Elinvoimaa resurssiviisaudesta – toimintamalli

Elinvoimaa resurssiviisaudesta – toimintamalli kaupungeille
Ensimmäisen aallon prosessi ja aikataulu
Resurssiviisaus on keino vastata ilmastonmuutokseen ja resurssien niukkuuteen tavalla, joka
tukee kuntia ja kaupunkeja vahvistamaan aluetaloutta, kilpailukykyä, elinvoimaisuutta ja
hyvinvointia.
Sitra ja Jyväskylän kaupunki ovat kehittäneet toimintamallia Kohti resurssiviisautta
–hankkeessa vuoden ajan. Hankkeessa on osoitettu erilaisten pilottien ja selvitysten avulla
uusia toimintatapoja, joiden avulla voidaan vahvistaa aluetaloutta, kestävää
elinkeinotoimintaa ja hyvinvointia entistä vähemmillä haitallisilla ympäristövaikutuksilla.
Jyväskylässä ideoituja ja kokeiltuja ratkaisuja tullaan jatkossa hyödyntämään kansallisesti.
Nyt Sitra hakee edelläkävijäkaupunkeja pilotoimaan resurssiviisaus-toimintamallia.
Toimintamallin avulla kaupungit pystyvät vastaamaan yleisiin kestävän kehityksen
tavoitteisiin ja parantamaan valmiuksia turvatakseen toimintaedellytykset myös
tulevaisuuden lainsäädännön ja velvoitteiden edessä. Ennen kaikkea kyse on
edelläkävijäkaupungeista, jotka rakentavat pitkän aikavälin kestävän hyvinvointipolitiikan
maapallon kantokykyjen rajoihin sopeutuvaksi.
Resurssiviisas ja kestävää hyvinvointia luova kaupunki rakentuu kolmen tavoitteen varaan;



ei ylikulutusta
ei jätettä
ei ilmastopäästöjä.
Maapallon kantokyvyn rajoihin perustuva kaupunki ei kuitenkaan tarkoita nuukuutta ja
elämänlaadusta tinkimistä. Resurssiviisaus on ennen kaikkea olemassa olevien resurssien
järkevämpää käyttöä, osaoptimoinnista kokonaisvaltaiseen ja systeemiseen ajatteluun
siirtymistä sekä nykyisten toimintatapojen haastamista kohti elinvoimaisempaa,
osallistuvampaa ja viihtyisämpää kaupunkia.
Toimintamallin tarkoituksena on rakentaa kaupunkien strateginen kehittäminen,
elinvoimaisuus ja hyvinvointi maapallon kantokyvyn rajat huomioivaan hiilineutraaliin
kiertotalouteen. Vastaaville ratkaisuille on kasvava tarve kaikkialla, globaalisti. Alueet ja
yhteisöt jotka kykenevät näitä tuottamaan ovat referenssikohteita, jotka edustavat
resurssiviisautta ja monistettavia cleantech- tai hyvinvointiratkaisuja.
Toimintamallia lähdetään levittämään keväällä 2015 suomalaiskaupunkeihin ja rakentamaan
kansallista kaupunkiverkostoa. Tähän ensimmäisen aallon pilottiin liittyy mukaan myös
resurssiviisauden kansallinen koordinaattori, joka jatkaa toimintamallin operaattorina Sitran
hankkeen päättyessä kesällä 2015. Jatkossa kansallinen koordinaattori tukee kaikkia niitä
kaupunkeja, jotka ovat sitoutuneet toimintamallin käyttöön.
Ensimmäisen
aallon
resurssiviisaus-tiekarttaa
toimintatavoilla.
kaupungit
lähtevät
rakentamaan
pitkän
aikavälin
ja pilotoimaan resurssiviisasta kaupunkikehittämistä uusilla
Toimintamalli rakentuu viidestä moduulista; nykytilan kartoitus, tiekartan laadinta ja
toimeenpano, jonka jälkeen kaupunki saa jäsenoikeuden kansalliseen verkostoon ja
julkispalveluihin. Kansallisen koordinaattorin palveluihin kuuluvat mm. viestintä,
benchmarking, seminaarit, pääindikaattorien laskenta ja vuosiseurannan kokoaminen.
Kaupungin käynnistettyä toimintamallin mukaisen työn organisoinnin on sillä oikeus
toimintamallin brändin* ja siihen liittyvien tunnusten käyttöön kaikessa viestinnässä ja
sidosryhmätyössä. Lisäksi kaupunki saa osallistumisoikeuden verkoston palveluihin,
työkaluihin, vertaisverkostoon ja tapahtumiin. (*Toimintamallin brändäys ja tuotteistaminen
valmistellaan keväällä 2015 yhteistyössä Sitran, pilottikaupunkien sekä kansallisen koordinaattorin kanssa.)
Toimintamalli ja sen käyttöä tukeva kansallinen verkosto vastaavat osaltaan myös Työ- ja
elinkeinoministeriön 2014 käynnistämään kansallisen materiaalitehokkuusohjelman
toimenpiteeseen luoda alueille resurssiviisauden toimintamalli.
Toimintamallin ensimmäisen aallon pilotti on kaupungeille maksuton. Kaupungilta
edellytetään kuitenkin tarvittavien henkilöresurssien osoittamista toimintamallille. Arviot
tarvittavasta henkilötyöpanoksesta on kuvattu tarkemmin alla.
Toimintamallin operointi ja verkoston koordinointi siirtyy kesällä 2015 julkisen rahoituksen
turvin perustettavalle kansalliselle koordinaattorille. Tulevien vuosien aikana toimintamallille
pyritään löytämään uusia rahoitus- ja ansaintamalleja, joilla katetaan toimintamallin
operoinnista ja koordinoinnista aiheutuvia kuluja, sekä turvataan palvelut toimintamallia
soveltaville kunnille ja kaupungeille. Kevään 2015 aikana keskustellaan kaupunkien kanssa
lisäksi mahdollisuudesta rahoittaa koordinointityötä osin kaupunkien nimellisillä
vuosijäsenmaksuilla vuodesta 2016 alkaen.
Prosessin kulku ja aikataulu
Toimintamalliin sitoutuminen ja sen käyttöönotto edellyttää asian valmistelua kaupungeissa
ja yhteistyötä Sitran sekä muiden osapuolien (”koordinaattori”) kanssa. Kun varsinainen
toimintamallityö käynnistyy, mukaan liittyvät fasilitaattorikonsultti sekä mm. Suomen
ympäristökeskuksen (SYKE) asiantuntijat.
Ensimmäiseen aaltoon otetaan mukaan kolme kaupunkia. Kiinnostuksensa ovat ilmaisseet
Forssa, Lappeenranta, Lahti, Pori ja Turku. Haluamme varmistaa, että ensimmäiseen aaltoon
osallistuu aidosti sitoutuneita kaupunkeja. Siksi edellytämme seuraavia toimenpiteitä
kaupungeilta (erillinen hakemuspaperi liitteenä);
Valmisteluvaihe (ennen toimintamallin mukaisen työn organisointia)
1. Kaupunginhallituksen/-valtuuston päätös käynnistää resurssiviisaustyö ja
sitoutuminen toimintamallin käyttöönottoon
Allekirjoittamalla sitoumuksen kunta/kaupunki sitoutuu käynnistämään toimintamallin mukaisen
työn organisoinnin ja saavuttamaan pitkän aikavälin resurssiviisaustavoitteet (ei ylikulutusta, ei
jätettä, ei kasvihuone-kaasupäästöjä) viimeistään vuoteen 2050 mennessä, sekä erikseen
asetettavat välitavoitteet (esim. 80 prosentin kasvihuonekaasupäästövähennykset vuoteen 2030
mennessä).
2.
Yhdyshenkilön (ja varahenkilöiden) nimeäminen
Yhdyshenkilöt koordinoivat toimintamallityötä kaupungissa ja toimivat yhteistyössä kansallisen
koordinaattorin kanssa (esim. raportointi, tiedotus, tilaisuuksien järjestäminen jne.).
Yhdyshenkilöiden tulee tuntea kaupungin kestävän kehityksen strategiat (tai vastaavat
toimenpiteet) sekä ymmärtää niiden rooli alue- ja elinkeinokehittämisessä.
Yhdyshenkilön arvioitu henkilötyöpanos kolmessa ensimmäisessä moduulissa (ja kevään 2015
aikana) on noin 10 henkilötyöpäivää (10 htp).
3. Vuoropuhelu Sitran ja koordinaattorin kanssa
Vaiheessa yhdyshenkilö valmistelee yhdessä koordinaattorin kanssa nykytilan kartoitusta
(resurssiviisaus indikaattorien laskenta), aikatauluttaa Tiekartta-vaiheen sekä kokoaa
tiekarttatyöpajan työryhmän. Lisäksi kerätään kaupungin lähtötilannetta kuvaavat, olemassa
olevat energia-, ilmasto-, ympäristö- ja kestävän kehityksen (yms.) strategiat, tavoitteet ja
toimenpiteet. Yhteenvetoraportti (3-5 sivua) toimitetaan koordinaattorille ja Sitraan hyvissä ajoin
ennen tiekarttatyöpajaa.
Toimintamallin moduulien mukainen työ
Toimintamalli muodostuu viidestä moduulista, jotka kuvataan yleisellä tasolla alla.
Valmisteluvaiheen ja kolmen ensimmäisen moduulin läpivienti kestää noin kuusi kuukautta.
Moduulien suorittamisen jälkeen kaupunki ”sertifioidaan” osaksi kaupunkiverkostoa, ja se
saa käyttöönsä verkoston edut ja palvelut. Ensimmäisen aallon kaupunkien
”sertifiointitilaisuus” järjestetään Sitran ja Jyväskylän hankkeen päätösseminaarin
yhteydessä kesäkuussa 2015.
I Nykytilan kartoitus
Moduulissa lasketaan ja selvitetään resurssiviisauden johtamisen indikaattorit kaupungin osalta
yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa. Vaiheen kesto 4-6 viikkoa.
Tavoite
Indikaattori
Ei päästöjä
Ei jätettä
Käyttöperusteiset kasvihuonekaasupäästöt [t CO2 ekv/as]
Materiaalihäviöt [t] = virrat kaatopaikalle + uusiutumattomien poltto +
loppusijoitettavien jätteiden vienti
Ekologinen jalanjälki [gha/as] (laskenta tehdään neljän vuoden välein)
Raaka-aineiden kulutus (RMC) / asukas [t/as] (laskenta tehdään neljän
vuoden välein, aluetaso)
Ei ylikulutusta
selvitetään mahdollisuuksien mukaan
Kestävä
elinvoimaisuus
Biokapasiteetti [gha] (laskenta tehdään neljän vuoden välein)
Koettu hyvinvointi (THL:n ATH-tutkimus, WHOQOL-8)
selvitetään mahdollisuuksien mukaan
Työllisyys
selvitetään mahdollisuuksien mukaan
BKT
selvitetään mahdollisuuksien mukaan
II Tiekartta
Kaksipäiväisessä tiekarttatyöpajassa laaditaan 2030/2050 tiekartta kaupungille, johon kirjattavien
toimenpiteiden avulla kaupunki saavuttaa pitkällä aikavälillä kolme resurssiviisauden periaatetta;
ei ylikulutusta, ei hukattua jätettä, ei kasvihuonekaasupäästöjä.
Tiekartan laadintaa ja toimeenpanoa varten muodostetaan noin 30 henkilön työryhmä. Osallistujia
kerätään kaikilta kolmelta sektorilta (”10-10-10”). Tiekarttatyöryhmän osallistujien arvioitu
henkilötyöpanos on neljä henkilötyöpäivää (4 htp). Lisäksi tiekarttatyöpajaan kutsutaan
arviointiryhmä (esim. kaupunginjohtaja, elinkeinojohtaja, kehittämisyhtiön toimitusjohtaja,
viestintäjohtaja, henkilöstöjohtaja, alueen yrittäjäjärjestö), jonka työpanos yhteensä 0,5
htp/jäsen. Kaupunkiorganisaation osallistujat tiekarttatyöryhmässä edustavat keskeisiä
palvelualueita, liikelaitoksista ja muita yksiköitä, kattaen koko kaupunkikonsernin.
Henkilöiden valinnassa tulee painottaa henkilöitä, jotka kykenevät ja haluavat viedä tiekartan
osaksi organisaationsa strategiaa ja toimeenpanoa. Työryhmä muodostetaan yhdessä kaupungin,
Sitran ja fasilitaattorin kanssa.




Infotilaisuus (maaliskuu) 0,5 htp
Tiekarttatyöpajat I ja II (huhti-toukokuu) yhteensä 2 htp
Ennakko- ja välitehtävät yhteensä 1 htp
tiekartan toimenpiteiden jalkauttamisen suunnittelu (toukokuu) 0,5 htp
III Toimeenpano (kesän jälkeen yhdessä koordinaattorin kanssa, ei kuulu kevään
pilottiin)
Toimeenpano-moduuli on toimintamallin keskeinen vaihe. Tavoitteena on jalkauttaa tiekartta ja
sen mukaiset toimenpiteet kaupungin strategiaan, yksiköihin/palvelualueisiin/liikelaitoksiin (tmv.)
ja muihin keskeisiin työjärjestystä ja toimintakulttuuria määritteleviin toimintaohjelmiin.
Toimeenpano-moduulia kehitetään yhdessä Sitran, Jyväskylän kaupungin ja fasilitaattorin kanssa
6/2015 asti. Parhaat käytännöt ja toimintatavat ovat jatkossa käytettävissä muissa kaupungeissa.
Toimeenpano-moduulia ei toteuteta kevään pilotissa. Kaupunki sitoutuu käynnistämään
toimeenpanoon yhdessä kansalllisen koordinaattorin kanssa vuoden 2015 aikana määriteltävien
toimenpiteiden mukaisesti.
Toimenpide
Käytännössä esimerkiksi
Integrointi pitkän
tähtäimen suunnitteluun
Kaupungin sisäinen
organisoituminen
Päätöksenteon tuen
työkalut
Toimenpiteistä hankkeiksi






Indikaattorien
implementointi
Osallistamiskanavat



resurssiviisaustiekartan vieminen osaksi kaupunkistrategiaa
palvelualueiden (tms.) omat toimintasuunnitelmat
kaupungin agendaryhmän perustaminen, jossa edustettuna keskeiset
yksiköt, liikelaitokset tms.
päätösasiakirjamallit, liikennevalo –arviointimallit tms.
tiekartan toimenpiteisiin tarttuminen ja niiden rahoitus- ja
yhteistyömahdollisuudet
kaupunki osoittaa paikallisen menettelytavan hankkeiden katalysoimiseksi
ja edistää public-private-partnerships malleja
resurssiviisaustavoitteiden ja indikaattorien integrointi päätöksentekoon,
johtamisen ja järjestelmiin
raportointi
kaupunki osoittaa paikallisen menettelytavan kokeilujen ja asukkaiden
osallistamiseksi ja resurssiviisauden edistämiseksi
Hankinnat
Viestintäkanavien
kehittäminen ja
perustaminen





kaupunki osoittaa paikalliset menettelyt kestävien hankintojen osalta ja
edistää uusien kestävien mallien käyttöönottoa
cleantech-hankintaperiaatteen edistäminen
resurssiviisausviestintä henkilöstölle: intra, henkilöstökirjeet, logot,
sisäinen kieli ja identiteetti
asukkaille: asukasfoorumit, asukaslehdet, digi-alustat, paikallisagendat
yrityksille: aamiaistilaisuudet, poikkialaiset seminaarit (ml.
kehittämisyhtiöt, elinkeinoelämä, järjestöt, oppilaitokset)
Kuva 4: Toimeenpanovaiheen esimerkkitoimenpiteitä. Toimeenpanovaiheen toteutus paikallisesti.
IV Verkostojäsenyys (konseptoitu ja organisoitu verkosto käynnistyy syksyllä 2015)
Kaupungin osoitettua moduulien I – III mukaisen työn organisoinnin on sillä oikeus toimintamallin
brändin ja siihen liittyvien tunnusten käyttöön kaikessa viestinnässä ja sidosryhmätyössä.
Kaupunki saa osallistumisoikeuden kansallisen koordinaattorin ylläpitämiin ja tarjoamiin
palveluihin, työkaluihin, vertaisverkostoon ja tapahtumiin.
Kaupunki voi osoittaa haluamansa henkilöt osallistujiksi verkoston toimintaan (tilaisuudet &
seminaarit) ja viestinnän vastaanottajiksi.
V Seuranta & raportointi
Moduulissa kaupunki raportoi vuoden loppuun mennessä vuosikellomaisesti paikallisen
resurssiviisaustyön ja –toimenpiteiden edistymisestä, sekä tulevista toimenpiteistä. Kansallinen
koordinaattori laskee vuosittain resurssiviisausindikaattorit kaupungeille ja toimittaa vuosittaisen
yhteenveto- ja benchmark-raportin indikaattorien ja vuosikelloraporttien pohjalta.
Kaupunki toimittaa vuosittain oman yhteenvetoraportin (noin 5-10 sivua) koordinaattorille
sovittuun päivämäärään mennessä.
Miksi kaupunkinne kannattaa lähteä mukaan resurssiviisaustyöhön?









Resurssiviisaan toimintamallin ja verkoston kautta kaupunki saa työkaluja ja keinoja
uusiutumiskykyisen kestävän elinkeino- ja hyvinvointipolitiikan tekemiselle.
Toimintamalli tarjoaa kansallisesti harmonisoidun kestävän kehityksen johtamismallin
(logiikka, komponentit, indikaattorit), joka on integroitavissa olemassa oleviin ilmasto-,
ympäristö- ja/tai energiaohjelmiin tai otettavissa käyttöön uutena ohjelmakokonaisuutena.
Toimintamalli tarjoaa rakenteen ja systemaattisuuden kestävän kehityksen ja kestävän
elinkeinopolitiikan johtamiseksi.
Osana toimintamallia muodostuu kansallinen tuki- ja vertaisverkosto, jonka palveluihin saavat
oikeuden kaikki toimintamalliin sitoutuneet edelläkävijäkaupungit.
Kansallisen verkoston kautta kaupungeilla on saatavillaan paras olemassa oleva tutkimus- ja
ennakointitieto systemaattisesti (esim. jätelainsäädäntö ja siihen liittyvät direktiivit).
Toimintamallille luodaan yhteinen konsepti ja visuaalinen ilme, joka on helppo kommunikoida
eri sidosryhmille.
Kansallinen koordinaattori tarjoaa kaupungille julkisena palveluna esim. keskeisten
indikaattorien laskentapalveluja.
Resurssiviisaus toimintamallin levittäminen ja kansallisen verkosto-ohjelman käynnistäminen
edistävät kansallista tavoitetta Suomesta cleantechin ja kestävän hyvinvoinnin mallimaana ja
ratkaisujen tuottajana globaaleille markkinoille.
Toimintamalli vahvistaa aluetaloutta, omavaraisuutta, huoltovarmuutta ja lisää kuntien
kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta.
Kansallisen koordinaattorin palvelut osana toimintamallia
Aikataulu, kevät 2015 (alustava)
tammikuu
 kaupunkien hakemukset Sitraan
 ensimmäisen aallon kaupunkien valinta
helmikuu
 Valmisteluvaihe ja tiekarttatyöryhmän kokoaminen (kaupunki & Sitra)
 Indikaattorien laskenta (SYKE)
 tiekarttatyöpajan suunnittelu (Sitra & kaupunki)
maaliskuu
 tiekarttatyöpajan suunnittelu ja käytännön järjestelyt (Sitra & kaupunki)
 Info-tilaisuus ensimmäisen aallon kaupungeissa (Sitra & kaupunki)
huhtikuu
 kaksi tiekarttatyöpajaa ja välitehtävät
toukokuu
 keskustelut tiekartan implementoinnin osalta
 jatkon suunnittelu
kesäkuu
 Sitran ja Jyväskylän hankkeen päätösseminaari
 Ensimmäisten kaupunkien sertifiointi ja julkistamistilaisuus päätösseminaarin yhteydessä
kesä-syksy
 toimintamallin operointi siirtyy Sitrasta kansalliselle koordinaattorille, joka tukee jatkossa
kaupunkien resurssiviisaustyötä
 kaupunki mukaan verkostoon ja aktiivinen osallistuminen sen toimintaan.