Kirjatiivistelmä

Kirjatiivistelmä
LASKENTATOIMI
JA RAHOITUS
SUPER
VALMENNUS
s. 33
s. 32
s. 31
s. 34
s. 35
s. 39
s. 13
s. 28
s. 38
s. 37
Ulkoinen laskentatoimi eli rahoituksen
laskentatoimi tuottaa informaatiota erityisesti
yrityksen sidosryhmille. Tilinpäätösasiakirjat
ovat ulkoisen laskentatoimen raportteja.
s. 3
s. 41
s. 40
s. 44
s. 42
s. 49
s. 50
s. 17
s. 4
s. 21
Laskentatoimi
s. 43
s. 48
s. 10
Sisäinen laskentatoimi eli
johdon laskentatoimi tuottaa
informaatiota yrityksen
johdolle, jonka keskeisiä
tehtäviä ovat suunnittelu,
päätöksenteko ja valvonta
s. 53
Rahoitus
s. 56
s. 18
s. 20
s. 23
Kaikki yritykset ovat
kirjanpitpitovelvollisia ja
tilinpäätösvelvollisia
Varsinaisen tilinpäätöksen lisäksi
tilinpäätökseen tulee littää
toimintakertomus ja
tilintarkastuskertomus
Tilinpäätös antaa yrityksen
sidosryhmille tietoa yrityksen
tilanteesta
Tilinpäätöksen esittämistapaa
säädellään kirjanpitolaissa (KPL),
kirjanpitoasetuksessa (KPA),
kirjanpitolautakunnan (Kila)
yleisohjeissa ja lausunnoissa sekä
yhteisölainsäädännössä
Tase kuvaa tilinpäätöspäivän
taloudellista asemaa
Kirjanpitolain mukaan
yrityksen on laadittava
tilikaudelta tilinpäätös,
joka sisältää taseen,
tuloslaskelman,
rahoituslaskelman ja
liitetiedot
s. 13
Tuloslaskelma kuvaa
s. 10 tuloksen muodostumista
Rahoituslaskelmassa
s. 17 annetaan selvitys varojen
hankinnasta ja niiden
käytöstä tilikauden aikana
Pörssiyritysten tilinpäätöksiä
säätelee lisäksi kansainväliset
tilinpäätösstandardit (IFRS),
arvopaperimarkkinalaki ja
Helsingin pörssin säännöt
Liitetiedot täydentävät
tasetta, tuloslaskelmaa
ja rahoituslaskelmaa
Tilinpäätös
Tilikausi on yleensä kalenterivuosi
s. 4
s. 21
Tilinpäätöksen perusteella
voidaan laskea yrityksen
toimintaa kuvaavia
tunnuslukuja
s. 23
Tilinpäätösanalyysin avulla
tehdään päätelmiä yrityksen
tilanteesta
Tilinpäätösasiakirjat
perustuvat tilikauden
kirjanpitoon
Tilikauden päättyessä
liiketapahtumat päätetään
tulos- ja tasetilille
10v
Jokainen yritys on
kirjanpitovelvollinen
Yrityksen on lähtökohtaisesti
pidettävä kahdenkertaista kirjanpitoa
Kirjanpitokirjat on
säilytettävä vähintään 10
vuotta tilikauden
päättymisestä
Menot kohdistetaan kuluksi
sille tilikaudelle, jolla ne tuottavat
tuloa. Kohdistaminen tapahtuu
varastoinventaarin tai poistojen
avulla.
Liiketapahtumat
kirjataan kahdelle tilille,
jotka ilmaisevat mistä
raha on saatu ja mihin
se on käytetty
Kirjausten on perustuttava
päivättyyn ja numeroituun
tositteeseen, joka todentaa
liiketapahtuman
Kirjanpito
Menotositteesta on käytävä ilmi
vastaanotettu tuotannontekijä ja
vastaanottoajankohta
Tulostili selvittää
tilikauden tuloksen
ja mistä tekijöistä
se koostuu
Tasetili kuvaa yrityksen
taloudellista asemaa
tilinpäätöshetkellä.
Tasetili esittää yrityksen
omaisuuden ja sen
rahoituksen.
Tulotositteesta on käytävä
ilmi luovutettu suorite ja
luovutusajankohta
Tilikauden päättyessä meno-,
tulo- ja rahoitustileille kirjatut
liiketapahtumat päätetään
tulos- ja tasetilille
6v
Tilikauden tositteet on
säilytettävä vähintään 6 vuotta
tilikauden päättymisestä
Maksun todentava tosite on,
mikäli mahdollista, oltava
maksun saajan tai sen
välittäneen rahalaitoksen
antama. Muutoin kirjaus
voidaan tehdä yrityksen itse
laatiman ja asianmukaisesti
varmennetun tositteen
perusteella.
Tiliristikko
Debet
Veloitus
Rahan käyttö
Per
Kredit
Hyvitys
Rahan lähde
An
Tilin oikeaa puolta kutsutaan
kreditiksi tai hyvitykseksi. Tilin
kredit-puoli ilmaisee rahan
lähteen. Kirjaukset kreditpuolelle tehdään an-merkinnällä.
Tilin vasenta puolta kutsutaan
debetiksi tai veloitukseksi. Tilin
debet-puoli ilmaisee rahan käytön.
Kirjaukset debet-puolelle tehdään
per-merkinnällä.
Tiliristikko on tilin yleinen
esitysmuoto, kaksipuolinen
laskelma
Yrityksen käyttämien tilien
joukkoa kutsutaan tilikartaksi
Liiketapahtumat
kirjataan kirjanpitoon
aikajärjestyksessä
(peruskirjanpito) ja
asiajärjestyksessä
(pääkirjanpito)
Lyhytvaikutteiset menot
tuottavat tuloa yhden
tilikauden aikana
Kirjaus tai vienti on
liiketapahtumaa kuvaava
kirjanpitoon tehtävä merkintä
Pitkävaikutteiset menot
tuottavat tuloa useamman
tilikauden aikana
Kirjanpito
Meno syntyy, kun yritys
vastaanottaa tuotannontekijän
Liiketapahtumieen
kuvaamiseen käytetään
tulo-, meno- ja rahoitustilejä
Tulo syntyy, kun yritys
luovuttaa suoritteen
Kirjausten nyrkkisääntö
Rahoitustili voi olla raha - ja
saatavatili tai pääomatili
Kassatilillä (ja raha- ja saatavatileillä
yleensä) rahan lisäys kirjataan debetpuolelle ja vähennys kredit-puolelle.
Kassatili
+ -
Liiketapahtumia ovat
tulot, menot ja
rahoitustapahtumat
Rahoitustapahtuma syntyy, kun
vastaanotettu tai luovutettu suorite
maksetaan. Rahoitustapahtumia syntyy
myös yrityksen saadessa rahoitusta tai
sen maksaessa osinkoja.
Käytettävissä olevat tilit: Kassatili, Vieras pääoma, Ostot, Koneet ja kalusto, Mainosmenot, Myynnit
Kirjaus
Tapahtuma
+
Kassatili
1000
Yritys ottaa lainaa
1000 euroa
Lainaraha lisää rahamäärää
kassatilillä, joten kirjaus tehdään
kassatilin debet-puolelle
Yritys ostaa
myyntitarkoitukseen
hyödykkeitä 100
eurolla
Ostot vähentävät
rahamäärää kassatilillä,
joten kirjaus tehdään
kassatilin kredit-puolelle
100
Yritys ostaa 500 euron
arvoisen koneen
Koneen hankinta vähentää
rahamäärää kassatilillä,
joten kirjaus tehdään
kassatilin kredit-puolelle
500
Yritys mainostaa
hyödykettä 10 euron
arvosta
Mainoskulut vähentävät
rahamäärää kassatilillä,
joten kirjaus tehdään
kassatilin kredit-puolelle
10
Yritys myy hyödykettä
yhteensä 240 euron
arvosta
Myynti lisää rahamäärää
kassatilillä, joten kirjaus
tehdään kassatilin debetpuolelle
240
Vastakirjaus tehdään vieraan
pääoman tilin kredit-puolelle
Vastakirjaus tehdään
ostotilin debet-puolelle
Vastakirjaus tehdään Koneet ja
kalusto -tilin debet-puolelle
Vastakirjaus tehdään
mainosmenotilin debetpuolelle
Vastakirjaus tehdään
myyntitilin kredit-puolelle
Vieras pääoma
1000
Ostot
100
Koneet ja kalusto
500
Mainosmenot
10
Myynnit
240
Per Kassatili an Vieras
pääoma 1000 euroa
Per Ostot an Kassatili
100 euroa
Per Koneet ja Kalusto an
Kassatili 500 euroa
Per Mainosmenot an
Kassatili 10 euroa
Per Kassatili an Myynnit
240 euroa
Hankintameno jaetaan kuluksi niille
tilikausille, joilla se tuottaa tuloa.
Tilikaudelle jaksotettua osaa
menosta kutsutaan poistoksi
Poistoja tehdään
käyttöomaisuudesta (esim.
rakennukset, koneet), joka
tuottaa tuloa useamman
tilikauden aikana
Varaston arvo tilikauden alussa oli 0 euroa
ja tilikauden päättyessä 20 euroa. Varaston
muutos on tällöin 20 euroa.
Kirjaus tehdään seuraavasti:
Kun hankintamenosta
vähennetään poisto, jäljelle jää
menojäännös, joka tuottaa tuloa
tulevilla tilikausilla. Aktivoinnilla
tarkoitetaan sitä, että
menojäännös on aktiivinen
tulon tuotttamisessa.
Varasto
20
Varaston muutos
20
Per Varasto an Varaston muutos 20 euroa
Vaihto-omaisuus käytetään
myytäväksi tai myytävien
tuotteiden valmistukseen
Hankintameno - Poisto
Taloudellinen
pitoaika on aika,
jona investointi
tuottaa tuloa
Tasapoistoa käyttäessä
poiston suuruus saadaan
jakamalla hankintameno
taloudellisella pitoajalla
Menojen
jaksottaminen
Hankintameno
Pitoaika
Esim. yritys ostaa 500 arvoisen
koneen, jonka pitoaika on 5 vuotta.
Tilikauden poisto on 100 euroa,
jolloin kirjaus on:
Vastakirjaus tehdään
omaisuuserän tilin
(esim. Koneet ja
kalusto) kredit-puolelle
Poisto kirjataan
kuluksi poistotilin
debet-puolelle
Inventoinnilla tarkoitetaan varaston
määrän selvittämistä.
Ostot - Varaston muutos
Per Poisto an Koneet ja kalusto 100 euroa
Koneet ja kalusto
500
100
Poisto
100
Tilinpäätöksessä
kirjataan kuluksi
ainoastaan myytyjen
tuotteiden hankintameno
Varastossa
tilinpäätöshetkellä
olevat tavarat ovat
yrityksen omaisuutta,
joten ne esitetään
taseessa omaisuutena
eli varoina (taseen
vastaavaa-puolella)
Tulostili
Tasetili
Kulu Tuotto
Voitto Tappio
Tappio Voitto
Tili
10
10
10
Tulos/tasetili
30
30
Loppusaldo
Meno kuuluu
tilikaudelle, jos suorite
on vastaanotettu ja
siitä ei odoteta
myöhempiä tuloja
Kulu = Tilikaudelle
jaksotettu meno
Tulostilin kredit-puolelle
päätetään tilikauden tuotot.
Tuotto = Tilikaudelle
jaksotettu tulo
Tulos on tulostilin
debet- ja kredit-puolen
saldojen erotus
Tilikauden tulos kirjataan
tulostilin pienemmälle
puolelle ja tasetilin
vastakkaiselle puolelle
Tilikauden päättyessä meno-,
tulo- ja rahoitustileille kirjatut
liiketapahtumat päätetään
tulos- ja tasetilille
Tulostilin debetpuolelle päätetään
tilikauden kulut
Tilinpäätöksen
laatiminen
Tulo-, meno- ja rahoitustileiltä
lasketaan tapahtumien
yhteissumma eli loppusaldo
Tili päätetään siten, että sen
molemmat puolet ovat
samansuuruiset. Loppusaldo
lisätään tilin pienemmälle
puolelle ja joko tulostilille tai
tasetilille.
Raha-, saatava- ja pääomatilit
päätetään tasetilin debetpuolelle (vastaavaa), jos ne
kuvaavat yrityksen omaisuutta
eli varoja, ja kredit-puolelle
(vastattavaa), jos ne kuvaavat
toiminnan rahoitusta eli velkoja
Tulostili selvittää
tilikauden tuloksen
ja mistä tekijöistä
se koostuu
Tasetili kuvaa yrityksen
taloudellista asemaa
tilinpäätöshetkellä.
Tasetili esittää yrityksen
omaisuuden ja sen
rahoituksen.
Tasetili
Vastaavaa Vastattavaa
Omaisuus Rahoitus
Varat Velat
Tilit menevät tasan, eli lopussa
tasetilin molempien puolien
tulisi olla yhtä suuret
Kulu
Kassatili
Kassatili kuvaa yrityksen varoja. Saldo päätetään tasetilin debet-puolelle kirjauksella:
per Tase an Kassatili 630 euroa
Vieraan pääoman tili kuvaa toiminnan rahoitusta. Saldo päätetään tasetilin kredit-puolelle
kirjauksella: per Vieras pääoma an Tase 1000 euroa
Myyntituottojen tili kuvaa tilikauden tuottoaa. Saldo päätetään tulostilin kredit-puolelle
kirjauksella: per Myyntituotot an Tulos 240 euroa
Ostotili kuvaa tilikauden kuluja (siltä osin kuin ostomenot ovat tuottaneet tuloa). Saldo
päätetään tulostilin debet-puolelle kirjauksella: per Tulos an Ostot 100 euroa
Varastotili kuvaa yrityksen varoja. Saldo päätetään tasetilin debet-puolelle kirjauksella:
per Tase an Varasto 20
Varaston muutos (lisäys) kuvaa sitä osuutta ostoista, jota ei ole vielä käytetty. Saldo
kirjataan tulostilin kredit-puolelle, jolloin ostot pienenevät varaston muutoksen verran.
Tehdään kirjaus: per Varaston muutos an Tulos 20 euroa
630
Tuotto
Tulos
Vastaavaa
Vastattavaa
Omaisuus
Rahoitus
Varat
Velat
Tase
630
630
Vieras pääoma
1000
1000
1000
Myynnit
240
240
240
Ostot
100
100
100
Varasto
10
Myytyjen
tuotteiden
hankintameno
10
Varaston muutos
20
10
100-20
20
20
Koneet ja kalusto
Koneet ja kalusto tili kuvaa menojäännöksiä, jotka ovat yrityksen varoja. Saldo
kirjataan tasetilin debet-puolelle kirjauksella: per Tase an Koneet ja kalusto 400 euroa
Poistot ovat tilikauden kuluja. Saldo kirjataan tulostilin debet-puolelle kirjauksella: per
Tulos an Poistot 100 euroa
500
100
400
400
Poistot
100
100
100
Mainosmenot
Mainosmenot ovat tilikauden kuluja. Saldo kirjataan tulostilin debet-puolelle kirjauksella:
per Tulos an Mainosmenot 10 euroa
Tulostilin kredit-saldo on 50 euroa, eli tilikauden voitto on 50 euroa. Saldo kirjataan
tasetilin kredit-puolelle kirjauksella: per Tulos an Tase 50 euroa. Tulostili ja tasetili
menevät tasan.
10
10
Tilikauden voitto
10
50
260 260
50
1050 1050
Tuloslaskelman muoto saattaa
vaihdella yrityskohtaisesti. Pakollisia
eriä, jotka on aina esitettävä, on noin
kymmenkunta.
1. LIIKEVAIHTO
2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos
3. Valmistus omaan käyttöön
4. Liiketoiminnan muut tuotot
5. Materiaalit ja palvelut
a) Aineet, tarvikkeet ja tavarat
aa) Ostot tilikauden aikana
ab) Varastojen muutos
b) Ulkopuoliset palvelut
Tuloslaskelma voidaan
6. Henkilöstökulut
esittää kululajikohtaisena tai
a) Palkat ja palkkiot
toimintokohtaisena. Suurin
b) Henkilösivukulut
osa suomalaisista yrityksistä
ba) Eläkekulut
laatii kululajikohtaisen
bb) Muut henkilösivukulut
tuloslaskelman.
7. Poistot ja arvonalentumiset
a) Suunnitelman mukaiset poistot
b) Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä
c) Vaihtuvien vastaavien poikkeukselliset arvonalentumiset
8. Liiketoiminnan muut kulut
9. LIIKEVOITTO (-TAPPIO)
10. Rahoitustuotot ja -kulut
a) Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä
b) Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä
c) Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista
d) Muut korko- ja rahoitustuotot
e) Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista
f) Arvonalentumiset vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereista
g) Korkokulut ja muut rahoituskulut
11. VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ
12. Satunnaiset erät
a) Satunnaiset tuotot
b) Satunnaiset kulut
13. VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA
14. Tilinpäätössiirrot
a) Poistoeron muutos
b) Vapaaehtoisten varausten muutos
15. Tuloverot
16. Muut välittömät verot
17. TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)
Kirjanpitolain mukaan
tuloslaskelman tehtävä on
kuvata, miten tilikauden
tulos on muodostunut
Tuloslaskelma
Tuloslaskelman erä merkitään sitä ylemmäksi,
mitä välittömämpi on sen yhteys ulkopuolisille
luovutettavien hyödykkeiden valmistamiseen
Esittämisjärjestystä säätelee
kirjanpitolaki, -asetus ja -lautakunta
Vaihtuvien vastaavien poikkeukselliset
arvonalentumiset ovat harvinaisia, koska
vaihtuvien vastaavien normaaleja
arvonalentumisia käsitellään muualla
tuloslaskelmassa (hävikki varaston
yhteydessä, arvopapereiden
arvonalentumiset rahoitustuotoissa ja kuluissa)
Kirjanpitolain mukaan pysyvien
vastaavien hyödykkeestä tai
sijoituksesta tulee tehdä
arvonalennus, jos sen
tulevaisuudessa todennäköisesti
kerryttämä tulo on pysyvästi
poistamatonta hankintamenoa
pienempi
1. LIIKEVAIHTO
2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos
3. Valmistus omaan käyttöön
4. Liiketoiminnan muut tuotot
5. Materiaalit ja palvelut
a) Aineet, tarvikkeet ja tavarat
aa) Ostot tilikauden aikana
ab) Varastojen muutos
b) Ulkopuoliset palvelut
6. Henkilöstökulut
a) Palkat ja palkkiot
b) Henkilösivukulut
ba) Eläkekulut
bb) Muut henkilösivukulut
7. Poistot ja arvonalentumiset
a) Suunnitelman mukaiset poistot
b) Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä
c) Vaihtuvien vastaavien poikkeukselliset arvonalentumiset
8. Liiketoiminnan muut kulut
9. LIIKEVOITTO (-TAPPIO)
Liiketoiminnan muut kulut ovat
kuluja, joilla ei ole muuta nimikettä
tuloslaskelmassa. Ne kohdistuvat
usein koko yritykseen (esim.
hallinnon kulut, sähkö).
Poistot ovat se osa taseen
pysyvien vastaavien
hankintamenosta, joka on
jaksotettu tilikaudelle kuluksi
Liikevaihtoon sisältyvät yrityksen
varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista
on vähennetty myönnetyt alennukset sekä
arvonlisävero ja muut välittömästi myynniin
määrään perustuvat verot
Tulo < Poistamaton
hankintameno
Valmiiden ja
keskeneräisten
tuotteiden
varastojen muutos
saadaan selville
varastoinventaarin
avulla
Poistot ja
arvonalentumiset
Palkat ja palkkiot sisältävät vain
rahapalkat, ei esim. luontaisetuja
Henkilösivukulut koostuvat
pakollisista eläke-,
tapaturma-, työttömyys- ja
ryhmähenkivakuutusmenoista
sekä sosiaaliturvamaksuista
Ulkopuoliset palvelut ovat
kulueriä, jotka liittyvät suoraan
yrityksen tuotteisiin ja myytäviin
palveluihin, jollei niille ole
varattu tuloslaskelmassa omaa
nimikettä
Palkat ja palkkiot
Henkilöstökulut
sisältävät palkat ja
palkkiot sekä
henkilösivukulut
Tuloslaskelman
erät
Materiaalit ja
palvelut
Aineet,
tarvikkeet ja
tavarat
Materiaalit ja palvelut sisältävät
aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden
ostot tilikauden aikana, varaston
lisäyksen tai vähennyksen ja
ulkopuoliset palvelut
+
-
Varastojen lisäys
kirjataan
tuloslaskelmaan
positiivisena ja
vähennys negatiivisena
Valmistus omaan käyttöön sisältää
esimerkiksi pysyviin vastaaviin
siirrettyjä, alunperin myytäväksi
hankittujen hyödykkeiden ostomenoja
Liiketoiminnan muut tuotot ovat
tuottoja, joilla on yhteys yrityksen
varsinaiseen suoritetuotantoon, mutta
jotka eivät ole varsinaista liiketoimintaa
Konsernissa
emoyrityksellä on
määräysvalta
tytäryritykseen
Veroeristä tuloslaskelmassa
esiintyy yleisimmin tilikauden
verot, jotka perustuvat tilikauden
verotettavaan tulokseen
Omistusyhteysyritys
tarkoittaa, että omistusosuus
on vähintään 20% ja yritysten
välillä on pysyvä yhteys
Pysyvien vastaavien sijoitukset
sisältävät osakkeita, osuuksia ja
saamisia
Korko ja muut
Poistoero on suunnitelman mukaisten ja
kirjanpidossa tehtyjen poistojen erotus
+
-
+
Vapaaehtoisena varauksena
saadaan kirjanpitolain
mukaan tehdä investointi-,
toiminta- tai muu sellainen
varaus
Tuloslaskelman
erät
Jos pysyvien vastaavien sijoitukset
liittyvät tulonhankintaan, niiden
käyttöarvon alentuminen on
arvonalennuksen perusta
Tilinpäätössiirrot ovat yrityksen
tulonjärjestelykeinoja, joita ei
verotuksessa hyväksytä
suurempina kuin ne esiintyvät
tilinpäätöksessä
Satunnaiset erät sisältävät
tavanomaisesta liiketoiminnasta
poikkeaviin, kertaluonteisiin ja
olennaisiin tapahtumiin liittyviä
tuottoja ja kuluja
Jos pysyvien vastaavien sijoitukset
liittyvät varojen sijoittamiseen,
arvonalennus perustuu markkinahinnan
alentumiseen
9. LIIKEVOITTO (-TAPPIO)
10. Rahoitustuotot ja -kulut
a) Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä
b) Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä
c) Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista
d) Muut korko- ja rahoitustuotot
e) Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista
f) Arvonalentumiset vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereista
g) Korkokulut ja muut rahoituskulut
11. VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ
12. Satunnaiset erät
a) Satunnaiset tuotot
b) Satunnaiset kulut
13. VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA
14. Tilinpäätössiirrot
a) Poistoeron muutos
b) Vapaaehtoisten varausten muutos
15. Tuloverot
16. Muut välittömät verot
17. TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)
Taseen erät esitetään
käänteisessä
likviditeettijärjestyksessä:
ne erät, joiden realisointi on
vaikeinta, esitetään ensin
Pysyvät vastaavat
tuottavat tuloa
useamman tilikauden
aikana
s. 14
Taseen vastattavaapuolella pitkäaikaisempi p
ääoma esitetään ensin
Tase
s. 16
Vaihtuvat vastaavat
tuottavat tulos yhden
tilikauden aikana
Pysyvät vastaavat
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
Aineettomat hyödykkeet
Aineet ja tarvikkeet
Kehittämismenot
Keskeneräiset tuotteet
Aineettomat oikeudet
Valmiit tuotteet/tavarat
Liikearvo
Muu vaihto-omaisuus
Muut pitkävaikutteiset menot
Ennakkomaksut
Ennakkomaksut
Saamiset
Aineelliset hyödykkeet
Myyntisaamiset
Maa- ja vesialueet
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Rakennukset ja rakennelmat
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
Koneet ja kalusto
Lainasaamiset
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Muut saamiset
Maksamattomat osakkeet/osuudet
Sijoitukset
Siirtosaamiset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Rahoitusarvopaperit
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Osuudet omistusyhteysyrityksissä
Muut osakkeet ja osuudet
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
Muut arvopaperit
Muut osakkeet ja osuudet
Rahat ja pankkisaamiset
Muut saamiset
Vastattavaa
OMA PÄÄOMA
Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma
Ylikurssirahasto
Arvonkorotusrahasto
Käyvän arvon rahasto
Muut rahastot
Vararahasto
Yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen mukaiset rahastot
Muut rahastot
Edellisten tilikausien voitto (tappio)
Tilikauden voitto (tappio)
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Poistoero
Vapaaehtoiset varaukset
PAKOLLISET VARAUKSET
Eläkevaraukset
Verovaraukset
Muut pakolliset varaukset
VIERAS PÄÄOMA
Joukkovelkakirjalainat
Vaihtovelkakirjalainat
Lainat rahoituslaitoksilta
Eläkelainat
Saadut ennakot
Ostovelat
Rahoitusvekselit
Velat saman konsernin yrityksille
Velat omistusyhteysyrityksille
Muut velat
Siirtovelat
Aineettomat oikeudet
antavat tekijälle
määräysvallan luovan
työn tulokseen (esim.
patentti, toimilupa,
tavaramerkki)
Kehittämismenot liittyvät
tutkimustulosten
soveltamiseen suunnittelussa
ennen tuotannon aloittamista
Maa- ja vesialueista ei
pääsääntöisesti tehdä
poistoja
Sijoitukset sisältävät
pysyviin vastaaviin
kuuluvat arvopaperit
Aineettomat
hyödykkeet
Aineelliset
hyödykkeet
Pysyvät
vastaavat
Hinta - Tase
Pysyvät vastaavat
Muita aineellisia
hyödykkeitä voivat olla
esim. luonnovarat
Rakennuksien ja rakennelmien
sekä koneiden ja kaluston osalta
poistokäytännöt ovat
suhteellisen vakiintuneita ja
selkeitä
Aineettomat hyödykkeet
Kehittämismenot
Aineettomat oikeudet
Liikearvo
Muut pitkävaikutteiset menot
Ennakkomaksut
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Osuudet omistusyhteysyrityksissä
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
Muut osakkeet ja osuudet
Muut saamiset
Ennakkomaksut
sisältävät etukäteen
tapahtuneet
aineettomien
hyödykkeiden maksut
Liikearvoa syntyy lähes
jokaisessa yrityskaupassa.
Liikearvoksi kirjataan
ostettavan yrityksen
kauppahinnan ja taseen
loppusumman välinen erotus.
Muut pitkävaikutteiset menot
eivät ole esineitä, erikseen
luovutettavia oikeuksia tai
muita hyödykkeitä
Ennakkomaksut sisältävät
yrityksen maksamat maksut
vaihto-omaisuuseristä, joita ei
vielä ole toimitettu yritykselle
Vaihto-omaisuus
koostuu myytäväksi
tarkotetuista
hyödykkeistä
Rahat ja pankkisaamiset
koostuvat käteisvaroista ja
pankkitalletuksista
+
Rahoitusarvopaperit sisältävät
rahoitusomaisuuteen kuuluvat
arvopaperit ja muut vastaavat
rahoitusvarat
Pitkäaikaiset saamiset
erääntyvät maksettavaksi yhtä
vuotta pidemmän ajan kuluttua
Vaihtuvat
vastaavat
Muut saamiset ovat
lyhytaikaisia
Saamiset merkitään taseeseen nimellisarvoon,
kuitenkin enintään todennäköiseen arvoon. Esim.
myyntisaamisten osalta huomioidaan luottotappiot.
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Keskeneräiset tuotteet
Valmiit tuotteet/tavarat
Muu vaihto-omaisuus
Ennakkomaksut
Saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
Lainasaamiset
Muut saamiset
Maksamattomat osakkeet/osuudet
Siirtosaamiset
Rahoitusarvopaperit
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Muut osakkeet ja osuudet
Muut arvopaperit
Rahat ja pankkisaamiset
Siirtosaamiset sisältävät tilikaudella
tai aikaisemmalla tilikaudella
suoritetut maksut tulevina tilikausina
toteutuvista menoista tai toteutuneet
tulot, joista ei olla saatu maksua
Lainat rahoituslaitoksilta
koostuvat tavanomaisista
luottolaitoksilta saaduista
lainoista. Useimmiten
käytetty vieraan pääoman
rahoitusmuoto.
Ylikurssirahastoon sisältyy
omien osakkeiden myynnistä
saatu myyntivoitto
Muut lyhytaikaiset velat sisältävät
palkkojen ennakonpidätykset,
sosiaaliturvamaksut, maksamattomat
tuloverot ja arvonlisäverovelan
Arvonkorotusrahasto sisältää
maa- ja vesialueisiin ja joissakin
tapauksissa arvopapereihin tehtyjä
arvonkorotuksia
Lyhytaikainen vieras pääoma erääntyy
maksettavaksi vuoden sisällä
Pitkäaikainen vieras pääoma
erääntyy maksettavaksi vuotta
pidemmän ajan kuluttua
Luovutushinta >
hankintameno
Rahoitusvekselit ovat yrityksen
toiminnan rahoitukseen
tarkoitettuja lyhytaikaisia luottoja
Saadut ennakot
muodostuvat
maksuista, jotka on
saatu etukäteen
hyödykkeistä, joita
ei vielä ole
Ostovelat ovat se osa
vastaanotettujen hyödykkeiden
menosta, jota ei vielä ole maksettu
Siirtovelat sisältävät
saadut maksut tulevina
tilikausina toteutuvista
tuloista ja toteutuneet
menot, joista ei ole
suoritettu maksua.
Siirtovelat ovat usein eriä,
joista yritys ei saa laskua.
Oma
pääoma
Arvonkorotusten
edellytyksenä on, että
todennäköinen
luovutushinta on
hankintamenoa
suurempi, arvoero on
olennainen ja pysyvä
ja arvonkorotus
tehdään
johdonmukaisuutta ja
varovaisuutta
noudattaen
Käyvän arvon rahastoon voidaan
tietyin edellytyksin kirjata
rahoitusvälineen arvonmuutoksia
Vastattavaa
Vieras
pääoma
Tulorahoitus, jota ei ole jaettu
osinkoina yrityksen omistajille,
sisältyy edellisten tilikausien
voitto/tappio- tai tilikauden
voitto/tappio-erään
Tilinpäätössiirtojen
kertymä koostuu
poistoerosta ja
vapaaehtoisista
varauksista
Pakollinen varaus tehdään, jos menon tai
menetyksen määrää tai toteutumishetkeä
ei tiedetä (jos tiedetään, se merkitään
siirtovelaksi tai kuluksi)
Liiketoimintaan luetaan
rahoituslaskelmassa myös
muu toiminta, jota ei voida
pitää investointi- tai
rahoitustoimintana
Rahoituslaskelma voidaan esittää
suorana tai epäsuorana laskelmana.
Laskelmat eroavat toisistaan ainoastaan
liiketoiminnan rahavirtojen osalta.
Liiketoiminnan rahavirta osoittaa,
missä määrin yritys on
liiketoimintansa kautta pystynyt
tuottamaan rahavirtoja
toimintaedellytysten
säilyttämiseen, tuoton
maksamiseen omistajille, uusiin
investointeihin ja lainojen
takaisinmaksuun
Rahoituslaskelmassa
kuvataan liiketoiminnan,
investointien ja
rahoituksen rahavirtoja
Investointien rahavirrat
osoittavat sen rahavirtojen
käytön, jonka yritys on
toteuttanut tulevan
rahavirran kerryttämiseksi
pitkällä aikavälillä
Investoinnit sisältävät
pysyviin vastaaviin
kuuluvien hyödykkeiden ja
sijoitusten hankkimisen ja
myymisen sekä
sijoituksista saatavat
korko- ja osinkotuotot
Rahoituslaskelma
Rahoituksen rahavirrat kuvaavat
oman ja vieraan pääoman
muutoksia tilikaudella
Rahoituslaskelma on hyödyllinen
vertailtaessa eri yrityksiä
keskenään, koska
rahoituslaskelmassa eliminoidaan
erilaisten arvostus- ja
jaksotusratkaisujen vaikutus
Suora on
bruttoperusteinen ja
informatiivisempi,
epäsuora on
nettoperusteinen
Rahoituslaskelmassa
annetaan selvitys
varojen hankinnasta ja
käytöstä tilikauden
aikana
Rahoituslaskelma
täydentää taseen,
tuloslaskelman ja
liitetietojen antamaa
informaatiota
rahavirtojen osalta ja
tukee tilinpäätöstä
oikean ja riittävän
kuvan antamisessa
yrityksen toiminnan
tuloksesta ja
taloudellisesta
asemasta
Toimintakertomuksia koskevia
säännöksiä sisältyy
yhteisöoikeudellisiin lakeihin,
kuten osakeyhtiölakiin
Toimintakertomuksessa
käytetyt käsitteet,
tunnusluvut ja
laskukaavat tulee olla
samoja kuin
tilinpäätöksessä
käytetyt
Toimintakertomuksen tehtävä
on tilinpäätöksen
täydentäminen oikean ja
riittävän kuvan saamiseksi
yrityksen tuloksesta ja
taloudellisesta asemasta
Kirjanpitolaki sisältää
perussäännökset
toimintakertomuksesta
Toimintakertomus on
vapaamuotoinen asiakirja
Tieto on olennainen, jos se vaikuttaa
käsitykseen tilikauden tuloksesta ja
taloudellisesta asemasta tai
taloudellisiin päätöksiin
Toimintakertomusta säädellään
erityistapauksissa myös
muillakin säännöksillä
Toimintakertomus ei ole
alisteinen tilinpäätökselle:
tilinpäätös ei rajaa
toimintakertomuksia
käsiteltäviä asioita
Toimintakertomus ja
tilinpäätös ei saa olla
keskenään ristiriitaisia
Eri tilikausien ja mahdollisuuksien mukaan eri yritysten
toimintakertomusten tulee olla vertailukelpoisia keskenään
Toimintakertomus
Jos pieni yritys päättää laatia
toimintakertomuksen, siinä on
esitettävä kaikki tiedot täydellisinä
Toimintakertomuksessa huomioidaan aikaisemmissa
toimintakertomuksissa käsitellyt huomiot, tavoitteet ja ennusteet
Kehitysarvioille esitetäään
perustelut ja niihin liittyvät
epävarmuustekijät
Huomio kiinnitetään liiketapahtumien
tosiasialliseen sisältöön eikä niiden
oikeudelliseen muotoon
Toimintakertomuksen
keskeisimmät
laadintaperiaatteet ovat
olennaisuus,
johdonmukaisuus ja
varovaisuus. Lisäksi
toimintakertomukseen
kohdistuu
sisältöpainotteisuuden
vaatimus.
Pienimmät yritykset
ovat vapautettu
toimintakertomuksen
laatimisesta. Tällöin
yrityksen on esitettävä
yhteisölainsäädännössä
siltä vaaditut tiedot
liitetiedoissa.
Toimintakertomuksen laatii
yrityksen hallitus tai yrityksen
muu vastuullinen toimielin
Toimintakertomuksen
sisältö riippuu yrityksen
koosta ja yhtiömuodosta
Toiminnan kehittymistä
koskevat tärkeät seikat
Arvio todennäköisesti
tulevasta kehityksestä
Yleensä yritysten
toimintaan vaikuttavat
strategiset, operatiiviset,
rahoitus- ja vahinkoriskit
Hallituksen esitys voittoa
koskeviksi toimenpiteiksi
sekä esitys muun vapaan
oman pääoman jakamisesta
Merkittävimmät riskit ja
epävarmuustekijät
Kirjanpitolaki
Toimintakertomuksen
vaatimukset
Osakeyhtiölaki
Keskeisimmät tunnusluvut
taloudellisen aseman ja
tuloksen ymmärtämiseksi
Henkilöstöä ja
ympäristötekijöitä
koskevat tunnusluvut
Olennaiset tapahtumat
tilikaudella ja sen jälkeen
Selvitys tutkimus- ja
kehitystoiminnan laajuudesta
Tilintarkastuskertomus on
lausunto, joka ottaa kantaa
siihen, antaako tilinpäätös ja
toimintakertomus oikean ja
riittävän kuvan tuloksesta ja
taloudellisesta asemasta, sekä
ovatko tilinpäätös ja
toimintakertomus ristiriidattomia
Tilintarkastuksen kohteena on
tilinpäätös, toimintakertomus,
kirjanpito ja yrityksen hallinto
Tilintarkastuskertomus on
useimmiten vakiomuotoinen, jolloin
tilinpäätöksessä ei ole ongelmia.
Poikkeaminen vakiomuotoisuudesta
on erittäin harvinaista.
Tilintarkastus
varmistaa
tilinpäätöksen
luotettavuuden
Tilintarkastuskertomus
Tilintarkastuskertomuksessa on huomautus, jos joku
vastuuvelvollinen on syyllistynyt tekoon, josta voi seurata
vahingonkorvausvelvollisuus yhteisöä tai säätiötä kohtaan,
tai rikkonut tarkastuskohdetta koskevaa lakia tai
yhtiöjärjestystä, yhtiösopimusta tai sääntöjä
Tilintarkastuskertomuksessa esitetään
syyt mukautettuun lausuntoon ja
mahdollisesti numeerinen arvio syiden
vaikutuksesta
Lausunto voidaan jättää
antamatta, jos tilintarkastajalla ei
ole ollut käytettävissä tarpeeksi
tietoa lausunnon antamiseen
Mukautettu
tilintarkastuskertomus
poikkeaa
vakiomuotoisesta
Kielteiseen lausuntoon
päädytään, jos tilinpäätös
tai toimintakertomus on
harhaanjohtava tai
puuttellinen
Mukautettu tilintarkastus
voi sisältää lisätiedon,
joka ei pääsääntöisesti
vaikuta lausuntoihin
Jos tilintarkastajan työn laajuutta on
rajoitettu tai tilinpäätöstiedoista on
erimielisyyttä, tilintarkastaja saattaa
päätyä ehdolliseen tai kielteiseen
lausuntoon tai lausunnon antamatta
jättämiseen
Ehdollinen lausunto tarkoittaa, että
vakiomuotoinen lausunto ei ole mahdollinen,
mutta kielteinen ei ole tarpeellinen
Johdon arviot voivat olla
virheellisiä tai puutteellisia, ja
johto voi myös
tarkoitushakuisesti vääristää
tilinpäätöksiä
Liiketoiminnan
analyysin keskeinen
tavoite on luoda
näkemys yrityksen
tulevaisuudesta
Eri maiden lainsäädännöt poikkeavat
toisistaan, ja saman lainsäädännön
puitteissakin tilinpäätöksen laatimisessa
on harkinnanvaraa
Toimiala-analyysissä pyritään
tunnistamaan ja arvioimaan
toimialan kehitysnäkymiä ja
toimialan kehitykseen
vaikuttavia tekijöitä
Tilinpäätöksiä ei ole laadittu
yhdenmukaisella tavalla, joka
vaikuttaa tilinpäätösten
vertailuun
Harkinnanvaraisuus ja
epätäsmällisyys
laskentatoimessa
voivat vääristää
tilinpäätöksen
informaatioarvoa
Toimiala-analyysin
avulla saadaan
selville yrityksen
todennäköinen
menestyspotentiaali
Tilinpäätösanalyysi alkaa
tilinpäästen laadun arvioinnilla
Tunnusluvut muodostavat
perustan yrityksen arvon
määrittämiselle
Strategia-analyysissä
arvioidaan yrityksen
liiketoiminnallisia ratkaisuja
ja kykyä muodostaa
kilpailuetua suhteessa
kilpailijoihin sekä strategisi
a valintoja vallitsevassa ja
odotettavissa olevassa
liiketoimintaympäristössä
Toiminnan
arviointi
s. 23
Tunnuslukuanalyysissä
arvioidaan strategian
toteutumista
taloudellisesta
näkökulmasta
Yrityksen arvon
estimointi on koko
analyysin lopullinen
tavoite
Yrityksen toiminnan arvioinnissa
analysoidaan toimialaa ja strategiaa,
arvioidaan aiempien tilinpäätösten laatua,
analysoidaan tunnuslukuja, muodostetaan
tulevaisuuden odotuksia, arvioidaan
yrityksen pääomakustannukset sekä
arvioidaan edellä mainittujen tietojen
perusteella yrityksen arvoa
s. 22
Pääomakustannukset määräytyvät
riskianalyysin perusteella
Arvon määrittämisessä
keskeisessä asemassa
ovat yrityksen tuottamat
kassavirrat ja riskin
suuruus
Tulevaisuuden
ennustaminen perustuu
yleensä joko tulevien
tulosten tai kassavirtojen
arviointiin.
Lopputuloksena ovat
ennusteet tulevaisuuden
kannattavuudesta.
Osinkopohjaiset
arvonmääritysmallit
ovat karkeita, koska
osinkojen suuruuteen
vaikuttaa
osingonjakopolitiikka
ja osinkojen verotus
Osingot ovat keskeisiä
yritykseltä saatuja
kassavirtoja
osakkeenomistajille
Dt
t
(1+r)
8
P0 =
Osingon suuruus kasvaa vuosittain
(Gordonin kasvumalli)
Arvonmäärittämisen
lähtökohtana on, että
vain kassavirroilla on
merkitystä
osakkeenomistajalle
D1
r
P0 =
D1
r-g
Arvonmääritys
Yhden osakkeen arvo saadaan
jakamalla yrityksen arvo
osakkeiden lukumäärällä
Yrityksen arvo
Osakkeiden lukumäärä
Kaavoja voi soveltaa myös yhden
osakkeen arvon laskemiseen,
jolloin D on osinko per osake
Yrityksen arvo perustuu
arvonmuodostajiin, eli
nettotulokseen, pääoman
määrään ja pääoman
kustannukseen
Mitä suurempi tulos, pienempi
pääoma ja/tai alhaisempi pääoman
kustannus, sitä arvokkaampi yritys on
Tuottomalleissa vain odotetuilla
kassavirroilla tai tuloksilla on merkitystä.
Taseen varallisuus on olemassa vain
kassavirtojen tai tuloksen tuottamiseksi.
Ft
t
V0 = Σ t=1
(1+r)
8
Osingon suuruus on
joka vuosi sama
Tässä yhteydessä kassavirtoihin
liittyvä epävarmuus heijastuu
sijoittajien tuottovaatimukseen
Osinko per
osake
V0 = Yrityksen arvo vuonna 0
F = Kassavirta tai tulos
t = Aika (vuosina)
r = Tuottovaatimus
Lisäarvomallissa taseen varallisuus
otetaan sellaisenaan huomioon.
Tulevaisuuden kassavirroista
huomioidaan osuus, joka ylittää tai
alittaa omistajan tuottavaatimuksen.
B = Oman pääoman arvo taseessa
Arvonmääritysmalleja käytetään usein niin,
että seuraavan 3-5 vuoden ajalle laaditaan
yksityiskohtainen ennustemalli. Tämän
jakson jälkeen oletetaan, että tuloksen
kehitys mukailee bruttokansantuotteen
kehitystä, ellei jostain erityisestä syystä
odoteta muuta
Tuottovaatimuksena voidaan käyttää
myös velkojien ja omistajien yhteistä
keskimääräistä tuottovatimusta ja
pääomana taseen vastaavien
kokonaissummaa
Ft - rBt-1
t
V0 =B0 +Σ t=1
(1+r)
8
P0 = Σ t=1
Tulokseen perustuvissa malleissa tulot ja menot
kirjataan suoriteperusteella (tulot ja menot
syntyvät, kun tavara vaihtaa omistajaa) ja menot
jaksotetaan meno tulon kohdalle -periaatteella
(esim. koneen hankintameno jaetaan kuluksi
usealle tilikaudelle sen miten se tuottaa tuloa)
Yksityiskohtaisemmat
arvonmääritysmallit perustuvat
joko kassavirtoihin tai tulokseen
Yrityksen arvo voidaan määrittää
osinkojen nykyarvojen summana
P0 = Yrityksen arvo vuonna 0
D = Maksettu osinko
t = Aika (vuosina)
r = Tuottovaatimus
g = Kasvuvauhti
Kassavirtamalleissa erät ajoitetaan
niille tilikausille, jolloin kassavirta on
syntynyt
Lisäarvo:
Ft - rBt-1
Kokoa voidaan arvioida
liikevaihdon, taseen
loppusumman,
osakepääoman markkinaarvon tai työntekijöiden
määrän perusteella
Yrityksen koko määrittelee
sen laajuuspotentiaalin,
jonka avulla yritys pystyy
tuottamaan arvoa
omistajilleen nyt ja
tulevaisuudessa
Liikevaihto
Vaihto-omaisuus
Liikevaihto
Taseen koko pääoma keskimäärin
s. 25
Myyntisaamiset
* 365 päivää
Liikevaihto
Toiminnan tehokkuuden tunnusluvut
kuvaavat sitä, miten nopeasti pääoma
saadaan kiertämään
Markkina-arvon suhde liikevaihtoon
kuvastaa yrityksen tulontuottamiskykyä.
Tätä suhdetta pidetään merkittävänä
arvostusperustana yrityskaupoissa.
Maksuvalmius eli likviditeetti kuvaa
yrityksen kykyä selviytyä lyhyen
aikavälin taloudellisista velvoitteista
s. 27
Toiminnan laajuus voidaan
suhteuttaa kilpailijoihin ja
toimialaan
Tunnuslukuanalyysi
Rahoitusomaisuus
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lyhytaikaiset varat
Lyhytaikainen vieras pääoma
Vakavaraisuus kuvastaa yrityksen
kykyä selviytyä rahoitusvelvotteistaan
pitkällä aikavälillä
Nettotulos
Oma pääoma keskimäärin
s. 24
s. 26
Vakavaraisuutta arvioidaan
pääomarakenteen avulla
Nettotulos + Korkokulut
Sijoitettu pääoma keskimäärin
Korollinen vieras pääoma - Rahat ja arvopaperit
Oma pääoma
Oma pääoma
Taseen pääoma keskimäärin
Nettotulos
Liikevaihto
Liikevoitto
Liikevaihto
Kannattavuus voidaan suhteuttaa
toiseen tuloslaskelman erään,
tyypillisesti liikevaihtoon
Nämä tunnusluvut ilmaisevat
voittomarginaaleja
Liikevoittoprosentti
kuvaa yrityksen katetta
Liikevoitto
Liikevaihto
Liikevoitto, tulos ennen
veroja ja tilikauden tulos
eli nettotulos kuvaavat
toiminnan kannattavuutta
Kannattavuutta voidaan arvioida
sellaisenaan absoluuttisena
lukuna tai se voidaan suhteuttaa
tuloslaskelman tai taseen eriin
Absoluuttiset luvut eivät
huomioi yrityksen kokoa
Nettotulos
Liikevaihto
Kannattavuus
Nettotulosprosentissa
tarkastellaan tulosta verojen
jälken suhteessa liikevaihtoon
Oma + vieras
Sijoitettu pääoma saadan
oman pääoman ja korollisen
vieraan pääoman summana.
Nettotulos + Korkokulut
Sijoitettu pääoma keskimäärin
Pääoman tuottoa arvioidaan
suhteuttamalla tuloslaskelman
voittoluku taseen pääomiin
Voittomarginaaleihin perustuvat
tunnusluvut ovat käyttökelpoisia
vertailtaessa toimialoja keskenään
tai yrityksiä samalla toimialalla
Nettotulos
Oma pääoma keskimäärin
Pääoma keskimäärin tarkoittaa
tarkasteluvuoden tilinpäätöksen
arvon ja edellisen tilinpäätöksen
arvon keskiarvoa
Vaihto-omaisuus, myyntisaamiset ja
ostovelat kuuluvat nettokäyttöpääomaan.
Nettokäyttöpääomassa vaihtuvista
vastaavista (käyttöpääoma) vähennetään
lyhytaikaisia vieraan pääoman eriä kuten
ostovelat.
365 päivää
Kiertonopeus
Pääoma keskimäärin tarkoittaa
tarkasteluvuoden ja edellisen
vuoden arvojen keskiarvoa
Kiertonopeus voidaan muuttaa
kiertoajaksi jakamalla vuodessa
olevien päivien määrä kiertonopeudella
tai jakamalla taseesta saatava
pääomaerä tuloslaskelman virtaerällä
ja kertomalla jakolaskun tulos
vuodessa olevien päivien määrällä
Liikevaihto
Taseen koko pääoma keskimäärin
Koko pääoman kiertonopeus on kaikkein
kokonaisvaltaisin tehokkuusmittari; se mittaa
kuinka paljon myyntiä saadaan aikaan
yritystoimintaan sitoutuneella pääomalla
Pääomaerä
* 365 päivää
Virtaerä
Liikevaihto
Vaihto-omaisuus
Myyntisaamisten
kiertoaika kertoo sen,
kuinka monta päivää
kestää saada maksu
asiakkaalta
myyntitapahtuman
jälkeen
Tehokkuus
Toiminnan tehokkuuden tunnusluvut
kuvaavat sitä, miten nopeasti pääoma
saadaan kiertämään
Myyntisaamiset
* 365 päivää
Liikevaihto
Tehokkuusluvuista käytetään
usein nimitystä kiertoaikaluvut
Tehokkuuden nimissä pääoma tulisi
pitää mahdollisimman pienenä
Myyntisaamisten kiertoaikaan
voidaan vaikuttaa kiristämällä
maksuehtoja tai tehostamalla
perintätoimia
Vakavaraisuus kuvastaa
yrityksen kykyä selviytyä
rahoitusvelvotteistaan pitkällä
aikavälillä
Vakavaraisuutta arvioidaan pääomarakenteen
avulla: mitä enemmän yrityksellä on omaa
pääomaa, sitä vahvempi on pääomarakenne
Samalla toimialalla toimivilla yrityksillä on
usein samankaltainen pääomarakenne
Korollinen vieras pääoma - Rahat ja arvopaperit
Oma pääoma
Nettovelkaantumisasteessa
suhteutetaan yrityksen nettovelat
omaan pääomaan
Korollisesta vieraasta pääomasta
vähennetään likvidit varat, koska niitä
voidaan käyttää lainojen lyhentämiseen
Vakavaraisuus
Pääomarakenteella
tarkoitetaan oman ja
vieraan pääoman
suhdetta
Omavaraisuusaste mittaa
oman pääoman suhdetta
taseen loppusummaan
Oma pääoma
Taseen pääoma keskimäärin
Pääomarakenne heijastuu
yrityksen arvostukseen lähinnä
pääomakustannusten
välityksellä
Maksuvalmius vaikuttaa yrityksen
arvostukseen heijastumalla rahoituksen
kustannukseen maksuvalmiusriskinä ja
toisaalta todennäköisyytenä toiminnan
jatkuvuuteen. Toisaalta erittäin hyvä
maksuvalmius kasvattaa yritykseen
sitoutunutta pääomaa ja voi heikentää
pääoman tuottoa.
Maksuvalmius eli likviditeetti
kuvaa yrityksen kykyä
selviytyä lyhyen aikavälin
taloudellisista velvoitteista
Rahoitusomaisuus
Lyhytaikainen vieras pääoma
Hyvä maksuvalmius
mahdollistaa häiriöttömät
toimintaedellytykset, toisaalta
erittäin hyvä maksuvalmius on
taloudellinen rasite: rahat eivät
ole tuottavassa käytössä
Maksuvalmius
Tyypillisimmät
maksuvalmiuden tunnusluvut
ovat taselähtöisiä: taseen
vastaavan erät suhteutetaan
vastattavan eriin
Lyhytaikaiset varat
Lyhytaikainen vieras pääoma
Current ratiossa oletetaan, että
myös vaihto-omaisuus on
realisoitavissa lyhyellä aikavälillä
Rahoitusomaisuuteen kuuluu rahat ja
pankkisaamiset, rahoitusarvopaperit
sekä lyhytaikaiset saamiset
Kustannus määritellään tuotannontekijän
rahamääräiseksi käytöksi
Kustannuslaskennan
tehtävä on selvittää
kustannukset
laskentakohteittain
(esim. tuote, palvelu,
asiakasryhmä, toiminto)
Kustannuslaskenta tuottaa tietoa
suunnittelua, päätöksentekoa ja
valvontaa varten
Laskentakohteita seurataan
laskentajärjestelmän avulla
Laskentakohteet riippuvat
yrityksen strategiasta ja
toiminnan luonteesta
s. 38
s. 32
s. 33
s. 31
s. 34
s. 37
s. 36
s. 39
s. 35
Kustannuslaskenta
s. 40
s. 41
Kustannustekijät voivat
olla erilaisia lyhyellä ja
pitkällä aikavälillä
Kustannusjohtaminen on
systemaattista vaikuttamista
laskentakohteen kustannuksiin
Kustannustekijät ovat
kustannuksiin vaikuttavia
tekijöitä: muutos
kustannustekijöissä
aiheuttaa muutoksen
kustannuksessa
Strateginen
kustannusjohtaminen
on vaikuttamista
erityisesti pitkän
aikavälin kustannuksiin
Pitkän aikavälin
kustannustekijät ovat
tärkeitä strategian
toteuttamisessa
Kustannustekijät liittyvät usein
volyymiin, monimutkaisuuteen
tai erilaisuuteen
Rahaprosessi kuvaa
tuotannontekijöihin ja
suoritteisiin liittyviä
rahavirtoja
Reaaliprosessi kuvaa
tuotannontekijöiden ja
suoritteiden kulkua yrityksessä
Kustannuslaskenta ja
kirjanpito rekisteröi
reaali- ja rahaprosesseihin
liittyviä tapahtumia
Mitä lyhyemmällä tähtäyksellä kustannuksia
tarkastellaan, sitä suurempi osa on kiinteitä
Tyypillinen kustannuslaskentajärjestelmä
mittaa kustannuksia kaksivaiheisesti:
Erittäin pitkällä tähtäimellä kaikki
kustannukset ovat muuttuvia
1. Kustannukset luetteloidaan nimikkeittäin
ja luokitellaan yritykselle sopivan jaottelun
mukaisesti esimerkiksi kustannuslajeittain
sillä perusteella, mihin tuotannontekijään
kustannus liittyy (raaka-ainekustannukset,
palkkakustannukset, pääomakustannukset)
Kiinteät kustannukset ovat
kapasiteettikustannuksia, joihin ei
lyhyellä aikavälillä voi vaikuttaa
Muuttuvat kustannukset muuttuvat tasasuhteessa
toiminnan volyymiin (esim. raaka-aineet)
Jos suuri osa laskentajärjestelmän
kustannuksia on välittömiä,
järjestelmä kohdistaa kustannukset
tarkasti, mutta on raskas ylläpitää
2. Kustannukset kohdistetaan
laskentakohteille sillä perusteella, kúinka
paljon ne käyttävät tuotannontekijöitä
Välittömien kustannusten
kohdistaminen voi
tapahtua nykyään
automaattisesti
seurantalaitteiden ja
koodien avulla, jolloin
järjestelmä on tarkka ja
kevyt ylläpitää
Kiinteät kustannukset ovat toiminnan
volyymista riippumattomia (esim. vuokrat)
Kustannuslaskenta
Volyymi > 0
Kustannusten kohdistaminen tapahtuu
kahdessa vaiheessa:
1. Kohdistetaan välittömät kustannukset
2. Kohdistetaan välilliset kustannukset
Välilliset kustannukset kohdistetaan
jakoperusteen eli kohdistimen avulla.
Puolimuuttuvat kustannukset ovat kiinteitä,
kun volyymi on nolla, ja kasvavat sen jälkeen
suorassa suhteessa volyymiin
Puolikiinteät kustannukset muuttuvat
portaittain volyymin kasvaessa ja ovat kiinteitä
portaiden välissä
Kohdistimen tavoitteena on kuvata
laskentakohteen välillisiä kustannuksia
tasasuhteisesti: kohdistimen arvo kasvaa
samassa suhteessa kuin välilliset
kustannukset.
Kohdistin perustuu usein laskentakohteen
kustannustekijään.
Välittömät kustannukset ovat suoraan
osoitettavissa laskentakohteen
aiheuttamiksi. Suora kohdistaminen
voi tapahtua suoraan havainnoinnilla
tai yksinkertaisella rekisteröinnillä.
Jos suuri osa laskentajärjestelmän
kustannuksista on välillisiä, järjestelmä
on epätarkka, mutta kevyt ylläpitää
Kustannusten
kohdistamisella
tarkoitetaan kustannusten
Välillisiä kustannuksia
selvittämistä
ei voi tai ei kannata
laskentakohteittain
kohdistaa suoraan.
2
Kohdistamisessa pyritään käyttämään aiheuttamisperiaatetta:
ne kustannukset, jotka laskentakohde on aiheuttanut, ovat
sille kuuluvia kustannuksia
Kustannuslaskennan laajuudella
tarkoitetaan sitä, kuinka suuri
osa kustannuksista
kohdistetaan laskentakohteille
Tuotannontekijöiden
hankintahinnat
vaihtelevat
Laskelmissa käytön arvo
voidaan määrittää
käyttöjärjestyksen
perusteella tai
painotettuna
keskihintana
Kustannukset, jotka ovat
epäolennaisia suunnittelun,
päätöksenteon ja valvonnan
näkökulmasta, voidaan jättää
kohdistamatta
Tulevaisuutta koskevissa
laskelmissa voidaan käyttää
jälleenhankintahintaa
Kustannuslaskenta
Kustannuslaskennan
keskeinen tehtävä on
jaksottaa pitkävaikutteisten
tuotannontekijöiden
kustannukset niiden
vaikutusajalle
(esim. poistojen avulla)
Yksikkökustannus
Laatukustannukset jaetaan neljään
luokkaan:
1. Huonon laadun
estämiskustannukset
2. Laadun tarkastuskustannukset
3. Sisäisen virheen kustannukset
4. Ulkoisen virheen kustannukset
Volyymi
Y = A*X
s. 33
Oppimisprosentti on 80%, jos tuotannon
keskimääräinen yksikkökustannus pienenee
20% tuotannon kaksinkertaistuessa
Y on kertyneen
tuotannon
keskimääräinen
yksikkökustannus
määrällä X
A on ensimmäisen
valmistetun kappaleen
yksikkökustannus
L on oppimiskerroin
Ympäristökustannukset
luokitellaan neljään luokkaan:
s. 34
Kustannuslaskennan
erityiskysymykset
Kustannukset eli taloudellinen peruste on
yleensä eniten ulkoistamispäätökseen
vaikuttava tekijä
1. Tavanomaiset eli perinteiset
kustannukset
2. Piilevät kustannukset
3. Ehdolliset kustannukset
4. Imagokustannukset
s. 35
s. 36
Ulkoistamisen myötä
riippuvuus alihankkijoista
kasvaa
-L
80%
s. 32
Laadulla tarkoitetaan sitä, miten
hyvin tuotteen ominaisuudet
vastaavat asiakkaiden odotuksia
Strategiset eli kvalitatiiviset, ei-taloudelliset
tekijät voivat joskus olla niin merkittäviä
ulkoistamispäätöksen kannalta, ettei
taloudellisilla tekijöillä ole enää merkitystä
Jos kustannukset pienenevät
systemaattisesti samalla
vauhdilla tuotannon volyymin
kertyessä, niiden sanotaan
noudattavan säännöllistä
kokemus- tai oppimiskäyrää
Kilpailuedun saavuttaminen
edellyttää, että koko verkosto
toimii kustannustehokkaasti
Kustannuksiin perustuvaa
kilpailua käydään yhä enemmän
verkostojen kesken.
Verkoston kustannustehokkuuden
kehittämisessä kustannuslaskenta ja
kustannusjohtaminen ovat
keskeisessä asemassa
Verkoston kustannuslaskenta
edellyttää kustannustiedon
jakamista
Jos kustannukset pienenevät
systemaattisesti samalla
vauhdilla tuotannon volyymin
kertyessä, niiden sanotaan
noudattavan säännöllistä
kokemus- tai oppimiskäyrää
Y on kertyneen tuotannon
keskimääräinen
yksikkökustannus määrällä X
A on ensimmäisen valmistetun
kappaleen yksikkökustannus
Oppimisen kustannusvaikutuksia
voidaan kuvata matemaattisen
mallin avulla
L on oppimiskerroin
Y = A*X
-L
Oppiminen on sitä nopeampaa,
mitä enemmän ihmisen työtä
tuotteen valmistus vaatii
Yksikkökustannus
L=
-log(oppimisprosentti/100)
log2
Oppimisprosentti on 80%,
jos tuotannon keskimääräinen
yksikkökustannus pienenee
20% tuotannon
kaksinkertaistuessa
80%
Kustannus
-20%
Kokemus ja
oppiminen
Kokemuksen ja
oppimisen myötä
kustannukset
pienenevät
Volyymi
Laatu on nykyisin keskeinen
kilpailutekijä hinnan lisäksi
Laadulla tarkoitetaan sitä, miten hyvin tuotteen
ominaisuudet vastaavat asiakkaiden odotuksia
Laatukustannuksia syntyy, koska
huonoa laatua esiintyy tai sitä
saattaa esiintyä
Laadun parantamiseen tarkoitetut toimenpiteet voivat
tuottaa yritykselle kustannussäästöjä tai lisää tuottoja
Laatu käsittää
kokonaisvaltaisesti kaikki
yrityksen prosessit. Laatu ei liity
pelkästään tuotteeseen, vaan
sen tuottamiseen ja markkinoille
saattamiseen liittyviin
prosesseihin.
Sisäiset virhekustannukset syntyvät, kun
huonolaatuinen tuote havaitaan ja
korjataan ennen toimitusta asiakkaalle.
Tästä aiheutuu romutukseen,
uusintatyöhön ja uudelleen tarkastukseen
liittyviä kustannuksia. Lisäksi yritys
menettää tuotteesta saatavan katteen.
Laadun valvonnassa ja
parantamisessa on olennaista,
että yritys pystyy mittaamaan
laatukustannuksia
kustannuslaskennan avulla
Laatukustannukset
Tavallinen kustannuslaskentajärjestelmä ei
yleensä pysty mittaamaan laatukustannuksia,
vaan sitä on kehitettävä ja siihen on lisättävä
laskentakohteeksi tuotteiden laatu
Ulkoiset virhekustannukset syntyvät, kun
huono laatu havaitaan sen jälkeen, kun tuote
on toimitettu asiakkaalle. Tästä syntyy
palautettujen tuotteiden käsittely-, korjausja jakelukustannuksia. Lisäksi yritys
menettää tuotteesta saatavan katteen.
Piileviä kustannuksia syntyy, kun ulkoiset virheet
heikentävät asiakastyytyväisyyttä ja tuotteen mainetta.
Piileviä kustannuksia on vaikea mitata. Niitä voidaan
arvioida kertomalla ulkoisen virheen mitattavat
kustannukset jollakin kokemukseen perustuvalla
vakiolla tai selvittämällä nyt ja tulevaisuudessa
menetetty kate markkinatutkimuksen avulla
Laatukustannukset jaetaan neljään
luokkaan:
1. Huonon laadun
estämiskustannukset
2. Laadun tarkastuskustannukset
3. Sisäisen virheen kustannukset
4. Ulkoisen virheen kustannukset
Piileviä kustannuksia
synnyttävät lainsäädäntö
ja normit
Ympäristökustannukset
luokitellaan neljään luokkaan:
Ympäristölaskentatoimi on prosessi, jossa tunnistetaan,
rekisteröidään, luokitellaan, analysoidaan ja raportoidaan
ympäristöön liittyviä kustannuksia yritysjohdon tarpeita varten
1. Tavanomaiset eli perinteiset
kustannukset
2. Piilevät kustannukset
3. Ehdolliset kustannukset
4. Imagokustannukset
Piilevät kustannukset
voivat olla pakollisia tai
vapaaehtoisia
Piilevät kustannukset
voidaan jakaa ennen
tuotantoa ja tuotannon
jälkeen syntyviin
kustannuksiin
Sisäiset ympäristökustannukset ovat joko
yrityksen itsensä tai muiden aiheuttamat
kustannukset, jotka yritys joutuu maksamaan
Imagokustannukset syntyvät
yrityksen sidosryhmien käsityksiin
ja mielikuviin vaikuttamisesta
Ulkoiset ympäristökustannukset ovat joko yrityksen
itsensä tai muiden aiheuttamat kustannukset, joita
yritys ei joudu maksamaan
Imagokustannukset
ovat rahassa
mitattavissa, niistä
saatavat hyödyt eivät
yleensä ole
Ympäristökustannukset
Tavanomaiset kustannukset ovat tuotannontekijöiden käyttöön
liittyviä tavallisia kustannuksia. Niitä ei yleensä edes mielletä
ympäristökustannuksiksi, mutta niihin kuitenkin sisältyy
ympäristötekijöitä.
Tavanomaiset kustannukset ovat helpoimmin
mitattavissa kustannuslaskentajärjestelmän avulla
Ehdollisia kustannuksia
voidaan arvioida mahdollisen
tapahtuman todennäköisyyden,
laajuuden ja odotetun arvon
perusteella
Ehdolliset
kustannukset
toteutuvat
tulevaisuudessa
vain, jos tietyt
ehdot toteutuvat
Ympäristölaskentatoimi
voi tuottaa yritykselle
rahallista hyötyä sekä
pienentää yrityksen
ympäristöön kohdistuvia
haittavaikutuksia
Ympäristökustannusten
erottaminen tavallisista
kustannuksista ei ole
helppoa. Apuna voidaan
käyttää viittä periaatetta.
Ympäristökustannuksilla
tarkoitetaan kustannuksia,
jotka suoritteen eliniän
aikana koituu
ympäristövaikutusten
perusteella yritykselle tai
yhteiskunnalle
Jos ympäristökysymysten hoitamiseen liittyvä
toiminta on aiheuttanut kustannuksia, on se
aiheuttamisperiaatteen mukaan ympäristökustannus
Erotuksen periaatteen mukaan
ympäristökustannukseksi luetaan ympäristön
hoitamiseen tarkoitetun erityisen toimenpiteen
kustannuksen ja tavanomaisen toimenpiteen
kustannuksen erotus
Suosimisperiaatteen mukaan yritys voi
esimerkiksi käyttää keinotekoisia
ympäristöystävällisiä jakoperusteita
kustannusten kohdistamisessa
Ensisijaisuuden periaatteen mukaan
kustannus on ympäristökustannus, jos se
tuottaa ympäristöstrategian mukaista hyötyä
Tarkoitusperiaatteeen mukaan pelkästään ympäristönsuojeluun
tarkoitetut hankinnat ovat kokonaan ympäristökustannuksia
Ulkoistamisella tarkoitetaan tuotteen
tai palvelun ostamista ulkopuoliselta
tuottajalta sen sijaan, että
valmistettaisiin tuote itse
Tuotannon ulkoistaminen
mahdollistaa yrityksen kasvun
ilman tuotantokapasiteetin
lisäämistä eli ulkoisen kasvun
Kustannukset eli taloudellinen peruste on
yleensä eniten ulkoistamispäätökseen
vaikuttava tekijä
Ulkoistamisen myötä riippuvuus
alihankkijoista kasvaa. Alihankkijat
saattavat muuttaa hintapolitiikkaansa,
tinkiä tuotteen laadusta tai
toimitusajoista.
Suuret yritykset voivat
soveltaa yksityikohtaista
laadunvalvontaa esimerkiksi
siten, että yrityksen
henkilöstö työskentekee
ajoittain alihankkijalla
Riskejä voidaan vähentää
laatimallapitkäaikainen ja
yksityiskohtainen sopimus,
jossa kustannukset, laatu ja
toimitusaikataulu on sovittu
tarkasti
Ulkoistaminen
Strategiset eli kvalitatiiviset,
ei-taloudelliset tekijät voivat
joskus olla niin merkittäviä
ulkoistamispäätöksen
kannalta, ettei taloudellisilla
tekijöillä ole enää merkitystä
Verkoston laajuisen kustannusjohtamisen sanotaan olevan käytössä, mikäli:
1. Kärkiyritys asettaa kustannusten alentamisvaatimuksia alihankkijalle
2. Kärkiyritys tukee alihankkijoita kustannustavoitteiden saavuttamisessa
3. Kärkiyritys huomioi alihankkijoiden kannattavuuden hintaneuvotteluissa
4. Kärkiyritys pyrkii jatkuvasti parantamaan kärkiyritys-alihankkijasuhteen kustannustehokkuutta
Kustannuksiin perustuvaa
kilpailua käydään yhä enemmän
verkostojen kesken.
Kilpailuedun saavuttaminen
edellyttää, että koko verkosto
toimii kustannustehokkaasti
Verkoston kustannustehokkuuden
kehittämisessä kustannuslaskenta ja
kustannusjohtaminen ovat
keskeisessä asemassa
Tuotannon
ulkoistaminen on
johtanut siihen, että
suurin osa yrityksistä
kuuluu johonkin
alihankintaverkostoon.
Verkoston
kustannuslaskenta
Verkoston
kustannuslaskennasta
voidaan puhua, jos:
Tavanomaisin verkosto on kärkiyritysverkosto,
jossa suurin yritys (kärkiyritys) on yhteydessä
ulkopuolisiin markkinoihin ja muut yritykset
ovat sen alihankkijoita
Avointen kirjojen
laskentajärjestelmästä
puhutaan silloin, kun
kaikki kustannustiedot
ovat verkoston muiden
yritysten käytettävissä
Informaation epäsymmetrisyys
tarkoittaa sitä, että toinen
osapuoli tietää enemmän kuin
toinen
Keskeisin vaikeus verkostojen
kustannuslaskennan
kehittämisssä on riittämätön
luottamus jäsenten välillä
Verkoston kustannuslaskennasta
saadaan merkittävää hyötyä vain, jos
1. Yritys tuntee asiakaskohtaisen kannattavuuden
2. Yritys kykenee selvittämään volyymin vaikutuksen
kannattavuuteen
3. Win-win-periaatetta (voitto jaetaan oikeudenmukaisesti)
sovelletaan yhteistyösuhteessa
1. Verkostoyritykset tuntevat
omat tuotekohtaiset
kustannuksensa
2. Kustannustieto jaetaan
kahdenkeskisesti
yhteistyökumppanille
3. Ainakin osa
kustannustiedosta jaetaan
monikeskisesti koko
verkostolle
Elinkaarikustannusten ja
tuottojen suunnittelua etukäteen
kutsutaan elinkaaribudjetoinniksi
Elinkaarikustannuksilla voidaan
tarkoittaa myös tuotteen
omistajalle tuotteen käyttöajalta
koituvia kustannuksia
Elinkaarilaskennaksi kutsutaan
elinkaaren käsitteen hyödyntämistä
yrityksen päätöksenteossa
s. 41
Elinkaarikustannukset
ovat tuotteen
kustannukset koko
sen elinkaaren ajalta
Välilliset kustannukset
kohdistetaan suoritteille
niiden valmistuksen
käyttämien toimintojen
perusteella
Toimintojen tehostamista yleisesti
nimitetään toimintojohtamiseksi
s. 39
Toimintopohjaisella kustannusjohtamisella tarkoitetaan
toimintokustannuslaskennan hyödyntämistä toimintojen
kustannustehokkuuden parantamisessa
Suunnittelu/kehitys - markkinoinnin
ja valmistuksen lopetus
Elinkaarikustannusten määrittämistä
kutsutaan elinkaarikustannuslaskennaksi
Suoritekohtaisessa kustannuslaskennassa
laskentakohde on tuote tai palvelu
Suoritekohtainen
kustannuslaskenta
Tavoitekustannuslaskenta on
hintalähtöinen,
asiakassuuntautunut,
tuotekehityskeskeinen ja
poikkitoiminnallinen
Jakolaskennassa kustannukset
jaetaan samanlaisten suoritteiden
kesken
Kustannukset
Ekvivalenssiyksiköt
s. 40
s. 38
Tavoitekustannuslaskenta
sisältää kustannusten
hallinnan tuotteen koko
elinkaaren ajalta
Tavoitekustannuslaskenta
kattaa tuotteen koko arvoketjun
Kustannukset
Suoritteet
Ekvivalenssilaskennassa
toisistaan hieman eroavat
suoritteet muutetaan
vertailukelpoisiksi
ekvivalenssilukujen avulla
Lisäyslaskennassa välilliset
kustannukset kohdistetaan
lisän, tavallisesti
yleiskustannuslisän avulla
Hybridilaskennassa välilliset
kustannukset kohdistetaan
valmistuksen työvaiheiden
mukaan joko jako- tai lisäyslaskennan avulla
Lisäyslaskenta sopii
yritykselle, jonka
tuotteet poikkeavat
toisistaan selvästi
Yhtenäistuotannossa eli
jatkuvassa joukkotuotannossa
yritys valmistaa vain yhtä tuotetta
Yritys voi harjoittaa
yksittäis-, sarja- tai
erätuotantoa
Välittömät kustannukset
kohdistetaan suoraan
Jakolaskenta on sopiva
laskentajärjestelmä, jos yritys
valmistaa yhtä tuotetta
Välilliset kustannukset kohdisteetaan lisän
(tavallisesti yleiskustannuslisä eli yk-lisä) avulla
Kustannukset
Suoritteet
Rinnakkaistuotannossa valmistetaan
erilaisia suoritteita samanaikaisesti
Perinteinen
kustannuslaskenta
Lisä riippuu siitä, millä tavalla suorite aiheuttaa
välillisiä kustannuksia (esim. konetuntien määrä)
Hybridilaskenta sopii yritykselle,
joka valmistaa sekä keskenään
samanlaisia että toisistaan
poikkeavia tuotteita
Välittömät kustannukset kohdistetaan
suoraan, välilliset kustannukset
kohdistetaan työvaiheiden perusteella
Keskenään samanlaisten
työvaiheiden kustannukset
lasketaan jakolaskennalla
Keskenään erilaisten
työvaiheiden kustannukset
kohdistetaan lisäyslaskennalla
Kustannukset jaetaan
samanlaisten
suoritteiden kesken
Vaihtuvassa joukkotuotannossa erilaisia
suoritteita valmistetaaan vuorotellen
Ekvivalenssilaskenta
sopii yritykselle, jonka
tuotteet poikkeavat
toisistaan jonkin verran
Tuotteet muutetaan vertailukelpoisiksi
ekvivalenssilukujen (painokertoimien) avulla
Kustannukset
Ekvivalenssiyksiköt
Kustannukset jaetaan
ekvivalenssiyksiköiden
lukumäärällä
Toimintokustannuslaskenta sopii
yritykselle tuotantotyypistä riippumatta.
Edut ovat selvimmät, jos tuotteet ovat
keskenään riittävän erilaisia.
Välittömät kustannukset
kohdistetaan suoraan
Toimintopohjainen
kustannuslaskenta
Toimintopohjaisessa kustannusjohtamisessa
kiinnostuksen kohteena on kustannustekijät,
ei kustannusten kohdistaminen.
Kustannustekijöihin vaikuttamalla
kustannustehokkuutta voidaan parantaa.
Toimintojen tehostamista
yleisesti nimitetään
toimintojohtamiseksi
Välilliset kustannukset
kohdistetaan ensin
resurssikohdistimien perusteella
toiminnoille, jolloin saadaan
selville toimintojen kustannukset
Toimintopohjaisella
kustannusjohtamisella tarkoitetaan
toimintokustannuslaskennan
hyödyntämistä toimintojen
kustannustehokkuuden parantamisessa
Toimintopohjaisen
kustannuslaskennan
tavoitteena on tehostaa
yrityksen toimintoja
kolmella tavalla: pienentää
toimintojen kustannuksia,
lyhentää niiden
suorittamisen viemää aikaa
ja parantaa niiden
toteuttamisen laatua
Toiminnoille kehitetään niiden
volyymia mittaava
toimintokohdistin
Toiminnot:
Sahaus
Maalaus
Välilliset
kustannukset
1000
Yhdessä tunnissa
saadaan sahattua 10m
ja maalattua 20m²
Resurssikohdistin
(Työaika)
Toiminnon
kustannus
70h
10€/h
30h
10€/h
Toimintokohdistin
Pituus
10m/h
Pinta-ala
20m²/h
Tuotteen valmistaminen
vaatii 1m sahausta ja
2m² maalausta
Toiminnon
yksikkökustannus
1€/m
0,50€/m²
Tuotteen
kustannus
1m*1€/m=1€
Yht.2€
2m²*0,50€/m²=1€
Asiakkaan kustannuksia pyritään
vähentämään koko tuotteen
käyttöajalta. Hankintahinnan lisäksi
huomioidaan tuotteen käytöstä,
huollosta, korjaamisesta ja
romuttamisesta aiheutuvat
kustannukset.
Markkinahinta
-Tavoitekate
=Tavoitekustannus
Tuotteelle määritellään ensin
kilpailukykyinen markkinahinta, josta
vähennetään yrityksen asettama
tavoitekate. Hinnan ja katteen
erotuksena saadaan tavoitekustannus.
Tavoitekustannuslaskenta
sisältää kustannusten
hallinnan tuotteen koko
elinkaaren ajalta
Tavoitekustannuslaskenta
perustuu asiakkaiden
vaatimusten selvittämiseen
tuotteen hinnan, laadun ja
ajoituksen suhteen
Tavoitekustannusten saavuttaminen
on poikkitoiminnallisen tiimin
vastuulla (tuotekehitys, tuotanto,
myynti ja markkinointi, ostotoiminta,
kustannuslaskenta)
Tavoitekustannuslaskenta
Tavoitekustannuslaskenta on
käyttökelpoinen väline verkoston
kustannusten hallintaan
Arvoketju koostuu tuotteen arvoa
lisäävistä toiminnoista edeten
aikajärjestyksessä tuotteen
raaka-aineiden hankkinasta ja
varastoinnista tuotteen
valmistamiseen ja sen
toimittamiseen asiakkaalle
Tavoitekustannuslaskennassa ovat
mukana tuotteen arvoketjun jäsenet,
tuotteen valmistamiseen, markkinointiin
ja käyttöön liittyvät sidosryhmät
Tavoitekustannuslaskenta
kattaa tuotteen koko arvoketjun
Tavoitekustannukseen pyritään
tuotekehityksen avulla
Tavoitekustannuslaskenta on
hintalähtöinen,
asiakassuuntautunut,
tuotekehityskeskeinen ja
poikkitoiminnallinen
Omistajuuden kokonaiskustannuksen
muodostavat kaikki tuotteen käytöstä
ja sen hävittämisestä aiheutuvat
kustannukset (hankintakustannus,
huolto, hävittäminen)
Elinkaarikustannuksilla voidaan
tarkoittaa myös tuotteen
omistajalle tuotteen käyttöajalta
koituvia kustannuksia
Tuotteen elinkaari on ajanjakso, joka
alkaa tuotteen suunnittelu- ja
kehitysvaiheesta ja päättyy siihen, kun
sen valmistus ja markkinointi lopetetaan
Elinkaarikustannusten ja
tuottojen suunnittelua
etukäteen kutsutaan
elinkaaribudjetoinniksi
Elinkaaren pituus voi tuotteesta
riippuen olla 10-20 vuotta
N
Elinkaarikustannuslaskenta
Nykyisillä markkinoilla elinkaareet ovat
lyhentyneet jopa muutamiksi kuukausiksi
Elinkaarikustannukset
ovat tuotteen
kustannukset koko
sen elinkaaren ajalta
Elinkaarikustannusten määrittämistä
kutsutaan elinkaarikustannuslaskennaksi
Elinkaarilaskennaksi
kutsutaan elinkaaren
käsitteen hyödyntämistä
yrityksen päätöksenteossa
Elinkaaren käsitettä
voidaan hyödyntää
tuotevalikoiman
valinnassa, markkinoinnin
tehokkuuden arvioinnissa
ja hinnoittelussa
Elinkaaren jaksoja nimitetään
aloitus-, kasvu-, kypsyys-,
lasku- ja lopetusvaiheiksi
Pitkän aikavälin suunnittelua
kutsutaan strategiseksi
suunnitteluksi
Tavoitteita esitetään kolmella
tasolla; toiminta-ajatus,
yritystason tavoitteet ja
yrityksen osien tavoitteet
1
Budjetin tavoitteena on
yksityiskohtaistaa pitkän
aikavälin suunnitelma
lyhyemmälle aikajaksolle,
esimerkiksi vuodeksi
(vuosibudjetointi)
Lyhyen aikavälin
suunnittelua kutsutaan
budjetoinniksi
5
Budjetin toteutumista
valvotaan seuraamalla
poikkeamia budjetista ja
arvioimalla niiden merkitystä
pitkän aikavälin
suunnitelman näkökulmasta
Poikkeamiin voidaan
reagoida esimerkiksi
tekemällä muutoksia
seuraavan ajanjakson
budjettiin
s. 44
d
s. 43
Suunnittelu
Perusstrategioita ovat
kustannusjohtajuus (halpa
tuotanto), erilaistaminen (erilaisia
tuotteita) ja keskittyminen (tietyt
asiakkaat, tuotteet tai
maantieteelliset alueet)
2
6
3
7
Budjetointi (lyhyen aikavälin
suunnittelu) sisältää kolme vaihetta:
5. Strategian toteuttaminen budjetoinnin
avulla
6. Budjetin toteutumisen valvonta
7. Reagointi poikkeamiin budjetista
Strateginen (pitkän aikavälin) suunnittelu
sisältää neljä vaihetta:
1. Tavoitteiden asettaminen
2. Mahdollisten strategioiden tunnistaminen
3. Strategioiden vertaaminen
4. Strategian valitseminen
4
Mahdollisia strategioita
arvioidaan kolmen kriteerin
perusteella: soveltuvuus,
toteutettavuus ja
hyväksyttävyys
Yritys valitsee strategian
ja laatii pitkän aikavälin
suunnitelman strategian
toteuttamiseksi
Toiminta-ajatus kertoo yrityksen tavoitteen yleisellä
tasolla ja sen, mitä varten yritys on olemassa ja
millainen sen toiminnan luonne on. Toiminta-ajatus ei
ole yksityiskohtainen eikä konkreettinen.
Yritys valitsee strategian ja laatii pitkän
aikavälin suunnitelman strategian
toteuttamiseksi. Suunnitelma sisältää
karkean kuvauksen tavoitteista ja
toiminnoista sekä vaadittavista
voimavaroista.
Tavoitteita esitetään kolmella
tasolla; toiminta-ajatus,
yritystason tavoitteet ja
yrityksen osien tavoitteet
Strateginen
suunnittelu
Hyväksyttävä strategia
on esimerkiksi riittävän
kannattava eikä liian
riskinen
Toteutettavuudella tarkoitetaan
yrityksen voimavarojen riittävyyttä
Soveltuvuudella tarkoittaa
strategian yhteensopivuutta
yrityksen strategisen
tilanteen kanssa.
Soveltuvuutta voidaan
arvioida SWOT-analyysillä.
Mahdollisia strategioita
arvioidaan kolmen kriteerin
perusteella: soveltuvuus,
toteutettavuus ja
hyväksyttävyys
Yrityksen osien (esim. osastojen)
tavoitteet johdetaan yritystason
tavoitteista
Yritystason tavoitteet ovat
koko organisaatiota
koskevia, rahamääräisesti
mitattavia (esim.
liikevaihto) tavoitteita.
Yritystason tavoitteet
asettaa yrityksen johto, ja
ne avataan tuotteita,
markkinoita ja asiakkaita
koskeviksi tavoitteiksi.
Mahdolliset strategiat
perustuvat tavoitteisiin ja
siihen kilpailuetuun, jolla
tavoitteisiin pyritään
Perusstrategioita ovat
kustannusjohtajuus (halpa
tuotanto), erilaistaminen (erilaisia
tuotteita) ja keskittyminen (tietyt
asiakkaat, tuotteet tai
maantieteelliset alueet)
s. 46
Toimintopohjaista
kustannuslaskentaa
voidaan soveltaa
käänteisesti budjetoinnissa
Laskentakohteen
volyymi
Budjetointi
s. 45
Budjetin tavoitteena on
yksityiskohtaistaa pitkän
aikavälin suunnitelma
lyhyemmälle aikajaksolle,
esimerkiksi vuodeksi
(vuosibudjetointi)
Rullaavassa budjetoinnissa seuraavan vuosineljänneksen
budjetissa esitetään kuukausittaiset luvut. Kolme sitä
seuraavaa vuosineljännestä esitetään karkeina
neljännesvuosittaisina lukuina.
Toimintojen
määrä
Tuotannontekijöiden
käyttö
Tuotannontekijöiden
kokonaiskäyttö
Tuotannontekijöiden
hankintamäärä
Vuosibudjetti koetaan joskus liian
jäykäksi: mitä pidemmälle ajalle
ennusteita tehdään, sitä enemmän
niissä on epävarmuutta
Budjetti koordinoi yrityksen
toimintaa. Se yhdistää
yrityksen osat ja sovittaa ne
toimimaan yhteisen
suunnitelman mukaan.
Budjetin avulla suunnitellaan
lyhyen aikavälin toiminta pitkän
aikavälin suunnitelman puitteissa
Budjetti mahdollistaa
tavoitteiden, toimintatapojen
ja rajoitteiden kommunikoinnin
yrityksen osien johtajille, jotka
viestivät ne alaisilleen
Budjetilla pyritään vaikuttamaan
johdon käyttäytymiseen ja
motivoimaan sitä toimimaan
organisaation tavoitteiden mukaisesti
Budjetoinnin
tehtävät
Budjettiin sitoutuminen on vahvempaa, jos
organisaatio osallistuu laajasti sen laadintaan
Johdon suorituskykyä voidaan
arvioida budjetin toteutumisen asteen
avulla. Johdon sitoutumista budjettiin
voidaan parantaa sitomalla budjetin
toteutumiseen erilaisia palkkiota.
Tehokas toiminta edellyttää, että
jokainen tiedostaa oman roolinsa ja
vastuualueensa budjetin
toteuttamisessa
Budjetin avulla valvotaan
yrityksen toimintoja
Yritystä voidaan johtaa poikkeamien
avulla: budjetoituja ja toteutuneita
kustannuseriä vertaillaan
keskenään, poikkeamien avulla
tunnistetaan tehottomat kohdat ja
niiden syyt. Tämän pohjalta voidaan
ryhtyä toimenpiteisiin ongelmien
korjaamiseksi.
Poikkeamien arvionnissa erotetaan sisäiset tekijät, joista
vastuualueen johtaja on vastuussa ja ulkoiset tekijät, joista
vastuualueen johtaja ei ole vastuussa
Jos budjettierot johtuvat sisäisistä
tekijöistä, johtaja voi ryhtyä
toimenpiteisiin erojen välttämiseksi
Jos budjettierot johtuvat
ulkoisista tekijöistä,
budjettia saatetaan
joutua muuttamaan
vastaamaan uusia
olosuhteita
Koordinoidut budjetit yhdistetään
pääbudjetiksi, joka koostuu
tuloslaskelmasta, taseesta ja
kassavirtalaskelmasta
Budjetin laadintaperiaatteet viestitään
budjetoinnista vastaaville johtajille
Budjettien valvonta tarkoittaa
toteutuneiden ja budjetoitujen
erien poikkeamien selvittämistä
8
Laadintaperiaatteet sisältävät
kaikki olennaiset sisäiset ja
ulkoiset (toimintaympäristöä
koskevat) tiedot, jotka
budjetoinnissa pitää ottaa
huomioon
1
2
7
Hyväksytty pääbudjetti
viestitään alas organisaatioon
Jos budjetit ovat epätasapainossa, niihin tehdään
korjauksia. Tavallisesti joudutaan tekemään
useita budjettikierroksia, koska korjaukset
vaikuttavat muihin budjetteihin.
Budjettien arvioinnissa
voidaan käyttää budjetoitua
tuloslaskelmaa, tasetta ja
kassavirtalaskelmaa
Budjetoinnin
vaiheet
6
Alemman tason johtajat
esittelevät budjettinsa
esimiehelleen ja
neuvottelevat muutoksista
Budjettineuvottelut ovat
tärkeitä johtajien
sitouttamiseksi budjettiin
3
Myyntibudjetti (myynnin
koostumus ja volyymi)
laadittaan kriittisen
tekijän perusteella
Alustavat budjetit arvioidaan
ja koordinoidaan
5
Kriittinen tekijä (esim.
kysyntä tai kapasiteetti)
rajoittaa yrityksen toimintaa
4
Myyntibudjetin pohjalta
johdetaan muut budjetit
Yrityksen johto ei sanele budjetteja
(top-down), vaan alemmat
vastuuhenkilöt valmistelevat
vastuualueidensa budjetit, jotka
kootaan yhteen (bottom-up)
Budjettien luvut perustuvat usein
edellisen kauden lukuihin, joita
korjataan suunnitellulla kasvulla
ja laadintaperiaatteiden
sisältämillä muutoksilla
Laskentakohteille
arvioidaan tuotannon ja
myynnin volyymit
Tuotannontekijöiden kokonaistarve voi
olla pienempi kuin osien
yhteenlaskettu summa, jos yritys saa
kokonsa ansiosta mittakaavaetuja
s. 39
Toimintopohjaista kustannuslaskentaa
voidaan soveltaa käänteisesti budjetoinnissa
1
Laskentakohteiden
vaatimat toimintojen
määrät arvioidaan
toimintokohdistimien
avulla
2
Toimintopohjainen
Budjetointi
3
4
Yhteenlaskettu kokonaistarve
saattaa johtaa kapasiteetin
vajaaseen käyttöön, jos
tuotannontekijöiden
kapasiteetti on epäjatkuva.
Esimerkiksi yritys joutuu
hankkimaan kolme konetta,
vaikka tarve olisi 2,3 konetta.
5
Toimintojen vaatimat
tuotannontekijöiden
määrät arvioidaan
resurssikohdistimien
avulla
Arvioidaan
tuotannontekijöiden
kokonaiskäyttö ja
arvioidaan
kokonaiskäyttöä
suhteessa tuotannon
volyymiin
Arvioidaan
tuotannontekijöiden
hankintamäärä
vertaamalla arvioitua
kokonaiskäyttöä ja
käytettävissä olevaa
määrää
Esim.
Yritys arvioi myyvänsä
100 tuotetta
Yhden tuotteen
valmistaminen
vaatii 1m sahausta ja
2m² maalausta.100
tuotteen valmistamiseen
tarvitaan tällöin 100m
sahausta ja 200m²
maalausta.
Yhdessä tunnissa
saadaan sahattua
10m ja maalattua
20m². Työaikaa
kumpaankin
toimintoon tarvitaan
10 tuntia.
Työntekijöiden
kokonaiskäyttö
työtunteina on
20 tuntia
Työntekijöitä joudutaan
hankkimaan lisää, jos
nykyinen työntekijämäärä
ei kata 20 työtuntia
Hinnan, kiinteiden
kustannusten ja muuttuvien
yksikkökustannusten
muutoksen vaikutuksia
voidaan tarkastella tekemällä
vaihtoehtoisia laskelmia
Myyntituotot
- Muuttuvat kustannukset
= Katetuotto
- Kiinteät kustannukset
=Tulos
Myyntituotot saadaan
kertomalla tuotteen hinta
myyntimäärällä
Hinta * Määrä
Muuttuvat
kustannukset saadaan
kertomalla
myyntimäärä
muuttuvalla
yksikkökustannuksella
Määrä * Muuttuvat
yksikkökustannukset
Katetuottolaskelman perusteella
voidaan laskea myyntimäärä, jolla
saavutetaan joku tietty tavoitetulos
Kiinteät kustannukset + Tulos
Yksikkökohtainen kate
Muuttuva yksikkökustannus on yhden yksikön
myynnistä syntyvä muuttuva kustannus,
katetuottoanalyysissä se oletetaan vakioksi
Katetuottoanalyysi
Myyntituotot =
Kokonaiskustannukset
Kriittinen piste voidaan
ratkaista graafisesti
kannattavuuskuvion
avulla, jolloin se löytyy
myyntituottojen ja
kokonaiskustannusten
kuvaajien
leikkauspisteestä
Myyntituotot - Muuttuvat kustannukset
Kriittisessä pisteessä
kokonaistuotot ja
kokonaiskustannukset
ovat yhtä suuret, eli tulos
on 0
Kiinteät kustannukset
Yksikkökohtainen kate
Kriittinen piste voidaan
määrittää matemaattisen
tulosyhtälön avulla,
yksikkökohtaista katetta
hyväksikäyttäen tai graafisesti
Kiinteät kustannukset
ovat myyntimäärästä
riippumattomia
kustanuksia
Kustannusrakenteella
tarkoitetaan kiinteiden ja
muuttuvien kustannusten
osuutta
kokonaiskustannuksista
KRP-määrä * Hinta
Määrä * Yksikkökohtainen kate
Katetuotolla tarkoitetaan
myyntituottojen ja muuttuvien
kustannusten erotusta
Katetuotto voidaan laskea myös
kertomalla myyntimäärä
yksikkökohtaisella katteella
Hinta - Muuttuvat
yksikkökustannukset
Yksikkökohtainen kate on
yhden yksikön myynnistä
syntyvä katetuotto
Muuttuva yksikkökustannus +
Kiinteä yksikkökustannus
Kun kysyntä on joustavaa:
- Hinnan muutos vaikuttaa ylisuhteisesti kysyntään
- Kysynnän hintajouston itseisarvo suurempi kuin 1
Kun kysyntä on joustamatonta:
- Hinnan muutos ei vaikuta
huomattavasti kysyntään
- Kysynnän hintajouston
itseisarvo on pienempi kuin 1
Voittolisä- eli
omakustannushinnoittelu
Omakustannusarvo
+ Voittolisä
= Nettomyyntihinta
Pääoman tuottoprosenttiin perustuva
hinnoittelu on voittolisähinnoittelun
muunnos, jossa voittolisä lasketaan
prosentteina tuotteen sitomasta pääomasta
Muuttuva
yksikkökustannus
Rajayksikkökustannus *
Hinnoittelu
vaikuttaa
tuotteen
kysyntään
Hinnoittelu tehdään
käytännössä usein
kustannuspohjaisesti, jolloin
tuotteen yksikkökustannuksiin
lisätään kate
Optimaalista hintaa ei löydy kaavan
perusteella, jos kysynnän hintajouston
itseisarvo on alle 1, eikä sitä ole
määritelty, jos hintajousto on -1
Hintajousto esitetään
usein itseisarvona
Kysynnän
hintajousto:
Kysynnän suhteellinen muutos
Hinnan suhteellinen muutos
Hinnoittelu
Kysynnän hintajousto
1 + Kysynnän hintajousto
Optimaalinen hinta voiton maksimoimiseksi
saadaan ns. Amoroso-Robinsonin säännön mukaan
Todellisuuskuilu on teorian
ja käytännön hinnoittelun
ero: yritykset käyttävät vain
harvoin kaavan kuvaamaa
rajahinnoittelua
Kysyntä on
yksikköjoustavaa,
jos kysynnän
hintajousto on -1
Katteen suuruuteen
vaikuttavat kysynnän
hintajousto sekä
tavoiteltu voitto
Katetuottohinnoittelu
Minimiomakustannusarvo
+ Tavoitekatetuotto
= Nettomyyntihinta
Kysyntäkäyrä kuvaa hinnan ja kysynnän välistä riippuvuutta
Neoklassisessa
talousteoriassa yrityksen
tavoitteeksi asetetaan
usein voiton maksimointi
Tuotteen rajayksikkökustannus on tuotteen
yksikkökustannuksen muutos, kun tuotanto
muuttuu yhdellä yksiköllä
Kysynnän hintajouston
suuruus riippuu
kilpailutilanteesta ja
tuotteen tärkeydestä
asiakkaalle
Tuotteen hinnalla on tavallisesti
rajoitettu vaihteluväli, jolla se voi
vaihdella yksikkökustannusten ja
kilpailun vuoksi
Monissa tapauksissa yritys ei pysty
itse vaikuttamaan tuotteen hintaan,
vaan se saadaan suoaran
markkinoilta ja yritys sopeuttaa
siihen omat kustannuksensa.
Tavoitekustannuslaskenta on
kehitetty tähän tilanteeseen.
Tyypillisessä investointipäätöstilanteessa
verrataan investointivaihtoehtojen
keskinnäistä paremmuutta
Kun yritykseen hankitaan
pitkävaikutteisia
tuotannontekijöitä, on kyse
investointeja koskevasta
päätöksenteosta
Laajennusinvestoinneissa verrataan eri
investointivaihtoehtojen juoksevasti
synnyttämiä tuloja ja menoja
Reaali-investoinneilla tarkoitetaan
investointeja tuotannontekijöihin
(esim. maa-alueet, rakennukset,
koneet) sekä aineettomia investointeja
(tutkimus- ja kehitystoiminta,
mielikuvien luominen)
Investointipäätöksiä tehdään
yrityksissä suhteellisen harvoin
Keskeisin epävarmuus
investointipäätöksissä
liittyy juokseviin tuloihin ja
menoihin sekä investoinnin
pitoaikaan
Epävarmuus voidaan huomioida
laskentakorossa, vaihtoehtoisilla
laskelmilla tai laskemalla
nettonykyarvon odotusarvo
mahdollisten vaihtoehtojen
todennäköisyyksien perusteella
Vaihtoehtoisia laskelmia voidaan
tehdä erilaisilla, tulo- ja
menovirroilla sekä pitoajoilla
Rahoitusinvestoinneilla
tarkoitetaan rahan sijoittamista
(arvopaperien hankkiminen)
Investointi
s. 52
Investointien kannattavuutta
voidaan arvioida erilaisilla
laskentamenetelmillä
Investointiprosessi voidaan
jakaa kuuteen vaiheeseen
1. Investointitarpeen
tunnistaminen
2. Tutkimusvaihe
3. Informaation hankinta
4. Investointipäätöksenteko
Nettonykyarvon odotusarvon laskeminen
vaihtoehtojen todennäköisyyksien avulla
mahdollistaa erilaisten taloudellisten
mallien (sijoitushyödykkeiden
hinnoittelumalli eli CAPM,
optiohinnoittelu) soveltamisen
investointeja koskevaan päätöksentekoon
5. Rahoituksen
järjestäminen
6. Investoinnin toteutus
ja valvonta
Hankintameno on pitkävaikutteisen
tuotannontekijän hankkimiseksi
tarkoitettu meno
Pitoaika on se aika,
jolloin investoinnista
syntyy tuloja ja menoja
Fyysistä käyttöikää rajoittaa
koneen kuluminen
Taloudellinen pitoaika lyhenee, jos markkinoille
tulee uusia koneita, jotka esimerkiksi
hyödyntävät raaka-aineen taloudellisemmin
Tekninen käyttöikä lyhenee, jos
markkinoille tulee uusia koneita, jotka
toimivat teknisesti tehokkaammin
Juoksevasti syntyvät tulot ja menot
ovat investoinnin kausittain (esim.
vuosittain) aiheuttamia rahavirtoja
Investointi
Laskentakorko tekee eri
ajankohtiin ajoittuvat tulot ja
menot vertailukelpoisiksi
Jäännösarvo on myyntitulo,
joka investoinnista saadaan
pitoajan päättyessä
Investoinnin nettotulot
saadaan juoksevien tulojen ja
menojen erotuksena
Tulot - Menot
Se voi olla positiivinen tai
negatiivinen, mutta usein
se oletetaan nollaksi
Takaisinmaksuaika on se
aika, jonka kuluessa
investoinnin nettotulot ovat
yhtä suuret kuin sen
hankintameno (eli investointi
maksaa itsensä takaisin)
Investoinnin nettonykyarvo saadaan
diskonttaamalla investoinnin
aiheuttamat rahavirrat (hankintameno,
nettotulot ja jäännösarvo) laskentaajankohtaan, joka on yleensä
investointihetki (vuosi 0)
Tulevaisuuden rahavirran arvo tällä
hetkellä (nykyarvo) voidaan laskea
diskonttaamalla, eli kertomalla se
diskonttaustekijällä
Takaisinmaksuajan menetelmä
painottuu investoinnin
rahoitusseuraamuksiin (miten
nopeasti yritys saa rahat
takaisin)
Korkokantana käytetään
investoinnin tuottovaatimusta
n
(1+i)
i = Laskentakorko
n = Aika (vuosina)
1
n
(1+i)
Diskonttaustekijä on korkotekijän
käänteisluku. Korkotekijän avulla
voidaan laskea nykyhetken
rahamäärän arvo tulevaisuudessa.
Mitä lyhyempi
takaisinmaksuaika, sitä
kannattavampi
investointi
Hankintameno =
Nettotulot
Investointilaskelmat
Takaisinmaksuaika liittyy myös riskiin, sillä
nopeasti itsensä takaisin maksavaan investointiin
liittyy yleensä vähemmän riskiä kuin investointiin,
joka maksaa itsensä takaisin hitaammin
Investoinnin sisäinen
korkokanta (r) on korko, jolla
investoinnin nettonykyarvo on 0
Investointi on kannattava,
jos sen nettonykyarvo on
positiivinen
Vertailtaessa eri
investointivaihtoehtoja
kannattavin on se, jonka
nettonykyarvo on suurin
Investointi on kannattava, jos
sisäinen korkokanta on suurempi
kuin laskentakorkokanta
(tuottovaatimus)
Investointi on sitä
kannattavampi, mitä
suurempi on sisäisen koron
ja laskentakoron erotus
Strateginen laskentatoimi
ulottuu yrityksen ulkopuolelle,
jolloin puhutaan laajennetusta
yrityksestä. Strategisessa
laskentatoimessa huomioidaan
alihankkijoiden ja asiakkaiden
kustannukset.
Strategisessa johdon
laskentatoimessa korostetaan
menestystä pitkällä
tähtäyksellä panostamalla
kustannusten hallintaann,
asiakastyytyväisyyden sekä
työntekijöiden motivaation ja
osaamisen kehittämiseen
Yritys voi valita
Kustannusjohtajuus edellyttää luotettavaa
strategiakseen
tietoa tuote- ja valmistuskustannuksista
esimerkiksi
kustannusjohtajuuden
tai tuotedifferoinnin
Kustannusten hallinta
pitkällä tähtäyksellä
sisältää kolme tärkeää
aluetta: arvoketjuajattelun,
strategisen asemoinnin ja
kustannusajurit
Yrityksen strategia
vaikuttaa yrityksen
laskentatoimeen
Tuotedifferointi edellyttää informaatiota erilaistettujen tuotteiden
aiheuttamista valmistuksen ja markkinoinnin kustannuksista
Toimintokustannuslaskennassa
pyritään tunnistamaan toimintojen
kustannustekijät
Perinteisessä
laskentatoimessa
tuotannon volyymi on
tärkein kustannuksiin
vaikuttava tekijä
Strategisessa
laskentatoimessa nähdään,
että kustannuksiin vaikuttavat
monet rakenteelliset ja
toiminnalliset tekijät
Strateginen johdon laskentatoimi tuottaa
informaatiota johdon päätöksentekoa varten
Kustannusajurien
(kustannustekijöiden)
tunnistaminen on
kustannusjohtamisen
perusedellytys
Strateginen
johdon
laskentatoimi
Kokonaisvaltaisen laatujohtamisen
avulla pyritään tunnistamaan ja
korjaamaan virheitä
s. 54
s. 55
Tasapainotettu mittaristo
(balanced scorecard, BSC) eli
tuloskortti on kokonaisvaltainen
suorituskyvyn mittausjärjestelmä
Lisäarvojohtamisen avulla pyritään eliminoimaan
prosessit, jotka vähentävät tai eivät lisää tuotteen arvoa
asiakkaalle, sekä tehostamaan niitä, jotka lisäävät
Ei-taloudelliset mittarit mahdollistavat prosessien
operatiivisen suorituskyvyn mittaamisen
SWOT-analyysin avulla
tuotetaan tietoa yrityksen
asemasta sisäisten
tekijöiden (vahvuudet ja
heikkoudet) ja ulkoisten
tekijöidoen (mahdollisuudet
ja uhat) suhteen
Toimintokustannuslaskennan
päätarkoitus on tunnistaa
toiminnot ja prosessit
(toimintoketjut), sekä tekijät,
jotka aiheuttavat niissä
kustannuksia.
Kokonaisvaltaisen
laatujohtamisen avulla
pyritään tunnistamaan ja
korjaamaan prosesseissa
esiintyviä virheitä
jatkuvan parantamisen
periaatteella
Kustannuksia voidaan supistaa,
kun kustannustekijät on
tunnistettu
Laatujohtamisen apuna voidaan
käyttää laatukustannuslaskentaa
Toimintopohjainen
kustannuslaskenta
Kokonaisvaltainen
laatujohtaminen
Ei-taloudelliset mittarit
mahdollistavat
prosessien operatiivisen
suorituskyvyn
mittaamisen ja sen
yhdistämisen
taloudelliseen
suorituskykyyn
Ei-taloudelliset
mittarit
Arvonlisäjohtaminen
Lisäarvojohtamisen avulla pyritään eliminoimaan
prosessit, jotka vähentävät tai eivät lisää tuotteen arvoa
asiakkaalle, sekä tehostamaan niitä, jotka lisäävät
Strategisen
johdon
laskentatoimen
työkalut
SWOT-analyysi
SWOT-analyysin avulla
tuotetaan tietoa yrityksen
asemasta sisäisten tekijöiden
(vahvuudet ja heikkoudet) ja
ulkoisten tekijöidoen
(mahdollisuudet ja uhat)
suhteen toiminnan eri osaalueilla (talous, kilpailu,
markkinat, ympäristö)
Innovoivuuden ja oppimisen
näkökulma liittyy yrityksen
kykyyn innovoida, parantaa
ja oppia menetelmiä, joilla
asiakkaiden tarpeet voidaan
tyydyttää entistä paremmin
Sisäisen näkökulman
mittarit mittaavat niiden
sisäisten prosessien
suorituskykyä, jotka
vaikuttavat kriittisesti
yrityksen kykyyn
tyydyttää asiakkaiden
tarpeet
Asiakkaan näkökulmassa on kyse
asiakkaiden tarpeiden tyydyttämiseen
perustuvan strategian muuttamista
mittareiksi, jotka heijastavat asiakkaille
tärkeitä asioita (esim. laatu, palvelu,
kustannukset)
Strateginen kartta on neljälle
ulottuvuudelle esitetty syy- ja
seurausjärjestys, jota noudattamalla
yrityksen strategia toteutetaan ja
pitkän aikavälin tavoite saavutetaan
Tasapainotettu mittaristo on
joukko mittareita, jotka antavat
johdolle nopean, mutta kattavan
yleiskuvan yrityksen tilanteesta
Kokonaisvaltainen suorituskyvyn
mittausjärjestelmä sisältää
taloudellisia ja ei-taloudellisia,
strategisesti tärkeille alueille
kohdistettuja mittareita
Strategia määritellään
tässä yhteydessä joukoksi
hypoteeseja syystä ja
seurauksesta
Yleisin kokonaisvaltainen
suorituskyvyn
mittausjärjestelmä on
tasapainotettu mittaristo
(balanced scorecard, BSC)
eli tuloskortti
Tasapainotettu
mittaristo
Taloudelliset mittarit mittaavat talousprosessin
suorituskykyä ja ei-taloudelliset mittarit reaaliprosessin
suorituskykyä (esim. motivaatio, asiakastyytyväisyys)
Taloudellinen näkökulma mittaa sitä,
millä tavalla asiakkaiden tarpeiden
tyydyttäminen näkyy yrityksen
taloudellisessa suorituskyvyssä
Tasapaino saavutetaan lyhyen ja
pitkän tähtäyksen tavoitteiden,
taloudellisten ja ei-taloudellisten
mittareiden, syytä- ja seurausta
kuvaavien mittareiden sekä
sisäisen ja ulkoisen suorituskyvyn
mittareiden välille
BSC sisältää taloudellisia,
menneen toiminnan tuloksia
kuvaavia mittareita, sekä eitaloudellisia, tulevaisuuden
taloudellista suorituskykyä
kuvaavia mittareita
Ei-taloudelliset mittarit mittaavat asiakastyytyväisyyttä, sisäisiä
prosesseja ja organisaation innovoivuutta ja kehitttymiskykyä
Yrityksen rahoituskysymykset jakautuvat
kahteen osaan taseen mukaisesti: toisen
puolen kysymykset liittyvät omaisuuden
tuottoon, toisen puolen kysymykset
liittyvät rahoituksen kustannuksiin
Yritys tuottaa taloudellista arvoa, jos
sen investointien tuotto on suurempi
kuin sen rahoituksen kustannus
Varojen allokointi
Informaation välittäminen
Likvidisyyden parantaminen
s. 57
Riskin hajauttaminen
s. 64
Yritys voi kerätä omaa pääomaa
myymällä osakkeita
s. 60
Oman pääoman kustannus määräytyy
capital asset pricing -mallin mukaan
riskittömän sijoituksen tuoton ja
yrityskohtaisen riskipreemion summana
Oma pääoma on yritykselle kalliimpaa
kuin vieras pääoma
Rahoitus
s. 63
s. 58
s. 59
Vieraan pääoman kustannus
määräytyy riskittömän sijoituksen
tuoton ja riskipreemion summana
Pääomarakenteella
tarkoitetaan oman ja
vieraan pääoman suhdetta
Välirahoitusinstrumentit
sisältävät oman ja vieraan
pääoman piirteitä. .
s. 62
Oma pääoma on sijoittajalle
riskisempi vaihtoehto, mutta
sen tuotto-odotus on suurempi
s.61
Yritykset voivat hankkia rahoitusta
vieraan pääoman muodossa (laina),
oman pääoman muodossa
(osakepääoma) tai niiden väliin
asettuvilla muodoilla (välirahoitus)
Optimaalinen pääomarakenne on
sellainen, että rahoituksen hinta
eli yrityksen keskimääräinen
painotettu pääoman kustannus
(WACC, weighted average cost of
capital) minimoituu
Vieras pääoma on lainanantajalle
turvallisempi vaihtoehto, mutta
sen tuotto on pienempi
Rahoitusmarkkinat
allokoivat varoja
ylijäämäsektorilta
(kotitaloudet)
alijäämäsektorille
(yritykset).
Allokatiivinen
tehokkuus tarkoittaa
mahdollisimman pieniä
kustannuksia ja
vähäistä viivettä.
Oman ja vieraan pääoman
kustannukset määräytyvät
rahoitusmarkkinoilla
Informatiivisesti tehokkailla markkinoilla
sijoittajat ovat perillä eri sijoituskohteiden
ominaisuuksista, tuotoista ja riskeistä
Primääri- eli ensisijaismarkkinoilla
tarkoitetaan arvopaperimarkkinoita,
joilla yritykset voivat hankkia uutta
omaa pääomaa (osakeanti) ja vierasta
pääomaa (velkakirjojen myynti)
Sijoittajat voivat realisoida
(muuttaa rahaksi) osakkeensa
tai velkakirjansa, mikä
mahdollistaa pitkäaikaisten
projektien rahoittamisen
Rahoitusmarkkinat
Rahoitusmarkkinat mahdollistavat riskin
ajallisen ja määrällisen hajauttamisen
Sekundääri- eli toissijaismarkkinat
tarkoittavat rahoitusinstrumenttien
jälkimarkkinoita
Suomessa pankit ovat
perinteisesti olleet ns.
universaalipankkeja,
jotka hoitavat kaikkia
pankkitoimintaan
liittyviä tehtäviä
Rahoitusta voidaan
hankkia suoraan julkisilta
rahoitusmarkkinoilta tai
rahoituksen välittäjiltä
Rahoituksen välittäjät ovat finanssi-instituutioita
(esim. pankit, vakuutusyhtiöt ja muut
luottolaitokset), joiden tehtävä on tuottaa
palveluja sekä sijoittajille että yrityksille
Rahoitusmarkkinat jaetaan rahaja pääomamarkkinoihin. Alle
vuoden pituiset rahoitusvaateet
kuuluvat rahamarkkinoille, tätä
pidemmät pääomamarkkinoille.
Valtio ei käytännössä voi
mennä konkurssiin
Korko perustuu riskittömän
vaihtoehdon tuottoon sekä
riskipreemioon, korvaukseen
otetusta riskistä
Riskittömän vaihtoehdon
tuottona käytetään yleensä
valtion obligaatioiden korkoa
Valtion velkaannuttua liikaa sillä on
kolme vaihtoehtoa:
1. Velat voidaan inflatoida
2. Velat voidaan jättää maksamatta tai
järjestellä uudestaan
3. Valuutta voidaan devalvoida, mikä
johtaa ulkomaisten velkojien tappioihin
Velan vipuvaikutuksen avulla
pyritään kasvattamaan oman
pääoman tuottoa kasvattamalla
vieraan pääoman suhteellista
osuutta
Vipuvaikutus toimii tehokkaasti, kun
koko pääoman tuotto ylittää vieraan
pääoman kustannuksen.
Vipuvaikutus toimii haitallisesti, jos
koko pääoman tuotto alittaa vieraan
pääoman kustannuksen.
Esim. vieraalle pääomalle maksetaan 5% korkoa.
Yrityksen koko pääoman tuottaa 10%. Vieraalle pääomalle maksetaan ainoastaan
5% korkoa, joten tämän ylittävä osa kasvattaa oman pääoman tuottoa.
Yrityksen koko pääoman tuottaa 3%. Vieraalle pääomalle täytyy joka tapauksessa
maksaa 5% korkoa, joten oman pääoman tuotto pienenee.
s. 59
Vieras
pääoma
Pienemmissä yrityksissä
lainanantaja voi vaatia
vakuuksia, jotka realisoidaan,
jos lainaa ei makseta takaisin
Yritykselle vieraan pääoman kustannus
(korko) on oman pääoman kustannusta
pienempi. Velanotto kuitenkin kasvattaa
yrityksen rahoitusriskiä.
Korko on lainan tuotto
lainanantajalle ja lainan
kustannus yritykselle
Lainan korkomaksuista
ja lyhennysaikataulusta
tehdään sopimus
Yrityksen täytyy maksaa lainan
kustannukset ennen kuin se voi
jakaa voittoa (esim. osinkoa)
osakkeenomistajille
Konkurssitilanteessa lainanantajat ovat
etuoikeusjärjestyksessä ennen osakkeenomistajia
Vieraan pääoman riskipreemion
määrittämisessä keskeistä on
yrityksen vertailu muihin
velkakirjoihin
Korko perustuu riskittömän
vaihtoehdon tuottoon sekä
riskipreemioon, korvaukseen
otetusta riskistä
Yrityksen
luottokelpoisuutta arvioi
itsenäiset ja
riippumattomat
luottoluokitusyritykset
(Moody's, Standard &
Poor's).
Riskipreemioon vaikuttaa
yrityksen luottokelpoisuus
eli reittaus
Luottoluokitus on
maksullinen ja julkinen.
Myös maita riskiluokitetaan.
Maariskit huomioidaan
yritysreittauksissa.
Vieraan
pääoman
kustannus
Luottoluokituksen muutos näkyy
uuden lainarahan hinnassa
Moody's tarkentaa
luokituksiaan numeroilla
1, 2 ja 3. Standard &
Poor's käyttää plus- ja
miinusmerkkejä
kirjainyhdistelmien
liitteenä.
Luottoluokitus on vain suurimmilla
yrityksillä. Luokituksia voidaan
kuitenkin hyödyntää pienempien
yritysten riskisyyden arvioinnissa
vertailemalla yritysten tunnuslukuja.
High yield -luokasta
käytetään myös
nimitystä roskalainat
Baa tai BBB on keskitason luokitus, jonka
mukaan luokitellulla yrityksellä on riittävästi
maksukykyä. Nämä yritykset ovat herkempiä
olousuhteiden muutoksella kuin paremman
luottoluokituksen yritykset.
Riskittömän vaihtoehdon
tuottona käytetään yleensä
valtion obligaatioiden korkoa
Alin luokitus D
tarkoittaa, että yritys
on käytännössä
lähes konkurssissa
1 2 3
Moody's
+S&P
Aaa
Aa
A
Baa
Ba
B
Caa
Ca
C
D
AAA
AA
A
BBB
BB
B
CCC
CC
C
D
Investment
grade
High yield
"roskalainat"
Lainarahan hintaan vaikuttavat
mahdolliset sopimusvakuudet
eli kovenantit, luottoihin
liitettävät erityisehdot
25 prosentin omavaraisuusaste on
tyypillinen pankkien velkasopimukseen
liitettävä kovenanttiehto, jonka
rikkoutuessa velkarahan hinta nousee
Pienemmissä yrityksissä
lainanantaja vaatii yleensä
vakuuksia, jotka realisoidaan,
jos lainan korkomaksut tai
lyhennykset jäävät
maksamatta
Osakepääoman riskipreemio määräytyy ns. capital
asset pricing -mallin (CAPM) avulla. Sijoittajat vaativat
oman pääoman ehtoiselta sijoitukselta vähintään
riskittömän sijoituskohteen tuoton plus markkinoiden
riskipreemion.
Markkinoiden riskipreeemio
kerrotaan beta-kertoimella,
yrityskohtaisella riskikertoimella
Beta-kertoimen arvot
vaihtelevat yhden
molemmin puolin. Koko
osakemarkkinoiden
beta-kerroin on yksi.
Yritykset maksavat yleensä
vuosittain omistajilleen osinkoa
Osakkeenomistajan riski on
lainanantajaa suurempi:
vastaavasti tuotto-odotus on
lainaa suurempi
Riskittömän sijoituksen tuotto
+ Beta-kerroin
* Markkinoiden riskipreemio
Osakkeesta saatava tuotto riippuu yrityksen
tuloksesta: osakkeenomistajien tuotto on se
ylijäämä, joka jää jäljelle korkojen ja verojen
maksun jälkeen
Konkurssitilanteessa
osakkeenomistaja saa
rahansa viimeisenä
Beta-kertoin kuvaa tietyn
sijoituskohteen systemaattista
riskiä suhteessa
keskimääräiseen sijoitukseen
Listaamattomien yritysten osakkeille
vaaditaan tyypillisesti 5-10
prosenttiyksikön likviditeettipreemio
Osakemarkkinoiden riskiä
mitataan yleisesti volatiliteetilla,
osaketuottojen keskihajonnalla
Oman pääoman kustannus määräytyy
ns. implisiittisesti markkinoiden
tuottovaatimusten perusteella: mikäli
tuotto-odotus ei vastaa sijoittajien
tuottovaatimusta, osakkeen
markkinahinta laskee tasolle, jolla
tuotto-odotus nousee vaaditulle tasolle
Oma pääoma voidaan jakaa sisäiseen ja
ulkoiseen omaan pääomaan.
Oma
pääoma
Pääomasijoittajan tuotto määräytyy
tyypillisesti kokonaan arvonnousun
perusteella. Pääomasijoittaja pyrkii
kasvattamaan yritystä, kunnes se
voidaan myydä toiselle yritykselle tai
listata pörssiin.
Oman pääoman sijoittajat
tulevat yrityksen omistajiksi
N
Pääomasijoittajat rahoittavat
tyypillisesti kasvuyrityksiä, joille on
tyypillistä korkean teknologian
hyödyntäminen, pitkään jatkuva
negatiivinen tulorahoitus ja merkittävä
epävarmuus tulevista tuotoista
Sisäinen oma pääoma on liiketoiminnasta
saatavaa tulorahoitusta, ulkoinen oma
pääoma on osake-emission eli osakeannin
kautta hankittua pääomaa.
N
Yritykselle voi olla erilaisia
osakesarjoja, joilla on
erilainen äänioikeus. Näin
omistaja voi listauttaa
yrityksen luopumatta
äänivallasta.
Vain pieni osa osakeyhtiöistä on ns.
julkisesti noteerattuja (listattuja) eli
pörssiyhtiöitä.
Noteerattujen yritysten osakkeille käydään
kauppaa pörssissä, jossa nille muodostuu
markkinahinta. Tämä tekee tuottojen ja
riskien vertailun helpommaksi.
Hajauttamisella eli
diversifioinnilla
tarkoitetaan sijoitusta
useisiin erilaisiin
sijoituskohteisiin.
Osakemarkkinoiden riskiä
mitataan yleisesti volatiliteetilla,
osaketuottojen keskihajonnalla
Sijoittaja voi valita
salkkuunsa eri osakkeita
tai eri sijoitusluokkia,
kuten osakkeita,
kiinteistöjä,
korkoinstrumentteja tai
vaikkapa metsää
Arvopaperiden ollessa
negatiivisesti
korreloituneita toisen N
hinnan noustessa
toisen hinta laskee
Arvopapereiden ollessa
positiivisesti korreloituneita niiden
hinnat muuttuvat samaan
suuntaan. Mitä vahvempi
positiivinen korrelaatio, sitä
vähemmän hyötyä hajauttamisesta
saadaan.
Hyvin hajautetussa
portfoliossa (salkussa)
kaikki jäljellä oleva riski on
systemaattista riskiä
Beta-kerroin kuvaa tietyn sijoituskohteen
systemaattista riskiä suhteessa
keskimääräiseen sijoitukseen
Hajauttamisesta saatava
hyöty perustuu siihen, että
sijoituskohteiden hinnat
muuttuvat eri tahdissa
Oma
pääoma &
riski
Ei-hajautettavissa olevaa riskiä
kutsutaan systemaattiseksi eli
markkinariskiksi
Hajautettavissa olevaa riskiä
kutsutaan epäsystemaattiseksi
riskiksi
Optiolainassa sijoitteja saa
velkakirjan mukana yhden tai
useamman optiotodistuksen, jolla
voi ostaa yrityksen osakkeita
etukäteen määritellyllä hinnalla
Velkakirja on yleensä ns. bulletlaina, joka maksetaan takaisin
yhdessä erässä laina-ajan lopussa
Välirahoitusinstrumentit
sisältävät oman ja vieraan
pääoman piirteitä. Ne ovat
hyödyllisiä esimerkiksi silloin,
kun velkainen yritys tarvitsee
rahoitusta, mutta omistajat eivät
halua luopua äänivallasta.
Korko on yleensä
markkinakorkoa alhaisempi
Pääomalaina ei omaksi pääomaksi
luokiteltavana lisää yrityksen rahoitusriskiä
Pääomalainan kustannus on oman
ja vieraan pääoman kustannuksen
välissä
Konkurssitilanteessa pääomalainat
maksetaan muiden velkojen jälkeen
Pääomalainalle ei saa antaa vakuutta,
eikä siihen liity äänioikeutta
Pääomalainalle voidaan maksaa korkoa
ja pääomaa takaisin vain, mikäli yhtiölle
jää täysi kate sidotulle omalle
pääomalle, eli maksuun käytettävä
määrä voidaan käyttää voitonjakoon
viimeksi päättyneeltä tilikaudelta
Välirahoitus
Vaihtovelkakirjalainassa
velkakirja on vaihdettavissa
yrityksen osakkeisiin
Optio- ja lainaosuuksia ei
voida irrottaa erilleen
Vaihtovelkakirjalainoilla
käydään kauppaa
jälkimarkkinoilla kuten millä
tahansa velkakirjoilla
Rahan riittävyys
maksuvalmiuden
turvaamiseksi
Suppeimillaan kassanhallinnalla
tarkoitetaan käteiskassan ja
pankkitilien hallintaa.
Kassa-ali/ylijäämien
ajoittumisen ja keston
selvittäminen sekä alijäämän
rahoitustavan ja ylijäämien
sijoittamisen suunnittelu
Rahan vaihtoehtoiskustannusten
minimointi niin, ettei varoja sitoudu
liikaa tuottamattomaan likviditeettiin
Laajempi käsite kattaa myös muun
rahoitusomaisuuden ja lyhytaikaisen
vieraan pääoman hallinnan.
Lyhyen aikavälin
rahoitus tarkastelee
alle vuoden
aikahorisonttia
Lyhyen
aikavälin
rahoitus
Lyhyean aikavälin
rahoituksen keskeinen
osa on kassanhallinta
Kassanhallintaan voidaan lukea
mukaan myös materiaalitoiminnot,
jolloin käyttöpääoman optimointi
ja rahoittaminen nousee tärkeäksi
kysymykseksi
Perintäpolitiikka: perinnän kustannustehokkuus
Rahoittajasuhteiden (pankki,
vakuutusyhtiö, omistajat)
systemaattinen hoitaminen
Sitoutuneen liikepääoman
määrään vaikuttaa toiminnan
laajuus, yritystoiminnan kasvu,
tuotantoprosessin luonne ja
toiminta-aste
Käyttöpääoma
on se osa yrityksen
pääomasta, joka
tarvitaan päivittäisen
toiminnan kattamiseen
Sitoutuneita tuottamattomia varoja voidaan
vapauttaa tehostamalla perintää, pidentämällä
maksuaikoja tai pienentämällä varastoja
Taloudelliset riskit ovat tyypillisesti
kaksipuolisia riskejä: niihin liittyy
voiton ja tappion mahdollisuus
Vieraan pääoman suhteellisen
osuuden kasvaessa yrityksen
rahoitusriski kasvaa
Konkurssissa omistajat
jättävät yrityksen velkojilleen
maksuksi luotoista
Yrityssaneerauksessa
yritystoimintaa pyritään
tervehdyttämään ja jatkamaan
Yrityksen joutuessa
vaikeuksiin, vaihtoehtoina ovat
konkurssi ja yrityssaneeraus
Taloudelliset riskit voidaan
jakaa perusliiketoiminnan
riskeihin ja rahoitusriskeihin
Perusliiketoiminnan riskit liittyvät mm.
markkinoiden kysyntään ja hintaan sekä
teknologian ja lainsäädännön kehitykseen.
Riski
Suoria kriisikustannuksia ovat
hallinnolliset (esim. juridiset)
kustannukset ja yritysjohdon kriisin
hoitamiseen käyttämä aika
Yrityssaneerauksessa
yritys joutuu maksamaan
suoria ja epäsuoria
kriisikustannuksia
Perusliiketoiminnan riskien hallinta
on yritystoiminnan perusta.
Rahoitusriskit määräytyvät markkinoilla,
ja niitä on vaikea ennustaa. Yrityksille
aiheutuu sekä valuutta- että korkoriskejä.
Vahinkoriskit (tulipalo, murto)
ovat yksipuolisia riskejä: niihin
ei liity voiton mahdollisuutta.
Epäsuoria kriisikustannuksia aiheutuu
palkankorotuksista työntekijöiden lähdön
estämiseksi, asiakkaiden menetyksestä, omaisuuden
realisoinnin vaikeutumisesta ja tavarantoimittajien
muuttuneista toimitus- ja maksuehdoista.
Vahinkoriskejä voidaan hallita
vakuutuksilla.
Valuuttariskit vaikuttavat
Korkoriskillä tarkoitetaan
kansainvälisen kilpailun
riskiä siitä, että
kautta myös yrityksiin, jotka markkinakorot nousevat
käyvät kauppaa
kotivaluutassaan