTIAN TERVO
Lidl Suomen toimitusjohtaja Lauri Sipponen toteaa haastattelussamme, että siinä missä
verotus on Suomessa kiristynyt, on kaupalle
myös sälytetty paljon uusia velvoitteita ja teh-
“
Kauppa ottaa ruoan
hinnasta omien
sanojensa mukaan noin
neljänneksen.
täviä viranomaisten toimesta esimerkiksi kierrätykseen ja jätemaksuihin liittyen.
Keskon päivittäistavarakaupan tiedottaja
Minttu Tirkkonen huomauttaa myös suureksi
osaksi kaupalle siirtyneistä ruoan logistiikan
kustannuksista.
KESKON Tirkkosen mielestä Suomen päivit-
täistavarakauppa on rakenteeltaan samanlainen
kuin muissa Pohjoismaissa, eikä hän vetäisi
yhtäläisyysmerkkiä täällä toimivien kaupparyhmien lukumäärän ja kilpailun puuttumisen
välille.
Lidlin Sipposen mukaan Euroopasta ei löydy Suomen tapaan keskittynyttä päivittäistavarakaupan markkinaa. Hänen mielestään Lidl
on tuonut Suomeen kilpailua päivittäistavara-
kauppaan.
S-ryhmän Ojapelto taas toteaa, että päivittäistavarakauppa on Suomessa keskittynyttä,
mutta johtuu suurimmaksi osaksi pitkään jatkuneesta kilpailusta. Ojapelto myös korostaa
kaupan kansainvälistyessä tehokkuutta ja toiminnan volyymia. Pienet ja tehottomat toimijat eivät hänen mukaansa tässä pärjää.
MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN kes-
kusliitolta ei suoraan myönnetä, että kauppa on
keskittynyttä. MTK:n maatalousjohtaja Minna-Mari Kaila kertoo, että keskittynyt kauppa
on ongelma, mikäli kauppa käyttää määräävää
markkina-asemaansa väärin.
Käytännössä tämä voi ilmetä epäreiluina soKOKTAIL 1/2015
11
KRISTIAN TERVO
pimusehtoina, markkinointimaksuina ja riskin
siirtämisenä toimittajalle.
Hänen mukaansa myös kaupan omat, ns.
private label -merkit lisäävät kaupan neuvotteluvaltaa ja niiden osuus valikoimasta on lisääntynyt.
Kaila toteaa, että kilpailu- ja kuluttajaviraston tekemän selvityksen pohjilta voidaan nähdä, että Suomessa kauppa hyödyntää vahvaa
asemaansa suhteessa tavarantoimittajiin.
Eri kaupparyhmät ovat lanseeranneet erilaisia tapoja korostaa suomalaisuutta ja suomalaisia tuotteita - esimerkiksi S-ryhmällä
on Kotimaista-tuotesarja ja Keskolla pyritään
suosimaan lähiruokaa Local-brändin alla.
Lidlillä on ollut jo pidemmän aikaa tvmainoskampanja, jossa suomalainen perhe
seikkailee ja väittelee Lidlin tuotteiden suomalaisuudesta.
MTK:STA TODETAAN, että tuottajahinnat ovat
kotimaisia tuotteita pystytään työpaikkoja luomaan tietyn verran. Tämä on hyvä tavoite ja
soisin sen toteutuvan, mutta mikä on todellisuus? Ostavatko kuluttajat mielellään kotimaisia tuotteita?
Kertomalla suomalaisen ruoan alkuperästä,
tuotantotavasta ja laadusta paremmin ja näkyvämmin pystyttäisi lisäämään suomalaisen
ruoan osuutta kuluttajan pöydässä, MTK:sta
todetaan.
Heidän mielestään suomalainen ruoka eroaa paljon ulkomailla tuotetusta ruoasta muun
muassa sillä, että täällä eläinlääkintä perustuu
sairauden hoitoon eikä lääkerehun syöttämiseen ennaltaehkäisevästi.
Esimerkkinä liha sisältää tunnetusti antibioottijäämiä, joita Suomessa kasvatetussa karjassa on vähemmän.
Suomessa pudonneet jatkuvasti.
Tuottajahinnat määräytyvät Suomessakin
maailmanmarkkinahintatason mukaan, Kaila
toteaa.
Eniten pudotukseen vaikuttaa tällä hetkellä
hänen mielestään Venäjän asettama, ulkomaisiin elintarvikkeisiin asetettu tuontikielto. Suomessa se näkyy suurimmin maidon, sianlihan
ja ruokaperunan hinnassa.
Kaila painottaa, että tuottajien neuvotteluvoima ruokaketjussa on olematon. Hänen
mielestään maatalousyrittäjät eivät pysty
siirtämään kohonneita tuotantokustannuksia
tuotteiden hintoihin, vaan ovat hinnanottajia
ja jakojäännöksen saajia.
PYRIN ITSE OSTAMAAN aina kotimaisen
tuotteen ulkomaisen sijaan. Ostan myös mieluummin suomalaisen, kuin Reilun kaupan
tuotteen.
12
KOKTAIL 1/2015
ON TEHTY laskelmia, että ostamalla enemmän
RUOKAKORIN SISÄLLÖSTÄ puhutaan paljon.
Erityisesti siitä, kuinka paljon se sisältää ko-
timaisia tuotteita. Haastattelussa nousi ajatus
siitä, että myös ravintoloissa ja julkisissa ruokapalveluissa voisi korostaa ruoan alkuperää.
En itse muista, että perinteisissä ravintoloissa kovinkaan paljoa korostettaisi ruoan kotimaisuutta - sikäli kun se on kotimaista.
Kenellä on vastuu siitä, että kuluttajat niin
päivittäistavarakaupassa kuin esimerkiksi ravintoloissakin suosivat mieluummin kotimaista? Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa
voi helposti heittää, että, no yhteiskunnalla tietenkin. Ei muuten ole.
MEILLÄ JOKAISELLA on mahdollisuus vaatia
kotimaista ruokaa. En sanoisi kuitenkaan että
velvollisuus.
Mikäli ruoan tuotanto Suomessa on kallista
ja siitä seuraa selvästi ulkomaista korkeampi
kuluttajahinta ja jos laatukin on sama, voi kuluttaja mielestäni ostaa myös sitä edullisempaa
ruokaa.
Petturi? Ei, en ole petturi tai väheksy kotimaista työtä tai ruoan tuotantoa.
Ruoan kuluttajahintaan vaikuttavat myös
kaikki päätökset mitä vallan kolmijaon mukaisesti eduskunta Suomessa tekee.
NÄITÄ PÄÄTÖKSIÄ ovat muun muassa ar-
vonlisäverotus, ansiotuloista perittävä vero,
tuottajilta perittävät verot, kaupalta perittävät
verot, logistiikkaan liittyvä verotus (mm. polttoaineverotus).
Lisäksi tulee huomioida mainontaan ja
myyntiin asetetut rajoitukset ja velvoitteet.
Tekemällä oikeita päätöksiä, tuemme kotimaista ruoan tuotantoa.
HYVÄ esimerkki ei-toimivasta lainsäädännöstä
ja sen tiukasta tulkinnasta on case Ollilan maalaiskauppa Pirkanmaalla.
Aamulehden Moro-kaupunkiliite uutisoi
syksyllä 2013 tapauksesta, jossa terveysviranomaiset laittoivat stopin itse tehtyjen pullien
myynnille samassa tilassa muiden elintarvikkeiden kanssa.
Viranomaisen ehdotus yrittäjä Anja Ollilan mukaan oli siirtää pullien myynti kaupan
ulkopuolelle.
Yrittäjä kuvaili terveysviranomaisten kanssa toimimista hankalaksi - hänen mukaansa
tarkastaja käy paikalla kuin rikostutkija. Vuoropuhelua ei synny.
Hulluakin heikottaa - tällä tavallako edistämme kotimaisten tuotteiden myyntiä?
TÄSTÄ päästäänkiin lempiaiheeseeni, eli ve-
rotukseen. On yleisesti tunnettu totuus, että
kiristämällä verotusta työn tekeminen ja sen
vastaanottaminen tehdään epämiellyttävämmäksi. Sitä ei käy kiistäminen edes kommarilta.
Voisimmeko pyrkiä verotuksessa ratkaisuihin, jotka kannustaisivat kotimaiseen ruoan
tuotantoon?
Takuulla voisimme, samalla tavalla kuin
voisimme vaatia kaupassa ja ravintolassa kotimaista ruokaa.
Vaan viitsiikö kukaan? Näin vaalien alla on
tapana jakaa rahaa kaikille ja jättää kertomatta
miten se rahoitus toteutettaisi.
No verottamalla tietenkin.
Ja vaalilupauksistahan on pidettävä kiinni,
ainakin suurinpiirtein.
LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ on paljon parannettavaa,
eikä vähiten siinä joka rajoittaa yritysten kilpailua tai kasvua. Panimoteollisuudessa koettiin
täysivaltainen hullunmylly kun uusi valmistaja
astui markkinoille ja räjäytti pankin: tästä seurasi muun muassa kierrätyspullojärjestelmän
uusiminen Suomessa.
Ennen Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan tuloa markkinoille oluet ja siiderit pullotettiin
lasipulloihin, jotka kiersivät yhteiskäytössä
valtakunnallisen kierrätysjärjestelmän kautta.
Tämä kierrätysjärjestelmä oli käytännössä
isojen toimijoiden kartelli, joka esti vapaan
kilpailun alalla.
Laitilan Wirvoitusjuomatehdas ei halunnut
lähteä mukaan järjestelmään vaan päätti alkaa
käyttää tölkkiä omiin tuotteisiinsa.
Oli tutkittu, että tölkit ja uudelleen täytettävät pullot olivat ympäristövaikutuksiltaan
samalla viivalla.
OLI VUOSI 2001, ja tölkin osuus kaikista Suo-
messa myydyistä juomapakkauksista oli vaatimattomat kaksi prosenttia.
Laitilan Wirvoitusjuomatehdas oli se tekijä,
joka pakotti koko alan muutokseeen.
Meni pari vuotta ja pakkauksista perittävä
haittavero poistui - tölkistä tuli alan suvereeni
suosikki.
LAITILAN pieni limonaditehtailu kasvoi nope-
asti. He alkoivat valmistaa ja tölkittää oluita ja
siidereitä. Tuli uusia ongelmia.
Laitila oli verrattaen pieni toimija alalla,
jossa suuret määräsivät yhdessä kaikesta. Panimoliitto oli suurten panimoiden ase taistella
pienempiä vastaan.
TÄNÄ KEVÄÄNÄ eduskunnassa alkoi Stubbin
hallituksen esityksen käsittely. Esityksessä haluttiin muuttaa pienpanimoita koskevaa alkoholijuomaverorajaa.
Panimolitto suuttui tästä ja tietääkseni tämä
vuosia kulisseissa käyty sota äityi julkiseksi ja
päättynee jossain vaiheessa jomman kumman
tappioon: Panimoliiton tai pienpanimoiden.
Itse toivon, että pienpanimot voittavat.
Ymmärtääkseni isoin ongelma esityksessä
Panimoliiton mielestä on juurikin tuo verorajan nostaminen 10 miljoonasta litrasta 15
miljoonaan.
Nykyään alle 10 miljoonaa litraa vuodessa
tuottavat panimot ovat veronalennuksen piirissä.
PANIMOLIITTO PELKÄÄ KILPAILUA. Ulko-
maiset toimijat Hartwall ja Sinebrychoff ovat
suurimpia jäseniä Panimoliitossa ja niiden
osuus on yli 70 prosenttia Suomen markkinoista.
Yhteensä Olvi mukaan laskettuna nämä
kolme toimijaa vastaavat noin 95 prosenttia
koko kotimaan markkinasta.
Vuonna 2013 Panimoliiton jäsenet tuottivat
olutta 402 miljoonaa litraa, samalla kun pienpanimot tuottivat yhteensä vain 14 miljoonaa
litraa.
Olisiko siis aika tukea myös pienpanimoita
ja kotimaista valmistusta?
Kyllä.
KRISTIAN TERVO
Biotalous ja tulevaisuus
BIOTALOUS ON Suomelle suuri tulevai-
suuden mahdollisuus. Kestävällä tavalla
tuotettu ruoka on tärkeä osa tätä kokonaisuutta.
Maailman väestön kasvaessa myös laadukkaan ja turvallisen suomalaisen ruoan
kysyntä kasvaa. Uskon että tämä näkyy
Suomessa alan työllisyyden ja investointien myönteisenä kehityksenä.
Kannustankin nuoria suuntautumaan
biotalouteen, jossa on kysyntää erilaisille
osaajille.
JOTTA MEILLÄ olisi saatavilla suomalais-
ta ruokaa ja tuottajilla olisi mahdollisuus
saada parempaa hintaa tuotteille, pitäisi
nostaa esille suomalaista laatua.
Minulla on suuri huoli meidän tuottajien pärjäämisestä. Maa- ja metsätalousministeriössä onkin tehty töitä
kotimaisen ruoan eteen lähi- ja luomuruokatuotantoon sekä eläinten hyvinvointiin tähtäävillä ohjelmilla.
TARVITAAN YHTEISTYÖTÄ valtiotason,
kuluttajien ja kaupanalan toimijoiden
välillä, jotta suomalainen elintarviketeollisuus ja maatalous saadaan pysymään
kannattavina. Siksi olen kutsunut koolle
suomalaisen ruokaketjun eri toimijoita
tuottajista elintarviketeollisuuteen keskustelemaan tilanteesta ja miettimään
ratkaisuja.
RUOKAKETJUN ONGELMA Suomessa
on myös vähittäiskaupan heikko kilpailutilanne. Kahden suuren yhtiön hallitessa
neljää viidesosaa markkinoista tuottajien
neuvotteluasema on heikko.
Minun mielestäni kilpailun edistämisen tulisikin olla hallituksen tärkeimpiä
tavoitteita seuraavalla vaalikaudella.
PETTERI ORPO
Maa- ja metsätalousministeri
KOKTAIL 1/2015
13
Tiedätkö mitä äänestät?
Eduskuntavaalien alla monet aiheet puhuttavat mediassa ja mietityttävät äänestäjiä. Selkeiden puolueiden
välisten mielipide-erojen löytäminen voi olla hankalaa, vaikka erojen selventäminen olisi tärkeää jokaiselle
äänestäjälle sopivan ehdokkaan löytämiseksi.
Koktailin toimittajat Johanna Farin ja Janina Myllynen selvittivät suurimpien puolueiden kannat neljään
tärkeään kysymykseen. Lue, millaisia linjauksia esimerkiksi Kokoomuksella, Vihreillä ja Vasemmistoliitolla
on päivän polttavista aiheista!
(kesk.)
KYLLÄ
Suomen tulisi ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä,
mutta liittymispäätös tulee tehdä kansanäänestyksen perusteella.
(kok.)
KYLLÄ
Kokoomus vaatii strategisessa hallitusohjelmassaan Natoon liittymisen vaikutuksen selvittämistä. Pääministeri kannattaa jäsenyyttä.
(kd.)
KYLLÄ
Puolue kannattaa Nato-jäsenyyttä.
(ps.)
EOS
(rkp.)
KYLLÄ
(sd.)
EI
Puolueen mukaan Suomen nykyinen linja
palvelee turvallisuutta parhaiten.
(vas.)
EI
Suomen ei tule hakea Nato-jäsenyyttä eikä
kehittää Nato-suhteita läheisemmiksi.
(vihr.)
EI
Kanta tällä hetkellä kielteinen. Puolue ei kuitenkaan lukitse
kantaansa siitä, voiko jäsenyyden hakemista harkita.
Perussuomalaiset korostaa kansallisen puolustuksen vahvistamista,
mutta eivät sulje pois Nato-selvityksen tekemistä.
RKP on Nato-jäsenyydessä varovaisen myönteinen,
ja peräänkuuluttaa etujen ja haittojen selvittämistä.
(kesk.)
KYLLÄ
Keskusta hyväksyy ydinvoiman hyödyntämisen
harkitussa laajuudessa.
(kok.)
KYLLÄ
Kokoomus ei sulje pois mitään päästötöntä tai
vähäpäästöistä tuotantomuotoa, myöskään ydinvoimaa.
(kd.)
KYLLÄ
Puolue katsoo Suomen tarvitsevan tulevaisuudessa
ydinvoimaa teollisuuden energiatarpeeseen.
(ps.)
EOS
Perussuomalaiset katsoo ydinvoimakysymyksen olevan
puolueensa jäsenille omantunnonkysymys.
(rkp.)
EOS
RKP ei vastusta ydinvoiman lisärakentamista ja on valmis tarkastelemaan
ydinvoimaa energiantuotannon vaihtoehtona.
(sd.)
KYLLÄ
SDP hyväksyy ydinvoiman lisärakentamisen
osana monipuolista energiaratkaisua.
(vas.)
EI
Puolueen mukaan valtion on tuettava vain kotimaista
uusiutuvan energian tuotantoa.
(vihr.)
EI
Vihreät vastustaa ydinvoimaa.
KOKTAIL 1/2015
Ydinvoima
Suhtautuuko myönteisesti ydinvoimaan:
14
Nato
Tulisiko Suomen harkita Nato-jäsenyyttä:
Lähteinä puolueiden kannanotot, vaali- ja puolueohjelmat ja puoluejohtajien lausunnot. Lista pyydettäessä toimitukselta.
EI
EOS
KYLLÄ
(kesk.)
KYLLÄ
Keskusta pysäyttäisi velkaantumisen talouskasvun ja
kahden miljardin euron menoleikkausten avulla.
(kok.)
KYLLÄ
Suomessa on tehtävä menoleikkauksia, jotta valtionvelkaa
ei kasvateta tuleville sukupolville maksettavaksi.
(kd.)
KYLLÄ
Velkaantumiskehitys pitää saada kuriin ja
tavoitteeseen päästään menoleikkauksilla.
(ps.)
KYLLÄ
Pelkillä veronkorotuksilla ei katkaista velkaantumista,
vaan tarvitaan leikkauksia.
(rkp.)
KYLLÄ
RKP kannattaa menoleikkauksia julkisen talouden
kestävyysvajeen ja valtionvelan korjaamiseksi.
(sd.)
EI
SDP uskoo, että julkinen talous ei oikene leikkaamalla, vaan
menoleikkaukset olisivat Suomen taloudelle haitallisia.
(vas.)
EI
Puolueen mielestä julkisen talouden ongelmat ratkaistaan syytämällä markkinoille
lisää vero- tai velkarahaa talouden elvyttämiseksi. Vasemmistonuorten mielestä
talouskasvu ylipäätään on haitallista ihmisen hyvinvoinnille.
(vihr.)
EI
Velan leikkaaminen tai sopeutustoimet eivät ole vihreistä
oikea tapa korjata taloustilannetta.
(kesk.)
KYLLÄ
Keskusta kannattaa Suomen sitoutumista
Euroopan unioniin.
(kok.)
KYLLÄ
Suomen paikka on kiinteänä osana pohjoismaista,
eurooppalaista ja läntistä arvoyhteisöä.
(kd.)
KYLLÄ
Näkee EU:n Suomen tärkeimpänä kansainvälisenä viiteryhmänä. Puolueen mielestä
EU:n ei pidä tunkeutua aloille, jotka on rajattu jäsenmaille kuuluviksi.
(ps.)
EI
(rkp.)
KYLLÄ
Puolueen mukaan vahva ja neuvottelukykyinen EU on edellytys
Suomen pärjäämiselle globalisoituvassa maailmassa.
(sd.)
KYLLÄ
SDP kannattaa Suomen jäsenyyttä EU:ssa sekä
voimakasta ja demokraattista EU:ta.
(vas.)
KYLLÄ
Vasemmistoliitto on EU-myönteinen, mutta haluaa muuttaa sen toimintaperusteet
täysin: esimerkiksi markkinoiden vapauttamiseen tai matalampiin veroihin tähtääminen ovat puolueen mukaan vääriä tavoitteita.
(vihr.)
KYLLÄ
Kannattaa EU-jäsenyyttä, mutta haluaa vähentää EU:n
puuttumista joihinkin kansallisiin tai paikallisiin asioihin.
EU
EU-myönteisyys:
Talous
Valtionvelkaan on tarpeellista puuttua
menoleikkauksilla:
Hyväksyy jäsenyyden, mutta näkee
irtautumisen vaihtoehtona.
KOKTAIL 1/2015
15
ILMAI
SEKSI
Varsinais-Suomen Kokoomusnuorten
Leffakiertue
LEFFA
AN!
Mukana nuoret eduskuntavaaliehdokkaat!
Elokuva: Big Game
Air Force One on Suomen ilmatilassa tuomassa Yhdysvaltain presidenttiä (Samuel L. Jackson) valtiovierailulle. Matka kuitenkin keskeytyy, kun kone putoaa
erämaahan, Pohjois-Suomeen, terroristien hyökkäyksessä. Järjestetyn salaliiton tarkoituksena on kaapata presidentti. Terroristien suunnitelma onkin toteutumassa täydellisesti lukuun ottamatta yhtä odottamatonta tekijää. 13-vuotias suomalaispoika, Oskari (Onni Tommila), löytää presidentin ennen terroristeja ja
päättää auttaa tätä. Yhdysvaltain presidentin kohtalo on 13-vuotiaan suomalaispojan käsissä.
TI 24.3. PAIMIO
BIO STARA
Pussitie 4
21530 Paimio
BIG GAME klo 19.00
Ke 25.3. SALO
BIO JÄNNÄ
Turuntie 5
24100 Salo
BIG GAME klo 19.00
TO 26.3. LOIMAA
KINEMA
Vesikoskenkatu 21
32200 Loimaa
BIG GAME klo 19.00
MA 30.3. UUSIKAUPUNKI
KUVALA
Alinenkatu 16
23500 Uusikaupunki
BIG GAME klo 19.00
Lisätietoa lipuista lähempänä, pysy kuulolla!
16
KOKTAIL 1/2015
KE 1.4. TURKU
KINOPALATSI
Kauppiaskatu 13
20100 Turku
BIG GAME klo 18.00
Sveitsin mallista
oppia Suomeen
Tavallisen vaihto-oppilaan silmissä Sveitsi
ja Suomi ovat hyvin samankaltaisia valtioita.
Maiden poliittiset järjestelmät poikkeavat
kuitenkin runsaasti toisistaan. Sveitsin ainutlaatuinen valtiojärjestelmä, suorat kansanäänestykset sekä kansalaisten yleinen kiinnostus
politiikkaa kohtaan ovat yllättäneet minut
viimeisen puolen vuoden aikana.
Kansanäänestykset hoidetaan postitse, eikä
vaaliuurnille tarvitse siis lähteä joka toinen
kuukausi.
TIESITKÖ TÄMÄN SVEITSIN POLIITTISESTA JÄRJESTELMÄSTÄ?
Sveitsi on Yhdysvaltojen jälkeen maailman toiseksi vanhin liittovaltio. Poliittinen vallankäyttö jakaantuu liittovaltion,
26 kantonin, 2 396 kunnan sekä kansanäänestysinstituution kesken.
Sveitsin parlamentti eli liittokokous on
kaksikamarinen. Parlamentti kokoontuu
neljästi vuodessa kolmen viikon jaksoissa.
Kansanedustajan tehtävä on osa-aikainen
luottamustehtävä. Monet parlamentaarikot pitävät siksi myös aikaisemman ammattinsa.
Sveitsin hallitus eli liittoneuvosto koostuu seitsemästä ministeristä. Parlamentti
valitsee liittokokouksena hallituksen jäsenet äänestämällä.
Liittoneuvoston jäsenistöstä valitaan puheenjohtaja yksivuotiselle kaudelle liittopresidentiksi. Liittopresidentillä ei ole
enemmän valtaa kuin muilla hallituksen
JÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS perustuu mie-
lestäni demokratiaan ja siihen, että yhteisistä
asioista päättäminen on sveitsiläisten sydämissä.
TOINEN suuri ja mielestäni positiivinen ero-
LIIKEVAIHDON kehityksestä voi täällä saada
esimerkiksi verohelpotuksia, eikä suuria lisäveroja onnistumisesta. Tästä kannattaisi Suomenkin ottaa mallia, sillä tämä toimii myös
käytännössä eikä vain teoriassa.
avaisuus Sveitsin ja Suomen välillä on vapaampi ja kannustavampi ilmapiiri yrittämisen ja
menestymisen suhteen. Olen huomannut,
että Sveitsissä julkinen- ja yksityinen sektori
puhaltavat yhteen hiileen ja menestymisestä
palkitaan, ihan kaikilla aloilla.
EERO HAAPANEN
Kirjoittajan on loimaalainen
kokoomusnuori, joka on tällä hetkellä
vaihdossa Sveitsin Bullessa.
jäsenillä, mutta hän edustaa maata ulospäin. Pääministeriä Sveitsillä ei ole.
100 000 nimeä 18 kuukauden kuluessa.
Mikäli tässä onnistutaan, asiassa järjestetään kansanäänestys.
Politiikan tutkimuksessa Sveitsi luokitellaan konsensusdemokratiaksi. Konsensusdemokratiassa päätöksiin pyritään
laajan yhteisymmärryksen etsimisellä
yhteiskunnan eri toimijoiden kesken.
Sveitsin konsensusdemokratialle ominainen piirre on neljän suurimman puolueen
yhteinen hallitustyöskentely. Tätä kutsutaan konkordanssidemokratiaksi. Järjestelmä luo vakautta, sillä varsinaista parlamentaarista oppositiota ei ole, vaan se
ketkä oppositiona toimivat riippuu asiakysymyksestä.
Kansalaisilla on lisäksi potentiaalinen
veto-oikeus kaikkeen liitovaltiotason
lainsäädäntöön sekä joidenkin kansainvälisten sopimusten hyväksymiseen. Parlamentin päätöksen julkaisemisesta alkaa
kulua 100 päivän määräaika, jonka aikana
kerättyjen 50 000 kansalaisen allekirjoitus johtaa siihen, että kyseessä olevasta parlamentin päätöksestä järjestetään
kansanäänestys.
Kansanäänestyksiä voidaan järjestää
enimmillään neljä vuodessa.
Myös kansanäänestys ja kansanaloiteinstituutiot toimivat tavallaan oppositiona.
Neljässä viidesosassa kunnista päätökset
tehdään valtuuston sijaan suoran demo-
Sveitsissä hallituksen kaataminen epäluottamuslauseäänestyksen kautta ei ole
mahdollista. Hallituksen luottamus mitataan vasta seuraavissa vaaleissa. kratian keinoin yhteisön kokouksessa,
joihin kaikki äänioikeutetut voivat osallistua.
Aloiteoikeus merkitsee sitä, että kansalaiset voivat tehdä muutosehdotuksen
perustuslakiin keräämällä aloitteen tueksi
Koonnut: Jutta Wirén
Lähde: Ulkoasiainministeriö
KOKTAIL 1/2015
17
Kokoomusnuorten
POLITIIKAN
APPROBA2T0U15R
Politiikan Approbatur on jälleen täällä!
Haku elokuun ensimmäisellä viikolla pidettävään vuoden 2015 koulutukseen alkaa pian!
Ilmoituksen maksaja: Maakunnan Yhdistävät Tekijät ry
Eduskuntavaalit
19.4.2015
Nummentalo.
Kokemus uudistaa
18
KOKTAIL 1/2015
Varsinais-Suomi
nummentalo.fi
ETYJ on ratkaisunvälittäjä
2000-luvun alun iso trendi Euroopassa oli
EU:n ja Naton kautta tapahtunut länsilaajeneminen. Laajenemisen täytäntöön panevana
voimana oli kansakuntien oma vapaa tahto.
Venäjällä koetaan tämä laajeneminen erittäin vastenmielisenä ja sen itsensä kannalta
vihamielisenä toimena. Myös Neuvostoliiton
hajoaminen merkitsi nöyryytystä ja asetti
Venäjän kaksoisrivin kansakunnaksi.
VENÄJÄ ei halua tyytyä rooliin, joka on heille
osoitettu. Se kokee, että on aika palauttaa kunnian päivät. Tämä perustuu EU:n heikkouteen
ulko- ja turvallisuuspoliittisena toimijana sekä
siihen, että Yhdysvallat ei puutu muiden mantereiden asioihin samalla tavoin kuin ennen.
UKRAINAN TAPAHTUMAT eivät ole sattu-
niemimaasta tai Ukrainasta, vaan Putinin
pelikirjasta, jossa ollaan valmiita palauttamaan
suurvalta-asemaa.
“
Ukrainan tapahtumat eivät
ole sattumasta syntyneitä.
Ei ole kysymys Krimin
niemimaasta tai Ukrainasta,
vaan Putinin pelikirjasta,
jossa ollaan valmiita
palauttamaan suurvaltaasemaa
masta syntyneitä. Ei ole kysymys Krimin
VENÄJÄ on aina osannut pelata kovaa shak-
kia ja tekee sitä nytkin. Uusia ovat kuitenkin
sodankäynnin muodot, hybridisota, matalan
intensiteetin sota, ne ovat sellaisia, mihin ole
osattu varautua.
UKRAINA on luontainen elementti Putinille
Euraasian Unionin luomiseksi. Venäjä tulee
pitämään päättäväisesti kiinni siitä, ettei Ukraina pääse irti kontrollistaan.
UKRAINAN KRIISISSÄ pitää etsiä poliittista dialogia ja sovittelua. Tie ratkaisuun
löydettävä muuten kuin voimaa käyttämällä. On tiedostettava, että ei ole kysymys vain Ukrainasta, vaan myös Suomesta.
ILKKA
KANERVA
Etyjin yleiskokouksen presidentti
Kokoomusnuorten
liittokokous Turkuun
KOKOOMUKSEN NUORTEN LIITON korkein
päättävä elin on vuosittain kokoontuva liittokokous, joka päättää liiton suurista linjoista ja
valitsee liittojohdon.
Kokouksessa käsitellään esimerkiksi tulevan vuoden toimintasuunnitelma ja tavoiteohjelma, jotka yhdessä muodostavat perusteet
Kokoomusnuorten toiminnalle ja politiikalle.
Vuoden 2015 liittokokouksesta on lisäksi
tulossa erityisen jännittävä, sillä tänä syksynä
on taas aika valita liitolle uuden liittohallituksen lisäksi myös uusi puheenjohtaja ja kaksi
varapuheenjohtajaa!
VUODEN 2015 liittokokous on päätetty
järjestää Turussa Valtion Virastotalolla 6.8.11.2015.
Viikonlopulle on luvassa varsin jännittävän
kokouksen lisäksi myös Turun kaupungin vastaanotto ja hauskaa ilta- ja oheisohjelmaa!
KOKOUKSEEN osallistujat Turussa majoittaa
Sokos Hotel Seurahuone. Yhden henkilön
huone maksaa 72 euroa, kahden 82 euroa ja
kolmen 102 euroa.
Majoitukset ovat jo varattavissa Sokos Hotelsin myyntipalvelusta myyntipalvelu.turku@
sokoshotels.fi. Mainitsethan varausta tehdessäsi hotellin, sekä tunnuksen ”Kokoomusnuoret” erikoishinnan takaamiseksi.
KOKTAIL
PAIKALLISYHDISTYS:
Säpinää Salossa
SALON KOKOOMUKSEN Nuoret ry:n hallituk-
sessa tapahtui merkittävää muutosta, kun kaikki
luottamustehtävät siirtyivät uusille tekijöille.
JÄRJESTÖN SYYSKOKOUKSESSA uudeksi
puheenjohtajaksi valittiin Verneri Sirva, varapuheenjohtajaksi Olli Salomaa ja sihteeriksi Aino
Salomaa. Entiset johtavat toimijat, puheenjohtaja Annika Viitanen, sihteeri Niko Lindén
sekä rahastonhoitaja Timo Oinonen, lupasivat
kuitenkin ohjeistaa tulokkaita tämän vuoden
vaikeuksissa. Lisäksi puheenjohtaja-taistelupari
edustaa Saloa myös nuorten piirihallituksessa.
ja Teijon panimoon suuntautuvan yritysvierailun, järjestämiseksi.
VUODEN ENSIMMÄISESSÄ tapaamisessa oli
TAPAAMISESSA MUISTETTIIN myös tulevat
hyvä henki, kun tapahtumaehdotuksia keksittiin
yli vuoden tarpeiksi.
Tapaamisessa päätettiin muun muassa päivämäärät sekä laskettelutapahtumalle että toukokuun ratsastustapahtumalle, sekä nostettiin tutkittavaksi mahdollisuus golf-, paintball/airsoft-,
sekä mäkiautoilutapahtumien, sekä sijoitusillan
eduskuntavaalit: entisen puheenjohtaja Annika
Viitasen, ja tietysti muiden ehdokkaidenkin,
kampanjaa, Salon Kokoomuksen sekä piirihallituksen tapahtumia. Tekemistä riittää huhtikuun
puoleenväliin asti.
OLLI SALOMAA
KOKTAIL 1/2015
19
TÄMÄNKIN LEHDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS:
“Tutustuin energiseen ja
aktiiviseen Saaraan hänen
työskennellessään eduskunnassa. Saaralla oli jo tuolloin
vahvaa kokemusta kuntapolitiikasta ja järjestötyöstä
pitkin Varsinais-Suomea ja
laajemminkin. Se teki vaikutuksen. Nuorten hyvinvoinnin edistäjänä, liikunta- ja urheilukentillä sekä
vapaaehtoistyössä Saara tekee käytännössä sitä, mistä
moni puhuu. Saaralla on
valmiit verkostot asioiden
edistämiseen, eikä ainoastaan
Suomen rajojen sisäpuolella.
Saaran kaltaista osaavaa ja
positiivista tekijää tarvittaisiin eduskunnassa taas - tällä
kertaa kansanedustajana!
Lämmin tuki ja tsemppiä
vaaleihin!”
- Alexander Stubb
pääministeri, Kokoomuksen
puheenjohtaja
Tule mukaan
Saaran kampanjatiimiin:
saarasofia.fi/
W W W. K T E R V O . C O M
tukiryhma
Mainoksen maksoi: Airiston Kokoomus ry