1. No category

TURUN PIIRUSTUSKOULU NYT!
THE TURKU SCHOOL OF FINE ARTS, NOW!
2014
Arts Academy at Turku University of Applied Sciences
Degree Programme in Fine Arts
Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemia
Kuvataiteen koulutusohjelma
2014
Turun Piirustuskoulu nyt!
The Turku School of Fine Arts, Now!
2014
Toimittaja / Editor
Ilona Tanskanen
Proofreading
Pirjo Kavander
Graafinen suunnittelu / Graphic Design
Jukka Aro, Lilli Haapala & Sirja Moberg
Kansi / Cover
Yksityiskohta Jere Aallon teoksesta
Detail of the work by Jere Aalto
Painopaikka / Printed at
Spin Press
Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemia
Kuvataiteen koulutusohjelma
Arts Academy at Turku University of Applied Sciences
Degree Programme in Fine Arts
2014
www.taideakatemia.fi > Turun AMK > Yksiköt ja kampukset >Taideakatemia
ISBN: 978-952-216-471-1
Yhteistyön
hedelmiä
näyttelyissä ja
julkaisuissa
Fruits of
cooperation in
exhibitions and
publications
Marja Susi: Omakuva (2013), Contemporary Self-Portraits -hanke
Marja Susi: Self-Portrait (2013), Contemporary Self-Portraits -project
MERKITTÄVIÄ JULKAISUJA
REMARKABLE PUBLICATIONS
Vuosi 2013 oli merkittävien julkaisujen ja
tutkimustulosten vuosi. 2000 & 11 OMAKU­
VAA kulttuuripääkaupunkihankkeemme pro­
sessijulkaisu I as Me. Making of 2000 & 11
Self-Portraits julkistettiin joulukuussa 2013.
Prosessijulkaisu perustuu Turun kulttuuripää­
kaupunkivuonna julkaistuun Omakuva on jo­
kaisen kuva -kirjaan sisältäen aikaisemmin
The year 2013 was a remarkable year of pub­
lications and research results. 2000 & 11
SELF-PORTRAITS – the process publication
of our European Capital of Culture project
I as Me. Making of 2000 & 11 Self-Portraits
was published in December 2013. The process
publication is based on Omakuva on jokaisen
kuva - book published during the Turku Capital
julkaisematonta kuvamateriaalia ja hankkeen
dokumentointia. I as Me jakaa osallistujien
kokemuksia ja omakuvallisten menetelmien
kehittymistä hankkeen aikana (2009–2013)
antaen näin lukijalle mahdollisuuden hyödyn­
tää esiteltyjä menetelmiä taidelähtöiseen työs­
kentelyyn.
of Culture year containing previously unpub­
lished artwork and project documentation. I as
Me shares the experiences of the participants
and the development of self-portrayal meth­
ods during the project time (2009–2013) in
this way giving the reader a chance to utilize
the presented methods for art based working.
2000 & 11 SELF-PORTRAITS has expanded to
an international EU Culture-program Contem­
porary Self-Portraits project (2012–2014) coor­
dinated by Turku Arts Academy with partners
from Estonian Academy of Arts in Tallinn, Na­
tional College of Art and Design from Dublin
Ireland, Bildmuseet from Umeå Sweden and
ISSP (International Summer School od Pho­
tograhphy) from Latvia. Each project partner
has arranged its own target groups self-por­
trayal and autobiographical workshops. The
latest workshop carried out in Turku was
planned to the entrepreneurs and personnel of
Turku market hall. Project partners have uti­
lized and developed the methods generated
during 2000 & 11 SELF-PORTRAITS project. In
the near future there will be local self-portrait
exhibitions like in Arts Academy Köysirata Gal­
lery in March 2014, pop-up workshops in Euro­
pean Capital of Culture 2014 Riga, joint exhibi­
tions and closing seminar in the other Capital
of Culture 2014 Umeå.
2000 & 11 OMAKUVAA -hanke on laajentunut
kansainväliseksi Taideakatemian koordinoi­
maksi EU:n Kulttuuri-ohjelman Contemporary
Self-Portraits -hankkeeksi (2012–2014), jossa
Taideakatemian kumppaneita ovat Tallinnan
taideakatemia Virosta, National College of
Art and Design Dublinista Irlannista, Bildmu­
seet Uumajasta Ruotsista ja ISSP (Internatio­
nal Summer School of Photography) Latvias­
ta. Kukin hankkeen kumppani on järjestänyt
omille kohderyhmilleen omakuvallisia ja oma­
elämäkerrallisia työpajoja. Viimeisin Turussa
toteutettu työpaja oli suunnattu Turun Kaup­
pahallin yrittäjille ja henkilöstölle. Hankkeen
kumppanit ovat hyödyntäneet ja kehittäneet
2000 & 11 OMAKUVAA -hankkeen aikana luo­
tuja menetelmiä. Tulossa on vielä paikallisia
omakuvanäyttelyitä, esimerkiksi Taideakate­
mian Köysiratagalleriassa maaliskuussa 2014,
vuoden 2014 kulttuuripääkaupungissa Riikas­
sa, pop up -työpajoja, yhteisnäyttely ja loppu­
seminaari vuoden 2014 toisessa kulttuuripää­
End of the year 2013 was also published the
kaupungissa Uumajassa.
gorgeous self-portrayal book He is so obsessed
Loppuvuodesta 2013 julkistettiin myös kuva­ with me by Marja Saleva, artist graduate 2013
taitelijaksi Turun AMK:sta 2013 valmistuneen from TUAS. The book is mind-blowing and
Marja Salevan upea omakuvallinen kirja He is
so obsessed with me. Kirja on häkellyttävän
hieno ja tinkimättömästi tehty. Marja Salevan
ja muiden kuvataiteen koulutusohjelmasta val­
mistuneiden ja nyt lukuvuonna 2013–2014 val­
mistuvien kuvataitelijoiden kirjalliset opinnäy­
tetyöt ovat luettavissa Theseus-tietokannasta.
Opiskelijat pohtivat teksteissään mm. taiteen
tekemisen ydinkysymyksiä, taiteilijuutta, tai­
teilijan arkea, valokuvan problematiikkaa ja
nykytaiteen ajankohtaisia ilmiöitä. Myös valo­
kuvauksen lehtorimme Ismo Luukkonen julkai­
si viime vuonna pienen ja viehättävän valoku­
vakirjan Neljäs ulottuvuus.
Työterveyslaitos on toteuttanut laajan ja ar­
vokkaan tutkimuksen taiteilijan työstä Suo­
messa. Tutkimukseen osallistui lähes 500 suo­
malaista ammattitaiteilijaa. Tutkimuksessa
tuodaan esille taiteilijan työhyvinvoinnin eri­
tyispiirteitä. Tulokset julkistettiin viime vuon­
na Työterveyslaitoksen kirjassa Taiteilijan työ.
Taiteilijan hyvinvointi taidetyön muutoksessa
(toim. Pia Houni ja Heli Ansio). Suosittelen
kirjaan perehtymistä kaikille taidetyön parissa
työskenteleville. Kirjan menetelmäosiossa esit­
telimme Ilona Tanskasen kanssa omakuvan ja
omaelämäkerrallisen kirjoittamisen mahdolli­
suuksia taiteilijan työhyvinvoinnin välineinä.
Turun AMK:n Taideakatemia järjesti keväällä
2013 seminaarien ja työpajojen kokonaisuu­
den Taiteilija voi pahoin? Omakuvalliset me­
netelmät taiteilijan työhyvinvoinnin edistäji­
nä. Tämä oli osa Contemporary Self-Portraits
uncompromisingly done. The literary thesis
works of Marja Saleva and other graduates
from the degree program of Fine Arts in 2013
and 2013–2014 can be read in Theseus-data­
base. The students are contemplating the core
questions of art work, being an artist, the pho­
tographic discourse, the current phenomena
of contemporary art, etc. Also our lecturer of
photography, Ismo Luukkonen, published a
small and charming photograph booklet Neljäs
ulottuvuus.
Institute of Occupational Health carried out a
wide and valuable research on artist’s work in
Finland. The research material includes almost
500 Finnish professional artists. The research
brings out the special characteristics of an art­
ist’s occupational health. The research results
were published last year in the Institute’s book
Taiteilijan työ. Taiteilijan hyvinvointi taide­
työn muutoksessa (ed. Pia Houni and Heli
Ansio). I recommend the book to everyone
working with art. In the method section Ilo­
na Tanskanen and I introduce the possibilities
of self-portrait and autobiographical writing
as means of improving artist’s occupational
well-being. In spring 2013 TUAS Arts Academy
organized an ensemble of seminars and work­
shops Taiteilija voi pahoin? Omakuvalliset
menetelmät taiteilijan työhyvinvoinnin edistä­
jinä. This was a part of Contemporary Self-Por­
traits project. Art committee of Finland Proper
gave a “Kulttuurin hyvinvointivaikutukset”–
grant for planning and implementing the pilot.
-hanketta. Varsinais-Suomen taidetoimikun­
ta myönsi pilotin suunnitteluun ja toteutta­
miseen ”Kulttuurin hyvinvointivaikutukset”
-avustuksen. Alueen taiteilijoille ja Taideaka­
temian henkilöstölle suunnatuissa taidetoi­
minnallisissa työpajoissa tutkittiin omaelämä­
kerrallisen kirjoittamisen ja omakuvien avulla
mm. oman minän ja työminän välistä suhdet­
ta. Yhteistyö Taideakatemian ja Työterveyslai­
toksen välillä jatkuu.
Opetushallituksen kuvataiteen koulutus­
toimikunta sai tehtäväkseen selvittää, mitä
kuvataiteilijan koulutukselta tulevaisuudes­
sa vaaditaan. Tutkimuksen toteuttivat Kult­
tuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö
Cuporen ja Työterveyslaitoksen ammattitut­
kijat. Hankkeeseen osallistuivat myös Ope­
tushallituksen koulutustoimikunnan jäsenet,
Suomen Taiteilijaseura ry, Arene ry:n kulttuu­
rialan kehittämisryhmän kuvataidejaos ja am­
mattikorkeakoulujen kuvataiteen koulutus­
ohjelmat. Tutkimuksen tulokset julkistettiin
elokuussa 2013 Cuporen julkaisussa 21 ”Pitäisi
laajentaa työalaansa”. Kuvataiteilijoiden am­
mattirooli ja osaamistarpeet tulevaisuuden
työelämässä (toim. Kaisa Herranen, Pia Houni
ja Sari Karttunen). Tutkimus on merkityksel­
linen kuvataiteen koulutuksen tulevaisuut­
ta suunniteltaessa. Teoksessa tarkastellaan
mm. kysymyksiä, mitä tulevaisuuden kuva­
taiteilijoilta vaaditaan ja millaisia he ovat?
Mikä merkitys opiskeluajalla on taiteilijan
elinikäisen oppimisen uralla? Mistä kuvatai­
The relationship between me and work-me
was studied in art functional workshops aimed
for the artists in the region and the personnel
of Arts Academy by using self-biographical
writing and self-portraits. Co-operation with
the occupational health care of Arts Academy
continues.
The education committee of The Ministry of
Education was commissioned to clarify the
future requirements of artist education. The
research was carried out by the professional
researchers of Cupore, Foundation of Cultur­
al Policy Research, and the Institute of Occu­
pational Health. Other project participants
were members of the educational committee
of The Ministry of Education, Artists’ Associa­
tion of Finland, the fine arts section of the cul­
ture development group of Arene and the fine
arts degree programs of universities of applied
sciences. The research results were published in
August 2013 in Cupore’s publication 21 ”Pitäisi
laajentaa työalaansa”. Kuvataiteilijoiden am­
mattirooli ja osaamistarpeet tulevaisuuden
työelämässä (ed. Kaisa Herranen, Pia Houni
and Sari Karttunen). The research is relevant
in planning the future of fine arts education.
What are the requirements for future artists,
what are they like? What is the significance
of study time for the artist’s lifelong learning?
What is the artist’s livelihood made up of? How
are the plans for education connected with
Finnish education policy? The research pro­
voked discussions, took up essential questions
teilijan toimeentulo muodostuu?
Miten koulutuksen suunnittelu
on kytköksissä suomalaiseen kou­
lutuspolitiikkaan? Tutkimus he­
­
rätti keskustelua, esitti oleellisia
kysymyksiä koulutuksen sisällöistä
ja etenkin nosti esille sen, että on
tarvetta kuvataiteilijoiden täyden­
nyskoulutukselle.
TUTKIMUS- JA
KEHITYSTOIMINTAA
Turun AMK:n tutkimus-, kehitysja innovaatiotoiminta organisoitui
viime vuonna tutkimusryhmiksi.
Kuvataiteen hankkeita suunnitel­
Susana Nevado, yhteisötaiteen työpaja Pansiossa 2013
Susana Nevado, community art workshop in Pansio neighborhood 2013
laan ja toteutetaan nykytaiteen
tutkimusryhmässä. Tutkimusryhmä
näkee nykytaiteen jatkuvana muutoksen tila­ about the contents of education and especially
na. Nykytaide on moniaistista, saavutettavaa, brought out the need for artists’ continuing ed­
ennakkoluulotonta, yhteiskunnallisia ilmiöitä ucation.
kyseenalaistavaa ja taiteen kenttää haastavaa.
Nykytaiteen tutkimusryhmä huomioi nykytai­ RESEARCH AND DEVELOPMENT ACTIVITY
teen erilaiset ilmiöt ja taiteen tekemisen tavat.
Ekologisuus, eettisyys, osallisuus, uudenlaiset Last year the research, development and in­
tavat kokea ja tehdä taidetta sekä taiteilijan novation activity in TUAS was organized into
moninaiset roolit ovat tutkimusryhmän toi­ research groups. The projects of fine arts are
minnan keskiössä. Nykytaide ja siten tutki­ planned and carried out in a contemporary
musryhmän toiminta on monialaista ja uusia art research group. The research group sees
yhteistyön muotoja kokeilevaa. Nykytaiteen contemporary art in state of constant change.
tutkimusryhmän tavoitteena on tehdä uuden­ Contemporary art is multi sensual, reachable,
laisia taiteellistutkimuksellisia projekteja ja open-minded, challenging societal phenomena
hankkeita. Nykytaiteen tutkimusryhmä myös and the field of art. The research group of con
Rita Anttila & Laura Kopio: Black Plastic Bag Portraits (2013), Turun kaupunginkirjaston Kaamos-tapahtuma
Rita Anttila & Laura Kopio: Black Plastic Bag Portraits (2013), Turku City Library Polar night event
temporary art acknowledges different phenom­
ena of contemporary art and various ways of
making art. Ecologies, ethics, participation, new
ways to experience and make art as well as vari­
ous roles of contemporary artist are in the core
of the research group’s work. Contemporary art
and thus the activity of the research group are
diversified and experimenting new ways of co­
operation. The aim of the research group is to
make new kind of artistic explorative projects
and ventures. The research group also develops
art didactics, participates in developing fine arts
education and integrates itself in various ways
in the study modules of fine arts, among other
things. In addition to the previously mentioned
the projects of the research group of contem­
porary art are for example Nordplus network
SKISS and Ympärillä-project which is part the
EVIVA welfare program coordinated by Turku
City free time sector. In Ympärillä-project the
students of fine arts, under the guidance of Su­
sana Nevado and Beverley Carpenter, carried
out a community art workshop to the inhab­
itants and scouts in Pansio neighborhood. The
accessibility of contemporary art was piloted in
Taidelma-project carried out in autumns 2013
where the cooperation partners were the psy­
chiatric clinic of Turku, a private nursing home
and Itu (Turun mielenterveysyhdistys). In the
project the students of fine arts and occupa­
tional therapy together with rehabilitation
customers brainstormed and implemented
communal work of art to the premises of each
target group. Similar kind of activity hadn’t
kehittää taiteilijaopettajuutta, on osa kuvatai­ previously existed in these psychiatric institu­
teen koulutuksen kehittämistä ja integroituu eri tions. The experiences of the target groups and
the students were so good that it was decided
tavoin mm. kuvataiteen opintojaksoihin.
that cooperation would be continued.
Nykytaiteen tutkimusryhmän hankkeita ovat
edellä mainittujen lisäksi mm. pohjoismainen WAYS OF COOPERATION
Nordplus-verkosto SKISS ja Ympärillä-hanke,
joka on osa Turun kaupungin Vapaa-aikatoimi­ The degree program of fine arts has wide re­
alan koordinoimaa EVIVA hyvinvointiohjelmaa. gional cooperation network. For example 22
Ympärillä-hankkeessa kuvataiteen opiskelijat students of photography and fine arts made
toteuttivat syyskuussa 2013 Susana Nevadon as part of their studies site-specific artworks
ja Beverley Carpenterin ohjauksessa yhteisö­ in spring 2013, Natural Signs, to a stone dairy
taiteellisen työpajan Pansion alueen asukkaille in Somero. In the beginning of November the
ja partiolaisille. Nykytaiteen saavutettavuutta students’ site-specific works of contemporary
puolestaan pilotoitiin syksyllä 2013 toteutetussa art embellished Turku City environment. The
Taidelma-projektissa, jossa yhteistyökumppa­ students executed their artworks for Turku
neina olivat Turun kaupungin psykiatrinen kli­ City Library Polar night event, Forum shop­
nikka, yksityinen hoitokoti ja Itu ry (Turun mie­ ping center, the shop windows of Blanko res­
lenterveysyhdistys). Projektissa kuvataiteen ja taurant and the riverside together with artists
toimintaterapian opiskelijat ideoivat ja toteut­ Andy Best, Laura Lilja and Susana Nevado.
tivat yhteisötaideteoksen kunkin kohderyhmän The teachers wrote as follows: “City is a living
tiloihin yhdessä kuntoutujien kanssa. Vastaavaa space which is in constant change. Even if an
toimintaa ei ole aiemmin ollut näissä psykiatri­ art event lasts only for one evening, it marks
sissa hoitopaikoissa. Pilotista saadut kokemuk­ the public mind and so the everyday life of the
set niin kohderyhmältä kuin opiskelijoilta olivat city. The event displays new kind of contem­
porary art in direct contact with its audience.
niin hyviä, että yhteistyötä päätettiin jatkaa.
The starting point has been societal changes
in public space; the artworks reflect and reveal
YHTEISTYÖN MUOTOJA
new perspectives and hidden truths”.
Kuvataiteen koulutusohjelmalla on laaja alueel­
linen yhteistyöverkosto. Esimerkiksi 22 valoku­ In addition to all this the long-term and re­
vauksen ja kuvataiteen opiskelijaa valmistivat warding cooperation with, among others, Tur­
keväällä 2013 osana opintojaan paikkasidon­ ku Art Museum artist lectures, AULA-gallery
naisia taideteoksia, Natural Signs, Someron of Regional Council of Southwest Finland and
Kivimeijeriin. Marraskuun alussa Turun kau­
punkitilaa puolestaan värittivät kuvataiteen
opiskelijoiden paikkasidonnaiset nykytaidete­
okset. Opiskelijat toteuttivat teoksiaan Turun
kaupunginkirjaston Kaamos-tapahtumaan, Fo­
rumin kauppakeskukseen sekä Ravintola Blan­
kon näyteikkunoihin ja jokirantaan yhdessä
kuvataiteilijoiden Andy Bestin, Laura Liljan ja
Susana Nevadon kanssa. Opettajat kirjoittivat
seuraavasti: ”Kaupunki on elävä tila, joka on jat­
kuvassa muutoksessa. Vaikka taidetapahtuma
kestää vain yhden illan, se jättää jälkensä ylei­
sön mieleen ja sitä kautta kaupungin jokapäi­
väiseen elämänmenoon. Tapahtuma esittelee
uudenlaista nykytaidetta, joka on suorassa kon­
taktissa yleisöönsä. Lähtökohtana ovat olleet
yhteiskunnalliset muutokset julkisessa tilassa;
teokset heijastelevat ja paljastavat uusia näkö­
kulmia ja kätkettyjä totuuksia.”
Tämän lisäksi pitkäaikainen ja antoisa yhteis­
työ mm. Turun taidemuseon taiteilijaluentojen,
Turun museokeskuksen & Turun konserttitalon
VINO-gallerian ja Varsinais-Suomen liiton AU­
LA-gallerian puitteissa jatkuu edelleen. Työelä­
män oppimisympäristöjä ovat myös erilaiset
yksityishenkilöiden toimeksiannot kuten esim.
seinämaalausprojektit. Kuvataiteen opiskelijat
osallistuvat myös moniin Taideakatemian ja
Turun AMK:n monialaisiin projekteihin, jotka
ovat tulevaisuuden kannalta erinomaisia tapo­
ja kehittää ja syventää omaa ammattitaitoa ja
saada uudenlaisia valmiuksia kuvataiteilijana
toimimiseen.
the Museum Center of Turku & Turku Concert
Hall VINO-gallery is still continuing. Also as­
signments for private persons, like for exam­
ple wall painting projects, serve as work life
learning environments. The students of fine
arts are also involved in many diversified pro­
jects of Arts Academy and Turku University of
Applied Sciences which from the point of the
future are excellent ways of developing and
fortifying the student’s professionalism and
acquiring new skills for working as an artist.
ART EXHIBITIONS, ACKNOWLEDGEMENTS
AND FUTURE
During the year many interesting exhibitions
were seen in Köysirata gallery, for example in
the beginning of the year Katseen takaa – nine
documentary artworks where the second year
photography students of Arts Academy free­
ly interpreted documentation from their per­
sonal point of view. Photographs, videos and
installations were displayed in the exhibition.
The pedagogic gallery in Arts Academy prem­
ises is a remarkable learning environment and
enables different, even in-process experiments.
During the past year art teachers had copious
private and group exhibitions. For example
Renja Leino, lecturer in photography, and Lau­
ra Miettinen, teacher in graphics, took part in
Mänttä Art Festival, Susana Nevado, teacher in
painting, exhibited her works in Andreas Stan­
del’s gallery in Regenburg, Germany and Tiina
Vainio, lecturer in fine arts, had an exhibition in
Galeri Pleiku in Berlin. Erika Adamsson, teacher
in painting, made a portrait of professor, rector,
Köysiratagalleriassa nähtiin vuoden aikana emeritus Keijo Virtanen, the honorary member
monta mielenkiintoista näyttelyä, mm. vuo­ of the student union of Turku University. The
den alussa Katseen takaa – yhdeksän doku­ portrait was unveiled in November.
mentaarista teosta, jossa Taideakatemian
toisen vuosikurssin valokuvaopiskelijat olivat I am working as the Degree Program Manager
vapaasti tulkinneet dokumentaarisuutta hen­ in Fine Arts for the sixth year and during that
kilökohtaisista lähtökohdistaan. Näyttelyssä time a lot has happened. Memorable moments
oli esillä valokuvia, videota ja installaatioita. of success and working together, but also sad­
Taideakatemian tiloissa sijaitseva pedagoginen der changes. The field of fine arts has narrowed
galleria on oppimisympäristönä merkittävä ja in Finland and in the future fewer and fewer
mahdollistaa myös erilaiset, keskeneräisetkin, have a chance to study to be an artist. Commit­
ted students and teachers, working in commu­
kokeilut.
nity, numerous cooperation partners, projects
Taiteilijaopettajilla oli viime vuonna runsaasti and assignments are in the core when we build
yksityis- ja ryhmänäyttelyitä. Esimerkiksi valo­ the future of fine arts education. Warm thanks
kuvan lehtori Renja Leino ja grafiikan opettaja to all cooperation partners and a special thank
Laura Miettinen osallistuivat Mäntän kuvatai­ for the cooperation of many years to Turku
deviikoille, maalauksen opettaja Susana Neva­ Saskia and Wäinö Aaltonen Association & OP
don teoksia oli esillä Andreas Stadelin galleri­ Bank which have granted scholarships to grad­
assa Regensburgissa Saksassa, ja kuvataiteen uating artists. Last year the receivers of a schol­
lehtori Tiina Vainiolla oli näyttely Galeri Plei­ arship were Mervi Patala, Miina Pohjolainen,
kussa Berliinissä. Maalauksen opettaja Erika Jaana Saarikoski and Maaret Syväoja. Courage,
Adamsson toteutti Turun yliopiston ylioppi­ openness and critical attitude to those working
laskunnan kunniajäsenestä, professori, rehtori with fine arts and photography!
emeritus Keijo Virtasesta muotokuvan, joka
Taina Erävaara
julkistettiin marraskuussa.
Head of Fine Arts
Olen kuvataiteen koulutuspäällikkönä kuudet­
ta vuotta, ja sen aikana on tapahtunut paljon.
Ikimuistoisia onnistumisen hetkiä ja yhdessä
tekemisen julkistamista, mutta myös ikäväm­
NÄYTTELYITÄ, TUNNUSTUKSIA JA
TULEVAISUUTTA
piä muutoksia. Kuvataiteen koulutuskenttä
Suomessa on supistunut, ja tulevaisuudessa
yhä harvemmalla on mahdollisuus opiskel­
la kuvataiteilijaksi. Sitoutuneet opiskelijat ja
opettajat, yhteisöllisyys, lukuisat yhteistyö­
kumppanit, hankkeet ja toimeksiannot ovatkin
ytimessä, kun rakennamme kuvataiteen kou­
lutuksen tulevaisuutta. Lämmin kiitos kaikille
yhteiskumppaneille ja erityiskiitos monivuoti­
sesta yhteistyöstä Turun Saskiat ry:lle, Wäinö
Aaltosen seuralle sekä Turun Seudun Osuus­
pankille, jotka ovat antaneet valmistuville
kuvataiteilijoille stipendejä. Viime vuonna sti­
pendin saivat Mervi Patala, Miina Pohjolainen,
Jaana Saarikoski ja Maaret Syväoja. Rohkeutta,
avoimuutta ja kriittisyyttä kaikille kuvataiteen
ja valokuvan äärellä työskenteleville!
Taina Erävaara
Kuvataiteen koulutuspäällikkö
JULKAISUJA / PUBLICATIONS
2006
2009 Lähde väreihin. Anu Tuomi. Turun ammatti­ Välissä – valokuvat ymmärtämisen välineinä.
Toim. / Eds Taina Erävaara & Ilona Tanskanen.
korkeakoulun oppimateriaaleja 26.
Graafinen suunnittelu / Graphic design: Ismo
Luukkonen. Turun ammattikorkeakoulun op­
2006
pimateriaaleja 43.
Opas vastavalmistuneelle kuvataiteilijalle. Tii­
2011 na Vainio. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 32.
Omakuva on jokaisen kuva. Toim. / Ed. Ilona
Tanskanen. Toimituskunta / Editorial Team:
2007
Taina Erävaara & Kaisa Lehto. Graafinen suun­
Taiteen asetelmissa tutkimus. Kannanottoja nittelu & värierottelu / Graphic design & colour
tutkimukseen taiteilijan työssä. Toim./ Ed. Ilo­ separation: Otto-Ville Väätäinen. Turun am­
na Tanskanen. Toimituskunta / Editorial Team: mattikorkeakoulun oppimateriaaleja 61.
Taina Erävaara, Ismo Luukkonen, Antero Paa­
vola, Ilona Sammalkorpi & Anu Tuomi. Graafi­ 2011
nen suunnittelu / Graphic design: Ismo Luuk­
konen. Päällyksen suunnittelu / Cover: Antti Kuva kielen kannoilla. Toim. / Ed. Ilona Tans­
Jussila. Turun ammattikorkeakoulun oppima­ kanen. Graafinen suunnittelu & värierottelu /
Graphic design & colour separation: Otto-Vil­
teriaaleja 36.
le Väätäinen. Teos tehtiin osana 2000 & 11
OMAKUVAA -kulttuuripääkaupunkihanketta.
2007 Sen tekijät ovat Turun ammattikorkeakoulun
Yhteyksiä – Asiaa yhteisötaiteesta. Toim. / Ed. kielikoulutuskeskuksen henkilöstöä. / The
Kati Kivimäki & Hannele Kolsio. Työryhmä / publication was made in 2000 & 11 Self-Port­
Editorial Team: Taina Erävaara, Minna Hei­ raits Capital of Culture 2011 Project. Authors
kinaho, Kati Kivimäki, Hannele Kolsio, Paula were personnel in Turku University of Applied
Pullinen & Arja Roivainen. Lönnströmin taide­ Sciences. Turun ammattikorkeakoulun pu­
museon julkaisuja 24. Kustantaja / Published heenvuoroja 63.
by Rauman taiteilijavierasohjelma Raumars ry.
2012 2013
Iltapäivällä juna saapui Turkuun. Pahvinen
matkalaukku ja muita kertomuksia. Toim. / Ed.
Ilona Tanskanen, Kristiina Syrjäsuo & Vuokko
Valkama. Teos tehtiin osana 2000 & 11 OMA­
KUVAA -kulttuuripääkaupunkihanketta. Sen
kirjoittivat Auralan kansalaisopiston kirjoitta­
jaryhmän jäsenet. / The publication was made
in 2000 & 11 Self-Portraits Capital of Culture
2011 Project. The Authors were the writers of
Aurala. Julkaisija / Published by Turkuseura.
Omakuva ja omaelämäkerrallinen kirjoitta­
minen taiteilijan työhyvinvoinnin välineinä.
Taina Erävaara & Ilona Tanskanen. Teoksessa
/ In Taiteilijan työ. Taiteilijan hyvinvointi tai­
detyön muutoksessa. Toim. / Eds Heli Ansio &
Pia Houni. Julkaisija / Published by Työterveys­
laitos.
2013 I as Me. Making of 2000 & 11 Self-Portraits. Ed.
Ilona Tanskanen. Editorial Team: Taina Erä­
vaara, Anttoni Lehto, Ilona Tanskanen & Ot­
Äärimmäisyyksien yhteinen tekijä. Turkulai­ to-Ville Väätäinen. Graphic Design: Otto-Ville
nen valokuvakoulutus 20 vuotta. Toim. / Ed. Väätäinen. Course material from Turku Uni­
Ilona Tanskanen. Toimituskunta / Editorial versity of Applied Sciences 81.
Team: Taina Erävaara, Renja Leino & Ismo
Luukkonen. Graafinen suunnittelu & värierot­ 2013
telu / Graphic design & colour separation: Ot­
to-Ville Väätäinen. Kannen kuva / Cover: Mar­ “Pitäisi laajentaa työalaansa.” Kuvataiteilijan
kus Henttonen. Turun ammattikorkeakoulun ammattirooli ja osaamistarpeet tulevaisuuden
työelämässä. Kaisa Herranen, Pia Houni & Sari
oppimateriaaleja 64.
Karttunen. Cuporen julkaisuja / Cupore Publi­
cations 21.
2012 2012
Ethico-Aesthetic Interventions in Public Space KAUSIJULKAISUT / JOURNALS
– ”Pallomeri” and ”Meri valvoo”. Susana Ne­
vado & Beverley Carpenter. In collaboration Turun Piirustuskoulu NYT! – Turku School of
with Baltic.SeaNow.info. Turun ammattikor­ Fine Arts NOW! vuodesta 2009.
keakoulun raportteja 135.
ALUMNIT
KATI IMMONEN
LAURI ROTKO
MARJA SALEVA
TONI R TOIVONEN
KATI IMMONEN
Työskentelen vesiväreillä. Maalausteni yh­
teinen nimittäjä voisi olla vesivärin omi­
naisuuksien, keveyden, läpikuultavuuden
ja harmittomuuteen liittyvän kulttuurisen
painolastin käyttäminen osana työskente­
lyä. Siinä mielessä työskentelyni ei ole oi­
keastaan kovin paljoa muuttunut vuosien
varrella, vaikka aiheet ja kiinnostuksen
kohteen ovatkin vaihdelleet. Viimeisin yk­
sityisnäyttelyni oli Helsinki Contempora­
ryssa 7.2.–2.3.2014.
Täydensin vanhaa Piirustuskoulu-tutkin­
toani Turun AMK:n kuvataiteen koulutus­
ohjelmassa 2009–2011. Itselleni tärkeim­
mät kurssit olivat niitä, joita tutkintoon ei
Piirustuskoulun 1990-luvulla kuulunut: tai­
teen teoriaa, omista teoksista ja lähtökoh­
dista kirjoittamista, päivitystä valokuvausja kuvankäsittelytaitoihin. Toisaalta oman
taiteellisen työskentelyn kannalta innos­
tavaa oli myös opiskella samoilla kursseilla
yhdessä tulevan taiteilijasukupolven kans­
sa, osallistua samoihin kritiikkeihin ja ravis­
tella aivopoimuja työpajoissa.
www.katimariaimmonen.com
I work with watercolors. The common de­
nominator of my paintings could be the
use of watercolour properties, lightness,
translucency and the cultural ballast of
harmlessness as part of the work. In that
sense my work has not changed much over
the years, even though my subjects and
matters of interest have varied. My latest
solo exhibition was in Helsinki Contempo­
rary from February 7th to March 2nd, 2014.
I complemented my former degree from
Turku School of Fine Arts in Turku Univer­
sity of Applied Sciences Fine Arts program
in 2009–2011. For me the most important
courses were those which my previous
(degree) qualification did not include: art
theory, writing about my artistic practice
and updating photography and image pro­
cessing skills. It was also inspiring to study
on the same courses together with the fu­
ture generation of artists, to participate in
the same critiques and to shake my gyril in
workshops.
LAURI ROTKO
Opiskelin valokuvausta Turun ammattikor­
keakoulun Taideakatemiassa 2002–2006.
Opiskeluvuodet olivat mielettömän hie­
noa aikaa. Myöhemmin opiskelin myös
Taideteollisessa korkeakoulussa, mutta
Taideakatemian jälki näkyy minussa vah­
vempana. Työskentelyyni tarttui Turusta
omaleimainen näkemisen tapa. Luulen,
että kuvissani on mukana myös tietynlaista
elämänmyönteistä huumoria Taideakate­
mian ja opiskelutovereideni vaikutuksesta.
Viimeiset vuodet olen keskittynyt taiteel­
lisessa työskentelyssäni Itämeren kuvaa­
miseen. Olen pyrkinyt katsomaan merta
toisin kuin perinteisen luontokuvan rajat
antaisivat myöten.
www.laurirotko.com
I studied photography in Turku Arts Acad­
emy in 2001–2006. The study years were
incredibly great time. Later I also studied in
Aalto University but the mark of Arts Acad­
emy is stronger on me.
I left Turku with individual way of seeing in
my works. I think my photos have a certain
kind of optimistic humour as an influence
of Arts Academy and my fellow students.
During the last years I have concentrated
on photographing Baltic Sea in my artistic
work. My aim has been to look at the sea
differently from traditional nature photo­
graphs.
MARJA SALEVA
[email protected]
Oli kummallista päästä taidekouluun. Löy­
sin jotain, mitä en ollut edes osannut etsiä.
It felt strange to get in an art school. I found
something I didn’t even know to look for.
Aloitin opinnot valokuvalinjalla syksyllä
2008. Käsitykseni valokuvasta muuttui
vuosien aikana lähes kokonaan. Minusta
tuli avoimempi. Aloin katsoa, miltä kuva
tuntuu, ennemmin kuin miltä se näyttää.
Kuvien kautta aloin ymmärtää, mitä taide
minulle tarkoittaa: vapautta ja omaehtoi­
suutta – jonkinlaista utopiaa siis.
I started at the photography department in
the autumn of 2008. My understanding of
photography changed radically during the
years. I became more open. I began to look
at how the picture feels rather than what
it looks like. Through the images I began
to understand what art means to me: free­
dom and following my own terms – some
kind of a utopia so to say.
Taiteelliseksi lopputyökseni tein 350-sivui­
sen uniikkikirjan He is so obsessed with me.
Kirja on hyvin henkilökohtainen. Se kuvaa
snapshot-tyyliin arkeani, ilman parisuhdet­
ta ja lapsia elävän, lähes 40-vuotiaan nai­
sen elämää.
Saatuani apurahaa julkaisin kirjan omakus­
tanteena joulukuussa 2013. Kirjaa tukivat
valtion valokuvataidetoimikunta ja Varsi­
nais-Suomen taidetoimikunta.
Valmistuin keväällä 2013. Tietyllä tavalla
koulu on vahvasti läsnä elämässäni edel­
leen – pyrkimyksenä kohti sitä utopiaa.
For my final work I made a unique book He
is so obsessed with me. The book is very
personal. It portrays my everyday life in
snapshot-style, a life of a childless woman
living by herself, approaching her forties.
Having received scholarship I published
the book as an author’s edition in Decem­
ber 2013. The book was supported by the
National Council for Photographic Art and
the Regional Office of Southwest Finland.
I graduated in the spring of 2013. In some
way the school is still strongly present in
my life – as a pursuit towards that utopia.
TONI R. TOIVONEN
Valmistuin Turun AMK:n Taideakatemias­
ta 2012. Koulu loi puitteet, joita valmistu­
misen jälkeen ei pidä itsestäänselvyytenä.
Opiskelun haastavuus oli paljolti kiinni
omasta kunnianhimosta. Lopputyönäyt­
telyn pitäminen viimeistään pakotti so­
luttautumaan taidemaailmaan ja sen rea­
liteetteihin.
Tämänhetkisessä tekemisessäni korostuu
elämän dualistisuus. Vailla lähtökohtai­
sesti yhteistä teemaa syntyvillä kuvilla
on yllättävän paljon yhteistä. Yhteistä on
tunnetila, mutta tunne ei kuitenkaan ole
yksiselitteinen, vaan hyvässä teoksessa
toivo ja epätoivo kohtaavat.
[email protected]
www.tonirtoivonen.wordpress.com
I graduated from Turku University of Ap­
plied Sciences Arts Academy in 2012. The
school created a framework that after
graduation could not be taken for granted.
The student’s own ambition affected the
challenges of the studies. If nothing else
before the thesis exhibition forced one to
infiltrate into the art world and compre­
hend its realities.
In my current artistic process the duality
of life is highlighted. Without a defined
common theme the emerging images have
surprisingly much in common. In common
is the emotion, the emotion is not however
straightforward, but in a good work of art
hope and despair collide.
Teoksissani poistaminen on yhtä oleelli­
sessa roolissa kuin rakentaminen. Mahdol­
liseen katoamiseen ja varmaan kuolemaan
liittyy voima, joka on jopa rakentamista
todellisempi. Näyttämällä teoksen haa­
voittuvaisuuden tuo esille ihmisen katoa­
vaisuuden.
In my work, removal is in equally essential
role as construction. Potential disappear­
ing and certain death are connected with
a power even more real than constructing.
By highlighting the vulnerability of the art­
work you bring out the human transience.
Kouluaika loi tekemiselleni vahvan klassi­
sen pohjan, joka vaaditaan ennen kuin sitä
voidaan rikkoa.
School years created a strong classical base
for my art making which is required before
it can be broken down.
KUVATAITEILIJAT
APPU JASU
IDA SANDBERG
JAAKKO KAHILANIEMI
JENNA NUORALA
JERE AALTO
JUHA KÄRKI
JUHANA LAPPALAINEN
KARIM SAHEB
KRISTIINA MÄENPÄÄ
KUKKA-MARIA ROSENLUND
LASSE PELTOLA
LAURA KOPIO
LAURA PIHL
MERJA ISOKOSKI
MINERVA MARTISKAINEN
OKKO PÖYLIÖ
OUTI VIHLMAN
PAU NORONTAUS
RAISA MARJA SUKSI
STEFANEL OEY
VILLE SUOPAJÄRVI
APPU JASU
www.appujasu.com
“…Harmonia, kuin siveltimen veto, värei­
lee ja lepattaa nuottien välillä kuin maltta­
matta pysyä paikallaan, eikä se pysykään –
siihen pätee samat säännöt kuten aiemmin
määritellylle viivalle. Nuottien karhealla
pinnalla kuulen pisteen kuin lankakerän,
joka kurottaa käsiään ympärilleen toivoen
löytävänsä jonkun jonka kanssa purkaan­
tua.”
“…Harmony, like a stroke of a brush,
flickers and waves between the notes as
if it couldn’t stay still. And it doesn’t, the
same rules described earlier for the line
applies to it too. On the hoarse surface of
the notes I hear a dot like a ball of yarn,
reaching its arms around in the hope of
finding someone to unravel itself with.”
IDA SANDBERG
[email protected]
Karvapeitetarinoita
Furry cover stories
Älkää pelästykö, mutta en löydä kasvojani,
jotta voisin esitellä todellisen itseni teille.
Ne ovat piilossa jossain karvapeitteeni alla.
Eräänä iltana karva vain kumpusi, aaltoili
ja turposi, asettui taloksi. Keräsin sitä mu­
kaani myös kadulta ja koulusta, ehkä osa
tarttui mukaan kassajonostakin. Lopulta
karvapeitteestä tuli osa minua. Se tuntuu
kodilta ja silti vieraalta, mutta se on minun.
Tiesitkö, että ääneni ei kuulu kaikille sa­
malla tavalla täältä peitteen alta? Karva on
kuin suojaväri, joka auttaa mukautumaan
tilanteisiin, kuten puhumaan teille, mutta
sen antama turva saattaa kääntyä minua
vastaan. Jos satumme tapaamaan uudes­
taan, niin ehkä ette minua tunnista, voin
muuntautua miksi vain haluan. Paljastinko
jo liikaa?
Don’t be afraid, but I can’t find my face to
present my true self to you. It is hidden
somewhere under my fur. One evening
it just appeared, oscillated and settled in.
I collected it also from the streets and the
school, maybe something got crabbed with
me from the counter queue. Finally the
fur became part of me. It feels like home,
yet strange, but it’s mine. Did you know
that my voice doesn’t sound the same to
everybody from behind these bushes? It‘s
like a camouflage which helps to blend inv
and to speak to you, but the safety of the
fur might turn against me. If we happen to
meet again, you might not recognize me, I
can transform into anything I want. Did I
reveal too much?
JAAKKO KAHILANIEMI
www.jaakkokahilaniemi.com
Tapiola-näyttely on taiteellinen lopputyöni
Turun ammattikorkeakoulun Taideakate­
miaan. Se on katsaus elämääni metsänhoi­
tajan poikana.
Tapiola on muinaismetsäläisen sukuhisto­
riani saattelema kuvallinen toden ja val­
heen rajamailla kulkeva muisto menneestä
ajasta.
Tapiola on kuvallinen epätodellisuuteni.
Tapiola-exhibition is my artistic thesis to
the Arts Academy. It’s a review about life
of forester’s son.
Tapiola is a depicted memory of the past,
existing along the lines of both truth and
fiction and driven by an old family history
rooted in the woodlands.
Tapiola is my visual unreality.
JENNA NUORALA
[email protected]
PALA POHOJANMAATA
A PIECE OF OSTROBOTHNIA
Tarinoita pienestä kylästä.
Stories from a small village.
JERE AALTO
www.jereaalto.com
Siellä missä esiintyy sosiaalinen yhteenso­
vittamisen tarve, näyttäytyy myös piilevän
ristiriidan seremoniallisuus. Siellä sijaitsee
myös opinnäytetyöni Minä-Minä-Maa:
ano­­­nyymi katse elämyksen, muutoksen ja
lopulta kokemuksen visuaalisiin järjestyk­
siin.
Where there exists a social need for recon­
ciliation appears also a latent seremonial­
ity of contradiction. There is also located
my thesis Me-Me-Land (Minä-Minä-Maa):
anonymous gaze into experience, change
and in the end the visual order of the ex­
periential.
JUHA KÄRKI
[email protected]
Keskeisin teema taiteessani on jo pitkään
ollut ihminen – ja ihmisyyteen liittyvät
erilaiset seikat. Ne kumpuavat sekä ulkoi­
sista lähteistä että omista kokemuksistani.
Olen teoksissani halunnut tuoda näkyville
joskus vaikeitakin mutta yhteisesti kaikkia
koskettavia asioita, kuten hyvinvointi ja
identiteetti.
Viimeaikaisissa teoksissani olen pohtinut,
miltä jokin tunne näyttää. Millaisen muo­
don epävarmuus saa, tai minkä värinen
on kaipuu? Värin ja muodon kautta olen
luonut näille kysymyksille kuvalliset vasti­
neet. Tarkoituksenani ei suinkaan ole ollut
löytää vastauksia, vaan ennemminkin olen
löytänyt lisää kysymyksiä. Niinpä näenkin
teokset yhtälailla tunteen kuvina kuin nii­
den herättäjinä.
The main theme in my art has for a while
now been a human and humanity, and all
different connected aspects. Those themes
come from life around us, but also from my
own experiences. In my art I have want­
ed to bring out sometimes even hard and
touching subjects, but in the way that
everyone can understand, for example
identity and well-being.
In my recent works I have discussed about
the look of feeling. What kind of form
could be uncertainty, or what color is
yearning. Through color and form I have
created actual equivalents to these ques­
tions. My main purpose is not to find an­
swers to these questions. Actually I have
found more questions. So I could say these
works are equally pictures about feelings
as they make you feel.
JUHANA LAPPALAINEN
www.jlappalainen.com
Ihmisen tarina
Olemassaolon kipu. Mitä on olla ihminen?
The pain of existence. What it is to be a
human?
KARIM SAHEB
www.insightmovie.fi
Mites sen nyt laittais sanoiks? Lapsena
halus olla laborantti tai keksijä, ja nyt sitä
tekee elokuvia. Viehättävää puuhaa. Mun
leffasta tulee aika pitkä ja hiljainen, mut ei
kyllästyttävä.
You know how life is. You plan out to be­
come a laborant or an inventor but then
just like that you end up making movies.
It’s eventful. My movie is going to be long
and quiet, but not tedious.
Ensi-ilta on väistämätön. Kurki välillä:
www.insightmovie.fi
Be prepared for the inevitable premiere.
More: www.insightmovie.fi
KRISTIINA MÄENPÄÄ
[email protected]
Valokuvan ominaispiirteistä minua kiin­
nostaa sen kyky tehdä merkitykselliseksi
asioita, jotka muuten saatettaisiin sivuut­
taa. Minulle valokuva ei ole passiivinen
esitys maailmasta. Valokuva rakentaa ja
muokkaa ympäristöään, ja se tekee asioita
olevaiseksi. Valokuva on voimakas, vaa­
rallinenkin representaation muoto, sillä
kulttuurissamme tiedon hankinta perustuu
näkemiseen. Valokuvan valta maailmanku­
van muodostumisessa on teema, joka liit­
tyy vahvasti tähänastiseen työskentelyyni.
Opinnäytetyöni käsittelee normatiivisiin
rooleihin pakottavan ympäristön aiheut­
tamaa henkistä kipua ja pyrkii tarkastele­
maan ihmisyyttä sukupuolta lähempää.
Käsityksemme sukupuolesta on syntynyt
siitä tehtyjen representaatioiden kautta.
Normatiivisesti käsitetään vain kaksi su­
kupuolikategoriaa, joihin liitetään tiettyjä
vakioina pidettyjä määreitä. Määreisiin sa­
maistuminen on helpompaa toisille, mutta
voiko kukaan lopulta sopia täydellisesti
normeihin? Tärkeämpää on kysyä, miksi
niin tarvitsisi edes tehdä.
In the field of photography I’m interested
in the way it allows me to bring forward
meaningful qualities that may be disre­
garded by others. For me photography isn’t
just a passive representation of reality. It
constructs and changes its surroundings
while bringing things to live. Photogra­
phy is powerful and even dangerous form
of representation because of the fact that
in our culture gathering of information is
based on visual perception. Photograph’s
authority in formation of world view is a
theme that is strongly related with my
work so far.
My thesis is about the pain caused by cul­
ture that forces to adapt to certain roles.
I’m seeking to regard humanity over gen­
der. Our understanding of gender has been
formed through gender representations.
Normative thinking includes only two gen­
der categories which are linked with con­
stant characteristics. For others it’s easier
to relate with these expectations, but is
it even possible to fit perfectly to norms?
More important is to ask why should one
do it?
KUKKA-MARIA ROSENLUND
[email protected]
Näkymätön jälki kertoo menetyksen pelos­
ta ja muistoista. Hahmotan menneisyyden
aikajanaa valokuvan kautta. Löysin arvoi­
tuksen vanhan albumikuvan sisältä, taval­
laan sen toiselta puolelta. Muisti sekoittaa
totuuden ja harhan. Aika tekee tehtävänsä
jättämällä tapahtuman aina vain kauem­
maksi. Lopulta kuvasta muodostuu peili,
josta katson ainoastaan omaa elämääni
suoraan silmiin.
Invisible trace tells about memories and
the fear of losing what is dear to us. I am
outlining the timeline of the past through
photos. I found a mystery in an old photo
album, in a way on its other side. Truth and
delusion are mixed by recollections. Time
takes its toll by drawing past events fur­
ther away from us. In the end the image
becomes a mirror through which I can be­
hold my life.
LASSE PELTOLA
[email protected]
Avaimet käteen, yksilöllinen pakettiratkaisu.
Unique housing in ready made life.
LAURA KOPIO
laurakopio.wordpress.com
A HOLY SUPERSTAR GONE PLASTIC
Claes Oldenburgin sanoin / As Claes Old­
enburg said: ”I am for an art that is politi­
cal-erotical-mystical, that does something
other than sit on its ass in a museum. ”
Maalausinstallaatio.
Painting installation.
LAURA PIHL
[email protected]
www.spiccan.net
Opin jo varhain, että asiat harvoin ovat
sitä miltä näyttävät. Tämä näkyy tavassani
luottaa muihin ja tehdä taidetta. Maailma
ei ole mustavalkoinen, toisin kuin opin­
näytetyöni sarjakuva. Sen lapsenomainen
kuvakieli yhdistyy johonkin groteskiin ja
foobiseen, eikä dialogipuolikaan välty risti­
riidoilta. Käytän symboleita ja jätän asioita
pimentoon, tulkittaviksi rivien välistä.
Olen tarinankertoja, mutten tyydy yhteen
mediaan tai viestiin. Voin maalata, piirtää
tai animoida – tärkeintä on mahdollisuus
välittää tarina. Useimmiten tuohon ta­
rinaan liittyy omakuvani, hahmo, jonka
avulla keskustelen.
Luotan siihen, että katsoja on avoin kes­
kustelulle. On ihmisiä, joita haluan tavata
ja oppia tuntemaan. En vain ole kiinnostu­
nut siitä, mitä he ensivaikutelman perus­
teella tarjoavat.
Things are seldom what they seem: that
shows in my way to trust others and make
art. World is not black and white, unlike my
thesis comic. Its childish imagery is merged
with grotesque and phobic elements, and
the dialogue is equally conflicting. I use
symbols and leave things to be read be­
tween the lines.
I’m a story-teller, but not comfortable with
just one media or message. I can paint,
draw or animate - the most important
thing is the ability to convey a story. More
than often that story includes one of my
self-portraits, a character that I use as a
tool to discuss.
I trust the viewers are open for the discus­
sion. I want to meet and know people, but
I’m not interested in the first impressions.
MERJA ISOKOSKI
Tien päässä postilaatikoilla siinä mistä Ve­
netie alkaa, ja korttelin pahikset asuivat,
päätin irrottaa asfaltista kiviä niin, että
tiehen muodostuisi valtava kolmio ja ym­
pyrä. Kysymykseen miksi en osaa vastata,
mutta teon välttämättömyyden ja työn
vaativuuden muistan. Kolmen päivän työn
tulos oli pienuudessaan vähän pettymys.
Noista ajoista asiat eivät ole kovinkaan pal­
jon muuttuneet. Edelleen minulla on tarve
tehdä suuria asioita, puhua jylhästi elä­
mästä ja kuolemasta, mutta elämäni ei ole
sellaista, ja lopulta tulen kertoneeksi pikku­
kylän asfalttiin kahdeksankymmentäluvul­
la kaiverretuista ympyrästä ja kolmiosta,
naapurin pojista, päästä ja seinästä, ja ehkä
sitten vähän myös siitä elämästä.
At the end of the alley, by the mailbox­
es, where Venetie starts and the bad guys
lived, I decided to detach stones, one by
one, from asphalt. I visualized the end
result as a huge triangle and a circle. The
question why I cannot answer, but I re­
member how necessary and demanding I
felt the work was. After three days I rea­
lized the figures became really small. Since
those days not much has changed. I still
have a desire to make big things, to talk
mountainously about life and death, but in
the end I always end up talking about the
triangle and the circle in the asphalt of a
small village, the guys from next door, and
about head and a wall, and maybe then
also a little bit about life.
MINERVA MARTISKAINEN
[email protected]
Veistoksia osattomuudesta: heistä, jotka
eivät näy.
Sculptures of the have-nots.
OKKO PÖYLIÖ
[email protected]
www.okkoart.com
Sarjakuvani ovat henkilöitä. He käyvät pas­
siivista vuoropuheluaan lukijoiden kanssa,
asettaen lukijan pohtimaan elämän tärkei­
tä kysymyksiä.
Sarjakuva on tunnetusti hyvä viihdemuo­
to. Minä teen sarjakuvia, joista ei tarvitse
tulla hyvä mieli.
My comics are like persons. They have a
passive dialogue with the viewers, making
them question the important issues in life.
Comics are known as a good form of enter­
tainment. I make comics that do not need
to entertain.
OUTI VIHLMAN
www.badidea.fi
Onko olemassa huonoja ideoita?
Älä heitä niitä roskakoriin.
Bad Idean taustalla on kokemus taide­
maailman käytäntöjen tylsyydestä. Bad
Idea haluaa kamppailla stereotypioita ja
sivistyssanoja vastaan. Taustaideologia on
ekologinen: toiminnan lähtökohtina ovat
kierrätysmateriaalin uusi elämä, asiakkaan
yksilöllisistä tarpeista syntyvät tilaustyöt
ja tuotteiden varioitavuus. Tuotteiden re­
septi muodostuu samoista tunnelmista,
joita voi löytää lapsuuden leluista, peleistä,
leikeistä ja kuvista – uudesta näkökulmas­
ta katsottuna, muokattuna, toistettuna,
riviin järjestettynä. Kaikki ainekset höyste­
tään ripauksella ironiaa.
Roskakori, kirpputori tai kaatopaikka on
yhtä kuin aarreaitta. Jokainen ansaitsee
toisen mahdollisuuden. Bad Idea -verkko­
kauppa avataan toukokuussa 2014.
Is there such thing as a bad idea?
Don´t dash it to trash.
The story behind Bad Idea is based on the
feeling of boredom in conventions of art.
Bad Idea wants to fight stereotypes and
sophisticated art language. The recipe be­
hind the products consists of childhood
atmosphere: toys, games and pictures, ar­
ranged in a new order, repeated, seen from
a different point of view, transformed into
something new. Everything is seasoned
with a pinch of irony.
Trash is a treasure either if it´s from a flea
market, trash can or a landfill. Everyone
deserves a second chance. Bad Idea -online
store will be opened in May 2014.
PAU NORONTAUS
www.pau.norontaus.net
Oho!
Gosh!
Jopa Taideakatemiaan pääsyäni hämmäs­
tyttävämpää on se, että neljäs opintovuo­
teni on viimein lopuillaan. Juttujen taso ei
ole paljoa parantunut – mutta tekemisen
ote ehdottomasti. Koska olen vakavahen­
kinen ja hapan, pääset tutustumaan kuva­
kirjaani Turun pääkirjaston lastenosastolla.
Sankarittareni Lilli (ritari) ja urhea Pontus
(ritariponi) seikkailevat Saagan käytävillä
koko toukokuun ajan!
Even more baffling than the fact that I
got accepted to Turku Arts Academy, is
that I’m finally at the end of my fourth
year. The quality of my ramblings hasn’t
improved much - but my work no doubt
has. Because I’m solemn and sour, you can
check out my picture book at the kids’ sec­
tion of Turku City Library. My heroine Lilli
(a knight) and the brave Pontus (a knight
pony) have their adventures at the halls of
Saga all of May!
Taiteeni käsittelee poniutta ja ponitto­
muutta, talitinttiaiheisia vaakunakilpiä,
eläinoikeuksia ja sinisukkaisia jättiliskoja.
Höpinöilläni on vahva preesens myös sosi­
aalisessa mediassa. Aloita vaikka käymällä
kotisivuillani.
My art deals with ponyism and the lack of
ponyism, heraldry with little birds on it,
animal rights, and giant lizards with blue
socks.
My ramblings have a strong presens in so­
cial media as well. You can start by visiting
my home page.
RAISA MARJA SUKSI
[email protected]
www.raisamarja.wordpress.com
www.facebook.com/raisamarjasuksi
”On tehtävä omat valintansa, vaikka ne
pelottaisivatkin
– muuten olet kuin robotti tai lisko.”
– Leonard Zelig
“You have to make your own choices, even
if they scare you
– otherwise you are like a robot or a lizard.”
– Leonard Zelig
yhä uudelleen kiipeävät ja putoilevat
ajatukset ja kysymykset tiivistyvät taikka
leijailevat
kuin kumpukerrospilvet tai pöly mielivirran
laineilla
~ ikävä lepäsi sävelenä pohjalla
time and again take wing and drop
endless lines of thoughts and questions
condense or soar
like cumulus clouds or dust on the waves of
mind
~ yearning reposed as a melody underneath
STEFANEL OEY
[email protected]
Lähelle on pitkä matka, jos ei tiedä missä
on.
Close is far away if you don’t know where
you are.
VILLE SUOPAJÄRVI
[email protected]
kaupunkiaave.tumblr.com
Olen pitkään halunnut pitää jonkinlaista
blogia, mutta olen ollut liian väsynyt teke­
mään yhtään mitään. Nyt kun en ole enää
niin väsynyt, ajattelin tehdä jotain kivaa ja
pitää blogia.
I have wanted to keep some kind of blog
for a long time, but I have been too tired
to do anything at all. Now that I’m not so
tired, I thought I would like to do some­
thing fun and keep a blog.
Historian ja nykytaiteen museo | museum of History and contemporary art | www.aboavetusarsnova . f i
www.itaisenkadunkehystamo.fi