Kaavaselostus
SUONENJOEN KAUPUNKI LINTHARJUN OSAYLEISKAAVA Kaavaselostus 2. EHDOTUS 18.5.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus II (42) SISÄLLYSLUETTELO 1 OSAYLEISKAAVA-ALUEEN SIJAINTI .............................................................................. 4 2 PERUSTIEDOT ........................................................................................................... 4 3 4 5 6 7 8 2.1 Suunnittelutilanne ............................................................................................ 4 2.2 Maanomistus................................................................................................... 12 2.3 Nykyinen maankäyttö ...................................................................................... 12 2.4 Ympäristön häiriötekijät ................................................................................... 13 KULTTUURIYMPÄRISTÖ .............................................................................................. 14 3.1 Arvokkaat rakennuskohteet .............................................................................. 14 3.2 Muinaisjäännökset ........................................................................................... 15 LUONNONYMPÄRISTÖ ................................................................................................ 17 4.1 Kallio- ja maaperä ........................................................................................... 17 4.2 Pohjavedet ..................................................................................................... 17 4.3 Pintavedet ...................................................................................................... 19 4.4 Kasvisto ja kasvillisuus ..................................................................................... 19 4.5 Eläimistö ........................................................................................................ 21 4.6 Luonto- ja lintudirektiivilajit sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit............................ 22 MAISEMA ................................................................................................................. 22 5.1 Maiseman yleiskuvaus ...................................................................................... 22 5.2 Maisemarakenne ja maisemakuva ..................................................................... 23 TAVOITTEET ............................................................................................................. 23 6.1 Tavoiteasettelun lähtökohdat ............................................................................ 23 6.2 Maankäyttöä koskevia yleisiä tavoitteita ............................................................. 24 MITOITUSPERUSTEET ................................................................................................ 25 7.1 Mitoitusnormit ranta-alueella ............................................................................ 25 7.2 Rakennusoikeuden laskentaperiaatteet ............................................................... 25 7.3 Kaava-alueen mitoitusvyöhykkeet ..................................................................... 27 7.4 Arvokkaiden luontokohteiden ja kulttuurihistoriallisten kohteiden huomioiminen ...... 27 OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT ......................................................................... 27 8.1 9 Aluevarausten pääperustelut ............................................................................. 27 8.1.1 Yleistä ................................................................................................ 27 8.1.2 Asuntoalueet ....................................................................................... 28 8.1.3 Palvelu- ja työpaikka-alueet .................................................................. 28 8.1.4 Virkistysalueet ja –reitit ........................................................................ 29 8.1.5 Erityisalueet ........................................................................................ 29 8.1.6 Kulttuuri- ja luonnonympäristö .............................................................. 30 8.1.7 Maa- ja metsätalousalueet .................................................................... 31 8.1.8 Vesialueet ........................................................................................... 32 8.1.9 Liikenne.............................................................................................. 33 8.1.10 Muut alueet......................................................................................... 33 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI .......................................................................................... 33 Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus 10 11 III (42) 9.1 Yleistä ............................................................................................................ 33 9.2 Valtakunnallisten suunnittelutavoitteiden toteutuminen ........................................ 33 9.3 Maakuntakaavan suunnittelutavoitteiden toteutuminen ........................................ 34 9.4 Vaikutukset luontoon ....................................................................................... 34 9.5 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön .............................................................. 37 9.6 Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön ................................................................ 37 TOTEUTTAMINEN ...................................................................................................... 38 10.1 Osayleiskaavan oikeusvaikutukset ..................................................................... 38 10.2 Rakennuslupakäsittely osayleiskaava-alueella ..................................................... 39 10.3 Rakentaminen asemakaavoitettavalla alueella ..................................................... 40 10.4 Rakentaminen rantavyöhykkeellä ...................................................................... 40 10.5 Yhdyskuntatekniikka ........................................................................................ 40 SUUNNITTELUVAIHEET JA OSALLISTUMINEN ................................................................ 40 11.1 Vireille tulo ..................................................................................................... 40 11.2 Valmistelu- ja luonnosvaihe .............................................................................. 40 Liitteet: 1. OAS 2. Kaavakartta 3. Mitoitustaulukko 4. Harjujensuojeluohjelmarajauskartta 5. Maanomistuskartta 6. Kesäulkoilureittikartta 7. Talviulkoilureittikartta 8. Raviurheilureittikartta 9. Muinaisjäännösinventointikartta 10. Kallioperäkartta 11. Maaperäkartta 12. Maisemarakennekartta 13. Maisemakuvakartta 14. Natura-alueen luontodirektiivin luontotyyppien kartta 15. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio 16. Rakennuskulttuuri-inventointi 17. Saunataipaleen rantakaava 18. Kaavaluonnoksen palaute ja vastineet 19. 1. Kaavaehdotuksen palaute ja vastineet Lähteet: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 20/2011 (2012), Suonenjoen Lintharjun Natura 2000-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus 4 (42) SUONENJOEN KAUPUNKI LINTHARJUN YLEISKAAVA 1 OSAYLEISKAAVA-ALUEEN SIJAINTI Lintharjun suunnittelualue sijaitsee Suonenjoen keskustasta nähden luoteessa, valtatie 9:n länsipuolella ja Vesannolle johtavan Iisvedentien eteläisellä puolella. Länsiosistaan suunnittelualue rajautuu Koskeloveteen. Suunnittelualueeseen sisältyy alustavasti varsinainen Lintharjun alue (rajattu punaisella alla olevaan karttaan) sekä Saunaniemen alue (rajattu karttaan mustalla). Kaavaprosessin edetessä suunnittelualuetta voidaan rajata uudelleen niin, että Saunaniemeä ei sisällytetä kaavarajaukseen. Kuva 1. Alustava suunnittelualueen rajaus. Varsinainen Lintharjun alue merkitty punaisella rajauksella, Saunaniemi mustalla rajauksella. 2 PERUSTIEDOT 2.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on edistää hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen toteutumista alueiden käyttöä koskevassa päätöksenteossa. MRL:n 24§ velvoittaa: ”Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus 5 (42) toteuttamista.” Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 31.11.2008. Tavoitteet astuivat voimaan 1.3.2009. Tavoitteet ovat luonteeltaan yleisiä ja ne on ryhmitelty kuuteen asiakokonaisuuteen, joista neljä koskee kaava-aluetta: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Savon maakuntakaavan 8.11.2010. Ympäristöministeriö vahvisti sen 7.12.2011. Nyt yleiskaavoitettavalla alueella on maakuntakaavassa pinta-alaltaan eniten maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Myös Lintharjun MU-alue, eli maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta, on pinta-alaltaan laaja. Kuva 2. Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta Maakuntakaavan merkintöjä suunnittelualueella ovat: MY1 Maa- ja metsätalousalueet, joilla erityisiä ympäristöarvoja Merkinnällä osoitetaan alueet, joilla on maa-aineslain 3§:n tarkoittamia maisemaan liittyviä arvoja. Suunnittelumääräys: Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee erityisesti ottaa huomioon alueen maisemalliset arvot ja harju-, moreeni- tai kalliomuodostuman luonteenomaiset piirteet, ympäröivä vesi- tai kulttuurimaisema sekä pohjaveden suojelu. Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus 6 (42) MY1 291, Saunaniemi, Natura (MAL) MY1 290, Lintharju, Natura (MAL, HSO) MU Maa- ja metsätalousalue, jolla erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on metsätalouden ohella otettavahuomioon alueen ulkoilukäytön tarpeet. MU 261, Lintharju, Natura VR Retkeily- ja ulkoilualue, joka on tarkoitettu pääasiassa tehokasta retkeilytoimintaa varten Merkinnällä osoitetaan vähintäänkin seudullista merkitystä omaavat retkeilytoimintaan tarkoitetut alueet. Alueella on voimassa MRL:n 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus. Rakentamismääräykset: Alueella saa rakentaa vain yleistä virkistäytymistä ja maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia ja rakenteita sekä suorittaa rakennusten peruskorjauksia. VR 463, Lintharjun retkeily ja ulkoilualue pv1 Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Merkinnällä osoitetaan vedenhankinnan kannalta tärkeät (1.lk) tai vedenhankintaan soveltuvat (2.lk) pohjavesialueet. Suunnittelumääräys: Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava ja toteutettava siten, ettei pohjaveden määrällinen ja laadullinen tila heikkene. pv1 651, Lintharju, lk 1, pv-aluetunnus 0877801 sm Muinaismuistokohteet: Merkinnällä osoitetaan muinaismuistolain nojalla suojeltu tiedossa oleva valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä esihistoriallinen tai historiallinen suojelukohde tai –alue. Kaikki muinaismuistot on rauhoitettu muinaismuistolailla (295/1963). Rauhoitus kokee myös vielä löytämättömiä muinaismuistoja. Alueella on voimassa MRL:n 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueella olevat muinaismuistot. Suojelumääräys: Kaikista alueen muinaisjäännöksiin mahdollisesti vaikuttavista maankäyttöhankkeista on neuvoteltava museoviranomaisten kanssa. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. sm 581-584, Saunaniemen, Pohjoisniemen, Kalarannan ja Tiikinlahden kivikautiset asuinpaikat sm 587, Saunaniemi SW, kivikautinen asuinpaikka EA1 Ampumarata ja/tai moottoriurheilualue Merkinnällä osoitetaan suunnitteilla olevat ja olemassa olevat ympäristöluvan saaneet ja/tai VAHTI-rekisteriin kuuluvat seudullista merkitystä omaavat ampumarata-alueet, ajoharjoitteluradat ja moottoriurheilualueet. Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus 7 (42) Suunnittelumääräys: Toiminnasta aiheutuvan meluhaitan vuoksi ei melualueelle tule sijoittaa uusia asuinrakennuksia tai muuta melulle herkkää toimintaa. Ampumarata-alueilla toiminnot tulee sijoittaa siten, että toiminnasta ei aiheudu siihen rajautuvilla alueilla maaperän saastumisongelmia. ea1 201, Onkilammen ampumarata SL Luonnonsuojelualue Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita. Alueella on voimassa MRL:n 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus. sl 545, Lintharjun suojelualue, Natura, osin HSO EO2 Maa-ainesten ottoalue soran, moreenin ja hiekan ottoa sekä kallion louhintaa varten Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät soran-, moreenin- ja hiekanottoalueet sekä kallionlouhinta-alueet. Suunnittelumääräys: Laajoilla, usean toimijan käsittävillä maa-ainesten ottoalueilla ottosuunnitelmien tulisi perustua koko alueen kattavaan osayleiskaavaan tai maisemaselvitykseen (MAL 5.2§). Kun ottoalue sijaitsee ge-alueilla tai on MY-alueen ympäröimä, alueeseen kohdistuu seuraava Suunnittelumääräys: Alueiden käytön suunnittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon ympäröivän harjualueen maisemalliset arvot ja harjumuodostuman luonteenomaiset piirteet sekä ympäröivä vesi- ja kulttuurimaisema. Ennen alueilla tehtävää maa-ainestenottoa tulee olla hyvissä ajoin yhteydessä Museovirastoon, jotta arkeologisen inventoinnin tarve voidaan arvioida. Alueella EO2 31.681 Jauhomäki on alueen käytön suunnittelussa huolehdittava siitä, ettei hanke tai suunnitelma yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittamalla tavalla merkittävästi heikennä Natura 2000- verkostoon kuuluvien alueiden VR 31.463 (Lintharju) ja SL 31.545 (Lintharju) perusteena olevia luonnonarvoja. Suunnittelussa on erityisesti otettava huomioon vaikutukset Natura-alueiden pintavalumaolosuhteisiin. EO2 681, Jauhomäki Lisäksi kaavassa on osoitettu maantiet, rata, moottorikelkkareitit ja veneväylät sekä teknistä verkostoa. Yleiskaavat Lintharjun alueelle on laadittu yleiskaava, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 18.6.1984. Kaava ei ole oikeusvaikutteinen. Nyt suunniteltava Lintharjun osayleiskaava rajautuu taajama-alueiden yleiskaavaan, jonka valtuusto on hyväksynyt 14.6.2010 ja se on tullut voimaan 12.4.2013. Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus Kuva 3. Suonenjoen taajama-alueiden yleiskaavan osa, Iisvesi Kuva 4. Suonenjoen taajama-alueiden yleiskaavan osa, Käpylä Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc 8 (42) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus 9 (42) Kuva 5. Suonenjoen taajama-alueiden yleiskaavan osa, Suonenjoen keskusta Asemakaavat Suunnittelualueen länsiosassa sijaitsevaan Taipaleenlahteen on laadittu 1970luvulla Saunataipaleen rantakaava, joka on vahvistettu Sisäasiainministeriössä 13.6.1974. Kaavaprosessin aikana tutkitaan vanhan ranta-asemakaavan ajanmukaisuus ja selvitetään missä määrin alueelle voidaan osoittaa pysyvää asutusta tai loma-asutusta. Muita asema- tai ranta-asemakaavoja alueelle ei ole laadittu. Rantakaava-alueen sijainti rajattuna punaisella. Pohjakartta © Logica/MML Muita laadittuja suunnitelmia ja selvityksiä Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat–vastuualue on laatinut Suonenjoen Lintharjun Natura 2000 –alueen hoito- ja käyttösuunnitel- Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus 10 (42) man, joka on julkaistu maaliskuussa 2012. Tämän suunnitelman yhteydessä on tehty paljon alueen yleiskaavoitusta hyödyttävää selvitystyötä. Muita suunnittelualuetta koskevia ohjelmia, selvityksiä ja suunnitelmia ovat muun muassa: - Suonenjoen kaupungin ympäristöohjelma, 2001 Suonenjoen kaupungin rakennusjärjestys, 2008 Valtatie 9:n kehittämisselvitys, 1998, tiehallinto Valtatie 9:n tarveselvitys, 1998, tiehallinto Liikenneturvallisuussuunnitelma 2004, S-K:n tiepiiri, Suonenjoen kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2004 Suonenjoen Lintharjun riskikartoitus, 2005, GTK, Pohjois-Savon ympäristökeskus, Suonenjoen kaupunki Sisä-Savon moottorikelkkailureitit, reittisuunnitelma, Pohjois-Savon Ympäristökeskus 2005 Pohjavesien suojelusuunnitelma, valmistuu vuonna 2010, Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Lintharjun ulkoilualueen kunnostussuunnitelma, Ulkoilureittiselvitys ja Ampumaradan meluselvitys Suunnittelualueen viistoilmakuvaus Kaavaprosessin aikana tehdyt lisäselvitykset - Muinaismuistoinventointi, syksy 2010 Maisemaselvitys, 2010 Rakennuskulttuuri-inventointi, 2012-2013 Rakennusjärjestys Suonenjoen kaupungin uusittu rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 9.6.2008 ja se on tullut voimaan 21.7.2008. Rakentamisesta yleisesti todetaan muun muassa seuraavaa: Asemakaava-alueen ulkopuolella pysyvään asumiskäyttöön tarkoitetun uuden rakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan vähintään 5000 m2 Milloin rakentamisella ei vaikeuteta vastaista kaavoittamista ja jätevesien käsittelystä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa (kiinteistön jätevesiä ei käsitellä rakennuspaikalla), rakennuspaikan pinta-ala voi olla pienempi, ei kuitenkaan alle 2000m2. Rakentamisesta rantavyöhykkeelle asemakaava-alueen ulkopuolella todetaan rakennusjärjestyksestä muun muassa seuraavaa: Rakennettaessa rantavyöhykkeille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennusten tulee yleensä olla puupintaisia. Rakennuspaikalla, erityisesti rannan läheisyydessä, tulee kasvillisuutta säilyttää rantarakennuksen ja rannan välissä. Puuston harventaminen on sallittua. Muodostettavan rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 40 metriä. Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus 11 (42) Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 25 metriä. Yli 150 krs- m2 rakennukset on sijoitettava vähintään 35 m:n päähän rantaviivasta. Asuinrakennuksen alimman lattiatason tulee olla vähintään 1,5 metriä keskivedenkorkeutta ylempänä. Yhden yksikerroksisen, puupintaisen saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 30 m2 ja pohjapinta-ala katoksineen on enintään 45 m2, saa rakentaa vähintään 15 metrin päähän rantaviivasta. Rakentamisesta pohjavesialueelle asemakaava-alueen ulkopuolella todetaan rakennusjärjestyksestä muun muassa seuraavaa: Pohjavesialueille rakennettaessa rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään 10 000 m2, ellei aluetta ole asemakaavoitettu. Edellä mainitusta pinta-alavaatimuksesta voidaan perustellusta syystä poiketa rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Haettaessa lupaa rakentamiseen pohjavesialueille rakennusluvan hakemusasiakirjoihin on tarvittaessa liitettävä pohjaveden hallintasuunnitelma. Jätevesiviemärien tiiviydestä on varmistuttava koestamalla viemärit ennen niiden käyttöönottamista. Selvitys koestamisesta on esitettävä rakennusvalvontaviranomaiselle ennen rakennuksen käyttöönottoa. Pohjavesialueelle rakennettavan uudisrakennuksen lämmitysmuoto ja siihen liittyvä huolto tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Lämmitysjärjestelmää koskevia töitä sisältävien peruskorjausten yhteydessä lämmitysöljysäiliöt tulee sijoittaa sisätiloihin suoja-altaisiin. Jätevesien käsittelyvaatimuksista määrätään ympäristönsuojelumääräyksissä. Pohjakartta Osayleiskaavan pohjakarttana käytetään maastotietokantaa 1:10000. Harjujensuojeluohjelma Valtioneuvosto hyväksyi ympäristöministeriön esityksestä valtakunnallisen harjujensuojeluohjelman 3.5.1984. Ohjelma perustuu maaja metsätalousministeriön asettaman harjujensuojelutyöryhmän mietintöön Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus 12 (42) (Komiteanmietintö 1980:41) sekä sisäasiainministeriön selvitykseen moninaiskäytön kannalta valtakunnallisesti merkittävistä harjuista (Sisäasiainministeriö, Helsinki 1980). Lintharjun osayleiskaavan suunnittelualueen keskiosassa on harjujensuojeluohjelmaan hyväksytty 310 hehtaarin kokoinen alue (liite 4.). Harjujen suojelutarve on syntynyt, koska harjumuodostumia on suhteellisen vähän koko maailmassa, ja Suomen harjut ovat erityisen edustavia. Harjujen säilyttämiselle on olemassa muun muassa maisemalliset, geologiset, luonnonmaantieteelliset ja biologiset perusteet, jonka lisäksi ne ovat yleensä arvokkaita myös virkistyskäytön ja pohjavesivarojen sekä kulttuurihistorian kannalta. Ensisijainen tavoite ohjelmaan kuuluvien alueiden suojelussa on, että niiden luonteenomaiset geologiset, geomorfologiset ja maisemalliset piirteet eivät saa sanottavasti muuttua. Ohjelmassa olevien muodostumatyyppien luonnontilaa ja maisemakuvaa peruuttamattomasti ja olennaisesti heikentävät toimet, kuten maa-ainesten otto, tulisi yleensä estää. Vähäinen maa-ainesten ottaminen voidaan kuitenkin joissakin tapauksissa sallia. Ottamisen laajuus määrätään maa-aineslain mukaisen lupamenettelyn yhteydessä. 2.2 Maanomistus Suonenjoen kaupunki omistaa maan Lintharju 1-luonnonsuojelualueilta. Näistä laajin alue sijoittuu myös harjunsuojelualueelle, ja sitä rajaa pohjoisessa Onkilampi. Alueen sisään jäävät Ahvenlampi ja Palolampi. Lintharjun Naturaalueella on 103 erillistä kiinteistöä. Natura-alueella suurimpia maanomistajia ovat Suonenjoen kaupunki (194 ha), Metsäyhtiöt (62 ha) ja Metsähallitus (58 ha) (liite 5.) Yksityisiä maanomistajia on kuitenkin lukumääräisesti eniten ja yksityisten omistaman maan pinta-ala on yli puolet koko Natura-alueen pintaalasta. Yksityiset maanomistajat ovat myös pinta-alalla mitattuna suurin maanomistajataho yleiskaavan Natura-alueen ulkopuolisilla alueilla. 2.3 Nykyinen maankäyttö Lintharjun maankäyttöä on kuvattu Pohjois-Savon ELY-keskuksen Lintharjun Natura 2000-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman luvussa 4. Kokonaisrakenne Suunnittelualueen lävitse kulkee kaakko-luode suunnassa harju, jolla on maisemallista, virkistyksellistä ja taloudellista arvoa. Suunnittelualueen maanpeite on pääosin metsää. Metsistä käytännössä kaikki ovat talouskäytössä, mutta voimaperäisyys vaihtelee alueen sisällä. Osa metsistä on esimerkiksi osoitettu metsäsuunnitelmissa maisema-, ulkoilu ja puistometsiksi. Lisäksi Lintharjun alueella sijaitsee Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusmetsäverkostoon kuuluvia metsiä. Suunnittelualueella on asutusta länsiosissa Saunaniemellä sekä Tiikinlahden ja Taipaleenlahden rannoilla. Alueella on kuitenkin yhteensä hyvin vähän asutusta. Luvitettuja maa-ainesten ottoalueita on harjun etelä- ja pohjoispäissä, joista kaikki sijoittuvat pääasiassa Natura-alueen ulkopuolelle. Alueet sijoittuvat Sisä-Savon seutukaavan mukaisille Maa-ainesten ottoalueille. Uudesta Pohjois- Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus 13 (42) Savon maakuntakaavasta (vahvistettu ympäristöministeriössä 7.12.2011) alueen luoteispäässä sijaitseva maa-ainesten ottoalue on poistettu. Lintharjun alueella toimivat Onkilammen Vapaa-ajankeskus ry:n ampumahiihto-, hirvi-, kivääri-, pienoiskivääri- ja pistooliradat. Lintharjun alue on Suonenjoen taajamalle tärkeä urheilu- ja virkistysalueena. Harjulla on kattava ulkoilureitistö valaistuja latuja ja kuntopolkuja (liitteet 6, 7 ja 8). Kaikkiaan alueella kulkee ulkoilureittejä noin 20 kilometrin verran. Asutus Suunnittelualueella on nykyisin asutusta lähinnä Saunaniemessä ja Tiikinlahden pohjukassa. Saunaniemessä sijaitsee viisi omakotitaloa, kymmenen vapaa-ajan asuntoa sekä Suonenjoen seurakunnan leirikeskus. Vanhimmat talonpaikat ovat jo 1920-luvulta. Tiikinlahden rannalla sijaitsee kolme asumusta. Aivan Natura-alueen tuntumassa sijaitsee Metsäntutkimuslaitoksen Suonenjoen tutkimusasema. Muutamat laitoksen talousrakennukset sekä Pienen Palolammen rantasauna sijaitsevat itse Natura-alueella. Onkilammen ampumaradoilla on joitakin rakennuksia ja rakennelmia, mm. hiihtomaja sekä ampumakatoksia. Tolmuslammen rannalla sijaitsee pohjavedenottamo. (Lintharjun Natura 2000-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma, 2012.) Virkistyspalvelut Lintharjun alue on Suonenjoen taajaman tärkein lähivirkistysalue. Alueella on: 2.4 o valaistuja latuja, joista osalla harjoitetaan ampumahiihtoa o kuntopolkuja o Sisä-Savon retkeilyreitti o noin 15 km:n pituinen luonto- ja ympäristöpolku o laavut Palolammen rannalla, pääselänteellä Ahvenlammen itäkoillispuolella sekä Kukkuran lakialueella o Onkilammen vapaa-ajankeskuksen maja o ravihevosten valmennukseen ja kevyempään ratsastukseen käytettäviä teitä o hyviä marjastusmahdollisuuksia Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueella ei aiheudu merkittävää meluhaittaa liikenteestä. Valtatie 9 sivuaa aluetta sen kaakkoisrajalla, mutta päiväajan ekvivalenttitaso ylittää 55dBA vain tien välittömässä läheisyydessä. Ampumarata-alueen melu voi vähentää sen läheisyydessä tapahtuvan ulkoiluja virkistystoiminnan miellyttävyyttä. Ampumaratojen nykytilannetta on kuvattu Lintharjun Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa seuraavasti: Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus 14 (42) Lintharjun Natura-alueella toimii Onkilammen Vapaa-ajankeskus ry:n ampumaradat: ampumahiihto-, hirvi-, kivääri-, pienoiskivääri- ja pistoolirata. Onkilammen pohjoisrannalla on vuosina 1964 - 2008 toiminut Onkilammen haulikkorata (1,8 ha), jonka toiminnasta on vastannut Suonenjoen Urheilu- ja metsästysampujat ry (SUMA ry). Haulikkorata-aluetta ei ole toistaiseksi kunnostettu. Onkilammen ampumarata-alueella on suoritettu vuonna 2008 lyijyllä pilaantuneen maaperän kunnostustyö. Työssä on kunnostettu massanvaihdolla 1950-luvulta lähtien harjoitetun ampumaratatoiminnan seurauksena lyijyllä pilaantuneiden pistooli-, pienoiskivääri-, ampumahiihto- ja vanhan kivääriradan alueet. Kunnostustyön rahoituksesta ovat vastanneet Suonenjoen kaupunki, Pohjois-Savon ympäristökeskus sekä Onkilammen Vapaa-ajankeskus ry. Massanvaihdoilla on alueelta poistettu yhteensä 769,58 t lyijyllä pilaantunutta maata. Alue on kunnostettu Pohjois-Savon ympäristökeskuksen lupapäätöksen edellyttämään tavoitetasoon, jolloin kunnostetuille alueille ei jäänyt maan tai maa-ainesten käyttöä rajoittavia haitta-ainepitoisuuksia. Onkilammen ampumarata-alueella on järjestetty maaperän suojaus- ja luotien talteenottorakenteet. Onkilammen pohjoisrannalla toiminut haulikkoampumarata on aiheuttanut Onkilammen pohjasedimentin pilaantumisen. Lammen geokemialliset olosuhteet tulisi säilyttää nykyisen kaltaisina, jotta lyijyn liikkuvuus olisi mahdollisimman vähäistä. Ampumarata sijaitsee Lintharjun luonnon, maiseman ja virkistyskäytön kannalta keskeisimmän alueen tuntumassa. Alueesta on kehitetty ampumaurheiluun painottunut vapaa-ajankeskus, jonka toimintoja osaltaan tukee alueelle rakennettu monikäyttöinen ulkoilumaja. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä ampumarata-alueesta. Ampumarata- alueen toiminnan aiheuttamia melutasoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa on selvitty keväällä ja syksyllä 2007. Melumittausten perusteella ampumaradalle rakennetaan kevään 2010 aikana melua ohjaavia rakenteita, joilla melu ohjataan ampumaradan penkkaan. Kivääri- ja pistooliammunnan maksimiäänitasojen ei ole, syksyllä 2010 tehtyjen mittausten perusteella, todettu aiheuttavan ohjearvon ylityksiä lähimmillä asuinalueilla. 3 KULTTUURIYMPÄRISTÖ 3.1 Arvokkaat rakennuskohteet Alueella on tehty 30.1.2013 valmistunut rakennuskulttuuri-inventointi arkkitehtuuritoimisto J-P Husson toimesta. Inventointi on liitteenä. Selvityksessä alueelta on löydetty 3 aluekokonaisuutta ja 9 inventoitua kohdetta. Kohteiden luokituksessa on käytetty 4 portaista luokitusta. - I= rakennushistoriallisesti Suonenjoen merkittävimmät rakennukset ja aluekokonaisuudet. II= merkittävät kohteet, joiden säilyminen suositellaan turvattavaksi esim. yleis- tai asemakaavalla. III= kohteet, joiden säilyminen tulisi pyrkiä mahdollisuuksien mukaan turvaamaan. Kohde on rakentamisaikansa tyypin hyvä esimerkki ja hyvin säilynyt. Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus - 15 (42) IV= Muut inventoidut kohteet, joihin ei kohdistuisi erityisiä suojeluintressejä. Kohde on mainitsemisen arvoinen, vaikkakin tavanomainen rakennusaikansa edustaja, tai on voinut olla aiemmin tyylikkäämpi, mutta muutosten tai kunnon huonontumisen myötä menettänyt aiempaa edustavuuttaan. Voi olla aluekokonaisuuden osana. Voi myös olla esimerkinomaisena kohteena mukana, vaikka muitakin vastaavantasoisia, mutta kohteiksi ottamattomia on inventointialueella. Inventoiduista kohteista 5 on luokiteltu III-luokkaan ja loput 3 IV-luokkaan. Inventoinnin muut historialliset ja maisemallisesti tärkeät alueet ovat Lintharjun historiallinen kulkureitti Kalatie, Lintharjun soraharju (ei varsinaista kulttuurimaisemaa) sekä Saunaniemen kivikautiset asuinpaikat ja muinaismuistot. 3.2 Muinaisjäännökset Muinaisjäännösinventoinnin on laatinut Mikroliitti oy vuonna 2010. Tutkimusalueelta tunnettiin ennen inventointia viisi kivikautista asuinpaikkaa. Inventoinnissa löytyi kolme aiemmin tuntematonta kivikautista asuinpaikkaa. Lisäksi havaittiin 17 hiilimiilua tai –hautaa ja kuusi tervahautaa. Lisäksi dokumentointiin kolme erillistä 1. maailmansodan aikaista taisteluhautaa, jotka tosin jäävät suunnittelualueen ulkopuolelle. Löydöt ovat lueteltuna seuraavassa taulukossa, ja näkyvät samalla numeroinnilla myös kaavakartalla. Taulukko 1. Muinaisjäännökset listattuna Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus Seuraavassa kartassa on esitetty muinaisjäännösten Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc 16 (42) sijainti alueella. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus 17 (42) Kartassa kivikautiset asuinpaikat on merkitty punaisilla palloilla, löytöpaikat pienillä punaisilla neliöillä, historiallisen ajan kohteet (miilut) sinisellä ja varustukset sinipunaisella neliöllä. Tarkempi kartta kohteista löytyy liitteestä 9. 4 LUONNONYMPÄRISTÖ Luonnonympäristö-osuus perustuu Lintharjun Natura 2000-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmaan. 4.1 Kallio- ja maaperä Lintharjun alueen kallio- ja maaperän koostumusta on selvitetty Lintharjun Natura 2000-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman luvussa 5.2. Lintharjun alueen kallioperä (liite 10.) on pääasiassa erilaisia gneissejä, kuten kiillegneissiä, jossa on trondhjemiittisia juonia. Saunaniemen kärjessä ja Tiikinlahden alueella sekä Natura-alueen kaakkoisosassa tavataan hieman granodioriittia (Pääjärvi 1991, 2000a ja 2000b, Geologian tutkimuskeskus 2005). Metsäntutkimuslaitoksen kaakkois-, etelä- ja lounaispuolella esiintyy laajahkolla alueella amfiboliittia tai sarvivälkegneissiä (Geologian tutkimuskeskus 2005). Kalliopinnan syvyys Lintharjulla on +70–125 m mpy. Kalliopaljastumia alueella sijaitsee vain Metsäntutkimuslaitoksen eteläpuolisella alueella muun muassa laitoksen luona sijaitsevassa kallioperän kynnyksessä (Pääjärvi ja Lukkarinen 1991). Pääosa Lintharjun alueen maaperästä on hiekkaa ja soraa (liite 11). Hiekkamoreenialueita esiintyy Akkolammen itä- ja koillispuolella sekä Onkilammen pohjoispuolella. Karkean hiedan eli hienonhiekan esiintymiä on Naturaalueella Kirjosuon reunalla. Kaikkiaan Lintharjun pinnanmuodostumat ovat hyvin monipuolisia. Aluetta on suositeltu jopa geologisen luontomatkailun kohteeksi (Geologian tutkimuskeskus 2005). Lintharjun molemmilla kyljillä levittäytyvät laajat suoalueet (Suur, Kirjo-, Musta- ja Kuokkasuo, Raatmaa sekä Laitilan- ja Turvesuo). 4.2 Pohjavedet Lintharjun pohjavesialue on vedenhankinnan kannalta tärkeä I-luokan pohjavesialue. Pohjavesialue ulottuu lähes koko suunnittelualueelle. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 14,4 km2, josta pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on noin 11,4 km2. Alueen arvioitu antoisuus on 11000 m3/d, kun sadannasta imeytyy 60 % pohjavedeksi. Pohjavesialueen suojeluun liittyviä selvityksiä ovat Geologian tutkimuskeskuksen Lintharjun riskikartoitus vuodelta 2005 ja Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistyksen Lintharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma vuodelta 2010. Pohjavesialueelle kohdistuu riskejä esimerkiksi öljylämmitteisestä asutuksesta, lannoituksesta, tien suolauksesta, maa-ainesten otosta, hevostalleista, muuntamoista ja pilaantuneista maa-alueista. Metlan alueella pohjavesien virtaussuunnat ovat varsinaiselta harjulta poispäin pohjoiseen, eikä niinkään päävirtausvyöhykkeelle päin, joten Lintharjun alueen pohjavedenottotoimintaan taimitarhan ei uskota vaikuttavan. Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus 18 (42) Pohjaveden pinta Lintharjulla (GTK) Pohjavesien suojelusuunnitelman toimenpidesuosituksia: Pohjavesialueilla sijaitsevan viemäriverkoston kuntoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Viemäriverkoston kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Viemäriverkostoon kuulumattomien kiinteistöjen tulee tehdä suunnitelmat jätevesien käsittelystä ja laatia jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet jätevesiasetuksen mukaisesti. Jätevesien maahan imeyttäminen on kielletty. Pohjavesialueille ei ensisijaisesti tule sijoittaa uutta yritystoimintaa, josta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Ympäristöluvanvarainen pohjaveden pilaantumisvaaraa aiheuttava yritystoiminta saadaan ohjeistettua luvituksen kautta. Luonnontilassa olevalle pohjavesialueelle ei tule myöntää uusia maaainestenottolupia eikä perustaa uusia murskaus- ja asfalttiasemia Alueet, joilla maa-ainestenottotoiminta on käynnissä tulee hyödyntää tehokkaasti, kuitenkin huomioiden suojakerrospaksuudet Pohjaveden muodostumisalueella vedenottamoiden läheisyydessä vedenottamon vaikutusalue huomioiden suojakerrospaksuuden tulisi olla 6 metriä ja muualla pohjavesialueella 4 metriä Pölynsidontaa tulee hoitaa kastelemalla vedellä Kalliokiviaineslupia myönnettäessä tulee huomioida, että kalliokynnyksen louhinta voi muuttaa alueen pohjavesivirtauksia ja vaikutus voi ulottua kauas ottoalueelta Hevostallien laajennusta tulee välttää ja raviradan hevostallien tarhat tulee salaojittaa niin, että tarhat pysyvät kuivina Pilaantuneet maa-alueet, joista pohjaveden virtaussuunta on kohti vedenottamoa, tulee kunnostaa mahdollisimman pian Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus 4.3 19 (42) Pintavedet Lintharjun Natura-alueella on 11 lampea: Palolampi, Pieni Palolampi, Ahvenlampi, Onkilampi, Tolmuslampi, Kangaslampi ja Kukkuranlampi sekä neljä nimeämätöntä pikkulampea. Kaikki Lintharjun lammet ovat vesitaloudeltaan luonnontilaisia. Suurin osa on rannanmyötäisesti soistuvia suppalampia, joista ei ole lasku-uomaa. Lammet ovat pohjavesivaikutteisia ja kirkasvetisiä Ahvenlampea lukuun ottamatta, joka on humuspitoinen suolampi. Onkilampi on lähdelampi, jonka kautta purkautuu jatkuvasti huomattava määrä pohjavettä. Sen vesi on kirkkaampaa ja ilmeisesti myös ravinteisempaa kuin muissa lammissa. Onkilammen veden pH:ksi on mitattu 6.5, kun esimerkiksi humuspitoisessa Ahvenlammessa se on 4.9 (Geologian tutkimuskeskus 2005). Onkilammesta pohjoiseen Raatmaan suuntaan laskee puro, jonka varrella on myös lähteitä. Puro on luonnontilainen. Natura-alueen ulkopuolella se muuttuu kaivetuksi pelto-ojaksi. Onkilammen purossa elää rapuja. Niitä myös pyydystetään purosta. 4.4 Kasvisto ja kasvillisuus Pohjois-Savon ELY-keskus ja Suonenjoen kaupunki ovat Lintharjun Natura 2000-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman (2012) laadinnan yhteydessä koonneet selvityksiä alueen kasvistosta ja kasvillisuudesta. Kasvisto Lintharjun kasvistoa luonnehtii puolukka- ja kanervatyypin lajien yleisyys ja runsaus. Puolukka, mustikka, kanerva ja variksenmarja ovat valtavarvut puolukkatyypin (VT) sekä puolukka ja kanerva kanervatyypin (CT) mäntykankailla. Näiden metsätyyppien luonteenomaisista harjukasveista mäntykukkaa tavataan Lintharjulla siellä täällä. Harjumetsien ilmentäjälajeista alueellisesti merkittävimpiä Lintharjulla ovat kanervisara, kalliokielo ja kangasajuruoho. Kalliokieloa tavataan vain pääselänteellä. Kangasajuruohosta ja kanervisarasta on lukuisia löytöpaikkoja muualtakin harjualueelta. Molemmat lajit ovat hakeutuneet harjulla myös polun- ja tienvarsille ym. ihmistoiminnan muokkaamille kasvupaikoille (Knuutinen ja Tossavainen 2005). Vaateliaista lehtokasvilajeista (Lehtojensuojelutyöryhmä 1988) Lintharjulla esiintyvät vain metsälehmus ja kalliokielo. Metsälehmuksesta on tiedossa kaksi lähekkäistä esiintymää. Kalliokieloa tavataan Lintharjulla ainoastaan harjukasvina. Useimmilla Lintharjun soilla tavataan vain vähä- ja korkeintaan keskiravinteisuutta (oligo- ja mesotrofia) ilmentäviä putkilokasvilajeja. Merkittävimmät keskiravinteisuutta ja runsasravinteisuutta (eutrofia) osoittavista putkilokasvilajeista kasvavat Onkilammen rantasuolla. Suon kasvilajeihin kuuluvat mm. vaateliaanpuoleiset suovalkku, rimpivihvilä, hoikkavilla, äimäsara ja konnanlieko sekä länsirannan lehtokorvessa kasvava pohjanruttojuuri. Suolla kasvaa myös kaitakämmekän ja maariankämmekän risteymää (Dactylorhiza traunsteineri x maculata). Hoikkavillaa tavataan myös Palolammen rannalla. Koskelo- ja Miekkaveden rannan kasvilajisto Saunaniemessä on enimmäkseen seudun reittivesille tavanomaista. Merkittävin putkilokasvilaji on länsirannan rantanätkelmä Kilpiäinen & Vesajoki 1991, Pakarinen 1996, Knuutinen & Tossavainen 2005). Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus 20 (42) Putkilokasvilajien lukumäärää Natura-alueella ei ole selvitetty. Valtaosa Lintharjun kasvilajeista on alkuperäisiä. Tulokkaita esiintyy lähinnä sorakuopissa, teiden varsilla ja ampumarata-alueella ja muilla kulttuurivaikutteisilla paikoilla. Niiden osuus kasvilajistosta on kuitenkin vähäinen. Paikoin pikkuteiden varsille ja vanhojen sorakuoppien reunoille on levittäytynyt komealupiini, joka on Pohjois-Savossa vieraslaji (Knuutinen & Tossavainen 2005). Harjualueen puolukkatyypin metsissä seinäsammal kasvaa pohjakerroksen valtalajina, kanervatyypillä poronjäkälien osuus on puolestaan huomattavan suuri. Lintharjun sienilajistosta ei tiettävästi ole tehty selvityksiä. Kasvillisuus Lintharju sijaitsee eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen pohjoisosassa (Ahti ym. 1968, Kalliola 1973). Alue kuuluu Pohjois-Savon eliömaakuntaan. Valtaosa Lintharjun harjukasvillisuudesta on kuivahkoa ja kuivaa kangasta, joka muistuttaa tavanomaista moreenimaiden puolukka- ja kanervatyypin mäntykangasta (VT, CT). Varsinkin puolukkatyypillä eri lajien osuuksissa ilmenee suurta paikallista vaihtelua. Lähinnä puolukkatyypin muunnokseen ovat luettavissa myös varjorinteillä esiintyvät suopursu-pohjanvariksenmarjavaltaiset alat. Siellä täällä Lintharjulla esiintyy myös jäkälätyypin (ClT) karukkokangasta tai sitä suuresti muistuttavaa kasvillisuutta. Varjorinteillä ja painanteissa, mutta myös tasamaalla varsinkin Natura-alueen kaakkoisosassa sekä pohjoisosan reuna-alueilla esiintyy tuoretta mustikkatyypin (MT) kuusikangasta. Vain varjorinteiden kaikkein rehevimmillä paikoilla sekä Naturaalueen kaakkoisosassa hieman laajemmaltikin tavataan lehtomaista käenkaali-mustikkatyypin (OMT) kuusikangasta. Kasvillisuudeltaan arvokkaimpia alueita Lintharjun kivennäismaalla ovat harjumetsät. Kyseessä ovat lähinnä valoisien paisterinteiden harjujen metsätyypit eli harjuvariantit. Alueita luonnehtii mm. vaateliaiden harjukasvien, kuten kangasajuruohon, kanervisaran ja kalliokielon esiintyminen. Harjuvarianteista Lintharjulla tavataan erityisesti häränsilmä-kanervatyypin (HyCT), häränsilmä-puolukkatyypin (HyVT) ja puolukka-mansikkatyypin (VFrT) kasvillisuutta. Tyypit vaikuttavat esiintyvän alueella kuitenkin omina paikallisina muunnoksinaan ja niiden vaihettuminen toisikseen on hyvinkin liukuvaa. Lisäksi karuimman varianttityypin ja tavallisen kanervatyypin mäntykankaan (CT) välinen raja on usein epämääräinen. Harjumetsien esiintymiselle ydinharjun merkitys on keskeinen. Karuimpia varianttityyppejä (HyCT, HyVT) tavataan harjualueella laajemmaltikin (Knuutinen & Tossavainen 2005). Lintharjulla esiintyvät harjujen metsätyypit vastaavat ravinteisuudeltaan pääasiassa puolukkaja kanervatyyppiä, eli kuivahkoa ja kuivaa kangasta. Lintharjun alueen suot ovat yleispiirteiltään karuja. Poikkeuksen muodostaa Onkilampi, jonka rantasoilla tavataan lähde- ja luhtavaikutteisia lettojuotteja ja -aloja. Niillä kasvaa useita vaateliaita putkilokasvi- ja sammallajeja. Myös Turvesuon keskiosissa on keidasrämetyyppistä suokasvillisuutta, jossa vuorottelevat rahka- ja isovarpuvaltaiset mätäspinnat eli kermit ja vetisemmät kuljut. Turvesuon reunoilla on mm. isovarpurämettä ja lyhytkorsinevaa. Pääselänteen lounaispuolinen suojuotti, jonka keskelle jää Ahvenlampi, on pääosin oligotrofista rimpinevaa ja kuljunevaa. Paikoin esiintyy myös rahkaisempia aloja, laikuittain jopa puutonta rahkarämettä. Lisäksi pitkällä suoalueella tavataan hieman mm. sarakorpea, -rämettä ja -nevaa sekä reunoilla myös isovarpurämettä. Useimmat Natura-alueen pikkusoista ovat rämeitä Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus 21 (42) (mm. isovarpu- ja kangasrämeitä). Monilla pienillä soillakin on avoimia nevaosia. Osa pikkusoista on luokiteltavissa yhdistelmätyyppeihin, joissa vuorottelevat karut rimpinevajuotit ja rämemättäät (Knuutinen & Tossavainen 2005, Turunen 2005). Lintharjun lammet ovat karuja ja enemmän tai vähemmän suorantaisia. Useat niistä ovat kasvamassa pinnanmyötäisesti umpeen. Monia lampia kiertää vesirajassa kapea saraikkoreunus. Lampien ilmaversois- ja kelluslehtikasvillisuus on niukkaa ja rajoittuu yleensä aivan rannan tuntumaan. Koskelo- ja Miekkavesi edustavat kasvitieteelliseltä tyypiltään ruokojärviä (Phragmites-tyyppi). Saunaniemen rannat ovat matalia hiekkarantoja, ja niillä kasvaa taajojakin ruovikoita sekä saraikkoja. Niemen itärannalla kangasmaa rajoittuu paikoin melko suoraan järveen. Länsirannalla sen sijaan on alavampia mm. sara- ja ruoholuhtaa sekä luhtanevaa edustavia alueita (Knuutinen & Tossavainen 2005). Lintharjun Natura-alueen metsät ovat olleet pääasiassa tavanomaisessa metsätalouskäytössä. Metsät ovat tasaikäisiä, lahopuuta on niukasti ja lehtipuiden osuus varttuneissa metsissä on vähäinen. Iältään puusto on pääasiassa melko nuorta, uudistuskypsyyden saavuttaneita metsiä alueella on suhteellisen vähän. Metsäpinta-alasta alle 60-vuotiaita metsiä on yli 60 %. Yli 100-vuotiaita metsiä on 12 %. Vanhimmat, luonnontilaisen kaltaiset metsät sijaitsevat pääselänteen koillisrinteellä Ahvenlammen pohjoispuolella sekä Onkilammen lounaisrannalla. Alueen metsätalousmaa on pääasiassa kasvatuskelpoista metsämaata. Natura-alueen metsät ovat pääasiassa mäntyvaltaisia. Lehtipuuvaltaisia metsiä on hyvin vähän, ja kuusivaltaisiakin ainoastaan 6 % puuston kokonaistilavuudesta. Kuusivaltaisia metsiä on kumpareiden ja suppien varjorinteillä, reuna-alueiden hiekkamoreenimailla sekä eräissä rehevimmissä harjumetsissä. Lehtipuista koivua on sekapuuna etenkin nuorissa metsissä. 4.5 Eläimistö Lintharjun Natura-alueen linnustoa tutkittiin kesällä 2006 (Tossavainen ja Knuutinen 2007). Harjualueen metsien linnustoon kuuluu tyypillisiä metsän yleislintuja ja havumetsälintuja. Lintharjun vaateliainta harjulajistoa edustavat kangaskiuru ja alueella ainakin aikoinaan esiintynyt kehrääjä. Metsäntutkimuslaitoksen koeaseman aukiolla on vuosina 2005, 2006 ja 2008 ollut kangaskiurun reviiri. Laji on lisäksi pesinyt vuonna 2006 lähellä Palolampea ja vuonna 2009 lähellä ampumarataa (Tossavainen & Knuutinen 2007, Jorma Tuomainen, suull.). Kehrääjä on esiintynyt Lintharjulla 1940-luvulla huomattavan runsaslukuisena (Pakarinen 1991). Lajista on tehty havaintoja vielä 1980-luvulla (Ukkonen 1987). Kesän 2006 kartoituksessa kehrääjää ei kuitenkaan tavattu alueelta. Sorakuoppien pesimälajeina alueella esiintyvät kivitasku, törmäpääsky ja pikkutylli. Lintharjun alueen pikkusuot ovat linnustoltaan tavanomaisia. Pesimälajistoon kuuluvat mm. kuovi ja pensastasku. Pikkulampien vesilinnuston merkittävin edustaja on kaakkuri, joka on pesinyt kolmella lammella. Muuten vesilinnusto on karuille lammille tunnusomaista. Harjukankaat ovat ketun mieleistä elinympäristöä, sillä hiekkamaa sopii hyvin pesän kaivamiseen. Karhun asustamisesta Lintharjulla on tuoreita havaintoja, onpa lajin joinakin vuosina todettu talvehtineenkin alueen reunamilla. Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus 4.6 22 (42) Luonto- ja lintudirektiivilajit sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit Lintharjun Natura-alueella esiintyy kaksi valtakunnallisesti uhanalaista ja 13 silmälläpidettävää lajia (taulukko 2). Uhanalaisuusluokitus on Rassi ym. 2010 mukainen. Alueellinen uhanalaisuus perustuu vuoden 2000 uhanalaisarviointiin (Rassi ym. 2001). Lumme- ja sirolampikorennot sekä suovalkku on rauhoitettu luonnonsuojeluasetuksella. Taulukko 2. Lintharjun uhanalaiset ja silmälläpidettävät eliölajit. (Lintharjun Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma, 2012 sekä uhanalaisten lajien listat, http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit). Laji: Laji Linnut Hiirihaukka Kivitasku Helmipöllö Kaakkuri Sirittäjä Metso Rantasipi Teeri Hyönteiset Ajuruohosulkanen Lummelampikorento Sirolampikorento Putkilokasvit ja käävät Kangasajuruoho Kissankäpälä Konnanlieko Sarjatalvikki Suovalkku Hoikkavilla Rantanätkelmä Rimpivihvilä Pohjanruttojuuri Pohjanmasmalo Äimäsara Kanervisara Harajuuri Herttakaksikko Hentosara Korkkikerroskääpä Tieteellinen nimi Uhanalaisuusluokka Buteo buteo Oenathe oenathe Aegolius funereus Gavia stellata Phylloscopus sibilatrix Tetrao urogallus Actitis hypoleuca Tetrao tetrix VU VU NT NT NT NT NT NT Merrifieldia leucodactyla Leucorrhinia caudalis Leucorrhinia albifrons NT R,IV R,IV Thymus serpyllym Antennaria dioica Lycopodiella inundata Chimaphila umbellata Hammarbya paludosa Eriophorum gracile Lathyrus palustris Juncus stygius Petasites frigidus Anthyllis vulneraria subsp. lapponia Carex dioica Carex ericetorum Corallorhiza trifida Listera cordata Carex disperma Perenniporia subacina NT NT, RT NT NT, RT NT, RT NT, RT, R RT RT RT RT NT, RT RT RT RT RT RT NT Taulukossa esiintyvät lyhenteet tarkoittavat seuraavia uhanalaisuusluokkia: VU = vaarantunut laji, NT = silmälläpidettävä laji, RT = alueellisesti uhanalainen laji, IV = Luontodirektiivin IV –liitteen laji, R = rauhoitettu laji. 5 MAISEMA 5.1 Maiseman yleiskuvaus Lintharju kuuluu Sisä-Suomen harjuvyöhykkeeseen. Sen suurmuodot ovat sekä kallioperän suuntautuneisuuden että mannerjään kulkusuunnan vuoksi luode-kaakkosuuntaisia. Alueen korkeimmat kohdat yltävät monin paikoin yli 140 metriä merenpinnan yläpuolelle ja runsaan 40 metrin korkeuteen Koskelo- ja Miekkavedestä. Etenkin Lintharjun keskiosa on selväpiirteinen metsämaisemaharju. Lintharju on pinnanmuodoiltaan monipuolinen ja maisemaku- Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus 23 (42) valtaan vaihteleva. Pääharjanteen rinteet ovat jyrkät. Kapean ja korkean harjanteen ympärillä avautuu harjumaisema, johon kuuluvat lukuisat supat ja kumpareet. Suot ja lammet elävöittävät maisemakuvaa. Pääharjanteelta ja eräiltä harjukumpareilta avautuu taimikoiden ja sorakuoppien yli laajoja metsäisiä näkymiä etenkin lounaan ja koillisen suuntaan. Luontaisia näköalapaikkoja rinteillä ja lakiosissa ei juuri ole. Kaukomaisemassa Kukkuran avarimmilta kohdilta metsän yli siintävät Koskelo- ja Miekkavesi. Kukkuran soranottoalue näkyy kauas Koskelovedelle. Muut sorakuopat vaikuttavat maisemaan suppeammilla alueilla. Soranottoalueet Lintharjulla ovat merkittäviä maisemallisia häiriötekijöitä, jotka vähentävät luonto- ja virkistysnautintoa. Sorakuoppien lisäksi maisemakuvaa rikkovat myös mm. hakkuualueet, muutamat voimajohtolinjat sekä Onkilammen osaksi epäsiistit ampumarata-alueet, joiden kunnostaminen on vireillä. (Lintharjun hoito- ja käyttösuunnitelma, 2012) 5.2 Maisemarakenne ja maisemakuva Lintharjun maisemarakenne on nähtävissä liitteestä 12. Maiseman solmukohta, eli useiden maiseman perustekijöiden leikkauspiste/kohtauspaikka sijaitsee harjun keskiosassa, Onkilammen, Ahvenlammen ja Lehmilammen alueilla. Tämän alueen maiseman perustekijöistä kyseisessä solmukohdassa on nähtävissä harju- vesi- ja suoluontoa. Liitteenä 13. on maisemakuva, josta näkyvät suunnittelualueen maaston jyrkkyys, pellot ja niityt, maa-ainesten ottoalueet sekä suot ja rämeet. Maisemakuvan yhteydessä osoitetaan myös suunnittelualueen tärkeät näkymät. Tärkeät näkymät sijoittuvat pääasiassa harjun keskiosiin, maiseman solmukohdan läheisyyteen, eli sinne missä on muokkaamatonta luonnonmaisemaa. 6 TAVOITTEET 6.1 Tavoiteasettelun lähtökohdat Osayleiskaavan tavoitteena on ohjata yleispiirteisesti alueen maankäyttöä ja yhdyskuntarakenteen kehitystä tavoitevuoteen 2025 saakka, kaupungin tavoitestrategian mukaisesti. Erityisiä tavoitteita Lintharjun yleiskaavan laatimisessa ovat erilaisten toimintojen ja intressien yhteensovittaminen. Alue on tärkeä pohjavesialue, jonka suojelu tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Harjualue on myös hyvin maa-aineksen ottoon soveltuva ja näin ollen taloudellisessa mielessä hyödynnettävissä. Lintharju on valtakunnallisesti merkittävä harjualue, ja kuuluu harjujensuojeluohjelmaan ja Natura 2000verkostoon, joten luonnonsuojelulliset näkökulmat on myös pystyttävä huomioimaan suunnittelussa. Huomioonotettavia intressejä ovat: o o o o o o pohjaveden suojelu maa-aineksen otto luonnonsuojelu metsätalous virkistys- ja urheilu Natura 2000 -tavoitteiden huomioon ottaminen. Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus 24 (42) Tavoitteet perustuvat osayleiskaavaa varten kerättyyn perusselvitysaineistoon, tehtyihin suunnitelmiin ja erillisselvityksiin ja niiden analysointiin sekä osallistuvan suunnittelun kautta saatuihin palautteisiin. Perusselvityksiä on koottu mm. suunnittelutilanteesta, maanomistuksesta, maankäytöstä, liikenteestä, yhdyskuntatekniikasta, kulttuuriympäristöstä sekä luonnonympäristöstä. Erillisselvityksiä on tehty mm. muinaismuistoista. Asukas- ja viranomaispalautteita on saatu mm. seuraavista aineistoista: 6.2 Osallisten informaatiotilaisuus Viranomaisneuvottelu Työn aikana saadut muut palautteet. Maankäyttöä koskevia yleisiä tavoitteita Asuin- ja loma-asuntoalueet Saunaniemen alueella turvataan maanomistajien tasapuolinen kohtelu osoittamalla rakennusoikeus rantarakentamiselle. Rantakaavan ajantasaisuus ja mahdolliset muutostarpeet selvitetään. Virkistysalueet Virkistysalueiden osalta säilytetään ja täydennetään olemassa olevaa viheralueiden verkostoa sekä ulkoilureitistöä. Huomioidaan eri käyttäjäryhmien (hevosurheilu, ampumaurheilu, hiihtoja ampumahiihto, juoksu, lenkkeily ja retkeily) virkistys- ja urheiluintressit. Palvelualueet Uusiin palveluvarauksiin ei ole tarvetta suunnittelualueella. Metsätalous Metsätalouden toimintaedellytyksiä ei rajoiteta tarpeettomasti yleiskaavalla. Maa-ainesten otto Maa-ainesten ottoa osoitetaan alueille, joilla on olevaa otto-toimintaa ja ovat näin ollen jo kokeneet maisemallisten arvojen heikkenemistä. Maa-ainesten ottoa ei osoiteta uusille alueille. Näin turvataan maisemallisesti koskemattomien ja luonnoltaan arvokkaimpien osien säilyminen. Yhdyskuntatekniikka ja sen aluevaraukset Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus 25 (42) Olemassa olevat erityistoimintojen ja yhdyskuntatekniikan alueet säilytetään. Luonnon- ja maisemansuojelu Maankäyttöratkaisuissa otetaan huomioon alueen luonnon ja maiseman erityispiirteet ja suojeluarvot. Lähtökohtana on alueelle tehty erillinen maisemaselvitys sekä Lintharjun Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Muinaismuistot Alueen historiallista perintöä pyritään säilyttämään kaavallisin keinoin. Saunaniemen mahdollinen lisärakentaminen osoitetaan alueille, joilla ei ole arvokkaita muinaismuistoja. Muinaismuistolain suojaamat kohteet osoitetaan yleiskaavassa. 7 MITOITUSPERUSTEET 7.1 Mitoitusnormit ranta-alueella Rakennusoikeutta laskettaessa käytetään mitoitusnormina joko 4 tai 6 rakennuspaikkaa/muunnettu rantakilometri. Olemassa olevaa rantarakentamista on suunnittelualueen länsiosissa, Saunaniemen, Taipaleenlahden ja Väärästenniemen rannoilla. Myös uudet rakennuspaikat on osoitettu samoille alueille. Edellä esitettyjä mitoitusnormeja noudatetaan, kun omistusyksikön koko rakennusoikeus osoitetaan omarantaisina rakennuspaikkoina. Jos rakennusoikeutta sijoitetaan yhteisrantaisina alueina kuten lomakylämäisenä rakentamisena, voidaan em. mitoitusperusteista poiketa. 7.2 Rakennusoikeuden laskentaperiaatteet Muunnettu rantaviiva Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus 26 (42) Muunnettu rantaviiva lasketaan Etelä-Savon maakuntayhtymän laskentamallin mukaisesti. Laskentamallilla pyritään ottamaan huomioon kapeiden niemien, lahtien, kannasten ja salmien kohdalla vastarannan ja luontotekijöiden rakentamistoiminnalle aiheuttamat rajoitukset. Emätilaperiaate Tilasta erotetut tontit, tilan alueelle myönnetyt rakennusten rakennusluvat sekä tilaan kuuluvat loma-asunnot ja ympärivuotiset asunnot lasketaan käytetyksi rakennusoikeudeksi. Nämä osoitetaan kaavassa rakentamisalueiksi. Käytettyyn rakentamisoikeuteen katsotaan kuuluvaksi rakennuslain rantakaavaa koskevien säännöksien voimaantulon 1.1.1969 jälkeen tilasta rakentamista varten erotetut kiinteistöt. Tätä samaa periaatetta on käytetty muissakin Suonenjoen rantayleiskaavoissa. Emätila selvitetään pääsääntöisesti rekisteröintipäivämäärän mukaan ellei maanomistaja esitä muuta dokumenttia, kuten kauppakirjaa leikkausajankohtaa vanhemmasta saannosta. Samalle maanomistajalle kuuluvia alueita käsitellään yhtenä yksikkönä, jota rakennusoikeuslaskelma koskee. Maanomistusyksikön sisällä rantarakennuspaikkojen sijoittamista ei ole sidottu kiinteistöyksiköihin. Samalle maanomistajalle kuuluvilla alueilla rakennusoikeutta voidaan siirtää saarista mantereelle ja alueelta toiselle. Kohtuullisuusperiaate Mitoituslaskelmaa tulee pyrkiä noudattamaan maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi mahdollisimman tarkasti. Mikäli kuitenkin ranta soveltuu erityisen hyvin tai huonosti (suorannat, kalliojyrkänteet) rakentamiseen Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus 27 (42) tai on olemassa muu erityinen syy, voidaan kohtuullisuustekijät huomioon ottaen rakennusoikeuden määrää lisätä tai vähentää. 7.3 Kaava-alueen mitoitusvyöhykkeet Osayleiskaava-alueen ranta-alueille on määritetty mitoitusvyöhykkeet, jotta voidaan laskea tilojen laskennallinen rakennusoikeus tasapuolisesti sekä määrittää luonteeltaan ja luonnonoloiltaan samanlaisille ranta-alueille yhtä suuri rakennusoikeus. Alueet on jaettu mitoitusvyöhykkeisiin rakennettavuuden, luonnon- ja maisemanarvojen, kulutuskestävyyden sekä tiestön ja muun rakennetun infrastruktuurin läheisyyden perusteella. Samanarvoisilla alueilla ja rannoilla käytetään samaa mitoitusnormia eli samanlaisilla alueilla ja rannoilla eri puolilla kaavaaluetta on sama rakennusoikeus. Mitoitusperusteiden mukaisesti kaava-alueen mitoitusnormit vaihtelevat kuuden ja neljän rakennuspaikan välillä muunnetulle rantaviivakilometrille. Neljä rakennuspaikkaa/muunnettu rantaviivakilometri on osoitettu Saunaniemen alueelle, joka kuuluu Lintharjun Natura-alueeseen. Kuusi rakennuspaikkaa/muunnettu rantaviivakilometri on osoitettu Saunataipaleen rantakaavan alueelle, joka on Natura-alueen ulkopuolella. 7.4 Arvokkaiden luontokohteiden ja kulttuurihistoriallisten kohteiden huomioiminen Rakennusoikeuden määrän vaihtelulla ja rakennuspaikkojen sijoittamisella pyritään vähentämään rakentamisen vaikutusta kulttuuri- ja luonnonmaisemaan sekä luonnonoloihin. Rantarakennuspaikkoja sijoitettaessa suositaan peitteisiä ranta-alueita. Pellot, avokalliot sekä riittävää suojapuustoa vailla olevat rannat ja kapeat niemenkärjet pyritään säilyttämään rakentamattomina. Esiselvitysten mukaiset erityis- ja arvokohteet pyritään ottamaan rantarakennuspaikkojen sijoittelussa huomioon. 8 OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT 8.1 Aluevarausten pääperustelut 8.1.1 Yleistä Kaavassa on osoitettu asuntoalueita, palvelu- ja työpaikkalueita, virkistysalueita- ja reittejä, erityisalueita, kulttuuri- ja luonnonympäristöalueita, maa- ja metsätalousalueita, vesialueita ja liikennealueita. Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus 28 (42) Yleismääräyksissä on osoitettu tarve ilmoittaa aiotuista toimenpiteistä (pois lukien harvennushakkuut) MY-1-, MY-2-, VU- sekä VR-alueilla Suonenjoen kaupungille vähintään kuukautta ennen metsänkäyttöilmoituksen jättämistä. 8.1.2 Asuntoalueet A Asuntoalue. Alue on tarkoitettu ympärivuotiseen asutukseen. Yhdelle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen, enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia ja rakennelmia. Rantavyöhykkeen ulkopuolella olevalle rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 200 m2 + 6 % rakennuspaikan pinta-alasta. Rantavyöhykkeellä olevalle rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 100 m2 + 4% rakennuspaikan pinta-alasta, yhteensä kuitenkin enintään 400 m2. Alle 150 k-m2 suuruisen rakennuksen etäisyys rantaviivasta tulee olla vähintään 25 metriä ja yli 150 k-m2 suuruisen rakennuksen yli 35 metriä. Numero osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella. Kaavassa on osoitettu Saunaniemen ja Saunataipaleen ranta-alueiden ympärivuotisessa käytössä olevat asuinrakennukset (5 kpl) sekä yksi kuivan maan olemassa oleva asuinrakennus suunnittelualueen keski/pohjoisosassa. Lisäksi on osoitettu uusiksi vakituiseen asumiseen tarkoitetuiksi rakennuspaikoiksi Saunataipaleen rantakaavan lomakylästä omarantaisiksi (6 kpl) ja eiomarantaisiksi (2 kpl) muunnetut rakennuspaikat. RA Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa loma-asunnon, saunan ja talousrakennuksia. Rakennuspaikalla, erityisesti rannan läheisyydessä, tulee kasvillisuutta säilyttää rantarakennuksen ja rannan välissä. Rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 100 m2 + 4% rakennuspaikan pinta-alasta, yhteensä kuitenkin enintään 300 m2. Alle 150 m2 suuruisen rakennuksen saa rakentaa vähintään 25 metrin päähän rannasta. Yli 150 m2 rakennuksen saa rakentaa vähintään 35 metrin päähän rannasta. Enintään 30 k-m2 suuruisen saunarakennuksen etäisyyden rantaviivasta tulee olla vähintään 15 metriä. Numero osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella. Kaavassa on osoitettu Saunaniemen, Saunataipaleen, Tiikinniemen ja Väärästenniemen alueilla sijaitsevat 18 olemassa olevaa lomarakennusta, sekä 5 rakentamatonta tai uutta lomarakennuspaikkaa. 8.1.3 Palvelu- ja työpaikka-alueet P Palvelujen ja hallinnon alue. Palveluiden ja hallinnon alueeksi on osoitettu Suonenjoen Metsäntutkimuslaitoksen alue. PY Julkisten palveluiden ja hallinnon alue Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus 29 (42) Merkinnällä on osoitettu Saunaniemen leirikeskus. 8.1.4 Virkistysalueet ja –reitit VR Retkeily- ja ulkoilualue Alueelle saa rakentaa vain retkeilyä palvelevia vähäisiä rakennuksia ja rakenteita. Suunnittelualueen itäinen osa on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi. Ulkoilureittiverkosto on tiheintä tällä alueella. VU Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue Alue on tarkoitettu urheilu- ja virkistyskäyttöä ja niitä palvelevia rakennuksia ja rakenteita varten. VU-aluevarauksena on osoitettu raviradan viereinen alue. VU-aluevaraus määräyksinen on yhtenevä keskustaajaman osayleiskaavan ravirata-alueen merkinnän kanssa. Ohjeelliset ulkoilureitit Lintharjun Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman ulkoilureitit, raviurheilureitit ja moottorikelkkareitit on osoitettu kaavassa. 8.1.5 Erityisalueet EA Ampumarata-alue Onkilammen kaakkoispuolella sijaitseva ampumarata on osoitettu kaavassa. EO-1/MU Maa-ainesten ottoalue Oleva maa-ainesten ottoalue. Oton päätyttyä alueella noudatetaan MY-1alueen kaavamääräyksiä. Merkinnällä on osoitettu 2 olemassa olevaa maa-ainesten ottoaluetta, Kukkuralla sijaitseva suurehko alue ja Natura-alueen keskiosissa sijaitseva Hirsikankaan otto-alue. EO-2/VR Maa-ainesten ottoalue Maa-ainesten ottamisen tulee perustua maa-aineslain mukaiseen ottamissuunnitelmaan ja maa-aineslupaan, jossa määrätään myös alueen jälkihoidosta. Oton päätyttyä alueella noudatetaan VR-alueen kaavamääräyksiä. Merkinnällä on osoitettu suuri ottoalue Lintharjun kaakkoisosaan pääosin maakuntakaavan mukaisesti. Osin siksi, että maakuntakaavan aluevarauksen itäosissa ottotoiminta on jo lopetettu ja alue on maisemoitu. Alueella on olevaa ottotoimintaa ja sinne voi osoittaa myös uutta ottamista. ET Yhdyskuntateknisen huollon alue. Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus 30 (42) Tolmuslammen ja Saunataipaleen pohjavedenottamot sekä Tolmuslammen vedenkäsittelylaitos on osoitettu kaavassa yhdyskuntateknisen huollon alueeksi. 8.1.6 Kulttuuri- ja luonnonympäristö SL Luonnonsuojelualue Luonnonsuojelualue/luonnonsuojelualueeksi valtion, kaupungin tai yksityisen toimesta perustettava alue. Alueella sallitut toimenpiteet määritetään luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksillä. SL-aluevarauksella on osoitettu olevat luonnonsuojelualueet, luonnonsuojelutarkoituksiin valtion toimesta ostetut/varatut alueet sekä luonnonsuojelulain nojalla toteutettavat osat Lintharjun Natura-alueesta. Luonnonsuojelulailla toteutettavia alueita ovat Lintharjun ydinalueet läheisine pikkusoineen, sekä Turvesuo alueen luoteisosassa. Alueen kokonaispinta-ala on noin 316 ha, mikä vastaa pääosin Pohjois-Savon maakuntakaavan luonnonsuojelualuevarausta. Alueet voidaan joko rauhoittaa yksityismaiden luonnonsuojelualueina tai ostaa valtiolle suojelutarkoituksiin. Suojelun toteutuksesta vastaa PohjoisSavon ELY-keskus. Alueen rauhoittamisesta maanomistajalle aiheutuvat taloudelliset menetykset korvataan. Yksityismaiden luonnonsuojelualueiden rauhoitusmääräyksissä esitetään ne toimenpiteet, jotka alueella ovat sallittuja tai kiellettyjä. Maanomistajat neuvottelevat rauhoitusmääräyksistä ELY-keskuksen kanssa. Metsänkäyttö on luonnonsuojelualueilla pääsääntöisesti sallittua. Luonnonsuojelullisesti merkittävät metsäkuviot voidaan kuitenkin rajata metsänkäytön ulkopuolelle maanomistajan suostumuksella. Jokamiehenoikeuksin tapahtuva liikkuminen sekä marjastus ja sienestys ovat suojelualueilla sallittuja. Maa-ainesten otto (kaupallinen tai kotitarve) sekä rakentaminen ovat alueilla kiellettyjä. Luonnonsuojelualueiden rauhoitusmääräyksistä saadaan ELY-keskuksen hyväksymän suunnitelman mukaan poiketa, mikäli toimenpide on luonnonsuojelualueen hoidon ja käytön tai tieteellisen tutkimuksen kannalta perusteltu tai jos toimenpide ei vaaranna alueen suojeluarvoja. Suojelualueille suositellaan laadittavaksi alueiden luonto- ja maisema-arvot huomioon ottavat hoitosuunnitelmat. Hoitosuunnitelmat vahvistaa Pohjois-Savon ELY-keskus. luo Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Merkinnällä on osoitettu Akkolammen ympäristö alueella pesivän kaakkurin johdosta. luo-1 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alueella esiintyy paahdeympäristöjen harvinaista lajistoa. Aluetta hoidetaan avoimena paahdeympäristönä. Merkinnällä on osoitettu alueet ampumaradan pohjoispuolella ja kaava-alueen itäosassa sijaitsevan maa-ainestenotto alueen itäpuolella luo-1 merkinnöin. AR Arvokas rakennus. Rakennushistoriallisesti, historiallisesti tai maisemankuvan kannalta arvokas rakennus tai rakennusryhmä, jonka kunnostuksessa tulee pyrkiä säilyttävään korjaukseen. Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus 31 (42) Numero kauttaviivan jälkeen viittaa rakennusinventoinnin numerointiin. Laaditussa inventoinnissa luokkaan III-inventoidut kohteet (5 kpl) on osoitettu AR-kohteiksi. Kohteita ovat: 352. 355. 357. 358. 359. Saunaniementie Saunaniementie Saunaniementie Satularanta 14 Saunaniementie 324 351 b 412 a 241 c Muinaismuistot SM Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevista maankäyttösuunnitelmista on neuvoteltava museoviraston kanssa. Numerointi viittaa kaavaselostukseen. Suunnittelualueelle sijoittuvat muinaismuistolailla suojeltavat muinaismuistot on osoitettu kaavassa. pv Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Alueella on kielletty pohjaveden laatua tai määrää vaarantavat sekä maaperää pilaavat toimenpiteet. Maa-ainesten otto on kielletty maa-aineslain 3 § 1 momentin perusteella muualla kuin kaavan osoittamilla EO-alueilla. Metsän uudistamiseen liittyvissä maaperän muokkauksissa on käytettävä kevyttä muokkausmenetelmää, jossa paljastettavan mineraalimaan osuus on korkeintaan 20 % leimikon alasta. Alueella ei saa käyttää kemiallisia torjunta-aineita. Lannoitukset, joiden pääasiallisen tarkoituksena on lisätä maaperän typpi- tai fosforipitoisuutta, ovat kiellettyjä. Käytettävien lannoiteravinteiden pitää olla hidasliukoisessa muodossa. Suurimman osan suunnittelualueesta kattava Lintharjun I-luokan pohjavesialue (0877801) on osoitettu pv-merkinnällä. 8.1.7 Maa- ja metsätalousalueet Metsien käsittelystä on aluevarauksiin liittyvien määräysten lisäksi yleismääräyksissä seuraavaa: Ranta-alueen metsänkäsittelyssä tulee noudattaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ranta-alueita koskevia metsänhoitosuosituksia. Suositus MY-1, MY-2, VR ja VU-alueilla: Alueilla tulee välttää laajoja avohakkuita. Tilojen metsäsuunnitelmissa on huomioitava alueen metsien luonto- ja maisema-arvot, virkistyskäyttö sekä Lintharjun hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteet. Metsänomistajan on oltava yhteydessä Suonenjoen kaupunkiin aiotuista toimenpiteistä (pois lukien harvennushakkuut) kuukautta ennen metsänkäyttöilmoituksen jättämistä. Lintharjun hoito- ja käyttösuunnitelman metsänkäsittelyohjeita on sivulla 40, kohdassa 8.3. Ohjeet koskevat muun muassa maisemanhoitoa sekä metsänkäsittelyä Natura-alueilla, harjujen paahderinteillä ja ulkoilumetsissä. M-1 Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus 32 (42) Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen sekä hajaasutusluontoiseen rakentamiseen. Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakentamisrajoitus. Loma-asutusta tai pysyvää asutusta ei saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mukaiselle rantavyöhykkeelle. Ranta-alueen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti siirretty A,RA ja PY-alueille. Ranta-alueen ulkopuolelle rakennusluvan edellytyksistä on määrätty maankäyttö- ja rakennuslain 136 §:ssä. Merkinnällä on osoitettu maa- ja metsätalouskäytössä olevat alueet. MU Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta Alueen suunnittelussa on huomioitava ulkoilukäytön tarpeet. Loma-asutusta tai pysyvää asutusta ei saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mukaiselle rantavyöhykkeelle.Maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 § nojalla määrätään, että rantavyöhykkeellä on voimassa kielto rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (rakentamisrajoitus). Ranta-alueen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti siirretty A-, RA- ja PY-alueille. Rantaalueen ulkopuolelle rakennusluvan edellytyksistä on määrätty maankäyttö- ja rakennuslain 136 §:ssä. MU-alue on maakuntakaavan mukainen. MY-1 Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja ja ulkoilun ohjaustarvetta. Alueelle saa rakentaa vain maa- ja metsätaloutta, tieteellistä tutkimustoimintaa tai virkistyskäyttöä palvelevia rakennuksia tai rakennelmia. Maankäyttöja rakennuslain 43.2 § nojalla määrätään, että alueella on voimassa kielto rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (rakentamisrajoitus). Merkinnällä on osoitettu laajoja alueita Natura-alueen sisällä maakuntakaavan MY merkintöjä mukaillen. Alueille voi sijoittua esimerkiksi harjumuodostumien metsäisiä luontotyyppejä tai muita ympäristöarvoja, mutta näitä alueita ei ole arvioitu luonnonsuojelualueen perustamista edellyttäväksi. MY-2 Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alueelle saa rakentaa vain maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia tai rakennelmia. Maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 § nojalla määrätään, että alueella on voimassa kielto rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (rakentamisrajoitus). Loma-asutusta tai pysyvää asutusta ei saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mukaiselle rantavyöhykkeelle. Ranta-alueen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti siirretty A-, RA- ja PY-alueille. Merkintää on käytetty Saunaniemen alueella. Vesistön kauttaaltaan ympäröimän mäntyvaltaisen niemen alueella korostuvat maisema-arvot huomioitavana tekijänä. 8.1.8 Vesialueet W Vesialue. Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus 33 (42) Kaava-alueeseen sisällytetty osa Koskelovettä on osoitettu vesialueeksi, kuten myös Lintharjun alueella sijaitsevat lammet. 8.1.9 Liikenne LV Venevalkama-alue. Kaavalla on osoitettu yksi LV-alue Taipaleenlahden pohjoisrannalle. 8.1.10 Muut alueet rk Rantakaava-alueen raja 9 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 9.1 Yleistä Vaikutusarviot on laadittu sen mukaisesti, että kaikki kaavassa osoitetut aluevaraukset tulevat toteutumaan. Kaavaa laadittaessa on uusien aluevarausten sijoittamisella pyritty minimoimaan haitallisia vaikutuksia luontoon, rakennettuun ympäristöön ja ihmisiin. 9.2 Valtakunnallisten suunnittelutavoitteiden toteutuminen Toimiva aluerakenne Aluerakenteen suotuisaa kehittymistä on tuettu kaavalla sijoittamalla uudet rakennuspaikat mahdollisuuksien mukaan olemassa olevan rakennuskannan yhteyteen. Näin on pyritty estämään aluerakenteen tarpeeton hajaantuminen. Kaavassa on osoitettu alueet maa- ja metsätalouden harjoittamista varten. Kehittäminen perustuu Lintharjun alueen vahvuuksiin ja olemassa olevaan rakenteeseen. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kaavan maankäyttöratkaisu hyödyntää ja eheyttää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja teknistä verkostoa. Tämä tapahtuu sijoittamalla uudet rakennuspaikat vanhojen yhteyteen ja luomalla tällä tavalla edellytykset hyväkuntoisen ja kustannuksiltaan edullisen infrastruktuurin luomiselle. Osayleiskaavassa luodaan edellytykset toimivalle viheralueverkostolle ja niitä yhdistäville ulkoilu- ja kevyen liikenteen reiteille. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Kaava tukee kansallisen kulttuuriperinnön säilyttämistä. Alueen muinaismuistokohteet ja –alueet on huomioitu omilla säilyttävillä kaavamerkinnöillään. Alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia on pyritty parantamaan sovittamalla yhteen useita eri virkistyskäyttöintressejä. Natura-alueelle on osoitettu vain sen verran rakentamista, kuin on maanomistajien tasapuolisen kohtelun vuoksi tarpeellista. Natura-alueen luonnonsuojelulailla toteutettavat kohteet Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus 34 (42) on osoitettu luonnonsuojelualuevarauksella, kuten myös kaupungin Lintharju1 suojelualueet. Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto Kaavalla ei ole vaikutuksia valtakunnallisesti tärkeiden liikenneväylien, satamien ja lentoasemien toimintaan. Uusien rakennuspaikkojen osoittaminen ei vaikeuta alueella olevaa sähköntuotantoa. Oleva sähköverkosto on huomioitu kaavassa. 9.3 Maakuntakaavan suunnittelutavoitteiden toteutuminen Yleiskaava on maakuntakaavan tavoitteiden ja aluevarausten mukainen. Ainoastaan kaakkoisosan maa-ainestenottoalueen rajaus poikkeaa maakuntakaavasta, koska alue on jo osittain maisemoitu ja ottotoiminta lopetettu. 9.4 Vaikutukset luontoon Vaikutukset maa- ja kallioperään Yleiskaavassa on osoitettu maa-aineksen ottoalueita voimassa olevien lupien mukaisesti ja vaikutukset keskittyvät näille alueille. Vaikutukset painottuvat maaperään, sillä kalliokiviainesten ottoa alueella ei tehdä. Muita pienempiä vaikutuksia maa- ja kallioperään seuraa uudisrakentamisesta suunnittelualueen länsiosissa. Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen Lähes koko kaava-alue kuuluu Lintharjun tärkeään pohjavesialueeseen. Olemassa olevien rakennuspaikkojen jätevedet ja maa-ainestenotto muodostavat suurimman uhkan pohjaveden laadulle, mikäli haitallisia aineita pääsee pohjaveteen. Uusia rakennuspaikkoja on osoitettu muutamia Saunaniemen alueelle maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteuttamiseksi. Kaavalla kielletään maa-ainestenotto muualta kuin sille osoitetulta alueelta, mikä turvaa osaltaan pohjaveden laatua laajalla alueella. Myös kaupungin rakennusjärjestys ja ympäristönsuojelumääräykset turvaavat rakentamisen vaikutuksia pohja- ja pintavesiin rajoitteillaan ja ohjeillaan. Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Lintharjun hoito- ja käyttösuunnitelmassa todettujen uhanalaisten tai harvinaisten lajien esiintymispaikoille, paikallisesti arvokkaiden pienialaisten luontokohteiden alueille ei ole osoitettu ihmistoimintaa lisääviä uusia aluevarauksia. Vaikutukset maisemaan Kaavalla kielletään maa-ainestenotto muualta kuin sille osoitetulta alueelta ja osoitetaan suurin osa Lintharjusta joko suojelualueeksi tai maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Tällä turvataan laajojen maisemakokonaisuuksien säilymistä luonnontilaisena. Osayleiskaavalla on osoitettu kaksi olemassa olevan maa-ainestenoton aluetta ja yksi maakuntakaavan mukainen maa-ainesten ottoon soveltuva alue. Näille alueille on jo kohdistunut tai kohdistuu ympäristöhäiriöitä, kuten esimerkiksi maisema-arvojen heikentymistä. Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus 35 (42) Vaikutukset Natura 2000 – ohjelman suojelualueisiin Suunnittelualue kuuluu suurelta osin ”Lintharju-Kirjosuo sekä Vakkarsuo (FI0600039)”-Natura-alueeseen. Alueen pinta-ala on yhteensä 1035 hehtaaria. Seuraavassa tarkastellaan Lintharjun osayleiskaavan vaikutuksia edellä mainitun Natura – alueen luontoarvoihin. Arviointi perustuu Natura – tietolomakkeiden tietoihin. Lisäksi on hyödynnetty tehtyä Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Tarkastelussa arvioidaan varsinaisen Natura – arvioinnin tarpeellisuutta. Natura – arvioinnin lähtökohtana on Natura 2000 –alueiden suojelun turvaamiseksi säädetyt luonnonsuojelulain 65-66 pykälät. Ensimmäinen säännös koskee arviointivelvollisuutta. Natura –alueen ulkopuolella toteutettavan hankkeen arviointivelvollisuus syntyy, jos sillä todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Luvan myöntävän tai suunnitelman hyväksyvän viranomaisen on katsottava, että LsL 65 §:n 1 momentissa tarkoitettu arviointi on tehty. Viranomaisen on sen jälkeen pyydettävä siitä lausunto alueelliselta ympäristökeskukselta ja siltä, jonka hallinnassa alue on. Toinen mainittu säännös koskee heikentämiskieltoa. Luonnonsuojelulain 66 §:n (371/1999) mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos 65 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 verkostoon. Natura –arviossa keskitytään luonnonarvoihin, joiden perusteella Natura –alue on valittu Suomen Natura 2000 –suojeluverkostoon. Muihin lajeihin tai niiden elinympäristöihin kohdistuvilla merkittävilläkään haitallisilla vaikutuksilla ei tarkastelussa ole merkitystä. Lintharju-Kirjosuo sekä Vakkarsuo (FI0600039) Alue on yhtä Natura-aluetta, mutta Rautalammin puolella oleva Vakkarsuo ei ulotu tämän kaavan alueelle. Lintharju-Kirjosuo ja Vakkarsuon alue kuuluu Natura 2000-verkostoon luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena. Kohde käsittää luoteesta kaakkoon suuntautuvan Lintharjun pitkittäisharjujakson liepeineen, harjun eteläpuolella sijaitsevan suojellun Kirjosuon ja Koskeloveden etelärannalle sijoittuvan pääosin suojellun Vakkarsuon. Lintharju on pinnanmuodoiltaan hyvin vaihteleva. Jyrkän ja kapean ydinharjun ohella on laajoja hiekkatasanteita, loivia kumpareita ja jyrkkäpiirteisiä suppia, joiden pohjalla voi olla suo tai lampi. Alueella sijaitsee kymmenkunta lampea sekä soiden allikkoalueita. Harjujakson pituus valtatie 9:ltä Saunaniemen kärkeen on 10 km ja suurin leveys 2 km. Harjulla olevat soranottoon varatut alueet ja Joutenniemen tyven rantakaava-alue eivät sisälly rajaukseen. Lintharjun metsät ovat valtaosin kanerva- ja puolukkatyypin männiköitä. Karuimmilla kohdilla ne lähenevät jäkälätyyppiä. Parhailla paisterinteillä on edustavia harjujen havumetsäisiä luontotyyppejä. Tämän kasvillisuuden alueellisesti uhanalaisina ilmentäjälajeina Lintharjulla on kangasajuruoho, parhailla paikoilla myös kalliokielo. Harjumetsiin on luettu myös pohjoisrinteiden Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus 36 (42) suopursu-pohjanvariksenmarja -valtaiset alueet. Metsät ovat pääosin talouskäytössä. Muutamilla varttuneeen metsän kuvioilla on kuitenkin merkitystä boreaalisten luonnonmetsien suojelun kannalta. Lintharjun soista Onkilammen ympäristö erottuu lähteisyytensä ja paikoittaisen ravinteisuutensa ansiosta. Harjun varjorinteessä Onkilammen länsirannalla on lähteikköinen tervaleppäkorpi, jossa kasvaa runsaasti pohjanruttojuurta. Lammen eteläpuolella on lettojuotti. Muut Lintharjun suot ovat karuja, mutta maisemiltaan kauniita. Kirjosuo on Jyväskylä-Suonenjoki tieltä länteen avautuva suoalue, joka koostuu lähinnä karuista isovarpurämeistä ja lyhytkorsinevoista. Lisäksi on sekä pullo- että jouhisaravaltaista suursaranevaa. Noin kuuden hehtaarin alalla suolla esiintyy myös lettonevaa ja -rämettä. Vakkarsuo on karu suo, joka koostuu pääosin harvapuustoisesta mäntyä kasvavasta tupasvillarämeestä sekä lyhytkorsinevasta. Pienialaisesti on myös pullosaravaltaista suursaranevaa. Suon koillis- ja lounaisreunalla on kapealti hieskoivuvaltaista sarakorpea, missä valtalajeina on pullo- ja jokapaikansaraa. Lounaisreunassa on lisäksi pienialaisesti koivu- ja kuusivaltaista muurain, mustikka-, sekä ruoho- ja heinäkorpea. Länsi- ja pohjoisosassa on suopursu- ja juolukkavaltaista isovarpurämettä. Suon pohjoisinta, Vakkarlahteen rajoittuvaa osaa on aikoinaan ojitettu, mutta ojat ovat umpeutumassa. Alueella on vaihtelevasti suopursu-, juolukka- ja vaiverovaltaista isovarpurämettä, rannassa on hieman rehevämpää. Vakkarlahden pohjassa on mm. rantanätkelmän kasvupaikka. Myös suon eteläosaa on aikoinaan ojitettu, mutta nämäkin ojat ovat umpeutumassa. Eteläisintä osaa lukuunottamatta ojituksilla on suoluontoon enää vähäinen vaikutus. Alueen pesiviin lintulajeihin kuuluu kaakkuri. Ajuruoholla elävistä perhoslajeista harjusinisiipi lienee hävinnyt. Alueella on edustavaa harjujen metsä-, suo- ja lähdekasvillisuutta ja merkittäviä keidassoita. Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot Kirjosuo ja pääosa Vakkarsuosta ovat yksityismaiden luonnonsuojelualueita. Muut luonnonsuojelulailla toteutettavat osat ovat pääosin seutukaavan suojelualuevarausta. Vain tärkeimmällä osalla Linharjun laajaa seutukaavan suojelualuevarausta on tarkoitus rajoitettaa metsätaloutta; pääosalla varausta noudatetaan metsälakia. Muut toteutuskeinot ovat maa-aineslaki sekä rakennuslaki seutukaavaratkaisun mukaisesti; näiden lakien perusteella säädellyillä alueilla metsätaloutta harjoitetaan kaikkialla metsälain mukaisesti. Luontodirektiivin luontotyypit Humuspitoiset lammet ja järvet 0 Keidassuot 21 Vaiheittumissuot ja rantasuot 3 Fennoskandian lähteet ja lähdesuot 0 Letot 0 Boreaaliset luonnonmetsät 2 Harjumuodostumien metsäiset 12 luontotyypit % % % % % % % Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus Puustoiset suot 37 (42) 2% Natura-arvioinnin tarpeellisuus Luonnonsuojelulailla toteutettavat alueet on osoitettu kaavassa suojelualueeksi. Natura-alueelle on osoitettu uudisrakentamista aiheuttavia aluevarauksia ainoastaan Saunaniemen alueelle, joka on jo ennestään rantojensa osalta suurelta osin loma-asuntokäytössä. Näin on tehty mitoituslaskelmien perusteella maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi. Rakennuspaikat on sijoitettu jo rakennettujen alueiden yhteyteen, jolloin Saunaniemen alue kokonaisuutena ja sen rantaviiva on saatu säilytettyä mahdollisimman vähän pirstoutuneena. Natura-verkoston kannalta Lintharjun merkittävimmät suojeluarvot liittyvät pääselänteen paisterinteiden harjumetsiin, Onkilammen rantasoihin ja varjorinteiden luonnontilaisen kaltaisiin kuusivaltaisiin metsiin. Näille alueille ei ole osoitettu niiden suojeluarvoja heikentäviä toimintoja. Natura-alueen luontodirektiivin luontotyyppien sijoittuminen on nähtävissä liitteessä 14. Kaavan toteuttaminen ei muuta Lintharjun Natura –alueen luontotyyppien luonnontilaa eikä vähennä niiden levinneisyysaluetta. Osayleiskaavan toteuttaminen ei näin ollen aiheuta luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentissa tarkoitettua merkittävää heikentymistä niille luonnonarvoille, joiden perusteella Lintharjun Natura –alue on sisällytetty Suomen ehdotukseen Natura 2000 – suojelualueverkostoksi. 9.5 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen Suonenjoen sisäinen rakenne säilyy yhtenäisenä. Kaavassa ei osoiteta uusia yhdyskuntarakenteesta erillään olevia asunto- tai loma-asuntoalueita, vaan muutamat uudet rakennukset ohjataan olemassa olevan rakentamisen yhteyteen. Tällä rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen. Vaikutukset rakennuskantaan ja kulttuuriperintöön Kaavan toteuttaminen ei edellytä olemassa olevan rakennuskannan ja muun infrastruktuurin purkamista. Alueella ei ole rakennussuojelullisesti tai – historiallisesti arvokkaita kohteita. Muinaismuistokohteet ja -alueet on huomioitu omilla säilyttävillä kaavamerkinnöillään. Osoitetut A-alueet ja RA-alueet liittyvät jo olevaan asutukseen tai sijaitsevat voimassa olevan rantakaavan mukaisilla alueilla. 9.6 Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön Sosiaaliset vaikutukset Loma-asuntojen uudisrakentaminen tuo kesäasukkaita viihtyisään ympäristöön hyvien yhteyksien päähän Suonenjoen taajamasta. Vaikutukset viihtyvyyteen Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus 38 (42) Tällä kaavalla osoitetaan vain muutama kokonaan uusi rakennuspaikka. Saunataipaleen rantakaava-alueen loma-asuntoaluetta on suunniteltu siten, että rakennuspaikkojen kokonaismäärää on rantakaavaan nähden vähennetty, mutta yhteisrantaisten rakennuspaikkojen tilalle on laitettu vetovoimaisempia omarantaisia tontteja. Nämä vähentävät toteutuessaan vapaan rantaviivan määrää Taipaleenlahden rannassa. Lintharjun ulkoilu- ja virkistyskäyttömahdollisuudet säilyvät hyvinä. Kaavassa on otettu huomioon useiden eri intressiryhmien tarpeet urheilu- ja virkistyskäytön suhteen. Maa-ainestenoton kielto muualla, kuin sille osoitetuilla alueilla edistää alueen yleistä viihtyisyyttä. Taloudelliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset kohdistuvat maanomistajiin, rakennuspaikkojen osoittamisen kohottaessa maan arvoa. Saunataipaleen rantakaava-alueen iso loma-asuntoalue tilalla 3:35 (Saunataival) on muutettu paremmat toteuttamisedellytykset omaavaksi alueeksi kaavoittamalla osittain omarantaisia rakennuspaikkoja. Näin alueella on realistisemmat mahdollisuudet tulla toteutetuksi. Uudet loma-asukkaat hakevat palvelunsa Suonenjoen keskustaajamasta, joten pieni positiivinen taloudellinen vaikutus ulottuu myös sinne. 10 TOTEUTTAMINEN Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132) ja –asetus ( 10.9.1999/895) tulivat voimaan vuoden 2000 alusta. Tässä osayleiskaavassa ja sen toteuttamisessa noudetaan uuden lain (MRL) ja asetuksen (MRA) periaatteita. 10.1 Osayleiskaavan oikeusvaikutukset Kaavahierarkiassa kaavan oikeusvaikutukset ja sitovuus tiukentuvat kaavan tarkentumisen myötä. Rakennustoimintaa rantavyöhykkeellä ohjaavat oikeudellisen sitovuuden mukaisessa järjestyksessä seuraavat säädökset: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Maankäyttö- ja rakennuslainsäädökset Maankäyttö- ja rakennusasetuksen säädökset Asemakaava tai ranta-asemakaava Valtuuston hyväksymä oikeusvaikutteinen yleiskaava (MRL 37 §) Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset Rakennusjärjestys Vahvistettu maakuntakaava Valtuuston hyväksymä oikeusvaikutukseton yleiskaava (MRL 45 §) Muut suunnitelmat (esim. palstoitussuunnitelmat). Lintharjun alueen osayleiskaava hyväksytään valtuustossa oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan rakentamista ja vesihuoltoa koskevat kaavamääräykset ohittavat rakennusjärjestyksen, mikäli määräykset ovat ristiriidassa (MRL 14.4 §). Muilta osin rakennusjärjestyksen määräykset ovat voimassa osayleiskaava-alueella. Merkittävää on myös se, että maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella (MRL 32.3 §). Yleiskaavan keskeiset oikeusvaikutukset on esitetty MRL:n 42 ja 43 §:ssä. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 44.1 §). Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus 39 (42) Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteuttamista (MRL 44.2 §). Yleiskaava antaa mitoitusraamit esimerkiksi matkailualueille laadittaville ranta-asemakaavoille. Mm. maanmittaus-, metsä- sekä tie- ja vesiviranomaisten tulee ottaa suunnittelussaan ja päätöksenteossaan yleiskaava huomioon. Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteuttamista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta. Haittaa arvosteltaessa ei ole otettava huomioon omistussuhteissa yleiskaavan vahvistamisen jälkeen tapahtuneita muutoksia, ellei niitä ole tehty yleiskaavan toteuttamista varten (MRL 43.1 §). 10.2 Rakennuslupakäsittely osayleiskaava-alueella Maankäyttö- ja rakennuslaissa on edelleen säilytetty säädös, joka kieltää rakentamisen rantavyöhykkeelle ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan tai sen osan perusteena. (MRL 72.1 §). Lintharjun osayleiskaavassa on seuraavat rakentamista koskevat yleismääräykset: Yleiskaavan perusteella voidaan myöntää rakennusluvat rantavyöhykkeellä oleville rakennusalueille (A, RA ja PY-alueille), ellei aluetta koskevassa kaavamääräyksessä ole toisin määrätty. Rakennukset tulee sijoittaa kaupungin rakennusjärjestyksessä määrätyn etäisyyden päähän rantaviivasta. Muutoinkin rakennusten sopeuttamisessa ympäristöön, sijoittumisessa ja niiden enimmäismäärässä ja -koossa tulee noudattaa rakennusjärjestyksen määräyksiä. Ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettujen asuinrakennusten rakennuspaikkojen vähimmäiskoko tulee olla vähintään 5000 m², jos rakennuspaikkoja ei yhdistetä keskitettyyn viemäriverkostoon. Yleiskaavasuunnittelun eräänä tavoitteena on ollut rakennuslupaprosessin helpottaminen. Rakennuslautakunta/rakennustarkastaja voi myöntää kaavan mukaiset sekä loma-asuntojen että pysyvien asuntojen rakennusluvat suoraan ilman nykyisenkaltaista monimutkaista lausuntokierrosta. Suunnittelun pohjaksi on tämän johdosta laadittu tarkat perusselvitykset, joihin aluevaraukset perustuvat. Kaavavaraus osoittaa ohjeellisena rakentamisalueen, jolle rakennukset voidaan sijoittaa. Lopullinen paikka määritellään maastokatselmuksessa rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Rakentamisetäisyyttä koskevat määräykset ovat kunnan rakennusjärjestyksen mukaisia. Mikäli loma-asunnon rakennuslupaa haetaan M-alueen rantavyöhykkeelle ilman erityisen päteviä perusteita, tulee hakemus evätä, koska rakentaminen vaikeuttaisi yleiskaavan toteuttamista. Maanomistajalle ei aiheudu huomat- Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus 40 (42) tavaa haittaa, koska perusrakennusoikeus on osoitettu RA-, ja A-alueilla. Kunnalle ei näin ollen aiheudu korvausvelvollisuutta. Osayleiskaavasta on mahdollista poiketa poikkeusluvalla tai ranta-asemakaavalla, mikäli poikkeaminen ei vaaranna yleiskaavan keskeisiä tavoitteita. 10.3 Rakentaminen asemakaavoitettavalla alueella Rakentaminen asemakaavoitettavalla alueella tapahtuu olemassa olevan asemakaavan tai laadittavien uusien asemakaavojen perusteella. 10.4 Rakentaminen rantavyöhykkeellä Maankäyttö- ja rakennuslaissa on säilytetty säädös, joka kieltää rakentamisen rantavyöhykkeelle ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan tai sen osan perusteena. (MRL 72.1 §). Kaava-alueella on osoitettu 13 uudisrakennusta lain tarkoittamalle rantavyöhykkeelle. Yleiskaavasuunnittelun eräänä tavoitteena on ollut rakennuslupaprosessin helpottaminen: rakennuslautakunnan/rakennustarkastajan tulee voida myöntää kaavan mukaiset luvat suoraan ilman monimutkaista lausuntokierrosta. 10.5 Yhdyskuntatekniikka Vesihuoltolain 5 §:n mukaisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa kunta määrittelee vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueen. Suonenjoen kaupungissa tämä suunnitelma on laadittu. Toiminta-alueella kaikkien uusien kiinteistöjen ja vanhojen kiinteistöjen tulee liittyä rakennettavaan viemäriverkkoon. Alueella olevaa vesi- ja jätevesiverkostoa tullaan laajentamaan tarpeen mukaan rakentamisen edistyttyä. Alueen sähkö- ja televerkon rakentamisesta huolehtivat alueelliset yhtiöt. Alueen sähköverkkoa joudutaan laajentamaan ja sen tehoja nostamaan. 11 SUUNNITTELUVAIHEET JA OSALLISTUMINEN 11.1 Vireille tulo Kaavaprosessi lähti vireille alkuvuodesta 2009. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 28.9.2009. Maastokäynnit alueella tehtiin kesällä 2010. Maanomistajien informaatiotilaisuus pidettiin 25.1.2011 11.2 Valmistelu- ja luonnosvaihe Yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 2.10. – 1.11.2012 välisen ajan. Lisäksi kaavaluonnosta ja Lintharjun Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmaa esiteltiin yleisötilaisuudessa 20.11.2012. Yleisötilaisuudessa sai myös esittää mielipiteitä kaavasta. Kaavaluonnoksesta annettiin yhteensä 8 lausuntoa ja 16 mielipidettä. Kaavaehdotukseen on tehty niiden pohjalta seuraavat muutokset: Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus - - - 41 (42) Ote Saunataipaleen ranta-asemakaavasta lisätty kaava-aineistoon Liitetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio kaava-aineistoon. Lisätty yleismääräyksiin alle 2000m² rakennuspaikkoja koskeva määräys lisärakentamiskiellosta ilman lisämaan ostoa. Lisätty määräys alimmasta rakennuskorkeudesta suhteessa vesistöön, 99,0 (N2000). Pohjavesialueen rajaus osoitettu katkeamattomana myös kaava-alueen ulkopuolella. Kulttuuri-inventointi on valmistunut kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen, osoitettu arvokkaat rakennukset informatiivisella merkinnällä. Natura-alueen symbolia on selkeytetty. Lisätty SL-alueille kaavamääräys ja perusteltu merkintöjä. Tarkistettu SL-alueiden rajoja perustamispäätösten ja luonnonsuojelulailla toteutettavien Natura-alueiden mukaisiksi. Selkeytetty ulkoilureittien merkintöjä. Lisätty VU-aluevaraus raviradan läheisyyteen. Maisematyöluvan tarve on jätetty MY-1-merkinnän kaavamääräyksiin. Alueet sijaitsevat harjun ydinalueilla. Myös Saunaniemen MY-2- ja rantakaava-alueille, sekä VR- ja VU-alueille kaavan itäosaan kaavamääräyksiin on lisätty maisematyöluvan tarve. Maakuntakaavan mukainen MU-alue on otettu hieman laajempana, Natura-alueiden rajoja seuraillen mukaan. Osoitettu ajuruohosulkasen esiintymispaikat Onkilammen läheisellä hiekkakuopalla ja VR-alueen keskiosissa luo-1-merkinnöin. Lisätty luo-merkintä Akkolammelle, joka on Kaakkurin pesimälampi. Referoitu meluselvitystä kaavaselostukseen. Tila 403-7-25 osoitettu kokonaan SL-alueeksi. Poistettu kaavasta 20 kV johtomerkinnät ja jätetty vain 110 kV. Lisätty kaavamääräyksiin tarve olla yhteydessä museoviranomaisiin ennen Saunaniemessä ja Tiikinlahdessa tapahtuvien maanrakennustöiden alkua. Lisätty maakuntakaavamääräykset kaavaselostukseen. Korjattu mitoitusvirhe tilan 778-420-3-35 Saunataival kohdalla ja osoitettu rakennuspaikat vakituiseen asumiseen. Yksi rakennuspaikka siirretty Saunaniemessä tilan 3:50 sisäisesti pohjoisrannalta länsirannalle. Kaavaehdotus oli nähtävillä 8.1.2014 - 7.2.2014. Kaavaehdotuksesta annettiin 11 lausuntoa ja 17 muistutusta. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen on tehty kaavaan seuraavia muutoksia. - - - MRL:n 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus on poistettu kaikista kaavamääräyksistä. Lisätty MY-1, MY-2, VR- ja VU-alueille suosituksia metsän käsittelyyn ja tarve olla yhteydessä kaupunkiin ennen aiottuja metsänkäsittelytoimenpiteitä. Korjattu kaavarajausta vt 9:n läheisyydessä siten, että valtatie jää kokonaisuudessaan kaava-alueen ulkopuolelle Korjattu yleismääräyksiä siten, että käy ilmi voimassa olevan rantakaavan olevan edelleen vahvin kaava alueellaan, eikä alueella voi myöntää rakennuslupia yleiskaavan perusteella. Jätevesien käsittelyn yleismääräystä on selvennetty. Osoitettu tilan 778-420-3-47 Mäntyranta rakennuspaikka vakituiseen asumiseen. Tarkistettu SL-alueiden rajauksia olevan tilanteen mukaisiksi Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lintharjun osayleiskaava 18.5.2015 Kaavaselostus, 2. ehdotus - 42 (42) Kaava-alueen kaakkoisosan maa-ainestenottoalueen rajausta tarkennettu voimassa olevien lupien mukaiseksi. Ohjeellista ulkoilureittiä on Raatmaalla siirretty hieman olevan tilanteen mukaisesti. Kuopiossa 18.5.2015 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Timo Leskinen aluepäällikkö, DI Pasi Ronkainen Suunnittelija, LuK Q:\Kuo\P121\P12182_Lintharjun_yleiskaava\Työaineisto\Tekstit\2. ehdotus\EHDOTUS_NRO2_Lintharju_selostus_ehdotus3.doc
© Copyright 2024