maan parhaat voimat
Kuljetus 3/15 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti Yrittäjä Palvelukseen halutaan maan parhaat voimat SKAL:n vaalitavoitteet kuljetusyrittäjien arjessa Puolueiden vastaukset vaalikyselyymme Erkki Salminen Oy:ssä käsitellään jätteet uusiokäyttöön 1 Pääkirjoitus Kaksisataa (200) I ltalenkillä hopsuttelen valaistun kuntosalin ohi. Sisällä television jyly vaimentaa ilmastoinnin huminan ja juoksumaton tramppausäänet. Allani on asfalttia ja taustamusiikkina autot, mutta katupölyn ja saasteiden kyytipoikana vedän keuhkoihini happirikasta iltatuulta ja nautin. Olen tehnyt helpon, itseni näköisen valinnan, ulkoilmaihminen kun olen. Mikähän ihminen olen äänestyspäätöstä tehdessäni? Se onkin vaikeampi yhtälö, koska pelissä ovat arvot ja makuasiat, oma ’sosioekonomia’, kandidaattien painottamat asiat, kyvyt ja persoona, ja toisaalta puolueiden linjanvedot. Leikitään, että en ole vielä lähelläkään valintaa. Silloin on edessä maratonmitalla televisioväittelyitä, vaalikoneita ja vaaliohjelmien silmäilyä, koska en ole telttaihminen. Telttaihminen tietenkin menee torille ja tapaa kandidaatteja henkilökohtaisesti, haastaa heitä ja ottaa kimppaselfiet. Lopputuloksena on kädenpuristus, jonka lämpö kenties kantaa äänestyskoppiin saakka. Kukin omalla tyylillään, mutta valinnan paikka on edessä 19. huhtikuuta. Valitsemme kaksisataa ihmistä tekemään päätöksiä puolestamme. Vain kymmenen päivää siitä juhlistetaan Finlandia-talossa valtiopäivien avajaisia, ja jos ei ihmeitä tapahdu, eniten ääniä saanut puolue ryhtyy hallitustunnusteluihin. Uusi hallitusohjelma on todennäköisesti koossa ennen kokkopuita. Kesän päätyttyä alkaa istumatyö Sibelius-Akatemian väistötiloissa, ja edessä on rankka savotta taloutta, sotea, työttömyyttä, maanpuolustusta, kestävyysvajetta ja kannustimia. Pakassa on mukana myös tieverkon korjausvelkaa ja kaksisataa tuhatta muuta asiaa. Kuka osaa, jaksaa ja venyy puolestamme? Tässä työssä päivänpolitiikka tulee lähelle. Kuljetusyrittäjä-lehteen on jututettu lukuisia kansanedustajia ja ministereitä viimeisen neljän vuoden aikana, kolme liikenneministeriä mukaan lukien. Tämäkään numero ei tee poikkeusta. Vaalinumeromme täyttyy päätöksistä, puolueista ja edunvalvonnasta ähkyksi saakka. Vaaliteemojamme esittelemme vielä kerran, nyt kuljetusyrittäjien kertomina (s. 16–21), jotta ne eivät jäisi teoriaksi. Aiomme huolehtia siitä, että myös vastavalitut kansanedustajat saavat tilaisuuden tutustua tarinoihin. On paikallaan ilmaista arvostusta niille, jotka ovat tehneet työtä kuljetusalan hyväksi ja kuunnelleet meitä. Kiitos teille kuluneesta neljästä vuodesta ja omantunnontyöstä, tavaraliikennelaista ja kuljetuspalveluiden ostajan vastuusta. Kiitos myös kuljetusyrittäjäkummien ja yrittäjäryhmien puolesta, ja kiitos vakavista ja vaikeistakin keskusteluista, joiden lopputuloksena on edistetty yrittäjiemme asioita. Puhukoot tekonne puolestanne! Elämän pienet valinnat maalaavat jatkuvasti muuntuvaa muotokuvaa meistä kustakin. Sininen vai punainen, makea vai suolainen, mennäkö jalan, autolla vai ei ollenkaan? Mene rekalla tai hepalla, kunhan ennätät uurnille ja teet valintasi. Kaksisataa paikkaa on jaossa. Happirikasta iltatuulta kaikille! Kuljetus Yrittäjä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti Julkaisija SKAL Kustannus Oy Toimitus päätoimittaja Heini Polamo toimituspäällikkö Anneli Similä viestintäsihteeri Ulla Eskelinen [email protected] tai [email protected] Toimituksen osoite Nuijamiestentie 7 00400 Helsinki puh. (09) 478 999 fax (09) 587 8520 Vakituiset avustajat Jaana Sivén Sakari Kokkonen Laura Ristolainen (äitiyslomalla) Käännökset Olli Blomberg Ilmoitusmarkkinointi Reppumedia Eero Kaipainen Nuijamiestentie 7 00400 Helsinki puh. 0400 816 060 [email protected] Ilmoitustrafiikki [email protected] Ulkoasu Faktor Oy / Anu Flinck Painopaikka Forssa Print keskimääräinen painos 9 000 kpl KANNEN KUVA Matton Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 1236-066X [email protected] 441 612 Painotuote PEFC/02-31-162 Erityisen lämmin kiitos alipäättyvästä va uu kaudesta kuul mme. lle äji itt iyr m kum Sivu 24. 3 Huhtikuu 03 / 2015 kotimainen liikennepolitiikka 33 52 54 61 Esimerkkiä nuoremmille: Eero Kurkinen voitti yli 80-vuotiaiden sarjan Talvipäivillä. TÄSSÄ NUMEROSSA: Pääkirjoitus 3 Ajankohtaista juuri nyt 6 Toimitusjohtajalta 15 kotimainen liikennepolitiikka SKAL:n vaalitavoitteet Neljä kuljetusyrittäjää, neljä vaalitavoitetta 16 Kummitoiminta voi antaa paljon 24 SKAL jatkaa kummitoimintaa myös uuden eduskunnan kanssa Kuljetusyrittäjät ehdolla 26 uudelle kansanedustajakaudelle Pertti Hemmilä ja Osmo Kokko haluavat jatkaa työtään eduskunnassa Kiitettävä arvosana aktiivisuudesta Kaikki eduskuntapuolueet vastasivat vaalikyselyymme 28 Jätteet uusiokäyttöön 33 ympäristön hyväksi Erkki Salminen Oy:llä on monipuoliset käsittelylaitokset Edunvalvontaa juuri nyt SKAL:n edunvalvonta on tiimityötä 38 Ranskalainen majatalo Renault T 440 Highcabissa on korkeutta! 44 Ex tempore Mar-Leena Kolehmainen opastaa eduskunnassa 61 Profiili Juristi Jouni Korhonen näkee elämän kirjon 66 vakiot SKAL ajassa Onnea Svensk resume 48–59 60 62–65 5 Ajankohtaista Juuri nyt at uskilpailun karsinn 13.4. Puunkuorma e alkavat Tampereell ssa a –tapahtuma Jurva an tak in rat 14.4. Ison n aa lat pe s palloturnau 25.4. SKAL Kaukalo jäillä Siilinjärvellä, Tupla turvallisuus- ja 28.4. Maailman työ työterveyspäivä Eduskuntavaalit 19.4. Tutustu kuljetusalan ehdokkaisiin tämän lehden sivulta 24 alkaen. Muista äänestää! • Trafi myönsi poikkeusluvat Mikko Niskala Oy:lle ja Ketosen Kuljetus Oy:lle • Erikoiskuljetusten lupaehtoihin muutoksia • Muutoksia paperisiin rekisteröintitodistuksiin Lisää ajankohtaisia asioita sivulta 8 alkaen. Toiminimen kuolinpesälle oikeus jatkaa liikennettä. Lue uusimmasta SKAL:n edunvalvontavoitosta sivulta 38. SKAL:n ja Taksiliiton yhteisissä hiihtomestaruuskilpailuissa 50 vuotta sitten oli osanotto ennätysmäinen. Nastolassa Pajulahden Urheiluopistolla järjestettyihin kisoihin ilmoittautui yli 220 kilpailijaa. Kuvassa Viestinhiihdossa kiertopalkinnon vienyt Oulun seudun Kuorma-autoilijat ry:n voittajajoukkue: Vasemmalta Toivo Yrttiaho, Seppo Anttila ja Veikko Väliheikki. Ketkä menestyivät tämän vuoden hiihtokisoissa? Lue siitä lehden sivuilta 54 alkaen. Täystuho alkaa sillä filosofialla, että tehdään vähemmän ja odotetaan enemmän. Twitteristä poimittua: Liikennöitsijämme Eero Hakalan mielestä valtiovallan ei pidä lyödä kapuloita rattaisiin: #polttoaineverotus on mennyt överiksi! #kuljetusala Helsingin KTK @HelsinginKTKOy 4.3.2015 Samaa mieltä ! Tj. @LehtonenIiro @SKALry ehdottaa 300 M€ lisää liikenneväyliin. Tiina Haapasalo @TiinaHaapasalo 10.3.2015 6 Kiitos @SKALry illasta ehdokkaille Joensuussa. #kuljetusala #maatalous #yrittäminen #tiestö #rappeutuminen #vaalit2015 Maija Silvennoinen @MaijaSilven 18.3.2015 @MikkolaTeppo: Tieverkon korjausvelka yhteinen murhe, joka on yhteisillä päätöksillä korjattava. #arjenhyvinvointia SKAL @skalry 23.3.2015 i Ajankohtaista Moottoriliikenteen ansiomitalit luovutettiin 26.3. liikenne- ja viestintäministeriössä. Kuvassa vasemmalta lukien Matti Saarinen, Kari Tornivaara, ministeri Paula Risikko, Teppo Mikkola, Keijo Mäenpää ja Juha Perttula. Moottoriliikenteen ansiomitali Teppo Mikkolalle Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko jakoi 26. maaliskuuta 2015 Moottoriliikenteen ansiomitalit viidelle henkilölle. Palkittujen joukossa on SKAL:n puheenjohtaja, liikenteenharjoittaja Teppo Mikkola. Ansiomitalit myönnetään ansiokkaasta valtakunnallisesta toiminnasta suomalaisen moottoriliikenteen hyväksi. Ansiomitalin voi saada henkilö, joka on pitkäaikaisella ja tuloksekkaalla työllään edistänyt tieliikenteen kehittämistä. Ansiomitalin saivat liikenteenharjoittaja, puheenjohtaja Teppo Mikkola, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry; puheenjohtaja Keijo Mäenpää, Suomen Autoteknillinen Liitto ry; konttoripäällikkö, puheenjohtaja Kari Tornivaara, Autoliiton Helsingin osasto; kansanedustaja Matti Saarinen ja valiokuntaneuvos Juha Perttula, eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta. – Kaikkia palkittuja henkilöitä yhdistää tieto, taito ja tahdonvoima. Niitä kaikkia tarvitaan tieliikenteen määrätietoisessa kehittämistyössä jatkossakin, sanoi liikenneja kuntaministeri Paula Risikko jakaessaan Moottoriliikenteen ansiomitalit. Moottoriliikenteen ansiomitaleja on myönnetty vuodesta 1993 lähtien. Mitalin myöntää liikenneministeri Moottoriliikenteen Keskusjärjestö ry:n hallituksen asettaman mitalitoimikunnan esityksestä. Moottoriliikenteen Keskusjärjestö ry on kahdeksan tieliikennejärjestön yhteistyöelin. Jäseninä ovat Autoalan Keskusliitto ry, Autoliitto ry, Autotuojat ry, Linja-autoliitto ry, Suomen Autokoululiitto ry, Suomen Autoteknillinen Liitto ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Suomen Taksiliitto ry. Ajokorttisäädöksen muutos helpottaa ajokorttiluokan korottamista C–luokasta CE-luokkaan Mitä: Ajokorttisäädöksiä muutettiin 15.3.2015 siten, että henkilö jolla on voimassa oleva ammattipätevyys ja ennen 10.9.2009 myönnetty C-luokan ajo-oikeus, voi korottaa ajo-oikeuden CE-luokkaan helpommin. mään saa suorittaa osallistumalla viiden tunnin teoriaopetukseen ja 10 tunnin ajo-opetukseen, silloin kun yllä mainitut kriteerit täyttyvät. Muutos on SKAL:n tavoitteiden mukainen. Miten: Ajokorttiluokan korotuksen kuorma-autosta ajoneuvoyhdistel- Lisätietoja: koulutusasiantuntija Kari Suutarinen, 0500 847864 8 [email protected] Toimitusjohtajalta Maantielogistiikasta kilpailukykyä Eduskuntavaaleissa ratkeaa, millä kokoonpanolla ja hallitusohjelmalla Suomen tulevaisuutta rakennetaan seuraavat neljä vuotta. Puolueilla on omat ohjelmansa, mutta tavoite näyttäisi olevan yhteinen: Suomi nousukiitoon seitsemän laihan vuoden jälkeen. Nyt on sinun aika päättää, minkä ohjelman taakse haluat asettua ja millä keinoin uskot Suomen talouden parhaiten nousevan jaloilleen. SKAL on tasoittanut latua kuljetusyrittäjien äänestyspäätöksille jo toista vuotta. Olemme vaikuttaneet vahvasti puolueiden liikennettä ja logistiikkaa koskevin tavoitteisiin. Hienoa, että maanteiden tavaraliikenteen keskusjärjestön painavia mielipiteitä kuunnellaan. Järjestömme vaikutusvalta kumpuaa yli 5 000 kuljetusyrityksestä ja koko toimialan 100 000 työntekijästä. Pidämme Suomen pyörät pyörimässä. Tahdomme toimialan viiden miljardin liikevaihdon kasvavan ja kannattavuuden paranevan niin, että saamme alalle kehitystä ja innovaatioita. Kasvun kannalta on olennaista, miten hyvin kykenemme palvelemaan asiakkaitamme ja alentamaan logistiikkakustannuksiamme. Ratkaisevinta on se, miten paljon on kuljetettavaa. Työnteolle, tuotannolle ja yrittäjyydelle on luotava suotuisampi ilmapiiri, tai Suomen talouskasvu jää piirustuslaudalle. SKAL:n vaaliohjelma on lyhyt ja ytimekäs: tiestö kuntoon, polttoaineveron palautusjärjestelmä ja vinjetti käyttöön, hallinnolliset maksut rikesakkojen sijaan ja jatkuvuutta puolustusvoimien kuljettajakoulutukseen. Neljä tärkeää vaatimusta, joiden avulla parannamme toimintaympäristöä ja karsimme logistiikkakustannuksia. Vaatimuksillemme on myös katetta. Jos alemmalle tieverkolle ohjattaisiin lisää 20 miljoonaa euroa 8 vuoden ajan, PTT:n helmikuisen raportin mukaan metsäteollisuuden raakapuun kuljetuskustannukset alenisivat vuosittain 25 miljoonalla eurolla ja koko teollisuuden osalta kustannussäästö olisi 50 miljoonaa vuodessa. Yhtä kannattavaa investointia saa hakea, sillä nuo maksaisivat itsensä heti takaisin. Vinjettiä puolestaan on epäilty viimeiseksi niitiksi vientiteollisuuden arkkuun. Tässä laskelma epäilijöille: jos rekan kulutus on 100 000 litraa ja veronpalautus 6 senttiä litralta, olisi säästö 6 000 euroa. Jos vuosivinjetti maksaisi 1 500 euroa, säästöä kertyisi 4 500 euroa vuodessa. Ei siis viimeinen niitti, vaan elämänlankaa. Logistiikkakustannuksia tuo 6 sentin palautus alentaisi 60 miljoonaa euroa vuositasolla. Sillä olisi jo merkitystä Suomen kilpailukyvylle. PTT:n raportti todistaa, kuinka kirkkaasti saamme Ruotsilta turpiin. Ruotsi on satsannut perusväylänpitoon yli kaksi kertaa meitä enemmän. Tämä saa riittää, tiestön korjausvelka on hoidettava parlamentaarisen työryhmän esittämällä tavalla. Eli tarvitsemme väylärahoitusta lisää 300 miljoonaa euroa 12 vuoden ajan. Kun hoidamme tiestön kuntoon, saamme myös maantielogistiikasta kilpailukykyä. iiro lehtonen 15 Vaalitavoitteemme kuljetusyrittäjien omin sanoin Olemme koonneet SKAL:n neljä vaaliteemaa tavoitelistoineen esitteeksi ja verkkosivuillemme. Vielä kiinnostavampaa on kuulla yrittäjiltä itseltään, mitä teemat merkitsevät heille oman yrityksen arjessa. Lämmin kiitos, Teppo, Ville, Markku ja Teija, että nousitte todistamaan asiassan ne. Tienviitat on pystytetty uudelle eduskunnalle! Työryhmä: Heini Polamo, Ulla Eskelinen, Anneli Similä ja Jaana Sivén Tiestö verotus hallinnolliset maksut kuljettajat www.skal.fi/ vaalit2015 16 : Tiestö • Infrarahoituksen pääpaino on asetettava perustienpitoon. • Liikenneverkon korjausvelan poistoon on osoitettava 300 miljoonaa euroa vuotuista lisärahoitusta vuoteen 2027 saakka. • Teiden ja painorajoitettujen siltojen korjaamiseen tarvitaan Liikenneviraston arvion mukaan lisäksi yhteensä 400 miljoonaa euroa. Kuljetusyrittäjä Teppo Viik, Konnevesi: Tienhoitoon tarvitaan rahan lisäksi ammattitaitoa Hyvään tienhoitoon vaaditaan rahan lisäksi kokemusta, ammattitaitoa ja oikeanlaista kalustoa. Tie on meille työpaikka, eikä töihin lähtöä pitäisi joutua pelkäämään. Ulla Eskelinen T eppo Viikin autot ovat pääosin puutavaran ajossa. Keväällä toinen niistä varustetaan kalankuljetuksiin. Kalanviljelylaitoksilta siirretään kalanpoikasia muun muassa kasvatusaltaisiin, riistanhoitoyhdistyksille ja urheilukalustusseuroille. Kalankuljetuskontissa kulkee kerralla jopa 10 000 kalanpoikasta. Teppo ajaa puutavaraa keskimäärin kolmena päivänä viikossa ja tuntee erityisen hyvin alempiarvoisen tiestön ongelmat. Hän lähtee liikkeelle useimmiten aamuyöstä ja toimittaa raakapuuta metsästä sahoille. Ajovuoron jälkeen edessä ovat oman yrityksen sekä Kasperit Oy:n johtotehtävät, kuten ajotehtävien suunnittelu, asiakasneuvottelut ja työnantajavelvollisuuksista huolehtiminen. Työntekijät tarvitsevat usein lisäohjeistusta selvitäkseen muun muassa metsäteiden huonoista olosuhteista. Kasperit Oy toimii UPM:n puun korjuussa ja kuljetuksissa. Yhtiöön kuuluu viisi kuljetusyritystä Keski-Suomen alueelta. Työpaikka vaatii huoltoa Teppoa kismittää rapautuva tiestömme. Tie on työpaikka, jonka olosuhteilla on suuri merkitys työn onnistumiseen. Teiden kunto heijastuu kustannuksiin, työaikaan, työssä viihtymiseen ja jaksamiseen. Teppo toivoo, että alalle tuleville nuorille saataisiin luotua toimivampi ja turvallisempi työympäristö. Miten teiden kunto näkyy kustannuksissa? Rengas-, korjaus- ja polttoainekulut kasvavat. Matka taittuu hitaammin ja työpäivät Teppo Viik, Konnevesi • Kalustona kaksi ajoneuvoyhdistelmää. • Puutavarakuljetuksia Jyväskylän ympäristössä ja pohjoispuolella, elävien kalanpoikasten kuljetuksia kalanviljelylaitoksilta. • Henkilökuntaa kaksi palkattua kuljettajaa ja oma poika. • Teppo Viikin perhe: yrittäjäpuoliso ja viisi lasta, joista kaksi kouluikäisiä. • Teppo Viik on Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:n hallituksen jäsen sekä Konneveden Ammattautoilijat ry:n ja KeskiSuomen puutavarajaoston puheenjohtaja. • UPM:n avainyrittäjänä työskentelevän Kasperit Oy:n toimitusjohtaja. Yhtiössä työskentelee kuusi vakituista yrittäjää. pitenevät, joten palkkakustannuksetkin nousevat. Yrityksen tuotto jää huonommaksi. Yrittäjälle koituu henkisiä paineita ja huolta kuljettajien, itsensä ja ennen kaikkea sivullisten turvallisuuden puolesta, Teppo Viik listaa. Myös puutavarakuljetusten aikatauluttaminen on vaikeutunut. – Tänä talvena meidän on pitänyt ottaa etukäteen selvää esimerkiksi koulukuljetusten aikatauluista, koska emme mahdu liikkumaan yhtä aikaa kapeilla, liukkailla ja auraamattomilla teillä. Välillä ei mahdu ohittamaan edes henkilöautoa. Tieltä suistumisen vaara on arkipäiväämme, Teppo kertoo. Mitä meidän on tehtävä? Rahan lisäksi tiestön korjaamisen edellytyksenä on monen tahon yhteistyö. Teppo Viik osallistuu Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa käytäviin neuvotteluihin ja kertoo, että keskustelua jatketaan siellä hyväs- sä hengessä tilanteen parantamiseksi. – Nykyinen hoitourakoiden kilpailutusmalli ei toimi. Se on laskenut urakoinnin hintoja, mutta jokainen välikäsi pyrkii maksimoimaan oman voittonsa. Talvihoidon urakoiden valvontaa ja läpinäkyvyyttä tulisi lisätä sekä sanktioita tiukentaa. Rahoille, joita me kuljetusyrittäjät maksamme veroina tiestön kunnossapitoon, tulee saada parempi vastine, Teppo vaatii. – Kuljetuskaluston koko on kasvanut, mutta 1950–1960 -luvuilla rakennettu alempi tieverkostomme on yhä mitoitettu senaikaiselle kalustolle. Alemman tieverkoston hoitoluokitukset pitäisi määritellä uudelleen, varsinkin teillä, joilla on paljon raskasta liikennettä. Tuntuu myös ihmeelliseltä, että hyvinvointiyhteiskunnassa revitään vanhat päällysteet pois, kun niitä ei enää pystytä pitämään kunnossa. – Tienpidon puutteista on tarkoitus raportoida Tienkäyttäjien linjalle. Ennen mi17 › näkin soittelin sinne ja joskus apua tuli. Nyt en ole enää yrittänyt, koska tuntuu, etteivät tiedot kunnostustarpeesta siirry eteenpäin. Tepon mielestä urakoitsijoilta on kadonnut ammattiylpeys. Hoitourakat annetaan liian löysin perustein ja ainoa kannus- tin on raha. Työlle ei anneta arvoa. Hänen mielestään urakoitsijan pitäisi olla ensimmäinen vuosi koeajalla ja sitten vasta saisi jatkosopimuksen. Todelliset ammattimiehet tarvitsevat myös kunnon työvälineet. – SKAL:n ehdottamien rahoitustoimenpi- teiden avulla muun muassa liikenneturvallisuus paranisi, aikataulut pitäisivät paremmin ja yrittäjän työilmapiiri kevenisi tiestön kunnossapidon osalta, Teppo Viik summaa. : verotus • Kuorma-autojen käyttämän dieselin verotus on alennettava EU:n minimitasolle polttoaineveronpalautusjärjestelmällä. Järjestelmän hallinnolliset kustannukset ovat kevyet. • Myös ulkomainen raskas liikenne on saatava maksamaan tiestömme käytöstä ottamalla käyttöön tiemaksujärjestelmä eli vinjetti. Sen avulla voidaan myös valvoa rajan yli tulevaa liikennettä. Kuljetusyrittäjä Ville Purra, Tornio: Polttoaineveron palautus toisi ison säästön Kuljetusyrittäjä Ville Purran neljä yhdistelmää nielevät dieseliä kuukaudessa keskikokoisen henkilöauton hinnan verran, noin 30 000 euron edestä. Polttoaineveron palautus tekisi kulusta hiukan kohtuullisemman. Tiemaksuja yritys maksaa säännöllisesti Ruotsissa ja Norjassa. Anneli Similä Kuljetusliike Ville Purra Ky • 2 puoliperä- ja 2 täysperävaunuyhdistelmää • kuljetuksia Suomen lisäksi Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan • 5 kuljettajaa + vakituinen tuuraaja • Ville Purran perhe: vaimo ja kolme poikaa, 4-, 6- ja 12-vuotiaat • Ville Purra valittiin äskettäin Tornion Kuormaautoilijoiden hallitukseen. V ille Purra, 36, perusti kuljetusyrityksensä vuonna 1999. Tällä hetkellä yritys operoi neljällä autolla Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Viisi kuljettajaa ja yksi vakituinen tuuraaja pitävät autot pyörimässä. Ville ajaa myös itse säännöllisesti. Vaimo hoitaa kirjanpidon, joten Villen sanoin ”koko ajan ollaan kärryillä menoista ja tuloista”. Yrityksen kahteen puoliperä- ja kahteen täysperävaunuyhdistelmään tankataan polttoainetta kuukaudessa yhteensä noin 28 000 litraa. Euromääräisesti se keventää 18 yrityksen kassaa pyöreästi huikeat 30 000 euroa kuukaudessa. – Jos polttoaineveron palautusta saisi vaikkapa 5-6 senttiä litralta, olisi se jo iso säästö vuodessa. Sillä summalla parannettaisiin kummasti yrityksen kassavarantoa. Rahaa riittäisi ehkä investointeihinkin ja sitä kautta kilpailukyvyn parantamiseen, Ville miettii. Polttoaine on suurin menoerä yrityksessä, noin 36 prosenttia kaikista kustannuksista. Tankkauksia ja kulutusta seurataankin tarkasti. Näin polttoaineveronpalautus vaikuttaisi Kuljetusliike Ville Purra Ky:n talouteen • Ville Purra Ky:n neljään autoon tankataan dieseliä 28 000 litraa kuukaudessa. Vuodessa määrä on 336 000 litraa. • Jos polttoaineveron palautusta saisi 6 senttiä litralta, tekisi se kuukausitasolla palautuksen määräksi 1 680 euroa ja vuositasolla 20 160 euroa. • Palautettavalla rahamäärällä saisi käsirahaa esimerkiksi kaluston uusimiseen. – Otamme jokaisesta tankkauksesta raportin, josta litramäärät kirjataan ylös. Polttoaineen keskikulutusta seurataan yrityksessämme säännöllisesti. Kulutus riippuu ajosuoritteesta, esimerkiksi romukuljetuksissa täysi tankki riittää yleensä vain yhdeksi päiväksi. Romukuljetuksissa käytettävien ajokonttien rakenteiden aiheuttama ilmanvastus on kova ja se syö polttoainetta, Ville Purra selvittää. Tiemaksut saatava Suomeenkin Ville Purran autot liikennöivät ulkomaille, joten Ruotsin ja Norjan tiemaksut haukkaavat niin ikään osansa kuljetusyrityksen menoista. – Ruotsiin mentäessä ostamme rajalta vinjetin, joka maksaa 8 euroa päivältä. Tietyillä alueilla, kuten silloilla, joutuu usein maksamaan vielä saman maksun toiseen kertaan. Poliisi valvoo vinjetin käyttöä, esimerkiksi viime viikolla autoni pysäytettiin Sundsvallissa ja siinä yhteydessä tarkistettiin hallinnolliset maksut vinjetti ja auton rengastus, Ville mainitsee. Norjaan mentäessä autoissa on oltava lukulaite, joka rekisteröi tiemaksut. Sen perusteella tulee lasku kotiin. – Lasku kolahtaa postiluukusta noin kerran kuukaudessa. Suuruudeltaan lasku on 1 200 – 1 300 kruunua, eli 150 euron luokkaa, Ville Purra kertoo. Ville pitää Ruotsin tiemaksumallia hyvänä. Hän kaipaisi kipeästi tiemaksuja myös Suomeen. – Olen ehdottomasti sitä mieltä, että Suomeenkin tarvittaisiin tiemaksut. Sitä en ymmärrä, miksi asian toteuttaminen tuntuu olevan niin vaikeaa. Tiemaksuilla valtio saisi kerättyä maksuja myös ulkomaisilta ajoneuvoilta ja rahat voitaisiin käyttää teiden kunnostukseen. Täällä pohjoisessakin, esimerkiksi Kilpisjärven tiellä, raskasta liikennettä on paljon, ja tie on paikoitellen surkeassa kunnossa, Ville toteaa. Villen mielestä maksu pitäisi hyvittää suomalaisille autoille verotuksen yhteydessä esimerkiksi polttoaineveron palautuksena. – Kuljetusala Suomessa ei sinänsä tarvitse yhtään enempää maksettavaa. : • Hallinnolliset maksut on otettava käyttöön osana tieliikennelain kokonaisuudistusta. Silloin vähäisistä liikennerikkomuksista ei toistuessaan seuraisi ajokieltoa. Maksu toisi tuloja valtion kassaan myös ulkomaisilta kuljettajilta. Kuljetusyrittäjä Markku Tuppuri, Helsinki: Kohtuullisuutta liikennerangaistuksiin Kuljetusyrittäjä Markku Tuppuri menetti pari vuotta sitten ajokorttinsa kahdeksi kuukaudeksi. Se oli kova paikka ja tuntui kohtuuttomalta rangaistukselta rikkeisiin nähden. Anneli Similä R akennus- ja yhdyskuntajätteet saavat päivittäin kyytiä Markku Tuppurin seitsemällä autolla, päämääränään Ekokem, Riihimäki. Jätettä haetaan Helsingin ja Tuusulan siirtokuormausasemilta sekä Järvenpäästä, Hyvinkäältä ja Hämeenlinnasta. Lisäksi yritys kuljettaa soraa kahdella autolla. Kuljetusten laadun takaavat Markku Tuppurin kaksi yritystä, Ajopojat Oy ja Kuljetusliike M. Tuppuri Oy, yhdeksän kuljettajan voimin. Kuljettajista kaksi on Markun omaa jälkikasvua - pojat Mikko, 32, ja Juuso, 24, ovat mukana yrityksen päivittäisessä toiminnassa. Myös Markku itse on ajanut koko ajan, nykyisin enemmän lomittajana ja tuuraajana. Lisäksi hän lomittaa tarpeen mukaan omistamansa materiaalinkäsittelykoneen kuljettajaa. Ilman ajokorttia näiden hommien tekeminen on mahdotonta. Kuinka vaikeaksi yrityksen pyörittäminen voi Kuljetusyrittäjä Markku Tuppuri • Yritykset: Ajopojat Oy ja Kuljetusliike M. Tuppuri Oy • Kalusto: yhteensä 9 autoa, lisäksi materiaalinkäsittelykone • Rakennus- ja yhdyskuntajätteiden kuljetuksia, sorakuljetuksia Helsingin KTK:n kautta. • 9 kuljettajaa • Yritystoiminnassa ovat mukana Tarja-vaimo sekä pojat Mikko ja Juuso. Lisäksi tytär Tiia, 30. • Jäsenenä Helsingin Seudun Kuljetusyrittäjät ry:n hallituksessa sekä Helsingin KTK:n hallituksessa. • Henkireikä: Mäntyharjulla sijaitseva mökki. mennäkään ilman ajokorttia, siitä Markku sai karvasta kokemusta pari vuotta sitten. Tasapuolisuutta rangaistuksiin Markku muistaa hyvin ne kolme kertaa, jolloin valvontakamera on räpsähtänyt lie- västä ylinopeudesta. – Mökkimatkalla, niin sanotulla Lusin suoralla, Kehä III:lla ja Leville mentäessä Siikalatvalla. Kaikissa näissä tuli epähuomiossa sen verran kilometrejä yli 80 km/hrajoitusalueella, että rikesakot napsahtivat. Päiväsakko tuli Markulle eräällä Turun 19 › keikalla, syynä lievä ajoajan ylitys. Kyseessä on sosiaalilainsäädännön rikkomus, josta voidaan tuomita ainoastaan päiväsakkoon, ei rikesakkoon. – Jälkeenpäin sain tietää, että olisin voinut laittaa ajopiirturin out-asentoon, koska olin purkamassa ja lastaamassa suljetulla alueella. Sitä aikaa ei lasketa ajoajaksi, vaan se kuuluu muuhun työaikaan. Markku toteaa, että mokista voi syyttää vain itseään. Nämä kolme rikesakkoa ja yksi päiväsakko päälle kahden vuoden aikana saivat kuitenkin aikaiseksi sen, että ajokortti lähti hyllylle. – Laki on tarkoitettu noudatettavaksi, mutta tuntuu siltä, että se ei ole aivan tasapuolinen kaikille. Meiltä kuljetusyrittäjiltä ja ammattikuljettajilta viedään mahdollisuus elinkeinon harjoittamiseen aika helposti. Yksi rikesakko voi tulla vaikkapa siitä, että joku auton lampuista ei pala tai lumi on jäänyt putsaamatta kunnolla ajoneuvosta. Kun näitä kertyy useampi, lähtee ajokortti. Sen sijaan esimerkiksi rattijuoppojen tai muiden tahallaan liiken- kuljettajat nettä vaarantavien rangaistukset ovat monesti pöyristyttävän lieviä, Markku toteaa. Tenkkapoo tuli eteen Vuoden 2012 marraskuussa tuli Markulle kirje saapua Pasilaan poliisilaitokselle. Kirjeessä oli maininta, että mikäli haluaa lievennystä tuomioon, voi olla etukäteen yhteydessä poliisiin. – Soitinkin paikalliselle ylikomisariolle, mutta vastauksena oli vain tyly käsky tuoda kortti asemalle. Valitusaikaa oli kaksi kuukautta, mutta valittaminen olisi ollut turhaa, koska olin joka tapauksessa saman ajan ilman korttia. Kortitta olo ajoittui vuodenvaihteeseen 2012 – 2013. – Kyllä se oli rankka paikka, kun töitä olisi ollut. Onneksi vuodenvaihde ei ollut aivan kiireisintä aikaa, mutta silti piti palkata tuuraaja ajotehtäviä hoitamaan. Vaimo kuljetti minua henkilöautolla tallille, jossa tein remontteja ja huoltohommia autoihin, Markku kertoo. Yrityksellä oli tuohon aikaan lentoken- tällä kuljetuksia, joihin tarvittiin koulutus ja erikoisluvat. Markku oli itse hoitanut näitä kuljetuksia. – Se olikin tenkkapoo, kun uuden kuljettajan kouluttaminen ja lupien hankkiminen olisi vienyt viikkoja. Sattui onneksi niin, että nuoremmalla pojallani oli pari kaveria, joilla oli luvat olemassa. Hekin olivat päätoimisesti opiskelijoita, mutta saimme kuitenkin järjestettyä nuo pari kuukautta niin, että kuljetuksiin ei tullut häiriöitä. Ajokortin menetys oli sellainen asia, että julkihan se oli tuotava myös asiakkaille. He suhtautuivat asiaan ymmärtäväisesti, kun kuljetukset kuitenkin pelasivat moitteettomasti. – Ymmärrän sen, että törkeistä liikennerikkomuksista on saatava asianmukainen rangaistus ja jopa ajokielto. Mutta jos lievät rikkeet vievät mahdollisuuden elinkeinon harjoittamiseen kuukausiksi, pitää asia harkita uudelleen. Etenkin yhden tai kahden auton kuljetusyrittäjälle tällainen asia voi koitua jopa kohtalokkaaksi. : • Kuljettajia tarvitaan kuljetusalalle jatkuvasti. • Puolustusvoimien kuljettajakoulutuksen vuotuisesta noin 10 miljoonan euron määrärahasta on pidettävä kiinni. • Perustason ammattipätevyys on voitava suorittaa myös koepohjaisesti. • Kuljettajan oppisopimuskoulutusta tulee kehittää työsuhteesta erillisenä järjestelmänä. Koulutuspäällikkö Teija Auramaa, Auramaa-yhtiöt, Eura: Koulutus ja sitouttaminen vaativat panostuksia Satojen ympäri maata työskentelevien kuljettajien rekrytointi, kouluttaminen ja sitouttaminen vaativat Auramaa-yhtiöiden koulutuspäälliköltä Teija Auramaalta ja konsernin johdolta panostusta, jota he myös maamme tulevilta päättäjiltä peräänkuuluttavat. Jaana Sivén V uonna 1929 perustetusta yhden miehen kuljetusyrityksestä 250 ajoneuvoa ja 500 henkilöä työllistäväksi konserniksi kasvanut euralainen Auramaa-yhtiöt luottaa toiminnassaan suomalaisuuteen, perheyrittäjyyteen ja pitkiin juuriinsa. Nämä arvot motivoivat myös työntekijöitä, joille annetaan vastuu20 ta ja mahdollisuus kehittää omaa työtään. Väliportaat kuljettajista yrityksen johtoon on karsittu minimiin, ja kynnys vuoropuheluun madallettu mahdollisimman alas. Suuren kuljetusyrityksen avaintoimijoiden arki ei ole pelkkää jokapäiväistä perustyötä sen eteen, että tavarat kulkevat ja pyörät pyörivät. Se on myös ympärillä tapahtuvien asioiden ja päätöksenteon seuraamista, vaikuttamista ja viestimistä. Samana päivänä Auramaan johdossa saatetaan pohtia liinalaatikon sisältöä ja antaa lausuntoa valtakunnan tason asioista. Päivittäin tehdään tärkeitä ja rohkeita ratkaisuja, joita myös tulevissa alan koulutuspäätöksissä toivotaan. Auramaa-yhtiöt, Eura • Osana Kaukokiito-ketjua toimiva konserni koostuu viidestä eri yhtiöstä. Emoyhtiö on Kuljetusliike Y. Auramaa Oy. • Yrjö Auramaa perusti yrityksen Eurassa vuonna 1929. Yrjön poika, liikenneneuvos Matti Auramaa on konsernin hallituksen pj. Konsernin johdossa toimivat hänen kolme poikaansa; toimitusjohtaja Pekka Auramaa, tekninen johtaja Jussi Auramaa ja markkinointijohtaja Kalle Auramaa. Myös neljäs sukupolvi työskentelee konsernin palveluksessa. • Yhtiössä työskentelee yli 500 henkilöä 13 eri paikkakunnalla. Kuljetuskalusto koostuu 250 ajoneuvoyhdistelmästä. • Auramaa-yhtiöt tarjoaa kappaletavara- ja projektikuljetuksia, tilausliikennettä sekä varasto- ja logistiikkapalveluita. Alalletulopolkua raivattava Kuorma-autokortin ja ammattipätevyyden hankkimisessa on Teija Auramaan mukaan paljon mutkia. Tutkinto on kallis, ja siihen pääseminen ja sen suorittaminen vaativaa. Vanhaan ei voi palata, sillä koulutusvaatimukset ovat parantaneet alan imagoa ja osaamista, mutta nykyistä alalletulopolkua olisi selkeytettävä. Perustason ammattipätevyyden suorittamisen koepohjaisuutta kannatetaan Auramaallakin lämpimästi. Tällä hetkellä Auramaalle on imua. Kuutena edellisenä vuonna järjestetty rekrykoulutus on tuonut osaajia. – Se on ollut hyvä väylä saada osaavaa väkeä, mutta sitouttaminen on ollut haastavaa. Tällä hetkellä koulutus on tauolla. Ennen vaadimme hakijoilta C-kortin, mutta viimeiselle ryhmälle jouduimme laskemaan vaatimusta B-korttiin, Teija toteaa. Hän pitää 21 vuoden ikärajaa yhdistelmäajoneuvon kuljettajille jarruna. Se tulee vastaan paitsi Puolustusvoimissa nopeutetusti kouluttautuneella myös rekrykoulutuksessa. Moni 18-vuotias suuntautuu muihin tehtäviin, kun ei jaksa odotella 21 vuoden ikää. Auramaalla on hyödynnetty nuorten työllistämiseen kehitettyä Sanssi-korttia, josta olisi hyvä pitää kiinni: – Sanssilla saadaan nuorelle pidempi koeaika ja hieman palkanlisää. Nuori työllistyy, ja yritys saa hyvän tekijän pienemmällä aloitusriskillä, Teija sanoo. Ratkaisevaa on, ” että kuljettajakoulutuksen aloituspaikkojen määrä vähintäänkin säilytetään sekä toisen asteen opinnoissa että Puolustusvoimissa. Myös yritysten ja koulujen yhteistyötä olisi Teijan mukaan kehitettävä. Jatkokoulutuksella houkuttelevuutta Auramaalla korostetaan jo alalla olevien jatkokoulutuksen merkitystä. Esimerkkinä Teija mainitsee kouluttautumisen ajojärjestelijäksi, jolta vaaditaan esimies- ja asiakaspalvelutaitoja sekä työlainsäädännön tuntemusta. Ajojärjestelijällä olisi myös hyvä olla usean vuoden kuljettajakokemus. Suoraan koulutusputkesta valmistunut logistiikkainsinööri ei ole ihanteellisin vaihtoehto, vaan olisi luontevaa edetä koulutuksen kautta kuljettajasta ajojärjestelijäksi. – Kouluttautumismahdollisuudet luovat imua alalle. On välttämätöntä, että kuljettajan ammattia harkitsevalla olisi mahdollisuus päästä etenemään urallaan myös koulutuksella, Teija sanoo. Puolustusvoimista pysyvästi alalle Auramaan mukaan SKAL:n vaatimus Puolustusvoimien kuljettajakoulutuksen määrärahasta on täysin oikea. – Näemme Puolustusvoimien panoksen erittäin tärkeänä, mutta vielä oleellisempaa olisi edistää varusmiesaikanaan laadukkaasti koulutettujen kuljettajien alalla pysymistä. Puolustusvoi- Kouluttautumismahdollisuudet luovat imua alalle. missa kuljettajiksi kouluttautuneilla on ottajia muillekin aloille, joten miten saamme heidät pysymään kuljetusalalla, Teija pohtii. Nykyisellään oppisopimus ei motivoi yritystä Oppisopimuskoulutettavalle maksetaan nykyään TES:n mukaista palkkaa. Yritys saa valtiolta kuukaudessa 50 euron palkkatuen, mutta koulutus työllistää myös koulutettavan ohjaajana toimivan henkilön. Oppisopimuksella koulutetaan osaavaa henkilöstöä, mutta taloudellisesti se ei motivoi yritystä. – Tämä on epäkohta. Olemme hyvin koulutusmyönteinen yritys ja arvostamme nykyistä teoriapainotteista koulutusta, mutta uskomme kuitenkin myös vakaasti, että työ tekijäänsä opettaa. Kuljettajaapumiesmalliin ei valitettavasti ole paluuta, mutta kokeneemman kuljettajan ohjauksessa oppii varmasti yhtä paljon kuin teoriatunnilla. Koulutettava saisi arvokasta oppia sekä käytännön työstä että teoriasta, ja yritys maksaisi koulutettavalle osaamisen mukaan kasvavaa harjoittelijan palkkaa. Lisäksi oppisopimuskoulutus tutkintoineen tulisi myös mahdollistaa useammille tahoille, sillä nyt tutkintojen järjestämisoikeus on liian rajattua, Teija painottaa. Auramaalla on tällä hetkellä yksi oppisopimuskoulutettava. Koulutuksen kehittäminen työsuhteesta erilliseksi järjestelmäksi lisäisi todennäköisesti oppisopimussuhteita. – Uskon myös, että oppisopimuskoulutettavat sitoutuisivat yritykseen paremmin kuin rekrykoulutettavat. Onhan heillä paljon pidempi jakso talossa kouluttautumisvaiheessa, sanoo Teija. ■ 21 Viime toukokuussa kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk.) keskusteli Kuljetusapu Korhonen Oy:n terminaalilla ajankohtaisista asioista Seppo Korhosen (oik.) ja hänen poikansa Kasse Korhosen kanssa. Kuvan otti keskusteluun osallistunut SKAL Keski-Suomi ry:n toiminnanjohtaja Mikko Voutilainen. Kummitoiminta voi antaa paljon SKAL lähetti kansanedustajien kummeina vaalikaudella 2012–2015 toimineille kuljetusyrittäjille kyselyn. Kokemukset kummitoiminnasta vaihtelivat. Osalle kansanedustajasta tuli hyvinkin läheinen. Kaikki eivät saaneet luotua kontaktia. Ulla Eskelinen K ansanedustajakummien tehtävänä oli toimia nimetyille kansanedustajille tuttuna kokemusasiantuntijana ja välittää tietoa kuljetusalan tilanteesta. Kyselyyn vastasi 46 kummia. Vastaajista 13 prosenttia oli ollut yhteydessä kansanedustajaansa tai hänen avustajaansa useammin kuin viisi kertaa vuodessa. Lähes puolet piti yhteyttä harvemmin kuin kerran vuodessa istuntokauden aikana. Yhteydenpidossa aloitteen tekijä oli useimmiten kuljetusyrittäjä (64 %). Yhteydenpitotapa oli useimmiten sähköposti tai henkilökohtainen tapaaminen. Seuraavaksi eniten juteltiin puhelimessa. Osa kansanedustajista vieraili SKAL:n jäsen24 Kuinka usein olet ollut yhteydessä kansanedustajaasi? 13 % 32 % Useammin kuin viisi kertaa vuodessa Muutaman kerran vuodessa 40 % 15 % Harvemmin kuin kerran vuodessa En lainkaan Yhteydenpidon muodot 25 20 Sähköposti Henkilökohtaiset tapaamiset 15 Puhelinkeskustelut 10 5 Kansanedustaja yhdistyksen tilaisuudessa Yhdistyksen vierailu eduskuntaan 0 järjestöjen tai paikallisyhdistysten tilaisuuksissa, ja neljä vastaajaa oli osallistunut oman yhdistyksensä vierailulle eduskuntaan. Tapaamisten ja viestien pääaiheina olivat SKAL:n valtakunnalliset edunvalvontateemat ja oman alueen edunvalvontakysymykset, yrittäjyys sekä ammattipätevyyskoulutuksen kehittäminen. Jos tapaamista ei ollut saatu järjestettyä, syynä olivat sekä kansanedustajien että yrittäjien kiireet. Myös kansanedustajien tavoittaminen saattoi olla vaikeaa. Kummiyritystoiminnan merkitys Viidesosa vastaajista piti kummiyrittäjätoimintaa ehdottoman tärkeänä. Kaksi kolmasosaa vastaajista piti toimintaa tärkeänä, mutta oli hieman epäilevällä kannalla sen merkityksestä. Runsaan kolmanneksen osalta yhteydenpito oli jäänyt vähäiseksi tai sitä ei ollut lainkaan. Yhteydenpito oli helpompaa yrittäjille, jotka olivat itse aktiivisesti mukana puoluetoiminnassa – varsinkin jos kansanedustajaksi nimettiin oman puolueen jäsen. On vaikea toimia kummina, jos arvot ja ajatusmaailma eivät kohtaa. Kummit toivoivat, että SKAL:n informatiiviset aineistot toimitettaisiin kummiyrittäjille kootusti. Valmistaudu edustajasi tapaamisiin Kysyimme puhelimitse kansanedustaja Mauri Pekkarisen (kesk.) kummina toimineelta kuljetusyrittäjä Seppo Korhoselta mitä hän antaisi ohjeeksi kuljetusyrittäjälle, jota pyydetään ensi vaalikaudella toimimaan kummina ja mitä hän itse sai kummitoiminnasta. Kuusaalainen Seppo Korhonen kiittelee saaneensa poikkeuksellisen aktiivisen, asioihin perusteellisesi paneutuvan ”kummilapsen” Mauri Pekkarisesta. Neljän vuoden aikana tapaamisia oli kymmenkunta ja aloitteita niihin tekivät molemmat. Tuttavuus alkoi, kun Seppo Korhonen kuljetti Mauri Pekkarisen eduskunnan syyskauden avajaisiin. Tapaamiset maakunnassa antavat paremmat mahdollisuudet keskusteluille kuin minuuttiaikataulutetut viralliset vierailut eduskunnassa. – Kutsuin Pekkarisen yrityksemme 60-vuotisjuhliin ja seuraavana kesänä saimme vaimoni kanssa kutsun puutarhajuhlaan, jonne Pekkarinen pyysi edellisen vuoden aikana tapaamiaan henkilöitä, Seppo Korhonen kertoo. Pekkarinen on osallistunut aktiivisesti SKAL Keski-Suomi ry:n tapahtumiin koko vaalikauden ajan ja pyytänyt Seppo Korhoselta tietoja, kun on niitä tarvinnut. Tapaamisiin Seppo on kutsunut mukaan myös muita kuljetusyrittäjiä antamaan asiantuntija-apua esimerkiksi puutavarakuljetuksista, joita hän ei itse aja. – Uusille kummiyrittäjille annan ohjeeksi, että valmistautukaa tapaamisiin hyvin. Jos ette ole päässeet viimeisimpiin järjestömme tilaisuuksiin, pyytäkää alueyhdistyksestänne tai Helsingistä ajantasaista materiaalia, Seppo Korhonen neuvoo. SKAL jatkaa kummitoimintaa myös uuden eduskunnan kanssa. Järjestämme syksyllä eduskunnan istuntokauden avajaisiin kuljetukset kansanedustajille kummien avulla. ■ 25 Kuljetusyrittäjäkansanedustajat ehdolla jatkokaudelle Eduskunnassa istuu tällä hetkellä kansanedustajina kaksi SKAL:n jäsenyrittäjää. Nyt päättyvä eduskuntakausi on Osmo Kokolle ensimmäinen, Pertti Hemmilä puolestaan on ollut kansanedustajana yhtäjaksoisesti vuodesta 1999. Molemmat ovat ehdolla uusiakseen valtakirjansa uudelle nelivuotiskaudelle. S KAL on kevään aikana uutiskirjeissään peräänkuuluttanut kuljetusalan vaaliehdokkaita ja tarjonnut mahdollisuutta tulla esitellyksi Kuljetusyrittäjä-lehdessä. Nyt näyttää siltä, toisin kuin neljä vuotta sitten, että tällä rintamalla on hiljaista. Lehden painoon mennessä ei toimitukseemme ollut saapunut tietoa uusista ehdokkaista. Sen sijaan eduskunnassa jo vaikuttavat kuljetusyrittäjät Osmo Kokko ja Pertti Hemmilä ovat halukkaita jatkamaan kansanedustajina myös seuraavat neljä vuotta. Kysyimme, mitkä ovat heidän päällimmäiset tavoitteensa uudelle kaudelle. Edustajat raottivat myös kokemuksiaan nyt päättyvältä edustajakaudelta. Anneli Similä Pertti Hemmilä, Salo Kansanedustaja, kuljetus-, metsä- ja energia-alan yrittäjä Kansallinen kokoomus, Varsinais-Suomen vaalipiiri aisen Motto: Rohkeasti kotim puolesta – aina! Pertti Hemmilä on tällä vaalikaudella toiminut eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa sekä maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Hän on ollut myös eduskunnan tilintarkastajien puheenjohtaja. – Monissa asioissa olen pystynyt vaikuttamaan, vaikka yhtäkkiä voisi ajatella, ettei yksittäinen kansanedustaja siihen pysty. Vaikuttaminen on taustalla tapahtuvaa näkymätöntä työtä ja edellyttää hyviä kontakteja asioita valmisteleviin tahoihin. Nämä kontaktit muodostuvat pitkän kokemuksen pohjalta, Pertti Hemmilä kertoo. 26 Hemmilä oli kaatamassa Pisararatahanketta sen erittäin huonon hyöty-kustannussuhteen takia. – Aina on aiheellista myös muistuttaa, että kuljetusalalta kerätyistä 10 miljardista vain 5 % käytetään tiestön kunnostukseen, hän toteaa. Hemmilä kritisoi muun muassa ”puskista tulleita” korotuksia kuorma-autojen mittoihin ja massoihin sekä Tiehallinnon solmimia monivuotisia sopimuksia pörssiyhtiöiden kanssa. Hemmilä kutsuu nykyistä hallitusta eripurahallitukseksi, jonka aikana päätöksenteko on ollut vaikeaa ja vaikuttaminen mahdollista vain asioiden valmisteluvaiheessa. Monet asiat ovat hänen mielestään olleet luvattoman huonosti valmisteltuja ja tulleet käsiteltäväksi keskeneräisinä. Katse on kuitenkin eteenpäin seuraavalle kaudelle ja tavoitteet kuljetusalalle selvänä mielessä: • Kuljetusalan maksamista veroista ainakin 10 % on käytettävä tiestön kunnostukseen. • Sakkojärjestelmä on ulotettava ulkomaisiin autoihin, samoin osallistuminen tienkäytön kustannuksiin. • Yrittäjyyttä pitää tukea ja kuormittavaa byrokratiaa ja sääntöviidakkoa keventää. • Uhkaavaa kuljettajapulaa on hoidettava vähentämällä kuorma-autokortin hankkimiseen ja ammattiajolupaan liittyvää byrokratiaa ja sääntelyä. Osmo Kokko, Joensuu Kansanedustaja, kuljetusyrittäjä Perussuomalaiset, Pohjois-Karjalan vaalipiiri Vaaliteema: Työ, inen yrittäminen, välittäm Osmo Kokko on tällä eduskuntakaudella toiminut liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtajana. – Kuljetusalan asioihin olen mielestäni pystynyt vaikuttamaan kohtuullisen hyvin. Nyt olen jo neljä vuotta kokeneempi ja kokemustahan täällä eduskunnassa kaivataan. Vuosien aikana olen pystynyt luomaan verkostoja, joista on hyötyä. Tämä on joukkuepeliä, Osmo Kokko toteaa. Päällimmäiset tunnot kohta loppuvalta kansanedustajakaudelta ovat suhteellisen positiiviset. Mieli halajaa myös uudelle eduskuntakaudelle kuljetusyrittäjien asioita parantamaan. Erityisesti lisäpanostukset tiestön rahoitukseen ja polttoaineveron palautusjärjestelmä ovat Osmo Kokon tavoitelistan kärkipäässä: • Tiestön rahoitukseen on löydettävä keino. Valtion on nostettava osuuksiaan, mutta voitaisiin ajatella myös metsäyhtiöiden ja vakuutusyhtiöiden osuuksien merkitystä • Seuraavan hallituksen on otettava polttoaineveron palautusjärjestelmä ohjelmaansa, jotta suomalaisen kuljetuselinkeinon kilpailukyky säilyy. • Kuljetuselinkeinolle ei enää saa asettaa lisärasitteita. • Liikennepoliisi ja tulli tarvitsevat lisäresursseja, jotta harmaata taloutta ja kabotaasia pysyttäisiin valvomaan paremmin. • Suomen ja Venäjän väliset kuljetukset pi- täisi neuvotella uudestaan, jotta Suomikin pääsee osallisiksi kuljetuksiin. • Valtion omistaman VR/Itellan kuljetukset polkevat hintoja ja aiheuttavat harmaata taloutta kuljetusalalla. Tähän on saatava muutos. • Suomalaisen kuljetusyrittäjyyden kilpailukyky ja elinvoimaisuus on oltava aina etusijalla ja tärkeimpänä tavoitteena päätöksenteossa. ■ Kuljetusyrittäjä-lehti toivottaa Pertti Hemmilälle ja Osmo Kokolle onnea vaaleihin! 27 Tätä mieltä ovat eduskuntapuolueet Vaalikysely puolueille Eduskuntapuolueet saavat kiitettävän arvosanan aktiivisuudesta, sillä kaikki vastasivat vaalikyselyymme ja ottivat sen tosissaan. Puolueiden vapaasanaisiin vastauksiin pääsee tutustumaan verkkosivuillamme: www.skal.fi/vaalit2015. Tutustu puolueiden pohdintoihin. Saatat löytää eväitä äänestyspäätökseesi! SUOMEN KESKUSTA KANSALLINEN KOKOOMUS SUOMEN KRISTILLISDEMOKRAATIT MUUTOS2011 PERUSSUOMALAISET HEINI POLAMO SUOMEN RUOTSALAINEN KANSANPUOLUE tsm täysin samaa mieltä SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE jsm jokseenkin samaa mieltä VASEMMISTOLIITTO eos ei samaa eikä eri mieltä jem jokseenkin eri mieltä tem täysin eri mieltä VIHREÄ LIITTO Tiestö KESK KOK KD MUUTOS2011 PS RKP SDP VAS VIHR Tieverkkomme on yleisesti ottaen hyvässä kunnossa. jem jem jem eos tem jsm jsm jem jem Heikot sillat ja tiet ovat hyvin pieni ongelma maassamme eivätkä edellytä erityistoimia. tem jem tem jem tem jem jem jem eos Suomen tulee keskittää tuotantoa logistisiin keskuksiin rannikolle ja pääteiden varteen sekä hakea säästöjä alemman tieverkon ylläpidosta. tem jem tem jem jsm jem jem jem eos Infrarakentaminen on elvytysmuotona aikansa elänyt. On viisaampaa sijoittaa älyliikenneratkaisuihin sekä innovaatioihin ja vähentää liikennettä. jem jem jem tem tem jsm jem jem eos Kannatan väylien korjausvelkatyöryhmän esitystä, jonka mukaan liikenneverkon korjausvelan poistamiseksi tarvitaan vuosittain 300 miljoonan euron lisärahoitus. eos jsm jsm jsm jsm jsm jsm tsm jem Maanteiden tavaraliikenne on ensisijainen kuljetusmuotomme yhä vuonna 2020. tsm jsm tsm tsm tsm jsm tsm jsm eos KESK KOK KD MUUTOS2011 PS RKP SDP VAS VIHR Kuorma-autojen käyttämän dieselöljyn verotus on alennettava EU:n sallimalle minimitasolle ottamalla käyttöön polttoaineveron palautusjärjestelmä. jsm jsm jem jsm eos jsm jem jem tem Raskaalta liikenteeltä on alettava kerätä aikaperusteista tienkäyttömaksua kuorma-auton rekisteröintimaasta riippumatta (vinjettijärjestelmä). tsm jsm jsm eos eos jsm jsm jem jsm Suomen kannattaa odottaa mahdollisia EU-tasoisia älyliikenneratkaisuja eikä kehittää omia järjestelmiä. jsm jem jem tsm eos jsm jem tem tem Taajamissa kannattaa ottaa käyttöön ruuhkamaksut. jem tem tem tem tem eos tsm jsm tsm Verotus 28 Hallinnolliset maksut KESK KOK KD MUUTOS2011 PS RKP SDP VAS VIHR Vuoden sisällä kolmen vähäisen ylinopeussakon tai ajo- ja lepoaikarikkomuksen tulee aiheuttaa ajokielto ammattikuljettajalle. tem eos tem jem tem jsm jem jem jsm Sekä kotimaisen että ulkomaan kilvissä ajavan raskaan liikenteen valvontaa ja sanktiointia on tehostettava. eos jsm jsm jem jsm jsm tsm tsm jsm Vähäisten sakkojen periminen valtiorajojen yli kuormittaa liikaa viranomaisia, eikä siihen kannata investoida resursseja. tem jem tem tem jsm jem jem tem eos Laittoman ulkomaisen tavaraliikenteen aiheuttama harmaa talous on marginaalinen ongelma. tem jem tem jem tem tem tem tem tem Sakon korvaaminen hallinnollisella maksulla vähäisissä liikennerikkomuksissa helpottaisi viranomaisten työtä. tsm jsm jsm eos jsm jsm jsm tsm tsm KESK KOK KD MUUTOS2011 PS RKP SDP VAS VIHR Yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan kuljettajakoulutuksen määrärahoja ei saa leikata. tsm eos tsm jsm tsm tsm jsm eos eos Puolustusvoimien kuljettajakoulutus on tärkeä maamme huoltovarmuuden kannalta. tsm jsm tsm jsm tsm tsm tsm jsm jsm Suomalaisyritysten tulisi palkata kuljettajia esimerkiksi Virosta tai Latviasta kustannusten ja koulutustarpeiden alentamiseksi. jem eos jem tem tem jem jem tem jem Kuljettajakoulutuksen aloituspaikkoja tulisi karsia, sillä kuljettajien tarve supistuu ratkaisevasti, kun robottiautot otetaan käyttöön. tem jem jem jem tem jem jem tem eos Oppisopimukseen tulee suhtautua osana koulutusjärjestelmää, eikä työsuhteena, johon sovelletaan työehtosopimusta ja TES-palkkaa. tsm jsm jsm jsm jem tsm jem tem jem Kuljettajat Tiestö verotus hallinnolliset maksut Eroja syntyy Kuten huomaat, puolueiden vastauksissa on eroja, mutta samasta väittämästä on harvoin aivan vastakkaisia näkemyksiä eri puolueiden kesken. Käy vertailun vuoksi läpi SKAL:n vaaliteemat jäsenyrittäjien esitteleminä s. 16 alkaen. kuljettajat www.skal.fi/vaalit2015 Sivullemme on koottu vaaliteemamme, puolueiden sekä yksittäisten ehdokkaiden vastaukset kyselyymme sekä linkkejä, Twitter-virtaa ja tietoja puolueista. 29 › TIESTÖ – maanteiden tavaraliikenteen tärkeys ymmärretään Puolueet olivat varsin samanmielisiä tiestöön liittyvissä kysymyksissä. Puolueet pitävät Vihreitä lukuun ottamatta maanteiden tavaraliikennettä ensisijaisena kuljetusmuotona myös vuonna 2020. Vaikka Suomi muuttaisi koko strategiansa päälaelleen tänään, olisimme tuolloin vahvasti kumipyöräliikenteen varassa. Tämän tunnustivat vahvimmin Keskusta, Kristillisdemokraatit, Muutos2011, Perussuo- malaiset ja Demarit. RKP:n ja Muutos2011-puolueen mielestä infrarakentaminen on elvytyksenä aikansa elänyt. Vihreitä ja Keskustaa lukuun ottamatta puolueet osoittaisivat korjausvelan poistoon vaaditut miljoonat. Keskusta ei osaa sanoa ja Vihreät on vastakkaista mieltä. Vain Perussuomalaiset tinkisi alemman tieverkon ylläpidosta ja keskittäisi tuotantoa rannikoille ja pääteiden varsille. Liikennepolitiikan painopistettä pitää siirtää uusista kalliista hankkeista teiden, ratojen ja muiden väylien kunnossa- ja ylläpitoon. Infran merkitys laajassa ja harvaan asutussa maassa ei vähene näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Älyliikenneratkaisut ja muut tulevaisuuden mahdollisuudet eivät ole tämän kanssa ristiriidassa. Uusien hankkeiden rahoituksesta tulee varoja siirtää korjausvelan umpeen kuromiseen. Uudet väylät ovat pääsääntöisesti hyviä, mutta samaan aikaan alemman tason verkosto rapistuu. Maantie-, rautatie ja vesiliikenne muodostavat teollisuutemme toimivuuden ja kilpailukyvyn turvaavan verisuoniston. Maanteillä kulkee 5 vuoden päästä edelleen suurin osa kotimaan tavaraliikenteestä. Perusväylänpitoa ei voi yksisilmäisesti jakaa teihin, rautateihin, lentokenttiin ja vesiväyliin. Suomi on infrastruktuuriltaan sitä vahvempi, mitä laajempaan liikennemuodot ylittävään yhteistyöhön se kykenee. Infrarakentaminen ei ole aikansa elänyttä toimintaa, mutta tärkeimmiksi infrainvestoinneiksi nostamme merkittävät satsaukset raiteisiin sekä älykkääseen sähköverkkoon. VEROTUS – polttoaineveron palautusjärjestelmän kannatus varovaista Keskusta, Kokoomus, RKP ja Muutos 2011 ovat palautusjärjestelmän käyttöönotosta jokseenkin samaa mieltä kanssamme, muut jokseenkin eri mieltä paitsi Vihreät, jotka täysin eri mieltä. Perussuomalaiset epäröi kantaansa. Palautusjärjestelmä mainitaan ainakin Keskustan puolueohjelmassa ja siihen löytyy tiettävästi kiinnostusta myös Kokoomuksen ja SDP:n piirissä. Vasemmistoliitto ja Vihreät haluavat Suomen ehdottomasti kehittävän omia älyliikenneratkaisuja. Jokseen- kin samoilla linjoilla ovat myös Kokoomus, Kristilliset ja Demarit. Muut odottelisivat EU:n älyliikenneratkaisuja. Perussuomalaiset ei osaa sanoa. Taajamien ruuhkamaksuja vastustavat kiivaimmin Kokoomus, Kristilliset, Muutos2011 ja Perussuomalaiset. Vahvin kannatus löytyy Demareilta ja Vihreiltä. Raskaan liikenteen tiemaksut saavat tässä kyselyssä vahvimman kannatuksen Keskustalta. Yksikään puolue ei ole jyrkästi tiemaksuja vastaan. Tiestö verotus hallinnolliset maksut kuljettajat Polttoaineveron palautuksen pitää olla vähintään sen suuruinen, että se korvaisi kotimaiselle raskaalle liikenteelle vinjettijärjestelmästä tulevat maksut. Palautusjärjestelmä voidaan selvittää. Valtion taloustilanne on niin heikko, ettei polttoaineveron palautusjärjestelmää voi luvata. Liikenne on ylipäänsä liian kallista. Palautusjärjestelmät, joilla yritetään kompensoida väärien ja vahingollisten päätösten vaikutuksia, ovat aina poliittisten suhdanteiden raadeltavina ja kasvattavat maariskiä. Hyötyliikenteen verotuki on toteutettu hallinnollisesti yksinkertaisella ja tehokkaalla tavalla siten, että dieselöljyn polttoainevero on noin 26 snt/litra alempi kuin sen pitäisi, jos se verotettaisiin samoilla energia- ja hiilisisällön perusteilla kuin bensiini. Liikenteen verotusta täytyy muuttaa pitkällä aikavälillä älysovelluksiin perustuvan kilometriperusteisen tienkäyttömaksun suuntaan. Veroratkaisujen on tuettava päästöjen vähentämistä kaikilla sektoreilla. Tienkäyttömaksuilla voidaan korvata ajoneuvovero ja osa polttoaineveroista. 30 HALLINNOLLISET MAKSUT – harmaan talouden torjuntaa pidetään tärkeänä Keskusta, Kristilliset ja Perussuomalaiset poistaisivat ajokiellon seuraamuksena kolmesta vuoden sisällä saadusta vähäisestä ylinopeussakosta. Muutos2011, SDP ja Vasemmistoliitto ovat jokseenkin samoilla linjoilla. RKP ja Vihreät hyväksyvät nykyisen seuraamuksen, mutta avoimessa palautteessaan Vihreät on varovaisesti hallinnollisten maksujen kannalla. Kokoomus ei ole varma kannastaan. Raskaan liikenteen valvontaa tehostaisivat innokkaimmin Demarit ja Vasemmistoliitto. Muut puolueet ovat tehostamisen tarpeesta jokseenkin samaa mieltä lukuun ottamatta epäröivää Keskustaa. Yksikään puolue ei pidä laittoman ulkomaisen tavaraliikenteen aiheuttamaa harmaata taloutta marginaalisena ongelmana. Vähäisten sakkojen periminen valtiorajojen yli saa vahvimman kannatuksen Keskustalta, Kristillisiltä, Muutos 2011:ltä ja Vasemmistoliitolta. Järjestelmän keventäminen ja yksinkertaistaminen on lievempien liikennerikosten ja -rikkomusten osalta hyvä yleistavoite. Tieliikennelain kokonaisuudistuksen yhteydessä selvitetään parhaillaan mahdollisuuksia osan tieliikennerikkomuksista siirtämiseksi hallinnollisen sanktioinnin piiriin, mikä keventäisi niihin liittyviä prosesseja. On tärkeää, että esimerkiksi venäläisille rekoille asetetaan samat vaatimukset kuin kotimaan kilvissä ajaville. Sakkojen periminen ulkomaalaisilta ei ole kovin työlästä. Raskaan liikenteen valvonta on kärsinyt Liikkuvan poliisin lakkauttamisen myötä, valvontaa olisi syytä tehostaa kabotaasin, turvallisuuden ja harmaan talouden kannalta. Vanhentunut, 80-luvulla säädetty ylipainomaksulaki ja sen maksuseuraamus kuljetusyrityksille langetettavista maksuista tulee päivittää tämän vuosikymmenen kustannustasolle. Jos puuttumiskynnys säilyy samana, sakon korvaaminen hallinnollisella maksulla vähäisissä liikennerikkomuksissa olisi hyvä uudistus. KULJETTAJAT – Puolustusvoimien kuljettajakoulutus on huoltovarmuuskysymys Kaikki puolueet pitävät asevelvollisuuden osana annettua kuljettajakoulutusta huoltovarmuuskysymyksenä. Keskusta, Kristilliset, Perussuomalaiset ja RKP säilyttäisivät Puolustusvoimien koulutusmäärärahat nykyisellään. SDP ja Muutos2011 ovat asiasta jokseenkin samaa mieltä. Kokoomus, Vasemmistoliitto ja Vihreät eivät osaa sanoa. SKAL on esittänyt oppisopimusjärjestelmään mallia, jossa ei sovellettaisi työehtosopimusta. Keskusta ja RKP ovat kanssamme täysin samaa, ja Kokoomus, Kristillisdemokraatit ja Muutos 2011 jokseenkin samaa mieltä. Vahvin vastustus löytyy Vasemmistoliitosta. Yksikään puolue ei supistaisi kuljettajakoulutuksen aloituspaikkoja robotisaation vuoksi. Kaikki vastustavat kuljettajien palkkaamista edullisemman kustannustason maista, Vasemmisto, Perussuomalaiset ja Muutos 2011 vahvimmin. Nuorten oppisopimuskoulutus tulisi muuttaa koulutussopimukseksi. Tällöin nuori olisi oppilaitoksen kirjoilla ja samalla yrityksen hallinnollinen taakka pienenisi. Niukkojen puolustusmäärärahojen käyttöä eivät voi ohjata ensisijaisesti muut kuin sotilaallisen maanpuolustuksen kautta määriteltävät päämäärät. Työnantajan koulutuskorvausta oppisopimuskoulutuksesta tulee korottaa. Robottiautot ovat etäistä tulevaisuutta, en vielä lähtisi rakentamaan mitään niiden varaan. Työehtosopimuksissa on huomioitu koulutus- ja taitotaso mm. palkkauksen osalta. Yritys saa myös erillisen korvauksen koulutuksen kuluista. Kuljettajareservi on riittävä nykyisellään. Oppisopimuskoulutukseen tulee noudattaa alan TES:iä. Pelkkä kuljettajakoulutus ei voi olla perustelu yleisen asevelvollisuuden ylläpitämiselle, jos sen edellytykset muuten ovat siirtyneet menneisyyteen. Moni puolue otti Kuljetusyrittäjän vastauksia laatimaan omat liikenneasiantuntijansa. Olemme poimineet juttuun esimerkkejä kunkin puolueen antamista avoimista vastauksista. Vastaukset kokonaisuudessaan löytyvät verkkosivuiltamme. Jos avoin vastaus puuttuu, puolue ei antanut sitä. Yksittäisen ehdokkaan kannat voivat erota merkittävästi puolueen antamista vastauksista. Kannattaa siis tutustua myös ehdokkaiden antamiin vastauksiin: www.skal.fi/vaalit2015. Kiitos puolueille ja ehdokkaille vastauksista ja hyviä vaaleja! 31 skal ajassa Onnittelemme 25.4.–17.5.2015 85 VUOTTA 7.5. Kylä-Nikkilä, Urpo Tammela 80 VUOTTA Tähtinen, Pentti 13.5. Kokemäki 75 VUOTTA 25.4. Neulaniemi, Kauko 28.4. Granberg, Sune 1.5. Rautakoski, Unto 2.5. Flyktman, Martti 9.5. Söderström, Harry 14.5. Heikonen, Reijo Alajärvi Sipoo Kalajoki Uurainen Sipoo Paimio 60 VUOTTA Koivula, Martti Rovaniemi 3.4. Myöhästyneet onnittelut 30.4. Lehtonen, Jukka Ylitornio 3.5. Skinnars, Alf Maalahti 4.5. Södergård, Lars Mustasaari 8.5. Pietarila, Vesa Oulainen 9.5. Heikkonen, Jorma Savonlinna 50 VUOTTA 27.4. Eriksson, Peter 1.5. Numminen, Janne Parainen Turku 2.5. 5.5. 6.5. 7.5. 7.5. 8.5. 9.5. 11.5. 13.5. 13.5. 16.5. Rantala, Rauno Uusitalo, Hannu Lahtinen, Hannu Pajula, Jari Vilandér, Kari Hoffren, Vilho Väisänen, Jukka Welin, Jussi Jokinen, Pekka Vuoriheimo, Jari-Jukka Niemelä, Anne Lieto Tornio Joroinen Vaasa Turku Maaninka Iisalmi Varkaus Ylöjärvi Nurmijärvi Salla Merkkipäiväpalstalla julkaistaan Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenrekisterin perusteella liikenteestä vastaavien johtajien ja veteraanijäsenten juhlapäivät automaattisesti. Mukaan otetaan 50-, 60- ja 70-vuotiaat sekä siitä eteenpäin 5-vuotisportain syntymäpäivää viettävät. Henkilö voi itse kieltää julkaisemisen ilmoittamalla siitä Ulla Eskeliselle, puh (09) 478 99 321 tai [email protected]. Yhdistysten, jotka haluavat onnitella erikseen muita henkilöitä, tulee myös ilmoittaa siitä kaksi kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Sinä teet suojatien -kampanja jatkuu Verokonsultointi Markku Immanen toimii Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n veroekonomina suorittaen tilinpäätös- ja verokonsultointiin liittyviä toimeksiantoja seuraavasti: • yritysten perustamiset • yhtiösopimusten ja -järjestysten muutokset •sukupolvenvaihdokset • toimintamuodon muutokset • fuusiot, diffuusiot •verovalitukset •yritysjärjestelyt • henkilökohtainen verokonsultointi (ajanvarausta vastaan). Yhteystiedot: (09) 478 999 (SKAL) 0400 202 894 (GSM) 60 Liikenneturvan, Moottoriliikenteen Keskusjärjestön ja poliisin yhteinen Sinä teet suojatien -kampanja jatkuu. Viime vuonna alkanut kampanja on ollut menestys. Tänä vuonna toteutetaan kaksi kampanjajaksoa, ensimmäinen maalis-huhtikuussa ja toinen elokuussa koulujen alkaessa. Liikenneturva järjestää paikallisia Sinä teet suojatien -tapahtumia ympäri Suomen. Tapahtumia viedään myös koului- hin ja nuorten keskuuteen kevennetyllä ”Suojatieselfie-mallilla”. Sinä teet suojatien -kampanjan tavoite on parantaa liikenneturvallisuutta edistämällä turvallista liikennekäyttäytymistä suojateiden yhteydessä. Kampanjan päätavoitteena on, ettei kukaan kuole tai loukkaannu vakavasti suojatieonnettomuudessa. Suojatiekulttuuri voidaan muuttaa yhdessä! ex tempore Mar-Leena Kolehmainen kokosi kirjaimet sanaan Parlamentti Palvelu Eduskunnan opastetuilla kierroksilla on käynyt vuosittain 35–45 000 vierasta. Hyvä palvelu on tavoite numero yksi, kun vieraita otetaan vastaan. Opastuksien aikana kerrotaan eduskunnan toiminnasta ja esitellään keskeisiä tiloja. Ryhmien vierailuun liittyy usein tapaaminen kansanedustajien kanssa. Opastetut vierailut ovat tärkeä osa eduskunnan kansalaispalvelua. Lisäksi Pikkuparlamentissa toimii kansalaisille suunnattu palvelupiste, Kansalaisinfo. Avoimuus Eduskunta on yksi maailman avoimimmista parlamenteista. Tämä näkyy muun muassa siinä, että vieraat voivat tutustua eduskunnan tiloihin ja tulla seuraamaan eduskunnan täysistuntoa ilman ennakkovarausta. Täysistuntoja voi myös seurata suorana verkkolähetyksenä, ja kokousten pöytäkirjat ovat nopeasti kansalaisten luettavissa verkkosivuilla. Remontti Eduskuntatalo suljetaan maaliskuun puolivälissä yli kahdeksi vuodeksi peruskorjauksen vuoksi. Tuona aikana opastettuja vierailuja ei järjestetä, mutta täysistuntoja voi nykyiseen tapaan tulla seuraamaan väistötiloissa olevan istuntosalin lehterille. Laki Lainsäädäntötyö on eduskunnan tärkein tehtävä. Eduskunta päättää myös valtion talousarviosta, valvoo maan hallituksen toimia ja valitsee pääministerin, ja näin ollen eduskunta on Suomen poliittisessa järjestelmässä ylin päätöksiä tekevä elin. Asiantuntijuus Eduskunta on pitkälti asiantuntijaorganisaatio. Kansanedustajat pääsevät hyödyntämään omaa kokemustaan ja asiantuntijuuttaan valiokunnissa, virkamiehet omassa työssään. Muutto Eduskunta muuttaa väistötiloihin yli kahdeksi vuodeksi. Muuttomatka ei ole pitkä, sillä Eduskuntatalon viereinen rakennus, Sibelius-Akatemian talo muokataan eduskunnan käyttöön. Eduskunta pitää täysistunnot remontin aikana Sibelius-Akatemian konserttisalissa. Muutto on historiallinen, sillä eduskunnan työskentely muualla kuin Eduskuntatalossa on hyvin poikkeuksellista. Tämä on tapahtunut ainoastaan yhden kerran aikaisemmin, kun eduskunta kokoontui täysistuntoihin talvisodan aikana Kauhajoelle. Mar-Leena Kolehmainen työskentelee tiedottajana eduskuntatiedotuksessa 17 muun viestinnän ammattilaisen kanssa. Hänen päätehtäviään ovat tällä hetkellä mediaviestintä sekä valiokuntatiedotus muun muassa valtiovarainvaliokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan, sivistysvaliokunnan ja talousvaliokunnan päätöksistä. Mar-Leenan tehtäviin kuuluvat myös opastetut kierrokset Eduskuntatalossa. Mar-Leena on työskennellyt eduskunnassa kuusi vuotta. Jaana Sivén Eduskunta Eduskunta on Suomen julkisin työpaikka. Tämä ei koske ainoastaan kansanedustajia, vaan asettaa haasteita myös eduskunnassa työskenteleville viranhaltijoille – aina on hyvä pitää mielessä, että kaikki mitä sanoo tai tekee, voi päätyä tavalla tai toisella julkisuuteen. Naiset Suomalaiset naiset saivat ensimmäisenä maailmassa täydelliset valtiolliset oikeudet. Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1907 valituksi tuli 19 naiskansanedustajaa - maailman ensimmäiset naisparlamentaarikot! Tästä voimme olla suomalaisina ylpeitä. Työpaikka Eduskunta on yli tuhannen ihmisen työpaikka. 200 kansanedustajaa ja lähes saman verran avustajia sekä yli 400 virkamiestä. Lisäksi eduskunnan alaisia erillisvirastoja ovat muun muassa Valtion talouden tarkastusvirasto ja Ulkopoliittinen instituutti. Twitter Tavoitteena on kertoa eduskunnan työstä yhä nopeammin ja paremmin. Esimerkiksi sosiaalisen median kautta (erityisesti Twitter) tavoitamme tehokkaasti yhä isomman yleisön. Ihmiset Talo on täynnä mielenkiintoisia, osaavia ja innostuneita ihmisiä. Se tekee edus61 kunnasta Suomen parhaan työpaikan. profiili Profiilissa esitellään kuljetusyrittäjiä ja muita kuljetusalalla vaikuttavia persoonallisuuksia sekä SKAL:n toimihenkilöitä. Ehdota profiilihenkilöä Anneli Similälle, puh. (09) 478 999 tai [email protected]. Juristi näkee elämän kirjon O ikeustieteen kandidaatti, varatuomari Jouni Korhosen työpaikka on viime syyskuusta lähtien ollut Kuljetusalan Lakiasiaintoimistossa. Toimisto on SKAL:n ja Autoliikenteen Työnantajaliiton yhdessä perustama, erityisesti maantieliikenteen yrittäjille suunnattu toimisto ja se sijaitsee Kuljetuskuutiossa. Jouni Korhonen valmistui Helsingin oikeustieteellisestä tiedekunnasta vuonna 1990. Työt venyttivät valmistumista hiukan, sillä Jouni työskenteli koko opiskelun ajan. Turkishuutokaupan avustajana, pullakuskina ja taksinajossa meni välillä täysipäiväisestikin vuosia. Sisäministeriössä avautui ensimmäinen lakialaan liittyvä työpaikka, kunnes Jouni siirtyi Imatralle auskultoimaan tuomioistuimeen. Oikeusavustajan paikan avauduttua Joutsenossa koko perhe muutti sinne ensimmäisen lapsen ilmoitettua tulostaan. Työpaikkoja on ollut vuosien varrella muitakin, mutta monipuolisimpana Jouni pitää työtään Suomen Hiusyrittäjien toiminnanjohtajana. Huumorimiehenä Jouni toteaa, että pokkaa oli ottaa työ vastaan, vaikka omat hiukset olivat enää muisto vain. - Työnantaja- ja toimialajärjestön vetäjänä tutuiksi tulivat niin työoikeus, TES-neuvottelut kuin järjestön tapahtumatkin eri puolilla Suomea. Kotimaan matkojen lisäksi matkustin kerran kuukaudessa Brysseliin, jossa alan työantajien ja työntekijöiden yhteistyöelin kokoontui säännöllisesti. Tiivis reissaaminen ja viikonlopputyöt saivat Jounin vaihtamaan työpaikkaa reilun seitsemän vuoden jälkeen asianajotoimiston leipiin. Perhekin oli kasvanut tasaiseen tahtiin ja isää kaivattiin kotona. Tällä hetkellä Jounin perheeseen kuuluu vaimo, kolme poikaa ja yksi tytär. Lisäksi tiivis osa perhettä ovat kolme labradorinnoutajaa. 265/70R Työnsä etuina Jouni pitää tärkeiden ja merkityksellisten asioiden parissa työskenteKuvaus lyä. Varjopuolia ovat monesti vaikeat ja repivät oikeusriidat, jotka varsinkin nuorempana 275/70R saattoivat seurata uniin asti. Vuosien jälkeen Jouni sanoo menettäneensä kyvyn häm- 265/70R19.5 HAKKA TR 385/55R mästyä enää mistään. 275/70R22.5 HAKKA TR - Ihmisten ja asioiden takaa voi löytyä sekä hirveitä että hienoja asioita. Jokaisessa meissä on sekä hyvää että pahaa. Ihmisten raadollisuus tulee esiin etenkin perinnönjako- 385/55R22.5 HAKKA TR ja avioerotapauksissa, Jouni toteaa. Monia mielenkiintoisia oikeustapauksia on vuosiin mahtunut. Erityisesti yksi on jäänyt traagisuudessaan mieleen. - Eräältä kuljetusyrittäjältä oli laman aikaan mennyt lähes kaikki, henkilöauto ja asuntovaunu, kesämökki ja metsät. Siihen aikaan oltiin ottamassa käyttöön velkajärjestelyä, jota haimme pelastamaan omaisuudesta edes jotakin. Kesken prosessin yrittäjä soitti minulle ja sanoi pitävänsä asetta ohimollaan, enää hän ei kestäisi. Tilanne oli järkyttävä, mutta sain jotenkin rauhoiteltua hänet ja loppujen lopuksi kävi niin, että yrittäjälle myönnettiin velkajärjestely. Talo ja kuorma-auto säästyivät ja se oli uuden elämän alku hänelle. Siitähän juristin työssä on kysymys, toisen ihmisen auttamisesta. Jouni kuitenkin korostaa, että ei saa liikaa mennä toisen ihmisen tunteisiin mukaan, muuten halvaantuu. - Eihän lääkärikään auta potilasta nyyhkyttämällä siinä vieressä. Kuljetusalan yrittäjiä Jouni pitää mukavan rentoina, ottaen huomioon kuinka paljon alaan liittyy stressitekijöitä. Kokemusta kuljetusalaan liittyvistä riidoista on kertynyt ja Jouni muistuttaakin kuljetusyrittäjiä seuraamaan tarkemmin esimerkiksi kuljettajan työaikaa. Pelkkiä tekstiviestejä ei saa hyväksyä kuljettajan ilmoituksena tehdystä työstä, vaan on vaadittava ajopiirturin tiedot säännöllisesti nähtäväksi. Jouni rentoutuu Suomen Saunaseuran tiloissa Lauttasaaressa kerran viikossa. Välillä hän pulahtaa järveen tai avantoon. Intohimona on SAPO-sarjaan kuuluvien dekkareiden keräily, nyt niitä on jo 400 kappaletta. Pieni viinikellari ja ruoanlaitto pitävät mielen ja kropan virkeänä. Jouni kuvailee itseään sitkeäksi ja analyyttiseksi, hän tykkää kurkistaa myös asioiden taakse. Englantilainen kuiva huumori saa Jounin nauruhermot värisemään. Kes Kestäv ” Ihmisten ja asioiden takaa voi löytyä sekä hienoja että hirveitä asioita. Anneli Similä 66
© Copyright 2024