1. No category

Niska- ja
yläraajaongelmat
2
2013
TYÖFYSIOTERAPEUTTI
Julkaisija:
Työfysioterapeutit Ry
SISÄLLYS
Taitto:
Mainostoimisto Hasardi
TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry:
Perustettu: 1976
Jäsenmäärä: 700
Jäsenmaksu: 35e/vuosi
Jäsenlehti: 4 krt vuodessa
Koulutusta: 2 krt vuodessa
Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään fysioterapeutti,
joka toimii työterveyshuollossa tai yhteistyössä
muun työterveyshenkilöstön kanssa. Varsinaisen
jäsenen on oltava Suomen
Fysioterapeutit ry:n jäsen
Jäsenmaksut ja
yhteystiedot
Jäsenmaksut on lähetetty
kevään aikana.
Olethan hoitanut omasi.
Muistathan päivittää
sihteerille muuttuneet
yhteystietosi: osoitetiedot,
sähköposti.
Lomake löytyy
yhdistyksen nettisivuilta
www.tyofysioterapeutit.fi
4
Työfysioterapeutti mukana onnistuneessa työhyvinvointihankkeessa
7
Työfysioterapeutin arvio osanan
työkyvynarviota Etelä-Karjalan
sosiaali- ja terveyspiirissä
13
Työfysioterapeutin
tilakäynti lypsytilalla
16
Työympäristömitalin hakeminen.
Olisiko meidän työfysioterapeuttien aika aktivoitua?
10
Functional Capacity Evaluation
(FCE) fyysisen työ- ja toimintakyvyn
arviointimittarina
13
Aurinkoinen
kevättervehdys kollegat!
kene haalimaan kaikkea sitä tietoa, mikä
meille työfysioterapeuteille olisi tarpeen.
Muistattehan hyvät jäsenet, että julkaisemme erittäin mielellämme työhömme
ja opintoihinne liittyviä artikkeleita lehdessämme. Kiitos jäsenet kaikista yhteydenotoistanne!
Alkuvuosi on ollut työn täyteinen hallituksessa. Viimeisimpänä ponnistuksena
on ollut kevätopintopäivän järjestäminen ja yhdistyksen kevätkokouksen valmistelu. Sitä edelsi kahden päivän work
shop, jossa valmistelimme molempia ja
käsittelimme paljon myös muita asioita.
Pitkäaikaisena projektina ollut yhdistyksen nettisivujen päivitys alkaa olla loppusuoralla ja saamme nauttia uusista
sivuista. Tavoitteena on ollut, että nettisivut palvelisivat yhdistyksen varsinaisia
jäseniä entistä paremmin ja laajemmin.
Mukaan tulee mm. aluetoimintaan liittyvät osat ja keskustelupalsta. Nettisivuja
on mahdotonta saada valmiiksi, ja hyvä
niin. Odotamme siis innolla sivujen kehittämisideoita yhdistyksen jäseniltä.
Yhdistys on saanut myös ensi vuodelle
alustavan hyväksynnän Aslak – kurssista.
Vuoden 2014 Aslak – kurssi toteutetaan
yhteistyössä Härmän Kuntoutus Oy:n
kanssa. Lopullinen toteutuminen riippuu
siis eduskunnan hyväksymistä kuntoutuksen määrärahoista, jotka vahvistetaan
vasta syksyllä. Nyt on kuitenkin jo hyvä
aika miettiä omaa kuntoutustarvetta ja
tehdä hakemukset valmiiksi, jotta hakuaika ei mene yllättäen umpeen.
On hienoa huomata, että jäsenet ottavat yhteyttä hallitukseen hyvin erilaisissa asioissa. Tämä yhteydenpito on
erittäin tärkeätä, jotta olemme tietoisia,
mitä turuilla ja toreilla tapahtuu. Vaikka
pyrimmekin hallituksessa seuraamaan
alamme tapahtumia, emme millään ky-
Vaikka kuinka ahkeroimme, maailma ei
vaan tule valmiiksi. Olemme kaikki ansainneet taas kerran kesälomamme. Toivottavasti myös ammatinharjoittajakollegamme voivat pitää kesälomaa, jonka
turvin jaksamme ahertaa työssämme
koko seuraavan vuoden. Haluan toivottaa teille kaikille oikein mukavaa ja, toivottavasti, lämmintä kesää!
Puheenjohtajan palsta
I
hana, että olemme vihdoinkin saaneet tavata energianlähdettä nimeltä, aurinko, toistuvasti viimeaikoina!
Lumipeite on jo poistunut eteläisestä
Suomesta ja keventynyt huomattavasti
myös muista osista maatamme. Ja mikä
ihaninta, lomalistat ovat jo ilmestyneet!
Kevätterveisin
Jaana
3
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2013
Työfysioterapeutti mukana onnistuneessa
työhyvinvointihankkeessa
Olen Kaisa Niemi ja toimin Rovaniemen Työterveys ry:ssä työfysioterapeuttina. Olemme yritysten yhteinen työterveyshuollon palveluja tuottava työterveysasema. Työfysioterapeutteja asemallamme
on kolme.
T
ässä artikkelissa kerromme case – tapauksen hyvinvointia edistävästä
hankkeesta eräässä jäsenyrityksessämme.
Tämä hanke on hyvä esimerkki hyvin toimivasta yhteistyöstä moniammatillisesti
työterveyshuollossa ja monialaisesti kaikkien osapuolten välillä. Yhteistyökumppaneina työterveyshuollon kanssa tässä
hankkeessa toimivat yritys, sen johto ja
henkilöstö, palveluntuottajat Firstbeat Oy
ja Santasport sekä Eläkeyhtiö Ilmarinen.
Itse koin työfysioterapeuttina mukana
olon tällaisessa työhyvinvointihankkeessa onnistuneeksi. Hankkeen onnistumista
edesauttoi paljon se, että johto oli niin
sitoutunut tähän. Firstbeat menetelmänä
on konkreettinen ja analyysista saadaan
työkaluja, joiden avulla jatkotoimenpiteet saadaan kartoitetuksi ja sitä kautta
saadaan suunniteltua tarvittavat jatkotoimenpiteet henkilöstölle.
Kemijoki Oy loi työhyvinvoinnin mallin
käsi kädessä työterveyden kanssa. Tarja
4
Zitting-Huttula; Se sykkii sittenkin – uusi
näkökulma työhyvinvointiin.
Kemijoki Oy tarttui työhyvinvointiin uudesta näkökulmasta. Tyhy-päivät vaihtuivat yksilöllisiin tavoitteisiin ja niiden
saavuttamiseen Hyvinvointianalyysin innostamana.
Kemijoki Oy:n henkilökunta asetti toukokuussa 2012 Hyvinvointianalyysin
alkumittauksen jälkeen yhteensä 470
hyvinvointitavoitetta ja saavutti niistä
puolet toukokuuhun 2013 mennessä. 90
prosenttia analyysiin osallistuneista oli
tehnyt töitä tavoitteidensa eteen. Vapaaehtoiseen Hyvinvointianalyysiin osallistui
tuolloin 70% Kemijoki Oy:n henkilökunnasta.
Vointinsa huonoksi kokevien määrä tippui alkumittauksen 12 prosentista kolmeen prosenttiin. Keskimäärin terveysliikuntaa tuli päiviin lisää 10 minuuttia.
– Nämä tulokset ovat aidosti hyvä uuti-
”
Hankkeen onnistumista edesauttoi paljon
se, että johto oli niin sitoutunut tähän.
nen. Erityisesti hienoa on se, että
ihmiset kokivat hyvinvointinsa parantuneen. Työ jatkuu edelleen.
Vuoden päästä tehdään mittaus
uudestaan, ja se sisältyy jatkossa vakiona ikäkausitarkastuksiin, kertoo
Kemijoki Oy:n hallintopäällikkö Tarja Zitting-Huttula.
Kemijoki Oy:n työhyvinvoinnin kokeilu samalla myös oli ensimmäinen
Rovaniemen seudun työterveys ry:n
alueella toteutettu Hyvinvointianalyysi. Nyt Hyvinvointianalyysi kuuluu myös työterveyden palveluvalikoimaan.
– Mittarit ovat jo uudella kierroksella. Ne tulevat olemaan aktiivisessa käytössä. Kemijoen satsaus toi
meillekin työkalun, jolla on vaikuttavuutta, sanoo työfysioterapeutti
Kaisa Niemi.
Henkilöstö halusi
työterveyden tuekseen
– Alusta pitäen asiaa vietiin eteenpäin yhdessä työterveyshuollon
ja Firstbeatin kanssa. Pohdimme
tarkkaan, kuinka menetelmää voidaan parhaiden hyödyntää ja mitä
lopulta teemme tuloksilla, Tarja
Zitting-Huttula kertoo. Kaisa Niemi
toteaa, että työterveyden läsnäolo
tehostaa Hyvinvointianalyysin vaikuttavuutta. Kemijoki Oy:ssä tuki
toivotettiin tervetulleeksi myös
henkilöstön keskuudessa.
– Jokainen osallistuja allekirjoitti vapaaehtoisen sitoumuksen siihen, että
tulokset ovat työterveyshuollon käytettävissä jatkotoimia varten. Se mahdollisti yhteistyön tekemisen tässä
projektissa, Niemi sanoo. Ennen analyysin toteuttamista Zitting-Huttula
kiersi läpi kaikki toimipisteet yhdessä
Firstbeatin hyvinvointiasiantuntijan
Jaakko Kotisaaren ja työterveyshoitaja
Raili Kuismanen-Toratin kanssa. Tavoitteena oli tulevasta kertominen ja luottamuksen herättäminen. Henkilöstölle
haluttiin viestiä, että yritys ei hyödynnä
saatuja tuloksia itselleen vaan että toiminta on heidän omaa hyvinvointiaan
varten.
– Tulosten perusteella suunnittelimme
jatkotoimenpiteet yhdessä Kemijoki
Oy:n, Rovaniemen työterveys ry:n ja
Firstbeatin kanssa. Niiden tarkoituksena on antaa tukea ja tietoa terveellisemmän elämäntavan saavuttamisessa. Nopeasti tukea tarvitsevat pääsivät
jatkotutkimuksiin heti alkumittauksen
jälkeen, kertoo Niemi.
Kursseja, luentoja ja ryhmätoimintaa
on tarjolla muun muassa painonhallintaan, palautumisen ja unen laadun parantamiseen, liikunnan edistämiseen
ja ajan hallintaan.
– Kemijoen malli on erittäin hyvin toteutettu. Johto on sitoutunut siihen,
Firstbeatin konsepti on toimiva ja tilaisuudet asiantuntevasti suunnitel-
tuja. Eri toimijoiden välinen yhteistyö
on ollut hyvää. Monialainen ja moniammatillinen yhteistyö tuottaa tulosta.
Uskon, että Hyvinvointianalyysi ei ollut
kenenkään siihen osallistuneen mielestä turha. Se toi esille juuri omaan
hyvinvointiin vaikuttavat asiat ja antoi
mahdollisuuden vaikuttaa niihin, Niemi
arvioi.
Hyvinvointi on kaikkea
mitä arjessa tapahtuu
Kemijoki Oy tuottaa vesivoimaa ja siihen liittyviä palveluita. Parin sadan hengen henkilöstö työskentelee erilaisissa
tehtävissä aina sähköntuotannosta
vesilaitosten ja ympäristön kunnossapitoon ja toimistotyöhön. Keski-ikä on
52 vuotta.
– Hyvinvointi on kaikkea mitä arjessa
tapahtuu. Toivomme, että henkilöstömme viihtyy työssään ja voi hyvin
omassa arjessaan. Näiden tavoitteiden
saavuttamista haluamme tukea, kertoo
Zitting-Huttula.
Kemijoki Oy:ssä työhyvinvoinnin alueeseen kuuluvat esimiestyön ja yhteistyön sekä toimintatapojen ja osaamisen kehittäminen. Työturvallisuus ja
terveys ovat tärkeä osa työhyvinvointia.
– Firstbeatin menetelmä kolahti heti
kun kuulin siitä. Etsimme samaan aikaan perinteisten tyhy-päivien ohelle
yksilöllisempää toimintatapaa. Mittarit
ja numerot kiinnostavat miesvaltaista
5
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2013
väkeämme. Palautumisen merkityksen esille nostaminen tuntui hyödylliseltä teemalta, Zitting-Huttula sanoo. Palautuminen todella nousi yrityksessä puheenaiheeksi. Zitting-Huttula toteaa, että henkilöstö on saanut
kokonaan uuden keskusteluaiheen ja ymmärrystä sen
käsittelyyn.
– Tärkeät asiat, kuten palautumisen merkitys, ovat tulleet
näkyviksi. Niiden yksilöistä lähtevä pohdinta saa aikaan positiivisen psykologisen kehän, Zitting-Huttula sanoo.
Nyt myös Eläkeyhtiö Ilmarinen tukee Kemijoki Oy:tä Hyvinvointianalyysin ja sen jatkotoimien toteuttamisessa.
– Onnistumisen ydin on, että ihminen itse saadaan motivoitua mukaan terveyskäyttäytymiseen. Silloin meidän ei tarvitse tuputtaa terveystietoa, vaan voimme
keskittyä osoittamaan ihmisen voimavarat ja kehittämisen kohdat sekä tarjota tukea niiden edistämiseen.
Hyvinvointianalyysi on juuri yksilöä motivoiva konsepti,
Kaisa Niemi toteaa.
Työfysioterapeutit ry on hakenut vuodelle 2014
Aslak- kurssia, josta Kelalta on tullut hyväksymisilmoitus.
Kelan järjestämät valtakunnalliset
ASLAK-kurssit vuonna 2014
Kurssin kohderyhmä:
työfysioterapeutit ASLAK- kurssi
Palveluntuottaja:
Härmän Kuntoutus Oy
Kelan kuntoutusryhmä on myöntänyt yllä
mainitun ammatillisesti syvennetyn kuntoutuskurssin (ASLAK -kurssi) edellyttäen, että
budjetti hyväksytään eduskunnassa. Hyväksytyt ASLAK- kurssit löytyvät myöhemmin Kelan
Internetsivulta
kuntoutuskurssitarjonnasta
www.kela.fi/kuntoutus/kuntoutuskurssihaku.
Uutta ilmoitusta hyväksymisestä ei lähetetä.
Valtakunnalliset ammattialakohtaiset ASLAK –kurssit
Valtakunnallisissa ammattialakohtaisissa ASLAK
-kursseissa ei ole työterveyshuollon tekemää
esivalintaa. Kuntoutuja lähettää täyttämänsä
kuntoutushakemuksen KU102 ja B-lääkärilausunnon suoraan Kelan toimistoon, josta annetaan päätös. Hakija kirjoittaa hakemukseen
kurssinumeron, jos se on tiedossa. Kursseille
ei ole hakuaikaa. Vapaat paikat näkyvät reaaliajassa kuntoutuskurssihaun Internetsivulta.
Hakemusten käsittelyaika Kelassa on noin 6-8
viikkoa.
Tarvittavat lomakkeet löytyvät Kelan sivustolta www.kela.fi/Lomakkeet/Kuntoutus
Palveluntuottaja tulee ilmoittamaan myöhemmin kurssin tarkemmasta ajankohdasta,
jonka jälkeen tiedot löytyvät Työfysioterapeutit ry:n nettisivuilla www.tyofysioterapeutit.fi.
6
Työfysioterapeutin arvio
osana työkyvynarviota
Etelä-Karjalan sosiaali- ja
terveyspiirissä
Kuntoutuspolitiikka
Terveydenhuolto
K
untoutuspoliklinikalla työkyvynarviointi
jakautuu
kliinisen lääkärin arvioinnin
lisäksi fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen työkyvyn arviointiin. Kuntoutuksen suunnittelussa on tänä
päivänä painopiste myös potilaan
omassa osallisuudessa sekä ympäristötekijöiden huomioimisessa
yllä mainituilla osa-alueilla.
Polikliininen tutkimus sisältää keskimäärin kuusi tutkimuskäyntiä
yleensä 1-3 kuukauden aikana,
mutta käytännössä prosessi voi
kestää yksilöllisen tarpeen mukaan
jopa vuodenkin. Kuntoutustutkimuskäynnit ovat potilaalle maksuttomia. Terapiasta menee normaali
potilasmaksu.
Työhallinto
Työkyvynarvioinnin moniammatillisessa kuntoutusprosessissa tavoitteena on potilaiden tavoitteiden
saavuttamisen helpottaminen ja
työn päällekkäisyyden vähentäminen. Yhteinen tavoite luo uskoa
myös omaan työhön!
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
kuntoutuslääkäri
kuntoutussuunnittelija
sihteeri
psykologi
neuropsykologi
Työfysioterapeutti 7
Toimintaterapeutti 2
kuntoutusohjaaja
Sosiaalityöntekijä
kuntoutusohjaaja
Vakuutuslaitos
Mihin tähdätään
• Kuntoutushistorian selvittäminen
• toteutettujen hoitojen vaikutus
• tavoitteiden laatiminen yhdessä
potilaan kanssa
• tutkimus ja terapiakeinojen
valitseminen ja kuntoutuksen
aloitus
• potilaan sitouttaminen ja
ympäristötekijöiden
huomioiminen
• moniammatillinen yhteistyö
• tarpeen mukaan erityisammattilaisten ohjaama yksilöllinen kuntoutus
• kuntoutuskurssit
• työkokeilut
• koulutukset
• yhteistyö lähettävien
yksiköiden kanssa
7
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2013
Potilaat ovat moniongelmaisia, joilla voi olla
useita eri sairauksia, työllistymisvaikeuksia
vajaakuntoisuuden vuoksi ja / tai psykososiaalista rasitetta, jotka alentavat työkykyä.
Työfysioterapeutin työkykyarviota tarvitaan
usein mm. lääkärin lausunnon liitteeksi Kelalle ja vakuutusyhtiölle. Testeissä on mietitty testipatteristoja, mutta jokainen testattava testataan yksilöllisen suunnitelman
mukaan, jossa anamnestisiin tietoihin perehtyminen on avainasemassa.
Fyysisessä työkykyarviossa
työfysioterapeutti:
• selvittää ja dokumentoi potilaan työtehtäviä ja työn kuormittavuutta erityisesti tukija liikuntaelimistön sekä hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittumisen kannalta
ja tunnistaa työhön liittyvät terveysriskit ja
haitat. Arviossa huomioidaan työterveyshuollon ja työturvallisuus lain, säännösten,
asetusten ja suositusten asettamat vaatimukset työlle sekä sovelletaan ergonomiaa, kuormitusfysiologiaa, biomekaniikkaa ja
motorisen oppimisen tietoperustaa saadun
lisäkoulutuksen perusteella.
• arvioi ja selvittää potilaan aikaisemmin toteutuneet kuntoutustoimet ja niiden vasteet
sekä potilaan omaa aktiivisuutta ja voimavaroja tämän hetkisessä elämäntilanteessa
• arvioi potilaan työ- ja toimintakykyä haastattelun ja yksilöllisesti valittujen objektiivisten testien avulla: kirjataan potilaan
subjektiivinen kokemus, testitulokset sekä
havainnot testien aikana (mieliala/ alavireisyys/ miten aktiivisesti/ luotettavasti tekee
testit). Peilataan potilaan toimintakykyä
työn vaatimiin kuormitustekijöihin ja työliikkeiden kuormituksen laatuun ja turvallisuuteen
• käytettäviä fyysisen kunnon testejä ovat
mm. UKK:n terveyskuntotestit, Facultasin
8
toimintakyky arvioinnit, Toimia -tietokannan testit, constant score, BMI jne. Tärkeää
on, että testit ovat luotettavia ja niihin on
olemassa iän ja sukupuolen mukainen kuntoluokitus. Lisäksi käytämme yksilölliseen
havainnointiin perustuvaan analyysiä esimerkiksi rappukävelyssä, kävelymatolla, sillä usein potilaat ovat hyvin huonokuntoisia
ja moni-ongelmaisia eikä heille pysty aina
yllämainittuja testejä tekemään.
• arvioi potilaan fyysisiä edellytyksiä toimia
työssä testien perusteella (työtä rajoittavat
fyysiset tekijät, potilaan motoriset taidot).
ottaa kantaa potilaan jäljellä olevaan työkykyyn: fyysiset edellytykset nykyiseen työhön / muuhun mahdolliseen työhön sekä
apuvälineiden tai muiden tukitoimien käynnistämiseksi työkykyä tukemaan
• tekee ehdotuksen potilaan kuntoutussuunnitelmaksi: sovittaa yhteen työntekijän
resursseja ja työnvaatimuksia niin, että turvallinen ja tuottava työ on mahdollista: tekee ehdotuksia työolosuhteita parantavista
ergonomisista ratkaisuista ja kuntoutustoimenpiteistä, joilla voidaan edistää potilaan
jäljellä olevaa työkykyä (mm. varhaiskuntoutus ).
• Motivoi ja kannustaa potilasta työelämässä pysymiseen (fyysinen kunto on usein
kohennettavissa). Tukee potilasta omaksumaan terveyttä edistävän elämäntavan –
ohjaus ja neuvonta!
• kirjaamisessa on käytössä Suomen Fysioterapialiiton suosituksen mukainen rakenteisen kirjaamisen suositus ja yhtenäiset
raamit kirjaamisen sisällöistä. Testitulosten
osalta kirjataan tarkasti testattavan asian
tarkoitus ja testattavien ominaisuuksien
mahdollinen yhteys työn kuormitustekijöihin
• kuntoutussuunnitelman mukaan järjes-
tetään seurantaa myös esim. Kelan kuntoutuskurssin,
yksilöllisen fysioterapiajakson ja työkokeilun jälkeen
Työfysioterapeutteja toimii siis paljon myös julkisella
puolella, vaikka usein erityisosaaminen tulee käyttöön
työn ohessa fysioterapeutin toimessa. Erityisosaamisen ja asiantuntemuksen hyödyntäminen on helpottanut ja monipuolistanut työkyvynarviointeja Eksotessa
ja olemme saaneet työstämme hyvää palautetta. On
tärkeää tehdä yhteistyötä valtakunnallisesti ja muistaa, että asiantuntemuksen hyödyntäminen palkitsee
ammattilaista sekä toisaalta auttaa ihmisiä kuntoutumisprosessissa eteenpäin. Seuraava haaste on viedä
tätä toimivaa kuntoutuspoliklinikan mallia varhaisem-
paan vaiheeseen eli terveysasematasolle. Siellä varhaisen puuttumisen malli ja moniammatillisen yhteistyön
aloittaminen systemaattisemmin jo ensioireiden ilmaannuttua voisi säästää kustannuksia ja vähentäisi moniongelmaisten työikäisten syrjäytymistä työelämästä. Käytännössä se tarkoittaisi yhteistyötä eri ammattiryhmien
välillä. Lääkäri, psykologi tai psykiatrinen sairaanhoitaja,
sosiaalityöntekijä ja fysioterapeutti toimisivat konsultoiden toisiaan tehostetummin. Moni hyötyisi ohjaus- ja
neuvonta käynneistä jo varhaisessa vaiheessa ennen
kuin ongelmat mutkistuvat ja työkyvyn uhka kasvaa.
Nykytekniikka mahdollistaa viestien välityksen ja ajanvaruksen nopeasti.
Kirjoittaja on työfysioterapeutti
Sari Salomaa Etelä-Karjalan sosiaaliterveyspiiristä.
[email protected]
9
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2013
Functional Capacity
Evaluation (FCE)
fyysisen työ- ja toimintakyvyn arviointimittarina
Marika Lassfolk, Työfysioterapeutti/OMT-fysioterapeutti
[email protected], Lähteet kirjoittajalta
Työkyvyn arvioiminen
Työkyvyn arvioiminen ja mittaaminen on haastavaa. Sen monimuotoisuuden takia tarkkaan mittaamiseen ei päästä vaan lopputulos on
kehitetyistä mittareista huolimatta
nimenomaan työkyvyn arviointia.
Työkyvyn arviointia tarvitaan kuitenkin muun muassa työhön paluun
yhteydessä sairasloman jälkeen ja
se on eläkepäätöksien välttämätön
edellytys. Aikaisemmin työkyvyn
arvioiminen on keskittynyt yksilön
ominaisuuksiin. Suuntaus on kuitenkin se, että työkykyä tulisi arvioida suhteessa arvioitavan henkilön
työhön ja työtehtäviin. Työkyvyn
arvioinnissa mittaamisen lisäksi analysoidaan myös konkreettisesti rajattuja työtehtäviä. Kun on kyse tietyn
työtehtävän vaatimista edellytyksistä, työkyvyn arviointikin on suhteellisen ongelmatonta.
Funcional Capacity
Evaluation (FCE)
FCE on systemaattinen fyysisen
työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä, jolla mitataan henkilön
kykyä suoriutua turvallisesti tarkoituksenmukaisista
tehtävistä.
FCE:n tarkoitus on kerätä tietoa
toiminnallisista rajoituksista ihmisellä, jolla on jonkinasteinen lääkinnällinen vajaatoiminta. Tämän
tarkoituksen lisäksi FCE:llä on kolme erityistä tarkoitusta:
10
- Lisätä arvioitavan henkilön todennäköisyyttä suoriutua turvallisesti tulevista työtehtävistään.
- Auttaa arvioitavaa henkilöä tunnistamaan toiminnalliset rajoituksensa, jotta hän paremmin pystyisi
suoriutumaan työtehtävistään joko
kuntoutuksen avulla tai ottamalla
hänen toiminnalliset rajoituksensa
työpaikalla huomioon.
- Tarjota etuuksista päättävälle taholle (esim. viranomaiset tai vakuutusyhtiö) tietoa arvioitavan henkilön työkyvyttömyyden asteesta
päätöksenteon pohjaksi.
Sairastumisen, vamman tai vaurion
jälkeen FCE tulee ajankohtaiseksi
siinä vaiheessa, kun akuutti vaihe
on ohi ja aletaan johdonmukaisesti
suunnitella esimerkiksi työhönpaluuta. FCE:tä käytetään yleisimmin,
kun halutaan määritellä/ arvioida:
1) miten arvioitava henkilö
suoriutuu tietystä avaintehtävästä,
2) arvioitavan henkilön
soveltuvuutta tiettyyn työhön,
3) arvioitavan henkilön
soveltuvuutta tiettyyn ammattiin tai
4) arvioitavan henkilön
työkyvyttömyyden astetta.
Tapauksessa, jossa arvioitavan henkilön on tarkoitus palata edelliseen
työhönsä työpaikkakäynti tai tarkka
työn kirjallinen kuvaus on välttämätön. Arvioinnin tarkoitus tulee olla
selvä ennen sen tekemistä. Esimerkiksi onko kyseessä työkyvyttömyyden asteen arviointi vai haluaako
arvioinnin tilaaja tietää arvioitavan
henkilön kykyä suoriutua tietystä
työtehtävästä. Kun arvioinnin tarkoitus on selvä, tarvitaan vielä tarkat
kysymykset, joihin halutaan vastausta. Asetettu kysymys voi olla esimerkiksi; Kykeneekö arvioitava henkilö
turvallisesti nostamaan 15kg vyötärötasolta olkapäätasolle toistuvasti
työpäivän aikana? Kykeneekö arvioitava henkilö palaamaan lihanleikkaajan työhön?
Ennen varsinaista arviointitapahtumaa arvioija suunnittelee arviointitilanteen. Hän miettii valmiiksi,
mitä testejä tai mittareita on järkevä
käyttää ja missä järjestyksessä ne tehdään. Koko testipatteristoa ei automaattisesti tehdä kaikille arvioitaville
henkilöille. Arvioija valmistautuu arviointitilanteeseen lukemalla arvioitavan potilasasiakirjat etukäteen.
Itse arviointitilanne alkaa alkuhaastattelulla, jossa käydään läpi lääkinnällinen historia, päivittäiset toiminnot ja vapaa-aika, työhistoria ja
sosiaalinen historia. Niin kutsuttuihin
alkurutiineihin kuuluu myös mahdollisen kivun selvittäminen sekä arvioi-
tavan henkilön subjektiivinen käsitys
omasta työ- ja toimintakyvystään.
Alkuhaastattelun jälkeen seuraa tavanomainen tuki- ja liikuntaelinten
tutkimus, jossa tutkitaan liikkuvuutta, notkeutta, kestävyyttä (esim. ergometritesti), neurologiaa (tunto,
refleksit), mitataan mahdollisen turvotuksen määrää sekä teetetään tarvittaessa erityistestejä kuten esimerkiksi isometriset lihasvoimatestit.
Perustutkimuksen jälkeen tehdään
asennon arviointi. Tähän kuuluvat
istumisen (tätä voidaan arvioida
myös alkuhaastattelun yhteydessä), seisomisen (mikäli on kyseessä
seisomatyöstä alkuhaastattelu voidaan tehdä seisten) ja kävelemisen
arviointi, matalatasoisen työn, silmien yläpuolella tapahtuvan työn arviointi sekä näppäryyden ja lajittelukyvyn arviointi. Voiman arviointiin
kuuluvat nostamisen, kantamisen
ja käsivoimien testaaminen. Työhön
liittyvään kestävyyden arviointiin voi
kuulua esimerkiksi työsimulointia.
FCE:n tehtävänä on myös antaa arvioijan näkökanta arvioitavan henkilön luotettavuudesta kivun ja työkyvyttömyyden raportoinnissa. Tätä
osuutta on kritisoitu, mutta ainakin
USA:ssa tämä on tärkeä osa korkeatasoista FCE:tä. Halutaan tietää
missä määrin arvioitavan henkilön
raportointi täsmää arvioijan observointiin. Luotettavuuden arviointi
koostuu monesta eri osasta; arvioitavan henkilön subjektiivisesta
raportoinnista (kipu, työkyvyttömyyden aste), arvioijan havainnoista, placebo- testeistä ja toistetuista
testeistä. Korkeatasoinen FCE antaa
myös arvion arvioitavan henkilön
suoriutumistasosta (effort) arviointitilanteessa. Halutaan siis tietää suorittaako arvioitava henkilö testit hänelle
maksimaalisella tasolla vai ei. Tämän
arvioimiseen käytetään Jamar mittaria arvioitavan henkilön maksimaalisen ponnistuksen mittaamiseen,
Bell-käyrän analyysiin sekä nopean
puristuksen mittaamiseen kädenvaihdolla, arvioidaan arvioitavan henkilön
kilpailuhenkistä suoriutumista, sykkeen seurantaa ja kliinistä johdonmukaisuutta/epäjohdonmukaisuutta.
Dokumentointia varten analysoidaan
miten arvioitavan henkilön kyvyt
vastaavat/eivät vastaa työn vaatimuksia. Työn vaatimukset ja arvioitavan henkilön kyky suoriutua
tehtävästä kirjataan usein taulukkomuotoon, jolloin on helppo
havainnollistaa yksittäiset työtehtävät/työnvaatimukset. Raportoinnissa tulee myös selkeästi tulla
esille arvioinnin perusteella tehdyt
suositukset; työhön paluu, työhön
paluu työpisteen modifioinnilla,
työkohtainen kuntoutus, kipu/toi-
minnallinen kuntoutus vai lääkinnällinen seuranta.
Tulevaisuuden haasteet
FCE:tä käytetään tänä päivänä eri
muodoissa ympäri maailmaa. Alan
tutkimustakin on tehty, mutta FCE:n
tulokset ja sen kliininen sovellettavuus ovat olleet erilaisten tulkintojen
kohteena ja johtaneet kansainvälisessä kirjallisuudessa keskusteluun FCE:n
ennakoivasta arvosta (value) ja voiko
FCE:n perusteella sanoa mitään siitä
onko arvioitava henkilö suorittanut testejä maksimaalisella tasolla vai ei.
Aina lähivuosiin saakka FCE- tutkijoilla ei
ole ollut yhteistä foorumia missä esittää
tutkimustaan, keskustella tai tehdä yhteistyötä. Tästä syystä eräät alan tutkijat
järjestivät lokakuussa 2012 Hollannin
Harenissa kokous, jonka yhteydessä tunnistettiin muun muassa seuraavat tutkimustarpeet tällä alalla:
- kansainvälisen ICF- luokituksen käyttämistä ohjaavana ”kehyksenä” yhteisen
kielen kehittämiseen, kun puhutaan
työntekijä-työ suhteesta tulee arvioida.
- FCE:n arvoa kuntoutuksessa ja työhönpaluuprosessissa verrattuna ei-suoritukseen perustuvaan lääkinnälliseen
arviointiin tai kyselylomakkeeseen tai
näiden ohella tulee tulevaisuudessa arvioida.
11
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2013
- FCE:n kustannus-hyöty suhdetta verrattuna ei-suoritukseen perustuvaan lääkinnälliseen arviointiin tai kyselylomakkeeseen tai näiden ohella tulee tutkia.
- luoda validoiduista toiminnallisista suorituskykyä mittaavista mittareista eri FCE protokolleista tietokanta,
joka olisi saatavilla maksutta sekä käytännön työtä tekeville että tutkijoille.
- FCE tietokanta, jonka tarkoituksena on kuvata ja antaa
näyttöön perustuvaa tietoa validoiduista protokollista
ja mittareista tulee kehittää.
- suorituskykyyn vaikuttavia tekijöitä FCE arvioinnin
aikana tulee selvittää, mukaan lukien arvioijan ominaisuudet, arvioitava asiakas, testiympäristö ja arvioinnin
tarkoitus.
12
Ainoa Suomessa käytössä oleva validoitu ja työterveyshuollossa käytettäväksi suositeltu työkyvyn arviointimittari on työkykyindeksi ja ainoa suositeltu
työikäisten fyysisen toimintakyvyn arviointimittari
on toiminnallinen tasapainotesti. Suomen työterveyshuoltoon kaivataan kipeästi validoitua ja kattavaa mittaristoa, fyysisen työ- ja toimintakyvyn
arviointiin. Validoidut mittarit antaisivat objektiivisuutta työ- ja toimintakyvyn raportointiin.
Minulla on kokemuksia FCE:stä. Jollain toisella voi
olla jostain muusta työ- ja toimintakyvyn mittaristosta. Toivon rakentavan ja kehittävän keskustelun
alkavan kaikilla tasoilla, jotta tämä kehittämistyö
etenisi mukavaan tahtiin. Toivon myös, että tähän
kehittämistyöhön löytyisi työfysioterapeuttien joukosta tämän alan tutkimuksesta kiinnostuneita.
Työfysioterapeutin
tilakäynti lypsytilalla
Työfysioterapeutin tehtäviin kuuluu maatalousyrittäjän luona tehtävät tilakäynnit.Työfysioterapeutin
tehtävä tilakäynnillä on omalla asiantuntijuudellaan
arvioida maatalousyrittäjän työtä havainnoimalla,
haastattelemalla, videoimalla ja mittaamalla fyysisiä kuormitustekijöitä ja ergonomiaa. Tämän pohjalta työfysioterapeutti kykenee ohjamaan oikeita
työasentoja ja työliikkeitä sekä opastamaan taukojumppaan. Myös omaehtoisen liikunnan merkitystä
korostetaan. Toiminnan tavoitteena on pyrkiä ennaltaehkäisemään maatalousyrittäjän tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja säilyttämään siten maatalousyrittäjän työkykyisyys.
13
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2013
Työn fyysisen kuormittavuuden arviointi on
erityisen tarpeellista ammateissa, joissa on runsaasti staattista lihastyötä, nostoja, yksipuolisia
työliikkeitä tai voimankäyttöä. Kuormittavuuteen vaikuttaa myös työympäristö. Maatalousyrittäjien fyysistä kuormittavuuden arviointia
ja työoloja selvitetään tilakäynneillä.
Tilakäynneillä tutustutaan maatalousyrittäjän
työolosuhteisiin ja arvioidaan työn kuormittavuutta, mahdollisia tapaturmariskejä ja altisteita sekä mitataan mm. melua, valaistusta ja
mahdollisesti kaasuja. Tilakäynneillä ovat mukana työterveyshoitaja ja maatalouden asiantuntija sekä usein myös työfysioterapeutti tai
työterveyslääkäri. Työterveyshuollon asiantuntijana on mukana työfysioterapeutti arvioimassa työn fyysistä kuormittavuutta omalla asiantuntijuudella.
Maatalousyrittäjien työterveyshuollon kehittäminen perustuu vuonna 1979 voimaantulleeseen työterveyslakiin. Maatalousyrittäjien
työterveyshuoltoa kehitettäessä on kiinnitetty
erityishuomiota työoloselvitysten tekemiseen
sekä henkilökohtaisen kirjallisen palautteen
laatimiseen. Maatalousyrittäjien työterveyshuollon toteuttamisesta julkaistiin ohjeistus
vuonna 1984, lääkintöhallituksen toimesta. Ohjeita tarkistettiin 1989 työterveyshuollon jatkokokeilun perusteella. Eri tutkimuksilla on voitu
osoittaa, että työterveyshuollon toimenpiteillä
voidaan vaikuttaa myönteisesti maatalousyrittäjien työterveysasenteisiin, tietoihin sekä
vähentää maatalousyrittäjien pitkäaikaissairastuvuutta. Työterveyshuollon ansiosta myös ammattitaudit tulevat paremmin esille.
Työfysioterapeutteina halusimme tehdä opinnäytetyön, jossa hyödynnämme erikoisosaamistamme työfysioterapiasta. Opinnäytetyö
on työelämälähtöinen ja aihe on noussut käytännön työelämän tarpeista. Opinnäytetyön
teoriaosuudessa käsitellään työterveyshuollon
14
työoloselvitystä, fyysisiä kuormitustekijöitä
maataloustyössä sekä ergonomiaa. Lisäksi teoriaosuudessa selvitetään toimintaympäristön eroja ja niissä käytettäviä tyypillisimpiä työtapoja.
Aiemmin tekemillämme tilakäynneillä ergonomian analysointi on ollut hyvin vapaamuotoista ja epäjärjestelmällistä. Valmiita selvityslomakkeita oli jo aiemmin tehty, mutta ne olivat
vaikeasti saatavissa ja löydettävissä. Halusimme luoda selvityslomakkeen, jossa arviointi toteutetaan järjestelmällisesti ja mahdollisimman
kattavasti. Tällä tavoin työfysioterapeutit saavat
mielestämme hyvän työkalun fyysisen kuormituksen ja ergonomian arviointiin lypsytilojen tilakäynneille. On tärkeää muistaa käyttää
sopivinta arviointimenetelmää työasentoja ja
-vaiheita arvioitaessa. Työterveyshuollon asiantuntijoina meidän tulee edelleen hallita spesifimmätkin ergonomian arviointimenetelmät
perusteineen laadukasta arviointia tavoitellessamme.
Taustalla opinnäytetyön aihealueen valintaan vaikutti ratkaisevasti, kun toinen meistä
haki Työoloselvitys maatilalla koulutukseen.
Työterveys Wellamon henkilöstöpäällikön toimeksianto opinnäytetyön tekemisestä koulutukseen liittyvästä aihealueesta sitoutti meidät aiheeseen. Aiheen valintaan vaikutti myös
halumme syventää tietoamme tilakäynteihin liittyen ja siten kehittää omaa työtämme.
Opinnäytetyö palvelee työtämme ja lisää valmiuksia osallistua työterveyshuollon tilakäynneille. Kehittäessämme omaa osaamistamme
me varmistamme kilpailukykyisen palvelun.
Selvityslomakkeen käyttäminen parantaa ergonomian arvioinnin luotettavuutta.
peita työliikkeitä on helpompi katsoa videolta,
kun havaintoja voidaan tarkentaa pysäyttämällä ja hidastamalla videokuvaa. Työvaiheet
voidaan katsoa uudelleen tarpeeksi monta
kertaa, analysoida virheelliset työasennot ja
mahdolliset nivelkulmien suositusten ylitykset. Niskan, hartian, olkavarren sekä selän
kuormitusta arvioimme nk. liikennevalomenetelmällä.
Selvityslomakkeemme pohjautuu ToistoRepe - arviointilomakkeeseen ja siinä olevan
liikennevalo menetelmän hyödyntämiseen.
Navetan atk-työpisteen analysointiin suosittelemme käytettäväksi Työterveyslaitoksen
Näppärä-arviointi menetelmää.
SELVITYSLOMAKE
Tarkoituksena on, että selvityslomake on työfysioterapeutin työvälineenä muistuttamassa kaikista niistä arvioitavista fyysisistä kuormitustekijöistä, joita työfysioterapeutin on
muistettava arvioida lypsytilojen tilakäynnillä.
Selvityslomakkeessa arvioidaan työnkuormittavuutta sykkeen, toistomäärien. taakkojen painon, subjektiivisen kokemuksen sekä
työasentojen avulla. Arviointia suoritetaan
mittaamalla, haastattelemalla sekä havainnoimalla nk. liikennevalomenetelmällä.
Aloittelevalle työfysioterapeutille selvityslomake antaa tukea ja varmuutta mennä
tilakäynnille. Tietysti toivomme, että mahdollisimman moni työfysioterapeutti ottaisi
tarkistuslistan käyttöönsä tilakäynneillä.
Päädyimme tekemään kaksi erilaista selvityslomaketta, joista toinen lähetetään maatalousyrittäjille jo ennen varsinaista tilakäyntiä. Näin
pohjustetaan varsinaista tilakäyntiä ja saadaan
ennakkokäsitys tulevasta tilakäynnistä. Samalla maatalousyrittäjä arvioi omaa työtään ja sen
kuormittavuutta.
Suosittelemme jokaisella tilakäynnillä videokuvauksen hyväksikäyttöä. Videointi toimii
erittäin hyvänä apuvälineenä työasentojen
analysoinnissa. Esitestatessamme tilakäynnillä käytettävää selvityslomaketta videoinnin
merkitys korostui, koska siitä pystyy rauhassa
analysoimaan ja tarkistamaan työasentoja. No-
Fysioterapian opinnäytetyö
Lahden ammattikorkekoulu
Tekijät:
Sakari Laamanen, Fysioterapeutti
AMK/työfysioterapeutt
[email protected]
Jari Mutikainen, Fysioterapeutti
AMK/työfysioterapeutti
[email protected]
Ohjaaja:
Jari-Pekka Jokinen, TtM,opettaja.
15
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2013
Työympäristömitalien hakeminen
OLISIKO MEIDÄN TYÖFYSIOTERAPEUTTIEN AIKA AKTIVOITUA?
T
apaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL)
yhteydessä toimii työympäristömitalitoimikunta, joka vastaa työympäristötyön
erityisansio- ja ansiomitalien hakemusten käsittelystä ja niihin liittyvien esitysten laadinnasta.
Toimikunnan jäsenistöön kuuluu 12 henkilöä ja
heillä on henkilökohtaiset varajäsenet. Edustettuna ovat Työsuojelupäälliköt ry, AKAVA, SAK, EK,
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry, STM/työsuojeluosasto, Suomen Työterveyshoitajaliitto, Työfysioterapeutit ry, Suomen Työhygienian Seura
ry, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys ry ja TVL.
Meidän edustajana toimi viime marraskuuhun
16
asti Tuula Nurmiluoto. Työfysioterapeutit ry:n hallitus valitsi hänen seuraajakseen allekirjoittaneen
ja varajäsenenä jatkaa edelleen Maarit Laine. Kiitos Tuulalle pitkäaikaisesta työstä toimikunnassa!
Työympäristömitaleita on kahdenlaisia: työympäristötyön kultainen erityisansiomitali ja pronssinen
ansiomitali. Erityisansiomitali voidaan myöntää
erityisen ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta valtakunnallisesta työskentelystä työympäristön kehittämiseksi. Pronssinen ansiomitali voidaan myöntää
henkilölle hänen työpaikallaan tekemästä ansiokkaasta työstä työympäristön hyväksi. Henkilön tu-
”
Vuosittain myönnetään yleensä
1-3 erityisansiomitalia
lee olla työelämässä mukana, ei siis voida hakea
eläkkeelle jäävälle. On hyvä muistaa, että mitalit
voidaan myös myöntää yhteisölle.
V. 2012 työympäristömitalitoimikunta piti neljä varsinaista kokousta, joissa myönnettiin yhdeksän ansiomitalia. Lisäksi toimikunta teki
kokouksissaan esityksen työsuojelusta ja sen valvonnasta vastaavalle ministerille kolmesta erityisansiomitalista, jotka ministeri Risikko hyväksyi.
Erityisansiomitalit jaettiin juhlallisesti Smolnassa
pidetyssä tilaisuudessa 22.11.2012.
Hakeminen
Kultaisesta erityisansiomitalista voi tehdä vapaamuotoisen hakemuksen kerran vuodessa joulukuun loppuun mennessä. Vuosittain myönnetään yleensä 1-3 erityisansiomitalia.
Ansiomitalin myöntää työympäristömitalitoimikunta hakemuksesta. Yritykset ja yhteisöt voivat
hakea jatkuvasti pronssisia ansiomitaleita työympäristömitalitoimikunnalta tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Hakija maksaa ansiomitalikuluista aiheutuneen lunastusmaksun (200
€) työympäristömitalitoimikunnalle. Ansiomitaleita myönnetään neljä kertaa vuodessa.
Myös me yhdistyksenä olemme nostaneet tavoitteeksi lisätä
ammatillista asemaamme. Olisiko tässä yksi keino nostaa työfysioterapeuttien arvostusta ja lisätä tunnettavuutta? On tärkeää muistaa, että kultaista tai pronssista työympäristömitalia
voidaan käyttää virallisissa tilaisuuksissa. Ne voidaan sijoittaa
muiden suomalaisten kunniamerkkien rinnalle.
Olisin ylpeänä esittelemässä oman ammattikunnan edustajien
tai työyhteisön hakemuksia toimikunnan kokouksissa. Annan
mielelläni lisätietoja ja välitän myös työympäristömitalihakemuksia Työfysioterapeutit ry:n hallitukselle puoltamista tai lisälausuntoa varten.
Piia Hammaren-Luoso
Koulutusta syksyllä 2013
• Liikettä keholle ja mielelle – hyvinvointia ruumiille ja sielulle | 26. Valtakunnalliset terveysliikuntapäivät 18.–19.9.2013
Hinta 340 ¤ 7.6. saakka, sen jälkeen 380¤.
Tutustu ohjelmaan verkossa!
• Niska jumissa ja päätä särkee – toimintahäiriöiden aktiivinen kuntoutus 8.10.
• Kuntotestaus polkupyöräergometrillä 31.10.–1.11.
Molempien mitalien myöntämisperusteita voi
tiedustella toimikunnan sihteeriltä Hannu Tarvaiselta: puhelin 040- 5169255, sähköposti: hannu.
[email protected]. Hakemukset lähetetään Tapaturmavakuutuslaitosten liittoon osoitteella TVL,
PL 275, 00121 Helsinki, kuoreen tunnus "Työympäristömitali". Työympäristömitalitoimikunta pitää myös luetteloa mitalin saaneista.
Osana työfysioterapian arvostuksen nostoa?
v. 2013 työympäristömitalitoimikunnan toimintasuunnitelmassa on tavoitteena lisätä ansiomitalien tunnettavuutta ja niiden hakemista.
• Terveyskunnon mittaus – liikehallinta- ja lihaskuntotestit 11.–12.11. (1. osa) ja 10.12. (2.osa)
• Selän toiminnallinen harjoittelu 26.–27.11.
UUTTa
• Teknologiasta tukea fyysisen aktiivisuuden ja
liikkumattomuuden arviointiin ja seurantaan
10.10.
• Tutkimusten liikuntaohjelmat tutuiksi ja
käyttöön 6.11.
Tutustu ihin
sesittely
tu
lu
u
ko
a!
verkoss
[email protected]
puh. 03 282 9600
www.ukkinstituutti.fi/koulutus
17
2013
TyöfysioterapeutTI
mediakortti
JULKAISIJA
Työfysioterapeutit ry,
TILAUKSET
www.tyofysioterapeutit.fi
Sihteeri Hanna Nummila
ILMESTYMINEN JA LEVIKKI
4 numeroa vuodessa, 800 kpl
[email protected]
(09) 14804929
TEKNISET TIEDOT
TOIMITUS
Koko: A4
Merja Blomqvist
Palstojen määrä: 3
[email protected]
Palstan leveys: 60 mm
Väri: mustavalkoinen
Johanna Lipponen
Sidonta: stiftaus
[email protected]
Anitta Mäkikyrö
AIKATAULU
[email protected]
Nro ilmestyy
aineisto viim.
1
maaliskuussa
15.02.2013
Sirpa Rauas-Huuhtanen
2
touko-kesäkuussa
23.04.2013
[email protected]
3
syys-lokakuussa
03.09.2013
4
joulukuussa
12.11.2013
[email protected]
TAITTO
Jan-Eric Wargelin
ISSN nro 1456-9922
[email protected]
Volume 54
ILMOITUSHINNAT JA KOOT
1/2
1/1
2/3
1/2
1/1 s.
2/3 s.
1/2 s.
1/2 s.
170x260mm
170x170mm
170x130mm
85x260mm
650€
440€
330€
330€
1/3
1/4
1/4
Takakansi,
mustavalkoinen 750€
1/1 s.
1/4 s.
1/4 s.
Takakansi,
170x85mm
170x65mm
85x130mm
neliväri 1170€
215€
170€
170€
Koulutusilmoitukset -25%
Aineisto PDF, Eps, Jpeg, Tiff muodossa.
yllämainituista hinnoista.
(väh. 300 dpi)
Materiaali valmiiksi taitettuna,
Artikkelit ja muu julkaistava tekstiaineisto
ilmoittaja maksaa taittotyön
ilman muotoiluja, rivinvaihto (enter) ainoastaan kappalevaihdon yhteydessä.
Koulutusilmoitukset www-sivuille
hinta 80€ / ilmoitus.
TILAUSHINTA JA MAKSUN SAAJA
50€ / vuosi, Työfysioterapeutit ry
ILMOITUKSET JA KIRJOITUSOHJEET
800013-150187
Valmiit ilmoitusaineistot tulee toimittaa
Merja Blomqvistille, [email protected],
Reklamaatiot toimitukseen 14 vrk.
aineiston jättöpäivään mennessä.
kuluessa lehden ilmestymisestä.