Väkivallattoman viikon virikeaineisto 2015 Hyvinvointiaineisto 2015
Kuva: Anne Lagerstedt Väkivallaton viikko 2015 Hyvinvointiaineisto 2015 Pelko tuhoaa rakkauden Valoa, ei väkivaltaa -kampanja 25.11.2015 Kuva: Anne Lagerstedt ”Aggressiiviset puheet ovat päivittäisiä. Olen oppinut olemaan varpaillani ja hillitsemään omaa käytöstäni sekä lasten käyttäytymistä, että uhkailut eivät muuttuisi todeksi. Pelkään vierailuja, illanviettoja ja kaikkea kodin ulkopuolella tapahtuvaa, sillä en ikinä voi olla varma mihin tilanteet johtavat.” – yhteydenotto Naisten Linjalle Pelko ei kuulu rakkauteen. Silti moni kokee parisuhteessaan toistuvaa henkistä väkivaltaa: alistamista, eristämistä, vainoa, kontrolloimista, systemaattista minuuden ja itsetunnon murtamista. Auttaisitko meitä auttamaan pelon musertamia naisia? Kynttilävigilia 25.11. Valoa, ei väkivaltaa on vuosittainen kampanja, joka järjestetään YK:n naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastustavana päivänä 25.11. Tuolloin sytytämme ympäri Suomen kynttilät väkivaltaa kohdanneille naisille. Kampanjointi sosiaalisessa mediassa alkaa 2.11. Tarkoituksenamme on levittää tietoa henkisestä väkivallasta ja sen seurauksista sekä helpottaa henkisen väkivallan tunnistamista. Kampanja huipentuu 25.11. YK:n naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastustavaan päivään, jolloin Valoa ei väkivaltaa -päätapahtumassa Helsingin Kolmen sepän patsaalla sytytetään kynttilöitä lähisuhdeväkivallan vuoksi menehtyneiden naisten muistolle. Kampanjan järjestää Väkivaltaobservatorio, järjestöjen, tutkijoiden ja yksityishenkilöiden muodostama verkosto naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Haluamme tämän vuoden kampanjalla osoittaa, että henkinen väkivalta on väärin. Haluamme tavoittaa naiset, jotka systemaattisesti muserretaan, alistetaan ja eristetään. Pelossa eläminen rusentaa ihmisen. Maailma kutistuu, yhteys toisiin ihmisiin katkeaa. Kynnys avun hakemiseen kasvaa. Itsetuhoiset ajatukset valtaavat mielen. Kokija ei enää tunnista itseään. Väkivallan jatkuessa kokijan minuus murtuu, itsetunto särkyy. Kyky tunnistaa omia tunteita katoaa. Henkisen väkivallan seuraukset ovat fyysisiä: tihentyneitä sydämenlyöntejä, hikoilua, painajaisia, pahoinvointia, tärinää, jatkuvaa ahdistuneisuutta. Henkinen väkivalta ei siis vaikuta vain kokijansa mieleen, vaan johtaa fyysisiin reaktioihin, samoin kuin fyysinen väkivalta. Kampanja sosiaalisen median välityksellä 2.11. alkaen Etsimme kampanjaamme tukijoita, jotka antaisivat kasvot vastarinnallemme: Me emme hyväksy henkistä väkivaltaa. Seisoisitko sinä kanssamme sosiaalisen median kampanjassamme? Lähetä meille kuva itsestäsi ja lyhyt lause siitä, mitä henkinen väkivalta sinulle tarkoittaa, miksi henkinen väkivalta on sinun mielestäsi väärin. Jaamme marraskuun ajan kuvia Valoa, ei väkivaltaa -sivustolla. Tuet kampanjaa parhaiten osallistumalla siihen, jakamalla sen sisältöjä ja tykkäämällä kampanjasta sosiaalisessa mediassa. Vedetään yhdessä raja rakkauden ja henkisen väkivallan väliin. Pelko Järjestäjä: Väkivaltaobsevatorio/Naisten linja 2 ei kuulu rakkauteen. Väkivallattoman viikon rukouskalenteri 1. päivä, marraskuun 25. Luuk. 4:16–21 Jeesus paransi ja voimaannutti ne, jotka kärsivät sortoa ja kehottaa seurakuntaansa tekemään samoin. Rukous: Rakas Jumala ja Taivaallinen Isä, rukoillen sinua tuomaan lohtua niille, jotka ovat joutuneet kaikkinaisen väkivallan ja hyväksikäytön uhriksi. Erityisesti, Herra, me rukoilemme naisten ja lasten puolesta, joita kohdellaan väärin kodissaan, jossa heidän olisi pitänyt saada olla turvassa, mutta josta sen sijaan on tullut pahoinpitelyn, kidutuksen ja väkivallan paikka. set, pastorit ja seurakuntalaiset käskevät kestämään väkivaltaista avioliittoa ja alistumaan väkivaltaiselle aviomiehelleen. Auta heitä näkemään totuus rakkautesi valossa ja vastustamaan tätä petosta. Me rukoilemme niiden puolesta, jotka sietävät väkivaltaa avioliitossaan uskoen että se on heidän ristinsä, jota heidän on kannettava. Rukoilemme, että he löytäisivät rohkeutta vastustaa tällaisia vääriä ajatuksia ja uskomuksia. Rakkautesi tähden, auta heitä rikkomaan hiljaisuuden muuri ja todistamaan, että väkivalta avioliitossa ei ole Jumalan tahto. Me rukoilemme sinun rakastavassa nimessäsi, aamen. Apostoli Paavali. Lohjan Pyhän Laurin kirkko. Kuva: Anne Lagerstedt Me tiedämme, että ongelma kasvaa syöpäkasvaimen tavoin keskuudessamme eikä sitä ole helppoa kitkeä. Herra, tule ratkaisemaan tämä ongelma, sillä sinulle kaikki on mahdollista. Me rukoilemme, että väärintekijöiden mieli ja sydän pehmenevät, että he tuntisivat sitä rakkautta, ymmärrystä, myötätuntoa ja armoa, joka säteilee sinusta, jotta he kohtelisivat perheitään samanlaisella jumalallisella rakkaudella. Me rukoilemme yhteisömme nuorten, heidän opettajiensa ja huoltajiensa, heidän vanhempiensa ja perheittensä puolesta; näytä heille oikea tie, jotta nämä nuoret kasvatettaisiin osoittamaan kunnioitusta ja kohteliaisuutta kaikkia kohtaan. Auta heitä katkaisemaan väkivallan kierre jo nuorina, jotta heistä tulisi vastuullisia ja rakastavia aikuisia perheissään ja yhteisöissään. Pyydämme siunaustasi tälle Väkivallattomalle viikolle, joka on omistettu pyrkimykselle lopettaa naisten ja tyttöjen pahoinpitely ja hyväksikäyttö. Näytä meille tapa, jolla edetä ja saavuttaa menestystä tässä pyrkimyksessä. Me rukoilemme hyväksikäytön uhrien parantumista. Anna heille voimaa elää mielekästä elämää ja ymmärtää, että ne ovat arvokkaita yhteisön jäseniä. Jeesuksen nimessä, aamen. 3. päivä, marraskuu 27. 2. päivä, marraskuun 26. Galatalaiskirje 6:1–10 Psalmi 55:1–8, 12–14, 20–22 Kantakaan toistenne taakkoja ja puuttukaan vääryyksiin. Psalmisti kuvaa tuskaa, jota kokee läheisensä pettämäksi tullut ihminen. Rukous: Rakastava Jumala, me rukoilemme naisten puolesta, jotka kärsivät hiljaa avioliitossaan ilman mahdollisuutta vastustaa väkivaltaa, jota he joutuvat jatkuvasti kokemaan. Me rukoilemme, että vahvistaisit heitä vastustamaan väkivaltaa. Me rukoilemme niiden puolesta, joita omai- Rukous: Armollinen, rakastava ja ikuinen isä. Tulen luoksesi Jeesuksen nimessä antaen sinun käsiisi sisarteni elämän kaikkialla maailmassa. Naiset ja tytöt kärsivät hiljaa pahojen ihmisten käsissä. Missä he ovatkaan, vedä heidät läheisyyteesi, pyyhi pois heidän kyyneleensä, lohduta ja anna heille pelastuksen ilo. Ylistän sinua Jeesuksen nimessä, aamen. 3 4. päivä, marraskuu 28. John 8: 1–11 Jeesus kieltää väkivallan naista kohtaan. Rukous: Luoja, Sinä loit meidät itsellesi, omaksi kuvaksesi. Olet luonut meidät mieheksi ja naiseksi. Loit meidät yhteyteen itsesi kanssa, rakastamaan sinua. Lähetit poikasi Herran Jeesuksen Kristuksen, joka tuli alas lunastamaan meidät synneistämme ja opettamaan meille, kuinka rakastaa toisiamme. Kiitos, Herra Jeesus. Sinä kuolit väkivaltaisen kuoleman ristillä lopettaaksesi kaikki väkivaltaisuudet. Opeta meitä rakastamaan ja kunnioittamaan toisiamme ja välittämään toisistamme kuten sinä välität meistä. Sitouta ja opeta kaikki miehet kunnioittamaan äitejänsä, vaimojansa ja tyttäriänsä niin kuin sinua. Herra opettaa heitä rakastamaan. Jeesuksen nimessä, aamen. Olkoon Jumalan armo aina läsnä avaamaan sokeat silmät, parantamaan haavoittuneita sieluja ja korjaamaan rikkinäistä elämää. Taivaallinen Isä, yhdistää meidät armollasi ja viisaudellasi. Johdata meidät rauhaan, jossa väkivalta on karkotettu, rakkaus vallitsee miesten ja naisten välillä ja jossa oikeudenmukaisuus vallitsee. Kurotamme tulevaisuuteen uskossa ja toivossa, poikasi Jeesuksen Kristuksen nimessä, aamen. 6. päivä, marraskuun 30. Galatalaiskirje 5:22–23 Hengen hedelmät ovat ristiriidassa väkivallan kanssa. Rukous: Armollinen ja rakastava Jumala, on aikoja, jolloin me kohtaamme tilanteita, joihin emme voi vaikuttaa. Anna meille voimaa rakentaa elämäämme rakkautesi voimalla. Muistamme kaikki äitejämme, siskojamme, tyttäriämme ja ystäviämme, jotka ovat kokeneet saman. Siunaa meitä kaikkia niin että jaksamme kantaa huolta toisistamme. Pyydämme tätä kaikkea Jeesuksen nimessä, aamen. 7. päivä, joulukuun 1. Luuk. 8: 41–56 Jeesus kutsuu meidät auttamaan kaikkia kärsiviä naisia ja tyttöjä. Kuva: Pirjo-Liisa Penttinen Rukous: 5. päivä. Marraskuun 29. 1 Korinttolaiskirje 12:12–26 Olemme kaikki yhden ruumiin osia emmekä saa vahingoittaa tai heikentää muita kehon osia. Taivaallinen Isämme, meidän Herramme. Olet täynnä armoa, viisautta, voimaa ja rakkautta. Me arvostamme suuresti, Herra, kaunista luomakuntaasi. Majesteettinen nimesi täyttää maan. Pyydämme armoasi meitä kohtaan, sillä ihmiskunta on kääntynyt tämän kauniin maailman kärsimykseksi miljoonille ihmisille. Tämän kärsimyksen aiheuttavat ahneus, väkivalta, himo, sorto ja monet muut pahat teot. Anna meille anteeksi elämäntapamme aiheuttamat pahat teot. Anna meille voimaa ja rohkeutta puhua. Auta meitä toiminnassa ja tuo mukaan omat ihmeelliset tekosi tarvitsevalle maailmalle, erityisesti perheväkivallan uhreille. Me rakastamme sinua ja lähimmäisiämme. Tarjoamme itsemme elävänä uhrina sinulle. Jeesuksen nimessä me rukoilemme sinua, aamen. Rukous: Armollinen Taivaallinen Isä, me rukoilemme maailman naisten ja lasten puolesta, jotka kärsivät väkivaltaa. Anna meille voimaa kävellä haavoitettujen kanssa, jakaa kivut ja tulla heidän äänekseen. Anna meille kestävyyttä puolustamaan heikkojen ja haavoittuvien oikeuksia maailmassa, jossa palvotaan voimaa ja vahvuutta. 4 Lähde: Days of Activism to End Gender Based Violence November 25th – December 10th, 2014 ”Kun sattuu olla minä” Englannista maahamme kotiutunut käsikirjoittaja ja kirjailija Neil Hardwick menestyi täällä monien hauskojen televisiosarjojen tekijänä. Siksi hän yllätti suomalaiset pahemman kerran ilmoittaessaan vuonna 1999 sairastavansa masennusta ja kirjoittaneensa siitä vieläpä kirjan. Menestyjän masennusta on vaikea ottaa todesta, koska ”eihän heissä voi olla mikään pielessä”. Samaan aikaan presidentin puoliso Tellervo Koivisto kirjoitti masennuksestaan. Nämä suomalaisten arvostamien henkilöiden tekemät henkilökohtaiset tilitykset vapauttivat muut suomalaiset masennuspotilaat ja heidän omaisensa häpeästä ja antoivat luvan puhua siitä miltä tuntuu. V akavaa masennusta kokematon ei parhaalla tahdollakaan voi ihan ymmärtää, mistä masennuksessa on kyse. Siksi moni masentunut toivoisi mieluummin sairastavansa jotain elimellistä sairautta, koska fyysisiä sairauksia ymmärretään paljon paremmin. Vakavasti masentuneen syvin toive usein on kuolema, joten suuri itsemurhariski tekee tästä sairaudesta yhtä hengenvaarallisen kuin vakava elimellinen sairaus. Pitkäaikainen masennus myös kuluttaa elimistöä ja altistaa mm. verenpainetaudille ja aivohalvaukselle. Suomalaisten terveys on kohentunut viime vuosikymmenien ajan, paitsi mielenterveys! Vuonna 2011 tehdyssä tutkimuksessa mielenterveysongelmien esiintyvyys Suomessa on kasvanut 9,6 prosenttiin. Masennushäiriöt yleistyivät erityisesti naisilla (12,2 %). Masennus eli dep- ressio on työikäisten keskeinen terveys- ja työkykyongelma. Toimintakykyä haittaavien mielenterveysongelmien takia työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvista suuri osa on nuoria. Lisäksi tulevat päihdeongelmat, jotka usein ovat yhteydessä masennukseen. Ainoa väheneminen tapahtuu psykiatrisen avun resurssessa. ”Kun sattuu olla minä”, kuten Hardwick masennuksen ytimen osuvasti ilmaisi, on mentävä syntyihin syviin, jotta tätä sairautta voisi ymmärtää paremmin. Masennus fyysisenä sairautena Masennus on myös fyysinen sairaus. ”Ihmismieli ja sen vaihtelut on monimutkaisempi asia kuin aivojen välittäjäaineiden vaihtelut. Mielialalääkkeet keksittiin sattumalta 1960-luvulla, mutta niiden kehitys ei ole edennyt kunnolla. Edes dementiaan ei ole keksitty kunnon lääkettä”, toteaa professori Nicholas Rose. ”Masennuspotilaille on vuosikymmenet syötetty SSRI-lääkkeitä. Ne helpottavat kyllä oloa, sillä ne tasaavat tunteita, mutta ne eivät paranna.” Masennus on elimistöä kuormittavan stressin aiheuttama aivojen ja keskushermoston tulehdustila. Sen puhkeamiselle ei toistaiseksi ole löydetty yhtä yksittäistä syytä. Tulehdusta aiheuttavat ja ylläpitävät sisäelinrasva, stressi ja univaje. Alkoholi tyhjentää keskushermoston mielihyvää säätelevät välittäjäainevarastot. Alkoholi on siis kelvoton masennuslääkkeeksi. Masennus ei ole heikkoutta eikä kielteinen persoonallisuudenpiirre. Se on laajalti esiintyvä kansallinen terveysongelma ja hoidettavissa oleva sairaus. Kuvassa PET-kuvannuksia aivoista, jossa vasemmalla näkyvät aivot ovat masentuneen ja oikealla ei-masentuneen. 5 Miten masennus syntyy Neil Hardwick havaitsi terapiassaan, että hänen äitinsä ”tule tänne, mene pois” -tyyppinen ristiriitainen käytös lastaan kohtaan oli äärimmäisen horjuttava kasvualusta. Kaikkinainen hyljeksintä tuntui myöhemminkin ylenpalttisen rankalta. Kun Hardwickin työ lopulta huipentui vakavaan ristiriitaan tuotantoyhtiön kanssa, loppuivat mieheltä voimat. Hyljätyksi tulemisen tunteesta seuraava itseviha on masennuksen ydin. ”Masentuneisuus on aivojen väsymistä”, sanoo Heimo Viinamäki Kuopin yliopistosta. Aivot eivät jaksa käsitellä tietoa eivätkä tuntea tunteita. Masennusta ei pidä sekoittaa ohimenevään alakuloon tai suruun. Oikea surutyö nimittäin ehkäisee masennusta. Masennus on ihmisluonnon vastaus ylivoimaisiin paineisiin, reaktio liian raskaaksi käyneeseen kuormaan. Vakava masennus on yhteyden katkaisemista ympäristöön, lamaantumista. Masennus voi olla perinnöllistä, liittyä luonteeseen, stressialttiuteen, krooniseen unettomuuteen, ihmissuhdevaikeuksiin ja lapsuuden kokemuksiin, joihin kuuluu varhaisia ja vakavia menetyksiä ja hyljeksintää. Ympäristön jatkuvasti kasvavat vaatimukset asettavat suuren riskin kaikille ihmisille. Suomalainen työntekokulttuuri on merkittävä altistaja, samoin alkoholin liikakäyttö. Uutena löydettynä masennuksen taustatekijänä on myös piilossa oleva ADHD, varsinkin aikuisilla. Masennus vaikuttaa terveydentilaan laajalti. Voimakas stressi on suurin pahantekijä ihmisen elimistössä. Se vanhentaa, masentaa, lihottaa, aiheuttaa unettomuutta sekä käynnistää elimistössä tulehduksen (vai onko tulehdus ensin? – sitä eivät tutkijat ole vielä täysin selvittäneet). Masennus yhdessä muiden sairauksien kanssa heikentää terveydentilaa enemmän kuin sairaudet erikseen. Masennus ei myöskään parane helposti itsekseen. Herkkyys näkyy vielä aikuisiässä. Traumaperäinen stressihäiriö voi kulkea suvuissa, esim. keskitysleirin kauhujen kokeneiden jälkeläisten elämässä. Pelko ja stressi voivat jäädä pysyviksi, koska ne voivat aiheuttaa fyysisiä muutoksia aivoissa. Jos pelko hallitsee elämää, liikarasitettu hippokampus (aivojen muistiavain) kutistuu ja se aiheuttaa muistin huononemista. Samalla kun stressi kutistaa hippokampusta, se saa mantelitumakkeen (joka yhdistää tunteet muistoihin) kasvamaan ja haaroittumaan. Tästä seuraa ahdistuminen. Vakavan masennuksen tai traumaperäisen stressihäiriön alkuvaiheessa ihmisen mantelitumake ylireagoi. Muistojen täsmällisyys voi häiriintyä eivätkä muistot enää välttämättä kytkeydy täsmälliseen aikaan ja paikkaan, vaan mikä tahansa ärsyke voi laukaista ikävän muiston. Suomi tunnetaan välttelevien kiintymyssuhteiden maana. Ankarat olosuhteet ja niiden vaatima kova työnteko ovat historiallisesti vieraannuttaneet vanhemmat lapsistaan sekä perittynä käytöksenä että varautumisena menetyksiin korkean lapsikuolleisuuden takia. Lapsista ei ole uskallettu iloita. Koska hoivavirekin peritään, laiminlyödystä lapsesta kasvaa todennäköisesti kehno emo, ainakin eläinkokeiden antaman näytön mukaan. Hoiva vaikuttaa aivojen serotoniiniaineenvaihduntaan. Välittäjäaineen alhainen pitoisuus lamaa mielialaa ja tunne-elämää. Myöhempi parempi hoiva voi kuitenkin korjata asian. Turvallisuudentunteen järkkyminen johtaa aivojen muutokseen, joka heijastuu masentuneisuuden ja ilottomuuden tunteena. Geneettinen alttius masennukseen johtaa suotuisissa olosuhteissa hyvin harvoin masentumiseen. Mutta rasittavien tapahtumien kohdatessa riski on lähes 15 prosenttia. Vahvoja riskitekijöitä ovat lapsen perustarpeiden laiminlyönti lapsuudessa, keski-iässä sosiaaliset tekijät ja vanhuudessa keskushermoston rappeutuminen. Erityisesti vahva menetyksen kokemus on vaarallinen, varsinkin, jos siihen liittyy häpeää. Työttömäksi jääneillä on keskimäärin enemmän masennusta. Pelko ja traumaperäinen stressihäiriö Perimä ja varhaiset kokemukset muokkaavat yksilön stressinsietoa. Kyky sietää paineita voi ohjelmoitua jo kohdussa. Äidin kokema masennus tai järkytykset heijastuvat jälkeläisten hormonien eritykseen stressaavissa tilanteissa. Huono kohtelu voi vaikuttaa lapseen samoin. Nuoren masennus Usein masennus alkaa jo lapsena tai nuorena. Oireet ovat pääosin aikuisten masennuksen kaltaisia: jatkuvaa ärtyneisyyttä, aloitekyvyttömyyttä, mielenkiinnon menetystä, uni- ja ruokahaluongelmia sekä syyllisyyden ja arvottomuuden tunteita. Masentuneen nuoren mieliala on jatkuvasti matala, siten sen erottaa normaalista murrosiän kuohunnasta. Myös poissaolo koulusta, kavereiden välttely ja häiriökäyttäytyminen voivat olla merkki masennuksesta. Vetäytyvä, arka, perfektionistinen tai pessimistinen nuori masentuu todennäköisimmin. Laukaisijana toimii usein jokin tapahtuma, joka suistaa tasapainon, esim. menetys tai itsetunnon paha kolaus. Koulukiusaaminen ja ristiriidat kotona ovat tärkeä syy masennukseen myös myöhemmällä iällä. Uusi brittitutkimus osoittaa, että jopa 30 prosenttia nuorten ja aikuisten masennuksista on yhteydessä kiusaamiseen. 6 Nuoren masennuksen hoitaminen varhaisvaiheessa on tärkeää, sillä masennuksen vaikutuksesta nuori menettää loputkin itsetunnostaan. Tämä vaikuttaa opintoihin, valintoihin ja ihmissuhteisiin. Hän ei jaksa osallistua eikä ponnistella, kaikki on vain ”mitä välii” -asennetta. Vaara päihteiden ja muiden riippuvuuksien syntymiseen suurentuu, samoin syömishäiriöihin sairastuminen. Pahimmillaan nuori luopuu elämästä kokonaan. Itsemurhariski on masennuksessa erittäin suuri. Suomessa kuolee vuosittain 600–700 ihmistä masennuksen aiheuttamiin itsemurhiin. Myös vakavien sairauksien, kuten sepelvaltimotaudin riski kasvaa. Kiusaamisen jättämät psyykkiset vammat jatkuvat usein läpi koko elämän ja ulottuvat hyvin monille elämän alueille. Toistuvan ja pitkäkestoisen kiusaamisen uhriksi joutuneilla on masennuksen lisäksi tavallista enemmän myös ahdistuneisuutta ja itsemurha-ajatuksia. Kuva: Anne Lagerstedt Nuoren masentuminen uusiutuu helposti. Suurin osa aikuisuuden masennuksista on uusiutuneita masennuksia. Riski uusiutumiselle ennen 30. ikävuotta on nelinkertainen verrattuna myöhemmin puhkeaviin mielenterveyden ongelmiin. Tavallisin masennuksen puhkeamisikä on 14–20 vuotta. Kun on tunteet – tai sitten ei Masennus liittyy tunteiden säätelyn ongelmiin, joita ovat riippuvuudet, tunteiden ja ikävien muistojen märehtiminen ja tunteiden tukahduttaminen. Hoitoprosessissa itsetutkiskelu on hyväksi, mutta hautominen ei. Täydellisyyden tavoittelu (tähän liittyvät usein syömishäiriöt) ja ylikorostunut kontrollintarve ovat riskitekijöitä. Yksinäinen varhaislapsuus voi johtaa masennukseen. Vauva ei kykene kertomaan tunteistaan, joten ahdistuneisuus purkautuu ruumiillisina oireina. Vastasyntyneen ensimmäiset päivät ja viikot muodostavat pohjan koko persoonallisuuden rakentamiseen. Masennus voi häiritä imetystä, sillä äidin herutus voi loppua. Masentunut vanhempi on lapselle hämmennyksen ja huolen aihe. Lapsen tarpeet taas masentavat valmiiksi uupunutta vanhempaa lisää. Masentunut ei jaksa pitää itsestään huolta. Huolenpito raskaana olevista naisista on tärkeä osa masennuksen torjuntaa. Jos äidin masennusta ei hoideta, lapsi voi altistua myöhemmin – jopa yli 30 vuoden päähän – varhaisen vuorovaikutuksen puutteisiin. Suru on normaalireaktio menetykseen, mutta jos kyky surra puuttuu, kipu jää. Masentunut on täynnä itsesyytöstä. Syyllisyydentunto pakottaa masentuneen kääntämään itseensä sen vihan, jota hän tuntee menetettyä kohtaan. Kun masennus valtaa äidin, hän ei jaksa ylläpitää yhteyttä lapseen, vaan ”menettää” hänet. Ihmisen kyllä kuuluu luopua hiljalleen symbioosista äidin kanssa. Jos lapsi menettää äidin äkillisesti, se usein ylittää hänen sietokykynsä. Tämä altistaa masennukselle myöhemmin elämässä, kun jokin muu äkillinen menetys ravisuttaa elämää. Masentunut äiti ei jaksa seurustella lapsensa kanssa, hän ei iloitse vauvasta. Äitiinsä pettyvän vauvan elämänilo vähitellen sammuu. Maaperä masennukselle on valmis. Myöhempi parempi hoiva voi kuitenkin korjata asian, joten jos alku on ollut huono, kaikki ei ole vielä menetetty. Hiipivä alku tai äkkiromahdus Masennuksen alkamiselle tekee pohjustusta pitkäaikainen uupumus. Liika työkuorma voi viedä kyllä mehut, mutta varsinainen uupumisriski tulee stressistä, joka koostuu mm. melusta, liian kireistä aikatauluista ja ylimitoitetuista tavoitteista, huonosta johtamisesta, kiusaamisesta, vaikutusmahdollisuuksien puutteesta omaan työhönsä ja omista henkilökohtaisista kuormista esimerkiksi perhe-elämässä. Aikamme kovat arvot lähettävät pelottavia viestejä, jotka laukaisevat stressireaktion yhä uudelleen ja uudelleen. Lisäksi ihminen osaa ennakoida huolestuttavat tilanteet, josta voi johtua stressin kroonistuminen. Tästä on linkki ahdistukseen ja masennukseen. Aivot eivät asetu lepoon ollenkaan. Surematon suru läheisen kuoleman tai menetyksen yhteydessä on usein eriasteisten masennustilojen keskeinen taustatekijä. Masennukseksi muuttuvan surun taustalla on usein erilaisia ilmaisemattomiksi jääneitä kipeitä tunteita ja mielikuvia. Yleisiä masennuksen oireita Masennus voi kätkeytyä hyvin monenlaisten oireiden ja vaivojen taakse ja saattaa siksi jäädä kokonaan huomaamatta. Masennuksen oireiden varhainen tunnistaminen ja riittävän aikainen hoitoon hakeutuminen parantavat huomattavasti sairauden ennustetta. Masennuksen oireet näkyvät yleensä tunnetilan ja toimintakyvyn muutoksina. Masennustilan diagnoosi edellyttää vähintään neljää seuraavista oireista, joiden on kestettävä yhtäjaksoisesti ainakin kaksi viikkoa: 7 • Masentunut mieliala: tunnetila on suurimman osan aikaa syvästi alakuloinen, ja huomiota on vaikea kohdistaa muihin asioihin. • Uupumus: olotila on jatkuvasti väsynyt ja jaksamaton. Pienikin teko, kuten lievä fyysinen ponnistus, tuntuu raskaalta ja vaatii voimia. • Aloitekyvyttömyys: vaikeus ryhtyä tekemään asioita ja vaikeus saada askareet tai tehtävät suoritettua loppuun. • Kohtuuton itsekritiikki ja syyllisyydentunne: ajatukset keskittyvät jatkuvasti omaan persoonaan. Omia tekemisiä väheksytään ilman erityisiä perusteita. Luottamus omaan kykyyn selviytyä elämässä on selvästi heikentynyt. • Unihäiriö: unihäiriö voi ilmetä nukahtamisvaikeutena, unen pinnallisuutena ja katkonaisuutena sekä liian varhaisena heräämisenä. Joillakin masennus voi oireilla myös liiallisena nukkumisena. Vaikea masennus aiheuttaa työkyvyttömyyttä, ihmissuhdeongelmia ja kärsimystä elämänilon kadotessa. Kuolemaan liittyvät ajatukset ovat tavallisia, koska ne saattavat tuntua vapauttavilta. Vakavaa depressiota sairastava saattaa olla jopa sairaalahoidon tarpeessa. Masennuksen hoitaminen Mielipaha on terve reaktio ympärillä tapahtuvaan pahaan. Kysy suoraan, miten läheisesi voi. Nuorelle kouluterveydenhoitaja on matalimman kynnyksen paikka. Hoidon saaminen Suomessa on valitettavasti kiinni potilaan tai hänen läheisensä taidoista taistella itselle hoitoa. Alkuvaiheessa tavoiteena on hoito oireettomaksi, sitten puoli vuotta lääkehoidon ylläpitoa ja sitten varovainen lasku, ettei tule uusiutumista. Keinoja lievittää ja ehkäistä masennusta: • Ruokahalun ja painon muutos: masentunut voi menettää ruokahalunsa ja ruoka voi tuntua vastenmieliseltä. Tämä johtaa selvään painon laskuun. Joillakin paino voi nousta halusta roskaruokaan. • Tutki, tee muistiinpanoja, kartoita (tunnista pahaa oloa aiheuttavat tekijät asteikolla 1–9) • Psykomotorinen hidastuminen tai kiihtyneisyys: liikkeet voivat hidastua ja kasvot vaikuttaa ilmeettömiltä. Toisaalta voi esiintyä kiihtyneisyyttä, joka ilmene esimerkiksi raajojen tarkoituksettomina liikkeinä, pakonomaisena kävelynä tai tuskaisena huokailuna. • Liiku – mieliala ja fysiikka ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa • Toistuvat kuolemaan liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käytös: ajatukset kohdistuvat vahvasti kuoleman ympärille ja itsensä vahingoittamiseen. • Aina on olemassa vaihtoehtoja – etsi ne • Tavaroiden hukkaaminen tai muistivaikeudet: kyky säädellä tiedollisia toimintoja on usein heikentynyt ja hitaus ja juuttuvuus yleistä. Ilmenee vaikeuksina suunnitella asioita, käyttää työmuistia, ylläpitää keskittymistä, aloittaa asioita, tehdä päätöksiä ja tehdä monia asioita samanaikaisesti. Henkilö huomaa helposti negatiivisen palautteen ja on sille herkkä. • Mielihyvän ja ilon menetys: asiat, joista aiemmin on saanut mielihyvää, eivät enää tuota nautintoa. Oire jatkuu päivästä toiseen ja esiintyy suurimman osan aikaa. Muutokset seksuaalisessa käyttäytymisessä, kuten haluttomuutta ja kyvyttömyyttä nautintoon. • Vetäytyminen ihmissuhteista ja negatiiviset ajatukset muista ihmisistä. Masennuksen asteita Lievästä masennuksesta kärsivä henkilö pystyy yleensä vielä työskentelemään tai opiskelemaan, vaikka se vaatii ylimääräistä ponnistelua. Toimintakyky on yleensä vielä kohtalainen ja voi ilmetä esimerkiksi tyytymättömyytenä ja ärtyisyytenä. Keskivaikeaan masennukseen sairastunut tarvitsee usein sairauslomaa, koska työ- ja toimintakyky ovat huomattavasti alentuneet ja tulevaisuus tuntuu toivottomalta. 8 • Järjestä itsellesi jotain mukavaa tekemistä • Pidä huolta riittävästä unesta ja hyvästä ravinnosta • Tarkkaile ajatuksiasi. Ajattele ikäviä vasta huomenna • Älä vatvo. Varaa ikäville asioille lyhyt hetki päivässä, löydä sisäinen sparraajasi • Tunnista ajatusvääristymät • Kukaan ei ole täydellinen – älä odota sitä itseltäsikään • Älä eristäydy • Opettele jämäkkyyttä • Kukaan toinen ei voi vastata hyvästä olostasi • Itkeminen ja sureminen ovat hyvää lääkettä • Tunneperäiset kyyneleet ovat kemialtaan erilaiset kuin sipulia kuoriessa syntyvät. Itkiessä paine purkautuu ja elimistö voi paremmin. Pessimistinen tapa suhtautua itseen on opittu tapa, josta voi pidemmällä aikavälillä vapautua. Masennusalttiin kannattaa oppia kyseenalaistamaan depressiivisiä uskomuksiaan. Olenko välttämättä huono, jos epäonnistun? Olenko todella varma, että en lopulta onnistu? Masennusaltis ei usein osaa ilmaista toiveitaan ja tunteitaan. Tällöin hän ei myöskään voi odottaa toisten täyttävän hänen toiveitaan tai ymmärtävän hänen tunteitaan. Loputon uhrautuminen uuvuttaa usein ihmisen, jolloin tuloksena voi olla katkeroituminen ja masennus. Yksin jääminen on monelle pelottavampaa kuin alistuminen. Masennusalttiille onkin usein ominaista tavallista voi- makkaampi hylätyksi tai väheksytyksi tulemisen pelko. Tämän vuoksi heidän on vaikea pitää puoliaan ja he liian helposti alistuvat toisten tahtoon. Terveen itsekkyyden ja omien oikeuksien puolustamisen oppiminen on kuitenkin vaikeaa ilman kanssaihmisten ymmärrystä ja tukea. • Kannusta pyrkimään Mielenterveyden Keskusliiton Kuntoutuskursseille (www.mtkl.fi). Täällä herää hyviä kysymyksiä: kenen elämää elän, mitä tarvitsen hyvään elämään? Mihin suostun? Annanko arvoa/ armoa itselleni? Milloin opin sanomaan EI? ym. Masentuneen ihmisen eristäytyminen ja passivoituminen ovat omiaan sekä ylläpitämään että syventämään depressiota. Tämän vuoksi masennuksen itsehoidossa on tärkeää pyrkiä välttämään sosiaalinen eristäytyminen ja pitää kiinni erilaisista päivärutiineista, liikunnasta ja muista harrastuksista. Masennuksen luonnetta ymmärtävien läheisten ja ystävien tuki voi tällöin olla ensiarvoisen tärkeää. Säännöllisen liikunnan on osoitettu olevan lääkehoidon ja psykoterapioiden veroinen keino ainakin lievempien depressioiden hoidossa. • Ota selvää Mieli Maasta ry:n Oma-apu ryhmistä (löytyy ympäri maata) www.mielimaasta.fi. Ne perustuvat vertaisuuteen ja auttavat ankeassa arjessa ja toivon ja ilon löytämisessä. Näin autan masentunutta • Myöntämään ja hyväksymään sairautensa • Suostumaan hoidettavaksi/potilaaksi ja käyttämään ammattiapua (lääkkeet, terapia) • Kun masentunut on saavuttanut tilan, jossa jaksaa toimia, ota selvää kuntoutuksesta. Tämä osa vaatii voimia ja niitähän sairastuneella ei oikein ole. • Askel kerrallaan masentunut tulee tietoiseksi siitä, että HÄN on se, joka tekee kuitenkin kaikkein suurimman työn kuntoutumista kohti!! • Kiire kannattaa jättää kokonaan unholaan. Tässä menee aikaa. Pidä mahdollinen tuskastumisesi omana tietonasi – on tosi loukkaavaa sanoa masentuneelle, että ota itseäsi niskasta kiinni. Hän ottaisi, jos voisi! • Propelli Tietopalvelu (Ratakatu 9, Helsinki) on myös hyvä paikka, josta saa tietoa eri järjestöistä ym. ja siellä on kuuntelevia korvia paikalla, jos haluaa mennä juttelemaan tai vaan oleilemaan, lukemaan lehtiä, käymään netissä ja juomaan kupponen kuumaa. Tämä on ilmaista. Siellä on kuntoutusneuvoja ja vertaisneuvoja käytettävissä. • Ennen kaikkea: älä jätä yksin. Puhu tavallisista asioista, kaiken ei tarvitse pyöriä sairauden ympärillä. • Masennuksessa ihminen tarvitsee vain toista ihmistä, joka hyväksyy hänet sellaisena kun hän on sillä hetkellä. Ystävän tai työtoverin kannattaa houkutella masentunut ulos lenkille, mennä yhdessä syömään ja vetää mukaan itseilmaisutoimintaan. Omin käsin tekeminen on mitä parhainta vastalääkettä pahaan oloon. Anne Lagerstedt Lähteet: Jukka Ruukki: Pelko voi jäädä päälle. Tiede 3/2003 Kirsi Heikkinen: Geenit vai kasvatus; Jukka Ruukki: Jäitä hattuun riitapukarit; Tiede 3/2003 Yliopisto 5/2015, Antti Kivimäki HS 8.11.2007 Heimo Viinamäen haast. Raimo K.R. Salokangas: Kliininen depressio – mitä se on ja miten sitä hoidetaan British Medical Journal/Duodecim, HS 29.9.2008/Leena Härkönen Mielensätäräyttäjä -kalenteri 2016 on kirjailija Tuomas Kyrön (Mielensäpahoittaja) ja Mielenterveyden keskusliiton aloittama yhteiskunnallinen vaikuttamiskampanja mielenterveyspotilaisiin ja -kuntoutujiin kohdistuvan stigman poistamiseksi. Tuomas Kyrön lisäksi 15 tunnettua kansalaista ovat painaneet päähänsä Mielensäpahoittajan karvalakin. Puolestapuhujia ovat mm. presidentti Tarja Halonen ja Arvi Lind (kuvassa). Kirjallisuutta: Mieli maasta. Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen. Toim. Anna-Liisa Lämsä. PS-kustannus Mun on paha olla. Näkökulmia lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin. Anna-Liisa Lämsä. PS-kustannus Nainen ja masennus. Pirkko Siltala. Kirjapaja Masennus – psyyken kipu. Jorma Myllärniemi. Kirjapaja Masennus ja stressi. Susan Aldridge. Art House Keskipäivän demoni. Andrew Solomon. Tammi Melankolian huoneet. Karin Johannisson. 9 Musiikki parantaa ja lohduttaa Musiikimaku jakaa ihmisiä – ihan turhaan. On kuppikuntia, joissa arvostetaan vain tietyntyyppistä musiikkia. Pahimmillaan median musiikkikriitikot loukkaavat lukijoitaan nimittelemällä ”makuvammaisiksi” tai ”makurajoitteisiksi” niitä, jotka pitävät toisenlaisesta musiikista/artistista kuin he. Ei ole harvinaista sekään, että musiikkikaupassa myyjä kääntää selkänsä asiakkaalle, joka kysyy ”väärän” artistin levyjä. T ällainen ylimielisyys on törkeää. Tietämyksellään ja maullaan ylvästelevä ihminen voi pahimmilaan olla varas. Varkauden kohde on toisen ihmisen mielihyvä musiikista. Jos ihmisen rakkaus musiikkiin kuolee, hänen terveytensäkin on vaarassa. Yhä useampi tieteellinen tutkimus osoittaa, että musiikilla on hyvä vaikutus fysiologisesti, psykologisesti ja sosiaalisesti. Musiikki on yksinkertainen ja edullinen tapa hoitaa mielenterveyttä ja selättää stressiä. Minkälainen musiikkiharrastus tahansa lieventää masennusta ja ahdistusta sekä kohentaa elämänlaatua. Sama vaikutus on myös elokuvilla ja kirjallisuudella. Harrastukset, jotka lievittävät stressiä, estävät tai vähentävät myös painonnousua, todetaan pohjoismaisessa kansanterveyteen liittyvässä tutkimuksessa. Musiikin asiantuntijat toistavat, että mitkään musiikkigenret eivät itsessään ole hyviä tai huonoja. Aivojen kannalta kaikki musiikin lajit ovat samanarvoisa. Tosin raskaan musiikin liikakäyttöä ihmisillä, jotka ovat taipuvaisia märehtimään murheitaan, kannattaa rajoittaa. väkivallan viiltämiä haavoja. Romanttinen ja melodinen musiikki vahvistaa ja innoittaa alakuloista, klassisessa musiikissa löytyvät kaikki vivahteet. Klassinen musiikki taitaakin olla ainoa genre, jota kukaan ei tosissaan uskalla kyseenalaistaa. Jazz oli kauan sitten vihattua ja halveksittua, nyt sitä pitäisi kai osata palvoa. Ihmiset reagoivat kaikentyyppiseen musiikkiin. Vaikutus riippuu aikaisemmista musiikkin liittyvistä kokemuksista, asiayhteyksistä ja kulloisestakin tunnetilasta. Jokaisella on mielimusiikkinsa, jolla voi nostattaa energiaansa ja mielialaansa. Jumpassa käytettävä reipas rytminen musiikki paitsi ohjaa liikettä niin myös nostaa elimistön hormonitasoja, pulssia ja aktivoi immuunisysteemin. Rauhallinen musiikki puolestaan rauhoittaa ruumista ja vähentää stressiä. Musiikin rytmi vaikuttaa hengitykseen ja suoliston toimintaan. Kokeessa työpäivän jälkeen puoli tuntia mielimusiikkiaan kuunnelleiden kortisolitasot (stressihormoni) olivat alemmat kuin niiden, jotka eivät kuunnelleet musiikkia. Kokemukset muodostavat myös musiikkimieltymyksiä. Jokin tietty kappale voi herättää tietynlaisen tunnereaktion kuin nappia painamalla. Musiikilla on pikatie aivoissa tunnekeskukseen (mantelitumake) ohi järkipuolen. Aivojen tunnepuoli ottaa haltuun musiikin jo ennen kuin järki, joka analysoi artistin ja muut seikat. ”Erilaisen musiikin kuuntelu opettaa meitä ottamaan tunteemme haltuun. Huono tunteiden tunnistuskyky johtaa varhaiseen verenpainetautiin”, sanoo stressitutkija Töres Musiikki on erinomainen tunteiden tulkki. Tunteet vaihtelevat ja sen mukana musiikkimieltymyksetkin vaihtuvat. Ahdistunut murrosikäinen saa tunteilleen tulkin kovaäänisestä rockmusiikista. Hengellinen musiikki ylevöittää, lohduttaa, tukee, antaa uskoa ja voimaa. Se voi myös ahdistaa, kun se koskettaa hengellisen 10 Kuva: Anne Lagerstedt Tunne-elämän tulkki Theorell Tukholman Karolinska Instituutista. Voimme harjoittaa kykyä kuuntelemalla erilaista musiikkia ja harjoittamalla muutakin kulttuuria. Kuorolaulu parantaa Musiikin sosiaalinen vaikutus pidentää elämää vähentämällä sydän- ja verisuonitautien riskiä. Sen hyvää tekevä vaikutus on jopa suurempi kuin liikunnan, painonpudotuksen ja tupakoinnin lopettamisen. Suomenruotsalaiset elävät pitempään kuin suomenkieliset juuri sosiaalisen pääomansa vuoksi. He harrastavat paljon yhteislaulua. Kuorolaulu vahvistaa ruumiin omia korjausmekanismeja. Ruotsalaistutkimuksessa tarkasteltiin ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsiviä potilaita, jotka kerran viikossa lauloivat kuorossa. Vertailuryhmään verrattuna kuorolaulajilla oli korjaavien hormonien määrä muuttunut suotuisaksi. Laulaminen lieventää stressiä ja parantaa siten vastustuskykyä. Samanlaisia myönteisiä vaikutuksia on koulun musiikkitunneilla. Musiikki vaikuttaa suotuisasti myös oppimisympäristöön. Rumpujen hakkaaminen on suotavampaa kuin toisten lasten lyöminen. On samantekevää tuottaako itse musiikkia vai kuuntelee toisten musisointia, hyvää tekevä vaikutus on molemmissa sama. ”Lempimusiikki lisää riskinottoa. Kun taustalla soi inhokki, taloudellisia riskejä otetaan vähemmän.” Näin todetaan tuoreessa suomalaistutkimuksessa. Kun koehenkilöiden mielihyväntuntemuksia muutettiin, myös halu riskinottoon muuttui. Ei siis ole sattumaa, että tavarataloissa soi taustamusiikkia. Nuoret ja musiikki Lempibiisit purkavat raivoa, antavat lohtua ja auttavat kohtaamaan vaikeitakin asioita. Musiikki on mielletty toiminnalliseksi tavaksi, mutta tutkimus paljastaa, että se edistää myös tiedollista prosessia. Kasvatustieteen tohtori Suvi Saarikallio löysi väitöstutkimuksessaan seitsemän eri tapaa, joilla nuoret käyttävät musiikkia tunne-elämän apuna: 1 Musiikki luo tunnelmaa viihdykkeenä. 2 Lempimusiikki elvyttää, kun väsyttää. 3 Festareilta haetaan elämyksiä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. 4 Positiivinen musiikki auttaa irtautumaan masentavasta olosta. 7 Nuppien kääntäminen kaakkoon purkaa vihaa vanhempia kohtaan. Nuoret eivät kuitenkaan halua eritellä, mikä tietyssä biisissä vetoaa, sanat, sävel vai esitys. Musiikki on heille kokonaispaketti, johon kuuluu myös artistin tai bändin edustama maailmankuva. Suvi Saarikallio uskoo, että aikuinen ei enää paljoa käytä musiikkia tunteiden säätelyyn, koska kyky siihen on jo kehittynyt. Mitä musiikkiterapia on? Musiikkiterapia on kuntoutus- ja hoitomuoto, jossa musiikin eri elementtejä (rytmi, harmonia, melodia, äänensävy, dynamiikka jne.) käytetään vuorovaikutuksen keskeisenä välineenä yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Musiikkiterapia voi olla yksilö- tai ryhmäterapiaa. Musiikkiterapiaa käytetään sekä kokonaishoidon osana muiden hoitomuotojen rinnalla että pääasiallisena hoitomuotona. Musiikkiterapialla voidaan saavuttaa myönteisiä tuloksia sekä fyysisten että psyykkisten oireiden ja sairauksien hoidossa. Musiikkiterapia soveltuu kaikenikäisille. Musiikkiterapian perinteisiä sovellusalueita ovat psykiatria ja kehitysvammaisten kuntoutus. Uudempia käyttöalueita ovat esimerkiksi kommunikaatiohäiriöt, neurologiset ongelmat, päihteisiin, työuupumukseen ja kipuun liittyvät ongelmat. Musiikkiterapian menetelmistä Musiikkiterapiaistunto on aina luova prosessi, jossa asiakkaalta ei edellytetä musiikillisia taitoja. Musiikkiterapian menetelmiä ovat mm. musiikin kuuntelu, laulaminen, soittaminen, improvisointi, liikkuminen musiikin mukaan, laulujen tekeminen, musiikkimaalaus ja fysioakustinen hoito. Musiikki aktivoi alitajuista, tiedostamatonta mielenmaisemaa. Sen keinoin voidaan sekä paljastaa että parantaa. Musiikin avulla voi käsitellä vaikeitakin asioita turvallisesti, symbolisen etäisyyden päässä. Musiikki saa aikaan vuorovaikutusta, se antaa esteettisiä kokemuksia ja tuottaa mielihyvää. Musiikin avulla voidaan stimuloida tai rauhoittaa. Musiikkia käytetään hyväksi myös kivun hoidossa. Musiikkiterapiaan pääsee julkisen terveydenhuollon kautta, yksityislääkärin lähetteellä tai olemalla yhteydessä suoraan terapeuttiin. Lisätietoja saa Kelan sivuilta. Anne Lagerstedt 5 Samoja tunteita käsittelevä biisi lohduttaa. Lähteet: www.musiikkiterapia.net 6 Musiikki auttaa käymään läpi päivän asioita mielikuvatyöskentelyn kautta. Musik kan stärka din hälsä. Inna Sevelius. Folkhälsan-lehti 3/2015 11 Valkoinen raivo -elokuvalla kampanja koulukiusaamista vastaan A rto Halosen ohjaama dokumenttielokuva Valkoinen raivo on kertomus Laurista, joka suunnitteli massamurhia. Lauri haki kuitenkin apua, eikä toteuttanut ”fantasioitaan”. Myöhemmin hänestä tuli ihmismielen väkivaltaisen käyttäytymisen tutkija ja asiantuntija. Laurin mukaan on olemassa useita ihmisiä, jotka ovat koulukiusaamisen ja lapsuudessa koetun trauman yhdistelmän seurauksena täynnä ”valkoista raivoa”, mikä voi äärimmillään johtaa kouluampumisiin ja muihin väkivaltaisiin tekoihin. Valkoinen raivo on kuvaus ongelmista, joita yhteiskuntamme ei täysin tunnista ja joihin ei osata puuttua ajoissa. Suomen Mielenterveysseura ja Koulukino järjestävät Art Films productionin ja VLMedian kanssa elokuvaan liittyvän kiertueen, joka käsittelee koulukiusaamista, varhaisen ja nopean puuttumisen tärkeyttä, sekä mielenterveysja sosiaalityötä. Tukimateriaali, joka helpottaa keskustelua tunteista, kaveritaidoista ja mielenterveyttä tukevasta yhteisöstä, jää koulujen käyttöön myöhemminkin. Valkoinen raivo tulee elokuvateatterilevitykseen 27. marraskuuta 2015. Sisällys Pelko tuhoaa rakkauden. Valoa, ei väkivaltaa -kampanja 25.11.2015.......2 Väkivallattoman viikon rukouskalenteri.....................................................3 ”Kun sattuu olla minä”...............................................................................5 Musiikki parantaa ja lohduttaa.................................................................10 Valkoinen raivo.........................................................................................12
© Copyright 2024