1. No category

Muistutus naapurin kuulemisasiaan, koskien
ST1 Oy'n poikkeuslupahakemusta Kaanaamaantie
2-4 Kokkola
Me, Maarit ja Markku Hackspik ,Tahtipuikko 2,67300 Kokkola, emme hyväksy poikkeusluvan
myöntämistä polttoai nejakelusaseman rakentamiseksi, perusteena:
Kaavailtu polttoainejakeluasema tulisi lisäämään liikennettä merkittävästi Kaanaanmaantien alkupäässä
ja aiheuttamaan merkittävää haittaa.
Kaikki alueen liikenne kulkee asuintonttiimme ra¡autuvalta risteysalueelta, josta on ainoa kaksisuuntainen
liittymä alueelle.
Viranhaltijoiden ja luvan hakijan väittämä, että liikenne ei lisääntyisi, on täysin perusteeton, koska
lähietäisyydeltä poistuu lähiaikoina useampi huoltoasema, mm Hakalahden Shell, Rautatienkadun Neste
ja mahdollisesti Vanha ve¡stämöntien ABC.
Selvää on, että jakeluasema tulisi vetämään alueelle tankkausasiakasliikenneüä, joka ei muutoin alueella
liikkuisi.
ST1 Oy'n perusteluissa mainitaan, että " jakeluaseman rakentaminen ja jakeluasematoiminta ei vaikuta
alueen liikennemääriin, vaan tarkoitus on tarjota palvelua alueen asukkaille ja muutenkin alueella asioiville
henkilöille".
Väittämä on absurdi, koska jos asiakasviña koostuisi ainoastaan mainituista ryhmistä, ei asemaa
kannattaisi rakentaa lainkaan. Asiakasvirrat eivät olisi ri¡ttäviä. On selvää, että ST1 Oy'n strategiana onkin
haalia asiakasvirrat poistuvien asemien käyttäjäkunnasta.
Verrannollisena esimerkkinä voidaan käyttää ST1 Oy'n Mestarintien jakeluasemaa, joka on vastaava kuin
suunniteltu hanke.
Ko. asema myy n. 2.000.000 litraa polttonesteitä vuositasolla, (Truck Stop raskaankaluston asema
poisluettuna), ja on varsin kannattava myynnillisesti.
Tämän tasoiset litramyynnit generoi mittavan, yli 100.000 kpl ajoneuvon vuosittaisen liikenteen ja onkin
selvää, että lii ken nemäärät tulevat lisääntymään merkittävästi.
2.
Kaavailtu hanke tulee aiheuttamaan merkittävää haittaa alueen asukkaille mm. liikennemelun
kasvamisena, hajuhaittoina (ks. liite 2, vastaava tapaus Turun seudulta), sekä aiheuttaa jo nyt
ajoittain pahasti ruuhkautuneen Kaanaanmaantien liikenteen merkittävän kasvun ja liikenteen jumiutum¡s¡a. ttånt<e ei tulisi täyttämään valtioneuvoston asetusta 444t2010 koskien jakeluaseman sijoittamista
meluntorjunnan kannalta ks. liite 1.
Ympäristösuunnittelija Koljonen kirjoitti lausunnossaan: "Toiminnan ei arvioida lisäävän liikennettä
alueella siinä määrin, että sillä olisiolennaista vaikutusta lähimpiin asuinkiinteistöihin".
Lähimmän asuinkiinteistön asukkaana, otin ko. lausunnon antajaan yhteyttä ja pyysin perusteluja
lausunnon näkemyksille.
ja
Lausunnon antaja toimitti laskennalliset melukartat, ks. liite 4, josta ilmenee, että meluongelmaa ei ole
asuinkiinteistömme sijaitsee "vihreällä" alueella ja mielipiteemme melusta ovat vailla pohjaa.
Suoritin desibelimittaiilla melumittauksen 09.07.20'l iklo 15:00 asuntomme kotioven ulkopuolelta.
Mittaustulos oli 10 minuutin mittaisen mittausajan keskimelu 64 db ja huippu 88 db.
Mainittakoon, että ajankohdasta johtuen, ( kesálomakausi), liikenne oli mittausaikana tavanomaista
hiljaisempaa.
Sélvaa on, että hanke on ristiriidassa valtioneuvoston periaatepäätöksen meluntorjunnasta kanssa,
ks. liite 5, ja jo nykytilanne vaatii meluntorjunnallisia toimenpiteitä (55 db)
LaskennaÍliset metut<artto¡en arvot poikkeavat merkittävästi todellisista arvoista.
3
Liikenteen sujuvuus kärsii merkittävästi
Alunperin Siwa- lähikaupalle kaavoitettiin 5532 m2 tontti 272-120-70-3 virkistysalueeksi merkityltä
alueelta.
ja
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa hanke ei kohdannut vastustusta, hanketta pidettiin hyvänä
toivottuna.
Kaupunki / Pohjanmaan Elykeskus ei myöntänyt tontille tieliittymää Kaanaanmaantielle Kokkolan
kaupungin liikenneinsinööri Jukka Harjun lausunnon johdosta.
Onjetmän kaupunki ratkaisi yhdistämállä 272-120-70-3 tontin viereiseen tonttiin 272-120-70-4 ia
paikan
muódosti kaupungin geodeeíin hallintopäätöksellä nykyisen lonlin 272-120-70-5 ja siirsi tieliittymän
tontin ulommaiseen nurkkaan, tonttimme läheisyyteen.
Suomen lähikaupan oli pakko ostaa 3400 m2 lisätontti, saadakseen tieliittymän ostamalleen tontille
Valitusoikeutta tieliittymän sijainnista on vain tieliittymän hakijalla, ei naapureilla.
Kun tieliittymä oli susi jo syntyessään, ei hankkeen kaltaista liikenteen merkittävää kasvua voi
hyväksyä.
SÍwan úittyma ja Tahtipuikon liittymät eivät ole kohdistettu X- liittymä, vaan ovat erilliset T- liittymät, joiden
väli on n. 20 metriä.
Kun kaupungin suunnasta tulee auto Kaanaanmaantietä pitkin kääntyäkseen Tahtipuikolle, käänty-minen
on mahciotoñta, jos samanaikaisesti Halkokarin suunnasta tulee ajoneuvo, joka on kääntymässä Siwan
tontille.
Liikenne pysähtyy ja jonoja muodostuu nopeasti.
Myos ras'käsliikénrie,'niin'Siwaan, kuin jakeluasemalle tulisi käyttämään lähinnä meitä olevaa liittymää.
Risteysalueella sattuu päivittäin vaaratilanteita ja useampi peltikolarikin on jo tapahtunut.
Kaanaanmaantie on varsin vilkkaasti liikennöity jo nykyisillä liikennemäärillä ja työmatkaliikenne aiheuttaa
satojen metrien pituisia jonoja aamuruuhkan ait<ãan,( ks. liite 3, tilanne ennen Siwan alueelle tulemista).
Aamuruuhkan aíkaan Táhtiplikolta ei pääse Kaanaanmaantielle, eikä vastakkaiselta puolelta, eli
hankkeen alueelta.
Tuleva Kaanaanmaantien pohjoispuolen rakentuminen lisää entisestään vilkasta liikennettä, ja jo
nykyäänkin asuinalueen melutasot ylittävät valtioneuvoston päätöksen 993/1992 asuinalueita koskevan
melutason 55 db.
joka
Hajuhaitat ja melu tulevat lisääntymään, mm. aseman täyttöjen yhteydessä tapahtuvasta toiminnasta,
on usein yöaikaan tapahtuvaa, ks. liite 2.
4.
Hanke on ollut esillä aikaisemminkin.
Kun Lähikaupan rakennuslupa-anomusta käsiteltiin, vastaava jakeluasema oli merkitty lupahakemukseen.
Hanke todettiin kaavan vastäiseksi ja johtavan rakennustarkastajan mukaan tällainen hanke voidaan
viedä eteenpäin vain kaavamuutoksella.
Alueen muiden tonttien käyttötarkoituksen muuttuessa on edellytetty kaavamuutosta, poikkeusluvan
myöntäminen tässä tapauksessa olisi ristiriidassa tasavertaisuusperiaatteiden kanssa.
Hånke on muuttunut 'þienesta 40O m2lähikaupasta" tuhansien rakennusoikeusneliöiden kauppakeskukseksija onkin kestämätöntä, että hanketta viedään poikkeuslupamenettelyllä etee.npäin.
i-Janke olisi tullút jo ennen tonttien yhdistämistä ja hölmöjen liikennejärjestelyiden rakentamista asettaa
uudelleen arvioitavaksi hankkeen oleellisen muuttumisen johdosta.
Kaupungin virkamiesten kikkailulla menettely voitiin välttäã ja lopputulos on huono, niin alueen lähiasukkaille kuin kiinteistön omistajalle.
Kaupungin viranomaisten agenda on selvästikin vähätellä hankkeesta koituvia haittoja ja korostaa
hyviä puolia.
Onkin vaikeaa olla tulematta johtopäätökseen, että Kokkolan kaupunki ajaa ST1 Oy'n asiaa lähiasukkaiden mielipiteistä välittämättä.
ja asian vireille
Tätä ajatusta tukäe myös se, että meidät jätettiin kuulematta "vahingossa" tässä asiassa
ja
ympäristölautakunnan
tulo selvisi meille vastâ nähtyämme rakennus.asialistan.
Asiaan saattoi vaikuttaa ryér r", että asiaa on válmisteltu pika vauhtia ja on turha kuunnella niiden
mielipiteitä, jotka tiedetään olevan hankkeelle epäedullisia.
Va¡nìttakoon vielä, että itsekin autovuokraamoyrittäjänä hyötyisin asemasta. Tankkaan useamman
vuokra-auton päivittäin ja olen ST1 Oy'n yritysásiakãs. Hankkeen haittapuolet ovat kuitenkin suuret,
peruuttamattomat ja asumisviihtyisyyttä huonontavat .
betvää on, että haitat ovat srurérr1ãt kuin hyödyt. ST1 Oy'llä on alle 2 km päässä Shell Vitsari-,
l¡¡fenneasäma, joka kyllä voi palvella alueemme âsukkaita mikäli em. yhtiön omistama Hakalahden Shell
loppuu.
Lupaa ei tule myöntää em. sYistä.
Liitteet:
Liite 1 Valtioneuvoston asetus nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuk
sista
Liite 2 Lausunto Vaasan hallinto-oikeudelle
ja Halkokarin
Liite 3 Kuvia liikenteen ruuhkautumisesta. kuvattuna Tahtipuikon risteyalueelta kaupungin
suuntaan (kuvat vuodella2011, tilanne ennen Siwan rakentamista)
Liite 4 Melukartat
Li ite 5 Valtioneuvoston periaatepäätös melu ntorj u nnasta
Kokkol
Markku H
14.07.2015
(
s
k
Valtioneuvoston asetus nestemäisfen... 44412010
Finlex
-
Säädökset alkuperäisinä
-
FINLEX
14.7.2015 12.48
@
@
Finlex > Lainsäädäntö
>
Säädökset alkuperäisinä
>
2010 > 44412010
riüKK(}tÂN
444/2010
KÁ.UPUi^JKI
Kaupunç¡inhallitus
/4 , Y, to /5
Annettu Helsingiss à 27 päiv ànä toukokuuta 20 1 0
Tta
'l'unnus
Valtioneuvoston asetus nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien
ympäristönsuoj eluvaatimuksista
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä, säädetään 4 päivänä
helmikuuta 2000 annetun ympäristönsuojelulain (86/2000) 12 $ ja 65 $:n nojalla, sellaisina kuin ne ovat
laissa 25312010
1$
Soveltamisala
joiden polttoainesäiliöiden
kokonaistilavuus on vähintään 10 m3. Asetusta sovelletaan ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksena
toimintaan, johon tarvitaan ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 $:n mukainen lupa. Asetusta sovelletaan
myös toimintaan, joka rekisteröidään ympäristönsuojelulain 65 $:n nojalla.
Tätåi asetusta sovelletaan nestemäisten polttoaineiden jakeluasemiin,
Asetusta sovelletaan ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksena myös jakeluasemiin sekä
puolustusvoimien ja muiden toimijoiden auto- tai konevarikoiden jakelupisteisiin, joiden
polttoainesäiliöiden kokonaistilavuus on alle 10 m3, kun jakeluasema tai jakelupiste sijaitsee tärkeällä tai
muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella ja sen toiminnasta voi aiheutua pohjaveden
pilaantumisen vaaraa.
Asetusta ei sovelleta nestekaasun eikä maakaasun jakeluasemiin.
2$
Määritelmät
Tässâ asetuksessa tarkoitetaan:
l) jakeluasemalla sellaista paikkaa jakelulaitteineen, nestemäisen polttoaineen sâiliöineen ja mahdollisine
huolto- ja pesuhalleineen sekä muine rakennuksineen, jossa polttoainetta myydään tai luovutetaan
pääasiassa moottoriaj oneuvoj en tai moottoriveneiden polttoaineeksi
;
liiketoiminnan yhteydessä toimivaa, kooltaan ja säiliötilavuudeltaan
jakeluasemaa pienempää nestemäisten polttoaineiden jakelupaikkaa;
2) jakelupisteellci erillisenä tai muun
3) nestemciiseltci polttoaineella moottorikäyttöisessä ajoneuvossa tai moottoriveneessä polttoaineena
käytettävä á, palav aa ne ste ttâ ;
jaketualueella aluetta tai laituria, jolla jakelulaitteet sijaitsevat ja johon moottorikäyttöinen ajoneuvo
pysäytetään tai moottorivene kiinnitetaan polttoainetäydennystä varten;
4)
5) sciítiöíden tciyttdpaikalta polttoainesäiliöiden täyttöputkien ympärillä olevaa aluetta, johon säiliöauto
https:/ /www.fi nlex. fi /fi/ laki/alkup I2OIO 120100444
Sivu\
l7
Valtloneuvoston asetus nestemäisten... 4441201.0
-
Säädökset alkuperäisinä
-
FINLEX @
14.7.20t5 12.48
pysäytetâän polttoaineen siirtoa varten säiliöautosta varastosäiliöön;
6) kaksoisvaippasciiliöllci sàiliötä, jossa tiiviin teräksisen sisäsäiliön ympärillä on tiivis teräksinen
umpinainen vaippa, joka ulottuu vähintään sisäsäiliön korkeimman mahdollisen nestepinnan tasolle;
7) olemassa olevalla jakeluasemalla tamàn asetuksen voimaantullessa toiminnassa olevaa jakeluasemaa
tai jakeluasemaa, jonka ympäristölupahakemus on kuulutettu ennen tämän asetuksen voimaantuloa;
8) uudella jakeluasemalla muuta kuin 7 kohdassa tarkoitettua jakeluasemaa.
3$
Rekisteröinti-ilmoituksen sisältö
Ympäristönsuojelulain 65 $:ssä tarkoitetun ilmoituksen tulee sisältää:
1
) toiminnanharj oittaj an nimi j a yhtey stiedot
2) jakeluaseman yhteystiedot
;
ja sijainti sekä tiedot laitoksen ympäristöstä;
3) tiedot alueen kaavoituksesta;
4) tiedot jakeluaseman toiminnasta;
5) tiedot jakeluaseman ympäristöluvasta sekä muista voimassaolevista luvista, sopimuksista, päätöksistä
ja ilmoituksista;
6) tiedot jakeluaseman teknisistä rakenteista;
7) tiedot jäte- sekä sade- ja sulamisvesien (hulevesien) kasittelystä sekä päästöistä veteen tai viemäriin;
8) tiedot päästöistä ilmaan;
9) tiedot toiminnassa syntyvistä jätteistä ja jätehuollosta;
1
0) tiedot riskien hallinnasta, tarkkailusta ja laadunvarmistuksesta.
4$
Toiminnan sijoittuminen
Jakeluasema on sijoitettava ympäristönsuojelulain 6 ja 30 $:ssä säädettyjen vaatimusten mukaisesti.
Sijoituspaikan on lisäksi oltava sellainen, ettei pohjaveden tai pintaveden korkeus aiheuta haittaa
polttoainesäiliöille, polttoaineen siirtolaitteistolle, maaperän tai pohjaveden suojausrakenteille taikka
viemäröintij
ärj
e
stelmälle.
s$
Jakeluaseman tekninen rakenne
Jakeluaseman teknisestä rakenteesta säädetàànvaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn
turvallisuudesta annetussa laissa (39012005) ja vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista
jakeluasemalla annetussa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä (41511998).
Nestemäisten polttoaineiden varastointiin ja käsittelyyn tarkoitettujen laitteiden ja rakenneosien on oltava
jakeluasemia ja niiden laitteita koskevan standardin SFS 3352 vaatimusten tai muiden vastaavan tasoisten
vaatimusten mukaisia. Lisäksi jakeluaseman tekninen rakenne on tarkastettava rakennus- ja
https: / /www.fi nlex.fi /fi / laki/alkup | 20IO I 20IO0444
Sivu2lT
Valtioneuvoston asetus nestemäisten... 44412OI0
-
Säädökset alkuperäisinä
-
FINLEX @
14.7.20t5 12.48
kemikaaliturvallisuusmääräysten ja standardisoitujen ohjeiden mukaisesti työvaiheittain ja ennen aseman
käyttöönottoa.
6$
Maaperän ja pohjaveden suojelu
Polttoainesäiliöiden on oltava rakenteeltaan tiiviitä sekä kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta
Säiliöt on suojattava korroosiolta ja niiden on oltava hyväkuntoisia.
Jakeluaseman polttoainesäiliöiden on oltava vuodonilmaisujärjestelmâllä varustettuja
kaksoisvaippasäiliöitä.
Polttoaineputkisto ei saa läpäistä hiilivetyjä eikä muita polttoaineiden aineosia ja se on suojattava
korroosiolta. Putkisto on asennettava ja suojattava siten, että se kestää mekaanista ja kemiallista rasitusta.
Viemäriputkiston ja siihen liitettyjen tarkastuskaivojen, hiekanerottimien ja öljynerottimien sekä
liitoksissa käytettâvien tiivisteiden on kestettävä polttoaineiden kemiallista vaikutusta. Pesuhallin lattian,
hiekanerottimien ja viemäreiden on kestettävä käytettävien pesuaineiden vaikutusta. Viemärijärjestelmä
on asennettava siten, että se kestää mekaanista rasitusta.
Säiliöiden täyttöpaikka ja jakelualue on päällystettävä standardissa SFS 3352 mäaritellyllä
kestopäällysteellä tai muulla vastaavan tasoisella kestopaallysteellä. Alueiden maarakenteet on
tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden jakeluasemalla käsiteltävien ympäristön pilaantumisen
vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estyy.
Säiliöiden täyttöpaikan ja jakelualueen maaperä on tehtävä niin kantavaksi, ettei ajoneuvojen paino
aiheuta pai numi a eikä vauri o ita maanalai sia putki stoj a j a suoj arakenteita.
7$
Ö¡yisten jätevesien käsittely ja johtaminen
Jakelualue, säiliöiden täyttöpaikka, maanalaisten tiivistyskerrosten salaojitus ja muut kohteet, joista voi
tulla polttonestevalumia, on viemäröitävä öljynerottimeen. Pesuhallin ja huoltohallin lattiakaivot on
viemäröitävä omaan öljynerottimeen. Käytettävät öljynerottimet on varustettava öljytilan täyttymisestä
ilmoi ttavall a hälytysj ärj estelmäl lä, j ota voidaan seurata j atkuvasti .
Jos öljynerottimesta poistuvat vedet johdetaan jätevesiviemäriin tai umpisäiliöön, ne on käsiteltäva
standardin SFS-EN-858-1 mukaisessa II luokan öljynerottimessa, josta poistuvan veden hiilivetypitoisuus
on alle 100 mgll.
Jos öljynerottimesta poistuvia vesiä ei johdeta jätevesiviemäriin, ne on käsiteltävä standardin SFS-EN858-l mukaisessa I luokan öljynerottimessa, josta poistuvan veden hiilivetypitoisuus on alle 5 mgll.
Tämän jälkeen ne voidaan johtaa sadevesiviemäriin tai vesistöön.
Viemärissä on oltava välittömästi öljynerottimen jälkeen näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivo, josta
voidaan sulkea jakeluaseman jätevesien pääsy vesihuoltolaitoksen viemäriin tai muuhun jakeluaseman
jätevesien purkupaikkaan. Näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivo on sijoitettava, merkittava ja suojattava
siten, että kaivoon on esteetön pääsy. Sulkuventtiili on voitava sulkea viivytyksettä kaikissa olosuhteissa.
8$
Muiden jätevesien käsittely ja johtaminen
Jakeluaseman talousjätevedet on johdettava vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Talousjätevesien
https:/ /www.fi nlex. fi /fi / laki/alkup l20IO l20IOO444
Sivu3
l7
Valtioneuvoston asetus nestemâisten. 44412010
-
Säädökset alkuperäisinä
-
FINLEX @
t4.7.2015 12.48
käsittelystä viemâriverkostojen ulkopuolisilla alueilla säädetään talousvesien käsittelystä
vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetussa valtioneuvoston asetuksessa
(s42t2003).
Jakeluaseman piha-alueen hulevesien pääsy öljynerottimiin on estettâvä.
es
Ilmaan joutuvien päästöjen rajoittaminen
Jakeluaseman bensiinisäiliöiden täytössä syntyvät bensiinihöyryt on otettava talteen siten, että
noudatetaan bensiinin varastoinnista ja jakelusta aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen
rajoittamisesta annetussa valtioneuvoston päätöksess:á, (46811996) säâdettyä tavoitearvoa bensiinin
vuotui selle kokonaishävikille.
10s
Meluntorjunta
Jakeluaseman ja siihen liittyvän liikenteen meluhaittojen ehkäiseminen on otettava huomioon toimintoja
sijoitettaessa ja suunniteltaessa. Melutason ohjearvoista säädetään valtioneuvoston päätöksessä melutason
ohj earvoi s ta (993 I 1992) .
11$
Jätehuolto
Jakeluaseman jätehuolto on järjestettävä jätelain (107211993) ja sen nojalla annettujen säädösten
mukaisesti siten, ettâ toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista tai
haittaa terveydelle tai ympäristölle. Tällöin on erityisesti huolehdittava siitä, että:
l)
hyödyntämiskelpoiset jätteet kerätään erillään muista jätteistä ja toimitetaan hyödynnettäviksi;
2) ongelmajätteet ja muut ympäristölle vaarallisot jätteet kerätään talteen ja pidetään toisistaan erillään,
ryhmitellään, pakataan ja merkitään ominaisuuksiensa mukaan sekä varastoidaan katetussa tai muutoin
vesitiiviissä ti lassa tiivispohj aisella alustalla;
3) öljynerottimien pohjalietteen määrâ ja öljykerroksen paksuus mitataan vähintään kerran vuodessa ja
liete ja öljy poistetaan tarvittaessa sekä toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn;
4) öljy- ja muut ongelmajätteet toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn vähintään kerran vuodessa:
5) ongelmajätteiden siirrosta laaditaan siirtoasiakirja siten, kuin ongelmajätteistä annettavista tiedoista
sekä ongelmajätteen pakkaamisesta ja merkitsemistä annetussa valtioneuvoston pâätöksessà (65911996)
säädetään;
6) ongelm ajate ja muu jäte toimitetaan hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka
ympâristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on sallittu.
12$
Laitteiston ja rakenteiden määräaikais- tarkastukset
Jakeluaseman laitteistojen kunto ja toimintakelpoisuus on tarkastettava mâäräajoin. Tarkastuksista
laadittavat tarkastuspöytäkirjat on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Viat tai
puutteet, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa,on korjattava viipymättä.
Jakelu- ja tâyttöalueen päällysteen kunto on tarkastettava säännöllisesti vähintään kerran vuodessa.
https:/ /www.fi nlex.fi /fi / laki/alkup
l2OI0l2OI00444
Sivu4l7
Valtioneuvoston asetus nestemäisïen... 44412010
-
Säädôkset alkuperäisinä
-
FINLEX @
14.7.2015 L2.48
Tarkastuksessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti jakelulaitteen ympäristön tiiviyteen sekä
jakelualueella näkyviin painaumiin. Tarkastuksessa havaitut vauriot ja puutteet on korjattava viipymättä
13S
Poikkeukselliset tilanteet
Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viivytyksettä häiriö- tai muun poikkeuksellisen tilanteen
edellyttämiin korjaus- tai torjuntatoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja
ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Poikkeuksellisen tilanteen vaikutusten selvittäminen on aloitettava
tarvittaessa tilanteen edellyttämässä laajuudessa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa
sovittavalla tavalla. Poikkeuksellisen tilanteen jälkeen on selvitettâvä korjaavat toimenpiteet vastaavan
tapauksen toistumisen estämiseksi.
Poikkeustilanteita varten jakeluasemalla on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto
Jakelulaitteiden läheisyydessä on oltava hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja
tulipalotapauksissa.
Poikkeuksellisia tilanteita koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta säädetään ympäristönsuojelulain 62 $:ssä
ja ilmoituksen johdosta annettavista määräyksistä ympäristönsuojelulain 64 $ :ssä.
14S
Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu
Toiminnanharjoittajan on järjestettävä jakeluaseman toiminnan käyttötarkkailu, päästötarkkailu ja
vaikutusten tarkkailu.
Säiliöt on varustettava jatkuvasti seurattavissa olevalla polttonesteen pinnankorkeuden
mittausjärjestelmällä. Mitattua polttonesteen määrää on verrattava myyntikirjanpidosta saatavaan määrään
mahdollisten vuotojen havaitsemiseksi.
Kaksoisvaippasäiliön välitilan vuodonilmaisimen, öljynerottimen öljytilan täyttymisen ilmaisimen sekä
maaperän suojarakenteissa mahdollisesti olevien vuodonilmaisimien hälytykset on yhdistettävä jatkuvasti
seurattavi ssa ol evaan valvontaan tai hälytysj ärj estelmään.
Toiminnanharjoittajan on huolehdittava aseman rakenteiden ja laitteistojen, kuten polttoainesäiliöiden ja putkistojen, öljyn- ja bensiininerottimien, polttoaineiden jakelulaitteiden sekä hälytysjärjestelmän
huollosta ja kunnossapidosta siten, ettei niissä käytön aikana ilmene ympäristön pilaantumiseen vaaraa
aiheuttavia vikoja tai muutoksia.
S äil iöiden tarkastuspöytäkirj at on säilytet tàv ä ja pyydettäes sä esitettävä kunnan
ympäristönsuoj eluviranomai selle.
lss
Merkittävien työvaiheiden laadunvarmistus
Kaikki jakeluaseman suunnitteluun, rakentamiseen ja sen laitteiden asentamiseen liittyvät työvaiheet on
suoritettava erityistä huolellisuutta noudattaen.
Maaperään asennettavien tiivistysrakenteiden sekä muiden suojarakenteiden asentamisessa on käytettÉivä
pätevää ja kokenutta urakoitsijaa. Työn valvojan on oltava riittävästi asiaa tunteva ja riippumaton. Valvoja
vastaa siitä, että asennuksiin liittyvät laadunvalvontatestit ja tiiviyskokeet tehdään ja dokumentoidaan
huolellisesti.
https: / /www.fi
n
lex.fi /fi / laki/alkup l20LO 120IO0444
Sivu5/7
Valtioneuvoston asetus nestemäisten 4441201,0
-
Säädökset alkuperäisinä
-
FINLEX @
r4.7.20L5 12.48
Ympäristönsuoj elun kannalta erittäin vaativista työvaiheista on laadittava Suomen
rakentamismääräyskokoelman osan A1 kohdassa 8.1 tarkoitettu laadunvarmistusselvitys. Selvitys on
tehtävä ainakin seuraavista työvaiheista:
1) tiivistysrakenteen saumaussuunnitelmasta;
2) tiivistysrakenteen saumauksesta, suojaamisesta kiviltä ja rakenteeseen tehtävien läpivientien
saumauksesta;
3) såiiliön asennuksesta, ankkuroinnista ja peittämisestä;
4) täyttökerrosten tiivistämisestä kantavaksi;
5) putkiston asentamisesta ja tukemisesta sekâ liitoksista;
6) viemäreiden ja kaivojen asentamisesta;
7) maaperän huokosilman sekä pohjaveden havaintoputkien asentamisesta.
Tarkastuksista laadittavat tarkastuspöytäkirjat ja laadunvarmistusselvitys on säilytettävà ja esitettävä
pyy dettâe ssä kunnan ympäri stönsuoj eluviranomai sell e.
16S
Kirjanpito
Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa jakeluaseman toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta on
säilytettävä viiden vuoden ajan japyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Kirjanpitoon on merkittävä ainakin seuraavat tiedot:
1) hälytysjärjestelmien, päällysteiden, säiliöiden
ja salaojituksen tarkkailukaivojen tarkastuksista ja
mahdollisista korj austoimenpiteistä;
2) öljynerotuskaivojen tarkastuksista ja poistetun öljyn ja öljyisen hiekan määrästä;
3) toiminnasta syntyneiden ongelmajätteiden toimituspaikasta ja määrästä;
4) polttonesteiden luovutuksesta ja säiliöiden täytöstä;
5) häiriöistä ja onnettomuustilanteista;
6) toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta;
7) henkilökunnan koulutuksesta.
17S
Ilmoitus toiminnan lopettamisesta
Toiminnanharjoittajan on ilmoi tettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle jakeluaseman toiminnan
lopettamisestãja..it.ttaua suunnitelma jakeluaseman rakenteiden poistamisesta sekä maaperän ja
pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittämisestä.
18S
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
https:/ /www.fi nlex.fi /fi / laki/alkup l2010l2OIO0444
Sivu6l7
Valtioneuvostpn asetus nestemäisten. .44412OI0
Tämä asetus tulee voimaan
I
-
Säädökset alkuperäisinä
-
14.7.2015 12.48
FINLEX @
päivänä kesäkuuta 2010.
Tätä asetusta sovelletaan olemassa olevan jakeluaseman toimintaan siitä alkaen, kun:
jakeluaseman toiminnan olennaiseen muuttamiseen on haettava ympäristölupa ympäristönsuojelulain
28 $:n 3 momentin nojalla;
1)
2) hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi ympäristönsuojelulain 55 $:n 2 momentin mukaisesti on
tehtävä;tai
3) ympâristölupaa on tarpeen muuttaa ympäristönsuojelulain 58 $:n 1 momentin nojalla.
Sen estämättâ, mitä 2 momentissa säädetâän, tätä asetusta sovelletaan sanotussa momentissa
tarkoitettuihin jakeluasemiin kuitenkin viimeistään 1 päivästä tammiktuta2020.
Tämänasetuksen4$:ää,5$:n2momenttia,6$:n2momenttiaja3momenttiajaT$:n3momenttia
sovelletaan olemassa oleviin jakeluasemiin kuitenkin vasta, kun jakeluaseman toiminta muuttuu
olennaisesti ympäristönsuojelulain 28 $:n 3 momentin tarkoittamalla tavalla. Tällöin ympäristölupa
raukeaa ympäristönsuojelulain 30 $ 2 momentin mukaisesti ja viranomainen rekisteröi jakeluaseman
ympäristönsuoj elun tietoj ärj estelmään.
Tämän asetuksen voimaantullessa jakeluasemaa koskeva vireillä oleva ympäristölupa-hakemus, jota ei ole
kuulutettu, raukeaa asetuksen voimaan tullessa ja viranomainen rekisteröi toiminnan ympäristönsuojelun
tietojärjestelmäân sekä ilmoittaa siitä toiminnanharjoittajalle, jollei kyse ole ympäristönsuojelulain 30 $:n
4 momentissa tarkoitetusta toiminnasta.
Tämän asetuksen voimaan tullessa vireillä oleva jakeluasemaa koskeva lupahakemus, joka on kuulutettu,
käsitellään tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti ja toimintaan
sovelletaan tätä asetusta2,3ja 4 momentin mukaisesti.
Helsingiss ä 21 päivänä toukokuuta 20 1 0
Asuntoministeri
Jan Vapaavuori
Neuvotteleva virkamies
Anneli Karjalainen
Finlex > Lainsäädäntö
>
Säädökset alkuperäisinä > 2010
>
4Ml20I0
Finlex @ on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineistonjulkinenja maksuton lntemet-palvelu.
aiheutuvista välittömistä tai väliilisist¿i vahingoista tai Intimèttietoverkossa
https:/ /www.finlex.fi /fi/ lakl/alkup l20Io l2oIo0444
esiintyvistä k¿iyttökatkoista tai mtrista häiriöistä.
SivuT
l7
a.7.?i15
Es ltysl
islatÞüylåkì
rj
//tEZ
at
Turun kaupunki
s
Kokouspvm
Asia
Ympäristö- ja kaavoituslautakunta
l0
'11.01.2005
I Ymp
1
0654-2003 (235, 021)
Lausunto Vaasan hallinto-oikeu delle Oritur Oy:n ympäristölupapäätöstä koskevasta
valituksesta ja vastineesta
[(0
liau ilti
Tiivistelmä: -
if
fiÀ
Ihíl ít¡;s
Ympkaalk g 10
li
Ympäristönsuojelutoimisto
7.1 .2005 / Tiina Liira
kaavoitusla
35
Ympäristö- ja
ympäristönsuojelulain
kiinteistölle 853-82-35-
I
cl
Lti-tt'il.ts
(S 670)
keluasemalle
1,
hallinto-oike
ympåristö
toim
Oritur Oy on tehnyt Vaasan
kumottavaksi ja poistettavaksi
07.00) tapahtuvan melua tuottavan
räystä nro 3
(22.00iden täytön.
Valituksen perusteluissa todelaan, ettåi huoltoaseman häiriöttömän toiminnan takaamiseksi
kuormia on voitava toimittaa ja purkaa tarvittaessa myös yöaikaan. Polttoaineet puretaan ns.
vapaalla pudotuksella, josta ei aiheudu ympåristölle sen enempää melua kuin normaalista
asiakkaan suorittamasta tankkauksestakaân. Ympäristön liikennevirran aiheuttama melu on niin
huomattava, että huoltoaseman toiminnan aiheuttama vähäinen ääni ei erotu. Yöllä tarvittaessa
tapahtuva polltoaineen purkaminen lisää valituksen mukaan yleistä turvallisuutta, koska
Asianosaisille varattiin mahdollisuus antaa vastine Oritur Oy:n Vaasan hallinto-oikeuteen
lähettämään valitukseen liittyen.
Otto Mäkeläisen vastineessa puolletaan ympäristö- ja kaavoituslautakunnan pä¿itöstä yöa¡kaan
tapahtuvan hä¡ritsevän toiminnan kieltämisestå. Vastineessa viitataan mm. yöaikaan
tapahtuvaan melua tuottavaan polttonestesäiliöiden täyttåmiseen.
Kari Mäntysen vastineessa todetaan, että huoltoaseman aiheuttama haitta syntyy voimakkaasta
polttoaineen katkusta, jatkuvasta noin 20 000 litran perävaunusäiliön säilytyksestä ja siirtelystä
sekä tankkauksesta ja muun toiminnan aiheuttamasta melusta yöaikaan. Vastineessa
ihmetellään vapaan pudotuksen siirtomenetelmäå, koska sililiöauton tullessa paikalle siirto
aloitetaan pumppaustehoa nostamalla ja raskaan dieselmootlorin kierrokset ovat koholla '15-20
minuuttia. Tämän jälkeen moottori on tyhjäkäynnillä ja pysähtyy jossain vaiheessa kovaan
kolaukseen. Vetoauton ja perävaunun Mkemisestä sekä s¡irrosta synt¡,y voimakkaista
melupiikkejä. Vastineeseen on liitetty parin kuukauden ajalta kirjatut yöaikaan tapahtuneet
häir¡öt. Mäntynen vaatii vastineessaan melua aiheuttavan toiminnan ajo¡ttamista muuhun kuin
22.00-07 .00 våliseen aikaan.
Lisäksi vastineen ovat antaneet Hilkka ja Tauno Saarinen, jotka syksyllä 2004 myivät
jakeluaseman lähellä sijainneen omakotitalonsa ja muuttivat muualle. Vastineessa mainitaan
mm. säiliön täytön yhteydessä syntwä haju- ja meluhaitta.
Suomalaiselta energiaosuuskunnalta (SEO) p)4ydettiin lausuntoa polttoaineen toimituksiin
liittyen. Lausunnossa todetaan, että Oritur Oy toimii kuljetusyhtiönä omille asemilleen asiakkaille
tapahtuvien suorien diesel- ja polttoöljytoimitusten ohella. Tämän johdosta Oritur Oy kuljettaa
suorat asiakastoimitukset silloin, kun omakotiasiakkaat ovat varmimmin kotonaan eli päivisin ja
iltaisin. Kuljetukset omille huoltoasemille tapahtuvat iltayöstä. SEO:n mukaan kuormien
purkamisen aikarajoitus vaikeuttaa olennaisesti toimituksia asemille riippumatta siitä kuka
kuljetukset hoitaa. Paikallisena yrityksenä Oritur Oy pystyy lausunnon mukaan kuitenkin
joustavammin huomioimaan läheisen asu¡nyhte¡sön toiveet ja näkemykset, välttämään
mahdollisuuksiensa mukaan iltayön liikennö¡ntiä ja yömyöhään tapahtuvia toimituksia paremmin
kuin täysin ulkopuolinen kuljetusyhtiö (olta SEO ostaisi vastaavat kuljetuspalvelut).
Oheismateriaali
Oheismateriaali
Oheismateriaali
Oheismateriaali
Oheismateriaali
Oheismateriaali
1
2
3
4
5
6
Oritur Oy:n valitus Vaasan hallinto-oikeudelle
Otto Mäkeläisen vastine
Kari Mäntysen vastine
Hilkka ja Teuvo Saarisen vastine
Suomalaisen energiaosuuskunnan vastine
Ympåristö- ja kaavoituslautakunnan ympäristölupapäätös
12.10.2004
Ympäristönsuojelutoim¡slo esittää, että valituksen ja vastineiden johdosta asiassa annettaisiin
seuraavanlainen lausunto:
Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan 12.10.2004 hWäksymässä Oritur Oy:n ympäristöluvan
määräyskohdassa 3 on otettu huomioon naapurikiinteistöjen asukkaiden kokema haitta, joka
tûp://ártrkuñryHftÆæSt)1
I
1001x/lßsltÞ.¡ùn
lrz
a.Ì.m15
Esltys t¡3tsLÞdytàkifiat
liittyy polttonestesä
vuoden 2004 aikan
kaksi lähinaapuria
jåttäneiden asuinra
j
n
ettå
n
heuluval
Edellä olev¿an viitaten ymp¿tr¡stönsuojelutoimisto katsoo ymp¿tristölupamäär¿iysten häiritsevÊiä
melua yöaikaan rajoittavan määräyksen tarpeelliseksi.
Ympäristötoimenjohtaja Mikko Jokinen:
Ehdotus
Ympäristö- ja kaavoituslautakunta p¿i¿ittää antaa Vaasan hallinto-oikeudelle edellä olevan
ehdotuksen mukaisen lausunnon ja toimittaa kaikki asiakirjat hallinto-oikeudelle.
P¿iätös
Ehdotus hWäksyttiin.
Jakelu
laus Vaasan hallinto-oikeus
tÐ/ùt¡ku
fl ryrlk/20(EDl,l
t(I)tx/læsi(F. hùn
2n
LrtTË-
3
i.....iiir..^
!' ó i ¡ ¡ l I. r
rfr
.lt
{
fr4
I
,t,
/t
Koljonen Risto risto. l<olj anen@l<okl<ala.fi @
A¡lre: VS: Lausunto poikkeamislupahakemuksesta / Stl Oy, jakeluaseman rakentami
{-Ëiå"rettë!ä:
F¡äivå[¡n*iàirå: 7. heinäkuuta 2015 10.48
VästêfrnÕttô¡ñ: Markku Hackspik [email protected]
'!ít;ìì¡¡i'ì
Hei,
Kiitos yhteydenotosta. Pyrin alla avaamaan ja perustelemaan hieman tarkemmin lausuntoamme.
Yleensä emme poikkeamislupalausunnoissamme lähde jokaista yksityiskohtaa avaamaan, vaan
pyrimme kiinnittämään huomiomme keskeisiin kohtiin. Eriyisesti kiinnitämme huomiota siihen onko
erityisiä esteitä poikkeamisluvan myöntämiselle vai ei. Kyseisessä tapauksessa emme esteitä
poikkearnisluvan myöntämiselle havainneet.
Lausunnossamme kerrottu toteamus, että jakeluasema ei lisää liikennettä alueella perustuu juuri
siihen arvioon, että jakeluasemalle tulevat asiakkaat ovat jo alueella liikkuvia ajoneuvoja, jotka
normaalin liikennöinnin yhteydessä käyvät tankkaamassa ajoneuvonsa. Eli sunniteltu
automaattiasema kerää pääsasiassa asiakkaansa nykyisestä liikennevirrasta, mikä ei siten lisää
oleellisesti liikenteestä aiheutuvia yrnpäristöhaittoja, kuten melun lisääntymistä. Viestissä
mainitsemianne pölyhaittoja ei voi pitää merkittävinä ja hajuhaittojen osalta ne ovat olemattomia,
erityisesti uuden jakeluaseman osalta, joilla on tiukemmat säännökset haihtuvien hiilivetyjen
talteenottojärjestelmien suhteen. Myöskään Rautatienkadun Nukkumatin ja Hakalahden Shellin
jakeluasemien toiminnan loppuessa aikanaan, ei arviomme mukaan lisää liikennettä nyt
suunnitellulle jakeluasemalle. Kokkolassa kun on edelleen hyvin kattava jakeluasemaverkosto ja
vaihtoehtoisia j akeluasemia nyt suunnitel ua j akel uasemaa lähempänäkin.
Huomoitavaa on, että lausu¡tomme "alueella" tarkoitetaan koko hankealueen ympäröirnää aluetta,
eli myös Pohjoisväylää. Toki liikenne Kaanaanmaantien alkupäässä tulee lisääntymään, mutta
liikenne Pohjoisväylältä jakeluasemalle kulkee hitaalla vauhdilla, koska matka valoristeyksestä
jakeluaseman risteykseen on lyhyt. Melun osalta liikennemäärää olennaisempi on itse asiassa
liikenteen nopeus. Mitä korkeampi nopeus on, sitä kovempi lähtömelutaso.
Alla leikkaus Kokkolan meluselvityksestä 2OI4,josta näkyy päiväajan liikennemelutasot
(keskimelutaso) alueella. Sininen alue on 45-50 dBA, vihreä alue on 50-55 dBA, keltainen 55-60
dBA, oranssi 60-65 dBA ja punainen 65-70 clBA. Siitä näkee kuinka melun leviäminen
Pohjoisväylällä ei ole merkittävästi suurempi kuin Kaanaanmaantiellä (nykytilanne). Melun
leviäminen Kaanaanmaantiellä ei voi nousta yhtä laajaksi kuin Pohjoisväylällä alemmasta
I iikennenopeudesta j ohtuen.
.F
s
l
ô
I
0
o
I
ê
ê
{
$
$
t
À
o
g
Ó¡L
o,
Kyseisen suunnitellun automaattiaseman tankkausmääriäei voi suoraan verrata Mestarintien St1asemaan, sillä Mestarintien St1 asemalla on normaalin automaattiaseman lisäksi automaattipiste
raskaalle liikenteelle. Raskas liikenne ei lisäänny olennaisesti, kyseessä ei ole ymmärtääkseni
raskaan liikenteen automaattiasema, joka vaatisi selvästi enemmän tilaa. Nykyisen kaupan raskas
liikenne (akeluautot) arvioidaan jakeluasemaa selvästi suuremmaksi. Arvionne 100 000 ajoneuvoa
vuodessa tarkoittaa tuntitasolla keskimäärin 11 ajoneuvoa tunnissa. Toki päiväaikaan tankkaajia on
enemmän, kuin yöaikaan.
Itse liikenteen sujumiseen jakeluasemalle ja pois emme ole ottaneet kantaa. Liikenteen osalta
asiantuntija on kaupungin liikenneinsinööri Jukka Harju, joka on lausunut asiasta erikseen. Emme
siis ota kantaa liikenneturvallisuuteen, se on liikenneinsinöörin osaamisaluetta ja pyydämme sen
osalta ottamaan häneen yhteyttä.
Toivottavasti saitte vastaukset kysymyksiinne. Mikäli teillä on vielä meluasiaan liittyen kysyttävää,
voitte ottaa minuun yhteyttä. Olen töissä vielä to 9.7., jonka jälkeen jään kesälomalle.
Terveisin / Hälsningar / Regards
Risto Koljonen
Ympär'istösuunnittelU a (DI)
Kokkolan kaupunki / Ympäristöpalvelut
Puh/tfn: +358 4 7809 308
Email : risto.koljonen @ kokkola.fi
Käyntiosoite: Korpintie 8 (Innogate,2, kerros)
Intemet: www.kokkola.fi
Lähettäjä: Markku Hackspik [mailto:mhackspik@gmail,com]
Lähetetty: 3. heinäkuuta 2015 15:03
:
Markku Hackspi k mhackspik@ gmail.com
Lausunto poikkeamislupahakemuksesta / Stl Oy, jakeluaseman rakentami nen (Rytimäki)
Fáiivårnåí*ir¿ä: 3. heinäkuuta 2015 15.03
Vastâanottaja: [email protected]
!-dihettåijä
Aihe:
Hei
Haluaisin keskustella kanssannne lausunnosta jonka annoitte poikkeuslupa-asiassa 30.06.2015 jossa totes¡tte
Lausunto:
Toiminnan ei arvioida lisäävän liikennettä alueelta siinä määrin, että sillä ol ¡s iolennaista
vaikutusta lähimpiin asu inkiinteistöi hin. Ympäristöpalvelut ei siten näe estettä
poikkeamisluvan myöntämiselle.
Lausuntonne herättää ihmetystä koska me alueen asukkaina ja rajanaapurina ( joiden kuuleminenkin asiassa laiminlytiin) olemme täysin
eri mieltä kanssanne asiasta, ja haluaisimmekin tietäät perusteet päätöksellenne.
Ko jakeluasema tulee kasvattaan liikennevifioja merkiüävästi.
Tulee aiheuttamaan, melu, poly ja hajuhaittoja läheiselle asutukselle.
Esimerkkinä voidaan pitää ST1 yhtiön vastaavaa jakeluasemaa mestar¡nt¡ellä, joka myy vuositasolla n 2,5 miljoonaa litraa polttonesteitä
Keskimääräisen tankkausmäärän ollessa esim on 201 , tarkoittaa jakeluaseman rakentaminen yli 100 000 ajoneuvon liikennevirtaa
vuositasolla
.
Lisäksi raskasliikenne lisääntyy ja nykyiset Kaanaamaan tien liittymät , varsinkin Tahtipuikkoa lähinna oleva kuormittuu, tukkeutuu ja jo
nykyäänkin huonosli sijoitettu liittymä aiheuttaa liikennevaaratilanteita päivittäin ja useita kolareitakin on ollut.
Kaanaanmaan itäpuolinen uudisrakentaminen tulee kasvattaan lähivuosina Kaanaanmaantien liikennekuorm¡tusta oleellisesti joka myös
osaltaan lisää pöly ja meluhaittoja jotka jo nykytasolla on merkittävi
Lisäksi useampien jakeluasemien sulkeutuminen lähivuosina ( nukkumatti, hakalahden shell) tulisi lisäämään liikennettä keskustan
alueelta Kaanaanmaantielle mikäli jakelusemalle myönnetään lupa.
Em. syistä johtuen emme ymmänä kantaanne asiassa
.
Koska naapurin kuuleminen laiminlyötiin osaltamme, olen asiasta tehnyt kirjelmän niin ryllin puheenjohtajalle kuin kaavoitukselle ja
toivonkin ettei asiaa päätetäisi 08.07 ryllin kokouksessa vaan asia menisi uudelleen valmisteltavaksi kaavamuutoksena.
Terveisin
Markku Hackspik
Maarit Hackspik
Tahtipuikko 2
67300 Kokkola
0400-662664
Lrtte
S
l ¿\!iltt":
f1i./j tí\Ll i.ÅH KÀUf)
ii '¡ ii tln
Muistio
irili¡rilitu*
22.5.2006
iilnlli.iS
VALTIONEUVOS TON PERIAATNPÄÄTOS MELUNTORJUNNASTA
1. Johdanto
Pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelman mukaan valtioneuvosto
antaa periaatepäätöksen valtakunnallisesta meluntorjunnan toimintaohjelmasta.
Meluntorjunnan keskeisiä viranomaistahoja ja järjestöjä edustanut työryhmä jätti
22'4.2004 mietintönsä "Meluntorjunnan valtakunnalliset linjaukset ja toimintãohjelma " (S uo men ympäri s tö 696I 2004) ympäristöministeriö ile.
Tällä valtioneuvoston periaatepäätöksellä, joka perustuu työryhmän ehdottamiin
meluntorjunnan käytännön tason linjauksiin, pyritään kiinnittämään huomiota meluntorjunnan yleisiin päämääriin ja tavoitteisiin, keinoihin vähentää
melupäästöjä ja niistä
aiheutuvia haittoja sekä valtion eri viranomaisten ja kuntien viranomaisten välisen
yhteistyon tiivistämiseen. Periaatepäätöksessä tähdennetään, että melun aiheuttamien
ongelmien ennaltaehkäisy ja olemassa olevien haittojen vähentäminen edellyttävät
meluntorjunnan huomioonottamista läpäisevästi melua aiheuttavaa toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa.
Periaatepää1ös koskee ympäristömelua. Tarkastelun ulkopuolelle on rajattu
haitat,
joita säädellään terveydensuojelu- ja työsuojelulainsäädännöllä.
.,
2.1
Nykytila ja sen arviointi
Melulle altistuminen Suomessa
Arviolta 800 000 - 900 000 suomalaista asuu alueilla, joiden päivämelutaso ylittää
55 dB (Altistuminen ympäristömelulle Suomessa Tilánnekatsaus 2005. Suomen
ympäristö 80912005).
Oppilaitosten ja hoitolaitosten melutilanteesta on tehty joitain selvityksiä, mutta kattavaa tietoa niiden melutilanteesta ei ole. Myöskään loma-asumiseen käytettävien
alueiden sekä virkistysalueiden ja luonnonsuojelualueiden melutilanteesta ei ole riit-
tävästi tietoa.
Tieliikenne on ylivoimaisesti yleisin ympäristömelun aiheuttaja. Noin 90 prosenttia
melualueilla asuvista asuu maanteiden tai katujen melualueilla. Huomattavia melulähteitä ovat myös raideliikenne ja lentoliikenne. Muita merkittäviä melulähteitä ovat
moottoriurheiluradat, ampumaradat sekä teollisuus. Teollisuuslaitosten ja muiden
yritysten toiminnasta aiheutuva melu on tapauskohtaista. Merkittävä rnãlun häiritsevyyteen vaikuttava tekijä on se, että toiminta usein jatkuu vuorokauden ympäri.
Myös puolustusvoimat on melun aiheuttaja, joka kuuluu ympäristönsuojelulain
(86/2000) soveltamisalaan. Ympäristömelua aiheuttavat lisäksi erilaiset rakennus- ja
puhtaanapitotyöt sekä suuret yleisötapahtumat, kuten ulkoilmakonsertit.
2
Taulukko 1. Melulle altistuvien lukumäärät melulähteittäin. (Lähde: Altistuminen
ympäristömelulle Suomessa Tilannekatsaus 2005, Suomen ympäristö 809, Helsinki 200s).
Melulähde
Maantiet
Kadut
Siviili-ilmailu
Sotilasilmailu
Melualueella asuvat
315 500 - 384 500
393 500 - 430 500
13 400 13 600
10 300 10 s00
43 500 - 53 000
-
Rautatieliikenne
Vesiliikenne ia satamat
Teollisuus
Siviili
t
Moottoriurheiluradat
Yhteensä
100 - 500
4000-6000
2000 -4 000
2000 -3 000
782000 -908 000
Altistumisen raja
LAeq > 55 dB
LAeq > 55 dB
Lden > 55 dB
Lden > 55 dB
LAeq > 55 dB rai LAeq > 50 dB
yöllä
LAeq > 55 dB
LAeq > 55 dB tai LAeq > 50 dB
yöllä
LAImax > 65 dB
LAeq > 55 dB
Monin paikoin melutasot ympäristössä ovat huomattavasti korkeampia kuin altistumisrajana pidetty 55 dB. Vilkkaimmin liikennöidyillä kaupunkialu.illu päiväajan
keskiäänitaso voi olla jopa 70 dB. Keskiäänitaso 65 dB on varsin yleinen kaupunkiympäristössä.
))
Melulle altistuminen muissa Euroopan unionin jäsenmaissa
Toistaiseksi kattavia kansainvälisiä tietoja ympäristömelulle altistumisesta ei ole
käytettävissä. EY:n komissio teetti vuonna 1994 selvityksen eri EU-maiden melutilanteesta (J. Lambert, M. Vallet: Study related to the preparation of a communication
on a future EC noise policy. Final report. LEN Report No 9420. lg94).Eri maiden
arviot perustuvat erilaisiin menetelmiin, joten tuloksia voidaan pitää lähinnä suuntaaantavina. Selvityksen mukaan tieliikennemelu on ylivoimaisesti merkittävin meluongelma koko Euroopassa. Tulokset osoittavat melkoisia eroja maiden välillä. Esimerkiksi yli 55 dB:n tieliikennemelulle altistuvien määrä vaihtelee Tanskan 20 prosentista Belgian lähes 70 prosenttiin. Erot johtuvat mm. asukastiheyden ja yhdyikuntarakenteen sekä altistumisen arviointimenetelmien erilaisuudesta. EU-maiden asukkaista arveltiin noin 60 prosenttia asuvan yli 55 dB:n melualueella ja lähes 20 prosenttia yli 65 dB:n melualueella.
Suomessa ympäristömelulle altistuminen on vähäisempää kuin useissa KeskiEuroopan maissa, mutta suunnilleen samantasoista kuin muissa Pohjoismaissa, joissa
noin 20 prosenttia väestöstä asuu yli 55 dB:n melualueilla. Rakennusten ulkovaipan
ääneneristys on Pohjoismaissa parempi kuin Keski- ja Etelä-Euroopan maissa.
2.3.
Toimintaympäristön muutokset
Arvioitaessa melutilanteen kehitystä vuoteen 2020 saakka lähtökohtana ovat valtioneuvoston hyväksymät yleiset kansantaloudelliset kehitysennusteet.
J
Liikenteen kasvu ja yhteiskunnan toimintojen koneellistuminen lisäävät jatkuvasti
ympäristön melua ja johtavat sekä ympäristön melutasojen nousuun että melualueiden laajenemiseen.
Aluerakenteen keskittyminen ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen ovat olleet vallitsevia kehityssuuntauksia. Ne voivat lisätä väestön altistumista ympäristömelulle.
Yhdyskuntarakenteen hajautuminen lisää liikennetarv etta ja samalla tarvetta uusille
väylille, mikä puolestaan tuo melua myös sinne, missä sitä ei ole entuudestaan ollut.
Yhteiskuntapolitiikan toimenpiteet ja painotukset vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten alue- ja yhdyskuntarakenne, liikennemtiärat ja liikennejakauma, ja siten myös
melutilanne, kehittyvät.
Kaupunkirakenteen eheyttäminen merkitsee usein täydennysrakentamista ja vanhojen teollisuus- ja varastoalueiden muuttamista asuinalueiksi sekä rakentamattomina
olleiden alueiden käyttöönottamista. Jos uutta asutusta osoitetaan melualueille, voi
melulle altistuvien mäàräkasvaa, ellei samalla huolehdita riittävistä meluntorjuntatoimista.
Viimeisimmät henkilöliikennetutkimukset ja logistiikkaselvitykset osoittavat, että
ihmisten vapaa-ajan liikkuminen on kaiken aikaa lisääntynyt ja työmatkat pidentyneet. Tavaraliikenteessä on lisääntynyt pienten erien nopeiden kuljetusten iarve. Nämä lisäävät liikennemääriä ja siten myös liikennemelua.
Tieliikenteen kasvuksi oletetaan keskimäärin 2 prosenttia vuodessa. Tieliikenteen
melulle altistuvien asukkaiden määrä kasvaa pääasiassa kaupunkien esikaupunkialueilla ja reuna-alueilla sekä sisääntuloväylien varsilla.
Vuoteen 2O2O mennessä Helsinki-Vantaan lentoaseman liikennemäärànon arvioitu
kaksinkertaistuvan vuoden 2000 tasoon verrattuna. Suurempien koneiden vuoksi
nousujen ja laskujen määrät kasvavat hitaammin kuin matkustajamäärät. Muiden lentoasemien kuin Helsinki-Vantaan liikenteen kysyntä vaihtelee voimakkaasti. Rautatieliikenteen määrä on kasvanut keskimäärin prosentin vuodessa ja samanlainen kasvu tulee todennäköisesti jatkumaan. Myös pitkien matkojen henkilöliikennekuljetusten arvioidaan kasvavan tasaisesti.
Meluongelmia on usein vaikea poistaa, sillä yhtäältä melua aiheuttavat toiminnat, kuten liikenne ja teollisuus, ja toisaalta melulle herkät toiminnot, kuten asuminen, ovat
kiinteä osa yhdyskuntien perusrakennetta. Näiden toimintojen uudelleenjärjestely tai
muuttaminen on hidasta ja kallista.
2.4. Meluntorjuntaa
koskeva lainsäädäntö
Keskeiset
(86/2000)
koskevat säännökset sisältyvät ympäristönsuojelulakiin
mpäristönsuojelulain yleisiä periaatteita sovelletaan myös meToiminnanharjoittajien on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja kuntien on huolehdittava paikallisten olojen edellyttämästä ympäristön
tilan seurannasta. Ympäristölupa tarvitaan ympäristön pilaantumis en v aaÍ aa aiheuttavaan toimintaan. Lupavelvollisten toimintojen meluntorjuntaan liittyvät asiat ratkaistaan lupapäätöksissä. Y mpäristönsuojelulain mukainen ilmoitus on tehtävä tila-
4
päistä melua tai tärinää aiheuttavasta toimenpiteestä tai tapahtumasta, jos melun tai
tärinän on syytä olettaa olevan erityisen häiritsevää.
Valtioneuvoston päätökset melutasoa koskeviksi ohjearvoiksi, yleiset melutason ohjearvot (99311992)ja ampumalatojen aiheuttaman melutason ohjearvot (5311997),
annettiin jo meluntorjuntalain (38211957) nojalla. Pâätösten tavoitteena on meluhaittojen ehkäiseminen ja ympäristön viihtyisyyden turvaaminen. Niitä sovelletaan
maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Ympäristönsuojelulain voimaantultua niitä käytännössä sovelletaan myös
ympäristölupamenettelyssä. Yleiset melutason ohjearvot sisältävät ohjearvot sekä ulkona vallitsevalle että rakennusten sisään kantautuvalle melulle. Ampumaratojen ohjearvot on annettu ainoastaan ulkona vallitsevalle melulle.
Toinen keskeinen laki meluntorjunnassa on maankäyttö- ja rakennuslaki (13211999)
Lain yleisenä tavoitteena on järjestää alueidenkäyttö ja rakentaminen niin, että siinä
luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Laki velvoittaa ympäristövaikutusten, meluntorjunta mukaan lukien, selvittämiseen tarpeellisessa määrin kaavaa
laadittaessa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, edistää niiden
toteuttamista ja arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia aluerakenteen ja alueiden käytön kannalta. Eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristöä koskevassa alueidenkäytön tavoitteiden kohdassa todetaan erityistavoitteena, että alueidenkäytössä on
ehkäistävä melusta aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia
haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Määräyksiä ja ohjeita rakenteellisesta ääneneristyksestä ja meluntorjunnasta uudisrakennuksessa on annettu Suomen
rakentamismääräyskoko elmassa.
Ympäristönsuojelulain ja maankäyttö- ja rakennuslain ohella meluntorjuntaa koskevia säännöksiä on useissa muissa laeissa, kuten terveydensuojelulaissa (76311994),
naapuruussuhdelaissa (2611920), ympäristövaikutusten arvioinnista annetussa laissa
(46811994), maantielaissa (503/2005), maastoliikennelaissa (171011995), vesiliikennelais sa (493 1 1996) ja i l mail ul a issa (1 242 1 2005) .
Tieliikennelaissa (26711981), ajoneuvolaissa (109012002)ja liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa autojen ja perävaunujen rakenteesta (124812002) säädetään autojen käytöstä ja ajoneuvomääräyksistä. Traktorien, moottorityökoneiden ja maastoajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä hinattavien laitteiden rakenteestaja varusteista annetussa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa (125112002) säädetään näiden melupäästöistä. Kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen sekä nelipyörien rakenteesta ja varusteista annetussa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa
(1250 I 2002) säädetään mootto ripyörien ja mo pojen melupäästöistä.
Ulkona käytettävien laitteiden melupäästöistä annetulla valtioneuvoston asetuksella
(62112001) rajoitetaan ulkona käytettävien laitteiden ympäristöön aiheuttamia melupäästcijä.
Huviveneiden turvallisuudesta ja päästövaatimuksista annetussa laissa (62112005) ja
sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa huviveneiden ja vesiskoottereiden
5
turvallisuudesta ja melupäästöistä sekä huviveneisiin ja vesiskoottereihin asennettavien moottoreiden melu- ja pakokaasupäästöistä (74812005) säädetâän niiden melupäästövaatimuksista.
2.5. Meluntorjunta Euroopan
unionissa ja eräissä jäsenmaissa
EY:n komission vihreässä kirjassa tulevaisuuden melupolitiikasta (KOM(1996) 540)
katsottiin, ettei toteutettu melupolitiikka ole ollut riittäväa. Sen vuoksi kirjassa ehdotettiin, että yhteisön tuli ensimmäisessä vaiheessa laatia ehdotus direktiiviksi melualtistuksen arviointimenetelmistä ja tietojen vaihdon yhdenmukaistamisesta. Toisena
vaiheena vihreä kirja esitti harkittavaksi tavoitearvojen asettamista ja toimenpidevelvoitteita.
Vihreän kirjan ehdotusten mukaisesti säädettiin ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 200214918Y (ympäristömeludirektiivi). Sen tavoitteena on määritellä Euroopan yhteisolle yhteinen toimintamalli, jonka avulla voidaan välttää, ehkäistä tai vähentää ympäristömelulle altistumisen haittoja.
Tieliikenteen melun vähentämiseksi on säädetty eri ajoneuvotyypeille melupäästömääräykset ja rengasmeludirektiivi (2O0ll43lEY). Raideliikenteessä uudelle kalustolle on asetettu melupäästöjen enimmäisarvot (20OIll6lEY). Lentokoneiden melupäästövaatimukset pohjautuvat Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n määräyksiin. EU on lisäksi antanut muun muassa direktiivin meluun liittyvien toimintarajoitusten asettamisesta yhteisön lentoasemilla (2002130/EY). Veneiden melupäästöjen vähentämiseks i o n uudistettu huvivenedirektiiviä (2003 I Ml Ey ) .
Ympäristömelua pyritään myös vähentämään ulkona käytettävien laitteiden melupäästöjä ympäristöön koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetulla direktiivillä (2000 I l4lEY ) .
Melutasosta sâädetyt ohje- ja raja-arvot vaihtelevat eri maissa huomattavasti. Melutason tunnusluvut, meluvyöhykkeiden määrittelyt sekä ohjearvojen sitovuudet ja soveltamisalat vaihtelevat. Vain harvoissa maissa melutasolle asetetut ohjearvot ovat
Suomea tiukempia, ja tällöinkin ne koskevat yksittäisiä toiminnanaloja tai meluvyöhykkeitä. Teollisuusmelusta annetut ohjearvot ovat eräissä maissa 5 - l0 dB vaativammat kuin Suomen melutaso-ohjearvot. Lisäksi joissakin maissa sovelletaan op-
pi- ja hoitolaitoksia palveleville alueille ankarampia ulkomelutason ohjearvoja kuin
meillä. Muutamissa maissa, kuten Ruotsissa, Tanskassa ja Alankomaissa, on ohjearvoja asetettu keskiäänitasojen ohella myös enimmäisäänitasolle. Kahteen eri tunnuslukuun perustuvat ohjearvot kuvaavat melun haittoja kattavammin kuin pelkkään
keskiäänitasoon perustuvat.
3.
Periaatepäätöksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
3.1. Meluntorjunnan
päämäärä, tavoitteet ja keinot
Melu on yksi yleisimmistä ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen vaikuttavista ympäristöhaitoista. Meluntorjunnan päämääränä on terveellinen, viihtyisä ja vähämeluinen
elinympäristö.
6
Melusta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ehkäistään melun syntymistä, estetään
melun leviämistä, sijoitetaan toiminnot melun kannalta tarkoituksenmukaisesti ja
suojataan melulle altistuvia kohteita sekä säilytetään erityyppisiä hiljaisia alueita.
Tärkeimmät muut meluntorjuntatoimet liittyvät alueidenkäytön ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, asuntojen rakentamiseen, peruskoljaukseen ja kunnossapitoon
sekä ajoneuvojen, laitteiden ja moottorien suunnitteluun, hankintaan ja käyttöön.
Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisilla toimilla ja meluntorjunnan valtakunnallisella toimintaohjelmalla pyritään mahdollisimman kustannustehokkaasti vähentämään melualtistuksen haittoja Suomessa.
Valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteena on melupäästöjen vähentäminen ja
melun leviämisen estäminen siten, että nykyistä vähemmän ihmisiä altistuu melulle.
Vuoteen 2020 mennessä päiväajan keskiäänitason (LAeq 7-22) yli 55 dB:n melualueilla asuvien määrän tulisi olla vähintään 20 prosenttia pienempi kuin vuonna 2003.
Erityisesti niissä tapauksissa, joissa ulkomelulle asetettavia tavoitteita ei saavuteta,
huolehditaan siitä, ettei ympäristömelusta aiheutuva sisämelu ylitä päivällä eikä yöllä
valtioneuvoston antamia melutason ohjearvoja (99311992). Melun unta heikentävän
vaikutuksen vuoksi yöajan melutilanteeseen on syytä kiinnittää nykyistâ enemmän
huomiota.
Nykyisten asuinalueiden sekä oppilaitosten ja hoitolaitosten oleskeluun ja leikkiin
tarkoitetuilla piha-alueilla tulee päästä valtioneuvoston ohjearvojen mukaisiin melutasoihin viimeistään vuoteen 2020 mennessä. Päivällä melutaso ei saa ylittää 55 dB
eikä yöllä 50 dB (LAeq 22-7). Jos tämä ei ole kaikilla olemassa olevilla asuinalueilla
mahdollista, toteutetaan meluntorjuntatoimia niin, että päivällä melutaso on korkeintaan 60 dB ja yöllä 55 dB. Melutason noustessa yli 60 dB:n melun haitat lisääntyvät
selvästi. Tarkoituksena on, että meluntorjuntatoimet kohdistetaan ensi vaiheessa
asuinalueille, joilla päiväajan keskiäänitaso ylittää 65 dB.
Tutkimusten mukaan noin2 - 15 prosenttia asukkaista kokee erittäin häiritsevänä
melun, jonka keskiäänitaso on 55 dB. Tämän vuoksi meluntorjuntaa ohjataan ensi
vaiheessa myös niille yli 55 dB keskiäänitason alueille, joilla melulle altistuvia on
paljon. Meluntorjunta on näillä alueilla kustannustehokkainta.
Tähän saakka meluntorjuntaa on suunniteltu ottaen huomioon ensisijaisesti asuinalueet. Erilaisissa hoitolaitoksissa, kuten sairaaloissa, kuntoutusyksiköissä tai vanhainkodeissa mahdollisuus lepoon ja uneen on tavallistakin tärkeämpää. Suunniteltaessa
yhdyskunnan toimintoja ei hoitolaitosten ympäristön keskiäänitaso saisi nousta päivällä yli 55 dB eikä yöllä yli 45 dB. Muilla kuin uusilla alueilla hoitolaitosten yöohjearvona on 50 dB. Ellei näihin arvoihin päästä, tulee julkisivujen korjaukset suunnitella niin, etteivät sisämelutasot ylitä melutason ohjearvoja.
Koska melu heikentää oppimistuloksia, tulee oppilaitokset suunnitella alueille, joissa
melutaso ei nouse häiritsevän korkeaksi. Vilkkaiden väylien varrella sijaitsevien koulujen ja muiden oppilaitosten rakentamisessa ja korjaamisessa tulee erityisesti ottaa
huo mioon meluntorjunta.
7
Myös hiljaisten alueiden säilyttäminen on meluntorjunnan tavoite muun muassa matkailun ja luonnon virkistyskäytön edistämiseksi. Asuinalueidenkin läheisyyteen tarvitaan alueita, joissa ulkoilu ja virkistäytyminen on mahdollista kohtuullisen hiljaisissa olosuhteissa. Näiden virkistysalueiden melutilanteeseen on jatkossa kiinnitettävä huomiota.
3.2,
Keskeiset ehdotukset
Meluselvitykset ja meluntorjuntasuunnitelmat
Kuntien on ympäristönsuojelulain mukaan alueellaan huolehdittava paikallisten olojen edellyttämästä tarpeellisesta ympäristön tilan seurannasta. Monissa kunnissa on
1990-luvulla laadittu meluntorjuntaohjelmia, mutta niiden toteuttaminen on ollut hidasta ja ne ovat osin vanhentuneet. Kuntien meluntorjuntasuunnitelmat on saatettava
ajan tasalle yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa.
Tiehallinto ja Ratahallintokeskus ovat laatineet omalta osaltaan meluntorjuntasuunnitelmia, joista kattavimmat koskevat pääkaupunkiseutua. Erityisesti Tiehallinnossa
ongelmana on kuitenkin ollut se, että suunniteltuja torjuntatoimia ei ole rahan puutteen vuoksi kyetty toteuttamaan, ja että liikennemäärien kasvu on tehnyt suunnitelmista osittain vanhentuneita. Tiehallinto, Ratahallintokeskus ja kunnat vastaavat haittojen poistamisesta omalta osaltaan ja myös valitsevat ne meluntorjuntatoimenpiteet
(meluesteet, hiljaiset päällysteet, ääneneristävyyden parantaminen, liikennerajoitukset, kiskojen hionta jne.), joilla melulle altistumista vähennetään.
Ympäristömeludirektiivin mukaisesti tehdään selvitykset suurimpien kaupunkien ja
vilkkaimpien liikenneväylien melutilanteesta ja laaditaan niiden perusteella meluntorjunnan toimintasuunnitelmat melun ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Ympäristömeludirektiivin meluselvityksiä ja toimintasuunnitelmia koskevat velvoitteet on
Suomes sa sisällytetty ympäristönsuojelulakiin meluselvityksia ja meluntorjunnan
toimintasuunnitelmia koskevilla uusilla 25 a ja 25 b $:llä (45912004)ja säätämällä
asiasta yksityiskohtaisemmin Euroopan yhteisön edellyttämistä meluselvityksistä ja
meluntorjunnan toimintasuunnitelmista annetussa valtioneuvoston asetuksessa
(80112004). Meluselvitys ja meluntorjunnan toimintasuunnitelma on laadittava yli
100 000 asukkaan kunnista, pääliikenneväylistä ja suurista lentokentistä vuoteen
2OI2 mennessä. Helsingin kaupunki sekä väylälaitokset tekevät ensimmäiset asetuksen edellyttämät meluselvitykset vuonna 2007 .
Meluntorjuntatyön arvioimiseksi ja kehittämiseksi on tärkeää tuntea melutilanne, sen
kehitys ja toimenpiteiden vaikutukset. Tietoja melulähteistä, melutilanteesta ja melulle altistumisesta tarvitaan paikallisesti ympäristönsuojelussa ja alueiden käytön
suunnittelussa. Tällaisia tietoja tarvitsevat eri viranomaiset, yhtäältä ympäristönsuojelu-, alueidenkäyttö- ja terveysviranomaiset ja toisaalta liikenneviranomaiset sekä
kansalaiset. On tarpeen kehittää tietokanta, johon kootaan systemaattisesti tietoa eri
melulähteiden aiheuttamasta melulle altistumisesta, melualueista, ympäristömeluongelmista, melutasoista ja melukartoituksista. Tietojärjestelmän ensimmäinen vaihe
toteutunee ympäristömeludirektiivin mukaisten kartoitusten yhteydessä vuonna 2007
Tietojärjestelmä laajennetaan myöhemmin koko maan kattavaksi.
8
Puolustusvoimien toiminnan melusta tarvitaan lisää tietoa, jotta puolustusvoimat vorsi vähentää toimintansa ympäristöön aiheuttamaa melua. Puolustusvoimat selvittää
puolustusvoimien ampumaratojen sekä ampuma- ja harjoitusalueiden melualueet ja
parhaita käyttökelpoisia tekniikoita niillä aiheutuvan melun vâhentämiseksi. Osaltaan
ampumamelua ja sen haittojen vähentämismahdollisuuksia tarkastelee ympäristöministeriön vuonna 2005 asettama puolustus- ja ympäristöhallintojen välinen työryhmä.
Alueidenkäyttö ja liikenteen suunnittelu
Alueidenkäytön suunnittelussa meluntorjunta on otettu viime vuosina entistä painokkaammin huomioon. Melualueille on kuitenkin edelleen paineita rakentaa uutta asutusta ja muita melulle herkkiä toimintoja.
Meluhaittojen ennaltaehkäisyssä ovat avainasemassa ratkaisut, joita tehdään maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Tärkeänä lähtökohtana ovat valtioneuvoston
30.11.2000 hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan
alueidenkäytössä on selvitettävä mahdollisuudet eheyttää yhdyskuntarakennetta, ehkäistävä melusta aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja.
Melua aiheuttavien ja melulle herkkien toimintojen väliin tulee suunnitteluvaiheessa
jättää riittävä etäisyys. Ellei se ole mahdollista, tulee meluntorjunnasta huolehtia
muilla keinoilla. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei pidä sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Myöskään uusia melua
aiheuttavia toimintoja ei tule sijoittaa alueille, joilla ne lisäisivät melulle altistumista.
Liikenne on ylivoimaisesti yleisin melulähde. Melun syntyyn vaikutetaan tehokkaimmin pienentämällä liikennevälineiden melupäästöjä ja vähentämällä liikennetarvetta. Tällä periaatepäätöksellä ei voida vaikuttaa esimerkiksi liikenteen kulkumuotojakaumiin, mutta tehtäessä niihin vaikuttavia päätöksiä tulisi melupäästöjen vähentäminen ottaa yhdeksi tavoitteeksi. Ohjaamalla liikennettä pois asuinkadulta ja oppitai hoitolaitosten vierestä voidaan vähentää myös melun haittoja. Liikennemelun tasoon voidaan vaikuttaa lisäksi liikenteen rauhoittamisen ja erilaisten liikennerajoitusten avulla. Ajonopeuksien alentaminen on tehokas keino torjua melua'
Maankäytön suunnittelussa on tärkeää, ettàkyetään turvaamaan erilaisten hiljaisten
alueiden säilyminen. Taajamissa tarvitaan suhteellisen hiljaisia virkistysalueita, jotka
ovat päivittäin saavutettavissa. Maakuntakaavoituksen tasolla turvataan luonnonsuojelualueiden ja matkailuun sopivien laajojen hiljaisten alueiden säilyminen.
Maakuntaliitoissa on tekeillä selvityksiä hiljaisista alueista, jotka soveltuvat esimerkiksi virkistykseen tai matkailuun. Näiden alueiden lähelle ei sijoiteta toimintoja,
joiden melu kantautuisi alueille taustamelua selvästi voimakkaampana. On tarpeen
kehittää erityyppisiä hiljaisia alueita kuvaavia kriteereitä, indikaattoreita ja ohjearvoja. Myös hiljaisten alueiden turvaamiseksi tarvittavien kaavamerkintöjen ja määräysten sekä niiden soveltamisohjeiden kehittämiseen tulee panostaa'
Meluntorjuntaa suunniteltaessa varmistetaan, ettei toimenpiteillä aiheuteta muita
ympäristöongelmia. Meluhaittojen vähentämisen ohella voidaan samalla parantaa
liikenneturvallisuutta ja vähentää pakokaasupäästöjä.
9
Melupäästöjen vähentäminen
Eri liikennevälineiden, työkoneiden ja ulkona käytettävien laitteiden melupäästöjä
koskevat määräykset kuuluvat EY:n sisämarkkinoiden toimialaan. Näiden melupäästöjen valvontaa tulee lisätä.
Liikennemelun torjunnassa hiljaiset päällysteet ja renkaat sekä tasaiset kiskot ja pyörät rautatievaunuissa auttavat vierintämelun vähentämisessä.
Hankittaessa uusia liikennevâlineitä, työkoneita ja muuta kalustoa voidaan yhdeksi
valintakriteeriksi asettaa vähämeluisuus. Tällä tavoin voidaan edistää hiljaisempien
ajoneuvojen ja laitteiden yleistymistä.
Teollisuusmelu on ongelma, johon on viime vuosina kiinnitetty huomiota etenkin
ympäristölupapäätöksissä. Teollisuuden tuotantoteknologiaa uudistettaessa tarkastellaan sekä yksittäisten koneiden että koko laitosten melupäästöjä. Muutoksia tulee
suunnitella parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja ympäristön kannalta parhaisiin käytäntöihin perustuen.
Konserttien melutasot ovat viime vuosina valistuksen ja valvonnan myötä alentuneet.
Ongelmia on kuitenkin edelleen, joten konserttien, festivaalien ja muiden ulkoilmatapahtumien meluhaitoista on tarpeen tiedottaa jatkossakin.
Asuntojen rakentaminen ja peruskorjaus
Alueilla, joilla melutasot ulkona ylittävät valtioneuvoston melutason ohjearvojen
mukaiset melutasot, tulee sekä rakennusvaiheessa että asuntojen julkisivuja korjattaessa varmistua siitä, että ulkoa sisään kantautuva melu ei ylitä sisämelutason ohjearvoja. Terveyden kannalta tärkeintä on unta häiritsevän yöajan melualtistuksen saaminen kohtuulliseksi. Rakennusluvan ja toimenpideluvan myöntämisen yhteydessä
sisämelutasoon tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.
Rakennustemme kattojen ja julkisivujen ääneneristys on energiasyistä paremmalla
tasolla kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa. Meluntorjunnan ja energiansäästön tavoitteet toteutuvat usein samoilla keinoilla. Hyvän ääneneristyksen omaavat ulkovaipan
rakenteet, parvekelasitusten käyttö ja makuuhuoneiden sijoittaminen talon hiljaisemmalle puolelle auttavat saavuttamaan viihtyisät ja terveelliset asuinolosuhteet sellaisillakin alueilla, joilla ympäristön melutaso vähentää pihojen ja muiden ulkoalueiden viihtyisyyttä.
Valtiontilintarkastajat ovat vuoden 2005 tarkastuskertomuksessaan pitäneet tärkeänä
kiinteistökohtaisen äänieristyksen tarpeen ja menetelmien sekä rahoitusmahdollisuuksien selvittämistä erityisesti kantakaupunkien liikennehaittojen vähentämiseksi
(Valtiontilintarkastajien kertomus Kl1612005). Periaatepäätöksen mukaan eri tukimuotojen käyttämistä, erityisesti asunto-osakeyhtiöiden ja vuokratalojen peruskorjaamisen korkotukilainojen käyttämistä melun torjuntaan selvitetään.
Meluntorjunnan ohjaus, tutkimus ja koulutus
Meluhaittojen ehkäisemisessâ keskeisessä asemassa ovat suunnittelussa ja lupapäätöksissä sovellettavat ohjearvot. Melutason ohjearvojen soveltamiskäytännössä on
10
kuitenkin ongelmia. Maankäytön suunnittelussa, uusissa väylähankkeissa sekä teollisuuden ja muiden meluavien toimintojen sijoittamisessa pyritään asuntojen oleskelualueiden päiväajan keskiäänitaso saamaan alle 55 dB. Hoito- ja oppilaitosten huomioon ottaminen suunnitelmissa sen sijaan vaihtelee. Loma-asumiseen käytettävien
alueiden, leirintäalueiden, taajamien ulkopuolisten virkistysalueiden sekä luonnonsuojelualueiden päiväajan 45 dB ja yöajan 40 dB keskiäänitason ohjearvojen toteutumisesta ei ole kattavia tietoja. Keskiäänitaso ei kaikissa tapauksissa kerro riittävästi
melun haitallisuudesta, vaan melua tulisi tarkastella myös muita tunnuslukuja käyttäen. Ohjearvoja on tarpeen myös täydentää moottoriurheiluratojen osalta.
Ympäristömelua koskeva tutkimus Suomessa on varsin hajanaista, tutkimusryhmät
pieniä ja kansainvälinen yhteistyö melko vähäistä. Melusta, sen vaikutuksista ja torjuntatoimista tarvitaan jatkuvasti uutta tietoa, jotta myös käytännön toimia voidaan
kehittää ja arvioida. Ympäristöministeriö valmistelee meluntorjunnan tutkimusstrategiaaalan tutkimuksen edistämiseksi ja tason kohottamiseksi. Lisäksi tulee huolehtia
siitä, että kansalaisilla, viranomaisilla ja eri toiminnanharjoittajilla on käytettävissä
riittävästi tietoa melusta, sen torjumisesta,leviämisestä ja vaikutuksista. Parempi tietämys melusta ja sen vaikutuksista lisää myös meluntorjuntatoimien hyväksyttävyyttä.
Meluntorjunnan tehostaminen edellyttää alan osaamisen kehittämistä. Meluntorjunnan perusteiden tulisi sisältyä läpäisevästi kaikkiin sellaisiin tutkintoihin, joista valmistuvat toimivat ammatissaan meluntorjunnan osaamista edellyttävissä tehtävissä.
Meluasioiden täydennyskoulutusta tarvitaan mm. kaavoituksen ja rakentamisen ammattilaisille sekä ympäristöasiantuntijoille.
3.3.
Periaatepäätöksen toimeenpano ja seuranta
Tiehallinto, Ratahallintokeskus ja monet kunnat ovat laatineet meluntorjuntaohjelmia
meluhaittojen poistamiseksi ja vähentämiseksi. Ohjelmien toteutukseen ei kuitenkaan
ole osoitettu määrärahoja tai toteutetut torjuntatoimenpiteet ovat olleet riittämättömiä
tarpeeseen nähden. Melulle altistuvien määrän vähentäminen periaatepäätöksen ehdottamalla tavalla edellyttää aktiivisia toimia ja voimavarojen lisäämistä.
Periaatepäätökseen sisältyvät tavoitteet otetaan huomioon ja toimet toteutetaan toi-
mialavastuun mukaisesti kullakin hallinnonalalla. Valtion viranomaisten meluntorjuntatoimia voidaan myös sisällyttää osaksi liikenneturvallisuutta tai päästövähennyksiä ja muita ympäristönsuojelua koskevia toimenpiteitä.
Meluntorjunnan kannalta keskeiset viranomaiset, laitokset ja järjestöt samoin kuin
valtiontilintarkastajat ovat pitäneet tärkeänä, että keväällä2004 valmistuneen meluntorjunnan toimintaohjelman rahoituksesta kyettäisiin sopimaan mahdollisimman
pian. Tarvittavan lisärahoituksen turvaamiseksi tulisi myös pohtia uusia rahoitusjärjestelyjä ja toimintamalleja, esimerkiksi meluntorjunnan teemapaketteja. Teemapaketit toteutetaan valtioneuvoston määrärahakehysten mukaisilla määrärahoilla.
Ympäristöministeriö seuraa meluntorjunnan periaatepäätöksen toteutumista. Käytännön toimien toteutumisen seurannassa apuna käytetään työryhmän mietintöä "Meluntorjunnan valtakunnalliset linjaukset ja toimintaohjelma", jonka tavoitevuotena on
2O2O.Väliarvio periaatepäätöksen toteutumisesta laaditaan vuonna 201 I .
11
4.
Periaatepäätöksen vaikutukset
4.1.
Taloudelliset vaikutukset
Tietämys melun kansantaloudellisista, yhteiskunnallisista tai kuntataloudellisista vaikutuksista on vähäistä. Meluhaitat aiheuttavat yksilön ohella myös yhteiskunnalle joko suoraan tai välillisesti merkittäviä kustannuksia. Melun kustannusvaikutukset
muodostuvat meluhaittojen aiheuttamista välittömistä ja välillisistä taloudellisista
menetyksistä. Kansantaloudelle aiheutuvia taloudellisia menetyksiä ovat mm. lisääntyneet lääke- ja hoitokulut,lisääntynyt poissaolo työstä ja alentunut tuottavuus sekä
kiinteistöjen arvon aleneminen. Lisäksi melun torjunnasta aiheutuu suoria kustannuksia, esimerkiksi erillisten esteiden rakentamisesta tai rakennusten ulkovaipan ääneneristyksen parantamisesta.
EY:n komissio vihreässä kirjassa tulevaisuuden melupolitiikasta todetaan, että melun
yhteiskunnalle aiheuttamat haitat ovat0,2 - 2 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Suomeen sovellettuna jo alempi prosenttiluku (0,2) merkitsisi, että melusta koituu
vuosittain 300 miljoonan euron kustannukset.
Vuonna 2004 tehdyn arvion mukaan Suomessa on erillisiin meluntorjuntahankkeisiin
käytetty 5 miljoonaa euroa vuodessa. Liikenne- ja rakennushankkeiden sekä teollisuuslaitosten uusimisen yhteydessä toteutettujen meluntorjuntaratkaisujen kustannukset eivät kuitenkaan sisälly tähän lukuun.
Vuosina 2005 - 2020 Suomessa rakennettavien meluesteiden rakentamiskustannuksiksi on arvioitu tieliikenteen osalta noin 150 miljoonaa euroa, katuliikenteen osalta
noin242 miljoonaa euroa ja raideliikenteen osalta noin23 miljoonaa euroa eli yhteensä 415 miljoonaa euroa.
Ympäristöministeriön teettämässä selvityksessä Meluntorjunnan valtakunnallisten
linjausten hyödyt ja kustannukset (Suomen ympäristö 82I12006) arvioitiin tie-, raideja katuliikenteen melun haittakustannusten taso vuonna2OO4laaditun toimintaohjelman alkamisen ajankohtana. Arvion mukaan vuonna 2005 merkittävimpien melulähteiden aiheuttaman melualtistuksen kokonaishaitta on arvottamistavasta riippuen arvoltaan noin 46 - 62 miljoonaa euroa vuodessa. Mikäli muiden vähäisempien melulähteiden haitat lasketaan mukaan, meluhaittojen kokonaisarvo Suomessa on noin 50
- 65 miljoonaa euroa vuodessa. Kokonaishaittojen arvoa tulee kuitenkin pitää aliarviona, koska terveys- tai viihtyisyyshaittoja ei ole selvityksessä otettu huomioon.
Selvityksen mukaan melualtistuksen aleneminen tie-, raide- ja katuliikenteen osalta
tuottaisi yhteensä 67 - 98 miljoonan euron hyödyt nykyarvossa. Arvio perustuu siihen, että tasaisesti vuosina 2005 -2020 totetettavan meluntorjuntaohjelman hyödyt
huomioidaan vuoteen 2034 saakka. Jos valtakunnallinen toimintaohjelma saavuttaa
tavoitteensa vuoteen 2O2O mennessâ, kuten on suunniteltu, meluhaittojen vuositasolla arvioidut kustannukset ovat noin kuusi prosenttia yllä esitettyjä alemmat. Mikäli
myös vähäisempien melulähteiden meluhaitat alenisivat, olisivat valtakunnallisen
toimintaohjelman hyödyt vastaavasti hieman suuremmat.
Tulosten mukaan meluntorjunnan suurimmat hyödyt saadaan matalien melutasojen
vyöhykkeillä tapahtuvista altistusten muutoksista, koska niiden piirissä on eniten
t2
asukkaita. Meluvyöhykkeen asukastiheys vaikuttaa merkittävästi saavutettavissa olevien kokonaishyötyjen tasoon. Toisaalta, jos valtakunnallinen toimintaohjelma toteutettaisiin yksinomaan meluesteitä rakentamalla, ei meluntorjunta olisi nyt tehdyn arvion mukaan yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa. Meluntorjunnassa tulee siten ottaa välttämättömien meluesteiden rakentamisen lisäksi käyttöön vaihtoehtoisia torjuntakeinoja. Lisäksi tulisi arvioida toimenpiteiden toteuttamisjärjestyksiä.
Laajamittainen korjaustoiminta, jolla lähinnä suurten kaupunkien keskustojen asuinrakennusten sekä mahdollisesti myös yksittäisten haja-asutusalueiden asuinkiinteistöjen ääneneristävyyttä parannettaisiin, maksaisi karkean arvion mukaan yhteensä 100150 miljoonaa euroa. Ympäristönsuojelulain tavoitteiden mukaisesti meluntorjunnan
kustannukset kuuluvat toiminnanharjoittajien maksettavaksi. Rakennuksen ääneneristävyyden parantaminen on meluntorjuntakeino, jonka kustannuksista on tähän
mennessä vastannut lähtökohtaisesti kiinteistön omistaja.
Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen meluntorjunnan kustannukset sisällytetään
kuntien, väylälaitosten ja teollisuuden talousarvioihin. Laadittujen meluntorjuntaohjelmien toteuttamiseen ei kuitenkaan talousarvioissa tai toimintakehyksissä ole toistaiseksi voitu osoittaa riittävää rahoitusta.
Samalla kun torjuntatoimia tulee suunnata nykyistä kustannustehokkaampiin keinoihin, on syytä kartoittaa toimenpidevaihtoehtoja, joiden kustannuksista vastaavat ensisijassa meluhaitan aiheuttajat.
4.2. Ympäristövaikutukset
Terveys ja viihtyvyys
Melu vaikuttaa monella tavalla kielteisesti ihmiseen. Melu voi vaikuttaa välittömästi
ihmisen fysiologiaan, viestintään ja uneen. Melu koetaan häiritseväksi. Melu saattaa
aiheuttaa kuulokyvyn eriasteista heikkenemistä ja haitata puheviestintää heikentämällä puheen erotuskykyä. Melun taso ja luonne saattavat myös johtaa kielteisiin
tunteisiin tai vaikuttaa ajattelu- ja havaintotoimintoihin, kuten oivaltamiseen, oppimiseen, muistiin ja ongelmien ratkaisukykyyn. Melulla voi olla myös muita fyysisiä
ja psyykkisiä vaikutuksia. Melu voi aiheuttaa stressiä tai erilaisia toimintahäiriöitä.
Terveysvaikutusten lisäksi melu heikentää elinympäristön laatua ja viihtyisyyttä monin tavoin. Vaikka meluherkkyys vaihtelee yksilöstä toiseen, väestötasolla melun
haitalliset vaikutukset on kiistatta osoitettu.
Meluntorjuntatyön keskeisenä lähtökohtana ovat ne melutasot, jotka jokapäiväisessä
elinympäristössä ovat hyväksyttävissä ilman, että melusta aiheutuu merkittävää haittaa. Melutasoja koskevia ohjearvoja pidetään yleisesti jokapäiväisessä elinympäristössä hyväksyttävän melutason kriteereinä. Ohjearvot eivät kuitenkaan vielä sellaisenaan takaa laadullisesti hyvää ääniympäristöä, vaan tavoitteena tulisi olla ohjearvoja
alemmat melutasot.
Toimittaessa periaatepäätöksen mukaisesti melulle altistuvien kokonaismäärä pienenee ja korkeimmille melutasoille altistuvien määrä vähenee. Melulle altistuvien määrän oletetaan kuitenkin kasvavan edelleen niiden liikennealueiden läheisyydessä,
joihin ei erityisiä meluntorjuntatoimia kohdisteta.
13
Kun kiinteistöjen korjauksessa otetaan systemaattisesti huomioon ääneneristävyys,
meluisimmilla alueilla yömelusta aiheutuu entistä vähemmän haittaa. Vaikka melutaso ulkona ylittäisi ohjearvot, pysyvät sisämelutasot yleensä kohtuullisina.
Yhdyskuntarakenne, maisema ja kaupunkikuva
Jos yhdyskuntarakenteen tiivistäminen vähentää liikennetarvetta, myös melu vähenee. Melu voi kuitenkin rajoittaa maankäytön suunnittelua, eikä eri toimintoja voida
sijoittaa vapaasti liikenneväylien tai tuotantolaitosten lähelle.
Meluesteillä ja rakennusten ääneneristävyyden parantamisella vaikutetaan myös visuaaliseen ympäristöön. Meluesteet rajaavat näkymiä ja voivat joko heikentàätaiparantaa ympäristön esteettistä laatua. Kun toimisto- ja varastorakennukset teiden varsilla lisääntyvät, muuttaa näiden meluesteinä toimivien julkisivujen umpinaisuus katukuvaa. Meluaidat tai -vallit saatetaan kokea kielteisesti niiden rajoittaessa näkymiä
ja joskus ne ovat epäesteettisiä. Parhaimmillaan taas meluesteiden rakentaminen istutuksineen jäsentää ympäristöä ja lisää ympäristön viihtyisyyttä. Meluesteet voivat
myös fyysisesti jakaa alueita eri osiin. Rakennusten ääneneristävyyttâ, parannettaessa
on varmistettava, ettei uusilla ikkunoilla ja julkisivumateriaaleilla heikennetä rakennusten kulttuurihistoriallisia arvoja.
Muut ympäristövaikutukset
Joissain tapauksissa laitteiden meluntorjunta saattaa aiheuttaa lisätehon tarvetta. Liikennevälineissä ja työkoneissa lisäeristykset nostavat mahdollisesti painoa, mikä
puolestaan lisää polttoaineenkulutusta. Hiljaisten päällysteiden laajamittainen käyttö
lisää hiukkaspäästöjä, ellei tuotekehittelyn kautta löydetä ratkaisua ongelmaan.
Materiaalinkulutus meluesteisiin on kohtuullista. Meluvallien rakentaminen tasapainottaa hankkeiden materiaalitasetta, jos ylijäämämassoja voidaan käyttää meluvallien
rakentamiseen. Meluesteitä voidaan tehdä myös uusiomateriaalista.
Meluntorjunnalla ei ole oleellisia vaikutuksia vesiin, maaperään tai muuhun luonnonympäristöön. Hiljaisten alueiden säilyttäminen voi edesauttaa herkkien eläinlajien lisääntymistä.
5.
Asian valmistelu
Meluntorjunnan keskeisiä viranomais- ja intressitahoja edustavan työryhmän ehdotukset meluntorjunnan valtakunnallisiksi linjauksiksi ja toimintaohjelmaksi tähtäävät
yhteisesti sovittuihin toimiin Suomen melutilanteen parantamiseksi. Ehdotuksia ja
niiden perusteluja on käytetty pohjana periaatepäätöksen tavoitteenasettelussa.
Periaatepäätöksen valmistelemiseksi ympäristöministeriö järjesti touko-kesäkuun
2005 aikana useita kuulemistilaisuuksia keskeisimpien viranomaisten, kuten liikenne- ja viestintäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä tiehallinnon virka-
miesten kanssa.
Helmikuussa 2006 ympäristöministeriö pyysi valtioneuvoston periaatepäätösluonnoksesta lausunnot 72 eri taholta, jotka edustavat meluntorjunnan kannalta keskeisiä
viranomaisia, laitoksia ja järjestöjä. Lähes kaikki lausunnonantajat pitivät periaate-
t4
päätöksen antamista kannatettavana jatarpeellisena. Useimmat lausunnonantajat totesivat lisäksi, että periaatepäätösehdotus asettaa meluntorjuntatyölle selkeät tavoitteet ja esittää käyttökelpoisia keinoja ympäristömelun rajoittamiseksi. Osa lausun-
nonantajista piti kuitenkin tavoitteita varsin haasteellisina ilman tarvittavien tukitoio soittami sta meluntorjuntatyö hön.
mie n j a vo imavaroje n
Valtioneuvoston periaatepäätösehdotusta käsiteltiin kunnallistalouden ja -hallinnon
neuvottelukunnassa 25 .4.2006.