1. No category

FAKTA
HYVINVOINTIVALTIO
NUMEROINA
27.4.2015
Aiemmin julkaistu EVA Fakta -sarjassa:
Hyvinvointivaltio numeroina (2013)
Verojen kirja (2014)
Tästä Suomi elää (2014)
Kuka Suomessa tekee työt? (2015)
Julkaisut löytyvät osoitteesta ww.eva.fi/julkaisut/faktat.
Kustantaja: Taloustieto Oy
Painopaikka: Nykypaino Oy, Helsinki 2015
EVA Fakta 2/2015
5. täydennetty painos
ISSN 2342-7175 (painettu)
ISSN 2342-7183 (pdf )
ISBN 978-951-628-634-4 (painettu)
ISBN 978-951-628-635-1 (pdf )
Esipuhe
”Hyvinvointivaltio on kriisissä”, sanotaan. ”Hyvinvointivaltio on ajettu alas”, julistavat innokkaimmat. Hyvinvointivaltion ongelmat ovat totta, mutta lopussa sen tarina ei ole. Sen kertovat numerot.
Tämä teos on hyvinvointivaltion kuumemittari. Se kertoo havainnollisten indeksilukujen kautta miten suomalainen
hyvinvointivaltio on kehittynyt ja muuttunut. Lähtöpisteenä on vuosi 1975, jolloin hyvinvointiprojektimme oli
saavuttanut täysi-ikäisyytensä. Kertomus kulkee läpi 1990-luvun laman ja 2000-luvun talouskriisien.
Tämän kirjan ensimmäinen painos julkaistiin helmikuussa 2011. Se on osoittautunut hyvin kysytyksi ja käyttökelpoiseksi perustietoteokseksi kaikissa niissä paikoissa, joissa käydään talouspoliittista ja yhteiskunnallista
keskustelua. Siksi olemme päivittäneet kuvaajat tuoreimmilla numeroilla.
Tilastointiviiveen vuoksi ensimmäisessä painoksessa finanssikriisin vaikutus näkyi vain heikosti. Tässä päivitetyssä
laitoksessa maailmantalouden sukellus ja Euroopan velkakriisin kurjuudet ovat selvästi nähtävissä.
Luvut kertovat, että Suomen palautuminen finanssikriisistä on huolestuttavan hidasta. Ennen kuljimme tasatahtia
Pohjoismaiden kanssa, nyt olemme liukumassa toisenlaiseen seuraan.
EVA Faktan luvut on koonnut tutkija Hannu Kaseva Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta. Esitän hänelle parhaat
kiitokseni paneutuvasta ja sinnikkäästä työstä.
Helsingissä 22. huhtikuuta 2015
Matti Apunen
Johtaja
EVA
Sisältö
Julkinen sektori kansantaloudessa
Julkiset menot tehtävittäin 1980–2013
Julkiset menot pääerittäin 1975–2013
Julkisten menojen rahoitus 1975–2014
4
5
6
Julkisen sektorin työllisyys
Julkisen ja yksityisen sektorin työlliset 1950–2013
Julkisyhteisöjen osuus työllisyydestä 1860–2013
Työvoima julkisyhteisöissä ja yrityksissä 1975–2013
Julkisyhteisöjen työvoima hallintotasoittain 1975–2013
Työllisyys julkisissa peruspalveluissa ja hallinnossa 1975–2013
7
8
9
10
12
Julkiset kulutusmenot
Yövartijavaltion kulutusmenot 1975–2013
Peruspalvelujen kulutusmenot 1975–2013
Terveyspalvelujen kulutusmenot 2003–2013
Sosiaalipalvelujen kulutusmenot 2003–2013
Koulutuksen kulutusmenot 2003–2013
Kulttuuri- ja liikuntapalvelujen kulutusmenot 2003–2013 Infrastruktuurin ja elinkeinopalvelujen kulutusmenot 2003–2013
Hallinnon palkkojen osuus julkisyhteisöjen palkkamenoista 2003–2013
12
13
14
15
16
17
18
19
2
Julkiset tulonsiirrot ja tuet
Eläkemenot eläkelajeittain 1975–2013
Sairausvakuutusmenot ja luontoismuotoiset tulonsiirrot 1975–2013
Työttömyysturvamenot 1975–2013
Muut perusturvamenot 1975–2013
Korkomenot ja ulkomaille maksetut tulonsiirrot 1975–2013
Bruttoinvestoinnit ja tukipalkkiot 1975–2013
20
21
22
23
24
25
Veroaste ja muita indikaattoreita
Kokonaisveroaste 1975–2014
Maksetut ja saadut tulonsiirrot tuloluokittain 2013
Pienituloinen väestö Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1999–2013
Valtiovallan antamien säädösten määrä 1945–2011
Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti 1990–2013
26
27
28
29
30
Kansainvälistä vertailua
Julkiset menot Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995–2013
Julkiset kulutusmenot Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995–2013
Julkiset investointimenot Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995–2013
Julkiset tulonsiirrot Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995–2013
Inhimillisen kehityksen vertailu Pohjoismaissa ja OECD-maissa 1980–2013
Tyytyväisyys omaan elämään OECD-maissa 2012
3
31
32
33
34
35
36
Julkiset menot tehtävittäin 1980–2013 (prosenttia bruttokansantuotteesta)
Talouskriisi (2008–) on kiihdyttänyt
julkisten menojen kasvua. Vuonna
2013 julkisten menojen osuus
bruttokansantuotteesta nousi 57,8
prosenttiin.
70
Vuosina 2000–2013 kasvu oli
nopeinta sosiaali- ja terveyspalveluissa, jotka kasvoivat käyvin
hinnoin mitattuna keskimäärin 5,8
prosenttia vuodessa. Tulonsiirrot,
kuten eläkkeet ja sosiaaliavustukset,
kasvoivat 4,8 prosenttia vuodessa.
50
Julkisten menojen rahoituspohjan
muodostaa kokonaistuotanto, joka
kasvoi samana ajanjaksona keskimäärin 3,1 prosenttia vuodessa.
20
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden
tilinpito.
Julkinen sektori kansantaloudessa
60
40
30
Tulonsiirrot kotitalouksille
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Muu julkinen kulutus
Koulutus- ja kulttuuripalvelut
Muut menot
40,1
57,8
48,0
47,9
21,0
16,3
18,0
8,4
8,1
6,9
4,9
22,3
12,4
10,6
11,4
6,7
7,8
7,8
5,6
4,9
5,4
5,6
9,9
10,6
10,2
9,9
10,6
1980
1990
2000
2010
2013
6,3
10
54,8
6,5
0
4
Julkiset menot pääerittäin 1975–2013 (indeksi, 1975=100)
500
Tulonsiirrot
400
300
Muihin menoihin kuuluvat mm.
valtion korkomenot, kehitysapu ja
EU-jäsenmaksut.
Kulutusmenot
BKT
200
Tulonsiirrot eli kotitalouksille maksetut sosiaaliturvaetuudet ovat
kiintein hinnoin laskettuna miltei
viisinkertaistuneet vuodesta 1975.
Julkisyhteisöjen tuottamien terveys-,
koulutus- ja hallintopalveluiden
kulutusmenot taas ovat yli kaksinkertaistuneet.
Muut menot
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden
tilinpito.
Julkiset menot v. 2013 (mrd. eur)
Kulutusmenot50,18
Tulonsiirrot45,02
Muut menot
21,44
100
1975
1980
1985
1990
1995
5
2000
2005
2010
2013
Yhteensä116,63
Julkinen sektori kansantaloudessa
Julkisten menojen rahoitus 1975–2014 (prosenttia bruttokansantuotteesta)
Julkisia menoja ei ole pystytty
talouskriisin aikana (2008–) kattamaan verotuloilla, joten valtio ja
kunnat ovat velkaantuneet. Vuonna
2013 lisävelkaa otettiin 8,4 miljardia euroa, ja julkisen velan suhde
BKT:hen nousi 59,3 prosenttiin.
1990-luvun lama-aikana julkista
velkaa kasvatti markan devalvaatio,
joka nosti valuuttamääräisen velan
arvoa.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden
tilinpito.
Menojen rahoitus vuonna 2014
(mrd. euroa)
Julkiset menot
120,0
Verotulot90,0
Julkinen velka
121,1
BKT (veropohja)
204,0
Julkinen sektori kansantaloudessa
70
59,3
60
58,8
Julkiset menot
50
40
Veroaste 44,0
30
20
Julkinen velka
10
0
1975
1980
1985
1990
1995
6
2000
2005
2010
2014
Julkisen ja yksityisen sektorin työlliset 1950–2013 (miljoonaa henkilöä)
1,0
2,5
Yksityinen työllisyys
(vasen asteikko)
2,0
0,8
Julkisen sektorin työllisyys on yli
nelinkertaistunut 1950-luvun alusta.
Yksityinen sektori taas työllistää
tänään vähemmän ihmisiä kuin
tuolloin.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden
tilinpito.
0,6
1,5
Julkinen työllisyys
(oikea asteikko)
1,0
0,4
0,5
0,2
0,0
0,0
1950
1960
1970
1980
1990
7
2000
2010
Työllisiä vuonna 2013 (milj. hlöä)
Yksityinen työllisyys
Julkinen työllisyys
1,87
0,63
Koko kansantalous yhteensä 2,50
Julkisen sektorin työllisyys
Julkisyhteisöjen osuus työllisyydestä 1860–2013 (prosenttia)
Julkisyhteisöt työllistävät noin neljänneksen koko maan työllisistä.
Julkisyhteisöjen työntekijämäärä
kuitenkin riippuu siitä, mitä julkiseen toimintaan katsotaan kuuluvan. Kansantalouden tilinpidon
mukaan (ks. s. 9) julkisyhteisöjen
palveluksessa oli vuonna 2013 noin
633 000 työntekijää. Työssäkäyntitilastossa luku lähentelee 700 000:ta,
kun mukaan otetaan myös mm. valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden
65 000 työntekijää.
30
v. 2013
25,3 %
25
20
15
10
Lähde: Tilastokeskus ja Hjerppe (1988).
Työllisyysosuudet v. 2013 (%)
Yritykset58,6
Julkisyhteisöt25,3
Muut16,1
Yhteensä100,0
Julkisen sektorin työllisyys
5
0
1860
1880
1900
1920
1940
8
1960
1980
2000
Työvoima julkisyhteisöissä ja yrityksissä 1975–2013 (indeksi, 1975=100)
180
Julkisyhteisöt
160
140
120
Työlliset yhteensä
100
Yritykset
Vuonna 1975 yrityksissä työskenteli
3,9 työntekijää jokaista julkisen
sektorin palveluksessa olevaa kohti,
mutta vuonna 2013 suhdeluku oli
2,3. Julkisyhteisöjen henkilöstömäärä on kasvanut 71 prosenttia, mutta
yritysten henkilöstömäärä on pysynyt ennallaan.
Muihin työnantajiin luetaan kotitaloudet, yhdistykset ja säätiöt,
vakuutus- ja rahoituslaitokset sekä
asuntoyhteisöt.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden
tilinpito.
Työllisiä vuonna 2013 80
60
1975
1980
1985
1990
1995
9
2000
2005
2010
2013
(hlöä)
Yritykset
Julkisyhteisöt
Muut 1 465 500
632 700
401 400
Yhteensä
2 499 600
Julkisen sektorin työllisyys
Julkisyhteisöjen työvoima hallintotasoittain 1975–2013 (indeksi, 1975=100)
Valtaosa julkisyhteisöjen työvoimasta toimii paikallishallinnossa, jossa
henkilöstö on kaksinkertaistunut
vuodesta 1975. Paikallishallintoon
kuuluvat kunnat, kuntayhtymät
sekä alue- ja maakuntahallinto.
220
Valtion henkilöstö väheni etenkin
1990-luvulla, kun esimerkiksi Postija telelaitos yhtiöitettiin.
180
Sosiaaliturvarahastoja ovat mm.
KELA ja työeläkelaitokset.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden
tilinpito.
Työllisiä vuonna 2013 (hlöä)
Paikallishallinto Valtio
Sos.turvarahastot 479 900
142 100
10 700
Yhteensä
632 700
Julkisen sektorin työllisyys
Paikallishallinto
200
Julkisyhteisöt yhteensä
160
Sosiaaliturvarahastot
140
120
Valtio
100
1975
1980
1985
1990
10
1995
2000
2005
2010
2013
Työllisyys julkisissa peruspalveluissa ja hallinnossa 1975–2013 (indeksi, 1975=100)
300
Julkisten sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluiden henkilöstö on kaksinkertaistunut vuodesta 1975.
Sosiaalipalvelut
Ripeintä työllisyyden kasvu on ollut
sosiaalipalveluissa, joissa henkilöstömäärä on kolminkertaistunut.
260
220
Terveyspalvelut
180
Yleishallinnon eli valtion, kuntien ja
KELAn hallinnon työntekijämäärä
on kasvanut 30 prosenttia vuodesta
1975.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden
tilinpito.
Koulutus
140
Työllisiä vuonna 2013 Yleishallinto
100
1975
1980
1985
1990
1995
11
2000
2005
2010
2013
Yleishallinto
Terveyspalvelut Koulutus
Sosiaalipalvelut
(hlöä)
169 600
143 100
136 100
125 400
Julkisen sektorin työllisyys
Yövartijavaltion kulutusmenot 1975–2013 (indeksi, 1975=100)
Yövartijavaltion kulutusmenot ovat
reaalisesti kaksinkertaistuneet vuodesta 1975. Yhteensä yövartijavaltion kulutusmenot ovat noin 11 miljardia euroa, mikä oli 5,3 prosenttia
BKT:sta vuonna 2013.
Yövartijavaltio on hyvinvointivaltion
ydin, joka huolehtii sisäisestä järjestyksestä ja ulkoisesta turvallisuudesta sekä ylläpitää yhteiskunnan
perusrakennetta eli yleistä hallintoa
ja oikeuslaitosta.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden
tilinpito.
Kulutusmenot v. 2013(mrd. eur)
Yleishallinto5,59
Yleinen järjestys ja turv.
2,78
Puolustus2,30
Yövartijavaltio yhteensä
Julkiset kulutusmenot
10,67
260
BKT
240
220
200
Puolustus
180
Yleinen järjestys
ja turvallisuus
160
140
Yleishallinto
120
100
1975
1980
1985
1990
12
1995
2000
2005
2010
2013
Peruspalvelujen kulutusmenot 1975–2013 (indeksi, 1975=100)
450
Sosiaalipalvelut
400
350
300
Terveyspalvelut
250
BKT
200
Julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kulutusmenot ovat kiintein
hinnoin mitattuna kasvaneet
nopeammin kuin bruttokansantuote ja koulutuspalveluiden taas
hitaammin.
Sosiaalipalvelujen kulutusmenot
ovat reaalisesti yli nelinkertaistuneet (ks. tarkemmin s. 15) ja terveyspalvelujen yli kaksinkertaistuneet
vuodesta 1975 (s. 14).
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden
tilinpito.
Kulutusmenot v. 2013(mrd. eur)
150
Koulutus
100
1975
1980
1985
1990
1995
13
2000
2005
2010
2013
Terveyspalvelut12,88
Sosiaalipalvelut10,13
Koulutus9,52
Peruspalvelut yhteensä
32,86
Julkiset kulutusmenot
Terveyspalvelujen kulutusmenot 2003–2013 (indeksi, 2003=100)
Terveyspalvelujen kulutusmenot ovat
kiintein hinnoin laskettuna kasvaneet
yli 11 prosenttia vuodesta 2003. Perusterveydenhuollon kulutusmenot ovat
kohonneet erikoissairaanhoidon
menoja ripeämmin.
Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon
ja hammashoidon yhteenlasketut
menot ovat pysyneet reaalisesti
ennallaan.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden
tilinpito.
125
Perusterveydenhuolto
120
115
Terveyspalvelut
yhteensä
110
Erikoissairaanhoito
105
Kulutusmenot v. 2013(mrd. eur)
Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Hammashuolto ym.
Terveyspalvelut yhteensä
Julkiset kulutusmenot
5,68
5,33
1,87
12,88
100
Hammashuolto, neuvola,
psykologipalv.
95
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
14
Sosiaalipalvelujen kulutusmenot 2003–2013 (indeksi, 2003=100)
150
140
Muut
Sosiaalipalvelut
yhteensä
Sosiaalipalvelujen kulutusmenot ovat
kasvaneet reaalisesti 20 prosenttia
vuodesta 2003. Sosiaalipalveluihin
kuuluvat mm. lasten päivähoito ja
vanhusten laitoshoito.
Vanhusten palvelujen kulutusmenot
ovat pysyneet reaalisesti ennallaan.
130
Lapset
Muut sosiaalipalvelut sisältävät mm.
asunnottomien ja vammaisten palveluihin liittyvät menot.
120
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden
tilinpito.
110
Kulutusmenot v. 2013(mrd. eur)
Vanhukset
100
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
15
Lapset3,14
Vanhukset1,35
Muut5,64
Sosiaalipalvelut yhteensä
10,13
Julkiset kulutusmenot
Koulutuksen kulutusmenot 2003–2013 (indeksi, 2003=100)
Oppilasmäärien supistuminen on
vähentänyt julkisen koulutuksen
kiinteähintaisia kulutusmenoja.
115
Korkeakoulujen kokonaismenot
ovat kuitenkin nousseet, sillä
yliopistojen tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan menot ovat kasvaneet
(ks. s. 25).
110
Muu koulutus
(aikuiskoulutus,
ym.)
Ylä- ja keskiaste
105
Koulutus yhteensä
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden
tilinpito.
100
Kulutusmenot v. 2013(mrd. eur)
Esi- ja ala-aste
2,30
Ylä- ja keskiaste
4,35
Korkeakoulut2,32
Muu koulutus
0,55
Koulutus yhteensä
Julkiset kulutusmenot
9,52
Esi- ja ala-aste
Korkeakoulut
(ml. ammattikorkeakoulut)
95
90
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
16
Kulttuuri- ja liikuntapalvelujen kulutusmenot 2003–2013 (indeksi, 2003=100)
140
Kulttuuri- ja
liikuntapalvelut
yhteensä
130
120
110
Julkisten kirjastojen, museoiden ja
teattereiden sekä liikuntapaikkojen
kulutusmenojen reaalikasvu on
ollut hyvin vähäistä. Vuonna 2013
kulttuurimenot kasvoivat kuitenkin
huomattavasti, kun Yleisradiotoiminta siirrettiin valtiosektoriin ja
Yle-vero otettiin käyttöön.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden
tilinpito.
Museot, teatterit,
työväenopistot
Liikuntapaikat ja
urheiluhallit
Kulutusmenot v. 2013(mrd. eur)
100
90
Kirjastot ym.
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
17
Museot, teatterit ym.
0,63
Liikuntapaikat0,59
Yleisradio0,43
Kirjastot ym.
0,19
Kulttuuri ja liikunta yhteensä 1,85
Julkiset kulutusmenot
Infrastruktuurin ja elinkeinopalvelujen kulutusmenot 2003–2013 (indeksi, 2003=100)
Julkisen liikenteen kulutusmenot
ovat kasvaneet reaalisesti 12 prosenttia vuodesta 2003. Valtaosa
liikenteen kulutusmenoista on väylien kunnossapitoa.
120
Yhdyskuntasuunnittelun, kuten
kaavoituksen, kulutusmenot ovat
laskeneet. Elinkeinopalveluiden
kulutusmenoihin kuuluvat mm.
Tekesin ja uusyrityskeskusten toimintamenot.
100
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden
tilinpito.
Kulutusmenot v. 2013(mrd. eur)
Julkinen liikenne
3,07
Elinkeinopalvelut1,45
Ympäristönsuojelu0,33
Yhdyskuntasuunnittelu0,28
Yhteensä5,13
Julkiset kulutusmenot
Julkinen liikenne
110
Elinkeinopalvelut
90
Ympäristönsuojelu
80
70
60
Yhdyskuntasuunnittelu
50
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
18
Hallinnon palkkojen osuus julkisyhteisöjen palkkamenoista 2003–2013 (prosenttia)
20
16
18,4
18,6
0,7
1,4
0,6
1,0
1,0
1,6
1,6
12
1,5
Koulutuspalvelut
Terveydenhuolto
Sosiaalipalvelut
8
12,0
13,3
4
0
2003
2013
19
Elinkeinoelämän
palvelut
Yleishallinto
Julkisen hallinnon, tutkimuksen ja
suunnittelun palkkamenojen osuus
oli vuonna 2013 lähes 19 prosenttia
kaikista julkisyhteisöjen maksamista
palkoista. Valtaosa näistä palkkakuluista syntyy yleishallinnossa eli
valtion keskushallinnossa, virastoissa ja laitoksissa.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden
tilinpito.
Hallinnon palkkamenot
vuonna 2013
(mrd. eur)
Yleishallinto3,03
Elinkeinoelämän palvelut
0,37
Terveydenhuolto0,24
Sosiaalipalvelut0,23
Koulutuspalvelut0,13
Muut0,24
Yhteensä 4,24
Julkiset kulutusmenot
Eläkemenot eläkelajeittain 1975–2013 (indeksi, 1975=100)
Eläkemenoista on tullut suurin
yksittäinen julkisten menojen laji,
kun eläkkeellä olevien määrä on
kasvanut ja eläkkeisiin on tehty tasokorotuksia. Eläkemenot ovat lähes
nelinkertaistuneet vuodesta 1975.
Vuonna 2013 eläkemenot nousivat
27,9 miljardiin euroon, ja niiden
osuus julkisista menoista oli noin 24
prosenttia.
Lähteet: KELA, KEVA, Valtiokonttori ja
Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.
Eläkemenot v. 2013
1 200
Kuntien eläkkeet
1 000
800
Yksityisen
sektorin
eläkkeet
600
Valtion eläkkeet
Eläkkeet yhteensä
400
(mrd. eur)
Yksityiset työnantajat Valtiotyönantajat Kuntatyöantajat Kansaneläkkeet 15,81
4,46
4,15
3,47
Yhteensä 27,90
Julkiset tulonsiirrot ja tuet
BKT
200
Kansaneläkkeet
0
1975
1980
1985
1990
20
1995
2000
2005
2010
2013
Sairausvakuutusmenot ja luontoismuotoiset tulonsiirrot 1975–2013 (indeksi, 1975=100)
Luontoismuotoiset tulonsiirrot
ovat kasvaneet yli kuusinkertaisiksi
vuodesta 1975. Luontoismuotoisia
tulonsiirtoja ovat kotitalouksille
myönnetyt alihintaiset tai maksuttomat tavarat ja palvelut, kuten
lääkkeet sekä kuntoutus- ja kuljetuspalvelut.
700
Luontoismuotoiset
tulonsiirrot
600
500
400
Sairausvakuutus
300
Myös sairausvakuutuksen perusteella maksetut sairauspäivärahat
sekä korvaukset lääkärinpalkkioista
ja lääkkeistä ovat kasvaneet.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden
tilinpito.
BKT
200
Menot vuonna 2013 (mrd. eur)
Luontoismuot. tulonsiirrot
5,06
Sairausvakuutus4,31
100
1975
1980
1985
1990
1995
21
2000
2005
2010
2013
Yhteensä9,37
Julkiset tulonsiirrot ja tuet
Työttömyysturvamenot 1975–2013 (indeksi, 1975=100)
Talouskriisi (2008–) on kasvattanut
työttömyysturvamenoja. Työttömyysturvamenot nousivat vauhdilla
myös 1990-luvun laman aikana,
ja jäivät sen jälkeenkin korkealle
tasolle.
Etenkin työttömyyden perusturvaan kuuluvat menot eli työmarkkinatuki, peruspäiväraha ja koulutustuet ovat kasvaneet voimakkaasti.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden
tilinpito.
8 000
7 000
Työmarkkinatuki ja
peruspäiväraha
6 000
5 000
4 000
3 000
Työttömyysturva yhteensä
2 000
Menot vuonna 2013 (mrd. eur)
1 000
Ansiosidonnainen turva
2,02
Työmarkkinatuki ja peruspv. 2,01
0
Yhteensä4,03
Julkiset tulonsiirrot ja tuet
Ansiosidonnainen päiväraha
BKT
1975
1980
1985
1990
22
1995
2000
2005
2010
2013
Muut perusturvamenot 1975–2013 (indeksi, 1975=100)
600
Toimeentulotuki
500
Asumis- ja
opintotuki
Toimeentulo-, opinto- ja asumistukimenot ovat kasvaneet yli viisinkertaisiksi vuodesta 1975. Toimeentulotukimenot lisääntyvät yleensä
laskusuhdanteessa, kun työttömien
määrä kasvaa.
Lapsilisämenot nousivat jyrkästi
vuonna 1995, kun lapsilisiä korotettiin ja verotuksessa luovuttiin
lapsivähennyksestä.
400
300
Lapsilisät
BKT
200
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden
tilinpito.
Menot vuonna 2013 (mrd. eur)
Lapsilisät1,49
Asumis- ja opintotuki
1,48
Toimeentulotuki0,74
100
1975
1980
1985
1990
1995
23
2000
2005
2010
2013
Yhteensä3,71
Julkiset tulonsiirrot ja tuet
Korkomenot ja ulkomaille maksetut tulonsiirrot 1975–2013 (indeksi, 1975=100)
Julkisyhteisöjen korkomenot olivat
2,8 miljardia euroa vuonna 2013.
Vaikka julkista velkaa on lisätty
(ks. s. 6), korkomenot ovat pysyneet
vakaina, kun yleinen korkotaso on
alentunut tuntuvasti.
Ulkomaille maksetut tulonsiirrot
ovat nousseet, kun EU-jäsenmaksu
ja kehitysapumenot ovat kasvaneet.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden
tilinpito.
2 500
Tulonsiirrot
ulkomaille
2 000
1 500
1 000
Korkomenot
500
Menot vuonna 2013 (mrd. eur)
Korkomenot2,84
Tulonsiirrot ulkomaille
2,68
Yhteensä5,52
Julkiset tulonsiirrot ja tuet
BKT
0
1975
1980
1985
1990
24
1995
2000
2005
2010
2013
Bruttoinvestoinnit ja tukipalkkiot 1975–2013 (indeksi, 1975=100)
800
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot
700
600
500
Julkiset bruttoinvestoinnit ovat
kaksinkertaistuneet vuodesta 1975.
Vuoteen 1990 saakka investointien
kasvu painottui uusien liikenneväylien ja palvelutalojen rakentamiseen, ja sen jälkeen alkoi julkisten
tutkimus- ja tuotekehityspanostusten kasvu.
EU-jäsenyys vähensi tukipalkkioita,
kun maataloustuki siirtyi valtaosin
maksettavaksi EU:n budjetista.
400
300
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden
tilinpito.
BKT
200
Bruttoinvestoinnit
Menot vuonna 2013 (mrd. eur)
100
Tukipalkkiot
0
1975
1980
1985
1990
1995
25
2000
2005
2010
2013
Bruttoinvestoinnit8,4
- josta T&K-menot
1,9
Tukipalkkiot2,7
Julkiset tulonsiirrot ja tuet
Kokonaisveroaste 1975–2014 (prosenttia bruttokansantuotteesta)
Kokonaisveroaste on noussut lähes
1990-luvun lamavuosien huipputasolle viime vuosina. Vuonna 2014
veroaste oli yli 44 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Etenkin kotitalouksien tuloverotusta ja arvonlisäverotusta on viime
vuosina kiristetty. Yhteisöveroa on
alennettu, mutta myös sosiaalivakuutusmaksut ovat nousseet.
Kokonaisveroaste kuvaa maksettujen verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen, mutta siinä ei ole mukana
esimerkiksi palvelumaksuja.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden
tilinpito.
46
v. 2014
44,1 %
44
42
40
38
36
34
1975
Veroaste ja muita indikaattoreita
1980
1985
1990
1995
26
2000
2005
2010
Maksetut ja saadut tulonsiirrot tuloluokittain 2013 (euroa/kotitalous)
Kahteen ylimpään tuloluokkaan
kuuluvat kotitaloudet maksoivat
vuonna 2013 yli puolet kaikista
kotitalouksien maksamista tulonsiirroista eli välittömistä veroista ja
sosiaaliturvamaksuista.
150 000
Saadut tulonsiirrot
125 000
Ansio- ja pääomatulot
Maksetut tulonsiirrot
100 000
Tulonsiirtojen erotus
Pienituloisten saamat tulonsiirrot
ovat etupäässä työttömyyskorvauksia ja muita perusturvaetuja.
Suurituloisten saamissa tulonsiirroissa korostuvat ansiosidonnaiset
etuudet, kuten eläkkeet.
75 000
50 000
25 000
Lähde: Tilastokeskus, tulonjaon kokonaistilasto.
0
-25 000
-50 000
I
II
III
IV
V
27
VI
VII
VIII
IX
X
Veroaste ja muita indikaattoreita
Pienituloinen väestö Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1999–2013 (prosenttia koko väestöstä)
Suomessa pienituloisia kotitalouksia on vähemmän kuin muissa vanhoissa EU-maissa keskimäärin.
Vuonna 2013 koko väestöstä oli
meillä pienituloisia noin 12 prosenttia. Eniten pienituloisia oli ikäryhmässä 18–24-vuotiaat.
Kotitalous katsotaan pienituloiseksi,
kun sen käytettävissä olevat tulot
ovat vähemmän kuin 60 prosenttia
mediaanitulosta. Pienituloisuusraja
oli 1 190 euroa kuukaudessa vuonna 2013.
18
EU-15
16
Ruotsi
14
12
Suomi
10
Lähde: Eurostat.
Pienituloisuusaste v. 2013
(%)
Suomi11,8
Ruotsi14,8
EU-1716,4
Veroaste ja muita indikaattoreita
8
6
1999
2001
2003
2005
28
2007
2009
2011
2013
Valtiovallan antamien säädösten määrä 1945–2011 (kpl ja sivumäärä)
8 000
Säädösten määrän kasvu kuvaa
valtion toiminnan laajentumista.
Sotien jälkeen meillä on annettu
yli 73 000 säädöstä, mikä tekee
Suomesta tiettävästi Euroopan lainsäädäntöintensiivisimmän maan.
7 000
Sivuja
6 000
Säädöskokoelmassa julkaistujen
lakien, asetusten ja valtiovallan
muiden päätösten yhteenlaskettu
sivumäärä on jo yli 182 000 sivua.
5 000
4 000
Lähde: Wiberg 2012, s. 41.
3 000
2 000
Kpl
1 000
0
1940
1950
1960
1970
1980
29
1990
2000
2010
Veroaste ja muita indikaattoreita
Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti 1990–2013 (tonnia CO2 -ekv.)
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat Suomessa pysyneet matalalla tasolla. Vuonna 2013 kokonaispäästöt olivat noin 12 prosenttia
alhaisemmat kuin vuonna 1990.
17
Viime vuosina päästöt ovat vähentyneet, sillä sähköntuotannossa on
korvattu fossiilisia polttoaineita ja
turvetta tuontisähköllä ja vesivoimalla. Kun teollisuustuotanto on
supistunut, myös teollisuudessa on
käytetty aiempaa vähemmän fossiilisia polttoaineita ja turvetta.
15
Kasvihuonekaasuihin kuuluu hiilidioksidin lisäksi viisi muuta kaasua
tai kaasuryhmää.
Lähde: Tilastokeskus, kasvihuonekaasujen
inventaario.
16
14
13
12
v. 2013
11,6 tonnia
CO2-ekv.
11
10
1990
Veroaste ja muita indikaattoreita
1995
2000
30
2005
2010
Julkiset menot Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995–2013 (prosenttia BKT:sta)
65
60
Suomi
55
Ruotsi
Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen on Suomessa
noussut poikkeuksellisen paljon
talouskriisin aikana (2008–). EU:n
jäsenmaista vain Sloveniassa nousu
on ollut Suomea rivakampaa.
Vuonna 2013 julkisten menojen
osuus bruttokansantuotteesta oli
Suomessa 57,8 prosenttia. Ruotsissa
luku oli 53,2 prosenttia ja vanhoissa
EU-maissa 49,4 prosenttia.
Lähde: Eurostat.
50
EU-17
45
1995
2000
2005
31
2010
2013
Julkiset menot/BKT v. 2013 (%)
Suomi57,8
Ruotsi53,2
EU-1749,4
Kansainvälistä vertailua
Julkiset kulutusmenot Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995–2013 (prosenttia BKT:sta)
Viime vuosikymmenen lopulla
julkisten kulutusmenojen osuus
bruttokansantuotteesta kääntyi
nousuun Suomessa ja Ruotsissa.
Vanhoissa EU-maissa kulutusmenojen bruttokansantuoteosuus on
viime vuosina hieman laskenut.
28
Kulutusmenot syntyvät julkisyhteisöjen tuottamista palveluista (ks.
tarkemmin s. 12–19).
24
Lähde: Eurostat.
22
Ruotsi
26
Suomi
EU-17
20
Kulutusmenot/BKT v. 2013 (%)
Ruotsi26,2
Suomi24,8
EU-1721,8
Kansainvälistä vertailua
18
1995
2000
2005
32
2010
2013
Julkiset investointimenot Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995–2013 (prosenttia BKT:sta)
5,5
5,0
Ruotsi
4,5
4,0
Suomi
3,5
EU-17
3,0
Ruotsi on viime vuosina panostanut
julkisiin investointeihin enemmän
kuin vanhat EU-maat keskimäärin.
Vuonna 2013 julkisten investointimenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli Ruotsissa 4,5 prosenttia
ja Suomessa 4,2 prosenttia.
Julkisiin investointimenoihin kuuluvat valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen tekemät sijoitukset
kiinteään omaisuuteen eli koneisiin,
rakennuksiin, teihin ja rautateihin.
Lähde: Eurostat.
2,5
Investointimenot/BKT v. 2013 (%)
2,0
Ruotsi4,5
Suomi4,2
EU-172,8
1995
2000
2005
33
2010
2013
Kansainvälistä vertailua
Julkiset tulonsiirrot Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995–2013 (prosenttia BKT:sta)
Talouskriisi (2008–) käänsi tulonsiirtojen bruttokansantuoteosuuden
tuntuvaan kasvuun Suomessa.
Myös 1990-luvun laman aikana
tulonsiirtojen osuus bruttokansantuotteesta oli huomattava Suomessa ja Ruotsissakin, mutta ripeä
talouskasvu alensi niiden osuutta.
24
Suomi
22
Lähde: Eurostat.
20
EU-17
18
Tulonsiirrot/BKT v. 2013
Suomi 21,7
EU-1718,0
Ruotsi17,8
Kansainvälistä vertailua
Ruotsi
(%)
16
1995
2000
2005
34
2010
2013
Inhimillisen kehityksen vertailu* Pohjoismaissa ja OECD-maissa 1980–2013
1,0
Tanska
0,9
Norja
Ruotsi
Suomi
0,8
Maailma keskimäärin
0,7
Suomi sijoittui YK:n inhimillisen
kehityksen vertailussa sijalle 24
vuonna 2013, kun mukana oli 187
maata.
Inhimillisen kehityksen indeksi HDI
pyrkii kuvaamaan sitä, kuinka hyvän
elämänlaadun maa voi asukkaalleen tarjota. Indeksissä on neljä
ulottuvuutta: ostovoimakorjattu
bruttokansantulo sekä odotettavissa oleva elinikä, koulutusaika ja
koulutuksen keskimääräinen kesto.
Lähde: YK:n kehitysohjelma.
0,6
Sijoitus HDI-vertailussa v. 2013
0,5
Norja 1.
Ruotsi10.
Tanska12.
Suomi24.
1980
1985
1990
1995
2000
2005
2010
* Mitä korkeampi pisteluku, sitä korkeampi inhimillisen kehityksen taso.
35
Kansainvälistä vertailua
Tyytyväisyys omaan elämään OECD-maissa 2012 (asteikolla 0–10)
Suomalaiset ovat kyselyn mukaan
OECD-maiden 9:nneksi tyytyväisin
kansa. Asteikolla 0–10 suomalaiset
antoivat omalle tyytyväisyydelleen
arvosanan 7,4, kun OECD-maiden
keskiarvo oli 6,6.
Tyytyväisimpiä elämäänsä olivat
sveitsiläiset. Vähiten tyytyväiset
löytyivät Unkarista, Portugalista ja
Kreikasta.
Lähde: OECD, Society at a Glance 2014,
Life satisfaction.
8
7
7,4
OECD keskimäärin: 6,6
6
5
4
3
2
0
Kansainvälistä vertailua
Unkari
Portugali
Kreikka
Turkki
Viro
Italia
Slovakia
Puola
Etelä-Korea
Japani
Slovenia
Espanja
Tsekki
Chile
Ranska
Saksa
Iso-Britannia
Belgia
Yhdysvallat
Luxemburg
Irlanti
Meksiko
Israel
Uusi-Seelanti
Australia
Suomi
Kanada
Itävalta
Hollanti
Tanska
Ruotsi
Islanti
Norja
Sveitsi
1
36
Aineisto
Tiedot julkisista menoista vuosina 1990–2013 on saatu kansantalouden tilinpidosta. Vuosien 1975–1989 tiedot on
otettu kansantalouden tilinpidon sektoritiedoista ketjuttamalla tehtäväluokittaiset kulutusmenot vuonna 1990
käyttöönotetun luokituksen mukaisiksi.
Kulutusmenot on deflatoitu julkisen kulutuksen hintaindeksillä ja investointimenot julkisten investointien hintaindeksillä. Tukipalkkiot, tulosiirrot ja korkomenot taas on muutettu määrän kehitykseksi kuluttajahintaindeksillä.
Tiedot eläkemenoista vuosilta 1975–1995 on kerätty Eläketurvakeskuksen, Kansaneläkelaitoksen, Kuntien eläkevakuutuksen ja Valtiokonttorin tilastoista.
Muita lähteitä
Hjerppe, Riitta (1988): Suomen talous 1860–1985, Kasvu ja rakennemuutos. Suomen Pankki, Valtion painatuskeskus,
Helsinki.
OECD (2014): Society at a Glance 2014, Life satisfaction.
Tilastokeskus (2015): Tulonjakotilasto,http://tilastokeskus.fi/til/tjt/
UNDP (2014): Human Development Raport, http://hdr.undp.org/en/2014-report
Wiberg, Matti (2012): Lakituotannon taso: Silppua ylikuormittuneelta liukuhihnalta, teoksessa Apunen, Collander,
Haavisto, Neimala, Svensson & Wiberg: Holhouksen alaiset – Seitsemän näkymää ylisääntelyn Suomeen.
EVA Raportti, Taloustieto Oy, Helsinki.
Kuinka paljon käytämme resursseja hyvinvointivaltion ylläpitoon? Ja miten panostukset yhteiseen hyvään ovat muuttuneet vuosikymmenien aikana?
ISBN 978-951-628-634-4
EVA Faktan täydennetty painos hahmottaa hyvinvointivaltion kehityksen sen
keskeisillä tunnusluvuilla vuodesta 1975. Aikasarjat on koonnut Elinkeinoelämän
tutkimuslaitoksen tutkija Hannu Kaseva.