Empress of Ireland
Vasemmalla maalaus laivasta / www.sxc.hu,
www.freewebs.com
RMS EMPRESS OF IRELAND
Viimeinen valokuva Empress of
Irelandista muutama tunti ennen
onnettomuutta laivan lähtiessä
Quebecin satamasta. /
www.northernatlanticdive.com
Empress of Ireland laskettiin
vesille 26. tammikuuta 1906
Glasgown telakalla Skotlannissa. Aluksen pituus oli 174
metriä, leveys 20 metriä, ja
sen bruttopaino oli 14 191 tonnia. Kaksipotkurisen aluksen
matkanopeus oli 18 solmua
(33 km/h), ja se saattoi kuljettaa 1 580 henkeä.
Empress of Irelandiin törmännyt norjalainen
hiililaiva Storstad onnettomuuden jälkeen
Rimouskin satamassa. / www.lynximages.com
Höyrylaiva Empress of Ireland oli Canadian Pacific Railway -rautatieyhtiön omistama alus, joka oli tarkoitettu
Quebec Cityn ja Liverpoolin
väliseen Atlantin siirtolais- ja
matkustajaliikenteeseen.
Talvisin lähtösatama oli Halifax. Yhtiö mainosti laivayhteyttään lyhyimpänä reittinä
Atlantin ylitse.
Kapteeni Henry Kendall /
www.cache2.artprintimages.com
Portaikko / www.lynximages.com
Lukusali, 1. luokka / www.lynximages.com
Iltapäivällä 28.5.1914 Empress of
Ireland lähti Quebecistä kohti Liverpoolia. Aluksella oli 1 057 matkustajaa ja 420 miehistön jäsentä. Viimeinen pysähdys ennen valtamerimatkaa oli pieni Pointe-au-Pèren (engl.
Father Point) kylä Rimouskissa
St. Lawrence –joen suulla. Pian lähdön jälkeen Empress of Ireland ja
norjalainen hiililaiva Storstad törmäsivät sankassa sumussa toisiinsa aamuyöllä 29.5.1914. Empress of
Ireland upposi vain 14 minuutin kuluessa törmäyksestä. Suurin osa
matkustajista oli onnettomuuden
sattuessa nukkumassa eikä
ehtinyt pelastautua.
Kanadan merihistorian pahimmassa
onnettomuudessa menehtyi 1 015
henkeä. Pelastuneita oli 462, joista
yli puolet miehistön jäseniä. Laivalla oli 134 lasta, näistä vain neljä
pelastui. Laivalla oli mukana 93
Suomeen matkalla ollutta matkustajaa. Kaikki matkustivat kolmannessa luokassa. Vain 21 suomalaista
pelastui, 72 suomalaista hukkui
syvyyksiin laivan mukana.
Empress of Irelandin onnettomuus
on jäänyt Titanicin varjoon, vaikka
matkustajina olleiden uhrien määrä oli suurempi. Myös suomalaisia
hukkui enemmän. Empress of
Ireland unohdettiin, koska ensimmäinen maailmansota alkoi pari
kuukautta myöhemmin ja ihmisten
huomio oli muissa asioissa.
Ruokasali, 1. luokka / www.titanicnorden.com
Empress of Irelandin uhrit tuotiin Rimouskin
satamaan. / www.loc.gov
Paikka, jossa Empress of Ireland
ja Storstad törmäsivät. /
www.timescolonist.com
Empress of Irelandin
viimeinen pysähdyspaikka
ennen valtamerimatkaa oli
Pointe au Pèren kylä
Rimouskissa. Vuonna 1909
rakennettu majakka on 33 m
korkea. Sen vieressä on
Empress of Irelandin
laivaturman muistoksi
perustettu museo./
www.quebecmaritime.ca
Sukeltajien nostamia esineitä laivahylystä on esillä
Empress of Ireland museossa Rimouskissa. /
www.pbase.com, www.cunard-whitestarline.net
Onnettomuuden uhreista 21 on haudattu
Quebeciin. Muistokivi Saint Patrickin
hautausmaalla. 88 uhria, joista 68
tunnistamatonta, on haudattu Rimouskiin. /
www.findagrave.com
Turmalaivan uhrien lukumäärätjulkaistiin
Montreal-lehdessä 18.6.1914. -- Merseyside
Maritime Museum, Liverpool. /
www.liverpoolmuseums.org.uk
Valokuva siirtolaisista
Empress of Irelandin kannella
kesällä 1911. /
www.liverpoolmuseums.org.uk
Tekstit ja ideointi: Elisabeth Uschanov / Graafinen suunnittelu ja kuvankäsittely: Sisko Tampio / Kuvat: Mainitut lähteet ja kokoelmat
Siirtolaisuusinstituutti
Migrationsinstitutet
Institute of Migration
Amanda Greta Käyhkö
syntyi Kontiolahdella
8.4.1886. Elokuussa 1905
hän matkusti Kanadan
kautta Yhdysvaltoihin ja
avioitui vuonna 1911
Ilmajoelta kotoisin olleen
John Mäen kanssa. Perhe
asettui Michiganiin.
Toukokuussa 1914 Mandi
Mäki lähti yhdessä pienen
Orvokki tyttärensä kanssa
Empress of Irelandilla
käymään Suomessa
Tohmajärvellä, minne
sukulaiset olivat
muuttaneet. Molemmat
hukkuivat, eikä heidän
ruumiitaan tunnistettu. /
Työväenarkisto
Erik Piirainen pelastui
Empress of Irelandin
onnettomuudesta ja
palasi Kanadaan. /
Kuva: Aulis Hirvelä
Senja Jemina Bergman (o.s. Saarimäki)
syntyi 6.4.1891 Ähtärissä. Hänen tuleva
aviomiehensä Jaakko Bergman Alajärveltä
lähti Amerikkaan vuonna 1901 ja sai
USA:n kansalaisuuden vuonna 1906.
Jaakko palasi Suomeen ja solmi avioliiton
Senjan kanssa toukokuussa 1912. Parin
viikon kuluttua kesäkuussa tuore aviopari
lähti yhdessä takaisin Amerikkaan. He
asettuivat ensin Wisconsiniin mutta
muuttivat vuoden kuluttua Michiganiin.
Perheeseen syntyi poika Reino 15.6.1913.
Senjan isä kuoli helmikuussa 1914, ja
tiedon saatuaan Senjalle tuli valtava kotiikävä. Hän ilmoitti tulevansa Suomeen
heinäkuussa, mutta suunnitelma muuttui
ja Senja lähti toukokuun lopulla pienen
Reino-poikansa kanssa Ironwoodista kohti
Kanadaa, mistä lähtisi laiva Englantiin.
Senja ja Reino Bergman hukkuivat
Empress of Irelandin onnettomuudessa.
Jaakko Bergman ilmoitti traagisesta
tapahtumasta kirjeellä Senjan veljelle
Toivo Saarimäelle Ähtäriin. / SIPA
Turun Sanomissa julkaistiin tietoja tapahtumasta onnettomuuden jälkeisinä
päivinä. / Turun Sanomat
Frans Oskar Braks (Frank Praksi,
myöh. Frans Hirvelä) syntyi 1888
Isokyrössä. Syyskuussa 1913 hän
lähti Yhdysvaltoihin ja työskenteli
Chisholmin kaivoksella
Minnesotassa vajaan vuoden.
Hän oli palaamassa Suomeen
Empress of Irelandilla, pelastui
onnettomuudesta ja jatkoi
matkaansa 4.6. Alsatian-laivalla. /
Kuva: Aulis Hirvelä
Empress of Irelandilta
pelastuneita
suomalaisia:
Aino Hannula,
Hilma Kallio ja
Hilma Taavettila. /
www.loc.gov
Tutkintapöytäkirja vuodelta 1915, missä
suomalaissyntyinen Aino Hannula Michiganista
kuvaa onnettomuusyön tapahtumia. Aino ja miehensä Edwin Hannula matkustivat
samalla junalla Senja Bergmanin kanssa Quebeciin, missä he nousivat Empress of
Irelandiin. Törmäyksen jälkeen Hannulat menivät laivan kannelle. He joutuivat
hyppäämään veteen laivan upotessa. Aino onnistui pelastautumaan pieneen
veneeseen, mutta Edwin Hannula hukkui. Senja Bergmania tai tämän poikaa Reinoa
Aino ei lähtöillan jälkeen enää nähnyt. / SIPA
Piirtäjän näkemys Empress of
Irelandin matkustajista uppoavan
laivan kyljellä. /
www.titanicnorden.com
Onnettomuuden
uhreja siirretään
Rimouskin
satamassa. /
www.loc.gov
Tekstit ja ideointi: Elisabeth Uschanov / Graafinen suunnittelu ja kuvankäsittely: Sisko Tampio / Kuvat: Mainitut lähteet ja kokoelmat
Siirtolaisuusinstituutti
Migrationsinstitutet
Institute of Migration