Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry 2/2014 Kirkkovaltuuston puheenjohtaja ja kirkkoherra: Hyvinhoidettu talous antaa mahdollisuuksia toimintaan s. 2 Tonttupappeja ja kirkon torneja – Luottamushenkilöt päättävät kaikesta s. 3 Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaat tentissä: Erilaisia mielipiteitä tasaarvoisesta avioliittolaista s. 6-7 Kokoomusnuorten kampanja-avaus äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi. Nuoret muistuttavat, että ennakkoon voi äänestää vaikka Plazassa. Nuoret tempaisivat: Äänestäkää, salolaiset! K okoomusnuoret kampanjoivat iloisesti ja aktiivisesti äänestysaktiivisuuden nostamiseksi Salossa. Kampanjoinnin tavoitteena on saada etenkin nuoret äänestämään. Seurakuntavaaleissa voi, nyt toista kertaa, äänestää jokainen 16-vuotta täyttänyt seurakunnan jäsen. – Haluaisimme saada nuorille tavan käydä äänestämässä. Äänestäminen on keskeinen osa demokratiaa. Jos saamme nuoret kiinnostumaan vaaleista ja äänestämisestä, olemme hyvällä tiellä, Varsinais-Suomen Kokoomusnuorten piirihallitukseen vastikään valittu Verneri Sirva kertoo. – Seurakuntavaaleissa äänellä on todella valtaa. Kun äänestysprosentti on ollut alle 20, jokaisella annetulla äänellä on yli viisinkertainen voima. Tuo on sellainen hyötysuhde, että on käsittämätöntä olla äänestämättä. Nuorten tarkoituksena on järjestää muutama näkyvä tapahtuma ennakkoäänestyspäivien aikaan. Pääkirjoitus Millaisen seurakunnan Sinä haluat Saloon? K irkko on merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Salossa on vaaleissa avoinna 33 paikallisen vaikuttajan luottamustointa kirkkovaltuustossa. Tätä täydentää iso joukko pestejä neuvottelu- ja johtokunnissa sekä paikallisissa alueneuvostoissa. Pestin pituus on neljä vuotta. Itse olen kirkon nykyisenä luottamushenkilönä vakuuttunut siitä, että kirkkoon pystyy vaikuttamaan paremmin kirkon jäsenenä ja aktiivina. Käyttämällä kirkon äänioikeutta voi vaikuttaa kirkon linjaan. Median kiinnostus kirkkoon on kohdistunut liiaksi muutamaan asiaan. Kirkkoa on moitittu hitaaksi ja vanhoilliseksi, mutta asian voi myös nähdä toisinkin. Kirkko on muuttunut vuosikymmenten aikana paljon, muutoksen hitaus on joskus ongelma. Kirkolla on suuri merkitys arvoyhteisönä. Se edustaa hetkellisyyden sijasta jatkuvuutta, irrallisuuden sijasta juurevuutta ja pinnallisuuden sijasta syvällisempää käsitystä elämästä. Kirkko on paljon muutakin kuin kaste, rippikoulu, vihkiminen tai hautaan siunaaminen. Kirkko on koko elämää tukeva yhteisö. Tehtävämme on välittää toinen toisistamme ja tukea toisiamme elämän eri vaiheissa. Seurakunta on yhtä kuin seurakuntalaiset. Millaisen seurakunnan Sinä haluat Salossa olevan? Juha Laurila Toivon ehdokaslistan vaalipäällikkö s. 4-5 2 Toivo – Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry 2 / 2014 Seurakunta haluaa tarjota Lähimmäisenrakkautta ja yhteistyötä – Salon seurakunnalla on nyt hyvät mahdollisuudet olla tukemassa ja avustamassa salolaisia kun ajat ovat hankalat ja monella on noussut tie pystyyn. Haluamme olla mukana yhtäältä helpottamassa arkea ja etsimässä valonpilkahduksia ja toisaalta tuomassa iloa ja hyviä hetkiä salolaisten elämään, kirkkoherra Timo Hukka kuvaa seurakunnan roolia tämän päivän Salossa. nä. Hukka kehottaa ajattelemaan protestin kohdistumista oikealle taholle. – Eroavat haluavat erota kirkosta, mutta eroavatkin seurakunnasta. Seurakunnasta, joka ei halutessaankaan voi välttämättä muuttaa eroon johtanutta tilannetta. Ero ei siis muuta tilannetta toivotuksi. Vähällä aikaansaadaan enemmän S alon seurakunta on viisaasti pistänyt hyvinä vuosina saadut yhteisöverotulot sukanvarteen, josta nyt niitä voidaan käyttää. Sukanvarresta varoja otetaan investointien, erityisesti kiinteistöjen, menojen kattamiseksi. Mutta kun investoinnit katetaan rahastovaroilla, kirkollisverotulot ovat käytettävissä jokapäiväisen toiminnan pyörittämiseen. – Kirkon toiminta elää ajassa. Teemme edelleen perinteistä diakoniatyötä, mutta sielläkin painopisteet muuttuvat ja toimet monipuolistuvat. Hukka kertoo, että muutos lähti liikkeelle 1990-luvun lamavuosista, jolloin kirkko ryhtyi antamaan velkaneuvontaa. – Velkaneuvonta oli jotain valtavan uutta ja erilaista, mutta sille oli todella suuri tarve ja sen avulla helpotettiin monen suomalaisperheen myös henkistä hyvinvointia mitä merkittävimmin. Velkaneuvonta on raivannut tietä vaikkapa työhyvinvointiin tai maahanmuuttoon liittyviin teemoihin. Uudenlaista yhteistyötä kaupungin kanssa Hukka kertoo, että Salon seurakunnassa uutena teemana on vahvasti esillä työyhteisöjen kehittäminen. Siihen on oma palvelu, jota tarjotaan yrityksille ja yhteisöille. Deep talk -menetelmä on saanut kiinnostuneen vastaanoton ja hyviä tuloksia. Salon seurakunta on Suomessa ensimmäisenä kokeillut Deep talk -ryhmiä avuksi rankkaan Salon seurakunnassa kirkkovaltuuston puheenjohtaja ja kirkkoherra muodostavat toimivan työparin. muutostilanteeseen. – Nokia oli ensimmäinen yhteistyötaho Deep talk -ryhmien kanssa, mutta nyt olemme tehneet tätä yhdessä myös kaupungin kanssa. Kokemukset ovat olleet hyvinkin positiivisia. – Olemme käynnistäneet myös Etsivä vanhuustyö -projektin. Etsimme syrjäytymisvaarassa olevia vanhuksia ja vedämme heitä mukaan yhteisöihin eri keinoin. Jollekin voi riittää keskusteluseura, toiselle kävelyttäjä, kolmas kaipaa apua jokapäiväisten askareiden suorittamisessa. Tätä toimintaa pyöritämme pitkälti vapaaehtoisten avulla. Hukka korostaa, että Salon kaupungin tehtäviä seurakunta ei voi ottaa hoitaakseen. Hyvää ja laajaa yhteistyötä seurakunta ja kaupunki sen sijaan tekevät. Kaupungin johto saa kiitosta yhteistyöhalukkuudesta. Yhdessä on mietitty miten edetä kaupunkilaisten asialla. Hyvät syyt kuulua kirkkoon Suurin ja vaikein edessä oleva haaste vie kirkon perimmäisten asioiden äärelle. Hukan mielestä suhtautuminen kirkkoon on lyhyessä ajassa kääntynyt ylösalaisin – mutta vastaus kysymykseen on silti pystyttävä antamaan. – Kysymys kirkkoon kuulumisesta on kääntynyt ylösalaisin. Ennen henkilöllä, joka erosi kirkosta oli hyvät perustelut erolleen. Nykyisin haetaan syytä kuulua kirkkoon. Meidän pitää antaa ne hyvät syyt jokaiselle jäsenelle. Hukka harmittelee sitä, että kirkosta erotaan usein hetken mieli- johteesta, jonkin yksittäisen tekijän ärsyttämänä ja usein näpäytykse- Seurakuntaliitokseen Hukka on tyytyväinen. Vähemmillä resursseilla saadaan nyt selkeästi enemmän aikaiseksi. – Kun jokaisessa seurakunnassa oli oma hallintonsa kirkkoherroineen, kanttoreineen, suntioineen ja kirkkoherranvirastoineen, nyt yhteinen henkilöstö palvelee joustavasti alueilla. Olemme pystyneet lisäämään tuntuvasti lapsi- ja nuorisotyötä vanhojen pikkukuntien alueilla. Meidän erinomaiset kanttorimme tarjoavat musiikkielämyksiä vailla vertaa ympäri seurakuntaa. – Yhteenvetona voi hyvin todeta, että Salon seurakunnan asiat ovat hoidossa. Hyvä asiantila antaa meille mahdollisuuden tarjota monenlaisia toimia ja palveluita seurakuntalaisille. Tervetuloa mukaan! Kirkkoherra Timo Hukka: Äänestäkää! – Kirkkoa viedään eteenpäin ja sitä uudistetaan vain äänestämällä. Hieman kärjistetysti voi todeta, että mitä suurempi äänestysprosentti, sitä paremmin seurakunnan jäsenten ääni saadaan kuuluville ja toiminta jäsenkunnan toiveiden mukaiseksi. Kirkkoherra Hukalla on käsitys siitä, millainen on hyvä kirkkovaltuutettu. Hyvä valtuu- tettu ottaa asioista selvää, mutta ei muodosta tiukkaa omaa kantaa ennen päätöksentekoa. Asiat on hyvä ottaa asioina ja mieli pitää avoimena uusillekin asiaperusteluille ja näkökohdille. – Hyvä valtuutettu sparraa, keskustelee ja vaatii. Pakottaa meidät kaikki tekemään parhaamme. Se on kumppanuutta yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Marjatta Hyttinen: Salon seurakunnassa kaikki hyvin – Ei meidän tarvitse itse kehua, että kaikki on mennyt hyvin. Voimme lukea sen myös piispantarkastuskertomuksesta, kirkkovaltuuston puheenjohtaja ja Toivon valtuustoryhmän jäsen Marjatta Hyttinen kertoo tyytyväisenä. K untaliitoksen seurauksena Salossa yhdistettiin seurakunnat isoksi Salon seurakunnaksi. Takana on ensimmäinen täysinäinen kausi uuden seurakunnan hallintoa. – Onneksi yhdistettiin, Hyttinen sanoo. Ja kertoo yhdistymisen tuoneen paljon etua etenkin pienemmille seurakunnille. – Iso hyöty tulee siitä, että nyt seurakunnan 170 henkilön henki- löstö on joustavasti käytettävissä. Etenkin nuorisotyö, diakoniatyö ja kiinteistöjen hoito ovat hyötyneet tästä mahdollisuudesta. Hyttinen kertoo, että pienissä seurakunnissa oli vaikeuksia löytää resursseja kaikkeen toimintaan. Nyt, isossa seurakunnassa järjestelyt voidaan tehdä joustavasti niin, että palveluja voidaan tarjota ympäri seurakuntaa. Alueneuvostot ja henkilöstö kiitosten kohteena Hyttinen kiittelee jouhevasta, hyvästä alusta erityisesti alueneuvostoja. Ne ovat Hyttisen mielestä täyttäneet tehtävänsä mainiosti. – Alueneuvostot pohtivat toimintaa alueillaan ja tekevät ehdo- tuksia toiminnan täydentämiseksi. Yhteistyö on ollut hyvää ja alueneuvostot ovat toimineet todella aktiivisesti. – Kiittää pitää kyllä henkilöstöäkin. Henkilöstöllä on ollut vahva halu löytää uusia toimintatapoja, tehdä seurakunnasta toimiva. Täällä ei ole jumituttu vanhoihin rakenteisiin, aseteisiin tai oman aseman puolustamiseen. Tämä näkyy hyvänä palvelutarjontana ympäri Salon suurta seurakuntaa. – Salon seurakunnalla on kaiken kaikkiaan hyvä tilanne. Meillä on talous kunnossa, sillä olemme eläneet säällisesti lihavina vuosina yhteisöverojen tuotto rahastoiden. Näiden rahastojen tuotto on nyt tarpeen, sillä seurakunnalla on liitoksen jälkeen runsaasti kiin- teistöjä. Hyttinen kertoo, että aina näin ei ole ollut. Esimerkiksi 1990-luvun lama koetteli tuolloista Salon seurakuntaa kovasti. Tiukalla taloudenpidolla velkainen seurakunta pääsi nopeasti jaloilleen eikä seurakunnalla ole ollut velkaa enää vuosiin. Tiukka taloudenpito takaa jatkuvuuden Hyvän tilanteen varmistamiseksi kirkkovaltuusto on tehnyt vuoteen 2016 ulottuvan sopeuttamisohjelman. Etenkin toimihenkilöstöä on vähennetty henkilöstön eläköitymisten yhteydessä. Näin kirkollisvero on saatu pidettyä varsin maltillisena, 1,4 prosentissa. – Vaikka rahastojen tuotto käytetään lähinnä kiinteistöremontteihin, olemme pitäneet kunniaasiana sen, että hyville toimintaehdotuksille emme sano ei. Hyvälle toiminnalle on seurakunnan löydettävä varat. Hyvä esimerkki kiinteistöjen korjaamisesta on Halikon kirkko, jonka kivipaanukatto remontoidaan tulevan talven aikana. Remontin kustannusarvio on reilu miljoona euroa. Kiikalan kirkossa tehtiin kattoremontti kesällä. Vuoroaan odottaa Salo-Uskelan kirkko lattiaremontteineen. – Rahastot vajenevat kiinteistöremonteissa. Toisaalta rahalla ja remonteilla varmistamme hyvän pohjan tulevaisuudelle. 2 / 2014 3 Toivo – Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry Minna Sairberg Alueneuvoston puheenjohtaja Annikka Viitaniemi: Alueneuvosto on tärkeä! – Alueneuvoston merkitys on pitkälti siitä itsestään kiinni. Vaikka alueneuvostoilla ei ole varsinaisesti budjettivaltaa, ne pitävät huolen siitä, että toiminta on vilkasta ympäri seurakuntaa. Näin linjaa Kiskon alueneuvoston puheenjohtaja Annikka Viitaniemi. S uuren seurakunnan aloittaessa vanhoissa pienissä seurakunnissa pelättiin toiminnan karkaavan kaupungin keskustaan. Viitaniemi toteaa tyytyväisenä todellisuuden olevan lähes päinvastainen: vaikka alueilla toimiva henkilömäärä on vähentynyt, alueille on voitu tuoda uusia palveluita etenkin nuorisotyöhön. Viitaniemi on ollut luottamushenkilönä seurakunnan toiminnassa jo Kiskon kirkkovaltuustossa. Tällä kirkkovaltuustokaudella hän on toiminut Kiskon alueneuvoston lisäksi jäsenenä kirkkovaltuustossa sekä aluetyön johtokunnassa ja musiikkityön johtokunnan puheenjohtajana. Kirkkoneuvostossa hän on varajäsen. Vain osallistumalla viedään asioita eteenpäin – Alueneuvostot eivät kilpaile keskenään eikä niiden välillä ole kateutta tai kaunaa. Päinvastoin. Yritämme kannustaa toisiamme yhä aktiivisemmiksi, kehittämään alati parempaa toimintaa. – Olen kokenut aluetyön omakseni. Minulle on ollut tärkeää, että seurakunta toimii ja myös kehittää toimintaansa koko kaupungin alueella. Aluetyön johtokunnassa on mukana edustus joka alueelta. Siellä seurakuntaa katsotaan kokonaisuutena ja työtä tehdään yhdessä eteenpäin hyvässä hengessä. Viitaniemi painottaa osallistumisen tärkeyttä. Vain osallistumalla voi vaikuttaa ja viedä asioita eteenpäin – onpa kyse sitten vaaleista tai alueneuvoston kokouksista. – Halutessaan alueneuvosto on oman alueensa todellinen asiantuntija, toimija ja vaikuttaja. Painotan sanaa halutessaan, sillä jos alueneuvoston työhön ei osallistuta tai paneuduta, mahdollisuus jää käyttämättä. Se harmittaa. Kanttoreiden valintaa ja kirkkokonsertteja Musiikkityön johtokunta tarjoaa erilaisen kuvan seurakunnan toimintaan. Työkenttä on mielenkiintoinen sisältäen kaikkea kanttorien valinnasta kirkkokonsertteihin ja soitinten hankintaan. Alueneuvoston jäsenet osallistuvat myös kirkkotekstien lukemiseen Jumalalanpalveluksissa. – Maallikkona asioiden kirjo ja osaamisen tarve välillä häkellyttää. Johtava kanttorimme Kaisa Suutela-Kuisma on oikea tarmonpesä, jonka valmistelu on aina aivan loistavaa. Kanttorikuntamme aktiivisuudesta kertovat lähes ympäri vuoden eri puolella Saloa kirkoissa pidettävät kirkkokonserttisarjat. – Ison seurakunnan etuja on sekin, että esimerkiksi kaikki joulukonsertit eivät välttämättä osu samalle illalle tai viikolle vaan niitä pidetään eri päivinä eri puolilla seurakuntaa. Ja kirkkokonserteissa kannattaa kyllä käydäkin, niin korkeatasoisia konserttivirtuooseja kanttorimme ovat, Viitaniemi vinkkaa. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan puheenjohtaja Jouko Marjalaakso: Kiinteistöjen hoito on investointi tulevaisuuteen – Onnistumisemme määrittää paljon sitä, kuinka paljon seurakunnalla on tulevaisuudessa varaa toimintaansa. Salon seurakunnalla on yli 150 kiinteistöä, joiden kunnossapito on erilaisia resursseja vaativa tehtävä, Jouko Marjalaakso kertoo. M arjalaakso on tällä valtuustokaudella paitsi kirkkovaltuuston ja Kiikalan alueneuvoston jäsen, vetänyt kiinteistö- ja hautaustoimen johtokuntaa. Tehtävää hän kuvaa vaativaksi ja mielenkiintoiseksi. – Kun me onnistumme työssämme, kirkollisveroprosentin korotukset ovat olemattomia tai ainakin maltillisia. Ensi vuodelle kirkollisveroprosentti on jo päätetty, se pysyy ennallaan 1,4 prosentissa. Pidettävä paremmin kuin omaa omaisuutta – Olen pitänyt kiinni siitä periaatteesta, että yhteistä omaisuutta, seurakunnan kiinteistöjä, on hoi- dettava vähintään samalla tarkkuudella kuin omia asioitamme. Yritämme perehtyä asioihin mahdollisimman hyvin ja toimia niin, että seurakunnan omaisuus pysyisi mahdollisimman hyvässä kunnossa tai että siitä myytäessä saadaan mahdollisimman hyvä tulos. Seurakuntaliitoksen myötä Salon seurakunnalla on toistakymmentä kirkkoa ja useita leirikeskuksia. – Olemme kiivenneet jokaisen kirkon torniin, kolunneet kaikki ullakot ja kellarit. Kirkkojen kunnostustyöt ovat aina vaativia, usein tämän seurauksena myös kalliita. Museovirasto seuraa huolella kirkkoja ja niiden kunnostusta. Seurakunnan kiinteistöistä pidetään huolta kuin omista. – Kun seurakunnalla on toistakymmentä kirkkoa, korjattavaa ja kunnostettavaa riittää. Vuosittain on tehty eri suuruisia korjaustoimenpiteitä, esimerkiksi kattoja maalattu Kiikalassa ja Kiskossa. Nyt on meneillään isompi kattoremontti Halikossa. Salo-Uskelan kirkkoon suunnitellaan isoa remonttia seuraaville vuosille. Tekemistä riittää. Myyntiä huolella ja harkinnalla myös myyty. Marjalaakso kertoo, että johtokunta on tehnyt työtä löytääkseen kullekin kiinteistölle parhaan mahdollisen myyntihinnan. Yhteistä omaisuutta myydään harkinnalla ja huolella. Kiinteistöjä, joille ei ole omaa käyttöä ja joiden hoitaminen vaatii resursseja, voidaan laittaa myyntiin. Myyntiin on tullut esimerkiksi vanhoja pappiloita, viimeksi Kiskon pappila. – Kuusjoen pappila on ilmeisesti ainoa alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan oleva pappilarakennus. Kaikki muut ovat jo muussa käytössä. – Kirkot hautausmaineen ovat tärkeä osa suomalaista maisemaa. Meidän on kannettava vastuumme tämän maiseman säilymisestä ja suojelemisesta. Salossa tässä on kyllä onnistuttukin, Marjalaakso toteaa tyytyväisenä. Viime aikoina kiinteistöjä on Salo-Uskelan alueneuvoston puheenjohtaja Marja-Leena Ruostesaari: Cafe Uskelasta tonttu-pappiin – Isolla sydämellä ja suurella innolla ja aina kovasti keskustellen, Marja-Leena Ruostesaari kuvaa Salo-Uskelan alueneuvoston työtä. Salo-Uskelan alueneuvosto on tehnyt työtä viedäkseen seurakuntaa lähemmäksi jäsentensä arkea ja jokapäiväistä elämää. S alon keskustassa toimivan alueneuvoston alueella asuu puolet koko seurakunnan jäsenistä. Kiireiset kaupunkilaiset eivät välttämättä jaksa kavuta Uskelan-mäkeä kirkolle, joten kirkkoa on tuotu ihmisten keskelle. – Alueneuvosto on oikea ideoiden lähde ja aluekappalaisemme Kaarlo Launonen hyvä herättelemään meidät keksimään uusia tapoja tehdä seurakuntatyötä. Yhteistyö alueneuvoston ja aluekappalaisen välillä ei voisi olla parempaa. Ruostesaari kertoo, että alueneuvosto on ideoinut erilaisia jalkautumistempauksia seurakunnalle: seurakunta on esimerkiksi pitänyt Jumalanpalveluksen torilla ja kauppakeskuksessa ovat vierailleet sekä tonttu-pappi jouluna että tipu-pappi pääsiäisenä. Ylös kirkonmäelle on Uskelan kirkon asehuoneeseen on kehitetty Jumalanpalvelusten jälkeen kaikille avoin Cafe Uskela. Alueneuvostot vaikuttavat Jotain voi aina kuitenkin tehdä vielä hiukan paremmin. Niin alueneuvostoissakin. – Olen hieman pettynyt siihen, että alueneuvoston työhön ei jakseta sitoutua koko kaudeksi. Kokouksissa ei aina käydä eikä poissaolosta ilmoiteta tai hoideta varahenkilöä paikalle. Alueneuvosto on kuitenkin paikka, jossa yhdessä muovaamme Salon seurakunnan toimintaa keskusta-alueella. Ruostesaari toivoo myös lisää yhteistyötä alueneuvostojen välille. Hyvien ideoiden sekä vähemmän hyvien kokemusten jakamista yhtälailla. Aikataulujen yhteistä suunnittelua. Työn koordinointia. – Olen kyllä kokenut työn alueneuvoston puheenjohtajana todella mielekkäänä. Tykkään tästä työstä aivan hirvittävästi! Alueneuvostoja on pienen alkukangertelun jälkeen opittu kuuntelemaan ja mielipidettämme nykyisin aidosti arvoste- taan. Alueneuvostot ovat selkeästi vahvistaneet paikkansa ja asemansa seurakunnan organisaatiossa, mikä on todella hyvä asia. – Vaikka alueneuvostoilla ei ole suoranaista budjettivaltaa, kantaamme kysytään ja sitä myös kuunnellaan. Sanomme sanamme niin talousarviosta kuin toimintasuunnitelmasta. Erityisesti toimintasuunnitelma on paperi, johon kohdistamme paljon mielenkiintoa. 4 Toivo – Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry 3 2 Ahlqvist Pekka sairaanhoitaja, maatalousyrittäjä Corin Harriet eläkeläinen, projektityöntekijä 14 Lehtonen Harri maanviljelysteknikko 26 VTM, viestintäyrittäjä 27 yrittäjä, tanssinopettaja insinööri, linja-autonkuljettaja yrittäjä, eläkeläinen Saarinen Sanna suurtalouskokki Havia Lauri Salomaa Olli opiskelija Heinonen Triinu yrittäjä lastentarhanopettaja 19 18 Marjalaakso Jouko Mäkinen Marko yo-merkonomi pankinjohtaja, eläkeläinen 30 29 28 7 6 17 Lönnqvist Pirkko asianajaja Saari Markku Haarala Mika 16 Lundström Sanna varanotaari, pankkineuvoja Ruostesaari Marja-Leena lastentarhanopettaja 15 Leppävirta Merja 5 4 Falkstedt Pertti 2 / 2014 Sarlin-Rauhala Anne risteilypäällikkö 31 Siltanen Anna Kaisa luokanopettaja Vaalipäivä 9.11.2014 SEURAKUNTAVAALIT 2014 Hyttinen Marjatta Ilola Siv varhaiskasvatusyksikön johtaja lastenlääkäri 10 9 8 Järvinen Anne kirjastonjohtaja 11 Kirves-Järvinen Taina 12 Kunnia Marjo palvelusuunnittelija controller, 13 Laurila Juha maat. ja metsät. yo, maatalousyrittäjä yo-merkonomi 21 20 Niinistö Kari toimialajohtaja, eläkeläinen Peltonen Jorma yrittäjä, eläkeläinen 22 Peltosalo Harri vesilaitosesimies työkyvyttömyyseläkeläinen 33 Viander Jarmo lvi-suunnittelija/ -asiantuntija Pääkkönen Kaarina 34 Vidberg Marju mielenterveyshoitaja, pääluottamusmies 24 23 Ratamo Tuija päivähoitaja eläkeläinen 32 Topi Ulla 5 Toivo – Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry 2 / 2014 lähihoitaja Rinne Helinä agronomi, mus.op. 36 35 Vigg Päivi 25 Viitaniemi Annikka lukion lehtori Ennakkoäänestys 27.10.–31.10.2014 SEURAKUNTAVAALIT 2014 6 Toivo – Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry 2 / 2014 Kansanedustaja Pertti Hemmilä: Pyhäkoulusta se alkoi! – Voin avoimesti tunnustaa uskovani Jumalaan. Kotini oli vahvasti uskonnollinen, kävimme kirkossa ja me lapset pyhä-koulussa. Pyhäkoulua pidän eräänä yhteiskuntamme arvopohjaa vahvis-taneena tekijänä. Koti-seudullani lähes kaikki lapset osallistuivat pyhäkouluun. P ertti Hemmilä tunnustautuu perinteitä ja periaatteita kannattavaksi tunnustukselliseksi uskovaiseksi. Seurakunnalla ja uskolla on ollut merkittävä rooli hänen elämässään, vaikka kirkon ovien avaaminen on vaihdellut elämänvaiheiden mukana. Niin kuin muillakin suomalaisilla. Hemmilä haluaisi kirkon ja seurakunnan olevan lähellä ihmistä. Kirkon pitäisi olla helposti lähestyttävissä, ihmisten oloinen. Jokaisen pitää olla tervetullut. Erityisen arvokkaana Hemmilä pitää kirkon lapsi- ja nuorisotyötä. – Lapsi- ja nuorisotyö kantaa hedelmää pitkälle aikuisuuteen. Usein hyvän lapsityön ohella saadaan mukaan vedettyä myös vanhemmat. Kun elämä on ny- kyisin helposti kovin kiireistä ja levotonta, seurakunnan palvelut voivat tarjota tarpeellista tasapainoa ja rauhaa. Vanhemmuutta kannattaa tukea Hemmilän mielestä vanhemmaksi tuleminen on elämän vaativimpia hetkiä. Kun perheeseen tulee lapsi, vanhempien pitää nopeasti kasvaa vanhemmuuteen ja sen vaatimuksiin. Siirtyminen ei aina ole helppoa, ja tähän Hemmilän mielestä myös seurakunta voi ja sen pitää tarjota apuaan. – Seurakunnan merkitys tuntuu korostuvan sekä elämän alku- että loppupäässä. On tärkeää, että kirkko ja seurakunta ovat mukana näissä elämän tärkeissä vaiheissa ja antavat tukea elämän vaikeina hetkinä. Periaatteita kunnioittava Hemmilä arvostaa naispappeja. Hyvänä esimerkkinä hän ottaa entisen kotiseurakuntansa Tarvasjoelta; siellä Outi-kirkkoherra on tuonut seurakunnan toimintaan runsaasti lisää aktiivisuutta ja positiivista henkeä. – En haluaisi olla rajaamassa kenenkään oikeutta avioliittoon tai adoptioon, sen ei minusta pitäisi kuulua valtiopäiville. Avioliitto kuuluu kuitenkin minusta naisen ja miehen välille enkä olisi antamassa samaa sukupuolta oleville myöskään adoptio-oikeutta. Parisuhteen rekisteröinti on asiallista, mutta siihen minä vedän rajan. Kirkkoherran vahva rooli Hemmilän mielestä Salon seurakunta on onnistunut aloituksessaan hyvin. Soraääniä ei ole seurakuntalaisilta kuulunut. Toimintaan ollaan laajasti tyytyväisiä. – Olen itse pohtinut, ja aikoinaan olin seurakuntayhtymän kannallakin, olisiko kuitenkin parempi, että alueilla olisi oma kirkkoherra. Kirkkoherralla on aina oma selvä symbolinen arvonsa. Kirkkoherra on aina henkilö, jonka persoona ja rooli korostuu. Hemmilän mielestä isossa seurakunnassa on vaarana, että työntekijät muuttuvat virkamiesmäisiksi leipäpapeiksi. Tästä Hemmilä ei kuitenkaan ole nähnyt Salossa mitään merkkejä. Pertti Hemmilä riensi haastattelusta tyttärentyttären ristiäisiin. Äänestäkää! Hemmilällä on vetoomus jokaiselle salolaiselle seurakunnan jäsenelle. Vahva vetoomus. – Käykää äänestämässä! Äänioikeus on hieno asia, ja sitä pitää hyödyntää. Vain äänestämällä voi vaikuttaa. Sama arvopohja ehdok- kaan kanssa antaa takeita hyvälle äänestyspäätökselle. Hyvä ehdokas on tavattavissa, kuuntelee ja pitää yhteyttä. – Mennään salolaiset uurnille vaikuttamaan ja valitsemaan hyvä kirkkovaltuusto! Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Annika Viitanen: Uskon johdatukseen – Uskon vahvasti siihen, että asiat menevät kuten niiden on tarkoitettu menevän. Keskustellessani taannoin tästä teologiystäväni kanssa hän totesi tämä olevan uskoa johdatukseen. Tämä ajatus antaa minulle voimaa, se kannattaa ja vie eteenpäin. Riittää, että teen parhaani, asiat järjestyvät. A Salo-Uskelan kirkkomäki on Annika Viitaselle ja Helmi-koiralle tuttu lenkkeilymaasto. Toivo Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry Julkaisija: Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry Esterinkatu 4 A, 24100 Salo www.salonkokoomus.net Päätoimittaja: Ari Aalto, pj. p. 044 551 4055 Vastaava toimittaja: Leena Manner p. 050 556 7877 nnika Viitanen kertoo, että seurakunnan merkitys ja rooli on ollut hänelle erilainen eri ikävaiheissa. – Lapsena se oli päiväkerho, jota pikkuveljeni on osuvasti kuvannut paikaksi, jossa kaikkia lapsia rakastetaan. Vähän vanhempana seurakunta merkitsi minulle mahdollisuutta toimia kerho-ohjaajana. Vedin Mahlakankareella musiikkikerhoa tyttökaverini kanssa. Aikuisena seurakunta merkitsee Viitaselle perinteitä, jatkuvuutta. Yhteisöllisyyttä. Tunnetta siitä, että kuuluu johonkin ja että on osa jotain itseä suurempaa. – Seurakunta ja kirkko ovat minulle myös hiljentymistä varten. Toimintaa myös nuorille aikuisille 2/2014 Taitto- ja kuvankäsittely: SSS Oy / Anni Mäkinen Painopaikka: Salon Lehtitehdas, 2014 Painosmäärä: 20 000 kpl Jakelualue: Salon kaupunki + ymp. kunnat Jakelu: Salon Seudun Sanomien yhteydessä Viitanen toivoisi seurakunnan huomioivan eri ikäiset ihmiset osin nykyistä paremmin. Lapset ja nuoret sekä iäkkäämmät huomioidaan seurakunnan toiminnassa hyvinkin, mutta Viitanen toivoisi kirkon huomioivan myös nuoret aikuiset. – Rippikoulu tavoittaa edelleen ilahduttavan suuren osan nuoristamme. Se rakentaa arvopohjaa, jolle nuori voi tukea omaa kasvuaan aikuiseksi. Mutta rippikoulun jälkeen kirkko ei tarjoa valmiita helppoja väyliä seurakunnan toimintaan. Sellaisia olisi minusta hyvä rakentaa. Esimerkkinä uudenlaisista toimintatavoista ja nuorten kohtaamisesta Viitanen mainitsee kirkon roolin ja näkymisen sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi facebookissa. – Kirkon pitäisi mennä sinne, missä ihmiset muutenkin ovat. Olla osa ihmisten arkea. Piispa Irja Askola on hyvä esimerkki tästä: hän tuo päivityksillään kirkkoa osaksi jokapäiväistä elämäämme. Annika Viitasen mielestä on selvää, että kirkon edustamilla arvoilla on tarvetta ja kysyntää nykyajan kiireessä paahtaville ihmisille. Kirkko ja seurakunnat voivat Viitasen mielestä toimia myös kumppanina kunnille. – Jo nyt seurakunta tarjoaa vaikkapa iltapäiväkerhotoimintaa. Voisimme yhdessä pohtia myös muita uusia avauksia, sillä tavoitehan meillä on sama: salolaisten hyvinvoinnin lisääminen. Avioliitto kaikkien oikeus Viitanen on Kokoomuksen ehdokkaana ensi kevään eduskuntavaaleissa. Kansanedustajana hän joutuu ottamaan kantaa kirkolle kipeisiin asioihin, kuten naispappeuteen sekä tasa-arvoiseen avioliittoon. – Minusta papille tärkeitä ominaisuuksia ovat empatiakyky sekä taito kohdata ihmisiä erilaisissa ti- lanteissa. Nämä ominaisuudet eivät ole sukupuolisidonnaisia.Naispappeus on meillä ollut jo 1980-luvulta lähtien. Kirkon pitäisi ottaa jämäkkä kanta naispappeudeun puolesta. Ymmärrän, että esimerkiksi vanhemmalle sukupolvelle, isovanhempieni ikäisille, voi naispappeus edelleen olla vaikea asia. Mutta kirkon pitää myös johtaa esimerkillä. – Avioliiton pitäisi olla jokaiselle kuuluva oikeus, eikä meillä muilla voi olla oikeutta riistää tätä keneltäkään. Eikä meillä voi olla oikeutta riistää avioliiton siunaamista niiltä, jotka tätä siunaamista haluavat. Musiikinopettajana Viitanen törmää jatkuvasti pohdintaan suvivirrestä ja koulujen joulujuhlista. Hänellä on selvä, vankka kanta tunnustukselliseen toimintaan koulussa. – Meidän pitää kunnioittaa toinen toistemme vakaumusta. Suvivirsi on osa suomalaista identiteettiä ja arvokkaita perinteitämme, samoin koulujen joulujuhlat. Ketään ei voi vastoin omaa vakaumustaan pakottaa laulamaan Suvivirttä tai osallistumaan joulujuhlaan, mutta ei kenenkään vakaumuksen vuoksi meidän tarvitse myöskään luopua omista rakkaista perinteitämme. Suvivirsi ja joulujuhla ovat osa meitä – hyviä, säilytettäviä perinteitä. Toivo – Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry 2 / 2014 7 Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Juhani Nummentalo: Hyvä valtuutettu ymmärtää elämää – Usko ja kirkko ovat minulle osa arjen elämää. Olen varmaan ihan tavallinen ja tyypillinen seurakunnan jäsen, jolle kirkon eri toimitukset ovat tärkeitä. Erityisen tärkeitä ovat olleet tietysti läheisten ja omat, omaan perheeseen, varsinkin lapsiin liittyvät kirkolliset toimitukset, Salon kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Juhani Nummentalo avaa suhdettaan kirkkoon. N ummentalo on toiminut pitkään kaupungin luottamustehtävien ohella myös seurakunnan luottamustehtävissä, kaksi kautta kirkkovaltuutettuna ja lapsityön johtokunnan puheenjohtajana vuosina 1998–2006. Nyt hän ei kuitenkaan asettunut ehdolle. – Viimeksi ollessani seurakuntavaaleissa sain ehdokkaista eniten ääniä. Jouduin jättämään seurakunnan luottamustehtävät vuonna 2006 aikapulan takia: katsoin, että on parempi keskittyä kaupungin asioiden hoitamiseen kuin olla kaikessa mukana. Tästä syystä en nytkään lähtenyt ehdolle. Jo maileja takana Nummentalon mielestä hyvällä kirkkovaltuutetulla on jo hyvä kokonaisvaltainen käsitys elämästä. Maileja on jo jonkin verran takana. Hyvä on myös tietää, mikä seurakunta on, miten se toimii. Ja hyvällä ehdokkaalla on aikaa ja halua toimia seurakunnan parhaaksi. – Kun tiesin, että minulla ei yksinkertaisesti olisi riittävästi aikaa paneutua kirkkovaltuutetun tehtävään, en halunnut lähteä täyte-ehdokkaaksikaan. Se ei olisi minusta ollut reilua. Toimiessaan seurakunnan luottamustehtävässä lapsityön johtokunnan puheenjohtajana Nummentalo oli mukana neuvottelemassa seurakunnan ja kaupungin välille sopimusta koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnasta. Toiminnasta luovuttiin kuitenkin kuntaliitoksen myllerryksessä. Tällaista toimintaa Nummentalo haluaisi mielellään elvyttää seurakunnan ja kaupungin välillä. – Seurakunnan palvelutoiminta mielletään akuutteihin hätätilanteisiin. Voisimme hyvin miettiä, mitä tavalliseen arkeen liittyviä jokapäiväisiä palveluita voisimme tuottaa yhdessä seurakunnan kanssa. Tällaisia voisi olla yhtä hyvin suunnattuna niin lapsiperheille kuin vanhusväestölle. Suvivirsi kuuluu suomalaisille Nummentalo on nimetty Kokoomuksen kansaedustajaehdokkaaksi ensi kevään vaaleihin. Kansanedustajana Nummentalolla on suhtautuminen kirkkoa koskettaviin keskusteluissa oleviin asioihin selvillä. – Keskustelu tasa-arvoisen avioliittolain ympärillä on täysin ylimitoitettua, asiaan kiinnitetään aivan liikaa huomiota. Itse en halua sitä enempää edistää kuin jarruttaakaan. Avioliitto on jokaisen parin oma valinta, henkilökohtainen ratkaisu. – Suvivirsi ja joulukirkko puolestaan ovat osa suomalaista kulttuuria, identiteettiämme. Ne ovat osa suomalaista yhteiskuntaa, tapaamme toimia. Näin niiden pitää olla myös jatkossa, Nummentalo linjaa. Nummentalon mielestä uskonto ja seurakunta ovat osa arkea. TOIVON ILOSOFIAA - sanoin, kuvin ja sävelin Salon Veturitallissa (Mariankatu 14) sunnuntaina 26.10.2014 klo 18.00 Ilosofoimassa kirjailija Maija Paavilainen ja sellisti Annika Viitanen. Kahvitarjoilu. Tilaisuuden järjestää seurakuntavaalien Salon Toivon ryhmä. Tervetuloa! Kahvila Asema Asemakatu 1, Salon Rautatieasema P. 02 731 5618 Avoinna: ark 6.30 –18, la 9 –15, su 10 –15 Isännöinti Matti Laakso p. 044 278 2746 TOP MARINE OY Satamakatu 40, Salo, p. 02 651 019 68 8 Toivo – Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry KELLO JA KULTA JOKINEN, Turuntie 10, Salo, p. (02) 731 2325 www.kellojokinen.net • www.timanttiset.fi 2 / 2014 Tapahtumakalenteri Ke l l o j a Ku l t a J o k i n e n 26.10. klo 18 Toivon ilosofiaa. Seurakuntavaalien keskustelutilaisuus Veturitallissa. Hautauspalvelua neljännessä polvessa vuodesta 1939 Salon Hautaustoimisto Oy Helsingintie 9, 24100 Salo, p. (02) 731 2562 www.saustila.fi Salolainen lääkäriasema salolaisille 30.10. klo 18 Salon Kokoomusnuorten syyskokous kaupungintalolla. Turuntie 21, 24240 SALO, p. 02-731 2905 ASIANAJOTOIMISTO NIINISTÖ OY Perheen ja yrityksen lakiasiat kokemuksella. Turuntie 7, 24100 Salo, puh. (02) 777 8600 www.asianajoniinisto.fi Aukioloajat: ma-to 8-20 pe 8-16 su 10-14 Meiltä nopeasti aika yleislääkärille Biolan puhdistamot kaikkien jätevesien käsittelyyn Biolan jätevesijärjestelmät. Valmiit kompostikäymäläratkaisut. Maanrakennustyöt ja maa-aineistoimitukset 5.11. klo 8.20 Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo maa- ja metsätalousministeriön Viljelijät, CAP ja ympäristö -tilaisuudessa, kulttuurikeskus Kiva. 7.11. klo 16.30 Musikaalimatka Helsingin kaupunginteatteriin ”Miten menestyä vaivatta liike-elämässä”. Piritan Kokoomusnaiset, Taina Kirves-Järvinen, 040 535 6231. 8.11. klo 10–12 Seurakuntavaalien ”kirkkokahvit” torilla. Helsingintie 14, 3. krs, Salo Ajanvaraus p. 02 727 4100 tai verkkosivuillamme: www.sallab.fi • Yleislääkärit • Erikoislääkärit • Työterveyshuolto • Laboratorio • Rokotukset 4.11. klo 18.30–19.00 Pääministeri Alexander Stubb Salossa, kauppakeskus Plaza. 11.11. klo 18 Salon Kokoomusnaisten syyskokous Ilolansalossa. [email protected] Kuljetukset: 0400-533 130 www.hellsberg.fi Lounaisjakelu: 0400-529 529 Huoltokeskus: (02) 736 2962 LVI-INSINÖÖRITOIMISTO ALFA OY Turuntie 21 24240 SALO Puh. 02-7318 651 www.lvialfa.fi 12.11. klo 18 (hallitus 17.30) Kiskon Kokoomuksen syyskokous Toijan Helenassa. Mukana kaupunginhallituksen pj Annika Viitanen sekä Marja-Leena Andelmin. 24.11. klo 18 Kuusjoen Kokoomuksen sääntömääräinen syyskokous Kuusjoen koululla. Mukana piirin pj Heikki Arikka. 27.11. klo 17.30 Salo-Uskelan Kokoomuksen syyskokous, Salon lukion pieni auditorio. 9.12. klo 18 Salon Kokoomusnaisten Jouluglögit Kahvila Asemalla. Ilmoittautumiset Riitta Lindqvistille 040 865 2648. WWW.LEHTITEHDAS.COM Matti Fontell Fontell Granite Oy 040 062 0842, 045 167 5920 [email protected] ivi www.lansitalo.fi * Biolan Ekomestari hoitaa toteutuksen. Ympäristömme parhaaksi SALON JÄTEHUOLTO OY SALON HYÖTYKÄYTTÖ OY Satamakatu 31,24100 Salo Puh. Fax 02-727 3500 02-727 3550 www.salonjatehuolto.fi www.s-kanava.fi