Silta huhtikuu 2015
Tamperelainen seurakuntalehti Hannu Jukola Huhtikuu 2015 i.fi siltaleht Tämän pellavapuvun koristeet ovat käsin virkattua pitsiä Kaste kantaa -näyttelyt: sivu 16 Pääsiäisnumero ja Tuomasmessun juhlaliite Pelko varjosti pitkään Leena Lampelan hengellistä polkua. Sivut 8–10 Seurakunnat jakoi 18 476 ruokakassia vähävaraisille Sivut 6–7 Rami Marjamäki Hannu Jukola Sari Komi Kierrätys-kettukin ohjaa seurakuntia ekologisempaan tulevaisuuteen Sivu 4 Sotilas (Veikko Vepsäläinen) on juuri vanginnut Jeesuksen Sivut 12–13 Hannu Jukola Rakkauden avulla kannamme toisiamme 2 SILTA 4/2015 PÄÄKIRJOITUS Kirsi Airikka vt. päätoimittaja huhtikuu Tampere 1.4.2015 K un olin lapsi 1970-luvulla, pienimmässäkin maalaiskylässä oli koulu ja kirjasto. Kunnanlääkärillekin pääsi sen pidemmin jonottamatta. Tiekarhu ja aura-auto huolsivat teitä säännöllisesti. Nyt näistä peruspalveluista voi tuskin haaveilla. Isoissakin kaupungeissa palveluja karsitaan jatkuvasti. Kuntien talous on retuperällä, koska verotulot ovat pienentyneet työttömyyden ja koko talouselämän ahdingon takia. Kunnan terveyskeskukseen kiireetöntä aikaa voi joutua odottamaan viikkoja. Tämä kertoo siitä, että hyvinvointivaltio on rikki., totesi sosiaali- ja terveysministerimme Laura Räty, jota Helsingin Sanomat pyysi kommentoimaan terveyspalveluselvitystään. (HS 11.3.2015) Maailmanlaajuisesti tarkastellen ja kehitysmaihin verrattuna Suomi toki vielä on hyvinvointivaltio. Silti järkyttävää on, että noin 20 000 suomalaista joutuu viikoittain turvautumaan seurakuntien tai muiden auttamisjärjestöjen ruoka-apuun. Tämä käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemasta ruokajonotutkimuksesta. Ruoka-avun olemassaolo kertoo sosiaalipolitiikan kykenemättömyydestä turvata heikossa asemassa olevien ihmisten toimeentulo ja hyvinvointi. Se tarkoittaa, että yksi maailman parhaista maista ei pysty enää pitämään huolta heikoimmistaan sosiaaliturvan avulla. Ministeri on oikeassa. Nykyinen hyvinvointivaltio on kuin vene, jonka pohja vuotaa. Tutkimuksen tehneiden Maria Ohisalon ja Juho Saaren mukaan sosiaalipoliittinen kysymys on painunut taka-alalle, koska ruoka-apu on vakiintunut epäviralliseksi osaksi suomalaista köyhyyspolitiikkaa. 2010-luvulla ruoka-apu on liitetty ennen kaikkea ruokahävikkikeskusteluun. ” 2.4. Kiirastorstai: Aterian aikana Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen ja sanoi: ”Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini.” Keskeneräisten pöytä oli katettu ensimmäistä kertaa. 3.4. Pitkäperjantai: Kun sadanpäällikkö näki maan vavahtelun ja kaiken mitä tapahtui, hän pelästyi suunniltaan ja sanoi: Tämä oli todella Jumalan Poika! 12.4. Ylösnoussut ilmestyy taas: koskettakaa minua, nähkää itse. 19.4. Paimenkuvia kuin pyhäkoulussa: Jeesus on hyvä paimen, mutta myös lampaiden portti. 26.4. Taivas on koti. Kotimatkalla ollaan! 3.5. Rakastakaa toisianne, kehottaa Jeesus päivän evankeliumin päätössanoissa. 4.–5.4. Pääsiäisyö: Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti. 5.4. Pääsiäinen: Kristus on totisesti ylösnoussut. Kuoleman valta on kukistettu, haudan salpa on murrettu. 6.4. Toinen pääsiäispäivä: Riemu piirittää pelon. Tule p ääsiä messu isyön un lauant aina Lisätie 4.4. tapaht dot um liittees asä ELÄMÄ VOITTAA Otsikko on kulunut mutta tosi. Siinä on ristin ja ylösnousemuksen pääsiäinen tiivistetty kahteen sanaan. Kolmas sana tulee näiden seurauksena: toivo. Pääsiäinen puhuu toivosta neljän evankeliumin voimalla. Luontokin on juonessa mukana. Kevät koittaa, kasvun ihme koetaan kaikkialla, päivä pitenee, lämpö lisääntyy. Eivätkö kaikki nämä ole toivon merkkejä? Toivon ja voiton merkeistä tunnetuin on silti tyhjä risti. PALSTAN TEKSTIT: Jukka-Pekka Ruusukallio Kimmo Ahonen Miten korjattaisiin hyvinvointivaltio? TULEVAT PYHÄT 1.4.–6.5.2015 Yksi maailman parhaista maista ei pysty enää pitämään huolta heikoimmistaan sosiaaliturvan avulla. Tulevalla hallituksella ja eduskunnalla ei totisesti ole helppoa, kun se yrittää ratkaista Suomen talouskriisiä ja kohentaa hyvinvointivaltion tilaa. Eduskuntavaaleissa valituksi tulevia päättäjiä voi melkeinpä onnitella kansalaisrohkeudesta, niin haastava tehtävä heillä on edessään. Synkistä näkymistä huolimatta kannustan ihmisiä äänestämään huhtikuun eduskuntavaaleissa. Nyt tarvitaan viisaita päätöksiä, joita tehdään ihmisten ja heidän arkensa parhaaksi. Pian vietämme jälleen kristikunnan suurinta juhlaa, pääsiäistä. Ylösnousemuksen ihme tuokoon toivoa ja kevään valoa kaikkien ihmisten mieliin. ✦ HELMI Hyvinvointivaltion pahoinvointi aiheuttaa yhä suurempaa kahtiajakoa ja eriarvoisuutta kansalaisten kesken. Sosiologi Göran Therborn on tutkinut köyhyyttä kirjassaan Eriarvoisuus tappaa (Vastapaino 2014). Therbornin mukaan köyhyys on loukku, josta on vaikea päästä pois, kun siihen kerran joutuu. Seitsemäntoista OECD-maan vertailussa yli puolet maiden köyhistä oli edelleen köyhiä kolme vuotta myöhemmin. Yhtäkkiä Jeesus itse seisoi opetuslastensa keskellä ja sanoi: Rauha teille. He pelästyivät suunnattomasti, sillä he luulivat näkevänsä aaveen. Mutta Jeesus sanoi heille: Miksi te olette noin kauhuissanne? Miksi teidän mieleenne nousee epäilyksiä? Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani: minä tässä olen, ei kukaan muu. (Luuk. 24: 36–39) Kirsikka Lyhteilä Silta 4/2015 kysymystä 3 Uusperheille tukea Pirkanmaalla Uusperheet ovat yhä yleisempi perhemuoto maassamme. Todellisuudessa uusperheen arki koskettaa suurempaa määrää suomalaisia lapsiperheitä kuin tilastoista voidaan päätellä. Uusperhe tarvitsee toimiakseen tukea etenkin uusperhettä perustaessa ja sen ensimmäisten vuosien aikana. Muuttunut perhetilanne vaikuttaa kaikkiin perheenjäseniin. Suomen Uusperheiden Liitto ry tarjoaa uuspareille Tampereella kokonaisuuden, joka koostuu asiantuntijaluennosta, vertaiskeskustelusta ja vertaisryhmästä. Uusperheiden arjen avainkysymyksiä käsitellään asiantuntijaluennolla, joka järjestetään perjantaina 24. huhtikuuta kello 18.–20.30 Mannerheimin lastensuojeluliiton Tampereen osaston tiloissa, Laivapuiston perhetalossa, Tiiliruukinkatu 1. Luennon pitää sosiaalityöntekijä, uusperheneuvoja Mervi Pentti. Luento on suunnattu niin uusperheessä eläville pariskunnille kuin heitä työssään kohtaaville ammattilaisillekin. Luennon jälkeen on vertaiskeskustelu, jonka ohjaavat Suomen Uusperheiden Liiton kouluttamat, itsekin uusperheelliset ryhmäohjaajat. Tampereella järjestetään lisäksi Voimaa uusperheen arkeen -vertaisryhmä 10.–12. huhtikuuta. ✦ Lisätietoa: Suomen Uusperheiden Liitto ry, p. 040 732 0076 Lastenohjaaja Riikka Svanberg sekä Kalevan päiväkerholaiset Helinä Wannas, Elias Pelkonen, Martti Heikura ja Ellen Leinonen tutustuvat Kalevan kirkkoon omista näkökulmistaan. Saadaanko lasten ja nuorten ääni kuuluviin seurakunnissa? Näyn ja kuulun -hankkeella vahvistettiin lasten ja nuorten kuulemista seurakunnissa. Hanke päättyi pari vuotta sitten, ja tulokset ovat juurtuneet osaksi seurakuntaelämää. Yli 150 seurakuntaa on jo nimennyt lapsiasiahenkilöitä. Lapsivaikutusten arviointi (LAVA) tuli tämän vuoden alusta osaksi kirkkojärjestystä. seurakuntaan – myös aikuisia – ja on siksi tärkeää myös jäsenyyskehityksen näkökulmasta. – LAVA on yksi työkalu tässä. Se tekee toiminnasta ja hallinnosta vuorovaikutuksellista, läpinäkyvää ja sitouttavaa sekä seurakuntalaisia että seurakuntien luottamushenkilöitä kohtaan. ❶ Missä on onnistuttu? – Ilon aihe on seurakuntien vahva sisällöllinen ja taloudellinen panostus lapsiin, nuoriin ja perheisiin myös tässä taloudellisesti vaativassa ajassa. Seurakunnathan ovat edelleen yksi merkittävimpiä toimijoita suomalaisten perheiden arjessa. Tampereella neljän seurakunnan seurakuntaneuvostot ovat valinneet lapsiasiahenkilöitä, ja myös ruotsalaisessa seurakunnassa asia on etenemässä. Toinen valituista on luottamushenkilö ja toinen työntekijä joko varhaiskasvatuksesta tai nuorisotyöstä. Mitkä ovat pahimpia esteitä sille, että lasten ja nuorten ääni vaikuttaisi seurakunnissa myös käytännössä, Näyn ja kuulun -hanketta vetänyt Poikien ja tyttöjen keskuksen toiminnanjohtaja Eero Jokela? – Haasteena on nähdä, että lasten, nuorten ja perheiden kysymykset ja sitä avaava lapsivaikutusten arviointi eivät kuulu seurakunnissa vain lapsija nuorisotyötä tekeville. – Toisena haasteena on hahmottaa, mitä kaikkea hyvää seurakunnalle antaa osallisuuden vahvistamiseen liittyvä toimintakulttuuri – esimerkiksi lasten ja nuorten äänen kuuleminen ja siihen vaadittavat menetelmät. Työntekijöiden kirkko muuttuu sen avulla yhä enemmän seurakuntalaisten kirkoksi. – Toiminnan lähtökohtana vahvistuvat seurakuntalaisten tarpeet ja toiveet. Osallisuuden kokemus sitouttaa ❷ ❸ Onko LAVA pystytty saamaan osaksi toimintaa, Eteläisen seurakunnan lapsiasiahenkilö, lapsityönohjaaja Minna Kaihlanen? – Työ on periaatteessa alkanut heti. Tosin kestää aikansa, että rutiini on omaksuttu niin valmistelijoiden kuin päätöksentekijöidenkin työssä. Kevään aikana on tarkoitus koota lapsiasiahenkilöt tekemään LAVAa esimerkiksi kasvatusta koskevista päätösehdotuksista. – Vastaava työskentely oli jo vanhojen luottamusmiesten aikana yhteistä kasvatusta koskevissa päätöksissä. Kaiken kaikkiaan olemme yhdessä opettelemassa tätä. Maaliskuussa järjestetyn Kirkon IV ihmisoikeusfoorumin teemana olivat lapsen oikeudet. Lapsen oikeuksien sopimus täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Kirkko on kutsunut kaikki eduskuntavaalien ehdokkaat allekirjoittamaan Lasten ja nuorten kansanedustajan huoneentaulun. Allekirjoittajat sitoutuvat parantamaan lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnassa. Ehdokkaat lupaavat kaventaa lasten ja nuorten terveys- ja hyvinvointieroja, kehittää perheille tarjolla olevia etuuksia ja edistää lasten ja nuorten palvelujen toteuttamista lähipalveluina. Taulun ovat laatineet lasten ja nuorten järjestöt ja viranomaiset yhteistyössä. ✦ Asta Kettunen lapsivaikutukset.fi alli.fi/huoneentaulu 10,4% kaikista alle 18-vuotiaista lapsista ja nuorista elää uusperheessä. (Tilastokeskus 2013) Kuinka perhe sopeutuu lapsen homoseksuaalisuuteen Havahtuminen oman lapsen homoseksuaalisuuteen voi herättää monenlaisia reaktioita vanhemmissa ja muissa perheenjäsenissä. Aiheesta luennoi professori Michael LaSala tiistaina 14.4. kello 8.30–16 Turun yliopiston päärakennuksessa, Tauno Nurmela -luentosalissa. Tilaisuuden järjestävät Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän perheasiain neuvottelukeskus, Turun yliopiston lastenpsykiatrian oppiaine ja Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus. Englanninkielisen seminaarin hinta on 50 euroa sisältäen aamu- ja iltapäiväkahvin. ✦ Ilm. 10.4. mennessä, [email protected], p. 040 341 7256 SILTA 4/2015 Harri Hinkka 4 Nääshelppi tarjoaa ruokaa ja hyvää musiikkia – Nääshelpin tarkoituksena on tuoda hyvää mieltä ja toivoa niille ihmisille, joilla on vaikeuksia elämässä, miettivät Kati Pellinen ja Eila Rooseli, jotka järjestävät tiiminsä kanssa avustustapahtuman sunnuntaina 3.5. kello 12–16 Laikunlavalla. Tuomiokirkon yömessusta tulossa elämys Vuosi vuodelta suositumpia yömessuja järjestetään pääsiäisyönä 4. huhtikuuta Tampereella viidessä kirkossa. Kello 23 pääsiäisyön messut alkavat Viinikan, Pispalan, Messukylän ja Aitolahden kirkoissa. Tuomiokirkon yömessun toteutuksesta vastaava ohjaaja Timo Suomi on suunnitellut elämyksen, jossa yhdistyvät vuosisataiset perinteet, valotekniikka ja yllätyksellisyys. – Tästä tulee upea messu; perinne ja modernit elementit yhdistyvät uudella tavalla, kannustaa Nuorten aikuisten pastori Timo Pöyhönen. – Öinen tuomiokirkko antaa mahtavat puitteet juhlia ylösnousemuksen salaisuutta. Kello 23.30 Tuomiokirkossa alkavassa messussa saarnaa piispa Matti Repo. Musiikista vastaavat urkuri Henri Hersta ja kanttori Tuomas Laatu. ✦ Hannu Jukola Sami Hintsanen esiintyy Nääshelpissä 3.5. Laikunlavalla. Tarjolla on voileipiä, grillimakkaraa ja kahvia vähävaraisille ihmisille. Ruoka saadaan lahjoittajilta. Musiikista vastaavat talkoohengessä Mikko Alatalo bändeineen, Dave Linholm, Heikki Salo ja Sami Hintsanen. Millä Tampereen seurakuntien tilat lämpenevät ja valot loistavat tulevaisuudessa? Ympäristövaikutuksia päätösten tueksi ovat miettimässä muun muassa Marja Kujansuu ja Marjo Niemenmaa. Pastori Ilmo Käki palkittiin viime vuoden Ympäristön Ystävänä. Makeita pyöriä ja kristillisyyttä Kristillistä nuorisotyötä tekevä tamperelainen moottoripyöräkerho Sons of Abraham MCC pystyttää jälleen osastonsa Hot Rod & Rock Show -tapahtumaan Tampereen Messu- ja urheilukeskukseen. Osastolla on viisi pyörää sekä kerholaisia kertomassa toiminnasta, hyväntekeväisyystempauksista ja tapahtumista, kuten moottoripyöräkirkoista. Autonäyttely järjestetään 25.–26.4. jo 36. kertaa. ✦ hotrod-rockshow.com Valomerkki kokoaa pääkaupunkiseudun kirkollisen median Uusi Valomerkki.fi yhdistää pääkaupunkiseudun seurakuntien Essen, Kirkko & kaupungin ja Vantaan Laurin verkkolehdet. Lehtien yhteinen painosmäärä on 346 600. – Haluamme koota voimavaroja yhteen ja tuottaa entistä parempaa sisältöä, toteavat lehtien päätoimittajat Urpu Sarlin Espoosta, Seppo Simola Helsingistä ja Pauli Juusela Vantaalta. Kolmen lehden juttujen ja artikkeleiden lisäksi Valomerkki tarjoaa verkkoa varten tehtyjä juttuja. – Nyt tavoitellaan uusia lukijoita. Tavallisia kaupunkilaisia, joilla on etäinen suhde kirkkoon, vaikka sinänsä arvostavatkin kirkon työtä, Valomerkin toimituspäällikkö Tuure Hurme summaa. Uusi kanava korvaa lehtien vanhat nettisivut ja Facebook-ryhmät. Facebookissa se jakaa 2000 euron potin 50 senttiä tykkäystä kohden kolmeen valinnaiseen avustuskohteeseen. valomerkki.fi, facebook.com/ valomerkki.fi Ympäristödiplomi patistaa ekologisempaan ajatteluun S eurakuntayhtymälle vuosiksi 2015–2019 myönnetty diplomi on yksi paalu seurakuntien ympäristötoimien pystyttämisessä vankalle pohjalle. Kirkkohallituksen täysistunto myönsi diplomin Tampereelle nyt kolmatta kertaa. Seurakuntien ympäristötoimen tila on olosuhteisiin nähden hyvä, toteaa ympäristötoimikunnan luottamushenkilöjäsen Marja Kujansuu. – Olen huomannut asioiden menneen parempaan suuntaan. Uudistuksia ja parannuksia on tehty pienin askelin. Hänen oma kiinnostuksensa asiaan juontuu opettaja-ajasta parisen vuosikymmentä sitten. – Olin tekemässä ympäristökasvatuskansiota alaluokille ja yritin kaikin tavoin juurruttaa oppilaisiin rakkautta ympäristöasioihin. Muun muassa istutimme Pispan koulun pihaan kukkamaata. Näimme se upeana puutarhana, mutta eihän kuivaa pihaa kukaan hoitanut kesäisin, hän nauraa. – Uskon, että kun lapsille näyttää myönteistä esimerkkiä, syttyy kiinnostus ekologiseen elämäntapaan. Samoilla linjoilla on Anneli Jaatinen, joka on hankkinut seurakuntien kirjastoon ympäristökasvatusmateriaalia. Sitä on käytetty hyväksi myös monilla leireillä. Huomioon kaikessa toiminnassa Voimassa olevaa ympäristöohjelmaa hyväksymässä ollut toimikunnan puheenjohtaja Marjo Niemenmaa pitää ohjelmaa varsin kattavana. Suurin pulma on sen toteuttamisen seuranta. – Ympäristötoimikunta on toiminut rahamäärällisesti ja henkilötyöajan suhteen hyvin pienellä budjetilla. Toivoisin lisäystä kumpaankin. Niemenmaa on valmistunut hallintotieteiden kandidaatiksi ympäristöpolitiikasta ja tekee nyt pro gradu -työtään. – Yritän elää ekologisesti ja löytää aikaa lintujen bongailulle. Ympäristötoimet Tampereen seurakuntayhtymässä ovat hänen mukaansa kohtalaiset. – Jos saisin päättää, ympäristövaikutukset otettaisiin huomioon kaikessa toiminnassa alusta loppuun. – Ympäristövaikutuksia voi vähentää monella tavalla. Seurakuntien toiminnassa suurin tekijä lienee energiankäyttö. Sähkösopimus on tehty uusiutuvista energialähteistä saatavalle sähkölle, mikä on erinomainen päätös. – Yksi merkittävä ongelma Tampereella on kaukolämmön energialähde, joka on ollut viime vuonna 74-prosenttisesti fossiilista. Lämmitysvaihtoehtoja harkitessa tulisikin pyrkiä valitsemaan uusiutuvia energialähteitä hyödyntäviä lämmitystapoja. Seurakunnilla on halutessaan mahdollisuus olla hyvinkin aktiivisia, koska valtaa oman toiminnan suunnitteluun on. Niin ollen myös menettelytapoja voi valita ympäristöseikkojenkin perusteella, Niemenmaa huomauttaa. – Hankinnoissa ja toiminnassa tulisi ajatella kokonaisedullisinta vaihtoehtoa; halvin ei läheskään aina ole ympäristön kannalta suositeltavin vaihtoehto. Kristillisen etiikan kannaltakaan en pidä pelkästään halvimman tuotteen tai palvelun valintaa oikeana, vaan seurakuntien ja yhtymän tulisi näyttää esimerkkiä omalla toiminnallaan. Metsäalueet tulisi Niemenmaan mukaan säilyttää omassa omistuksessa ja suojella niistä vähintään Metso-kartoituksessa arvokkaiksi todetut alueet. Asta Kettunen Lisää: siltalehti.fi sakasti.evl.fi/ymparistodiplomi SILTA 4/2015 Asta Kettunen Tuomiokirkkoseurakunta tarjoaa vaihtoehtoisen tavan kevään juhlintaan. Koko perheen vapputapahtumaa vietetään Kalevan kirkon seurakuntasalissa 30.4. kello 17–19.30. – Tapahtuman suosio on kasvanut joka vuosi. Se on kristillinen vaihtoehto ja alkoholiton, kertovat diakoniatyöntekijät Pirjo Heikkinen ja Susanna Laitinen. Messi tarjoaa räätälöidyn riparivaihtoehdon Sirkus on vuoden teema, jonka mukaan voi pukeutua. Tarjolla on lapsille suunnattua toimintaa kuten askartelua ja kasvomaalausta. Ohjelma alkaa kello 18. Esiintymässä ovat Ilona Poks, Leku Leijona ja Windus 1 – Jumala on antanut meille ilon, järjestäjät kutsuvat mukaan. Luova voimavara Pirkanmaan Pipliaseuran puheenjohtaja, pastori Sami Uusi-Rauva on tutustunut raamatunkäännöstyöhön eri maissa. Hänen mukaansa kirjaa tarvitaan juuri siellä, missä on ratkaistavia ongelmia. – Yksin Raamatulla ei ongelmia voiteta, mutta sen kanssa kuljetaan eteenpäin. Omakielisyys on osa ihmisenä olemista. Se myös vahvistaa usein heikossa asemassa olevien vähemmistökansojen asemaa. Uusi-Rauva rohkaisee jokaista lu- Liikunta Hyvinvointi Apuvälineet Kotiapteekki Ensiapu Hygienia Haavanhoito Virtsankarkailu Katetrit FENNO MEDICAL OY Suomen Pipliaseura Raamattu elää nykyajassakin Onko Raamattu vain pölyttynyt muinaismuisto, johon tartutaan korkeintaan pyhäpäivisin? Voit haastaa mahdolliset ennakkoluulosi Tampereella 16.–17. toukokuuta järjestettävässä Kaikilla kielillä -raamattutapahtumassa. Valtakunnallisen, kaikille avoimen tapahtuman toteuttavat Tampereen seudun seurakunnat, Pirkanmaan Pipliaseura sekä Suomen Pipliaseura. – Kutsumme ihmisiä kuulostelemaan Raamatun sisältöjä ajassamme, osallistumaan hyväntekeväisyyskonserttiin ja jumalanpalveluksiin. Toivottavasti saamme mukaan myös runsaasti tamperelaisia, sanoo Suomen Pipliaseuran viestintäjohtaja Terhi Huovari. Suomen Pipliaseura tukee pitkäjänteisesti Intiassa tehtävää raamattutyötä. Huovarin mukaan maa on monellakin tapaa esillä Tampereella. – Saamme vieraaksi Intian Pipliaseuran pääsihteerin Mani Chackon sekä intialaisia nuoria, jotka kertovat työmme vaikutuksista siellä. Lauantain hyväntekeväisyyskonsertin lipputulot ohjataan intialaisten näkövammaisten lasten ja nuorten hyväksi. 5 Ohjaus- ja toimintakeskus Messi tarjoaa rippikouluvaihtoehdon niille nuorille, joilla olisi riparikesä edessä mutta voimavarat vähissä. Leiri voi myös olla käymättä samasta syystä 2–3 vuoden sisällä. – Voimavarat voivat olla hukassa esimerkiksi masennuksen, syömishäiriön, sosiaalisten tilanteiden pelon, paniikkihäiriön, koulukiusauskokemusten tai lähipiirissä tapahtuneen kriisin takia, luettelee nuorisodiakoni Hanna Kelokaski. Kaupunkiriparikin voi olla vaihtoehto, mutta jos nuori on yksinäinen, pikkuleirillä voi saada uusia ystäviä ja tutustua vertaisiin, hän pohtii. – Leirillä on mukana ammattilaisia, jotka ymmärtävät nuorten tilanteen. Jokaiselle nuorelle räätälöidään ”oma leiri”, esimerkiksi jos ei pysty syömään tai nukkumaan toisten seurassa. Nuoren elämäntilanteeseen perehdytään ennen rippikoulujaksoa, ja mahdolliset sairauteen tai jaksamiseen liittyvät asiat otetaan huomioon. Leiri on elokuun viimeisellä viikolla eli juuri ennen koulujen alkamista 3.–7.8. ✦ Ilmoittautumiset ja lisätietoja: [email protected], p. 050 574 4917 Suomen Pipliaseuran raamattutyön ansiosta moni intialainen lapsi on oppinut lukemaan. Sen avulla on mahdollista nousta köyhyydestä ihmisarvoiseen elämään. kemaan Raamattua. Se voi avata uusia ajattelutapoja, ja antaa luovaa voimaa. – Olisiko niin, että kirja saattaa jopa yllättää elävyydellään ja vaikuttavuudellaan? Raamattu toi ihmisarvon Tuomiorovasti Olli Hallikainen näkee Kaikilla kielillä -raamattutapahtuman sopivan erityisen hyvin Tampereelle. – Maamme raamattulähetyksen juurethan ovat kaupungissamme. Finlaysonin tehtaiden perustaja James Finlayson tuki aikoinaan Raamattujen painamista ja niiden levitystä. Pyydä ILMAINEN vaippanäyte Hallikainen muistuttaa, että emme olisi nykyisen kaltainen maa ilman suomeksi käännettyä Raamattua. Se toimi alkuna sivistykselle ja hyvinvoinnille. – Kirjan sanoma kaikkia ihmisiä erotuksetta rakastavasta Jumalasta on antanut jokaiselle ihmisarvon. Tämä taas on luonut pohjaa yhdenvertaisuudelle esimerkiksi koulutuksessa. ✦ Vesa Keinonen tampereenseurakunnat.fi/ kirkko_tampereella/raamattutapahtuma Päiväkoti Pikkupursi aloittaa syksyllä Tampereen alueen ensimmäinen kristillinen päiväkoti Pikkupursi aukeaa elokuussa Nurmi-Sorilassa, Tampereen kristillisen koulun lähellä. Paikkoja on kahdessa ryhmässä 32 lapselle. Yli 50 lasta on jo ilmoitettu mukaan. Toiminnasta vastaa Suomen Adventtikirkon perustama osakeyhtiö. Nurmin Majakka -yhdistys on saanut uuden valtakunnallisen rahankeräysluvan päiväkodin tukemista varten. Rahaa rakennuskustannuksiin kerätään edelleen. Rakennustyöt ovat jo alkaneet. ✦ pikkupursi.fi ja kpk-tre.fi LAAJA VALIKOIMA SUOJIA VIRTSANKARKAILUUN Tippasuojat Varmuusalushousut Aikuisvaipat Vuoteensuojat Moli 09 276 360 [email protected] TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN 6 Silta 4/2015 Yhä useampi työssäkäy turvautuu ruoka-apuun Vähävaraisten ihmisten ruoka-avun tarve on lisääntynyt viime vuoden aikana Tampereella. Avun tarve näkyy etenkin Tampereen seurakuntien diakoniatyön Ruokapankissa. TEKSTI: Kirsi Airikka KUVAT: Hannu Jukola Ruokapankin työntekijä Petri Ahokainen (vas.) ja Ilkka Hjerppe tarkastelevat ruokalahjoituksia, joita vapaaehtoistyöntekijät pakkasivat RuokaNysseen maanantaina 9. maaliskuuta Tampereen seurakuntien Ruokapankissa. Hjerppe on toiminut Tampereen seurakuntien diakonian ja yhteiskuntavastuun johtajana tämän vuoden alusta. Tampereen seurakuntien palveluksessa hän on aloittanut vuonna 2002, ensin yhteiskunnallisen työn pastorina ja vuodesta 2005 yhteiskunnallisen työn johtajana. D iakoniatyön auto RuokaNysse jakoi viime vuonna 18 476 ruokakassia vähävaraisille kaupunkilaisille. Lisäksi jouluna jaettiin 800 ylimääräistä kassia vaikeimmassa asemassa oleville ihmisille. Edellisvuonna ruoka-apua annettiin noin 17 000 kassin verran. Lisäksi Ruokapankki jakaa ruokaa kaupungissa toimiville järjestöille, jotka tavoittavat lähes sata avuntarvitsijaa päivittäin. Ruokaa viedään myös Tampereen seurakuntien vähävaraisten ruokailuihin. Ruoka-avun tarve on kasvanut koko maassa. Sekä ruoka-apua hakevien ihmisten että ruokaa jakavien toimijoiden määrä on kasvanut 1990-luvun laman jälkeen. Ruokaa jaetaan nykyisin sadoissa pisteissä ja ruokaa hakee yli 20 000 ihmistä viikoittain. Tämä käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemasta ruokajonotutkimuksesta, joka valmistui Itä-Suomen yliopistossa joulukuussa 2014. – Ruoka-avun olemassaolo ja tarpeen kasvu kertovat valitettavasti julkisen talouden suurista ongelmista. Yhteiskunta on kykenemätön turvaamaan kaikista heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentulon ja hyvinvoinnin, pohtii teologi Ilkka Hjerppe, joka on toiminut Tampereen seurakuntien diakonian ja yhteiskuntavastuun johtajana tämän vuoden alusta. Suomessa eletään edelleen taantumaa. Työllisyystilanne on heikko, ja irtisanottujen ihmisten tulotaso heikkenee, kun he putoavat ansiosidonnaiselta työttömyyskorvaukselta peruspäivärahalle. Asumismenot ja elintarvikkeet ovat kallistuneet. Kaupungin sosiaalitoimen pitkät jonot näkyvät väistämättä seurakuntien diakoniatyössä. Kahdeksalle kymmenestä (82 %) tutkimukseen osallistuneesta vastaajasta ruoka-apu oli oman pärjäämisen kannalta välttämätöntä. Ruoka-avussa käyvät ovat huonommin pärjääviä suhteessa muuhun väestöön. He kokevat terveytensä ja hyvinvointinsa heikommaksi, asuvat huomattavan usein vuokralla ja muuta väestöä useammin yksin. Lisäksi he ovat iäkkäämpiä sekä usein eläkeläisiä ja työttömiä tai lomautettuja. Ilkka Hjerppe pitää erittäin huolestuttavana, että viime vuosina seurakuntien ruoka-apuun on turvautunut yhä suurempi joukko työssäkäyviä ihmisiä. Kokonaisvaltaista tukea RuokaNyssen valikoimassa on tällä hetkellä vain yksi Euroopan Unionin avustustuote, pasta-ateria juustokastikkeella. Suurin osa ruoka-avusta on lahjoituksia sekä kirkollisverovaroilla ostettuja elintarvikkeita. – Monet ihmiset arvostavat kirkon diakoniatyötä ja suuri osa kirkon jäsenten maksamista veroista käytetäänkin auttamistyöhön, korostaa Ilkka Hjerppe. Tänä vuonna diakoniatyö on varannut noin 80 000 euroa elintarvikeostoihin. Lisäksi kuluja seurakunnille aiheuttavat Ruokapankin kahden työntekijän palkka, tilavuokrat ja kuljetuskalusto. Lisäksi noin 40 000 euroa saadaan peräkonttikirppisten järjestämisestä ja lahjoituksista. Tieto ja tarjonta myös lisäävät ruoka-avun kysyntää. – Avustusjärjestelmä ei saisi olla itsestäänselvyys. Siksi seurakuntien diakoniatyöntekijät arvioivat jokaisen hakijan ruoka-avun tarpeen. Seurakuntien tarjoama taloudellinen tuki on tilapäistä kriisitukea, joka on aina harkinnanvaraista, kertoo Hjerppe. Hän korostaa, että seurakunta ei voi ottaa vas- Silta 4/2015 vä Kuinka saan ruoka-apua? • RuokaNysse kuljettaa ruoka-avun avuntarvitsijan lähelle. Auto kiertää 22 jakelupaikkaa kahden viikon aikana. Asiakas saa valita niitä tuotteita, joita hän tarvitsee. ”Haastan arvokeskusteluun sekä poliittiset päättäjät että seurakuntien luottamushenkilöt.” Ilkka Hjerppe – Iso kysymys tulevaisuudessa on, miten kirkko on mukana vanhusten tukemisessa. Apua tarvitaan, kun iso joukko ikääntyneitä, pienituloisia ja huonokuntoisia ihmisiä asuu yksin ja yksinäisinä kodeissaan. Hjerppe haastaa arvokeskusteluun sekä poliittiset päättäjät että seurakuntien luottamushenkilöt. Seuraavan kerran uusilla kirkkovaltuutetuilla on mahdollisuus keskustella diakoniatyön tulevaisuudesta valtuuston seminaarissa 11. huhtikuuta. Kasseista ateriayhteyteen Vapaaehtoistyöntekijä Raija-Liisa Stenberg on auttanut RuokaNyssessä jo vuosien ajan. tuulleen yhteiskunnan tehtäviä, jotka on perustuslaissa määritelty. – Haluamme kohdata ihmisen ja tarkastella hänen koko elämäntilannettaan. Kukaan ei halua olla lopun ikäänsä autettava. Uskomme, että jokaisella ihmisellä on voimavaroja hallita omaa elämäänsä, jos hän vain saa tukea vaikeassa tilanteessa. Aineellisen avun lisäksi seurakunnat tarjoavat ihmiselle kokonaisvaltaista oman elämän hallintaan tähtäävää tukea. Arvokeskustelu tarpeen Hjerppe uskoo, että ruoka-apu kuuluu tulevaisuudessakin seurakuntien työhön. Seurakuntien talous ja säästötoimet kuitenkin asettavat rajat auttamiselle. Viiden viime vuoden aikana diakonian leikkaukset ovat olleet yhteensä noin puoli miljoonaa euroa. – Seurakunnat eivät voi enää jatkaa ruoka-avun antamista nykyisessä laajuudessa, jos säästötoimet jatkuvat. On pakko miettiä, mistä voimme luopua ja mihin panostaa tulevina vuosina. Diakonian ja yhteiskuntavastuun johtajaa huolettaa myös vanhusten asema. Hjerppe toivoisi, että ruokakassien jakaminen vähentyisi ja painopiste siirtyisi yhteisiin ruokailuihin seurakunnissa. Ateriayhteys voisi lievittää monien yksinäisyyttä ja vähentää syrjäytymistä. Tällä hetkellä seurakunnat järjestävät vähävaraisten ruokailuja 11 toimipisteessä ympäri kaupunkia. Tamperelaisille voisi entistä useammin tarjota mahdollisuutta yhteiseen ateriointiin lähikirkoissa. Esimerkkinä hän mainitsee muutamien lähikirkkojen puurohetket jouluaattona. Kokeilua jatketaan keväällä esimerkiksi Aleksanterin kirkossa, jossa on tarjolla keittolounas kahtena sunnuntaina 19.4. ja 31.5. messun jälkeen. Ruokailu on suunnattu kaikille seurakuntalaisille. Ruokalippu maksaa viisi euroa ja seurakuntalaiset voivat ostaa niitä etukäteen. Ateriayhteyteen voidaan näin kutsua myös niitä ihmisiä, joiden ei ole mahdollista lunastaa ruokalippua. ✦ Lähde: Kuka seisoo leipäjonossa? – Ruoka-apu 2010-luvun Suomessa, Itä-Suomen yliopisto, Kaks – Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2014, VTM Maria Ohisalo, professori Juho Saari Lisätietoa: ruokanysse.fi suurellasydamella.fi ”Ruokapankista on ollut iso apu” – Seurakuntien Ruokapankista on ollut meidän perheelle tosi iso apu, kertoo Katja, joka on vajaan vuoden verran hakenut elintarvikekassin RuokaNyssestä kaksi kertaa kuukaudessa. Katja joutui turvautumaan seurakuntien diakoniatyöhön avioeron takia. – Jouduin hankkimaan uuden kodin itselleni ja kolmelle lapselleni. Opiskelijan rahat eivät enää riittäneet vuokraan, laskuihin ja ruokaan. Katja on ottanut kiitollisena vastaan kassin, joka koostuu pääasiassa peruselintarvikkeista. – Lapsiperheessä menee paljon kaurapuuroa, maitoa ja leipää. Jauhoista ja kananmunista voi valmistaa kaikenlaista. Katja on saanut vaikeassa elämäntilanteessa paljon 7 henkistä tukea seurakuntien diakoniatyöntekijältä. – Hän kuuntelee ja selvästi välittää. Arvostan myös sitä, että sain apua nopeasti, kun netin kautta sitä pyysin. Katja suhtautuu luottavaisesti tulevaisuuteen. Hän valmistuu pian, ja sosiaalialan työpaikkakin on jo tiedossa. – Kohta pärjäämme jo omin avuin. Joku muu ahdingossa oleva ihminen saa vuorostaan apua. Katja uskoo, että kokemus autetuksi tulemisesta on arvokas. – Voin ehkä paremmin työssänikin ymmärtää ihmistä, jolle tulee vaikeuksia elämässä. Pystyn myös rohkaisemaan avun hakemisessa. Monilla on turhan korkea kynnys pyytää apua. ✦ • RuokaNyssen asiakkaaksi voi hakeutua ottamalla yhteyttä oman asuinalueensa diakoniatyöntekijään. Avun saaminen ei edellytä kirkkoon kuulumista. Seurakuntien avunvälitys auttaa oman diakoniatyöntekijän löytämisessä, arkisin klo 9–11, p. 03 219 0711. KUINKA VOIN AUTTAA? • Ruokapankki tarvitsee uusia vapaaehtoisia. Tule mukaan auttamistyöhön! • Vähävaraisia tamperelaisia voi tukea osallistumalla peräkonttikirppikseen. Rahalahjoitukset onnistuvat verkkosivujen kautta. Seurakuntien talossa toimiva Hyvien tekojen kauppa myy tuotteita Ruokapankin hyväksi. Tukipilareina yritykset ja vapaaehtoiset Tampereen seurakuntien tarjoaman ruoka-avun mahdol- listaa iso joukko ruokaa lahjoittavia yhteisöjä ja yrityksiä sekä Ruokapankissa puurtavia vapaaehtoistyöntekijöitä. Tällä hetkellä ruokaa lahjoittaa säännöllisesti 16 yritystä ja satunnaisesti 5–6. Mukana ovat muun muassa Pirkanmaan Osuuskauppa, Citymarketit ja Tampereen Ateria. Tampereen Ateria aloitti ruuan lahjoittamisen Ruokapankkiin helmikuussa 2014. Ruokapankki saa Koukun Helmen henkilöstöravintolan linjastosta jäänyttä ruokaa sekä annospakattuja aterioita. Yhteistyö alkoi, kun Elintarvikevalvontavirasto Evira julkaisi vuonna 2013 ohjeen ruoka-apuun luovutettavista elintarvikkeista. Ohje mahdollisti sen, että tähderuuan lahjoittaminen helpottui huomattavasti ammattikeittiöissä. – Ruuan ei koskaan tulisi päätyä roskiin. Vaikka ruokahävikkiä yritetään koko ajan vähentää, ruokaa jää väistämättä aina jonkin verran yli. Tähderuokaa lahjoittamalla autamme sekä ympäristöä että vaikeassa elämäntilanteessa olevia kaupunkilaisia, pohtii Tampereen Aterian suunnittelija Kaisa Korte. Asiaa vauhditti ruokahävikkikeskustelu. – Saimme kaksi kaupunginvaltuuston aloitetta, joissa kysyttiin tähderuuasta. Oma henkilökuntammekin on erittäin motivoitunut yhteistyöstä Ruokapankin kanssa. Ruokapankin työntekijän Salme Asusen mukaan tulevaisuus näyttää hyvältä, koska uusia lahjoittajia saadaan koko ajan lisää. – Toisaalta lahjoittajia on jopa niin paljon, että raja tulee vastaan siinä, paljonko pystymme ruokaa hakemaan ja käsittelemään. Ruokapankkiin kaivattaisiin kipeästi uutta työntekijää, sillä kaikkea ei voi teettää vapaaehtoistyöntekijöillä. Viime vuonna Ruokapankissa ahkeroi reilut 120 vapaaehtoistyöntekijää. Viikoittain vapaaehtoisille kertyy 40–50 työvuoroa. – Uusia vapaaehtoisia saamme puskaradion, mutta myös Suurella Sydämellä -vapaaehtoistoiminnan kautta, kertoo Asunen. Hän ja Ruokapankin toinen työntekijä, RuokaNyssen kuljettaja Petri Ahokainen toivottavat uudet vapaaehtoiset lämpimästi tervetulleiksi mukaan toimintaan. Eläkkeellä oleva Arto tekee 2–3 työvuoroa viikossa vapaaehtoisena Ruokapankissa. Lisäksi hän auttaa Kalevan kirkon ja Baptistikirkon ruokailuissa. Hän lähtee töihin jopa viitenä päivänä viikossa. – Teen tätä lähimmäisen auttamisen ilosta. Se palkitsee, kun apu näkyy niin konkreettisesti. ✦ 8 Silta 4/2015 SILTA 4/2015 9 PELON VOITTAA VAIN RAKKAUS TEKSTI: Vesa Keinonen KUVAT: Hannu Jukola, Kirsikka Lyhteilä Leena Lampela haki pitkään omaa hengellistä polkuaan. Sitä varjostivat myös pelko ja epävarmuus. Nyt Lampela on löytänyt useammankin kristillisen yhteisön, jossa ihmisiä ei arvoteta seksuaalisen suuntautumisen mukaan. A loitan haastattelun Leena Lampelan kanssa Aleksanterin kirkon kryptassa. Istahdamme alas kauniin rukousalttarin tuntumaan. Kyseisestä kirkosta onkin tullut naiselle viime aikoina hyvin läheinen paikka. – Työskentelen tutkimushaastattelijana aivan Tampereen keskustassa. Töiden jälkeen on helppo kipaista tänne vaikka rukoushetkeen. Laulan myös Tuomasmessun kuorossa, ja niissäkin merkeissä täällä usein käyn. Lampelan elämässä usko on ollut aina läsnä. Yksinhuoltajaperheessä Tampereen Kalevassa kasvanut nainen sai viettää lapsuutensa ja nuoruutensa kristillisessä kodissa. Tellervo-äiti oli tullut nuorena uskoon ja toiminut Pelastusarmeijassa. Hengellisiä voimavaroja tarvittiinkin, koska Leenan lähtökohdat elämään eivät olleet parhaat mahdolliset. Hänen isänsä kuoli vuonna 1970 tytön ollessa vain kolmivuotias. Äitikin joutui jäämään jo varsin nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle. Elämä oli melkoisen niukkaa. Korvaukseksi rakkaus oli tiiviisti läsnä pienessä kodissa. – Olen siunannut monta kertaa sitä, että äitini välitti minulle kuvan rakkauden Jumalasta. Ankaruudelle siinä ei ollut sijaa. Jeesuksen Leena taas ymmärsi olevan Jumalan poika. – Jumala vastaavasti oli minulle vähän kuin isän korvike. Pienenä saatoin joskus leikisti soittaa Jumalalle, ja kysyä Jeesusta puhelimeen. Sitten juttelin hänelle. – Eihän siitä voinut puhua kenellekään, vaan pohdin asiaa oman pääni sisällä ja päiväkirjassa. Se oli pelon, häpeän ja itseensä tutustumisen aikaa. Varsinaista seurakuntayhteyttä perheellä ei ollut. – En silloin oikein oppinutkaan kaipaamaan uskovien yhteisöä. Koin turvan ja rakkauden tulevan suoraan Jumalalta. LEENA LAMPELA • 47-vuotias syntyperäinen tamperelainen • Perhe: puoliso Aleksanterin kirkosta on tullut Leena Lampelalle tärkeä paikka. Hän pyrkii osallistumaan joka arkiiltapäivä pidettäviin Avoimen kirkon rukoushetkiin aina kuin mahdollista. • Koulutus: Lastentarhanopettaja • Työura: Hyvin monipuolinen. Valmistuin 1990-luvun laman alussa ja olen sen vuoksi saanut tehdä laaja-alaisesti erilaisia ihmistöitä. • Harrastukset: Laulaminen ja jousiammunta. • Haave: Saan aika pitkälti jo elää sitä todeksi: olen terve ja ympärilläni on rakastavia ihmisiä. Joskus haluaisin asua ulkomailla vuoden tai pari. • Mitä sanasta tulee sinulle mieleen? Tasa-arvoisuus: Sen toteutumisen puolesta rukoilen ja teen omalta pieneltä osaltani työtä. Rukous: Jokapäiväistä puhetta Jumalalle hiljaisuudessa ja sanoilla, sävelen kera tai ilman. Rakkaus: Ilman rakkauden läsnäoloa emme voi olla kosketuksissa Jumalaan, niin uskon. Suomen ev.lut. kirkko: Kotipaikka niin monenlaisille Jeesukseen uskoville ja suomalaisten vahva taustatuki. Fundamentalismi: Kunnioitan, vaikka itse en koekaan omakseni. Pääsiäinen: Se, mitä pääsiäisenä Raamatun mukaan tapahtui, on minulle kristillisyyden ydinasia. Kristuksen kärsimys: Käsittämättömän suuri asia, uskon ydin! Kun saa uskoa sen, että kaikki synnit on annettu anteeksi, tavoittaa valtavan rauhan ja vapauden tunteen. 10 Silta 4/2015 Yhteisö mullisti elämän Leena Lampela kävi rippikoulun 16-vuotiaana ja piti varsinkin ”kokeista”. Pyysipä rippipappi Simo Koho häntä isoseksikin. – Kieltäydyin kuitenkin. En kokenut seurakuntaa sellaiseksi paikaksi, joka olisi ollut minua varten. Kun oli se yksi asia. 14-vuotiaana Leena oli huomannut olevansa erilainen kuin toiset. Hän ihastuikin tyttöihin, poikien sijasta. – Eihän siitä voinut puhua kenellekään, vaan pohdin asiaa oman pääni sisällä ja päiväkirjassa. Se oli pelon, häpeän ja itseensä tutustumisen aikaa. Viimein tie ulos henkisestä eristyksestä löytyi pienen lehti-ilmoituksen avulla. Tamperelaisen sateenkaariväen Vagabondi ry oli perustanut nuorille oman ryhmän. Nuori nainen uskaltautui mukaan – ja hänen elämänsä muuttui. – Oli aivan mullistavaa löytää kyseinen yhteisö. Vasta siellä pystyin olemaan aidosti oma itseni. Nuoren naisen itsetuntokin nousi kohisten. – Luokkakaverit kertoivat myöhemmin, että harmaasta Leena-hiirulaisesta oli yhdessä kesässä kuoriutunut värikkäästi pukeutunut punatukka. Kehosta huokui itsevarmuus. Jäljellä oli vielä kertominen rakkaimmalle ihmiselle, äidille. Sen nuori nainen pystyi tekemään, kun oli täyttänyt 18 vuotta. – Äitini suhtautui asiaan hyvin. Myöhemmin kuulin, että hän oli soittanut Seta-yhdistyksen neuvontapuhelimeenkin ja saanut sieltä tukea. Ilahduin asiasta suuresti. Kaapista tulleen lähipiiriäkään ei saa jättää yksin vaikean asian kanssa, Leena korostaa. Kokonaisena Jumalan luo Leena Lampelan mukaan seksuaalivähemmistöjen kynnys tulla mukaan seurakuntaelämään on ollut hyvin korkea. Juuri sen takia Tampereellekin tarvittiin Sateenkaarimessu. Lampela oli perustamassa sitä vuonna 2010. Messua toteuttaa Tuomiokirkkoseurakunta yhdessä Pirkanmaan Setan hengellisen ryhmän kanssa. – Minusta ei tuntunut hyvältä mennä tavalliseen jumalanpalvelukseen. Kyseessä olisi ollut jonkinasteinen valehtelu. Ihmisenhän pitää voida tulla Jumalan luokse kokonaisena, eikä vain osalla persoonaansa. Lampela antaa asiasta esimerkin. – Ihmisenhän pitää voida tulla Jumalan luokse kokonaisena, eikä vain osalla persoonaansa. – Jos tuumaisin kirkon penkissä vieressäni istuvalle, että puolisoni onkin muuten nainen, niin seurakuntayhteytemme voisi katketa. Arkuus on läsnä koko ajan. Lampelan mukana Sateenkaarimessulle oli – ja on – ehdottomasti tarvetta. Pienimuotoinen jumalanpalvelus tarjoaa kristityille seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille hyväksyvän yhteisön. – Ehkäpä onkin mahdotonta luoda hengellistä yhteisöä, jossa kaikki pitäisivät kiinni omasta uskostaan ja kokisivat olevansa turvassa, Leena haastaa. Sateenkaarimessuja pidetään Tampereella nykyisin viisi kertaa vuodessa. Leena Lampela pitää määrää sopivana. – Nykyisin meillä on oma vastuupappi, mutta hyvin paljon tehdään vapaaehtoistyönäkin. Tekijöitä ei ole kovinkaan paljoa, joten messujakaan ei oikein voi olla useammin. Ovia ei saa sulkea Sateenkaarimessun lisäksi Leena Lampelan hengellinen polku on johtanut kveekareihin ja Tampereen Tuomasmessuun. – Koen molemmissa samoja piirteitä, lempeyttä ja ymmärrystä toisia kohtaan. Siitäkin huolimatta, että olemme jokainen yksilöinä erilaisia. Leena Lampela on saanut toimia monissa Tuomasmessun palvelutehtävissäkin. Hän on lukenut päivän tekstejä ja rakentanut kirkkoon rukousalttareita. Viime syksynä hän liittyi myös Tuomasmessun kuoroon. Sen ilmapiiriä hän kiittää. – Kuorolaisista oikein hehkuu rakkaus ulospäin! Olen saanut heidän joukostaan hyviä uusia ystäviä. Kristillisissäkin piireissä esiintyy luonnollisesti monenlaisia ajatuksia seksuaalivähemmistöistä. Lampela- kin on kuullut jonkun sanovan: ”En ymmärrä, mihin Sateenkaarimessua tarvitaan”. – Mutta ovea ei ole suljettu edessäni. Puhumattakaan, että minut olisi tuomittu sinne alimpaan manalaan. Sellaisia kommentteja en oikein pystykään pitämään uskovan ihmisen puheeseen kuuluvana, hän huokaisee. Pelolle ei sijaa Kokeeko Leena Lampela sitten olevansa esteitä tieltään raivaava ihmisoikeustaistelija? Moisesta roolista hän sanoutuu pikaisesti irti. – Sisälläni olen aika arka ja herkkä, pelkään usein. Mutta jos tunnen, että jokin asia on vain tehtävä, niin silloin saan jostakin ihmeellistä voimaa. Tamperelaiskristitty kokee varjeltuneensa aika hyvin, vaikka onkin ollut esillä julkisuudessa seksuaalisten vähemmistöjen asialla. – En ole joutunut kohtaamaan niitä kaikkein julmimpia sanoja. Sellaisia, jotka saattavat musertaa ihmisen ja ajaa etenkin nuoren itsemurhaan saakka. Lampela muistuttaa pelon ja synnin epäpyhästä allianssista. Juuri pelosta pääsee sikiämään pahoja asioita: ahdistusta, vihaa ja väkivaltaa. – Mikäli pelkäät jotakin, olet vanki. Vankihan taas ei ole koskaan vapaa. Ja mikäli et ole vapaa, niin miten sitten voisit olla vapaa Kristuksessa? Tamperelaisnainen näkee meillä tässä maailmassa yhden tehtävän. Ihmisten tulisi olla toisiaan kohtaan mahdollisimman rakkaudellisia. Sellaisessa maailmassa ei pelolle ole enää sijaa. Leena Lampela ojentaa kätensä eteensä kämmenet ylöspäin. – Olemme jokainen erilaisia, mutta silti kannamme toinen toisiamme. Kaikille meille on annettu tällaiset rakkauden kädet. Niillä voimme olla torjumatta ja lyömättä toisiamme. ✦ Pääsiäispäivän Tuomasmessu 5.4. klo 18 Aleksanterin kirkossa. Tuomas-liite tapahtumaliitteen välissä. Sateenkaarimessu 18.4. klo 18 Finlaysonin kirkossa. Messuun ovat kaikki tervetulleita, erityisesti seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ja heidän läheisensä. Katso video Leena Lampelasta: http://tinyurl.com/mvnhefs Kveekareille ihmisten samanarvoisuus on ehdoton Tärkeä elementti Leena Lampelan hengellisyy- dessä on osallistuminen kveekarien toimintaan. 1600-luvun Englannissa syntynyt liike vaikuttaa pienimuotoisesti myös Suomessa. Tampereella kveekarit järjestävät Pyynikin pappilassa hiljaisen hartauden kaksi kertaa kuukaudessa. Lampelaa miellyttää kveekarien ajattelussa ja elämäntavassa monikin asia. – Olen oppinut, että Jumala ei anna minulle oikeutta määritellä oikeaksi tai vääräksi kenenkään toisen tapaa uskoa. Näin myöskään kenelläkään toisella ei ole lupaa tehdä minulle niin. Kveekarien lähtökohta on, että jokaisella ihmisellä on sama arvo Jumalan silmissä. Ketään ei tule laittaa toista alempiarvoiseen asemaan. – Tämä koskee myös seksuaalisia vähemmistöjä. Jos joku alkaa pitää toisen ihmisen seksuaalisuutta vähempiarvoisena kuin omaansa, niin silloinhan hän nostaa itsensä lähimmäisensä yläpuolelle, Lampela näkee. Maailman kveekarien keskinäisestä yhteydestä hän sai konkreettisen todistuksen viime kesänä. Lampela osallistui tuolloin Englannissa suureen kansainväliseen kveekaritapaamiseen. – Elin viikon heidän parissaan, ja koin olevani osa jotakin paljon suurempaa. Kveekarien keskuudessa jokaista ihmistä kunnioitetaan oikeasti, eikä vain puheiden tasolla. ✦ Leena Lampela vertaa yhdessä Tuomas-kuorossa laulettuja ylistäviä lauluja kveekarien hiljaisuuteen. Molemmissa on läsnä lempeys. On myös mahdollisuus saada kosketus Jumalaan. Tukkateatteri SILTA 4/2015 Tukkateatteri tutkii Pontius Pilatusta On vuosi XXXIII Jerusalemissa. Pontius Pilatus nauttii roomalaisten suosiman tavernan antimista, kun hänelle toimitetaan tieto nuoresta kapinallisesta, Jeesus Nasaretilaisesta. Alkaa tapahtumien sarja, joka johtaa Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen. Tukkateatterin näytelmä Pontius Pilatus on satiirinomainen kuvaelma Pilatuksen kujanjuoksusta. Näytelmän on käsikirjoittanut Hannu Merikoski ja ohjauksesta vastaa Katja Pilvi. Alkuperäismusiikin on säveltänyt Tahvo Hyötyläinen. ✦ Esitykset: ti 7.4., pe 10.4., la 11.4., to 16.4., ke 22.4., pe 24.4., la 25.4. HUOM! klo 16.00. Muut esitykset (paitsi 25.4.) ovat klo 19. Tukkateatteri, Kumppanuustalo Arttelin kellari, Salhojankatu 42. Käynti sisäpihalta, Tammelankadun puolelta. Lippuvaraukset: [email protected], p. 041 440 5022. Liput: 15/9/5 € Lisätietoa: tukkateatteri.fi Muskarikuoropäivä kutsuu lapsia laulamaan Oppilaitokset Aurinko, aurinko korkealla taivahalla loistaa jo! Valtakunnallista Muskarikuoropäivää vietetään lauantaina 25.4. kello 10 Pispalan kirkossa. – Kaikki ovat tervetulleita mukaan leikkimään ja laulamaan lähes sadan lapsen kanssa, kertoo kanttori Sanna Ketola, joka laulattaa ja leikittää lapsia yhdessä Mari Torri-Tuomisen ja Heli Vapaakallion kanssa. Kuorolaisia on mukana Espoosta, Parkanosta ja Tampereelta. Päivä huipentuu iloisen valoisaan yhteiskonserttiin kello 16 Pispalan kirkossa. Tapahtuman järjestää Seurakuntien Lapsityön keskus ja Harjun seurakunta. ✦ Näyttely pääsiäispostikorteista museokeskus Vapriikin Postimuseossa 19.4. saakka. Opiskele KULTTUURIA, MEDIAA YLIOPIS TOOPINTOJA Täytä hakemuksesi netissä kRIStILLISteN aRVojeN, oIkeUkSIeN ja kaIkkIeN HYVINVoINNIN PUoLeSta! Sari Tanus eduskuntaan! “Suomen hyvinvointi on rakennettu työn ja lähimmäisestä välittämisen, kristillisten arvojen varaan. Haluan toimia niin, että näin on jatkossakin. Pyydän, että äänestätte sankoin joukoin hyvien arvojen puolesta.” Kristitty gynekologi, 3 pojan äiti, “Hockey Mum” Omantunnonvapaus-aloitteen vireillepanija, Tampere www.saritanus.fi Valmentaudu yliopistoon ja AMKiin LLukuvuoteen sisältyy ty työharjoittelu. O Opiskelu oikeuttaa o opintotukeen. keskellä Helsinkiä! Lukuvuosi 19.8.2015 27.5.2016 www.heo.f i tekoja – oMaNtUNNoN VUokSI. Sari tanus 11 20 12 SILTA 4/2015 Jeesus (Pekka Kari) asettaa ehtoollisen aterioidessaan opetuslastensa kanssa Aitolahden kirkon pääsiäisnäytelmässä. Opetuslapsina esiintyvät Jukka Uotila, Eila Tammi, Tapio Tuusvuori, Jaakko Niemi, Pirkko Vepsäläinen ja Tapio Kestilä. TEKSTI: Pirjo Lääperi KUVAT: Rami Marjamäki Kirkkonäytelmä lisää yhteisöllisyyttä A itolahden kirkkosalissa on meneillään pääsiäisnäytelmän harjoitus. Pontius Pilatus lukee syytteitä Jeesukselle, jonka jälkeen ylipapit yllyttävät kansaa vapauttamaan Barabbaksen ja ristiinnaulitsemaan Jeesuksen. Sotilaiden vartioima Jeesus poistuu ristiä kantaen, ja kohta Golgatalta kuuluvat vasaran iskut. Seuraavassa kohtauksessa naiset menevät haudalle ja huomaavat sen olevan tyhjä. Enkeli ilmoittaa heille Jeesuksen ylösnousemuksesta. Näytelmä päättyy riemukkaaseen ylistysvirteen, johon seurakunta yhtyy. Aitolahden kirkossa esitettiin joulunäytelmä ensi kertaa vuonna 2010, ja kahden vuoden kuluttua myös pääsiäisnäytelmä. Mukana on parikymmentä ihmistä, sekä seurakuntalaisia että seurakunnan työntekijöitä vahtimestareista kirkkoherraan. Käsikirjoitus perustuu Raamatun kertomuksiin pääsiäisen tapahtumista. Tuomitsemisen jälkeen Jeesus (Pekka Kari) kantaa ristiä roomalaisen sotilaan (Veikko Vepsäläinen) vartioimana kohti Golgataa. Harrastelijat tuovat särmää – Sotilaan roolissa noudatan vain käskyä, toisin kuin Juudas. Silti sotilas ajattelee, että pitää piestä tuo äijä, Veikko Vepsäläinen kuvailee roolihahmoaan. Hän on neljättä kertaa mukana pääsiäisnäytelmässä ja osallistuu myös joulunäytelmään. – Odotan, että yleisö elää mukana. Kun sotilaat tömistelevät paikalle, pikkupojatkin heräävät ja odottavat, että tapahtuu jotain jännittävää. Näytelmä puhuu voimakkaammin kuin saarna, Vepsäläinen kertoo. – Yhteistyö tuntuu hienolta, kun porukka hitsautuu yhteen. Kirkkonäytelmä on hyvä juttu. Emme ole ammattinäyttelijöitä, ja siksi esityksessä on särmää, joka tuo yhden ulottuvuuden lisää, hän toteaa. Kun Vepsäläistä pyydettiin sotilaan rooliin, hän hankki netistä keisarin naamiaisasun ja osti vielä komean kypärän punaisine töyhtöineen. Näytelmässä sattui kommellus, kun häneltä hajosi kenkä: hän käveli kenkä toisessa jalassa ja toinen paljaana. – Yleisö taitaa jännittää selviytymistämme enemmän kuin me itse. He vertaavat näytelmää Raamatun tekstiin, mutta se ei ole ihan suoraan sieltä, Vepsäläinen hymyilee. Pilatus joutui pakkorakoon Ville Salonen esiintyy Pilatuksen roolissa ja kertoo osastaan: – Pilatus joutuu pahaan paikkaan, kun hän ymmärtää, että kaveri on syytön, mutta häntä mustamaalataan. Toisaalta, jos Pilatus ei miellytä kansaa, hän ei saa olla vallassa kauan. Ylipapit haluavat tappaa Jeesuksen ja saavat kansan puolelleen. Silloin Pilatus on pakkoraossa. – Näytelmän esitykset ovat sujuneet hyvin. Kerran vain toisen sotilaan haarniska hajosi ja oli vähällä pudota päältä. Pääsiäinen on Salosen suvussa tärkeä perinnejuhla; silloin käydään kirkossa, toisen kerran joulun lisäksi. Vahtimestarit Aija Klockars ja Terhi Loppinen-Keso hoitavat tärkeää tehtävää huolehtimalla näytelmän puvustuksesta, näyttämötarpeista ja lavastuksesta. – Osan puvuista saamme seurakuntien materiaalipalvelusta, osan olemme itse ommelleet kankaista. Pyrimme puvuissa enemmän vaikutelmaan kuin pikkutarkkuuteen. Lisäksi puvut pitää saada halvalla. Voimme käyttää osittain samoja asuja joulunäytelmässä, Klockars sanoo. – Rakennamme näyttämön aamulla pahvilaatikoista, jotka on vuorattu kankaalla. Puutarhan tunnelma saadaan viherkasveilla. Näytelmä tuottaa ylimääräistä puuhaa, mutta samalla vaihtelua arkityöhön. Näyttelijöiden innostus antaa virtaa meillekin, Loppinen-Keso selostaa. SILTA 4/2015 Sotilas (Veikko Vepsäläinen) vangitsee Jeesuksen (Pekka Kari) opetuslasten (Jukka Uotila ja Tapio Tuusvuori) seuratessa tilannetta. 13 Harjoitusten aluksi laulajien on lämmiteltävä. Schützin Matteus-passiota varten vahvistetussa kuorossa on 35 laulajaa. Messukylän kirkkokuoro etsii harjoituksessa yhteistä säveltä lämmittämällä ja avaamalla ääniä. Kanttori Petri Karaksela ohjaa äänenmuodostusta. Pastori Terttu Haikka muistelee pääsiäisnäytelmän alkuaikoja vuonna 2012. – Alun perin idean näytelmästä esitti diakoniatyöntekijä Antti Kulmala, jonka aikaisemmassa työpaikassa oli ollut joulunäytelmä. Aitolahdella työskenteli silloin myös pastori Johanna Porkola, joka on entiseltä ammatiltaan näyttelijä. – Aloin tehdä pääsiäisnäytelmän käsikirjoitusta yhdessä hänen kanssaan, ja hän ohjasi näytelmän pari kertaa. Valitsimme yhdessä Raamatusta sopivat kohdat; repliikkejä ja kertojan osuutta otimme suoraan evankeliumeista. Liikkuminen kirkossa johtaa ajassa eteenpäin seuraavaan kohtaukseen. – Koko kirkkokansa osallistuu laulamalla virsiä, jotka vievät juonta eteenpäin. Kun katsojat todistavat oikeudenkäyntiä, heille tulee tunne, että Jeesus kuoli minunkin puolestani, Haikka kertoo. Näytelmän alussa Jeesus ratsastaa aasilla palmusunnuntaina, ja kirkkoväki laulaa Hoosiannaa. Ehtoollisen asettamisen aikana veisataan ehtoollisvirsi. – Yhteiset virret luovat tunnelmaa, ja niiden aikana voi sulatella edellistä kohtausta. Jeesuksen kantaessa ristiä lauletaan surullista laulua ja lopuksi kaikki yhtyvät riemuk- • Heinrich Schützin Matteus-passio keskiviikkona 1.4. kello 18 Messukylän kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 € Matteus-passio johdattaa pääsiäiseen Naiset (Hilkka Kestilä ja Pirjo Tuiskunen) menevät Jeesuksen haudalle pääsiäisaamuna. Käsikirjoitus evankeliumien pohjalta • Pääsiäisen näytelmämessu sunnuntaina 5.4. kello 11 Aitolahden kirkossa kaaseen ylistykseen Aurinkomme ylös nousi, Haikka havainnollistaa. Hän ohjaa näytelmän ja valitsee roolihenkilöt, jotka voivat itsekin esittää toivomuksiaan. Monet esittävät samaa roolia vuodesta toiseen, vaikka joskus rooleja vaihdetaankin. Näyttelijät saavat vuorosanansa ajoissa. Esitystä harjoitellaan kirkossa kerran etukäteen, ja sunnuntaina pidetään kenraaliharjoitus. Aikaisemmin Aitolahdessa esitettiin nukketeatteria pääsiäisen perhekirkossa. Silloin väkeä tuli noin 50 henkeä. Pääsiäisnäytelmä kerää jopa 200 mukana olijaa. Aitolahden kirkko sopii hyvin näytelmän esityspaikaksi. Tila on avara, eikä ole näkyvyyttä haittaavia pylväitä. – Pääsiäisenä ja jouluna on esillä hurjan hyvä tarina, joka vastaa kokemuksellisuuden ja visuaalisuuden kaipuuseen. Silloin on sopiva paikka toteuttaa muutakin kuin saarna. – Kaikilla peruskoulun käyneillä on mielikuva Leonardo da Vincin maalauksesta Pyhä ehtoollinen tai jouluna seimimaalauksista, ja nämä vaikuttavat näytelmän kokemiseen. – Luterilaisilla on vähemmän visuaalisuutta kuin ortodoksisessa tai katolisessa kirkossa, Haikka pohtii. ✦ Pääsiäisviikolla kirkoissa esitetään passioita, joista Bachin säveltämät ovat tunnetuimpia. Tänä vuonna Messukylän kirkossa on mahdollisuus kuulla harvemmin esitettyä Heinrich Schützin Matteus-passiota. Teoksessa ei ole orkesteria, vaan sen laulavat kuoro ja solistit. Jeesuksena esiintyy Messukylän kanttori Heikki Hinssa. – Olen ennenkin laulanut Jeesuksen roolin, Bachin Matteus-passiossa suomeksi. Jeesukseen kohdistuu ylimääräinen mielenkiinto teoksen päähenkilönä. Tämä passio on sävelletty saksan kielelle ja siksi on mietittävä, miten suomen saa sovitettua säveliin, koska kielillä on eri rytmi, Hinssa sanoo. Toimiessaan freelance-muusikkona Hinssa esitti passioita monta kertaa. – Hetan musiikkipäivien pääsiäisaamun messu jäi erityisesti mieleeni. Suomalaiset kantavat pääsiäisenä ristiä mukanaan, mutta toivon, että löytäisimme myös ilon. – Musiikki on Jumalan ihme, jota ei voi selittää ja se vaikuttaa ihmisiin syvästi. Puheella on raja, josta musiikki jatkaa. Mitä jäisi jäljelle joulusta ja pääsiäisestä, jos Pekka Arola musiikki otetaan pois, Hinssa pohtii. Kuoro laulaa neliäänisesti Matteus-passiossa evankelistalla on suurin rooli tapahtumien kertojana. Roolin laulaa diplomilaulaja, kirkkomusiikin yliopettaja Pekka Arola. – Olen aikaisemmin tehnyt useita solistirooleja kirkollisissa suurteoksissa ja oopperoissa, mutta nyt ensi kertaa toimin evankelistana. Runsas tekstimäärä tekee roolin laulamisen vaativaksi ja teosta täytyy harjoitella paljon. – Säestyksettömässä teoksessa on sekä kuoron että solistien pysyttävä sävellajissa, kun ei voi nojautua orkesterisoittimiin, Arola kuvailee harjoitteluaan. Kanttori Petri Karaksela johtaa Messukylän kirkkokuoroa, joka laulaa neliäänisesti. Solisteina on kuorolaisia. Karaksela on johtanut teosta muutaman kerran Pohjois-Savossa ja nyt ensimmäistä kertaa Tampereella. – Schützin passio ei ole yhtä vaativa esittäjille kuin Bachin teos. Tämä teksti sisältää dramatiikkaa ja perustuu Raamatun kertomuksiin. Erkki Pullinen on suomentanut teoksen saksasta, Karaksela kertoo. ✦ Silta 4/2015 Hyvä tyyppi 14 Lisätietoja: mummonkammari.fi Tuula JaskariMalinen aloitti Mummon Kammarin pyörätuoliavustajana yli 20 vuotta sitten. Hyvä kertautuu T uula Jaskari-Malinen tyk- kää, kun on tekemistä ja toimintaa, joten 71-vuotias on ahkera vapaaehtoinen. Kerran viikossa hänet voi tavata Mummon Kammarissa ja Koukkuniemessä. – Tuula on vaatimaton ja tekee huikean paljon vapaaehtoistyötä tekemättä itsestään numeroa, sanoo Kammarin toiminnanjohtaja Maarit Tammisto, ja ilahduttaa kauniilla sanoillaan. Kammarissa tulee leivotuksi pullaa, oltua toimistossa, saliemäntänä ja viikonloppukahvilassa. Virtaa riittää Kammarin näytelmäryhmäänkin. – Mukavat esiintyy Kyläpaikassa, Koukkuniemessä ja palvelutaloissa, kertoo Jaskari-Malinen ja sanoo kulkevansa Messukylästä kävellen ja bussilla. – Olen etuoikeutettu, kun on terveyttä ja voin antaa aikaani ja tuoda hyvää mieltä. En koe vapaaehtoistyötä työnä. Olen aina ollut kova touhuamaan. Nyt on aikaa, kun olen eläkkeellä. Voimaa auttamiseen hän saa autettavilta. – Vapaaehtoistyössä kiteytyy se, että kun annat itsestäsi, niin saat sen monin verroin takaisin. Vaikka joskus on väsynyt, huomaa kotiin tultua, että on piristynyt ihan valtavasti, toteaa Jaskari-Malinen. Palaute on kivaa. – Huomaan, että vanhukset ovat todella ilahtuneita, kun käyn. Yhtenä tiistaina kaikki mummot ja papat sanoivat yhteen ääneen, että kyllä me ollaan sua jo odotettukin. Tällaiset hetket ovat erittäin palkitsevia. – Yleensä he kyselevät, mitä kuuluu. Siitä se keskustelu lähtee. Ei tarvitse keksimällä keksiä, se lähtee heistä itsestään. Energiseen auttajaan voi törmätä Martoissa ja Tampereen Työväen Teatterissakin. – Tuula on aina valmis auttamaan! Toisten auttaminen on Tuulan elämäntapa, kiittää Tammisto. Monien muiden isoäitien tavoin jälkikasvu asuu eri kaupungissa. – Minulla on kaksi lasta, 14 lastenlasta ja 2 lapsenlapsenlasta. Tapaan heitä useasti, mutta en kovin aktiivisesti ole mummona, kun he asuvat pääkaupunkiseudulla. ✦ TEKSTI: Elisa af Hällström KUVA: Hannu Jukola SILTA 4/2015 KIRKKOVUODEN KIEMUROITA 15 SAARNAVUORO TEKSTI: Pirjo Silveri Pääsiäisyön messussa tyhjän haudan ihme tuodaan esiin vahvalla symboliikalla: Saavut kirkkoon, kun lankalauantai on myöhäillassa. Ovella saat käteesi rukouskynttilän. Asetut penkkiin käytävän puolelle, siitä on hyvä näköyhteys riisutulle alttarille. On pimeää, kuin haudassa. Kuuntelet Vanhan testamentin lukukappaleita, joissa käydään läpi luomiskertomus, vedenpaisumus, Israelin kansan vapautuminen Egyptin orjuudesta. Nämä tapahtumat ovat esikuvia ylösnousemuksen salaisuudelle. Uuden testamentin pääsiäiseen kuuluu uusi luominen, synnin hukkuminen, vapautuminen synnin orjuudesta. Kirkkosalin pimeyteen syttyy pääsiäiskynttilä, Kristuksen kynttilä. Kuolema on voitettu! Kristus nousi kuolleista! Seurakuntalaisille jaetaan tulta rukouskynttilöihin. Valo laajenee, maailma kirkastuu. Sähkövalotkin sytyte- Eikö lauantain puolella alkava pääsiäisjumalanpalvelus ole varaslähtö juhlaan? Ei, sillä vuorokauden vaihtuminen on sopimuskysymys. Suomalaisessa kulttuurissa on totuttu keskiyöhön, mutta toisinkin voi olla. Varhaiskristillisen laskutavan mukaan sunnuntai alkoi lauantai-iltana. Aikakäsitys selittää myös sen, miksi Jeesus piti saada pitkäperjantaina iltapäivällä alas ristiltä. Sapatti oli alkamassa ja kuolemaantuomitut piti Jerusalemissa ottaa ennen sitä alas. Juutalaisille viikon viimeinen päivä lauantai on lepopäivä, sapatti. Jeesuksen ylösnousemus tapahtui siis sapatin jälkeisenä päivänä, sunnuntaina. Viikon ensimmäinen päivä, pyhäpäivä, on koko kirkkovuoden perusyksikkö. Kristitylle jokainen sunnuntai on pieni pääsiäinen. Kirkkovuoden kiemuroita -palstan asiantuntijana on pastori Heikki Repo. Lukijalta Pyhiinvaellukset eivät kuulu luterilaisten arvomaailmaan Artikkeli Pyhän jäljillä kaikin aistein (Silta 3/2015) herättää kysymyksiä. Martti Luther kävi oman sotansa katolista kirkkoa vastaan, ja voitti! Siksi me evankelis-luterilaisten seurakuntien jäsenet olemme ei-katolilaisia. Arvomaailmaamme eivät kuulu pyhimykset, pyhäinjäännökset ja pyhiinvaellukset. Ne ovat katolisen kirkon omituisia toimintoja, jotka eivät perustu Raamattuun. Miksi Silta-lehti artikkeleillaan kannustaa evankelis-luterilaisten seurakuntien jäseniä harrastamaan katolisen kirkon sakramentteja? Tulevatko aneet seuraavaksi kirkkoomme? Ei-katolilainen Pyhimyksiä ei hylätty Pyhiinvaellukset eivät ole katolisen kirkon sakramentti. Pyhiinvaellukset ja katolinen kirkko ovat merkittävä osa suomalaisten historiaa. Tätä historiaa kuvaavat kiinnostavasti Museokeskus Vapriikin näyttely ja hieno teos Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla (Suomalaisen kirjallisuuden seura 2014), jota tässä käytän lähteenäni. Kaikkiin uskontoihin on liittynyt vuosisatojen saatossa ylilyöntejä ja epätervettä toimintaa, niin var- masti pyhimyskultteihinkin. Virallisen katolisen teologian mukaan pyhimyksiä kuitenkin kunnioitettiin, ei palvottu. Palvonta (latria) oli varattu vain Jumalalle, ja pyhimyksille tuli osoittaa kunnioitusta (dulia). Pyhiinvaelluskäytäntö loppui virallisesti Suomessa reformaatioon. Pyhien paikkojen merkitys ja vaellusrituaalit eivät kuitenkaan hävinneet eikä pyhimyksiä täysin hylätty luterilaisessa kirkossa. Augsburgin tunnustus opetti ”meidän voivan julkisesti muistaa pyhiä, jotta oppisimme kukin kutsumuksemme mukaisesti seuraamaan heidän uskoaan ja hyviä tekojaan.” Luther jopa kehotti työtoveriaan puhdistamaan pyhimyskertomuksia, jotta niitä voitiin käyttää elävöittämään saarnoja ja valaisemaan evankeliumin oppia. Ihmiset ovat vuosisatojen ajan lähteneet pyhiinvaelluksille monista syistä. Oman aikamme toivioretkille lähdetään kenties etsimään omaa itseä, pohtimaan omaa Jumala-suhdetta tai kokemaan yhteenkuuluvuutta. Silta-lehdessä julkaistaan juttuja, jotka kertovat kiinnostavista, ihmisten elämään, uskoon ja uskontoihin liittyvistä ilmiöistä. Toivomme juttujen rohkaisevan lukijoita tutustumaan uusiin asioihin ennakkoluulottomasti. Lehti ei kuitenkaan kannusta ihmisiä ryhtymään tekoihin, joita he eivät koe omikseen. Kirsi Airikka vt. päätoimittaja, Silta Valta takaisin Demokratiaan kuuluu pelisäännöt. Osallistuvat päättävät. Syrjään jättäytyville jää vain ruikuttajan rooli. Eduskuntavaalien äänestysprosentti pitäisi saada korkeammaksi, mahdollisimman moni ottamaan kantaa, jotta kaivattu kansan ääni olisi muuta kuin toiveikas huokaus. Nykyinen malli ei innosta. Äänestäjä saa valita puolueiden ehdolle asettamien ehdokkaiden joukosta. Puolueiden vaaliohjelmiin ei voi vaikuttaa, ja toteutettavaan politiikkaan vielä vähemmän. Miten voisin vakuuttua, että samat puolueet, jotka ovat meitä hallinnoineet koko sotien jälkeisen ajan, ovat juuri nyt löytäneet Suuren viisauden ratkaista itse rakentamansa ongelmat? Presidentin valtaoikeudet vietiin, kun haluttiin yksinvaltaisuudesta eroon, päätöksenteko hallitukselle. XL-hallitus ei ollut kansan haluama. Siinä vaiheessa, kun päättämättömyys kasvoi sietämättömäksi, olisi presidentin velvollisuus ollut hajottaa eduskunta ja määrätä uudet vaalit. Olisiko sekään herättänyt tai muuttanut suuntaa? Vaalikauden mittaiset työsuhteet ovat arvokkaampia kuin demokratia? Minua kannustaisi uurnille, jos saisin vastata edes yhteen kysymykseen: pitäisikö presidentin valtaoikeudet palauttaa. Media ja yritysmaailma haluavat joukkoistaa asiakkaat. Kuka ja mikä joukkoistaisi meidät äänestäjät? Pekka Peltonen Ei ehdokas Elisa Mäkinen Nuorisotyönohjaaja Harjun seurakunta Hannu Jukola tään, alttari puetaan ja sinne takaisin tuodut alttarikynttilät palavat. Taas on aika ylistää ja laulaa kunniaa, joka paastonaikana oli pitkään poissa jumalanpalveluksesta. Messu huipentuu ehtoolliseen ”…sinun puolestasi vuodatettu.” Ylösnoussut Vapahtaja itse saapuu käsin kosketeltavasti seurakuntansa keskelle. Hannu Jukola Jouluyö on pyhä yö, Vapahtajan syntymän hetki. Pääsiäinen synnytti kristinuskon. Kristikunnan suurin ja vanhin juhla on kirkkovuoden kohokohta. Pääsiäisyö on hyvä yö. Paras? Ortodoksit ovat perinteisesti kokoontuneet silloin messuun. Ikivanha kristillinen tapa on 2000-luvulla yleistynyt myös luterilaisissa seurakunnissa. Monet kirkot täyttyvät, kun ihmiset haluavat kokea elämyksellisen, liturgisesti rikkaan jumalanpalveluksen. Peruste riemulliseen, öiseen juhlimiseen avautuu suoraan päivän aiheesta ja sisällöstä. Raamatussa ylösnousemuksen ensimmäisiä todistajia ovat aamulla haudalle tulleet naiset, joten Jeesuksen on täytynyt herätä kuolleista joko yöllä tai ani varhain aamulla. Hannu Jukola Hyvää yötä, juhlariemua! Timo Takala Kehitysjohtaja Kehitys- ja koordinointipalvelut Hauta ei ole elämän päätös Mistä tekstistä saarnaatte? Pääsiäiskertomus, joka tänä vuonna luetaan, on Matteuksen evankeliumin 28 luvusta jakeet 1–8. Hauta ei ollut Jeesuksen elämän pääteasema. Sen ei tarvitse olla sitä myöskään meille. Mikä on saarnasi näkökulma, Elisa Mäkinen? Mitä pääsiäinen merkitsee meille? Pääsiäistä vietetään usein yhdessä perheen ja läheisten ihmisten kanssa. Se kokoaa ihmiset yhteen, saman pöydän ääreen. Pääsiäiseen liittyy monella meistä kauniita muistoja, iloa, naurua ja yhdessä oloa. Tärkeintä pääsiäisessä on kuitenkin se, että Kristus on ylösnoussut. Kristuksen ylösnousemuksen tähden mekin saamme kokea armon ja saamme syntimme anteeksi. ” Teksti luo lohtua ja toivoa. Minäkin olen menettänyt läheisiä ihmisiä. Kuitenkin voin luottaa jälleennäkemisen vielä koittavan. (Elisa Mäkinen) Oliko tekstissä jotain vaikeaa? Tekstiä lukiessani mietin tyhjällä haudalla olleiden naisten ajatuksia. Mitä he tunsivat ja mitä ajattelivat? On vaikea samaistua noin uskomattomaan tilanteeseen. Olisinko minä uskonut Jeesuksen todella nousseen kuolleista näkemällä vain tyhjän haudan ja enkelin? Ylösnousemusta on vaikea käsittää. Eikä sitä mielestäni tarvitsekaan järjellä ymmärtää. On vain uskottava ja luotettava. Löydätkö päivän tekstistä yhtymäkohtia omaan elämääsi, Timo Takala? 15.12.1995 ja 15.12.2003. Vanhemmillani on hautakivessä sama kuolinpäivä, vaikka vuosissa on eroa. Sekin kivi väistyy kerran. Hetki haudalla antaa arkeen perspektiiviä. Hautausmaalla koskettaa elämä kokonaisuudessaan; sekä kuolema että ylösnousemus. Mitä pääsiäinen sinulle merkitsee? Valon voittaessa ei kannata jäädä pimeyteen. Pääsiäisenä paistaa aurinko silloinkin, kun on pilviä edessä. Valo ja lämpö saavat aikaan uutta elämää. Toivon niin tapahtuvan meille kaikille. Pääsiäisen keskeinen asia on messu. Kannattaa antaa palaa, sillä niin isosta asiasta on kyse. Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti! Timo Takala ja Elisa Mäkinen saarnaavat Tuomasmessun juhlamessussa 5.4. kello 18–20 Aleksanterin kirkossa. ✦ 16 SILTA 4/2015 TIESITKÖ – Kastepukunäyttely tarjoaa mie- lestämme luontevan ja toivon mukaan monille mahdollisen tavan puhua kasteen merkityksestä. Oman perheen pieni tarina liittyen kastepukuun tai -maljaan antaa mahdollisuuden tähän. Näin perustelee Tampereen Eteläisen seurakunnan kirkkoherra Jussi Mäkinen kolmessa kirkossa samoihin aikoihin järjestettäviä näyttelyitä. Näyttelyn liittäminen Internetiin avaa Mäkisen mielestä laajemmat mahdollisuudet haastaa ihmisiä keskustelemaan kasteesta ja kertomaan sen merkityksestä arkisin sanoin; vaikkapa työpaikan kahvihuoneessa: ”Olihan meidänkin perheessä kastejuhla...” – Pääsiäinen on perinteinen kasteen ajankohta kirkossa. Kirkkovuoden ajankohta ja arkinen keskustelu saattavat näin liittyä yhteen. Kristiina Paasio on lainannut näyttelyyn puvut vuosilta 1973 ja 1950. NÄYTTELYITÄ Erilainen tarina Messukylän seurakunnan lapsityönohjaajan Leena Katriina Leppäsen puvun tarina ei ole niitä tyypillisimpiä: ”Lukion jälkeen menin talouskouluun. Kaiken sen kodinhoidon ja kokkausoppimisen lisäksi jokaisen piti ommella joku lastenvaate. Pohdin pitkään moista pakotetta, sillä tiesin jo siinä vaiheessa, että en koskaan tule saamaan omaa lasta. Nuori kun olin, en halunnut kuitenkaan kertoa sitä opettajalle. Aikani pohdittuani päätin tehdä kastemekon. Ajattelin, että minulla suuri ystäväpiiri. Heistä joku saattaa pyytää minua kummiksi ja silloin voisin tarjota mekkoa käytettäväksi.” Yläreunan brodyyrillakin on oma tarinansa: sen Leppänen oli saanut kymmenvuotiaana nuken mukana. Hän oli siitä alkaen säästänyt sitä johonkin tärkeään ompelukseen. – Näin tuo arvokas kangas sai arvoisensa paikan. • Kastepukunäyttelyt avoinna Hervannan ja Viinikan kirkoissa 6.4. sekä Härmälän kirkossa 12.4. saakka kirkkotilaisuuksien aikana. • Hervannan kirkon kappelissa olevan kastepukunäyttelyn lisäksi kirkossa on viisi Ristin tien näyttämöä. Ne ovat avoinna vielä hiljaisen viikon kiirastorstaina kello 10–18 ja pitkäperjantaista toiseen pääsiäispäivään kello 10–15. Alma Siiri Kerttuli on ensimmäinen tuossa vaatteessa kastettu lapsi. ”Sen jälkeen mekko on saanut palvella tuttavien lapsia. Se on siis ollut useammassa juhlassa kuin minä. Harmi, että kaikki eivät ole kirjoneet lastensa nimiä helmaan. Mutta tärkeintä on, että mekolla on ollut käyttöä!” Asta Kettunen tampereenseurakunnat.fi/ kastepukunayttely siltalehti.fi/jutut: 5.3.2014 Kastemekko – silta yli sukupolvien SILTA siltalehti.fi 2. vuosikerta • Kustantaja/ julkaisija: Tampereen ev. lut. seurakunnat • Toimitus: vt. päätoimittaja Kirsi Airikka, p. 050 381 0970, toimitussihteeri Asta Kettunen, p. 050 438 2716, s-posti: [email protected] ja [email protected]. Osoite: Seurakuntien talo, Näsilinnankatu 26, PL 226, 33101 Tampere. • Ilmoitusmyynti, -valmistus ja -laskutus: Medialiike, Tampere Myynti, laskutus: Mervi Juutilainen, p. 044 520 5560, [email protected] Kirjoittaja on Tampereen seurakuntien perheneuvonnan johtaja. Vapaa-aika kuluu lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi liikunnan, koirien ja museoautojen parissa. Hän toimii myös viittomakielisten hyväksi. Kirkollinen aprillipila Ilon ja surun juhla Yksi Härmälän kirkon näyttelyyn kastemekkonsa lainanneista, Kristiina Paasio, on kastettu mekko yllään vuonna 1950. – Samana päivänä oli isäni hautajaispäivä. Hän oli menehtynyt vain viikko minun, esikoisensa, syntymän jälkeen. Isäni lapsuudenkodissa, mummulassani, oli siis samalla kertaa ilon ja surun juhla, Paasio kertoo. Kasteen toimitti rovasti Erkki Gummerus. Puvun päällimmäinen pitsiosa on tehty äidin morsiushunnusta. Huntukankaan oli lähettänyt äidin ystävätär Amerikasta. – Silloin Suomessa vallitsi sotien jälkeinen pula-aika ja oli vaikeaa saada mistään hankittua varsinkaan juhlavia kankaita. Nyt noin 68 vuoden kuluttua pitsissä näemme paljon ajan hampaan nakertamia reikiä. Paasion hallussa on myös puku, jonka hänen äitinsä teetti esikoislapselleen vuonna 1973. Sen on tehnyt käsityönopettaja. – Se on ollut kahdella lapsellani heidän ristiäisjuhlassaan. Kaksi lapsenlastani ovat saaneet pyhän kasteen tämä puku myös heidän ensimmäisenä juhla-asunaan vuosina 2005 ja 2008. Paasio on samaa mieltä Mäkisen kanssa siitä, että näyttelyt vievät ajattelemaan kasteen merkitystä: – Varsinkin nyt, kun yhä vähemmän lapsia kastetaan, ja vietetään nimiäisiä. Heikki Syrjämäki Ilmoitusvalmistus: Tuija Lautiainen, p. 044 532 2300, [email protected] • Jakelu: Tampereen Ykkösjakelut Oy. Jakelupalaute: [email protected], p: 020 7 54 2 267 Osoitteellinen jakelu: Itella Oy tilaukset: [email protected], p. 040 804 8066 • Taitto: Kotimaa Oy • Painosmäärä: 95 000 kpl • Paino: Alma Manu, Tampere • ISSN: ISSN 2342-0979 (painettu) ISSN 2342-0987 (verkkojulkaisu), • Seuraavat lehdet ilmestyvät: 6.5., aineisto 20.4. mennessä, 3.6., aineisto 11.5. mennessä Tämä lehti ilmestyy aprillipäivänä. Ihan oikeasti. Aprillipäivän perinteet ovat vanhat. Sen juuret vievät Rooman valtakuntaan ja toisaalta muinaiseen Intiaan. Yleinen kansanhuvi siitä kehittyi 1500-luvulla Ranskassa. Suomeen tämä huvittelun muoto levisi viimeistään 1700-luvulla. Kalat kuuluvat aprillaukseen. Aprillattu on ranskaksi poisson d’Avril, ruotsiksi toivotetaan: april, april, din dumma sill ja suomeksi pilan kohteelle suositellaan silliä ja kuravettä. Erityisesti lehdistö on viime vuosina kunnostautunut aprillijuttujen keksijänä, vähemmän kuitenkin kirkollinen lehdistö. Eikö se sovi vakavamieliseksi koetulle kirkolliselle medialle? Tai mistä sen tietää; voihan tässä lehdessä ollakin jokin aprillijuttu… Silta-lehti ei ole aivan unohtanut huumoria, julkaistaanhan siinä pilakuvia. Viime lehdessä ollut kuva oli joidenkin mielestä turhalle vakavuudelle naurava, toisten mielestä Raamattua halventava. Molemmat mielipiteet olen kuullut ja saatan ymmärtää niiden esittäjiä. Miten voisimme ymmärtää ja kunnioittaa toistemme kokemuksia ja huumorintajun erilaisuutta? Helppoa on pyytää toista ymmärtämään ja kunnioittamaan minua. Toisinpäin se on hankalampaa. ” Hyvä huumori ei nolaa ketään. Maailman ehkä kuuluisin aprillipila on spagetin sadonkorjuu. Vuonna 1957 brittiläinen yleisradioyhtiö BBC kertoi, että lauhan talven vuoksi sveitsiläisille maanviljelijöille syntyi poikkeuksellisen suuri spagettisato. Kuvissa näytettiin, miten sveitsiläiset korjasivat spagettia puista. Monet kyselivät yhtiöstä, miten he voisivat kasvattaa oman spagettipuunsa. Millainen on hyvä aprillipila? Toiset on saatava uskomaan jotain älytöntä ja mahdotonta. Mutta tämä ei riitä; onnistuneessa aprillipilassa höynäytettykin voi nauraa tuntematta itseään tyhmäksi. Sama sääntö pätee huumoriin yleisestikin. Hyvä huumori ei nolaa ketään. On kiusallista kuulla toista alas painavaa vitsinvääntämistä. Seurauksena voivat olla kylmät naurut tai muiden vaivaantuneisuus. Jos ei muunlaista huumoria osaa, voi olla parempi olla tosikko. Hyvä huumori lähentää, luo yhteenkuuluvuutta ja lämpöä ihmisten välille. Hyvälle aprillipilalle olisi voitava jälkeenpäin yhdessä nauraa. Hyvän huumorin taitajien seurassa on mukavaa. Heistä parhaiden seurassa voi nauraa tai hymyillä hiljaisesti ilman kenenkään nolaamisen pelkoa. Huumori voi perustua sanavalmiuteen, tilanteiden tajuamiseen tai hauskojen tarinoiden kertomiseen. Oleellista on rento yhdessäolo. Kuraveden juontiin kehotetulle ei kovin helposti tule tällaista tunnetta. Mikä sitten on se kirkollinen aprillipila? No, se on hyvä otsikko, joka voi saada lukemaan tämän kolumnin. ✦ Kommentoi kolumnia: siltalehti.fi Hannu Jukola Pukujen tarinat saavat pohtimaan kasteen merkitystä KOLUMNI SILTA 4/2015 Juhlat ja tilat Luotettava asiantuntija yli 60 vuoden kokemuksella MAKSUTON NEUVONTA Herkullisia makuja valmiina pöytään Linkosuon juhlasaleissa hyvien kulkuyhteyksien päässä tai haluamassasi paikassa. Tuomiokirkonkatu 26, vastp. Stockmannia, Tampere Asiakkaillemme maksuton pysäköinti Stockmannin parkkihallissa ja P-Hämpin parkkiluolassa Näsilinnankatu 26 . Kalevanpaasi, Sarvijaakonkatu 3 . Ravintola Kaupinpuisto Puh. (03) 212 4164 myös liikeajan jälkeen Ukk-instituutti, Kaupinpuistonkatu 1 ark. 9–16.30 . Ravintola Hertta - juhlapalvelut - Hermiankatu 1 Puhelun hinta: Kiinteästä verkosta 0,0835 €/puh+0,0702 €/min. Matkapuhelimesta 0,0835 €/puh+0,1717 €/min. 020 768 9760 Kotisiivous [email protected] www.moisionhautaustoimisto.fi www.linkosuo.fi www.facebook.com/linkosuonkahvilat Kotisiivouksen lisäksi tarjoamme kotihoito- ja turvapuhelinpalveluamme kotona asuville senioreille, myös arvonlisäverottomasti. Kysy lisää! 050 468 8115 Tammerkosken Kukka- ja Hautauspalvelu Arkut, kuljetukset Asiakirjat Kukat ja sidontatyöt Muistotilaisuudet Pitopalvelut Hautakivimyynti Luotettavaa palvelua ja asiantuntemusta kaikissa hautaukseen liittyvissä asioissa. Rongankatu 2, 33100 Tampere, puh. 03 211 0331 Kotihoito 010 4088 117 Turvapuhelin LAKITOIMISTO RAJAMÄKI perunkirjoitukset ja perinnönjaot l avioerot ja ositukset l lasten huolto-, tapaamisja elatusasiat l testamentit, avioehdot ja edunvalvontavaltuutukset l kauppakirjat ja sopimukset l riitaoikeudenkäynnit l rikosoikeudenkäynnit Maksuton puhelin- ja sähköpostineuvonta Itsenäisyydenkatu 2, Tre 0400 638411 l Hoidamme ihmisen+kodin. Stella Kotipalvelut Oy | Hämeenkatu 5 A, 33100 Tampere | www.stella.fi P U O L U S T A J A - elämän eri vaiheissa [email protected] Haluatko keskustella parisuhdettasi askarruttavista asioista? Parisuhdepysäkille ovat tervetulleita 60+ -ikäiset sinkut, parit, lesket ja eronneet, jotka haluavat jutella parisuhteeseen, seksuaalisuuteen ja erilaisiin elämäntilannemuutoksiin liittyvistä asioista. Parisuhdepysäkille voi tulla juttelemaan työntekijän kanssa joko yksin tai kumppanin kanssa yhdessä. Tavoitteena on löytää uusia voimavaroja ja vuorovaikutustapoja sekä edistää seksuaaliterveyttä ja lisätä elämänhallintataitoja. Parisuhdepysäkin palvelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Lämpimästi tervetuloa! Parisuhdepysäkki Tuomiokirkonkatu 15 D 4. krs, Tampere Soita ja varaa aika 040 – 592 6496 HAUTAJAISKUVAUS Teitä palvelee Aila ja Kalevi Alanen sekä Mikael Salo . Buffet & Café Linkosuo, Näsin sauna ja juhlatila Puh. 020 770 2483 17 Kuvaamme ammattitaidolla hautajaiset. Hintaan 249,- sis. siunaustilaisuuden KUVAUS ja kaunis KUVAKIRJA. MUISTOKUVA Valmistamme muistokuvan henkilöstä esim. rajaamalla ryhmäkuvasta. Teemme taustanpoiston ym. kuvankäsittelyn. Soita lisätietoja 010 420 7700 Ammattilaiset palvelevat Selkä kuntoon Rentouta selkäsi! KOTI KAUNIIKSI Verhoilemme teidän keittiön tuolit, sohvat, nojatuolit Kankaista hyvät valikoimat. Valmistamme myös teille sohvia määrämitoilla, haluamallanne kankaalla. Verhoilua 25 vuoden kokemuksella Verhoiluliike Yli-Heikkilä Nyyrikintie 1, Tampere 040 739 1822 www.kolumbus.fi/timylihe Lordos-selkälauta 95 € Tilaa www.lordos.fi tai poikkea Mephisto, Satamakatu 8, Tampere ® Jalkahoidot Jalkahoito kotikäyntinä 50€ (Teisko + 5 €) Jalkahoidon ammattitutkinnon suorittanut sairaanhoitaja Satu laurell p. 050 558 0232 Kerhotoimintaa Sielun särmää! Old Black Sheeps Finland ry Yksilöllisyyttä arvostava, perinteitä kunnioittava mp-kerho Tutustu mpoldblacksheeps.blogspot.fi/ puh. 041 702 5417 18 Silta 4/2015 Cappella vie valoon Kuoronjohdon lehtori Markus Yli-Jokipii luotsaa maamme kolmatta ammattilaiskuoroa. Tampere Cappella esittää Pärtin Passion 4. huhtikuuta Kalevan kirkossa. Kuoronjohtajan mukaan Reima ja Raili Pietilän suunnitteleman kirkon akustiikka ja kaiku sopivat Pärtiin musiikkiin. Valoista vastaava Jonna Rautala iloitsee saamastaan haasteesta. Sali valaistaan violetiksi konsertin loppupuolella. TEKSTI: Elisa af Hällström KUVAT: Rami Marjamäki K amarikuoro Tampere Cappella päättää Kalevan kirkon hiljaisen viikon Arvo Pärtin Passiolla. 20 laulajaa esittää vuonna 1982 sävelletyn kärsimysnäytelmän nelihenkisen orkesterin kanssa ja urkusäestyksellä. Kirkkoon tehdään tilavalaisu tehostamaan pääsiäisen ajan tapahtumia. – Halusimme tuoda kirkon osaksi teosta, perustelee konsertin johtava Markus Yli-Jokipii. – Valaisu rakennetaan kuoron ja yleisön ympärille. Kuuntelijakin on valoteoksen sisällä, kertoo valoista vastaava Jonna Rautala. Yli-Jokipii päätyi Pärtiin monesta syystä. Kalevan kirkon hän löysin kävelyllä. – Asun harjun toisella puolella. Kun ensimmäisiä kertoja tulin rautatieasemalta tänne päin, olin vaikuttunut ja mietin, miksei kirkko ole violetti ulkopuolelta. Tällä kirkolla on sielu, sanoo muutama vuosi sitten Tampereelle muuttanut Yli-Jokipii. Kuoronjohtaja uskaltaa olla eri mieltä niiden kanssa, joista Reima ja Raili Pietilän suunnittelema kirkko ei ole paras musiikkisali. – Pärtiin sen akustiikka sopii. Täällä kaikuu juuri sopivalla tavalla. Vanha kertomus, riitasointujakin Yli-Jokipii kehottaa kuulijoita tulemaan avoimin mielin, vaikka Pärt vaikuttaisikin modernilta. – Teos on minimalistinen ja riisuttu versio pääsiäisen tapahtumista. Siinä on vain Raamatun teksti. Se on staattista musiikkia, joka toistaa samaa materiaalia. Ilmaisun vaihtelu tulee tekstistä, Yli-Jokipii kutsuu. – Pärt ei hirveästi sävelillä mässäile. Silti lopputulos ja äänispektri ovat erittäin runsaita. Pärt pelaa äänillä, kuvailee tenori Taavi Niinimaa. – Passiossa on säveltäjän 80-luvun tekniikkaa, toistuva kolmisointu. Pärt sanoi, että ihminen on asteikko, joka välillä tekee dissonanssin, lisää Yli-Jokipii. Niinimaalla on teoksessa Pilatuksen rooli, Petri Antikaisella Jeesuksen. – Evankelistakvartetilla on leijonan osa, kertoo Yli-Jokipii. – Kuorolla on väkijoukon tekstejä. Pääsemme osaksi draaman kaarta, kertomusta, jatkaa altto Johanna Laukkanen. Puhutteleva violetti Maaliskuun valo tulvii 30 metriä korkean Kalevan kirkon sisään, ja Jonna Rautalan ”Olin vaikuttunut ja mietin, miksei Kalevan kirkko ole violetti ulkopuolelta. Tällä kirkolla on sielu.” hymyyn kätkeytyy aavistus tuskaa. Konserttia varten 1200 kalan muotoon rakennettua neliötä pitää saada pimeäksi. – Sali valaistaan violetiksi ja ikkunoita on lattiasta kattoon. Onneksi on koko lauantai aikaa pystyttää, hymyilee Rautala, joka opiskelee teatterin ja tapahtumien valosuunnittelua Tampereen ammattikorkeakoulussa. Kun Passio etenee, kirkko pimenee. Lopussa on valoa. – Teoksen lopussakin on duurisointuja. Se on liturgisesti perusteltua, sanoo Yli-Jokipii. Pääsiäistä edeltävänä paastonaikana ja ennen joulua käytettävä liturginen väri symboloi katumusta ja syntien tunnustamista. Pyhätön julkisivu lepää violetissa koko hiljaisen viikon ajan. – Valosuunnitelma on pelkistetty, Rautala muotoilee. Yksi instrumentti Cappellan laulajat ovat musiikin ammattilaisia, jotka haluavat tehdä kuorolaulua tunnetuksi ensisijaisesti Pirkanmaalla. Vuoden alussa toimintansa aloittanut kuoro neuvottelee yhteistyöstä muun muassa Tampere Filharmonian kanssa. Kansallisromantiikkaa soinut ensimmäinen konsertti kirvoitti kiitosta. Yhteisen kielen ja soinnin löytäminen ovat hyvässä vauhdissa. – Olen innoissani. Olin varustautunut, että joudun sulattamaan ääniä yhteen pi- dempään. Jengi on lähtenyt rakentamaan soitinta, kehaisee Yli-Jokipii. – Olemme saaneet juonesta kiinni. Kulttuuri, joka meille on alkanut muodostua, on tosi mielekäs. Se on paljon Markuksen ansiota, miettii Laukkanen. – Jokainen tuo mukanaan paljon kokemusta, pohtii puolestaan Niinimaa. Vaativa ohjelmisto lisää motivaatiota. – Puolivaloilla ei pärjää, toteaa Niinimaa. – Työ on hyvä tehdä rennosti ja töissä pitää olla kivaa. Virheitä ei pidä pelätä. Ammattilaisten kanssa voi kokeilla mitä musiikkia tahansa. Voimme tehdä sellaista, jossa vaaditaan koulutus. Haluamme yllättää kuulijan, linjaa Yli-Jokipii. – Välillä on tuntunut, että valmentajana katson kentän laidalta, miten hyvin ne pelaa, johtaja keventää ja toteaa, ettei halua vetää kuoroa ryppyotsaisesti. ✦ Arvo Pärt: Passio 4.4. klo 21 Kalevan kirkko Tampere Cappella Maksaja: KD:n Pirkanmaan piiri SILTA 4/2015 ILMARI NURMINEN - REILUSTI KRISTITTY JA ROHKEASTI DEMARI! Ilmari oli syksyn seurakuntavaaleissa eniten ääniä saanut demari Suomessa. Maksaja: tukiryhmä 5I www.ilmarinurminen.fi www.timokeskinen.fi timo keskinen myyntijohtaja, kasvatustieteen maisteri, Kangasala 5 kautta Kangasalan kirkkovaltuustossa 2 kautta kirkkovaltuuston puheenjohtajana Kokemukseni Koukkuniemi-tutkimuksesta, kunta- ja aluejohtamisen opinnoista ja toimimisesta Pirkanmaan omaishoitajien hallituksessa ovat vahvistaneet käsitystäni, että todellista lujutta on välittää toisista. Sen haluan viedä myös eduskuntaan. Usko ja uskalla äänestää uutta eduskuntaan! Pyydän Sinulta luottamustasi! 19 8 Rakentaa tulevaisuutta Osaava ja rohkea vaikuttaja Maksaja: Ehdokas Rakennetaan yhdessä turvallinen Suomi! Arvopolitiikkaa sydämellä 15 RAK E N TA VA S T I R O H K E A www.leenarauhala.fi SAULI AHVENJÄRVI Ajankohtaista tietoa sähköpostiisi joka kuukausi. Tilaa UUTiskirje tampereenseurakunnat.fi kansanedustaja tekniikan tohtori KD:n 1. varapuheenjohtaja 2 ONNEA JA SIUNAUSTA TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNNAT VIRSIKIRJAT Keväällä lauletaan yhdessä! Virsikirjat saatavana tasku- ja keskikokoisena. Maksaja: Ehdokas LEENA RAUHALA www.piplia.fi NAHKAKANTISET RAAMATUT KULJEN KANSSASI -RIIPUS Kaksiosainen, hopeinen riipus, jonka osat sopivat kauniisti yhteen. Lahja hänelle, josta välität. ■ 49 € voimasanoja PIPLiA. Tutustu laajaan valikoimaan www.pipliakauppa.fi Tilaa ajoissa kultainen painatus kanteen! Suomen Pipliaseura | myynti 010 838 6520 | [email protected] | www.pipliakauppa.fi Kaikilla kiælillä ■ Rami Marjamäki 20 SILTA 1/2014 Suomen teatteriopiston nuorten tulkitsema ERO-tus -näytelmä kertoo eroperheiden nuorten kokemuksista. Näytelmän materiaali kerättiin nuorten sitaateista, eropalveluissa kohdattujen lasten ja vanhempien tunnelmista sekä tekijöiden omista havainnoista ja kokemuksista. Vanhempien eroriidat satuttavat lasta E roperheiden nuoret toivovat, että vanhemmat kantaisivat vastuuta omista päätöksistään ja hoitaisivat eroasiat aikuisten kesken. Toisen vanhemman mustamaalaaminen ja eroriitojen välissä oleminen satuttavat ja tekevät nuoren elämästä vaikeaa. Nämä nuorten ajatukset käyvät ilmi kyselystä, jonka on teettänyt Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osasto. Työ alkoi vuonna 2012 Lapsi ja ero -hankkeesta, joka sai rahoituksensa Raha-automaattiyhdistykseltä. – Nuorten viestien sisältö koskettaa niin vanhempia kuin ammattilaisiakin. Nuoret odottavat vanhemmiltaan hyvää käytöstä sekä mahdollisuutta pitää yhteyttä molempiin vanhempiin ilman lojaliteettiristiriitaa, kertoo koordinaattori Marja Olli MLL:n Eropalveluista. Yli 400 nuorta kertoi ajatuksiaan vanhempiensa erosta. Mukana olleet nuoret kokivat tulleensa kuulluiksi ja saivat vertaistukea. Koordinaattorin mukaan hanke oli hyvä osoitus nuorten mahdollisuudesta osallistua ja vaikuttaa palveluihin. Kyselyn pohjalta syntyi Nuorten ero-opas. ERO-tus -näytelmä koskettaa Nuorten ajatuksista syntyi myös Suomen Teatteriopiston opiskelijoiden tekemä näytelmä ERO-tus, jonka on käsikirjoittanut näyttelijä Anu Raipia. Näytelmän repliikit on karsittu minimiin ja katsojan omille ajatuksille avautuu tilaa symbolisen tarinan myötä. – Halusimme, että esitys tapahtuisi mahdollisimman paljon katsojan ja näyttelijän välillä, kertoo näytelmän ohjannut teatteritaiteen opettaja Hanna-Riikka Suhonen. Nuoret näyttelijät heittäytyivät prosessiin mukaan ennakkoluulottomasti. – He olivat ensimmäisen esityksensä jäl- keen hieman hämmentyneitä: `Ne itkivät siellä katsomossa!´ Työ jatkuu perhetalossa Työ eroperheiden hyväksi jatkuu MLL:n Laivapuiston perhetalossa. Hanke on saanut jatkorahoituksen vuoteen 2017 saakka. – Perhetapaamistoiminta on uusi palvelu eronneille lapsiperheille. Se mahdollistaa lapsen ja erillään asuvan vanhemman kodinomaiset kohtaamiset elämän muutoskohdassa, kertoo Marja Olli. Perhetapaamiset mahdollistuvat vapaaehtoistyöntekijöiden avulla. MLL toivoo heitä lisää mukaan toimintaan. Tarjolla on myös tukea, neuvontaa ja ohjausta eroa pohtiville ja eronneille lapsiperheille, nuorille ja eroperheiden läheisille. ✦ ERO-tus esitetään toukokuussa Tampereen Komediateatterissa. Tiedustelut: [email protected] Lisätietoja eropalveluista: tampere.mll.fi ENS NUME I ROSSA : • Pauli anh voiko H musiiikniemi pohti maailm i, illa par aa. antaa • Miksi aikuiseniin monen n n miel i järkkuoren • Kesä yy? o n muide häiden ja n juhli en aika a. Kirsi Airikka Osaava ja rohkea vaikuttaja Leena Rauhala leenarauhala.fi Maksaja: Ehdokas - Kristillisten arvojen puolesta - Turvallisuutta ja hyvinvointia kaikille Tapahtumat ! TEEN L A T OTA Tampereen ev. lut. seurakunnissa tapahtuu 1.4.–6.5.2015 Laulava kulkuri kiertänyt 35 vuotta – Tahdon koskettaa lämpimästi lauluillani, kertoo Pertti Kallio, Suomen Raamattuopiston matkalaulaja, joka juhlii 35-vuotistaiteilijajuhlaansa kotikaupungissaan, Sana soi -illassa 19.4. klo 18 Finlaysonin kirkossa. Lisätietoja s. 6 tampereenseurakunnat.fi/tapahtumat Kirkkomusikanttien vapputapahtuma ja soitinhuutokauppa 29.4. klo 16–20, Näsin sali. Kello 18 soitinhuutokauppa. Huudettavana käytettyjä puhallinsoittimia mm. vetopasuuna, tenorisaksofoni ym. Katso lisää s. 6 Hannu Jukola Matka kohti pääsiäistä Via Dolorosa on sisäinen matka kohti pääsiäistä, palmusunnuntaista Jeesuksen ylösnousemukseen. Kristuksen kärsimystie rakennetaan Tesoman kirkkoon jo 29. kerran. Mukana rakentamassa olivat rippikoululaiset Nelli Lehtonen (vas.) ja Maija Saarivirta. Aikataulu: liite s. 2 MUISTA • • • Hae voimia kevään ja kesän retriiteistä. Tutustu: tampereenseurakunnat.fi/hengen_ravintoa Kansanlaulumessu 26.4. klo 11 Pispalan kirkossa. Ahjolan pelimannit. Katso lisää Pispalan kirkon tapahtumista. Vapputapahtuma koko perheelle Kalevan kirkolla 30.4. klo 17–19.30. Askartelua, pomppulinna, kasvomaalausta, musiikkia. Munkkeja ja simaa vaikka kotiin viemisiksi klo 19 alkaen. 2 Silta 4/2015 Hervanta Hervannan kirkko Lindforsinkatu 7 050 599 7335 Christian multicultural Fellowship 12.4. klo 9. We want to worship, share word and have fellowship together. In the end we will have potluck together, everybody can bring something to share with coffee. Ristin tien näyttämöt, 29.3.–6.4. klo 10–15. Tule hiljentymään kirkkoon, jossa on hiljaisen viikon viisi näyttämöä. Ohjattu hartauskierros keskiviikkona klo 11 ja 13, muina aikoina voit omaan tahtiin käydä rauhoittumassa näyttämöiden äärellä. Reitti on esteetön. Kierros päättyy kappeliin, jossa kastepukunäyttely. Messu, 2.4. klo 19 Ilmo Käki, Jukka Lehto, Martti Syrjäniemi Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 3.4. klo 11, Soile Rantavuori-Kähärä, Ilmo Käki, Martti Syrjäniemi Pääsiäispäivän messu, 5.4. klo 11, Jukka Lehto, Kaija Karvala, Riikka Heikkinen, Hervannan gospelkuoro 2. pääsiäispäivän messu, 6.4. klo 11, koko perheelle, Maarit Kuusisto, Anna-Lisa Laurén, Riikka Heikkinen, Peter Joukainen. Lähetys- ja raamattuluento, 12.4. klo 9.30. Miksi lukisin Raamattua? ekonomi Mikko Loikkanen Messu, 12.4. klo 11, Ylösnousseen todistajia, Hannu Vuorinen, Jukka Lehto, Martti Syrjäniemi. Ahjolan kansalaisopiston kuoro. Yhteiskuntatyön kirkkopyhä Perheiden iltakerho, 16.4. klo 17.30 Pääsiäisen iloa. Mukavaa yhdessäoloa, iltahartaus ja iltapala (0,50 €/hlö). Ohjaajina Virpi Savela-Saarinen sekä Henna Ahrikkala. Lähetys- ja raamattuluento, 19.4. klo 9.30. Raamatun Metaforia Jumalasta: Paimen, Isä, sulhanen, kappalainen, Soile Rantavuori-Kähärä Messu, 19.4. klo 11. Hyvän paimenen sunnuntai, Jussi Mäkinen, Hannu Vuorinen, Riikka Heikkinen. Hervannan gospelkuoro Viisikielisen toivelauluja, 21.4. klo 18, toimituskappelissa Lähetys- ja raamattuluento, 26.4. klo 9.30 Uusi luomus Kristuksessa, rovasti Urho Koski Messu, 26.4. klo 11 Jukka Lehto, Soile Rantavuori-Kähärä, Martti Syrjäniemi ja Mieskuoro Kelot Lähetys- ja raamattuluento, 3.5. Pääsiäisilo jatkuu! Iloa ilmassa -perhetapahtuma sunnuntaina 12.4. kello 10 Tesoman kirkon perhemessun jälkeen. Kasvomaalausta, temppurata, askartelua. Keittolounas 4 €/ hlö (sis. keiton, leivän, juoman, jäätelön ja kahvin). Lapsikuoro, päiväkerholaiset ja varhaisnuorisotyö. Harjun seurakunta. klo 9.30 Lepopäivän merkitys, DI Jaakko ja Senni Sorri. Raamattuluentoja radioidaan Radio Dein, Tampere 98,8 kautta Sisä-Suomen kuuluvuusalueella kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 19.30. Messu, 3.5. klo 11 Ilmo Käki ja Jukka Lehto Riikka Heikkinen Viittomakielinen messu, 3.5. klo 15 Marja Saukkonen, Taru Varpenius Pelipuiston srk-koti Teekkarinkatu 17 03 318 1131 Vaunujengi klo 14 , 7.4. leikkien-kutsut, 14.4. naisvoimaa, 21.4. hyvän paimenen matkassa. 28.4. kevätmuskari, 5.5. juhlimme äitejä Vuoreksen srk-koti Vuoreksen puistokatu 87 050 599 7335 Majataloilta, 10.4. klo 18. Vuoreksen asukkaiden yhteinen kohtaaminen. Kari Kuusisto. Yhteislauluja Viisikielisestä. Iltarukous. Tied. Teija ja Isto Lätti 050 544 3368 Kari Kuusisto 040 542 3432 Härmälä Härmälän kirkko Talvitie 26 050 408 7759 Kaste kantaa -kastepukunäyttely, 29.3.–12.4. Näytteillä perheiden omia kastepukuja ja pukujen tarinoita. Nähtävissä jumalanpalvelusten ja muiden kirkkotilaisuuksien aikana Kiirastorstain ehtoollishetki, 2.4. klo 19, Markku Mustajärvi, Antero Eskolin, Markku Ylipää Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 3.4. klo 10, Antero Eskolin, Markku Ylipää Pääsiäispäivän messu, 5.4. klo 10, Jussi Mäkinen ja Päivi Repo Markku Ylipää 2. pääsiäispäivän messu, 6.4. klo 14, Satu Saarela-Majanen, Jussi Kauranen. Pääsiäissanomaa nukein Messu, 12.4. klo 10 Satu Saarela-Majanen Jussi Kauranen Messu, 19.4. klo 10 Päivi Repo, Martti Syrjäniemi. Nauravat naakat -kuoro Messu, 26.4. klo 10 Markku Mustajärvi, Markku Ylipää Messu, 3.5. klo 10 Antero Eskolin, Markku Ylipää Multisillan srk-koti Multisillankatu 2 050 408 7759 Multsun messu, 19.4. klo 15 Lyhyt, perheen pienimmillekin sopiva ehtoollismessu. Päivi Repo Viinikka Viinikan kirkko Kaartotie 1 050 371 7449 Kaste kantaa -kastepukunäyttely, 29.3.–6.4. Näytteillä perheiden omia kastepukuja ja niiden tarinoita. Nähtävissä jumalanpalvelusten ja muiden kirkkotilaisuuksien aikana Kiirastorstain ehtoollishetki, 2.4. klo 19, Jussi Mäkinen, Hannu Ruuskanen Veikko Myllyluoma, Kirkkokuoro Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus, 3.4. klo 10, Maarit Kuusisto, Veikko Myllyluoma, Kirkkokuoro Messu, 3.4. klo 15, Kristuksen kuolinhetken muistaminen Messun toimittaa Hannu Ruuskanen Veikko Myllyluoma, Kirkkokuoro Messu, 4.4. klo 23, Yömessu Pääsiäispäivän messu, 5.4. klo 10. Hannu Ruuskanen, Veikko Myllyluoma Messu, 6.4. klo 10 Jussi Mäkinen, Hannu Ruuskanen, Lauri Savolainen Sanajumalanpalvelus, 6.4. klo 16, Matti Hanhisuanto, Hannu Ruuskanen, Riikka Heikkinen Hiljainen iltakirkko, 9.4. klo 19, Ismo Kunnas Messu, 12.4. klo 10 Hannu Ruuskanen, Veikko Myllyluoma Messu, 19.4. klo 10, lähetyksen kirkkopyhä, Hannu Ruuskanen, Petra Perttula. Eternitas -kuoro. Hiljainen iltakirkko, 23.4. klo 19, Ismo Kunnas Messu, 26.4. klo 10, diakonian kirkkopyhä, Ismo Kunnas Riikka Heikkinen Sanasta suunta, 26.4. klo 14, srk-sali. Johannes ja minä, Keijo Rainerma Messu, 3.5. klo 10, perhemessu, Hannu Ruuskanen ja Maarit Kuusisto Veikko Myllyluoma Koivistonkylän srk-talo Koivistontie 46 050 436 5226 Aamurukous, maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 7–8.30 Aamurukoussolu, maanantaisin ja keskiviikkoisin. Tied. Anne Tuhkanen 044 218 0010 Pikkukirkko, 9.4. klo 18, vauvoille, taaperoille, perheille. Oma helistin mukaan! Kirkkomuskarilaiset ja kirkkomusikantit esiintyvät Nekalan srk-talo Kuoppamäentie 23 050 364 2970 Iltamessu, 17.4. klo 18, srk–sali. Tule tekemään yhdessä messu, jossa on hyvä olla! Pastori Ismo Kunnas. Iltatee ääreen nyyttäriperiaatteella Nekalan festarit, 6.5. klo 13–16 Nekalan palvelukeskuksessa ja Norrköpingin puistossa, Kahvitarjoilu, musiikkia, ohjattu tasapainorata. Palvelukeskuksen esittely, terveysneuvontaa sekä mahdollisuus tutustua viljelylaatikoihin Nekalan srk-talon pihassa Muualla Veisun pajojen kevätmyyjäiset, 25.4. klo 13–15. Leivonnaisia, kodin tekstiilejä, T-paitoja, puutöitä, silkkihuiveja, kortteja ym. Pispalan kirkko Pispalan valtatie 16 050 320 6331 Kiirastorstain ehtoolliskirkko, 2.4. klo 14 Veli-Pekka Järvinen, Pasi Hakkarainen, Janne Salmenkangas, Pispalan Piristys Kiirastorstain ehtoolliskirkko, 2.4. klo 19 Markku Komulainen, Amélie Liehrman, Tarja Laitinen Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus, 3.4. klo 11 Veli-Pekka Järvinen, Markku Komulainen, Sanna Toivola, Vela-kuoro. Musiikkia Pergolesin Stabat Materista Pääsiäisyön messu, 4.4. klo 23 Kristiina Hyppölä, Pasi Hakkarainen, Päivi Arola, Janne Salmenkangas, Harjun Nuorten Kuoro Messu, 5.4. klo 11 Markku Komulainen, Veli-Pekka Järvinen, Sanna Toivola, Eternitas-kuoro Varikkomessu, 5.4. klo 16 ja 18.30 Messu, 6.4. klo 11 Markku Komulainen, Tarvo Laakso, Sanna Toivola, Eternitas-kuoro Wanhan ajan tipu-kahvila, 8.4. klo 13-15, Pispalan kirkon kirkontupa. Kuivakukka-arpajaiset Messu, 12.4. klo 11, Peetel-pyhä, Mirella Lehtola, Veli-Pekka Järvinen, Tarja Laitinen, Harjun Kamarikuoro Taidekirppis, 12.4. klo 12–15 Tule tekemään löytöjä. Tuotto lähetystyölle. Järj. Yläsalin akvarellistit. Taizémessu, 12.4. klo 17 Tarja Laitinen, Vox Cor Pispalan Hannat – naisten rukouspiiri, 15.4. klo 18 Arkipower – sanojen voimalla hyvinvointia arkeen Messu, 19.4. klo 11 Amelie Liehrman, Markku Komulainen, Tarja Laitinen. Ukulelet Varikkomessu, 19.4. klo 16 ja 18.30 uusiverso.fi Kansanlaulumessu, 26.4. klo 11, perinteinen vanhusten ja varttuneen väen kirkkopyhä. Tarvo Laakso, Kristiina Hyppölä, Janne Salmenkangas, Ahjolan pelimannit. Linja-autokuljetus: klo 10 Talentti, klo 10.05 Lielahden Teboil, klo 10.15 Länsiportin parkkipaikka, klo 10.25 Raholan vanhustentalo, Voionmaank. Klo 10.35 Pispan palvelutalo. Kirkkokahvien jälkeen paluumatkalla opastettu kiertoajelu Pispalan Leijonien valitsemaan kohteeseen. Kuljetus ja kirkkokahvit/Pispalan Leijonat Pispalan Hannat – naisten rukouspiiri, 29.4. klo 18. Intian naisten sydämen sykkeitä, Satu Hauta-aho Sansa ry:stä Messu, 3.5. klo 11 Veli-Pekka Järvinen, Markku Komulainen, Sanna Toivola Varikkomessu, 3.5. klo 16 ja 18.30 Tesoman kirkko Tesomankuja 11 (Tesomankatu 6) 040 804 8545 Via dolorosa 2015, 2.4. klo 17–19.30, Kristuksen kärsimystie AUKIOLOAJAT: Kiirastorstai 2.4. klo 17–19.30, ehtoollinen klo 20 Pitkäperjantai 3.4. klo 11–18, jumalanpalvelus klo 10, rukoushetket klo 15 ja 18. Viimeinen opastus klo 17.30 Kiirastorstain ehtoolliskirkko, 2.4. klo 20 Jukka-Pekka Ruusukallio, Riitta Laankoski, Sanna Ketola Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus, 3.4. klo 10 Riitta Laankoski, Jouni Heiskanen, Sanna Ketola Jeesuksen kuolinhetken rukous, 3.4. klo 15 Jukka-Pekka Ruusukallio ja Tarja Laitinen Jeesuksen hautaamisen rukoushetki, 3.4. klo 18 Jukka-Pekka Ruusukallio ja Tarja Laitinen Astu esiin -opetuksen ja rohkaisun illat, 4.4. klo 18.30 Pyhän Hengen merkitys kristitylle, armolahjat. Teetarjoilu, ylistystä ja rukousta. Seppo Lappalainen, Jukka Hammarén ja Riitta Laankoski Messu, 5.4. klo 10 Jouni Heiskanen, Jukka-Pekka Ruusukallio, Sanna Ketola, Muskarikuoro. Pyhäkoulu lapsille. Messun jälkeen rukouspalvelija tavattavissa Pyhäkoulu, 5.4. klo 10 Tesoman Kirkontupa, 7.4. klo 10 Elämää Taiwanilla, Tuija-Riitta Heiskanen, hartaus Markku Komulainen, muistijumppa, lounas Aamumessu, 8.4. klo 8.30 Sanna Ketola Tesoman Olotila, 10.4. Klo 10 aamukahvi, ”Miten hoidan muistiani” diakonissa Minna Sormunen, klo 10.45 tuolijumppa, klo 11.30 har- taus pastori Markku Komulainen, klo 12 lounas Perhemessu ja Iloa ilmassa -tapahtuma, 12.4. klo 10, Jukka-Pekka Ruusukallio, Kristiina Hyppölä, Sanna Ketola, Harjun Lapsikuoro. Messun jälkeen rukouspalvelija tavattavissa. Katso lisää nostosta s. 2 Tesoman Kirkontupa, 14.4. klo 10 Heli ja Markku Rinta musisoivat ja laulavat, lounas Aamumessu, 15.4. klo 8.30 Tarja Laitinen Tesoman Olotila, 17.4. klo 10 aamukahvi, klo 10.45 tuolijumppa, klo 11.30 hartaus Matti Laine, klo 12 lounas Messu, 19.4. klo 10 Jouni Heiskanen, Veli-Pekka Järvinen, Janne Salmenkangas. Messun jälkeen rukouspalvelija tavattavissa Pyhäkoulu, 19.4. klo 10 Tesoman Kirkontupa, 21.4. klo 10 Kansanrunouden äärellä Arja Rantanen ja Sirkka-Liisa Erikson, näpräyspiirin arpajaiset, hartaus Martti Lammi, lounas Aamumessu, 22.4. klo 8.30 Sanna Toivola Tesoman Olotila, 24.4. klo 10 klo 10 aamukahvi, klo 10.45 tuolijumppa, klo 11.30 hartaus diakoniapastori Martti Lammi, klo 12 lounas Messu, 26.4. klo 10 Markku Komulainen, Sanna Toivola. Messun jälkeen rukouspalvelija tavattavissa Tesoman Kirkontupa, 28.4. klo 10 Vappuinen hetki yhdessä päiväkerhon 3-vuotiaiden kanssa, hartaus Antti Kulmala, lounas Aamumessu, 29.4. klo 8.30 Janne Salmenkangas Messu, 3.5. klo 10 teologiharjoittelija, Jukka-Pekka Ruusukallio, Sanna Ketola. Messun aikana pyhäkoulu lapsille. Messun jälkeen rukouspalvelija tavattavissa Pyhäkoulu, 3.5. klo 10 Tesoman Kirkontupa, 5.5. klo 10. Oman ohjelman kerta, hartaus Matti Laine, muistijumppa, lounas Aamumessu, 6.5. klo 8.30 Sanna Ketola Lielahden kirkko Ollinojankatu 2 050 400 2108 Kiirastorstain ehtoolliskirkko, 2.4. klo 19 Tarvo Laakso, Kristiina Hyppölä, Sanna Toivola Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus, 3.4. klo 12 Martti Lammi, Tarvo Laakso, Janne Salmenkangas Lauluja ristin tiestä 3.4. klo 15 Tarvo Laakso Messu, 5.4. klo 12 Kristiina Hyppölä, Martti Lammi, Janne Salmenkangas Messu, 12.4. klo 12 Tarvo Laakso, Riitta Laankoski, Lasse Kautto. Pyhäkoulu lapsille messun aikana Pyhäkoulu, 12.4. klo 12 Lielahden miestenpiiri, 14.4. klo 18.30. Tied. Lasse Syrjänen, 050 411 2454 Messu, 19.4. klo 12 Martti Lammi, Tarvo Laakso, Sanna Toivola, Annika Lampinen trumpetti Tapulinmäen tupa, 22.4. klo 11–13. Tuvassa voi tavata päivän vieraan, tuoda omaa ohjelmaa ja syödä keittolounaan (keitto ja kahvi 3 €) Pyhäkoulun retki, 24.4. klo 17.30 Lielahden kirkon kodalle ja metsään. Jukka-Pekka Ruusukallio sekä Riitta Laiho. Tied. Riitta 041 548 0150 ja Jukka-Pekka 050 345 1643 Messu, 26.4. klo 12, Kylväjän pyhä. Pekka Savolainen, Jouni Heiskanen, Sanna Ketola. Messun jälkeen kirkkokahvit ja lähetystilaisuus. Lähetystyöntekijä Pekka Savolainen tuo terveisiä Kylväjän työstä Pyhäkoulu, 3.5. klo 12 Lielahden miestenpiiri, 5.5. klo 18.30 Tied. Lasse Syrjänen 050 411 2454 Tapulinmäen tupa, 6.5. klo 11–13. Tuvassa voi tavata päivän vieraan, tuoda omaa ohjelmaa ja syödä keittolounaan (keitto ja kahvi 3 €). Tied. Ulla Pettinen 050 322 9973 Kalkun seurakuntatalo Pitkäniemenkatu 9 Kalkun Kirkontupa, 9.4. klo 10 Kirkontupalaisten oman ohjelman kerta, Ritvan lukutuokio, hartaus Pia Ojalahti-Diallo, lounas Kalkun Kirkontupa, 16.4. klo 10 Kansainvälisyyden ja kulttuurin äärellä, Pia Ojalahti-Diallo. Lounas, muistijumppa Kalkun Kirkontupa, 23.4. klo 10 Pyhän Yrjön legenda, Pia Ojalahti-Diallo, Ritvan lukutuokio, hartaus Martti Lammi, lounas, muistijumppa Kalkun Kirkontupa ja Tesoman Olotila, 30.4. klo 10 Kalkun vappurieha olotilalaisten kanssa, haitari soi Osmo Pajunoja, kansa runoilee Arja Rantanen ja Sirkka-Liisa Erikson, lounas Lamminpään seurakuntakoti Rauhanportti Rauhantie 21 050 520 9015 Pyhäkoulu, 12.4. klo 11 Rukoustunti, 17.4. klo 18 Tule kanssamme hiljentymään ja rukoilemaan. Rukoilemme puolestasi. Rukouksen talo ja Harjun seurakunta Pyhäkoulu, 3.5. klo 11 Raholan kerhohuone Jurvalankatu 4 Pyhäkoulu, 12.4. klo 12 Hartaus, 26.4. klo 16 Kristiina Hyppölä Muualla Anna ja Arvo -kahvila, 14.4. klo 13–14.30, Raholan Kotilinna, Senioreiden yhdessäoloa ohjelman kera ”Miten hoidan muistiani?”, Marianne Myllymaa. Kahvit, yhteislaulua, hartaus, keskustelua, tuolijumppaa, yhdessäoloa, ym. Ohjaajina vapaaehtoiset Marja Koivisto ja Maaria Rautio. Anna ja Arvo-projekti Aitolahti Aitolahden kirkko Jenseninkatu 4 050 337 4077 Kiirastorstain ehtoolliskirkko, 2.4. klo 20 Juha Vuorio, Aitotahti-kuoro Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus, 3.4. klo 10, Mauri Nieminen, Aitotahti-kuoro Pääsiäisyön messu, 4.4. klo 23 Mauri Nieminen, Aitotahti-kuoro Pääsiäisen näytelmämessu, 5.4. klo 11 Terttu Haikka, Hannele Juutinen, Juha Vuorio Pääsiäisen Iltamessu 6.4. klo 17. Kohtaamispaikan Ylistysbändi, pappina Kaisa Yrjölä, rukouspalvelijat, ohjelmaa lapsille ja varhaisnuorille, iltapala ja yhdessäoloa. Tutustumiskierrokset kirkon tiloihin 16.30 ja 15 min messun päättymisen jälkeen. Kontemplatiivinen rukoushetki ja luettu messu, 8.4. klo 19 Kontemplaatio klo 19 jatkuen luettuna ehtoollisena Hannu Jukola Silta 4/2015 Hiljenny ristin tiellä Ristisaatto ja katualttarit keskiviikkona 1.4. Keskustorilla Raatihuoneen edessä, kiirastorstaina Hämeenpuistossa ja pitkäperjantaina Aleksanterin kirkossa. Ristisaatto lähtee joka päivä Aleksanterin kirkosta klo 11 ja palaa kirkkoon klo 17:ksi. klo 19.30–20, Mauri Nieminen Pyhäkoulu, 12.4. klo 10 Messu, 12.4. klo 10 Terttu Haikka Nuorten messu, 13.4. klo 20. Koko Messukylän alueen nuorten messu Perhemessu, 19.4. klo 11 Terttu Haikka, Hannele Juutinen Pyhäkoulu, 26.4. klo 10 Messu, 26.4. klo 10 Mauri Nieminen Nuorten messu, 27.4. klo 20 Koko Messukylän alueen nuorten messu Pyhäkoulu, 3.5. klo 10 Messu, 3.5. klo 10 Tuuli Arola-Haverinen, Aitotahti-kuoro Kontemplatiivinen rukoushetki ja luettu messu, 6.5. klo 19. Kontemplaatio klo 19 jatkuen luettuna ehtoollisena klo 19.30–20, Mauri Nieminen Aitolahden vanha kirkko Aitoniementie 268 050 433 4837 Kristuksen kuolinhetken hartaus, 3.4. klo 15, pitkäperjantai Mauri Nieminen Messu, 6.4. klo 10 Terttu Haikka Atalan seurakuntakoti 050 599 7344 Etuovi, eläkeikäisten kokoontumispaikka, 8.4. klo 12 Martti Lutherista Mikael Agricolaan; vieraana Mauri Nieminen Jumalan kämmenellä -ilta, 8.4. klo 18 Pääsiäisen ilo, Merja Mäkisalo Löydä Elämä -ilta, 12.4. klo 17 Hoitava rukous, Tuija-Riitta Heiskanen, Jukka Uotila, seurakuntalaisen sana ja MOT-musiikkiryhmä. Rukouspalvelua Tuolijumppa, 13.4. klo 10 ikäihmisille, jatkuen maanantaisin parillisilla viikoilla. Vetäjänä Irja Mulari. Tied. diakoniatyöntekijä Eija Heikkilä, 050 097 1579/ [email protected] Etuovi, eläkeikäisten kokoontumispaikka, 22.4. klo 12 ikäihmisille, jatkuen keskiviikkoisin parittomilla viikoilla. Tukipilarit elämän arjessa, vieraana Pirjo Torikka Jumalan kämmenellä -ilta, 22.4. klo 18. Kiitos perheestä. Tied. diakoniatyöntekijä Anna Henriksson, 050 527 9932 Etuovi, eläkeikäisten kokoontumispaikka, 6.5. klo 12. Toukokuu täynnä kevään ihmeitä. Tied. Eija Heikkilä 050 097 1579 Messukylä Messukylän kirkko Messukylänkatu 54 050 599 8215 Kiirastorstain ehtoolliskirkko, 2.4. klo 18 Ari Rantavaara, Johanna Porkola, Hanna Kataja, Choralia-kuoro Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus, 3.4. klo 10 Saarna ja liturgia Johanna Porkola, kanttori Petri Karaksela, 3 Messukylän Kirkkokuoro. Pääsiäisyön messu, 4.4. klo 23 Jarkko Vikman, Heidi Peltola-Elo, kanttori Heikki Hinssa. Messu, 5.4. klo 10 Tero Matilainen, Touko Hakala, Petri Karaksela, Messukylän Kirkkokuoro Sanajumalanpalvelus, 6.4. klo 10 Ari Rantavaara, Hanna Kataja Messu, 12.4. klo 10 Johanna Porkola, Ari Rantavaara, Maiju Häyrynen Messu, 19.4. klo 10 Mauri Nieminen, Jarkko Vikman, Katja Viljamaa, Elina Laaksi, laulu Messu, 26.4. klo 10 Janne Häkkinen, Ari Rantavaara, Heikki Hinssa Messu, 3.5. klo 10 Inka-Riina Valtonen, Anne-Maarit Rantanen, Petri Karaksela Kaukajärven seurakuntatalo Keskisenkatu 20 040 804 8650 Kirkontupa tiistaisin klo 10–12.30 Pappapiiri, 8.4. klo 10 Tied. Virpi Pohjanen 050 570 2038 Naisten aamukahvit, 15.4. klo 9.30 keskiviikkoisin parillisilla viikoilla klo 9.30–11. Kevyt mieli, Somistaja Mira Merja Jokisalo Kaukajärven lähetyspiiri, 16.4. klo 14 Perhetyötä Taiwanissa, pastori Tuija-Riitta Heiskanen. Perjantaipullaa 24.4. klo 13–15 Yhteisvastuun hyväksi Messu, 26.4. klo 12 Hannele Juutinen, Heidi Peltola-Elo, Petri Karaksela Naisten aamukahvit, 29.4. klo 9.30, jatkuen keskiviikkoisin parillisilla viikoilla. Huhtikuun hulinaa, kevään solinaa. Laulaja Matti Sammal Arkimessu, 5.5. klo 13 Kaukajärven lähetyspiirin Naisten yllätysretki (ei piiriä), 6.5. klo 8.30 Hinta 60 €. Lähtö klo 8.30 Messukylän ja Kaukajärven seurakuntakodeilta. Paluu n. klo 17 Messukylän seurakuntatalo Messukylänkatu 36 03 363 0273 Merimieskirkkopiiri Messi, 7.4. klo 13. Yhteyshenkilö Merja Mäkisalo 050 356 3120 Naisten aamukahvit, 8.4. klo 9.30 parittoman viikon keskiviikkona klo 9.30–11. Perinnöstä ja testamentista varatuomari Hilkka Tuori Juttukahvila, 15.4. klo 13 Klo 13–14.30 Naisten aamukahvit, 22.4. klo 9.30 parittoman viikon keskiviikkona klo 9.30–11. Helmistä koruiksi Ritva ja Riitta Merimieskirkkopiiri Messi, 28.4. klo 13. Yhteyshenkilö Merja Mäkisalo 050 356 3120 Juttukahvila, 29.4. klo 13 Klo 13–14.30 Levonmäen seurakuntakoti Hikivuorenkatu 63 050 430 4751 Vanhemman väen iltapäiväkahvit, 8.4. klo 13 Klo 13–14.30. Vieraana Leena-Kaarina Nylund ja 22.4. klo 13 Klo 13–14.30 Kevätkahvit RIPA RIL 23.4 AULUT . kl Härm älän o 18 kirk Tule os l a u l ama sa. oma a t Pete suosikk n r i Mikk Joukain si! en & o Hu uh DUO tanen 4 Silta 4/2015 pastori Hannele Juutinen Avoin Raamattupiiri, 23.4. klo 18 Pirjo Torikka Saarentupa, 29.4. klo 10 Ikäihmisten oma ohjelmapäivä keskiviikkoisin klo 10–13.30. Onnen hetki-elämässä. Tarkemmat tiedot ja kuljetukset, Pirjo Torikka 050 563 3724 Perheleiripäivä lauantaina 9.5. klo 11.30–18 Aitolahden kirkolla Kun pikkulintu jo laulaa riemuaan, ja voikukka nurkalta kurkkaa, tule mukaan keväiseen perheleiripäivään! Iloista musisointia, luovaa askartelua, tuokio omaa ohjelmaa aikuisille, sekä leikkimieliset perheolympialaiset. Lisäksi tutustumme kotikirkkoon ja hiljennymme yhdessä. Päivän hinta on 10 € aikuisilta, 5 € lapsilta (2–6-vuotiaat) ja alle 2-vuotiaat veloituksetta. Ohjelmaan sisältyy lounas, päiväkahvi ja päivällinen. HUOM! Tarjoamme myös mahdollisuuden aamusaunaan klo 10–11.30 välillä. Mikäli haluat saunoa, kerrothan siitä ilmoittautumisen yhteydessä! Ilm. 17.4. mennessä Terttu Haikalle terttu.haikka@ evl.fi tai 050 414 0203 Vehmaisten seurakuntatalo Kauppilaisenkatu 26 040 804 8655 Vesper tiistaisin alkaen 7.4. klo 18.30. Liturgisesti rikas rukoushetki. Pientä iltapalaa. Järjestäjä Kristuksen veljet ja sisaret, pastori Heikki Repo. Mahdollisuus yksityisrippiin klo 17.30. Muualla Ilkon kurssikeskus Ilkontie 8–10, 36220 Kangasala 040 804 8008 Miesten saunailta, 9.4. ja 23.4. klo 17.15 Ilkon kurssikeskuksessa. Klo 17.15 lenkille lähtö, sauna, iltapalaa nyyttikestein, alustus klo 19, keskustelua, päätös klo 21. Tarkemmin [email protected], 050 327 6302 tai [email protected],.050 599 8215 Teisko Teiskon kirkko Teiskon kirkkotie 114 Kiirastorstain ehtoolliskirkko, 2.4. klo 18 Tero Matilainen, Tuula Haavisto, Maiju Häyrynen, Teiskon Kirkkokuoro Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus, 3.4. klo 10 Tuula Haavisto, Maiju Häyrynen Pääsiäispäivän messu, 5.4. klo 10 Tuula Haavisto, Maiju Häyrynen, Teiskon Kirkkokuoro 2. pääsiäispäivän messu, 6.4. klo 18 Tuula Haavisto, Maiju Häyrynen Messu, 12.4. klo 10 Juha Vuorio, Heikki Hinssa Messu, 26.4. klo 10 Vanhemman väen kirkkopyhä ja veteraanipäivän vietto. Anne-Maarit Rantanen, Maiju Häyrynen. Seurakuntakodilla kirkkokahvit. Messu 3.5. klo 10, Ari Rantavaara, Katja Viljamaa, Lauluyhtye Uoma. Kämmenniemen kerhohuone Kämmenniemenkatu 46 Saarentupa, 8.4. klo 10. Vierailijana lähetys- ja pyhäkoulusihteeri Merja Mäkisalo Musiikkipyhäkoulu, 12.4. klo 13.30 Saarentupa, 15.4. klo 10. Yhteislaulua kanttori Maiju Häyrinen Perhemessu, 19.4. klo 15 Terttu Haikka Saarentupa, 22.4. klo 10. Hyvä Paimen, Uudenkylän seurakuntatalo Ali-Huikkaantie 13 050 360 5924 Perinteinen Tampereen Kristillisen Työväenyhdistyksen hartaus, 3.4. klo 15 Saarna Timo Niemi. Yhdistyksen puhallinorkesteri Iltamessu, 19.4. klo 17 Saarna Kaisa Yrjölä. Pyhäkoulu (3+), varkkikerho, iltapala. Kirkontupa, maanantaisin klo 10–12.30 Teiskon seurakuntakoti Teiskon kirkkotie 113 Lähetyksen käsityöpiiri Kahvi ja kudin, 14.4. ja 28.4. klo 10 Muualla Kuorannan kotipyhäkoulu, 3.4. klo 15, Hakamaa, Hakamaalla, Kuorannantie 511 Joukontupa, 14.4. klo 13, Kotilinnasäätiön kerhohuone, Joukontupa Avoin kahvi- ja keskustelutilaisuus klo 13–14.30 varttuneelle väelle Kotilinnasäätiön kerhohuoneella, os.Ullakonvainio 5 Lähetyksen rukouspiiri Ylä-Sääksissä, 13.4. ja 27.4. klo 19, Sääksniementie 118 A Jatkuen maanantaisin parillisilla viikoilla Linnainmaan seurakuntakeskus Korpikodinkatu 2 03 363 3123 Perhekirkko, 12.4. klo 12 Saarna ja liturgia Touko Hakala, kanttori Katja Viljamaa Siioninvirsiseurat, 12.4. klo 18 Johanna Porkola, Jyrki Koivisto ja Antero Eskolin. Kahvit klo 17.30. Ikäihmisten virkistyspäivä, 6.5. alkaen klo 11.30 ehtoollisenvietolla. Lounas ja ohjelmatuokio. Päivässä mukana mm. Ritva Fabrin, Tuija Vähäoja. Kirkontupa keskiviikkoisin klo 10 Pappapiirien yhteinen (Linnainmaa ja Kaukajärvi ) kevätretki Hämeenlinnaan pe 17.4. Tied. Ritva Fabrin p. 050 586 5183 Diakoniapiiri 23.4. klo 14 Lounais-Suomen rukoilevaisuudesta, Anni-Leena Katajisto Takahuhdin seurakuntatalo Tanhuankatu 40 03 365 2965 Nuorten aikuisten ilta, 11.4. klo 16–20. Rentoa olemista, ruokaa, yhdessä tekemistä ja nuorten aikuisten tulevien juttujen ideointia Yksinhuoltajien leiripäivä lauantaina 16.5. klo 10–15 Takahuhdin pappilassa yksihuoltajille ja heidän lapsilleen. Hinta 10€/aikuinen ja 2€/lapsi sisältäen syömiset ja ohjelman. Ilm. 30.4. onerva. [email protected] tai 050 574 4932 (ilmoittautumisen yhteydessä ruoka-aineallergiat ja lasten iät). Kaleva Kalevan kirkko Liisanpuisto 1 040 804 8774 Israel-ilta ke 1.4. klo 18 salissa 9, Heb- realaisen musiikin ilta. Mukana muusikko Risto Rinkkala, puheenvuoro Sari Tanus. Seuraava ilta ke 6.5. Järj. Aineellinen ja Hengellinen Avustustyö ry. Kiirastorstain diakoniamessu 2.4. klo 14, Kati Eloranta, Jukka Kuusisto, Anna Arola ja Kari Nousiainen. Tulkataan viittomakielelle Kiirastorstain iltaehtoollinen 2.4. klo 19, Tapio Virtanen, Harri Luoma, Anna Arola ja Kari Nousiainen Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 3.4. klo 10, Olli Hallikainen, Salla Häkkinen, Anna Arola, Kari Nousiainen, Seurakuntakuoro ja Jouni Saari, sello Pääsiäispäivän messu 5.4. klo 10, Harri Luoma, Tapio Virtanen, Anna Arola, Kari Nousiainen ja Seurakuntakuoro 2. pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus 6.4. klo 10, Elina Rautavirta, Kari Nousiainen, Anna Arola, Marita Koskinen, sopraano. Jumalanpalveluksen jälkeen n. klo 11 seurakuntasalissa Annukka Laineen kuvataideluento Aika ylösnousseen seurassa – pääsiäisestä helluntaihin. Luento liittyy taidenäyttelyyn, joka on avoinna 6.4. asti Kiitosjuhla 11.4. klo 18, kirkko. Lähetysyhdistys Ely. Musiikkia Larisa Kolehmainen. Runoesitys Kaipaajat, ohj. Anneli Lähdesmäki. Iltamessu Olli Hallikainen, Pekka Kiviranta. Lähetysyhdistys ELY ry:n vuosijuhla 11.–12.4. www.evankeliset.net Messu 12.4. klo 10, Antero Rasilainen ELY ry:stä, Harri Luoma. Uusien työntekijöiden työhön siunaaminen, Ulla Latomäki, Pekka Knuutti ja Antero Rasilainen Meitä kantaa Jumala – tilaisuus naisille 18.4. klo 14 seurakuntasalissa. Musiikkia, kahvitarjoilu, rukouspalvelu. Mukana mm. Saila Seurujärvi. Järj. Meitä kantaa Jumala -tiimi ja Tampereen NNKY Messu 19.4. klo 10, Sukupolvien messu, Mirella Lehtola, Kati Eloranta, Kari Nousiainen ja Kehittyneet Laulajat Iloista ja tulista -ruokakurssi 25.4. klo 10–15 ala-aulassa. Valmistamme unkarilaista ruokaa ja aterioimme yhdessä. Järj. Tampereen Suomi-Unkari Seura ja Unkari-piiri, ystävyysseurakuntatyö. Tied. ja ilm. Helka Korpela, helka.korpela@ hotmail.com, p. 040 565 0905 Messu 26.4. klo 10, Veli-Pekka Ottman, Jukka Kuusisto, Kari Nousiainen, Värssy-Vartetti Koko perheen vappuaatto 30.4. klo 17–19.30 Kalevan kirkolla: Ulkona makkaraa ja mehua. Aulassa Kahvila: munkkia, kahvia, simaa. Munkkeja ja simaa myydään myös kotiin klo 19 alkaen. Onnenpyörä, Iloisten askartelijoiden myyntipiste. Ilmaiset toimintapisteet: Sali 4 askartelua, Sali 5 kasvomaalausta, Sali 6 pomppulinna, Seurakuntasali klo 18 tohtori Ilona Poks, Leku Leijona, Windus 2, johtajanaan Anu Pihl. Teemana Sirkus. Voit pukeutua teeman mukaan Messu 3.5. klo 10, Harri Luoma, Kati Eloranta, Eliina Somppi ja Kari Nousiainen, Saija Siuko, sopraano Kevätretki Järvenpäähän ke 20.5. Lähtö klo 9 Kalevan kirkolta, paluu n. klo 17. Järvenpään museo, lounas Järvenpää-talossa, Ainola. Hinta 50 €. Ilm. ja tied. ma 11.5. mennessä Anne Joronen, 050 345 1162 Tampereen Raamattukoulu Kalevan kirkon seurakuntasalissa maanantaisin klo 18.30; 13.4. Jussi Mäkinen Jaakobin kirje, 20.4. Jussi Mäkinen Jaakobin kirje (Vuosikokous), 27.4. Erkki Jokinen Jobin kirja, 4.5. Riitta Lemmetyinen Roomalaiskirje (kevätkauden viimeinen) Tampereen kaupungin järjestämää terveysneuvontaa joka to klo 10–12 salissa 5. Terveydenhoitaja on paikalla, mittaa verenpainetta ja neuvoo terveyteen liittyvissä asioissa. Neuvonta on tarkoitettu kaikille alueen asukkaille ja se on ilmaista. Terveysneuvontaa on tarjolla 21.5. asti. Lapinniemen kappeli Lapinniemenranta Sanajumalanpalvelus klo 12 kuukauden viimeisenä sunnuntaina. 26.4. Veli-Pekka Ottman, Kari Nousiainen Aleksanterin kirkko Pyynikin kirkkopuisto p. 040 804 8764 Hiljaisen viikon ekumeeninen ristipysäkki Ristisaatto Aleksanterin kirkosta päivittäin 30.3.–3.4. klo 11. Lisät.Kaisu-Leena Taulu, 050 554 2428. Aleksanterin kirkon rukousalttareilla on Hiljaisen viikon ajan esillä Jeesuksen ristin tien 14 pysäkkiä Paul Zimmermannin kuvina. Katso s. 3. Aamumessu keskiviikkoisin klo 7.15, messuista vastaavat Sami Uusi-Rauva ja Päivi Repo Musiikillinen ahtikirkko 1.4. klo 18, Bachin Johannes-passion koraalit. Kamarikuoro Solenne, joht. Kirsi Mäki, Tiina Eskelinen lukee Johanneksen evankeliumia Kiirastorstain ehtoollinen 2.4. klo 15, Olli Hallikainen, Riikka Viljakainen Kiirastorstain iltaehtoollinen 2.4. klo 18, Säde Siira, Sami Uusi-Rauva, Riikka Viljakainen, Merja Lohilahti Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 3.4. klo 10, Sami Uusi-Rauva, Minnamaria Tammisalo, Kirsi Mäki ja Solenne-kuorolaisia Jeesuksen kuolinhetken rukous 3.4. klo 15, Kim Rantala Rauhanyhdistyksen pääsiäisseurojen messu 4.4. klo 18, pastori Matti Hanhisuanto, liturgia teol. toht. Yrjö Tala, Riikka Viljakainen ja Merja Lohilahti Pääsiäispäivän messu 5.4. klo 10, Salla Häkkinen, Säde Siira, Riikka Viljakainen, Merja Lohilahti. Kirkkokahvit 2. pääsiäispäivän messu 6.4. klo 10, Jaakko Kentta, Sami Uusi-Rauva, Merja Lohilahti Ehtoollishartaus 9.4. klo 17, Sakari Kalliomaa, Olli Hallikainen Messu 12.4. klo 10, Minnamaria Tammisalo, Säde Siira, Cantilene-kuoro, johtaa Merja Lohilahti Ehtoollishartaus 16.4. klo 17, Kari Salonen Tasauskoulutus 15.4. klo 18–20 kryptassa. Kouluttajina Suomen Lähetysseuran kouluttajat Merja Lang ja Pia Rinne. Koulutus on maksuton. Ilm. viim. to 9.4. p. 040 804 8153 tai [email protected]. Lisät. www.tasaus.fi Kehitysvammaisten kirkkopyhän selkokielinen messu la 18.4. klo 11, Pirjo Tuiskunen, Liisa Hoikkanen, Riikka Viljakainen. Saila Seurujärvi laulu. Kirkkokahvit kryptassa. Messu 19.4. klo 10, Lähetyspyhä, Olli Hallikainen, Sami Uusi-Rauva, Riikka Viljakainen. Sympaatti-kuoro, joht. Emmi Kleemola. Messun jälkeen kryptassa keittolounas 5 € Ehtoollishartaus 23.4. klo 17, Minnamaria Tammisalo Messu 26.4. klo 10, Tapio Virtanen, Säde Siira, Riikka Viljakainen ja Tuomas Laatu. Kirkkokahvit, Uskomme perusteet Raamatussa, Olavi Salminen. SILTA 4/2015 Sanan Lähteillä -ilta 28.4. klo 18.30 Elämän tyhjyys ja täytteet, Satu Eerola, Mikko Matikainen, musiikki Minna ja Jussi Pyysalo. Järj. Tuomiokirkkoseurakunta ja Kansan Raamattuseura Ehtoollishartaus 30.4. klo 17, Mari Korhonen-Hieta Messu 3.5. klo 10, Säde Siira, Sami Uusi-Rauva, Riikka Viljakainen ja Merja Lohilahti. Kirkkokahvit, joiden yhteydessä Kirkkomusikanttien messumatinea. Rukouksen ja ylistyksen ilta kuukauden 1. keskiviikko (ei 1.4.) klo 18.30, muina keskiviikkoina Pyynikin kirkontuvalla, Mustanlahdenkatu 21 A Seniorifoorumin retki 7.5. Rauman suun-nalle. Tied. ja ilm. Tiina Mäkinen p. 0207 681 671. Matkalla mukana myös Säde Siira ja Tiina Mäkinen. Järj. Tuomiokirkkoseurakunta ja KRS Aleksanterin Avoin kirkko Tule hiljentymään, keskustelemaan tai rukoilemaan yksin tai yhdessä päivystäjän kanssa ma-pe klo 12–18. Pappi paikalla 16–18. Rukoushetket klo 17. Viikkomessu torstaisin klo 17 Matka Pärnuun kuntoutuskeskus Waasaan 16.–21.8. Hinta kahden hengen huoneessa 365 € ja yhden hengen huoneessa 410 €. Bussi on mukana koko ajan. Hintaan sisältyvät matkat, täysihoito ja 3 lääkärin suosittelemaa hoitoa päivässä. Tied. ja ilm. Marja-Leena Pukema p. 050 553 0455 Tuomiokirkko Tuomiokirkonkatu 040 804 8765 Kiirastorstain päiväehtoollinen 2.4. klo 13, Merja Halivaara, Henri Hersta Kiirastorstain iltaehtoollinen 2.4. klo 19, Antero Niemi, Henri Hersta, Tuomiokirkon kuoro, johtaa Tuomas Laatu Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 3.4. klo 10, Merja Halivaara ja Tuomas Laatu. Jumalanpalvelus radioidaan suorana lähetyksenä Radio Moreenin kautta (98,4 MHz) Pääsiäisyön messu 4.4. klo 23.30, elämyksellinen yökirkko. Saarna ja liturgia piispa Matti Repo, Mari Korhonen-Hieta, Henri Hersta, Tuomas Laatu, Ulla Hannula, viulu ja Lauri Voipio, sello Pääsiäspäivän messu 5.4. klo 10, Kari Salonen, Olli Hallikainen, Henri Hersta, Tuomiokirkon kuoro ja Kamarikuoro Cantionale, joht. Tuomas Laatu 2. pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus 6.4. klo 10, Antero Niemi, Henri Hersta Messu 12.4. klo 10, Kari Salonen, Mari Korhonen-Hieta, Pirkan miehet, joht. Tuomas Laatu Tulimessu 19.4. klo 10, Antero Niemi, Kari Salonen, palomieskuoro Tulikukot, joht. Marja-Liisa Rautelo Messu 26.4. klo 10, Mari Korhonen-Hieta, Merja Halivaara, Henri Hersta, Cantilene-kuoro, joht. Merja Lohilahti Messu 3.5. klo 10, Kari Salonen, Mari Korhonen-Hieta, Henri Hersta, Cantionale-kuoro, joht. Tuomas Laatu Seurakuntien talo Näsilinnankatu 26 Kirkkomusikanttien iltasoittajaiset 24.4. klo 18 Näsin salissa. Vapaa pääsy Tuomasmessun yhteisöilta 4.5. klo 18 Emmaus-sali Ilta armosta 20.5. klo 18 Näsin salissa, Eero Junkkaala, Minnamaria Tammisalo, musiikki Peter Joukainen. Järj. Tuomiokirkkoseurakunta ja KRS Seurakuntakoti Katariina Hatanpään puistokuja 20 Messu 5.4. sekä 3.5. klo 15, Mari Korhonen-Hieta, Paula Siren. Kirkkokahvit Kevätsointuja su 26.4. klo 15. Musiikillinen iltapäivä Trio Incanton seurassa; Marianne Hesthammer, Eila-Sisko Kanerva, Paula Sirén. Kahvitarjoilu. Kolehti Yhteisvastuulle DEUTSCHER GOTTESDIENST am 12. 4. um 16 Uhr im Gemeindehaus von Pyynikki, Kisankentänk.18. Erik Panzig ENGLISH SERVICE Vanha kirkko, the Old Church Keskustori English Service every Sunday at 4pm. Sunday School for kids, coffee social, Bible Reflection for everyone. Welcome! 5.4. Rev. Anglican Church Reader Emmanuel Eneh, Ville Aalo 12.4. Rev. Ville Aalo 19.4. Rev. Jarkko Vikman, Kati Eloranta 26.4. Rev. Risto Korhonen 3.5. Rev. Tuomas Mäkipää from the Anglican Church in Finland Svenska hemmet, Satamakatu 19 2.4. Skärtorsdagens kvällsbön med nattvard kl 18, Kim Rantala • KRISTILLISET JÄRJESTÖT• matalan kynnyksen kohtaamispaikka IKÄÄNTYVILLE Kotipirtin Olkkari Ryhmätoimintoja Helppoa yhdessäoloa Olkkariin on mahdollista tulla myös vapaaehtoistoimintaan! www.kansanraamattuseura.fi/ tampereella Neuvontaa isyyte Apua yksinä en Ristimäenkatu 35 p. 050 409 8470 Lue lehti netissä siltalehti.fi 3.4. Långfredagens gudstjänst kl 11, Kim Rantala, liturg Kaj Fagerholm, predikan 5.4. Påskdagens högmässa kl 11, Kim Rantala 6.4. Annandag påsk. Kvällsbön med taize-sånger kl 18, Hanne von Weissenberg 12.4.1 söndagen efter påsk, gudstjänst kl 11, Kim Rantala 19.4.2 söndagen efter påsk, högmässa kl 11, Inka-Riina Valtonen 26.4 3 söndagen efter påsk, gudstjänst kl 11, Eimer Wasström 3.5. 4 söndagen efter påsk, högmässa kl 11, Rainer Backström HYVIEN TEKOJEN KAUPPA Näsilinnankatu 26, avoinna arkisin klo 9–17. Huom! 2.4. Kiirastorstaina 2.4. suljemme klo 15. 3.–20.4. kauppa suljettu. Tervetuloa ostoksille jälleen 21.4.! KURSSIKESKUKSET Torpan kurssikeskus Torpantie 29, Siivikkala 040 804 8387 Torpan miestenilta, 14.4. klo 17, Pahan kohtaaminen. Alustus: dialogi Jouni Heiskanen ja Seppo Löytty Sana, Martti Lammi ja illan isäntä Reino Mäkelä. Sauna klo 17 alkaen, kahvit klo 18.15. Tilaisuus alkaa klo 19; illan isännän avaussanat, vieraan alustus (n. klo 19.15–20), keskustelu klo 20–20.20, illan sana klo 20.20– 20.30. Tied. pastori Martti Lammi, 050 307 1402 LÄHDEKAPPELI Seurakuntien talossa, Näsilinnank. 26, avoinna hiljentymistä varten arkisin klo 9–14. MUMMON KAMMARI Vapaaehtoisen vanhustyön keskus Kyläpaikka kaikenikäisille Vapaaehtoisen vanhustyön avunvälitys / Seurakuntien avunvälitys p. 03 219 0711 arkisin klo 9–11, ulkoiluystävät, juttu- ja asiointikaverit, Talkkari Pikkaraiset, lääkäriin saatot. Mummon Kammarin Kyläpaikka, Mummon Puoti ja Muistojen Kammari Otavalankatu 12 A. Avoinna ma–to klo 10–14. (2.–6.4. suljettu) Perehdytyskurssi vapaaehtoiseen vanhustyöhön, valitse näistä: ma 13.4. klo 16–19, to 7.5. klo 13–16 tai ma 25.5. klo 16–19. Ilmoittaudu toimistoon, p. 03 219 0455, ma klo 9–17, ti–to klo 9–14 tai kotisivun lomakkeella Koulutuksia Mummon Kammarin vapaaehtoisille klo 13–14.30: to 9.4. Mitä tekisin vanhuksen kanssa, Tampereen rauhanyhdistys Nekalankulma 1 www.tampereenrauhanyhdistys.fi Seurat sunnuntaisin klo 16, keskiviikkoisin ja lauantaisin klo 19 Pe 3.4. pitkäperjantain seurat klo 16 La 4.4. viikkomessu Aleksanterin kirkossa klo 18 sekä seurat ja iltakylä ryllä klo 20.30 Su 5.4. seurat klo 13.30, 16 ja 18.30 Ma 6.4. seurat klo 13.30 ryllä ja sanajumalanpalvelus Viinikan kirkossa klo 16 La 11.4. myyjäiset klo 17 ja iltaohjelmaa klo 19 Ma 27.4. seurat Koukkuniemen vanhainkodissa (os. 6) klo 16 Tervetuloa! Seura-aikoina seurat kuunneltavissa osoitteesta www.tampereenrauhanyhdistys.fi 5 Hannele Virkola to 23.4. Miten autan muistisairasta, sosiaa-liohjaaja Elina Westergren-Erkkilä Huhtikuun näyttely: Muistot elää, Sylvi Kinnunen. MYÖTÄTUULI Yhteinen vammaistyö Iidesrannan seurakuntakoti, Iidesranta 5 Aurinkoklubi tiistaisin klo 17–19 14.4./21.4./28.4. (EI 7.4.) Tied. Paula Kontro 050 343 3118 Hyvä Paimen, selkokielinen messu Aleksanterin kirkossa, 18.4. klo 11. Artistivieraana Saila Seurujärvi. Saarna: kehitysvammaisten pappi Pirjo Tuiskunen, kirkkokahvit. Hissi kirkkosaliin ja kryptaan Pyynikin kirkkopuiston puolelta Kuurojentyö Viittomakielinen perhekerho kokoontuu Siirilässä, Satamakatu 13, ke 1.4. klo 15–17/ la 11.4. klo 10–12 /ke 15.4. klo 10–12 /ke 29.4. klo 10–12 . Lisätietoja Sirpalta p. 050 561 1028 Kiirastorstaina 2.4. klo 14 tulkattu Diakoniamessu Kalevan kirkossa, Liisanpuisto 1 Kuurosokeiden raamattu- ja keskustelupiiri, 27.4. klo 18–20, Kuurosokeiden toimintakeskus Su 3.5.15 klo 15 Messu Hervannan kirkossa, Lindforsinkatu 7, Kirkkokahvit Takkahuoneessa Näkövammaistyö Torstai 2.4. klo 13 kiirastorstain hartaus. Ehtoollisen vietto, diakonian ja yhteiskuntavastuun johtaja Ilkka Hjerppe viikko 15 Myötätuuli on suljettu (ei tilaisuuksia) Keskiviikko 15.4. klo 13 Miestenpiiri Frans Emil Sillanpää diakonissa Tuula Laitinen Torstai 16.4. klo 13 Laulu- ja musiikkihetki Pirkko ja Terttu Välimäki Näkövammaisten toimintatila Myötätuuli Torstaipiiri ”Tasapainoa tunteisiin...”, 23.4. klo 13–15, Myötätuuli, Tunnekeskeinen kukkaterapeutti, tunnetaito-ohjaaja Tarja Repo Viittomakielinen seurakuntapiiri, 28.4. klo 16–18, Myötätuuli Torstaipiirin Vappubrunssi, 30.4. klo 13–15, Myötätuuli HERÄTTÄJÄYHDISTYS SIIONINVIRSISEUROJA Tänään 1.4. klo 19 Hiljaisen viikon seurat Peltolammin srk-keskuksessa Su 12.4. klo 18 Linnainmaan seurakuntakeskuksessa, Korpikodinkatu 2. Kahvit klo 17.30. Johanna Porkola, Jyrki Koivisto ja Antero Eskolin Ti 14.4. klo 18.00 Pirkkalan kirkossa To 16.4. klo 19 Seurakuntien talolla, Ateenasalissa, Tuula Haavisto, Olli-Pekka Silfverhuth, Sakari Suutala. ESIKOISLESTADIOLAISET Kurjentaival 22, 33100 Tampere (vastapäätä Viinikan kirkkoa) Seurat pyhäpäivisin klo 14.00 Kanssapuheet (Raamatun tutkiminen) tiistaisin klo 13.00 ja torstaisin klo 18.30 Nuortenilta tiistaisin klo 19.00 Kevätlähetysseurat - la 25.4. klo 12 ja 17 - su 26.4. klo 12 ja 18 - ma 27.4. klo 12 ja 18 Tervetuloa! 6 Silta 4/2015 NUORET AIKUISET Uusi Verso, uusiverso.fi Pispalan kirkko Pispalan valtatie 16 Varikkomessut 19.4. klo 16 ja 18, 3.5. klo 16 ja 18 Molemmat messut ovat identtiset, mutta ensimmäisessä on pyhäkoulua sekä tulkkaus englanniksi. Jokaisen messun jälkeen on myös mahdollista jäädä rukouspalveluun tai vain itsekseen hiljentymään. Infopisteellä poikkeavat uudet kävijät saavat tietoa toiminnasta ja pienen lahjan. PÄIVÄRAAMATTUKOULU Päiväraamattukoulu 10 v. Kalevan kirkon srk-sali to klo 9.30–13.15, jatkuen 23.4. asti Kevään teemana Raamatun punainen lanka 9.4. Kuukauden vieras: AVOINNA; Tule Pyhä Henki, Seppo Lappalainen 16.4. Profeetat, Ville Aalo; Armi ja Urpo Taponen 23.4. Kevät- ja 10-vuotisjuhla. Ennakkoilmoittautuminen 9.4. mennessä ao. osoitteeseen. Lisät. Ville Aalo (ville.aalo@ evl.fi; p. 050 4688484) RAAMATTULAUANTAI 18.4. klo 13–17 Näsin Sali Ilmestyskirjan juutalaisilla juurilla, Riitta Keskimäki. Väliajalla kahvitarjoilu ja kirjamyynti. RADIO ja TV Tuomiokirkon jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 10 Radio Moreeni 98,4 MHz Ahti Kuorikosken Matteus-passio pitkäperjantaina 3.4. klo 22 Radio Dei 98,8 MHz. Lasten Passio Leppävaaran kirkossa Espoossa. Pääsiäiskertomusta toteuttamassa Lintuvaaran koulun oppilaita, opettajia ja Leppävaaran seurakunta. Yle TV1 3.4. klo 10 Jaakko Löytty, kahden maan kansalainen MTV3-kanavalla pitkäperjantaina 3.4. klo 16.30, uusinta 1. pääsiäispäivänä su 5.4. klo 12.45. Löytty kertoo musiikkinsa synnystä ja maailmankuvastaan – ja esittää toivotuimpia laulujaan. Ohjelmassa mukana mm. Laura Malmivaara, Mikko Kuustonen, Teemu Laajasalo, Mari Teinilä ja Heikki Salo. Ortodoksinen pääsyön aamupalvelus ja liturgia Tampereen Pyhän Aleksanteri Nevskin ja pyhän Nikolaoksen kirkossa. YLE TV1 4.4. klo 23.55 Pääsiäispäivän messu Keravan kirkossa. YLE TV1 5.4. klo 10 Pisara-ohjelma tulee pääsiäisviikolla ma–pe klo 14.55, lauantaina klo 15.10, YLE TV1. Millaisia ovat arkkipiispa Kari Mäkisen mietteet hiljaisena lauantaina? Mikä on Juudaksen rooli? Ajatuksiaan pääsiäisestä kertovat myös KUA:njohtava teologinen asiantuntija Petri Merenlahti, tutkija Outi Lehtipuu ja musiikkipedagogi Hilkka-Liisa Vuori. To 2.4. klo 14.55 Outi Lehtipuu, pe 3.4. klo 14.55 Matti Leino, la 4.4. klo 15.10 Kari Mäkinen Jumalanpalvelus Tampereen Aitolahden Adventtiseurakunnassa YLE TV1 su 19.4. klo 10. Teemana perhe ja opetuslapseus. RETKET/MATKAT Seurakuntaretki 4–5.8. Uusikaupunki ja Rauma. Lähtö Vanhalta kirkolta klo 8.15. Aamukahvit Hinnerjoella. Uusikaupunki: opastettuna mm. Taidetalo Pilvilinna, Bonk-museo, Vanha kirkko, Wahlbergin Talo. Majoittautuminen hotelli Aquarius 2hh. Lounas ja iltapala. Ke 5.8. Raumalle saaristotietä, perillä opas: Pyhän Ristin kirkko, kaupunkikierros ja lounas. Vapaaaikaa molemmissa kohteissa. Retken hinta 165 €. Ilm. Elvi Koskinen p. 050 337 1728 ja Antti Punkari p. 050 525 8536. Tuomiokirkkoseurakunta/Pyynikki Kerholaisten, partiolaisten ja perheiden retki Helsingin tuomiokirkkoon ja Linnanmäen huvipuistoon 23.5. klo 9.30–19. Lähtö klo 9.30 Seurakuntien talon edestä (Näsilinnankatu 26), paluu samaan paikkaan n. klo 19. Hinta 50 €/ henkilö Tampereen ev.lut. seurakuntien jäseniltä, muille 65 €/henkilö. Hinta sis. kuljetukset ja rannekkeen Linnanmäelle. Kuljetukset ilman ranneketta 15 €/henkilö seurakuntien jäseniltä ja muilta 20 €. Maksu kerätään menomatkalla linja-autossa. Ilm. 1.4. alkaen www.trevlut.net/tuomiokirkko. Tied. p. 050 313 8641 /Petri Eteläinen seurakunta tekee matkan Pietariin 20.–23.8. Kohteina mm. Verikirkko, Kazanin tuomiokirkko, Pyhän Marian kirkko, Kesäpalatsi ja Pietari-Paavalin linnoitus. Mukana matkalla Kaisa Plomp, Hannu Vuorinen, Urho ja Jella Koski. Alustava hinta-arvio 270 €/henkilö sisältäen viisumin, matkan, majoituksen ja aamupalan. Majoittuminen Kelton koulutuskeskuksessa. Ilm. ja tied. ensisijaisesti s-postitse [email protected] tai 050 430 4473. Opintomatka Japaniin lokakuussa 2015! Tutustutaan Japanin kristillisen kirkon toimintaan, Kansanlähetyksen työhön sekä Japanin monipuoliseen kulttuuriin ja uskontoihin. Järj. Harjun srk ja Tampereen Tuomiokirkkosrk. Matka suuntautuu Kobeen, Kiotoon ja lähialueiden kaupunkeihin. Matkan kesto on noin 10–12 vrk ja hinta n. 2300 €. Matkaoppaana pastori, lähetystyöntekijä Arni Hukari. Tied. lähetyssihteeri Sanna Kramer, p. 050 574 4920 RETRIITIT 17.–19.4. Hiljaisuuden retriitti Nokian Urhatussa Merja Heinilä ja Arja Kuusniemi Hinta 120 € Ilm. 050 430 7175 tai 050 430 7172 1.–3.5. Lintu- ja talkooretriitti Ikaalisten Metsäkestilässä Liisa Erkiö ja Jussi Hankela Hinta 80 € Ilm. 050 5232 104 tai [email protected] 14.5. Hiljainen Helatorstai Ikaalisten Metsäkestilässä Pirjo Torikka ja Heidi Peltola-Elo Hinta 40 € Ilm. 050 5633 724 tai [email protected] tai [email protected] p. 040804 8105 15.–17.5. Hiljaisuuden ja musiikin retriitti Ikaalisten Metsäkestilässä Anne-Marie Grundsten ja Laura Tuhkanen-Jukkola Hinta 120 €. Ilm. 050 5204 798 tai [email protected] 20.–24.5. Henkilökohtaisesti ohjattu retriitti kirkon työntekijöille Ikaalisten Metsäkestilässä Jussi Holopainen, Heidi Peltola-Elo. Hinta 220 € Ilm. 03 238 1130 tai [email protected] RUKOUKSEN TALO Sinkkujen oloilta Linnainmaan seurakuntakeskuksessa, 25.4. klo 17–21, Yhdessäoloa, keskustelua, saunomista, nyyttärit. Ota oma pyyhe ja pesuaineet mukaan! Keskustasta bussit 1, 8 ja 28. SATEENKAARIMESSU Muualla Parittomat K-63 osoitteessa Satakunnankatu 28 B, Tampere, katutaso. 9.4. klo 10–12 Naisen elämänkaari, Erja Räty 23.4. klo 10–12 Ympäristönhoito, Sinikka Louhivuori Vertaisryhmä seuraa kaipaaville yksin eläville yli 63-vuotiaille. Haluatko tutustua uusiin ihmisiin ja keskustella avoimesti yksin elämisen haasteista ja ehkäpä vielä löytää elämänkumppaninkin? Kokoontumiset jatkuvat 21.5. asti parittomien viikkojen torstaisin klo 10–12 Kysy lisää sinkkutapahtumista: [email protected] p. 050 381 7177 Rautatienkatu 20 Yhteistä rukousta arkipäivisin klo 9–11 Haukiluoma, Rauhanportti, Rauhantie 21 Rukoustunti perjantaisin klo 18, 17.4., 15.5. 18.4. klo 18 Finlaysonin kirkossa, ehtoollisjumalanpalvelus sateenkaariväelle ja kaikille kiinnostuneille, pastorit Kati Eloranta ja Jussi Laine, kanttori Anna Arola. Kirkkokahvit messun jälkeen. Järj. Tuomiokirkkoseurakunta ja Pirkanmaan Setan hengellinen ryhmä SANA SOI Finlaysonin kirkossa Juontajina Pertti Kallio & Sointu Lanki 19.4. klo 18, Nyt elän! Laulavan kulkurin 35 v. reissulaulut, laulaja, kirkkotrubaduuri Pertti Kallio & Co. Sana Soi -pappina Harri Luoma. Säestäjänä Maila Böhm. Kirjapöytä. Kolehti Suomen Raamattuopistolle. Tuomiokirkkoseurakunta ja Suomen Raamattuopisto SANAN LÄHTEILLÄ -ILTA 28.4. klo 18.30 Aleksanterin kirkossa Elämän tyhjyys ja täytteet, Satu Eerola, Mikko Matikainen, musiikki Minna ja Jussi Pyysalo SENIORIFOORUM Aleksanterin kirkon kryptassa Edullinen kahvitarjoilu klo 12, ohjelma klo 13 9.4. Messukylästä se kaikki alkoi, musiikkineuvos Matti Heinivaho 23.4. Liikunta on lääke, liikuntalääketieteen ja kl. fysiol. erikoislääkäri Ilkka Vuori Järj. Tuomiokirkkoseurakunta ja KRS SEURAKUNTIEN KIRJASTO Kaikille avoin. Näsilinnankatu 26, 5. krs, p. 040 804 8281 Avoinna ma–pe klo 9.30–15.30 ja ke klo 9.30–17. Vuosi 2015 on kirjan vuosi. Valikoimissamme on runsaasti paastonaikaan ja pääsiäiseen liittyvää materiaalia kaikenikäisille. Facebook, katso seurakuntienkirjasto SEURAKUNTIEN TALO Näsilinnank. 26 PL 226, 33101 Tampere 03 219 0111 (vaihde), avoinna arkisin 8.30–15.45 • Yhteinen asiakaspalvelu (toimitus- ja tilavaraukset, virkatodistukset ja sukuselvitystilaukset, avioliiton esteiden tutkinnat, jäsenasiat) palvelee arkisin klo 9–15 katutason asiakaspalvelupisteessä • Hautaustoimen asiakaspalvelu palvelee osoitteessa Hämeenkatu 28 arkisin klo 9–15, puhelimitse klo 8.30–15.45. SINKUT tampereensinkut.fi Sinkkujen oloilta Nekalan seurakuntatalossa, 11.4. klo 17–21, Yhdessäoloa, keskustelua, sisäpelejä, saunomista, nyyttärit. Ota oma pyyhe ja pesuaineet mukaan! Keskustorilta bussi nro 10. Sisäänkäynti Kuismantien puolelta Sinkkuilta, 14.4. klo 18–20, Aleksanterin kirkon krypta. Vahva täytyy olla että pärjää yksin. Miten yksinelävästä keskustellaan netissä? Vierailijana yhteiskuntatieteiden maisteri diakoni Raija Eeva Turusta. Elämän voimanlähteitä. Jaetaan kokemuksia elämää voimaannuttavista asioista. Vertaistapaaminen yksin eläville aikuisille. Teetä ja kahvia tarjolla. SURURYHMÄ Tesoman kirkko 15.4. ja 29.4. klo 18.30. Tied Riitta Laankoski, p. 050 433 2450 Linnainmaan seurakuntakeskus 26.4. klo 17-19 . Jatkuen joka sunnuntai 24.5. asti. Tied. Anne-Maarit Rantanen p. 050 570 2039 ja Terttu Haikka p. 050 414 0203 SUURELLA SYDÄMELLÄ KLUBI Näsilinnankatu 26, katutaso Suomenkielen alkeiden opetus tiistaisin klo 18 ja klo 19 suomenkielen jatkoryhmä. Tervetuloa opiskelemaan suomenkieltä ja kulttuuria. Raamattu.Piste. – kiireisen ihmisen raamattukoulu, 2.4. klo 17.30, ehtoollinen: Timo Pöyhönen Raamattu. Opetusta on joka torstai klo 17.30–18.30 Seurakuntien talon Suurella Sydämellä -klubilla. Raamattu.Piste. 9.4. Luuk. 10 tapa elää, osa 1, Matti Mäkinen Puolen tunnin messut 12.4. klo 10 ja 12. Jussi Laine ja Jari Pulkkinen Raamattu.Piste. 16.4. Lähellä Jumalaa – lähellä ihmistä. Ulla Saunaluoma, Kalle Virta Raamattu.Piste. 23.4. Luuk. 10 tapa elää, osa 2. Kristiina Tanhua-Laiho USKON AKATEMIA Elämän ja uskon kysymyksiä syventävä luentosarja Pääkirjasto Metso, Pietilä-Sali (Pirkankatu 2) klo 18–19.30 USKONNOT JA RAUHA To 23.4. Media uskonnollisten konfliktien synnyttäjänä, fil.toht., dosentti Johanna Sumiala. Järj. Yhteistyössä Tampereen ev.lut.seurakunnat ja Tampereen seudun työväenopisto. Vapaa pääsy. Lisät. Ville Aalo [email protected], p. 050 468 8484 VAPPUTAPAHTUMA JA SOITINHUUTOKAUPPA Kirkkomusikanttien vapputapahtuma ja soitinhuutokauppa, 29.4. klo 16–20, Näsin sali Kello 18 alkavassa soitinhuutokaupassa on huudettavana käytettyjä puhallinsoittimia (mm. kaksi vetopasuunaa, tenorisaksofoni, tuuba, piccolohuilu, huilu, ja käyrätorvia) sekä käytettyjä pianoja. Soittimiin pääsee tutustumaan aamupäivällä klo 10–13 sekä iltapäivällä alkaen kello 16, jolloin tarjolla on myös kirkkomusikanttien musiikkiesityksiä sekä simaa ja munkkeja. Silta 4/2015 Konserttitarjotin Puolustusvoimien varusmiessoittokunta järjestää Finlandia-konserttikiertueen 25. toimintavuotenaan. Tampereella se pysähtyy Aleksanterin kirkossa 11. huhtikuuta kello 18. Solisteina esiintyvät oopperalaulaja Waltteri Torikka ja trumpetisti Seppo Pohjoisaho. Turneella kuullaan kantaesitys tamperelaisen Paavo Korpijaakon säveltämästä Marssi-teoksesta. Kapellimestareina toimivat Pasi-Heikki Mikkola ja Tero Haikala. Vapaa pääsy, ohjelma 15 € Hääm Su 3 usiikkia Mess .5. klo 15 uk ja su ylän kirk 3 k Tuom .5. klo 1 o 6 i Vapa okirkko a pä äsy Konsertteja 1.4.–6.5.2015 Heinrich Schützin Matteus-passio Ke 1.4. klo 18 Messukylän kirkko Vapaa pääsy, ohjelma 10 € Lue lisää: s. 12–13 Kohti Getsemanea Musiikillinen ahtikirkko Ke 1.4. klo 19 Pispalan kirkko Aarioita ja koraaleja Matteus-passiosta Harjun Kanttorikvartetti Vapaa pääsy Lauluja ristin tiestä Tarvo Laakso Pe 3.4. klo 15 Lielahden kirkko Lauluja surusta ja kuolemasta pe 3.4. klo 17 Vanha kirkko Peter Joukainen kolehti Yhteisvastuukeräykselle J. Rutter: Requiem Pe 3.4. klo 19 Tuomiokirkko Tampereen akateeminen sinfoniaorkesteri Poikakuoro Pirkanpojat sopraano Anu Mattila johtaa Jouni Rissanen liput 20/15 €, lippupalvelu.fi Pääsiäisyön konsertti Arvo Pärt: Passio La 4.4. klo 21 Kalevan kirkko Liput 18/12 €, lippu.fi tai ovelta tuntia ennen konserttia tamperecappella.fi Outi ja Lee Ma 6.4. klo 17 Lielahden kirkko Toccata ja fuuga sekä muut Bachin kauneimmat Ma 6.4. klo 18 Tuomiokirkko Henri Hersta, urut Ohjelma 10 € Piipahdus kirkossa To 16.4. klo 12 Vanha kirkko Tampereen Musiikkiakatemian oppilaita ja opiskelijoita lomassa päivän psalmi Kitarakonsertti La 18.4 klo 18 Pispalan kirkko Ben Malinowski: uutta kitaramusiikkia Suomesta ja maailmalta Ohjelma 5 € Yhteisvastuulle Soi lauluni kiitosta Syntymäpäiväkonsertti Leena Silfverhuth ja Taina Koivisto Su 19.4. klo 15 Aitolahden kirkko Juha Vuorio, Hanna Kataja, Katja Viljamaa, Lauluyhtye Uoma ja Choralia-kuoro Vapaa pääsy, kolehti seurakunnan diakoniatyölle Pe 24.4. klo 21 Finlaysonin kirkko Vapaa pääsy Lux Su 19.4. klo 18 Tuomiokirkko Tampereen Filharmoninen Kuoro Brucknerin, Duruflén, Messiaenin, Poulencin ja Martinin teoksia sekä Nystedtin, Rautavaaran ja Eric Whitacren musiikkia, johtaa Jani Sivén Ohjelma 15/10 €, lipukkeet ennakkoon Lippulasta 13/10 €, lippula.fi Kärsimysten kautta iloon Beethovenin pianosonaatti nro 31 op. 110 As-duuri Su 26.4. klo 15 Pispalan kirkko Pianotaiteilija Merja Konttinen soittaa sekä kertoo sonaatista ja Beethovenin elämästä. Vapaa pääsy. Kolehti Yhteisvastuulle Jakarandan konsertti Pe 24.4. klo 19 Lielahden kirkko Yhteisvastuukeräyksen kiitoskahvit klo 17.30 Kirkkomusikanttien iltasoittajaiset Pe 24.4. klo 18 Näsin sali, Seurakuntien talo Kansanlaulukirkko -yhteislaulutilaisuus Pe 24.4. klo 19 Messukylän kirkko Piccolon Kamarikuoro ja Piccolon Kamarikuoron kansanmusiikkibändi, Heikki Hinssa Jouko Mäki-Lohiluoman konsertti ja Siionin virsien yöveisuut Kevätsointuja su 26.4. klo 15, srk-koti Katariina Trio Incanto kolehti Yhteisvastuukeräykselle Kantaattikonsertti J.S. Bach: Christ Lag in Todes Banden Su 26.4. klo 18 Tuomiokirkko Konsertto viululle ja oboelle d-molli: Sanna Tullila, viulu ja Heikki Pöyhönen, oboe Vapaa pääsy, ohjelma 10 € Lue lisää:liite s. 8 Lounasmusiikkia Ke 6.5. klo 12 Aleksanterin kirkko Minna Hilke, vokaalilaulu tampereenseurakunnat.fi/ paasiaismusiikkia 7 Hannu Jukola Herra Bach, kanttori Markku Ylipää, Kanttorikuoro ja Tampereen Kamarimusiikkiseuran orkesteri tarjoavat musiikkielämyksen 26.4. kello 18 Tuomiokirkossa. JEESUS-MARSSI KOKOAA KRISTITTYJÄ VAPPUNA Jeesus-marssi järjestetään Tampereella jo 22. kerran. Tänä vuonna marssille rohkaistaan erityisesti Tampereen seudulla asuvia ulkomaalaistaustaisia kristittyjä. – Marssista on syntynyt perinne, joka yhdistää kristityt kerran vuodessa näkyvällä tavalla, kertoo Jeesus-marssin tiedotusvastaava Mika Piirto. Tapahtuma on tänä vuonna kokonainen rukousvuorokausi Tampereen ja Suomen puolesta. Jeesus-marssi-toimikunta esittää haasteen, että kokoon saataisiin 50 rukousparia rukoilemaan vappuiltaan kaupunkimme puolesta. Rukouskävelijät tarvittaessa juttelevat ja rukoilevat ihmisten kanssa. Aamukaste 9.5.2015 Kanttorit yhdessä Bachin äärellä Tampereen seurakuntien Bach 2015 -konserttisarja jatkuu sunnuntaina 26. huhtikuuta kello 18 Tuomiokirkossa, kun tamperelaiset kanttorit avustajineen esittävät Johann Sebastian Bachin kantaatin Christ Lag in Todes Banden. – On suuri ilo päästä musisoimaan yhdessä kanttorikollegojen kanssa. Tässä konsertissa myös yleisö pääsee halutessaan osallistumaan, lupaa Eteläisen seurakunnan kanttori Markku Ylipää, joka johtaa Kanttorikuoroa ja Tampereen Kamarimusiikkiseuran orkesteria. Konsertin aluksi kuullaan Bachin urkupartita, muunnelmasarja koraalista Sei gegrüsset, Jesu gütig Tuomiokirkon urkurin Henri Herstan tulkitsemana sekä Konsertto viululle ja oboelle d-molli, jossa solisteina toimivat viulisti Sanna Tullila ja oboisti Heikki Pöyhönen. Kaksoiskonserton johtaa orkesterin oma kapellimestari Miika Jämsä. Kantaateilla oli merkittävä osuus Johann Sebastian Bachin (1685–1750) sävellystuotannossa ja kehityksessä säveltäjänä. Christ Lag in Todes Banden perustuu Lutherin säveltämään pääsiäiskoraaliin Kristus kuolon kahleissa (virsikirjan virsi 96). Vuonna 1707 sävelletty kantaatti koostuu koraalivariaatioista, jotka seuraavat tarkasti Lutherin tekstiä ajalle tyypillisten vapaiden tekstimietelmien käyttämisen sijaan. Kantaatti alkaa haudan tummilla sävyillä kirkastuen vähitellen pääsiäisen valoon ja ylösnousemuksen riemuun. Konserttiin on vapaa pääsy. Ohjelma maksaa 10 euroa. tampereenseurakunnat.fi/bach Petra Perttula Ohjelma: vappuaattona 30.4. klo 15–18 Esirukousta klo 18–20 Vanha kirkko klo 20–24 Rukouskävely vappuna 1.5. klo 00–09 NNKY: Rukousvartio klo 9–11.30 Aleksanterin kirkko klo 11.30 Aleksanterin kirkko: Keittolounas klo 12.00 Aleksanterin kirkkopuisto: marssin alkutilaisuus klo 13.00 Jeesus-marssi lähtee klo 13.30 Loppujuhla helluntaisrk:ssa Lisätietoja: [email protected] p. 040 553 3401 Finlaysonin kirkossa Mutkaton ja mukava kastejuhla, jossa kastetaan pieniä ja isompia lapsia. Seurakunnat tarjoaa täytekakkukahvit. Lisätietoja ja ilmoittautuminen tampereenseurakunnat.fi/aamukaste p. 050 302 7781 HÄÄYÖ 13.5.2015 Finlaysonin kirkossa yö Hää 5. 13. Haluatteko juhlalliset ja tunnelmalliset kirkkohäät vähällä vaivalla? Riittää kun tulette paikalle ja sanotte ”tahdon”, seurakunta järjestää kaiken muun. FB: tampereenhaayo tampereenseurakunnat.fi/haayo Ilmoittautumiset 6.5. mennessä Arkisin klo 9–15 p. 040 804 8170 Elyn seminaari ja 7v. vuosijuhla Kalevan kirkko ja sen alasali 11.–12.4.2015 Rukouksen äärellä Leirikesä lähestyy! Tule mukaan! K esätuulta hiuksissa, nurmikko varpaiden alla, kivat kaverit ympärillä! Tampereen seurakunnat järjestää kaikkiaan 38 leiriä kesän aikana. Tule mukaan nauttimaan kesästä, musisoimaan, liikkumaan tai harrastamaan teatteria ja elokuvantekoa. Erähenkisille on tarjolla eräkokkileiri tai patikointi Karhunkierroksella. Perheleirille voit tulla vanhempien, isovanhempien, sisarusten tai kummien kanssa nauttimaan yhdessäolosta ja -tekemisestä. Lue leireistä lisää netistä! Leireille voi ilmoittautua 8.4.2015 saakka. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: tampereenseurakunnat.fi/leirikesa Lauantai 11.4. klo 10 Alkurukous ja tervetuloa, alasalissa. Elyn työntekijät 10.15 Isä meidän. Kuvien äärellä, Maria Pitkäranta 11.15 Jumalan lapsen rukouselämä. Raamattutunti, Erja Kalpio 12.30 Ruokailu 13.30 ELYn uudet työntekijät esittäytyvät. 14.00 ELY yhteisessä rukousrintamassa. Antero Rasilaisen johdolla keskustelua ja jakamista 15.15 Kahvit 16.00 Vuosikokous, avaus Pekka Knuutti 18.00 Kiitosjuhla ja messu kirkossa. Raili Mäkitalo ja Sirpa Keski-Antila saatellaan eläkkeelle. Musiikkia Larisa Kolehmainen. Runoesitys Kaipaajat, ohjaajana Anneli Lähdesmäki. Iltamessu liturgina Olli Hallikainen, saarna Pekka Kiviranta. Ylösnousseen todistajia Sunnuntai 12.4. klo 10 Messu, Saarna Antero Rasilainen, liturgia Harri Luoma, kanttori Eliina Lepistö, uusien työntekijöiden työhön siunaaminen: Ulla Latomäki, avustajina Pekka Knuutti ja Antero Rasilainen. 11.30 Ruokailu 12.30 Viestiä viemässä, alasalissa. Salla Häkkinen, Satu Kivisaari, Erja Kalpio, Veli-Matti Sallinen. Lähtösiunaus Pekka Kiviranta. Juhla päättyy klo 14.15 Evankelinen Lähetysyhdistys ELY ja Tuomiokirkkoseurakunta toivottavat sinut tervetulleeksi yhteiseen juhlaan SILTA 2015 / TUOMASMESSU-LIITE Tuomasmessu u Jo v Vesa Keinonen Rikas ja raikas ehtoollisjuhla 5.4. P 25- ääsiä ism vuo Ale ksa tisjuh essu nte lam ri e kell n kirk ssu o 18 oss a Pääsiäinen on tuplajuhlan paikka Ensimmäisenä pääsiäispäivänä 5.4. on Tuomasmessu tavallistakin riemullisempi. Suurena kristillisenä juhlapäivänä vietetään myös Tampereen Tuomasmessun 25-vuotisjuhlamessua. Suositun messun katse on suunnattu vahvasti eteenpäin. – Emme lähde tähänkään messuun peruutuspeiliin tuijotellen ja pakki päällä. Toki arvokkaana matkaeväänä on kaikki se hyvä, jonka varaan nykyinen Tuomasmessu rakentuu, sanoo messun kokoajana tiiminsä kanssa toimiva Johanna Stadius. Stadius painottaa pääsiäismessunkin olevan avoin aivan jokaiselle. – Meillä on matala kynnys, leveät ovet ja kattokin yllättävän korkealla. Uskoakaan ei tarvitse enempää kuin sinä päivänä hyvältä tuntuu. Eihän Jeesuksen opetuslapsista Tuomaskaan uskonut ennen kuin näki. Tervetuloa juhlavaan pääsiäismessuun Aleksanterin kirkkoon 5.4. klo 18! 25 VUOTTA TAMPEREELLA • • • • • • 0! 199 a t s e od Tampereen ensimmäinen Tuomasmessu pidettiin 1.4.1990. Sen jälkeen niitä on ollut yli 350. Messu on Aleksanterin kirkossa sunnuntai-iltaisin klo 18 noin kolmen viikon välein. Osallistujia messussa on keskimäärin yli 500 henkeä. Yhdessä Tuomasmessussa palvelee 60–80 vapaaehtoista. Vuoden aikana eri messutehtävissä on yli 500 eri henkilöä. Keskeisiä piirteitä ovat mm. vapaaehtoisten tärkeä rooli, mukaansa tempaava Tuomas-musiikki, rukousalttarit sekä vahva yhteisöllisyys. Tuomasmessusta saa lisätietoja mm. täältä: www.tampereentuomasmessu.fi Kirsikka Lyhteilä SILTA 2015 / TUOMASMESSU-LIITE Tuomasmessu on antanut Sari Papuselle (vas.) ja Terttu Setälälle paljon myönteisiä kokemuksia. Kirkosta voi saada vahvistusta arkeen ja uusia ystäviäkin. Ota riski ja tule kirkkoon! minkin olen osallistunut myös Tesoman lähikirkon toimintaan, Terttu kertoo. Opettajana työskentelevä Sari taas löysi raikkaan ja rennon jumalanpalveluksen muutamia vuosia sitten. – Jo ensimmäisellä kerralla vapaus ja ilo tekivät vaikutuksen. Kirkossa oli paljon väkeä ja rytmikäs musiikki tempaisi mukaansa. Seinustoille oli rakennettu rukousalttareita, jonne saattoi jättää rukouspyyntöjä. Vastapainoa arjelle Molemmille naisille Tuomasmessusta on tullut tärkeä osa elämää. – Omassa arjessa on monenlaisia asioita, joskus suruakin. Kirkkoon tuleminen antaa vastapainoa. Ei tar- messu miehenkin makuun Tuomasmessuun voi marssia vaikka bootseissa ja prätkäkerhon liiveissä. Niin tekee Sons Of Abraham -kerhon jäsen Timo Peltonenkin. Kristitty motoristi tutustui Tuomasmessuun ensimmäistä kertaa muutamia vuosia sitten. Sons of Abrahamin väki tuli silloin toteuttamaan Tapahtumien yön messua yhdessä vakioväen kanssa. – Kokemus oli oikein myönteinen. Liivimme herättivät toki huomiota, mutta ei mitenkään negatiivista. Motoristit rakensivat kyseiseen messuun prätkämiesten esteettistä näkemystä heijastavia rukousalttareita. Niillä komeili mm. bensapumppu ja erilaisia työkaluja. – Tuomasmessu on minusta hyvä, koska messun tekemiseen saa osallistua aktiivisesti, jos haluaa. Mutta pakko ei ole. Tämänkin ansiosta siellä on helppo olla. vitse löytää puheista tai lauluista kuin yksi lause, joka voi kantaa koko viikon, Terttu sanoo. Tuomasmessu satsaa yhteisöllisyyteen. Messun jälkeen pidettäville tee jatkoille osallistuu kymmeniä ihmisiä ja monenlaista muutakin yhteistä toimintaa on. – Olen tätä kautta tutustunut moniin ihmisiin ja kokenut hienoja asioita. Elämäni on rikastunut paljon, Terttu iloitsee. – Minullekin messu on tarjonnut iloa, voimaa, rohkeutta ja uusia kokemuksia. Tuomasyhteisö on kantanut elämäni vaikeimmissa hetkissä, Sari jatkaa. Myös epäilijöitä varten Jeesuksen opetuslapsista Tuomas muistetaan itsepäisenä epäilijänä. Hänen mukaansa Tuomasmessu on nimettykin. Terttu Setälä vakuuttaa, että messuun ei tarvitse tulla uskonvarmuutta puhkuen. Myös epäily on ilman muuta sallittu. – Emmehän me ihmiset ole niin tietäviä, mutta Jumala on. Meidän pitää vain luottaa Häneen. Tämän asian ymmärtäminen on minultakin vaatinut vuosia, ja prosessi on edelleen kesken. Sari Papusesta Tuomasmessuun voi tulla, vaikka ei olisi varma edes Jumalan olemassaolosta. – Kannattaa ottaa riski ja tulla tutustumaan. Et menetä siinä mitään. Kun avaa sydämensä Jumalalle, Hän kyllä tekee jatkotyön. ✦ Vesa Keinonen N oin nelikymppinen Sari Papunen ja 68– vuotias Terttu Setälä viihtyvät hyvin yhdessä Tuomasmessussa. Naiset tutustuivat toisiinsa viime syksynä messun palvelutehtävissä. – Ikäerolla ei ole merkitystä. On ilo, että me eri sukupolvet saamme tehdä yhdessä asioita, naiset sanovat. Molempien kohdalla side kirkkoon on aikaisemmin ollut varsin ohut. – Tulin Tuomasmessuun mukaan 1990-luvun alussa. Se imaisi heti mukaansa. Tätä ennen ja myöhem- Monimuotoisuus hyväksi Timo Peltonen miettii, että Tuomasmessuun voi löytää tiensä sellainenkin, joka vasta etsii uskoaan. – Moni mies ei uskostaan paljoa ääneen puhu, taidanpa itsekin kuulua siihen joukkoon. Mutta meidänkin on hyvä olla Tuomasmessussa. Messun monimuotoisuuskaan ei Peltosta haittaa. – Minusta on hyvä asia, että kohderyhmää ei rajata mitenkään. Maailma menee eteenpäin ja Suomeenkin tulee esimerkiksi eri kansallisuuksia. Se pitää hyväksyä, prätkäkerholainen sanoo. ✦ Sons of Abraham prätkäkerhossa ja Tuomasmessussa on paljon samaa. Mitään ei tuputeta. Tuomaskuorossa murretaan rajoja Keskeinen osa Tuomasmessua on iloinen ja rytmikäs musiikki. Siitä vastaa bändin lisäksi vapaaehtoislaulajista koostuva Tuomaskuoro, jonka kokoonpano vaihtelee messusta toiseen. Riitta Vesanen on laulanut kyseisessä kuorossa 2000-luvun alusta saakka. Kyseessä on alttostemmaa laulavan naisen ensimmäinen kuorokokemus. – Mahdollisuus ylistää laulamalla on minusta aivan upeaa. Tuomasmessussa musiikki tukee rukousta. Kuorolaisten keskuudessa ilmapiiri on iloinen, ja olen saanut vuosien varrella sieltä monia hyviä ystäviä. Tuomasmessussa lauletaan perinteisistä virsistä poikkeavaa hengellistä musiikkia. Monet kappaleet ovat esimerkiksi Pekka Simojoen tai Jaakko Löytyn tuotantoa. Huippulaulaja ei tarvitse olla Vesanen on päässyt kokemaan Tuomas-musiikin kautta uudenlaista rauhaa, yhteyttä ja iloa. – Laulujen sanat ja melodiat jäävät helposti mieleen ja niitä on mukava hyräillä vaikkapa autolla ajaessa. Rauhaisat Taizé-laulut puolestaan tukevat omakohtaista rukousta ja mietiskelyä. Riitta Vesanen on Tuomaskuoron myötä innostunut muutenkin laulamisesta. – Olen mukana Aitotahti-kuorossa ja muutamassa muussakin hengellisessä musiikkikokoonpanossa. Kuorolainen kannustaa laulamisesta kiinnostuneita tulemaan rohkeasti kyselemään lisää Tuomaskuorosta. Mikään huipputason laulaja ei tarvitse olla. – Olemme seurakuntaa palvelevia Kirsikka Lyhteilä SILTA 2015 / TUOMASMESSU-LIITE esilaulajia, emmekä esiintyjiä, konsertoijia tai viihdyttäjiä. Toki nuotissa pysyminen on välttämätöntä. Kuoromme johtaja Elina Orjatsalo pitääkin tulokkaille pienen laulukokeen. Ystäviä ja lohtuakin Irina Pukari tuli mukaan Tuomaskuoroon viime syksynä työkaverinsa kutsumana. Ukrainasta kotoisin oleva opettaja on asunut Tampereella kahdeksan vuotta. Hän nauttii suuresti uudesta harrastuksestaan. – Olen saanut ihania kuorokavereita ja kokea oikeaa laulamisen iloa. Samalla olen päässyt tutustumaan uuden kotimaani kulttuuriinkin. Tuomaslaulujen laulaminen antaa Pukarille myös lohdutusta, koska Ukrainassa tilanne on jatkuvasti vaikea. Maassa asuu edelleen monta hänen sukulaistaan. – Välillä en saanut entisestä kotimaastani mitään tietoja, ja silloin laulaminen oli minulle kuin henkireikä. Irina kokee saaneensa Tuomasmessusta ja sen kuorosta paljon hyvää elämäänsä. – Siellä on mahdollisuus miettiä tärkeitä asioita ja keskustella muiden kanssa. Voin myös saada apua ja vastauksia kysymyksiin. Ja yhdessä laulaminenhan on jo sinällään vahva positiivinen kokemus. Kuorossa laulaminen nostaa tutkitusti elämän laatua. Näin uskovat myös tuomaskuorolaiset Jean-Jacques, Riitta ja Irina. välisessä gospelkuorossa, Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa opiskeleva nuori mies kertoo. Kun Jean-Jacques tuli Tampereelle, eräs seurakuntaystävä pyysi hänet mukaan Tuomaskuoroon. – Hän oli nähnyt, kuinka suuri on haluni ylistää laulamalla. Ja samalla olisi hyvä mahdollisuus parantaa suomen kielen taitoani. Nuorukainen arvostaa messussa erilaisten ihmisten kokoontumista yhteen. Se näkyy myös kuorossa. Rajat murtuvat Irina Pukarin ohella Tuomaskuorossa laulaa muitakin ”ulkomaalaisvahvistuksia”. Yksi heistä on kamerunilaissyntyinen Jean-Jacques Constantin Yonga Komgang. – Opiskelin Pietarissa yhdeksän vuotta, ja olin jo siellä mukana kansain- – On hienoa, että eri kirkkokuntien rajat murtuvat, kun kuoro on lavalla yhdessä. Meillä kaikilla on silloin yhteinen päämäärä: rakastamme ja ylistämme Jumalaa laulamalla. Pyhän ilmapiirin voi silloin oikein tuntea. Nuoren miehen suosikki gospelkappeleista on klassikko Amazing Grace. – Sen sanoma tekee hyvin nöyräksi. Kaikki syntini on lunastettu ja minut on pelastettu. Puhtaasti armosta. ✦ Tampereen Tuomasmessussa pappeina palvelevat Timo Takala ja Minnamaria Tammisalo. He ovat paikalla useimmissa messuissa. Mitä Tuomasmessu sinulle merkitsee? Timo: Kirkko on ihmistä korkeampi, koska se on viesti meitä suuremmasta, käsittämättömästä ja kaikkivaltiaasta Jumalasta. Tuomasmessu on minun alttarini. Se on Jumalan koskettavan läsnäolon, levon, siunauksen ja myös erilaisten tehtävien paikka. Minnamaria: Erityisesti yhteyttä. Pidän Tuomasmessun elävyydestä ja sosiaalisuudesta, siitä, että messussa on mahdollista kohdata niin ystäviä kuin Jumalaakin. Mikä Tuomasmessussa on parasta? Timo: Varmaan eri kerroilla vähän erilaiset asiat. Ehtoollinen, mahdollisuus jättää rukouspyyntöjä ja tulla siunatuksi myös henkilökohtaisesti. Voit puhua tai olla puhumatta. Erittäin tärkeää on myös musiikki. Minnamaria: Se hetki, kun koko suuri seurakunta lähtee liikkeelle ehtoollista varten. Musiikki soi, jonossa voi sekä tervehtiä tuttuja että hiljentyä omissa ajatuksissaan. Siinä on pyhän perhejuhlan tuntua. Teemu Järventie Tuomaspapit Minnamaria ja Timo: olet tervetullut! Miksi Tuomasmessu vetää vuodesta toiseen Aleksanterin kirkkoon joka kerta yli 500 ihmistä? Timo: Tätä pitää kysyä heiltä, jotka paikalle tulevat. Ja sitä on messuvuosien aikana kysyttykin. Itse toivon, että messu opettaisi rikastumaan erilaisuudesta ja näkemään sen mahdollisuutena. Keskinäinen ymmärrys voi vahvistua ja uusia oivalluksia syntyä. Minnamaria: Uskoakseni ihmisiä kiehtoo sama kuin minuakin: yhteisöllisyys, elävyys ja uskon sanoittaminen nykyihmisen kielelle. Messussa on paljon väkeä, jokainen mahtuu joukkoon omana itsenään. Tuomaspappien juttusille saa tulla vaikka messun yhteydessä. Mitä haluat sanoa niille, jotka eivät vielä ole käyneet Tuomasmessussa? Timo: Jokainen syy tulla kirkkoon on oikea. Kannattaa kokeilla, ettei jää harmittamaan. Minnamaria: Unelmoin siitä, että Tuomasmessu tunnettaisiin kaupungissamme. Toivon myös, että kirkossa kokemamme hyvä ei jäisi vain omaksi iloksemme, vaan yhteisömme siunaus voisi kohdistua kaikkiin tamperelaisiin. SILTA 2015 / TUOMASMESSU-LIITE Anni Parjanen: 1. Työllistymistäni. 2. Työttömyysasiassa uskonnon lisäksi pitää itsekin olla aktiivinen. 3. Se riippuu siitä, millainen epäily on kyseessä. Kyllä. Elämäntilannekin vaikuttaa. 4. Olen ainakin kerran käynyt Tuomasmessussa. On hyvä, että epäilijöillekin on messu. Epäilystähän ei sinällään voi sivuuttaa. Jos sen jättää vain kalvamaan sisälleen, niin voi tulla suurempi kriisi. 16.5. Vesa Keinonen Vesa Keinonen Mitä epäilet tällä hetkellä? Mistä haet apua ja vastauksia, kun epäilet? Voivatko kirkko ja seurakunnat tarjota apua epäilijälle? Oletko kuullut koskaan Tuomasmessusta, jonne epäilijätkin ovat tervetulleita? Vesa Keinonen • • • • Markus Henriksson: 1. Kansainvälisiä kriisejä koskevaa uutisointia. 2. Penkomalla useita lähteitä ja hankkimalla taustatietoa. 3. Suoranaisia vastauksia en omiin kysymyksiini ole sieltä saanut. Mutta kirkkojen läsnäolo muistuttaa minua niiden todella pitkästä historiallisesta jatkumosta. Kirkko on aina ollut jonkinlainen vastausten antaja epätietoisille ihmisille. 4. Tuomasmessusta en ole ennen kuullut, mutta idea kuulostaa hyvältä. Minusta kirkon pitää kyseenalaistaa myös omia opetuksiaan. Epäilijöiden messuun voisin joskus mennäkin. Ajoittain pitää tarkistaa myös omia epäilyjään ja ennakkoluulojaan. Tuomasmessu Kaikilla kielillä Aleksanterin kirkossa kello 18 Helena: 1. Sitä, että voiko elämä todella olla näin epäoikeudenmukaista. Tuttavissani ja läheisissäni on pitkäaikaissairaita, joilla ei juurikaan ole toivoa. Toisilla taas on terveyttä ja muutenkin kaikki niin sanotusti hyvin. 2. Lähinnä haen vastauksia omasta päästäni. Uskon kyllä Jumalaan ja tiedän, että Hän on myös antanut minulle paljon vastauksia. Mutta sitten on asioita, joihin en mielestäni ole vastauksia saanut mistään. 3. Uskon, että tarjoaa. Itsellä on tämä mahdollisuus jostakin syystä jäänyt kokeilematta. Se on ehkä omaa laiskuutta. 4. Olen kuullut Tuomasmessusta. Ilman muuta on hyvä asia, että sellainen on olemassa. Useita kertoja on ollut mielessä, että pitäisi kokea se. Avoimessa kirkossa kuunnellaan Tampereen Tuomasmessun piirissä tehdään paljon myös diakonista työtä. Ihmisten monenlaiseen hätään vastataan esimerkiksi Avoin kirkko -toiminnalla. Siinä vapaaehtoiset seurakuntalaiset päivystävät Aleksanterin kirkossa kahden tunnin vuoroissa. Kirkko on auki arkipäivisin klo 12–18. Avoimen kirkon toiminta tapahtuu kirkkoon tulijan eli kirkkovieraan ehdoilla. Hänen kanssaan voidaan keskustella ja tarvittaessa rukoillakin. Tarjolla on myös teetä ja pikkupurtavaa. Kello 17 pidetään yhteinen rukoushetki, jonka yhteydessä luetaan kirkkoon jätettyjä rukouspyyntöjä. Avoin kirkko on toiminut Aleksanterin kirkossa vuodesta 2008 saakka. Viime vuonna päivittäisiä kirkkovieraita oli keskimäärin 70.✦ Vesa Keinonen ”Epäilystähän ei sinällään voi sivuuttaa…” Raimo Siirtola on yksi Avoimen kirkon päivystäjistä. Kaikilla kielillä – että he kaikki olisivat yhtä Toukokuussa Tuomasmessu pidetään poikkeuksellisesti lauantaina. Aleksanterin kirkossa alkaa 16.5. kello 18 messu, jossa on mukana vahva kansainvälinen ulottuvuus. Messun eri tehtävissä nähdään paljon muualta tulleita. Kansainvälisyys näkyy ja kuuluu myös messun musiikissa, josta vastaavat Sakari Löytty ja Timo Saarinen. Samoin kirkon eri puolille on rakennettu rukousalttareita eri maiden teemoilla. Messun pääkielenä on suomi, mutta kuulemme rukouksia ja raamatunlukua monilla muillakin kielillä. 16.5. Tuomasmessu on osa Tampereen seurakuntien, Suomen Pipliaseuran ja Pirkanmaan Pipliaseuran valtakunnallista Kaikilla kielillä -raamattutapahtumaa. www.tampereenseurakunnat.fi/raamattutapahtuma Julkaisija: Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä Sisällöntuotanto: Vesa Keinonen / Bene Media
© Copyright 2024