MUUTOKSEN VUOSI
MUUTOKSEN VUOSI 2014 Vuosikertomus K E M I J O K I OY // V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 4 KEMIJOKI OY:N ESITTELY OLEMME SUOMEN MERKITTÄVIN VESI- JA SÄÄTÖVOIMAN TUOTTAJA VESIVOIMA ON Suomen tärkeintä uusiutuvaa sähköntuotantoa. Tuotamme noin kol- manneksen maamme vesisähköstä 20 voimalaitoksellamme. KOTIMAINEN, UUSIUTUVA JA PÄÄSTÖTÖN vesivoima varmistaa sähkön saatavuu- den pitäen Suomen käynnissä ja lämpimänä. Vesivoiman ansiosta fossiilisten polttoaineiden tarve on pienempi, mikä vähentää hiilidioksidipäästöjä ja hillitsee ilmastonmuutosta. TÄYDENNÄMME MYÖS vahvasti muita uusiutuvia energiamuotoja: pilvisinä päivinä aurinkovoimaa ja tyynellä säällä tuulivoimaa. Huomioimme toiminnassamme ympäristön ja olemme päivittäin tekemisissä jokivarren ihmisten kanssa. VESIVOIMAN OSUUS UUSIUTUVASTA SÄHKÖENERGIASTA ON NOIN PUOLET Vesivoimantuotantomme on nopeaa ja joustavaa - vuonna 2014 tuotimme 4 126 gigawattituntia energiaa. ERINOMAISTA SÄÄTÖVOIMAA Tuotamme kolmanneksen valtakunnallisesta säätötehon tarpeesta. LUOTETTAVAA HUOLTOVARMUUTTA Vesivoimalaitoksemme turvaavat sähkönsaannin. KOLME JOKEA JA YLI 1 000 KILOMETRIÄ JOKIVARTTA Toiminta-alueidemme kahdeksassa kunnassa asukkaita on lähes 200 000. Kemijoki Oy:n voimalaitokset TOIMIMME KOLMELLA VESISTÖALUEELLA: KEMIJOELLA, KYMIJOELLA JA LIEKSANJOELLA. KEMIJOEN VESISTÖALUE Kemijoki Oy:n voimalaitokset Voimalaitos suunnitteilla LIEKSANJOEN JA KYMIJOEN VESISTÖALUEET LIEKSANJOEN TIETOA KEMIJOKI VESISTÖALUE OY:STÄ Valtion omistusosuus [osakepääomasta]50,1 % Henkilöstöä (31.12.2014) 45 Hallituksen puheenjohtaja Matti Ruotsala Toimitusjohtaja KYMIJOEN Tuomas Timonen VESISTÖALUE Päätoimipaikat SuomessaRovaniemi Perustettu 1954 K E M I J O K I OY // V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 4 2 KEMIJOKI OY:N ESITTELY VASTUULLISTA VESISÄHKÖÄ KUMPPANEIDEN KANSSA KETTERÄN JA KUMPPANUUKSIA hyödyntävän toimintamallimme ansiosta tuotamme vesisähköä kustannustehokkaasti ja synnytämme uusia työpaikkoja. Yhdessä kumppaniemme kanssa olemme vastuullisia vesivoimaosaamisen kehittäjiä, työllistäjiä ja jokivarren yhteisöjen aktiivisia jäseniä. PELISÄÄNTÖMME ILO AVOIN YHTEISTYÖ JA VUOROPUHELU Iloitsemme omasta ja muiden onnistumisesta; Etsimme aktiivisesti myönteistä ihmisten tekemisestä Olemme avoimia, erityisesti vaikeissa ja ikävissä asioissa; Haemme yhteisiä ratkaisuja UUDISTUMINEN JA NÄKEMYKSELLISYYS VASTUULLISUUS Haemme uusia ratkaisuja ja uskallamme muuttua Kehitämme toimintaamme pitkäjänteisesti VOIMALOHI OY hoitaa Kemijoki Oy:lle asetetut kalanistutusvelvoitteet. CAVERION INDUSTRIA OY huolehtii Kemijoen vesistöalueen voimalaitostemme paikalliskäytöstä ja kunnossapidosta. MAINTPARTNER OY huolehtii Lieksanjoen vesistöalueen voimalaitostemme paikalliskäytöstä ja kunnossapidosta. INFRAKAT OY vastaa palveluntoimittajana Kemijoki Oy:n velvoite- ja ympäristötöistä. STORA ENSO PUBLICATION PAPERS OY LTD huolehtii Kymijoen vesistöalueen voimalaitostemme paikalliskäytöstä, kunnossapidosta ja käytönvalvonnasta. FORTUM OYJ:N tehtäväalueita ovat rahoituksen tukitehtävät ja tuotannon suunnittelu sekä vuoden 2016 aikana valvomotoiminta. Kumppanimme ADMINISTER OY hoitaa Kemijoki Oy:n talous- ja palkkahallinnon. ENFO OYJ huolehtii Kemijoki Oy:n ICT-palveluista. HILL AND KNOWLTON FINLAND OY tuottaa Kemijoki Oy:lle viestintäpalveluita. FONDIA OY tuottaa Kemijoki Oy:n tarvitsemat lakiasiainpalvelut. K E M I J O K I OY // V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 4 3 VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO Poimintoja vuodesta 2014 5 Toimitusjohtajan katsaus 6 Strategiset tavoitteet 8 Sähkön tuotanto ja voimalaitosten käyttö 10 Merkittävät hankkeet 12 Keskeiset riskit 13 Vastuullinen Kemijoki 15 Ympäristö 18 Ihmiset ja yhteisöt 21 Taloudellinen vaikuttavuus 24 Hallinto 27 GRI-sisältövertailu 30 K E M I J O K I OY // V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 4 4 POIMINTOJA VUODESTA 2014 VUOTEMME 2014 SÄHKÖNTUOTANTO HYVÄLLÄ TASOLLA TOIMINTAMALLIN MUUTOS YRITYSVASTUUTYÖTÄ YHDESSÄ VOIMALAITOSKONEISTOJEN TOIMINTAVALMIUS SIIRRYIMME MAALISKUUSSA kumppanuuteen pe- MÄÄRITTELIMME KEVÄÄN JA KESÄN AIKANA ko- tuottaa sähköä oli vuonna 2014 hyvällä tasolla. Vuonna 2014 tuotimme sähköä 4 126 gigawattituntia (GWh). Voimalaitosten kokonaiskäytettävyys, johon vaikuttavat häiriöiden lisäksi koneiden seisokit huoltojen aikana, oli 96,63 prosenttia, mikä oli suunnitellulla tasolla. rustuvaan toimintamalliin. Kemijoki omistaa edelleen voimalaitoksensa ja toimii vesivoiman tilaaja- ja asiantuntijaorganisaationa, joka hankkii merkittävän osan toiminnoista palveluina sopimuskumppaneilta. Viimeinen merkittävä vaihe muutoksessa uuteen toimintamalliin tapahtui marraskuussa, kun yhtiön hallitus päätti valvomotoiminnan siirtämisestä Fortum Power and Heat Oy:lle. Siirtoprojekti kestää noin kaksi vuotta. konaiskuvan yritysvastuumme olennaisista näkökohdista. Työhön osallistui laaja joukko kumppaneitamme ja asiantuntijoitamme. Kemijoki Oy:n hallitus vahvisti olennaisuusmäärittelyn tulokset 2.10. Uuden toimintamallin johdosta aloitimme myös ympäristöjärjestelmämme uudistamisen vuoden aikana. YMPÄRISTÖTÖITÄ SUUNNITELMIEN MUKAAN PITKÄJÄNTEINEN YMPÄRISTÖSTÄ HUOLEHTIMINEN on keskeinen osa toimintaamme. Saavutimme vuodelle 2014 asetut ympäristötavoitteemme kiitettävästi. Vaelluskalakantojen elvyttämisen kannalta vuosi 2014 oli erityisen tärkeä. Vuoden aikana osallistuimme useisiin kalakantoja kehittäviin hankkeisiin, kuten Auttin kauneuspadon yhteyteen suunnitellun kalatien kustannuksiin. Kalatalousvelvoitteiden osalta Kemijoki Oy:llä on Suomen suurin kalojen istutusvelvoite. Jatkuva työ maisemien ja vesistöjen parantamiseksi jatkui rannansuojauksilla, maisemoinneilla ja raivauksilla. Velvoite- ja ympäristötöihin vuonna 2014 käytimme 3,4 miljoonaa euroa. Näistä kalatalousvelvoitteiden osuus oli 2,3 miljoonaa euroa. TEHONNOSTOILLA LISÄÄ VESIVOIMAA VUODEN AIKANA toteutimme voimalaitoksillamme peruskorjauksia ja tehonnostoja. Tehonnostoilla lisäsimme vuoden aikana voimalaitostemme vesivoimatehoa 14 megawattia (MW). Yhteensä tehonnostoilla on lisätty vesivoimaa noin 240 megawattia. Vuodessa nämä tehonnostot tuottavat noin 240 gigawattituntia (GWh) lisää energiaa, eli noin 50 000 kotitalouden keskimääräisen sähkönkulutuksen verran. Energiatehokkuutta parantavat tehonnostot ja peruskorjaukset edistävät merkittävästi myös ympäristönsuojelua. TIIVISTÄ SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖTÄ PAIKALLISYHTEISÖJEN LUOTTAMUS ja paikallinen sidosryhmätyö ovat Kemijoki Oy:n vastuullisuudessa tärkeitä. Toimintamallin muutoksesta ja ajankohtaisista aiheista järjestettiin toimintavuonna noin 50 tapaamista keskeisimpien sidosryhmien kanssa. Vierailijoita Kemijoki Oy:n voimalaitoksilla kävi aiempien vuosien tapaan noin tuhat. Kemijokivarren peruskoululaisille ja lukiolaisille käynnistimme ympäristöaiheisen luovuuskilpailun. Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille käynnistimme Hyvä elämä kylissä -palvelumuotoilukilpailun yhteistyössä Arctic Design Week -tapahtuman kanssa. 60 VUOTTA VASTUULLISTA VESIVOIMAA VUONNA 1954 PERUSTETTU KEMIJOKI juhli loka- kuussa 60-vuotista matkaansa joella. Tasavuosien kunniaksi uusimme myös logomme ja visuaalisen ilmeemme. Järjestimme työntekijöillemme, eläkkeelle siirtyneille työntekijöille, kumppaneillemme, sidosryhmillemme ja omistajillemme lokakuussa 60-vuotisjuhlatilaisuuden. Juhlassa sai ensiesityksensä myös dokumentti Padottu voima – Kemijoen tarina. Dokumentissa on haastateltu Kemijokivarren asukkaita, päättäjiä, asiantuntijoita sekä yhtiön nykyisiä ja eläkkeelle siirtyneitä työntekijöitä. K E M I J O K I OY // V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 4 5 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS VESIVOIMA KOSKETTAA MEITÄ KAIKKIA Toimintamallin muutos oli meille vuoden 2014 suurin teema. Vuoden aikana siirryimme kumppanuuteen perustuvaan toimintamalliin. K E M I J O K I OY // V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 4 6 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS VESIVOIMA ON VIHREÄN KASVUN KÄYTTÖVOIMAA. V ESIVOIMA KOSKETTAA KAIKKIA. Sillä tuotetaan Suomessa uusiutuvasta sähköenergiasta noin puolet. Vesivoimalla on myös hyvin tärkeä säätövoiman rooli. Säätövoima tarkoittaa sähköä, jonka tuotantomääriä voidaan nopeasti muuttaa tarpeen mukaan. Vesivoimalla tuotetaan noin 80–90 prosenttia Suomessa tuotetusta säätösähköstä. Olemme Kemijoki Oy:ssä sekä Suomen merkittävin vesivoiman että säätövoiman tuottaja. Pidämme teollisuuden pyörät pyörimässä, saunat kuumina ja kotiuunien herkut lämpiminä tehokkaasti, varmasti ja päästöttömästi. ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ on kansainvälisesti ja Suomessa tapahtumassa isoja muutoksia. Uusiutuvan energian osuus kasvaa ja samalla ilmastopäästöjä leikataan merkittävästi. EU on asettanut tavoitteeksi vähentää päästöjä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tavoite ohjaa energiajärjestelmän kehitystä Euroopan, Pohjoismaiden ja Suomen tasolla. Vesivoima on vihreän kasvun käyttövoimaa. Vakaa vesisähkö mahdollistaa tuuli- ja aurinkoenergian maksimaalisen hyödyntämisen. Vesivoimalaitokset voidaan käynnistää ja pysäyttää nopeasti sekä niiden tehoa voidaan säätää. Veden kerääminen varastoaltaisiin antaa säätövaraa silloin, kun sähkönkulutus on huipussaan, tai tuuli- ja aurinkovoimaa ei ole saatavilla. Kotimaisena energianlähteenä vesivoima tukee myös sähköntuotannon omavaraisuustavoitetta. TOIMINTAMALLIN MUUTOS oli meille vuoden 2014 suurin teema. Siirryimme kumppanuuteen perustuvaan toimintamalliin. Muutoksen taustalla on sekä koko energia-alan kehitys että omat kehitystarpeemme yhtiönä. Vesivoiman rakentamisen ja mittavien tehonnostojen vaiheen jälkeen menemme eteenpäin. Ketterän, kumppanuuksia hyödyntävän toimintamallin ansiosta Kemijoki tuottaa vesisähköä kustannustehokkaasti ja pystyy sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin. Koko toimintamalli rakentuu ainutlaatuisella tavalla yritysvastuuperiaatteille ja yhteiselle käytännön tekemiselle. Kustannustehokkuus, innovatiivisuus ja sähköjärjestelmän turvaaminen ovat strategisia tavoitteitamme. Vesivoiman ja Kemijoen toimintaedellytykset ovat hyvät. Laitostemme käytettävyys on korkea. Vuoden 2014 aikana valmistuneita merkittäviä hankkeita olivat Pankakosken peruskorjaus ja Seitakorvan voimalaitoksen tehonnosto. Kumpikin tuo entisestään lisää tehoa ja ympäristöhyötyjä. Taivalkoskella käynnistyy vuonna 2015 ympäristöinvestointi, jossa turbiinien juoksupyörien öljyvoitelu korvataan vesivoitelulla. VESIVOIMAOSAAMISEN ylläpitäminen ja kehittämi- nen on meille avainasia, sillä Kemijoen liiketoiminnan ytimessä on vastuullisuus. Täytämme yhdessä kumppanien kanssa vesivoimavelvoitteet, mutta haluamme tehdä enemmän. Olemme yhdessä vesivoimaosaamisen kehittäjiä, työllistäjiä ja jokivarren yhteisöjen aktiivisia jäseniä. Kumppanuusmallin ansiosta Lappiin on jo syntynyt ja syntyy edelleen uusia mahdollisuuksia sekä kasvu- että suuremmille yrityksille. Kemijoki täytti 60 vuotta vuonna 2014. Yhtiön ja vesivoiman vaiheista tuotettua dokumenttielokuvaa katsoessani sekä monia muistoja ja palautteita kuunnellessani näkyi vesivoiman rooli Lapille ja Suomelle koko kirjossaan. Vesisähköä tarvittiin kipeästi sotien runteleman Suomen uutta nousua varten. Vesivoiman rooli korostui myös 1970-luvun energiakriisin aikana. Kolmas erityinen kausi Kemijoen historiassa on nyt toimintamallin muutoksen myötä. Vesivoima on herättänyt ja herättää ristiriitaisia tunteita. Tarve uusiutuvalle vesisähkölle on pysynyt kautta vuosien. Ympäristöajattelu ja moni muu vesivoimaosaamisen alue sen sijaan on kehittynyt voimakkaasti, kuten pitääkin. HENKILÖSTÖ on kulkenut toimintamallin muutoksessa ison matkan lyhyessä ajassa. Muutuimme työnantajasta merkittäväksi työllistäjäksi yhdessä kumppaneidemme kanssa. Toimenkuvissa painottuvat nyt vesivoiman tilaaja- ja asiantuntijaorganisaation tehtävät sekä monipuolinen yhteistyö. Uusi toimintamalli tuo mukanaan myös uuden toimintakulttuurin. Avoimuuteen, vuoropuheluun ja näkemykselliseen asiantuntijuuteen pohjaava kulttuuri on hyvällä alulla. Suuri kiitos jokaiselle kemijokelaiselle sinnikkyydestä, osaamisesta ja rohkeudesta. SIDOSRYHMÄKENTTÄMME on ainutlaatuisen monipuolinen ja laaja. Kaikki uusi luodaan yhdessä. Siksi yhteydenpito on paljon enemmän kuin tiedon välittämistä, se on yhdessä ideointia ja rakentamista. Sitä haluamme jatkaa monipuolisesti ja avoimin mielin. Toivon henkilökohtaisesti ja koko Kemijoki Oy:n puolesta, että vilkas ja elävä yhteys säilyy ja kehittyy myös jatkossa. Vaelluskalat ovat tärkeä asia sidosryhmillemme ja Kemijoelle. Vaelluskalakantojen palauttamisessa rakennettuihin vesistöihin tarvitaan valikoima toimenpiteitä sopivassa järjestyksessä. Ensin on vahvistettava esimerkiksi Kemi- ja Ounasjokiin leimautuvien vaelluskalojen kantoja. Näin siksi, että mahdollisia kalateitä varten olisi riittävästi kalakantaa jokiin nousemaan. Käynnistämme vuoden 2015 aikana yhdessä sidosryhmien kanssa työn, jossa Kemi- ja Ounasjoelle luodaan käytännön toimintaohjelma. Kemijoki Oy tukee vastuullisesti, kustannustehokkaasti ja vakaasti Suomen vihreää kasvua. Kun luet raporttiamme, on hyvä tietää sen noudattavan valtion omistajaohjauksen ja Global Reporting Initiativen ohjeistusta, mikä tuo kattavuutta ja vertailtavuutta. TUOMAS TIMONEN toimitusjohtaja K E M I J O K I OY // V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 4 7 STRATEGISET TAVOITTEET VESISÄHKÖÄ VASTUULLISESTI JA KUSTANNUSTEHOKKAASTI Visiomme on olla vuonna 2025 arvostetuin ja vastuullisin uusiutuvan vesivoiman tuottaja. Tärkein tavoitteemme on tuottaa osakkaillemme vesisähköä kustannustehokkaasti. Visiomme saavuttamisen mahdollistavat strategiset tavoitteet ovat: OLEMME KUSTANNUSTEHOKKAIN OLEMME INNOVATIIVISIN TURVAAMME SÄHKÖJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUTTA HUOLEHDIMME pitkän aikavälin ETSIMME AKTIIVISESTI keinoja toi- LAITOSTEMME käytettävyys on korkea. Teemme läheistä yhteistyötä Kemijoki Oy:n osakkaiden ja kansallisesti merkittävien sähkön toimitusvarmuudesta vastaavien toimijoiden kanssa. kokonaistehokkuudestamme. Huomioimme toimintamme suorat ja epäsuorat kustannukset sekä kehitämme toimintaamme ja osaamistamme vastuullisesti ja pelisääntöjemme mukaisesti. Hyvät toimintaedellytykset joella ovat kustannustehokkaan vesivoimatuotannon edellytys. mintamme tehostamiseksi – ylläpidämme ja kehitämme laitoksiamme ja toimintatapaamme. Parannamme joen käytön tehokkuutta vastuullisesti muun muassa ympäristötöillä ja uomanparannushankkeilla. Kannustamme henkilöstöämme ja kumppaneitamme uusien, ennakkoluulottomien ratkaisujen kehittämiseen ja toteuttamiseen. PARANNAMME JOEN KÄYTÖN TEHOKKUUTTA VASTUULLISESTI. K E M I J O K I OY // V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 4 8 VESIVOIMAOSAAMISEN YLLÄPITÄMINEN JA KEHITTÄMINEN ON MEILLE AVAINASIA. Vuoden 2014 aikana siirryimme kumppanuuteen perustuvaan toimintamalliin, jossa hankimme merkittävän osan toiminnoista palveluina sopimuskumppaneilta. Ketterän ja yhdessä tekemisestä lähtevän toimintamallin ansiosta tuotamme vesisähköä kustannustehokkaasti ja vastuullisesti. Pystymme myös entistä tehokkaammin sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin ja vastaamaan kehitystarpeisiimme. K E M I J O K I OY // V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 4 9 SÄHKÖN TUOTANTO JA VOIMALAITOSTEN KÄYTTÖ SÄHKÖNTUOTANTO SUUNNITELLULLA TASOLLA Olemme Suomen merkittävin vesi- ja säätövoiman tuottaja, jonka 20 vesivoimalaitoksessa syntyy kolmannes Suomen vesisähköstä. Voimalaitoskoneistojen toimintavalmius tuottaa sähköä oli vuonna 2014 hyvällä tasolla. Vuonna 2014 tuotimme sähköä 4 126 gigawattituntia (GWh). V OIMALAITOSTEMME korkea käytettävyys Suomessa tunnin sisäisen säätötarpeen arvioidaan kasvavan noin 400 MW vuoteen 2020 mennessä pelkästään kansallisen tuulivoimatavoitteen toteutumisen myötä. Päivän sisäisen säätötarpeen arvioidaan puolestaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Sähköjärjestelmän luotettavuuden kannalta on keskeistä, että kotimaista säätövoimakapasiteettia on riittävästä tarjolla. ja kapasiteetin säätökyky maksimoivat tuotannon joustavuuden ja osakkaidemme tuotot sekä tukevat sähköverkon häiriötöntä toimintaa. Toimimme vesivoimatuotannon tilaaja- ja asiantuntijaorganisaationa ja hyödynnämme toimintamallissamme kumppaneita, joilta ostamme suurimman osan toiminnoistamme. Kemijoki Oy on niin sanottu Mankala-yhtiö, joten tuotamme sähköä osakkaillemme omakustannushintaan. SÄHKÖNTUOTANTO Kemijoki Oy:n voimalaitokSamalla tuomme merkittävää hyvinvointia toisilla vuonna 2014 oli 4 126 gigawattituntia (GWh). Porttipahta Lokka minta-alueillemme sekä suoraan että epäsuorasti. Tuotantomäärä jäi seitsemän prosenttia alle kesPorttipahta Käytämme vesistöjä vastuullisesti lupaehtojen jaKurittukoski kivesituotannon. Merkittävin syy tähän oli se,Lokka että Vajukoski Matarakoski suositusten mukaisesti ja huomioimme toiminnaskoko vuoden sadesumma jäi Kemijoella hieman Kelukoski samme tuotantotarpeet, ympäristön sekä vesistön sähKurkiaskakeskimääräistä pienemmäksi. Kemijoki Oy:n Kokkosniva muiden käyttäjien tarpeet. Kemijärvi Permantokoski KEMIJOKI OY:N VOIMALAITOKSET sijaitsevat kolmella vesistöalueella: Kemijoella, Lieksanjoella ja Kymijoella. Kemijoen valuma-alueen vesivoimalaitokset sijaitsevat pääasiassa Kemijoen ja Kitisen varrella. Vesimäärältään suurimmat voimalaitoksemme sijaitsevat Kemijoen pääuo wman Rovaniemen alapuolisessa osassa. KEMIJOEN 2013 4 148 GWh VESISTÖALUE 5 037 GWh 2011 4 365 GWh 2010 4 560 GWh LIEKSANJOEN VESISTÖALUE Valajaskoski Petäjäskoski Ossauskoski Taivalkoski Lokka Lokka Matarakoski Kokkosniva Olkkajärvi Kemijärvi Seitakorva Pirttikoski Vanttauskoski Sierilä KEMIJOEN VESISTÖALUE Pankakoski Lieksankoski Olkkajärvi 2012 Permantokoski Porttipahta LIEKSANJOEN VESISTÖALUE Valajaskoski SÄÄTÖVOIMAKAPASITEETIN kasvava tarve luo hySeitakorva Petäjäskoski NETTOTUOTANTO 2010–2014: Pirttikoski vän mahdollisuuden kehittää Kemijoki Oy:n tuoVanttauskoski Ossauskoski Sierilä tantoa edelleen. Valtaosa Suomen säätövoimatarTaivalkoski 2014 4 126 GWh peesta katetaan vesivoimatuotannolla tai tuomalla vesivoimalla tuotettua sähköä muista Pohjoismaista. Säätötarpeen arvioidaan lisääntyvän Länsi- ja Pohjois-Euroopassa voimakkaasti lähivuosina, kun sään mukaan vaihtelevan tuuli- ja aurinkovoiman osuus energiantuotannosta lisääntyy merkittävästi. Porttipahta Kurittukoski Vajukoski Kelukoski Kurkiaska Kemijoki Oy:n voimalaitokset Voimalaitos suunnitteilla KYMIJOEN VESISTÖALUE Muut voimalaitokset vesistöalueella Säännöstelty järvi Vesivarasto Inkeroinen Anjalankoski Pankakoski Lieksankoski K E M I J O K I OY // V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 4 10 Ke Vo Mu ves Sää Ve SÄHKÖN TUOTANTO JA VOIMALAITOSTEN KÄYTTÖ köstä 92 prosenttia tuotettiin Kemijoella ja loput Lieksan- ja Kymijoen voimalaitoksilla. TEHONNOSTOILLA Kemijoki Oy lisäsi vuoden 2014 aikana voimalaitostensa vesivoimatehoa 14 megawattia (MW). Yhteensä tehonnostoilla on vuosina 1996–2014 vesivoimaa lisätty noin 240 megawattia. Vuodessa nämä tehonnostot tuottavat noin 240 gigawattituntia (GWh) lisää energiaa, eli noin 50 000 kotitalouden keskimääräisen sähkönkulutuksen verran. Fossiilisilla polttoaineilla tuotettuna tämä energiamäärä aiheuttaisi hiilidioksidipäästöjä 214 000 tonnia vuodessa. KÄYTETTÄVYYS eli voimalaitoskoneistojen toimin- tavalmius tuottaa sähköä oli vuonna 2014 hyvällä tasolla. Pelkästään häiriöt huomioon ottava käytettävyys oli keskimääräinen, 99,45 prosenttia. Kokonaiskäytettävyys, johon vaikuttavat häiriöiden lisäksi koneiden seisokit huoltojen aikana, oli 96,63 prosenttia, mikä oli suunnitellulla tasolla. Pisimmät seisokit aiheutuivat Pankakosken koneiston 2 pe- KOKONAISKÄYTETTÄVYYS 2010–2014 2014 96,63 % 2013 98,51 % 2012 98,45 % 2011 96,46 % 2010 96,12 % ruskorjauksesta ja Seitakorvan koneiston 2 tehonnostosta. Koneiden ja laitteiden suunnitelmallisella ylläpidolla ja ennakoivalla huollolla Kemijoki Oy pyrkii pitämään voimalaitostensa käytettävyyden korkeana. SÄÄNNÖSTELYLLÄ ja juoksutuksilla vesivoimatuotanto sovitetaan vaihtelevaan vesitilanteeseen. Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä sekä Kemijärven säännöstelyllä vaikutetaan merkittävästi kevättulvien aikaisiin sekä kuivien aikojen pinnankorkeuksiin eri osissa Kemijokea. Vuoden 2014 päättyessä säännöstelyaltaiden energiasisältö oli 968 GWh, mikä on 86 prosenttia ajankohdan keskiarvosta. Lisäystä varastoihin tuli vuoden 2014 aikana 89 GWh. VESIVARASTOJEN KEHITYKSEEN vaikutti merkit- tävimmin se, että koko vuoden sadesumma jäi Kemijoella hieman keskimääräistä pienemmäksi. Vuoden 2014 alussa Kemijoen vesivarastoissa oli 22 prosenttia keskimääräistä vähemmän vettä. Kevättulva oli vesimäärältään 13 prosenttia keskimääräistä pienempi. Noin kaksi viikkoa tavanomaista aiemmin alkaneen tulvan kesto oli keskimääräistä pitempi. Lumen varsin alhaisesta vesiarvosta johtuen virtaamatasot pysyivät tavanomaisia huippuvirtaamia matalampina. Vuoden 2014 kesä oli keskimääräistä runsassateisempi. Porttipahdan ja Lokan pinnat nousivat syksyä kohden aiempien vuosien tapaan noin puoli metriä. Vuoden 2014 lopussa tekojärvien pinta oli noin puoli metriä alle keskimääräisen tason. PATO- JA VOIMALAITOSTURVALLISUUS on toimin- tamme keskeinen kulmakivi, sillä omistamme pituudessa mitaten eniten patoja Suomessa. Patojen omistajana olemme vastuussa patojemme turvallisuudesta. Kumppaneidemme kanssa valvomme patoja ja huolehdimme niiden kunnosta ylläpito-ohjelmamme mukaisesti. Hankimme patojen kunnossapitotyöt Infrakat Oy:ltä, jonka henkilöstöllä on pitkä kokemus patoihin liittyvistä töistä. Vuoden 2014 aikana viranomaiset tekivät määräaikaistarkastukset Porttipahdan, Lokan ja Vajukosken padoilla. Patoturvallisuusviranomaisella ei ollut huomautettavaa patojen kunnosta. Lapin ELY-keskus toimii patoturvallisuusviranomaisena Lapin toimialueella. POIKKEAVIEN TILANTEIDEN ehkäisemiseksi ja lupa- ehtojen noudattamisen varmistamiseksi Kemijoki Oy seuraa ja valvoo jatkuvasti vesistöjen käyttöä tuotannossaan. Yhtiön toiminnalle asetetut lupaehdot määräävät vesistöjen vedenkorkeus- ja virtaamavaihteluiden rajat. Nopeasti muuttuvat sääolosuhteet tai voimalaitosten viat sekä muut häiriöt voivat johtaa poikkeamiin. Mahdollisista poikkeamista laaditaan kirjallinen raportti lupaehtoja valvovalle viranomaiselle. Vuonna 2014 Kemijoki Oy:n toiminnassa sattui yksi lupaehtorikkomus. 5.–6.11.2014 Kokkosnivan voimalaitoksen laitosvirtaama ylitti lupaehtojen mukaisen määrän, mistä tehtiin ilmoitus lupaehtoja valvovalle viranomaiselle. Kokkosnivan lupaehdon mukaan laitosvirtaaman 12 tunnin liukuva keskiarvo saa poiketa ylöspäin enintään 80 m3/s seitsemän vuorokauden liukuvasta keskiarvosta. Aikavälillä 5.11.2014 klo 23–6.11.2014 klo 3 poikkeama oli suurempi kuin 80 m3/s. Suurimmillaan poikkeama oli 91,7 m3/s. Kuvassa Heikki Vuollo, Caverion Industria Oy Caverion Industria Oy pitää voimalaitokset pyörimässä CAVERION INDUSTRIA OY vastaa Kemijoen vesistöalueen voimalaitosten paikalliskäytöstä ja kunnossapidosta. Kokenut kumppani varmistaa, että voimalaitokset tuottavat sähköä silloin, kun sitä tarvitaan, ja että esimerkiksi vesivoimakoneet huolletaan ajallaan. Kemijoen kumppanuusmalli on uusi, mutta voimalaitosammattilaiset ovat kokeneita osaajia. ”Hyvä startti oli pitkälti kokeneen henkilöstömme ansiota. Tutut pelisäännöt käytännön töiden osalta säilyivät pitkälti ennallaan”, Erkki Kähkölä Caverion Industrian kunnossapitopalveluista kertoo. Toimintamallin muututtua noin 80 kemijokilaista siirtyi Caverionin palvelukseen entisinä työntekijöinä. Kemijoen ja Caverion Industrian yhteyshenkilöt tapaavat viikko- ja kuukausipalavereissa, joissa ajankohtaiset ja yhteistä ratkomista vaativat asiat käydään läpi. K E M I J O K I OY // V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 4 11 MERKITTÄVÄT HANKKEET TOIMINTAMME KEHITTYI MERKITTÄVIEN HANKKEIDEN ANSIOSTA Vuoden 2014 aikana toteutimme voimalaitoksillamme peruskorjauksia ja tehonnostoja. Sierilän voimalaitoshankkeen ja Loue–Tervolan uomanparannuksen lupakäsittelyt jatkuivat. K EMIJOKI OY:N VUODEN 2014 investointi- suunnitelmaan sisältyneet hankkeet liittyivät voimalaitosten peruskorjauksiin ja tehonnostoihin, uomanparannushankkeisiin sekä uusiin vesivoimahankkeisiin. Investointihankkeilla lisäämme tuotantoa parantamalla hyötysuhdetta olemassa olevassa tuotantojärjestelmässämme tai hyödyntämällä uutta vesivoimapotentiaalia. Peruskorjauksilla ja korvausinvestoinneilla varmistamme voimalaitostemme pitkäaikaisen tuotantokyvyn ja korkean käytettävyystason. Huollettu ja ajanmukainen tuotantokoneisto on myös henkilö-, ympäristö- ja laiteturvallisuuden välttämätön edellytys. PANKAKOSKEN VOIMALAITOKSEN koneiston 2 peruskorjaus valmistui huhtikuussa 2014. Joulukuussa 2013 aloitetun peruskorjauksen yhteydessä uusittiin muun muassa turbiinin juoksupyörä, säätöhydrauliikkajärjestelmä ja generaattorin staattori. Koneiston hyötysuhde parani ja siitä saatiin lisätehoa suunnitelman mukaisesti. Peruskorjauksen yhteydessä laitos liitettiin osaksi Kemijoki Oy:n käytönvalvontajärjestelmää. SEITAKORVAN VOIMALAITOKSEN vuonna 2014 teh- ty tehonnosto päätti Kemijoen pääuoman tehon- nostojen sarjan, joka alkoi vuonna 1996 Petäjäskoskelta. Vaasan hallinto-oikeus antoi maaliskuussa luvan Seitakorvan voimalaitoksen rakennusvirtaaman nostamiseksi 700 m3:iin sekunnissa. Seitakorvan koneiston 2 tehonnoston seisokki aloitettiin elokuussa, ja se valmistui joulukuussa. Koneiston juoksupyörä, säätöhydrauliikkajärjestelmä, päämuuntaja ja generaattorin staattori uusittiin. Uudistukset toivat 14 megawattia lisätehoa, mikä nosti voimalaitoksen kokonaistehon 144 megawattiin. TAIVALKOSKEN KONEISTOJEN peruskorjauksien valmistelu aloitettiin tekemällä koneistojen 1–3 päälaitehankinnat vuosina 2015–2017 toteutettavia peruskorjauksia varten. Peruskorjauksissa uusitaan muun muassa turbiinien juoksupyörät vesinavallisiksi ja niiden hyötysuhdetta parannetaan. Hyötysuhteen parantaminen lisää sähköenergian tuotantoa ja vähentää tulva-ajan ohijuoksutusta. LOUE–TERVOLAN UOMANPARANNUKSEN tarkoituksena on vähentää jokiuoman virtaushäviöitä ja parantaa jääolosuhteita. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2016. Hankkeessa jokea perataan noin kolmen kilometrin matkalta ja rantoja vahvistetaan sekä maisemoidaan noin 15 kilo- metriä Ossauskosken voimalaitoksen alapuolella. Tehtävät rannansuojaukset vähentävät alueen rantavyörymiä ja parantavat rantojen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Nykyisin joen ahtaat virtausalueet pysyvät sulina talvella. Sulat saavat aikaan hyyteen muodostumista. Hyyde heikentää virtaamaolosuhteita ja aiheuttaa putouskorkeuden pienentymistä ja sitä kautta energiataloudellisia menetyksiä. Lisäksi hyyde aiheuttaa haittoja myös joen virkistyskäytölle. Vaasan hallinto-oikeus myönsi hankkeelle luvan maaliskuussa 2014. Luvasta tehtiin yksi valitus, jonka seurauksena hanke on käsiteltävänä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Raportointikauden 2014 jälkeen korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen 12.3.2015 ja lupa sai lainvoiman. SIERILÄN VOIMALAITOSHANKKEEN lupakäsittelyt jatkuivat vuoden 2014 aikana. Sierilä on viimeinen Kemijoen pääuomaan suunniteltu laitos. Voimalaitoksen nimellisteho olisi 44 megawattia ja vuosittainen energiantuotanto 155 gigawattituntia. Sierilän voimalaitoksella olisi merkittävä rooli kotimaisen päästöttömän ja uusiutuvan säätöenergian tuotannossa. Laitoksesta maksettaisiin kiinteistöveroa vuosittain noin miljoona euroa. Sierilän voimalaitoksen lupahakemus jätettiin Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon vuonna 2005. Toukokuussa 2011 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi yhtiölle vesitalousluvan voimalaitoksen rakentamiseen ja käyttöön. Lupa myönnettiin intressivertailun perusteella. Hankkeen arvioidut hyödyt ovat 112 miljoonaa euroa ja vahingot, haitat ja muut edunmenetykset noin kahdeksan miljoonaa euroa. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen. Vaasan hallinto-oikeus suoritti elokuussa 2014 viikon kestäneen maastotarkastuksen. Maastotarkastuksen yhteydessä tutustuttiin hankkeen olosuhteisiin ja yksityiskohtiin sekä valituksen tehneisiin kiinteistöihin ja kuultiin perusteita valituksille suullisesti. Myös luonnonsuojelulain mukaisten poikkeamislupahakemusten käsittely on vireillä. Olemme suunnitelleet yhteistyössä Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) kanssa toimenpiteitä, joilla uhanalaisen eliölajin, apilakirjokääriäisen, suojelutaso voidaan säilyttää. Raportointikauden 2014 jälkeen Vaasan hallintooikeus hyväksyi Sierilän voimalaitoshankkeen 3.3.2015. Päätöksestä tehtiin 25 valitusta. Lupakäsittely jatkuu korkeimmassa hallinto-oikeudessa. K E M I J O K I OY // V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 4 12 KESKEISET RISKIT RISKIENHALLINNALLA VARMISTETAAN JATKUVUUS JA KEHITYS Merkittävimmät riskimme eivät muuttuneet toimintamallin muutoksen myötä. Kumppaneihin liittyvät riskit nousivat vuoden aikana aiempaa keskeisemmiksi. R ISKIENHALLINNAN tavoitteena on tukea Kemijoki Oy:n strategisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi varmistetaan yhtiön toiminnan jatkuvuus ja kehittyminen myös siinä tapauksessa, että jokin riskeistä toteutuu. Merkittävimmät riskit ja niiden hallintakeinot käsitellään yhtiön hallituksessa vuosittain. Hallitus päättää myös riskienhallinnan strategisista linjauksista ja keskeisistä toimintaohjeista. Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan järjestämisestä ja johtoryhmä arvioi riskejä kokonaisvaltaisesti vuosittain. Kukin yksikkö vastaa vastuualueeseensa kohdistuvien riskien tunnistamisesta, arvioinnista, käsittelystä ja riskienhallinnan toteuttamisesta. ILMASTON JA SÄÄOLOJEN MUUTOKSET vaikuttavat vesivoiman hyödyntämiseen tuoden epävarmuustekijöitä. Ilmaston lämmetessä vesivoimatuotannon ennakoitavuus heikkenee. Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sademääriä Suomen pohjoisosissa. Mahdollisesti aikaisempaa suurempi osa talvisateista tulee maahan vetenä, mikä voi kasvattaa vesivoimalaitosten talviaikaista tuotantoa. Toisaalta rankkasateiden lisääntyminen saattaa muuttaa jokien tulvimista, luoden epäsuotuisia tuotanto-olosuhteita, mikä vähentää vesivoimatuotantoa. MERKITTÄVIMMÄT RISKIMME OVAT: Merkittävimmät riskimme eivät muuttuneet toimintamallin muutoksen myötä. Kumppaneihin liittyvät riskit nousivat aiempaa keskeisemmiksi, mutta eivät muuttaneet oleellisesti merkittävimpien riskien asemaa. Riskienhallintakeinot valitaan vertaamalla kustannuksia ja saavutettavia hyötyjä. ENNAKOIMATON KULUJEN KASVU Hallintakeinot> budjettiseuranta, säännöllinen raportointi ja analysointi toimitusjohtajalle ja hallitukselle, lainojen suojaus hallituksen asettamien periaatteiden mukaisesti, edunvalvonta LUPIEN JA VELVOITTEIDEN EPÄSUOTUISA KEHITTYMINEN Hallintakeinot> keskusteluyhteys vaikuttajatahoihin TULOJEN OLENNAINEN PIENENEMINEN Hallintakeinot> hyvä taloudenpito, sopeutumiskyvyn ylläpito, edunvalvonta RAHOITUSRISKIT Hallintakeinot> seuranta, säännöllinen raportointi, hajautus sekä korko- ja valuuttariskien suojaukset TUOTANTOJÄRJESTELMÄÄN KOHDISTUVA MERKITTÄVÄ VAURIO Hallintakeinot> oikein kohdistettu kunnossapito ja korvausinvestoinnit, tehokas valvonta, kriisitilanteisiin varautuminen KESKEISIIN KUMPPANEIHIN LIITTYVÄT RISKIT Hallintakeinot> valvonta, sopimushallinta, auditoinnit VALVE 2014 -suurhäiriöharjoitus oli hyvä oppitunti ROVANIEMI PIMENI noin tunniksi 23.9.2014 säh- köyhtiöiden ja viranomaisten VALVE 2014 -suurhäiriöharjoituksen ajaksi. Harjoituksessa testattiin sähkönpalautusta vesivoiman avulla tilanteessa, jossa Ruotsista saatavaa siemensähköä ei olisi saatavilla. Rovaniemen eteläpuolella sijaitsevat Petäjäskosken vesivoimalaitos ja Fingridin sähköasema olivat harjoituksen pääroolissa. Harjoituksen laajan ennakkotiedotuksen ansiosta kotitaloudet vähensivät sähkönkulutusta huomattavasti normaalista. Pääosin tästä johtuneet tekniset ongelmat viivästyttivät sähkönpalautusta vesivoiman avulla. Harjoitus keskeytettiin, jotta sähköt saatiin palautettua ilmoitetussa aikataulussa. Harjoitusta pidettiin onnistuneena, sillä tositilannetta varten löydettiin konkreettisia kehittämistarpeita. Rovaniemen kaupungille ja alueen viranomaisille harjoitus antoi tärkeää tietoa siitä, millaiset valmiudet alueen toimijoilla on varautua sähkönjakelun suurhäiriöön. K E M I J O K I OY // V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 4 13 LIIKETOIMINTAMME YTIMESSÄ ON VASTUULLISUUS. Työstimme vuoden 2014 aikana kumppaneidemme kanssa kokonaiskuvan Kemijoen yritysvastuun olennaisista näkökohdista. Työhön osallistui kattavasti Kemijoen asiantuntijoita tuoden laajasti eri sidosryhmiemme näkökulmia mukaan. Yritysvastuu on sisällytetty meidän ja kumppaneidemme toimintaan ja sitä toteutetaan yhteistyössä. K E M I J O K I OY // V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 4 14 VASTUULLINEN KEMIJOKI LIIKETOIMINNAN YTIMESSÄ KUMPPANUUS JA VASTUULLISUUS Vuonna 2014 loimme Kemijoki Oy:lle kumppanuuteen, vastuullisuuteen ja yhteiseen tekemiseen perustuvan toimintamallin. O LENNAISET NÄKÖKOHDAT Kemijoki Oy:n yritysvastuussa kattavat monipuolisesti ihmisiin, ympäristöön ja talouteen liittyviä aiheita. Vesivoima on keskeinen uusiutuva sähköntuotantomuoto. Kemijoki Oy:n liiketoiminnan lähtökohtana on vesivoiman hyödyntäminen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Keskitymme kaikessa toiminnassamme sidosryhmiemme ja liiketoiminnan kannalta tärkeisiin asioihin. Työstimme yhdessä kumppaneidemme kanssa kevään ja kesän 2014 aikana kokonaiskuvan yritysvastuun olennaisista näkökohdista. Työhön osallistui kattavasti Kemijoki Oy:n asiantuntijoita, jotka toivat laajasti sidosryhmien näkökulmia mukaan. Sekä Kemijoki Oy:n johtoryhmä että hallitus ovat vahvistaneet olennaisuusmäärittelyn tulokset. ansiosta Lappiin on syntynyt ja syntyy edelleen uusia mahdollisuuksia sekä kasvu- että suuremmille yrityksille. YRITYSVASTUUOHJELMA KOKOAA Kemijoki Oy:n ja kumppaneiden keskeiset toimenpiteet kokonaisuudeksi. Kemijoki hankkii merkittävän osan toiminnoista palveluina sopimuskumppaneilta. Yritysvastuu on sisällytetty Kemijoki Oy:n ja kumppaneiden toimintaan ja sitä toteutetaan yhteistyössä suhteissa muihin tahoihin. Odotamme kumppaneidemme sitoutuvan edistämään yhteistyöhön pohjautuvaa yritysvastuuohjelmaa. Sen pääkohtia ovat vesivoimaosaamisen kehittäminen, yhteistyö paikallisten sidosryhmien kanssa sekä turvallisuus ja ympäristövaikutusten hallinta. Ohjelma käynnistyi syksyllä 2014. Kerromme tämän raportin eri osioissa työstä ja ensimmäisistä tuloksista. Taloudellinen lisäarvo omistajille ja alueelle Ympäristönhoito Elinympäristöt Kalasto ja kalastus Kalaistutukset, -tarkkailu ja kalatiet Työllistäminen Tuki paikallisyhteisöille ja paikalliset hankkeet Vesistöt Säännöstely ja tarkkailu Tulvasuojelu Vastuullinen hankinta ja ostokäytännöt sekä seuranta Huoltovarmuus Mankala-periaatteet Virkistyskäyttö TALOUDELLINEN VASTUU Sähkömarkkinat Vaikuttaminen ja luottamuksellisuus YMPÄRISTÖ VASTUU Henkilöstökäytännöt Turvallisuus Henkilöstö-, prosessi-, yleisö- Ympäristöluvat Häiriöt ja poikkeustilanteet SOSIAALINEN VASTUU Vesivoimaosaamisen kehittäminen Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Paikallisyhteisöt, paikallinen sidosryhmätyö Eettiset liiketoimintaperiaatteet Maankäyttö Hallinto ja palkitseminen Henkilöstön hyvinvointi LIIKETOIMINNAN MENESTYKSEEN olennaiset nä- kökohdat vaikuttavat kolmella tärkeällä tasolla. Kemijoki Oy vastaa lupaehtovelvoitteiden täyttämisestä. Vesivoiman tuotanto on tiukasti lakien, asetusten ja velvoitteiden säätelemää toimintaa. Yhdessä kumppaneidemme kanssa olemme vesivoimaosaamisen kehittäjiä, työllistäjiä ja jokivarren yhteisöjen aktiivisia jäseniä. Kumppanuusmallin TAVOITTEET Kemijoki Oy:n vastuullisuustyölle on määritelty sekä osana yritysvastuuohjelmaa että ympäristön osalta vuosittaisissa tarkemman tason suunnitelmissa. Yritysvastuuohjelma luotiin vuoden 2014 aikana, jolloin asetettiin alkuvaiheen tavoitteita. Tavoitteiden asetantaa tarkennetaan vuoden 2015 aikana. Vesivoiman hyödyntäminen aiheuttaa muutoksia luontoon, maisemaan ja paikallisten asukkaiden elämään. Tunnemme voimalaitosten käytön, tehonnostojen, rakentamisen, säännöstelyjen sekä poikkeus- ja häiriötilanteiden ympäristövaikutukset. Seuraamme vesivoimatuotannon vaikutusalueen vesistöjen tilaa jatkuvasti muun muassa kalakantoja, vedenlaatua ja rantaeroosiota tarkkailemalla. Pyrimme ehkäisemään ja lieventämään toimintaamme liittyviä haitallisia ympäristövaikutuksia aina, kun se on mahdollista. Ympäristöön vaikuttavissa hankkeissa arvioimme ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset. Haemme ympäristöystävällisiä ja elinympäristön viihtyisyyttä edistäviä ratkaisuja yhteistyössä omistajiemme, kumppaniemme, paikallisten asukkaiden ja viranomaisten kanssa. K E M I J O K I OY // V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 4 15 VASTUULLINEN KEMIJOKI Yhteiset satsaukset sekä yhtiöille itselleen että yhteiskunnallisesti lisäarvoa tuottaviin hankkeisiin Tehokkaampi ja kilpailukykyisempi toimintatapa kumppanuuden avulla Lakisääteiset sekä muut velvoitteet ja sitoumukset, joiden toteutuminen varmistetaan yhteistyössä Kolmas keskeinen vastuullisuustyön tavoitekokonaisuus liittyy kalatalousvelvoitteiden täyttämiseen. Kemijoki Oy:llä on Suomen suurin kalojen istutusvelvoite. Ympäristötavoitteet ja kalojen istutuksiin liittyvät tavoitteet tuloksineen ovat tämän raportin ympäristöosiossa. YMPÄRISTÖTYÖTÄMME OHJAAVAT ympäristöperi- aatteet. Niiden mukaisesti kehitämme ympäristövaikutusten hallintaa yhteistyössä omistajiemme ja palvelusopimuskumppaneiden kanssa. Investoinneilla ja nykyaikaisen tekniikan käyttöönotolla turvaamme tuotantojärjestelmien toiminnan ja energiatehokkuuden ympäristöä säästäen. Seuraamme vaikutusalueellamme ympäristön VAHVASTI LISÄARVOA TEHOKKUUTTA KUMPPANUUSMALLILLA LAKIEN NOUDATTAMINEN, VELVOITTEIDEN TÄYTTÄMINEN JA EETTISET PERIAATTEET tilaa jatkuvasti muun muassa kalakantoja, veden laatua ja rantaeroosiota tarkkailemalla. Noudatamme ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardin vaatimuksia. Edellytämme myös palvelusopimuskumppaneiltamme sen mukaista toimintaa. Olemme jatkuvassa vuorovaikutuksessa paikallisten asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Haemme ympäristöystävällisiä ja elinympäristön viihtyisyyttä lisääviä ratkaisuja yhteistyössä palvelusopimuskumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Ympäristöviestintämme on avointa ja aktiivista. Vastaamme saamaamme palautteeseen viivyttelemättä ja otamme sen huomioon toiminnassamme. > vesivoimaosaamisen kehittäminen > sidosryhmätyö >turvallisuus >energiatehokkuus > henkilöstön osaamisen kehittäminen > ympäristönhoito > huoltovarmuus, > sähkömarkkinat - vaikuttaminen ja luottamuksellisuus KEMIJOKI KALA-ASIAT > Vaelluskalakysymykset ja istutukset KEMIJOKI OSALLISTUU > Tuki paikallisyhteisöille > Ympäristöön liittyvät yhteishankkeet > Joen virkistyskäytön edistäminen KEMIJOKI VIESTII > Yritysvastuuraportointi ja viestintä Oy:n visioon ja strategiaan sisällytetyt pelisäännöt ja periaatteet. Yritysvastuun painopistealueet, tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet määritellään Kemijoki Oy:n hallituksen hyväksymässä yritysvastuuohjelmassa, jonka toteuttamiseen Kemijoki Oy ja kumppanit ovat yhdessä sitoutuneet. Yritysvastuuohjelman tuloksista raportoidaan säännöllisesti henkilöstölle, kumppaneille ja ulkoisille sidosryhmille. Kemijoki Oy:n yritysvastuutyötä ohjaavat myös Valtioneuvoston periaatepäätös yritysten vastuullisuudesta sekä toimintaan soveltuvat kansainväliset vastuullisuuden toimintasäännöt. Yritysvastuu sisältyy Kemijoki Oy:n hallinnointi- ja ohjausjärjestelmään. KUMPPANIT JA KEMIJOKI YHDESSÄ PARHAAT OSAAJAT VESIVOIMAAN > Oppilaitosohjelma, vesivoimaosaamisen kehittäminen MITTAAMME ONNISTUMISTA > Kumppanityytyväisyyden mittaaminen ja sidosryhmäpalautteen arviointi YHDESSÄ OSA JOKIVARREN YHTEISÖÄ > Yhteiset jokivarren sidosryhmätapaamiset YRITYSVASTUUN JOHTAMISTA ohjaavat Kemijoki K E M I J O K I OY // V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 4 16 VASTUULLINEN KEMIJOKI YRITYSVASTUUOHJELMAN ENSIVAIHEEN TAVOITTEET TAVOITE TOTEUMA Olennaisuusanalyysin ja yritysvastuun toimintamallin luominen uuden toimintamallin mukaiselle Kemijoki Oy:lle Toteutettiin 2014. KEMIJOKI OY VASTAA luvanhaltijana ympäristölupi- Kumppanipalautemallin luominen ja kyselytutkimuksen toteutus Käynnistettiin 2014 lopulla, valmistui helmikuussa 2015. Sidosryhmäpalautteen kerääminen kumppanuuteen perustuvasta toimintamallista ja Kemijoki Oy:n sidosryhmätyöstä Toteutetaan 2015 alkupuolella. Oppilaitosyhteistyön ohjelman luominen yhdessä kumppaneiden kanssa Etenemissuunnitelma luotiin 2014, käynnistys 2015. Vaelluskalakantojen vahvistaminen Kalojen ylisiirtotyön tuen käynnistys 2014 toteutui. Tavoitteena ylisiirtojen merkittävä kasvattaminen tulevina vuosina. Vaelluskalakantojen elvyttämiseen tähtääville toimille kokonaissuunnitelma tulevia vuosia varten. Laaditaan 2015. Tuki tutkimustyölle. Toteutui vuonna 2014 Lapin ELY-keskuksen Askel Ounasjoelle III -hankkeen myötä, jossa valmistuivat suunnitelmat kalateistä Kemijoki Oy:n omistamiin voimalaitoksiin Kemijoen alaosalla. Vuoden aikana jatkuivat pitkän aikavälin tukemme Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL)* rakennettujen jokien tutkimusohjelmalle. Auttin kauneuspadon kalatien rakentamisen kustannuksiin osallistuminen. Hanke käynnistyi 2014. Lieksanjoella olemme mukana suunnittelemassa järvilohen hyväksi kohdennettuja hankkeita. Kala-asioista tarkemmin vuosikertomuksen Ympäristö-osiossa. Tukemisen periaatteiden päivitys Toteutettiin 2014. Sidosryhmähankkeet Tavoitteena oli käynnistää osana 60-vuotisjuhlavuotta innovatiivinen ja uudentyyppinen sidosryhmähanke. Vuoden 2014 lopulla käynnistyivät Hyvä elämä kylissä -palvelumuotoilukilpailu opiskelijoille ja Minun jokeni -luovuuskilpailu ala- ja yläkouluille sekä lukioille. Kumpikin jatkuu vuonna 2015. Sidosryhmätyöstä tarkemmin Ihmiset ja yhteisöt -osiossa. Yritysvastuun raportointi valtion omistajaohjauksen ja Global Reporting Initiativen (GRI) ohjeistojen mukaisesti Laadittu vuodesta 2014. *1.1.2015 Luonnonvarakeskus (Luke) en ja muiden velvoitteiden mukaisesta toiminnasta. Yritysvastuun operatiivisesta toteuttamisesta vastaavat Kemijoki Oy ja palvelusopimusten mukaisesti sopimuskumppanit. Vastuu operatiivisesta toteuttamisesta ja sopimuskumppaneiden toiminnan valvonnasta ja tarvittavasta ohjaamisesta on Kemijoki Oy:n liiketoimintayksiköillä. Edellytämme kumppaneidemme noudattavan eettisiä toimintatapoja sekä voimassaolevia lakeja ja säädöksiä. Samoin edellytämme kumppaneidemme kunnioittavan vastuullisen yritystoiminnan kannalta keskeisiä kansainvälisiä periaatteita. Kemijoki Oy ja jokainen sen kumppani edistää omassa toiminnassaan ja vaikutuspiirissään vastuullisia käytäntöjä. KUMPPANEIDEN ROOLI yritysvastuussa määritellään palvelusopimuksissa. Palvelusopimuksissa yritysvastuuseen liittyvien asioiden käsittely on ohjeistettu Kemijoki Oy:n ja kumppanin välisen yhteistyöorganisaation tehtäväksi. Suurimmissa kumppanuuksissa yritysvastuuasioiden seuranta sisältyy kumppanuuden ohjausryhmän tehtäviin. Palvelusopimuksissa on määritelty kumppaneille velvoite raportoida säännöllisesti toiminnasta ja kehittämiskohteista. Kumppanuusmallin toimivuutta arvioidaan ja mitataan vuosittain katselmustilaisuuksissa. Toteutamme myös sekä kumppaneille että Kemijoki Oy:lle yhteisesti suunnatun kumppanuustutkimuksen. Kukin arvioi siinä kumppanuuskokemusta kahdesta näkökulmasta, kokemus omasta toiminnasta ja kumppanin toiminnasta. KEMIJOKI OY:N KOKO HENKILÖSTÖN kattavassa tulospalkkiojärjestelmässä huomioidaan vahvasti yritysvastuu. Koko henkilöstölle käytetään samaa tulospalkkiomittaristoa. Vuoden 2014 osalta pääpaino oli yhtiön pitkän aikavälin menestystekijöiden lisäksi uuteen toimintamalliin siirtymisen varmistaminen. Tämä huomioitiin myös varmistamalla, että kumppaneille asetetut palvelutasomittarit ja yhtiön tulospalkkiomittarit ovat keskenään linjassa. Vuoden 2014 tulospalkkio oli kokonaisuudessaan 73,1 prosenttia täydestä tulospalkkiosta. Käytettävyystavoitteeseen ei aivan ylletty, mihin vaikutti erityisesti kesän 2014 häiriöt, kuten Taivalkosken koneiston 3 vikakorjaus. Työturvallisuuden parantaminen toteutui hyvin. Vuonna 2014 Kemijoki Oy:n henkilöstölle ei sattunut työtapaturmia. Kumppaneiden töissä sattui yhteensä yksi tapaturma. Vuonna 2014 tapahtui yksi lievä lupaehtopoikkeama. Muita ympäristöön liittyviä poikkeamia ei ollut. VESIVOIMA ON KESKEINEN UUSIUTUVA SÄHKÖNTUOTANTOMUOTO. K E M I J O K I OY // V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 4 17 YMPÄRISTÖ ENEMMÄN TEHOA, PIENEMMÄT YMPÄRISTÖRISKIT Työmme maiseman ja vesistöjen tilan parantamiseksi jatkui vahvana. Vuosi oli erityisen tärkeä vaelluskalakantojen elvyttämisen kannalta. V ESIVOIMA ON UUSIUTUVA ja päästötön sähköntuotantomuoto. Sillä on kuitenkin vaikutuksia luontoon, maisemaan, paikallisten asukkaiden ja muiden joen käyttäjien elämään. Tunnemme toimintamme ympäristövaikutukset. Pitkäjänteinen ympäristöstä huolehtiminen on keskeinen osa toimintaamme. ENERGIATEHOKKUUTTA PARANTAVAT TEHONNOSTOT ja peruskorjaukset edistävät merkittävästi ym- päristönsuojelua. Nykyaikaisen tekniikan ansiosta voimalaitosten hyötysuhde on parantunut merkittävästi. Samalla erityisesti öljyvuotojen riski on pienentynyt. Laitoksilla käytetään huomattavasti vähemmän öljyä kuin aiemmin. Uusissa turbiineis- sa juoksupyörän voiteluun käytetään öljyn sijaan hapetonta vettä. MAISEMAA JA VESISTÖÄ PARANNETAAN jatkuvasti tekemällä rannansuojauksia, maisemointeja ja raivauksia. Töiden suunnitteluvaiheessa otamme huomioon asukkaiden ja vesistöjen käyttäjien toiveet. Merkittävämpiä töitä ovat muun muassa tekojärvien rantojen raivaukset. Ympäristötöiden toteutuksesta vastaa pääasiassa sopimuskumppanimme Infrakat Oy. KEMIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMISHANKE vuosina 2005–2015 toteutetaan yhteistyössä Kemijärven kaupungin ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja VELVOITE- JA YMPÄRISTÖTÖIHIN KÄYTETTY RAHAMÄÄRÄ 2010-2014 2014 Velvoite- ja ympäristötöihin käytettiin 3,4 miljoonaa euroa. 2013Velvoite- ja ympäristötöihin käytettiin 3,3 miljoonaa euroa. 2012Velvoite- ja ympäristötöihin käytettiin 3,3 miljoonaa euroa. 2011Ympäristöasioihin käytettiin toimintavuonna 4,2 miljoonaa euroa. 2010 Ympäristönhoitoon käytettiin 3,6 miljoonaa euroa. ympäristökeskuksen kanssa. Vuonna 2014 Kemijoki Oy:n osuus oli 70 000 euroa pääosin EU:n rahoittamassa Kemijärven vesistökunnostukset 2012–2014 -hankkeessa. Säännöstelyn kehittämishankkeesta on viestitty verkossa ja tiedottein. Hanke on parantanut eri sidosryhmien välistä yhteistyötä ja lisännyt tietoisuutta vesivoimatuotannosta ja sen merkityksestä. LOKAN JA PORTTIPAHDAN SÄÄNNÖSTELYN kehit- täminen etenee. Sodankylän kunnan aloitteesta vuonna 2006 aloitettiin Lokan ja Porttipahdan tekojärvien säännöstelyn kehittämishanke. Hankkeen yhteydessä on laadittu toimenpidesuositukset. Suositukset koskevat kalatalouden kehittämistä, säännöstelykäytäntöjä, monikäyttörakenteita, Luirojoen kunnostusta sekä viestintää. Lisäksi vuonna 2013 käynnistyi suositusten toteuttamiseksi pääosin EU-rahoitteinen hanke ”Lokan ja Porttipahdan tekojärvien moninaiskäytön kehittäminen vuosina 2013–2014”. Toimintavuonna hankkeen yhteydessä tehtiin rantojen raivaustöitä, uusittiin veneenlaskuluiskia, tehtiin luotauksia ja erilaisia selvityksiä, parannettiin jäähileiden saatavuutta sekä tiedotettiin hankkeen etenemisestä lehdissä sekä sähköisissä viestimissä. SEURAAMME JATKUVASTI veden laatua ja kalastoa viranomaisten hyväksymien suunnitelmien mukaisesti. Kemijoen ja Kemijärven veden laatu on hyvä. Lokan ja Porttipahdan tekojärvien veden laatu on parantunut altaiden ikääntyessä ja vastaa jo monelta osin pohjoissuomalaisten järvien keskitasoa. Kalojen elohopeapitoisuudet ovat olleet tasaisessa laskussa sekä tekojärvillä että Kitisellä. Euroopan unionin vesipuitedirektiivi edellyttää pintavesien kemiallisten ja ekologisen tilatavoitteiden saavuttamista. Kemijoen pääuoman, Kemijärven, Kitisen ja Porttipahdan tekojärven arvioitiin ensimmäisellä vesienhoidon suunnittelukaudella täyttävän direktiivin mukaiset tilatavoitteet. AlaKemijoella kalateiden puuttuminen alensi tilaluokkaa. Ehdotukset vesienhoitosuunnitelmiksi vuosille 2016–2021 ovat parhaillaan lausunnolla. TAHTOTILA vaelluskalakantojen elvyttämiseksi on vahva eri toimijoiden kesken. Tahtotila korostui marraskuussa yhteisessä pyöreän pöydän neuvottelussa maa- ja metsätalousministerin, ympäristöministerin ja vesivoimayhtiöiden kesken. Kemijoki Oy tukee ministeriöiden koko Suomea kattavaa vaelluskalatyötä omalta osaltaan. Vaelluskalakantojen palauttamisessa rakennet- K E M I J O K I OY // V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 4 18 YMPÄRISTÖ tuihin vesistöihin tarvitaan laaja valikoima toimenpiteitä sopivassa järjestyksessä. Käynnistämme vuoden 2015 aikana yhdessä sidosryhmien kanssa työn, jossa Kemi- ja Ounasjoelle luodaan ohjelma seuraavien vuosien toimille. Valtioneuvosto on puolestaan vahvistanut Suomen kansallisen kalatiestrategian sekä lohi- ja meritaimenstrategian. Kalastuslakia uudistetaan samoista lähtökohdista. Ensin on vahvistettava jokien poikastuotantoalueille leimautuvien vaelluskalojen kantoja, jotta mahdollisia kalateitä varten olisi riittävästi kalakantaa jokiin nousemaan. Kalakantoja vahvistetaan emokalojen ylisiirroilla alajuoksulta yläjuoksulle ja kalanpoikasten tuki-istutuksilla. Tavoitteena on luonnonlohen poikastuotannon kohottaminen sellaiselle tasolle, että Kemijoen suulle palaa jatkossa vuosittain merkittävä määrä kutuvalmiita ja nousuhalukkaita emokaloja. KALATALOUSVELVOITTEIDEN OSALTA Kemijoki Oy:llä on Suomen suurin kalojen istutusvelvoite. Kalatalousvelvoitteiden kustannukset vuonna 2014 olivat 2,3 miljoonaa euroa. Istutukset tehdään kalatalousviranomaisen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Edellisvuosien tapaan istutusten käytännön toteutuksesta vastasi Kemijoki Oy:n osakkuusyhtiö Voimalohi Oy. Velvoiteistutukset toteutuivat määrällisesti ja laadullisesti suunnitelmien mukaisesti lukuun ottamatta merialueen vaellussiikaa ja nahkiaista. Siian tuotanto jäi odotettua alhaisemmaksi helteisestä kesästä johtuen. Nahkiaisvuosi oli saaliiden suhteen heikko useilla Pohjanlahteen laskevilla joilla ja Kemijokisuulla tapahtuvassa nahkiaisten ylisiirtopyynnissä saalis jäi alle puoleen tavoitteesta. Kalataloustarkkailussa julkaistiin vuonna 2014 Ounasjoen kalastustiedusteluraportti ja toteutet- tiin kalastustiedustelu Kitisellä. Vapaaehtoisena hankkeena Voimalohessa aloitettiin yksivuotiaiden meritaimenten rasvaeväleikkaus. Ensimmäiset rasvaevättömät meritaimenet istutetaan mereen Kemijokisuulle keväällä 2016. KANSAINVÄLISEN ENERGIAJÄRJESTÖ IEA:n (In- ternational Energy Agency) vesivoimaan liittyvä kokous ja seminaari pidettiin Rovaniemellä. Kokoukseen osallistui noin 50 vesivoima-asiantuntijaa yhdeksästä eri maasta. Kokouksen isännöinnistä vastasivat Energiateollisuus ry ja Kemijoki Oy. Seminaarissa korostettiin vesivoiman merkitystä tärkeimpänä uusiutuvan sähkön tuotantomuotona maailmanlaajuisesti Osallistumme IEA:n kautta myös kansainvälisiin vesivoiman ympäristöhaittojen lieventämiseen tähtääviin tutkimushankkeisiin koskien muun mu- LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN VEDEN LAADUN KEHITYS 1974–2014 Väriluku /mgPt/l 200 Lokka 180 Porttipahta 160 140 120 100 Lokan ja Porttipahdan tekojärvien veden laatu on vuosien saatossa vakiintunut, mikä näkyy esimerkiksi veden väriarvon aikasarjassa. Tekojärvien veden laatu vastaa nykyisellään monilta osin pohjoissuomalaisten luonnonjärvien veden laatua. 80 60 40 20 0 1974 1979 1984 1989 1994 1999 2004 2009 2014 Työtä kalakantojen hyväksi LAPIN ELY-KESKUKSEN Askel Ounasjoelle III -hankkeessa valmistuivat suunnitelmat kalateistä Kemijoki Oy:n omistamiin voimalaitoksiin Kemijoen alaosalla. Olemme mukana pitkäjänteisesti Luonnonvarakeskuksen rakennettujen jokien tutkimusohjelmassa. Siinä syntyy tärkeää tietoa vaelluskalakantojen palauttamismahdollisuuksista vesivoimavesistöihin. Tuimme Lohijokitiimi ry:n PALUU-hanketta, jossa ylisiirrettiin lohia Kemijokisuulta Ounasjokeen kutemaan. Ylisiirto ja tukemme hankkeelle jatkuvat myös vuonna 2015. Tavoittelemme lohen poikastuotannon käynnistämistä Ounasjoessa aikaisempaa mittavammalla emokalojen ylisiirroilla. Osallistumme merkittävällä osuudella Auttin kauneuspadon yhteyteen suunnitellun kalatien kustannuksiin. Sillä on merkitystä paikallisten kalojen vaeltamisessa kutualueille. Lieksanjoella olemme mukana rahoittamassa järvilohen hyväksi toteutettuja hankkeita. Osallistumme esimerkiksi kalateiden teknisten rakenteiden selvitystyöhön vaelluskalojen osalta. K E M I J O K I OY // V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 4 19 YMPÄRISTÖ assa tekojärvien kasvihuonekaasutaseita ja vaelluskalakysymyksiä. KEMIJOKI OY:N YMPÄRISTÖTAVOITTEET 2014 YMPÄRISTÖTAVOITTEET TOIMENPITEET SEURANTA Sähköntuotanto vesivoimalla ja sen lisääminen ympäristöllisesti kestävin periaattein >Säädön onnistumista kuvaavaa mittausta jatketaan. >Yhteenveto ja raportointi virkistyskäytön kannalta merkittävistä kohteista. >Kehitetään uusia tapoja mitata joen vastuullista ja ympäristön kannalta kestävää käyttöä valmistauduttaessa siirtymään valvomo toiminnan osalta uuteen toimintamalliin. >Pankakosken toisen vesivoimakoneen peruskorjaus. Energiatehokkuus paranee ja ohijuoksutettavan veden määrä pienenee. >Seitakorvan tehonnosto. Energiatehokkuus paranee merkittävästi ja tulva-aikana ohijuoksutettavan veden määrä pienenee. >Seitakorvan päämuuntajan uusinta. Energiatehokkuus paranee pienempien häviöiden vuoksi. Toteutettu Siirretty toteutettavaksi myöhemmin yhdessä Fortumin kanssa. Valvomotoiminnan palvelusopimuksessa sovittu palvelutasomittareista, joilla mitataan joen käyttöä. Palvelutasomittarien tarkempi kehitystyö aloitettu. Toteutettu >Seitakorvan CO2-järjestelmän poistaminen. >Seitakorvan omakäyttömuuntajan uusinta öljymuuntajasta kuiva muuntajaksi. >Kemijärvellä Tarvaslammen pumppuaseman pumpun perus_ korjaus. >Pankakosken toisen generaattorin CO2-järjestelmän poistaminen. >Pankakosken öljymäärän pienentäminen n. 75 %:lla. >Pankakosken toiseen juoksupyörään vesinapa ja korkeapainehydrauliikka. Toteutettu Toteutettu Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen osaksi jokapäiväistä toimintaa Kemijoki Oy osallistuu Energiateollisuus ry:n energiantehokkuusraportointiohjelmaan. Olemme mukana, sopimus vuoteen 2016 asti. Ympäristöviestinnän ja vuorovaikutteisen toimintatavan lisääminen Lupaehtojen noudattamisen seurannan kehittäminen. Lupaehtojen noudattamisen seurantaan liittyvää mittaristoa tarkennettiin ja kehitettiin. Sidosryhmäviestinnän kehittäminen. Otimme käyttöön Lieke-uutiskirjeen ja uudistimme verkkosivumme. Sosiaalisen median palveluista otimme käyttöön Twitterin ja Instagramin. Haitallisten ympäristövaikutusten minimointi mahdollisuuksien mukaan Toteutettu Toteutettu Rakennukset kunnostettu, muita toimenpiteitä ei toteutettu. Toteutettu Toteutettu Toteutettu ALOITIMME YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN uudistuksen vuonna 2014. Uuteen toimintamalliin siirtyminen edellytti myös ISO 14001 -standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän uudelleenarviointia. Käynnistimme järjestelmätoimintojen perusteellisen muutostyön loppuvuodesta 2014. Ympäristöperiaatteet, -päämäärät ja -tavoitteet määriteltiin vastaamaan uutta toimintamallia. YMPÄRISTÖTAVOITTEET saavutimme vuonna 2014 kiitettävästi toimintamallin muutoksesta huolimatta. Näitä olivat esimerkiksi Pankakosken toisen vesivoimakoneen peruskorjaus sekä Seitakorvan voimalaitoksen tehonnosto. Toimenpiteiden seurauksena voimalaitosten energiatehokkuus parani merkittävästi sekä riski öljyvahingolle pieneni, kun turbiinin juoksupyörässä navan voiteluöljy korvattiin vedellä. Lisätietoa toimenpiteistä Merkittävät hankkeet -osiosta. Peruskorjauksiin, tehonnostoihin ja muihin ympäristöä parantaviin investointeihin käytimme yhteensä 11,7 miljoonaa euroa. VUODEN AIKANA SAAVUTIMME YMPÄRISTÖTAVOITTEEMME KIITETTÄVÄSTI. K E M I J O K I OY // V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 4 20 IHMISET JA YHTEISÖT YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA Kumppanuusmallissa Kemijoki Oy on merkittävä työllistäjä. Oman henkilöstömme uusi painopiste on puolestaan vesivoiman tilaaja- ja asiantuntijatehtävissä. Kemijoki ja kumppanit ovat aktiivisia jokivarren yhteisöjen ja yhteiskunnan jäseniä. VESIVOIMAN TILAAJA- JA ASIANTUNTIJAORGANISAATIONA toimivalle Kemijoki Oy:lle henkilöstön osaaminen, hyvinvointi ja innostus ovat edellytyksiä vahvan asiantuntijuuden säilyttämiseksi ja kehittämiseksi edelleen. Kemijoki Oy kehittää vastuullisia henkilöstökäytäntöjä ja huolehtii henkilöstön hyvinvoinnista, osaamisesta ja ammattitaidon kehittämisestä. Tavoitteenamme on terve ja hyvinvoiva henkilöstö. Yksilön kunnioittaminen, tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus ohjaavat vastuullisuuttamme. Yhtiön toimintamallin muutos vaikutti henkilöstömäärään merkittävästi, ja 107 henkilöstöstä siirtyi ns. vanhoina työntekijöinä Kemijoki Oy:n kumppaneiden palvelukseen. Vuoden 2014 alussa henkilöstön määrä oli 187 henkilöä ja vuoden lopussa 45 henkilöä. Keskimäärin yhtiön palveluksessa vuonna 2014 oli 78 henkilöä. Toimintavuoden aikana eläkkeelle siirtyi 12 henkilöä. Yhtiössä päättyi taloudellisin ja tuotannollisin perustein 13 henkilön sekä muin perustein (mm. henkilön itse päättämä työsuhde) 10 henkilön työsuhde. Muutostilanteessa yhtiö tuki ja edisti irtisanomisuhan alla olevien ja irtisanottujen henkilöiden työllistymistä. Osalle työllistymisratkaisuja löytyi esimerkiksi kumppaneiden, työntekijän ja Kemijo- ki Oy:n välisissä erillisissä neuvotteluissa. Lisäksi yhtiö tuki työllistymistä edistäviä toimia, kuten uudelleenkouluttautumista ja yritystoiminnan käynnistämistä sekä tarjosi valmennusta muutoksenhallintaan ja työnhakuprosessiin. Yhteistoimintaneuvotteluissa yhtiön esittämä tukipaketti oli alueelliset olosuhteet huomioiden toimialan keskivertotasoa parempi. Henkilöstömäärän muuttuminen ja henkilöstön rakenne vuoden lopussa esitetään tarkemmin seuraavan sivun taulukoissa. OSAAMISEN KEHITTÄMISEKSI yhtiössä työsuh- teessa jatkaneille henkilöille järjestettiin useita koulutuksia työskentelystä uudessa toimintamallissa ja muutosten vaikutusten hallinnasta. Koulutustilaisuuksissa aiheina olivat muun muassa omien valmiuksien kehittäminen, entisestä poisoppiminen ja viestinnän kehittäminen. Henkilöstölle järjestettiin useita koulutuksia kumppaneiden kanssa tehtyjen sopimusten sisällöstä ja uusista toimintakäytännöistä kumppanuusmallissa. Kemijoki Oy tarjosi työnhakuvalmennusta niille, joiden työsuhde päättyi taloudellisella ja tuotannollisella perusteella. Vuonna 2014 koulutuskustannukset ilman palkkakustannuksia olivat 48 700 euroa. HYVINVOINNIN JA JAKSAMISEN TUKEMISEKSI muutostilanteen aikana henkilöstölle järjestettiin toimintavuonna runsaasti valmennusta. Työhyvinvointiohjelman tavoitteena on ylläpitää henkilöstön työterveyttä ja toimintakykyä sekä vähentää sairauspoissaoloja. Henkilöstön urheilu- ja virkistystoiminnan tukemista jatkettiin edelleen henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi. Koko henkilöstölle järjestettiin virkistyspäivä kesäkuussa. TASA-ARVOTYÖLLÄ on yhtiössä pitkät perinteet. Yh- tiön ensimmäinen taso-arvosuunnitelma valmistui vuonna 1996. Kemijoki Oy:ssa tasa-arvosuunnitelman tavoitteena on edistää erityisesti naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä havaita kaikki ne menettelyt, toimintatavat ja asiat, jotka voivat hidastaa tasa-arvon edistämistä tai olla sen toteutumisen esteenä. Tasa-arvosuunnitelma on jaettu eri osaalueisiin: työhönotto, sisäinen tehtävien täyttäminen ja uralla eteneminen, johtaminen ja henkilöstön kehittäminen, naisten ja miesten sijoittuminen eri tehtäviin, työsuhteen ehdot ja palkkaus, työolot ja työolosuhteet, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä häirinnän ja syrjinnän estäminen. Tavoitteena on, että tasa-arvoisuuden edistäminen työyhteisössä tapahtuu luonnollisena osana joka- Hyvät tulokset kumppanuustutkimuksesta TOTEUTIMME 2014–2015 vuodenvaihteessa kumppanisopimusten avainhenkilöille tutkimuksen kumppanuuskokemuksista. Vastausprosentti oli noin 90, ja 58 kumppania ja kemijokilaista vastasi kyselyyn. 89 % kumppaneista ja 71 % Kemijoen henkilöstöstä arvioi kumppanuusmallin toteutuneen erittäin tai melko hyvin. 93 % kumppaneista ja 86 % henkilöstöstä arvioi Kemijoen onnistuneen toiminnassaan melko tai erittäin hyvin. Henkilöstömme mielestä onnistuimme parhaiten turvallisuuden ja ympäristöasioiden huomioimisessa sekä viestinnässä. Kumppanimme kiittivät meitä asiantuntevuudesta sekä ympäristöasioiden ja turvallisuuden huomioimisesta. Kokonaistulosta kuvaava kumppanuusvastuuindeksi huomioi kustannustehokkuuden, ympäristöasiat, turvallisuuden, työnantajamaineen sekä viestinnän aktiivisuuden ja avoimuuden. Indeksin keskiarvo asteikolla 1–5 oli 4,2, mikä on hyvä tulos. Kyselyn tuloksia hyödynnetään kumppanuuden kehittämisessä mm. Kemijoki Oy:n tilaajaosaamisen vahvistamisessa sekä kumppanuusverkoston yhteistyön syventämisessä. K E M I J O K I OY // V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 4 21 IHMISET JA YHTEISÖT päiväistä johtamista ja toimintaa. Tasa-arvoasioita käsitellään yhteistoiminnassa vuosittain. HENKILÖSTÖN TUNNUSLUKUJA/HENKILÖSTÖTIEDOT TYÖTERVEYSHUOLLON valmiutta asiantuntijakes- kusteluihin ja ryhmätapaamisiin lisättiin toimintavuoden muutostilanteista johtuen. Lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon lisäksi henkilöstö saa yleislääkäritasoista sairaanhoitoa, ikäkausitarkastuksia sekä työfysioterapeutin ja -psykologin palveluja. Koko henkilöstölle tehtiin vuoden lopussa hyvinvointikysely, jossa selvitettiin mm. kognitiivista työergonomiaa sekä muutostilanteen vaikutusta jaksamiseen. Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä vuonna 2014 oli 5,6 prosenttia säännöllisestä teoreettisesta työajasta. Vuonna 2013 vastaava luku oli 3,7. TYÖTURVALLISUUS ON KESKEISELLÄ SIJALLA yh- teistyössä kumppaneiden kanssa, ja parhaita käytäntöjä jakamalla kumppaneilla on mahdollisuus oppia toisistaan. Tavoitteenamme on saavuttaa tapaturmaton työyhteisö. Vuonna 2014 Kemijoki Oy:n ja kumppaneiden töissä sattui yhteensä yksi tapaturma, josta aiheutui yksi työkyvyttömyyspäivä. Kemijoki Oy:n omille työntekijöille ei vuonna 2014 sattunut tapaturmia. Vuonna 2013 tapaturmataajuusluku energiateollisuudessa oli keskimäärin 13,5. KEMIJOKI OY:N ELÄKESÄÄTIÖN eläkevastuiden ko- konaismäärä 31.12.2014 oli 23 458 161 euroa. Eläkepäätöksiä oli vuoden lopussa voimassa 352. Eläkesäätiö on A-eläkesäätiö, joka on suljettu 31.12.1991. Työsuhteiden määrä v. 2014 Lkm% Vakituisia 31.12. Harjoittelijat 31.12. Määräaikaisia keskimäärin v.2014 Kokoaikaisia 31.12. (keskimäärin) Osa-aikaisia 31.12. (keskimäärin) Uudet työsuhteet v. 2014 4595,7 24,3 12,2 4497,8 12,2 Lkm Vakituiset Harjoittelijat Yhteensä 3 3 Päättyneet työsuhteet v. 2014 Lkm Jäänyt eläkkeelle Siirtynyt kumppanien palvelukseen Taloudelliset ja tuotannolliset perusteet Muu peruste (mm. henkilön itse päättämä työsuhde) Yhteensä 12 107 13 10 142 Sukupuolijakauma 31.12.2014 Miehiä Työntekijät Toimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt Ylin johto Hallitus ja toimitusjohtaja 20 123 222 31 71 *) Tapaturmataajuus tarkoittaa sattuneiden tapaturmien ja tehtyjen työtuntien suhdetta. Suhde lasketaan miljoonaa työtuntia kohden. Vuonna 2010 2011 201220132014 Henkilöstön määrä, keskimäärin267 261 224 218 78 Sairauspoissaolo % 3,4 4,8 4,73,75,6 Tapaturmataajuus 5 18 6120 Sukupuolijakauma % N/M 21/79 20/80 20/8020/8013/87 49 50 515053 Keski-ikä vuosina Työsuhteen pituus vuosina 22,0 22,0 23,023,025,4 Naisia TAPATURMATAAJUUS 2010–2014 Henkilöstötiedot 31.12.2014 Henkilöstön keski-ikä (vuotta) Työsuhteen pituus keskimäärin (vuotta) (toistaiseksi voimassa olevat) Sairauspoissaolo % Tapaturmataajuus *) TUNNUSLUKUJA 2010–2014 53 25,4 5,6 0 Vuosi Tunnit Tapaturmat* 2014 0 133 981 2013 355 799 4 Taajuus 0 11,2 2012 356 679 2 5,6 2011 413 250 7 16,9 2010 444 341 2 4,5 *kahteen työkyvyttömyyspäivään johtaneet tapaturmat K E M I J O K I OY // V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 4 22 IHMISET JA YHTEISÖT SÄHKÖ KOSKETTAA KAIKKIA KEMIJOKI TOIMII maantieteellisesti laajalla alueella ja toimintamme koskettaa suurta joukkoa sidosryhmiä. Vesivoiman tuotanto on aihepiiri, joka kiinnostaa ja herättää näkemyksiä. Paikallisyhteisöjen luottamus ja paikallinen sidosryhmätyö ovat Kemijoen vastuullisuudessa tärkeitä. Tiivis yhteydenpito sidosryhmien kanssa, paikallinen edunvalvonta sekä sidosryhmäviestintä ja -informaatio ovat olennainen osa vastuullista toimintaa. Haluamme olla jatkuvasti tietoisia siitä, millaisia odotuksia Kemijoen ja kumppaneiden toimintaan kohdistuu toiminta-alueilla ja laajemmin Suomessa. Kemijoki myös osallistuu paikallisten hankkeisiin tukemisen periaatteiden mukaisesti. SIDOSRYHMIÄ OVAT osakkaiden ja henkilöstön lisäksi kumppanit, toiminta-alueen asukkaat, poliittiset päättäjät, viranomaiset, osakaskunnat ja kalastusalueet, media ja suuri yleisö, koululaiset ja opiskelijat, tutkimuslaitokset, oppilaitokset, energia-alan järjestöt sekä alihankkijat ja rahoittajat. TOIMINTAMALLIN MUUTOKSESTA informoimme sidosryhmätapaamisissa, joita järjestimme yhdessä kumppaneiden kanssa tapaamisissa kuntien ja muiden yhteisöjen edustajille. Toimintamallin muutoksesta ja ajankohtaisista aiheista järjestettiin toimintavuonna noin 50 tapaamista keskeisimpien sidosryhmien kanssa. YMPÄRISTÖTIEDUSTELUITA kiinteistöasioista, ym- päristönhoitotöistä ja juoksutuksista tuli vuoden aikana 1651. Kyselyiden määrä ja jakauma on pysynyt samalla tasolla jo usean vuoden ajan. Valtaosa kysymyksistä liittyy päivittäiseen joenkäyttöön. Ihmiset kysyvät kuinka esimerkiksi kalastus ja muu joella liikkuminen kannattaa ajoittaa suhteessa joen kulloiseenkin virtaamaan. Kemijoki Oy:lle vesivoiman tuottajana on tärkeää vastata kaikentyyppisiin yhteydenottoihin ja saada niistä oppi toiminnan kehittämiseen. Council on Large Electric Systems (CIGRE). VIERAILIJOITA Kemijoen voimalaitoksilla kävi aiempien vuosien tapaan noin tuhat tutustumassa vesivoimalaitosten tuotantoon Kemijoki Oy:n ja Caverion Industria Oy:n asiantuntijoiden opastamana. Eniten voimalaitoksilla kävi koululaisia. VALVE-harjoituksen aikana suuri joukko energiaalan ja sen sidosryhmien sekä median edustajia tutustui Petäjäskosken voimalaitokseen. YHDISTYKSISSÄ VAIKUTTAMINEN on merkittävää sidosryhmäyhteistyötä. Kemijoki Oy toimii aktiivisesti Energiateollisuus ry:ssä. Yhtiöllä on edustajat vesivoimatoimikunnassa, ympäristötoimikunnassa, ympäristöpoolissa sekä vesivoiman viestinnän kehittämistyöryhmässä. Vuonna 2014 liityimme yritysvastuuverkosto FIBS:in (Finnish Business & Society) jäseneksi. Kansainvälistä yhteistyötä teemme osallistumalla jäsenenä IHA:n (International Hydropower Association), ICOLD:n (International Commission on Large Dams) ja IEA:n (International Energy Agency) toimintaan. IEA:n vesivoimasopimuksen hallintokomiteassa (Executive Committee) Suomen edustaja on Kemijoki Oy:stä. Olemme mukana myös IEA:n vesivoimasopimuksen kasvihuonekaasutaseita sekä vaelluskala-asioita koskevissa tutkimushankkeissa. YHTEISÖJÄ, joissa toimimme tai joiden jäseniä olemme, ovat Suurpadot Suomen osasto ry, Voimatalouspoolin Pohjois-Suomen voima-alue, Laatukeskus, Lapin kauppakamari, Rovaniemen Työterveys ry, VGB Power Tech e.v. ja International VIESTIMME vuoden aikana aktiivisesti. Kemijo- ki Oy:n uudistetut nettisivut avattiin 3.10.2014. Samassa yhteydessä otettiin käyttöön Twitter ja vuoden lopulla koulukilpailun käynnistymisen yhteydessä Instagram. Kaikki tapahtumat ja ajankohtaiset asiat uutisoitiin www.kemijoki.fi-sivustolla. Lisäksi maaliskuussa aloitimme Lieke-uutiskirjeen julkaisun. Vuoden 2014 aikana uutiskirje ilmestyi 11 kertaa. TUKITOIMINNAN periaatteet uudistettiin vuonna 2014. Yhteistyö jokivarren ja muiden yhteisöjen kanssa on keskeistä Kemijoki Oy:lle. Tukemme on yhdessä tekemistä ja paikallisuutta. Osallistumisemme muodot vaihtelevat asiantuntija-avusta taloudelliseen tukeen. Keskitymme huolellisesti valittuihin kumppanuuksiin. Tavoitteenamme on, että yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia sekä Lappia ja suomalaista yhteiskuntaa laajemmin. Haluamme edistää osallisuutta ja elämän laatua, luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä työtä ja toimeentuloa synnyttäviä ideoita. Esimerkkeinä hankkeista ovat vuoden 2014 lopulla käynnistynyt kilpailukokonaisuus. Kemijokivarren peruskoululaisille ja lukiolaisille käynnistimme ympäristöaiheisen luovuuskilpailun. Minun jokeni -kilpailuun ilmoittautui yhteensä 64 ryhmää Tervolan, Rovaniemen, Sodankylän, Pelkosenniemen ja Kemijärven kouluista. Kilpailun aktiivivaihe ajoittuu kevääseen 2015. Yhteistyössä Arctic Design Week -tapahtuman kanssa käynnistimme puolestaan yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille Hyvä elämä kylissä -palvelumuotoilukilpailun. Siinä monialaiset opiskelijatiimit yhdessä muotoilutoimistojen kanssa kehittävät neljälle Kemijokivarren kylälle (Hirvas, Oikarainen, Autti ja Juujärvi), erityisesti niiden ikääntyvälle väelle, palveluja. Kilpailu huipentui helmikuussa 2015. SIDOSRYHMÄTIEDUSTELUJEN MÄÄRÄ 2010–2014 2014 1651 2013 1603 2012 1725 2011 1786 2010 1865 K E M I J O K I OY // V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 4 23 TALOUDELLINEN VAIKUTTAVUUS KUMPPANIEMME KANSSA TALOUDELLISTA HYVINVOINTIA ALUEELLISESTI Taloudellinen päätavoitteemme on kustannustehokkuus. Olemme merkittävä kiinteistöveron maksaja. Vuonna 2014 maksoimme kiinteistöveroa yhteensä 18,1 miljoonaa euroa, joka jakaantui usealle kunnalle. K EMIJOKI OY ON niin sanottu Mankala-yhtiö. Tämä tarkoittaa, että yhtiö tuottaa sähköä osakkailleen omakustannushintaan eikä yhtiön tavoitteena ole tuottaa voittoa. Sähkömarkkinoiden tasapainoiseen toimivuuteen vaikutamme taajuusreservien kaupankäynnillä, markkinatoimenpiteillä sekä varmistamalla tietojen luottamuksellisuuden ja noudattamalla kilpailuoikeudellisia periaatteita. KEMIJOKI ON PAIKALLISESTI MERKITTÄVÄ KIINTEISTÖVEROJEN MAKSAJA. Kiinteistövero on Kemijoki Oy:n merkittävin taloudellisen lisäarvon tuottaja alueellisesti. Vuonna 2014 maksoimme kiinteistöveroa 18,1 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 5,2 prosenttia edellisvuodesta. (2013: 17,2 miljoonaa euroa). Eniten kiinteistöveroa, 8,3 miljoonaa euroa, maksettiin Rovaniemen kaupungille. Yhtiön maksaman kiinteistöveron osuus yhden kunnan kiinteistöverokertymästä oli merkittävin Tervolassa. Tervolan kunnalle kiinteistöveroa maksettiin yli 1,9 miljoonaa euroa, joka muodostaa 72 prosenttia kunnan kiinteistöverokertymästä, joka oli 2,6 miljoonaa euroa vuonna 2014. TOIMINTAMALLIN MUUTOKSEN JOHDOSTA ostam- me merkittävän osan toiminnoistamme kump- paneiltamme. Vuonna 2014 ostimme kumppaneiltamme palveluita 9,4 miljoonalla (ei sisällä arvonlisäveroa). Toimintamallimme myös luo työllisyyttä toiminta-alueellamme. Vuoden 2014 aikana Caverion Industria, Administer ja Fondia perustivat toimipisteet Rovaniemelle. Nämä yritykset ovat löytäneet alueelta uusia asiakkaita ja palkanneet lisää työntekijöitä. Edistämme alueellisesti taloudellista aktiivisuutta ja työllisyyttä sekä tuemme paikallisia hankkeita. Tukemme on yhdessä tekemistä ja paikallisuutta osallistumismuotojen vaihdellessa asiantuntija-avusta taloudelliseen tukeen. Vuonna 2014 annoimme tukia ja lahjoituksia paikallisiin hankkeisiin 40 656 euroa. Lisätietoa tukemistamme paikallisista hankkeista Ihmiset ja yhteisöt -osiossa. Valmiussuunnittelulla huolehdimme tärkeästä roolistamme huoltovarmuuden ylläpidossa. Vuonna 2014 investoimme investointisuunnitelmamme mukaisesti 14,4 miljoonaa euroa voimalaitosten peruskorjauksiin ja tehonnostoihin, uomanparannushankkeisiin sekä uusiin vesivoimahankkeisiin. Investoinneilla varmistamme voimalaitosten pitkäaikaisen toimintakyvyn, korkean käytettävyystason sekä henkilö-, ympäristö- ja laiteturvallisuuden. RAHAVIRRAT KESKEISILLE SIDOSRYHMILLE 2014 RAHOITTAJAT VERKKOYHTIÖT KUMPPANIT Rahoituskulut Verkkomaksut Palveluhankinnat 8,3 M€ 2,8 M€ 9,4 M€ JULKINEN SEKTORI Kiinteistö- ja tuloverot OSAKKEENOMISTAJAT Omistajille maksetut osingot 18,1 M€ 654 299 € HENKILÖSTÖ Henkilöstökulut YLEISHYÖDYLLISET TAHOT Annetut tuet ja lahjoitukset INVESTOINNIT Investoinnit 40 656 € 14,4 M€ (sis. eläke- ja muut henkilösivukulut) 5,9 M€ K E M I J O K I OY // V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 4 24 TALOUDELLINEN VAIKUTTAVUUS KEMIJOKI OY:LLA ON VESIVOIMAOSAKKEITA ja ra- haosakkeita. Vesivoimaosakkaat ostavat Kemijoki Oy:n tuottaman sähkön samassa suhteessa kuin omistavat vesivoimaosakkeita. Tuotetusta sähköstä vesivoimaosakkailta veloitetaan osakassähkön hinta, joka muodostaa pääosan yhtiön liikevaihdosta. Osakassähkön hinnalla katetaan yhtiön toiminnan ja rahoituksen kulut. Suurin vesivoimaosakkeiden omistaja on Fortum Power and Heat Oy 63,79 prosentin osuudella. Fortum saa suurimman osan Kemijoen tuottamasta sähköstä vastaten samalla suurimmalta osin yhtiön kuluista. Kemijoella on myös rahaosakkeita, jotka oikeuttavat osakkeenomistajan yhtiöjärjestyksessä määriteltyyn osinkoon. Vuoden 2014 osalta Kemijoki Oy maksoi osinkoja yhtiöjärjestyksen mukaisesti 654 299 euroa. Suurimmalle rahaosakkeiden omistajille Suomen valtiolle Kemijoki Oy maksoi vuoden 2014 osalta osinkoa 342 656 euroa. Suomen valtiolla on 52,37 prosenttia Kemijoki Oy:n rahaosakkeista ja koko osake-pääomasta 50,1 prosenttia. KEMIJOKI OY:N MAKSAMAT KIINTEISTÖVEROT KUNNITTAIN 2014 KEMIJOKI OY MAKSAA VEROJA ainoastaan Suomes- sa. Kansainvälistä toimintaa tai omistuksia ulkomailla yhtiöllä ei ole. Olennaisin yhtiön veroista on kiinteistövero, jonka euromäärä oli vuonna 2014 yhteensä 18,1 miljoonaa euroa. Merkittävin osa kiinteistöverosta maksetaan voimalaitosten kiinteistöverona laitosten sijaintikunnille. Kemijoki Oy on keskinäinen yhtiö ja toimii ns. Mankala-periaatteella. Yhtiön vesivoimaosakkeiden omistajat saavat tuotetun energian omakustannushintaan ja verotettava tulos siirtyy täten näiden omistajien tilinpäätöksen verotettavaksi tuloksi siinä suhteessa kuin omistajat ovat myyneet sähkön markkinoille. Kemijoki Oy tekee verotettavaa tuloa vain osingonjaon vaatiman tulon verran. Kunnan koko kiinteistöverotuotto 2014 (maksuunpantu) € Kemijoki Oy:n osuus kunnan kiinteistöveroista % Rovaniemi 8 292 187 24 998 451 33,2 Sodankylä 3 087 334 6 491 810 47,6 Tervola 1 901 198 2 625 423 72,4 Kemijärvi 1 564 699 4 006 109 39,1 Keminmaa 1 478 607 3 664 932 40,3 Pelkosenniemi 898 166 1 664 637 54,0 Lieksa 499 999 3 319 099 15,1 Kouvola 381 052 25 973 664 1,5 Muut 34 783 Yht. VEROJALANJÄLKISELVITYS Tilikaudelta maksettavat välittömät verot, M€ Kemijoki Oy:n maksamat kiinteistöverot € 18 138 025 72 744 125 KEMIJOKI OY:N OSAKKAAT JA OSAKKEIDEN JAKAUTUMINEN 1.1.2015 2014 2013 Tuloverot 0,0040,475 Osakkaat Raha-osakkeet % Koko osake-pääoma% - 52,37 50,1 Fortum Power and Heat Oy 63,79 15,4 17,5 Lapin Sähkövoima Oy 10,62 9,28 9,34 19,0 3,45 4,13 Helen Oy (ent. Helsingin kaupunki, Helsingin Energia) 3,91 0,81 0,94 Rovakairan Tuotanto Oy 1,64 0,66 0,7 Palkkaverot 2,2373,254 Rovaniemen Energia Oy 1,04 0,38 0,4 Arvonlisäverot, myynnit 13,18812,499 Kemijoki Oy - 17,65 16,89 0,8681,749 Työnantajamaksut 18,13817,241 Kiinteistöverot Muut verot 0,0020,001 Tilikaudelta maksettavat välilliset verot, M€ Valmisteverot 1,2431,262 Tilikaudelta tilitettävät verot, M€ Suomen valtio Vesivoima-osakkeet % UPM-Kymmene Oyj Arvonlisäverot, hankinnat7,3045,223 K E M I J O K I OY // V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 4 25 TALOUDELLINEN VAIKUTTAVUUS VUONNA 2014 INVESTOINTIMME OLIVAT 14,4 MILJOONAA EUROA. EMOYHTIÖN AVAINTUNNUSLUVUT 2014 Liikevaihto37,4 MEUR Liiketoiminnan muut tuotot15,8 MEUR Liiketoiminnan kulut pl. kiinteistövero41,0 MEUR Kiinteistövero18,1 MEUR Henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot (sisältäen eläke- ja henkilöstösivukulut)5,9 MEUR Tilikauden tulos0,6 MEUR Taseen loppusumma 452,4 MEUR Bruttoinvestoinnit 14,4 MEUR Tutkimus- ja kehitystoiminta Omavaraisuusaste 0,1 MEUR 16,6 % RAHAVIRRAT KESKEISILLE SIDOSRYHMILLE (€) 2010–2014 Kiinteistöverot 2010201120122013 2014 16 963 42516 835 07717 211 96017 241 435 18 138 025 Tuet ja lahjoitukset51 08748 14142 72851 258 40 656 Osingot 654 299654 299654 299654 299 654 299 Investoinnit 25 417 52921 514 19011 817 76612 594 464 14 394 020 Yhteensä 43 086 340 39 051 707 29 726 753 30 541 456 33 227 000 K E M I J O K I OY // V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 4 26 HALLINTO KEMIJOKI OY:N HALLINTO 31.12.2014 Olemme sitoutuneet toiminnassamme hyvään hallintotapaan ja lainsäädännön noudattamiseen. K EMIJOKI-KONSERNIN emoyhtiö on Kemijoki Oy, jonka hallinto- ja toimielimet ovat yhtiökokous, hallintoneuvosto, hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Kemijoki Oy:llä on lisäksi neljä tytäryhtiötä. HALLINTONEUVOSTON KOKOONPANO 12.5.2014– YHTIÖKOKOUS Jäsenet: Kemijoki Oy:n ylintä päätöksentekovaltaa käyttää yhtiökokous. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain kesäkuun loppuun mennessä Rovaniemellä tai Helsingissä. Varsinainen yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan sille kuuluvista asioista. HEIKKI AUTTO Kansanedustaja (4.11.2014 alkaen) Puheenjohtaja: ARI HEIKKINEN, Hallintojohtaja HILKKA HALONEN , Toimitusjohtaja OLLI IMMONEN, Kansanedustaja HARRI JASKARI, Kansanedustaja PAULA LEHTOMÄKI, Kansanedustaja JUHA MÄKELÄ, Lakiasiainjohtaja JOHANNA OJALA-NIEMELÄ, Kansanedustaja HALLINTONEUVOSTO TATU RAUHAMÄKI, Toimitusjohtaja Kemijoki Oy:n yhtiöjärjestyksen mukaan hallintoneuvoston keskeisin tehtävä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa yhtiön hallintoa sekä antaa hallitukselle ohjeita laajakantoisissa tai periaatteellisesti tärkeissä asioissa. ANNE SÄRKILAHTI, Johtaja TIINA TUOMELA, Executive Vice President K E M I J O K I OY // V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 4 27 HALLINTO HALLITUS Kemijoki Oy:n hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja toiminnan järjestämisestä lainsäädännön, yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen antamien ohjeiden mukaisesti. Kemijoki Oy:n hallitus valitsee toimitusjohtajan. MATTI RUOTSALA Hallituksen puheenjohtaja Diplomi-insinööri, s. 1956 Hallituksen jäsen vuodesta 2008 Päätoimi Operatiivinen johtaja, Fortum Oyj Keskeinen työkokemus Johtotehtäviä Fortum-konsernissa KCI Konecranes Oyj, operatiivinen johtaja Oy Valtra Ab, toimitusjohtaja AGCO Corporation, Vice President Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät PKC Group Oyj, hallituksen puheenjohtaja Fortum Power and Heat Oy, hallituksen puheenjohtaja Oy Halton Group Ltd, hallituksen jäsen Teollisuuden Voima Oyj, hallituksen puheenjohtaja Componenta Oyj, hallituksen jäsen TAPIO KORPEINEN Hallituksen varapuheenjohtaja Diplomi-insinööri, MBA, s. 1963 Hallituksen jäsen vuodesta 2008 Päätoimi Talous- ja rahoitusjohtaja sekä johtaja, UPM Energy Keskeinen työkokemus UPM-Kymmene Oyj, Energia ja sellu -liiketoimintaryhmä, vastaava johtaja UPM-Kymmene Oyj, strategia ja yritysjärjestelyt Jaakko Pöyry Oy, liikkeenjohdon konsultoinnin johtotehtävät Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät Pohjolan Voima Oy, hallituksen puheenjohtaja Teollisuuden Voima Oyj, hallituksen jäsen Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, hallintoneuvoston jäsen TAPIO JALONEN JUKKA OHTOLA Diplomi-insinööri, s. 1958 Hallituksen jäsen vuodesta 2009 KTM, CEFA, s. 1967 Hallituksen jäsen vuodesta 2014 Päätoimi Johtaja, Fortum Power and Heat Oy Päätoimi Toimitusjohtaja, Rovakaira Oy ja Rovakairan Tuotanto Oy Keskeinen työkokemus Fortum Power and Heat Oy, vesi- ja lämpövoimalaitosten johtotehtävät Keskeinen työkokemus Maakunnallisen sähköyhtiön sähkön hankintaan, jakeluun, myyntiin ja hallintoon liittyvät johtotehtävät Päätoimi Neuvotteleva virkamies, Valtioneuvoston kanslia, Omistajaohjausosasto RISTO ANDSTEN Diplomi-insinööri, s. 1961 Hallituksen jäsen vuodesta 2007 Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät Fortum Generation AB vesivoimayhtiöt, hallitusjäsenyyksiä Diplomi-insinööri, s. 1970 Hallituksen jäsen vuodesta 2013 Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät Lapin Sähkövoima Oy, hallituksen puheenjohtaja Energiapolar Oy, hallituksen puheenjohtaja Energiateollisuus ry, hallituksen jäsen Rovakaira Oy:n ja Rovakairan Tuotanto Oy:n osakkuusyhtiöiden hallitusten jäsenyyksiä Päätoimi Voimaosakeyhtiö SF, President and CEO Voimaosakeyhtiö SF, Vice President, Business Development PEKKA MANNINEN Keskeinen työkokemus Kemira Oyj, Vice President, Energy Framatome ANP GmbH (Areva), General Representative Siemens Oy, energialiiketoiminnan johtotehtävät Päätoimi Toimitusjohtaja, Helen Oy (ent. Helsingin kaupunki, Helsingin Energia) ELINA ENGMAN Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät ei ole Diplomi-insinööri, s. 1954 Hallituksen jäsen vuodesta 2012 Keskeinen työkokemus Kauppa- ja teollisuusministeriö, Omistajapolitiikan yksikkö, ylitarkastaja Rahoitusalan tehtäviä Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät Ekokem Oyj, hallituksen jäsen Meritaito Oy, hallituksen varapuheenjohtaja TILINTARKASTAJA KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, vastuunalaisena tilintarkastajana KHT, JHTT Antti Kääriäinen Keskeinen työkokemus Helen Oy (ent. Helsingin kaupunki, Helsingin Energia), johtajatehtävät Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät Teollisuuden Voima Oyj, hallituksen jäsen Energiateollisuus ry, hallituksen jäsen Energiafoorumi ry, hallituksen jäsen EPV Energia Oy, hallituksen jäsen Voimapiha Oy, hallituksen jäsen Suomen Hyötytuuli Oy, hallituksen jäsen Suomen Merituuli Oy, hallituksen puheenjohtaja Suomen Energia-Urakointi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Helen-yhtiöiden hallitusjäsenyyksiä K E M I J O K I OY // V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 4 28 GRI-SISÄLTÖVERTAILU TUNNUS GRI:N SISÄLTÖ (G4) SISÄLTYY SIJAINTI KEMIJOEN VUOSIKERTOMUKSESSA OSIO JA LISÄTIEDOT STRATEGIA JA ANALYYSI G4-1 Toimitusjohtajan katsaus Kyllä Toimitusjohtajan katsaus, s. 6–7 G4-2 Keskeiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Kyllä Toimitusjohtajan katsaus, s. 6–7 Vastuullinen Kemijoki, s. 15–17 Ympäristö, s. 18–20 Ihmiset ja yhteisöt, s. 21–23 Taloudellinen vaikuttavuus, s. 24–26 Keskeiset riskit, s. 13 Kemijoki Oy:n esittely, s. 2–3 ORGANISAATION TAUSTAKUVAUS G4-3 Raportoivan organisaation nimi Kyllä G4-4 Tärkeimmät tavaramerkit/brändit sekä tuotteet ja palvelut Kyllä Kemijoki Oy:n esittely, s. 2–3 Kemijoki Oy:n tuottaa vesivoimalla sähköä. Yhtiö on Suomen merkittävin vesi- ja säätövoiman tuottaja ja tuottaa noin kolmanneksen Suomen vesisähköstä. G4-5 Organisaation pääkonttorin sijainti Kyllä Kemijoki Oy:n esittely, s. 2–3 Rovaniemi, Valtakatu 11. G4-6 Toimintamaiden lukumäärä ja maat, joissa organisaatio toimii tai jotka ovat merkittäviä raportissa kuvattujen olennaisten yritysvastuun näkökohtien osalta Kyllä Kemijoki Oy:n esittely, s. 2–3 G4-7 Organisaation omistusrakenne ja yhtiömuoto Kyllä Taloudellinen vaikuttauus, s. 24–26 G4-8 Markkina-alueet Kyllä Kemijoki Oy:n esittely, s. 2–3 Sähkön tuotanto ja voimalaitosten käyttö, s. 10–11 G4-9 Raportoivan organisaation koko Kyllä Kemijoki Oy:n esittely, s. 2–3 G4-10 Henkilöstön määrä työsuhteen ja työsopimuksen mukaan, alueellisesti ja sukupuolen mukaan jaoteltuna Kyllä Ihmiset ja yhteisöt, s. 21–23 G4-11 Kollektiivisesti neuvoteltujen työehtosopimusten piiriin kuuluva henkilöstö Kyllä Ihmiset ja yhteisöt, s. 21–23 Kaikki Kemijoki Oy:n palveluksessa olevat työntekijät, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt kuuluvat energia-alan työehtosopimuksen piiriin. G4-12 Organisaation toimitusketju Kyllä Kemijoki Oy:n esittely, s. 2–3 Toimitusjohtajan katsaus, s. 6–7 Sähkön tuotanto ja voimalaitosten käyttö, s. 10–11 Vastuullinen Kemijoki, s. 15–17 Kemijoki Oy toimii vesivoiman tilaaja- ja asiantuntijaorganisaationa, joka ostaa suurimman osan toiminnoistaan palvelutoimittajilta. Ketterän, kumppanuuksia hyödyntävän toimintamallin ansiosta yhtiö tuottaa vesisähköä kustannustehokkaasti ja vastuullisesti. Toimintamalli turvaa ennen kaikkea Kemijoki Oy:n jatkuvan kehittymisen ja vesivoimaosaamisen säilymisen myös tulevaisuudessa. G4-13 Merkittävät muutokset organisaation koossa, rakenteessa, omistusrakenteessa tai toimitusketjussa raportointijaksolla Kyllä Poimintoja vuodesta 2014, s. 5 Toimitusjohtajan katsaus, s. 6–7 Kemijoki Oy siirtyi vuonna 2014 kumppanuuteen perustuvaan toimintamalliin. Yhtiö omistaa edelleen voimalaitoksensa ja toimii vesivoiman tilaaja- ja asiantuntijaorganisaationa, joka hankkii merkittävän osan toiminnoista palveluina sopimuskumppaneilta. G4-14 Varovaisuuden periaatteen soveltaminen Kyllä Keskeiset riskit, s. 13 Taloudellinen vaikuttavuus, s. 24–26 Kemijoki Oy noudattaa toiminnassaan varovaisuuden periaatetta. Kemijoen toimintamalli perustuu siihen, että kaikessa toiminnassa varaudutaan ennalta ympäristöön liittyvien riskien ja haitallisten vaikutusten välttämiseen tai vähentämiseen. G4-15 Organisaation hyväksymät tai edistämät ulkopuolisten toimijoiden periaatteet tai aloitteet Kyllä G4-16 Jäsenyydet järjestöissä ja edunvalvontaorganisaatioissa Kyllä Ihmiset ja yhteisöt, s. 21–23 G4-EU1 Tuotantokapasiteetti Kyllä Sähkön tuotanto ja voimalaitosten käyttö, s. 10–11 G4-EU2 Energian tuotanto Kyllä Sähkön tuotanto ja voimalaitosten käyttö, ss. 10–11 G4-EU3 Asiakkaat Kyllä Kemijoki Oy:n esittely, s. 2–3 Yhtiömuoto on osakeyhtiö. Kemijoki Oy on niin sanottu Mankala-yhtiö: sen pääasiallinen tarkoitus on tuottaa sähköä osakkailleen omakustannushintaan. Kemijoki Oy:n suurin osakkeenomistaja on Suomen valtio, joka omistaa Kemijoki Oy:n koko osakekannasta yhteensä 50,1 %. Muita osakkeenomistajia ovat Fortum Power and Heat Oy (17,5 %), Lapin Sähkövoima Oy (9,34 %), UPM-Kymmene Oyj (4,13 %), Helen Oy (ent. Helsingin kaupunki, Helsingin Energia) (0,94 %), Rovakairan Tuotanto Oy (0,7 %), Rovaniemen Energia Oy (0,4 %). Kemijoki Oy:n omistuksessa on 16,89 prosenttia yhtiön koko osakepääomasta. Kemijoki Oy liittyi vuonna 2014 Energiantuotannon toimenpideohjelmaan. Yhdistyksissä vaikuttaminen on Kemijoki Oy:n merkittävää sidosryhmäyhteistyötä. K E M I J O K I OY // V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 4 30 GRI-SISÄLTÖVERTAILU TUNNISTETUT OLENNAISET NÄKÖKOHDAT JA LASKENTARAJAT G4-17 Konsernin laskentaraja Kyllä G4-18 Raportin sisällönmäärittely Kyllä Vastuullinen Kemijoki, s. 15–17 Kemijoki Oy on määritellyt yhteiskuntavastuuraportin sisällön GRI G4-ohjeiston raportointiperiaatteiden mukaisesti. Yritysvastuuraportti kattaa Kemijoki Oy:n tiedot samassa laajuudessa kuin yhtiön taloudellinen raportointi. G4-19 Olennaiset näkökohdat Kyllä Vastuullinen Kemijoki, s. 15–17 Kemijoki Oy kumppaneineen työstivät yhdessä kevään ja kesän 2014 aikana kokonaiskuvan yritysvastuun olennaisista näkökohdista. Työhön osallistui kattavasti Kemijoki Oy:n asiantuntijoita tuoden laajasti sidosryhmien näkökulmia mukaan. Sekä Kemijoki Oy:n johtoryhmä että hallitus ovat vahvistaneet olennaisuusmäärittelyn tulokset. Vuosikertomuksen sivun 37 taulukossa on esitetty olennaisuusmäärittelyn perusteella olennaisiksi tunnistetut GRI G4 -ohjeiston näkökohdat. G4-20 Olennaisia näkökohtia koskevat laskentarajat organisaation sisällä Kyllä Yritysvastuuraportin olennaisia näkökohtia koskevat tiedot kattavat Kemijoki Oy:n toiminnan tilikaudella 1.1-31.12.2014. Yritysvastuutiedoissa eivät ole mukana Kemijoki Oy:n tytäryhtiö Lapin Sähköverkko Oy, yhteisyritys Voimalohi Oy, eikä 30.6.2014 saakka konserniin kuulunut Kemijoki Aquatic Technology Oy. G4-21 Olennaisia näkökohtia koskevat laskentaraja organisaation ulkopuolella Kyllä Yritysvastuuraportin tietoihin ei ole yhdistelty Kemijoki Oy:n ulkopuolisia toimijoita. Yritysvastuuraportissa kerrotaan Kemijoki Oy:n yritysvastuuohjelmasta ja toimenpiteistä, joita yhtiö toteuttaa yhdessä kumppaneidensa kanssa. G4-22 Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa Kyllä Vuonna 2014 Kemijoki Oy otti käyttöön uuden kumppanuuteen perustuvan toimintamallin, jossa Kemijoki Oy toimii vesivoiman tilaaja- ja asiantuntijaorganisaationa. Yhtiön toimintamallin muutos vaikutti esimerkiksi henkilöstömäärään merkittävästi, ja huomattava osa henkilöstöstä siirtyi ns. vanhoina työntekijöinä Kemijoki Oy:n kumppaneiden palvelukseen. Vuoden 2014 aikana konsernirakenne muuttui Kemijoki Aquatic Technology Oy:n myymisen johdosta. Kemijoki Oy kumppaneineen työstivät yhdessä kevään ja kesän 2014 aikana kokonaiskuvan yritysvastuun olennaisista näkökohdista. Vuoden 2014 osalta Kemijoki Oy siirtyi GRI G4 -raportointiin. G4-23 Merkittävät muutokset raportin laajuudessa ja näkökohtien laskentarajoissa Kyllä Vastuullinen Kemijoki, s. 15–17 Vuonna 2014 Kemijoki Oy otti käyttöön uuden kumppanuuteen perustuvan toimintamallin, jossa Kemijoki Oy toimii vesivoiman tilaaja- ja asiantuntijaorganisaationa. Toimintamallin muutoksen johdosta yhtiö ostaa suurimman osan toiminnoistaan palvelutoimittajilta. Toimintamallin muutoksella ei ollut vaikutusta yhtiön laskentarajaan, joka kattaa edelleen Kemijoki Oy:n toiminnan. Sidosryhmiä ovat osakkaiden ja henkilöstön lisäksi kumppanit, toiminta-alueen asukkaat, poliittiset päättäjät, viranomaiset, osakaskunnat ja kalastusalueet, media ja suuri yleisö, koululaiset ja opiskelijat, tutkimuslaitokset, oppilaitokset, energia-alan järjestöt sekä alihankkijat ja rahoittajat. SIDOSRYHMÄVUOROVAIKUTUS G4-24 Luettelo organisaation sidosryhmistä Kyllä Ihmiset ja yhteisöt, s. 21–23 G4-25 Sidosryhmien määrittely- ja valintaperusteet Kyllä Vastuullinen Kemijoki, s. 15–17 Ihmiset ja yhteisöt, s. 21–23 G4-26 Sidosryhmätoiminnan periaatteet Kyllä Toimitusjohtajan katsaus, s. 6–7 Vastuullinen Kemijoki, s. 15–17 Ihmiset ja yhteisöt, s. 21–23 G4-27 Sidosryhmien esille nostamat tärkeimmät asiat ja huolenaiheet Kyllä Ihmiset ja yhteisöt, s. 21–23 RAPORTIN KUVAUS G4-28 Raportointijakso Kyllä 1.1.–31.12.2014 G4-29 Edellisen raportin päiväys Kyllä Edellinen vuosikertomus ja tilinpäätös julkistettu yhtiökokouspäivänä 12.5.2014. G4-30 Raportin julkaisutiheys Kyllä G4-31 Yhteystiedot josta voi tilata raportin ja kysyä siihen liittyviä lisätietoja Kyllä Yhteystiedot, raportin takakansi Raportti julkaistaan vuosittain. G4-32 GRI-sisältövertailu Kyllä GRI-sisältövertailu, s. 30–37 G4-33 Lähestymistapa ulkoiseen varmennukseen Kyllä Raporttia ei ole yritysvastuutietojen osalta varmennettu. HALLINTO HALLINTORAKENNE JA KOKOONPANO G4-34 Hallintorakenne ja valiokunnat Kyllä Hallinto, s. 27–29 Hallituksen toimintakertomus, s. 3–5 (Toimintakertomus ja tilinpäätös) Vastuullinen Kemijoki, s. 15–17 G4-35 Vastuunjako Kyllä Hallinto, s. 27–29 Hallituksen toimintakertomus, s. 3–5 (Toimintakertomus ja tilinpäätös) K E M I J O K I OY // V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 4 31 GRI-SISÄLTÖVERTAILU G4-36 Vastuuhenkilöt Kyllä Hallinto, s. 27–29 Hallituksen toimintakertomus, s. 3–5 (Toimintakertomus ja tilinpäätös) G4-37 Sidosryhmien konsultointi Kyllä Hallinto, s. 27–29 Hallituksen toimintakertomus, s. 3–5 (Toimintakertomus ja tilinpäätös) G4-38 Hallituksen kokoonpano Kyllä Hallinto, s. 27–29 Hallituksen toimintakertomus, s. 3–5 (Toimintakertomus ja tilinpäätös) G4-39 Hallituksen puheenjohtajan asema Kyllä Hallinto, s. 27–29 Hallituksen toimintakertomus, s. 3–5 (Toimintakertomus ja tilinpäätös) G4-40 Hallituksen valinta Kyllä Hallinto, s. 27–29 Hallituksen toimintakertomus, s. 3–5 (Toimintakertomus ja tilinpäätös) Eturistiriitojen välttäminen Kyllä G4-41 Sisältyy Kemijoki Oy:n hallituksen työjärjestykseen ja muihin hyvän hallintotavan ohjeisiin. HALLITUKSEN ROOLI ORGANISAATION TARKOITUKSEN, ARVOJEN JA STRATEGIAN MÄÄRITTELYSSÄ G4-42 Hallituksen rooli organisaation tarkoituksen, arvojen ja strategian määrittelyssä Kyllä Hallinto, s. 27–29 Hallituksen toimintakertomus, s. 3–5 (Toimintakertomus ja tilinpäätös) HALLITUKSEN ROOLI RISKIEN HALLINNASSA G4-45 Hallituksen rooli riskien tunnistamisessa ja hallinnassa Kyllä Keskeiset riskit, s. 13 Hallituksen toimintakertomus, s. 3–5 (Toimintakertomus ja tilinpäätös) G4-46 Riskienhallinnan tehokkuuden arviointi Kyllä Keskeiset riskit, s. 13 Hallituksen toimintakertomus, s. 3–5 (Toimintakertomus ja tilinpäätös) G4-47 Riskiarviointien frekvenssi Kyllä Keskeiset riskit, s. 13 Hallituksen toimintakertomus, s. 3–5 (Toimintakertomus ja tilinpäätös) Kyllä Vastuullinen Kemijoki, s. 15–17 Kemijoki Oy:n hallitus tarkastaa yhtiön riskienhallintapolitiikan sekä siihen liittyvät politiikat vuosittain. Lisäksi hallituksessa käsitellään yhtiön toimintaan liittyvät keskeiset riskit ja niiden hallinta. HALLITUKSEN ROOLI YHTEISKUNTAVASTUURAPORTOINNISSA G4-48 Yhteiskuntavastuuraportin hyväksyminen Palkitseminen ja kannusteet G4-51 Hallituksen ja ylimmän johdon palkitseminen Kyllä Hallituksen toimintakertomus, s. 3–5 (Toimintakertomus ja tilinpäätös) G4-52 Palkitsemisjärjestelmät Kyllä Hallituksen toimintakertomus, s. 3–5 (Toimintakertomus ja tilinpäätös) Kyllä Kemijoki Oy:n esittely, s. 2–3 Kyllä Hallinto, s. 27–29 Hallituksen toimintakertomus, s. 3–5 (Toimintakertomus ja tilinpäätös) LIIKETOIMINNAN EETTISYYS G4-56 Arvot ja liiketoimintaperiaatteet JOHTAMISTAVAN KUVAUS (DMA) Yleinen johtamistavan kuvaus K E M I J O K I OY // V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 4 32 GRI-SISÄLTÖVERTAILU TALOUDELLINEN VASTUU TALOUDELLISET TULOKSET G4-EC1 Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautuminen Kyllä Kemijoki Oy:n esittely, s. 2–3 Strategiset tavoitteet, s. 8 Taloudellinen vaikuttavuus, s. 24–26 Tärkein tavoitteemme on tuottaa osakkaillemme vesisähköä vastuullisesti ja kustannustehokkaasti. Liikevaihto: 37,4 miljoonaa euroa Tlikauden tulos: 0,6 miljoonaa euroa Kiinteistöverot: 18,1 miljoonaa euroa Tuet ja lahjoitukset: 40 656 euroa Osingot: 654 299 euroa Investoinnit: 14,4 miljoonaa euroa G4-EC2 Ilmastonmuutoksen aiheuttamat taloudelliset vaikutukset sekä muut riskit ja mahdollisuudet liittyen organisaation toimintaan Kyllä Keskeiset riskit, s. 13 G4-EC3 Organisaation eläkesitoumusten kattavuus Kyllä Ihmiset ja yhteisöt, s. 21–23 G4-EC4 Valtiolta saadut avustukset Kyllä Kemijoki Oy ei saanut valtiolta avustuksia vuonna 2014. Kemijoki Oy:n eläkesäätiön eläkevastuiden kokonaismäärä 31.12.2014 oli 23 458 161 euroa. VÄLILLISET TALOUDELLISET VAIKUTUKSET G4-EC7 Infrastruktuuri-investointien ja yleishyödyllisten palvelujen tuen kehitys ja vaikutukset Kyllä Vuonna 2014 Kemijoki Oy jatkoi investointeja toimialueensa vesistöjen virkistyskäytön ylläpitoon. Vuoden aikana tehtiin Kemijärven veneväylien ylläpitotöitä, Pirttikosken yläaltaan kolmen jäätien ylläpitotöitä ja tekojärvien moninaiskäytön parantamistöitä poistamalla kantoja ja puuaineista rannoilta. Näihin töihin käytettiin yhteensä 91 500 euroa, jotka sisältyvät yhtiön ympäristöinvestointeihin. G4-EC8 Merkittävät epäsuorat taloudelliset vaikutukset ja niiden laajuus Kyllä Kemijoki Oy tukee yhteiskunnallista kehittymistä ja hyvinvointia esimerkiksi maksamalla veroja, palkkoja sekä ostamalla palveluita kumppaneiltaan. Voimalaitosten käynnissä- ja kunnossapidosta vastaava Caverion Industria Oy, Kemijoki Oy:n taloushallintoa hoitava Administer Oy ja lakiasiaintoimisto Fondia Oy ovat avanneet Rovaniemelle toimipisteet. Lisäksi VEO Oy on palkannut Kemijoki Oy:n entisiä työntekijöitä ja perustanut toimipisteen Rovaniemelle. Kyllä Kemijoki Oy uudisti hankintaohjeensa vuonna 2014. Ohjeessa määritellään Kemijoki Oy:n materiaali- ja palveluhankinnoissa noudatettavat periaatteet ja vastuunjako sekä annetaan yleisohjeet hankintojen tekemiseen.Hankinnat tehdään yhtiön edun mukaisesti kokonaistaloudellisesti edullisimmalla tavalla. Ohje hyväksyttiin yhtiön johtoryhmässä kesäkuussa 2014. Vuonna 2014 ostimme kumppaneiltamme palveluita 9,4 miljoonalla (ei sisällä arvonlisäveroa). OSTOKÄYTÄNNÖT G4-EC9 Paikallisten ostojen osuus merkittävissä toimipaikoissa SAATAVUUS JA TOIMITUSVARMUUS G4-EU6 Johtamiskäytännöt, joilla varmistetaan lyhyen ja pitkän aikavälin sähkönsaatavuus ja luotettavuus Kyllä Kemijoki Oy:n esittely, s. 2–3 Toimitusjohtajan katsaus, s. 6–7 Sähkön tuotanto ja voimalaitosten käyttö, s. 10–11 G4-EU10 Suunniteltu kapasiteetti verrattuna ennakoituun sähkön kysyntään pitkällä aikavälillä Kyllä Sähkön tuotanto ja voimalaitosten käyttö, s. 10–11 Käytettävyys eli voimalaitoskoneistojen toimintavalmius tuottaa sähköä oli vuonna 2014 hyvällä tasolla. Pelkästään häiriöt huomioon ottava käytettävyys oli keskimääräinen, 99,45 prosenttia. Kokonaiskäytettävyys, johon vaikuttavat häiriöiden lisäksi koneiden seisokit huoltojen aikana, oli 96,63 prosenttia, mikä oli suunnitellulla tasolla. Kyllä Vastuullinen Kemijoki, s. 15–17 Osallistuimme vuonna 2014 mm. Lapin ELY-keskuksen Askel Ounasjoelle III -hankkeeseen, jossa valmistuivat suunnitelmat kalateistä Kemijoki Oy:n omistamiin voimalaitoksiin Kemijoen alaosalla. Lisäksi tuimme Lohijokitiimi ry:n toimia lohien ylisiirrossa Ounasjokeen. Energiateollisuus ry:n ympäristöpoolin kautta osarahoitimme useita energiatuotannon ympäristövaikutuksia selvittäviä tutkimushankkeita. Lisäksi osallistuimme IEA:n vesivoimasopimuksen kautta mm. tekojärvien kasvihuonekaasutaseita selvittävään tutkimukseen. Investointimme tutkimus- ja kehitystoimintaan vuonna 2014 olivat yhteensä 125 000 euroa. TUTKIMUS JA KEHITYS G4-EU8 Tutkimus- ja kehitystoimenpiteet sekä kustannukset sähkön luotettavuuden ja kestävän kehityksen edistämiseksi TEHOKKUUS G4-EU11 Voimalaitosten keskimääräinen hyötysuhde Kyllä Sähkön tuotanto ja voimalaitosten käyttö, s. 10–11 Merkittävät hankkeet, s. 12 Tärkein tavoitteemme on tuottaa osakkaillemme vesisähköä vastuullisesti ja kustannustehokkaasti. Vuonna 2014 tuotimme sähköä 4 126 gigawattituntia (GWh). G4-EU30 Käytettävyys Kyllä Sähkön tuotanto ja voimalaitosten käyttö, s. 10–11 Käytettävyys eli voimalaitoskoneistojen toimintavalmius tuottaa sähköä oli vuonna 2014 hyvällä tasolla. Kokonaiskäytettävyys, johon vaikuttavat häiriöiden lisäksi koneiden seisokit huoltojen aikana, oli 96,63 prosenttia, mikä oli suunnitellulla tasolla. K E M I J O K I OY // V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 4 33 GRI-SISÄLTÖVERTAILU ENERGIA G4-EN3 Organisaation oma energian kulutus Kyllä Sähkön tuotanto ja voimalaitosten käyttö, s. 10–11 Vuonna 2014 Kemijoki Oy:n toimitalon lämpöenergian kulutus oli 602,64 megawattituntia (MWh) ja sähkönkulutus 801,62 MWh. G4-EN6 Energiankulutuksen vähentäminen Kyllä Merkittävät hankkeet, s. 12 Vuoden 2014 aikana tehdyt energiatehokkuutta parantavat tehonnostot ja peruskorjaukset edistävät merkittävästi ympäristönsuojelua. Tehonnostoilla Kemijoki Oy lisäsi vuoden 2014 aikana voimalaitostensa vesivoimatehoa 14 megawattia (MW). Yhteensä tehonnostoilla on vesivoimaa lisätty noin 240 megawattia. Vuodessa nämä tehonnostot tuottavat noin 240 gigawattituntia (GWh) lisää energiaa, eli noin 50 000 kotitalouden keskimääräisen sähkönkulutuksen verran. Fossiilisilla polttoaineilla tuotettuna tämä energiamäärä aiheuttaisi hiilidioksidipäästöjä 214 000 tonnia vuodessa. Yhteensä tehonnostoilla on vuosina 1996–2014 vesivoimaa lisätty noin 240 megawattia. Kyllä Sähkön tuotanto ja voimalaitosten käyttö, s. 10–11 Merkittävät hankkeet, s. 12 Maisemaa ja vesistöä parannetaan jatkuvasti tekemällä rannansuojauksia, maisemointeja ja raivauksia. Vuonna 2014 Kemijoki Oy:n osuus oli 70 000 euroa pääosin EU:n rahoittamassa Kemijärven vesistökunnostukset 2012–2014 -hankkeessa. Lokan ja Porttipahdan tekojärvien moninaiskäytön EAKR-kehittämishankkeessa osuutemme vuonna 2014 oli 53 500 euroa. Kemijoki Oy:n omistamista Kemihaaran alueen soista on suojeltu 7 737 hehtaaria erillisellä suojelusopimuksella. Alue on edelleen Kemijoki Oy:n omistuksessa. VESI G4-EN9 Vesilähteet, joihin organisaation vedenotolla on merkittävä vaikutus LUONNON MONIMUOTOISUUS G4-EN11 Omistetut , vuokratut tai hallinnoidut toimipaikat, jotka sijaitsevat luonnonsuojelualueilla tai luonnon monimuotoisuuden kannalta rikkailla alueilla tai niiden läheisyydessä Kyllä Merkittävät hankkeet, s. 12 Ympäristö, s. 18–20 G4-EN12 Organisaation toiminnan, tuotteiden ja palvelujen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen luonnonsuojelualueilla tai luonnon monimuotoisuuden kannalta rikkailla alueilla Kyllä Merkittävät hankkeet, s. 12 Ympäristö, s. 18–20 G4-EN13 Suojellut ja kunnostetut elinympäristöt Kyllä Ympäristö, s. 18–20 Kattava työmme maiseman ja vesistön tilan hyväksi jatkui vuonna 2014 vahvana. Vaelluskalakantojen elvyttämisen kannalta vuosi 2014 oli erityisen tärkeä. Vuonna 2014 velvoite- ja ympäristötöihin käytettiin 3,4 miljoonaa euroa. JÄTEVEDET JA JÄTTEET G4-EN24 Merkittävien vuotojen määrä ja suuruus Kyllä G4-EN26 Vesistöt ja niiden yhteydessä olevat elinympäristöt, joihin organisaation vesipäästöillä ja valumilla on merkittävä vaikutus (koko, suojeluasema ja biodiversiteettiarvo) Kyllä Ympäristö, s. 18–20 Kemijoen ja Kemijärven veden laatu on hyvä. Lokan ja Porttipahdan tekojärvien veden laatu on parantunut altaiden ikääntyessä ja vastaa jo monelta osin pohjoissuomalaisten järvien keskitasoa. Kalojen elohopeapitoisuudet ovat olleet tasaisessa laskussa sekä tekojärvillä että Kitisellä. Vuoden 2014 aikana ei tapahtunut merkittäviä vuotoja. Kyllä Sähkön tuotanto ja voimalaitosten käyttö, s. 10–11 Vuonna 2014 Kemijoki Oy:n toiminnassa sattui yksi lupaehtorikkomus. 5.–6.11.2014 Kokkosnivan voimalaitoksen laitosvirtaama ylitti lupaehtojen mukaisen määrän, mistä tehtiin ilmoitus lupaehtoja valvovalle viranomaiselle. Kyllä Ympäristö, s. 18–20 Velvoite- ja ympäristötöihin vuonna 2014 käytettiin 3,4 miljoonaa euroa, joista kalatalousvelvoitteisiin yhteensä 2,3 miljoonaa euroa. Peruskorjauksiin, tehonnostoihin ja muihin töihin, joilla oli myös ympäristöä parantavia vaikutuksia käytimme yhteensä 11,7 miljoonaa euroa. MÄÄRÄYSTENMUKAISUUS G4-EN29 Merkittävien ympäristölainsäädännön ja -säännösten rikkomiseen liittyvien sakkojen rahamääräinen arvo määrä sekä ei-rahallisten sanktioiden lukumäärä YLEISET G4-EN31 Ympäristönsuojelun kokonaiskustannukset ja investoinnit tyypeittäin TOIMITTAJIEN YMPÄRISTÖARVIOINNIT G4-EN32 Prosenttiosuus uusista toimittajista, jotka on arvioitu ympäristökriteerien mukaisesti Kyllä Kumppanivalinnassa yksi tärkeimmistä kriteereistä on, että kumppanit ovat valmiita sitoutumaan yritysvastuuohjelmaamme. Kemijoki Oy:n kumppanuusmallin toimivuutta arvioidaan ja mitataan vuosittain tapaamisissa, katselmuksissa. Arvioinnissa ja mittaamisessa huomiodaan myös Kemijoki Oy:n ympäristötavoitteet. 100% uusista kumppaneista arvioitiin olennaisten yritysvastuunäkökohtien osalta. YMPÄRISTÖASIOIHIN LIITTYVIEN EPÄKOHTIEN VALITUSMEKANISMIT G4-EN34 Ympäristöasioihin liittyvien valitusmekanismin kautta rekisteröityjen, käsiteltyjen ja ratkaistujen epäkohtien lukumäärä Kyllä Vastuullinen Kemijoki, s. 15–17 Vastuullisena toimijana pidämme tiiviisti yhteyttä esimerkiksi paikallisiin elinkeinonharjoittajiin, kalastajiin, mökkiläisiin, ja oppilaitoksiin. Ympäristötiedusteluita kiinteistöasioista, ympäristönhoitotöistä ja juoksutuksista tuli vuoden 2014 aikana 1651. K E M I J O K I OY // V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 4 34 GRI-SISÄLTÖVERTAILU SOSIAALINEN VASTUU TYÖLLISTÄMINEN G4-LA1 Uuden palkatun henkilöstön kokonaismäärä ja osuus sekä henkilöstön vaihtuvuus jaoteltuna ikäryhmittäin, sukupuolen mukaan ja alueittain Kyllä Ihmiset ja yhteisöt, s. 21–23 31.12.2014 Kemijoki Oy työllisti keskimäärin 45 kokoaikaista työntekijää ja yhden osa-aikaisen työntekijän. Vuonna 2014 Kemijoki Oy palkkasi kolme harjoittelijaa. HENKILÖSTÖN JA TYÖNANTAJAN VÄLISET SUHTEET G4-LA4 Uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäisilmoitusaika ja sen sisältyminen kollektiivisiin työehtosopimuksiin Kyllä Suomessa uudelleenjärjestelytilanteita koskevat keskeiset säädökset yhteistoimintalaista. TYÖTERVEYS JA -TURVALLISUUS G4-LA6 Tapaturmatyypit, tapaturmataajuus, ammattitautitaajuus, menetetyt työpäivät, poissaolot ja työhön liittyvät kuolemantapaukset jaotteluna alueittain ja sukupuolen mukaan Kyllä Ihmiset ja yhteisöt, s. 21–23 Kemijoki Oy:n tavoitteena on saavuttaa tapaturmaton työyhteisö. Kemijoki Oy:ssä ei vuonna 2014 sattunut tapaturmia. KOULUTUS G4-LA9 Keskimääräiset koulutustunnit vuodessa henkilöä kohden jaoteltuna sukupuolen mukaan ja henkilöstöryhmittäin Kyllä Ihmiset ja yhteisöt, s. 21–23 Vuonna 2014 koulutuskustannukset ilman palkkakustannuksia olivat 48 700 euroa. G4-LA11 Säännöllisten suoritusarviointien ja kehityskeskustelujen piirissä olevan henkilöstön osuus Kyllä Ihmiset ja yhteisöt, s. 21–23 Kemijoki Oy:n palveluksessa oleva henkilöstö kuuluu säännöllisten suoritusarviointien ja tavoitekeskustelujen piiriin. Toimintamallin muutoksen jälkeen yhtiössä uudistettiin tehtävän kuvaamislomake ja käynnistettiin tavoitekeskustelut muuttuneiden vastuiden selkeyttämiseksi. Kyllä Ihmiset ja yhteisöt, s. 21–23 Hallinto, s. 27–29 Kemijoessa tasa-arvosuunnitelman tavoitteena on edistää erityisesti naisten ja miesten valista tasa-arvoa sekä havaita kaikki ne menettelyt, toimintatavat ja asiat, jotka voivat hidastaa tasa-arvon edistämistä tai olla sen toteutumisen esteenä. 31.12.2014 yhtiön työntekijöistä oli 13 prosenttia naisia ja 87 prosenttia miehiä. Emme raportoi ikäryhmän, vähemmistöryhmän ja muiden monimuotoisuuteen liittyvien tekijöiden mukaisesti. Kyllä Ihmiset ja yhteisöt, s. 21–23 Kemijoki Oy:ssä on johdon ja henkilöstön tulospalkkiojärjestelmät. Kemijoessa tasa-arvosuunnitelmassa huomioidaan työsuhteen ehdot ja palkkaus. Tasa-arvoasioita käsitellään yhteistoiminnassa vuosittain. Kyllä Vastuullinen Kemijoki, s. 15–17 100% uusista kumppaneista arvioitiin olennaisten yritysvastuunäkökohtien osalta. Kyllä Vastuullinen Kemijoki, s. 15–17 Kemijoki toimii maantieteellisesti laajalla alueella ja toimintamme koskettaa suurta joukkoa sidosryhmiä. Paikallisyhteisöjen luottamus ja paikallinen sidosryhmätyö ovat Kemijoki Oy:n vastuullisuudessa tärkeitä. Vuoden 2014 aikana ei tapahtunut alkuperäiskansojen oikeuksien rikkomuksia. Kyllä Ihmiset ja yhteisöt, s. 21–23 Vuonna 2014 järjestettiin noin 50 tapaamista keskeisimpien sidosryhmien kanssa. Kumppanuusmallin toimivuutta arvioidaan ja mitataan vuosittain katselmustilaisuuksissa. Toteutimme kaikille kumppaneille ja Kemijoki Oy:lle yhteisesti suunnatun kumppanuustutkimuksen. Kukin arvioi siinä kumppanuuskokemusta kahdesta näkökulmasta, kokemus omasta toiminnasta ja kumppanin toiminnasta. Vastausprosentti oli noin 90. Yhteensä 58 kumppania ja kemijokilaista vastasi kyselyyn. 89 % kumppaneista ja 71 % Kemijoen henkilöstöstä arvioi kumppanuusmallin toteutuneen erittäin tai melko hyvin. 93 % kumppaneista ja 86 % henkilöstöstä arvioi Kemijoen onnistuneen toiminnassaan melko tai erittäin hyvin. Vastuullinen Kemijoki, s. 15–17 Paikallisyhteisöjen luottamus ja paikallinen sidosryhmätyö ovat Kemijoki Oy:n vastuullisuudessa tärkeitä. MONIMUOTOISUUS JA TASAVERTAISET MAHDOLLISUUDET G4-LA12 Organisaation hallintoelinten kokoonpano ja henkilöstön jakauma henkilöstöryhmittäin jaoteltuna sukupuolen, ikäryhmän, vähemmistöryhmän ja muiden monimuotoisuuteen liittyvien tekijöiden mukaisesti TASA-ARVOINEN PALKITSEMINEN G4-LA13 Naisten ja miesten peruspalkkojen ja palkitsemisen suhde henkilöstöryhmittäin merkittävissä toimipaikoissa TOIMITTAJIEN TYÖOLOJEN ARVIOINTI G4-LA14 Prosenttiosuus uusista toimittajista, jotka on arvioitu työoloihin liittyvien kriteerien mukaisesti ALKUPERÄISKANSOJEN OIKEUDET G4-HR8 Alkuperäiskansojen oikeuksien rikkomusten lukumäärä ja niihin liittyvät toimenpiteet YHTEISKUNTA PAIKALLISYHTEISÖT G4-SO1 Prosenttiosuus toiminnoista, joissa on toteutettu paikallisyhteisövuorovaikutus, vaikutusarvioinnit ja kehitysohjelmat G4-SO2 Toiminnot, joilla on nykyisiä ja mahdollisia negatiivisia vaikutuksia paikallisyhteisöihin K E M I J O K I OY // V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 4 35 GRI-SISÄLTÖVERTAILU KRIISIVALMIUS G4-EU21 Kriisi- ja poikkeustilanteisiin varautuminen, niihin liittyvät suunnitelmat ja koulutus Kyllä Ihmiset ja yhteisöt, s. 21–23 Kemijoki Oy osallistui sähköyhtiöiden ja viranomaisten VALVE 2014 -suurhäiriöharjoitukseen syyskuussa 2014. Harjoituksessa testattiin sähkönpalautusta vesivoiman avulla tilanteessa, jossa Ruotsista saatavaa siemensähköä ei olisi saatavilla. Kyllä Vastuullinen Kemijoki, s. 15–17 Kemijoki Oy on määritellyt eettiset liiketoimintaperiaatteet, joissa huomioidaan lahjontaan ja korruptioon liittyvät asiat. Vuonna 2014 Kemijoki Oy julkaisi uudet tukemisen periaatteet, jotka käytiin läpi koko henkilöstön kanssa. Periaatteiden mukaisesti yhtiö ei anna tukea poliittisille järjestöille, puolueille, vaaliehdokkaille, puoluelehdille, uskonnollisille liikkeille ja yksittäisille henkilöille. LAHJONTA JA KORRUPTION VASTAISUUS G4-SO4 Korruption vastaisiin politiikkoihin ja menettelytapoihin liittyvä kommunikointi ja koulutus KILPAILUN RAJOITUKSET G4-SO7 Kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomiseen, kartelleihin ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyvien oikeustoimien lukumäärä ja oikeuden päätökset Kyllä Vuoden 2014 aikana nolla. Toimintamallin muutoksen yhteydessä Kemijoki Oy toteutti kilpailulainsäädäntöön liittyvän itsearvioinnin. Toimintamallin muutoksen yhteydessä tietojen luottamuksellisuuteen ja kilpailuoikeuteen liittyvät asiat huomioitiin erityisen tarkasti. Päivitimme kilpailuoikeudellisen toimintaohjeemme, joka hyväksyttiin Kemijoki Oy:n hallituksessa 5.12.2014. Järjestimme valvomon työntekijöille kilpailuoikeudellisista asioista koulutuksen joulukuussa 2014. Vuoden 2014 lopussa myös päätettiin, että Fortum Power and Heat Oy:n valvomotyöntekijöille ja Kemijoki Oy:n muulle henkilökunnalle järjestetään koulutus kilpailuoikeudellisista asioista alkuvuodesta 2015. Kyllä Vuoden 2014 aikana nolla. Kyllä 100 % Kemijoen kumppaneista on arvioitu yhteiskunnallisiin vaikutuksiin liittyvien kriteerien mukaisesti osana Vastuullinen Kemijoki -toimintamallia. Kyllä Syksyllä 2014 käynnistynyt Kemijoki Oy:n yritysvastuuohjelma kokoaa yhtiön ja kumppaneiden keskeiset toimenpiteet kokonaisuudeksi. Sen pääkohtia ovat vesivoimaosaamisen kehittäminen, yhteistyö paikallisten sidosryhmien kanssa sekä turvallisuus ja ympäristövaikutusten hallinta. Kemijoki Oy:n sähköntuotanto tapahtuu vesivoimalla Suomessa. 100 % yhtiön tuottamasta sähköstä on tuotettu Suomessa. MÄÄRÄYSTENMUKAISUUS G4-SO8 Merkittävien lainsäädännön ja säännösten rikkomiseen liittyvien sakkojen rahamääräinen arvo määrä sekä ei-rahallisten sanktioiden lukumäärä TOIMITTAJIEN YHTEISKUNNALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI G4-SO9 Prosenttiosuus uusista toimittajista, jotka on arvioitu yhteiskunnallisiin vaikutuksiin liittyvien kriteerien mukaisesti TUOTEVASTUU ASIAKKAIDEN TERVEYS JA TURVALLISUUS G4-EU25 Yleisöturvallisuus TUOTE- JA PALVELUTIEDOT G4-PR3 Organisaation tuotteiden ja palvelujen pakollisen tuoteinformaation ja -merkintöjen tyypit sekä prosenttiosuus tärkeimmistä tuotteista ja palveluista, joita nämä vaatimukset koskevat Kyllä G4-PR5 Asiakastyytyväisyystutkimusten tulokset Kyllä Ihmiset ja yhteisöt, s. 21–23 Kemijoki Oy toteutti sekä kumppaneille että yhtiölle yhteisesti suunnatun kumppanuustutkimuksen. Tutkimuksen vastausprosentti oli noin 90. Yhteensä 58 kumppania ja kemijokilaista vastasi kyselyyn. 89 % kumppaneista ja 71 % Kemijoen henkilöstöstä arvioi kumppanuusmallin toteutuneen erittäin tai melko hyvin. 93 % kumppaneista ja 86 % henkilöstöstä arvioi Kemijoen onnistuneen toiminnassaan melko tai erittäin hyvin. Kokonaistulosta kuvaava kumppanuuusvastuuindeksi huomioi kustannustehokkuuden, ympäristöasiat, turvallisuuden, työnantajamaineen sekä viestinnän aktiivisuuden ja avoimuuden. Indeksin keskiarvo (asteikolla 1–5) oli 4,2. ASIAKKAIDEN YKSITYISYYDEN SUOJA G4-PR8 Asiakkaiden yksityisyyden suojan rikkomiseen ja asiakastietojen häviämiseen liittyvien vahvistettujen valitusten lukumäärä Kyllä Kemijoki Oy on niin sanottu Mankala-yhtiö: sen pääasiallinen tarkoitus on tuottaa sähköä osakkailleen omakustannushintaan. Kemijoki Oy:n osakkeenomistajat ovat myös yhtiön asiakkaita Kemijoki Oy noudataa toiminnassaan muun muassa sähkömarkkinalakia, jossa säädetään esimerkiksi toimijoiden salassapitovelvollisuudesta. Asiakastiedon häviämis- tai varkaustapauksia ei ollut. K E M I J O K I OY // V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 4 36 GRI-SISÄLTÖVERTAILU GRI G4:N MUKAINEN NÄKÖKOHTA KEMIJOKI OY:N KANNALTA OLENNAINEN NÄKÖKOHTA TALOUDELLINEN VASTUU Taloudelliset tulokset Taloudellinen lisäarvo omistajille ja alueelle Välilliset taloudelliset vaikutukset Taloudellinen lisäarvo omistajille ja alueelle Ostokäytännöt Vastuullinen hankinta ja ostokäytännöt sekä seuranta Saatavuus ja toimitusvarmuus Huoltovarmuus Sähkömarkkinat Tutkimus ja kehitys Vesivoimaosaamisen kehittäminen Taloudellinen vaikuttavuus Tehokkuus Huoltovarmuus Vesivoimaosaamisen kehittäminen YMPÄRISTÖVASTUU Energia Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Vesi Vesistöt Luonnon monimuotoisuus Ympäristönhoito Kalasto ja kalastus Virkistyskäyttö Jätevedet ja jätteet Vesistöt Häiriöt ja poikkeustilanteet Määräystenmukaisuus Ympäristöluvat Yleiset Ympäristönhoito Toimittajien ympäristöarvioinnit Vastuullinen hankinta ja ostokäytännöt sekä seuranta Ympäristöasioihin liittyvien epäkohtien valitusmekanismit Häiriöt ja poikkeustilanteet SOSIAALINEN VASTUU HENKILÖSTÖ JA TYÖOLOSUHTEET Työllistäminen Henkilöstökäytännöt Henkilöstön ja työnantajan väliset suhteet Henkilöstökäytännöt Työterveys ja -turvallisuus Turvallisuus Koulutus Vesivoimaosaamisen kehittäminen Henkilöstökäytännöt Monimuotoisuus ja tasavertaiset mahdollisuudet Henkilöstön hyvinvointi Tasa-arvoinen palkitseminen Henkilöstökäytännöt Hallinto ja palkitseminen Toimittajien työolojen arviointi Vastuullinen hankinta ja ostokäytännöt sekä seuranta IHMISOIKEUDET Alkuperäiskansojen oikeudet Paikallisyhteisöt, paikallinen sidosryhmätyö Maankäyttö YHTEISKUNTA Paikallisyhteisöt Paikallisyhteisöt, paikallinen sidosryhmätyö Tuki paikallisyhteisöille ja paikalliset hankkeet Kriisivalmius Huoltovarmuus, turvallisuus Lahjonta ja korruption vastaisuus Eeettiset liiketoimintaperiaatteet Kilpailun rajoitukset Sähkömarkkinat Määräystenmukaisuus Eeettiset liiketoimintaperiaatteet Toimittajien yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi Vastuullinen hankinta ja ostokäytännöt sekä seuranta TUOTEVASTUU Asiakkaiden terveys ja turvallisuus Turvallisuus Tuote- ja palvelutiedot Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Asiakkaiden yksityisyyden suoja Sähkömarkkinat K E M I J O K I OY // V U O S I K E R TO M U S 2 0 1 4 37 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2014 SISÄLLYSLUETTELO HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 39 KEMIJOKI-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 42 Konsernituloslaskelma 43 Konsernitase 43 Konsernin rahoituslaskelma 44 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 45 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 45 Tuloslaskelman liitetiedot 46 Taseen liitetiedot 47 KEMIJOKI-KONSERNIN EMOYHTIÖ KEMIJOKI OY:N TILINPÄÄTÖS 51 Emoyhtiön tuloslaskelma 52 Emoyhtiön tase 52 Emoyhtiön rahoituslaskelma 53 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 54 Tuloslaskelman liitetiedot 56 Taseen liitetiedot 58 Luettelo käytetyistä tilikirjoista 61 Hallituksen voitonjakoehdotus 62 Tilinpäätösmerkintä63 Tilintarkastuskertomus64 Hallitusneuvoston lausunto 65 K E M I J O K I OY // TO I M I N TA K E R TO M U S J A T I L I N PÄ ÄTÖ S 2 0 1 4 38 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Kemijoki Oy on Mankala-yhtiö. Kemijoki Oy:n tarkoitus on tuottaa sähköä osakkailleen omakustannushintaan kustannustehokkaasti. Kemijoki-konserniin kuuluu emoyhtiön lisäksi neljä tytäryhtiötä, joista merkittävin on Lapin Sähköverkko Oy. Yhtiöstä ja sen toiminnasta vuonna 2014 on laadittu yhdistetty vuosikertomus ja yritysvastuuraportti. TUOTANTO JA INVESTOINNIT Yhtiön vesivoimalaitoksilla tuotettiin vuonna 2014 sähköä 4126 gigawattituntia, joka vastasi 31 prosenttia kotimaisesta vesivoimalla tuotetusta sähköstä. Tuotanto alitti seitsemällä prosentilla keskimääräisen. Vesivarastot kasvoivat vuoden aikana 89 gigawattitunnilla. Vuoden päättyessä vesivarastojen täyttöaste oli 64 prosenttia. Voimalaitosten tuotantoon vaikuttava kokonaiskäytettävyys oli 96,63 prosenttia. Häiriökäytettävyys oli 99,45 prosenttia. Pisimmät seisokit aiheutuivat Pankakosken koneiston 2 peruskorjauksesta ja Seitakorvan koneiston 2 tehonnostosta. Voimalaitosten peruskorjaus- ja tehonnostohankkeet jatkuivat. Seitakorvan voimalaitoksen koneiston 2 tehonnosto päätti Kemijoen pääuoman tehonnostohankkeet, jotka alkoivat vuonna 1996 Petäjäskoskelta. Seitakorvan koneiston tehonnostolla saatiin 14 megawattia lisätehoa, mikä nosti voimalaitoksen kokonaistehon 144 megawattiin. Pankakosken voimalaitoksen koneiston 2 peruskorjaus valmistui huhtikuussa 2014. Taivalkosken koneistojen öljyvahinkojen riskiä pienentävän muutostyön valmistelu aloitettiin. Sierilän voimalaitoshankkeen ja Loue–Tervolan uomanparannuksen lupakäsittelyt jatkuivat. Investointien kokonaismäärä oli 14,4 miljoonaa euroa. KEMIJOKI OY:N TOIMINTAMALLIN MUUTTAMINEN Kemijoki Oy:n hallitus päätti 19.3.2013 strategisesta linjauksesta ja edelleen 27.11.2013 yhtiön toimintamallin muuttamisesta. Muutos tehdään kokonaisuudessaan noin kahden vuoden kuluessa, ja sen myötä pääosa yhtiön tarvitsemista palveluista ostetaan sopimuskumppaneilta. Toimintamallin muuttaminen asiantuntija- ja tilaajaorganisaatioksi eteni vuonna 2014 suunnitelmien mukaisesti. Suurin osa henkilöstöstä, noin 100 henkilöä, siirtyi toimintamallin muuttamisen yhteydessä keväällä 2014 liikkeenluovutusten mukana kumppaneiden palvelukseen. Sopimuskumppaneiksi kilpailutusten ja neuvottelujen jälkeen valittiin Kemijoen voimalaitosten käyttö- ja kunnossapidossa Caverion Industria Oy, talouspalveluissa Administer Oy, lakipalveluissa Fondia Oy, IT-infrastruktuurin hallinnoinnissa Enfo Oyj, rahoituksen tehtävissä Fortum Oyj ja velvoite-, patoturvallisuus- ja ympäristötöissä Kemijoki Aquatic Technology Oy (KAT). Kemijoki Aquatic Technology Oy (KAT), Kemijoki Oy:n aikaisemmin omistama yhtiö, myytiin 30.6.2014 Mitta Oy:lle. Kemijoki Aquatic Technology Oy on nykyiseltä toiminimeltään Infrakat Oy. Hallitus päätti marraskuussa 2014 valvomotoiminnan siirtämisestä Fortum Power and Heat Oy:lle. Siirto toteutetaan vuosina 2015–2016. Toimintamallin muutos laski vuonna 2014 odotetusti yhtiön henkilöstökuluja, vastaavasti ulkopuolisten palveluiden kustannus kasvoi. Tytäryhtiö Kemijoki Aquatic Technology Oy:n (KAT) osakekauppa ja Kemijoki Oy:n omistuksessa olleen asunto-osakkeen myynti alensivat nettorahoituskuluja. Yhtiön tavoitteena on saavuttaa toimintamallin muutoksella 4–6 miljoonaa euron vuotuiset kustannussäästöt. Kustannussäästöt saavutetaan täysimääräisesti asteittain vuoden 2016 loppuun mennessä. TALOUS Yhtiön taloudellinen päätavoite on kustannustehokkuus. Taajuusohjattujen reservien myynti oli suunniteltua. Emoyhtiön kulurakenteen kehitys oli toimintamallin selvitystyöhön liittyneitä kuluja lukuun ottamatta suunnitellun mukainen. Kiinteistövero, 18,1 miljoonaa euroa, oli yhtiön suurin yksittäinen kuluerä. Yhtiön rahoitussalkku oli vuoden 2014 lopussa 383,4 miljoonaa euroa. Konsernilla oli pitkäaikais- ta lainaa 297,1 miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiöllä on pitkäaikainen rahoitusleasingsopimus, jonka pääoma-arvo on 22,0 miljoonaa euroa. Vuoden aikana nostettiin uusia pitkäaikaisia lainoja 50 miljoonaa euroa. Konsernilla oli lyhytaikaista lainaa vuoden lopussa 63,5 miljoonaa euroa. Lyhytaikainen rahoitus ja likviditeetin hallinta hoidetaan yritystodistusohjelmalla ja luottolimiittisopimuksilla. Yhtiön maksuvalmius oli hyvä. Rahoituksen keskikorko, mukaan lukien leasing-rahoitus, oli vuoden lopussa 1,98 prosenttia. Rahoitussalkun suojausaste oli vuoden lopussa 53,0 prosenttia. Emoyhtiön taseessa olevaa poistoeroa purettiin enimmäismäärä, 13,4 miljoonaa euroa. Kun emoyhtiön poistoeron muutos puretaan konsernissa tilikauden tulokseen ja laskennalliseen verovelkaan, näkyy se tappiona konsernitilinpäätöksessä. Emoyhtiön taseen loppusumma oli tilikauden päättyessä 452,4 miljoonaa euroa, ja konsernitaseen loppusumma 452,9 miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli 17,0 prosenttia. Liiketoiminnan muita tuottoja kertyi palveluista ja omaisuuden myynnistä yhteensä 18,1 miljoonaa euroa. K E M I J O K I OY // TO I M I N TA K E R TO M U S J A T I L I N PÄ ÄTÖ S 2 0 1 4 39 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Kemijoki Oy toimii omakustannusperiaatteella. Tämän vuoksi taloudellisten tunnuslukujen arviointi ei ole tarkoituksenmukaista. HALLINNOINTI JA JOHTAMINEN Kemijoki Oy:ssä noudatetaan lainsäädännön ja yhtiöjärjestyksen lisäksi hyvää ja vastuullista hallintotapaa Kemijoki Oy:n hallinnointia ja päätöksentekoa ohjaavat yhtiöjärjestys, yhtiön toiminnan tavoitteet, toimintaperiaatteet sekä hallintoelinten työjärjestykset. Yhtiö noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia soveltuvin osin, ja mikäli yhtiöjärjestyksessä ei toisin määrätä. Yhtiön ylintä päätöksentekovaltaa käyttää yhtiökokous. Varsinainen yhtiökokous pidettiin 12.5.2014. Yhtiössä on hallintoneuvosto, jonka tehtävä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa yhtiön hallintoa sekä antaa hallitukselle ohjeita laajakantoisissa tai periaatteellisesti tärkeissä asioissa. Hallintoneuvostoon kuuluu vähintään kuusi ja enintään yksitoista jäsentä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin hallintojohtaja Ari Heikkinen. Hallintoneuvoston jäseninä jatkoivat kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen, toimitusjohtaja Hilkka Halonen, kansanedustaja Harri Jaskari, kansanedustaja Paula Lehtomäki, lakiasiainjohtaja Juha Mäkelä, kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä ja edunvalvontapäällikkö Tatu Rauhamäki. Uusiksi jäseniksi valittiin kansanedustaja Olli Immonen, johtaja Anne Särkilahti ja johtaja Tiina Tuomela aikaisempien jäsenten johtaja Mar- KONSERNIN TUNNUSLUKUJA VUOSILTA 2010–2014 Liikevaihto M€ Liiketoiminnan muut tuotot M€ 20102011 20122013 2014 41,041,1 41,036,5 38,6 9,410,1 14,520,7 16,0 Liiketoiminnan kulut pl. kiinteistövero M€ 34,936,9 41,044,5 42,6 Kiinteistövero M€ 17,016,8 17,217,2 18,1 Henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot M€ 11,912,0 11,411,86,1 Tilikauden tulos M€ -7,0-7,7 -8,3-7,0 -10,4 Omavaraisuusaste % 24,922,7 20,719,0 17,0 Taseen loppusumma M€ 453,7459,5 461,5457,8 452,9 Bruttoinvestoinnit M€ 25,421,5 11,812,6 14,4 Tutkimus- ja kehitystoiminta M€ Henkilöstö keskimäärin 0,30,2 0,20,1 0,1 267261 22421878 ko Koskelan, toiminnanjohtaja Jari Pirisen ja johtaja Markus Rauramon sijaan. Sanni Grahn-Laasonen erosi hallintoneuvostosta hänen tultua valituksi valtioneuvoston jäseneksi. Ylimääräinen yhtiökokous nimitti hallintoneuvoston uudeksi jäseneksi kansanedustaja Heikki Autton 4.11.2014 lukien. Vuonna 2014 hallintoneuvostossa oli 11 jäsentä. Hallintoneuvosto kokoontui neljä kertaa. Keskimääräinen läsnäoloprosentti kokouksissa oli 70. Kemijoki Oy:n hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja toiminnan järjestämisestä lainsäädännön ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Hallitukseen kuuluu vähintään kuusi ja enintään kahdeksan jäsentä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin puheenjohtajaksi johtaja Matti Ruotsala sekä jäseniksi johtaja Risto Andsten, toimitusjohtaja Elina Engman, toimitusjohtaja Tapio Jalonen, johtaja Tapio Korpeinen, toimitusjohtaja Pekka Manninen ja uudeksi jäseneksi neuvotteleva virkamies Jukka Ohtola. Finanssineuvos Markku Tapio oli yhtiön hallituksen jäsenenä varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka. Vuonna 2014 hallituksessa oli seitsemän jäsentä. Hallitus kokoontui 17 kertaa. Keskimääräinen läsnäoloprosentti kokouksissa oli 99. Hallitus arvioi omaa toimintaansa vuosittain, kuten myös vuonna 2014. Yhtiön operatiivinen johtamisjärjestelmä uudistettiin toimintavuonna. Ydintoiminta jaettiin neljään kokonaisuuteen, jotka ovat toimintaedellytykset ja omaisuuden hallinta, käytettävyys, vesivoima ja reservit sekä yritysvastuu, henkilöstön kehittäminen ja viestintä. Tavoitteena oli mahdollisimman matala organisaatio. Muuttuneessa toimintamallissa tärkeäksi painopistealueeksi asetettiin yritysvastuu. Kemijoki Oy:n hallitus vastaa yritysvastuun strategisesta ohjauksesta ja valvonnasta hallituksen työjärjes- tyksen mukaisesti. Hallitus hyväksyy Kemijoen yritysvastuuohjelman, -toimintaohjeet ja -periaatteet sekä käsittelee ja hyväksyy vuosittain julkaistavan yritysvastuuraportin Toimitusjohtaja johtoryhmän avustamana vastaa Kemijoen yritysvastuustrategian tavoitteista ja yritysvastuuohjelman tuloksista. Toimitusjohtaja raportoi hallitukselle säännöllisesti yritysvastuun edistymisestä. Johtoryhmän tehtävänä on yritysvastuuohjelman toteutukseen liittyvä päätöksenteko, riittävien resurssien varmistaminen ja edistymisen seuranta. Yritysvastuuasioita käsitellään johtoryhmän työjärjestyksen ja vuosisuunnitelman mukaisesti. Hallitus vahvisti Kemijoki Oy:n yritysvastuun olennaisuusmäärittelyn, toimintaohjeen ja toimintaohjelman 2.10.2014. Sisäinen tarkastus hankitaan ulkopuolisena palveluna. Arvioinneista raportoidaan yhtiön hallitukselle. Sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelma hyväksytään vuosittain hallituksessa. Vuonna 2014 sisäisessä tarkastuksessa arvioitiin johtamisja päätöksentekoprosessit, kunnossapitoprosessi ja toimintamalli sekä rahoitusprosessi. Varsinainen yhtiökokous valitsi Kemijoki Oy:n tilintarkastajaksi KHT-yhteisö KPMG Oy Ab:n, jonka nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT, JHTT Antti Kääriäinen. Yhtiökokous on 18.4.2007 valtuuttanut hallituksen päättämään yhtiön omistamien 412 580 B-sarjan osakkeen luovuttamisesta yhdessä tai useammassa erässä osakkaiden sopimien periaatteiden mukaisesti. Valtuutus on voimassa toistaiseksi. Hallitus ei ole käyttänyt saamaansa luovutusvaltuutusta. RISKIENHALLINTA Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa yhtiön toiminnan jatkuvuus ja kehittyminen sekä tukea yhtiön strategisten ja taloudellisten tavoitteiden K E M I J O K I OY // TO I M I N TA K E R TO M U S J A T I L I N PÄ ÄTÖ S 2 0 1 4 40 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS saavuttamista. Hallitus tarkastaa yhtiön riskienhallinnan toimintaohjeen sekä siihen liittyvät ohjeet vuosittain. Lisäksi hallituksessa käsitellään yhtiön toimintaan liittyvät keskeiset riskit ja niiden hallinta. Vuonna 2014 arvioitiin erikseen toimintamallin muuttamiseen liittyvät riskit. Riskiposition muutos on otettu huomioon toiminnan uudelleen organisoinnissa. Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä hallituksen linjausten mukaisesti. Kukin yksikkö vastaa siihen kohdistuvien riskien tunnistamisesta, arvioinnista, käsittelystä, valvonnasta ja raportoinnista. Riskien kehitystä arvioidaan säännöllisesti. Merkittävimmät riskit eivät ole muuttuneet toimintamallin muutoksen myötä. Jokaisen ulkoistuspäätöksen yhteydessä arvioitiin uuteen toimintamalliin liittyvät riskit, minkä jälkeen niiden hallinta on otettu huomioon palvelusopimuksissa, vakuutuksissa ja toiminnan järjestelyissä yleensä. Palvelutoimittajiin liittyvät riskit ovat nousseet aiempaa keskeisemmiksi, mutta eivät ole muuttaneet oleellisesti merkittävimpien riskien asemaa. Yhtiön merkittävin omaisuus, voimalaitokset, on vakuutettu hallituksen vahvistamien linjausten mukaisesti. Riskeiltä pyritään suojautumaan suunnitelmallisella voimalaitosten kunnossapidolla sekä toimintaprosessien jatkuvalla kehittämisellä. Tulipalo tai vakava konerikko voimalaitoksilla voisi aiheuttaa merkittäviä omaisuus- ja keskeytysvahinkoja. Keskeisimmät riskit liittyvät ympäristölainsäädännön kiristymiseen ja tulkinnanvaraisuuteen sekä mahdollisiin muutoksiin verotuksessa ja veroluonteisissa maksuissa. Lainsäädännön tulkinnanvaraisuus luo epävarmuutta investointiympäristöön ja lupien ennustettavuuteen. Pitkittyneillä lupakäsittelyillä on taloudellisia vaikutuksia. Verojen ja veronluonteisten maksujen korottaminen tai lisääminen kasvattaisi yhtiön toiminnallisia kuluja. Rahoitusriskejä hallinnoidaan hallituksen vahvistaman rahoituksen toimintaohjeen mukaisesti Ympäristöriskejä hallitaan ympäristöjärjestelmän mukaisesti. Henkilöstöön liittyvät riskit huomioidaan henkilöstöohjeissa ja henkilöstön kehittämiseen liittyvissä suunnitelmissa. Yhtiön tietoturvaan liittyviä riskejä hallinnoidaan asianmukaisilla teknisillä ratkaisuilla sekä henkilökunnan koulutuksella ja ohjeilla. YMPÄRISTÖASIAT Yhtiön toiminnassa merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät uusien voimalaitosten rakentamisesta, nykyisten voimalaitosten säätökäytöstä sekä vesistöjen säännöstelystä. Haitallisten ympäristövaikutusten lieventämiseksi vuonna 2014 käytettiin ympäristönhoitoon 3,4 miljoonaa euroa, 9,1 prosenttia liikevaihdosta. Tästä kalatalousvelvoitteiden osuus oli 2,3 miljoonaa euroa. Yhtiö noudattaa toiminnassaan vuosittain tarkistettavia ympäristöperiaatteita. Ympäristöjärjestelmä on sertifioitu ISO 14001 -standardin mukaisesti. Yhtiö on sitoutunut parantamaan toimintansa energiatehokkuutta Elinkeinoelämän keskusliiton energiatehokkuussopimuksen mukaisesti. HENKILÖSTÖ Toimintamallin muutos vaikutti yhtiön henkilöstömäärään ja suuri osa henkilöstöstä siirtyi sopimuskumppaneiden palvelukseen. Henkilöstön määrä oli vuoden alussa 187 ja vuoden lopussa se oli 45 henkilöä. Vuoden aikana konsernin palveluksessa oli keskimäärin 78 henkilöä. Henkilöstön rakenne ja muutokset on esitetty tarkemmin yritysvastuuraportissa. Työturvallisuuden taso on erinomainen. Toimintavuonna Kemijoki Oy:n henkilöstölle ei sattunut yhtään tapaturmaa. Tapaturmataajuus oli 0. Vuonna 2013 tapaturmataajuusluku energiateollisuudessa keskimäärin oli 13,5. Ulkoistetuissa toiminnoissa sattui tarkastelujaksolla yksi työtapaturma ja siitä aiheutui yksi työstä poissaolopäivä. tamiseen. Tulospalkkion määrä on enintään 30 prosenttia vuosiansioista. Hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille maksetaan yhtiökokouksessa päätetyt palkkiot. PALKITSEMIS- JA KANNUSTINJÄRJESTELMÄT LÄHIAJAN NÄKYMÄT Kemijoki Oy:ssä on johdon ja henkilöstön tulospalkkiojärjestelmät. Henkilöstön tulospalkkiojärjestelmä ja sen perusteet hyväksytään hallituksessa. Henkilöstön ja johdon tulospalkkiot sekä niiden määräytyminen noudattavat Talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannanottoa yritysjohdon ja avainhenkilöiden palkitsemisen periaatteista. Tulospalkkiojärjestelmä tukee yhtiön taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi henkilöstöä voidaan palkita kannustepalkkiolla poikkeuksellisen hyvästä, yhtiölle lisäarvoa tuottavasta työsuorituksesta. Hallitus vahvistaa toimitusjohtajan ja muun johdon palkat sekä tulospalkkion perusteet. Toimitusjohtajan ja muun johdon palkitseminen koostuu peruspalkasta ja tulospalkkiosta. Toimitusjohtajan tulospalkkio määritellään yhtiön tavoitteiden mukaisesti. Tulospalkkion määrä riippuu yhtiön taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta ja on enintään 40 prosenttia vuosiansioista. Tulospalkkio maksetaan toimitusjohtajan toimen päättymiseen saakka hallituksessa vahvistettujen perusteiden mukaisesti. Yhtiön toimitusjohtajan kanssa on solmittu johtajasopimus, jossa ei ole eläke-etuutta. Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Yhtiön edellisen toimitusjohtajan työsuhde päättyi johtajasopimuksen mukaisesti vuoden lopussa. Hänen eläkeikänsä oli 60 vuotta. Muun johdon tulospalkkioperusteet on määritelty hallituksessa ja ne perustuvat yhtiön toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavut- Vuoden 2015 aikana jatketaan uuden toimintamallin kehittämistä sekä arvioidaan seuraavina vuosina Kemijoki Oy:n omaan toimintaan ja ulkoistuksiin tarvittavia muutostarpeita. Toimintamallin muutos saatetaan kokonaisuudessaan loppuun vuoden 2016 aikana, jolloin valvomotoiminta on siirtynyt Fortum Power and Heat Oy:n hoidettavaksi. Voimalaitosten peruskorjauksia ja ympäristöinvestointeja jatketaan suunnitelman mukaisesti. Taivalkosken koneistot peruskorjataan vuosina 2015–2017. Tässä ympäristöinvestoinnissa turbiinien juoksupyörien öljyvoitelu korvataan vesivoitelulla. Sierilän voimalaitos- ja Loue–Tervolan uomanparannushankkeiden pitkittyneiden lupakäsittelyjen vuoksi hankkeiden toteuttamisaikatauluja muutetaan tarpeen mukaan. VOITONJAKOEHDOTUS Emoyhtiön käytössä oli jakokelpoisia varoja 31.12.2014 yhteensä 2 516 031,26 euroa. Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole tapahtunut yhtiön toimintaan olennaisesti vaikuttavia muutoksia. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan yhtiöjärjestyksen mukaisesti 0,34 euroa osakkeelta osingonjakohetkellä yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oleville B-sarjan osakkeille eli yhteensä 654 298,72 euroa. Yhtiökokous pidetään 8.5.2015 kello 11.00 Helsingissä. Espoossa 24.2.2015 Kemijoki Oy:n hallitus K E M I J O K I OY // TO I M I N TA K E R TO M U S J A T I L I N PÄ ÄTÖ S 2 0 1 4 41 KEMIJOKI-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS KEMIJOKI-KONSERNI Tilinpäätös 1.1.2014–31.12.2014 K E M I J O K I OY // TO I M I N TA K E R TO M U S J A T I L I N PÄ ÄTÖ S 2 0 1 4 42 KEMIJOKI-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS KONSERNITULOSLASKELMA KONSERNITASE 1.1.–31.12.20141.1.–31.12.2013 31.12.201431.12.2013 Liikevaihto 38 560 083,0636 534 701,57 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat "Valmiiden ja keskeneräisten Aineettomat hyödykkeet 29 130 840,9129 785 538,49 tuotteiden varastojen muutos " 45 007,93-25 509,00 Aineelliset hyödykkeet 419 222 927,01418 745 732,86 Sijoitukset 413 132,35511 320,37 Liiketoiminnan muut tuotot 15 961 098,1620 713 135,40 448 766 900,27449 042 591,72 Vaihtuvat vastaavat Materiaalit ja pawlvelut Vaihto-omaisuus 0,00192 328,38 Aineet, tarvikkeet -2 754 794,32-3 833 136,63 Pitkäaikaiset saamiset 1 035,001 035,00 Ulkopuoliset palvelut -12 022 020,22-9 098 550,83 Lyhytaikaiset saamiset 2 687 973,377 461 968,35 Henkilöstökulut -6 104 511,61-11 790 937,05 Rahat ja pankkisaamiset 1 450 505,211 085 748,14 Poistot ja arvonalentumiset -13 898 682,31-13 220 405,33 4 139 513,588 741 079,87 Liiketoiminnan muut kulut -25 992 012,61-23 840 021,12 Vastaavaa yhteensä 452 906 413,85457 783 671,59 Liikevoitto (-tappio) -6 205 831,92-4 560 722,99 Rahoitustuotot ja -kulut -6 990 303,61-7 436 222,82 VASTATTAVAA Oma pääoma Tappio ennen satunnaisia eriä -13 196 135,53-11 996 945,81 Osakepääoma 41 285 753,6041 285 753,60 Vararahasto 693 754,63693 754,63 Satunnaiset erät -289,19888,18 Edellisten tilikausien voitto 45 289 669,1252 902 110,94 Tilikauden tappio 10 350 205,826 958 143,10 Tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -13 196 424,72-11 996 057,63 76 918 971,5387 923 476,07 Tuloverot 2 846 218,905 037 914,53 Pakolliset varaukset 523 329,001 200 000,00 Tilikauden tappio -10 350 205,82-6 958 143,10 Vieras pääoma Laskennallinen verovelka 7 757 903,8810 607 187,23 Pitkäaikainen vieras pääoma 297 056 187,76267 654 360,22 Lyhytaikainen vieras pääoma 70 650 021,6890 398 648,07 375 464 113,32368 660 195,52 Vastattavaa yhteensä 452 906 413,85457 783 671,59 K E M I J O K I OY // TO I M I N TA K E R TO M U S J A T I L I N PÄ ÄTÖ S 2 0 1 4 43 KEMIJOKI-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA TUHANSINA EUROINA 1.1.–31.12.20141.1.–31.12.2013 TUHANSINA EUROINA 1.1.–31.12.20141.1.–31.12.2013 Liiketoiminnan rahavirta: Rahoituksen rahavirta: Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä -13 196-11 996 Pitkäaikaisten lainojen nostot 56 84093 163 Oikaisut: Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -40 739-48 176 Suunnitelman mukaiset poistot 13 89913 220 Lyhytaikaisten lainojen nostot 0-38 440 Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua -6771 200 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut-3 842 Rahoitustuotot ja -kulut 8 3257 436 Maksetut osingot ja muu voitonjako -654-654 Osuus osakasyritysten tuloksesta 0-1 Rahoituksen rahavirta (C) 11 6055 893 Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot/-tappiot-1 443 -1 141 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 6 9078 718 Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-)365 771 Käyttöpääoman muutos: Rahavarat tilikauden alussa 1 086316 "Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten Rahavarat tilikauden lopussa 1 4511 087 lisäys (-) / vähennys (+)" 4 537554 Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) 19226 "Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-)" -3 473982 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja8 163 10 280 "Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista"-8 284 -7 163 Saadut osingot liiketoiminnasta 20 Saadut korot liiketoiminnasta -34 Maksetut välittömät verot 411-546 Rahavirta ennen satunnaisia eriä 2902 575 Liiketoiminnan rahavirta (A) 2902 575 Investointien rahavirta: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -14 239 -12 073 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot853 4 376 Luovutustulot muista sijoituksista 8010 Luovutetut tytäryhtiö- ja osakkuusyhtiöosakkeet1 054 0 Investointien rahavirta (B) -11 531-7 697 K E M I J O K I OY // TO I M I N TA K E R TO M U S J A T I L I N PÄ ÄTÖ S 2 0 1 4 44 KEMIJOKI-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain ja Suomessa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAAJUUS Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on välittömästi tai välillisesti yli 50 prosenttia osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Osakkuusyhtiöinä on käsitelty ne yhtiöt, joissa emoyhtiöllä on 20–50 prosenttia osakkeiden tuottamasta äänimäärästä ja vähintään 20 prosentin osakeomistus. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LASKENTAPERIAATTEET KESKINÄINEN OSAKEOMISTUS Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmän mukaan.Tytäryhtiöiden osakkeista maksettu oman pääoman ylittävä hinta on kokonaan kohdistettu käyttöomaisuuteen. Kohdistettu konserniaktiiva poistetaan ao. käyttöomaisuuserän poistosuunnitelman mukaisesti. SISÄISET LIIKETAPAHTUMAT Konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä sisäiset saamiset ja velat on eliminoitu. LASKENNALLINEN VEROVELKA Laskennallisen verovelan muutos on laskettu emoyhtiön poistoeron muutoksesta. Emoyhtiön kertyneet poistoerot on jaettu laskennalliseen verovelkaan ja voittovaroihin. Laskennallinen verovelka on esitetty omana eränään pitkäaikaisessa vieraassa pääomassa. Laskennalliseen verovelkaan sisältyy myös emoyhtiön tappiosta kirjattu laskennallinen verosaaminen. PYSYVÄT VASTAAVAT Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon välittömien hankinta- ja valmistuskustannusten suuruisena ja suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettynä. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina kohteen taloudellisen vaikutusajan perusteella. Poistosuunnitelma on sama kuin edellisenä vuonna. RAHOITUSVÄLINEIDEN ARVOSTAMINEN Rahoitusvälineet on arvostettu hankintamenoon. Johdannaissopimukset ovat suojaavia ja tarkoitettu pidettäväksi juoksuajan loppuun. Rahoitusvälineiden kassavirrat tuloutuvat samanaikaisesti allaolevien instrumenttien kassavirtojen kanssa. RAHOITUSOMAISUUS Rahoitusarvopaperit on kirjattu hankintamenoon. VAIHTO-OMAISUUS Vaihto-omaisuus esitetään fifo-periaatteen mukaisesti hankintamenon määräisenä. Vaihto-omaisuuden arvoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi niiden osuus valmistuksen kiinteistä palkkamenoista. OSAKKUUSYRITYKSET Osakkuusyritykset on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus liiketoimintaa harjoittavien osakkuusyritysten tuloksista on esitetty muissa liiketoiminnan kuluissa ja satunnaisissa erissä. K E M I J O K I OY // TO I M I N TA K E R TO M U S J A T I L I N PÄ ÄTÖ S 2 0 1 4 45 KEMIJOKI-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 31.12.2014 20142013 20142013 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN Vuokrat 166 404,96218 893,19 Sähkön myynti 37 359 610,1034 884 499,96 Kiinteistöverot 18 138 525,3017 242 374,69 Sähköverkkoliiketoiminta 1 200 472,961 638 864,19 Muut 7 687 082,356 378 753,24 Muut liiketoiminnat 0,0011 337,42 Yhteensä 25 992 012,6123 840 021,12 Yhteensä 38 560 083,0636 534 701,57 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Osinkotuotot Käyttöomaisuuden myyntivoitot 572 715,891 144 006,46 Muilta 2 236,002 236,00 Vuokratuotot 792 876,23587 768,75 Luovutusvoitot osuuksista1 329 757,11 Palvelujen myynti 11 891 669,4013 555 164,07 Muut 2 703 836,645 426 196,12 Korkotuotot Muilta 2 684,712 156,25 Yhteensä 15 961 098,1620 713 135,40 Korkokulut Muille -8 071 245,59-6 994 598,07 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Muut rahoitustuotot 0,000,00 Henkilöstö vuoden lopussa Muut rahoituskulut -253 735,84-446 017,00 Toimihenkilöt 43126 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -6 990 303,61-7 436 222,82 SATUNNAISET ERÄT Osakkuusyhtiöiden tappio/voitto 289,19888,18 Henkilöstö keskimäärin 78218 TULOVEROT HENKILÖSTÖKULUT Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -3 064,45-559 099,07 Palkat ja palkkiot 5 057 838,138 736 615,74 Laskennallisen verovelan muutos 2 849 283,355 597 013,60 Eläkekulut 801 175,472 626 996,03 Yhteensä 2 846 218,905 037 914,53 Muut henkilösivukulut 245 498,01427 325,28 Työntekijät Yhteensä 277 45203 Yhteensä 6 104 511,6111 790 937,05 JOHDON PALKAT JA PALKKIOT Hallintoneuvosto, hallitus ja toimitusjohtaja 399 629,00420 347,85 PYSYVIIN VASTAAVIIN AKTIVOIDUT HENKILÖSTÖKULUT648 025,20 3 063 861,13 POISTOT JA ARVONALENNUKSET Poistot aineettomista hyödykkeistä 978 522,50929 436,40 Poistot aineellisista hyödykkeistä Rakennukset ja rakennelmat 1 830 381,851 833 516,11 Vesirakenteet 2 420 959,762 442 078,91 Koneet ja kalusto 8 668 818,208 015 373,91 Yhteensä 13 898 682,3113 220 405,33 K E M I J O K I OY // TO I M I N TA K E R TO M U S J A T I L I N PÄ ÄTÖ S 2 0 1 4 46 KEMIJOKI-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET Hankintameno Lisäykset Vähennykset Kertyneet poistotTasearvo 31.12.2014 Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 64 751 705,05 323 824,92 0,00 35 944 689,0629 130 840,91 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 43 508 241,3523 078,1480 516,14 0,00 43 450 803,35 Rakennukset ja rakennelmat 139 698 990,51 370 356,29 0,00 57 411 610,2682 657 736,54 Vesirakenteet 194 088 733,13 502 509,77 0,00 86 569 383,30108 021 859,60 Koneet ja kalusto 333 383 736,08 10 288 974,35 626 991,05 182 115 677,69160 930 041,69 "Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat" 21 367 662,4024 245 308,4821 450 485,05 0,0024 162 485,83 Yhteensä 732 047 363,4735 430 227,0322 157 992,24 326 096 671,25 419 222 927,01 Osakkeet ja osuudet 511 320,370,00 98 188,020,00 413 132,35 Yhteensä 797 310 388,8935 754 051,9522 256 180,26 362 041 360,31 448 766 900,27 Sähköntuotantoa välittömästi palvelevat koneet ja laitteet 2014 2013 Hankintamenojen poistamaton osa 31.12. 124 551 527,16 121 783 251,54 Suunnitelman mukaiset poistoajat Muut pitkävaikutteiset menot pääosin 80 vuotta Voimalaitosrakennukset 80 vuotta Muut rakennukset ja rakennelmat 20 - 60 vuotta Vesirakenteet 80 vuotta Voimalaitosten pääkoneistot 40 vuotta Muut koneet ja laitteet 10 - 30 vuotta Kalusto ja kuljetusvälineet 5 vuotta SIJOITUKSET OSAKKEET Omistusyhteysyritykset Muut Yhteensä Hankintameno 1.1.2014179 457,33331 863,04511 320,37 Vähennykset 0,00 97 898,8397 898,83 Hankintameno 31.12.2014179 457,33233 964,21413 421,54 Osuus Voimalohi Oy:n tuloksesta 289,19 0,00289,19 Kirjanpitoarvo 31.12.2014179 168,14233 964,21413 132,35 OSAKKEET JA OSUUDET Konsernin omistusosuus % Emoyhtiön omistamat osakkuusyritysten osakkeet Voimalohi Oy, Kemi 50,0 K E M I J O K I OY // TO I M I N TA K E R TO M U S J A T I L I N PÄ ÄTÖ S 2 0 1 4 47 KEMIJOKI-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2014 2013 SAAMISTEN ERITTELY Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 2 043 558,45 5 647 862,47 Muut saamiset 13 114,59 25 066,45 Siirtosaamiset 631 300,33 1 789 039,43 Yhteensä 2 687 973,37 7 461 968,35 Lyhytaikaiset saamiset omistusyhteysyrityksiltä Muut saamiset/osakkuusyritykset 368 620,73267 633,59 SIIRTOSAAMISTEN OLENNAISET ERÄT TyEL-saamiset 9 390,28 56 458,77 Muut 621 910,05 1 464 947,07 Yhteensä 631 300,33 1 521 405,84 OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET Osakepääoma 1.1. 41 285 753,60 41 285 753,60 Osakepääoma 31.12. 41 285 753,60 41 285 753,60 Vararahasto 1.1. 693 754,63 693 754,63 Vararahasto 31.12. 693 754,63 693 754,63 Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 45 943 967,84 53 556 409,66 Osingonjako -654 298,72 -654 298,72 Hallitus käyttänyt yleishyödyllisiin tarkoituksiin 0,00 0,00 Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. 45 289 669,12 52 902 110,94 Tilikauden tappio -10 350 205,82 -6 958 143,10 Oma pääoma yhteensä 76 918 971,53 87 923 476,07 Kertyneestä poistoerosta omaan pääomaan merkitty osuus -39 678 839,42 -42 428 748,94 K E M I J O K I OY // TO I M I N TA K E R TO M U S J A T I L I N PÄ ÄTÖ S 2 0 1 4 48 KEMIJOKI-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2014 2013 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 523 329,00 1 200 000,00 PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikaiset velat Lainat rahoituslaitoksilta 174 154 422,09 144 491 346,92 Joukkovelkakirjalainat 122 901 765,67 123 163 013,30 Yhteensä 297 056 187,76 267 654 360,22 Velat, jotka erääntyvät maksettavaksi viiden vuoden tai sitä pitemmän ajan kuluttua Lainat rahoituslaitoksilta 94 741 960,68 98 305 597,99 LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Lainat rahoituslaitoksilta 63 451 764,13 79 685 495,82 Eläkelainat 0,00 0,00 Ostovelat 3 724 067,39 2 276 817,31 Muut velat 424 030,05 1 092 353,68 Siirtovelat 3 050 160,11 7 343 981,26 Yhteensä 70 650 021,68 90 398 648,07 SIIRTOVELKOJEN OLENNAISET ERÄT Palkat sosiaalikuluineen 1 490 629,11 3 466 816,78 Korot 1 025 374,80 1 066 985,77 Muut 534 156,20 2 810 178,71 Yhteensä 3 050 160,11 7 343 981,26 ANNETUT VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET Omasta puolesta annetut vakuudet Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinteistökiinnityksiä Lainat rahoituslaitoksilta 1 484 010,00 2 968 020,00 Annetut kiinnitykset 33 336 350,00 33 336 350,00 Eläkelainat 0,00 0,00 Annetut kiinnitykset 0,00 0,00 Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä 33 336 350,00 33 336 350,00 K E M I J O K I OY // TO I M I N TA K E R TO M U S J A T I L I N PÄ ÄTÖ S 2 0 1 4 49 KEMIJOKI-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2014 2013 Vastuusitoumukset ja muut vastuut Takaukset Omasta puolesta 24 918 080,97 24 947 223,13 Osakkuusyhtiöiden puolesta 46 192,51 46 192,51 Muiden puolesta 352 524,81 349 384,81 Leasingvuokrasopimukset Alkaneella tilikaudella maksettavat vuokrat 859 744,00 960 086,87 Seuraavilla tilikausilla maksettavat vuokrat 951 061,52 Jäännösarvovastuut 22 031 216,00 22 033 610,50 Yhteensä 48 207 758,29 49 287 559,34 Johdannaissopimukset Korkojohdannaiset Käypä arvo -5 188 016,27 -3 253 328,50 Kohde-etuuden arvo 87 416 932,49 120 074 679,45 Valuutan- ja koronvaihtosopimukset Käypä arvo -4 480 885,57 -2 124 089,00 Kohde-etuuden arvo 78 270 104,64 87 448 728,28 Optiot, ostetut ja myydyt Käypä arvo -825 007,00 135 325,00 Kohde-etuuden arvo 40 000 000,00 40 000 000,00 Muut taloudelliset vastuut, joita ei ole merkitty taseeseen Kiinteistöjen alv-vastuu Yhtiö on velvollinen tarkistamaan vuonna 2010 - 2014 valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksia, jos kiinteistöjen verollinen käyttö vähenee tarkistuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä on 2 810 0812,75 euroa ja viimeinen tarkistusvuosi on 2019. Eläkevastuut Kattamattomasta vastuusta on kirjattu eläkevaraus. Eläkevastuuta on osittain katettu vapaaehtoisella eläkevakuutuksella. Muilta osin yhtiön eläkevastuut on vakuutettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä ja Kemijoki Oy:n eläkesäätiössä. K E M I J O K I OY // TO I M I N TA K E R TO M U S J A T I L I N PÄ ÄTÖ S 2 0 1 4 50 KEMIJOKI OY:N TILINPÄÄTÖS KEMIJOKI OY Emoyhtiön tilinpäätös 1.1.2014–31.12.2014 K E M I J O K I OY // TO I M I N TA K E R TO M U S J A T I L I N PÄ ÄTÖ S 2 0 1 4 51 KEMIJOKI OY:N TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA EMOYHTIÖN TASE 31.12.201431.12.2013 1.1.–31.12.20141.1.–31.12.2013 VASTAAVAA Liikevaihto 37 359 610,1034 928 642,69 Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 29 130 840,9129 785 538,49 Liiketoiminnan muut tuotot 15 822 673,4817 361 546,85 Aineelliset hyödykkeet 419 239 021,33418 555 457,61 Sijoitukset 693 775,101 296 237,71 Materiaalit ja palvelut 449 063 637,34449 637 233,81 Aineet, tarvikkeet -2 408 545,58-2 835 228,22 Vaihtuvat vastaavat Ulkopuoliset palvelut -12 033 949,88-6 785 696,13 Pitkäaikaiset saamiset 1 035,001 035,00 Henkilöstökulut -5 205 326,63-10 947 877,40 Lyhytaikaiset saamiset 2 407 684,196 890 897,02 Poistot ja arvonalentumiset -13 830 000,54-13 119 960,78 Rahat ja pankkisaamiset 894 257,6183 731,91 Liiketoiminnan muut kulut -25 691 508,15-23 495 929,03 3 302 976,806 975 663,93 Liikevoitto (-tappio) -5 987 047,20-4 894 502,02 Vastaavaa yhteensä 452 366 614,14456 612 897,74 Rahoitustuotot ja -kulut -6 770 162,13-7 233 168,93 VASTATTAVAA Tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -12 757 209,33-12 127 670,95 Oma pääoma Osakepääoma 41 285 753,6041 285 753,60 Tilinpäätössiirrot Vararahasto 693 754,63693 754,63 Poistoeron muutos (+ vähennys / - lisäys) 13 357 096,7513 103 659,07 Edellisten tilikausien voitto 1 920 360,252 073 835,66 Tilikauden voitto 595 671,01500 823,31 Tuloverot -4 216,41-475 164,81 44 495 539,4944 554 167,20 Tilikauden voitto 595 671,01500 823,31 Tilinpäätössiirtojen kertymä 39 678 839,4253 035 936,17 Pakolliset varaukset 523 329,001 200 000,00 Rahaosakkeet oikeuttavat osinkoon. Pitkäaikainen vieras pääoma 297 056 187,76267 654 360,22 70 612 718,4790 168 434,15 Lyhytaikainen vieras pääoma 367 668 906,23357 822 794,37 Vastattavaa yhteensä 452 366 614,14456 612 897,74 K E M I J O K I OY // TO I M I N TA K E R TO M U S J A T I L I N PÄ ÄTÖ S 2 0 1 4 52 KEMIJOKI OY:N TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA TUHANSINA EUROINA TUHANSINA EUROINA 1.1.–31.12.20141.1.–31.12.2013 Liiketoiminnan rahavirta: Rahoituksen rahavirta: Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä -12 757-12 128 Pitkäaikaisten lainojen nostot 56 84093 163 Oikaisut: Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -40 739-47 961 Suunnitelman mukaiset poistot 13 83013 120 Lyhytaikaisten lainojen nostot -3 842-38 655 Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua -6771 200 Maksetut osingot ja muu voitonjako -654-654 Rahoitustuotot ja -kulut 7 9407 233 Rahoituksen rahavirta (C) 11 6055 892 Luovutusvoitot osuuksista-1 170 Muut oikaisut -409-954 Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-)810 -232 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 6 7578 472 Rahavarat tilikauden alussa 84316 Käyttöpääoman muutos: Rahavarat tilikauden lopussa 89484 "Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+)" 4 224-116 "Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-)" -3 280810 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja7 701 9 166 "Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista"-8 364 -7 157 Saadut osingot liiketoiminnasta 380199 Saadut korot liiketoiminnasta 32 Maksetut välittömät verot 255-225 Rahavirta ennen satunnaisia eriä -251 985 Liiketoiminnan rahavirta (A) -251 985 Investointien rahavirta: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -13 478 -12 265 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot853 4 156 Investoinnit muihin sijoituksiin Luovutustuotot muista sijoituksista 8010 Luovutetut tytäryhtiö- ja osakkuusyhtiöosakkeet1 054 0 Rahaosakkeet oikeuttavat osinkoon. 00 Investointien rahavirta (B) -10 770-8 110 1.1.–31.12.20141.1.–31.12.2013 K E M I J O K I OY // TO I M I N TA K E R TO M U S J A T I L I N PÄ ÄTÖ S 2 0 1 4 53 KEMIJOKI OY:N TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 31.12.2014 20142013 20142013 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Käyttöomaisuuden myyntivoitot 572 715,89956 747,88 Vuokrat 64 958,6076 382,57 Vuokratuotot 1 944 075,631 681 916,60 Leasingvuokrat 836 899,60860 968,52 Palvelujen myynti 12 170 572,8214 413 081,54 Kiinteistöverot 18 138 024,5917 241 435,25 Muut 1 135 309,14309 800,83 Muut 6 651 625,365 317 142,69 Yhteensä 15 822 673,4817 361 546,85 Yhteensä 25 691 508,1523 495 929,03 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Henkilöstö vuoden lopussa Osinkotuotot Toimihenkilöt 43113 Muilta 380 240,69199 236,00 Työntekijät 277 Luovutusvoitot osuuksista1 169 673,20 Yhteensä 45190 Korkotuotot Muut korkotuotot Henkilöstö keskimäärin 78205 Muilta 2 672,542 102,35 Korkotuotot yhteensä 2 672,542 102,35 HENKILÖSTÖKULUT Korkokulut Palkat ja palkkiot 4 383 110,878 062 484,87 Konserniyhtiöille -310,91-333,70 Eläkekulut 610 428,092 482 368,07 Muille -8 078 966,86-6 994 579,67 Muut henkilösivukulut 211 787,67403 024,46 Korkokulut yhteensä -8 079 277,77-6 994 913,37 Yhteensä 5 205 326,6310 947 877,40 Muut rahoitustuotot Muilta JOHDON PALKAT JA PALKKIOT Muut rahoituskulut -243 470,79-439 593,91 Hallintoneuvosto, hallitus ja toimitusjohtaja 399 629,00420 347,85 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -6 770 162,13-7 233 168,93 PYSYVIIN VASTAAVIIN AKTIVOIDUT HENKILÖSTÖKULUT 648 025,203 063 861,13 POISTOERON MUUTOS Muut pitkävaikutteiset menot 978 522,50929 436,40 POISTOT JA ARVONALENNUKSET Rakennukset 1 829 663,511 827 803,34 Poistot aineettomista hyödykkeistä 978 522,50929 436,40 2 420 959,682 442 078,91 Vesirakenteet Poistot aineellisista hyödykkeistä 8 127 950,987 904 340,42 Koneet ja kalusto Rakennukset ja rakennelmat 1 829 663,511 832 767,84 13 357 096,6713 103 659,07 Yhteensä Vesirakenteet 2 420 959,762 442 078,91 Koneet ja kalusto 8 600 854,777 915 677,63 TULOVEROT Yhteensä 13 830 000,5413 119 960,78 Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 4 216,41475 164,81 K E M I J O K I OY // TO I M I N TA K E R TO M U S J A T I L I N PÄ ÄTÖ S 2 0 1 4 54 KEMIJOKI OY:N TILINPÄÄTÖS AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET Hankintameno Lisäykset Vähennykset Kertyneet poistotTasearvo 31.12.2014 Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 64 751 705,05 323 824,92 0,00 35 944 689,0629 130 840,91 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 43 378 419,5823 078,1478 589,22 0,00 43 322 908,50 Rakennukset ja rakennelmat 137 853 262,20 370 356,29 0,00 55 421 892,7882 801 725,71 Vesirakenteet 194 088 733,13 502 509,77 0,00 86 569 383,30108 021 859,60 Koneet ja kalusto 329 876 301,23 10 288 974,35 366 111,00 178 869 122,89160 930 041,69 "Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat" 21 367 662,4024 245 308,4821 450 485,05 0,0024 162 485,83 Yhteensä 726 564 378,5435 430 227,0321 895 185,27 320 860 398,97 419 239 021,33 Osakkeet ja osuudet 1 296 237,710,00 602 462,610,00 693 775,10 Yhteensä 792 612 321,3035 754 051,9522 497 647,88 356 805 088,03 449 063 637,34 Sähköntuotantoa välittömästi palvelevat koneet ja laitteet 2014 2013 Hankintamenojen poistamaton osa 31.12. 124 551 527,16 121 783 251,54 Suunnitelman mukaiset poistoajat Muut pitkävaikutteiset menot pääosin 80 vuotta Voimalaitosrakennukset 80 vuotta Muut rakennukset ja rakennelmat 20 - 60 vuotta Vesirakenteet 80 vuotta Voimalaitosten pääkoneistot 40 vuotta Muut koneet ja laitteet 10 - 30 vuotta Kalusto ja kuljetusvälineet 5 vuotta K E M I J O K I OY // TO I M I N TA K E R TO M U S J A T I L I N PÄ ÄTÖ S 2 0 1 4 55 KEMIJOKI OY:N TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 31.12.2014 SIJOITUKSET OSAKKEET KonserniyrityksetOmistusyhteysyritykset Muut Yhteensä Hankintameno 1.1.2014 796 186,75168 187,92331 863,04 1 296 237,71 Vähennykset 504 563,7897 898,83 Hankintameno 31.12.2014 291 622,97168 187,92233 964,21693 775,10 Kirjanpitoarvo 31.12.2014 291 622,97168 187,92233 964,21693 775,10 OSAKKEET JA OSUUDET Emoyhtiön omistusosuus % Emoyhtiön omistamat tytäryhtiöosakkeet Kiinteistö Oy Kivisommelo, Rovaniemi 100 Lapin Sähköverkko Oy, Rovaniemi 100 Seitalohi Oy, Rovaniemi 100 Vesivoimalaitosten Konehuolto Oy, Rovaniemi 100 Emoyhtiön omistamat osakkuusyritysten osakkeet Voimalohi Oy, Kemi 50,0 KEMIJOKI OY:N HALLINTONEUVOSTOLLE, HALLITUKSELLE JA TOIMITUSJOHTAJALLE MAKSETUT PALKAT JA PALKKIOT VUONNA 2014 Palkat ja luontaisedut Tulospalkkiot Yhteensä Hallintoneuvoston puheenjohtaja 6 8006 800 Hallintoneuvoston varapuheenjohtaja 1 2001 200 Hallintoneuvoston jäsenet 12 70012 700 Hallituksen puheenjohtaja 28 80028 800 Hallituksen varapuheenjohtaja 19 80019 800 Hallituksen jäsenet 91 92091 920 Toimitusjohtaja 178 047 60 362238 409 Yhteensä 339 267 60 362399 629 Entisen toimitusjohtajan vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen maksettiin vakuutusmaksuja 8 500 euroa toimintavuonna. KEMIJOKI OY:N TILINTARKASTAJALLE MAKSAMAT PALKKIOT 20142013 Tilintarkastuspalkkiot 59 08825 944 Muut palvelut 62 19713 109 K E M I J O K I OY // TO I M I N TA K E R TO M U S J A T I L I N PÄ ÄTÖ S 2 0 1 4 56 KEMIJOKI OY:N TILINPÄÄTÖS emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 31.12.2014 20142013 SAAMISTEN ERITTELY Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 1 682 843,944 770 511,72 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 82 501,33315 689,40 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 368 620,73267 633,59 Muut saamiset 13 114,5915 657,19 Siirtosaamiset 260 603,601 521 405,12 Yhteensä 2 407 684,196 890 897,02 SIIRTOSAAMISTEN OLENNAISET ERÄT TyEL-saamiset 9 390,2856 458,77 Kela-korvaukset 14 000,0025 000,00 Muut siirtosaamiset 237 213,321 439 946,35 Yhteensä 260 603,601 521 405,12 OSAKEPÄÄOMAN JAKAUTUMINEN OSAKELAJEITTAIN 2014Hankintahinta 2013 kpl nimellisarvovarainsiirtoveroineen kpl nimellisarvo Vesivoimaosakkeet (A-sarja, 1 ääni) 105 956 1 790 656,40 105 9561 790 656,40 "Rahaosakkeet (B-sarja, 1 ääni) 1 924 408 32 522 495,20 1 924 40832 522 495,20 Yhtiön hallussa olevat B-sarjan osakkeet 412 5806 972 602,007 084 164,00 412 5806 972 602,00 Yhteensä 2 442 944 41 285 753,60 7 084 164,00 2 442 94441 285 753,60 Vesivoimaosakkeet oikeuttavat ostamaan yhtiön tuottamaa sähkövoimaa. Rahaosakkeet oikeuttavat osinkoon. K E M I J O K I OY // TO I M I N TA K E R TO M U S J A T I L I N PÄ ÄTÖ S 2 0 1 4 57 KEMIJOKI OY:N TILINPÄÄTÖS 20142013 OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET Osakepääoma 1.1. 41 285 753,6041 285 753,60 Osakepääoma 31.12. 41 285 753,6041 285 753,60 Vararahasto 1.1. 693 754,63693 754,63 Vararahasto 31.12. 693 754,63693 754,63 Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 2 574 658,972 728 134,38 Osingonjako -654 298,72-654 298,72 Hallitus käyttänyt yleishyödyllisiin tarkoituksiin Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. 1 920 360,252 073 835,66 Tilikauden voitto 595 671,01500 823,31 Oma pääoma yhteensä 44 495 539,4944 554 167,20 Omasta pääomasta jakokelpoisia varoja 2 516 031,262 574 658,97 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Kertynyt poistoero Muut pitkävaikutteiset menot 13 398 650,5314 377 173,03 Rakennukset ja rakennelmat 14 692 267,1316 521 930,64 Vesirakenteet 22 696 433,1325 117 392,89 Koneet ja kalusto-11 108 511,37 -2 980 560,39 Yhteensä 39 678 839,4253 035 936,17 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 523 329,001 200 000,00 PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikaiset velat Lainat rahoituslaitoksilta 174 154 422,09144 491 346,92 Joukkovelkakirjalainat 122 901 765,67123 163 013,30 Yhteensä 297 056 187,76267 654 360,22 Velat, jotka erääntyvät maksettavaksi viiden vuoden tai sitä pitemmän ajan kuluttua Lainat rahoituslaitoksilta 21 467 636,1498 305 597,99 K E M I J O K I OY // TO I M I N TA K E R TO M U S J A T I L I N PÄ ÄTÖ S 2 0 1 4 58 KEMIJOKI OY:N TILINPÄÄTÖS 20142013 LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Lainat rahoituslaitoksilta 63 451 764,1379 685 495,82 Eläkelainat Ostovelat 3 628 590,501 805 669,34 Muut velat 551 558,771 687 121,46 Siirtovelat 2 980 805,076 990 147,53 Yhteensä 70 612 718,4790 168 434,15 Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille Ostovelat/konserniyritykset 108 629,52110 740,95 Muut lyhytaikaiset velat/konserniyritykset 18 899,20615 860,04 Yhteensä 127 528,72726 600,99 SIIRTOVELKOJEN OLENNAISET ERÄT Palkat sosiaalikuluineen 1 490 629,113 227 773,55 Korot 1 025 374,801 066 985,77 Muut 464 801,162 695 388,21 Yhteensä 2 980 805,076 990 147,53 ANNETUT VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET Omasta puolesta annetut vakuudet Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinteistökiinnityksiä Lainat rahoituslaitoksilta 1 484 010,002 968 020,00 Annetut kiinnitykset 33 336 350,0033 336 350,00 Eläkelainat 0,000,00 Annetut kiinnitykset 0,000,00 Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä 33 336 350,0033 336 350,00 Vastuusitoumukset ja muut vastuut Takaukset Omasta puolesta 24 791 919,5724 791 919,57 Osakkuusyhtiöiden puolesta 46 192,5146 192,51 Muiden puolesta 349 384,81349 384,81 Leasingvuokrasopimukset Alkaneella tilikaudella maksettavat vuokrat 859 744,00950 540,47 Seuraavilla tilikausilla maksettavat vuokrat 0,00951 061,52 Jäännösarvovastuut 22 031 216,0022 033 610,50 Yhteensä 48 078 456,8949 122 709,38 K E M I J O K I OY // TO I M I N TA K E R TO M U S J A T I L I N PÄ ÄTÖ S 2 0 1 4 59 KEMIJOKI OY:N TILINPÄÄTÖS 20142013 Johdannaissopimukset Korkojohdannaiset Käypä arvo -5 188 016,27-3 253 328,50 Kohde-etuuden arvo 87 416 932,49120 074 679,45 Valuutan- ja koronvaihtosopimukset Käypä arvo -4 480 885,57-2 124 089,00 Kohde-etuuden arvo 78 270 104,6487 448 728,28 Optiot, ostetut ja myydyt Käypä arvo-825 007,00 135 325,00 Kohde-etuuden arvo 40 000 000,0040 000 000,00 Muut taloudelliset vastuut, joita ei ole merkitty taseeseen Kiinteistöjen alv-vastuu Yhtiö on velvollinen tarkistamaan vuonna 2010 - 2014 valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksia, jos kiinteistöjen verollinen käyttö vähenee tarkistuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä on 2 810 812,75 euroa ja viimeinen tarkistusvuosi on 2019. Eläkevastuut Kattamattomasta vastuusta on kirjattu eläkevaraus. Eläkevastuuta on osittain katettu vapaaehtoisella eläkevakuutuksella. Muilta osin yhtiön eläkevastuut on vakuutettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä ja Kemijoki Oy:n eläkesäätiössä. K E M I J O K I OY // TO I M I N TA K E R TO M U S J A T I L I N PÄ ÄTÖ S 2 0 1 4 60 KEMIJOKI OY:N TILINPÄÄTÖS LUETTELO VUONNA 2014 KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA LUETTELO VUONNA 2014 KÄYTETYISTÄ TOSITELAJEISTA 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 1 2 4 5 7 10 18 20 21 40 45 50 51 55 75 80 82 83 85 86 87 89 90 95 214 OR MY KA T1 PA MU JA Tasekirja sidottuna Tase-erittelyt sidottuna Rahatilien kirjat Käyttöomaisuuskirjanpito atk-tulosteina Kone- ja pienkalustokirjanpito atk-tulosteina Maakiinteistökortisto atk-tulosteina Vesioikeuskortisto Ostoreskontra atk-tulosteina - kirjauspäiväkirja - suorituspäiväkirja - toimittajakortisto Lainakirjanpito atk-tulosteina Liike- ja kustannuskirjanpito atk-tulosteina - päivä- ja pääkirja - tuloslaskelma ja tase - myyntireskontra - muut henkilötilit - kustannuskirjanpidon raportit Palkkalaskenta atk-tulosteina Työkone- ja kuljetusvälinekirjanpito atk-tulosteina Kassa Roi Tilioteviennit Kejo IT2 Konekieliset maksut Matkalaskut Myyntilaskut, sähkö Ostolaskut hyväksytyt Myyntilaskut Myyntisuoritukset Muistiotositteet Roi Varastotapahtumat, PM Palkat Tilioteviennit LaSV Tilioteviennit Kat Käyttöomaisuus Työnumerolliset ostolaskut Työnumerolliset PM laskut Työnumerolliset palkoista per. Työnumerolliset myyntilaskut Työnumerolliset kassatositteet Työnumerolliset tilioteviennit Työnumerolliset muistiotositteet Esikirjatut ostolaskut Esikirjauksen vastakirj. ostolaskut Ostolaskut, PowerMaint Ostolaskut Myyntilaskut Kassa Roi Tiliote Palkat Muut Jaksotukset Kaikki tositelajit paperitositteina K E M I J O K I OY // TO I M I N TA K E R TO M U S J A T I L I N PÄ ÄTÖ S 2 0 1 4 61 KEMIJOKI OY:N TILINPÄÄTÖS Hallituksen voitonjakoehdotus Emoyhtiöllä on 31.12.2014 jakokelpoisia varoja yhteensä 2 516 031,26 euroa. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että - osinkoa jaetaan yhtiöjärjestyksen mukaisesti 0,34 euroa osakkeelta osingonjakohetkellä yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oleville B-sarjan osakkeille654 298,72 € - jätetään vapaaseen omaan pääomaan1 861 732,54 € 2 516 031,26 € Espoossa 24. helmikuuta 2015 Matti Ruotsala Risto Andsten Elina Engman Tapio Jalonen Tapio Korpeinen Jukka Ohtola Pekka Manninen Tuomas Timonen toimitusjohtaja K E M I J O K I OY // TO I M I N TA K E R TO M U S J A T I L I N PÄ ÄTÖ S 2 0 1 4 62 KEMIJOKI OY:N TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. KPMG Oy KHT-yhteisö Antti Kääriäinen KHT, JHTT K E M I J O K I OY // TO I M I N TA K E R TO M U S J A T I L I N PÄ ÄTÖ S 2 0 1 4 63 KEMIJOKI OY:N TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS KEMIJOKI OY:N YHTIÖKOKOUKSELLE Olemme tilintarkastaneet Kemijoki Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2014. Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritam- me tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. LAUSUNTO Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Espoo 24. helmikuuta 2015 KPMG Oy Ab Antti Kääriäinen KHT, JHTT K E M I J O K I OY // TO I M I N TA K E R TO M U S J A T I L I N PÄ ÄTÖ S 2 0 1 4 64 KEMIJOKI OY:N TILINPÄÄTÖS Hallintoneuvoston lausunto Kemijoki Oy:n hallintoneuvosto on käsitellyt yhtiön vuoden 2014 tilinpäätöksen, konsernitilinpäätöksen, hallituksen toimintakertomuksen ja hallituksen ehdotuksen voittovarojen käyttämisestä sekä tilintarkastuskertomuksen, joiden johdosta sillä ei ole huomautettavaa. Hallintoneuvosto puoltaa tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vahvistamista sekä yhtyy hallituksen ehdotukseen voittovarojen käyttämisestä. Hallintoneuvosto toteaa, että sen antamia ohjeita on noudatettu ja että se on saanut yhtiön hallitukselta ja toimitusjohtajalta tarpeelliset tiedot tehtäviensä hoitamiseksi. Helsingissä 25. päivänä maaliskuuta 2015 Ari Heikkinen Heikki AuttoHilkka Halonen Olli ImmonenHarri Jaskari Paula LehtomäkiJuha Mäkelä Johanna Ojala-Niemelä Tatu Rauhamäki Anne SärkilahtiTiina Tuomela K E M I J O K I OY // TO I M I N TA K E R TO M U S J A T I L I N PÄ ÄTÖ S 2 0 1 4 65 KEMIJOKI OY PL 8131, Valtakatu 11, 96101 Rovaniemi www.kemijoki.fi Twitter: @KemijokiOy vaihde: +358 20 703 4400 sähköposti: etunimi.sukunimi(at)kemijoki.fi OLEMME OSA JOKIVARREN ELÄMÄÄ
© Copyright 2024