Kirjatiivistelmä
Kirjatiivistelmä LASKENTATOIMI JA RAHOITUS SUPER VALMENNUS s. 33 s. 32 s. 31 s. 34 s. 35 s. 39 s. 13 s. 28 s. 38 s. 37 Ulkoinen laskentatoimi eli rahoituksen laskentatoimi tuottaa informaatiota erityisesti yrityksen sidosryhmille. Tilinpäätösasiakirjat ovat ulkoisen laskentatoimen raportteja. s. 3 s. 41 s. 40 s. 44 s. 42 s. 49 s. 50 s. 17 s. 4 s. 21 Laskentatoimi s. 43 s. 48 s. 10 Sisäinen laskentatoimi eli johdon laskentatoimi tuottaa informaatiota yrityksen johdolle, jonka keskeisiä tehtäviä ovat suunnittelu, päätöksenteko ja valvonta s. 53 Rahoitus s. 56 s. 18 s. 20 s. 23 Kaikki yritykset ovat kirjanpitpitovelvollisia ja tilinpäätösvelvollisia Varsinaisen tilinpäätöksen lisäksi tilinpäätökseen tulee littää toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus Tilinpäätös antaa yrityksen sidosryhmille tietoa yrityksen tilanteesta Tilinpäätöksen esittämistapaa säädellään kirjanpitolaissa (KPL), kirjanpitoasetuksessa (KPA), kirjanpitolautakunnan (Kila) yleisohjeissa ja lausunnoissa sekä yhteisölainsäädännössä Tase kuvaa tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa Kirjanpitolain mukaan yrityksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös, joka sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot s. 13 Tuloslaskelma kuvaa s. 10 tuloksen muodostumista Rahoituslaskelmassa s. 17 annetaan selvitys varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana Pörssiyritysten tilinpäätöksiä säätelee lisäksi kansainväliset tilinpäätösstandardit (IFRS), arvopaperimarkkinalaki ja Helsingin pörssin säännöt Liitetiedot täydentävät tasetta, tuloslaskelmaa ja rahoituslaskelmaa Tilinpäätös Tilikausi on yleensä kalenterivuosi s. 4 s. 21 Tilinpäätöksen perusteella voidaan laskea yrityksen toimintaa kuvaavia tunnuslukuja s. 23 Tilinpäätösanalyysin avulla tehdään päätelmiä yrityksen tilanteesta Tilinpäätösasiakirjat perustuvat tilikauden kirjanpitoon Tilikauden päättyessä liiketapahtumat päätetään tulos- ja tasetilille 10v Jokainen yritys on kirjanpitovelvollinen Yrityksen on lähtökohtaisesti pidettävä kahdenkertaista kirjanpitoa Kirjanpitokirjat on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä Menot kohdistetaan kuluksi sille tilikaudelle, jolla ne tuottavat tuloa. Kohdistaminen tapahtuu varastoinventaarin tai poistojen avulla. Liiketapahtumat kirjataan kahdelle tilille, jotka ilmaisevat mistä raha on saatu ja mihin se on käytetty Kirjausten on perustuttava päivättyyn ja numeroituun tositteeseen, joka todentaa liiketapahtuman Kirjanpito Menotositteesta on käytävä ilmi vastaanotettu tuotannontekijä ja vastaanottoajankohta Tulostili selvittää tilikauden tuloksen ja mistä tekijöistä se koostuu Tasetili kuvaa yrityksen taloudellista asemaa tilinpäätöshetkellä. Tasetili esittää yrityksen omaisuuden ja sen rahoituksen. Tulotositteesta on käytävä ilmi luovutettu suorite ja luovutusajankohta Tilikauden päättyessä meno-, tulo- ja rahoitustileille kirjatut liiketapahtumat päätetään tulos- ja tasetilille 6v Tilikauden tositteet on säilytettävä vähintään 6 vuotta tilikauden päättymisestä Maksun todentava tosite on, mikäli mahdollista, oltava maksun saajan tai sen välittäneen rahalaitoksen antama. Muutoin kirjaus voidaan tehdä yrityksen itse laatiman ja asianmukaisesti varmennetun tositteen perusteella. Tiliristikko Debet Veloitus Rahan käyttö Per Kredit Hyvitys Rahan lähde An Tilin oikeaa puolta kutsutaan kreditiksi tai hyvitykseksi. Tilin kredit-puoli ilmaisee rahan lähteen. Kirjaukset kreditpuolelle tehdään an-merkinnällä. Tilin vasenta puolta kutsutaan debetiksi tai veloitukseksi. Tilin debet-puoli ilmaisee rahan käytön. Kirjaukset debet-puolelle tehdään per-merkinnällä. Tiliristikko on tilin yleinen esitysmuoto, kaksipuolinen laskelma Yrityksen käyttämien tilien joukkoa kutsutaan tilikartaksi Liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon aikajärjestyksessä (peruskirjanpito) ja asiajärjestyksessä (pääkirjanpito) Lyhytvaikutteiset menot tuottavat tuloa yhden tilikauden aikana Kirjaus tai vienti on liiketapahtumaa kuvaava kirjanpitoon tehtävä merkintä Pitkävaikutteiset menot tuottavat tuloa useamman tilikauden aikana Kirjanpito Meno syntyy, kun yritys vastaanottaa tuotannontekijän Liiketapahtumieen kuvaamiseen käytetään tulo-, meno- ja rahoitustilejä Tulo syntyy, kun yritys luovuttaa suoritteen Kirjausten nyrkkisääntö Rahoitustili voi olla raha - ja saatavatili tai pääomatili Kassatilillä (ja raha- ja saatavatileillä yleensä) rahan lisäys kirjataan debetpuolelle ja vähennys kredit-puolelle. Kassatili + - Liiketapahtumia ovat tulot, menot ja rahoitustapahtumat Rahoitustapahtuma syntyy, kun vastaanotettu tai luovutettu suorite maksetaan. Rahoitustapahtumia syntyy myös yrityksen saadessa rahoitusta tai sen maksaessa osinkoja. Käytettävissä olevat tilit: Kassatili, Vieras pääoma, Ostot, Koneet ja kalusto, Mainosmenot, Myynnit Kirjaus Tapahtuma + Kassatili 1000 Yritys ottaa lainaa 1000 euroa Lainaraha lisää rahamäärää kassatilillä, joten kirjaus tehdään kassatilin debet-puolelle Yritys ostaa myyntitarkoitukseen hyödykkeitä 100 eurolla Ostot vähentävät rahamäärää kassatilillä, joten kirjaus tehdään kassatilin kredit-puolelle 100 Yritys ostaa 500 euron arvoisen koneen Koneen hankinta vähentää rahamäärää kassatilillä, joten kirjaus tehdään kassatilin kredit-puolelle 500 Yritys mainostaa hyödykettä 10 euron arvosta Mainoskulut vähentävät rahamäärää kassatilillä, joten kirjaus tehdään kassatilin kredit-puolelle 10 Yritys myy hyödykettä yhteensä 240 euron arvosta Myynti lisää rahamäärää kassatilillä, joten kirjaus tehdään kassatilin debetpuolelle 240 Vastakirjaus tehdään vieraan pääoman tilin kredit-puolelle Vastakirjaus tehdään ostotilin debet-puolelle Vastakirjaus tehdään Koneet ja kalusto -tilin debet-puolelle Vastakirjaus tehdään mainosmenotilin debetpuolelle Vastakirjaus tehdään myyntitilin kredit-puolelle Vieras pääoma 1000 Ostot 100 Koneet ja kalusto 500 Mainosmenot 10 Myynnit 240 Per Kassatili an Vieras pääoma 1000 euroa Per Ostot an Kassatili 100 euroa Per Koneet ja Kalusto an Kassatili 500 euroa Per Mainosmenot an Kassatili 10 euroa Per Kassatili an Myynnit 240 euroa Hankintameno jaetaan kuluksi niille tilikausille, joilla se tuottaa tuloa. Tilikaudelle jaksotettua osaa menosta kutsutaan poistoksi Poistoja tehdään käyttöomaisuudesta (esim. rakennukset, koneet), joka tuottaa tuloa useamman tilikauden aikana Varaston arvo tilikauden alussa oli 0 euroa ja tilikauden päättyessä 20 euroa. Varaston muutos on tällöin 20 euroa. Kirjaus tehdään seuraavasti: Kun hankintamenosta vähennetään poisto, jäljelle jää menojäännös, joka tuottaa tuloa tulevilla tilikausilla. Aktivoinnilla tarkoitetaan sitä, että menojäännös on aktiivinen tulon tuotttamisessa. Varasto 20 Varaston muutos 20 Per Varasto an Varaston muutos 20 euroa Vaihto-omaisuus käytetään myytäväksi tai myytävien tuotteiden valmistukseen Hankintameno - Poisto Taloudellinen pitoaika on aika, jona investointi tuottaa tuloa Tasapoistoa käyttäessä poiston suuruus saadaan jakamalla hankintameno taloudellisella pitoajalla Menojen jaksottaminen Hankintameno Pitoaika Esim. yritys ostaa 500 arvoisen koneen, jonka pitoaika on 5 vuotta. Tilikauden poisto on 100 euroa, jolloin kirjaus on: Vastakirjaus tehdään omaisuuserän tilin (esim. Koneet ja kalusto) kredit-puolelle Poisto kirjataan kuluksi poistotilin debet-puolelle Inventoinnilla tarkoitetaan varaston määrän selvittämistä. Ostot - Varaston muutos Per Poisto an Koneet ja kalusto 100 euroa Koneet ja kalusto 500 100 Poisto 100 Tilinpäätöksessä kirjataan kuluksi ainoastaan myytyjen tuotteiden hankintameno Varastossa tilinpäätöshetkellä olevat tavarat ovat yrityksen omaisuutta, joten ne esitetään taseessa omaisuutena eli varoina (taseen vastaavaa-puolella) Tulostili Tasetili Kulu Tuotto Voitto Tappio Tappio Voitto Tili 10 10 10 Tulos/tasetili 30 30 Loppusaldo Meno kuuluu tilikaudelle, jos suorite on vastaanotettu ja siitä ei odoteta myöhempiä tuloja Kulu = Tilikaudelle jaksotettu meno Tulostilin kredit-puolelle päätetään tilikauden tuotot. Tuotto = Tilikaudelle jaksotettu tulo Tulos on tulostilin debet- ja kredit-puolen saldojen erotus Tilikauden tulos kirjataan tulostilin pienemmälle puolelle ja tasetilin vastakkaiselle puolelle Tilikauden päättyessä meno-, tulo- ja rahoitustileille kirjatut liiketapahtumat päätetään tulos- ja tasetilille Tulostilin debetpuolelle päätetään tilikauden kulut Tilinpäätöksen laatiminen Tulo-, meno- ja rahoitustileiltä lasketaan tapahtumien yhteissumma eli loppusaldo Tili päätetään siten, että sen molemmat puolet ovat samansuuruiset. Loppusaldo lisätään tilin pienemmälle puolelle ja joko tulostilille tai tasetilille. Raha-, saatava- ja pääomatilit päätetään tasetilin debetpuolelle (vastaavaa), jos ne kuvaavat yrityksen omaisuutta eli varoja, ja kredit-puolelle (vastattavaa), jos ne kuvaavat toiminnan rahoitusta eli velkoja Tulostili selvittää tilikauden tuloksen ja mistä tekijöistä se koostuu Tasetili kuvaa yrityksen taloudellista asemaa tilinpäätöshetkellä. Tasetili esittää yrityksen omaisuuden ja sen rahoituksen. Tasetili Vastaavaa Vastattavaa Omaisuus Rahoitus Varat Velat Tilit menevät tasan, eli lopussa tasetilin molempien puolien tulisi olla yhtä suuret Kulu Kassatili Kassatili kuvaa yrityksen varoja. Saldo päätetään tasetilin debet-puolelle kirjauksella: per Tase an Kassatili 630 euroa Vieraan pääoman tili kuvaa toiminnan rahoitusta. Saldo päätetään tasetilin kredit-puolelle kirjauksella: per Vieras pääoma an Tase 1000 euroa Myyntituottojen tili kuvaa tilikauden tuottoaa. Saldo päätetään tulostilin kredit-puolelle kirjauksella: per Myyntituotot an Tulos 240 euroa Ostotili kuvaa tilikauden kuluja (siltä osin kuin ostomenot ovat tuottaneet tuloa). Saldo päätetään tulostilin debet-puolelle kirjauksella: per Tulos an Ostot 100 euroa Varastotili kuvaa yrityksen varoja. Saldo päätetään tasetilin debet-puolelle kirjauksella: per Tase an Varasto 20 Varaston muutos (lisäys) kuvaa sitä osuutta ostoista, jota ei ole vielä käytetty. Saldo kirjataan tulostilin kredit-puolelle, jolloin ostot pienenevät varaston muutoksen verran. Tehdään kirjaus: per Varaston muutos an Tulos 20 euroa 630 Tuotto Tulos Vastaavaa Vastattavaa Omaisuus Rahoitus Varat Velat Tase 630 630 Vieras pääoma 1000 1000 1000 Myynnit 240 240 240 Ostot 100 100 100 Varasto 10 Myytyjen tuotteiden hankintameno 10 Varaston muutos 20 10 100-20 20 20 Koneet ja kalusto Koneet ja kalusto tili kuvaa menojäännöksiä, jotka ovat yrityksen varoja. Saldo kirjataan tasetilin debet-puolelle kirjauksella: per Tase an Koneet ja kalusto 400 euroa Poistot ovat tilikauden kuluja. Saldo kirjataan tulostilin debet-puolelle kirjauksella: per Tulos an Poistot 100 euroa 500 100 400 400 Poistot 100 100 100 Mainosmenot Mainosmenot ovat tilikauden kuluja. Saldo kirjataan tulostilin debet-puolelle kirjauksella: per Tulos an Mainosmenot 10 euroa Tulostilin kredit-saldo on 50 euroa, eli tilikauden voitto on 50 euroa. Saldo kirjataan tasetilin kredit-puolelle kirjauksella: per Tulos an Tase 50 euroa. Tulostili ja tasetili menevät tasan. 10 10 Tilikauden voitto 10 50 260 260 50 1050 1050 Tuloslaskelman muoto saattaa vaihdella yrityskohtaisesti. Pakollisia eriä, jotka on aina esitettävä, on noin kymmenkunta. 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan muut tuotot 5. Materiaalit ja palvelut a) Aineet, tarvikkeet ja tavarat aa) Ostot tilikauden aikana ab) Varastojen muutos b) Ulkopuoliset palvelut Tuloslaskelma voidaan 6. Henkilöstökulut esittää kululajikohtaisena tai a) Palkat ja palkkiot toimintokohtaisena. Suurin b) Henkilösivukulut osa suomalaisista yrityksistä ba) Eläkekulut laatii kululajikohtaisen bb) Muut henkilösivukulut tuloslaskelman. 7. Poistot ja arvonalentumiset a) Suunnitelman mukaiset poistot b) Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä c) Vaihtuvien vastaavien poikkeukselliset arvonalentumiset 8. Liiketoiminnan muut kulut 9. LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 10. Rahoitustuotot ja -kulut a) Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä b) Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä c) Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista d) Muut korko- ja rahoitustuotot e) Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista f) Arvonalentumiset vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereista g) Korkokulut ja muut rahoituskulut 11. VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 12. Satunnaiset erät a) Satunnaiset tuotot b) Satunnaiset kulut 13. VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 14. Tilinpäätössiirrot a) Poistoeron muutos b) Vapaaehtoisten varausten muutos 15. Tuloverot 16. Muut välittömät verot 17. TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) Kirjanpitolain mukaan tuloslaskelman tehtävä on kuvata, miten tilikauden tulos on muodostunut Tuloslaskelma Tuloslaskelman erä merkitään sitä ylemmäksi, mitä välittömämpi on sen yhteys ulkopuolisille luovutettavien hyödykkeiden valmistamiseen Esittämisjärjestystä säätelee kirjanpitolaki, -asetus ja -lautakunta Vaihtuvien vastaavien poikkeukselliset arvonalentumiset ovat harvinaisia, koska vaihtuvien vastaavien normaaleja arvonalentumisia käsitellään muualla tuloslaskelmassa (hävikki varaston yhteydessä, arvopapereiden arvonalentumiset rahoitustuotoissa ja kuluissa) Kirjanpitolain mukaan pysyvien vastaavien hyödykkeestä tai sijoituksesta tulee tehdä arvonalennus, jos sen tulevaisuudessa todennäköisesti kerryttämä tulo on pysyvästi poistamatonta hankintamenoa pienempi 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan muut tuotot 5. Materiaalit ja palvelut a) Aineet, tarvikkeet ja tavarat aa) Ostot tilikauden aikana ab) Varastojen muutos b) Ulkopuoliset palvelut 6. Henkilöstökulut a) Palkat ja palkkiot b) Henkilösivukulut ba) Eläkekulut bb) Muut henkilösivukulut 7. Poistot ja arvonalentumiset a) Suunnitelman mukaiset poistot b) Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä c) Vaihtuvien vastaavien poikkeukselliset arvonalentumiset 8. Liiketoiminnan muut kulut 9. LIIKEVOITTO (-TAPPIO) Liiketoiminnan muut kulut ovat kuluja, joilla ei ole muuta nimikettä tuloslaskelmassa. Ne kohdistuvat usein koko yritykseen (esim. hallinnon kulut, sähkö). Poistot ovat se osa taseen pysyvien vastaavien hankintamenosta, joka on jaksotettu tilikaudelle kuluksi Liikevaihtoon sisältyvät yrityksen varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynniin määrään perustuvat verot Tulo < Poistamaton hankintameno Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos saadaan selville varastoinventaarin avulla Poistot ja arvonalentumiset Palkat ja palkkiot sisältävät vain rahapalkat, ei esim. luontaisetuja Henkilösivukulut koostuvat pakollisista eläke-, tapaturma-, työttömyys- ja ryhmähenkivakuutusmenoista sekä sosiaaliturvamaksuista Ulkopuoliset palvelut ovat kulueriä, jotka liittyvät suoraan yrityksen tuotteisiin ja myytäviin palveluihin, jollei niille ole varattu tuloslaskelmassa omaa nimikettä Palkat ja palkkiot Henkilöstökulut sisältävät palkat ja palkkiot sekä henkilösivukulut Tuloslaskelman erät Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Materiaalit ja palvelut sisältävät aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot tilikauden aikana, varaston lisäyksen tai vähennyksen ja ulkopuoliset palvelut + - Varastojen lisäys kirjataan tuloslaskelmaan positiivisena ja vähennys negatiivisena Valmistus omaan käyttöön sisältää esimerkiksi pysyviin vastaaviin siirrettyjä, alunperin myytäväksi hankittujen hyödykkeiden ostomenoja Liiketoiminnan muut tuotot ovat tuottoja, joilla on yhteys yrityksen varsinaiseen suoritetuotantoon, mutta jotka eivät ole varsinaista liiketoimintaa Konsernissa emoyrityksellä on määräysvalta tytäryritykseen Veroeristä tuloslaskelmassa esiintyy yleisimmin tilikauden verot, jotka perustuvat tilikauden verotettavaan tulokseen Omistusyhteysyritys tarkoittaa, että omistusosuus on vähintään 20% ja yritysten välillä on pysyvä yhteys Pysyvien vastaavien sijoitukset sisältävät osakkeita, osuuksia ja saamisia Korko ja muut Poistoero on suunnitelman mukaisten ja kirjanpidossa tehtyjen poistojen erotus + - + Vapaaehtoisena varauksena saadaan kirjanpitolain mukaan tehdä investointi-, toiminta- tai muu sellainen varaus Tuloslaskelman erät Jos pysyvien vastaavien sijoitukset liittyvät tulonhankintaan, niiden käyttöarvon alentuminen on arvonalennuksen perusta Tilinpäätössiirrot ovat yrityksen tulonjärjestelykeinoja, joita ei verotuksessa hyväksytä suurempina kuin ne esiintyvät tilinpäätöksessä Satunnaiset erät sisältävät tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin liittyviä tuottoja ja kuluja Jos pysyvien vastaavien sijoitukset liittyvät varojen sijoittamiseen, arvonalennus perustuu markkinahinnan alentumiseen 9. LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 10. Rahoitustuotot ja -kulut a) Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä b) Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä c) Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista d) Muut korko- ja rahoitustuotot e) Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista f) Arvonalentumiset vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereista g) Korkokulut ja muut rahoituskulut 11. VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 12. Satunnaiset erät a) Satunnaiset tuotot b) Satunnaiset kulut 13. VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 14. Tilinpäätössiirrot a) Poistoeron muutos b) Vapaaehtoisten varausten muutos 15. Tuloverot 16. Muut välittömät verot 17. TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) Taseen erät esitetään käänteisessä likviditeettijärjestyksessä: ne erät, joiden realisointi on vaikeinta, esitetään ensin Pysyvät vastaavat tuottavat tuloa useamman tilikauden aikana s. 14 Taseen vastattavaapuolella pitkäaikaisempi p ääoma esitetään ensin Tase s. 16 Vaihtuvat vastaavat tuottavat tulos yhden tilikauden aikana Pysyvät vastaavat Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Aineettomat hyödykkeet Aineet ja tarvikkeet Kehittämismenot Keskeneräiset tuotteet Aineettomat oikeudet Valmiit tuotteet/tavarat Liikearvo Muu vaihto-omaisuus Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Ennakkomaksut Saamiset Aineelliset hyödykkeet Myyntisaamiset Maa- ja vesialueet Saamiset saman konsernin yrityksiltä Rakennukset ja rakennelmat Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Koneet ja kalusto Lainasaamiset Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Muut saamiset Maksamattomat osakkeet/osuudet Sijoitukset Siirtosaamiset Osuudet saman konsernin yrityksissä Rahoitusarvopaperit Saamiset saman konsernin yrityksiltä Osuudet saman konsernin yrityksissä Osuudet omistusyhteysyrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Muut arvopaperit Muut osakkeet ja osuudet Rahat ja pankkisaamiset Muut saamiset Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma Ylikurssirahasto Arvonkorotusrahasto Käyvän arvon rahasto Muut rahastot Vararahasto Yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen mukaiset rahastot Muut rahastot Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio) TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Verovaraukset Muut pakolliset varaukset VIERAS PÄÄOMA Joukkovelkakirjalainat Vaihtovelkakirjalainat Lainat rahoituslaitoksilta Eläkelainat Saadut ennakot Ostovelat Rahoitusvekselit Velat saman konsernin yrityksille Velat omistusyhteysyrityksille Muut velat Siirtovelat Aineettomat oikeudet antavat tekijälle määräysvallan luovan työn tulokseen (esim. patentti, toimilupa, tavaramerkki) Kehittämismenot liittyvät tutkimustulosten soveltamiseen suunnittelussa ennen tuotannon aloittamista Maa- ja vesialueista ei pääsääntöisesti tehdä poistoja Sijoitukset sisältävät pysyviin vastaaviin kuuluvat arvopaperit Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Pysyvät vastaavat Hinta - Tase Pysyvät vastaavat Muita aineellisia hyödykkeitä voivat olla esim. luonnovarat Rakennuksien ja rakennelmien sekä koneiden ja kaluston osalta poistokäytännöt ovat suhteellisen vakiintuneita ja selkeitä Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Saamiset saman konsernin yrityksiltä Osuudet omistusyhteysyrityksissä Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Muut osakkeet ja osuudet Muut saamiset Ennakkomaksut sisältävät etukäteen tapahtuneet aineettomien hyödykkeiden maksut Liikearvoa syntyy lähes jokaisessa yrityskaupassa. Liikearvoksi kirjataan ostettavan yrityksen kauppahinnan ja taseen loppusumman välinen erotus. Muut pitkävaikutteiset menot eivät ole esineitä, erikseen luovutettavia oikeuksia tai muita hyödykkeitä Ennakkomaksut sisältävät yrityksen maksamat maksut vaihto-omaisuuseristä, joita ei vielä ole toimitettu yritykselle Vaihto-omaisuus koostuu myytäväksi tarkotetuista hyödykkeistä Rahat ja pankkisaamiset koostuvat käteisvaroista ja pankkitalletuksista + Rahoitusarvopaperit sisältävät rahoitusomaisuuteen kuuluvat arvopaperit ja muut vastaavat rahoitusvarat Pitkäaikaiset saamiset erääntyvät maksettavaksi yhtä vuotta pidemmän ajan kuluttua Vaihtuvat vastaavat Muut saamiset ovat lyhytaikaisia Saamiset merkitään taseeseen nimellisarvoon, kuitenkin enintään todennäköiseen arvoon. Esim. myyntisaamisten osalta huomioidaan luottotappiot. Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet/tavarat Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut Saamiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Lainasaamiset Muut saamiset Maksamattomat osakkeet/osuudet Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Siirtosaamiset sisältävät tilikaudella tai aikaisemmalla tilikaudella suoritetut maksut tulevina tilikausina toteutuvista menoista tai toteutuneet tulot, joista ei olla saatu maksua Lainat rahoituslaitoksilta koostuvat tavanomaisista luottolaitoksilta saaduista lainoista. Useimmiten käytetty vieraan pääoman rahoitusmuoto. Ylikurssirahastoon sisältyy omien osakkeiden myynnistä saatu myyntivoitto Muut lyhytaikaiset velat sisältävät palkkojen ennakonpidätykset, sosiaaliturvamaksut, maksamattomat tuloverot ja arvonlisäverovelan Arvonkorotusrahasto sisältää maa- ja vesialueisiin ja joissakin tapauksissa arvopapereihin tehtyjä arvonkorotuksia Lyhytaikainen vieras pääoma erääntyy maksettavaksi vuoden sisällä Pitkäaikainen vieras pääoma erääntyy maksettavaksi vuotta pidemmän ajan kuluttua Luovutushinta > hankintameno Rahoitusvekselit ovat yrityksen toiminnan rahoitukseen tarkoitettuja lyhytaikaisia luottoja Saadut ennakot muodostuvat maksuista, jotka on saatu etukäteen hyödykkeistä, joita ei vielä ole Ostovelat ovat se osa vastaanotettujen hyödykkeiden menosta, jota ei vielä ole maksettu Siirtovelat sisältävät saadut maksut tulevina tilikausina toteutuvista tuloista ja toteutuneet menot, joista ei ole suoritettu maksua. Siirtovelat ovat usein eriä, joista yritys ei saa laskua. Oma pääoma Arvonkorotusten edellytyksenä on, että todennäköinen luovutushinta on hankintamenoa suurempi, arvoero on olennainen ja pysyvä ja arvonkorotus tehdään johdonmukaisuutta ja varovaisuutta noudattaen Käyvän arvon rahastoon voidaan tietyin edellytyksin kirjata rahoitusvälineen arvonmuutoksia Vastattavaa Vieras pääoma Tulorahoitus, jota ei ole jaettu osinkoina yrityksen omistajille, sisältyy edellisten tilikausien voitto/tappio- tai tilikauden voitto/tappio-erään Tilinpäätössiirtojen kertymä koostuu poistoerosta ja vapaaehtoisista varauksista Pakollinen varaus tehdään, jos menon tai menetyksen määrää tai toteutumishetkeä ei tiedetä (jos tiedetään, se merkitään siirtovelaksi tai kuluksi) Liiketoimintaan luetaan rahoituslaskelmassa myös muu toiminta, jota ei voida pitää investointi- tai rahoitustoimintana Rahoituslaskelma voidaan esittää suorana tai epäsuorana laskelmana. Laskelmat eroavat toisistaan ainoastaan liiketoiminnan rahavirtojen osalta. Liiketoiminnan rahavirta osoittaa, missä määrin yritys on liiketoimintansa kautta pystynyt tuottamaan rahavirtoja toimintaedellytysten säilyttämiseen, tuoton maksamiseen omistajille, uusiin investointeihin ja lainojen takaisinmaksuun Rahoituslaskelmassa kuvataan liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirtoja Investointien rahavirrat osoittavat sen rahavirtojen käytön, jonka yritys on toteuttanut tulevan rahavirran kerryttämiseksi pitkällä aikavälillä Investoinnit sisältävät pysyviin vastaaviin kuuluvien hyödykkeiden ja sijoitusten hankkimisen ja myymisen sekä sijoituksista saatavat korko- ja osinkotuotot Rahoituslaskelma Rahoituksen rahavirrat kuvaavat oman ja vieraan pääoman muutoksia tilikaudella Rahoituslaskelma on hyödyllinen vertailtaessa eri yrityksiä keskenään, koska rahoituslaskelmassa eliminoidaan erilaisten arvostus- ja jaksotusratkaisujen vaikutus Suora on bruttoperusteinen ja informatiivisempi, epäsuora on nettoperusteinen Rahoituslaskelmassa annetaan selvitys varojen hankinnasta ja käytöstä tilikauden aikana Rahoituslaskelma täydentää taseen, tuloslaskelman ja liitetietojen antamaa informaatiota rahavirtojen osalta ja tukee tilinpäätöstä oikean ja riittävän kuvan antamisessa yrityksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Toimintakertomuksia koskevia säännöksiä sisältyy yhteisöoikeudellisiin lakeihin, kuten osakeyhtiölakiin Toimintakertomuksessa käytetyt käsitteet, tunnusluvut ja laskukaavat tulee olla samoja kuin tilinpäätöksessä käytetyt Toimintakertomuksen tehtävä on tilinpäätöksen täydentäminen oikean ja riittävän kuvan saamiseksi yrityksen tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Kirjanpitolaki sisältää perussäännökset toimintakertomuksesta Toimintakertomus on vapaamuotoinen asiakirja Tieto on olennainen, jos se vaikuttaa käsitykseen tilikauden tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tai taloudellisiin päätöksiin Toimintakertomusta säädellään erityistapauksissa myös muillakin säännöksillä Toimintakertomus ei ole alisteinen tilinpäätökselle: tilinpäätös ei rajaa toimintakertomuksia käsiteltäviä asioita Toimintakertomus ja tilinpäätös ei saa olla keskenään ristiriitaisia Eri tilikausien ja mahdollisuuksien mukaan eri yritysten toimintakertomusten tulee olla vertailukelpoisia keskenään Toimintakertomus Jos pieni yritys päättää laatia toimintakertomuksen, siinä on esitettävä kaikki tiedot täydellisinä Toimintakertomuksessa huomioidaan aikaisemmissa toimintakertomuksissa käsitellyt huomiot, tavoitteet ja ennusteet Kehitysarvioille esitetäään perustelut ja niihin liittyvät epävarmuustekijät Huomio kiinnitetään liiketapahtumien tosiasialliseen sisältöön eikä niiden oikeudelliseen muotoon Toimintakertomuksen keskeisimmät laadintaperiaatteet ovat olennaisuus, johdonmukaisuus ja varovaisuus. Lisäksi toimintakertomukseen kohdistuu sisältöpainotteisuuden vaatimus. Pienimmät yritykset ovat vapautettu toimintakertomuksen laatimisesta. Tällöin yrityksen on esitettävä yhteisölainsäädännössä siltä vaaditut tiedot liitetiedoissa. Toimintakertomuksen laatii yrityksen hallitus tai yrityksen muu vastuullinen toimielin Toimintakertomuksen sisältö riippuu yrityksen koosta ja yhtiömuodosta Toiminnan kehittymistä koskevat tärkeät seikat Arvio todennäköisesti tulevasta kehityksestä Yleensä yritysten toimintaan vaikuttavat strategiset, operatiiviset, rahoitus- ja vahinkoriskit Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi sekä esitys muun vapaan oman pääoman jakamisesta Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Kirjanpitolaki Toimintakertomuksen vaatimukset Osakeyhtiölaki Keskeisimmät tunnusluvut taloudellisen aseman ja tuloksen ymmärtämiseksi Henkilöstöä ja ympäristötekijöitä koskevat tunnusluvut Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen jälkeen Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta Tilintarkastuskertomus on lausunto, joka ottaa kantaa siihen, antaako tilinpäätös ja toimintakertomus oikean ja riittävän kuvan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta, sekä ovatko tilinpäätös ja toimintakertomus ristiriidattomia Tilintarkastuksen kohteena on tilinpäätös, toimintakertomus, kirjanpito ja yrityksen hallinto Tilintarkastuskertomus on useimmiten vakiomuotoinen, jolloin tilinpäätöksessä ei ole ongelmia. Poikkeaminen vakiomuotoisuudesta on erittäin harvinaista. Tilintarkastus varmistaa tilinpäätöksen luotettavuuden Tilintarkastuskertomus Tilintarkastuskertomuksessa on huomautus, jos joku vastuuvelvollinen on syyllistynyt tekoon, josta voi seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhteisöä tai säätiötä kohtaan, tai rikkonut tarkastuskohdetta koskevaa lakia tai yhtiöjärjestystä, yhtiösopimusta tai sääntöjä Tilintarkastuskertomuksessa esitetään syyt mukautettuun lausuntoon ja mahdollisesti numeerinen arvio syiden vaikutuksesta Lausunto voidaan jättää antamatta, jos tilintarkastajalla ei ole ollut käytettävissä tarpeeksi tietoa lausunnon antamiseen Mukautettu tilintarkastuskertomus poikkeaa vakiomuotoisesta Kielteiseen lausuntoon päädytään, jos tilinpäätös tai toimintakertomus on harhaanjohtava tai puuttellinen Mukautettu tilintarkastus voi sisältää lisätiedon, joka ei pääsääntöisesti vaikuta lausuntoihin Jos tilintarkastajan työn laajuutta on rajoitettu tai tilinpäätöstiedoista on erimielisyyttä, tilintarkastaja saattaa päätyä ehdolliseen tai kielteiseen lausuntoon tai lausunnon antamatta jättämiseen Ehdollinen lausunto tarkoittaa, että vakiomuotoinen lausunto ei ole mahdollinen, mutta kielteinen ei ole tarpeellinen Johdon arviot voivat olla virheellisiä tai puutteellisia, ja johto voi myös tarkoitushakuisesti vääristää tilinpäätöksiä Liiketoiminnan analyysin keskeinen tavoite on luoda näkemys yrityksen tulevaisuudesta Eri maiden lainsäädännöt poikkeavat toisistaan, ja saman lainsäädännön puitteissakin tilinpäätöksen laatimisessa on harkinnanvaraa Toimiala-analyysissä pyritään tunnistamaan ja arvioimaan toimialan kehitysnäkymiä ja toimialan kehitykseen vaikuttavia tekijöitä Tilinpäätöksiä ei ole laadittu yhdenmukaisella tavalla, joka vaikuttaa tilinpäätösten vertailuun Harkinnanvaraisuus ja epätäsmällisyys laskentatoimessa voivat vääristää tilinpäätöksen informaatioarvoa Toimiala-analyysin avulla saadaan selville yrityksen todennäköinen menestyspotentiaali Tilinpäätösanalyysi alkaa tilinpäästen laadun arvioinnilla Tunnusluvut muodostavat perustan yrityksen arvon määrittämiselle Strategia-analyysissä arvioidaan yrityksen liiketoiminnallisia ratkaisuja ja kykyä muodostaa kilpailuetua suhteessa kilpailijoihin sekä strategisi a valintoja vallitsevassa ja odotettavissa olevassa liiketoimintaympäristössä Toiminnan arviointi s. 23 Tunnuslukuanalyysissä arvioidaan strategian toteutumista taloudellisesta näkökulmasta Yrityksen arvon estimointi on koko analyysin lopullinen tavoite Yrityksen toiminnan arvioinnissa analysoidaan toimialaa ja strategiaa, arvioidaan aiempien tilinpäätösten laatua, analysoidaan tunnuslukuja, muodostetaan tulevaisuuden odotuksia, arvioidaan yrityksen pääomakustannukset sekä arvioidaan edellä mainittujen tietojen perusteella yrityksen arvoa s. 22 Pääomakustannukset määräytyvät riskianalyysin perusteella Arvon määrittämisessä keskeisessä asemassa ovat yrityksen tuottamat kassavirrat ja riskin suuruus Tulevaisuuden ennustaminen perustuu yleensä joko tulevien tulosten tai kassavirtojen arviointiin. Lopputuloksena ovat ennusteet tulevaisuuden kannattavuudesta. Osinkopohjaiset arvonmääritysmallit ovat karkeita, koska osinkojen suuruuteen vaikuttaa osingonjakopolitiikka ja osinkojen verotus Osingot ovat keskeisiä yritykseltä saatuja kassavirtoja osakkeenomistajille Dt t (1+r) 8 P0 = Osingon suuruus kasvaa vuosittain (Gordonin kasvumalli) Arvonmäärittämisen lähtökohtana on, että vain kassavirroilla on merkitystä osakkeenomistajalle D1 r P0 = D1 r-g Arvonmääritys Yhden osakkeen arvo saadaan jakamalla yrityksen arvo osakkeiden lukumäärällä Yrityksen arvo Osakkeiden lukumäärä Kaavoja voi soveltaa myös yhden osakkeen arvon laskemiseen, jolloin D on osinko per osake Yrityksen arvo perustuu arvonmuodostajiin, eli nettotulokseen, pääoman määrään ja pääoman kustannukseen Mitä suurempi tulos, pienempi pääoma ja/tai alhaisempi pääoman kustannus, sitä arvokkaampi yritys on Tuottomalleissa vain odotetuilla kassavirroilla tai tuloksilla on merkitystä. Taseen varallisuus on olemassa vain kassavirtojen tai tuloksen tuottamiseksi. Ft t V0 = Σ t=1 (1+r) 8 Osingon suuruus on joka vuosi sama Tässä yhteydessä kassavirtoihin liittyvä epävarmuus heijastuu sijoittajien tuottovaatimukseen Osinko per osake V0 = Yrityksen arvo vuonna 0 F = Kassavirta tai tulos t = Aika (vuosina) r = Tuottovaatimus Lisäarvomallissa taseen varallisuus otetaan sellaisenaan huomioon. Tulevaisuuden kassavirroista huomioidaan osuus, joka ylittää tai alittaa omistajan tuottavaatimuksen. B = Oman pääoman arvo taseessa Arvonmääritysmalleja käytetään usein niin, että seuraavan 3-5 vuoden ajalle laaditaan yksityiskohtainen ennustemalli. Tämän jakson jälkeen oletetaan, että tuloksen kehitys mukailee bruttokansantuotteen kehitystä, ellei jostain erityisestä syystä odoteta muuta Tuottovaatimuksena voidaan käyttää myös velkojien ja omistajien yhteistä keskimääräistä tuottovatimusta ja pääomana taseen vastaavien kokonaissummaa Ft - rBt-1 t V0 =B0 +Σ t=1 (1+r) 8 P0 = Σ t=1 Tulokseen perustuvissa malleissa tulot ja menot kirjataan suoriteperusteella (tulot ja menot syntyvät, kun tavara vaihtaa omistajaa) ja menot jaksotetaan meno tulon kohdalle -periaatteella (esim. koneen hankintameno jaetaan kuluksi usealle tilikaudelle sen miten se tuottaa tuloa) Yksityiskohtaisemmat arvonmääritysmallit perustuvat joko kassavirtoihin tai tulokseen Yrityksen arvo voidaan määrittää osinkojen nykyarvojen summana P0 = Yrityksen arvo vuonna 0 D = Maksettu osinko t = Aika (vuosina) r = Tuottovaatimus g = Kasvuvauhti Kassavirtamalleissa erät ajoitetaan niille tilikausille, jolloin kassavirta on syntynyt Lisäarvo: Ft - rBt-1 Kokoa voidaan arvioida liikevaihdon, taseen loppusumman, osakepääoman markkinaarvon tai työntekijöiden määrän perusteella Yrityksen koko määrittelee sen laajuuspotentiaalin, jonka avulla yritys pystyy tuottamaan arvoa omistajilleen nyt ja tulevaisuudessa Liikevaihto Vaihto-omaisuus Liikevaihto Taseen koko pääoma keskimäärin s. 25 Myyntisaamiset * 365 päivää Liikevaihto Toiminnan tehokkuuden tunnusluvut kuvaavat sitä, miten nopeasti pääoma saadaan kiertämään Markkina-arvon suhde liikevaihtoon kuvastaa yrityksen tulontuottamiskykyä. Tätä suhdetta pidetään merkittävänä arvostusperustana yrityskaupoissa. Maksuvalmius eli likviditeetti kuvaa yrityksen kykyä selviytyä lyhyen aikavälin taloudellisista velvoitteista s. 27 Toiminnan laajuus voidaan suhteuttaa kilpailijoihin ja toimialaan Tunnuslukuanalyysi Rahoitusomaisuus Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikaiset varat Lyhytaikainen vieras pääoma Vakavaraisuus kuvastaa yrityksen kykyä selviytyä rahoitusvelvotteistaan pitkällä aikavälillä Nettotulos Oma pääoma keskimäärin s. 24 s. 26 Vakavaraisuutta arvioidaan pääomarakenteen avulla Nettotulos + Korkokulut Sijoitettu pääoma keskimäärin Korollinen vieras pääoma - Rahat ja arvopaperit Oma pääoma Oma pääoma Taseen pääoma keskimäärin Nettotulos Liikevaihto Liikevoitto Liikevaihto Kannattavuus voidaan suhteuttaa toiseen tuloslaskelman erään, tyypillisesti liikevaihtoon Nämä tunnusluvut ilmaisevat voittomarginaaleja Liikevoittoprosentti kuvaa yrityksen katetta Liikevoitto Liikevaihto Liikevoitto, tulos ennen veroja ja tilikauden tulos eli nettotulos kuvaavat toiminnan kannattavuutta Kannattavuutta voidaan arvioida sellaisenaan absoluuttisena lukuna tai se voidaan suhteuttaa tuloslaskelman tai taseen eriin Absoluuttiset luvut eivät huomioi yrityksen kokoa Nettotulos Liikevaihto Kannattavuus Nettotulosprosentissa tarkastellaan tulosta verojen jälken suhteessa liikevaihtoon Oma + vieras Sijoitettu pääoma saadan oman pääoman ja korollisen vieraan pääoman summana. Nettotulos + Korkokulut Sijoitettu pääoma keskimäärin Pääoman tuottoa arvioidaan suhteuttamalla tuloslaskelman voittoluku taseen pääomiin Voittomarginaaleihin perustuvat tunnusluvut ovat käyttökelpoisia vertailtaessa toimialoja keskenään tai yrityksiä samalla toimialalla Nettotulos Oma pääoma keskimäärin Pääoma keskimäärin tarkoittaa tarkasteluvuoden tilinpäätöksen arvon ja edellisen tilinpäätöksen arvon keskiarvoa Vaihto-omaisuus, myyntisaamiset ja ostovelat kuuluvat nettokäyttöpääomaan. Nettokäyttöpääomassa vaihtuvista vastaavista (käyttöpääoma) vähennetään lyhytaikaisia vieraan pääoman eriä kuten ostovelat. 365 päivää Kiertonopeus Pääoma keskimäärin tarkoittaa tarkasteluvuoden ja edellisen vuoden arvojen keskiarvoa Kiertonopeus voidaan muuttaa kiertoajaksi jakamalla vuodessa olevien päivien määrä kiertonopeudella tai jakamalla taseesta saatava pääomaerä tuloslaskelman virtaerällä ja kertomalla jakolaskun tulos vuodessa olevien päivien määrällä Liikevaihto Taseen koko pääoma keskimäärin Koko pääoman kiertonopeus on kaikkein kokonaisvaltaisin tehokkuusmittari; se mittaa kuinka paljon myyntiä saadaan aikaan yritystoimintaan sitoutuneella pääomalla Pääomaerä * 365 päivää Virtaerä Liikevaihto Vaihto-omaisuus Myyntisaamisten kiertoaika kertoo sen, kuinka monta päivää kestää saada maksu asiakkaalta myyntitapahtuman jälkeen Tehokkuus Toiminnan tehokkuuden tunnusluvut kuvaavat sitä, miten nopeasti pääoma saadaan kiertämään Myyntisaamiset * 365 päivää Liikevaihto Tehokkuusluvuista käytetään usein nimitystä kiertoaikaluvut Tehokkuuden nimissä pääoma tulisi pitää mahdollisimman pienenä Myyntisaamisten kiertoaikaan voidaan vaikuttaa kiristämällä maksuehtoja tai tehostamalla perintätoimia Vakavaraisuus kuvastaa yrityksen kykyä selviytyä rahoitusvelvotteistaan pitkällä aikavälillä Vakavaraisuutta arvioidaan pääomarakenteen avulla: mitä enemmän yrityksellä on omaa pääomaa, sitä vahvempi on pääomarakenne Samalla toimialalla toimivilla yrityksillä on usein samankaltainen pääomarakenne Korollinen vieras pääoma - Rahat ja arvopaperit Oma pääoma Nettovelkaantumisasteessa suhteutetaan yrityksen nettovelat omaan pääomaan Korollisesta vieraasta pääomasta vähennetään likvidit varat, koska niitä voidaan käyttää lainojen lyhentämiseen Vakavaraisuus Pääomarakenteella tarkoitetaan oman ja vieraan pääoman suhdetta Omavaraisuusaste mittaa oman pääoman suhdetta taseen loppusummaan Oma pääoma Taseen pääoma keskimäärin Pääomarakenne heijastuu yrityksen arvostukseen lähinnä pääomakustannusten välityksellä Maksuvalmius vaikuttaa yrityksen arvostukseen heijastumalla rahoituksen kustannukseen maksuvalmiusriskinä ja toisaalta todennäköisyytenä toiminnan jatkuvuuteen. Toisaalta erittäin hyvä maksuvalmius kasvattaa yritykseen sitoutunutta pääomaa ja voi heikentää pääoman tuottoa. Maksuvalmius eli likviditeetti kuvaa yrityksen kykyä selviytyä lyhyen aikavälin taloudellisista velvoitteista Rahoitusomaisuus Lyhytaikainen vieras pääoma Hyvä maksuvalmius mahdollistaa häiriöttömät toimintaedellytykset, toisaalta erittäin hyvä maksuvalmius on taloudellinen rasite: rahat eivät ole tuottavassa käytössä Maksuvalmius Tyypillisimmät maksuvalmiuden tunnusluvut ovat taselähtöisiä: taseen vastaavan erät suhteutetaan vastattavan eriin Lyhytaikaiset varat Lyhytaikainen vieras pääoma Current ratiossa oletetaan, että myös vaihto-omaisuus on realisoitavissa lyhyellä aikavälillä Rahoitusomaisuuteen kuuluu rahat ja pankkisaamiset, rahoitusarvopaperit sekä lyhytaikaiset saamiset Kustannus määritellään tuotannontekijän rahamääräiseksi käytöksi Kustannuslaskennan tehtävä on selvittää kustannukset laskentakohteittain (esim. tuote, palvelu, asiakasryhmä, toiminto) Kustannuslaskenta tuottaa tietoa suunnittelua, päätöksentekoa ja valvontaa varten Laskentakohteita seurataan laskentajärjestelmän avulla Laskentakohteet riippuvat yrityksen strategiasta ja toiminnan luonteesta s. 38 s. 32 s. 33 s. 31 s. 34 s. 37 s. 36 s. 39 s. 35 Kustannuslaskenta s. 40 s. 41 Kustannustekijät voivat olla erilaisia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä Kustannusjohtaminen on systemaattista vaikuttamista laskentakohteen kustannuksiin Kustannustekijät ovat kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä: muutos kustannustekijöissä aiheuttaa muutoksen kustannuksessa Strateginen kustannusjohtaminen on vaikuttamista erityisesti pitkän aikavälin kustannuksiin Pitkän aikavälin kustannustekijät ovat tärkeitä strategian toteuttamisessa Kustannustekijät liittyvät usein volyymiin, monimutkaisuuteen tai erilaisuuteen Rahaprosessi kuvaa tuotannontekijöihin ja suoritteisiin liittyviä rahavirtoja Reaaliprosessi kuvaa tuotannontekijöiden ja suoritteiden kulkua yrityksessä Kustannuslaskenta ja kirjanpito rekisteröi reaali- ja rahaprosesseihin liittyviä tapahtumia Mitä lyhyemmällä tähtäyksellä kustannuksia tarkastellaan, sitä suurempi osa on kiinteitä Tyypillinen kustannuslaskentajärjestelmä mittaa kustannuksia kaksivaiheisesti: Erittäin pitkällä tähtäimellä kaikki kustannukset ovat muuttuvia 1. Kustannukset luetteloidaan nimikkeittäin ja luokitellaan yritykselle sopivan jaottelun mukaisesti esimerkiksi kustannuslajeittain sillä perusteella, mihin tuotannontekijään kustannus liittyy (raaka-ainekustannukset, palkkakustannukset, pääomakustannukset) Kiinteät kustannukset ovat kapasiteettikustannuksia, joihin ei lyhyellä aikavälillä voi vaikuttaa Muuttuvat kustannukset muuttuvat tasasuhteessa toiminnan volyymiin (esim. raaka-aineet) Jos suuri osa laskentajärjestelmän kustannuksia on välittömiä, järjestelmä kohdistaa kustannukset tarkasti, mutta on raskas ylläpitää 2. Kustannukset kohdistetaan laskentakohteille sillä perusteella, kúinka paljon ne käyttävät tuotannontekijöitä Välittömien kustannusten kohdistaminen voi tapahtua nykyään automaattisesti seurantalaitteiden ja koodien avulla, jolloin järjestelmä on tarkka ja kevyt ylläpitää Kiinteät kustannukset ovat toiminnan volyymista riippumattomia (esim. vuokrat) Kustannuslaskenta Volyymi > 0 Kustannusten kohdistaminen tapahtuu kahdessa vaiheessa: 1. Kohdistetaan välittömät kustannukset 2. Kohdistetaan välilliset kustannukset Välilliset kustannukset kohdistetaan jakoperusteen eli kohdistimen avulla. Puolimuuttuvat kustannukset ovat kiinteitä, kun volyymi on nolla, ja kasvavat sen jälkeen suorassa suhteessa volyymiin Puolikiinteät kustannukset muuttuvat portaittain volyymin kasvaessa ja ovat kiinteitä portaiden välissä Kohdistimen tavoitteena on kuvata laskentakohteen välillisiä kustannuksia tasasuhteisesti: kohdistimen arvo kasvaa samassa suhteessa kuin välilliset kustannukset. Kohdistin perustuu usein laskentakohteen kustannustekijään. Välittömät kustannukset ovat suoraan osoitettavissa laskentakohteen aiheuttamiksi. Suora kohdistaminen voi tapahtua suoraan havainnoinnilla tai yksinkertaisella rekisteröinnillä. Jos suuri osa laskentajärjestelmän kustannuksista on välillisiä, järjestelmä on epätarkka, mutta kevyt ylläpitää Kustannusten kohdistamisella tarkoitetaan kustannusten Välillisiä kustannuksia selvittämistä ei voi tai ei kannata laskentakohteittain kohdistaa suoraan. 2 Kohdistamisessa pyritään käyttämään aiheuttamisperiaatetta: ne kustannukset, jotka laskentakohde on aiheuttanut, ovat sille kuuluvia kustannuksia Kustannuslaskennan laajuudella tarkoitetaan sitä, kuinka suuri osa kustannuksista kohdistetaan laskentakohteille Tuotannontekijöiden hankintahinnat vaihtelevat Laskelmissa käytön arvo voidaan määrittää käyttöjärjestyksen perusteella tai painotettuna keskihintana Kustannukset, jotka ovat epäolennaisia suunnittelun, päätöksenteon ja valvonnan näkökulmasta, voidaan jättää kohdistamatta Tulevaisuutta koskevissa laskelmissa voidaan käyttää jälleenhankintahintaa Kustannuslaskenta Kustannuslaskennan keskeinen tehtävä on jaksottaa pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden kustannukset niiden vaikutusajalle (esim. poistojen avulla) Yksikkökustannus Laatukustannukset jaetaan neljään luokkaan: 1. Huonon laadun estämiskustannukset 2. Laadun tarkastuskustannukset 3. Sisäisen virheen kustannukset 4. Ulkoisen virheen kustannukset Volyymi Y = A*X s. 33 Oppimisprosentti on 80%, jos tuotannon keskimääräinen yksikkökustannus pienenee 20% tuotannon kaksinkertaistuessa Y on kertyneen tuotannon keskimääräinen yksikkökustannus määrällä X A on ensimmäisen valmistetun kappaleen yksikkökustannus L on oppimiskerroin Ympäristökustannukset luokitellaan neljään luokkaan: s. 34 Kustannuslaskennan erityiskysymykset Kustannukset eli taloudellinen peruste on yleensä eniten ulkoistamispäätökseen vaikuttava tekijä 1. Tavanomaiset eli perinteiset kustannukset 2. Piilevät kustannukset 3. Ehdolliset kustannukset 4. Imagokustannukset s. 35 s. 36 Ulkoistamisen myötä riippuvuus alihankkijoista kasvaa -L 80% s. 32 Laadulla tarkoitetaan sitä, miten hyvin tuotteen ominaisuudet vastaavat asiakkaiden odotuksia Strategiset eli kvalitatiiviset, ei-taloudelliset tekijät voivat joskus olla niin merkittäviä ulkoistamispäätöksen kannalta, ettei taloudellisilla tekijöillä ole enää merkitystä Jos kustannukset pienenevät systemaattisesti samalla vauhdilla tuotannon volyymin kertyessä, niiden sanotaan noudattavan säännöllistä kokemus- tai oppimiskäyrää Kilpailuedun saavuttaminen edellyttää, että koko verkosto toimii kustannustehokkaasti Kustannuksiin perustuvaa kilpailua käydään yhä enemmän verkostojen kesken. Verkoston kustannustehokkuuden kehittämisessä kustannuslaskenta ja kustannusjohtaminen ovat keskeisessä asemassa Verkoston kustannuslaskenta edellyttää kustannustiedon jakamista Jos kustannukset pienenevät systemaattisesti samalla vauhdilla tuotannon volyymin kertyessä, niiden sanotaan noudattavan säännöllistä kokemus- tai oppimiskäyrää Y on kertyneen tuotannon keskimääräinen yksikkökustannus määrällä X A on ensimmäisen valmistetun kappaleen yksikkökustannus Oppimisen kustannusvaikutuksia voidaan kuvata matemaattisen mallin avulla L on oppimiskerroin Y = A*X -L Oppiminen on sitä nopeampaa, mitä enemmän ihmisen työtä tuotteen valmistus vaatii Yksikkökustannus L= -log(oppimisprosentti/100) log2 Oppimisprosentti on 80%, jos tuotannon keskimääräinen yksikkökustannus pienenee 20% tuotannon kaksinkertaistuessa 80% Kustannus -20% Kokemus ja oppiminen Kokemuksen ja oppimisen myötä kustannukset pienenevät Volyymi Laatu on nykyisin keskeinen kilpailutekijä hinnan lisäksi Laadulla tarkoitetaan sitä, miten hyvin tuotteen ominaisuudet vastaavat asiakkaiden odotuksia Laatukustannuksia syntyy, koska huonoa laatua esiintyy tai sitä saattaa esiintyä Laadun parantamiseen tarkoitetut toimenpiteet voivat tuottaa yritykselle kustannussäästöjä tai lisää tuottoja Laatu käsittää kokonaisvaltaisesti kaikki yrityksen prosessit. Laatu ei liity pelkästään tuotteeseen, vaan sen tuottamiseen ja markkinoille saattamiseen liittyviin prosesseihin. Sisäiset virhekustannukset syntyvät, kun huonolaatuinen tuote havaitaan ja korjataan ennen toimitusta asiakkaalle. Tästä aiheutuu romutukseen, uusintatyöhön ja uudelleen tarkastukseen liittyviä kustannuksia. Lisäksi yritys menettää tuotteesta saatavan katteen. Laadun valvonnassa ja parantamisessa on olennaista, että yritys pystyy mittaamaan laatukustannuksia kustannuslaskennan avulla Laatukustannukset Tavallinen kustannuslaskentajärjestelmä ei yleensä pysty mittaamaan laatukustannuksia, vaan sitä on kehitettävä ja siihen on lisättävä laskentakohteeksi tuotteiden laatu Ulkoiset virhekustannukset syntyvät, kun huono laatu havaitaan sen jälkeen, kun tuote on toimitettu asiakkaalle. Tästä syntyy palautettujen tuotteiden käsittely-, korjausja jakelukustannuksia. Lisäksi yritys menettää tuotteesta saatavan katteen. Piileviä kustannuksia syntyy, kun ulkoiset virheet heikentävät asiakastyytyväisyyttä ja tuotteen mainetta. Piileviä kustannuksia on vaikea mitata. Niitä voidaan arvioida kertomalla ulkoisen virheen mitattavat kustannukset jollakin kokemukseen perustuvalla vakiolla tai selvittämällä nyt ja tulevaisuudessa menetetty kate markkinatutkimuksen avulla Laatukustannukset jaetaan neljään luokkaan: 1. Huonon laadun estämiskustannukset 2. Laadun tarkastuskustannukset 3. Sisäisen virheen kustannukset 4. Ulkoisen virheen kustannukset Piileviä kustannuksia synnyttävät lainsäädäntö ja normit Ympäristökustannukset luokitellaan neljään luokkaan: Ympäristölaskentatoimi on prosessi, jossa tunnistetaan, rekisteröidään, luokitellaan, analysoidaan ja raportoidaan ympäristöön liittyviä kustannuksia yritysjohdon tarpeita varten 1. Tavanomaiset eli perinteiset kustannukset 2. Piilevät kustannukset 3. Ehdolliset kustannukset 4. Imagokustannukset Piilevät kustannukset voivat olla pakollisia tai vapaaehtoisia Piilevät kustannukset voidaan jakaa ennen tuotantoa ja tuotannon jälkeen syntyviin kustannuksiin Sisäiset ympäristökustannukset ovat joko yrityksen itsensä tai muiden aiheuttamat kustannukset, jotka yritys joutuu maksamaan Imagokustannukset syntyvät yrityksen sidosryhmien käsityksiin ja mielikuviin vaikuttamisesta Ulkoiset ympäristökustannukset ovat joko yrityksen itsensä tai muiden aiheuttamat kustannukset, joita yritys ei joudu maksamaan Imagokustannukset ovat rahassa mitattavissa, niistä saatavat hyödyt eivät yleensä ole Ympäristökustannukset Tavanomaiset kustannukset ovat tuotannontekijöiden käyttöön liittyviä tavallisia kustannuksia. Niitä ei yleensä edes mielletä ympäristökustannuksiksi, mutta niihin kuitenkin sisältyy ympäristötekijöitä. Tavanomaiset kustannukset ovat helpoimmin mitattavissa kustannuslaskentajärjestelmän avulla Ehdollisia kustannuksia voidaan arvioida mahdollisen tapahtuman todennäköisyyden, laajuuden ja odotetun arvon perusteella Ehdolliset kustannukset toteutuvat tulevaisuudessa vain, jos tietyt ehdot toteutuvat Ympäristölaskentatoimi voi tuottaa yritykselle rahallista hyötyä sekä pienentää yrityksen ympäristöön kohdistuvia haittavaikutuksia Ympäristökustannusten erottaminen tavallisista kustannuksista ei ole helppoa. Apuna voidaan käyttää viittä periaatetta. Ympäristökustannuksilla tarkoitetaan kustannuksia, jotka suoritteen eliniän aikana koituu ympäristövaikutusten perusteella yritykselle tai yhteiskunnalle Jos ympäristökysymysten hoitamiseen liittyvä toiminta on aiheuttanut kustannuksia, on se aiheuttamisperiaatteen mukaan ympäristökustannus Erotuksen periaatteen mukaan ympäristökustannukseksi luetaan ympäristön hoitamiseen tarkoitetun erityisen toimenpiteen kustannuksen ja tavanomaisen toimenpiteen kustannuksen erotus Suosimisperiaatteen mukaan yritys voi esimerkiksi käyttää keinotekoisia ympäristöystävällisiä jakoperusteita kustannusten kohdistamisessa Ensisijaisuuden periaatteen mukaan kustannus on ympäristökustannus, jos se tuottaa ympäristöstrategian mukaista hyötyä Tarkoitusperiaatteeen mukaan pelkästään ympäristönsuojeluun tarkoitetut hankinnat ovat kokonaan ympäristökustannuksia Ulkoistamisella tarkoitetaan tuotteen tai palvelun ostamista ulkopuoliselta tuottajalta sen sijaan, että valmistettaisiin tuote itse Tuotannon ulkoistaminen mahdollistaa yrityksen kasvun ilman tuotantokapasiteetin lisäämistä eli ulkoisen kasvun Kustannukset eli taloudellinen peruste on yleensä eniten ulkoistamispäätökseen vaikuttava tekijä Ulkoistamisen myötä riippuvuus alihankkijoista kasvaa. Alihankkijat saattavat muuttaa hintapolitiikkaansa, tinkiä tuotteen laadusta tai toimitusajoista. Suuret yritykset voivat soveltaa yksityikohtaista laadunvalvontaa esimerkiksi siten, että yrityksen henkilöstö työskentekee ajoittain alihankkijalla Riskejä voidaan vähentää laatimallapitkäaikainen ja yksityiskohtainen sopimus, jossa kustannukset, laatu ja toimitusaikataulu on sovittu tarkasti Ulkoistaminen Strategiset eli kvalitatiiviset, ei-taloudelliset tekijät voivat joskus olla niin merkittäviä ulkoistamispäätöksen kannalta, ettei taloudellisilla tekijöillä ole enää merkitystä Verkoston laajuisen kustannusjohtamisen sanotaan olevan käytössä, mikäli: 1. Kärkiyritys asettaa kustannusten alentamisvaatimuksia alihankkijalle 2. Kärkiyritys tukee alihankkijoita kustannustavoitteiden saavuttamisessa 3. Kärkiyritys huomioi alihankkijoiden kannattavuuden hintaneuvotteluissa 4. Kärkiyritys pyrkii jatkuvasti parantamaan kärkiyritys-alihankkijasuhteen kustannustehokkuutta Kustannuksiin perustuvaa kilpailua käydään yhä enemmän verkostojen kesken. Kilpailuedun saavuttaminen edellyttää, että koko verkosto toimii kustannustehokkaasti Verkoston kustannustehokkuuden kehittämisessä kustannuslaskenta ja kustannusjohtaminen ovat keskeisessä asemassa Tuotannon ulkoistaminen on johtanut siihen, että suurin osa yrityksistä kuuluu johonkin alihankintaverkostoon. Verkoston kustannuslaskenta Verkoston kustannuslaskennasta voidaan puhua, jos: Tavanomaisin verkosto on kärkiyritysverkosto, jossa suurin yritys (kärkiyritys) on yhteydessä ulkopuolisiin markkinoihin ja muut yritykset ovat sen alihankkijoita Avointen kirjojen laskentajärjestelmästä puhutaan silloin, kun kaikki kustannustiedot ovat verkoston muiden yritysten käytettävissä Informaation epäsymmetrisyys tarkoittaa sitä, että toinen osapuoli tietää enemmän kuin toinen Keskeisin vaikeus verkostojen kustannuslaskennan kehittämisssä on riittämätön luottamus jäsenten välillä Verkoston kustannuslaskennasta saadaan merkittävää hyötyä vain, jos 1. Yritys tuntee asiakaskohtaisen kannattavuuden 2. Yritys kykenee selvittämään volyymin vaikutuksen kannattavuuteen 3. Win-win-periaatetta (voitto jaetaan oikeudenmukaisesti) sovelletaan yhteistyösuhteessa 1. Verkostoyritykset tuntevat omat tuotekohtaiset kustannuksensa 2. Kustannustieto jaetaan kahdenkeskisesti yhteistyökumppanille 3. Ainakin osa kustannustiedosta jaetaan monikeskisesti koko verkostolle Elinkaarikustannusten ja tuottojen suunnittelua etukäteen kutsutaan elinkaaribudjetoinniksi Elinkaarikustannuksilla voidaan tarkoittaa myös tuotteen omistajalle tuotteen käyttöajalta koituvia kustannuksia Elinkaarilaskennaksi kutsutaan elinkaaren käsitteen hyödyntämistä yrityksen päätöksenteossa s. 41 Elinkaarikustannukset ovat tuotteen kustannukset koko sen elinkaaren ajalta Välilliset kustannukset kohdistetaan suoritteille niiden valmistuksen käyttämien toimintojen perusteella Toimintojen tehostamista yleisesti nimitetään toimintojohtamiseksi s. 39 Toimintopohjaisella kustannusjohtamisella tarkoitetaan toimintokustannuslaskennan hyödyntämistä toimintojen kustannustehokkuuden parantamisessa Suunnittelu/kehitys - markkinoinnin ja valmistuksen lopetus Elinkaarikustannusten määrittämistä kutsutaan elinkaarikustannuslaskennaksi Suoritekohtaisessa kustannuslaskennassa laskentakohde on tuote tai palvelu Suoritekohtainen kustannuslaskenta Tavoitekustannuslaskenta on hintalähtöinen, asiakassuuntautunut, tuotekehityskeskeinen ja poikkitoiminnallinen Jakolaskennassa kustannukset jaetaan samanlaisten suoritteiden kesken Kustannukset Ekvivalenssiyksiköt s. 40 s. 38 Tavoitekustannuslaskenta sisältää kustannusten hallinnan tuotteen koko elinkaaren ajalta Tavoitekustannuslaskenta kattaa tuotteen koko arvoketjun Kustannukset Suoritteet Ekvivalenssilaskennassa toisistaan hieman eroavat suoritteet muutetaan vertailukelpoisiksi ekvivalenssilukujen avulla Lisäyslaskennassa välilliset kustannukset kohdistetaan lisän, tavallisesti yleiskustannuslisän avulla Hybridilaskennassa välilliset kustannukset kohdistetaan valmistuksen työvaiheiden mukaan joko jako- tai lisäyslaskennan avulla Lisäyslaskenta sopii yritykselle, jonka tuotteet poikkeavat toisistaan selvästi Yhtenäistuotannossa eli jatkuvassa joukkotuotannossa yritys valmistaa vain yhtä tuotetta Yritys voi harjoittaa yksittäis-, sarja- tai erätuotantoa Välittömät kustannukset kohdistetaan suoraan Jakolaskenta on sopiva laskentajärjestelmä, jos yritys valmistaa yhtä tuotetta Välilliset kustannukset kohdisteetaan lisän (tavallisesti yleiskustannuslisä eli yk-lisä) avulla Kustannukset Suoritteet Rinnakkaistuotannossa valmistetaan erilaisia suoritteita samanaikaisesti Perinteinen kustannuslaskenta Lisä riippuu siitä, millä tavalla suorite aiheuttaa välillisiä kustannuksia (esim. konetuntien määrä) Hybridilaskenta sopii yritykselle, joka valmistaa sekä keskenään samanlaisia että toisistaan poikkeavia tuotteita Välittömät kustannukset kohdistetaan suoraan, välilliset kustannukset kohdistetaan työvaiheiden perusteella Keskenään samanlaisten työvaiheiden kustannukset lasketaan jakolaskennalla Keskenään erilaisten työvaiheiden kustannukset kohdistetaan lisäyslaskennalla Kustannukset jaetaan samanlaisten suoritteiden kesken Vaihtuvassa joukkotuotannossa erilaisia suoritteita valmistetaaan vuorotellen Ekvivalenssilaskenta sopii yritykselle, jonka tuotteet poikkeavat toisistaan jonkin verran Tuotteet muutetaan vertailukelpoisiksi ekvivalenssilukujen (painokertoimien) avulla Kustannukset Ekvivalenssiyksiköt Kustannukset jaetaan ekvivalenssiyksiköiden lukumäärällä Toimintokustannuslaskenta sopii yritykselle tuotantotyypistä riippumatta. Edut ovat selvimmät, jos tuotteet ovat keskenään riittävän erilaisia. Välittömät kustannukset kohdistetaan suoraan Toimintopohjainen kustannuslaskenta Toimintopohjaisessa kustannusjohtamisessa kiinnostuksen kohteena on kustannustekijät, ei kustannusten kohdistaminen. Kustannustekijöihin vaikuttamalla kustannustehokkuutta voidaan parantaa. Toimintojen tehostamista yleisesti nimitetään toimintojohtamiseksi Välilliset kustannukset kohdistetaan ensin resurssikohdistimien perusteella toiminnoille, jolloin saadaan selville toimintojen kustannukset Toimintopohjaisella kustannusjohtamisella tarkoitetaan toimintokustannuslaskennan hyödyntämistä toimintojen kustannustehokkuuden parantamisessa Toimintopohjaisen kustannuslaskennan tavoitteena on tehostaa yrityksen toimintoja kolmella tavalla: pienentää toimintojen kustannuksia, lyhentää niiden suorittamisen viemää aikaa ja parantaa niiden toteuttamisen laatua Toiminnoille kehitetään niiden volyymia mittaava toimintokohdistin Toiminnot: Sahaus Maalaus Välilliset kustannukset 1000 Yhdessä tunnissa saadaan sahattua 10m ja maalattua 20m² Resurssikohdistin (Työaika) Toiminnon kustannus 70h 10€/h 30h 10€/h Toimintokohdistin Pituus 10m/h Pinta-ala 20m²/h Tuotteen valmistaminen vaatii 1m sahausta ja 2m² maalausta Toiminnon yksikkökustannus 1€/m 0,50€/m² Tuotteen kustannus 1m*1€/m=1€ Yht.2€ 2m²*0,50€/m²=1€ Asiakkaan kustannuksia pyritään vähentämään koko tuotteen käyttöajalta. Hankintahinnan lisäksi huomioidaan tuotteen käytöstä, huollosta, korjaamisesta ja romuttamisesta aiheutuvat kustannukset. Markkinahinta -Tavoitekate =Tavoitekustannus Tuotteelle määritellään ensin kilpailukykyinen markkinahinta, josta vähennetään yrityksen asettama tavoitekate. Hinnan ja katteen erotuksena saadaan tavoitekustannus. Tavoitekustannuslaskenta sisältää kustannusten hallinnan tuotteen koko elinkaaren ajalta Tavoitekustannuslaskenta perustuu asiakkaiden vaatimusten selvittämiseen tuotteen hinnan, laadun ja ajoituksen suhteen Tavoitekustannusten saavuttaminen on poikkitoiminnallisen tiimin vastuulla (tuotekehitys, tuotanto, myynti ja markkinointi, ostotoiminta, kustannuslaskenta) Tavoitekustannuslaskenta Tavoitekustannuslaskenta on käyttökelpoinen väline verkoston kustannusten hallintaan Arvoketju koostuu tuotteen arvoa lisäävistä toiminnoista edeten aikajärjestyksessä tuotteen raaka-aineiden hankkinasta ja varastoinnista tuotteen valmistamiseen ja sen toimittamiseen asiakkaalle Tavoitekustannuslaskennassa ovat mukana tuotteen arvoketjun jäsenet, tuotteen valmistamiseen, markkinointiin ja käyttöön liittyvät sidosryhmät Tavoitekustannuslaskenta kattaa tuotteen koko arvoketjun Tavoitekustannukseen pyritään tuotekehityksen avulla Tavoitekustannuslaskenta on hintalähtöinen, asiakassuuntautunut, tuotekehityskeskeinen ja poikkitoiminnallinen Omistajuuden kokonaiskustannuksen muodostavat kaikki tuotteen käytöstä ja sen hävittämisestä aiheutuvat kustannukset (hankintakustannus, huolto, hävittäminen) Elinkaarikustannuksilla voidaan tarkoittaa myös tuotteen omistajalle tuotteen käyttöajalta koituvia kustannuksia Tuotteen elinkaari on ajanjakso, joka alkaa tuotteen suunnittelu- ja kehitysvaiheesta ja päättyy siihen, kun sen valmistus ja markkinointi lopetetaan Elinkaarikustannusten ja tuottojen suunnittelua etukäteen kutsutaan elinkaaribudjetoinniksi Elinkaaren pituus voi tuotteesta riippuen olla 10-20 vuotta N Elinkaarikustannuslaskenta Nykyisillä markkinoilla elinkaareet ovat lyhentyneet jopa muutamiksi kuukausiksi Elinkaarikustannukset ovat tuotteen kustannukset koko sen elinkaaren ajalta Elinkaarikustannusten määrittämistä kutsutaan elinkaarikustannuslaskennaksi Elinkaarilaskennaksi kutsutaan elinkaaren käsitteen hyödyntämistä yrityksen päätöksenteossa Elinkaaren käsitettä voidaan hyödyntää tuotevalikoiman valinnassa, markkinoinnin tehokkuuden arvioinnissa ja hinnoittelussa Elinkaaren jaksoja nimitetään aloitus-, kasvu-, kypsyys-, lasku- ja lopetusvaiheiksi Pitkän aikavälin suunnittelua kutsutaan strategiseksi suunnitteluksi Tavoitteita esitetään kolmella tasolla; toiminta-ajatus, yritystason tavoitteet ja yrityksen osien tavoitteet 1 Budjetin tavoitteena on yksityiskohtaistaa pitkän aikavälin suunnitelma lyhyemmälle aikajaksolle, esimerkiksi vuodeksi (vuosibudjetointi) Lyhyen aikavälin suunnittelua kutsutaan budjetoinniksi 5 Budjetin toteutumista valvotaan seuraamalla poikkeamia budjetista ja arvioimalla niiden merkitystä pitkän aikavälin suunnitelman näkökulmasta Poikkeamiin voidaan reagoida esimerkiksi tekemällä muutoksia seuraavan ajanjakson budjettiin s. 44 d s. 43 Suunnittelu Perusstrategioita ovat kustannusjohtajuus (halpa tuotanto), erilaistaminen (erilaisia tuotteita) ja keskittyminen (tietyt asiakkaat, tuotteet tai maantieteelliset alueet) 2 6 3 7 Budjetointi (lyhyen aikavälin suunnittelu) sisältää kolme vaihetta: 5. Strategian toteuttaminen budjetoinnin avulla 6. Budjetin toteutumisen valvonta 7. Reagointi poikkeamiin budjetista Strateginen (pitkän aikavälin) suunnittelu sisältää neljä vaihetta: 1. Tavoitteiden asettaminen 2. Mahdollisten strategioiden tunnistaminen 3. Strategioiden vertaaminen 4. Strategian valitseminen 4 Mahdollisia strategioita arvioidaan kolmen kriteerin perusteella: soveltuvuus, toteutettavuus ja hyväksyttävyys Yritys valitsee strategian ja laatii pitkän aikavälin suunnitelman strategian toteuttamiseksi Toiminta-ajatus kertoo yrityksen tavoitteen yleisellä tasolla ja sen, mitä varten yritys on olemassa ja millainen sen toiminnan luonne on. Toiminta-ajatus ei ole yksityiskohtainen eikä konkreettinen. Yritys valitsee strategian ja laatii pitkän aikavälin suunnitelman strategian toteuttamiseksi. Suunnitelma sisältää karkean kuvauksen tavoitteista ja toiminnoista sekä vaadittavista voimavaroista. Tavoitteita esitetään kolmella tasolla; toiminta-ajatus, yritystason tavoitteet ja yrityksen osien tavoitteet Strateginen suunnittelu Hyväksyttävä strategia on esimerkiksi riittävän kannattava eikä liian riskinen Toteutettavuudella tarkoitetaan yrityksen voimavarojen riittävyyttä Soveltuvuudella tarkoittaa strategian yhteensopivuutta yrityksen strategisen tilanteen kanssa. Soveltuvuutta voidaan arvioida SWOT-analyysillä. Mahdollisia strategioita arvioidaan kolmen kriteerin perusteella: soveltuvuus, toteutettavuus ja hyväksyttävyys Yrityksen osien (esim. osastojen) tavoitteet johdetaan yritystason tavoitteista Yritystason tavoitteet ovat koko organisaatiota koskevia, rahamääräisesti mitattavia (esim. liikevaihto) tavoitteita. Yritystason tavoitteet asettaa yrityksen johto, ja ne avataan tuotteita, markkinoita ja asiakkaita koskeviksi tavoitteiksi. Mahdolliset strategiat perustuvat tavoitteisiin ja siihen kilpailuetuun, jolla tavoitteisiin pyritään Perusstrategioita ovat kustannusjohtajuus (halpa tuotanto), erilaistaminen (erilaisia tuotteita) ja keskittyminen (tietyt asiakkaat, tuotteet tai maantieteelliset alueet) s. 46 Toimintopohjaista kustannuslaskentaa voidaan soveltaa käänteisesti budjetoinnissa Laskentakohteen volyymi Budjetointi s. 45 Budjetin tavoitteena on yksityiskohtaistaa pitkän aikavälin suunnitelma lyhyemmälle aikajaksolle, esimerkiksi vuodeksi (vuosibudjetointi) Rullaavassa budjetoinnissa seuraavan vuosineljänneksen budjetissa esitetään kuukausittaiset luvut. Kolme sitä seuraavaa vuosineljännestä esitetään karkeina neljännesvuosittaisina lukuina. Toimintojen määrä Tuotannontekijöiden käyttö Tuotannontekijöiden kokonaiskäyttö Tuotannontekijöiden hankintamäärä Vuosibudjetti koetaan joskus liian jäykäksi: mitä pidemmälle ajalle ennusteita tehdään, sitä enemmän niissä on epävarmuutta Budjetti koordinoi yrityksen toimintaa. Se yhdistää yrityksen osat ja sovittaa ne toimimaan yhteisen suunnitelman mukaan. Budjetin avulla suunnitellaan lyhyen aikavälin toiminta pitkän aikavälin suunnitelman puitteissa Budjetti mahdollistaa tavoitteiden, toimintatapojen ja rajoitteiden kommunikoinnin yrityksen osien johtajille, jotka viestivät ne alaisilleen Budjetilla pyritään vaikuttamaan johdon käyttäytymiseen ja motivoimaan sitä toimimaan organisaation tavoitteiden mukaisesti Budjetoinnin tehtävät Budjettiin sitoutuminen on vahvempaa, jos organisaatio osallistuu laajasti sen laadintaan Johdon suorituskykyä voidaan arvioida budjetin toteutumisen asteen avulla. Johdon sitoutumista budjettiin voidaan parantaa sitomalla budjetin toteutumiseen erilaisia palkkiota. Tehokas toiminta edellyttää, että jokainen tiedostaa oman roolinsa ja vastuualueensa budjetin toteuttamisessa Budjetin avulla valvotaan yrityksen toimintoja Yritystä voidaan johtaa poikkeamien avulla: budjetoituja ja toteutuneita kustannuseriä vertaillaan keskenään, poikkeamien avulla tunnistetaan tehottomat kohdat ja niiden syyt. Tämän pohjalta voidaan ryhtyä toimenpiteisiin ongelmien korjaamiseksi. Poikkeamien arvionnissa erotetaan sisäiset tekijät, joista vastuualueen johtaja on vastuussa ja ulkoiset tekijät, joista vastuualueen johtaja ei ole vastuussa Jos budjettierot johtuvat sisäisistä tekijöistä, johtaja voi ryhtyä toimenpiteisiin erojen välttämiseksi Jos budjettierot johtuvat ulkoisista tekijöistä, budjettia saatetaan joutua muuttamaan vastaamaan uusia olosuhteita Koordinoidut budjetit yhdistetään pääbudjetiksi, joka koostuu tuloslaskelmasta, taseesta ja kassavirtalaskelmasta Budjetin laadintaperiaatteet viestitään budjetoinnista vastaaville johtajille Budjettien valvonta tarkoittaa toteutuneiden ja budjetoitujen erien poikkeamien selvittämistä 8 Laadintaperiaatteet sisältävät kaikki olennaiset sisäiset ja ulkoiset (toimintaympäristöä koskevat) tiedot, jotka budjetoinnissa pitää ottaa huomioon 1 2 7 Hyväksytty pääbudjetti viestitään alas organisaatioon Jos budjetit ovat epätasapainossa, niihin tehdään korjauksia. Tavallisesti joudutaan tekemään useita budjettikierroksia, koska korjaukset vaikuttavat muihin budjetteihin. Budjettien arvioinnissa voidaan käyttää budjetoitua tuloslaskelmaa, tasetta ja kassavirtalaskelmaa Budjetoinnin vaiheet 6 Alemman tason johtajat esittelevät budjettinsa esimiehelleen ja neuvottelevat muutoksista Budjettineuvottelut ovat tärkeitä johtajien sitouttamiseksi budjettiin 3 Myyntibudjetti (myynnin koostumus ja volyymi) laadittaan kriittisen tekijän perusteella Alustavat budjetit arvioidaan ja koordinoidaan 5 Kriittinen tekijä (esim. kysyntä tai kapasiteetti) rajoittaa yrityksen toimintaa 4 Myyntibudjetin pohjalta johdetaan muut budjetit Yrityksen johto ei sanele budjetteja (top-down), vaan alemmat vastuuhenkilöt valmistelevat vastuualueidensa budjetit, jotka kootaan yhteen (bottom-up) Budjettien luvut perustuvat usein edellisen kauden lukuihin, joita korjataan suunnitellulla kasvulla ja laadintaperiaatteiden sisältämillä muutoksilla Laskentakohteille arvioidaan tuotannon ja myynnin volyymit Tuotannontekijöiden kokonaistarve voi olla pienempi kuin osien yhteenlaskettu summa, jos yritys saa kokonsa ansiosta mittakaavaetuja s. 39 Toimintopohjaista kustannuslaskentaa voidaan soveltaa käänteisesti budjetoinnissa 1 Laskentakohteiden vaatimat toimintojen määrät arvioidaan toimintokohdistimien avulla 2 Toimintopohjainen Budjetointi 3 4 Yhteenlaskettu kokonaistarve saattaa johtaa kapasiteetin vajaaseen käyttöön, jos tuotannontekijöiden kapasiteetti on epäjatkuva. Esimerkiksi yritys joutuu hankkimaan kolme konetta, vaikka tarve olisi 2,3 konetta. 5 Toimintojen vaatimat tuotannontekijöiden määrät arvioidaan resurssikohdistimien avulla Arvioidaan tuotannontekijöiden kokonaiskäyttö ja arvioidaan kokonaiskäyttöä suhteessa tuotannon volyymiin Arvioidaan tuotannontekijöiden hankintamäärä vertaamalla arvioitua kokonaiskäyttöä ja käytettävissä olevaa määrää Esim. Yritys arvioi myyvänsä 100 tuotetta Yhden tuotteen valmistaminen vaatii 1m sahausta ja 2m² maalausta.100 tuotteen valmistamiseen tarvitaan tällöin 100m sahausta ja 200m² maalausta. Yhdessä tunnissa saadaan sahattua 10m ja maalattua 20m². Työaikaa kumpaankin toimintoon tarvitaan 10 tuntia. Työntekijöiden kokonaiskäyttö työtunteina on 20 tuntia Työntekijöitä joudutaan hankkimaan lisää, jos nykyinen työntekijämäärä ei kata 20 työtuntia Hinnan, kiinteiden kustannusten ja muuttuvien yksikkökustannusten muutoksen vaikutuksia voidaan tarkastella tekemällä vaihtoehtoisia laskelmia Myyntituotot - Muuttuvat kustannukset = Katetuotto - Kiinteät kustannukset =Tulos Myyntituotot saadaan kertomalla tuotteen hinta myyntimäärällä Hinta * Määrä Muuttuvat kustannukset saadaan kertomalla myyntimäärä muuttuvalla yksikkökustannuksella Määrä * Muuttuvat yksikkökustannukset Katetuottolaskelman perusteella voidaan laskea myyntimäärä, jolla saavutetaan joku tietty tavoitetulos Kiinteät kustannukset + Tulos Yksikkökohtainen kate Muuttuva yksikkökustannus on yhden yksikön myynnistä syntyvä muuttuva kustannus, katetuottoanalyysissä se oletetaan vakioksi Katetuottoanalyysi Myyntituotot = Kokonaiskustannukset Kriittinen piste voidaan ratkaista graafisesti kannattavuuskuvion avulla, jolloin se löytyy myyntituottojen ja kokonaiskustannusten kuvaajien leikkauspisteestä Myyntituotot - Muuttuvat kustannukset Kriittisessä pisteessä kokonaistuotot ja kokonaiskustannukset ovat yhtä suuret, eli tulos on 0 Kiinteät kustannukset Yksikkökohtainen kate Kriittinen piste voidaan määrittää matemaattisen tulosyhtälön avulla, yksikkökohtaista katetta hyväksikäyttäen tai graafisesti Kiinteät kustannukset ovat myyntimäärästä riippumattomia kustanuksia Kustannusrakenteella tarkoitetaan kiinteiden ja muuttuvien kustannusten osuutta kokonaiskustannuksista KRP-määrä * Hinta Määrä * Yksikkökohtainen kate Katetuotolla tarkoitetaan myyntituottojen ja muuttuvien kustannusten erotusta Katetuotto voidaan laskea myös kertomalla myyntimäärä yksikkökohtaisella katteella Hinta - Muuttuvat yksikkökustannukset Yksikkökohtainen kate on yhden yksikön myynnistä syntyvä katetuotto Muuttuva yksikkökustannus + Kiinteä yksikkökustannus Kun kysyntä on joustavaa: - Hinnan muutos vaikuttaa ylisuhteisesti kysyntään - Kysynnän hintajouston itseisarvo suurempi kuin 1 Kun kysyntä on joustamatonta: - Hinnan muutos ei vaikuta huomattavasti kysyntään - Kysynnän hintajouston itseisarvo on pienempi kuin 1 Voittolisä- eli omakustannushinnoittelu Omakustannusarvo + Voittolisä = Nettomyyntihinta Pääoman tuottoprosenttiin perustuva hinnoittelu on voittolisähinnoittelun muunnos, jossa voittolisä lasketaan prosentteina tuotteen sitomasta pääomasta Muuttuva yksikkökustannus Rajayksikkökustannus * Hinnoittelu vaikuttaa tuotteen kysyntään Hinnoittelu tehdään käytännössä usein kustannuspohjaisesti, jolloin tuotteen yksikkökustannuksiin lisätään kate Optimaalista hintaa ei löydy kaavan perusteella, jos kysynnän hintajouston itseisarvo on alle 1, eikä sitä ole määritelty, jos hintajousto on -1 Hintajousto esitetään usein itseisarvona Kysynnän hintajousto: Kysynnän suhteellinen muutos Hinnan suhteellinen muutos Hinnoittelu Kysynnän hintajousto 1 + Kysynnän hintajousto Optimaalinen hinta voiton maksimoimiseksi saadaan ns. Amoroso-Robinsonin säännön mukaan Todellisuuskuilu on teorian ja käytännön hinnoittelun ero: yritykset käyttävät vain harvoin kaavan kuvaamaa rajahinnoittelua Kysyntä on yksikköjoustavaa, jos kysynnän hintajousto on -1 Katteen suuruuteen vaikuttavat kysynnän hintajousto sekä tavoiteltu voitto Katetuottohinnoittelu Minimiomakustannusarvo + Tavoitekatetuotto = Nettomyyntihinta Kysyntäkäyrä kuvaa hinnan ja kysynnän välistä riippuvuutta Neoklassisessa talousteoriassa yrityksen tavoitteeksi asetetaan usein voiton maksimointi Tuotteen rajayksikkökustannus on tuotteen yksikkökustannuksen muutos, kun tuotanto muuttuu yhdellä yksiköllä Kysynnän hintajouston suuruus riippuu kilpailutilanteesta ja tuotteen tärkeydestä asiakkaalle Tuotteen hinnalla on tavallisesti rajoitettu vaihteluväli, jolla se voi vaihdella yksikkökustannusten ja kilpailun vuoksi Monissa tapauksissa yritys ei pysty itse vaikuttamaan tuotteen hintaan, vaan se saadaan suoaran markkinoilta ja yritys sopeuttaa siihen omat kustannuksensa. Tavoitekustannuslaskenta on kehitetty tähän tilanteeseen. Tyypillisessä investointipäätöstilanteessa verrataan investointivaihtoehtojen keskinnäistä paremmuutta Kun yritykseen hankitaan pitkävaikutteisia tuotannontekijöitä, on kyse investointeja koskevasta päätöksenteosta Laajennusinvestoinneissa verrataan eri investointivaihtoehtojen juoksevasti synnyttämiä tuloja ja menoja Reaali-investoinneilla tarkoitetaan investointeja tuotannontekijöihin (esim. maa-alueet, rakennukset, koneet) sekä aineettomia investointeja (tutkimus- ja kehitystoiminta, mielikuvien luominen) Investointipäätöksiä tehdään yrityksissä suhteellisen harvoin Keskeisin epävarmuus investointipäätöksissä liittyy juokseviin tuloihin ja menoihin sekä investoinnin pitoaikaan Epävarmuus voidaan huomioida laskentakorossa, vaihtoehtoisilla laskelmilla tai laskemalla nettonykyarvon odotusarvo mahdollisten vaihtoehtojen todennäköisyyksien perusteella Vaihtoehtoisia laskelmia voidaan tehdä erilaisilla, tulo- ja menovirroilla sekä pitoajoilla Rahoitusinvestoinneilla tarkoitetaan rahan sijoittamista (arvopaperien hankkiminen) Investointi s. 52 Investointien kannattavuutta voidaan arvioida erilaisilla laskentamenetelmillä Investointiprosessi voidaan jakaa kuuteen vaiheeseen 1. Investointitarpeen tunnistaminen 2. Tutkimusvaihe 3. Informaation hankinta 4. Investointipäätöksenteko Nettonykyarvon odotusarvon laskeminen vaihtoehtojen todennäköisyyksien avulla mahdollistaa erilaisten taloudellisten mallien (sijoitushyödykkeiden hinnoittelumalli eli CAPM, optiohinnoittelu) soveltamisen investointeja koskevaan päätöksentekoon 5. Rahoituksen järjestäminen 6. Investoinnin toteutus ja valvonta Hankintameno on pitkävaikutteisen tuotannontekijän hankkimiseksi tarkoitettu meno Pitoaika on se aika, jolloin investoinnista syntyy tuloja ja menoja Fyysistä käyttöikää rajoittaa koneen kuluminen Taloudellinen pitoaika lyhenee, jos markkinoille tulee uusia koneita, jotka esimerkiksi hyödyntävät raaka-aineen taloudellisemmin Tekninen käyttöikä lyhenee, jos markkinoille tulee uusia koneita, jotka toimivat teknisesti tehokkaammin Juoksevasti syntyvät tulot ja menot ovat investoinnin kausittain (esim. vuosittain) aiheuttamia rahavirtoja Investointi Laskentakorko tekee eri ajankohtiin ajoittuvat tulot ja menot vertailukelpoisiksi Jäännösarvo on myyntitulo, joka investoinnista saadaan pitoajan päättyessä Investoinnin nettotulot saadaan juoksevien tulojen ja menojen erotuksena Tulot - Menot Se voi olla positiivinen tai negatiivinen, mutta usein se oletetaan nollaksi Takaisinmaksuaika on se aika, jonka kuluessa investoinnin nettotulot ovat yhtä suuret kuin sen hankintameno (eli investointi maksaa itsensä takaisin) Investoinnin nettonykyarvo saadaan diskonttaamalla investoinnin aiheuttamat rahavirrat (hankintameno, nettotulot ja jäännösarvo) laskentaajankohtaan, joka on yleensä investointihetki (vuosi 0) Tulevaisuuden rahavirran arvo tällä hetkellä (nykyarvo) voidaan laskea diskonttaamalla, eli kertomalla se diskonttaustekijällä Takaisinmaksuajan menetelmä painottuu investoinnin rahoitusseuraamuksiin (miten nopeasti yritys saa rahat takaisin) Korkokantana käytetään investoinnin tuottovaatimusta n (1+i) i = Laskentakorko n = Aika (vuosina) 1 n (1+i) Diskonttaustekijä on korkotekijän käänteisluku. Korkotekijän avulla voidaan laskea nykyhetken rahamäärän arvo tulevaisuudessa. Mitä lyhyempi takaisinmaksuaika, sitä kannattavampi investointi Hankintameno = Nettotulot Investointilaskelmat Takaisinmaksuaika liittyy myös riskiin, sillä nopeasti itsensä takaisin maksavaan investointiin liittyy yleensä vähemmän riskiä kuin investointiin, joka maksaa itsensä takaisin hitaammin Investoinnin sisäinen korkokanta (r) on korko, jolla investoinnin nettonykyarvo on 0 Investointi on kannattava, jos sen nettonykyarvo on positiivinen Vertailtaessa eri investointivaihtoehtoja kannattavin on se, jonka nettonykyarvo on suurin Investointi on kannattava, jos sisäinen korkokanta on suurempi kuin laskentakorkokanta (tuottovaatimus) Investointi on sitä kannattavampi, mitä suurempi on sisäisen koron ja laskentakoron erotus Strateginen laskentatoimi ulottuu yrityksen ulkopuolelle, jolloin puhutaan laajennetusta yrityksestä. Strategisessa laskentatoimessa huomioidaan alihankkijoiden ja asiakkaiden kustannukset. Strategisessa johdon laskentatoimessa korostetaan menestystä pitkällä tähtäyksellä panostamalla kustannusten hallintaann, asiakastyytyväisyyden sekä työntekijöiden motivaation ja osaamisen kehittämiseen Yritys voi valita Kustannusjohtajuus edellyttää luotettavaa strategiakseen tietoa tuote- ja valmistuskustannuksista esimerkiksi kustannusjohtajuuden tai tuotedifferoinnin Kustannusten hallinta pitkällä tähtäyksellä sisältää kolme tärkeää aluetta: arvoketjuajattelun, strategisen asemoinnin ja kustannusajurit Yrityksen strategia vaikuttaa yrityksen laskentatoimeen Tuotedifferointi edellyttää informaatiota erilaistettujen tuotteiden aiheuttamista valmistuksen ja markkinoinnin kustannuksista Toimintokustannuslaskennassa pyritään tunnistamaan toimintojen kustannustekijät Perinteisessä laskentatoimessa tuotannon volyymi on tärkein kustannuksiin vaikuttava tekijä Strategisessa laskentatoimessa nähdään, että kustannuksiin vaikuttavat monet rakenteelliset ja toiminnalliset tekijät Strateginen johdon laskentatoimi tuottaa informaatiota johdon päätöksentekoa varten Kustannusajurien (kustannustekijöiden) tunnistaminen on kustannusjohtamisen perusedellytys Strateginen johdon laskentatoimi Kokonaisvaltaisen laatujohtamisen avulla pyritään tunnistamaan ja korjaamaan virheitä s. 54 s. 55 Tasapainotettu mittaristo (balanced scorecard, BSC) eli tuloskortti on kokonaisvaltainen suorituskyvyn mittausjärjestelmä Lisäarvojohtamisen avulla pyritään eliminoimaan prosessit, jotka vähentävät tai eivät lisää tuotteen arvoa asiakkaalle, sekä tehostamaan niitä, jotka lisäävät Ei-taloudelliset mittarit mahdollistavat prosessien operatiivisen suorituskyvyn mittaamisen SWOT-analyysin avulla tuotetaan tietoa yrityksen asemasta sisäisten tekijöiden (vahvuudet ja heikkoudet) ja ulkoisten tekijöidoen (mahdollisuudet ja uhat) suhteen Toimintokustannuslaskennan päätarkoitus on tunnistaa toiminnot ja prosessit (toimintoketjut), sekä tekijät, jotka aiheuttavat niissä kustannuksia. Kokonaisvaltaisen laatujohtamisen avulla pyritään tunnistamaan ja korjaamaan prosesseissa esiintyviä virheitä jatkuvan parantamisen periaatteella Kustannuksia voidaan supistaa, kun kustannustekijät on tunnistettu Laatujohtamisen apuna voidaan käyttää laatukustannuslaskentaa Toimintopohjainen kustannuslaskenta Kokonaisvaltainen laatujohtaminen Ei-taloudelliset mittarit mahdollistavat prosessien operatiivisen suorituskyvyn mittaamisen ja sen yhdistämisen taloudelliseen suorituskykyyn Ei-taloudelliset mittarit Arvonlisäjohtaminen Lisäarvojohtamisen avulla pyritään eliminoimaan prosessit, jotka vähentävät tai eivät lisää tuotteen arvoa asiakkaalle, sekä tehostamaan niitä, jotka lisäävät Strategisen johdon laskentatoimen työkalut SWOT-analyysi SWOT-analyysin avulla tuotetaan tietoa yrityksen asemasta sisäisten tekijöiden (vahvuudet ja heikkoudet) ja ulkoisten tekijöidoen (mahdollisuudet ja uhat) suhteen toiminnan eri osaalueilla (talous, kilpailu, markkinat, ympäristö) Innovoivuuden ja oppimisen näkökulma liittyy yrityksen kykyyn innovoida, parantaa ja oppia menetelmiä, joilla asiakkaiden tarpeet voidaan tyydyttää entistä paremmin Sisäisen näkökulman mittarit mittaavat niiden sisäisten prosessien suorituskykyä, jotka vaikuttavat kriittisesti yrityksen kykyyn tyydyttää asiakkaiden tarpeet Asiakkaan näkökulmassa on kyse asiakkaiden tarpeiden tyydyttämiseen perustuvan strategian muuttamista mittareiksi, jotka heijastavat asiakkaille tärkeitä asioita (esim. laatu, palvelu, kustannukset) Strateginen kartta on neljälle ulottuvuudelle esitetty syy- ja seurausjärjestys, jota noudattamalla yrityksen strategia toteutetaan ja pitkän aikavälin tavoite saavutetaan Tasapainotettu mittaristo on joukko mittareita, jotka antavat johdolle nopean, mutta kattavan yleiskuvan yrityksen tilanteesta Kokonaisvaltainen suorituskyvyn mittausjärjestelmä sisältää taloudellisia ja ei-taloudellisia, strategisesti tärkeille alueille kohdistettuja mittareita Strategia määritellään tässä yhteydessä joukoksi hypoteeseja syystä ja seurauksesta Yleisin kokonaisvaltainen suorituskyvyn mittausjärjestelmä on tasapainotettu mittaristo (balanced scorecard, BSC) eli tuloskortti Tasapainotettu mittaristo Taloudelliset mittarit mittaavat talousprosessin suorituskykyä ja ei-taloudelliset mittarit reaaliprosessin suorituskykyä (esim. motivaatio, asiakastyytyväisyys) Taloudellinen näkökulma mittaa sitä, millä tavalla asiakkaiden tarpeiden tyydyttäminen näkyy yrityksen taloudellisessa suorituskyvyssä Tasapaino saavutetaan lyhyen ja pitkän tähtäyksen tavoitteiden, taloudellisten ja ei-taloudellisten mittareiden, syytä- ja seurausta kuvaavien mittareiden sekä sisäisen ja ulkoisen suorituskyvyn mittareiden välille BSC sisältää taloudellisia, menneen toiminnan tuloksia kuvaavia mittareita, sekä eitaloudellisia, tulevaisuuden taloudellista suorituskykyä kuvaavia mittareita Ei-taloudelliset mittarit mittaavat asiakastyytyväisyyttä, sisäisiä prosesseja ja organisaation innovoivuutta ja kehitttymiskykyä Yrityksen rahoituskysymykset jakautuvat kahteen osaan taseen mukaisesti: toisen puolen kysymykset liittyvät omaisuuden tuottoon, toisen puolen kysymykset liittyvät rahoituksen kustannuksiin Yritys tuottaa taloudellista arvoa, jos sen investointien tuotto on suurempi kuin sen rahoituksen kustannus Varojen allokointi Informaation välittäminen Likvidisyyden parantaminen s. 57 Riskin hajauttaminen s. 64 Yritys voi kerätä omaa pääomaa myymällä osakkeita s. 60 Oman pääoman kustannus määräytyy capital asset pricing -mallin mukaan riskittömän sijoituksen tuoton ja yrityskohtaisen riskipreemion summana Oma pääoma on yritykselle kalliimpaa kuin vieras pääoma Rahoitus s. 63 s. 58 s. 59 Vieraan pääoman kustannus määräytyy riskittömän sijoituksen tuoton ja riskipreemion summana Pääomarakenteella tarkoitetaan oman ja vieraan pääoman suhdetta Välirahoitusinstrumentit sisältävät oman ja vieraan pääoman piirteitä. . s. 62 Oma pääoma on sijoittajalle riskisempi vaihtoehto, mutta sen tuotto-odotus on suurempi s.61 Yritykset voivat hankkia rahoitusta vieraan pääoman muodossa (laina), oman pääoman muodossa (osakepääoma) tai niiden väliin asettuvilla muodoilla (välirahoitus) Optimaalinen pääomarakenne on sellainen, että rahoituksen hinta eli yrityksen keskimääräinen painotettu pääoman kustannus (WACC, weighted average cost of capital) minimoituu Vieras pääoma on lainanantajalle turvallisempi vaihtoehto, mutta sen tuotto on pienempi Rahoitusmarkkinat allokoivat varoja ylijäämäsektorilta (kotitaloudet) alijäämäsektorille (yritykset). Allokatiivinen tehokkuus tarkoittaa mahdollisimman pieniä kustannuksia ja vähäistä viivettä. Oman ja vieraan pääoman kustannukset määräytyvät rahoitusmarkkinoilla Informatiivisesti tehokkailla markkinoilla sijoittajat ovat perillä eri sijoituskohteiden ominaisuuksista, tuotoista ja riskeistä Primääri- eli ensisijaismarkkinoilla tarkoitetaan arvopaperimarkkinoita, joilla yritykset voivat hankkia uutta omaa pääomaa (osakeanti) ja vierasta pääomaa (velkakirjojen myynti) Sijoittajat voivat realisoida (muuttaa rahaksi) osakkeensa tai velkakirjansa, mikä mahdollistaa pitkäaikaisten projektien rahoittamisen Rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinat mahdollistavat riskin ajallisen ja määrällisen hajauttamisen Sekundääri- eli toissijaismarkkinat tarkoittavat rahoitusinstrumenttien jälkimarkkinoita Suomessa pankit ovat perinteisesti olleet ns. universaalipankkeja, jotka hoitavat kaikkia pankkitoimintaan liittyviä tehtäviä Rahoitusta voidaan hankkia suoraan julkisilta rahoitusmarkkinoilta tai rahoituksen välittäjiltä Rahoituksen välittäjät ovat finanssi-instituutioita (esim. pankit, vakuutusyhtiöt ja muut luottolaitokset), joiden tehtävä on tuottaa palveluja sekä sijoittajille että yrityksille Rahoitusmarkkinat jaetaan rahaja pääomamarkkinoihin. Alle vuoden pituiset rahoitusvaateet kuuluvat rahamarkkinoille, tätä pidemmät pääomamarkkinoille. Valtio ei käytännössä voi mennä konkurssiin Korko perustuu riskittömän vaihtoehdon tuottoon sekä riskipreemioon, korvaukseen otetusta riskistä Riskittömän vaihtoehdon tuottona käytetään yleensä valtion obligaatioiden korkoa Valtion velkaannuttua liikaa sillä on kolme vaihtoehtoa: 1. Velat voidaan inflatoida 2. Velat voidaan jättää maksamatta tai järjestellä uudestaan 3. Valuutta voidaan devalvoida, mikä johtaa ulkomaisten velkojien tappioihin Velan vipuvaikutuksen avulla pyritään kasvattamaan oman pääoman tuottoa kasvattamalla vieraan pääoman suhteellista osuutta Vipuvaikutus toimii tehokkaasti, kun koko pääoman tuotto ylittää vieraan pääoman kustannuksen. Vipuvaikutus toimii haitallisesti, jos koko pääoman tuotto alittaa vieraan pääoman kustannuksen. Esim. vieraalle pääomalle maksetaan 5% korkoa. Yrityksen koko pääoman tuottaa 10%. Vieraalle pääomalle maksetaan ainoastaan 5% korkoa, joten tämän ylittävä osa kasvattaa oman pääoman tuottoa. Yrityksen koko pääoman tuottaa 3%. Vieraalle pääomalle täytyy joka tapauksessa maksaa 5% korkoa, joten oman pääoman tuotto pienenee. s. 59 Vieras pääoma Pienemmissä yrityksissä lainanantaja voi vaatia vakuuksia, jotka realisoidaan, jos lainaa ei makseta takaisin Yritykselle vieraan pääoman kustannus (korko) on oman pääoman kustannusta pienempi. Velanotto kuitenkin kasvattaa yrityksen rahoitusriskiä. Korko on lainan tuotto lainanantajalle ja lainan kustannus yritykselle Lainan korkomaksuista ja lyhennysaikataulusta tehdään sopimus Yrityksen täytyy maksaa lainan kustannukset ennen kuin se voi jakaa voittoa (esim. osinkoa) osakkeenomistajille Konkurssitilanteessa lainanantajat ovat etuoikeusjärjestyksessä ennen osakkeenomistajia Vieraan pääoman riskipreemion määrittämisessä keskeistä on yrityksen vertailu muihin velkakirjoihin Korko perustuu riskittömän vaihtoehdon tuottoon sekä riskipreemioon, korvaukseen otetusta riskistä Yrityksen luottokelpoisuutta arvioi itsenäiset ja riippumattomat luottoluokitusyritykset (Moody's, Standard & Poor's). Riskipreemioon vaikuttaa yrityksen luottokelpoisuus eli reittaus Luottoluokitus on maksullinen ja julkinen. Myös maita riskiluokitetaan. Maariskit huomioidaan yritysreittauksissa. Vieraan pääoman kustannus Luottoluokituksen muutos näkyy uuden lainarahan hinnassa Moody's tarkentaa luokituksiaan numeroilla 1, 2 ja 3. Standard & Poor's käyttää plus- ja miinusmerkkejä kirjainyhdistelmien liitteenä. Luottoluokitus on vain suurimmilla yrityksillä. Luokituksia voidaan kuitenkin hyödyntää pienempien yritysten riskisyyden arvioinnissa vertailemalla yritysten tunnuslukuja. High yield -luokasta käytetään myös nimitystä roskalainat Baa tai BBB on keskitason luokitus, jonka mukaan luokitellulla yrityksellä on riittävästi maksukykyä. Nämä yritykset ovat herkempiä olousuhteiden muutoksella kuin paremman luottoluokituksen yritykset. Riskittömän vaihtoehdon tuottona käytetään yleensä valtion obligaatioiden korkoa Alin luokitus D tarkoittaa, että yritys on käytännössä lähes konkurssissa 1 2 3 Moody's +S&P Aaa Aa A Baa Ba B Caa Ca C D AAA AA A BBB BB B CCC CC C D Investment grade High yield "roskalainat" Lainarahan hintaan vaikuttavat mahdolliset sopimusvakuudet eli kovenantit, luottoihin liitettävät erityisehdot 25 prosentin omavaraisuusaste on tyypillinen pankkien velkasopimukseen liitettävä kovenanttiehto, jonka rikkoutuessa velkarahan hinta nousee Pienemmissä yrityksissä lainanantaja vaatii yleensä vakuuksia, jotka realisoidaan, jos lainan korkomaksut tai lyhennykset jäävät maksamatta Osakepääoman riskipreemio määräytyy ns. capital asset pricing -mallin (CAPM) avulla. Sijoittajat vaativat oman pääoman ehtoiselta sijoitukselta vähintään riskittömän sijoituskohteen tuoton plus markkinoiden riskipreemion. Markkinoiden riskipreeemio kerrotaan beta-kertoimella, yrityskohtaisella riskikertoimella Beta-kertoimen arvot vaihtelevat yhden molemmin puolin. Koko osakemarkkinoiden beta-kerroin on yksi. Yritykset maksavat yleensä vuosittain omistajilleen osinkoa Osakkeenomistajan riski on lainanantajaa suurempi: vastaavasti tuotto-odotus on lainaa suurempi Riskittömän sijoituksen tuotto + Beta-kerroin * Markkinoiden riskipreemio Osakkeesta saatava tuotto riippuu yrityksen tuloksesta: osakkeenomistajien tuotto on se ylijäämä, joka jää jäljelle korkojen ja verojen maksun jälkeen Konkurssitilanteessa osakkeenomistaja saa rahansa viimeisenä Beta-kertoin kuvaa tietyn sijoituskohteen systemaattista riskiä suhteessa keskimääräiseen sijoitukseen Listaamattomien yritysten osakkeille vaaditaan tyypillisesti 5-10 prosenttiyksikön likviditeettipreemio Osakemarkkinoiden riskiä mitataan yleisesti volatiliteetilla, osaketuottojen keskihajonnalla Oman pääoman kustannus määräytyy ns. implisiittisesti markkinoiden tuottovaatimusten perusteella: mikäli tuotto-odotus ei vastaa sijoittajien tuottovaatimusta, osakkeen markkinahinta laskee tasolle, jolla tuotto-odotus nousee vaaditulle tasolle Oma pääoma voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen omaan pääomaan. Oma pääoma Pääomasijoittajan tuotto määräytyy tyypillisesti kokonaan arvonnousun perusteella. Pääomasijoittaja pyrkii kasvattamaan yritystä, kunnes se voidaan myydä toiselle yritykselle tai listata pörssiin. Oman pääoman sijoittajat tulevat yrityksen omistajiksi N Pääomasijoittajat rahoittavat tyypillisesti kasvuyrityksiä, joille on tyypillistä korkean teknologian hyödyntäminen, pitkään jatkuva negatiivinen tulorahoitus ja merkittävä epävarmuus tulevista tuotoista Sisäinen oma pääoma on liiketoiminnasta saatavaa tulorahoitusta, ulkoinen oma pääoma on osake-emission eli osakeannin kautta hankittua pääomaa. N Yritykselle voi olla erilaisia osakesarjoja, joilla on erilainen äänioikeus. Näin omistaja voi listauttaa yrityksen luopumatta äänivallasta. Vain pieni osa osakeyhtiöistä on ns. julkisesti noteerattuja (listattuja) eli pörssiyhtiöitä. Noteerattujen yritysten osakkeille käydään kauppaa pörssissä, jossa nille muodostuu markkinahinta. Tämä tekee tuottojen ja riskien vertailun helpommaksi. Hajauttamisella eli diversifioinnilla tarkoitetaan sijoitusta useisiin erilaisiin sijoituskohteisiin. Osakemarkkinoiden riskiä mitataan yleisesti volatiliteetilla, osaketuottojen keskihajonnalla Sijoittaja voi valita salkkuunsa eri osakkeita tai eri sijoitusluokkia, kuten osakkeita, kiinteistöjä, korkoinstrumentteja tai vaikkapa metsää Arvopaperiden ollessa negatiivisesti korreloituneita toisen N hinnan noustessa toisen hinta laskee Arvopapereiden ollessa positiivisesti korreloituneita niiden hinnat muuttuvat samaan suuntaan. Mitä vahvempi positiivinen korrelaatio, sitä vähemmän hyötyä hajauttamisesta saadaan. Hyvin hajautetussa portfoliossa (salkussa) kaikki jäljellä oleva riski on systemaattista riskiä Beta-kerroin kuvaa tietyn sijoituskohteen systemaattista riskiä suhteessa keskimääräiseen sijoitukseen Hajauttamisesta saatava hyöty perustuu siihen, että sijoituskohteiden hinnat muuttuvat eri tahdissa Oma pääoma & riski Ei-hajautettavissa olevaa riskiä kutsutaan systemaattiseksi eli markkinariskiksi Hajautettavissa olevaa riskiä kutsutaan epäsystemaattiseksi riskiksi Optiolainassa sijoitteja saa velkakirjan mukana yhden tai useamman optiotodistuksen, jolla voi ostaa yrityksen osakkeita etukäteen määritellyllä hinnalla Velkakirja on yleensä ns. bulletlaina, joka maksetaan takaisin yhdessä erässä laina-ajan lopussa Välirahoitusinstrumentit sisältävät oman ja vieraan pääoman piirteitä. Ne ovat hyödyllisiä esimerkiksi silloin, kun velkainen yritys tarvitsee rahoitusta, mutta omistajat eivät halua luopua äänivallasta. Korko on yleensä markkinakorkoa alhaisempi Pääomalaina ei omaksi pääomaksi luokiteltavana lisää yrityksen rahoitusriskiä Pääomalainan kustannus on oman ja vieraan pääoman kustannuksen välissä Konkurssitilanteessa pääomalainat maksetaan muiden velkojen jälkeen Pääomalainalle ei saa antaa vakuutta, eikä siihen liity äänioikeutta Pääomalainalle voidaan maksaa korkoa ja pääomaa takaisin vain, mikäli yhtiölle jää täysi kate sidotulle omalle pääomalle, eli maksuun käytettävä määrä voidaan käyttää voitonjakoon viimeksi päättyneeltä tilikaudelta Välirahoitus Vaihtovelkakirjalainassa velkakirja on vaihdettavissa yrityksen osakkeisiin Optio- ja lainaosuuksia ei voida irrottaa erilleen Vaihtovelkakirjalainoilla käydään kauppaa jälkimarkkinoilla kuten millä tahansa velkakirjoilla Rahan riittävyys maksuvalmiuden turvaamiseksi Suppeimillaan kassanhallinnalla tarkoitetaan käteiskassan ja pankkitilien hallintaa. Kassa-ali/ylijäämien ajoittumisen ja keston selvittäminen sekä alijäämän rahoitustavan ja ylijäämien sijoittamisen suunnittelu Rahan vaihtoehtoiskustannusten minimointi niin, ettei varoja sitoudu liikaa tuottamattomaan likviditeettiin Laajempi käsite kattaa myös muun rahoitusomaisuuden ja lyhytaikaisen vieraan pääoman hallinnan. Lyhyen aikavälin rahoitus tarkastelee alle vuoden aikahorisonttia Lyhyen aikavälin rahoitus Lyhyean aikavälin rahoituksen keskeinen osa on kassanhallinta Kassanhallintaan voidaan lukea mukaan myös materiaalitoiminnot, jolloin käyttöpääoman optimointi ja rahoittaminen nousee tärkeäksi kysymykseksi Perintäpolitiikka: perinnän kustannustehokkuus Rahoittajasuhteiden (pankki, vakuutusyhtiö, omistajat) systemaattinen hoitaminen Sitoutuneen liikepääoman määrään vaikuttaa toiminnan laajuus, yritystoiminnan kasvu, tuotantoprosessin luonne ja toiminta-aste Käyttöpääoma on se osa yrityksen pääomasta, joka tarvitaan päivittäisen toiminnan kattamiseen Sitoutuneita tuottamattomia varoja voidaan vapauttaa tehostamalla perintää, pidentämällä maksuaikoja tai pienentämällä varastoja Taloudelliset riskit ovat tyypillisesti kaksipuolisia riskejä: niihin liittyy voiton ja tappion mahdollisuus Vieraan pääoman suhteellisen osuuden kasvaessa yrityksen rahoitusriski kasvaa Konkurssissa omistajat jättävät yrityksen velkojilleen maksuksi luotoista Yrityssaneerauksessa yritystoimintaa pyritään tervehdyttämään ja jatkamaan Yrityksen joutuessa vaikeuksiin, vaihtoehtoina ovat konkurssi ja yrityssaneeraus Taloudelliset riskit voidaan jakaa perusliiketoiminnan riskeihin ja rahoitusriskeihin Perusliiketoiminnan riskit liittyvät mm. markkinoiden kysyntään ja hintaan sekä teknologian ja lainsäädännön kehitykseen. Riski Suoria kriisikustannuksia ovat hallinnolliset (esim. juridiset) kustannukset ja yritysjohdon kriisin hoitamiseen käyttämä aika Yrityssaneerauksessa yritys joutuu maksamaan suoria ja epäsuoria kriisikustannuksia Perusliiketoiminnan riskien hallinta on yritystoiminnan perusta. Rahoitusriskit määräytyvät markkinoilla, ja niitä on vaikea ennustaa. Yrityksille aiheutuu sekä valuutta- että korkoriskejä. Vahinkoriskit (tulipalo, murto) ovat yksipuolisia riskejä: niihin ei liity voiton mahdollisuutta. Epäsuoria kriisikustannuksia aiheutuu palkankorotuksista työntekijöiden lähdön estämiseksi, asiakkaiden menetyksestä, omaisuuden realisoinnin vaikeutumisesta ja tavarantoimittajien muuttuneista toimitus- ja maksuehdoista. Vahinkoriskejä voidaan hallita vakuutuksilla. Valuuttariskit vaikuttavat Korkoriskillä tarkoitetaan kansainvälisen kilpailun riskiä siitä, että kautta myös yrityksiin, jotka markkinakorot nousevat käyvät kauppaa kotivaluutassaan
© Copyright 2024