KUN EURO MUUTTUI ULKOPOLITIIKAKSI
nykypäivä N:O 32 / 30.10.2015 / HINTA 8,75 EUR (SIS. ALV.) / 027755–2015–44 Toisinajattelun ammattilainen Putin-kriitikko Artemi Troitski varoittaa, että Venäjällä menee huonommin kuin osaamme pelätä. Sivut 18–23 KUN EURO MUUTTUI ULKOPOLITIIKAKSI Sivut 14–15 Kaiken takana on mies. Tai turkulainen isosisko. Jokainen poliitikko tarvitsee tukijan. Sivut 26–31 ANP-30102015-001.indd 1 29.10.2015 11:21:31 aluksi POIMINTOJA Sivut 12–13 VANHA VIISAUS ON, ETTÄ NAAPURIN MÖKKIPALOLLA EI kannata ilakoida, sillä seuraavaksi roihuaa omassa rannassa. Nyt savu nousee perussuomalaisten torpasta. Kannatus on alamaissa ja tontilla taistellaan vallasta kun puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja painivat pirtin lattialla. Sivut 24–25 ÖLJY, ÖLJY JA ÖLJY. KOLME STRATEGISTA POINTTIA, joita huomioimatta on turha arvailla kenenkään intressejä Syyriassa. Vielä viime talvena näytti siltä, että Venäjän ja SaudiArabian välit ovat lämpenemässä. Nyt maailman kolmanneksi ja toiseksi suurin öljyntuottaja ovat eri puolilla Syyrian sodassa. Sivut 32–35 1968 PERUSTETTU KAUSTISEN KANSANMUSIIKKIJUHLAT on suomalainen instituutio. Mutta kuka on kuullut Kaustisen litium-kaivoksesta? Jos Geologian tutkimuskeskuksen muutosjohtajaksi palkattu Mika Nykänen onnistuu työssään, niin Kaustisen mahdollisuudet nousta maailmankartalle ovat nousussa. Sivu 40 ”PITÄISI OLLA NOPEA JA KETTERÄ, MUTTA KUN ON HIDAS ja jähmeä.” Kyse ei ole Suomen pääministerinä ennen ja jälkeen vuosituhannen vaihteen 2 928 päivän ajan vaikuttaneesta demarista. Kyse on Euroopasta, jonka kivikaudelta periytyviin digikykyihin Henna Virkkunen toivoisi päivitystä. ”HÄRMÄLÄINEN luontoni ajattelee monesti, että nyt olisi hyvä syy lähteä vetämään tuota turpaan.” Sivu 41 KUN MAAN TALOUDELLINEN TILANNE ON POIKKEUKSELLIsen vaikea ja työikäisen kantaväestön määrä vähenee, sopeutuminen on paras mahdollisuus. Näillä tunnelmilla Anni Sinnemäki sovittelee harteilleen haastajan viittaa ja toivottaa maahanmuuttajat tervetulleeksi. Sivu 42 KYMMENEN VUOTTA KESTÄNYT VÄÄNTÖ PERUSTUSLAISTA on päättynyt. Lopputuloksena syntyi demokraattinen liittovaltio, jossa on seitsemän maakuntaa ja jossa uskonto on erotettu politiikasta. Kuulostaa kiihkottoman pohjois-eurooppalaiselta. Maailma lautasella -sarjassa ei kuitenkaan hapateta silakoita eikä pariloida bratwursteja vaan hämmennetään Murgh Makhania. 26–31 Sivu 43 NYKYPÄIVÄN TUORE KOLUMNISTI MARI K. NIEMI EI SUOStunut hymyilemään kuvissa, koska aikoo olla kolumneissaan vähän ilkeä. Ensimmäisessä kolumnissaan Mari sparraa Britannian kriittisesti maltillista konservatiivijohtajaa Davidia. Sivu 45 LUKIJOIDEMME VARAUKSETTOMAN JA ENNENNÄKEMÄTtömän suosion välittömästi saavuttanut kuvaparodia ei mahtunut viime numeroon. Saamamme palaute oli murskaava. Hyvät lukijat, sarja jatkuu pyynnöstänne: Lisäministeri, osa 2. 2 ANP-30102015-002.indd 2 29.10.2015 11:07:32 PÄÄTOIMITTAJALTA PÄÄMINISTERI JUHA SIPILÄÄ ON 32–35 viimeisen kuukauden aikana arvioitu monissa artikkeleissa. Sävy on muuttunut arvostavasta epäileväksi. Hallitusohjelmaneuvottelujen prosessimestarista, järjestelmällisestä ja päättäväisestä insinööristä, on piirretty kovakorvainen ja poukkoileva kuva. Poliitikot ovat keskimäärin herkkiä arvostelulle, kuten me kaikki. Pääministeri Sipilä on tässäkin suhteessa tavallinen kuolevainen. Vaalien jälkeinen gloria on riisuttu, pääministerillä on jäljellä hallituksensa ja valtaisat haasteet. Osa Sipilä-kritiikistä on osunut, osa viuhunut ohi. Otetaanpa esimerkkinä vaikkapa syytökset siitä, että Juha Sipilä ei kuuntele ja että tästä johtuen hallituksen on vaikea sitouttaa eri intressipiirejä päätöksentekoon. Olen eri mieltä. Suomen tilanne vaatii sopivaa kovakorvaisuutta. Kahdeksan vuoden velkahelvetti ei oikene kuuntelemalla vaan tekemällä. Kahden hallituskauden aikana on kuultu kymmeniä ekonomisteja, virkamiehiä, etujärjestöjen edustajia, entisiä ja nykyisiä yritysjohtajia ja laadittu monta selviytymisohjelmaa. Silti viivan alla on miljardien alijäämä. Hallituksen avainministereiden ja erityisesti pääministerin on luotettava omaan suunnitelmaansa. JUHA SIPILÄN LINJA JA TAPA TOI- 24–25 mia herättävät kokoomuksessa pääsääntöisesti luottamusta. Puolueessa tiedostetaan, että pääministerillä on teke- mistä omissa joukoissaan. Keskustassa on havahduttu siihen, että hallitusohjelma on hengeltään porvarillinen. Se aiheuttaa kylmiä väreitä ja punamullan kaipuutakin. Ministerin postia ilman jääneet keskustavaikuttajat ovat haistaneet veren, mikä paineistaa Sipilää. MUTTA YHTÄ LAILLA, KUN KOKOO- muksessa halutaan ymmärtää Sipilän paineita, pääministerin on tajuttava, että paineet ne ovat Alexander Stubbillakin. Kylmä totuus on nimittäin se, että keskusta on gallupeiden mukaan ainoana hallituspuolueena nostanut kannatustaan vaaleista. Perussuomalaisten kannatus on syöksyssä ja se selvittelee omia erimielisyyksiään julkisuudessa. Kokoomus on tarkkailija-asemissa ja kannatus loivassa alamäessä. Puolue on valinnut virkamiesmäisen lähestymistavan politiikantekoon – ei kohuja mutta ei tunteitakaan. Pääministerin vastuulla on se, että hallitus kykenee esimerkiksi sote-uudistuksessa ja kilpailukykyponnisteluissa järkeviin kompromisseihin. Juha Sipilän etu on se, että hallitus onnistuu. Sipilä voi olla kovakorvainen ulkopuolisille, mutta ei omalle hallitukselleen. ALBERTO CLARAMUNT OIKEA SUORA 43 KANSALAISET MUODOSTAVAT POliittiset näkemyksensä joskus omien kokemuksiensa perusteella. Kun hallitus leikkaa, se saa leikata niin kauan kuin se ei vain iske omaan nilkkaan. Arvostettu talousasiantuntija Sixten Korkman sivalsi Helsingin Sanomien kolumnissaan hallitusta, joka rajaa subjektiivista päivähoito-oikeutta. Korkman kertoi sympaattisen tarinan kokemuksistaan 1950-luvulla. Vaikean perhetilanteen vuoksi päivähoito oli pienelle pojalle henkireikä. Korkman ei unohda hoitajiaan: ”Olen heille ikuisesti kiitollinen.” Vaikka kuinka yritän olla sympaattinen, en jaksa ymmärtää viisaan miehen ajattelua. Onko todella niin, että hyvinvointiyhteiskunta luhistuu, jos vanhemman ollessa kotona yhteiskunta tarjoaa ”vain” puolipäiväisen hoidon. Vääristynyt on sellainen maa, joka luottaa kasvatuksessa enemmän systeemiin kuin vanhempiin. Kansalaisilla on oikeus heittolau kauksiin, Aalto-yliopiston professorilta kaipaisi hieman syvempää otetta. ALBERTO CLARAMUNT 3 ANP-30102015-002.indd 3 29.10.2015 11:07:34 aluksi NUMEROT 3,1 milj. SUOMALAISET TEKIVÄT Tilastokeskuksen mukaan touko-elokuussa kaikkiaan 3,1 miljoonaa vapaa-ajanmatkaa ulkomaille. +30 % KESÄLLÄ LOMALAISET suuntasivat reissujaan aiempaa innokkaammin Kreikkaan ja Turkkiin. Turkin matkojen määrä kasvoi viime vuoden vastaavasta jaksosta peräti 30 prosenttia. 485 euroa VIIKON ÄKKILÄHTÖMATKA Turkin Sideen lokakuun viimeisenä päivänä maksoi pari viikkoa ennen lähtöpäivää 485 euroa majoituksineen ja lentoineen. Suomeen salakuljetetuilta pakolaisilta Turkin ja Suomen välisestä matkasta vaaditaan keskimäärin 10 000 euroa. AJANKUVA Delfiinit joutuvat kortistoon VEERA, DELFI, EEVERTTI JA LEEVI jäävät vaille töitä, kun delfinaariotoiminta Särkänniemessä päättyy taloudellisesti kannattamattomana. Myös yleinen asenneilmasto vaikutti sulkemispäätökseen. Tampereen Särkänniemi Oy:n hallituksen puheenjohtajan Sofia Vikmanin (kok.) mukaan yhtiö etsii nyt parasta ratkaisua, minne delfiinit voidaan sijoittaa. Vaihtoehtoja ovat joku toinen toimiva delfinaario tai muu merieläinkohde. Delfiinien hoitajille ja kouluttajille monivuotisista ystävistä luopuminen on haikeaa, vaikka kaksijalkaisille delfinaarion työntekijöille onkin yt-neuvotteluissa löytynyt korvaavaa työtä. Delfiinejä on ollut Tampereella vuodesta 1985. HENRIIKKA PULLI - KUVA: LEHTIKUVA/MIKKO STIG HEI, OTA DELFIE! SÄRKÄNNIEMEN delfiinit eivät enää esiinny yleisölle. AVOIN KIRJE Hyvä korkeakouluväki EU ahkerana MILLÄ ALOILLA YLIOPISTONNE ON TUTKIMUKSEN KIERTOTALOUSPAKETTI, kestävän tulevaisuuden varmistaminen ja energiaunionin toteuttamiseen liittyvä lainsäädäntö. Digitaaliset sisämarkkinat, avaruusstrategia sekä työn ja perheen yhdistäminen. Tässä vain muutama maistiainen Euroopan komission ensi vuoden työohjelmasta. Listalle on nostettu myös aloite muuttoliikenteen hallinnan parantamiseksi. Hyvä niin, sillä tänä vuonna Välimeren yli on tullut Eurooppaan jo 680 000 pakolaista. Pelkästään Saksaan odotetaan tänä vuonna yli 800 000 turvapaikanhakijaa. kansainvälisessä kärjessä vuonna 2025? Millä aloilla yliopistonne tutkimus on laadultaan ja laajuudeltaan kansallisesti merkittävää? Näin kysyy opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen avoimessa kirjeessään, jolla hän lähestyi yliopistoja ja korkeakouluja kuun lopussa. Taustalla on kireä taloustilanne, joka pakottaa miettimään, miten 3,2 miljardia euroa julkista rahaa käytetään korkeakoulutukseen ja tutkimukseen nykyistä järkevämmin. Korkeakouluilta odotetaan työnjako- ja rakenneuudistusten lisäksi hallituksen kärkihankkeisiin liittyviä tekoja. Näistä tärkeimpänä ministeri pitää nopeampaa siirtymistä työelämään. Ministeriö sopii ensi vuonna yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa tavoitteet vuosille 2017–2020. Neuvotteluohjeet ovat jo matkalla. HENRIIKKA PULLI - KUVA: LEHTIKUVA/MIKKO STIG SANNI GRAHN-LAASONEN LÄHETTI KIRJEEN. ANP-30102015-004.indd 4 TYÖOHJELMA HENRIIKKA PULLI 29.10.2015 11:27:12 JÄLKI-ISTUNTO Fennovoimasta ei sanaakaan EDUSKUNTA PUHUI VIIME VIIKOLLA Suomen ulkopolitiikasta. Aina kun tätä aihetta käsitellään, käytetään yleviä mutta perin kuluneita termejä: viisaus, turvallisuus, pitkäjänteisyys, luottamus, vakaus, yhteistyö, uskottava puolustus. Näitä sanoja edustajat nytkin yhdistelivät vaihtelevin tavoin meneillään oleviin kriiseihin. Pertti Salolainen (kok.) yritti viritellä Nato-keskustelua, koska Ruotsissa jäsenyys on alkanut kiinnostaa. Carl Haglundia (r.) lukuun ottamatta kukaan ei oikein innostunut avauksesta. Markus Mustajärvi (vas.) sentään kommentoi, että kokoomus ”intomielisesti vyöryttää” Natoa. Kovin intomielisiä kokoomuslaiset eivät edes olleet. Sofia Wikman muistutti, että turvatakuut tuovat turvaa mutta muut pysyttelivät hiljaa. Intomielisyyttä edusti pikemminkin Paavo Arhinmäki (vas.), joka uhrasi ison osan puheajastaan Naton, Yhdysvaltojen ja Israelin arvosteluun. YHDESTÄ ASIASTA EDUSKUNNASSA EI puhuttu mitään: Fennovoimasta. Koko yhtiötä ei mainittu kertaakaan. Ydinvoima mainittiin kerran, mutta Irakin yhteydessä. Oli kuin kansanedustajat olisivat yhteisestä sopimuksesta päättäneet vaieta Fennovoiman kuoliaaksi. Voi tietysti ajatella, että yhteinen ydinvoi- mala Venäjän kanssa ei ole ulkopolitiikkaa, vaan kauppapolitiikkaa, joka ei ollut eduskuntakeskustelun aiheena. Mutta kun tietää, että Fennovoimaa rakentaa Pyhäjoelle Venäjän valtion ydinaseita valmistavan Rosatomin tytäryhtiö RAOS Voima, rajaus alkaa näyttää oudolta. Tai muistaa, miten elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) matkusti heinäkuussa Venäjälle ja palasi sieltä takki käännettynä puoltamaan Fennovoimaa, jota hän vielä vuosi sitten piti ”poliittisesti rujona” hankkeena. Kansanedustajilta olisi voinut odottaa edes voimalan mainintaa. Sekin heiltä pääsi unohtumaan, että Fennovoiman rakentajiin yllättäen liittyneellä valtion pörssiyhtiö Fortumilla on Venäjällä miljardiriskit. Ehkä se ei ole ulkopolitiikkaa. Venäläinen toisinajattelija Artemi Troitski on eri mieltä kuin suomalaiset kansanedustajat. Helsingin kirjamessuilla hän sanoi olevansa erityisen huolissaan energiayhteistyöstä, koska se tarkoittaa ”väistämättä kiristystä ja uhkailua Venäjän taholta”. Energiasta se alkoi Ukrainassakin, Troitski pelotteli. Hallitus on muuten määrännyt, että Fennovoiman omistuksen täytyy olla 60-prosenttisesti kotimaista. Kotimaiksi lasketaan Suomi, EU ja Eta-maat. Jos määräystä ei annettu ulkopoliittisista syistä, miksi sitten? ILKKA LUUKKONEN - KUVAT: LEHTIKUVA SEPPO KÄÄRIÄINEN: On noustava liennytyksen tielle. Suomen on jatkossakin hoidettava Venäjän-suhteitaan myös suoraan kahdenvälisesti. BEN ZYSKOWICZ: On Suomen etu, että Venäjä tietää, että aggressioilla naapurimaita kohtaan on poliittisia ja taloudellisia seurauksia. VÄÄNTÖ Soinista sote-mies TIMO SOINILLA RIITTÄÄ KIIREITÄ maailmalla ja omassa puolueessaan kotimaassa. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa (sote) alkaa maali näkyä. Sote-keskustelua on käyty erityisesti kokoomuksen ja keskustan välillä. Pelissä on sote-alueiden määrä, mutta yhtä lailla myös palveluiden järjestäjän ja tuottajan erottaminen. Potilaalle jälkimmäinen on merkittävämpi: puhtaaksi vietynä se tarkoittaa, että kansalainen saa valita, mitä palvelua käyttää. Kansalaisille siis taataan palvelut, mutta niiden tuottamisessa lisätään kilpailua. Tavoitteena ovat paremmat palvelut vähemmillä kustannuksilla. Sote-alueiden haarukka on ollut kokoomuksen viisi keskustan 19 vastaan. Timo Soinilla on nyt oiva mahdollisuus tulla kuninkaantekijäksi ja kääntää keskus- telu puolueen sisäisistä asioista ihan oikeaan substanssiin. Sote-uudistuksessa katse on käännettävä asiakkaisiin. Maakuntahallinto ei voi olla ykköstavoite. Perussuomalaisten sote-asiantuntija Mauno Vanhala kertoi Verkkouutisissa kannattavansa 11–12 sote-alueen mallia. 19 alueen mallin hän tyrmäsi. – Se on liikaa. Sinne jää silloin näitä 100 000 asukkaan ja jopa alle erikoissairaanhoidon yksiköitä, jotka eivät millään pärjää omillaan. Yleislääketieteen professori Vanhala edusti puoluetta sote-uudistuksen parlamentaarisessa ohjausryhmässä. Juha Sipilä pitää ehdottomana takarajana sitä, että sote-uudistus saadaan sovittua ensi viikon torstaihin mennessä. ALBERTO CLARAMUNT - KUVA: SHUTTERSTOCK 5 ANP-30102015-004.indd 5 29.10.2015 11:27:14 aluksi LISÄBUDJETTI Lisää euroja HALLITUS SATSAA LISÄbudjetissaan 94 miljoonaa euroa maahanmuuton aiheuttamiin kustannuksiin. Hallituksen esitys perustuu 30 000–35 000 turvapaikanhakijan tuloon tänä vuonna. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ehdotetaan yhteensä 48,2 miljoonan euron ja vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettaviin tukiin 13,1 miljoonan euron lisäystä. Kunnille maksettaviin valtionkorvauksiin ehdotetaan 9,4 miljoonan euron lisäystä pakolaisten vastaanotosta maksettavien korvausten arvioitua suuremman määrän vuoksi. – On hyvä, että hallitus reagoi nopeasti turvapaikanhakijoiden tulovirran kasvun aiheuttamaan tarpeeseen lisätä rahoitusta, kansanedustaja Outi Mäkelä (kok.) sanoo. Turvapaikanhakijat maksavat valtiolle jo miljoonaan euroa päivässä (Yle 24.10.). Suomeen on tänä vuonna saapunut noin 24 000 turvapaikanhakijaa. ILKKA AHTOKIVI PAKOLAISKRIISI EU:n ulkolinnake valmiina seuraavaan siirtoon KUN NOUSEE VALLETTAN KAUPUNGIN KORKEIM- malle kohdalle ja tähyää saaren yli etelään, voi hyvällä mielikuvituksella nähdä Tunisiaan ja Libyaan saakka. Muurit, jotka aikoinaan rakennettiin puolustamaan saarta mereltä tulevalta viholliselta, on nyt yksi EU:n ulkolinnakkeista kasvavaa Afrikasta tulevaa siirtolaistulvaa vastaan. Euroopan ja Afrikan johtajat kokoontuvat saman pöydän ääreen Vallettaan, Maltan pääkaupunkiin marraskuun 11.– 12. päivä. Maltan EU-asioista vastaava ministeri Ian Borg pitää kokousta historiallisena. – Ensimmäistä kertaa Afrikan ja EU:n johtajat pohtivat pakolaiskriisiä yhdessä, hän sanoo. Borg tapasi suomalaisia vaikuttajia Maltalla Toivo Ajatuspajan ja Wilfried Martens Centren järjestämässä seminaarissa lokakuussa. Malta kuuluu niin sanottuun keskiseen Välimeren reittiin pakolaisten matkalla kohti Eurooppa. Vuoden 2002 jälkeen POLITIIKKAA SUOMEKSI ”Omantunnonkysymys” POLITIIKASSA O. RAJATTU KÄSITTÄMÄÄN NE JOURNALISMI Unto Hämäläinen palkittiin lait, joiden kohdalla kans.ed. joutuu itse päättämään, mitä mieltä on. O. määrittyy parhaiten vastakohtansa, ryhmäkysymys (R.), kautta: R. on ryhmän yhteinen mielipide. R päätetään ryhmäkokouksessa. O. seuraa, jos käsiteltävä aihe niin vaikea, että R. tulee mahdottomaksi. O. on yhdyssana, jonka määriteosa omatunto tarkoittaa sisäistä näkemystä tai freudilaisen tulkinnan mukaan myös yliminää eli vanhempien komentelua. Perusosa kysymys on vastauksen vastakohta ja tarkoittaa tapauksesta riippuen joko tapausta tai pulmaa. Esimerkkejä omantunnonkysymyksistä: kyllä vai ei. Käytännön sovelluksia omantunnonkysymyksistä: ydinvoima, avioliitto, seksi, abortti, jumala, koskiensuojelu. Ks. myös kuri, sisäinen minä, vaalityö, psykoanalyysi. KANSALLISKUSTANNUS ON palkinnut Helsingin Sanomien politiikan toimittajan Unto Hämäläisen journalistipalkinnolla. ”Tapa, jolla olette analysoinut politiikkaa – puolueita ja päätöksentekijöitä – on jättänyt lähtemättömän jäljen suomalaiseen yhteiskuntaan”, todetaan palkinnon perusteluissa. ILKKA LUUKKONEN - KUVA: SHUTTERSTOCK ALBERTO CLARAMUNT KOKOOMUKSEN OMISTAMA Kansalliskustannus kustantaa Nykypäivää ja Verkkouutisia. 6 ANP-30102015-006.indd 6 27.10.2015 15:56:25 maahan on saapunut 19 000 laitonta maahanmuuttajaa, mikä vastaa 4,5 prosenttia Maltan 420 000 asukkaan väestöstä. Suomessa vastaava luku vajaata 247 000 maahanmuuttajaa. – Niin kauan kuin Syyriassa soditaan tai Libyassa on terroria, pakolaiskriisi ei hellitä, Borg muistuttaa. Siinä missä muualla Euroopassa pakolaisvirrat ovat kasvaneet, Maltalla tilanne on kuitenkin hieman helpottunut. Välimeren aaltojen armoille heittäytyville Malta ei ole ensisijainen toiviomaa, vaan he haluavat Italiaan, joka takaa nopeamman reitin Keski- tai Pohjois-Eurooppaan. Helpotusta maltalaiset ovat saaneet myös yhteistyöstä Italian kanssa, sillä käytännössä kaikki mereltä pelastetut viedään suoraan Italiaan. Väkivallan lisäksi ihmisiä saa liikkeelle myös köyhyys. Ministeri muistuttaa, että esimerkiksi Ghanasta ja Nigeriasta lähdetään liikkeelle lähinnä paremman elämän toivossa. Tähän Borg toivoo löydettävän ratkaisuja myös Vallettan kokouksessa. Hän sanoo Maltan linja olevan, että maa auttaa hädänalaisia, mutta palauttaa laittomasti maahan tulevat talouspakolaiset. – Meidän on etsittävä ratkaisuja lailliseen maahanmuuttoon, jotta ihmiset eivät riskeeraa henkeään salakuljettajien kyydeissä, Borg sanoo. HENRIIKKA PULLI, VALLETTA - KUVA: SHUTTERSTOCK HALLINTAREKISTERI Osakesäilytyksestä syntyi poliittinen poru OSAKKEIDEN SÄILYTYKSEEN TAR- koitetut hallintarekisterit joutuivat lokakuussa myrskyn silmään, kun perussuomalaisille ei kelvannut valtiovarainministeriön esitys hallintarekistereistä. Hallitus päätti kuun alkupuolella olla viemättä hallintarekisteriasiaa eteenpäin, ennen kuin kaikki epäselvät kohdat on käyty läpi. Valtiovarainministeriön tavoitteena on avata arvopaperien säilytystoiminta kilpailulle. Mallia on otettu muun muassa Ruotsista, missä sijoittaja voi valita, käyttääkö suoraa omistusta tai hallintarekisteröintiä. Puoluekentän vasemmalta laidalta ehdotusta on arvosteltu siitä, että hallintarekisterit mahdollistavat omaisuuden piilottamisen. Oikealta laidalta taas muistutetaan, että jos Suomi pysyy yhden toimijan monopolina, pääomat karkaavat muualle. Samaan aikaan suomalaisten innostus osakesijoittamista kohtaan on nuupahtanut, ilmenee Danske Investin tuoreesta sijoittajabarometristä. Nyt 56 prosenttia suomalaisista sanoo osakesijoittamisen olevan kiinnostava tai melko kiinnostava sijoitusmuoto, kun vielä kesäkuussa luku oli 70 prosenttia. Suomalaisyritysten pääomahuollon kannalta huolestuttavaa on, että kiinnostus kotimaisia osakemarkkinoita kohtaan on pudonnut tutkimuksessa jaetulle kolmannelle sijalle Euroopan kanssa. Osakesäästäjät tähyävät nyt kehittyville markkinoille ja Euroopan ulkopuolelle. HENRIIKKA PULLI - KUVA: LEHTIKUVA/JARNO MELA OSAKESÄÄSTÄJÄN SALKUSTA LÖYtyy tavallisimmin Nokiaa tai Elisaa. 7 ANP-30102015-006.indd 7 27.10.2015 15:56:28 aluksi ”Tarinankerronta on suomalaisilla DNA:ssa, ja se on elvytettävissä.” SANOJEN TAKANA Runonlaulajien jalanjäljille OLIPA KERRAN SUOMALAINEN, JO- ka paiski lujasti töitä metsässä ja nosti pienen pohjoisen maan maailman kartalle. Näin voisi alkaa tarina suomalaisista. Mutta se loppuu lyhyeen: Sen pituinen se. Yhdysvaltain entisen Suomen suurlähettilään Bruce Oreckin mielestä suomalaisilla olisi kaikki mahdollisuudet menestyksen luomiseen, mutta tarinankerronnan taito on hukassa (Yle 20.10). Itse asiassa Suomen talouskin suorastaan vaatii tarinankerronnan herättämistä unestaan, Oreck huomauttaa ja kehottaa ottamaan oppia Yhdysvalloista. Ennen tarinat kulkivat sukupolvelta toiselle runonlaulajien matkassa, nyt amerikkalaisdiplomaatti opettaa samaa Aalto-yliopiston opiskelijoille. Onneksi kaikki tarinaniskijät eivät ole Suomesta kadonneet. Kuka olisi viisi vuotta sitten uskonut, että Isossakyrössä valmistetaan maailman parhaimpana palkittua giniä. Hyvä tarina höystää tätäkin menestysreseptiä. We want more! HENRIIKKA PULLI - KUVA: LEHTIKUVA/RONI REKOMAA BRUCE ORECK USKOO TARINOIHIN. VASTINE OAJ osallistui mielenilmaukseen NYKYPÄIVÄSSÄ NRO 31 KERROTTIIN, ettei OAJ osallistunut palkansaajien mielenilmaukseen 18.9. Tieto on virheellinen, näkyyhän jo juttua kuvittavassa valokuvassa OAJ:n sinisiä ilmapalloja. OAJ oli päättänyt järjestönä osallistua sopimusvapautta puolustaneeseen mielenilmaukseen. Se oli myös Akavan suurimpana jäsenjärjestönä voimakkaasti muodostamassa keskusjärjestön kielteistä kantaa työehtoja heikentävälle pakkolainsäädännölle. OAJ:n paikalliset yhdistykset päättivät kukin alueillaan, osallistuvatko ne yhdistyksinä mielenilmaukseen. Mieltä osoittamassa oli opettajia ja lastentarhanopettajia kymmenistä yhdistyksistä. Opettajat eivät ole myöskään perinteisesti kokoomuslainen ryhmä, kuten artikkelissa annetaan ymmärtää. OAJ toimii puolueisiin sitoutumattomasti, eikä esimerkiksi pu- heenjohtaja Olli Luukkainen ole minkään puolueen jäsen. Opettajia toimii päättäjinä kaikissa puolueissa. Eduskunnassa on tällä hetkellä 19 opettajataustaista kansanedustajaa. Suurin opettajapuolue on keskusta, jolla on 6 opettajakansanedustajaa. Seuraavina ovat SDP 5, kokoomus 4, PS 3 ja vihreät 1. Sama moniarvoisuus ilmenee myös kunnallisessa päätöksenteossa. Kuntavaaleissa valittiin valtuustoihin viimeksi 771 OAJ:n jäsentä, joista suurin ryhmä oli keskusta 231. Seuraavina olivat kokoomus 182, SDP 121 ja vihreät 74, KD 44, RKP 37, PS 32, vasemmistoliitto 32 ja muut ryhmät 18 edustajaa. OAJ tekee toki hyvää yhteistyötä kokoomuksen kanssa, mutta niin myös muiden puolueiden kanssa. Marja Puustinen, viestintäjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 8 ANP-30102015-008.indd 8 27.10.2015 16:04:14 PUHEENJOHTAJAKISAT Edessä vallanvaihtoviikot KOKOOMUSNUORET VALITSEVAT 6.–8. marraskuuta Turun liittokokouksessa uuden puheenjohtajan. Kokoomuksen nuorten liiton puheenjohtajan paikasta kamppailemassa ainakin Daniel Sazonov ja Janne Heikkinen. Sazonov toimii tällä hetkellä muun muassa Helsingin Kokoomuksen Nuorten puheenjohtajana ja Heikkinen heiluttaa nuijaa Kempeleen kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Valta vaihtuu myös Kokoomuksen Naisten Liitossa, jonka edustajakokous järjestetään Porissa 14.–15. marraskuuta. Naistenliiton puheenjohtajuus on rajoitettu kahteen kauteen, joten nykyinen puheenjohtaja Lenita Toivakka luopuu paikastaan ja paikka avautuu uudelle puheenjohtajalle. Puheenjohtajakisaan ovat ilmoittautuneet etukäteen kansanedustajat Sofia Vikman ja Jaana Pelkonen sekä lehtori Raija Lummi. Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta kokoontuu liittokokoukseen 28.–29. marraskuuta Tampereelle. Nykyinen puheenjohtaja Daniel Lahti on ilmoittanut, ettei jatka tehtävässään. Puheenjohtajakisaan ovat ilmoittautuneet Marianna Kupias ja Katri Manninen. Kupias toimii nyt Kansallisten ylioppilaiden puheenjohtajana ja Manninen puolestaan johtaa puhetta Ammattikorkeakoulujen kokoomusopiskelijoissa. Opiskelijapolitiikka on marraskuussa framilla myös yliopistoissa, kun valtaosassa yliopistoja ja korkeakouluja järjestetään ylioppilaskuntien edustajistovaalit. Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitus taas vaihtuu 20.–21.11. Espoossa. HENRIIKKA PULLI - KUVAT: LEHTIKUVA KANSANEDUSTAJAT JAANA PELKOnen ja Sofia Vikman kisaavat Kokoomusnaisten puheenjohtajuudesta. 9 ANP-30102015-008.indd 9 27.10.2015 16:04:17 aluksi TYÖKIERTO Lähtikö Eki todella? KUN JARI GUSTAFSSON ASTUI LOKAKUUN ENSIM- mäisenä päivänä työhuoneeseensa, hän varmisti, että se on tyhjä. Sen jälkeen hän otti huoneesta kuvan. – Piti varmistaa, onko Eki todella lähtenyt. ”Eki” viittaa Erkki Virtaseen, työ- ja elinkeinoministerin legendaariseen kansliapäällikköön, joka johti ministeriötä 17 vuotta. Hän jäi eläkkeelle syyskuun lopussa. Virtasen työtä jatkaa Gustafsson, joka muuttaa Suomeen Kiinasta. Hän on ollut suurlähettiläänä Pekingissä ja sitä ennen Tokiossa. Lontoossa hän työskenteli Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankissa. Suomessa Gustafsson on asunut viimeksi vuonna 2006. Hän muistelee, että silloin Suomi oli avoin, kansainvälinen ja aggressiivinen kansakunta, joka otti nykyistä enemmän riskiä. – Suomi on köyhempi kuin yhdeksän vuotta sitten, Gustafsson sanoo. Tällä hetkellä ongelmamme on, että yksityinen sektori ei uskalla ottaa riskiä. – Kätilö on palkkansa ansainnut. Seuraava askel on, että pitää syntyä kannattavaa liiketoimintaa. Tässä meillä on parannettavaa. Monet pitävät nykyongelmien ratkaisuna kilpailun vapauttamista. Gustafsson kuuluu tähän leiriin. Hän haluaa avata kilpailulle ainakin taksit, Alkon ja apteekit. Kauppojen aukiolokin pitäisi vapauttaa, vaikka se ei olekaan ”maailman suurin asia”. – Nämä ovat aina listalla, kun puhutaan kilpailukyvystä. Ongelma on, että aina löytyy jokin yhteiskuntaryhmä, joka vastustaa, sanoo Gustafsson, kokoomusnuorten kouluasiainsihteeri 1980-luvulta. ILKKA LUUKKONEN - KUVA: LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN 10 ANP-30102015-010.indd 10 27.10.2015 16:19:33 VIENTI Vienti vetää – ainakin asevienti SUOMEN SOTATUOTEVIENNIN ARVO oli viime vuonna 223 miljoonaa euroa. Vienti oli liki samaa luokkaa kuin vuotta aiemmin, Safer Globe -tutkimusverkosto kertoo tuoreessa asevalvontaraportissaan. Viime ja edellisvuoden luvuissa näkyvät merkittävästi Patrian panssariajoneuvojen vienti Ruotsiin. Viime vuonna Ruotsiin vietiin panssariajoneuvoja 115 miljoonalla eurolla. Vaikka Ruotsin kanssa tehdään panssarikauppoja, sotatuotteiden kasvumarkkina on muualla. Raportin mukaan merkittävien asekauppojen osalta Suomen asevienti on suuntautumassa EU:n ulkopuolelle. Viime vuonna suuria kauppoja tehtiin muun muassa SaudiArabiaan, Arabiemiirikuntiin ja Turkkiin. Suomen koko tavaraviennin arvo oli viime vuonna vajaat 56 miljardia euroa. Vienti kasvoi metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuudessa sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteissa, mutta laski kemianteollisuuden tuotteissa, Tulli kertoo. Erityisesti kone- ja kulkuneuvoteollisuuden osuus viennistä kasvoi reippaasti. Metsäteollisuuden osuus Suomen viennistä on ollut pitkään noin viidennes. Tänä vuonna metsätuotteet ovat käyneet taas kaupaksi maailmalla. Tullin mukaan tammiheinäkuussa metsäteollisuuden vienti oli arvoltaan 6,8 miljardia, eli neljä prosenttia vuoden 2014 vastaavaa ajankohtaa enemmän. HENRIIKKA PULLI SUOMEN TAVARAviennin arvo oli Tullin ennakkotilaston mukaan elokuussa lähes neljä miljardia euroa, mikä on viisi prosenttia pienempi kuin viime vuoden elokuussa. TUONTI LASKI ELOkuussa kuusi prosenttia ja oli arvoltaan jonkin verran yli 4,1 miljardia euroa. KETJUREAKTIO Seuraavaksi vasta-aloite kansalaisaloitteiden lopettamisesta MITEN SAADA KANSALAIset innostumaan politiikasta ja kokemaan, että heilläkin on mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon? Tätä tarkoitusta varten perustettiin kansalaisaloite vuonna 2012. Aloitteen myötä eduskuntaan oli mahdollista nostaa ihmisten tärkeiksi katsomiaan asioita, jotka syystä tai toisesta olivat jääneet politiikan teossa pimentoon. Alkuinnostuksen jälkeen kansalaisaloite on osoittautunut ongelmalliseksi. Ex-lakivaliokunnan puheenjohtaja Anne Holmlund (kok.) kummasteli lainsäädäntötyön rinnalle syntynyttä ohituskaistaa ja tuskaili aloitteiden ruuhkauttavan valiokunnan työtä. Turhaanko? HALLITUSNEUVOTTELUISSA 2011 luvattiin kristillisdemokraateille, ettei tuleva hallitus tee esitystä adoptio- ja avioliittolakien muuttamisesta. Lupaus pidettiinkin. Eduskunnasta nousi tasa-arvoisen avioliittolain puolesta lakialoite, joka tyssäsi kuitenkin alle sadan allekirjoittajan määrään. Sen sijaan kansalaisaloitteen kautta asia eteni. Marraskuussa 2014 eduskunta hyväksyi mutkikkaiden käänteiden jälkeen aloitteen tasaarvoisesta avioliittolaista äänin 105–92. Muutokset jäivät seuraavan hallituksen valmisteltavaksi. Käynnistyi heti keskustelu, missä määrin kiistelty asia sitoo uutta hallitusta 2015. ”TÄSSÄ LYHYESTI VASTENtahtoisen ministerin esittely”, aloitti oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) puheensa eduskunnassa 22.10.2015. Lindström oli joutunut mahdollisimman hankalaan välikäteen eikä sitä peitellyt. Perussuomalaisista vain Arja Juvonen oli kannattanut tasa-arvoista avioliittolakia. Nyt Lindström oli kuitenkin asiasta vastaava ministeri. Samaan aikaan kansalaisaloite on näyttänyt taas voimansa. Eduskunnan taannoiseen päätökseen pettyneet pyrkivät kumoamaan lain Aito Avioliitto -kansalaisaloitteella. Tarvittavat nimet ovat kasassa ja aloite tulee eduskunnan käsittelyyn lähiaikoina. KANSALAISALOITTEIDEN uusi ongelma on tehtailu. Aloitteita ja niiden vasta-aloitteita voidaan periaatteessa syöttää eduskuntaan loputtomiin. Oikeusministeri Jari Lindströmkin on huolestunut asiasta. Hänen mukaansa vastatoimiin ollaan ryhtymässä. Aloitteiden sisältöä voi olla kuitenkin käytännössä vaikea rajata. Kenties yksinkertaisinta olisi, jos joku valistunut kansalainen tekisi kansalaisaloitteen niiden lopettamiseksi ja eduskunta siunaisi päätöksen. Eduskunta tosin voisi hylätä kansalaisaloitteen. Tai sitten joku valistunut kansalainen tekisi taas vasta-aloitteen. SATU SCHAUMAN KUVAT: LEHTIKUVA JA NYKYPÄIVÄ 11 ANP-30102015-010.indd 11 27.10.2015 16:19:36 aluksi KUUKAUDEN TILASTO DEMARIT SAIVAT AYliikkeen voimannäytöstä selkärankaa vasemmistopolitiikalleen, huomauttaa Hanna Kuusela Tampereen yliopistosta. (HS 23.10.) SDP SDP PS PS KANNATUS KANNATUS KANNATUS KANNATUS NOUSUA NOUSUA LASKUA LASKUA YLE 8.10. HS 23.10. YLE 8.10. HS 23.10. 18,3% 18,3% +3,9% +3,3% 10,7% 11,4% –4,3% –4,2% PERUSSUOMALAISTEN riveihin viime vaaleissa siirtyneet entiset sosiaalidemokraatit ovat palanneet kotiin, arvioi Sakari Nurmela TNS Gallupista. (HS 23.10.) Perussuomalaisten mökki palaa JOKAISEN SAUNA TAI MÖKKI PA- laa vuorollaan. Nyt tuli on roihahtanut perussuomalaisten nurkissa. Kun Yle julkisti lokakuun alussa gallupinsa, puhuttiin jo poliittisten mannerlaattojen siirtymisestä. Helsingin Sanomien mielipidemittaus osoitti, ettei kyse ollut tilapäisestä notkahduksesta. Mutta onko tämä kaikki vasta alkusoittoa? Viikon tuoreimmat käänteet liittyen Sebastian Tynkkysen erottamiseen näkyvät vasta viiveellä. Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä pitää tämänhetkisessä tilanteessa epätodennäköisenä, että puolueen kannatus nousisi tai välttämättä pysyisi edes ennallaan. Tyytymättömyys on iskenyt perussuomalaisten kannattajiin. Ja siinä sivussa – kenties yllättäen – demareilla tuntuu menevän pitkästi aikaa hyvin. Duunareilta tuli varoitus, kuten perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kiteytti jo Ylen gallupin jälkilöylyissä. Uskottavuus työväenpuolueena on koetuksella, kun hallitus on ottanut ohjaksia työmarkkinakentällä. Kokoomuksen ja keskustan kannatusmittauksissa ei ole tapahtunut isoja heilahduksia, vaikka toki alaspäin on tultu. Helsingin Sanomien mittauksessa keskustan kannatus oli 22,2 prosenttia ja kokoomuksen 17,7 prosenttia. Kokoomuksen kannatus oli laskenut 0,3 prosenttiyksikköä edellisestä HS:n mittauksesta. Ylen gallupissa kokoomusta kannatti 18 prosenttia, missä oli laskua edelliseen Ylen mielipidemittaukseen 0,9 prosenttiyksikköä. Outi Mäkelä: ”Luulen, että meidän kannattajillemme nämä hallituksen toimenpiteet eivät ole tulleet mitenkään yllätyksenä.” – Hallitusvastuu näkyy varmaan kaikilla, mutta luulen, että meidän kannattajillemme nämä hallituksen toimenpiteet eivät ole tulleet mitenkään yllätyksenä vaan ovat olleet ihan toivottavia, arvioi eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä (kok.). Perussuomalaisen työväestön kiukku on satanut suoraan demareiden laariin. Mutta taustalla on muutakin. Kreikan kolmas tukipaketti, palkansaajien selkänahkaa repivät rakenneuudistukset ja turvapaikanhakijoiden tulva Suomeen. Eihän tämän näin pitänyt mennä, ajattelee varmaan moni perussuomalaisia äänestänyt. Jokisipilän mukaan tilanne on puoluejohdon kannalta entistäkin haastavampi kuohunnan ollessa päällä: – Puoluejohdon energia menee nyt tähän, kun pitäisi yrittää varmistaa perussuomalaisten linjausten läpimeno hallituksen sisäisessä päätöksenteossa. Mäkelä sanoo toivovansa, että hallitusyhteistyö jatkuu perussuomalaisten sisäisistä paineista huolimatta hyvänä. SATU SCHAUMAN - GRAFIIKKA: TIMO MÄKINEN 12 ANP-30102015-012.indd 12 28.10.2015 12:06:31 KUUKAUDEN KUVA TIMO SOINI JOHTAA PUOLUETTAAN YHTÄ KOVIN ottein kuin Veikko Vennamo aikanaan. Vaikka Soinin asema on vahva, kannatuksen jyrkkä pudotus antaa tilaa kapinakenraaleille. HENRIIKKA PULLI - KUVA: LEHTIKUVA/RONI REKOMAA 13 ANP-30102015-012.indd 13 28.10.2015 12:06:34 aluksi KASVU & VAKAUS Euro on ulkopolitiikkaa Ilman Euroopan turvallisuustilanteen nopeaa heikkenemistä euron hajoaminen olisi voinut olla vaihtoehto. Enää se ei ole muuta kuin niille, jotka kannattavat heikkoa ja hajanaista Eurooppaa. SAMI METELINEN GRAFIIKKA: TIMO MÄKINEN – KREIKKALAISET OVAT AINA PÄRJÄNNEET. OLEM- me selvinneet Ottomaanien vallasta, kommunisteista, sotilasjuntasta. Elämä jatkuu, kauppa käy, kertoi kreikkalainen sateenvarjokauppias, joka tupsahti eteeni minuutti sen jälkeen, kun ensimmäiset vesipisarat olivat osuneet Ateenan vanhan kaupungin katukivetykseen. Tämä vuosi on ollut Kreikalle turbulentti. Tammikuun ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa valtaan nousi vasemmistolainen Syriza-puolue, joka oli luvannut neuvotella tukilainojen ehdot uusiksi ja lopettaa ankaran talouskurin. Alkoi kuukausien taistelu rahoittajien kanssa tukipaketin jatkosta. Euromaat eivät olisi halunneet solmia kolmatta tukipakettia ja vastustivat velkahelpotuksia. Pääministeri Aleksis Tsipras piti huolen kansanäänestyksellä siitä, että toinen tukipaketti päättyi ja vaihtoehdoksi ei jäänyt kuin kolmas tukipaketti. Kreikka joutui sitoutumaan markkinataloutta edistävien uudistusten ja säästöjen jatkamiseen, joskin selvästi kevennetyillä vaatimuksilla. Samassa Kreikka sai myös lupauksen tulevista tuntuvista velkahelpotuksista. Ne ovat välttämättömiä, jotta Kreikka voi palata lainamarkkinoille kolmivuotisen ohjelman päätyttyä. JOS KREIKKA OLISI PÄÄSTETTY EROAMAAN EUROS- ta, sillä olisi ollut myös ulkopoliittisia vaikutuksia. Kreikan olisi pitänyt anoa lainansa esimerkiksi Venäjältä. Sekään rahoitus ei olisi tullut ilman ehtoja. Kreikan sijainti on geopoliittisesti ja strategisesti keskeinen. Yhdessä Turkin kanssa Kreikka muodostaa portin Lähi-idän ja Euroopan välille. Syyrian sodan venäläistymisen myötä alueen strateginen merkitys on vain korostunut. Kesän euroratkaisussa ulkopolitiikalla oli suurempi merkitys kuin julkisuuteen kerrottiin, ja kerrotaan. Suomalaiset politiikan toimittajat tiedustelivat Ateenassa keskeisiltä valtiosihteereiltä, kuinka suuri merkitys Yhdysvaltojen painostuksella oli Kreikan pysymiseen eurossa. Vastaukseksi tuli hymähtelyä, keskinäistä tuijottelua ja hiljaisuutta. Lopulta pääministeri Tsiprasin serkku, ulkoministeriön valtiosihteeri George Tsipras tyytyi toteamaan, että Kreikan euroero ei missään tilanteessa ollut vaihtoehto. Vastaus oli rehellinen. Vasemmistohallitus ei missään vaiheessa ollut valmis irrottamaan maata eurosta, sillä sen haittavaikutukset olisivat olleet paljon suuremmat kuin lisäleikkausten ja uudistusten vaikutukset. Myöskään Saksan ja Suomen linja Kreikan väliaikaisesta euroerosta ei ollut tosissaan esitetty. Sellainen ratkaisu ei olisi ollut EU:n sääntöjen puitteissa mahdollinen, eikä sellaista ratkaisua ollut edes valmisteltu. Ulkopoliittisista syistä Kreikkaa ei olisi missään tilanteessa päästetty euroeron tarkoittamaan epävarmuuteen ja kaaokseen. Euroeropuheiden tarkoituksena oli ainoastaan osoittaa Saksan ja Suomen kotimaan äänestäjille tiukkaa linjaa ja osoittaa kreikkalaisille, että mihin tahansa euromaat eivät ole valmiita taipumaan. Jokaisen valuutan vakauden taustalla on ajatus siitä, että valuutta-alue on pysyvä. Valuutta ei ole vakaa, jos se voi hajota palasiksi. Saksan ja Suomen kaltaiset maat vaaransivat kesällä epävarmuudellaan ja perusteettomilla uhkauksillaan euroalueen hajoamisesta Euroopan ja euroalueen yhtenäisyyden. EUROOPPALAISEN PÄÄTÖKSENTEON SUURIN ON- gelma on siinä, että sanat ja teot eivät kohtaa. Valta-aseman menettämistä ja oikeistopopulistien suosion kasvua pelkäävät euromaiden poliittiset johtajat ovat toistuvasti kieltäneet 2011 2012 2013 37,10 14 ANP-30102015-014.indd 14 27.10.2015 14:44:22 3 X TALOUSLUKU - 20 % - 21 % KREIKASSA KESKIPALKAT OVAT pudonneet 20 prosentilla vuosina 2009–2014, kertoo OECD. KREIKASSA JULKISEN TALOUDEN menot henkeä kohti ovat pudonneet 21 prosentilla vuosina 2009–2014. jokaisen ratkaisun vähintään kolme kertaa ennen sen toteuttamista. Poliittisen johtajuuden puute on tehnyt koko Euroopan unionin haavoittuvaiseksi. Saksan määräävä asema on poliittisten arvovaltatappioiden ja siirtolaiskriisin myötä heikentynyt. Siirtolaiskriisi vahvistaa monessa maassa euro- ja EU-vastaisia toimijoita, joiden ideologinen liittolainen on Venäjä. Nämä länsivastaiset populistipuolueet ovat Euroopan turvallisuuden suurin uhka, sillä ne murentavat turvallisuuden perustaa: keskinäistä luottamusta ja toisiinsa kytkeytyneitä talousjärjestelmiä. Kun euromaat kesällä päättivät, että euro pidetään pystyssä keinolla millä hyvänsä, sillä linjalla on jatkettava. Puheet euron hajoamisesta ilman koko EU:n laajuista tahtoa sen toteuttamiselle hallitusti eivät johda muuhun kuin epävakauteen ja ruokkivat Eurooppaa hajottamaan pyrkiviä voimia. Taloudellisen liittovaltion haittapuolena on, että kauas ihmisistä viedyllä keskitetyllä päätöksenteolla on tapana lisätä tehottomuutta, paisuttaa julkisesti käytettyjä varoja ja mahdollistaa eri intressipiirien vaikuttaminen päätöksentekoon. Sellainen on haitaksi markkinataloudelle. Eurooppalaisessa keskustelussa EMU:n tulevaisuudesta 2014 2015 10-VUOTISEN valtionlainan tuotto, % KREIKKA ESPANJA • • LÄHDE: BLOOMBERG 7,56 5,57 1,63 - 15 % KREIKASSA NIMELLINEN BRUTTO kansantuote henkeä kohti on pudonnut 15 prosentilla vuosina 2009–2014. pitäisi tunnustaa menneisyyden virheet ja hakea ratkaisuja, jotka ovat hyväksyttäviä ja hyödyllisiä kaikille euroalueen jäsenille. SUOMEN JA KREIKAN KALTAISTEN, PUOLISOSIALIS- tisten jäykkien hintojen ja työmarkkinoiden maiden ei olisi kannattanut liittyä euroon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Suomen ja Kreikan kaltaisten maiden kannattaisi nyt erota eurosta. Euroeron kustannukset ovat nousevien lainakorkojen ja euromääräisinä pysyvien lainojen myötä korkeammat kuin euroerosta koituvat hyödyt. Euron paradoksi on siinä, että se on pakkopaita. Se on nykyisellään huono järjestelmä, joka aiheuttaa monessa maassa tällä hetkellä tuskaa, mutta siitä ei pääse poiskaan ilman vielä suurempaa tuskaa. Jokaisen maan pitäisi tunnustaa realiteetit. Eurossa pärjääminen edellyttää markkinatalouden ja kilpailun lisäämistä julkisten palveluiden kustannuksella. Se edellyttää palkanmuodostuksen muuttamista joustavaksi eli keskitetystä sopimisesta ja ammattiliittojen valta-asemasta luopumista. Olematon kasvu, alijäämät ja julkisen sektorin leikkaukset jatkuvat niin pitkään, kunnes tosiasiat tunnustetaan, ja uudistukset toteutetaan. Toisaalta myös suhdannepolitiikka oman euroalueen budjetin muodossa pitänee hyväksyä, jotta kriisiin ajautuneet maat eivät ajaudu liian syvälle ahdinkoon. Euroalueen budjetin suhteen olisi olennaista käydä keskustelu siitä, mitä kyseisestä budjetista voidaan rahoittaa. Esimerkiksi sosiaaliturvan yhdenmukaistaminen tarkoittaisi heikomman tuottavuuden alueiden kilpailukyvyttömyyden tukemista. Sen sijaan yhteisen budjetin käyttäminen pelkästään infrastruktuurihankkeisiin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen voisi parhaassa tapauksessa jopa vahvistaa heikompien alueiden kilpailukykyä. Keskeisintä tulevalle tiiviimmälle EMU:lle olisi no bailout -säännön palauttaminen ohjenuoraksi, sekä valtioiden välisten velan yhteisvastuun rakenteiden purkaminen. Vuonna 2010 EU:n valitsema linja vastata yhteisvastuullisesti Kreikan velasta oli väärä, ja uhkasi hajottaa koko euroalueen. Pahimmillaan huono europolitiikka voi edelleenkin johtaa keskenään riitelevään, hajanaiseen Eurooppaan, jossa jokainen maa eristäytyy, sulkeutuu ja etsii omia itsekkäitä intressejä koko Euroopan yhteisen edun kustannuksella. Panokset ovat liian suuret. Euroopan on löydettävä jälleen yhteinen suunta ja pelon sokaisemien eurooppalaisten poliittisten johtajien tilalle on löydyttävä todellisia suunnan näyttäjiä. 15 ANP-30102015-014.indd 15 27.10.2015 14:44:23 aluksi Pyytäkää rahaa EU-komissaari Jyrki Katainen sanoo, että aasialaiset investoijat ovat alkaneet kiinnostua Euroopasta. Suomalaisia hän kehottaa hakemaan EU:sta tukea investointeihin. ILKKA LUUKKONEN, MADRID KUVAT: SHUTTERSTOCK JA TIMO MÄKINEN KAHDEN RANSKALAISEN MAAKUNNAN laiseksi, että Efsin kannattaa perehtyä siihen. – Yksi mahdollisuus olisi perustaa yhdessä Ruotsin kanssa arktisten investointien alusta. Olisi järkevää tehdä liikenne- ja muita infrastruktuurihankkeita yhdessä, Katainen sanoo Nykypäivän haastattelussa. Metsä Groupin sellutehdas Äänekoskella on jo saanut EU-rahaa. Jos Helsinki–Tallinna-tunneli nytkähtää eteenpäin, EU voisi ehkä rahoittaa sitä. – Tunnelin puuhaajien kannattaisi ehdottomasti ottaa yhteyttä, Katainen toteaa. (Tunnelista lisää sivuilla 32–35.) Ranska on saanut Efsi-rahoitusta jo kolmeen suureen energiahankkeeseen. Pienissä EU-maissa pelätäänkin, että rahaston kaikki varat käytetään isoissa jäsenmaissa. Katainen vakuuttaa, että rahoitus riippuu ainoastaan hakijasta ja hankkeen laadusta, ei näiden kotimaasta. Mitään jäsenmaakohtaisia kiintiöitä ei myöskään ole olemassa. hallintoihmiset päättivät viime keväänä, että talojen energiankulutusta pitää vähentää. Se tarkoittaisi paitsi muodikkaiden aurinkopaneelien hankintaa, myös lisäeristysten asentamista seiniin ja kattoihin. Korjausten jälkeen talojen energiakulut putoavat puoleen. Ranskalaiset laskivat, että mitä enemmän taloja saadaan hankkeeseen mukaan, sitä halvemmalla työ voidaan tehdä. Nyt projektiin kuuluu jo 40 000 yksityisasuntoa, ja sille haetaan rahoitusta pankeilta ja vakuutusyhtiöiltä. Kaikkiaan rahaa kuluu ennakkoarvioiden mukaan 800 miljoonaa euroa. Tämä talojen päivittäminen nykyaikaan on ensimmäisiä hankkeita, jotka ovat saaneet tukea EU-komission perustamasta Euroopan strategisten investointien rahastosta (Efsi). KATAINEN ON KIERTÄNYT TÄNÄ VUONEfsin tarkoitus on lainata rahaa sellaisiin in- na kaikki 28 EU-maata ja markkinoinut Efsivestointikohteisiin, joilla on vaikeuksia saada pakettia. Viime viikolla hän puhui asiasta rahoitusta kokoon vapailta markkinoilta. Madridissa, jossa Euroopan keskustaoikeistoRanskalaiset talot saavat EU-tukea – joka lainen EPP-puolue piti kokoustaan. Katainen on lainaa, ei vastikkeetonta muuten valittiin puolueen tukea – yhteensä 400 milvarapuheenjohtajaksi, jota joonaa euroa, osan suoraan tehtävää hän hoiti jo vuosina 2006–2012. Euroopan investointipankil- Aasialaisten investa, osan Efsistä. Katainen kertoi, miten toijien mielestä EuEfsi on EU-komission va- rooppa on maailman taantuman jäljiltä euroopparapuheenjohtaja Jyrki Kalaiset yritykset eivät investoi taisen tärkein työtehtävä markkinoista kiintarpeeksi, vaikka käänne paseuraavien kolmen vuoden nostavin kohde. rempaan näyttääkin jo tapahaikana. Taantuman seurauktuneen. sena Euroopassa on käytetty Toisaalta hän uskaltaa Kiinan- ja Singaporen-vierahaa investointeihin vähemmän kuin pitkän aikavälin keskiarvon mu- railujensa perusteella odottaa EU:lle paremkaan voisi odottaa. Efsin tarkoitus on lisätä paa lähitulevaisuutta. Aasialaiset sijoittajat investointeja. näet pitävät Eurooppaa houkuttelevana Katainen kehottaa suomalaisia ottamaan kohteena siksi, että omaisuuksien arvot ovat mallia ranskalaisten talonkorjaushankkeesta. matalalla. – Investoijat sanoivat, että Eurooppa tulee Efsi ei myönnä rahaa aivan pieniin investointeihin, mutta jos useita pieniä kootaan saman olemaan maailman markkinoista kiinnostasateenvarjon alle, hankkeen koko kasvaa sel- vin investointikohde. Eräs singaporelainen 16 ANP-30102015-016.indd 16 27.10.2015 14:45:48 100 95 YKSITYISTEN TUOTANNOLLISTEN INVESTOINTIEN määrä, indeksi (2008 ensimmäinen kvartaali = 100) 90 LÄHDE: EKP JA SUOMEN PANKKI 85 80 EUROALUE 75 SUOMI 70 200520062007200820092010 2011 2012 2013 2014 2015 valtiollinen investoija totesi, että he ovat valmiita sijoittamaan Eurooppaan nopeastikin, koska he haluavat saada parhaat tuotot, Katainen toteaa. Suomen investointiympäristö poikkeaa muusta Euroopasta, mutta valitettavasti ei edukseen. – Yksityisten tuotannollisten investointien kohdalla Suomen tilanne on heikko. Niiden määrä oli vuoden 2015 alkupuoliskolla noin 35 prosenttia pienempi kuin vuoden 2008 alussa, toteaa Suomen Pankki tuoreessa analyysissään. Katainen myöntää, että tilanne on vaikea. Hän sanoo, että hallituksen suunnittelemat rakenneuudistukset ovat tarpeellisia kilpailukyvylle. Hän toteaa, että yritysvero on hyvällä tasolla, ja nyt tärkeää on, että työn verotusta ei kiristetä. – Jos iso linja ei muutu, tilanne on kohtuullinen. Valonpilkahduksiakin näkyy. – On kahdenlaista dataa. Toinen kertoo, että Suomi on ollut investointilamassa pitkään. Toisen mukaan suomalaiset yritykset tekevät paljon yrityskauppoja ulkomailla. UKRAINA EU ei tee mitään UKRAINAN PRESIDENTIN NEUVONANTAJA JURI Lutsenko vieraili keskustaoikeistolaisen EPP-puolueen kokouksessa Madridissa viime viikolla. Hän esitteli Wilfried Martens -keskuksen seminaarissa valokuvia kotimaastaan. Kuvissa esiintyi nuoria miehiä aseet kädessä. Taustalla liehui jättimäinen Donetskin ”tasavallan” lippu. Toisissa kuvissa huppupäiset miehen tähtäilivät singoilla samaisen kapinalipun edessä. Sinänsä kuvissa ei ollut mitään uutta, ovathan kapinalliset vaatineet eroa emä-Ukrainasta ja puolentoista vuoden ajan. Hätkähdyttävintä olikin kuvien julkaisuvuosi: 2009. Lutsenko sanoi, että Venäjä on lietsonut kapinaa jo pitkään. Venäläinen oppositiopoliitikko Vladimir Milov puo- lestaan sanoi samassa tilaisuudessa, että jo kauan sitten Venäjän presidentti Vladimir Putin päätti, että Venäjä ottaa haltuunsa Ukrainan kaasuverkon. – Idea ei ole Putinin oma, vaan konservatiivisten imperialistien, Milov lisäsi. Liettualainen EU-parlamentaarikko Gabrielius Landsbergis sanoo, että vaikka Ukrainan taistelut näyttävät vähentyneen, Venäjän tavoitteet eivät ole muuttuneet. – Ukraina on pahemmassa pulassa kuin silloin, kun sota alkoi. Syynä hänen huoleensa on se, että EU on paljastanut voimattomuutensa. Venäjä on yhtä vahva kuin EU on heikko, Landsbergis sanoo. – Mitä me tarjoamme Ukrainalle? En kuule mitään. 17 ANP-30102015-016.indd 17 27.10.2015 14:45:50 Troitski PIIKKI PUTININ LIHASSA Artemi Troitski on yksi Venäjän nykyhallinnon näkyvimmistä kriitikoista. Nykypäivä kävi muutaman kuukauden ajan sähköpostikirjeenvaihtoa hänen kanssaan. 18 ANP-30102015-018.indd 18 27.10.2015 14:49:01 LÄNSI ON OLLUT VUOSIkausia naiivi uskoessaan Venäjän naamiaisiin, kirjailija Artemi Troitski sanoo. 19 ANP-30102015-018.indd 19 27.10.2015 14:49:04 Yksi maa, tuhat tarinaa KIRJAILIJA NIKOLAI Gogolin (1809–1852) kirjallinen kausi osui samaan aikakauteen, jolloin älymystö heräsi maaseudun kurjuuteen. VALISTUSAJAN HENGESSÄ KASVATETTU ALEKSAN teri I kruunattiin Venäjän keisariksi vuonna 1801. Kaksisataa vuotta myöhemmin Venäjällä valtaa pitää presidentti Vladimir Putin. VUOSISATOJEN AIKANA VENÄJÄN KANSA ON USKO VENÄJÄN MAAORJAT vapautettiin vapautusmanifestilla vuonna 1861. Yli 23 miljoonaa ihmistä sai kansalaisoikeudet. nut, toivonut, rakastanut ja kärsinyt. Keisarien Venäjä romahti ja Neuvostoliitto syntyi. Kommunistien Neuvostoliitto romahti, Venäjä nousi jälleen. Seuraava askel on yhä kysymysmerkki. ”Ihminen tottuu kaikkeen, helvettiinkin”, venäläinen sananlasku kiteyttää kansan tunnot. HENRIIKKA PULLI 200 vuotta aikajanalla 1800-luku ”ÄLÄ SURE, ET sinä ennen kuolemaasi kuole.” Vanha venäläinen sanonta. HEIKKI HAKALA KUVAT: SHUTTERSTOCK, EVERETT HISTORICAL JA INTO KUSTANNUS A RTEMI TROITSKI ON MONIPUOLINEN KULT tuurivaikuttaja, joka ei urallaan ole vältellyt vallitsevan järjestelmän haastamista. Vuonna 1955 syntynyt Troitski nousi 1980-luvulla julkisuuteen nostamalla esiin Neuvostoliiton historian vaiettuja kipukohtia ja järjestämällä vuonna 1986 rock-konsertin Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden uhrien hyväksi. Sittemmin hän on toiminut journalistina, julkaissut useita kirjoja ja luennoinut yliopistoissa eri puolilla maailmaa venäläisestä yhteiskunnasta ja kulttuurista. Kotimaansa nykytilaa putinismin leppymätön arvostelija luonnehtii synkkääkin synkemmin sävyin. Myös valoa on kuitenkin näkyvissä. 1885 1800-LUVUN LOPULLA Venäjä heräsi uudistushankkeisiin. Raskasta teollisuutta pantiin pystyyn vankityövoiman turvin (kuvassa). AIKAKAUDEN SUURhanke, Siperian rata valmistui vuonna 1916. le. Nämä ovat ihmisiä, jotka haluavat tosimielellä erikoistua Venäjä-teemoihin. Tämä on todella rentouttavaa. On kuin lepokodissa oleskelisi ja aina välillä vähän opettaisi. Tulin tänne ensi kerran kolme vuotta sitten, ja tuntuu siltä, että kerran kolmessa vuodessa tämä on loistava juttu – ei sen useammin! HELSINKI 5.8.2015. TUO KUULOSTAA IHANTEELLI hyväksyit ehdotukseni kirjeenvaihdosta. On kiehtovaa nähdä, mihin se meidät vie. Tiedän, että luennoit parhaillaan arvostetussa Middlebury Collegessa Yhdysvaltain Vermontissa. Kuinka olet sinne päätynyt ja mitä tarkkaan ottaen opetat? selta vaihtelulta. Uskon, että myös ihminen, joka nauttii kiihkeästä elämänrytmistä, tarvitsee aika ajoin rauhallisempia jaksoja tasapainon vuoksi. Matkustat paljon, mutta varsinainen kotisi on nykyisin Tallinnassa. Osuin juuri tänään isännöimään Helsingissä muutamaa amerikkalaista ja venäläistä ystävääni, jotka asuvat Pietarissa ja suhtautuvat lämpimästi Viroon. Olemme monesti päätyneet puhumaan lähinnä nykyisestä kotimaastasi. Tällä kertaa heidän mieliään kuitenkin painoi kovasti se, mitä Venäjällä tapahtuu. Heidän mielestään venäläinen yhteiskunta on jakautumassa yhä jyrkemmin, ja jopa ystävät ja perheenjäsenet ottavat etäisyyttä toisiinsa. Liioittelevatko he, vai onko Venäjä todella ajautumassa tutkimattomille vesille? MIDDLEBURY 5.8.2015. HEI, HEIKKI! VIIMEISTEN MIDDLEBURY 6.8.2015. TUO ON HELPPO KYSYMYS. HELSINKI 16.7.2015. TERVE, ARTEMI! KIITOS, ETTÄ noin kymmenen vuoden ajan olen tehnyt säännöllisesti luentomatkoja amerikkalaisiin yliopistoihin. Olen puhunut muun muassa Columbiassa, Harvardissa, Pennissä, Princetonissa, Berkeleyssä, UCLAssa, Yalessa esimerkiksi venäläisestä musiikista, protestiliikkeestä ja mediasta. Middlebury on asia erikseen: täällä on kyse kesäyliopistosta tohtoriopiskelijoil- Vastaukseni on yksinkertainen, mutta surullinen: kaikki Venäjällä on vielä huonommin kuin mitä ihmiset ulkomailla voisivat kuvitella. Politiikan näkökulmasta Krimin liittäminen Venäjään johti kansainväliseen eristämiseen ja pakotteisiin. Interventio Itä-Ukrainaan johti jälleen uuteen sotaan ja lisäpakotteisiin. 20 ANP-30102015-018.indd 20 27.10.2015 14:49:06 ”LÖYSÄT HUULET UPOTTAVAT SUURIA laivoja” Vanha venäläinen sanonta. DUUMAN VIESTINVIEjää suojataan Venäjän vallankumouksen aikana 1917. LOKAKUUN VALLANKUmouksessa bolsevikkipuolue kaappasi Vladimir Iljits Leninin johdolla vallan, maa ajautui sisällissotaan ja muuttui vuonna 1922 Neuvostoliitoksi. 1. ä 1914 1915 IHMEPARANTAJA Grigori Rasputin (1869–1916) sai vankan jalansijan tsaari Nikolai II hovissa, sillä hänen uskottiin kykenevän parantamaan kruununperijän verenvuototaudin. RASPUTINIA VÄITETtiin aikansa vaikutusvaltaisimmaksi mieheksi Venäjällä. Talous ja rupla luisuvat alamäkeen öljyn ja kaasun hintojen perässä. Kuluttajahinnat Venäjällä nousevat, inflaatio kiihtyy. Kun puhutaan ilmapiiristä ja ihmissuhteista, tilanne on vielä paljon huonompi. Venäjä on täynnä inhoa, muukalaisvihaa, vainoharhaisuutta ja – ennen kaikkea – toivottomuutta. Ihmiset ovat jakaantuneet niihin, jotka kannattavat Vladimir Putinia, niihin, jotka vihaavat Putinia, ja hiljaiseen enemmistöön, joka istuu kaiken keskellä rämeessä selittäen, että ei ole vaihtoehtoa eikä mikään ole meistä kiinni. Ei vaihtoehtoa tarkoittaa itse asiassa ei tulevaisuutta, sillä Putin on itse asiassa vetämässä Venäjää viemäristä alas. HELSINKI 6.8.2015. VIERAILLESSANI LUKUISIA kertoja Venäjällä 1990-luvun alkuvuosina ilmapiiri tuntui huokuvan optimismia ja iloa. Ymmärrän toki, että kohtasin lähinnä nuoria ja koulutettuja ihmisiä Pietarista ja Moskovasta. Jo vuonna 1995 jokin vaikutti muuttuneen – aistin epäluuloa ja kyräilyä länttä kohtaan, mutta myös kaipausta kadotetun supervalta-aseman kaipuuta. Mitä mieltä sinä olet – tapahtuiko jokin henkinen käänne jo silloin, vai vasta myöhemmin? MIDDLEBURY 8.8.2015. NYKYISEN KOVAN LINJAN siemenet on kylvetty satoja vuosia sitten. Venäjä on yhä feodaalinen yhteiskunta tai keskiaikainen imperiumi – kutsutaanpa sitä sitten kummalla nimellä vain. Nimilaput vaihtuvat – tsaareja, pääsihteerejä, presidenttejä. Niiden merkitys on kuitenkin aina sama, ja tapa, jolla maata hallitaan, on yhtä paska kaiken aikaa. Kykeneekö tämä dinosaurusmainen valtiokontrollin muo- 1917 ENSIMMÄISESSÄ MAAILmansodassa Venäjällä oli valtava, mutta huonosti varusteltu armeija. Venäjä joutui vetäytymään ItäPreussista Tannenbergin taistelun jälkeen ja oli koko loppusodan aikana puolustuskannalla Saksaa vastaan. Kuva läheltä Baronvitskyä Saksan kaasuhyökkäyksen aikana vuodelta 1915. to vastaamaan uuden vuosisadan haasteisiin vai ei? Kun koko muu maailma kulkee hitaasti eteenpäin niin teknologisesti kuin inhimillisissä arvoissa mitaten, Venäjä on matkalla täsmälleen taaksepäin. Tie vie kohti 1800-lukua ja kauemmas – absoluuttiseen feodalismiin ja uskonnolliseen pimeyteen. En usko tämän dramaattisen ristiriidan ja konfliktin todellisuutta vastaan kestävän pitkään. Jos se kestää, joudumme näkemään yhdelletoista aikavyöhykkeelle levittäytyvän Pohjois-Korean tai parhaassa tapauksessa Iranin – tai sitten Venäjä yksinkertaisesti romahtaa. Vaikka yksi valtio olisi kuinka suuri hyvänsä, hallitsisi millaisia luonnonvaroja tahansa tai tulisivatpa sen asukkaat miten hulluiksi vain, se ei silti kykene kilpailemaan koko muun planeetan kanssa. HELSINKI 10.8.2015. SE, MITÄ KIRJOITAT, KUULOSTAA masentavalta. Näkemyksesi tuntuvat muuttuneen yhä synkemmiksi sen jälkeen, kun kerroit niistä viimeksi muutama kuukausi sitten. Olisiko meillä taipumus uskoa edes jonkinlaiseen rationaalisuuteen ja ihmisiin, jotka etsivät mahdollisuutta parempaan? Jos niin ei olekaan, tulos on varmasti epämiellyttävä, lievästi sanoen. Ymmärrän siis hyvin, että sinä ja perheesi haluatte nykyisin viettää pääosan ajastanne poissa Venäjältä. MIDDLEBURY 10.8.2015. EN PIDÄ ITSEÄNI POLIITTI- sena pakolaisena, mutta sellainen minusta voi helposti tulla, jos duuma vahvistaa ehdotetun lain Venäjän-vastaisesta toiminnasta. Silloin kaikki tai ainakin melkein kaikki, mitä olen kirjoittanut, voidaan tulkita rikolliseksi. Uusi laki tarkoittaisi, että kaikki julkinen Putinin hallinnon 21 ANP-30102015-018.indd 21 27.10.2015 14:49:07 NEUVOSTOLIITTO hyökkäsi Suomeen marraskuussa 1939. JOSIF STALIN johti Neuvostoliittoa rautaisella otteella vuosina 1924–1953. 105 PÄIVÄÄ KESTÄneessä Talvisodassa kaatui 48 745 neuvostosotilasta. STALININ AIKANA Neuvostoliitosta tuli supervalta, jonka hintana oli miljoonien ihmishenkien menetys. KUVASSA SUOMUSsalmen taistelussa kaatunut venäläissotilas. 1939 1940 1952 TOISEN MAAILmansodan aikana Neuvostoliitto näytti voimansa varustelussa. ”HÖLMÖN KIELI kipittää kinttuja nopeammin.” Vanha venäläinen sanonta. arvostelu – myös tiedotusvälineissä ja katujen mielenilmaisuissa – julistettaisiin rikolliseksi. Siitä itse asiassa seuraisi Venäjän muuttuminen autoritäärisestä diktatuurista totalitaariseksi, ellei suorastaan fasistiseksi valtioksi. Tällä hetkellä elän jalka lännessä, toinen Venäjällä. Vierailen säännöllisesti synnyinmaassani tapaamassa vanhempia lapsiani sekä muita sukulaisia ja ystäviä, matkailemassa ja luennoimassa. Rakastan maatani hyvin paljon ja tunnen kaihoa sitä kohtaan. En voi sietää ajatusta, että yhteyteni venäläiseen elämän- FAKTA ARTEMI TROITSKI ON VENÄLÄINEN TOISINAJATtelija, mielipidevaikuttaja ja historioitsija. Hän on myös tunnettu rock-toimittaja ja musiikkikriitikko. Troitski on syntynyt vuonna 1955 Venäjällä, mutta asuu ja työskentelee nykyään Tallinnassa, Virossa. Parhaillaan hän luennoi Yhdysvalloissa. Troitskilla on puoliso ja kolme lasta. TROITSKIN TUOREIN KIRJA VENÄLÄINEN KARMAgeddon julkaistiin lokakuussa Suomessa. Aiemmin häneltä on ilmestynyt Suomessa teokset Terveisiä Tšaikovskille – Rock Neuvostoliitossa, Kiinnostavia aikoja: kirjoituksia 1990-luvun Venäjältä, Romanssi, ja Venäjän viimeinen diversantti. NEUVOSTOARMEIjan panssarivaunuja valmistui muun muassa Uralilla ympäri vuorokauden toimineissa tehtaissa. ”KAIKKI KISSAT OVAT HARMAITA pimeässä.” Vanha venäläinen sanonta. menoon tyrehtyisi ja että minun olisi luovuttava yrityksistäni tehdä siitä parempaa ja sivistyneempää. Jos kuitenkin pahin tapahtuisi, minun on tehtävä äärimmäinen ratkaisu. Haluan olla vapaa mies vapaassa maassa. Toivon, että Venäjästäkin tulee vapaa – vielä minun elinaikanani. HELSINKI 11.8.2015. JAAN TIETENKIN TOIVEESI. Sen perusteella, mitä kerrot ja mitä viime vuosina on tapahtunut, olisi vaikeaa olla kovin optimistinen tällä hetkellä. Tiedän sinun pohtineen paljon myös Venäjän ja Suomen monimutkaista suhdetta. Sehän on aihe, jota me suomalaiset emme voi koskaan sivuuttaa, vaikka se sangen houkuttelevalta toisinaan tuntuisikin. Kuinka kiteyttäisit sanomasi suomalaisille? MIDDLEBURY 12.8.2015. EN OLE MIELESTÄNI ASE- massa, jossa voisin antaa asiantuntevia neuvoja tästä teemasta tai varsinkaan kertoa suomalaisille, mitä olisi tehtävä. Vilpitön mielipiteeni kuitenkin on, että pyrkimys ylläpitää presidentti Urho Kekkosen politiikkaa, johon liittyi monenlaisia myönnytyksiä itäiselle naapurillenne, odotuksia taloudellisista hyödyistä ja poliittisesta hiljaisuudesta, on jokseenkin hölmöä ja moraalitonta. Nyky-Venäjä on olennaisesti vähemmän ennustettava, looginen ja kunniallinen kuin paha vanha Neuvostoliitto. Minulle henkilökohtaisesti tämä on päivänselvää. Ennemmin miettisin Suomen turvallisuutta sotilaallisesta näkökulmasta kuin elättelisin edelleen erityissuhdetta Putinin Venäjän kanssa. 22 ANP-30102015-018.indd 22 27.10.2015 14:49:08 PRESIDENTTI URHO Kekkonen (oik.) ja Neuvostoliiton ulkoministeri Aleksei Kosygin (vas. kuppi kädessä) metsästysretkellä Baikal-järven rannalla kesäkuussa 1968. KOMMUNISTISEN PUOlueen pääsihteeri Mihail Gorbatsov aloitti vuonna 1985 uudistuspolitiikan, perestroikan, joka johti lopulta Neuvostoliiton romahdukseen. NEUVOSTOTÄHTI SAMmui lopullisesti joulukuussa 1991. Uuden Venäjän ensimmäiseksi presidentiksi nousi Boris Jeltsin. KEKKONEN OLI SUOmen ja Neuvostoliiton välisen YYA-sopimuksen takuumies. 1963 1968 1991 UKRAINALAISIA MARSsilla juhlistamassa lokakuun vallankumousta vuonna 1963. KOKO 2000-LUKU ON Venäjällä ollut Vladimir Putinin aikaa. Putin valittiin Venäjän pääministeriksi vuonna 1999, eikä ote vallan kahvasta ole sen jälkeen hellittänyt. Nyt Putin istuu kolmatta kauttaan presidenttinä. Seuraavat vaalit ovat vuonna 2018. Laki ei estä Putinin asettumista uudelleen ehdolle. UKRAINAN NEUVOSTOtasavallasta tuli vuonna 1922 Neuvostoliiton perustajajäsen ja se itsenäistyi Neuvostoliitosta vuonna 1991. ta. HELSINKI 12.8.2015. KUTEN TIEDÄT, JOTKUT SUO- messa ajattelevat, että nyt eletään jonkinlaista kylmän sodan toisintoa. Ajatus voi tuntua jopa petollisen miellyttävältä siihen nähden, että meillä meni kylmän sodan aikaan suhteellisen hyvin – varsinkin idänkaupassa. Se, mitä kirjoitit, onkin siis erityisen tärkeää. Tarkoitatko, että Suomen on nyt pidettävä Venäjää todellisena sotilaallisena uhkana? MIDDLEBURY 12.8.2015. TÄMÄ ON KIELTÄMÄTTÄ hyvin herkkä aihe. Sanokaamme, että sen enempää Georgia kuin Ukrainakaan eivät odottaneet joutuvansa Venäjän hyökkäyksen kohteiksi. Silti niin kävi. Samoin on Suomen laita: teoriassa aggression todennäköisyys on olematon, mutta Venäjä on osoittanut arvaamattomuutensa. Sen toiminta on täydellisen ennakoimatonta ja usein maan oman edun vastaista. Naapurimaan haavoittuvuus ja puolustuskyvyttömyys olisivat todellakin Venäjälle vain yksi syy lisää laukaista konflikti. HELSINKI 12.8.2015. NIIN, VANHA MAKSIIMIHAN kehottaa valmistautumaan sotaan, jos haluaa rauhaa. Siinä saattaa olla oma viisautensa varsinkin suuren maan pienelle naapurille. Mitä Venäjään tulee, osa sen toimien yllätyksellisyydestä näyttää olevan seurausta systemaattisesta viestintäoperaatiosta, jonka pyrkimyksenä on hämärtää Kremlin todellisia aikomuksia ja liikkeitä. Vai onko niin, että me lännessä olemme yhä liian naiiveja ja halukkaita uskomaan näitä viestejä sellaisina, kuin Venäjä ne kertoo? 2015 MIDDLEBURY 13.8.2015. PROPAGANDAN TUOTTAJAT useimmiten valehtelevat – kaikissa maissa ja aina. Hämmästyttävämpi ja ravisuttavampi on se tosiasia, että Venäjän johtajat ja diplomaatit valehtelevat yhtä häpeämättömästi ja samassa mittakaavassa kuin televisiojuontajat. Voitaisiin helposti koota pitkä lista Putinin valheista. En tarkoita vain hänen rikottuja vaalilupauksiaan, vaan suoria viittauksia mustaan, jota hän kutsuu valkoiseksi, ja päinvastoin. Kyllä, länsi on ollut vuosikausia naiivi uskoessaan Venäjän naamiaisiin. Nyt minusta kuitenkin tuntuu, että Putinin petos on vihdoin tullut tiensä päähän. Ainakaan herkkäuskoiset olennot, kuten presidentti François Hollande, eivät enää anna lausuntoja tyyliin: uskon tähän, koska presidentti Putin sanoi sen minulle henkilökohtaisesti. Meillä Venäjällä on sananlasku: Hän valehtelee niin kuin hän hengittää. Se pätee täysin Kremlin satusetiin ja heidän alma materiinsa KGB:hen. Siksi suhtaudun jokseenkin skeptisesti Venäjän hallinnon kanssa käytävään vuoropuheluun. Kuinka mielekästä kenenkään on ryhtyä peliin jonkun kanssa, joka petkuttaa aina? A RTEMI TROITSKI VIERAILI SUOMESSA LOKA- kuun alussa, jolloin hänen tuorein kirjansa Venäläinen karmageddon (Into Kustannus 2015) julkistettiin. Hänen vihaisia puheenvuorojaan kuultiin myös äskettäisillä Helsingin kirjamessuilla, joiden pääteemana oli tänä vuonna Venäjä. Kun painostus toisinajattelijoita kohtaan käy raskaammaksi, Troitski näyttää piinaavan vallanpitäjiä vielä entistäkin kiivaammin. 23 ANP-30102015-018.indd 23 27.10.2015 14:49:09 100 $ 50 $ 2013 2012 2015 Puolet pois BRENT-ÖLJYN HINTA ON laskenut alle puoleen vuoden takaisesta noteerauksesta. Venäjän varapääministeri Arkadi Dvorkovitš syyttää kehityksestä Saudi-Arabiaa. 24 ANP-30102015-024.indd 24 27.10.2015 14:50:17 Venäjän pelimerkit Syyriassa Venäjä haluaa jakaa Opec-maat kahtia, jotta öljyn hinta nousisi, arvioi tutkija. Se voi yrittää myös häiritä tankkeriliikennettä Punaisellamerellä. ILKKA LUUKKONEN KUVA: TIMO MÄKINEN AMERIKKALAISET SOTAKIRJEENVAIHTAJAT IH mettelivät syyskuun puolivälissä, miksi Syyriassa alkoi pyöriä heidän venäläisiä kollegoitaan. Nämä olivat viihtyneet Itä-Ukrainassa jo puolentoista vuoden ajan, mutta nyt venäläiset sotajournalistit olivatkin yhtäkkiä kantaneet kameransa Lähi-itään. Ehkä syy oli siinä, että Venäjä oli päättänyt laajentaa laivastotukikohtaansa Syyrian länsirannikolla Tartusissa. Se on Venäjän ainoa tukikohta Välimerellä, mutta huonokuntoinen. Tai ehkä venäläiset toimittajat olivat seuraamassa, miten Syyria rakensi uutta kiitorataa Latakiaan Tartusin tukikohdan pohjoispuolelle. Rakentaminen oli aloitettu elokuussa ja työtä tehtiin yötä päivää. Syyria selitti syyksi, että venäläisten raskaat Antonovit eivät mahtuneet laskeutumaan vanhalle kiitoradalle, joten tarvittiin uusi alusta. Syyskuun viimeisenä päivänä venäläistoimittajien läsnäololle löytyi syy: Venäjä pommitti kahdeksaa kohdetta Syyriassa. Venäjä on ilmoittanut, että sen motiivina on tuhota terroristijärjestö Isis. Selitys ontuu, koska Venäjä on pommittanut alueita, jotka eivät ole Isisin hallussa. Sen verran siinä on sentään perää, että Isisin joukoissa taistelee arviolta 2 000 Kaukasukselta Syyriaan siirtynyttä jihadistia, jotka Venäjä haluaa surmata. Venäjä pelkää, että nämä taistelijat tuovat Isisin Venäjän rajoille Dagestaniin tai jopa rajojen sisäpuolelle Tshetsheniaan. Ainakin Venäjä haluaa tukea vanhaa liittolaistaan Syyrian presidentti Bašar al-Assadia. Hänet täytyy pitää vallassa niin kauan, että Venäjä pääsee mukaan neuvottelemaan Syyrian tulevaisuudesta. MUTTA, KUTEN ULKOMINISTERI TIMO SOINIKIN (ps.) ehti toteamaan, aina kun Lähi-idässä räjähtää, asia liittyy jollain tavalla öljyyn. Syyriassa tämä näkyy siinä, että sotaan ovat sekaantuneet Yhdysvallat, maailman suurin öljyntuottaja, Saudi-Arabia, maailman toiseksi suurin tuottaja, Venäjä (kolmanneksi suurin), Iran (öljylistan seitsemäs) ja Syyrian naapuri Irak (kahdeksas). Lähi-idän öljyntuottajat kuuluvat Opec-järjestöön, jossa ne sopivat keskenään öljyntuotantomääristä. Venäjän ja Ope- cin välit eivät ole olleet erityisen lämpimät, tosin yksittäisiä kumppanimaita Venäjä on joukosta löytänyt, kuten Venezuelan ja Iranin. – Osallistuminen Syyrian sotaan voi vahvistaa Venäjän vaikutusvaltaa Opec-maihin nähden, kirjoittaa Venäjän-tutkija Dalan McEndree brittiläisellä Oilprice.com-uutissivustolla. Hän arvelee, että Venäjän tavoitteena on jakaa Opec-maat kahteen blokkiin. Venäjä itse johtaisi toista – vaikka ei edes kuulu Opec-järjestöön – ja pyrkisi eristämään toisen, SaudiArabian johtaman, blokin. Tähän viittasi Venäjän varapääministeri Arkadi Dvorkovitšin syyskuinen lausunto, jonka mukaan Opecmaat kärsivät öljyn matalasta hinnasta ja ”järjenvastaisesta” politiikasta. Suurin syypää on Saudi-Arabia, hän sanoi. – He haluavat täyttää maailman öljyllä huuhdellakseen kilpailijat pois. Vielä viime talvena näytti siltä, että Venäjän ja saudien välit ovat lämpenemässä. Nyt ei näytä enää, vaan maat ovat eri puolilla Syyrian sodassa. ERI PUOLILLA OVAT MYÖS VENÄJÄ JA TURKKI, JOKA vastustaa Syyrian hallitusta. Vielä kaksi vuotta sitten Turkin presidentti Recer Erdogan halusi, että Venäjän ja Turkin välinen kauppavaihto nelinkertaistetaan. Nyt hänen mielensä on muuttunut. Presidentti Erdogan on ilmoittanut, että venäläinen Rosatom ei ehkä saakaan rakentaa Akkuyun ydinvoimalaa. Myös neuvottelut yhteisestä kaasuputkesta Mustanmeren pohjaan ovat jäissä. Turkki on silti edelleen varsin riippuvainen Venäjän kaasusta. Riippuvuus johtuu siitä, että Turkki saa kaasunsa putkesta. Venäläinen energia kulkee maailmalla putkia pitkin. Putket kuljettavat asiakkaille öljyä ja kaasua luotettavasti, eikä asiakkaan ole helppoa vaihtaa tuottajaa toiseen. Sen sijaan esimerkiksi arabimaiden öljy viedään asiakkaille tankkereilla. Ne kulkevat kolmea reittiä: Punaiselta mereltä Suezin kanavan kautta Eurooppaan ja Bab el Mandebin salmen kautta Aasiaan sekä Persianlahdelta Hormuzinsalmen kautta Aasiaan. Jos Venäjä onnistuu rakentamaan Lähi-itään lentotukikohdan Iranin ja Syyrian tuella, seuraukset öljyliikenteelle voivat olla merkittävät. – Silloin Venäjällä olisi kapasiteettia häiritä tankkeriliikennettä Persianlahden ja Punaisen meren terminaaleissa, McEndree arvioi. 25 ANP-30102015-024.indd 25 27.10.2015 14:50:17 ILKKA KANERVAN VANHAT piikkarit löytyvät Riitan kotoa. Kuvassa olevat eivät ole kuitenkaan ne ensimmäiset, jotka aiheuttivat pientä katkeruutta sisarusten välillä. 26 ANP-30102015-026.indd 26 27.10.2015 15:11:44 Tukijoukoissa Poliitikko ei pärjäisi ilman tukijoukkojaan. Tärkeimmät tukijat löytyvät usein lähipiiristä. SATU SCHAUMAN KUVAT: KRISTIAN TERVO, TURKU – JUHA HARJU, SEINÄJOKI HÄNESSÄ ON JOTAIN TUTTUA. SILMÄT JA TAPA rypistää otsaa tuovat mieleen tunnetun poliitikon. Katseessa on lämpöä ja määrätietoisuutta, mutta kädenpuristus on heikko. – Minulla ei ole tässä voimaa, mutta tahtoa on, tämä pienikokoinen nainen sanoo itsekin. Riitta Kanerva on sairastanut reumaa yli 30 vuotta. Leikkauksia on tehty kymmeniä, kahvin kaataminen ei enää onnistu ja ulko-oven avaamiseen hän tarvitsee kaukosäätimen. Keinoniveliä on joka paikassa, käytännössä vain oikea lonkka on Riitan sanoin ”omaa vanhaa”. Hän heiluttelee kuitenkin tarmokkaasti käsiään taaksepäin: – Lääkärin mukaan tämän ei pitänyt olla enää mahdollista. Riitta Kanerva on kansanedustaja Ilkka Kanervan vanhempi sisko. Kanervalla tuli syyskuussa täyteen 40 vuotta kansanedustajana. Toissa kesästä saakka hän on toiminut myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajana. Ilkka Kanervan poliittiseen uraan Riitta-siskolla on ollut iso merkitys. Ilman Riittaa hän ei olisi todennäköisesti elossakaan. KOTITALON LÄHISTÖLLÄ LOKALAHDELLA OLI isohko lammikko. Nelivuotias Ilkka potki naapurin papan tekemällä potkulaudalla lammikon reunaa eikä välittänyt Riittasiskon hätääntyneestä huutelusta. Ja niinhän siinä sitten kävi, että Ilkka horjahti syvälle lammikkoon. – Sieltä nousi sitten käsi, josta sain kiinni. En tiedä, mistä sain voimaa, mutta sain vedettyä hänet ylös. Vettä tuli pikkuveljen korvista, suusta ja joka paikasta. – Ja lopuksi minulta tuli sitten kauhea itku. Että miksi et uskonut, Riitta Kanerva kertaa järkyttävää tapahtumaa kotisohvallaan Turun Kupittaalla. Riitta Kanerva on vetänyt veljensä tukiryhmää, Ike-tiimiä ihan alusta saakka, vuodesta 1975. Alkuvuosina mukana oli muutama kymmenen aktiivia. Tällä hetkellä listalla on nimiä kaikkiaan yli 4 000. Riitta johtaa myös Ike-tiimin tueksi perustettua Linjanvetäjät-yhdistystä, johon kuuluu yli 600 henkeä. Tukitoiminta on aktiivisinta vaalien alla, mutta säännöllisiä tapahtumia on vuoden ympäri. Esimerkiksi kesäisin Lokalahdella järjestetään Ike-hölkkä, jonka yhteydessä on parina vuonna järjestetty myös Kids-juoksu 2–10-vuotiaille lapsille. Itsenäisyyspäiväviikolla Ike-tiimi tarjoaa Turussa perinteiset veteraanikahvit Turun Yksityisten Ammattioppilaitosten (TYA) tiloissa. TYA-oppilaitokset taas tarjoaa kolmen päivän RIITTA KANERVA ON KANSANEDUSTAJA ILKKA Kanervan vanhempi sisko. Hän on vetänyt veljensä tukitiimiä vuodesta 1975. KUN ILKKA TULEE SISKONSA LUO KYLÄÄN, HE harvoin puhuvat kuitenkaan politiikasta. Viimeksi he keskustelivat Ilkan perheen Nuutti-koirasta, joka on tullut vähän vanhaksi. ajan veteraaneille puolisoineen hierontaa ja jalkahoitoja. Tämä yhteistyö on jatkunut jo vuosia. RIITTA KANERVAN TUNTEVAT LUONNEHTIVAT HÄN- tä todelliseksi soturiksi. Käsittämättömäksi tarmonpesäksi. Logistiikka-ihmeeksi, jonka moni firma on vuosien varrella menettänyt. Hän tuntee verkostot, muistaa nimet ja puhelinnumerot, organisoi tapahtumapaikoille teltat, grillit ja makkarat. Hän käyttää sujuvasti tietotekniikkaa ja laittaa eteenpäin veljelleen tullutta palautepostia, vaikka kosketusnäyttöpuhelinten hiplaus ei onnistu. Riitta Kanervasta ei olisi tullut Ike-tiimin vetäjää, ellei kyse olisi hänen omasta veljestään. Se on selvä asia. Lapsuudenkodissa oli neljä lasta, joista Ilkka oli ainoa poika. Osin tämän takia Ilkasta tuli Riitalle erityisen läheinen. Mutta pientä katkeruuttakin oli ilmassa: – Vaikka me molemmat harrastimme urheilua, Ilkka oli se, joka sai ne piikkarit. Kokoomukseen Riitta liittyi kuitenkin ennen veljeään. Koti, uskonto ja isänmaa tuntuivat jo teinitytöstä tärkeiltä. Hän 27 ANP-30102015-026.indd 27 27.10.2015 15:11:46 RIITTA KANERVA VETÄÄ veljensä tukiryhmää, Ike-tiimiä. Riitan kotoa löytyy parisenkymmentä kansiota, joissa on tähän liittyvää ajankohtaista materiaalia. 28 ANP-30102015-026.indd 28 27.10.2015 15:11:49 kävi kokouksissa yhdessä naapurin Riitan kanssa aluksi kuitenkin salaa. – Kun asia tuli sitten julki, vanhemmat sanoivat, että ihan hyvässä porukassa olette. Riitta Kanervan kirjahyllyssä on parisenkymmentä kansiota, joissa on Ike-tiimin toimintaan liittyvää ajankohtaista materiaalia. Tämän lisäksi löytyy kolmisenkymmentä leikekirjaa, joita hän on koonnut vuodesta 1975 lähtien ja joiden sivut on liimattu täyteen Ilkka-veljen uraan liittyviä lehtileikkeitä. Riitta vetää olohuoneen lipaston laatikon auki. Siellä on valmiiksi saksittuja leikkeitä, joita hän ei reuman takia pysty enää itse liimaamaan. Onneksi yksi tiimiläinen auttaa. ”Kerran heitinkin Ilkalle, että eihän sitä nyt kehtaa jäädä 40 vuoteen.” RIITTA KANERVA ON TEHNYT OMAN TYÖURANSA UU- denkaupungin Saabin tehtaalla 1970-luvulta aina 1990-luvun puoliväliin saakka. Se oli hänen elämänsä antoisinta aikaa. – Olen ollut kuljetuskeskuksessa, ajanut ihmisiä, paketteja ja tehnyt ihan kaikkea. Sitten, kun sairastuin reumaan, hoidin henkilöstöpuolella asuntoasioita. En halunnut jäädä mihinkään eläkkeelle. Meillä oli 1 200 vuokra-asuntoa, vastasin niiden huollosta, korjauksista, asukkaiden sisääntuloista ja uloslähdöistä. Rakastin kovasti työtäni. Uudenkaupungin kunnallispolitiikassakin Riitta Kanerva ehti vaikuttaa, mutta kysymys valtakunnan poliitikon urasta saa hänet suorastaan kauhistumaan: – Eijeijei. Eihän yhdestä perheestä nyt kahta. En ole sellainen ihminen. Olen tausta. Eikä se olisi ollut missään tapauksessa järkevää. Ilkka Kanerva on tehnyt pitkän uran valtakunnan politiikassa. Uralla on ollut niin nousuja kuin laskujakin. Yksi huippuhetkistä oli ulkoministerinimitys. Eikä raskain hetki ole tästä kaukana. Silloin Ilkka tarvitsi eniten tukea. TUNNELMA KOKOOMUKSEN TIEDOTUSTILAISUU- dessa huhtikuussa 2008 oli jo valmiiksi vakava. Sitten tulevat Jyrki Kataisen sanat, jotka jäävät mieleen: ”Moni suomalainen varmasti miettii sitä, että minkä takia miehelle, joka on hoitanut työnsä hyvin, ei anneta vielä kerran sitä viimeistä mahdollisuutta? Voitte, hyvät ystävät, uskoa, että tätä...” Katainen ei pysty sanomaan lausetta loppuun. Tilaisuuteen laskeutuu dramaattinen hiljaisuus. Sekunnit kuluvat. Katainen yrittää koota itseään ja on järjestelevinään papereita. Sitten hän lopulta jatkaa: ”tätä minäkin olen miettinyt”. Päätös erottaa Ilkka Kanerva ulkoministerin virasta ei ollut Kataiselle helppo. Sen näki. Ulkoministeri oli hoitanut työnsä erinomaisesti, mutta sortunut flirttaileviin tekstiviesteihin. Katainen painotti ministereiltä edellytettävää kokonaisvaltaista luottamusta. Pystyykö Riitta Kanerva tänä päivänä ymmärtämään Kataisen ratkaisun? Ei, sitä hän ei pysty. Riitta Kanerva herkistyy. Yhä aina, kun tämä asia nousee esille. Ei hän veljensä tekemisiä puolusta, mutta puhuu myös tämän hyväuskoisuudesta ja sinisilmäisyydestä. Onko hän sitten Kataiselle katkera? Ei, sitä hän ei ole. – Hän on tehnyt sen, mitä on silloin katsonut oikeudenmukaiseksi. Riitta Kanervan kanssa ei tarvitse pitkään jutella, kun on selvää, että vastassa ei ole katkera ihminen. Hän ei takerru vastoinkäymisiin, vaan puskee yhden tiimiläisen sanoin ”eteenpäin kuin juna”. Hän kokee saaneensa myös elämältään paljon: – Saab ja kokoomus sekä lähisuku ja ystävät. Ne ovat minulle tärkeitä. JOS ILKKA KANERVA AIKOO PYRKIÄ EDUSKUNTAAN vielä 2019, on Riitta-sisko tukitiimeineen valmis. – Kerran heitinkin Ilkalle, että eihän sitä nyt kehtaa jäädä 40 vuoteen. Pitää saada 44. Ei hän sitä tyrmännyt, vaan tokaisi tavanomaiseen tapaansa, että katsotaan nyt. Riitta pitää yhteyttä Ilkka-veljeensä puhelimitse pari–kolme kertaa viikossa. Puheenaiheet vaihtelevat politiikasta sukulaisten kuulumisiin, terveydentilaan ja urheiluun. – Ilkka piipahtaa täällä meilläkin aika mukavasti. Mutta silloin emme yleensä puhu politiikasta. Se on aika erikoista. Viimeksi puhuimme heidän Nuutti-koirastaan, joka on tullut vähän vanhaksi. Samanlaiseksi krämppäjalaksi kuin minäkin. Tätä haastattelua tehtäessä Ilkka Kanerva oli Mongoliassa isännöimässä Venäjän ja Ukrainan valtuuskuntien tapaamista. Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajalla riittää kiireitä. Ja eduskunnassakin on meneillään työntäyteinen syksy. – Mutta vaikka Ilkka on päässyt elämässään ja urallaan eteenpäin, koskaan hän ei ole muuttunut veljenä. Ei koskaan. Siitä olen iloinen. HEIKKI RISIKKO ON KANSANEDUSTAJA PAULA Risikon aviomies ja Pohjanmaan Kokoomuksen toiminnanjohtaja. HÄN VERTAA ITSEÄÄN JUNIORIVALMENTAJAAN, joka on opettanut alussa muutaman tärkeän taidon urheilijalle. Heikki työskentelee mieluummin taustalla. Julkisuus ei häntä tippaakaan kiinnosta. SE OLI AIVAN KAMALAA PUHETTA POLITRUKILTA, jonka piti houkutella potentiaalisia läpimenijöitä riveihin. Silloinen Pohjanmaan Kokoomuksen järjestösihteeri Heikki Risikko myönsi tämän suoraan. Silti hän sanoi ne sanat. Pariin, kolmeenkin kertaan, koska kyseessä oli oma vaimo: – Olet aivan liian hyvä ja arvokas ihminen politiikkaan. Sinne riitelyyn ja epäoikeudenmukaisten syytösten kohteeksi. Tämä tapahtui ennen eduskuntavaaleja 2003. Heikki ja Paula Risikko olivat menneet naimisiin millenium-yönä 2000. Edellisissä vaaleissa 1999 ensikertalainen Paula Pelttari oli saanut hyvän tuloksen, vaikkei kansanedustajan paikka vielä auennutkaan. Tuolloin 1990-luvun lopulla Heikki oli yhdessä Pohjanmaan Kokoomuksen silloisen toiminnanjohtajan Jaakko Sairon kanssa haastatellut muiden ensikertalaisten joukossa Paulan ja todennut, että ”kyllä tuon pää kestää ehdokkuuden”. Siitä ei ollut kyse. Seuraavissa vaaleissa Paula Risikko lähti tavoittelemaan 29 ANP-30102015-026.indd 29 27.10.2015 15:11:51 – aviomiehensä puheista huolimatta – paikEn tajua, kuka mua äänestäisi, hän sanoo ja kaa toistamiseen eduskunnasta ja pääsi läpi. ”Härmäläinen nauraa. Seuraavalla vaalikaudella hän eteni jo minisHeikki Risikko myöntää suoraan, ettei julluontoni ajatteteriksi. kisuus kiinnosta häntä tippaakaan. Hän halee monesti, että Ja eduskunnassa hän on paraikaakin. Valluaa olla mieluummin politiikassa ”sellainen nyt olisi hyvä syy mahdollistaja, tukija ja reitin avaaja”. mistautumassa johtamaan puhetta täysistunlähteä vetämään nossa eduskunnan varapuhemiehen roolissa. Sitä paitsi politiikan taustalla toimiminen Tänä aurinkoisena syyspäivänä, kun istumme on paljon mielenkiintoisempaa. Ja sitä kautta tuota turpaan.” Seinäjoella sinisen omakotitalon keittiössä. pystyy myös vaikuttamaan. Ja tällainen tausHeikki Risikko on hakenut hetkeä aiemmin tavaikuttaja Heikki Risikko onkin. Hänellä on koulusta 10-vuotiaan Ainon, joka tekee läkPohjanmaalla laajat verkostot ja hän tietää syjä huoneessaan. Huomiota hakee lähinnä heti, jos politiikassa tapahtuu jotain. dalmatialainen löytökoira Keke, jonka pää Kun Heikki Risikolle avautui mahdollisuus puskee välistä pöydän alta. Kohta Risikko Pohjanmaan Kokoomuksen toiminnanjohtakiirehtii toimistolleen. Hän on työskennellyt Pohjanmaan jan tehtävään 2010, siihen pyrkiminen ei ollut hänelle kuitenKokoomuksen toiminnanjohtajana vuodesta 2010. kaan itsestään selvyys. – Siinähän on olemassa riski, osaako toiminnanjohtaja olla SANOTAAN, ETTÄ MENESTYVÄN MIEHEN TAKANA ON puolueeton, jos hänen vaimonsa on ehdokkaana vaaleissa. Senainen. Asetelma voi olla myös toisin päin. Tai sitten väite on hän on kaiken aa ja oo, että toiminnanjohtaja käsittelee kaiksilkkaa asioiden yksinkertaistamista. kia ehdokkaita oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti, Risikko – Jos kysytään, minkälaisia uhrauksia olen joutunut te- huomauttaa. kemään Paulan uran hyväksi, niin vastaan siihen puhtaasta sydämestäni, että en minkäänlaisia. Kaikki tähän liittyvät pää- MINKÄLAISTA SE SITTEN ON OLLUT, KUN VAIMO ON tökset olen tehnyt itse ja katsonut ne oikeiksi, Heikki Risikko näkyvästi mukana politiikassa? Ja kun itse samalla tietää ja sanoo. ymmärtää politiikan taustoista paljon. Minkälaisissa tilanteisJos ei uhrauksia, niin käytännön järjestelyjä vaimon ura on sa Paula on tarvinnut eniten tukea? kuitenkin edellyttänyt. Kun kokoomus saavutti vaaleissa 2007 Heikki Risikko vertaa tässä yhteydessä itseään juniorivalsuuren vaalivoiton ja Paulalle tarjottiin ministerinsalkkua, oli mentajaan. – Koen niin, että olen opettanut alussa muutaman tärkeän Heikki ehtinyt työskennellä vasta muutaman kuukauden pohjalaisen Härmät-lehden päätoimittajana. taidon junioriurheilijalle ja sitten katson vain hämmästynee– Tykkäsin työstäni valtavasti. Siitä piti tulla eläkevirkani, nä, kuinka se onkin äkkiä minua taitavampi ja jatkaa sitten hän myöntää. ylempiin sarjoihin. Paula Risikko arvosti Jyrki Kataisen pyyntöä, muttei katHeikin mukaan monien luulot siitä, että Seinäjoen sinisessä sonut voivansa ottaa ministerin tehtävää vastaan. Työ olisi omakotitalossa puhuttaisiin politiikasta valtavasti ja vaahtomerkinnyt sitä, ettei hän olisi käytännössä nähnyt perheen amalla, ovat väärät. – Kyllä meillä on paljon tärkeämpiä asioita, joista me keshiljattain Kiinasta adoptoimaa Aino-tytärtä viikoilla lainkaan. Heikki oli kuitenkin ajatellut asiat toisin. Hän oli vaivihkaa kustelemme täällä keskenämme, Heikki sanoo ja luo katseen jo kysellyt mahdollisuuksia tehdä freelancer-toimittajan töitä Aino-tyttären oven suuntaan. Helsingissä. Aviomies, joka oli ensin jarrutellut vaimonsa politiikkaan menoa, tuuppasi häntä nyt ministeriksi. HEIKKI RISIKON MUKAAN PAULA KESTÄÄ POLITII– Sanoin Paulalle, että tämä on nyt niin harvinainen tehtävä, kassa paineita ”jopa poikkeuksellisen hyvin”. Lähipiiristä poettä ota se. litiikan raadollisuuden näkee kuitenkin samalla läheltä. Se ei Niin Heikki ja Aino sitten muuttivat viikoiksi Helsinkiin voi olla koskettamatta. Aino-tyttären ollessa pieni. Sieltä järjestyi myöhemmin myös – Onhan se joskus todella raivostuttavaa nähdä, kuinka päivähoitopaikka, kun Heikki sittemmin sai töitä Suomen suurta ilkeyttä ja tarkoituksellista mustamaalausta jotkut Yrittäjistä. poliittiset toimijat harjoittavat kilpailijaansa tai kollegaansa kohtaan, Heikki huomauttaa. HEIKKI RISIKOLLA ON VAIMOAAN PIDEMPI TAUSTA Se tuntuu epäreilulta tilanteissa, joissa on itse nähnyt läkokoomuksessa. Hän liittyi puolueeseen jo 70-luvulla, reilut heltä, kuinka toinen on ”tiedenaisen tekniikalla” perehtynyt parikymmentä vuotta ennen Paulaa. Heikin äidin isä oli ollut päätösten vaikutuksiin eri kanteilta. Vaivojaan säästämättä. Ja aikanaan demarivaltuutettu, isällä taas oli maalaisliittotaus- sitten väitetään, että asioita on tehty huonosti tai hutaisemalla. taa. Paineita kokoomuksen suuntaan ei kotoa asetettu. Miksi – Härmäläinen luontoni ajattelee monesti, että nyt olisi hytämä puolue valikoitui? vä syy lähteä vetämään tuota turpaan. Mutta kun sitä ei vain – Yksilönvapaus ja järjen käyttö kaikessa päätöksenteossa. yksinkertaisesti voi tehdä. Se täytyy myös suoraan sanoa, että kokoomus oli kommuKansan palaute ja kritiikki ovat taas ihan toinen juttu. Niitä nismin selkein vastavoima. Se vaikutti päätökseeni, Heikki pitää osata arvostaa. puntaroi. – Kun poliitikko menee tuonne toreille, sehän menee niHeikki Risikko on ollut Alahärmän kunnanvaltuustossa, menomaan kuuntelemaan kansaa. Kansalaisella on oikeus mutta kansanedustajaksi hän ei ole koskaan halunnut. Miksi puhua silloin suunsa puhtaaksi. näin? Vaikka pohjalaiset äänestäjät ovat välistä kovia sanomaan – Siksi, että en olisi siinä hyvä. En ole luonteeltani sellainen. ja äkäisiäkin, eivät nämä Heikki Risikon sanoin turhasta tule Päätöksenteossa voisin menestyä, mutten siinä vaalityössä. narisemaan. 30 ANP-30102015-026.indd 30 27.10.2015 15:11:53 HEIKKI RISIKOLLA ON vaimoaan pidempi tausta kokoomuksessa. Kansanedustajaksi Heikki ei ole kuitenkaan koskaan halunnut. Hän pysyttelee mieluummin taustalla. 31 ANP-30102015-026.indd 31 27.10.2015 15:11:55 Valoa Tallinnantunnelin päässä Kaivosala ei elvy aivan heti, ennustaa GTK:n pääjohtaja Mika Nykänen, mutta taantumassakin saattaa syntyä kiinnostavia hankkeita. Sellaisia olisivat Kaustisen litium-kaivos sekä tunneli, joka yhdistäisi Helsingin Keski-Euroopan rautatieverkostoon. 32 ANP-30102015-032.indd 32 27.10.2015 15:14:12 ILKKA LUUKKONEN KUVAT: TUUKKA YLÖNEN tietää, että muutosjohtajan tehtävä ei ole helppo. – Yt-neuvottelut eivät koskaan ole mukava asia, vaan kaikille raskaat. Rohkea uudistuminen sen sijaan on innostavaa. MIKA NYKÄNEN ESITTELEE BRIKETIN MUOTOISTA NYKÄNEN SYNTYI JYVÄSKYLÄSSÄ VUONNA 1966 PAN- ruskeaa kimberliittipalaa. Hän selittää, että kimberliitti on vulkaanista kiveä, joka kuljettaa timantteja ylös parinsadan kilometrin syvyydestä. Jos haluaa löytää timantteja, on etsittävä merkkejä kimberliiteistä. Suomesta on löydetty kymmenkunta kimberliittiesiintymää. Timantit ovat meillä mahdottoman pieniä, pienempiä kuin vaikkapa Etelä-Afrikassa, joten niiden löytäminen on äärimmäisen vaikeaa. Kimberliitistä Nykänen siirtyy kuvaamaan Suomen kallioperän ikähaitaria. Hän kertoo, miten Itä- ja Pohjois-Suomessa kallioperä on noin kolme miljardia vuotta vanhaa, kun taas maan länsi- ja eteläosissa se on miljardi vuotta nuorempaa, karkeasti esitettynä tietenkin. Ei hassummin finansseja opiskelleelta hallintotieteen maisterilta, joka ei harrasta kivien keräilyä eikä muutakaan geologiaa. Nykänen on hankkinut ison osan tietämyksestään helmikuun jälkeen, jolloin hänet nimitettiin Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) pääjohtajaksi. – Olen joutunut opiskelemaan. Koen silti, että tietystä ulkopuolisuudesta on ollut hyötyäkin, Nykänen arvioi. Ei hän tosin täysin ummikkona tehtäväänsä tullut. Edellisessä tehtävässään hän toimi Teknologiateollisuuden johtajana ja samalla Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja, joten hänen piti perehtyä metalli- ja kaivosteollisuuteen. Nyt Nykäsen tehtävänä on johtaa GTK uuteen aikaan. Hän tiesi jo etukäteen, että tehtävä ei ole helppo näin kireän julkisen talouden aikana. Syyskuun alussa GTK ilmoitti, että se aloittaa yt-neuvottelut. – Olen nähnyt selvästi jo pitkään, että Suomen tilanne on vaikea, ja tiedossa on ollut, että julkista rahoitusta leikataan. Se ei voi jatkua, että otetaan kymmenen miljardia euroa uutta velkaa vuosittain. Aiemman kokemuksensa perusteella hän kinjohtaja–lastenhoitaja-perheeseen. Hän kävi koulut Keuruulla, Tampereella ja Toijalassa, kirjoitti ylioppilaaksi Toijalassa, ja muutti taas Tampereelle. Nykäsen pitkään tuntenut kokoomusvaikuttaja sanoo, että jo kouluaikoina hänessä erottuivat ne piirteet, jotka hallitsevat häntä edelleen: sosiaalinen, helposti lähestyttävä, mutkaton. Hän itse näkee itsensä samoin. – Olin vilkas lapsi. Muitakin määritelmiä voisi olla, ehkä kuriton, Nykänen naurahtaa. Sosiaalisuudesta kertovat harrastuksetkin. Hän pelasi jääkiekkoa, jalkapalloa ja koripalloa sekä ui kilpaa. Luontoon vetivät kalastus ja partiotoiminta Keuruun Hirvipojissa, Härmälän Haukoissa ja Kalevan Karhuissa. Politiikkaa kotona ei juuri puhuttu. Asioista kyllä keskusteltiin, mutta puolueaktiiveja suvussa ei ollut. Nykäsen tiedonjano syttyi yläasteella. – Heräsin aamuisin aikaisemmin, jotta ehdin lukea Aamulehden ja Uuden Suomen. Hän muistelee lukiossa pohtineensa erityisen paljon kahta teemaa, maamme ulkopolitiikkaa ja hyvinvoinnin syntyä. Hyvin nopeasti hän alkoi suhtautua kriittisesti Suomen asemaan Neuvostoliiton etupiirissä ja koki läntisen demokratian oikeaksi kohderyhmäkseen. Lukion ensimmäisellä luokalla luokkatoveri kysyi, kiinnostaako politiikka kokoomuksessa. Nykänen liittyi puolueeseen. – Vaikka olin eri mieltä joidenkin kokoomuksen linjausten kanssa, se oli silti lähimpänä omaa ajatteluani. VAJAATA KYMMENTÄ VUOTTA MYÖHEMMIN NYKÄ- nen tavoitteli jo Kokoomusnuorten puheenjohtajan paikkaa. Kokoomus oli silloin jakaantunut ja jotkut vetivät rajalinjoja syvälle. Puolueen puheenjohtajuutta tavoittelivat Ilkka Kanerva, Pertti Salolainen ja Sirpa Pietikäinen. Nykänen kuului salolaislaisiin. Kokoomusnuorten johtoon tähtäsi myös Petri Lahesmaa, joka taas edusti kanervalaisia. – TUNNELI TALLINNAAN olisi merkittävä eurooppalainen investointi. 33 ANP-30102015-032.indd 33 27.10.2015 15:14:16 valtain Nevada ja Wyoming, Kanadan Saskatchewan, Newfoundland ja Labrador sekä Länsi-Australia. Vertailussa otettiin huomioon muun muassa poliittinen – OLEMME Koulussa vakaus, työvoima ja geologinen tietoaineisto. Ainakin merkittävä heräsin aamuisin viimeksi mainitun tekijän big datan aikaisemmin, osalta GTK voi laskea Suotalo täynnä jotta ehdin lukea men kärkisijoituksen omaksi digitaalisia Aamulehden ja ansiokseen. mahdollisuukNykänen muistuttaa, että sia, Nykänen Uuden Suomen. GTK on kerännyt tietoa kalkehuu GTK:ta. lioperästä jo 130 vuoden ajan, joten sen tietopankit ovat valtavia. Suurimman osan He kampanjoivat ympäri Suomea puoli vuotta. Nykänen tiedosta se tarjoaa ilmaiseksi nettisivuillaan, eivätkä maksulsanoo, että vaikka ympärillä käytiin kovaakin valtataistelua, listenkaan palvelujen hinnat huimaa päätä. – Alalla on oltu jopa turhan vaatimattomia tarjoamaan tiehe pysyivät Lahesmaan kanssa hyvissä väleissä ja ystävystyivät toa ulkopuolelle. kampanjan ansiosta. – Meillä oli molemmilla omia ajatuksia, mutta pysyimme Kaivoksista on toivottu Suomeen uutta Nokiaa, mutta toiskoko ajan asiallisina. taiseksi isoa menestystarinaa ei ole syntynyt. Talvivaarasta Lahesmaakin muistaa, miten puolue oli jakaantunut ja mi- sellaista toivottiin, mutta kävi toisin. Se on pikemminkin piten nuorisojärjestön puheenjohtajia yritettiin saada mukaan lannut alan mainetta, vaikka muut Suomessa toimivat kaivokjakoon. Ehdokkaat tekivät kuitenkin keskenään pelisäännöt set ovat hoitaneet ympäristöasiansa hyvin. selviksi heti alussa. Nykänen muistuttaa, että vaikkapa Outokummun Kemin – Kannattajissa oli molemmilla muutamia kuumapäitä ja kaivos on hoitanut asiansa hyvin kymmenien vuosien ajan. sählääjiä. Me teimme fiksusti ja sovimme, että keskustellaan – Maineelle on Talvivaaran vuoksi kertynyt ongelmia läheti, jos tulee eteen jotain, joka haisee huonolle. Se oli herras- hinnä Suomessa, maailmalla siitä ei ole mitään merkkejä. miessopimus, joka toimi, sanoo Lahesmaa, joka työskentelee Isot kaivosyhtiöt tuntevat Suomen lait hyvin ja ovat valmiita Veikkauksen EU-hankejohtajana Brysselissä. täyttämään niiden vaatimukset. Suomesta löytyy muun muassa kultaa, kuparia ja nikkeliä. Nykänen voitti kisan. Salolainen taas voitti emopuolueen Mutta vaikka maa on houkutteleva, kiinnostus ei automaatpj-kisan. Kokoomusnuorista aukeni reitti politiikan huipulle, tai tisesti muutu uusiksi kaivoshankkeiksi. ainakin kakkosriviin. Nykänen teki töitä eduskuntaryhmän Vuonna 2012 avattiin kaksi kaivosta Sodankylässä ja Polvikansliassa, muun muassa puoluejohtaja Sauli Niinistön ja järvellä, mutta sen jälkeen on ollut hiljaista. Koko maailmassa puhemies Riitta Uosukaisen avustajana sekä puolueen avataan verraten vähän kaivoksia, Nykänen sanoo. Ala on syklinen ja juuri nyt eletään hiljaista vaihetta, koska kampanjapäällikkönä. Hän johti toimi varapuheenjohtajana Euroopan ”kokoomusnuorten” Demycissä ja oli rakentamassa mineraalien hinnat ovat laskeneet – se on yksi syy Talvivaarankin ongelmiin. Kaivoksen perustaminen kestää vuosia ja Euroopan kansanpuolueen EPP:n nuorisojärjestöä. Kahdesti Nykänen yritti itsekin eduskuntaan, vuosina 1991 maksaa jopa satoja miljoonia, joten vahvojen taseiden kaivosja 1995. Ensimmäisen kampanjan iskulauseena oli ”Päivän jätitkin lykkäävät hankkeitaan. Nykänen”, jälkimmäisen ”Nyt sytytti”. Niitä painettiin leh– Arvioni on, että kaivosala ei globaalisti ihan heti elvy, Nytisiin ja tulitikkuaskeihin. känen sanoo. Budjetti oli pieni. Yksittäisiä merkittäviä hankkeita voi silti syntyä. Politiikan hard core -harMIKA NYKÄNEN KERTOO TEKEVÄNSÄ TÖITÄ Esimerkiksi Kaustisilla karrastajille voi mainita vinkkikuutisenkymmentä tuntia viikossa. Hän on tottutoitetaan lupaavaa litiumnä, että Nyt sytytti -lehtistä nut vuosien mittaan pitkään päivään. esiintymää, joka saattaa myytiin ainakin vielä lokaSe on paljon enemmän kuin useimmat suomakuun alussa Huuto.netissä. tehdä alueesta merkittävän laiset tekevät. Se olisi enemmän, vaikka työaikaa Lahtelainen myyjä pyysi siitä akkujen raaka-ainelähteen. pidennettäisiin tunnilla viikossa. Sen suuntaista yhden euron. uudistustahan hallitukselta ja työmarkkinoilta on KANADALAINEN FRA- ser-instituutti rankkasi viime vuonna Suomen maailman kiinnostavimmaksi kaivosinvestointien kohteeksi. Vertailussa oli mukana 122 aluetta ja Suomen taakse jäivät muun muassa Yhdys- odoteltu. – Vain sanakirjassa menestys tulee ennen työtä, hän kuittaa. Hän muistaa hyvin edellisen laman parinkymmenen vuoden takaa. Silloin syöksy oli nopea ja ankara, nyt vaivihkainen. – Etuuksiemme taso on huikea verrattuna siihen aikaan. Kipuilemme sellaisten tasojen kanssa, jotka silloin näyttivät päiväunilta. JOTAIN SUOMESSAKIN voidaan tehdä kaivosyhtiöiden houkuttelemiksi. Jo GTK:n edellinen pääjohtaja Elias Ekdahl moitti kaivoslupien käsittelyaikoja liian pitkiksi. Nykänen on samaa mieltä. – Tiedämme yrityksiä, jot- 34 ANP-30102015-032.indd 34 27.10.2015 15:14:19 ka ovat tämän vuoksi vetäytyneet Suomesta, hän toteaa ja kehuu hallituksen norminpurkutalkoita. Vielä suurempi ongelma on Nykäsen mielestä se, että viranomaiset selvityttävät oikeudessa toisten viranomaisten päätöksiä. Ulkomaisten yhtiöiden edustajat ihmettelevät, miksei hallitus tiedä, mitä se edellyttää kansalaisilta ja yrityksiltä. – Suomi on siis itsensä kanssa eri mieltä. Olisi tärkeää olla johdonmukainen ja ennakoitava. GTK OLI VUOSIKYMMENEN ALUSSA MU- kana selvittämässä, voiko Pyhäjoelle kallioperän puolesta rakentaa ydinvoimalan. Oli selvää, että GTK on mukana selvityksissä, onhan tehnyt taustatyötä muitakin ydinvoimaloita varten. Se on myös avustanut Posivaa tutkimuksissa, joissa valmistellaan ydinjätteen loppusijoitusta. Tästä on karttunut tietoa, jota voi myydä maailmalle ydinvoimalahankkeisiin. Kotimaassakin GTK:n tietoja voisi Nykäsen mielestä käyttää nykyistä paremmin esimerkiksi kaavoituksen apuna. – Rakentamista voidaan ohjata järkevimmille alueille. Kunnat ja yhtiöt hyötyvät ja lopulta myös asunnon tai liiketilan ostaja hyötyy, koska rakennuskustannukset laskevat. Sitten on vielä Helsinki–Tallinna-rautatietunneli. Se saa Nykäsen innostumaan, vaikka hanke onkin vasta selvitysten asteella. Suomenlahden alittava tunneli yhdistäisi Suomen Keski-Eurooppaan. Yhteys olisi vieläpä varsin nopea, koska Tallinnasta aiotaan rakentaa Rail Baltica -luotijunajunareitti Berliiniin. Nykäsen mielestä EU:n kannattaisi rahoittaa tunneliselvitystä ja sen rakentamista. – Hanke on valtavan kiinnostava. Suomi ei olisi enää saaren asemassa, Nykänen hehkuttaa. Helsingistä on Tallinnaan 87 kilometriä. Tähän saakka sen pituisissa tunneleissa ei ole kulkenut muuta kuin vettä. Pisin yhtenäinen metrotunneli, 60 kilometriä, sijaitsee Kiinan Kantonissa. Englannin kanaalin alittava tunneli jää 50 kilometriin. Suomenlahden pohja on lähes Viron rannikolle saakka kovaa kalliota. Se on samaa peruskalliota, jonka päällä Suomi lepää, ja vasta lähellä Tallinnaa Viron pehmeämpi kallioperä nousee kovan kiven päälle. – Louhinnan tekisi taloudellisemmaksi se, että kallioperä on kovaa. Vaikka toisin voisi kuvitella, siihen on halvempaa rakentaa tunneli. Kannattaako Nykänen siis tunnelia, josta ei ole vielä olemassa kuin alustavia kustannus–hyöty-analyyseja. – Päätöstä ei voi tehdä kevyin perustein. Jos ajattelee Suomen etua, se olisi monella tavalla järkevä. – MEILLÄ ON ERI SEKTOREILLA maailmanluokan osaamista, jota haluamme viedä maailmalle. 35 ANP-30102015-032.indd 35 27.10.2015 15:14:21 lopuksi Turvapaikanhakijoita kirkonmäellä Kirkkoherra Juha Rintamäki yllättyi ihmisten halusta auttaa. Voisiko tässä piillä uuden toimintakulttuurin alku? KIRKKOHERRA JUHA RINTAMÄKI ja Wjdan Alabede Lauttasaaren kirkolla lokakuun alussa. 36 ANP-30102015-036.indd 36 27.10.2015 15:16:57 SATU SCHAUMAN KUVAT: KIMMO BRANDT SE LAUANTAI JÄI KIRKKOHERRA JUHA RINTAMÄEL- le ikimuistoisena mieleen. Helsinkiläisessä Lauttasaaren kirkossa järjestettiin kolmet häät ja yhdet hautajaiset samaan aikaan, kun kirkon tiloissa oli hätämajoitettuna toistasataa turvapaikanhakijaa. Ja sitten yksi äiti kysyi vähän anteeksipyydellen, olisiko sopivaa, jos kirkon tiloissa järjestettyjen kaverisynttäreiden päätteeksi pihalla käytäisiin vielä vesipyssysota? – Sinä päivänä ajattelin, että tällaistahan se kirkon elämän pitäisi olla, Lauttasaaren kirkkoherra Rintamäki sanoo. Lauttasaaren kirkko oli yksi niistä muutamasta kymmenestä suomalaiskirkosta, joka oli hätämajoittanut tiloihinsa turvapaikanhakijoita. Tilanteessa, jossa Tornion järjestelykeskuksessa täyteen ahdetut bussit suuntasivat vain jonnekin etelään, tietämättä minne. Lauttasaaren kirkon tiloihin hätämajoitetusta noin 110 turvapaikanhakijasta yli puolet oli irakilaisia. Nyt elämänmeno kirkonmäellä on näiden viikkojen jälkeen normalisoitunut. Turvapaikanhakijat ovat siirtyneet Helsingin Olympiastadionin hostelliin. Istumme Rintamäen työhuoneessa kirkkoherranvirastossa ja pohdimme, mitä tästä kaikesta jäi käteen? Entä seuraavaksi? Edessä on isoja haasteita liittyen kotouttamiseen. Pyrkimys integroida turvapaikanhakijoita osaksi yhteiskuntaa oli Lauttasaaressa keskiössä heti alusta saakka. – Kysyin Helsingin kaupungin edustajilta, onko mahdollista, että teemme turvapaikanhakijoita majoittaessamme yhden asian toisin kuin normaalisti, kertoo Rintamäki. Ja se oli kaikille avoin ja yhteinen tila, Kirkkokahvila. Paikka, jossa turvapaikanhakijat ja helsinkiläiset kohtasivat ja pääsivät tutustumaan toisiinsa. Elämä kirkonmäellä pyöri turvapaikanhakijoiden majoituksesta huolimatta täysin normaalisti. Oli jumalanpalveluksia, häitä ja hautajaisia. Arkiaamuisin oli pienten lasten kerhotoimintaa, puolen päivän jälkeen paikalle pyyhälsi 130 iltapäiväkerholaista. Mahdollisuus kohdata turvapaikanhakijoita sai helsinkiläiset aktivoitumaan. Sosiaalisella medialla oli myös iso vaikutuksensa. Rintamäki kokee, että kirkko oli tilanteessa vain mahdollisuuksien avaaja. Eräs luokka järjesti jalkapalloturnauksen, jossa vastakkain olivat turvapaikanhakijat ja lauttasaarelaiset. Yksi seurakuntalainen tuli vetämään muskaria turvapaikanhakijoiden lapsille. Toinen opetti suomen kieltä. Sitten oli lauttasaarelaismies, joka vei halukkaita jääkiekkomatseihin. Ja porukka, joka otti heidät mukaan kalastamaan. Oulussa otsikoihin nousi turvapaikanhakijoiden tyytymättömyys ruokaan. Ei Lauttasaaressakaan kaikki maistunut, kuten esimerkiksi maitopohjainen kalakeitto. Mutta ei siitä tehty sen kummempaa numeroa. Kirkon tiloissa järjestettiin heti alkuvaiheessa yhteinen ruokailta, jossa turvapaikanhakijat ja helsinkiläiset kokkasivat yhdessä. Mukana oli myös Marttajärjestö sekä paikallisia yrityksiä. Hygieniapasseja ei kyselty, 37 ANP-30102015-036.indd 37 27.10.2015 15:17:00 lopuksi mutta kädet pestiin. Paikan päälle odotettiin sosiaalisen median ilmoittautumisten perusteella 150:tä ihmistä, mutta heitä tulikin yli 600. – Istuttiin saman ruokapöydän ääreen ja kohdattiin. Se oli koskettavaa. Kirkkoherra Juha Rintamäki on saanut paljon hyvää palautetta. Mutta oli yksi asia, josta ei tykätty. Se oli kerhohuone, joka avattiin rukoushuoneeksi. Rintamäkeä kritisoitiin siitä, miten muslimeita näin hyysätään ja kristilliseen kirkkoon voidaan avata tällainen tila. – Minun vastaukseni tähän oli, etten ole siinä ovella kysymässä, mihin uskot. Pitäisin tosi erikoisena, jos kirkon tiloissa ei voisi rukoilla, edustit sitten mitä uskoa tahansa. Rintamäen mukaan rukoushuoneen ovi kävi varsin tiuhaan. ON TORSTAI, LÄHTÖPÄIVÄ LOKAKUUSSA. NUORI TUR- vapaikanhakija kantaa päänsä päällä patjapinoa, tulee ja tökkää sillä pahaa-aavistamattomia kavereitaan. Kuuluu naurua. Joku pudottaa pyykkisäkin ikkunasta varmistettuaan ensin, ettei ketään ole alla. Kohta lähtee bussi kohti hostellia. Vapaaehtoistyöntekijä Tiia Virtanen jakaa pesuaineita. Hän tunnustautuu vakaumukselliseksi ateistiksi, mutta myöntää samana hengenvetoon, että kirkon arvostus on hänen silmissään noussut. – Täällä ei ole ollut uskonto- eikä kielirajoja. Ja huumori on kansainvälistä. Tyytyväisiltä vaikuttavat myös irakilaiset Wjdan Alabede ja hänen poikansa, joka on löytänyt kavereita koululaisten iltapäiväkerhosta. – Minä olen Hussein, 11 vuotta, hän esittäytyy sujuvalla suomen kielellä. Palataan kirkkoherranvirastoon. Mikä näiden viikkojen aikana Rintamäkeä on yllättänyt eniten? – Ihmisten hyvyys. Ei ole olemassa meitä ja heitä, vaan kysymys on vain meistä ihmisistä. Kun Rintamäki oli tiedustellut sosiaalisen median kautta mahdollisia vapaaehtoisia vaatelahjoitusten lajitteluun, 20 minuutin kuluttua tästä oli kirkkoherranviraston edessä 18 helsinkiläistä jonossa. – Meillä on Suomessa ollut Pitäisin tosi pitkään sellainen kulttuuri, että yhteiskunta huolehtii erikoisena, jos ja me maksamme verot. Nyt kirkon tiloissa ei ajattelen, että tämä on vähän voisi rukoilla. kääntymässä. Huomataan, että yhteiskunta ei enää pystykään tekemään kaikkea. Minusta tässä on hyviä esimerkkejä siitä, kuinka itsekin ryhdytään ottamaan vastuuta lähimmäisistä. Lauttasaaren kirkkoherra pohdiskelee, voisiko tässä piillä uuden toimintakulttuurin alku? Ihmisillä tuntuu olevan halua auttaa. Eikä työ tällä saralla lopu. On yksinäisiä vanhuksia, asunnottomia, apua tarvitsevia lapsiperheitä. VIIKKO SIITÄ, KUN TURVAPAIKANHAKIJAT OVAT siirtyneet pois Lauttasaaresta, Rintamäki järjestää tapaamisen kirkon tiloissa. Turvapaikanhakijoita saapuu paikalle bussilla Olympisatadionin hostellista. He ovat tuoneet mukanaan ruusuja kiitokseksi. Hyvän kierre näkyy välittömästi. Se on myös tärkeä osa kotoutumista. Tapaamisen aikana turvapaikanhakijoille esitellään Lauttasaaren seurakunnassa käynnistymässä olevaa ”Yhdessä”projektia. Ideana on löytää ja auttaa Lauttasaaressa asuvia yksinäisiä ihmisiä. Vastaanotto projektille on turvapaikanhakijoiden keskuudessa hyvä. – He olivat hyvinkin kiinnostuneita siitä, että pääsisivät tätä kautta osoittamaan aktiivisuutensa yhteiskunnassa tekemällä jotain hyödyllistä ja saisivat siitä todistuksen, mikä voisi helpottaa sittemmin mahdollista työnsaantia, kertaa Rintamäki. Rintamäen mielestä kirkko voi tehdä paljon turvapaikanhakijoiden kotouttamiseksi juuri vapaaehtoistyön saralla. Etenkin siinä vaiheessa, kun tänne tulleet eivät pääse vielä tekemään varsinaista työtä. Viime viikkoina turvapaikanhakijoiden tulo Suomeen on kääntynyt laskuun. Taustalla vaikuttavat kaavaillut tiukennukset irakilaisten turvapaikansaantiin. Tukea tulee myös kansalta. Helsingin Sanomien kyselyn mukaan lähes 70 prosenttia suomalaisista katsoo, että turvapaikansaannin kriteereitä pitäisi tiukentaa. Rintamäki sanoo luottavansa siihen, että viranomaiset osaavat tehdä arvionsa. Kirkon tehtävä ja rooli on auttaa lähimmäisiä, muttei ottaa kantaa turvapaikansaantiin liittyviin kysymyksiin. Turvapaikanhakijoiden kanssa vietetty aika on saanut kuitenkin kirkkoherrankin mietteliääksi: – Ne tarinat, joita olen heiltä kuullut, ovat kyllä sellaisia, että itse olisin lähtenyt jo paljon aiemmin. Nykypäivän ilmestyessä Rintamäki on paraikaa kutsuvieraana paavin kesäasunnolla Roomassa pohtimassa muiden uskonnollisten johtajien kanssa kirkon roolia rauhan rakentamisessa ja ajankohtaisessa turvapaikkakysymyksessä Euroopassa. Tässä yhteydessä paavi Franciscus saattaa kuulla sellaisestakin paikasta kuin Helsingin Lauttasaari. – ME OLEMME OLLEET täällä kuin yhtä perhettä, kokee irakilainen Moataz Jalal. 38 ANP-30102015-036.indd 38 28.10.2015 9:28:13 YHDISTYS EUROOPPA POLITIIKAN SININEN LANKA KUNTAVAALIT POLITIIKAN VIHREÄ OKSA AATE OLETKO UUSI VAI KONKARI? VAI JOTAIN SILTÄ VÄLILTÄ? Ja sinusta se on pelkkä etu. OLETKO KUNTASI TOLKKU JA TOIVO? ENTÄ EUROOPPALAINEN ELÄIN? Vaikka et ehkä tiedä sitä vielä. OLI MITEN OLI, Kansio on sinun ja järjestösi kokoomuslainen opintokeskus. KUN TRIMMAAT omaa tai yhdistyksesi vaalivalmiutta, sparraamme sinua seminaareissa. Kun ajattelet aatetta ja kehität sisältöjä, Kansio on kumppanisi. Jos olet tuore kokoomuksen jäsen (tai kertaus on opintojesi äiti), Mutta vielä vaistojesi varassa. Politiikan Sininen lanka on sinun tilaisuutesi. Kun avaat ikkunat Eurooppaan, tee se meidän kanssamme. TULE TILAISUUKSIIN. Tule kokoomuspiirisi ja liittosi tapahtumiin. Siellä mekin olemme. Älä vilkuile sivuillesi. Vilkuile tänne WWW.KANSIO.FI Odotettavissa lähiaikoina EUROOPPA –SEMINA ARI 14.11. Helsinki Teemoina Suomen unionijäsenyyden synty sekä Kokoomus eurooppalaisena aatepuolueena EUROOPPA –SEMINA ARI 21.11. Lappeenranta Teemoina Venäjä sekä maahanmuutto POLITIIK AN SININEN L ANK A 27.–29.11. Helsinki VA ALIVALMIUS - JA A ATESEMINA ARIT KEVÄ ÄLL Ä 2016 eri puolilla maata POLITIIK AN VIHREÄ OKSA 29.6.–1.7.2016 Turku K ANSALLINEN SIVIST YSLIIT TO - OPINTOKESKUS K ANSIO Internet www.kansio.fi • Fb kansallinensivistysliitto • Sähköposti [email protected] • Puhelin 0207 488 488 ANP-30102015-036.indd 39 27.10.2015 15:17:09 lopuksi DIREKTIIVIMYLLY Kun pitäisi olla ketterä Jähmeä Eurooppa ei tunnu taipuvan digiaikaan. Jos joku onnistuu luomaan vanhoja rakenteita ravistavan palvelun, se ammutaan alas kielloilla ja rajoituksilla. E UROOPALLA ON VAIKEUKSIA SO- peutua digiaikaan. Pitäisi olla nopea ja ketterä, mutta kun on hidas ja jähmeä. Ei ihme jos USA ja Aasia porhaltavat ohi. Kun digitaalisaatiota ei voi pysäyttää, kuten Euroopan parlamentin työllisyysvaliokunnan demariraportööri tuoreessa lausuntoluonnoksessaan harmitteli, osa Euroopan maista on yrittänyt suojautua uusilta innovaatioilta kieltämällä ne. Siitä huolimatta, että olemme ensin investoineet kymmeniä miljardeja internetiin, laajakaistaan ja langattomaan verkkoon; infraan, joka nämä uudet palvelut mahdollistaa. Moni eurooppalainen teleoperaattori keksi jo aiemmin blokata asiakkailtaan epämieluisat kilpailevat keksinnöt, kuten Skypen. Tästä tulee nyt loppu, kun EU:n telepakettiin sisältyvä nettineutraalisuuden periaate tuodaan lainsäädäntöön. Jatkossa operaattoreiden on kohdeltava samanlaisia palveluja samanarvoisesti. T ALOUDEN KANSSA KAMPPAILE- NEW YORKISSA PERINTEIset keltaiset taksit ovat alakynnessä markkinaosuuskamppailussa Uberia vastaan. HENNA VIRKKUNEN on kokoomuksen europarlamentaarikko van Euroopan viesti maailmalle pitäisi nyt olla: tulkaa, ideoikaa, innovoikaa, investoikaa! Sitä vastoin moni maa on valinnut jarruttelun ja yrittää kieltää monet elämää helpottavat ja uutta bisnestä luovat toimintamallit. Hakukoneyhtiö Google on ollut EU-komission hampaissa jo vuosia. Nyt eri jäsenmaissa puolestaan kamppaillaan kyydinvälityspalvelu Uberia vastaan. Lontoossa palvelu on hurjan suosittu, Brysselissä tietenkin kielletty ja Suomi on tapansa mukaan laittanut kirkon keskelle kylää: kyydin saa välittää, muttei ajaa. Espanja on vienyt eston jopa niin pitkälle, että espanjalaisella puhelinliittymällä tai luottokortilla ei saa Uberia tilattua tai maksettua. Olitpa sitten missä päin maailmaa hyvänsä. Berliini on puolestaan päättänyt iskeä toiseen uuden ajan ilmiöön – asuntojen lyhytaikaiseen vuokraamiseen. Jakamistalouden lippulaiva Airbnb on kasvanut maailman suurimmaksi majoitusjärjestäjäksi omistamatta yhtään huonetta. Sen markkina-arvo mitataan kymmenissä miljardeissa. Berliinissä tällaisesta touhusta on päätetty tehdä loppu – lyhytaikainen asuntojen vuokraaminen on nyt kaupungissa kielletty rekisteröitymättömiltä tahoilta. Vastaavia rajoitteita ideoidaan myös muualla. O N SELVÄÄ, ETTÄ PÄÄTTÄJIEN asenteen digipalveluita kohtaan on muututtava. Kuluttajien toiveet ja odotukset ovat jo muuttuneet. Teknologia kehittyy nopeasti, mutta lainsäädäntömme laahaa perässä. Koko globaali digitaalinen talous toimii uudella logiikalla, ja tähän isoon talouden käänteeseen myös Euroopan on punnerrettava itsensä mukaan. Se tarkoittaa, että monista niin rakkaista jäsenvaltioiden erillisistä lainsäädännöistä on luovuttava ja tehtävä yksi iso eurooppalainen raami. Puitteet, joissa kaikkien yritysten on mahdollista ideoida uutta, innovoida ja kasvaa tällä 500 miljoonan asukkaan markkina-alueella. Euroopan komissiossa ja parlamentissa tähän on vihdoin herätty – nyt tarvitaan enää konkreettisia esityksiä. Komission arvion mukaan yksi yhtenäinen digitaalinen sisämarkkina merkitsisi meille 415 miljardin euron vuosittaista kasvua. Suomella on täydet edellytykset toimia digitaloudessa yhtenä Euroopan suunnannäyttäjistä. Komission vertailun perusteella kuulumme Tanskan ja Ruotsin kanssa digitaalisen kehityksen kärkeen. Yrityksiä ei saa pakottaa myymään ulkomaille, parahtaa silti suomalainen elinkeinoelämä, kun sisämarkkinoista puhutaan. Ei toki, mutta jospa edes poistettaisiin digirajoja. Kilpailun ja kuluttajien valintojen rajoittaminen ei ole tätä päivää. Euroopan komissiolta odotetaan ensimmäisiä digipaketin lainsäädäntöehdotuksia syksyn aikana. HENNA VIRKKUNEN - KUVA: MIKE DOTTA 40 ANP-30102015-040.indd 40 27.10.2015 15:20:30 HAASTAJA: Anni Sinnemäki Sopeudu Suomi, se on suuri mahdollisuus T ÄMÄN VUODEN EDUSKUNTAVAALIEN JÄLKEEN aloittanut hallitus on ollut äärettömän vaikeassa tilanteessa talouspoliittista linjaansa määrittäessä. Suomen taloushistoriassa täysin poikkeuksellinen stagnaation aika on nyt kestänyt vuoden 2009 rajun pudotuksen jälkeen jo viisi vuotta. Vuoden 2008 bruttokansantuotteen tasoa ei näillä näkymin tulla saavuttamaan edes vuonna 2018. Nykyiseen taloudelliseen suhdanteeseen vaikuttaa muiden tekijöiden lisäksi se, että työikäisten ihmisten määrä vähenee. Tämä on iso muutos. Vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, kuten myös 1990-luvulla, työikäisen väestön määrä Suomessa lisääntyi vuosittain. Työikäisen väestön määrän pieneneminen hidastaa sopivan työvoiman löytymistä, se tekee Suomesta vähemmän halutun investointikohteen ulkomaisille yrityksille ja se vaikeuttaa julkisen sektorin toimintaa. Uuden elämän rakentaminen vaatii turvapaikanhakijalta paljon. T ÄMÄN KESÄN JA SYKSYN AIKANA TAPAHTUNUT turvapaikanhakijoiden määrän reipastahtinen nousu luo uusia mahdollisuuksia Suomelle. Tämä riippumatta siitä, että asiaan liittyy valtavasti vaikeita asioita jokaisessa maantieteellisessä pisteessä tapahtumaketjua. Erityisesti Irakin ja Syyrian alueen sisällissodasta ja väkivallan kierteistä alkunsa saava muuttoliike on syiltään traaginen. Suomessa uutta tilannetta ei ole ollut helppo hoitaa, maassamme ei ole totuttu vastaanottamaan näin suurta määrää ihmisiä. Oman vaikeutensa tilanteeseen tuo myös se, että hallituspuolueista erityisesti perussuomalaiset, mutta jossain määrin myös keskustan kannattajat suhtautuvat kielteisesti tai epäil- len maahanmuuttajiin. Kokoomuksessa suhtautuminen on myönteisempää. Mahdollisuus Suomelle piilee siinä, että otamme tänne tulleet ihmiset vastaan ja annamme heidän rakentaa parempaa elämää itselleen ja perheilleen. Tulijat ovat työikäisiä. He voivat paikata Suomen työikäisen väestön vähenemää, jos itse osaamme maana muuttua sellaiseksi, joka antaa tulijoille mahdollisuuden. Helsingissä syksyn aikana kymmenien ja satojen vapaaehtoisen ihmisten avuliaisuus ja osallistuminen pakolaisten vastaanottoon antaa tähän uskoa. Kun kotimaansa väkivaltaa paenneet vanhemmat ovat nähneet tavallisia suomalaisia naisia, jotka tuovat heidän lapselleen kengät, heidän on helpompi uskoa, että tässä maassa voi rakentaa itselleen hyvän elämän. HAASTAJA O N TERVEELLISTÄ HUOMATA, ETTÄ NE MAAT, jotka viime vuosina ovat Euroopassa menestyneet selkeästi Suomea paremmin: Saksa, Ruotsi, Tanska ja Hollanti, ovat myös maita, joissa maahanmuuttajien määrä on vuosikymmenten ajan ollut paljon suurempi kuin Suomessa. Uuden elämän rakentaminen vaatii turvapaikanhakijalta paljon: opiskelua, menneen prosessointia, kaiken uuden omaksumista. Loppujen lopuksi uusi tilanne vaatii enemmän kuitenkin Suomelta: meidän pitäisi muuttua maaksi, jossa somalitytöille ei huudelle KIRJOITTAJA ON kadulla, jossa työnantaja usHelsingin apulaiskaltaa rekrytoida ihmisen, kaupunginjohtaja ja jonka Suomen kielen taito ei vihreiden entinen ole samanlainen kuin sitä äikansanedustaja. dinkielenään puhuvan. Tiedän, että monia ärsyttää ANNI SINNEMÄKI suunnattomasti juuri se, että vuorottelee Haastameidän itsemmekin täytyy ja-palstalla Jutta Urmuuttua ja sopeutua. Mutta pilaisen (sd.) sekä Li se on toisaalta se suurin mahAnderssonin (vas.) dollisuus. kanssa. 41 ANP-30102015-040.indd 41 27.10.2015 15:20:31 lopuksi MAAILMA LAUTASELLA Kongi kumahti Nepalin uudelle perustuslaille Nepalissa on pitkästä aikaa syytä juhlaan. Pitopöytään kannetaan riisiä ja kanaa voikastikkeessa. Kymmenen vuotta kestänyt vääntö perustuslaista on päättynyt. Murgh Makhani N EPALIN PRESI- dentti Ram Baran Yadav teki syyskuun lopulla historiaa, kun hän kirNÄITÄ TARVITSET: joitti nimensä uuden perustuslain alle. Uusi perustuslaki Marinadi: 2 valkosipulimäärittelee Nepalin demokynttä, pala inkivääriä, kraattiseksi liittovaltioksi, 1,5 rkl sitruunamehua, jossa on seitsemän maakun1 dl jukurttia, suolaa, taa ja jossa uskonto on erotetchiliä, kuminaa, garam tu politiikasta. masalaa ja kurkumaa + Allekirjoitus pani pisteen 800 g broilerfilettä pakymmenen vuotta kestäneelloiteltuna. Kastike: 50 le valtataistellulle perustusg voita, 2 valkosipulinlain sisällöstä. Vaikka nimet kynttä, pala inkivääriä, ovat jo paperissa, soraääniltä 3 dl tomaattipyreetä, 1-2 ei silti ole vältytty. dl kermaa, 1 tl sitruunaNepalissa on yli 125 etnismehua, kardemummaa, tä ryhmää, joista erityisesti garam masalaa, chiliä, etelässä ja lännessä asuvat kurkumaa ja korianteria. vähemmistökansat ovat vastustaneet uutta perusTEE NÄIN: tuslakia. He pelkäävät vaiSekoita marinadiaineet kuttamismahdollisuuksiensa ja kaada broilerpalojen kutistuvan. päälle. Marinoi 2 tuntia Myös uskonto hiertää. Tai ja paista uunissa 180 pikemminkin uskonnon ja asteessa 20 min. Sulata politiikan erottaminen toisisosa voista ja kuullota taan. Nepalilaisista runsas 80 siinä silputtu valkosiprosenttia on hinduja, vajaat puli ja inkivääri sekä kymmenen prosenttia buddmausteet. Lisää tomaathalaisia ja nelisen prosenttia tipyree, kerma ja sitruumuslimeja. Hindulaisuus oli namehu. Nosta kypsät Nepalin virallinen valtionuslihat kastikkeeseen ja konto vuoteen 2006 saakka. kiillota loppuvoilla. Osa hinduista olisi halunnut, että Nepal olisi määritelty myös uudessa perustuslaissa hinduvaltioksi. Perustuslakiin liittyvät mielenosoitukset äityivät välillä mellakoiksi, joissa surmansa sai kaikkiaan 45 henkeä. P ERUSTUSLAKIKIISTAN JUURET ULOTTUVAT vuoteen 2006, jolloin Nepalin hallitus ja maolaississit solmivat rauhansopimuksen yli 12 000 uhria vaatineen sisällissodan jälkeen. Vuonna 2008 maan viimeinen kuningas jätti palatsin ja Nepalista tuli demokraattinen tasavalta, kun ensimmäinen perustuslakia säätävän kansalliskokouksen vaali oli pidetty. Kansalliskokous ei kuitenkaan päässyt sopuun perustuslaista ja ensimmäiset aikataulutavoitteet pettivät. Kansalliskokous hajotettiin vuonna 2012 ja perustuslakia säätämään valittiin seuraavana vuonna uusi kansalliskokous. Itse vaali enteili uutta alkua. Nepalilaiset äänestivät vilkkaasti ja äänestysprosentti rekisteröityneistä nousi 80:een. Vaaleihin rekisteröityi peräti 139 puoluetta. Uuden kansalliskokouksen tavoitteena oli saada perustuslaki voimaan tammikuussa 2015. Perustuslain luonnoksen piti olla valmis muutamaa kuukautta aiemmin lokakuussa 2014. Aikataulut pettivät jälleen. Vielä viime vuoden marraskuussa eri puolueiden poliitikot tuntuivat puhuvan täysin toistensa ohi, kun tapasin heitä Kathmandussa. Vuoropuhelua ei tuntunut syntyvän edes keskusteluun varatussa tilaisuudessa. T ÄMÄN VUODEN HUHTI-TOUKOKUUSSA MAAN- järistykset ravistelivat Nepalia surmaten ainakin 9 000 henkeä ja jättäen tuhannet kodittomiksi. Vaikka katastrofin jälkihoito sekä jälleenrakennustyö ovat vieneet 31 miljoonaisen kansan voimat, Nepalin kansalliskokous sai syyskuussa vihdoin perustuslakirupeamansa maaliin. Uuden perustuslain odotetaan tuovan maalle poliittista vakautta ja samalla luovan pohjaa taloudelliselle kehitykselle. Katseet ovat myös hallinnollisissa uudistuksissa. Lokakuun 11. päivänä Nepalin uudeksi pääministeriksi valittiin kommunistipuolueen puheenjohtaja Khadga Prasad Oli. Hän voitti äänestyksessä entisen pääministerin, kongressipuolueen Sushil Koiralan, joka osana perustuslain hyväksymistä luopui vallasta. Oli on paljon vartijana. Nyt pitäisi päästä eteenpäin. Sarjassa pohditaan maailman menoa paikallisia ruokia maistellen. HENRIIKKA PULLI - KUVA: LEHTIKUVA/ MIRVA HELENIUS VIIME TOUKOKUISEN maanjäristyksen jäljet näkyvät yhä Nepalissa. 42 ANP-30102015-042.indd 42 27.10.2015 15:22:25 KOLUMNI: B Mari K. Niemi Cameronin tulikoe RITANNIA EI HALUA YHÄ TIIVISTYVÄÄ EUROO- pan unionia – tämä on asia, jonka laitan kuntoon!, lupasi pääministeri David Cameron puheessaan konservatiivien puoluekokoukselle lokakuun alussa. Manchesterin kokouspuhe kuuluu Cameronin uran tähtihetkiin. Hän pääsi nyt yksin maata hallitsevan, vastikään vaalit voittaneen puolueen johtajana ja pääministerinä linjaamaan Britannian tulevaisuutta. Vaikeampia hetkiä on luvassa. Syksyn puoluekokoukset olivat asemiin ajoa vuonna 2017 järjestettävän EU-kansanäänestyksen kampanjoille. Monen toivomaa täsmennystä siihen, millaista uudistettua EU-sopimusta Cameron maalleen tavoittelee, ei kuitenkaan vielä saatu. Vaitonaisuuteen on hyvä syy. Yleisessä tiedossa olevat neuvottelutavoitteet antaisivat vastapuolelle turhan paljon pelivaraa. Samalla poliittiset kilpailijat kotimaassa pääsisivät osoittamaan, miltä osin neuvotteluissa jäätiin tavoitteesta. Lähtökohtana pidetään, että Cameron haluaa maansa pysyvän unionissa. Hyvää neuvottelutulosta kuitenkin edesauttaa vastapuolen kokema aito uhka siitä, että maa voi myös lähteä, jos ei saa tahtoaan läpi. Puoluekokousten alla EU-eron kannattajat olivat mielipidemittauksissa niskan päällä. Se, mikä tulkitaan riittävän hyväksi uudeksi sopimukseksi, tulee olemaan vaalin ytimessä. Jännitystä lisää se, että brittien kannat maansa EU-jäsenyydestä ovat vuosien saatossa vaihdelleet paljon. Moni päättää kantansa vasta, kun uudistetun sopimuksen yksityiskohdat ovat tiedossa. Asetelma ei voisi olla täpärämpi: syksyn puoluekokousten alla eron kannattajat olivat mielipidemittauksissa ensi kertaa hieman niskan päällä. On mahdollista, että britit päättävät erota Euroopan unionista. Näin voi käydä, vaikka sekä hallituspuolue että johtava oppositiopuolue tavoittelevat jäsenyyden uudistamista. Sisäisesti niiden rivit kuitenkin repeilevät. C AMERONILLE KANSANÄÄNESTYS ON OLLUT keino purkaa kasvavan EU-kritiikin paineita ja tyrehdyttää äänestäjien valumista konservatiiveista populistipuolue Ukipiin. Nigel Faragen johtamalle Ukipille kansanäänestys on pitkäaikaisten toiveiden täyttymys. Puolue perustettiin tavoittelemaan Britannian eroa EU:sta. Vaikka Britannian vaalijärjestelmä on tehnyt Ukipille parlamenttipaikkojen saamisen vaikeaksi, on sen kannatus jatkanut kasvuaan. Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2014 puolue oli jo ykkönen. Kevään 2015 kotimaisissa parlamenttivaalissa sen kannatus kasvoi liki kymmenen prosenttia. Kampanjaseuraa Faragen joukot saavat Cameronin puolueen takapenkkiläisistä. Monille konservatiivien äkkijyrkistä tuskin mikään uudistettu sopimus kelpaa syyksi pysyä unionissa. Työväenpuolueesta konservatiivit ovat kuitenkin tähänkin kampanjaan saamassa yhteistä tavoitetta, parempaa EU:ta, ajavan kampanjakaverin. Yhteistyö jäänee löyhäksi, koska epäluulot ja poliittiset linjaerot vaikeuttavat yhteen hiileen puhaltamista. Labourissa suuri pelko on, että Cameron tavoittelee sopimusta, joka heikentää selvästi työntekijöiden turvaa. Vaarana on, että EU-eroa vaativasta kampanjasta tulee ilkeä ja kovaotteinen etenkin mitä tulee maahanmuuttoon. Vaikka maahanmuutto on ollut Ukipille toissijainen suhteessa EUkritiikkiin, on se sille tärkeä työkalu. Puolueen viesti tulee olemaan, että vain ero EU:sta palauttaa Isolle-Britannialle vallan valita itse maahantulijat. C AMERONIN HAAS- te on kova. Hänen viestinsä on oltava riittävän kriittinen, jotta myös EU:hun syvän tyytymättömiä saadaan uudistetun sopimuksen taakse. Samalla tulisi olla tarpeeksi maltillinen, jotta keskiverto brittiäänestäjä voi kampanjan sanoman hyväksyä. Nyt johtajuus punnitaan. KOLUMNI KIRJOITTAJA MARI K. Niemi, VTT, on Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija. Hän työskentelee parhaillaan vierailevana tutkijana Strathclyden yliopistossa Glasgow’ssa, Skotlannissa. 43 ANP-30102015-042.indd 43 27.10.2015 15:22:27 lopuksi EUROMETKUT Kuka tarvitseekaan taas ja ketä? Komissiossa tehdään hartiavoimin töitä, jotta Iso-Britannia ja sen pääministeri eivät ajaisi itseään nurkkaan. Komission puheenjohtaja on paljon vartijana. P ÄÄMINISTERI DA- vid Cameron oli osaltaan varmistamassa Jean-Claude Junckerin nousun komission puheenjohtajaksi runsas vuosi sitten. Cameron nimittäin pisti kampoihin niin kovaa, että se koitui Junckerin eduksi. Britit ovat torpanneet riittävän monta kertaa muiden ehdokkaat komission puheenjohtajaksi. Sen seurauksena on tehtävään valittu kompromissien kompromisseja ja sen mukaista on työn jälkikin ollut. Päivät ovat peräkkäin, kuuluu sanonta politiikassa. Nyt Cameron tarvitsee Junckeria pelastaBRITTIKONSERVATIIVIT maan Britannian EU-jäsenyyden ja oman poliittisen tavoittelevat päätösvallan uransa. palauttamista EU-komissiolta Cameron on luvannut kerWestminsteriin. toa EU-jäsenyyden jatkoa koskevat neuvottelutavoitteensa marraskuussa. Ongelmia ei niinkään ole muissa jäsenmaissa ja Brysselissä, vaan pääministerin omassa puolueessa. Jos nimittäin Britannian hallitus ei pysty esiintymään neuvottelujen voittajana ennen kansanäänestystä, konservatiivipuolue kääntää johtajalleen selkänsä. The Telegraph ennusteli lokakuussa tavoitteita: 1. Euromaat eivät saa sulkea Britannia sisämarkkinoilta samalla, kun ne tiivistävät euroalueen yhteistyötä; 2. Brittien ei tarvitse osallistua tiivistyvään poliittiseen unioniin; 3. Jäsenmaiden parlamenteille on annettava lisää valtaa näyttää punaista korttia komission esityksille; 4. EU-maista tuleville työntekijöille on asetettava neljän vuoden karenssi Britannian sosiaaliturvaan; 5. On oltava mahdollisuus olla maksamatta lapsilisiä siirtotyöläisten lähtömaassa asuville lapsille; 6. Uusiin EU-jäsenmaihin ei pidä soveltaa vapaata liikkuvuutta, ennen kuin niiden talous on kestävällä pohjalla; 7. Byrokratiaa on vähennettävä, toteutettava toimivat sisämarkkinat ja saatava aikaan vapaakauppasopimukset Yhdysvaltain ja Aasian maiden kanssa; 8. Neuvottelutulokset on kirjattava EU:n perussopimukseen. Huhujen mukaan britit olisivat luopumassa ainakin viimeisestä vaatimuksestaan. Perussopimuksen muutos vaatisi joka ainoan jäsenmaan hyväksynnän. Itäisen Keski-Euroopan maiden parlamenteissa kysyttäisiin, kuvitteleeko Cameron todella meidän suostuvan heikentämään siirtotyöläisinä toimivien omien kansalaistemme työehtoja. Ei tietenkään! B RITIT OVAT KÄYNNISTÄNEET NEUVOTTELUT monella rintamalla. Angela Merkel ja François Hollande ovat kärsivällisesti kuunnelleet Cameronin oikuttelua. Merkel ymmärtää, että Britanniaa tarvitaan jatkossakin. Ranskalaisten rakkaus on, kuten arvata saattaa, kovemmalla koetuksella. Komission puheenjohtaja Juncker onkin nyt keskeisessä asemassa. Jonkun on nimittäin pyrittävä löytämään kaikkien kannalta kunniallinen ja kohtuullinen ratkaisu. Työvoiman vapaan liikkuvuuden rajoittaminen on jokseenkin mahdoton vaatimus. Kyse on paitsi EU-kansalaisten perusoikeudesta, myös sisämarkkinoiden toimivuudesta ja talouskasvun edellytyksestä. Eurooppalaisen työvoiman syrjiminen Britannian työmarkkinoilla on myös vaikeasti sulateltava ajatus. Toisaalta, ammattitaitoisen ja osaavan työvoiman hylätessä Britannian on heille kyllä käyttöä muissa jäsenmaissa. Mahdottomia eivät brittien kaikki ehdot ole. Osa niistä toteutuu joka tapauksessa, jos Jean-Claude Junckerin komissio onnistuu työssään. Komissio on aloittanut kunnianhimoisen työn byrokratian vähentämiseksi, lainsäädännön ja sääntelyn keventämiseksi, toimivien sisämarkkinoiden toteuttamiseksi, sekä vapaakauppasopimuksen aikaansaamiseksi Yhdysvaltain kanssa. Cameron voi jo nyt esitellä nämä kaikki saavutuksikseen, vaikka kunnia tosin kuuluu tyystin Junckerin komissiolle. K OMISSIO JA SEN puheenjohtaja tekevät työtä, jotta Britannia ei maalaisi itseään nurkkaan. Juncker haluaa aidosti auttaa, mutta Cameronin selän takaa kuuluu silti hekottelua. PETRI LAHESMAA, BRYSSEL KUVA: SHUTTERSTOCK PETRI LAHESMAA ON Brysselissä työskentelevä lobbari ja pitkän linjan kokoomuslainen. 44 ANP-30102015-044.indd 44 27.10.2015 15:22:59 LISÄMINISTERI ROUVA HYVÄ, ensin uidaan ja vasta sitten pyöräillään. Hallitus lahjoittaa mielellään Teille uimapuvun. PUOLUSTUSVOIMISSAKIN on pakko leikata. Tässä on menossa perna. Usein käy niin, että potilas jää henkiin. SUOMALAINEN! Varo mamua! Ne osaavat lisääntyä jakaantumalla! TAAS JOKU ON VIENYT sen. Kaupungissa ei ymmärretä, että pullo pannaan pöydän jalan viereen. ILKKA LUUKKONEN - KUVAT: LEHTIKUVA Kun politiikassa tapahtuu, Verkkouutisten kirjekyyhky lennähtää sähköpostiisi. Lähetämme uutiskirjeen kai kille Nykypäivän tilaajille. Jos kyyhkyä ei ole vielä näkynyt, voit tilata sen posti laatikollesi osoitteessa verkkouutiset.fi. NYKYPÄIVÄ JA VERKKOUUTISET. RUNEBERGINKATU 5 B, 7. KRS. 00100 HELSINKI. Puh. 0207 488 488, Faksi 0207 488 507. Sähköpostit: [email protected] PÄÄTOIMITTAJA: Alberto Claramunt. TOIMITUSPÄÄLLIKÖT: Henriikka Pulli, Ilkka Ahtokivi. ULKOASUPÄÄLLIKKÖ: Timo Mäkinen. ILMOITUSMYYNTI: Paula Kontio, puh. 045 7734 8753, 041 560 1138. TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: [email protected] tai [email protected], puh. 0207 488 424. KUSTANTAJA: Kansalliskustannus Oy. Runeberginkatu 5 B, 7 krs. 00100 Helsinki. PAINOPAIKKA: Botnia Print Oy, Kokkola. ISSN 0783‑1668. 45 ANP-30102015-044.indd 45 27.10.2015 15:23:01 lopuksi YHDISTYSPALSTA Tuhatkunta KOKOOMUKSEN OPISKELIJALIITTO TUhatkunnan XLIV liittokokous Tampereella la–su 28.–29.11. klo 10 Attilassa. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan puheenjohtajisto kaudelle 2016–2017. Ilm. to 13.11. mennessä liiton sivujen kautta. Lisät. kokoomusopiskelijat.fi/liittokokous-2015. Lastenliitto KANSALLISEN LASTENLIITON LIITTOKOkous la 21.11. Kokouksessa valitaan puheenjohtaja ja liittohallitus sekä hyväksytään liiton uusi strategia. Lisät. puh. 0207 488 427. Helsinki HELSINGIN KOKOOMUSYRITTÄJIEN YLImääräinen kokous ke 18.11. klo 18 ravintola Haralad, Aleksanterinkatu 21, Citykäytävä II krs. Käsitellään sääntömuutosta ottaen käyttöön kokoomuksen yhden kokouksen säännöt. Hallitus. HELSINGIN KOKOOMUKSEN SYYSPIIRIkokous ma 30.11. klo 18 Bottan juhlasali, Museokatu 10. Valtakirjojen tarkastus ja kahvit klo 17. Käsitellään sääntömääräiset syyspiirikokousasiat. Lisät. [email protected]. KAUPPAKORKEAKOULUN PORVARIEN syyskokous ma 2.11. klo 19 KY-talon Uusi kabinetti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, III krs. Käsitellään sääntömääräiset asiat sekä hyväksytään yhdistykselle uudet säännöt. Ilm. [email protected]. HELSINGIN KOKOOMUKSEN SUORIEN henkilöjäsenten kokous ma 9.11. klo 18 piiritoimisto, Urho Kekkosen katu 4–6 E, II krs. Valitaan Helsingin Kokoomuksen suorajäsenten edustajat piirin syyskokoukseen. Poliittinen katsaus pj. Pekka Majuri. MERI-HELSINGIN JA TAMMISALON KOkoomuksen keskustelutilaisuus pe 20.11. klo 17 ravintola Kitzensin takkahuone, Vilhonkatu 10, Hotel Radisson Blu Plaza. Vieraina MEP Petri Sarvamaa, sairaanhoitajat Saido Mohamed ja Zarmina Razai. Iltapala 18 euroa. Ilm. viim. ke 18.11. [email protected] tai 0400 533 675. KOKOOMUKSEN NAISTEN HELSINGIN piirin syyskokous ma 23.11. klo 17, Kaupungin- talo, kokoomuksen ryhmähuone. Ilm. ma 16.11 mennessä heidi.toikkanen@kokoomusnaiset. fi. KANSALLINEN LASTENLIITTO-HELSINGIN piirijärjestön syyskokous ke 25.11. klo 18, Kansakoulukuja 3 A, III krs. Käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. Tj. Mia Syysnummi- Kukkosen katsaus. Uusimaa UUDENMAAN KOKOOMUKSEN SYYSKOkous la 28.11. klo 10 Porvoon ammattiopiston auditorio, Aleksanterinkatu 20. Kahvit ja valtakirjojen tarkastus klo 9. Käsitellään piirin sääntöjen 13 §:n mukaiset asiat, piirin puheenjohtajan eronpyyntö ja puheenjohtajan valinta ajaksi 28.11.–31.12.2015. Poliittinen katsaus puoluesihteeri Minna Arve. UUDENMAAN KOKOOMUSNAISTEN SYYSkokous to 19.11. klo 17, If Vahinkovakuutuksien tila, Talvikkitie 32 A III krs, Tikkurila. Poliittinen katsaus ke Hjallis Harkimo. Ilm. viim. to 12.11. [email protected]. ESPOON KOKOOMUKSEN ALUEJÄRJEStön syyskokous ke 18.11. klo 18 valtuustosali, Espoon valtuustotalo. Valtakirjojen tarkistus ja kahvit klo 17. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Poliittinen katsaus pj. Alexander Stubb. Vaalitoimikunta klo 16.45. Lisät. [email protected]. HAUKILAHTI-WESTENDIN KANSALLISseura. Keskustelutilaisuus ajankohtaisista talouskysymyksistä ma 9.11. klo 18 Haukilahden koulun auditorio, Koulutanhua 3. Alustukset ke Juhana Vartiainen ja Suomen Yrittäjien tj. Jussi Järventaus. Esitysten jälkeen mahdollisuus keskusteluun. Vapaa pääsy. OLARIN KOKOOMUKSEN SYYSKOKOUS KE 4.11. klo. 18, Itäportti 4. Poliittinen katsaus ke Kai Mykkänen. POHJOIS-NURMIJÄRVEN KOKOOMUKSEN syyskokous yritysvierailun merkeissä to 12.11. klo 18 Rajamäen uimahallin kokoustila. Opastettu kierros uimahallissa. Ilm. ma 9.11. mennessä [email protected] tai 0400 505 789. PORVOON KOKOOMUKSEN SYYSKOKOUS ti 24.11. klo 18, Kisällintie 8. HYVINKÄÄN KOKOOMUKSEN SYYSKOKOus su 15.11. klo 18, Salonkiravintola Neilikka, Haapasaarentie. Kahvit. Varsinais-Suomi VARSINAIS-SUOMEN KOKOOMUKSEN piirikokous la 28.11. klo 10, Puistokadun koulun juhlasali, Puistokatu 16, Loimaa. KOKOOMUKSEN TURUN ALUEJÄRJESTÖN syyskokous ti 17.11. klo 18 piiritoimiston kerhotila, Uudenmaankatu 19 A. Valtakirjojen tarkastus ja kahvit klo 17.30. SUIKKILAN KOKOOMUS JA KOKOOMUKsen Turun Aluejärjestö. To 26.11. klo 18 Kokoomusklubi Panimoravintola Koulu, huom. poikkeuksellisesti Wecksell-huone, II krs, Turun Linnan puoleinen pääty. Aihe urheilupolitiikka, alustajana Turun uusi liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari. KOKOOMUKSEN TURUN ALUEJÄRJESTÖN jouluglögi pe 18.12. klo 16 Aboa Vetus&Ars Nova. HALIKON KOKOOMUSNAISTEN MATKAN Hämeenlinnaan, Metsänkylän Navetalle Leivintuvan vanhanaikaisille joulumarkkinoille su 29.11., lähtö klo 9 Kirkkokatu, Seurakuntatalon edestä. Paluu n. klo 17. Hinta 25 euroa/hlö, ruokailu omakustanteinen. Ilm. [email protected] 040-5446 666 pe 20.11 mennessä. VARSINAIS-SUOMEN SENIORIJAOS. KOkoomuksen valtakunnallista Senioripäivä pe 6.11. klo 12–17 piiritoimisto, Uudenmaankatu 19 A. Ohjelmassa Seniorijaoston toiminnan esittelyä. Mukana puoluesihteeri Minna Arve, ke Sanna Lauslahti, palvelujohtaja Sari Ahonen, sosiaalineuvos Maija Perho, kansallisten senioreiden pj. Tapani Mörttinen, sosiaali- ja terveysneuvos Pekka Paatero, ylipormestari Eva-Riitta Siitonen ja tj. Juha Rantasaari. Mukana Aira Samulin. Tarjolla lounas ja kahvi 10 euroa. Sitovat ilm. ma 2.11. mennessä ville. [email protected] tai 050-5740 710. Satakunta SATAKUNNAN KOKOOMUSNUORTEN vuosikokous la 14.11. klo 16, piiritoimisto, Liisankatu 24 B 43. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja yhdistyksen uudet säännöt. SATAKUNNAN KOKOOMUKSEN SYYSKOkous la 28.11. klo 11.30 Suomalainen Klubi, Eteläranta 10. Käsitellään sääntömääräiset asiat sekä Satakunnan Kokoomuksen Tie- 46 ANP-30102015-046.indd 46 27.10.2015 15:23:36 YHDISTYSPALSTA kartta2019. Osallistumismaksu 15 euroa sis. kokousmateriaalin ja tarjoilun. Valtakirjojen tarkastus ja kahvit klo 10.30. Ilm. [email protected]. KOKOOMUKSEN PORIN KUNNALLISJÄRjestön syyskokous ke 18.11. klo 18 ravintola Liisanpuisto, Liisankatu 20. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Hallitus klo 17. SATAKUNNAN KOKOOMUSNAISTEN syyskokous ti 17.11. klo 18 ravintola Liisanpuisto, Liisankatu 20. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Osallistumismaksu 15 euroa sis. kokousmateriaalin ja tarjoilun. Ilm. mari. [email protected]. NAKKILAN KOKOOMUKSEN SYYSKOKOUS ke 11.11. klo 18 Nakkilan hirsikahvila. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Häme KOKOOMUKSEN LAHDEN KUNNALLISjärjestön syyskokous ke 25.11. klo 18 Dilan Hackman-sali, Sibeliuksenkatu 6 C. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Valtakirjojen tarkastus ja kahvit klo 17.30. ORIMATTILAN KOKOOMUKSEN SYYSKOkous to 12.11. klo 18 Kehräämön Kahvila, Pakaantie 1. Sivistystoimenjohtaja Timo Ahvon katsaus koulutuksesta. Muina asioina mm. toimintasuunnitelma vuodelle 2016, hallituksen kokoonpano, ym. Kahvit. HÄMEEN KOKOOMUSNAISTEN SYYSKOkous to 26.11. klo 18Janakkala, kunnantalon valtuustosali, Juttilantie 1. Kahvit ja ilm. klo 17.30. Suorajäsenten kokoontuminen klo 17.45. Kokouksen puheenvuorot puoluevaltuuston pj., ke Mari-Leena Talvitie ja Janakkalan perusturvajohtaja Matti Valtoselta. Ilm. viim. ma 23.11. [email protected], puh, 050 5253 660. HEINOLAN KOKOOMUKSEN SYYSKOKOUS ti 24.11. klo 18 valtuustotalo, Rauhankatu 3. Pirkanmaa PIRKANMAAN KOKOOMUS. SAATKO YHdistyksesi/piirin/puolueen sähköpostitiedotteet? Mikäli et, niin jäsenrekisteristä puuttuu sähköpostiosoitteesi tai se on virheellinen. Ilmoita päivitetyt tiedot Pirkanmaan Kokoomuksen järjestösihteerille silpa.forsman@ kokoomus.fi. ANP-30102015-046.indd 47 PIRKANMAAN KOKOOMUSNAISTEN SYYSkokous ti 24.11. klo 18 Ahlmanin kartanon Murula-sali, Hallilantie 24. Kahvit, ilm. ja Naisten Pankin esittely klo 17. Suorajäsenten kokoontuminen klo 17.45. Poliittinen katsaus pääsihteeri Jenny Nyman. Ilm. viim. ma 23.11. [email protected], puh 050 5253 660. YLISTARON KOKOOMUKSEN JA YLISTAron Kokoomusnaisten syyskokoukset ma 9.11. klo 18.30 Ylistaro-talolla. Kahvit klo 18. Vieraana ylilääkäri Tiina Perä. KANSALLINEN LASTENLIITTO - PIRKANmaan piirijärjestön ja Tampereen aluejärjestön syyskokoukset ke 25.11. klo 18 Bistro Fabric, Itäinen katu 5–7- Ilm. siina.ekberg@ lastenliitto.fi. YLISTARON KOKOOMUS JA YLISTARON Kokoomusnaiset. Pohjalaisen virsisunnuntai 15.11. Muistakaa sovitut työvuorot: naiset kahvitukseen, miehet kirkkopihan liikenteenohjaukseen ja kirkossa kolehdinkantoon. Kaakkois-Suomi HAMINAN KOKOOMUKSEN SYYSKOKOUS ma 16.11. klo 18 Kumppanuustalo Hilma, Teollisuuskatu 8. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Poliittinen katsaus ke Jukka Kopra. Hallitus klo 17. KUUSANKOSKEN KOKOOMUSNAISTEN ilta ma 2.11. klo 18 Kymen Paviljonki, Kouvola. Vieraana ke Jaana Pelkonen. Tiivistelmä Voimateatterin esityksestä Tähtitaivas. Tilaisuus kaikille naisille avoin. Tavoitteena uudistaa toimintaamme ja vahvistaa rivejämme. Tarjolla iltapala klo 17.30 maksu 10 euroa. Ilm.Eine, puh. 050 3224 830 tai [email protected]. Savo-Karjala KUOPION SEUDUN KOKOOMUSNAISTEN syyskokous ti 10.11. klo 18 piiritoimisto, Myllykatu 8. Käsitellään sääntömääräiset asiat. JUUAN KOKOOMUKSEN SYYSKOKOUS SU 15.11. klo 18.30 Ikäosaamiskeskus, Väyryläntie 1. Esillä sääntömääräiset asiat. Lisät. Pertti Wickström, puh. 045 2386 100. Keski-Suomi KOKOOMUKSEN SENIORIJAOS SOTEN JA omaishoidon ytimessä Jyväskylässä. Avoin keskustelutilaisuus ma 30.11. klo 13–16.30, pääkirjaston pieni luentosali, Vapaudenkatu 39– 41. Alustajina pj. Pauli Partanen, ke Juhana Vartiainen, johtaja Mikael Palola, MEP Henna Virkkunen, ket Sanna Lauslahti ja Sinuhe Wallinheimo. Kahvit. Pohjanmaa YLISTARON KOKOOMUKSEN HALLITUS ma 9.11. klo 17 Ylistaro-talo, asukaslautakunnan huone. YLISTARON KOKOOMUSNAISTEN JOULUmyyjäiset su 29.11. klo 14 Hilkka ja Mikko Ailan kotona. YLIHÄRMÄN KOKOOMUKSEN SYYSKOKOus su 1.11. klo 19 Ylihärmän avopalvelukeskus, Leinosentie 15. Pohjois-Pohjanmaa POHJOIS-POHJANMAAN KOKOOMUKSEN syyskokous la 21.11. klo 12 Kempeleen kunnantalo, Asemantie 1. Valtakirjojen tark. ja kahvit klo 11.30. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Vieraana puoluesihteeri Minna Arve. POHJOIS-POHJANMAAN KOKOOMUSnaisten sääntömääräinen syyskokous la 21.11. klo 10 Kempeleen kunnantalo, Asemantie 1. Kahvit klo 11.30. KOKOOMUKSEN OULUN KUNNALLISJÄRjestön syyskokous ke 25.11. klo 18 KymppiGroup, Konetie 20, Rusko. Valtakirjojen tark. ja kahvit klo 17.45. Käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi kunnallisvaalien 2017 alustavat pelisäännöt sekä ehdokasmaksun ja luottamushenkilömaksun suuruus. TERVAPORTIN KOKOOMUKSEN SYYSKOkous ma 16.11. klo 18 Galleria Kajaste, Kajaaninkatu 25. Poliittinen katsaus kunnallisjärjestön pj. Heidi Kemppainen. Gallerian esittely. YLIVIESKAN KOKOOMUKSEN SYYSKOKOus ma 9.11. klo 18 Jaakolan talo, Koskipuhdontie 4. Kahvit. OULUN POKKISEN KOKOOMUKSEN SYYSkokous to 12.11. klo 18.30, piiritoimisto, Uusikatu 24 G73. Hallitus klo 17.30. 27.10.2015 15:23:40 lopuksi KUUSI KYSYMYSTÄ 1 kuka? 3 paljonko? 5 mikä? 2 mitä? 4 koska? 6 miksi? TALOUSTIETEEN NOBEL-PALKINTO jaettiin lokakuussa. Kuka sen sai tänä vuonna? a) Joseph Stiglitz b) Angus Deaton c) Ben Bernanke PERUSSUOMALAISTEN KANNATUS romahti Ylen mittauksessa. Mitä Timo Soini sanoi blogissaan uutisen jälkeen? a) Sitä saa mitä tilaa. b) Duunari on puhunut, otetaan tämä nöyrästi vastaan. c) So what? Meillä on edelleen eduskunnan toiseksi suurin ryhmä. TYÖ ON PARASTA KOTOUTTAMISPOLItiikkaa. Paljonko Suomessa oli ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä vuonna 2013? a) 114 300 b) 511 600 c) 911 200 NEUVOTTELUT MAAILMANLAAJUISten kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä vuoden 2020 jälkeen ovat taas tapetilla. Koska Pariisin ilmastokokous järjestetään? a) Marras-joulukuun vaihteessa 2015 b) Helmi-maaliskuun vaihteessa 2016 c) Touko-kesäkuun vaihteessa 2016 HENRIIKKA PULLI OSASSA MAISTA AVIOLIITOLLE ON asetettu laissa alaikäraja. Mikä se on Suomessa? a) 16 vuotta b) 18 vuotta c) Alaikärajaa ei ole. SIPILÄN HALLITUS HALUAA LYHENTÄÄ ansiosidonnaista työttömyysturvaa sadalla päivällä. Miksi? a) Sillä haetaan säästöjä valtiolle. b) Lyhyemmän keston uskotaan nopeuttavan työllistymistä. c) Ansiosidonnainen työttömyysturva on este koulutukseen hakeutumiselle. 1) b, 2) c, 3) a, 4) a, 5) c, 6) a ja b KUN OLET MYYMÄSSÄ ASUNTOASI OIKEA HINTA OIKEASSA PAIKASSA AUTTAA SINUA JA MINUA OLEMAAN OIKEALLA ASIALLA! ”kiinteistöjen ja asuntojen välitystä sujuvasti pääkaupunkiseudulla!” PYYDÄ TARJOUS, TULEN MIELELLÄNI KÄYMÄÄN Jukka Hyytiäinen, RE/MAX Kotikorttelit Korkeavuorenkatu 4, 00150 Helsinki (Ullanlinna) Puh. 050 3007650 [email protected] Kotikorttelit ANP-30102015-048.indd 48 27.10.2015 15:24:12
© Copyright 2024