Vesa Kämäräinen
Mihin perustuu hyvinvointipalvelujen arvoverkko nyt ja tulevaisuudessa? Helsingin kaupungin elinkeinopäivä 2015 Vesa Kämäräinen 23.4.2015 NHG:n missio: Parempia palveluita rajallisilla resursseilla Nykyinen menokehitys on kestämätön… …mutta oikein kohdennetuilla toimenpiteillä on mahdollista saada parempia palveluita rajallisilla resursseilla Terveydenhuollon kooknaismenot EUR / 15-64 vuotias1 2x 10000 Palvelurakenne ”Tehdään oikeita asioita” 8000 6000 9500 4000 2000 6700 3600 4700 0 2000 2010 2020E 2030E Laatu ja tehokkuus ”Tehdään asiat oikein” Terveydenhuollon menot / BKT 2 +50% 14% 12% 10% 8% 13% 6% 4% 11% 7% 9% Hoito- ja palveluketjut ”Oikea palvelu oikealle asiakkaalle oikeaan aikaan” 2% 0% 2000 1) 2) 2010 2020E 2030E Terveydenhuoltomenot yhteensä vuoden 2011 hinnoin (2000 ja 2010 lähde THL). Sisältää myös vanhusten ja vammaisten laitoshoidon ja lääkekulut, 2020 ja 2030 NHG ennuste jos historiallinen kokonaiskasvu 5,4% jatkuu. Kasvu korjattu 2% inflaatiolla. BKT kasvuoletus 1,4% per vuosi ja inflaatiokorjattu terveydenhuollon menojen kehitys 3,4% per vuosi 2 Sisältö 1 Mistä sosiaali- ja terveyspalvelujemme arvoverkko koostuu tänään? 2 Mikä muuttaa toimintaympäristöä? 3 Mihin kannattaa panostaa tulevaisuuden arvoverkossa? Historia selittää nykyisen järjestelmän ja arvoverkon muodostumista 1970-luku: Terveyskeskusjärjestelmä 2000-luku: Kuntien ulkoistukset 1978: Työterveyshuoltolaki Terveyskeskusjärjestelmä luotiin kansanterveyslain yhteydessä Työterveyshuoltolaki säädetty 1978, muita säädöksiä myös ennen tätä Tavoitteena taata kaikille kansalaisille tasapuolinen ja hyvä terveydenhuolto Terveyskeskusjärjestelmä oli perusta suomalaisten terveydentilan kohentumiseen Lailla määrättiin työterveyshuolto kaikkien työnantajien velvollisuudeksi sekä haluttiin mahdollisimman laaja kattavuus ja suuntautuminen ennaltaehkäisevään toimintaan Terveyskeskusten infrastruktuuri vanhentunutta Järjestelmä on hyvä, mutta sillä ei saada aikaan haluttuja hyötyjä Heikko työvoiman saatavuus Pienentynyt rahoitus Työterveyshuollon lakisääteisenä tavoitteena on ennaltaehkäistä työstä johtuvia terveysvaaroja ja tukea työkykyä, mutta tällä hetkellä toiminta on kuitenkin hyvin pitkälti sairaanhoitoa Asiakaskunnan polarisoituminen (vrt. työterveys) Puutteellinen panostus ennaltaehkäisevään työhön Järjestelmää kuormittavat moniongelmaiset henkilöt: väestöryhmittäiset terveyserot ovat kasvaneet Yli 80 % työnantajista tarjoaa työntekijöilleen myös sairaanhoidon. Vaikka tämä toimii, sitä arvostellaan mm. kansalaisten eriarvoistamisesta Kritiikkiä esiintyy myös työterveyshuollon kustannusten nousun takia Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon eri organisaatiot Kansanterveyslaki antoi vastuut eri organisaatioille Hoitoketjut pätkivät ja ovat hajanaisia, joka aiheuttaa osaoptimointia Ennaltaehkäisevä työ kärsii, kun budjetit ovat eri paikoissa Ulkoistukset ovat seuranneet hoitotakuista, kyvyttömyydestä investoida, johtajuuden puutteesta sekä heikosta työvoiman saatavuudesta Ulkoistuksia ei ole toteutettu strategisesti vaan kunnat ulkoistavat pakon edessä Osaulkoistukset pirstaloivat palvelutuotantoa Liikehdintää myös ulkoistus – takaisinotto akselilla IT-infrastruktuuri Kuntien IT-järjestelmät ovat muovautuneet historian saatossa, ja pääsääntöisesti eri toiminnoilla on omat järjestelmät Yksityisen hoidon Kela-korvaus Kela-korvaus luotiin tukemaan ihmisten pääsyä yksityiseen sairaanhoitoon Järjestelmän merkityksen voi kyseenalaistaa, sillä korvauksen osuus kokonaismaksusta pudonnut, ja on enää keskimäärin 20-25% Kunnissa tilaajaa ja tuottajaa ei eriytetty Kunnat ovat alun perin vastanneet sekä tilaamisesta että tuottamisesta Ei juuri kilpailua Tuottavuus ja laatu eivät ole toivotulla tasolla, kun vertailukohtia ei ole Asiakkaan näkökulma jää puutteelliseksi, kun ei ole vaihtoehtoja Käytössä olevat järjestelmät vanhentuneita Järjestelmät eivät kommunikoi keskenään Raportointitoiminnot eivät tue johtamista ja hoitoketjuja 4 Lähteet: Finlex, STM, Kela, NHG analyysi Suomen Sote-palvelumenot yhteensä noin 22 mrd. €, josta noin 25 % on yksityisesti tuotettua Terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut Suomessa 2013E*, m€ Yksityinen terveydenhuolto 2 832 m€ *Arvio perustuen 2012-2013 kokonaiskustannusten muutokseen **Sisältää kuntoutus-, kuvantamis- ja laboratoriopalvelut, jotka eivät kuulu muihin kategorioihin Huom: Ei sisällä hallintoa ja sairaanhoitokuljetuksia Lähde: THL; TEM; Tilastokeskus; Kuusikko-kunnat; NHG analyysi Yksityisesti tuotettu sosiaalihuolto ja lasten päivähoito 2 677 m€ 5 Sisältö 1 Mistä sosiaali- ja terveyspalvelujemme arvoverkko koostuu tänään? 2 Mikä muuttaa toimintaympäristöä? 3 Mihin kannattaa panostaa tulevaisuuden arvoverkossa? Markkinoiden kriittiset muutosvoimat voidaan jakaa kolmeen ryhmään Kysyntää lisäävät ja markkinaa kasvattavat muutokset Julkisen sektorin kustannuspaineen vähentämisestä kumpuavat muutokset • Asiakkaiden uudet tarpeet • Potentiaalinen terveyspalveluiden viennin kasvaminen Toimintatapoja ja markkinaa muokkaavat muutokset • IT-järjestelmien uusiminen • Uuden teknologian käyttöönotto • Kiinteistöjen uusiminen • Julkisen toiminnan tehostaminen • Julkisen rahoituksen vähentäminen Sosiaali- ja terveydenhuolto nyt ja tulevaisuudessa 7 Mitä muutosvoimat tarkoittavat käytännössä? Toimintaa tehostetaan rakenteellisesti ja strategisilla ulkoistuksilla: keskeinen keino onnistunut sote-uudistus joka ei ratkaise ongelmaa mutta mahdollistaa sen ratkaisemisen. Julkisen sektorin ahdinko vaatii tehostamista Kysynnän lisääntyminen ja markkinan kasvaminen Pienistä palasista siirrytään kokonaishoitoketjujen hallintaan, panostetaan ennaltaehkäisyyn ja kohdennetaan resursseja. Valinnanvapauden muodostama kilpailutilanne ja ulkoistukset kirittävät julkisen sektorin tuottavuuutta Kustannuksia voidaan myös leikata karsimalla lakisääteisiä palveluita. Tällöin vastuu palveluiden tuottamisesta siirtyy jollekin muulle taholle kuin julkiselle sektorille (esim. yksityishenkilöt, työterveys, vakuutusyhtiöt). Tapahtunee ennen pitkää markkinaehtoisesti, koska on poliittisesti kipeä ja haastava päätös Yksityisten henkilöiden varallisuus kasvaa lisäten mahdollisuuksia erityisesti yksityisille palveluntuottajille Omaan terveyteen panostetaan: kuluttajat ovat entistäkin tietoisempia, ja erityisosaamista arvostetaan. Terveyspalveluiden vienti luo uusia mahdollisuuksia sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä: hoivapalvelukonseptit, kansainvälisesti korkeatasoinen lääketieteellinen tutkimus, innovatiivinen teknologia Uusi toimiva ja kustannustehokas tapa käsitellä tietoa: potilaiden tietojen keskittäminen Toimintatapojen muutos Teknologia muuttaa sekä hoitokäytäntöjä että tiedon hyödyntämistä. Julkinen sektori hidas ja varovainen teknologisissa uudistuksissa. Yksityisellä sektorilla on mahdollisuus toimia edelläkävijänä, myös kansainvälisesti Sote-infra vaatii investointeja, jotka kiinnostavat kiinteistösijoittajia – miksi kunnan tai sairaanhoitopiirin pitäisi omistaa rakennukset? 8 ESIMERKKI: Eniten palveluita tarvitseva 10% asukkaista muodostaa 74% kunnan, Kelan ja työterveyshuollon yhteenlasketuista kustannuksista Kunnan sote-kustannuksista 80% on eniten kunnan palveluita tarvitsevien asiakkaiden kustannuksia Asukasryhmien eri rahoituskanavista saaman kustannuksen osuus (%) rahoituskanavan kokonaiskustannuksesta 100 % 90 % 80 % 2% 4% 4% 10% 10% 6% 20% 90-100% 80-90% 12% 70-80% 70 % 60-70% 60 % Kun kunnan kustannuksiin lisätään Kelan ja työterveyden kustannukset, kustannuskertymä loivenee – Kela ja työterveyshuolto kohdistavat osan kustannuksistaan eri väestönosalle kuin kunta 50-60% 50 % 40 % 80% 81% 74% 40-50% 78% 30-40% 30 % 20-30% Työterveyden kustannuskertymä poikkeaa muista – työterveyden piirissä on rajoitettu osa kuntalaisista, jolloin pienempi määrä asukkaita kerryttää kaikki kustannukset 20 % 10-20% 10 % Eniten ko. rahoituskanavan palveluja tarvitseva 10% asukkaista 0% Kaikkien rahoituskanavien kokonaisuus Kunnan kustannukset Kustannukset eivät sisällä asiakkaan itse maksamaa osuutta Kelan kustannukset Työterveyden kustannukset Lähde: NHGn Sitralle tekemä selvitys 2015 9 Keitä nämä eniten palveluita tarvitsevat 10 % väestöstä ovat?* Eniten palveluita tarvitsevan 10 % kokonaiskustannusten jakautuminen** 100 % 3% 2% Muut 24% Lääkekorvaukset yksin ylittävät kalliin rajan 90 % 80 % 70 % 60 % 6% 5% 50 % 17% ”Terveydenhuollon asiakkaat, jotka eivät sosiaalipalveluissa” Kalliit somaattiset potilaat (ei sos.palveluita) 36 % kustannuksista Psykiatristen palveluiden asiakkaat (ei sos. palveluita tai päihdepalveluita) Päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaat 40 % 8% Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat 30 % 20 % 10 % 33% Lastensuojelun asiakkaat ”Sosiaalipalveluasiakkaat”*** 64 % kustannuksista Vanhuspalveluiden asiakkaat 0% * Huom: kattaa 74 % Oulun, Kelan ja työterveyshuollon kustannuksista. Asiakkaan maksama osuus ei ole mukana kustannuksissa. ** Kukin asukas on luokiteltu vain yhteen ryhmään, jotta kenenkään kustannuksia ei laskettaisi kahteen kertaan. Mikäli asukas palvelunkäyttönsä puolesta kuuluisi useampaan ryhmään, on hänet luokiteltu listalla alimpaan mahdolliseen ryhmään. Päihdepalveluiden asiakkailla on voinut olla myös psykiatriaa, mutta psyk. esh:n asiakkailla ei ole päihdepalveluita, Vastaavasti ryhmä ”kalliit somaattiset potilaat” sisältää vain ne potilaat, jotka eivät ole sosiaalipalveluiden tai mielenterveyspalveluiden tai psykiatrian asiakkaita. ***Sosiaalipalveluiden asiakkaiksi luokiteltujen asukkaiden kokonaiskustannukset koostuvat sekä sosiaali- että terveyspalveluiden käytöstä Lähde: NHGn Sitralle tekemä selvitys 2015 10 Sisältö 1 Mistä sosiaali- ja terveyspalvelujemme arvoverkko koostuu tänään? 2 Mikä muuttaa toimintaympäristöä? 3 Mihin kannattaa panostaa tulevaisuuden arvoverkossa? Mihin kannattaa panostaa tulevaisuuden arvoverkossa? Asiakkuudet − Tiedon hallinta ja jakaminen − Valinnanvapaus − Asiakkaan vastuu omasta terveydestä Tiedon käyttö ennustamiseen ja ennakointiin − Big data − Ennusteanalytiikan kehittyminen − Myös resursoinnin siirtyminen ennaltaehkäisyyn Vaikuttavuus perusteiset ansaintalogiikat ja hankinnat − Maksetaan vaikuttavuudesta ei suoritteista − Yhteneväiset tavoitteet ja insentiivit kaikille hoitoketjun tuottajille − Yksityinen-julkinen toimintamallit Uudet rahoitusmallit − Nykyisen monikanavaisen rahoituksen uusiminen − Kokonaan uudet rahoitusinstrumentit, simerkisi SIB (Social Impact Bond) 12 Kiitos !
© Copyright 2024