Taiteilijan tulot ja kulut – lomakkeen 15 täyttöohjeet, verovuosi 2015

Taiteilijan tulot ja kulut – lomakkeen 15
täyttöohjeet, verovuosi 2015
Palkkatulot, jotka on saatu työsuhteessa, ovat jo valmiiksi erikseen esitäytetyllä
veroilmoituslomakkeella. Lomakkeella 15 ilmoitetaan ne taiteellisesta toiminnasta saadut
tulot, joita ei ole esitäytetyllä veroilmoituksella. Samoin taiteellisen toiminnan kulut
ilmoitetaan tällä lomakkeella. Teosten myyntitulot ilmoitetaan veroilmoituksessa sinä
verovuonna, kun rahat on saatu käyttöön. Kulut ilmoitetaan samoin käteisperiaatteen
mukaisesti sen vuoden kuluina kun maksut on suoritettu.
Taiteellisen toiminnan kulut voi ilmoittaa verottajalle, vaikka samana vuonna ei olisi ollut
teosmyyntituloja. Usein taiteilijalle syntyy teosten valmistamiseen liittyviä kuluja eri
vuonna kuin itse myynnistä saatuja tuloja. Näissä tapauksissa on selkeyden vuoksi hyvä
laittaa verottajalle mukaan CV, josta käy ilmi, että verovelvollinen on ammattitaiteilija
(koulutus, kuvataidejärjestön jäsenyys, näyttelyt, apurahat ym. ammattitoiminta).
Jos taiteilija on arvonlisäverovelvollinen, tulot ja kulut ilmoitetaan lomakkeella 15
ILMAN arvonlisäveron osuutta. Arvonlisäverojen osuus annetaan erillisellä ilmoituksella
helmikuussa. Jos veroilmoitusta tekevä taiteilija taas ei ole arvonlisäverovelvollisten
rekisterissä, tulot ja menot ilmoitetaan kuittien ja tositteiden mukaisesta täydestä
määrästä.
Muistiinpanoja kirjanpidosta ja kuitteja ei tarvitse lähettää verottajalle, mutta ne täytyy
säilyttää viisi vuotta verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta, eli 2015 osalta aina
vuoteen 2022 asti. Verottaja saattaa tehdä tarkastuksia myöhemmin ja pyytää kuitteja
nähtäväkseen.
Alla on kohdittaisia täyttöohjeita lomakkeeseen ja liitteenä esimerkkinä vuoden 2014
verotuksessa käytettävä lomakepohja. Verottaja julkaisee vuosittaiset lomakkeet
sivuillaan hyvissä ajoin ennen veroilmoituksen jättöä.
TULOT
3.1
Tässä ilmoitetaan ne tulot, joita ei ole esitäytetyllä lomakkeella. Myös ulkomailla
myydyistä teoksista saadut tulot ilmoitetaan tässä. Mikäli arvonlisäverovelvollisuus on
alkanut samana vuonna, kohdassa ilmoitetaan tulona myös arvonlisäverotuksessa tehty
alkuvarastovähennys.
Kaikki tulo, jota ei ole erikseen säädetty verovapaaksi, on verotettavaa tuloa ja
ilmoitettava verottajalle. Valtiovarainministeriön asetuksella (VmA 1150/2014) on
vuonna 2015 kokonaan verovapaiksi säädetty nämä kuvataiteen kilpailupalkinnot ja
valokuvauksen palkinnot:
–!
Aboa Vetus & Ars Novan, Matti Koivurinnan säätiön järjestämä Turku Biennaali
2015 kilpailu
•!
Haminan kaupungin
kutsukilpailu
•!
Kymenlaakson liiton järjestämä E18-moottoritien Vaalimaan kiertoliittymän
taidekilpailu
•!
Mitalitaiteen edistämissäätiön järjestämä Akseli Gallén-Kallela -juhlarahan
suunnittelukilpailu
•!
Suomen Rahapaja Oy:n järjestämä 70 rauhan vuotta Euroopassa -juhlarahan
suunnittelukilpailu
•!
Suomen Rahapaja
suunnittelukilpailu
•!
Suomen
Rahapaja
suunnittelukilpailu
•!
Tampereen
taidemuseon
järjestämä
ilmanvaihtopiippujen taidekilpailu
•!
Valtion taideteostoimikunnan järjestämä kilpailu Nykytaiteen museo Kiasman
yhteyteen tulevasta taideteoksesta
•!
Suomen Ammattivalokuvaajat ry:n järjestämä Vuoden Muotokuvaaja 2015
kilpailu
•!
Suomen Lehtikuvaajat ry:n järjestämä Vuoden Lehtikuvat 2014 kilpailu
•!
Suomen Luonnonvalokuvaajat SVL ry:n järjestämä Vuoden Luontokuva 2015
kilpailu
järjestämä
Oy:n
Oy:n
Lelun
järjestämä
järjestämä
eritasoliittymän
Suomalainen
Tapio
taideteoksen
sisu
-juhlarahan
Wirkkala
-juhlarahan
Tampereen
rantatunnelin
3.2 ja 3.3
Kaikki vuoden aikana saadut apurahat, stipendit ja tunnustuspalkinnot lasketaan yhteen.
Jos summa on enintään 20 070,64 euroa eli sama kuin valtion taiteilija-apurahan
vuotuinen kokonaissumma (summa vahvistetaan vuosittain, tämä summa vuonna 2015),
ovat kaikki apurahat verovapaita.
Kohdassa 3.2 ilmoitetaan ne muulta kuin julkisyhteisöltä saadut apurahat, joiden määrä
on yli 20 070,64 euroa. Myöntäjätahon määrittämiseen julkiseksi tai yksityiseksi
yhteisöksi on syytä kiinnittää huomiota, esimerkiksi Suomen Kulttuurirahasto ja
Kordelinin ja Koneen säätiöt ovat yksityisiä yhdistyksiä tai säätiöitä eivätkä
julkisyhteisöjä. Ulkomaalaisten julkisyhteisöjen apurahat ovat myös verollisia siltä osin
kun apurahojen yhteissumma ylittää 20 070,64 euroa.
Kohdassa 3.3 ilmoitetaan apurahat, joiden yhteismäärä ei ylitä verovapaan taiteilijaapurahan määrää tai kaikki apurahat on saatu julkisyhteisöiltä. Julkisyhteisöltä saadut
apurahat ovat verovapaita, vaikka ne ylittäisivät 20 070,64 euron rajan. Julkisyhteisöjä
ovat mm.:
•!
Valtio
•!
kunnat ja kuntayhtymät
•!
Taiteen edistämiskeskus
•!
alueelliset taidetoimikunnat
•!
ev. lut. kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta
•!
Suomen pankki
•!
Kansaneläkelaitos
•!
valtion tieteelliset toimikunnat (Suomen Akatemia)
•!
työsuojelurahasto
Lisäksi verovapaita ovat Pohjoismaiden neuvostolta saadut apurahat (stipendit yms.).
KULUT
4.1 Työhuone
Taiteilijan työhuoneen vuokra ja siihen liittyvät kulut, kuten lämmitys, sähkö- yms. kulut
merkitään lomakkeen kohtaan 4.1 täysimääräisinä silloin, kun työhuone on omasta
asunnosta erillinen. Jos ateljeetila/työhuone on oman asunnon yhteydessä, lasketaan
työtilan pinta-ala ja vähennys tehdään prosentuaalisena suhteessa muussa käytössä
olevan asunnon pinta-alaan.
Liuottimien, maalien ym. työvälineiden takia on yleensä aivan selvää, ettei taiteilijan
työhuoneella ole yksityiskäytön mahdollisuutta. Oman asunnon yhteydessä olevan
työhuoneen osalta voi tarvittaessa verottajalle antaa lisäselvityksinä pinta-alasta
pohjapiirustuksen ja valokuvia, jotka osoittavat, että huone on työkäytössä.
Jos kuitenkin todellisten työhuonekulujen selvittäminen on hankalaa esimerkiksi sen
vuoksi, että työhuonetta käytetään vain osan aikaa ansiotulojen hankkimiseen, voidaan
todellisten kulujen sijasta vähentää niin sanottu työhuonevähennys. Sen määrä
vahvistetaan kutakin verovuotta kohden seuraavan vuoden alussa
Työhuonevähennyksenä myönnetään verovuodelta 2014 seuraavat määrät, mikäli
selvitystä suuremmista kustannuksista ei esitetä:
- niille verovelvollisille, joille työnantaja ei ole järjestänyt työhuonetta ja jotka käyttävät
työhuonetta pääansiotulonsa hankkimiseksi 820 euroa/vuosi;
- niille, jotka käyttävät työhuonetta osapäiväisesti pääansiotulonsa tai pysyväisluontoisten
tai huomattavien sivutulojensa hankkimiseksi 410 euroa/vuosi;
- niille, jotka käyttävät asuntoa satunnaisten sivutulojen hankkimiseksi, 205 euroa/vuosi.
Jos molemmat aviopuolisot käyttävät työhuonetta osapäiväisesti pääansiotulojen tai
pysyväisluontoisten sivutulojen hankkimiseksi, vähennyksen määrä on puolisoilla
yhteensä 615 euroa/vuosi.
4.2 Materiaali- ja tarvikekulut
Kaikki taiteilijatarvikkeet ja teosmateriaalit vähennetään täysimääräisesti.
Työvälineet vähennetään kohdassa 4.2 jos työväline on maksanut enintään 1000 euroa tai
jos työvälineen käyttöikä on alle 3 vuotta. Mikäli nämä rajat ylittyvät, katso ohjeet
kohdasta 6 Poistot.
4.3 Puhelin- ja tietoliikennekulut
Tietokoneen hankinnasta aiheutuneet kustannukset voi vähentää tulonhankkimiskuluna
silloin kun tietokonetta käytetään työasioihin, kuten taiteellisen toiminnan esittelyyn ja
myynninedistämiseen taiteilijan kotisivuilla, sähköpostiyhteydenpitoon näyttelyiden
sopimista varten jne. Jos tietokoneen käyttö on pääasiallisesti työkäyttöä ja verottajalle
on mahdollista esimerkiksi selventää, että taiteilijalle on erikseen kotikone yksityisasioita
varten, voi tietokoneen hankintahinnan ja liittymähinnan vähentää kokonaisuudessaan.
Jos käytössä on vain yksi kone, jolla hoidetaan työasioiden lisäksi myös yksityisasioita,
voi puolet kustannuksista vähentää. Sama pätee puhelinkustannuksiin.
4.4 Ammattikirjallisuus ja jäsenmaksut
Tähän kohtaan merkitään ammattialan yhdistysten jäsenmaksut sekä kustannukset
sellaisista kirjoista ja ammattilehdistä, jotka liittyvät suoraan taiteilijan omaan
taiteelliseen ansiotoimintaan ja sen edistämiseen tai täydentävät ja ylläpitävät
ammattitaitoa. Tavalliset päivälehdet eivät ole ammattilehtiä.
4.5 Työmatkat ja niistä
majoituskustannukset
aiheutuneet
lisääntyneet
ruokailukulut
ja
Matkat kodin ja erillisen työhuoneen välillä eivät ole verotuksessa varsinaisia työmatkoja.
Matkakustannukset asunnosta työpaikkaan ja takaisin vähennetään halvimman
kulkuneuvon käyttökustannusten mukaan laskettuna esitäytetyllä veroilmoituksella, ei
tässä.
Kohtaan 4.5 merkitään kulut varsinaisista työmatkoista, joita ovat esimerkiksi matkat
näyttelyyn ripustusta, purkamista ja avajaisia varten, neuvottelumatkat, matkat työmaalle
rakennushankkeiden yhteydessä yms. työasioissa tehdyt matkat, jotka taiteilija
tilapäisesti tekee erityiselle työntekemispaikalle työtehtäviensä vuoksi, muualle kuin
omalle työhuoneelle.
Vähennys tilapäisestä, omalla autolla tehdystä työmatkasta vuonna 2014 on 0,25
euroa/km. Kulkuvälineen, kuten junan, lentokoneen tms. matkaliput voidaan vähentää
matkustamiskuluina. Työmatkalla aiheutuneita parkkisakkoja ym. rangaistusluonteisia
maksuja ei kuitenkaan voi vähentää.
Majoituskulut esim. hotellikulut vähennetään maksutositteen mukaan. Kaikista
työmatkoista ja niistä aiheutuneista kuluista on syytä pitää tarkkaa muistikirjaa
selvityksineen. Vähennykset saa vain luotettavan selvityksen perusteella.
Lisääntyneitä elantokustannuksia ovat esimerkiksi työmatkasta aiheutuneet kohtuulliset
ylimääräiset ruokailukustannukset. Vähennys tehdään todellisten kulujen suuruisena
kuittien mukaisesti. Vähennyksen voi myös tehdä arviona tulonhankkimiskulupäivärahan
määräisenä, joka on verovuodelta 2014 yli 6 tuntia kestäneellä matkalla 14 euroa ja yli 10
tuntia kestäneellä matkalla 26 euroa vuorokaudessa.
Vähennyksen saa vain jos elantokustannukset ovat tosiasiallisesti kasvaneet työmatkan
vuoksi. Edellytyksenä on aina myös, että erityinen työntekemispaikka sijaitsee yli 15
kilometrin päässä asunnolta tai varsinaiselta työpaikalta sen mukaan, kummasta paikasta
matka tehdään. Lisäksi etäisyyden on oltava yli 5 kilometriä sekä asunnolta että
varsinaiselta työpaikalta.
Matkaohjelma opintomatkoista
Oman ammattitaidon ylläpitämiseksi tarpeelliset opintomatkat esimerkiksi museoihin ja
näyttelyihin muilla paikkakunnilla, myös ulkomaille, ovat vähennyskelpoisia
työmatkoina. Tällöin on tarpeellista pitää päiväkirjaa osoittaakseen verottajalle, että on
käyttänyt matkan kokopäiväisesti (esim. klo 9-17) opintotarkoitukseen. Jos matka on
osittain virkistysmatkan luonteinen ja osittain opintomatka, vähennykseksi hyväksytään
yleensä opiskeluun käytettyä aikaa vastaava osa matkan kuluista.
Myös ulkomaille tehdyn työmatkan lisääntyneet elantokulut vähennetään ensi sijassa
verovelvollisen selvityksen perusteella. Jos kuluista on edellä esitetyn mukainen selvitys,
mutta määrä joudutaan arvioimaan, ulkomaille tehdyn vähintään 10 tuntia kestäneen
työmatkan
osalta
vähennys
voidaan
tehdä
noudattaen
palkansaajan
ulkomaanpäivärahoja vastaavia perusteita ja summia. Ohessa on taulukko Verohallinnon
vuodelle 2015 vahvistamista palkansaajan päivärahan määristä.
Verovelvollisen asuessa ulkomailla residenssissä kodinomaisissa olosuhteissa
lisääntyneet elantokulut voidaan muun selvityksen puuttuessa arvioida puoleen kyseisen
maan päivärahan määrästä. Muilta osin matka- ja asumiskulut vähennetään
täysimääräisesti.
4.6 Poistot -> Katso ohjeet kohdassa 6.
Ensin lasketaan poistovähennyksen määrä lomakkeen kohdassa 6 ja siirretään tähän
poistojen yhteenlaskettu summa.
4.7 Muut tulon hankkimisesta aiheutuneet kulut
Tähän kohtaan merkitään kaikki ne verotuksessa vähennyskelpoiset taiteellisesta
ammattitoiminnasta aiheutuneet kulut, joita ei vielä ole merkitty muualle. Tähän tulevat
muun muassa gallerioiden välityspalkkiot. Myös gallerian vähentämät provisioiden
arvonlisäverot kuuluvat tähän ryhmään siinä tapauksessa, ettei taiteilija itse ole
arvonlisäverovelvollinen ja voi vähentää arvonlisän määrää omassa verotuksessaan.
Tähän kohtaan tulevat myös muut näyttelyn pitämisestä taiteilijalle aiheutuneet kulut,
kuten kutsukorttien ja julisteiden painatus ja postitus, teosten kuljetus ja vakuutukset.
Kohtuulliset avajaistarjoilut voi vähentää markkinointikuluina. Edustuskuluvähennyksiä
ei voinut vuodelta 2014 tehdä lainkaan.
Myös henkilökohtaiset suojaimet ja työvaatteet voi vähentää kuluina. Työvaatteena
pidetään verotuksessa sellaisia suojavaatteita, joille ei ole muuta käyttöä vapaa-ajalla.
Tavanomaiset vaatteet, kuten mekot ja puvut näyttelyn avajaisiin eivät ole työvaatteita,
koska niitä voi käyttää muissakin tilanteissa.
5 Kulujen kohdistaminen
Lomakkeen kohdassa 5 erotellaan ja merkitään, mitkä kulut liittyvät minkäkin tulon
hankkimiseen. Verovapaan kohdeapurahan saaneen tulee merkitä apurahalla maksetut
kulut apurahan kohdalle. Tällaisia kuluja ei voi vähentää muista tuloista.
Työskentelyapuraha sen sijaan on tarkoitettu elinkustannuksiin, eikä siihen kohdisteta
taiteellisen toiminnan kuluja.
Kulujen laskemisen ja kohdistamisen jälkeen siirretään positiivinen tulos kohdasta 5.4.
esitäytetylle verolomakkeelle kohtaan 1.4. tai negatiivinen tulos kohdasta 5.7. esitäytetylle
lomakkeelle kohtaan 3.4. Muilta osin taiteellisen toiminnan tuloja ja kuluja ei ole tarpeen
enempää eritellä esitäytetyllä lomakkeella, jotteivät ne tule kahteen kertaan lasketuiksi.
Samoin esimerkiksi taiteellisesta opetustoiminnasta peräisin olevia tuloja, jotka jo ovat
esitäytetyllä lomakkeella, ei enää merkitä lomakkeelle 15.
6 Poistot
Tässä kohtaa lasketaan yli 1000 euroa maksavien tai yli 3 vuotta kestävien työkalujen
vuosittaisen enimmäisvähennyksen määrä. Vuosittainen vähennys on 25 % jokaisesta
tällaisesta laitteesta.
Jos koneita tai laitteita on useampia, ne lasketaan yhteen ensin ja siirretään sitten
yhteismäärä lomakkeen kohtaan 4.6
Tässä esimerkkitapauksessa voidaan hankintavuonna vähentää ostoksesta 725 euroa ja
seuraavan vuoden verotuksessa 543,75 euroa, joka on 25 % vähentämättä olevasta
summasta 2175 €.
MUUTA HUOMIOITAVAA
Veronmaksukyvyn alentumisvähennys
Jos verovelvollisen veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä käytettävissä olevat tulot
ja varallisuus huomioon ottaen on erityisistä syistä, kuten elatusvelvollisuuden,
työttömyyden tai sairauden johdosta olennaisesti alentunut, on mahdollista saada
kohtuullinen määrä veronmaksukyvyn alentumisvähennystä, ei kuitenkaan enempää
kuin 1 400 euroa.
Vähennystä myönnettäessä otetaan huomioon perheen kokonaistilanne. Ensin tutkitaan,
onko veronmaksukyky lain tarkoittamasta erityisestä syystä olennaisesti alentunut. Sen
jälkeen tutkitaan, onko vähennys myönnettävissä ottaen huomioon verovelvollisen ja
hänen perheensä veronalaiset ja verovapaat tulot ja varallisuus.
Veronkorotus
Veronkorotusta voidaan määrätä, kun verovelvollinen on tietensä tehnyt perusteettoman
vähennysvaatimuksen. On myös tärkeää palauttaa veroilmoitus määrätyssä ajassa.
Verottajan pyytäessä lisäselvityksiä on syytä vastata silloinkin annetun ajan sisällä ja
tarkoin kaikkiin esitettyihin kysymyksiin. Muussa tapauksessa verottajalla on
mahdollisuus määrätä veronkorotusta.