1. No category

Kuva: Anne Lagerstedt
Väkivallaton viikko 2015
Hyvinvointiaineisto 2015
Pelko tuhoaa rakkauden
Valoa, ei väkivaltaa -kampanja
25.11.2015
Kuva: Anne Lagerstedt
”Aggressiiviset puheet ovat päivittäisiä. Olen oppinut
olemaan varpaillani ja hillitsemään omaa käytöstäni
sekä lasten käyttäytymistä, että uhkailut eivät muuttuisi
todeksi. Pelkään vierailuja, illanviettoja ja kaikkea kodin
ulkopuolella tapahtuvaa, sillä en ikinä voi olla varma
mihin tilanteet johtavat.” – yhteydenotto Naisten Linjalle
Pelko ei kuulu rakkauteen. Silti moni kokee parisuhteessaan toistuvaa henkistä väkivaltaa: alistamista, eristämistä,
vainoa, kontrolloimista, systemaattista minuuden ja itsetunnon murtamista.
Auttaisitko meitä auttamaan pelon musertamia naisia?
Kynttilävigilia 25.11.
Valoa, ei väkivaltaa on vuosittainen kampanja, joka järjestetään YK:n naisiin kohdistuvaa väkivaltaa
vastustavana päivänä 25.11. Tuolloin sytytämme ympäri Suomen kynttilät väkivaltaa kohdanneille naisille. Kampanjointi sosiaalisessa mediassa alkaa 2.11. Tarkoituksenamme on levittää tietoa henkisestä
väkivallasta ja sen seurauksista sekä helpottaa henkisen väkivallan tunnistamista.
Kampanja huipentuu 25.11. YK:n naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastustavaan päivään, jolloin Valoa ei
väkivaltaa -päätapahtumassa Helsingin Kolmen sepän patsaalla sytytetään kynttilöitä lähisuhdeväkivallan vuoksi menehtyneiden naisten muistolle.
Kampanjan järjestää Väkivaltaobservatorio, järjestöjen, tutkijoiden ja yksityishenkilöiden muodostama
verkosto naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Haluamme tämän vuoden kampanjalla osoittaa, että
henkinen väkivalta on väärin. Haluamme tavoittaa naiset, jotka systemaattisesti muserretaan, alistetaan ja eristetään.
Pelossa eläminen rusentaa ihmisen. Maailma kutistuu, yhteys toisiin ihmisiin katkeaa. Kynnys avun
hakemiseen kasvaa. Itsetuhoiset ajatukset valtaavat mielen. Kokija ei enää tunnista itseään. Väkivallan
jatkuessa kokijan minuus murtuu, itsetunto särkyy. Kyky tunnistaa omia tunteita katoaa. Henkisen väkivallan seuraukset ovat fyysisiä: tihentyneitä sydämenlyöntejä, hikoilua, painajaisia, pahoinvointia, tärinää, jatkuvaa ahdistuneisuutta. Henkinen väkivalta ei siis vaikuta vain kokijansa mieleen, vaan johtaa
fyysisiin reaktioihin, samoin kuin fyysinen väkivalta.
Kampanja sosiaalisen median välityksellä 2.11. alkaen
Etsimme kampanjaamme tukijoita, jotka antaisivat kasvot vastarinnallemme: Me emme hyväksy henkistä väkivaltaa. Seisoisitko sinä kanssamme sosiaalisen median kampanjassamme? Lähetä meille kuva
itsestäsi ja lyhyt lause siitä, mitä henkinen väkivalta sinulle tarkoittaa, miksi henkinen väkivalta on sinun
mielestäsi väärin. Jaamme marraskuun ajan kuvia Valoa, ei väkivaltaa -sivustolla. Tuet kampanjaa parhaiten osallistumalla siihen, jakamalla sen sisältöjä ja tykkäämällä kampanjasta sosiaalisessa mediassa.
Vedetään yhdessä raja rakkauden ja henkisen väkivallan väliin. Pelko
Järjestäjä: Väkivaltaobsevatorio/Naisten linja
2
ei kuulu rakkauteen.
Väkivallattoman viikon rukouskalenteri
1. päivä, marraskuun 25.
Luuk. 4:16–21
Jeesus paransi ja voimaannutti ne, jotka kärsivät sortoa
ja kehottaa seurakuntaansa tekemään samoin.
Rukous:
Rakas Jumala ja Taivaallinen Isä, rukoillen sinua tuomaan
lohtua niille, jotka ovat joutuneet kaikkinaisen väkivallan
ja hyväksikäytön uhriksi. Erityisesti, Herra, me rukoilemme naisten ja lasten puolesta, joita kohdellaan väärin
kodissaan, jossa heidän olisi pitänyt saada olla turvassa,
mutta josta sen sijaan on tullut pahoinpitelyn, kidutuksen
ja väkivallan paikka.
set, pastorit ja seurakuntalaiset käskevät kestämään väkivaltaista avioliittoa ja alistumaan väkivaltaiselle aviomiehelleen. Auta heitä näkemään totuus rakkautesi valossa
ja vastustamaan tätä petosta. Me rukoilemme niiden
puolesta, jotka sietävät väkivaltaa avioliitossaan uskoen
että se on heidän ristinsä, jota heidän on kannettava. Rukoilemme, että he löytäisivät rohkeutta vastustaa tällaisia
vääriä ajatuksia ja uskomuksia. Rakkautesi tähden, auta
heitä rikkomaan hiljaisuuden muuri ja todistamaan, että
väkivalta avioliitossa ei ole Jumalan tahto. Me rukoilemme sinun rakastavassa nimessäsi, aamen.
Apostoli Paavali. Lohjan Pyhän Laurin kirkko. Kuva: Anne Lagerstedt
Me tiedämme, että ongelma kasvaa syöpäkasvaimen
tavoin keskuudessamme eikä sitä ole helppoa kitkeä.
Herra, tule ratkaisemaan tämä ongelma, sillä sinulle kaikki on mahdollista. Me rukoilemme, että väärintekijöiden
mieli ja sydän pehmenevät, että he tuntisivat sitä rakkautta, ymmärrystä, myötätuntoa ja armoa, joka säteilee
sinusta, jotta he kohtelisivat perheitään samanlaisella
jumalallisella rakkaudella.
Me rukoilemme yhteisömme nuorten, heidän opettajiensa ja huoltajiensa, heidän vanhempiensa ja perheittensä
puolesta; näytä heille oikea tie, jotta nämä nuoret kasvatettaisiin osoittamaan kunnioitusta ja kohteliaisuutta
kaikkia kohtaan. Auta heitä katkaisemaan väkivallan kierre jo nuorina, jotta heistä tulisi vastuullisia ja rakastavia
aikuisia perheissään ja yhteisöissään.
Pyydämme siunaustasi tälle Väkivallattomalle viikolle,
joka on omistettu pyrkimykselle lopettaa naisten ja tyttöjen pahoinpitely ja hyväksikäyttö. Näytä meille tapa, jolla
edetä ja saavuttaa menestystä tässä pyrkimyksessä. Me
rukoilemme hyväksikäytön uhrien parantumista. Anna
heille voimaa elää mielekästä elämää ja ymmärtää, että
ne ovat arvokkaita yhteisön jäseniä. Jeesuksen nimessä,
aamen.
3. päivä, marraskuu 27.
2. päivä, marraskuun 26.
Galatalaiskirje 6:1–10
Psalmi 55:1–8, 12–14, 20–22
Kantakaan toistenne taakkoja ja puuttukaan vääryyksiin.
Psalmisti kuvaa tuskaa, jota kokee läheisensä pettämäksi
tullut ihminen.
Rukous:
Rakastava Jumala, me rukoilemme naisten puolesta, jotka kärsivät hiljaa avioliitossaan ilman mahdollisuutta vastustaa väkivaltaa, jota he joutuvat jatkuvasti kokemaan.
Me rukoilemme, että vahvistaisit heitä vastustamaan
väkivaltaa. Me rukoilemme niiden puolesta, joita omai-
Rukous:
Armollinen, rakastava ja ikuinen isä. Tulen luoksesi Jeesuksen nimessä antaen sinun käsiisi sisarteni elämän
kaikkialla maailmassa. Naiset ja tytöt kärsivät hiljaa pahojen ihmisten käsissä. Missä he ovatkaan, vedä heidät
läheisyyteesi, pyyhi pois heidän kyyneleensä, lohduta ja
anna heille pelastuksen ilo. Ylistän sinua Jeesuksen nimessä, aamen.
3
4. päivä, marraskuu 28.
John 8: 1–11
Jeesus kieltää väkivallan naista kohtaan.
Rukous:
Luoja, Sinä loit meidät itsellesi, omaksi kuvaksesi. Olet
luonut meidät mieheksi ja naiseksi. Loit meidät yhteyteen itsesi kanssa, rakastamaan sinua. Lähetit poikasi
Herran Jeesuksen Kristuksen, joka tuli alas lunastamaan
meidät synneistämme ja opettamaan meille, kuinka rakastaa toisiamme.
Kiitos, Herra Jeesus. Sinä kuolit väkivaltaisen kuoleman
ristillä lopettaaksesi kaikki väkivaltaisuudet. Opeta meitä
rakastamaan ja kunnioittamaan toisiamme ja välittämään
toisistamme kuten sinä välität meistä. Sitouta ja opeta
kaikki miehet kunnioittamaan äitejänsä, vaimojansa ja
tyttäriänsä niin kuin sinua. Herra opettaa heitä rakastamaan. Jeesuksen nimessä, aamen.
Olkoon Jumalan armo aina läsnä avaamaan sokeat silmät, parantamaan haavoittuneita sieluja ja korjaamaan
rikkinäistä elämää. Taivaallinen Isä, yhdistää meidät
armollasi ja viisaudellasi. Johdata meidät rauhaan, jossa
väkivalta on karkotettu, rakkaus vallitsee miesten ja naisten välillä ja jossa oikeudenmukaisuus vallitsee. Kurotamme tulevaisuuteen uskossa ja toivossa, poikasi Jeesuksen
Kristuksen nimessä, aamen.
6. päivä, marraskuun 30.
Galatalaiskirje 5:22–23
Hengen hedelmät ovat ristiriidassa väkivallan kanssa.
Rukous:
Armollinen ja rakastava Jumala, on aikoja, jolloin me
kohtaamme tilanteita, joihin emme voi vaikuttaa. Anna
meille voimaa rakentaa elämäämme rakkautesi voimalla.
Muistamme kaikki äitejämme, siskojamme, tyttäriämme
ja ystäviämme, jotka ovat kokeneet saman. Siunaa meitä
kaikkia niin että jaksamme kantaa huolta toisistamme.
Pyydämme tätä kaikkea Jeesuksen nimessä, aamen.
7. päivä, joulukuun 1.
Luuk. 8: 41–56
Jeesus kutsuu meidät auttamaan kaikkia kärsiviä naisia ​​
ja tyttöjä.
Kuva: Pirjo-Liisa Penttinen
Rukous:
5. päivä. Marraskuun 29.
1 Korinttolaiskirje 12:12–26
Olemme kaikki yhden ruumiin osia emmekä saa vahingoittaa tai heikentää muita kehon osia.
Taivaallinen Isämme, meidän Herramme. Olet täynnä
armoa, viisautta, voimaa ja rakkautta. Me arvostamme
suuresti, Herra, kaunista luomakuntaasi. Majesteettinen
nimesi täyttää maan. Pyydämme armoasi meitä kohtaan,
sillä ihmiskunta on kääntynyt tämän kauniin maailman
kärsimykseksi miljoonille ihmisille. Tämän kärsimyksen
aiheuttavat ahneus, väkivalta, himo, sorto ja monet muut
pahat teot. Anna meille anteeksi elämäntapamme aiheuttamat pahat teot.
Anna meille voimaa ja rohkeutta puhua. Auta meitä toiminnassa ja tuo mukaan omat ihmeelliset tekosi tarvitsevalle maailmalle, erityisesti perheväkivallan uhreille.
Me rakastamme sinua ja lähimmäisiämme. Tarjoamme
itsemme elävänä uhrina sinulle. Jeesuksen nimessä me
rukoilemme sinua, aamen.
Rukous:
Armollinen Taivaallinen Isä, me rukoilemme maailman
naisten ​​ja lasten puolesta, jotka kärsivät väkivaltaa. Anna
meille voimaa kävellä haavoitettujen kanssa, jakaa kivut
ja tulla heidän äänekseen. Anna meille kestävyyttä puolustamaan heikkojen ja haavoittuvien oikeuksia maailmassa, jossa palvotaan voimaa ja vahvuutta.
4
Lähde: Days of Activism to End Gender Based Violence
November 25th – December 10th, 2014
”Kun sattuu olla minä”
Englannista maahamme kotiutunut käsikirjoittaja
ja kirjailija Neil Hardwick menestyi täällä monien
hauskojen televisiosarjojen tekijänä. Siksi hän yllätti
suomalaiset pahemman kerran ilmoittaessaan vuonna 1999 sairastavansa masennusta ja kirjoittaneensa siitä vieläpä kirjan. Menestyjän masennusta on
vaikea ottaa todesta, koska ”eihän heissä voi olla mikään pielessä”. Samaan aikaan presidentin puoliso
Tellervo Koivisto kirjoitti masennuksestaan. Nämä
suomalaisten arvostamien henkilöiden tekemät henkilökohtaiset tilitykset vapauttivat muut suomalaiset
masennuspotilaat ja heidän omaisensa häpeästä ja
antoivat luvan puhua siitä miltä tuntuu.
V
akavaa masennusta kokematon ei parhaalla tahdollakaan voi ihan ymmärtää, mistä masennuksessa
on kyse. Siksi moni masentunut toivoisi mieluummin sairastavansa jotain elimellistä sairautta, koska fyysisiä sairauksia ymmärretään paljon paremmin. Vakavasti
masentuneen syvin toive usein on kuolema, joten suuri
itsemurhariski tekee tästä sairaudesta yhtä hengenvaarallisen kuin vakava elimellinen sairaus. Pitkäaikainen
masennus myös kuluttaa elimistöä ja altistaa mm. verenpainetaudille ja aivohalvaukselle.
Suomalaisten terveys on kohentunut viime vuosikymmenien ajan, paitsi mielenterveys! Vuonna 2011 tehdyssä
tutkimuksessa mielenterveysongelmien esiintyvyys
Suomessa on kasvanut 9,6 prosenttiin. Masennushäiriöt
yleistyivät erityisesti naisilla (12,2 %). Masennus eli dep-
ressio on työikäisten keskeinen terveys- ja työkykyongelma. Toimintakykyä haittaavien mielenterveysongelmien
takia työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvista suuri osa on
nuoria. Lisäksi tulevat päihdeongelmat, jotka usein ovat
yhteydessä masennukseen. Ainoa väheneminen tapahtuu psykiatrisen avun resurssessa. ”Kun sattuu olla minä”,
kuten Hardwick masennuksen ytimen osuvasti ilmaisi, on
mentävä syntyihin syviin, jotta tätä sairautta voisi ymmärtää paremmin.
Masennus fyysisenä sairautena
Masennus on myös fyysinen sairaus. ”Ihmismieli ja sen
vaihtelut on monimutkaisempi asia kuin aivojen välittäjäaineiden vaihtelut. Mielialalääkkeet keksittiin sattumalta
1960-luvulla, mutta niiden kehitys ei ole edennyt kunnolla. Edes dementiaan ei ole keksitty kunnon lääkettä”,
toteaa professori Nicholas Rose. ”Masennuspotilaille on
vuosikymmenet syötetty SSRI-lääkkeitä. Ne helpottavat
kyllä oloa, sillä ne tasaavat tunteita, mutta ne eivät paranna.”
Masennus on elimistöä kuormittavan stressin aiheuttama
aivojen ja keskushermoston tulehdustila. Sen puhkeamiselle ei toistaiseksi ole löydetty yhtä yksittäistä syytä. Tulehdusta aiheuttavat ja ylläpitävät sisäelinrasva, stressi ja
univaje. Alkoholi tyhjentää keskushermoston mielihyvää
säätelevät välittäjäainevarastot. Alkoholi on siis kelvoton
masennuslääkkeeksi.
Masennus ei ole heikkoutta
eikä kielteinen persoonallisuudenpiirre. Se on laajalti esiintyvä kansallinen terveysongelma ja hoidettavissa oleva
sairaus.
Kuvassa PET-kuvannuksia aivoista, jossa vasemmalla näkyvät aivot ovat masentuneen
ja oikealla ei-masentuneen.
5
Miten masennus syntyy
Neil Hardwick havaitsi terapiassaan, että hänen äitinsä
”tule tänne, mene pois” -tyyppinen ristiriitainen käytös
lastaan kohtaan oli äärimmäisen horjuttava kasvualusta.
Kaikkinainen hyljeksintä tuntui myöhemminkin ylenpalttisen rankalta. Kun Hardwickin työ lopulta huipentui
vakavaan ristiriitaan tuotantoyhtiön kanssa, loppuivat
mieheltä voimat. Hyljätyksi tulemisen tunteesta seuraava
itseviha on masennuksen ydin.
”Masentuneisuus on aivojen väsymistä”, sanoo Heimo
Viinamäki Kuopin yliopistosta. Aivot eivät jaksa käsitellä
tietoa eivätkä tuntea tunteita. Masennusta ei pidä sekoittaa ohimenevään alakuloon tai suruun. Oikea surutyö
nimittäin ehkäisee masennusta. Masennus on ihmisluonnon vastaus ylivoimaisiin paineisiin, reaktio liian raskaaksi
käyneeseen kuormaan. Vakava masennus on yhteyden
katkaisemista ympäristöön, lamaantumista.
Masennus voi olla perinnöllistä, liittyä luonteeseen,
stressialttiuteen, krooniseen unettomuuteen, ihmissuhdevaikeuksiin ja lapsuuden kokemuksiin, joihin kuuluu
varhaisia ja vakavia menetyksiä ja hyljeksintää. Ympäristön jatkuvasti kasvavat vaatimukset asettavat suuren
riskin kaikille ihmisille. Suomalainen työntekokulttuuri on
merkittävä altistaja, samoin alkoholin liikakäyttö.
Uutena löydettynä masennuksen taustatekijänä on myös
piilossa oleva ADHD, varsinkin aikuisilla.
Masennus vaikuttaa terveydentilaan laajalti. Voimakas
stressi on suurin pahantekijä ihmisen elimistössä. Se vanhentaa, masentaa, lihottaa, aiheuttaa unettomuutta sekä
käynnistää elimistössä tulehduksen (vai onko tulehdus
ensin? – sitä eivät tutkijat ole vielä täysin selvittäneet).
Masennus yhdessä muiden sairauksien kanssa heikentää
terveydentilaa enemmän kuin sairaudet erikseen. Masennus ei myöskään parane helposti itsekseen.
Herkkyys näkyy vielä aikuisiässä. Traumaperäinen stressihäiriö voi kulkea suvuissa, esim. keskitysleirin kauhujen
kokeneiden jälkeläisten elämässä.
Pelko ja stressi voivat jäädä pysyviksi, koska ne voivat
aiheuttaa fyysisiä muutoksia aivoissa. Jos pelko hallitsee
elämää, liikarasitettu hippokampus (aivojen muistiavain)
kutistuu ja se aiheuttaa muistin huononemista. Samalla
kun stressi kutistaa hippokampusta, se saa mantelitumakkeen (joka yhdistää tunteet muistoihin) kasvamaan
ja haaroittumaan. Tästä seuraa ahdistuminen. Vakavan
masennuksen tai traumaperäisen stressihäiriön alkuvaiheessa ihmisen mantelitumake ylireagoi. Muistojen täsmällisyys voi häiriintyä eivätkä muistot enää välttämättä
kytkeydy täsmälliseen aikaan ja paikkaan, vaan mikä tahansa ärsyke voi laukaista ikävän muiston.
Suomi tunnetaan välttelevien kiintymyssuhteiden maana.
Ankarat olosuhteet ja niiden vaatima kova työnteko ovat
historiallisesti vieraannuttaneet vanhemmat lapsistaan
sekä perittynä käytöksenä että varautumisena menetyksiin korkean lapsikuolleisuuden takia. Lapsista ei ole uskallettu iloita. Koska hoivavirekin peritään, laiminlyödystä
lapsesta kasvaa todennäköisesti kehno emo, ainakin
eläinkokeiden antaman näytön mukaan. Hoiva vaikuttaa
aivojen serotoniiniaineenvaihduntaan. Välittäjäaineen
alhainen pitoisuus lamaa mielialaa ja tunne-elämää.
Myöhempi parempi hoiva voi kuitenkin korjata asian.
Turvallisuudentunteen järkkyminen johtaa aivojen muutokseen, joka heijastuu masentuneisuuden ja ilottomuuden tunteena. Geneettinen alttius masennukseen johtaa
suotuisissa olosuhteissa hyvin harvoin masentumiseen.
Mutta rasittavien tapahtumien kohdatessa riski on lähes
15 prosenttia. Vahvoja riskitekijöitä ovat lapsen perustarpeiden laiminlyönti lapsuudessa, keski-iässä sosiaaliset
tekijät ja vanhuudessa keskushermoston rappeutuminen.
Erityisesti vahva menetyksen kokemus on vaarallinen,
varsinkin, jos siihen liittyy häpeää. Työttömäksi jääneillä
on keskimäärin enemmän masennusta.
Pelko ja traumaperäinen stressihäiriö
Perimä ja varhaiset kokemukset muokkaavat yksilön
stressinsietoa. Kyky sietää paineita voi ohjelmoitua jo
kohdussa. Äidin kokema masennus tai järkytykset heijastuvat jälkeläisten hormonien eritykseen stressaavissa
tilanteissa. Huono kohtelu voi vaikuttaa lapseen samoin.
Nuoren masennus
Usein masennus alkaa jo lapsena tai nuorena. Oireet ovat
pääosin aikuisten masennuksen kaltaisia: jatkuvaa ärtyneisyyttä, aloitekyvyttömyyttä, mielenkiinnon menetystä,
uni- ja ruokahaluongelmia sekä syyllisyyden ja arvottomuuden tunteita. Masentuneen nuoren mieliala on jatkuvasti matala, siten sen erottaa normaalista murrosiän kuohunnasta. Myös poissaolo
koulusta, kavereiden välttely ja häiriökäyttäytyminen voivat olla merkki masennuksesta. Vetäytyvä,
arka, perfektionistinen tai pessimistinen nuori
masentuu todennäköisimmin. Laukaisijana toimii
usein jokin tapahtuma, joka suistaa tasapainon,
esim. menetys tai itsetunnon paha kolaus.
Koulukiusaaminen ja ristiriidat kotona ovat tärkeä
syy masennukseen myös myöhemmällä iällä. Uusi
brittitutkimus osoittaa, että jopa 30 prosenttia
nuorten ja aikuisten masennuksista on yhteydessä
kiusaamiseen.
6
Nuoren masennuksen hoitaminen varhaisvaiheessa on tärkeää, sillä masennuksen vaikutuksesta
nuori menettää loputkin itsetunnostaan. Tämä vaikuttaa
opintoihin, valintoihin ja ihmissuhteisiin. Hän ei jaksa
osallistua eikä ponnistella, kaikki on vain ”mitä välii”
-asennetta. Vaara päihteiden ja muiden riippuvuuksien
syntymiseen suurentuu, samoin syömishäiriöihin sairastuminen. Pahimmillaan nuori luopuu elämästä kokonaan.
Itsemurhariski on masennuksessa erittäin suuri. Suomessa kuolee vuosittain 600–700 ihmistä masennuksen
aiheuttamiin itsemurhiin. Myös vakavien sairauksien,
kuten sepelvaltimotaudin riski kasvaa.
Kiusaamisen jättämät psyykkiset vammat jatkuvat usein
läpi koko elämän ja ulottuvat hyvin monille elämän
alueille. Toistuvan ja pitkäkestoisen kiusaamisen uhriksi
joutuneilla on masennuksen lisäksi tavallista enemmän
myös ahdistuneisuutta ja itsemurha-ajatuksia.
Kuva: Anne Lagerstedt
Nuoren masentuminen uusiutuu helposti. Suurin osa aikuisuuden masennuksista on uusiutuneita masennuksia.
Riski uusiutumiselle ennen 30. ikävuotta on nelinkertainen verrattuna myöhemmin puhkeaviin mielenterveyden
ongelmiin. Tavallisin masennuksen puhkeamisikä on
14–20 vuotta.
Kun on tunteet – tai sitten ei
Masennus liittyy tunteiden säätelyn ongelmiin, joita ovat
riippuvuudet, tunteiden ja ikävien muistojen märehtiminen ja tunteiden tukahduttaminen. Hoitoprosessissa
itsetutkiskelu on hyväksi, mutta hautominen ei. Täydellisyyden tavoittelu (tähän liittyvät usein syömishäiriöt) ja
ylikorostunut kontrollintarve ovat riskitekijöitä.
Yksinäinen varhaislapsuus voi johtaa masennukseen.
Vauva ei kykene kertomaan tunteistaan, joten ahdistuneisuus purkautuu ruumiillisina oireina. Vastasyntyneen
ensimmäiset päivät ja viikot muodostavat pohjan koko
persoonallisuuden rakentamiseen. Masennus voi häiritä
imetystä, sillä äidin herutus voi loppua. Masentunut vanhempi on lapselle hämmennyksen ja huolen aihe. Lapsen
tarpeet taas masentavat valmiiksi uupunutta vanhempaa
lisää. Masentunut ei jaksa pitää itsestään huolta.
Huolenpito raskaana olevista naisista on tärkeä osa masennuksen torjuntaa. Jos äidin masennusta ei hoideta,
lapsi voi altistua myöhemmin – jopa yli 30 vuoden päähän – varhaisen vuorovaikutuksen puutteisiin. Suru on
normaalireaktio menetykseen, mutta jos kyky surra puuttuu, kipu jää.
Masentunut on täynnä itsesyytöstä. Syyllisyydentunto
pakottaa masentuneen kääntämään itseensä sen vihan,
jota hän tuntee menetettyä kohtaan. Kun masennus valtaa äidin, hän ei jaksa ylläpitää yhteyttä lapseen, vaan
”menettää” hänet. Ihmisen kyllä kuuluu luopua hiljalleen
symbioosista äidin kanssa. Jos lapsi menettää äidin äkillisesti, se usein ylittää hänen sietokykynsä. Tämä altistaa
masennukselle myöhemmin elämässä, kun jokin muu
äkillinen menetys ravisuttaa elämää. Masentunut äiti ei
jaksa seurustella lapsensa kanssa, hän ei iloitse vauvasta.
Äitiinsä pettyvän vauvan elämänilo vähitellen sammuu.
Maaperä masennukselle on valmis. Myöhempi parempi
hoiva voi kuitenkin korjata asian, joten jos alku on ollut
huono, kaikki ei ole vielä menetetty.
Hiipivä alku tai äkkiromahdus
Masennuksen alkamiselle tekee pohjustusta pitkäaikainen uupumus. Liika työkuorma voi viedä kyllä mehut,
mutta varsinainen uupumisriski tulee stressistä, joka
koostuu mm. melusta, liian kireistä aikatauluista ja ylimitoitetuista tavoitteista, huonosta johtamisesta, kiusaamisesta, vaikutusmahdollisuuksien puutteesta omaan
työhönsä ja omista henkilökohtaisista kuormista esimerkiksi perhe-elämässä. Aikamme kovat arvot lähettävät
pelottavia viestejä, jotka laukaisevat stressireaktion yhä
uudelleen ja uudelleen.
Lisäksi ihminen osaa ennakoida huolestuttavat tilanteet,
josta voi johtua stressin kroonistuminen. Tästä on linkki
ahdistukseen ja masennukseen. Aivot eivät asetu lepoon
ollenkaan. Surematon suru läheisen kuoleman tai menetyksen yhteydessä on usein eriasteisten masennustilojen
keskeinen taustatekijä. Masennukseksi muuttuvan surun
taustalla on usein erilaisia ilmaisemattomiksi jääneitä
kipeitä tunteita ja mielikuvia.
Yleisiä masennuksen oireita
Masennus voi kätkeytyä hyvin monenlaisten oireiden ja
vaivojen taakse ja saattaa siksi jäädä kokonaan huomaamatta. Masennuksen oireiden varhainen tunnistaminen
ja riittävän aikainen hoitoon hakeutuminen parantavat
huomattavasti sairauden ennustetta. Masennuksen oireet näkyvät yleensä tunnetilan ja toimintakyvyn muutoksina. Masennustilan diagnoosi edellyttää vähintään
neljää seuraavista oireista, joiden on kestettävä yhtäjaksoisesti ainakin kaksi viikkoa:
7
• Masentunut mieliala: tunnetila on suurimman osan
aikaa syvästi alakuloinen, ja huomiota on vaikea kohdistaa muihin asioihin.
• Uupumus: olotila on jatkuvasti väsynyt ja jaksamaton. Pienikin teko, kuten lievä fyysinen ponnistus,
tuntuu raskaalta ja vaatii voimia.
• Aloitekyvyttömyys: vaikeus ryhtyä tekemään asioita
ja vaikeus saada askareet tai tehtävät suoritettua
loppuun.
• Kohtuuton itsekritiikki ja syyllisyydentunne: ajatukset keskittyvät jatkuvasti omaan persoonaan. Omia
tekemisiä väheksytään ilman erityisiä perusteita.
Luottamus omaan kykyyn selviytyä elämässä on selvästi heikentynyt.
• Unihäiriö: unihäiriö voi ilmetä nukahtamisvaikeutena, unen pinnallisuutena ja katkonaisuutena sekä
liian varhaisena heräämisenä. Joillakin masennus voi
oireilla myös liiallisena nukkumisena.
Vaikea masennus aiheuttaa työkyvyttömyyttä, ihmissuhdeongelmia ja kärsimystä elämänilon kadotessa. Kuolemaan liittyvät ajatukset ovat tavallisia, koska ne saattavat
tuntua vapauttavilta. Vakavaa depressiota sairastava
saattaa olla jopa sairaalahoidon tarpeessa.
Masennuksen hoitaminen
Mielipaha on terve reaktio ympärillä tapahtuvaan pahaan. Kysy suoraan, miten läheisesi voi. Nuorelle kouluterveydenhoitaja on matalimman kynnyksen paikka.
Hoidon saaminen Suomessa on valitettavasti kiinni potilaan tai hänen läheisensä taidoista taistella itselle hoitoa.
Alkuvaiheessa tavoiteena on hoito oireettomaksi, sitten
puoli vuotta lääkehoidon ylläpitoa ja sitten varovainen
lasku, ettei tule uusiutumista.
Keinoja lievittää ja ehkäistä masennusta:
• Ruokahalun ja painon muutos: masentunut voi menettää ruokahalunsa ja ruoka voi tuntua vastenmieliseltä. Tämä johtaa selvään painon laskuun. Joillakin
paino voi nousta halusta roskaruokaan.
• Tutki, tee muistiinpanoja, kartoita (tunnista pahaa
oloa aiheuttavat tekijät asteikolla 1–9)
• Psykomotorinen hidastuminen tai kiihtyneisyys:
liikkeet voivat hidastua ja kasvot vaikuttaa ilmeettömiltä. Toisaalta voi esiintyä kiihtyneisyyttä, joka ilmene esimerkiksi raajojen tarkoituksettomina liikkeinä,
pakonomaisena kävelynä tai tuskaisena huokailuna.
• Liiku – mieliala ja fysiikka ovat vahvasti sidoksissa
toisiinsa
• Toistuvat kuolemaan liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käytös: ajatukset kohdistuvat vahvasti kuoleman
ympärille ja itsensä vahingoittamiseen.
• Aina on olemassa vaihtoehtoja – etsi ne
• Tavaroiden hukkaaminen tai muistivaikeudet: kyky
säädellä tiedollisia toimintoja on usein heikentynyt
ja hitaus ja juuttuvuus yleistä. Ilmenee vaikeuksina
suunnitella asioita, käyttää työmuistia, ylläpitää keskittymistä, aloittaa asioita, tehdä päätöksiä ja tehdä
monia asioita samanaikaisesti. Henkilö huomaa helposti negatiivisen palautteen ja on sille herkkä.
• Mielihyvän ja ilon menetys: asiat, joista aiemmin on
saanut mielihyvää, eivät enää tuota nautintoa. Oire
jatkuu päivästä toiseen ja esiintyy suurimman osan
aikaa. Muutokset seksuaalisessa käyttäytymisessä,
kuten haluttomuutta ja kyvyttömyyttä nautintoon.
• Vetäytyminen ihmissuhteista ja negatiiviset ajatukset muista ihmisistä.
Masennuksen asteita
Lievästä masennuksesta kärsivä henkilö pystyy yleensä
vielä työskentelemään tai opiskelemaan, vaikka se vaatii
ylimääräistä ponnistelua. Toimintakyky on yleensä vielä
kohtalainen ja voi ilmetä esimerkiksi tyytymättömyytenä
ja ärtyisyytenä.
Keskivaikeaan masennukseen sairastunut tarvitsee usein
sairauslomaa, koska työ- ja toimintakyky ovat huomattavasti alentuneet ja tulevaisuus tuntuu toivottomalta.
8
• Järjestä itsellesi jotain mukavaa tekemistä
• Pidä huolta riittävästä unesta ja hyvästä ravinnosta
• Tarkkaile ajatuksiasi. Ajattele ikäviä vasta huomenna
• Älä vatvo. Varaa ikäville asioille lyhyt hetki päivässä,
löydä sisäinen sparraajasi
• Tunnista ajatusvääristymät
• Kukaan ei ole täydellinen – älä odota sitä itseltäsikään
• Älä eristäydy
• Opettele jämäkkyyttä
• Kukaan toinen ei voi vastata hyvästä olostasi
• Itkeminen ja sureminen ovat hyvää lääkettä
• Tunneperäiset kyyneleet ovat kemialtaan erilaiset
kuin sipulia kuoriessa syntyvät. Itkiessä paine purkautuu ja elimistö voi paremmin.
Pessimistinen tapa suhtautua itseen on opittu tapa, josta
voi pidemmällä aikavälillä vapautua. Masennusalttiin
kannattaa oppia kyseenalaistamaan depressiivisiä uskomuksiaan. Olenko välttämättä huono, jos epäonnistun?
Olenko todella varma, että en lopulta onnistu?
Masennusaltis ei usein osaa ilmaista toiveitaan ja tunteitaan. Tällöin hän ei myöskään voi odottaa toisten täyttävän hänen toiveitaan tai ymmärtävän hänen tunteitaan.
Loputon uhrautuminen uuvuttaa usein ihmisen, jolloin
tuloksena voi olla katkeroituminen ja masennus. Yksin
jääminen on monelle pelottavampaa kuin alistuminen.
Masennusalttiille onkin usein ominaista tavallista voi-
makkaampi hylätyksi tai väheksytyksi tulemisen pelko.
Tämän vuoksi heidän on vaikea pitää puoliaan ja he liian
helposti alistuvat toisten tahtoon. Terveen itsekkyyden ja
omien oikeuksien puolustamisen oppiminen on kuitenkin
vaikeaa ilman kanssaihmisten ymmärrystä ja tukea.
• Kannusta pyrkimään Mielenterveyden Keskusliiton
Kuntoutuskursseille (www.mtkl.fi). Täällä herää hyviä kysymyksiä: kenen elämää elän, mitä tarvitsen
hyvään elämään? Mihin suostun? Annanko arvoa/
armoa itselleni? Milloin opin sanomaan EI? ym.
Masentuneen ihmisen eristäytyminen ja passivoituminen
ovat omiaan sekä ylläpitämään että syventämään depressiota. Tämän vuoksi masennuksen itsehoidossa on tärkeää
pyrkiä välttämään sosiaalinen eristäytyminen ja pitää
kiinni erilaisista päivärutiineista, liikunnasta ja muista harrastuksista. Masennuksen luonnetta ymmärtävien läheisten ja ystävien tuki voi tällöin olla ensiarvoisen tärkeää.
Säännöllisen liikunnan on osoitettu olevan lääkehoidon ja
psykoterapioiden veroinen keino ainakin lievempien depressioiden hoidossa.
• Ota selvää Mieli Maasta ry:n Oma-apu ryhmistä
(löytyy ympäri maata) www.mielimaasta.fi. Ne perustuvat vertaisuuteen ja auttavat ankeassa arjessa
ja toivon ja ilon löytämisessä.
Näin autan masentunutta
• Myöntämään ja hyväksymään sairautensa
• Suostumaan hoidettavaksi/potilaaksi ja käyttämään
ammattiapua (lääkkeet, terapia)
• Kun masentunut on saavuttanut tilan, jossa jaksaa
toimia, ota selvää kuntoutuksesta. Tämä osa vaatii
voimia ja niitähän sairastuneella ei oikein ole.
• Askel kerrallaan masentunut tulee tietoiseksi siitä,
että HÄN on se, joka tekee kuitenkin kaikkein suurimman työn kuntoutumista kohti!!
• Kiire kannattaa jättää kokonaan unholaan. Tässä
menee aikaa. Pidä mahdollinen tuskastumisesi
omana tietonasi – on tosi loukkaavaa sanoa masentuneelle, että ota itseäsi niskasta kiinni. Hän ottaisi,
jos voisi!
• Propelli Tietopalvelu (Ratakatu 9, Helsinki) on myös
hyvä paikka, josta saa tietoa eri järjestöistä ym.
ja siellä on kuuntelevia korvia paikalla, jos haluaa
mennä juttelemaan tai vaan oleilemaan, lukemaan
lehtiä, käymään netissä ja juomaan kupponen kuumaa. Tämä on ilmaista. Siellä on kuntoutusneuvoja
ja vertaisneuvoja käytettävissä.
• Ennen kaikkea: älä jätä yksin. Puhu tavallisista
asioista, kaiken ei tarvitse pyöriä sairauden ympärillä.
• Masennuksessa ihminen tarvitsee vain toista ihmistä, joka hyväksyy hänet sellaisena kun hän on sillä
hetkellä. Ystävän tai työtoverin kannattaa houkutella masentunut ulos lenkille, mennä yhdessä syömään ja vetää mukaan itseilmaisutoimintaan. Omin
käsin tekeminen on mitä parhainta vastalääkettä
pahaan oloon.
Anne Lagerstedt
Lähteet:
Jukka Ruukki: Pelko voi jäädä päälle. Tiede 3/2003
Kirsi Heikkinen: Geenit vai kasvatus; Jukka Ruukki: Jäitä
hattuun riitapukarit; Tiede 3/2003
Yliopisto 5/2015, Antti Kivimäki
HS 8.11.2007 Heimo Viinamäen haast.
Raimo K.R. Salokangas: Kliininen depressio – mitä se on
ja miten sitä hoidetaan
British Medical Journal/Duodecim, HS 29.9.2008/Leena
Härkönen
Mielensätäräyttäjä -kalenteri 2016 on kirjailija Tuomas Kyrön
(Mielensäpahoittaja) ja Mielenterveyden keskusliiton aloittama yhteiskunnallinen vaikuttamiskampanja mielenterveyspotilaisiin ja -kuntoutujiin kohdistuvan stigman poistamiseksi.
Tuomas Kyrön lisäksi 15 tunnettua kansalaista ovat painaneet
päähänsä Mielensäpahoittajan karvalakin. Puolestapuhujia
ovat mm. presidentti Tarja Halonen ja Arvi Lind (kuvassa).
Kirjallisuutta:
Mieli maasta. Masentuneen nuoren kohtaaminen ja
tukeminen. Toim. Anna-Liisa Lämsä. PS-kustannus
Mun on paha olla. Näkökulmia lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin. Anna-Liisa Lämsä. PS-kustannus
Nainen ja masennus. Pirkko Siltala. Kirjapaja
Masennus – psyyken kipu. Jorma Myllärniemi. Kirjapaja
Masennus ja stressi. Susan Aldridge. Art House
Keskipäivän demoni. Andrew Solomon. Tammi
Melankolian huoneet. Karin Johannisson.
9
Musiikki parantaa ja lohduttaa
Musiikimaku jakaa ihmisiä – ihan turhaan. On kuppikuntia, joissa arvostetaan vain tietyntyyppistä
musiikkia. Pahimmillaan median musiikkikriitikot
loukkaavat lukijoitaan nimittelemällä ”makuvammaisiksi” tai ”makurajoitteisiksi” niitä, jotka pitävät
toisenlaisesta musiikista/artistista kuin he. Ei ole
harvinaista sekään, että musiikkikaupassa myyjä
kääntää selkänsä asiakkaalle, joka kysyy ”väärän”
artistin levyjä.
T
ällainen ylimielisyys on törkeää. Tietämyksellään ja
maullaan ylvästelevä ihminen voi pahimmilaan olla
varas. Varkauden kohde on toisen ihmisen mielihyvä
musiikista. Jos ihmisen rakkaus musiikkiin kuolee, hänen
terveytensäkin on vaarassa.
Yhä useampi tieteellinen tutkimus osoittaa, että musiikilla on hyvä vaikutus fysiologisesti, psykologisesti ja
sosiaalisesti. Musiikki on yksinkertainen ja edullinen tapa
hoitaa mielenterveyttä ja selättää stressiä. Minkälainen
musiikkiharrastus tahansa lieventää masennusta ja ahdistusta sekä kohentaa elämänlaatua. Sama vaikutus on
myös elokuvilla ja kirjallisuudella. Harrastukset, jotka
lievittävät stressiä, estävät tai vähentävät myös painonnousua, todetaan pohjoismaisessa kansanterveyteen
liittyvässä tutkimuksessa.
Musiikin asiantuntijat toistavat, että mitkään musiikkigenret eivät itsessään ole hyviä tai huonoja. Aivojen kannalta kaikki musiikin lajit ovat samanarvoisa. Tosin raskaan musiikin liikakäyttöä ihmisillä, jotka ovat taipuvaisia
märehtimään murheitaan,
kannattaa rajoittaa.
väkivallan viiltämiä haavoja. Romanttinen ja melodinen
musiikki vahvistaa ja innoittaa alakuloista, klassisessa
musiikissa löytyvät kaikki vivahteet. Klassinen musiikki
taitaakin olla ainoa genre, jota kukaan ei tosissaan uskalla kyseenalaistaa. Jazz oli kauan sitten vihattua ja halveksittua, nyt sitä pitäisi kai osata palvoa.
Ihmiset reagoivat kaikentyyppiseen musiikkiin. Vaikutus
riippuu aikaisemmista musiikkin liittyvistä kokemuksista,
asiayhteyksistä ja kulloisestakin tunnetilasta. Jokaisella on mielimusiikkinsa, jolla voi nostattaa energiaansa
ja mielialaansa. Jumpassa käytettävä reipas rytminen
musiikki paitsi ohjaa liikettä niin myös nostaa elimistön
hormonitasoja, pulssia ja aktivoi immuunisysteemin.
Rauhallinen musiikki puolestaan rauhoittaa ruumista ja
vähentää stressiä. Musiikin rytmi vaikuttaa hengitykseen
ja suoliston toimintaan. Kokeessa työpäivän jälkeen puoli tuntia mielimusiikkiaan kuunnelleiden kortisolitasot
(stressihormoni) olivat alemmat kuin niiden, jotka eivät
kuunnelleet musiikkia.
Kokemukset muodostavat myös musiikkimieltymyksiä.
Jokin tietty kappale voi herättää tietynlaisen tunnereaktion kuin nappia painamalla. Musiikilla on pikatie aivoissa
tunnekeskukseen (mantelitumake) ohi järkipuolen. Aivojen tunnepuoli ottaa haltuun musiikin jo ennen kuin järki,
joka analysoi artistin ja muut seikat.
”Erilaisen musiikin kuuntelu opettaa meitä ottamaan tunteemme haltuun. Huono tunteiden tunnistuskyky johtaa
varhaiseen verenpainetautiin”, sanoo stressitutkija Töres
Musiikki on erinomainen
tunteiden tulkki. Tunteet
vaihtelevat ja sen mukana
musiikkimieltymyksetkin
vaihtuvat. Ahdistunut murrosikäinen saa tunteilleen
tulkin kovaäänisestä rockmusiikista. Hengellinen musiikki ylevöittää, lohduttaa,
tukee, antaa uskoa ja voimaa. Se voi myös ahdistaa,
kun se koskettaa hengellisen
10
Kuva: Anne Lagerstedt
Tunne-elämän tulkki
Theorell Tukholman Karolinska Instituutista. Voimme
harjoittaa kykyä kuuntelemalla erilaista musiikkia ja harjoittamalla muutakin kulttuuria.
Kuorolaulu parantaa
Musiikin sosiaalinen vaikutus pidentää elämää vähentämällä sydän- ja verisuonitautien riskiä. Sen hyvää tekevä
vaikutus on jopa suurempi kuin liikunnan, painonpudotuksen ja tupakoinnin lopettamisen.
Suomenruotsalaiset elävät pitempään kuin suomenkieliset juuri sosiaalisen pääomansa vuoksi. He harrastavat
paljon yhteislaulua. Kuorolaulu vahvistaa ruumiin omia
korjausmekanismeja. Ruotsalaistutkimuksessa tarkasteltiin ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsiviä potilaita, jotka
kerran viikossa lauloivat kuorossa. Vertailuryhmään verrattuna kuorolaulajilla oli korjaavien hormonien määrä
muuttunut suotuisaksi. Laulaminen lieventää stressiä ja
parantaa siten vastustuskykyä.
Samanlaisia myönteisiä vaikutuksia on koulun musiikkitunneilla. Musiikki vaikuttaa suotuisasti myös oppimisympäristöön. Rumpujen hakkaaminen on suotavampaa
kuin toisten lasten lyöminen. On samantekevää tuottaako
itse musiikkia vai kuuntelee toisten musisointia, hyvää
tekevä vaikutus on molemmissa sama.
”Lempimusiikki lisää riskinottoa. Kun taustalla soi inhokki, taloudellisia riskejä otetaan vähemmän.” Näin todetaan tuoreessa suomalaistutkimuksessa. Kun koehenkilöiden mielihyväntuntemuksia muutettiin, myös halu
riskinottoon muuttui. Ei siis ole sattumaa, että tavarataloissa soi taustamusiikkia.
Nuoret ja musiikki
Lempibiisit purkavat raivoa, antavat lohtua ja auttavat
kohtaamaan vaikeitakin asioita. Musiikki on mielletty
toiminnalliseksi tavaksi, mutta tutkimus paljastaa, että se
edistää myös tiedollista prosessia.
Kasvatustieteen tohtori Suvi Saarikallio löysi väitöstutkimuksessaan seitsemän eri tapaa, joilla nuoret käyttävät
musiikkia tunne-elämän apuna:
1 Musiikki luo tunnelmaa viihdykkeenä.
2 Lempimusiikki elvyttää, kun väsyttää.
3 Festareilta haetaan elämyksiä ja yhteenkuuluvuuden
tunnetta.
4 Positiivinen musiikki auttaa irtautumaan masentavasta
olosta.
7 Nuppien kääntäminen kaakkoon purkaa vihaa vanhempia kohtaan.
Nuoret eivät kuitenkaan halua eritellä, mikä tietyssä
biisissä vetoaa, sanat, sävel vai esitys. Musiikki on heille
kokonaispaketti, johon kuuluu myös artistin tai bändin
edustama maailmankuva. Suvi Saarikallio uskoo, että
aikuinen ei enää paljoa käytä musiikkia tunteiden säätelyyn, koska kyky siihen on jo kehittynyt.
Mitä musiikkiterapia on?
Musiikkiterapia on kuntoutus- ja hoitomuoto, jossa
musiikin eri elementtejä (rytmi, harmonia, melodia, äänensävy, dynamiikka jne.) käytetään vuorovaikutuksen
keskeisenä välineenä yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Musiikkiterapia voi olla yksilö- tai
ryhmäterapiaa. Musiikkiterapiaa käytetään sekä kokonaishoidon osana muiden hoitomuotojen rinnalla että
pääasiallisena hoitomuotona. Musiikkiterapialla voidaan
saavuttaa myönteisiä tuloksia sekä fyysisten että psyykkisten oireiden ja sairauksien hoidossa. Musiikkiterapia
soveltuu kaikenikäisille.
Musiikkiterapian perinteisiä sovellusalueita ovat psykiatria ja kehitysvammaisten kuntoutus. Uudempia käyttöalueita ovat esimerkiksi kommunikaatiohäiriöt, neurologiset ongelmat, päihteisiin, työuupumukseen ja kipuun
liittyvät ongelmat.
Musiikkiterapian menetelmistä
Musiikkiterapiaistunto on aina luova prosessi, jossa asiakkaalta ei edellytetä musiikillisia taitoja. Musiikkiterapian menetelmiä ovat mm. musiikin kuuntelu, laulaminen,
soittaminen, improvisointi, liikkuminen musiikin mukaan,
laulujen tekeminen, musiikkimaalaus ja fysioakustinen
hoito.
Musiikki aktivoi alitajuista, tiedostamatonta mielenmaisemaa. Sen keinoin voidaan sekä paljastaa että parantaa. Musiikin avulla voi käsitellä vaikeitakin asioita
turvallisesti, symbolisen etäisyyden päässä. Musiikki saa
aikaan vuorovaikutusta, se antaa esteettisiä kokemuksia
ja tuottaa mielihyvää. Musiikin avulla voidaan stimuloida
tai rauhoittaa. Musiikkia käytetään hyväksi myös kivun
hoidossa.
Musiikkiterapiaan pääsee julkisen terveydenhuollon
kautta, yksityislääkärin lähetteellä tai olemalla yhteydessä suoraan terapeuttiin. Lisätietoja saa Kelan sivuilta.
Anne Lagerstedt
5 Samoja tunteita käsittelevä biisi lohduttaa.
Lähteet: www.musiikkiterapia.net
6 Musiikki auttaa käymään läpi päivän asioita mielikuvatyöskentelyn kautta.
Musik kan stärka din hälsä. Inna Sevelius. Folkhälsan-lehti
3/2015
11
Valkoinen raivo -elokuvalla
kampanja koulukiusaamista vastaan
A
rto Halosen ohjaama dokumenttielokuva Valkoinen raivo on kertomus
Laurista, joka suunnitteli massamurhia.
Lauri haki kuitenkin apua, eikä toteuttanut
”fantasioitaan”. Myöhemmin hänestä tuli
ihmismielen väkivaltaisen käyttäytymisen
tutkija ja asiantuntija.
Laurin mukaan on olemassa useita ihmisiä,
jotka ovat koulukiusaamisen ja lapsuudessa
koetun trauman yhdistelmän seurauksena
täynnä ”valkoista raivoa”, mikä voi äärimmillään johtaa kouluampumisiin ja muihin
väkivaltaisiin tekoihin.
Valkoinen raivo on kuvaus ongelmista, joita
yhteiskuntamme ei täysin tunnista ja joihin
ei osata puuttua ajoissa. Suomen Mielenterveysseura ja Koulukino järjestävät Art
Films productionin ja VLMedian kanssa
elokuvaan liittyvän kiertueen, joka käsittelee koulukiusaamista, varhaisen ja nopean
puuttumisen tärkeyttä, sekä mielenterveysja sosiaalityötä.
Tukimateriaali, joka helpottaa keskustelua
tunteista, kaveritaidoista ja mielenterveyttä
tukevasta yhteisöstä, jää koulujen käyttöön
myöhemminkin.
Valkoinen raivo tulee elokuvateatterilevitykseen 27. marraskuuta 2015.
Sisällys
Pelko tuhoaa rakkauden. Valoa, ei väkivaltaa -kampanja 25.11.2015.......2
Väkivallattoman viikon rukouskalenteri.....................................................3
”Kun sattuu olla minä”...............................................................................5
Musiikki parantaa ja lohduttaa.................................................................10
Valkoinen raivo.........................................................................................12