1. No category

Tervetuloa Ouluun
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
2015
BM-päivät 15.-16.10.2015
Pasi Parkkila
Kehitysjohtaja, PPSHP
ERITYISVASTUUALUEET 2015 JA
YLIOPISTOLLISET SAIRAALAT
väestö 31.12.2012
HYKS erva
1 869 617 as. 39 kuntaa
Helsinki ja Uusimaa
Etelä-Karjala
Kymenlaakso
KYS erva
Pohjois-Savo
Etelä-Savo
Itä-Savo
Keski-Suomi
Pohjois-Karjala
169 496
Pohjois-Pohjanmaa
Kainuu
Keski-Pohjanmaa
Lapin
Länsi-Pohja
TAYS erva
TYKS erva
24 kuntaa
9 kuntaa
6 kuntaa
817 782 as. 68 kuntaa
OYS erva
Pirkanmaa
Etelä-Pohjanmaa
Kanta-Häme
Päijät-Häme
1 562 796
132 355
174 466
248 233
104 803
44 881
250 369
14 kuntaa
20 kuntaa
9 kuntaa
4 kuntaa
21 kuntaa
OULU
739 475 as. 68 kuntaa
400 959
77 435
78 237
118 189
64 655
29 kuntaa
8 kuntaa
10 kuntaa
15 kuntaa
6 kuntaa
1 106 115 as. 67 kuntaa
518 157
198 944
175 472
213 542
KUOPIO
23 kuntaa
19 kuntaa
11 kuntaa
14 kuntaa
865 184 as. 62 kuntaa
Varsinais-Suomi
Satakunta
Vaasa
472 139
224 934
168 111
29 kuntaa
20 kuntaa
13 kuntaa
Ahvenanmaa
28 501 as. 16 kuntaa
TAMPERE
TURKU
HELSINKI
Pasi Parkkila 2015
1
OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALA
ERITYISVASTUUALUE
51 % koko Suomen pinta-alasta
741 000 asukasta (ppshp 404 000)
68 kuntaa (ppshp 29)
990 km !
Pitkät etäisyydet
Harva asutus
Lapin
keskussairaala
Länsi-Pohjan
keskussairaala
OYS vastaa erityistason
sairaanhoidosta koko
Pohjois-Suomen väestölle
Oulun yliopistollinen
sairaala
Kainuun
keskussairaala
Keski-Pohjanmaan
keskussairaala
OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN
ERITYISVASTUUALUE 2015
Suomi on jaettu viiteen yliopistollisen
sairaalan erityisvastuualueeseen erityistason
hoidon järjestämiseksi valtakunnallisen
tehtäväjaon mukaisesti.
Lappi
LänsiPohja
PohjoisPohjanmaa
OYS
KeskiPohjanmaa
Kainuu
KeskiSuomi
Satakunta
VarsinaisSuomi
PohjoisKarjala
KYS
Pirkanmaa
ItäSavo
EteläSavo
PäijätTAYS
Etelä-Karjala
Kanta- Häme
Häme
Kymenlaakso
TYKS
INARI
ENONTEKIÖ
Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualue on maantieteellisesti laajin, kattaen
51,14% Suomen maa-alasta.
MUONIO
KITTILÄ
SODANKYLÄ
1
SAVUKOSKI
KOLARI
PELKOSENNIEMI
PohjoisSavo
EteläPohjanmaa
Vaasa
UTSJOKI
Alueella asuu 741 135 henkeä (31.12.2013,
noin 14% maan väestöstä)
PELLO
OYS:n lisäksi alueella sijaitsee neljä
keskussairaalaa.
YLITORNIO
HYKS
ROVANIEMI
2
TERVOLA
POSIO
TORNIO
Länsi-Pohjan
keskussairaala
Helsinki ja Uusimaa
SALLA
KEMIJÄRVI
Lapin keskussairaala
RANUA
KEMINMAA
KUUSAMO
SIMO
KEMI
II
TAIVALKOSKI
PUDASJÄRVI
Sairaanhoitopiiri
Väestö
Osuus %
1. Lappi
2. Länsi-Pohja
3. P-Pohjanmaa
4. Kainuu
5. K-Pohjanmaa
118 314
64 200
403 555
76 782
78 284
16,0
8,7
54,4
10,4
10,5
YHTEENSÄ
741 135
100,0
Oulun yliopistollinen
sairaala
OULU
HAILUOTO
RAAHE
KEMPELE MUHOS
LUMIJOKI
LIMINKA TYRNÄVÄ
SIIKAJOKI
3
PYHÄJOKI
MERIJÄRVI
KALAJOKI
OULAINEN
ALAVIESKA
Keski-Pohjanmaan
keskussairaala KOKKOLA
KANNUS
KRUUNUPYY
5
SUOMUSSALMI
UTAJÄRVI
HYRYNSALMI
4
RISTIJÄRVI
VAALA
SIIKALATVA
PALTAMO
Kainuun
KAJAANIkeskussairaala
KUHMO
HAAPAVESI
YLIVIESKA
NIVALA
PUOLANKA
PYHÄNTÄ
KÄRSÄMÄKI
SOTKAMO
SIEVI
TOHOLAMPI
HAAPAJÄRVI
REISJÄRVI
PYHÄJÄRVI
KAUSTINEN
LESTIHALSUA JÄRVI
VETELI
PERHO
Pasi Parkkila 2014
2
P-P shp:n sairaala
 Terveyskeskussairaala (esh + vuodeosasto)
PPSHP
2015
 Terveyskeskus (vuodeosasto)
+ Terveyskeskus tai terveysasema, ei vuodeosastoa
Terveydenhuollon kuntayhtymät ja vastaavat:
Raahe
Kallio
Helmi
+Kuivaniemi
Kalajoki
Oulunkaari II

- 29 jäsenkuntaa
- 403 555 as. (31.12.2013)
- 11 as / km2
Selänne
+ Reisjärvi

PUDASJÄRVI
Yli-ii

+
+
OULU
+
++
YLIKIIMINKI
Ylikiiminki
HAILUOTO
Oulunsalo
KEMPELE
+  MUHOS
+ LUMIJOKI
SIIKA- LIMINKA + 
+
Pattijoki JOKI
 TYRNÄVÄ

 Ruukki

UTAJÄRVI


RAAHE
+
+
PYHÄJOKI
Vihanti
+
VAALA
Rantsila
+
MERIJÄRVI
Pulkkila
Kestilä
OULAINEN
KALAJOKI
SIIKALATVA
ALAVIESKA
HAAPAVESI Piippola
+
TAIVALKOSKI

Haukipudas
Kiiminki
Oulu
- Hailuoto 999 as.
- Maa-ala 35 862 km2
= 12 % Suomesta
-Ikärakenne,
sairastavuus
ja kustannukset
vaihtelevat
voimakkaasti

+ Simo
- Oulu 193 798 as.

KUUSAMO
+ 


+SIEVI 
+
+
PYHÄNTÄ

YLIVIESKA
NIVALA

3 561 as.
KÄRSÄMÄKI
HAAPAJÄRVI


PYHÄJÄRVI
Pasi Parkkila 2015
VÄESTÖ
1980 – 2014 JA ENNUSTE 2020-2040
Oulu
Muut jäsenkunnat
PPSHP yhteensä
1990
2000
2014
2020
2030
2040
Pasi Parkkila 2015
3
OULUN
YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA
Sairaala uudistetaan kokonaan vuoteen 2030 mennessä
Pasi Parkkila
VALTUUSTO
ORGANISAATIO
2015
TARKASTUSLTK.
Tilintarkastajat
HALLITUS
YHTYMÄHALLINTO
Sisäinen
tarkastus
Sairaanhoitopiirin
johtaja
Hallintoylihoitaja
Johtajaylilääkäri
Talousjohtaja
Henkilöstöjohtaja
Kehitysjohtaja
Hallintoylilääkäri
Tietohallintojohtaja
TULOSALUEET ja Vastuualueet
SAIRAANHOIDOLLISET
PALVELUT
Oulun Yliopistollinen Sairaala (OYS)
LAPSET JA
NAISET
MEDISIININEN
OPERATIIVINEN
PSYKIATRIA
OULASKANGAS
JA
VISALA
Lapset ja
nuoret
Ensihoito
ja päivystys
Anestesia
ja tehohoito
Aikuispsykiatria
Konservatiivinen
Synnytykset,
naistentaudit
ja genetiikka
Kardiologia
Pään ja kaulan
sairaudet
Nuoriso- ja
yleissairaalapsykiatria
Operatiivinen
Lastenpsykiatria
Tukipalvelut
KEHITYSVAMMAHUOLTO
Diagnostiikka
Potilashoito
Sairaala- ja
välinehuolto
Tekniikka
Tutkimus- ja
kehittäminen
Syöpätaudit
ja hematologia
Neurologia,
ihotaudit
ja geriatria
Sisätaudit
ja keuhkosair.
Tutkimus- ja
kehittäminen
Pehmytkudoskirurgia
Tukielin- ja
neurokirurgia
Kuntoutus
Psykiatria
Avohoito
Laitoshoito
Tutkimusja
neuvolapalvelut
Toiminnan
tuki
Tutkimus- ja
kehittäminen
4
YLEISTÄ PPSHP:stä
 Kysyntä
130 000 / vuosi
(lähetteet, skv:t, ilman läh.)
 Hoidossa olleita potilaita
123 000 / vuosi (hetut)
 Avohoitokäyntejä
490 000 / vuosi
 Hoitojaksoja
55 000 / vuosi
 Hoitopäiviä
260 000 / vuosi
 Kehitysvammah. hpv. yht.
 Henkilöstö / työpanos
32 000 / vuosi
6 700 / 4700 / vuosi (2013)
 Toimintakulut
n. 556 M€ / vuosi (2014)
 Investoinnit
25 M€ / vuosi (2014)
Pasi Parkkila 2015
HAASTEITA NYT JA TULEVAISUUDESSA
 Harva ja harveneva asutus, etäisyydet palvelupisteisiin
 Vanheneva väestö / huoltosuhteen muutos
 Sairaanhoitopalvelujen lisääntynyt ja lisääntyvä tarve
 Palvelujen kustannusten kasvu
 Hoitoteknologian ja lääkkeiden kehitys / kustannukset
 Talouden liikkumavara pieni
 Työvoiman saatavuus vaikeutunut (ainakin osin)
 Vanheneva infrastruktuuri (palvelut, sairaalat jne.)
 Uuden terveydenhuoltolain vaikutukset, hoitotakuu
 Sote-uudistus ?
 Potilaan valinnanvapauden vaikutukset, EU-tasolle asti
Pasi Parkkila 2015
5
YDINKYSYMYKSIÄ
 Minkälainen on tulevaisuuden sairaanhoidon visio ?
 Miten palvelujen kysyntä / potilasmäärät kehittyvät ?
 Millainen on tulevaisuuden potilas ?
 Minkälaisia toimintoja hoitoyksiköiden, tilojen ja
laitteiden on palveltava tulevaisuudessa ?
 Miten hoitomenetelmät muuttuvat; lääkkeet, teknologia ?
 Miten potilas voi hoitaa itse itseään ?
 Miten tilat, laitteet ja koko palvelurakenne saadaan
tukemaan ja palvelemaan mahdollisimman tehokkaasti
erilaisia sairaanhoidollisia prosesseja ?
HAASTEISTA SELVIYTYMINEN EDELLYTTÄÄ
 Prosessien sujuvuuden (tehokkuus) parantamista
 Henkilötyön tuottavuuden lisäystä
 Kapasiteetin ja tilankäytön tehostamista
 Päällekkäisyyksien poistamista, keskittämistä,
- mittakaavaedut
 Uusia toimintatapoja
 Johtamisosaamista
 Oman vastuuoton, osallistumisen lisäämistä
 Taustalla tulee olla toimivat teknologiat, tietojärjestelmät,
tilat ja laitteet – toimiva palvelurakenne !!!
Pasi Parkkila 2013
6
TERVEYSTOIMEN JA VANHUSTEN LAITOSHOIDON NETTOMENOT
JA YKSITYISEN HOIDON MENOT (KELAn korvaama) €/ AS V. 2013
VLP
Itä-Savo 112
Kainuu 90
Pohjois-Savo 136
Länsi-Pohja 71
Lappi 98
Vaasa 129
E-Pohjanmaa 142
Etelä-Savo 73
162
Satakunta
156
Pirkanmaa
163
Kymenlaakso
K-Pohjanmaa 65
V-Suomi
146
P-Karjala 26
Päijät-Häme 67
Keski-Suomi 143
P-Pohjanmaa 121
Etelä-Karjala 98
Kanta-Häme
146
Hki ja Um. 120
KYS
TYKS
OYS
TAYS
HYKS
PTH
106
147
104
135
122
733
635
745
706
625
124
676
Koko maa
0
ESH
784
756
714
792
871
689
772
777
667
674
617
790
601
749
787
712
690
698
628
620
500
YKS YHT.
1649
1453
1370
1348
1230
1297
1206
1250
1199
1166
1212
1186
1179
1232
1067
1074
1125
1111
1092
1005
119
139
146
126
121
149
137
138
194
187
182
114
228
134
158
142
130
158
174
244
1250
1207
1201
1143
1032
2 229
2 193
2 178
2 154
2 012
140
205
127
171
232
1139
1000
2 126
188
1500
2000
2 664
2 438
2 366
2 337
2 320
2 264
2 257
2 238
2 222
2 184
2 173
2 156
2 153
2 142
2 079
2 072
2 066
2 065
2 041
1 989
2500
TERVEYSTOIMEN JA VANHUSTEN LAITOSHOIDON NETTOMENOT
JA YKSITYISEN HOIDON MENOT (KELAn korvaama) €/ AS V. 2013
Menot kansansairauksien summaindeksillä korjattuna €/as
Nettomenot €/as
Suomi ka.
7
SoTe:n TARVEVAKIOIDUT KUSTANNUKSET (netto), SUOMI=100
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN TARVE (TARVEKERROIN)
JA SOTE:N TARVEVAKIOIDUT KUSTANNUKSET V. 2012 (Lähde:THL)
Tarve matala,
korkeat kustannukset
Tarve korkea,
korkeat kustannukset
Pelkosenniemi
150
Savukoski
Hailuoto
Länsi-Pohja
K-pohjanmaa
P-Pohjanmaa
Lappi
Kainuu
125
Salla
Muonio
Posio
KP
L
Vaala
Pyhäjärvi
Kai
100
Tyrnävä
LP
PP
Utajärvi
Oulu
Liminka
Kempele
75
Lumijoki
Tarve matala,
alhaiset kustannukset
Tarve korkea,
alhaiset kustannukset
50
0,70
0,80
0,90
1,00
1,10
1,20
1,30
SoTe-PALVELUIDEN TARVEKERROIN (SUOMI=1)
Pasi Parkkila 2014
ESH:N
MENOT
€/ AS V. 2013
NETTO € / ASUKAS
SOTEn TARVEKERTOIMELLA (2012)
€ / ASUKAS
SAIRASTAVUUSINDEKSILLÄ (VAK.)
€ / ASUKAS
YO-PIIRI
8
Sosiaali- ja
terveydenhuollon
nettomenojen
(€/as) muutos %
vuodesta 2000
vuoteen 2013.
Terveydenhuolto
Sosiaalihuolto
Sairaanhoitopiireittäin
Perusdatan lähde: Sotkanet
Terveyden- ja sosiaalihuollon
tarvevakioidut menot 2012 KAIKKI shp:t
Terveyden- ja sosiaalihuollon
Nettomenot
Nettomenot,
indeksi
Tarvekerroin
TarvevaEro:
kioidut
tarve menot,
netto
indeksi
€/as
ALUE
€/as
Itä-Savo
3917
133
1,11
120
Lappi
3455
118
1,06
111
Vaasa
3106
106
0,98
108
Kymenlaakso
3394
116
1,08
107
K-Pohjanmaa
3259
111
1,04
107
Satakunta
3195
109
1,03
106
Varsinais-Suomi
2914
99
0,98
102
Kainuu
3392
115
1,14
102
Hki ja Uusimaa
2639
90
0,89
101
Pohjois-Savo
3332
113
1,13
100
Etelä-Savo
3342
114
1,14
100
Länsi-Pohja
3194
109
1,09
99
Pohjois-Karjala
3268
111
1,12
99
Pirkanmaa
2839
97
0,98
99
Kanta-Häme
2908
99
1,00
99
Keski-Suomi
2968
101
1,03
98
E-Pohjanmaa
3140
107
1,10
97
Päijät-Häme
2894
99
1,02
96
Etelä-Karjala
2945
100
1,05
95
P-Pohjanmaa
2844
97
1,05
92
Pasi Parkkila 2014
Terveyden- ja vanhustenhuollon
Suomi=100 Suomi= 1,00 Suomi= 100
Suomi ka.
0
-773
-380
-239
-246
-229
-185
-46
-53
-30
-3
6
19
24
32
34
59
86
111
143
228
Nettomenot
€/as
Nettomenot,
indeksi
TarveTarvekerroin vakioidut
menot,
indeksi
Suomi=100 Suomi=1,00
Suomi=100
2963
136
1,12
121
2529
116
1,06
109
2407
110
0,98
112
2459
113
1,07
105
2423
111
1,04
107
2415
111
1,02
108
2180
100
0,97
103
2509
115
1,14
101
1905
87
0,88
99
2532
116
1,14
102
2471
113
1,15
98
2453
112
1,08
104
2395
110
1,13
97
2175
100
0,98
102
2133
98
1,00
98
2245
103
1,03
100
2367
108
1,11
98
2137
98
1,02
96
2261
104
1,05
98
2133
98
1,05
93
Ero:
tarve netto
€/as
Suomi ka.
-630
-237
-294
-118
-173
-203
-62
-17
26
-44
39
-98
70
-33
45
9
46
86
35
151
KUSTANNUSPOIKKEAMA
EUROINA
- merkki edessä: "käyetty
liikaa" , ilman miinusta:
tehokkuuden tuoma "säästö"
tai tehohyöty euroa
SoTe
Th+vlp
-34 680 587
-44 952 227
-40 126 831
-42 897 816
-17 204 816
-41 529 520
-21 784 401
-4 135 575
-46 593 409
-677 290
643 982
1 201 477
4 045 800
15 567 146
5 946 710
16 105 764
17 115 488
23 753 769
18 978 545
91 915 874
-28 272 027
-27 993 146
-49 465 500
-20 667 211
-13 024 001
-45 743 973
-29 452 803
-1 289 465
41 083 063
-10 817 570
4 092 272
-6 342 504
11 927 170
-16 421 752
7 949 795
2 385 438
9 173 316
18 266 687
4 690 184
61 165 523
Perusdatan lähde:
CHESS/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
9
SAIRASTAVUUSINDEKSI
SUOMEN KUNNISSA
V.2009-2011,
VAKIOITU
Suomi = 100
PPSHP
Kainuu
K-PSHP
LPSHP
LSHP
Lähde: THL
THL:n uusi sairastavuusindeksi
sisältää
Syövät
Sepelvaltimotauti
Aivoverisuonisairaudet
TULE-sairaudet
Mielenterveys
Tapaturmat
Dementia (Alzhaimertauti)
118,5
111,5
105,4
118,7
106,8
ERVA-ALUEET
KYS
OYS
TAYS
TYKS
HYKS
118,7
118,5
99,1
97,7
88,5
Pasi Parkkila 2014
SAIRASTAVUUSINDEKSI
SUOMEN KUNNISSA
V.2014,
VAKIOITU
158,2
100
(Suomi = 100)
Lähde: Kela, terveyspuntari
Kuolleisuus
Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien
osuus työikäisistä
Erityiskorvattaviin lääkkeisiin,
rajoitetusti peruskorvattaviin
lääkkeisiin tai ruokavaliokorvauksiin oikeutettujen
osuus väestöstä
41,1
PPSHP KA 114,2
ERVA-ALUEET
OYS
KYS
TAYS
TYKS
HYKS
113,3
113,0
100,4
96,3
90,4
Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan
väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100.
Sairastavuusindeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo.
Pasi Parkkila 2015
10
KANSANSAIRAUKSIEN
SUMMAINDEKSI
SUOMEN KUNNISSA
V.2014,
VAKIOITU
164,0
100
(Suomi = 100)
55,5
Lähde: Kela, terveyspuntari
PPSHP KA 137,2
Indeksissä mukana:
Verenpainetauti
Sepelvaltimotauti
Astma
Diabetes
Nivelreuma
Sydämen vajaatoiminta
Psykoosit
ERVA-ALUEET
OYS
KYS
TAYS
TYKS
HYKS
128,8
119,8
99,6
86,3
86,1
Pasi Parkkila 2015
SAIRASTAVUUSINDEKSI JA KANSANSAIRAUKSIEN
SUMMAINDEKSI PPSHP:SSÄ V. 2001-2014 (Suomi = 100)
Tilastolähde: KELA / Terveyspuntari
Kansansairauksien summaindeksi, vakioitu
Kansansairauksien summaindeksi, vakioimaton
Sairastavuusindeksi, vakioitu
Sairastavuusindeksi, vakioimaton
11
KANSANSAIRAUDET PPSHP:ssä VUONNA 2013
Tilastolähde: KELA. Indeksi, koko maa = 100.
100
Sydämen
vajaatoiminta
Sepelvaltimotauti
165
193
131
151
123
133
Astma
120
Verenpainetauti
137
114
Psykoosit
vakioimaton
124
107
Nivelreuma
vakioitu
119
96
Diabetes
108
Kansantautiindeksi
122
138
100
100
Suomi
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
Pasi Parkkila 2014
Tilinpäätös 2014
TOIMINTA 2010 - 2014
PALVELUJEN KYSYNTÄ (ESH)
1000 kpl
1000 kpl
Sähköiset konsultaatiot
Ilman lähetettä tulleet
Lähetteellä tulleet
120,1
2010
126,2
2011
127,5
2012
130,2
2013
HOIDOSSA (ESH) OLLEET
HENKILÖT (eri hetujen määrä)
131,9
2014
2010
2011
2012
2013
2014
Pasi Parkkila 2015
12
Tilinpäätös 2014
TOIMINTA 2010 - 2014
AVOHOITOKÄYNNIT
ERIKOISSAIRAANHOIDON
AVOH.KÄYNNIT / HOIDOSSA
OLLEET HENKILÖT (eri hetut)
1000 kpl
PTH-käynnit
ESH-käynnit
484,9
2010
511,8
523,9
2011
2012
545,9
561,6
2013
2014
2010
2011
2012
2013
2014
Pasi Parkkila 2015
Tilinpäätös 2014
TOIMINTA 2010 - 2014
HOITOJAKSOT (ESH)
HOITOPÄIVÄT (ESH)
1000 kpl
1000 kpl
2010
2011
2012
2013
2014
2010
2011
2012
2013
2014
Pasi Parkkila 2015
13
TYÖPANOS JA SUORITTEET 2010-2014
PPSHP / ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ (kuntalaskutetut)
NordLab poistettu
Avohoitokäynnit +
hoitopäivät /
tehty työpanos
Avohoitokäynnit +
hoitopäivät /
maksettu työpanos
Hoidossa olleet potilaat
(eri henkilöt) /
maksettu työpanos
Hoidossa olleet potilaat
(eri henkilöt) /
tehty työpanos
2010
2011
2012
2013
2014
Pasi Parkkila 2015
Tilinpäätös 2014
HOIDON LASKUTUS 2010 - 2014
LASKUTUS (oma ESH)
LASKUTUS (oma ESH)
Miljoonaa euroa, def. v. 2014 arvoon
Euroa / hoidettu potilas (eri hetu)
Ulkokunnat ja muut
Jäsenkunnat
400,1
412,4
415,8
2010
2011
2012
426,0
2013
438,0
2014
2010
2011
2012
2013
2014
Pasi Parkkila 2015
14
BM-PÄIVILLE POHDITTAVAA….
 Ovatko tuottavuusluvut relevantteja, kuvaavatko oikeasti
tuottavuutta, tuottavuuden kehitystä
 Voiko lukuja käyttää sairaaloiden, sh-piirien, kuntien ja alueiden
vertailuun; tulokset ainakin osin ristiriitaisia sairastavuuden,
nettokustannusten ja eri kertoimien kautta indeksoitujen menojen
kanssa
 Miten tuottavuusvertailua pitäisi kehittää, erityisesti luotettavuutta
 Miten vaikuttavuus saadaan mukaan
 Miten Sote-uudistus vaikuttaa / miten pitäisi ottaa huomioon,
saadaanko alueelliset tulokset tulevalla itsehallintoaluejaolla
 THL / Kuntaliitto / FCG roolit ?
 Sairaalajaottelu, onko oikea ? HUS / muut YOS ja KS / aluesairaalat ?
 Liian isot tuottavuuserot vuosittain, ei realistisia ?
YO-SAIRAALOIDEN EPISODITUOTTAVUUS 2010-2014
INDEKSINÄ, 2010=100
EROT JA/TAI KEHITYS EIVÄT OLE USKOTTAVIA !!!
AINEISTOJEN JA/TAI MENETELMÄN VIRHEET SAATAVA KORJATTUA !!!
2010
2011
2012
2013
2014
15
Lisätietoja
www.ppshp.fi
*******************************************
Pasi Parkkila
Kehitysjohtaja
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
PL 10
90 029 OYS
Puh. 08 - 315 4173 tai 040 - 544 8955
Email: [email protected]
*******************************************
16
Tuottavuus ja
investoinnit
SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN
TUOTTAVUUS- JA
VAIKUTTAVUUSSEMINAARI
15.10.2015
Jarkko Raatikainen
talousjohtaja
Väestö 31.12.2014 405.749
kasvu ed. v. 0,54%
Esityksen sisältö
• PPSHP yleistä
– Investoinnit, taserakenne, laitekanta, poistot
ja rahoituskulut
• Sairaalainvestoinnit Suomessa
• Tulevaisuuden sairaala OYS 2030
• Tuottavuus ja investoinnit
PPSHP yleistä
• Jäsenkuntia 29
• Kolme sairaalaa: OYS, Oulaskangas ja Visala
– 122.931 erikoissairaanhoidon potilasta
– 52.789 hoitojaksoa
– 561.649 avohoitokäyntiä
• Henkilökuntaa keskim. 6.672
• Toimintaa ohjaavia arvoja ja eettisiä periaatteita
ovat: ihmisarvo, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus
sekä uusiutumiskyky ja avoimuus.
Toimintatuotot 2014
Yhteensä 572,2 milj. €
Toimintakulut 2014
Yhteensä 556,5 milj. €
Poistot yhteensä 25 milj. €
Aineet ja tarvikkeet
yht. 92,6 milj. €
16,7 %
Toimintatuotot ja -kulut
TULOSLASKELMA
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
T oimint a t uot ot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
T oimint a kulut
5
1.1.-31.12.2014
1.1.-31.12.2013
%-muutos
518 811 992,70
27 130 878,11
4 641 536,08
21 661 538,35
572 245 945,24
503 735 491,95
26 635 614,06
4 278 986,11
22 455 905,45
557 105 997,57
2,99 %
1,86 %
8,47 %
-3,54 %
2,72 %
1 593 780,81
1 276 067,79
24,90 %
-263 053 794,68
-258 737 975,64
1,67 %
-60 297 718,16
-9 001 196,48
-119 190 972,22
-92 601 560,60
-3 056 427,96
-9 304 037,94
-556 505 708,04
-59 099 753,56
-12 060 602,63
-109 523 073,07
-89 953 123,08
-512 509,70
-8 664 067,53
-538 551 105,21
2,03 %
-25,37 %
8,83 %
2,94 %
496,36 %
7,39 %
3,33 %
Katteet ja tulos
TULOSLASKELMA
1.1.-31.12.2014
1.1.-31.12.2013
%-muutos
TOIMINTAKATE
17 334 018,01
19 830 960,15
-12,59 %
24 264,52
179 846,02
-787 357,96
-6 764,46
-590 011,88
50 881,39
117 130,95
-810 462,50
-7 016,37
-649 466,53
-52,31 %
53,54 %
-2,85 %
-3,59 %
-9,15 %
16 744 006,13
19 181 493,62
-12,71 %
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
-25 008 869,42
-24 202 923,30
3,33 %
TILIKAUDEN TULOS
-8 264 863,29
-5 021 429,68
64,59 %
-3 373 429,14
3 500 327,46
-3 543 391,06
3 551 892,70
-4,80 %
-1,45 %
-8 137 964,97
-5 012 928,04
62,34 %
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
R a hoit us t uot ot ja - kulut
VU O SI K A TE
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)
Varausten lisäys (-) tai vähennys (+)
TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ
6
Kantasairaala rak. v. 1969-1976,
Hallinto 2004, Avohoitotalo 2011,
L4 lastenklinikka 2012
Kerrosala n. 240 000 m2
Siivottavaa lattiapinta-alaa 180 000 m2
Kattopinta-ala n. 65 000 m2
Vajaat 8 000 huonetta, n. 800 sairaansijaa
110 hissiä
Taserakenne m€
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Milj. € Poistot
vuodessa
5,5
1,9
217,8
1,2
-
166,0
0,8
39,2
11,1
0,1
11,8
Poistot koneista ja kalustosta suuremmat kuin rakennuksista!
Lääkintälaitteet
•
•
•
•
•
•
Lääkintälaitteita ~20 000 kpl
6 MRI (magneettikuvaus)
2 CT (tietokonekerroskuvaus)
PET CT (PositroniEmissioTomografia)
SCECT CT (yksifotoniemissiotomografia)
Leikkausrobotti, DaVinci
Vuosittain PPSHP investoi n. 200 uuteen laitteeseen,
joiden kokonaisarvo on n. 10-15 milj. euroa.
Laitejakauma tulosalueittain
Tulosalue
Kpl
Yhtymähallinto
8.638
tietokoneet
16,1
13.062
60,3
Sairaanhoidolliset palvelut
2.356
21,2
Aluesairaalat
1.669
5,9
Nordlab
1.331
5,0
27.056
108,5
OYS
Hankintahinta m€
PPSHP Investoinnit ja lainakanta
INVESTOINNIT MILJ. €
LAINAKANTA MILJ. €
Poistot ja rahoituskulut
• Investointien vaikutus tuottavuuslaskelmiin tulee poistojen
ja rahoituskulujen kautta. Ne vaikuttavat palvelujen
hinnoitteluun.
• PPSHP:n poistot yhteensä v. 2014 olivat n. 25,0 milj. € ja
niiden osuus toimintakuluista on n. 4,5%
• Poistoaikatauluilla, lainojen lyhennysaikatauluilla ja
rahoituskuluilla on merkittävä vaikutus hinnoitteluun ja sitä
kautta tuottavuuteen.
– Esim. 100 miljoonan euron rakennusinvestointi 30 vuoden
poistoajalla on 3,33 milj. euroa vuodessa kun taas 20 vuoden
poistoajalla 5 milj. ja 10 vuoden poistoajalla 10 milj. euroa.
– Mikäli summa rahoitetaan kokonaan velkapääomalla on sen
kustannusvaikutus 1% korolla keskimäärin 0,5 milj. euroa vuodessa
ja 2% korolla 1,0 milj. euroa vuodessa.
Mikäli toimintaa ei saada tehostettua investoinnin yhteydessä,
ovat poistot ja rahoituskulut lisäkustannus ja investointi
heikentää tuottavuutta.
Sairaalainvestoinnit Suomessa
Tulevaisuuden sairaala
- OYS 2030
Sairaalainvestoinnit Suomessa
Sairaalainvestoinnit Suomessa
• Investointiohjelma n. 3,5 mrd euroa vuosina 2013-22
• Parhaillaan on suunnitteilla tai työn alla Suomessa noin 20 yli
50 miljoonan euron sairaalarakennustyömaata, jotka
valmistuvat vuoteen 2020 mennessä. Hankkeiden
yhteenlaskettu kokonaiskustannusarvio on kolme miljardia
euroa.
• Toiminnallisen tehokkuuden mahdollistavat säästöt voivat olla
varovaisenkin arvion mukaan 10 % sairaanhoitopiirin
ydintoiminnan kustannuksista
= kymmeniä miljoonia euroja vuodessa yhden
sairaanhoitopiirin tasolla
= satoja miljoonia euroja vuodessa koko
sairaanhoitopiirikentässä
• Investointiohjelman toteuttamiseen liittyvästä osaamisesta on
pulaa.
• Yhteistyötä tehtävä eri toimijoiden välillä sairaalasuunnittelussa kustannustehokkuuden aikaansaamiseksi.
Tulevaisuuden sairaala
•
PPSHP:n omistuksessa olevien kiinteistöjen bruttopinta-ala on noin
300 000 m2, kiinteistöt on rakennettu eri vuosikymmenillä.
•
Kaikkiaan kiinteistöjen peruskorjaustarpeen on arvioitu olevan noin 250
miljoonaa euroa sekä sairaanhoidollisten toimintatapojen muutoksesta
ja kehittymisestä johtuvien uudistilojen rakentamistarpeen noin 200-250
miljoonaa euroa.
•
Tavoitteena on tehdä tarvittavat peruskorjaukset ja uudisrakennukset
vuoteen 2030 mennessä huomioiden ja visioiden erikoissairaanhoidon
tulevat muutostarpeet. Tarkastelussa ovat myös kiinteistöjen
omistajuuden eri vaihtoehtoiset ratkaisut ja kiinteistöliiketoiminnan
organisointi sekä toteuttamistavat tulevaisuudessa.
•
Erikoissairaanhoidossa PPSHP:n tavoitteena ovat korkeatasoiset palvelut
kustannustehokkaasti tuotettuna.
PPSHP:n tilojen nykytila ja vastaavuus
tulevaisuuden tarpeisiin
• Sairaanhoitopiirin nykyiset tilat ovat hyvin epäkäytännölliset,
eivätkä vastaa nykypäivän erikoissairaanhoidon tarpeita.
• Käytön asettamat vaatimukset tekniikalle edellyttävät
suurempaa kerroskorkeutta ja kasvavia teknisen tilan tarpeita.
• Nykymenetelmällä jatkettaessa ei saavuteta toiminnan
tehokkuutta lisääviä tilaratkaisuja. Uusien tilojen tulee olla
monikäyttöisiä ja muuntojoustavia, jolloin eri toimintoja
voidaan käyttää useaan eri tarkoitukseen tilanteen mukaan.
• Tämän mahdollistaa myös tilojen käyttöasteen korottamisen
nykyisestä, sekä tilojen helpomman hyödyntämisen muuhun
tarkoituksen sen jälkeen, kun niitä ei enää tarvita
sairaalatoimintaan.
• Sairaalan toimintojen uudelleen ryhmittämisellä ja tilojen käytön
optimoinnilla saavutetaan merkittäviä kustannushyötyjä, mm.
henkilökunnan liikkuminen eri tilojen välillä pienenee.
PPSHP:n tilojen nykytila ja vastaavuus
tulevaisuuden tarpeisiin
Uusi sairaala toimii logistisesti paremmin pienemmissä tiloissa,
energiataloudellisemmin ja ennen kaikkea toiminta edellyttää
vähemmän työvoimaa.
Lisäksi esimerkiksi vuodeosastokokonaisuuksien muodostaminen
laajemmiksi kokonaisuuksiksi nykyisten erikoisalakohtaisten
osastojen sijasta sekä tilojen rakentamisen sellaisiksi, että
osastojen sairaansijamäärää voidaan joustavasti muuttaa tarpeen
muuttuessa, mahdollistaa aiempaa nopeamman reagoinnin
vähitellen pienenevään sairaansijatarpeeseen.
Hyvin useissa tiloissa on pahoja kosteusvaurioita ja merkittäviä
sisäilmaongelmia. Suuri osa tiloista on välittömän korjaustarpeen
alla.
Viime vuosina sairaalan peruskorjauksiin on käytetty PPSHP:ssä
vuosittain n. 12–18 M€. Tällä summalla kuitenkin kunnostetaan ja
korjataan vanhaa, joista ei saada uuden veroista.
TOIMINNAN KOKONAISKUSTANNUKSET 25 VUODEN AIKANA
(kokonaiselinkaarikustannukset)
5%....7%
KIINTEISTÖT
JA LAITTEET
8%....10%
YLLÄPITO JA KÄYTTÖ SEKÄ
MATERIAALIKUSTANNUKSET
80%....85%
HENKILÖSIDONNAISET
KOKONAISKUSTANNUKSET
PPSHP:n investointisuunnittelusta
Investointien tulee olla poistojen suuruiset pitkällä tähtäimellä (korvausinvestoinnit).
Kasvava toiminta edellyttää uusinvestointeja ja kapasiteetin käyttöasteen nostoa.
Prioriteettiluokat:
1. Välttämätön hankinta
- puute estää/häiritsee merkittävästi normaalia toimintaa
- rikkoutuneen laitteen välttämätön korvaaminen
2. Tärkeä hankinta
- tehostaa toimintaa/puute hidastaa, hankaloittaa toimintaa
3. Muu hankinta/toiminnan kehittäminen
Investointilajit:
1. Uusinvestointi
2. Korvausinvestointi
3. Laajennusinvestointi
Investoinnin tavoite:
1. Palvelutuotannon määrän lisäys
2. Palvelukyvyn parantaminen
3. Tuotannon tehostaminen
Kalliit investoinnit
Laskelma yli 100.000 euron investoinneista (valtuustoon
nähden sitova)
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
Hankintahinta
Kustannukset
Henkilöstökustannukset
Henkilöstösäästöt
Muut käyttömenot
Tilamuutokset
Vuosipoisto
Käyttöajalle kohdistuvat kustannukset
Käyttökerrat
Kustannus per käyttökerta
Tuottavuuden ajurit
• Mitä toimintoja juuri meidän sairaalassa tehdään?
– Valtakunnalliset linjaukset sekä ervatason linjaukset
– Tehdäänkö itse vai ostetaanko muualta? Kustannusvertailu,
riskianalyysi
– Onko omassa talossa riittävä osaaminen ja riittävä määrä
toimenpiteitä, jotta hoito on kokonaistaloudellista ja potilaan
kannalta turvallista?
• Toimitilat
– Energiatehokkuus (Avohoitotalo 60 % energiatehokkaampi kuin
kantasairaalan vanhat tilat)
– Puhdas sisäilma -> vähemmän sairauspoissaoloja
– Muuntojoustavuus -> toiminnan muuttuessa tiloihin ei tarvitse
tehdä mittavia investointeja
– Materiaalivalinnat -> siivouksen kustannukset
• Henkilöstöresurssit
– Hyvin suunnitellut toimintaan soveltuvat tilat mahdollistavat
optimaalisen henkilöstöresurssin. Vähemmän henkilökunnan
turhaa liikkumista.
– Työnjako hoito- ja tukipalveluhenkilökunnan välillä.
Tuottavuuden ajurit
•
Koneet ja laitteet
– Potilaan diagnosointiin käytettävä aika esim. kuvantamisessa. Uudet
laitteet huomattavasti tehokkaampia ja nopeampia. Investoinnit
parantavat hoidon nopeutta, potilasturvallisuutta ja henkilökunnan
turvallisuutta.
– Kuvantamislaitteiden optimaalinen sijoittelu.
– Toimivat tietojärjestelmät -> kirjaamiseen käytettävä aika, tiedon
hakeminen järjestelmästä, integraatiot järjestelmien välillä,
raportointityökalut tiedon jalostamiseen
– Digisanelu, puheentunnistus -> yksi välivaihe kokonaan pois prosessista
•
Logistiikka ja automatiikka
– Tarvike- ja ruokatoimitukset osastoille ja hoitoalueille
– Työvaateautomaatit tulevat myös Suomeen
•
Henkilöstön, tilojen ja laitteiden yhteiskäyttö
– Luopuminen omista työhuoneista
– Monikäyttöiset backoffice-tilat
•
Toiminnan jatkuva parantaminen, Lean
– Uudet toimintatavat ja käytännöt
Kiitos!
ErvaKpp projekti
Yhtenäinen tietovarasto KulasDW
Kustannuslaskenta, tuotteistus ja laskutus
Onnistuuko käytännössä?
Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja
vaikuttavuusseminaari
Oulu 15.10.2015
Projektipäällikkö Marja Vesa
OYS/Laskentapalvelut
ErvaKpp projekti
•
•
•
•
•
•
projekti aloitettiin 9/2011 sairaanhoitopiirien hallitusten päätöksellä
OYS-erva strategian mukaista yhteistyötä
projektin johtaja talousjohtaja Jarkko Raatikainen, projektipäällikkö Marja Vesa
toteutus vaiheittain
kustannukset asukasluvun suhteessa
projekti päättyy vuoden vaihteessa 2015/2016
Toteutustiimi:
• projektipäällikkö (9/2011)
• it-arkkitehti (9/2011)
• it-suunnittelija (4/2012)
• laskutuksen asiantuntija 50% (1/2013)
•
tietohallinto, esim. lähdeaineistopoiminnat
•
•
ohjausryhmä
projektiryhmä
Tavoitteet
•
•
OYS-erva–sairaanhoitopiireille rakennetaan yhtenäinen tietovarasto KulasDW.
sairaanhoitopiireille tuotetaan drg-ryhmitelty aineisto, joka sisältää myös
omantuotteistuksen mukaiset laskutustiedot.
•
Yhdenmukaiset periaatteet kirjaamiseen, kustannuslaskentaan,
tuotteistukseen ja hinnoitteluun.
•
Toiminnan yhtenäistämisen ohella tavoitteena kustannussäästöt.
•
PPSHPn tuki erva-sairaaloille mahdollisessa drg:n käyttöönotossa.
12/2012 ohjausryhmän päätöksellä projekti laajeni:
•
päätettiin tehdä myös laskujen koontitoiminnot hoitava KULTI-sovellus (Lappi, LänsiPohja ja PPSHP). KULTI-sovelluksella tuotetaan, kootaan ja tiliöidään kuntalaskutusta
varten tiedot ja muodostetaan laskujen liitteet. Lopullinen laskujen muodostus ja
laskujen tulostus tehdään yleislaskutusjärjestelmällä.
OYS‐Erva sairaaloiden yhtenäinen
tietovarasto KulasDW
•
rakenteeltaan yhdenmukainen potilaskohtaiset kuntalaskutus‐ ja
kustannustiedot sisältävä tietojärjestelmä:
- aineistojen lataus ajastetusti vakioiduista rajapinnoista
- hinnastojen ja koodistojen ylläpito
- välisuoritteiden kohdistaminen
- drg‐ryhmittely
- hinnoittelulogiikka outlier‐rajoihin perustuen
- hinnoittelu hintaluokkatuotteistuksesta
KulasDW tietosisältö
PERUSSUORITTEET
• erikoisalakohtaiset hoitojaksot
• avohoitokäynnit
VÄLISUORITTEET
• potilaaseen kohdistuvia kustannuksia
Prosessi
Raportointivälineenä QlikView
KulasDW laskutuspäätösaineisto:
KulasDW laaduntarkkailu:
lasDW
Potilaskohtaiset tiedot
Kustannuksiltaan kalleimmat diagnoosit
Diagnoosien kirjaamisen seuranta
Yhteiset periaatteet
•
kustannuslaskenta
•
kirjaaminen
– mukana THL hilmo-lääkäri
– drg-perusteet ohjeistus
•
hinnoittelu ja tuotteistus
Onnistuiko käytännössä
ONNISTUI!
– PPSHP: KulasDW tuotantokäytössä vuoden 2013 alusta
– Lappi ja Länsi-Pohja: tuotantokäytössä vuoden 2014 alusta ml. laskujen
koontitoiminnot
– Kainuun ja Keski-Pohjanmaan KulasDW aineisto analysointi- ja
raportointikäyttöön syksyllä 2014
– PPSHP:n KULTI-sovellus tuotantokäyttöön vuoden 2016 alusta
– sähköinen tiedonsiirto PPSHP:ssä hoidetuista Lapin ja Länsi-Pohjan potilaista
– huomattavat kustannussäästöt
MUTTA:
– ainoastaan PPSHP laskuttaa drg-perusteisesti (pl. kuntoutus, polikliininen
vastaanottotoiminta ja psykiatria)
– erva-sairaaloilla ei kiinnostusta drg-laskutukseen
• kustannustiedot osin edelleen puutteelliset
– yhdenmukaiset periaatteet sovittu kustannuslaskentaan ja kirjaamiseen
• käytännössä edelleen paljon talokohtaisia toimintatapoja
Mitä onnistuminen vaatii
– oikeat ihmiset tekemään oikeita asioita oikeassa järjestyksessä
• tehtävien priorisointi
– resurssit!
• ei onnistu oman toimen ohella, esim. lähdeaineistopoiminnat
– huolelliset ja tarkat määritykset
• rajapinnat
• toiminnallisuudet
– sitoutumista!
Yhtenäinen tietovarasto mahdollistaisi
•
•
•
•
erva-tasoisen raportoinnin
laadukkaan tietosisällön
prosessien kehittämisen
tietosisällön laajentamisen esim. hilmotiedot
Hilmo:
• aineistojen kattava poiminta edellyttää tietojen poimintaa useista eri
tietojärjestelmistä, paras lopputulos kun toteutetaan omana työnä
• sairaaloissa tehdään manuaalista tiedonsiirtoa järjestelmästä toiseen
hilmotietojen takia
• tietojen kirjaajat (lääkärit/hoitohenkilöstö) kirjaamisessa äärirajoilla
– järjestelmiä kehitettävä tukemaan kirjaamista, kertakirjaamisen periaate!
•
Sote
– yhtenäinen ja laadukas tietopohja entistä tärkeämpää?
– kirjaamalla annetaan kuva toiminnasta
Vaatisi koordinoitua kehittämistyötä
Työkalut olemassa, mutta nähdäänkö tarpeelliseksi jatkaa yhteistä tekemistä?
Erva-tasoinen raportointi
209C Polven tai nilkan primaari tekonivelleikkaus
373 Alatiesynnytys, ongelmaton
209C Polven tai nilkan primaari tekonivelleikkaus
Tunnuslukuja
2016•
järjestelmän tekninen ylläpito PPSHPn tietohallinnon organisoimana
– sairaanhoitopiirit maksavat ylläpidosta
– päättämättä mitä ylläpitomaksulla saa
•
kehittämis- ja muutostyöt
– palvelupyyntöjen käsittely ja priorisointi
– toteutettavat tehtävät
Huomioitava: toiminnan muutokset tietovaraston käsittelysäännöissä ja
lähdeaineistopoiminnoissa
– kokonaisuuden hallinta!
– jääkö yhteinen tekeminen tähän
Kiitos!
Lisätiedot: [email protected]
Benchmarking-tiedot ja
niiden käytettävyys
kirurgian erikoisaloilla
THL BM-seminaari
Oulu 15.10.2015
Kari Haukipuro
Tuottajatietokannat
ja
Aluetietokannat
Tuottajat – Poikkileikkaus (vuosi)
1. Erikoisalatuottavuus
– Toiminta- ja tuottavuus erikoisaloittain ja
sairaaloittain
2. Sairaaloiden tuottavuus
– Toiminta- ja tuottavuus sairaala yhteensä-tasolla
3. Hoitojaksotietokanta
– DRG -hoitojaksotiedot erikoisaloittain ja
sairaaloittain
4. Episoditietokanta
– Episodi/NordDRG-hoitojaksotiedot erikoisaloittain ja
sairaaloittain
Tuottajat – Aikasarja 5 vuotta
1. Erikoisalatuottavuus
– Toiminta- ja tuottavuus erikoisaloittain ja
sairaaloittain
2. Sairaaloiden tuottavuus
– Toiminta ja tuottavuus sairaala yhteensätasolla
3. Hoitojaksotietokanta
– DRG -hoitojaksot erikoisaloittain ja
sairaaloittain
Alueet – Poikkileikkaus (vuosi)
1. Episoditietokanta
– Alue-episoditiedot sairaanhoitopiireittäin
2. Hoitojaksotietokanta
– DRG-hoitojaksotiedot sairaanhoitopiireittäin –
erikoisalat?
3. Erikoisalatietokanta
– Erikoisalakohtaiset tiedot sairaanhoitopiireittäin
4. Kuntatason tiedot
– Erikoisalakohtaiset tiedot kunnittain (Excel)
Alueet – Aikasarja 5 vuotta
1. Episoditietokanta
– Toiminta- ja tuottavuus episodiryhmittäin
shp:n alueella
2. Hoitojaksotietokanta
– Toiminta- ja tuottavuus NordDRG-ryhmittäin
shp:n alueella
3. Shp-tason erikoisalatietokanta
– Toiminta- ja tuottavuus erikoisaloittain shp:n
alueella
Mistä tieto
• Hoitoilmoitusrekisteri (Hilmo)
• Sairaaloiden ja niiden erikoisalojen
kustannustiedot, joista poistetaan
– Sisäiset palvelutulot ja Evo
– Ostopalvelut, jos Hilmo-tiedot antaa tuottaja
• THL: Jatkolaskenta ja yhdistäminen
Sairaalan kustannus (panos)
Sairaalan kustannukset
1. Tuloslaskelman toimintakulut
1.1. Asiakaspalvelujen ostot
1.2. Maksetut avustukset
1.3. Toimintakulut, jotka eivät kuulu sairaalatoimintaan
Sairaalatoiminnan toimintakulut
2. Poistot:
2.1. Poistot käyttöomaisuudesta
3. Rahoituskulut:
3.1. Korkokulut
3.2. Muut rahoituskulut
3.3. Peruspääoman korkokulut
3.4. Siirtyneen omaisuuden lainan korkokulut
4. Satunnaisiin kuluihin sisältyvät sairaalatoiminnan
kulut tai niiden oikaisuerät:
4.1. Satunnaisiin kuluihin sisältyvät sairaalatoiminnan
kulut
4.2. Satunnaisiin kuluihin sisältyvät menonvähennykset
Tuottavuustarkastelussa käytettävät
sairaalan kokonaiskustannukset
1000 €
555 310
21 789
2 398
125 513
405 610
7 086
7 086
1
1
412 697
Erikoisalan kustannus (panos)
ERIKOISALAN NIMI JA KOODI
Erikoisalan kustannukset:
1. Erikoisalan välittömät kulut
1.1. Asiakaspalvelujen ostot
1.2. Sisäisten palvelujen käyttö
1.3. Maksetut avustukset
1.4. Toimintakulut, jotka eivät kuulu sairaalatoimintaan
Erikoisalan toimintakulut
2. Erikseen kohdennettavat kuluerät:
3. Pääomakustannukset:
3.1. Erikoisalalle kohdistettavat poistot
3.2. Erikoisalalle kohdistettavat rahoituskulut
Tuottavuustarkasteluissa käytettävät
erikoisalan kokonaiskustannukset
Nimi
Kirurgia
1000 €
101 118
4 425
73 894
56 574
114 013
2 179
116 192
Käsitteitä
•
•
Kokonaistuotos
Painotettujen hoitoepisodien summa
•
•
Panos
Sairaalan tai sen erikoisalan kokonaiskustannus
•
•
Tuottavuus (Hoitojakso- tai episodituottavuus)
Tuotoksen ja käytettyjen panosten välinen suhde
•
•
Episodi
Koko hoitoprosessi (hoitojaksot, päiväkirurgia, avohoitokäynnit,
toimenpiteet ja muut suoritteet tietyn terveysongelman ratkaisemiseksi
kalenterivuodessa)
•
•
•
Painotettu episodi
Otettu huomioon potilaiden vaikeusaste voimavarojen kulutuksen kannalta
Taustalla DRG ja yksittäiset käynnit ja hoitojaksot (painokerroin)
Casemix-indeksi
Painotetut hoitojaksot /
Hoitojaksot
(myös avojaksoille)
Benchmarking 2013 ennakkotiedot
Lähde: THL 9/2014
EPISODITUOTTAVUUS, CASE-MIX JA KUSTANNUKSET V.2013,
YO-SAIRAALAT
KIRURGIA
Episodituottavuus
Hoitojaksotuottavuus
Case-mix
Benchmarking 2013 ennakkotiedot
Lähde: THL 9/2014
EPISODITUOTTAVUUS, CASE-MIX JA KUSTANNUKSET V.2013,
YO-SAIRAALAT
NEUROKIRURGIA
Episodituottavuus
Hoitojaksotuottavuus
Case-mix
Yhteispäivystys
Yhteisgastro
Reumakeskus
Ero sisäisessä laskutuksessa
Neurokirurgian BM/NHG
- Ei merkittävää
kansallista eroa
Ongelmia
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Kirjaaminen
Tietojen poiminta ja toimittaminen
Sisäinen rahaliikenne
Ostopalvelujen kirjaaminen?
Erilaiset organisaatiot ja organisaatiomuutokset
Erilainen toimintatapa – indikaatiot
Toiminnan poikkeukset …
Sairastavuuserot …
Hoidonporrastuksen erot …
Teoria?
Väistöjen, remonttien ja muuttojen historiaa OpTAssa
2011-2015
2011
AHT
aloittaa
toimintansa
III/2011
Hamsu
muuttaa
VI/2011
2012
2013
Osaston 6
remontti
23.1.- 16.3.2012
Osaston 5
remontti
5.- 16.3.2012
Kirurgian
hallinnon
muutto K1
Näkökeskus
K1
käytävälle
Osastosta 4
Leiko/prepoliyksik
kö 12.3. 2012
KNK-päikistä
PKS:n yhteinen
Leiko/päiki
V/2012
2015
Käsikirurgia
kuntoutussairaal
aan 2.9.2013
Hamsun pkl:n
ja
leikkaussalien
muutostyöt
Robottisalin
siirto HT:oon
Kipupkl
muutto K3
Osastosta 21
PKS:n yhteinen vo
Muutostyöt
19.3.-13.4.2012
2014
Silmäosasto 24
avohoitoyksiköksi
Näkökeskus
Silpään
Silmä- ja KNKpoliklinikoiden
tmp-huoneiden
muutostyöt
Silmä- ja KNKsalien
tiivistystyöt ym.
Väistösalin 10
rakentaminen
AHT:oon
Osaston 8
remontti
Eteläisen Keslen
remontti
Sali 16 muutokset
verisuonikirurgialle
Pukukoippien,
kanslioiden, varastojen
ym. muutoksia
Pohjoisen
Keslen remontti
Teho 2 remontti
Urologian pkl:n
remontti ent. os
73:lla
Erikoisalan relevanssi
• Nykyinen sairaalatoiminnan luonne
–
–
–
–
Erikoisala (3 merkkinen)
Osaamisalue
Toiminto (rajoittuu harvoin yhteen erikoisalaan)
Erilaiset organisaatiot
• Raha seuraa potilasta?
– Auttaisiko potilaskohtainen Hilmo-poiminta
kustannustietoineen
– Kulas_DW (Oulu_Erva) ja vastaavat DWD:t, joissa
toiminta ja kustannukset yhdistettynä.
Liitetaulukko 6 (raportti 2013)
Oman shp:n tai sha:n (HUS)
sairaaloiden kustannusten osuus
alueen kuntien somaattisen
erikoissairaanhoidon laskennallisista
kustannuksista erikoisaloittain
Liitetaulukko 6
• Esim. HYKS-sh-alueen kuntien sisätautien
laskennallisista kustannuksista HYKS:n osuus
on 70 %. Loput kustannukset tulevat lähinnä
Helsingin pth:n sisätautien yksiköistä,
yksityissektorin sisätautien laitospalveluista
ml. päiväkirurgia sekä alueen kuntien
muiden sairaaloiden käyttämistä sisätautien
palveluista.
• Tilanne muuttunut vuonna 2014?
Käytettävyys
Dataa
Sairaaloiden-toiminta-jatuottavuus/raportointi/alustavat-tiedot
– Täältä nähtävissä tuottajien ja alueiden
pokittais- ja aikasarjaseurannat
– PowerPlay-kuutiot ja Excel-tiedostot
BMraportti2013.pdf
Tuottajille jää paljon jatkotyöstämistä tai sitä
ei tehdä
Informaatiota – BI:tä
Pitäisi tehdä käyttäjäkohtaisesti muokattuja näkymiä.
Kaikki saisivat samat tiedot itsestään ja eri näkymässä
vertailun kaikkiin. Hajautettu tiedon jalostaminen on
erittäin kallista ja laadultaan huonoa.
Esimerkiksi havainnollinen
– tuottajan tai alueen kokonaistarkastelu
– tuottajan erikoisalatarkastelu
– tietyn erikoisalan valtakunnallinen tarkastelu
Helposti monistettavissa
Tietolähteiden yhdistämismahdollisuus
Digiloikkaan viimeistään nyt
Monikanavarahoituksen
vaihtoehdot
Hallitusohjelman linjaukset
 ”Hallitus valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden
(SOTE) järjestämisratkaisun kuntaa suurempien
itsehallintoalueiden pohjalta.”
 “SOTE-järjestämislain valmistelussa ensivaiheessa
rahoitusvaihtoehtoina selvitetään rahoituksen
vaihtoehdot kuntien ja/tai valtion rahoitusmallit ottaen
huomioon perustuslain reunaehdot. Toisessa vaiheessa
siirrytään yksikanavaiseen rahoitusmalliin huomioiden
työterveyshuollon asema.”
22.10.2015
Markku Pekurinen
2
Valmistelutilanne
 Projektiorganisaatio perustettu




Reformi –ministeriryhmä
Virkamiesohjausryhmä
Projektiryhmä
Valmisteluryhmät 11
 Lisäksi parlamentaarinen seurantaryhmä ja asiantuntija forum
 Kaksi keskeistä päätöstä loka-marraskuussa
 Alueiden määrä
 Rahoitusperiaate
22.10.2015
Markku Pekurinen
3
Sosiaali- ja
terveydenhuollon
keskeiset
rahavirrat
22.10.2015
Markku Pekurinen ja Timo Seppälä
4
Rahoitusvaihtoehtoja
a) Kuntien rahoitus
b) Itsehallintoalueiden verotusoikeus
c) Valtion rahoitus
i. Erillinen sote-vero
ii. Rahoitus kiristämällä tuloverotusta
iii. Rahoitus kiristämällä tulo- ja muuta verotusta ilman erillistä soteveroa, so. verotuksen kokonaisuudistus
22.10.2015
Markku Pekurinen
5
Valtion rahoituksen kohdentaminen
itsehallintoalueille
a) Yleinen valtionrahoitus, jossa sote osana
kokonaisuutta, kuten kuntien valtionosuus nyt
b) Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen
laskennallinen valtionrahoitus
c) Valtion rahoitus jaetaan toteutuneiden kustannusten
perusteella
22.10.2015
Markku Pekurinen
6
MKR –työryhmän viisi mallia
1) Alueellinen järjestäjä-rahoittaja, jolla verotusoikeus
2) Alueellisesti yhdistetty rahoitus
3) Kansallisesti yhdistetty valtion rahoitus ja
sairaanhoitovakuutuksen tulot
4) Valtion keräämä sote-maksu
5) Vakuutusrahastopohjainen hallinto
a) Kansallinen sosiaali- ja terveysrahasto
b) Vakuutusyhtiöpohjainen malli
19.3.2014
Markku Pekurinen
7
Tulevaisuuden soten vaihtoehdot?
Järjestäjä
Rahoitus
PeV
MKR
Väliportaan
hallinto (vaalit &
verotusoikeus)
1) Alueellinen järjestäjärahoittaja, jolla
verotusoikeus
x
2) Alueellisesti yhdistetty
rahoitus
x
Kuntayhtymä
Valtiolla
järjestämis- ja
rahoitusvastuu
x
3) Kansallisesti
yhdistetty valtion
rahoitus ja sairaanhoitovakuutuksen tulot
x
4) Valtion keräämä
sote-maksu
?
x
5.1) Kansallinen
sote-rahasto
?
?
22.10.2015
Markku Pekurinen
8
Tulevaisuuden soten vaihtoehdot?
Järjestäjä
HO
22.10.2015
Rahoitus
MKR
Kuntaa
suurempi
itsehallintoalue
(vaalit)
1) Alueellinen järjestäjärahoittaja
Itsehallintoalueen
verotus
2) Alueellisesti yhdistetty
rahoitus
Valtion ja
itsehallintoalueen
verotus
4) Valtion keräämä
sote-vero
Korvamerkitty
sote-vero
5.1) Kansallinen
sote-rahasto
Korvamerkitty
sote-maksu
Markku Pekurinen
9
Voiko juoksukilpailun ajanmittaamiseen
vaikuttaa?
Kannustinjärjestelmän rustaus
erikoissairaanhoitoon
Timo T. Seppälä
Yksikön päällikkö / Terveys- ja sosiaalitalous –yksikkö, CHESS
19.10.2015
BM-päivät Oulu / contact: [email protected]
1
Olethan lukenut hallitusohjelman tarkasti?
•
•
Tavoite: Erikoissairaanhoidon kustannusten hillitseminen
Menetelmä: Hallitusohjelma  Otetaan käyttöön 250 miljoonan
kannustinjärjestelmä (pois VOSista)
– Maksetaan vuosittain sairaanhoitopiireille tai vastaaville erikoissairaanhoidon
toimijoille kannustetukea
– Ehto: Aluekohtaisilla korjaustekijöillä (esim. sairastavuudella, ikärakenteella,
väestötiheydellä ja roolilla valtakunnallisessa keskittämisessä) tarkistetut
asukaskohtaiset käyttökustannukset ylittävät enintään 15 %:lla maan
keskiarvotason.
– Tavoitetason suhteen kasvava kannuste, ei kuitenkaan yli puolta jaettavasta
rahasta
– ”Kaatopykälä”: Myös toimijoille, jotka merkittävästi kykenevät parantamaan
kustannustehokkuuttaan, elleivät ne saa palkkiota jo 15 % -säännön
perusteella.
19.10.2015
BM-päivät Oulu / contact: [email protected]
2
Säästöt merkittävin tavoite
• Tavoiteltu vaikutus julkisen talouden kustannuksiin
– vuonna 2017 yhteensä 100 M€
– vuonna 2018 yhteensä 150 M€ ja tämän jälkeen 200 M€.
• Vuonna 2016 erikoissairaanhoitoon kohdistuvien
kustannusvaikutukset 50 M€ tavoitellaan esim.
– alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostamisesta
– vaativan kiireellisen hoidon keskittämisestä
19.10.2015
BM-päivät Oulu / contact: [email protected]
3
Tarjolla uskomaton mahdollisuus osallistua pelin
suunnitteluun ja voitonjakoon!
•
Ketkä saavat osallistua?
– Mikä on karsintaraja?
•
Kuinka kilpailusuorite mitataan
– Mitä kriteerejä?
– Mikä merkitys muutoksella?
– Mikä merkitys absoluuttisella tasolla?
•
Ketkä kaikki palkitaan?
– Aito hiihtokilpailu  Vain parhaat saavat hopealusikan
VAI?
– Päiväkodin juoksukisa  Kaikki saavat tikkarin, parhaat
hopealusikan
19.10.2015
BM-päivät Oulu / contact: [email protected]
4
Jokainen vaihtoehto on mahdollisuus!
Asia on valmistelussa MUTTA mitään ei ole vielä päätetty
19.10.2015
BM-päivät Oulu / contact: [email protected]
5
Puhtaasti tuottavuusperusteinen malli 1
Indikaattori
Laskenta
Perustelu
Sairaaloiden
tuottavuus
sairaanhoitopiireittäin
Sairaanhoitopiirien
sairaaloiden
kustannusosuuksilla
painotettu tuottavuus
Kuvaa samaa asiaa
kuin lähes kaikissa
Euroopan maissa
käytössä oleva DRGlaskutusjärjestelmä,
jossa sairaalat saavat
tulonsa
valtakunnallisesti
määriteltyjen
yhtenäisten
korvausperusteiden
mukaisesti
Tuottavuus:
kustannukset/painotett Sairaaloiden
ujen episodien
hoitotoiminnan
summa,
tuottavuus -tiedot
Indeksi koko maa=100
Somaattinen
erikoissairaanhoito
19.10.2015
BM-päivät Oulu / contact: [email protected]
6
Tarvevakioituihin menoihin perustuva malli 2
Indikaattori
Laskenta
Perustelu
Erikoissairaanhoidon
tarvevakioidut menot
asukasta kohti
Painotetut episodit (käyttö)
lasketaan sairaanhoitopiirin
asukkaiden erikoissairaanhoidon käytön perusteella
(sis. käytön maan kaikissa
sairaaloissa)
Kuvaa erikoissairaanhoidon
käyttöä ja tuottavuutta.
Kannusteissa nämä
voidaan erottaa toisistaan
Ositettuna käytöstä ja
tuottavuudesta johtuviin
komponentteihin:
 vakioidut painotetut
episodit/asukas (käyttö)
 kustannukset/episodi
(tuottavuus)
Tarve vos-tutkimuksesta
saatavien tekijöiden (ikä,
sukupuoli sairastavuus)
perusteella
Sairaaloiden hoitotoiminnan
tuottavuus tiedot
Somaattinen
erikoissairaanhoito
19.10.2015
BM-päivät Oulu / contact: [email protected]
7
Hybridimalli 3: Malli1/Malli 2 + hoitoon pääsy
(1-2) ja laatu/vaikuttavuus (3-8)
Indikaattori
Laskenta
Perustelu
1) Erikoissairaanhoidon
kokonaisodotusajan
mediaani
Kokonaisodotusaika mitattuna
lähetteen saapumisesta (tai
jonoon asettamisesta) leikkauspäivään tai hoitoon tulopäivään
Kansainvälisesti yleisimmin
käytetty sairaalahoidon
jonotusajan mittari
Mediaani lasketan painottamalla
hoitoa saaneita potilaita DRGkustannuspainoilla (HILMO)
2) Hoidon tarpeen arvioinnin
odotusajan mediaani
Aika lähetteen saapumisesta
ensimmäiselle käynnille (pois
lukien päivystyskäynnit) tai sitä
korvaavalle muulle
asiointitavalle (HILMO)
Potilaan näkökulmasta on
tärkeää päästä mahdollisimman
pian terveysongelman arviointiin
3) Avohoidon toimin vältettävät
hoitojaksot asukasta kohti,
ikä- ja sukupuolivakioitu
indeksi
Sisältää 22 sairauteen liittyvät
hoitojaksot (HILMO)
Kuvaa perusterveydenhuollon/
avohoidon tuloksellisuutta,
vähentää erikoissairaanhoidon
kustannuspaineita
19.10.2015
BM-päivät Oulu / contact: [email protected]
8
Hybridimalli 3: Malli1/Malli 2 + hoitoon pääsy
(1-2) ja laatu/vaikuttavuus (3-8)
Indikaattori
Laskenta
Perustelu
4 & 5 . Teknonivelkirurgian
(lonkka ja polvi)
ensimmäisen hoitokokonaisuuden pituus (riskivakioitu)
Sisältää leikkaushoitojakson
ja sitä välittömästi
seuraavan sairaala-/
laitoshoshoidon
(Perfect- aineisto)
Kuvaa kuinka nopeasti
potilas pääsee kotiin
leikkauksesta
6 & 7. Aivoninfarkti- ja
lonkkamurtuma potilaiden
kotiutuminen
 % potilaista jotka ovat
kotiutuneet tietyn ajan
kuluessa (riskivakioitu)
Kotiutumisella tarkoitetaan
tilannetta, jolloin potilas on
ollut kotona yhtäjaksoisesti
ainakin kaksi viikkoa
sairaalahoidosta päästyään
(Perfect- aineisto)
Kuvaa sairaalahohdon
vaikuttavuutta
(eloonjääminen) sekä
jatkohoidon onnistumista
(integraatio)
8. Sydäninfarktipotilaiden
30-päivän eloonjäämisen
todennäköisyys
(riskivakioitu)
Osuus uusista
sydäninfarktipotilasta jotka
ovat hengissä 30 päivän
kuluessa sydäninfarktista
(Perfect- aineisto)
Kuvaa sairaalahoidon
vaikuttavuutta
19.10.2015
BM-päivät Oulu / contact: [email protected]
9
Ongelmia ja mahdollisuuksia
•
Tarvitaanko kilpasarjoja?
– Kuinka kilpasarjat valitaan?
– Voidaanko pieniä kohdella kuten isoja?
•
Kuinka kannustimet voidaan asettaa siten että ne purevat?
– Keneen ESH-kannustimen tulisi vaikuttaa?
– Kuinka kannustin rakennetaan niin että vaikutusmekanismi toteutuu?
•
Kuinka siihen tulisi suhtautua, että tässä kisassa kilpailevien
joukossa on vain voittajia ja ei lainkaan häviäjiä
– Kunnat maksavat viulut ja kyseessä on suora tulonsiirto muista
kunnan palveluista ESHlle  Perustuslaillisia ongelmia ratkaistavina
19.10.2015
BM-päivät Oulu / contact: [email protected]
10
Ongelmia ja mahdollisuuksia
• Kuinka varmistetaan toiminnan tehostuminen
– Mitä muutosta tulee mitata?
– Entäs ne joilla ei ole tilaa muutoksille?
• Kuinka saadaan riittävän laaja rintama kannustimelle?
– Miten voidaan taata se, että kannustetaan kokonaisvaltaiseen
toiminnan tehostamiseen, ei vain ja ainoastaan mittaamisen
kohteena olevaan?
• Tiedot otetaan annettuina
– Jos syötetyissä tiedoissa on puutteita, selittelyt eivät auta
– Jos tietojen syötössä havaitaan vilppiä  DSF
19.10.2015
BM-päivät Oulu / contact: [email protected]
11
SOTE tietopohja
Terveydenhuollon tuottavuus seminaari
Pekka Kahri, tietojohtaja, THL
16.10.2015, Oulu
22.10.2015
Esityksen nimi / Tekijä
1
Esityksen sisältö
1.
2.
3.
4.
22.10.2015
Tietopohjasta
Uudistuva THL
Uusia verkkopalveluja
Sote-uudistus ja tietopohja
2
Lähtökohta:
• Kaikki toimijat toistavat sitä, että tarvitaan
tietopohja päätöksenteon tueksi ja
tietojohtamista varten.
• Kansallinen tarve sote-tietopohjalle on
mainittu useissa eri sote-uudistusten
valmisteludokumenteissa.
• Nykyinen tietopohja on sirpaleinen; data
hajautunut sadoille eri rekisterinpitäjille ja
kirjanpitoyksiköille
7.8.2015
Päivi Hämäläinen/Heikki Siltala
3
KV-vertailutieto
Suomi-tieto
SHP-tieto
Kuntatieto
Organisaatiotieto
Klinikkatieto
Toimija( esm. Lääkäritaso)
1. haaste: tietopohjan muodostamisessa tarvittavaa
perustietomassaa on paljon, mutta se on vain osin
eri toimijoille yhteistä . Tiedot ovat eri ”tasoilta”.
THL:n ”tietomassa”
tilastotuotteet ja niiden tiedot tietovarannoissa,
Kelan tiedot
rekisterit, indikaattoripankit; Sotkanet hyvinvointikompassi, TerveytemmeKansantauti-indeksi
tuotteistettu väestökyselydata (ATH, kouluterveyskysely…)
Lääkkeiden käyttö
Asiakastyytyväisyyskyselyt (Palveluvaaka)
Kansaneläkkeet
Palvelujärjestelmän rakennetieto (palveluhakemisto/sote-rekisteri)
Erityiskorvattavat
Muu tuotteistettu SIRO, RAI
Kuntoutus
Sairaanhoitopiirien oman
toiminnan tuotannon tietomassa
Haipro, GTT
Potilasturvallisuuskuluttuuri
Hygieniakysely
Asiakaspalautteet
Hoitopalautteet
Kustannukset
Lähetteet
Rafaela
Potilasasiamiestoiminta
Kantelut ja potilasvahingot
Turvallisuuskysely
Sairaalakuolleisuus
Patologian ja labranäytteet
Kuvantamistutkimukset
7.8.2015
Yleiset tilastotiedot TK
Huoltosuhde
Sosioekonominen asema
Yksityisen
Soten tiedot
Väestötiedot
VTR
ETK tiedot
Eläkkeet
Eläkeläiset
Kuntoutus
Fimean/ Lääketietokeskuksen tiedot
DDD
Lisäksi on tietoja, joita halutaan,
mutta ei muodostu/kerätä missään
Päivi Hämäläinen/Heikki Siltala
4
Hallitus, eduskunta , EU
parlamentti/komissio
VNK
Kv – järjestöt
(OECD, WHO)..
Media
Ministeriöt
STM/VM/OKM…
”Tiedontuotantokollegaorganisaatiot
(TK, Kela…)
Viranomaiset
AVI:t, Valvira, Fimea…..
Kuntien johto
Järjestöt
2. haaste: eri toimijoilla on
erilaiset tietotarpeet omaa
päätöksentekoaan/
tietojohtamistaan varten.
Kansalaiset
Yksityinen
sektori
Sairaanhoitopiirien johto
Kuntien sote-johto
Kliinisen työn tekijät (oman työn laatu)
Sosiaalipalvelun tekijät (oman työn laatu)
Tutkimustoiminta
(yliopistot, tutkimuslaitokset ml,
yliopistosairaalat)
7.8.2015
”Lapsiasianvaltuutettu
haluaa lapsiindikaattorit”
Päivi Hämäläinen/Heikki Siltala
Tiedot joita halutaan,
mutta ei muodostu/kerätä
missään
5
THL:N UUDISTUMISLUPAUS
• Uudistumme kumppaneitamme ja asiakkaitamme varten
– Tutustumme paremmin kumppaneidemme ja tuotteidemme
käyttäjien tiedontarpeisiin
– Muutamme toimintatapojamme joustavammiksi ja
asiakaskeskeisimmiksi
• Otamme tietoaineistomme tehokäyttöön
– Nostamme tiedon jalostusastetta
– Parannamme aineistojemme ja tuotteidemme hyödynnettävyyttä
– Otamme käyttöön uusia dataan perustuvia sovelluksia
14.9.2015
6
Miten uudistumislupausta viedään
eteenpäin?
• Asiakasorientaation lisääminen: mitä tietoa, missä muodossa
ja milloin asiakkaamme meiltä oikeasti tarvitsevat
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
Valtakunnalliset päättäjät
Alueelliset päättäjät
Paikalliset päättäjät
Palvelutuotannon johto
Ammattilaiset
Viranomaiset
Tuotteiden ja palvelujen kehittäjät
Uuden tiedon tuottajat
Media
Kansalaiset
22.10.2015
Esityksen nimi / Tekijä
7
Miten uudistumislupausta viedään
eteenpäin?
• Perustan modernisointi
– Rekisterilainsäädännön uudistaminen (aka asiakas- ja
potilastietojen toissijaisen käytön lainsäädäntöuudistus)
– Valtakunnallisten henkilörekisterien tiedonkeruu-, käsittely- ja
julkaisuprosessit automaattisiksi (ja reaaliaikaisiksi)
– Yhteisiä työkaluja väestötutkimusten, rekisterien ja
tilastotuotteiden raportointiin ja julkaisuun
• Nykyisten tietovarantojen näkyvyyden ja käytettävyyden
parantaminen – THLn datapolitiikka
• Uusien valtakunnallisten tietovarantojen = KanTa-palvelut
kehittyminen
– Reseptikeskukseen, potilastiedon arkistoon ja sosiaalihuollon
asiakastietoarkistoon tallentuvat tiedot
22.10.2015
Esityksen nimi / Tekijä
8
THL:n budjettirahoituksen kehitys 2013–19
80
70
60
-3,0 %
50
-11,1 %
40
-6,9 %
30
-8,0 %
20
-1,3 %
10
-0,7 %
0
2013
22.10.2015
2014
2015
2016
2017
Esityksen nimi / Tekijä
2018
2019
9
TIETOPOHJAA PÄÄTÖKSENTEKOON
Tuttujen verkkotietotuotteiden
uudistukset – käytettävyys:
Sotkanet
TEAviisari
THL:n tietopohjavisio:
Tuottaa omista tietovarannoista ja
yhteistyössä muiden toimijoiden
kanssa heidän tietovarannoistaan
erilaisia ikkunoita tietopohjaan eri
käyttäjäryhmien tiedon ja
tietojohtamisen tarpeita varten.
Tietopohjapalvelu
22.10.2015
Esityksen nimi / Tekijä
10
PALVELUVAAKA 2.0
täysin uudistettu verkkopalvelu
• Palveluvaaka.fi –verkkopalvelu tuotantoon 31.8.2015
– n. 7400 julkaistua palvelupistettä, valtaosa rekisteristä saatua ns.
perustietoa (nimi, yhteystiedot), julkisen sektorin palvelupisteitä
– vertailukori valmistunut, mutta ei vielä siirretty tuotantoon
– sisältää palveluhakemiston käyttöliittymän palveluntuottajille
• Tiedonkeruu käynnissä
– 1. vaihe (syksy 2015): kunnat ja kuntayhtymät, shp:t
• Nimeämispyyntö alueille 09/2015  noin 110 nimettyä koordinaattoria
– Kansallisten asiakaspalautekyselyjen tiedot valmiina siirrettäväksi
Palveluvaakaan
– 2. vaihe (kevät 2016): yksityiset palveluntuottajat  lähestytään
etujärjestöjen kautta
• Kansalaislanseeraus loppusyksystä
22.10.2015
Esityksen nimi / Tekijä
11
Sote ja itsehallintoalueuudistus
Projektin rakenne
OHJAUS
-Parlamentaarinen seurantaryhmä
-Virkamiesohjausryhmä
Sote ja aluehallintouudistus
Projektinjohtaja Tuomas Pöysti
Itsehallintoalue
pj. Tuomas Pöysti
Rahoitus- ja
resurssiohjaus
pj. Tuomas Pöysti
Järjestämisen edellytykset ja
aluehallinto
pj. Liisa-Marja Voipio-Pulkki
STM
Järjestämis- ja voimaanpano
pj. Kirsi Varhila STM
Ohjaus, rahoitus ja
kehittäminen
Digitalisaatio, ICTpalvelut ja
tietohallinto
Vaikuttavuus ja
kustannustieto
Henkilöstön asema
Valtionosuusryhmä
Omaisuusjärjestelyt
Veroryhmä
12
Ohjaus, rahoitus ja kehittäminen -ryhmä
Tehtävänä* on laatia ehdotus itsehallintoalueiden 1) rahoitus- ja
ohjausmallista sekä 2) kehittämisrakenteista.
•
Rahoituksen jakamisen periaatteet ja kriteerit, investointien rahoitus ja
siirtymävaiheen rahoitus.
•
Ehdotus itsehallintoalueiden keskinäisestä yhteistyöstä ja siihen
liittyvästä toiminnan ohjauksesta ottaen huomioon kokonaisuudelle
asetettu säästöjen aikaansaaminen ja tuottavuuspotentiaali.
•
Itsehallintoalueiden resurssiohjauksen malli osana julkisen talouden
kokonaisohjausta (sis. budjettirajoitteen arviointi, palvelukeskusrakenteet,
julkiset hankinnat, merkittävien investointien ohjaus)
•
Arvioida yhteistyömahdollisuudet myös kuntien ja valtion
palveluorganisaatioiden kanssa molemminpuolisen kapasiteettihyötyjen
näkökulmasta.
•
Valmisteltavien kehittämisrakenteiden tehtävänä on varmistaa
itsehallintoalueiden palvelujen jatkuva kehittäminen asiakaslähtöisesti ja
itsehallintoalueiden asukkaiden tarpeet huomioiden.
*Numerointi ja ryhmittely eri kuin alkuperäistekstissä
22.10.2015
Esityksen nimi / Tekijä
13
Vaikuttavuus ja kustannustieto –ryhmä
Tehtävänä on* valmistella ehdotukset 1) valtakunnalliseksi, yhtenäiseksi
mittaristoksi sekä 2) indikaattoritiedon kokoamiseksi, tuottamiseksi ja
julkaisemiseksi
•
väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seuraamiseksi
•
palveluiden tarpeen arviointiin
•
palveluiden laadun, vaikuttavuuden, kustannusten ja tehokkuuden
seuraamiseksi
Tehtävänä on 3) tuottaa tarvittavat säännökset indikaattoreiden
tuottamiseksi siten, että niitä voidaan hyödyntää kansallisessa ohjauksessa ja
itsehallintoalueiden johtamisessa
•
ottaen huomioon VM:n Kuntatieto-ohjelmassa JHS-työnä tehtävä sosiaali- ja
terveydenhuollon ja itsehallintoalueiden indikaattorityö
•
ottaen huomioon Sitrassa tehtävä palvelupakettityö
•
ottaen huomioon STM:n johdolla valmisteltavat integroidut
palvelukokonaisuudet
•
ottaen huomioon muu STM:n ja VM:n hallinnonalojen indikaattorityö.
*Numerointi ja ryhmittely eri kuin alkuperäistekstissä
22.10.2015
Esityksen nimi / Tekijä
14
Digitalisaatio, ICT-palvelut ja tietohallinto –
ryhmä
Tehtävänä on*
•
valmistella (1) ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon
ohjauksesta sekä (1a) kansallisella että (1b) alueellisella tasolla.
•
laatia ehdotukset siitä, (2) miten erityisesti sote-ICT-palvelujen
integraatio toteutetaan uudistuksessa ja (3) miten jo ennakkoon
varmistetaan se, että vireillä olevat hankinnat tukevat uudistusta.
•
valmistella ehdotukset itsehallintoalueiden (4) sote-ICT-toimintaan liittyviksi
yhteishankintajärjestelmäksi ja (5) yhteistyön Kelan ja muiden toimijoiden
kanssa toimintamalleiksi.
*Numerointi ei alkuperäistekstissä
22.10.2015
Esityksen nimi / Tekijä
15
Digitalisaatio, ICT-palvelut ja tietohallinto –
ryhmä
Lisäksi ryhmän tehtävänä on:
•
kuvata tietohallinnon vaatimukset itsehallintoalueiden talous- ja toiminta-tiedon tuottamiseksi indikaattoreiden pohjatiedon
automaattista tuottamista varten,
•
valmistella suunnitelma siitä, miten digitalisaatiolla voidaan edistää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoiminnan
uudistamista sekä parantaa asiakkaiden ja potilaiden asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia itseään koskevissa asioissa,
•
valmistella ehdotukset siitä, miten ICT-ratkaisuja ja digitalisaatiota sekä niihin perustuvaa hyvinvointiteknologiaa
hyödyntämällä voidaan uudistaa toimintatapoja ja asiakasvaikuttavuutta sosiaali- ja terveydenhuollossa,
•
valmistella ehdotus itsehallintoalueen tietohallinnon ohjauksesta ja uusi-muotoisten kuntien ja itsehallintoalueiden välisestä
tietohallinnon yhteyksistä, sekä
•
selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta kuntien tietohallintoon ja tietohallinnon ja tietojärjestelmien rajapintoihin
sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa kohdistuvat muutokset ja tehdä ehdotukset tarpeellisista toimenpiteistä
Valmistelu on sovitettava yhteen digitalisaatioon liittyvien hallituksen kärki-hankkeiden kanssa siten, että itsehallintoalueiden
digitaaliset palvelut voidaan liittää eri hallinnonalojen toiminnallisiin kokonaisuuksiin sekä kansalliseen palveluväylään ja siihen
kiinnittyvään palveluekosysteemien kokonaisuuteen.
Valmisteluryhmän tehtävänä on myös selvittää, onko tarvetta säännellä ennen vuotta 2019 suoritettavia kuntien ja kuntayhtymien
tietojärjestelmäinvestointeja ja -sopimuksia sekä tarvittaessa tehdä ehdotukset niitä koskeviksi toimenpiteiksi viimeistään
joulukuussa 2015.
Tavoitteena on sekä tietohallinnon, ICT-palveluiden tuottamisen että koko toiminnan tehokkuuden parantaminen. Ryhmän työ on
sovitettava yhteen toiminnan ohjausta ja kehittämistä koskevan valmistelun kanssa. Erityisesti on sovittava yhteistyöstä
omaisuusjärjestelyt ryhmän kanssa, joka valmistelee yleiset linjaukset omaisuutta, lisenssejä ja sopimuksia sekä sote-toimintaan
liittyvien kuntien ja kuntayhtymien omistamien yhtiöiden aseman järjestämisestä uudistuksen toteutuksessa.
22.10.2015
Esityksen nimi / Tekijä
16
22.10.2015
Esityksen nimi / Tekijä
17
Tietoja, joiden käyttö, seuranta ja raportointi mainitaan
edellisessä sote-lakiuudistusehdotuksessa
Tietosisältö
Kunnat
väestön elinolot
väestön hyvinvointi
väestön terveys
terveys- ja hyvinvointierot kunnan alueilla ja
väestöryhmissä
yhdenvertaisuus palveluissa
väestön palvelutarve
sosiaalipalvelujen toiminta
terveyspalvelujen toiminta
palvelujen määrä
palvelujen tehokkuus
palvelujen vaikuttavuus
palvelujen laatu
asiakas- ja potilasturvallisuus
sosiaali- ja terveyspalvelujen taloustiedot
X
X
X
X
Palvelujen
tuottajat
Sote-alueet
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset
X
alueen asukkailta kerätty palautetieto
X
sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstötiedot
X
X
Esityksen nimi / Tekijä
18
Arvioinnissa (2014) nousseita havaintoja
tilastotiedontuotantoon
• Tilastotietojen tuotantoprosesseja joudutaan uudistamaan,
– Edellyttää merkittäviä investointeja sekä palvelujen tuottajan /
sote-alueen että kansallisten tilastoviranomaisten järjestelmissä.
– Kansallisiin tilastoihin ei saada enää kuntatietoja entisin
prosessein, mutta sote-alueet voidaan tilastolain pohjalta
velvoittaa toimittamaan tilastotiedot
– Väestökyselyjen pohjalta ei saada kuntakohtaista tietoa ilman että
sille on maksaja
• Todellisten kustannusten seuraaminen on mahdollista vain,
jos palvelut tuotteistetaan ja tiedonkeruun sisällöt
standardoidaan tiedonkeruussa.
22.10.2015
Esityksen nimi / Tekijä
19
Arvioinnissa (2014) nousseita havaintoja
tiedontuotantoon
• Systemaattista asiakaspalautetietoa voivat kerätä ja tuottaa
sekä sote-alueet että kansalliset toimijat
– mikäli halutaan vertailukelpoisia tietoja, resursoiminen tarpeen
• Henkilöstötilastointi jatkunee ennallaan ja voitaneen tuottaa
sote-alueita vertaillen
– On suunnattu enemmän kansallisen tason tiedon tarvitsijoille kuin
sote-suunnitteluun.
– Nykyistä tarkemman henkilöstötiedon valtakunnallinen saaminen
edellyttäisi sote-alueille uutta tiedontuotantolinjaa.
22.10.2015
Esityksen nimi / Tekijä
20
Edellisen sote-uudistuksen keskeiset vaikutukset
asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn 1/2




► Uudessa palvelujärjestelmässä tietojen käsittelyllä ja tietojärjestelmillä on
hyvin suuri merkitys.
► Esitys sisältää huomattavia mahdollisuuksia mutta myös suuria riskejä, joita
huolellinen ennakkosuunnittelu voi lieventää.
► Tiedonhallintaa joudutaan uudistamaan merkittävästi eikä alkuvuosina
saada kaikkea tarpeellista tietoa.
► Sote-alueesta tulee keskeinen tiedonhaltija. Lain toimeenpano vaikuttaa,
siihen, miten muut toimijat saavat tarvitsemansa tiedot ja voi vaihdella eri
alueilla.
► Tietosisältöjen vertailukelpoisuus jää toimeenpanossa huolehdittavaksi ja
sisältää riskin yhdenmukaisen tiedon menettämisestä.
► Palvelujen tuottajien oikeus käyttää toiminnassa syntynyttä tietoa oman
toimintansa ohjaukseen jää epäselväksi.
22.10.2015
THL:n arviointiryhmä
21
Edellisen sote-uudistuslakiesityksen keskeiset
vaikutukset asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn 2/2



► Lakiuudistuksen toimeenpanossa on vähän aikaa valmistautumiseen.
► Omaisuusjärjestelyjä koskevat pykälät liittyvät myös tiedonhallinnan
järjestelmiin ja tilanteesta tulee monimutkainen.
► Asiakas- ja potilastietojen rekisterinpitovastuun siirtyminen sote-alueille on
nykytilaa selkeämpi ratkaisu, mutta jättää vielä yksityiskohtia
toimeenpanossa ratkottavaksi.
► Sote-alueen vahva rooli asiakas- ja potilastiedon käsittelyssä luo
edellytyksiä hyvän kokonaisuuden syntymiselle, mutta se tapahtuu vain jos
kunnat järjestämissopimuksessa niin tahtovat. Myös hajanaiset järjestelyt
jäävät mahdollisiksi.
22.10.2015
THL:n arviointiryhmä
22
Sairaaloiden tuottavuustiedot 2014
Ennakkotiedot
Somaattinen erikoissairaanhoito
Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari
Oulu 16.10.2015
Pirjo Häkkinen
16.10.2015
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
1
Tuottavuus
Tuottavuus =
16.10.2015
Tuotokset
Panokset
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
2
Tuotokset
Episodi = varsinainen tuotos, loppusuorite
•
sisältää tietyn sairauden/ terveysongelman ratkaisemisen
eri vaiheet eli koko hoitoprosessin yhden kalenterivuoden
aikana
DRG –hoitojaksot = välisuoritetuotos
•
16.10.2015
tuottavuustiedoissa vertailun vuoksi myös DRG –Full hoitojaksotuotokset, jotka sisältävät sekä laitoshoitojaksot että avohoitokäynnit
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
3
Tuotosten laskeminen
• Tuotoksia laskettaessa episodien/ Drg–hoitojaksojen määrät painotetaan niille lasketuilla
kustannuspainokertoimilla.
• Sairaalan tai erikoisalan kokonaistuotos saadaan
laskemalla yhteen painotettujen episodien/DRG –
hoitojaksojen määrät.
16.10.2015
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
4
Painotettujen episodien määrän kehitys
yliopistosairaaloissa vuosina 2010–2014;
indeksi 2010 = 100
Painotetut episodit
Sairaalat
HYKS
KYS
OYS
TAYS
TYKS*
Yhteensä
2010
100
100
100
100
100
100
2011
103
100
102
106
101
103
2012
102
102
107
116
99
105
2013
104
102
108
120
103
107
2014
106
99
109
123
113
110
* Poimintavirheitä 2014, korjatut aineistot tulossa
16.10.2015
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
5
Painotettujen episodien määrän kehitys
keskussairaaloissa vuosina 2010–2014;
indeksi 2010 = 100
Sairaala
Etelä-Karjalan keskussairaala
Hyvinkään sairaala
Kainuun keskussairaala
Kanta-Hämeen keskussairaala
Keski-Pohjanmaan keskussairaala
Keski-Suomen keskussairaala
Kymenlaakson keskussairaala
Lapin keskussairaala
Länsi-Pohjan keskussairaala
Mikkelin keskussairaala
Pohjois-Karjalan keskussairaala*
Päijät-Hämeen keskussairaala
Satakunnan keskussairaala
Savonlinnan keskussairaala
Seinäjoen keskussairaala
Vaasan keskussairaala
Sairaala
2010
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
Painotetut episodit
2011
2012
2013
103
103
106
105
101
101
103
108
108
102
103
109
96
97
100
99
99
95
100
99
100
105
110
114
105
107
103
101
98
101
110
118
127
101
103
106
98
90
93
97
94
92
100
99
99
100
103
99
101
102
103
2014
109
101
112
107
99
99
95
112
107
104
132
106
88
93
98
105
104
*Sisältää koko akuuttilääketieteen (15E+15Y)
16.10.2015
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
6
Painotettujen episodien määrän kehitys
muissa sairaaloissa vuosina 2010–2014;
indeksi 2010 = 100
Sairaalat
Forssan sairaala
Iisalmen sairaala
Lohjan sairaala
Loimaan aluesairaala*
Länsi-Uudenmaan
Oulaskankaan sairaala
Pietarsaaren sairaala
Porvoon sairaala
Raahen sairaala
Salon aluesairaala*
Turunmaan sairaala*
Vakka-Suomen sairaala*
Valkeakosken sairaala
Vammalan aluesairaala
Varkauden sairaala
Yhteensä
2010
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
Painotetut episodit
2012
2013
2011
103
104
105
84
87
98
106
106
107
94
105
99
95
96
100
99
96
98
103
103
95
103
105
104
91
93
89
100
100
101
106
104
105
96
91
89
107
121
110
107
77
64
113
114
108
101
101
98
2014
97
86
108
101
93
99
84
104
85
104
112
97
100
63
109
97
* Poimintavirheitä 2014, korjatut aineistot tulossa
16.10.2015
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
7
Kustannustiedot
1. Shp-, sairaala- ja erikoisalakohtaiset kustannukset
• kaikkien sairaaloiden tietoja on yhdenmukaistettu vertailukelpoisuuden
parantamiseksi
• suoritteiden ja kustannusten kohdattava
2. Potilasryhmittäiset ja alueelliset /kunnittaiset
kustannukset perustuvat laskennallisiin
kustannuksiin
3. Kustannustietojen keruuohje
•
•
16.10.2015
Toimitetaan sairaaloille maaliskuussa
Tiedot toimitetaan yhteisen lomakepohjan mukaisilla tiedoilla
ohjeistuksen mukaisesti
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
8
Kustannusten kehitys yliopistosairaaloissa
vuosina 2010–2014; indeksi 2010 = 100
Sairaalat
HYKS
KYS
OYS
TAYS
TYKS
Yhteensä
16.10.2015
2010
100
100
100
100
100
100
Deflatoidut kustannukset
2013
2011
2012
103
103
104
107
109
102
109
105
108
106
106
111
102
104
107
103
105
107
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
2014
109
112
111
112
108
110
9
Kustannusten kehitys keskussairaaloissa
vuosina 2010–2014; indeksi 2010 = 100
Deflatoidut kustannukset
Sairaala
Etelä-Karjalan keskussairaala
Hyvinkään sairaala
Kainuun keskussairaala
Kanta-Hämeen keskussairaala
Keski-Pohjanmaan keskussairaala
Keski-Suomen keskussairaala
Kymenlaakson keskussairaala
Lapin keskussairaala
Länsi-Pohjan keskussairaala
Mikkelin keskussairaala
Pohjois-Karjalan keskussairaala*
Päijät-Hämeen keskussairaala
Satakunnan keskussairaala
Savonlinnan keskussairaala
Seinäjoen keskussairaala
Vaasan keskussairaala
Yhteensä
2010
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
2011
100
108
106
105
104
101
101
101
102
102
101
104
101
99
104
103
103
2012
100
110
105
105
102
101
110
111
103
103
104
110
94
97
107
107
104
2013
101
110
115
107
104
99
105
106
102
113
106
108
94
96
107
113
105
2014
105
114
112
106
106
101
108
114
106
106
118
109
94
98
107
108
106
*Sisältää koko akuuttilääketieteen (15E ja 15Y) kustannukset
16.10.2015
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
10
Kustannusten kehitys muissa sairaaloissa
vuosina 2010–2014; indeksi 2010 = 100
Sairaalat
Forssan sairaala
Iisalmen sairaala
Lohjan sairaala
Loimaan aluesairaala
Länsi-Uudenmaan sairaala
Oulaskankaan sairaala
Pietarsaaren sairaala
Porvoon sairaala
Raahen sairaala
Salon aluesairaala
Turunmaan sairaala
Vakka-Suomen sairaala
Valkeakosken sairaala
Vammalan aluesairaala
Varkauden sairaala
Yhteensä
16.10.2015
2010
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
Deflatoidut kustannukset
2011
2012
2013
108
110
106
98
97
94
104
107
106
102
104
104
96
99
97
99
102
97
101
99
92
110
107
109
99
95
91
104
106
106
102
99
102
100
99
99
100
101
106
96
65
57
80
86
83
102
101
99
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
2014
104
104
109
102
95
98
83
113
86
105
100
97
105
63
72
99
11
Mittaustasot
• Tuottaja
Sairaala
Erikoisala
Potilasryhmä
• Alue
Sairaanhoitopiiri
Kunta
16.10.2015
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
12
Kuutioiden rakenne
ALUEKUUTIOT
TUOTTAJAKUUTIOT
Sairaalataso
Sair
P
Sair
A
SHP/SHA kuutiot
Erikoisalataso
E-ala
P
E-ala
A
Erikoisalataso
Potilasryhmätaso
Episodikuutio
P
Hoitojaksokuutio P
Potilasryhmätaso
KUNTA -kuutio
16.10.2015
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
E-ala
P
E-ala
A
Epikuut Epikuut
P
A
Hj-kuut Hj-kuut
P
A
Kunta/erikoisalataso P
13
Sairaaloiden tunnuslukuja 2014
Sairaala
HYKS
TAYS
OYS
KYS
Keski-Suomen keskussairaala
Seinäjoen keskussairaala
Satakunnan keskussairaala
Päijät-Hämeen keskussairaala
Pohjois-Karjalan keskussairaala
Vaasan keskussairaala
Kanta-Hämeen keskussairaala
Etelä-Karjalan keskussairaala
Kymenlaakson keskussairaala
Lapin keskussairaala
Hyvinkään sairaala
Mikkelin keskussairaala
Helsingin terveyskeskus
Keski-Pohjanmaan keskussairaala
Kainuun keskussairaala
Länsi-Pohjan keskussairaala
Lohjan sairaala
Savonlinnan keskussairaala
Tampereen terveyskeskus
Porvoon sairaala
Pohjois-Kymen sairaala
Länsi-Uudenmaan sairaala
Turun terveyskeskus
Oulaskankaan sairaala
Valkeakosken sairaala
Pietarsaaren sairaala
Forssan sairaala
Iisalmen sairaala
Rauman sairaala
Raahen sairaala
Porin terveyskeskus
Jämsän seudun th:n ky ky
Vammalan aluesairaala
Pieksämäen terveyskeskus
Varkauden sairaala
Kuusamon terveyskeskus
Kuopion terveyskeskus
Nokian terveyskeskus
Haminan seudun terveyskeskus
Heinolan terveyskeskus
Kaikki yhteensä
16.10.2015
Kustannukset
1 131 168 000
463 704 000
370 285 000
298 576 000
205 785 000
171 883 000
168 934 000
167 392 000
147 530 000
140 938 000
129 800 000
120 387 000
118 913 000
107 700 000
95 059 000
91 548 000
82 184 000
77 277 000
73 256 000
62 063 000
56 906 000
56 850 000
51 133 000
50 818 000
34 949 000
28 758 000
26 991 000
26 765 000
22 210 000
21 372 000
17 661 000
17 544 000
16 895 000
15 676 000
11 860 000
10 336 000
9 652 000
7 903 000
7 881 000
7 506 000
5 842 000
4 663 000
2 301 000
1 805 000
4 738 659 000
Episodit
569 630
223 349
178 531
149 405
139 299
97 853
119 452
114 031
116 136
82 718
86 377
83 148
88 813
76 144
68 719
61 975
64 805
56 264
59 406
44 006
42 297
36 811
42 029
40 704
40 972
26 835
30 155
18 238
27 416
19 070
19 507
16 656
17 437
16 063
8 592
8 496
8 468
8 111
8 712
5 829
11 797
1 388
414
1 843
Avo- ja laitoshoitojaksot/
episodi
2,53
2,75
2,35
2,43
2,66
2,48
2,52
2,20
2,21
2,65
2,51
2,28
2,26
2,00
2,09
2,22
1,83
2,00
2,10
2,29
2,14
2,21
2,28
1,98
1,78
2,17
2,35
1,70
2,00
1,88
2,15
2,51
2,63
1,76
1,74
1,95
1,84
2,62
2,07
1,71
2,44
1,13
1,13
1,43
2 937 901
2,36
Avo- ja laitos- Casemix- Laitoshoitoindeksi
hoitojaksot
jaksot
1 440 137
1,07
149 670
615 025
1,15
72 523
419 455
1,28
56 010
363 006
1,20
50 800
370 133
0,86
38 206
242 614
0,89
27 573
300 807
0,90
37 791
250 704
1,06
35 561
257 075
1,00
31 465
219 375
0,87
23 695
216 557
0,91
24 549
189 242
0,94
21 443
200 298
0,82
18 661
152 106
0,95
20 320
143 338
1,03
19 643
137 468
1,01
17 787
118 683
0,91
15 722
112 705
0,91
14 473
125 003
0,92
14 464
100 880
0,93
12 136
90 548
0,96
10 443
81 178
0,92
10 535
95 656
0,75
12 672
80 408
1,00
10 169
72 798
0,88
8 894
58 115
0,76
4 883
70 907
0,58
3 974
31 076
1,33
7 556
54 866
0,75
5 553
35 758
0,98
5 617
41 977
0,75
4 634
41 760
0,62
3 593
45 923
0,69
4 000
28 209
0,92
4 417
14 981
1,29
3 328
16 527
0,92
2 129
15 558
1,10
2 824
21 252
0,61
2 142
18 057
0,74
2 498
9 961
1,05
2 813
28 759
0,34
382
1 575
3,76
1 575
466
5,47
466
2 630
0,89
313
6 933 556
817 902
Casemixindeksi/
Ajanvaraus- Päivystys- Käynnit Casemix/ Laitoshoidon
osuus %
laitos
käynnit
käynnit
yht.
Avo
6,34
1 121 822
168 645 1 290 467
0,46
10
6,56
484 175
58 327
542 502
0,43
12
6,68
322 456
40 989
363 445
0,45
13
5,91
272 478
39 501
311 979
0,44
14
4,96
295 476
36 451
331 927
0,39
10
5,26
190 072
24 969
215 041
0,33
11
4,54
235 965
27 051
263 016
0,37
13
5,00
182 419
32 724
215 143
0,41
14
5,14
161 251
64 359
225 610
0,43
12
4,94
174 547
21 133
195 680
0,38
11
4,92
169 897
22 111
192 008
0,39
11
5,37
149 310
18 489
167 799
0,38
11
4,90
157 214
24 423
181 637
0,40
9
4,68
116 195
15 591
131 786
0,38
13
4,61
99 729
23 966
123 695
0,46
14
5,06
101 953
17 728
119 681
0,41
13
4,44
63 612
39 349
102 961
0,37
13
4,55
83 858
14 374
98 232
0,37
13
4,87
94 106
16 433
110 539
0,40
12
4,88
77 573
11 171
88 744
0,39
12
4,85
69 834
10 271
80 105
0,46
12
4,55
57 557
13 086
70 643
0,38
13
4,11
82 604
380
82 984
0,24
13
4,84
55 724
14 515
70 239
0,45
13
4,47
52 013
11 891
63 904
0,38
12
4,65
42 215
11 017
53 232
0,40
8
5,07
63 706
3 227
66 933
0,31
6
4,21
18 805
4 715
23 520
0,41
24
3,87
42 411
6 902
49 313
0,40
10
4,07
29 368
773
30 141
0,40
16
37 343
0,31
11
4,29
31 223
6 120
4,46
37 217
950
38 167
0,26
9
4,44
41 721
202
41 923
0,33
9
3,78
23 653
139
23 792
0,39
16
4,54
11 653
11 653
0,36
22
5,03
14 396
2
14 398
0,31
13
4,19
12 599
135
12 734
0,41
18
4,01
17 882
1 228
19 110
0,23
10
3,76
14 140
1 419
15 559
0,26
14
3,10
7 148
7 148
0,24
28
5,43
28 147
230
28 377
0,27
1
3,76
100
5,47
100
4,47
2 317
2 317
0,41
12
5,42
5 310 441
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
804 986 6 115 427
0,41
12
14
Oman sairaanhoitopiirin tai sairaanhoitoalueen (HUS) sairaaloiden
kustannusten osuus alueen kuntien somaattisen erikoissairaanhoidon
laskennallisista kustannuksista vuonna 2014
16.10.2015
Sairaanhoitopiiri/alue
%
Varsinais-Suomen shp
92,1
HYKS -sha
89,4
Pohjois-Pohjanmaan shp
89,2
Pohjois-Karjalan shp
88,8
Keski-Suomen shp
88,2
Päijät-Hämeen shp
87,1
Pohjois-Savon shp
86,9
Etelä-Karjalan shp
86,8
Itä-Savon shp
85,0
Etelä-Pohjanmaan shp
84,2
Pirkanmaan shp
84,0
Lapin shp
81,0
Kainuun shp
80,4
Länsi-Pohjan shp
80,0
Keski-Pohjanmaan shp
79,9
Etelä-Savon shp
77,4
Vaasan shp
74,6
Kanta-Hämeen shp
73,7
Satakunnan shp
72,0
Kymenlaakson shp
65,4
Hyvinkaan sha
59,8
Länsi-Uudenmaan sha
55,6
Porvoon sha
55,4
Lohjan sha
54,8
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
15
Kustannusten jakautuminen
sairaalatyypeittäin 2014 ilman
psykiatriaa
Sairaalatyyppi
Euro
%
Yliopistosairaalat
2 675 926 000
51,0
Keskussairaalat
1 935 315 000
36,9
428 548 000
8,2
Erikoislääkärijohtoiset t
202 188 000
Yhteensä
5 241 977 000
3,9
100,0
Muut sairaalat
16.10.2015
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
16
Yliopistollisten sairaaloiden tuottavuus 2014;
sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100
105
TAYS
107
104
OYS
102
101
KYS
103
96
HYKS
96
90
95
Episodi-tuottavuus
16.10.2015
100
105
110
Hoitojakso-tuottavuus
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
17
Keskussairaaloiden tuottavuus 2014; sairaalatyypin
keskimääräinen tuottavuusluku=100
Pohjois-Karjalan keskussairaala
117
Hyvinkään sairaala
111
Päijät-Hämeen keskussairaala
110
Kainuun keskussairaala
108
Satakunnan keskussairaala
106
Mikkelin keskussairaala
104
102
Länsi-Pohjan keskussairaala
Sairaalat yhteensä
100
100
Etelä-Karjalan keskussairaala
Kanta-Hämeen keskussairaala
98
Keski-Suomen keskussairaala
97
Lapin keskussairaala
95
Keski-Pohjanmaan keskussairaala
94
Kymenlaakson keskussairaala
93
Vaasan keskussairaala
89
Savonlinnan keskussairaala
88
Seinäjoen keskussairaala
87
50
16.10.2015
60
70
80
90
100
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
110
120
18
Muiden sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaalatyypin
keskimääräinen tuottavuusluku=100
Pohjois-Kymen sairaala
116
Vammalan aluesairaala
114
Valkeakosken sairaala
112
Varkauden sairaala
108
Rauman sairaala
106
Forssan sairaala
106
Raahen sairaala
104
Pietarsaaren sairaala
102
Sairaalat yhteensä
100
Oulaskankaan sairaala
98
Porvoon sairaala
98
Lohjan sairaala
92
Jämsän seudun th:n ky
91
Länsi-Uudenmaan sairaala
90
Iisalmen sairaala
85
40
16.10.2015
50
60
70
80
90
100
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
110
120
19
Erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden
tuottavuus 2014; sairaalatyypin keskimääräinen
tuottavuusluku=100
Pieksämäen
terveyskeskus
106
Nokian terveyskeskus
102
Tampereen terveyskeskus
101
Kuopion terveyskeskus
101
Sairaalat yhteensä
100
Turun terveyskeskus
100
Kuusamon terveyskeskus
99
Heinolan terveyskeskus
98
Helsingin terveyskeskus
96
Haminan seudun
terveyskeskus
90
30
16.10.2015
40
50
60
70
80
90
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
100
110
120
20
Yliopistosairaaloiden tuottavuus 1998–2014;
yo-sairaalatyypin keskimääräinen
tuottavuusluku=100 vuosittain
120
115
110
105
HYKS
KYS
100
OYS
TAYS
TYKS
95
90
85
80
1998
16.10.2015
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
2012
2013
2014
21
Episodituottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa
2010–2014; indeksi 2010=100
Sairaalat
HYKS
KYS
OYS
TAYS
TYKS*
Yhteensä
2010
100
100
100
100
100
100
Episodituottavuus
2011
2012
2013
100
99
99
98
95
93
98
100
99
100
109
108
98
95
97
99
100
100
2014
97
89
98
110
104
99
* Poimintavirheitä 2014, korjatut aineistot tulossa
16.10.2015
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
22
Tuottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa
vuosina 2010–2014; indeksi 2010=100
115
110
105
HYKS
KYS
100
OYS
TAYS
95
TYKS
Yhteensä
90
85
2010
16.10.2015
2011
2012
2013
2014
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
23
Tuotoksen ja kustannusten kehitys HYKS:ssä;
indeksi 2010=100
Tuotoksen ja kustannusten kehitys KYS:ssa;
indeksi 2010=100
130
130
125
125
120
115
Deflatoidut
kustannukset
110
Painotetut
episodit
120
110
105
105
100
100
95
95
2010
2011
2012
2013
130
130
125
125
120
120
Deflatoidut
kustannukset
Painotetut episodit
100
100
95
95
16.10.2015
2012
2013
2014
2013
2014
Deflatoidut
kustannukset
110
105
2011
2012
115
105
2010
2011
Tuotoksen ja kustannusten kehitys OYS:ssa;
indeksi 2010=100
Tuotoksen ja kustannusten kehitys TAYS:ssa;
indeksi 2010=100
110
Painotetut episodit
2010
2014
115
Deflatoidut
kustannukset
115
Painotetut episodit
2010
2011
2012
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
2013
2014
24
Episodituottavuuden kehitys keskussairaaloissa
2010–2014; indeksi 2010=100
Sairaalat
Etelä-Karjalan keskussairaala
Hyvinkään sairaala
Kainuun keskussairaala
Kanta-Hämeen keskussairaala
Keski-Pohjanmaan keskussairaala
Keski-Suomen keskussairaala
Kymenlaakson keskussairaala
Lapin keskussairaala
Länsi-Pohjan keskussairaala
Mikkelin keskussairaala
Pohjois-Karjalan keskussairaala
Päijät-Hämeen keskussairaala
Satakunnan keskussairaala
Savonlinnan keskussairaala
Seinäjoen keskussairaala
Vaasan keskussairaala
Sairaala
16.10.2015
2010
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
Episodituottavuus
2011
2012
103
103
97
92
98
103
97
98
92
95
98
98
99
91
104
99
103
103
99
95
109
113
97
94
97
96
99
97
97
92
97
96
101
98
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
2013
105
92
94
102
96
96
95
107
100
90
120
98
99
96
92
88
98
2014
104
89
100
101
93
97
88
99
101
98
112
97
94
95
92
97
98
25
Episodituottavuuden kehitys muissa
sairaaloissa 2010–2014; indeksi 2010=100
Sairaalat
Forssan sairaala
Iisalmen sairaala
Lohjan sairaala
Loimaan aluesairaala*
Länsi-Uudenmaan sairaala
Oulaskankaan sairaala
Pietarsaaren sairaala
Porvoon sairaala
Raahen sairaala
Salon aluesairaala*
Turunmaan sairaala*
Vakka-Suomen sairaala*
Valkeakosken sairaala
Vammalan aluesairaala
Varkauden sairaala
Yhteensä
2010
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
Episodituottavuus
2011
2012
2013
97
94
98
88
101
90
102
99
101
103
96
91
100
101
98
97
96
101
102
104
104
95
96
96
94
93
100
96
94
96
102
106
103
96
92
91
107
120
103
112
119
112
134
132
137
100
100
99
2014
93
83
99
99
97
100
101
92
99
99
112
101
95
100
151
98
* Poimintavirheitä 2014, korjatut aineistot tulossa
16.10.2015
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
26
Episodituottavuuden kehitys erikoislääkärijohtoisissa
terveyskeskussairaaloissa 2010–2014;
indeksi 2010=100
Sairaalat
Episodituottavuus
2010
100
2011
123
2012
112
2013
116
2014
111
Heinolan terveyskeskus
100
111
106
63
74
Helsingin terveyskeskus
100
103
116
122
124
Imatran terveyskeskus
100
95
82
82
-
Kuopion terveyskeskus
100
138
103
144
71
Kuusamon terveyskeskus
100
95
93
79
74
Nokian terveyskeskus
100
99
98
63
73
Oulun terveyskeskus
100
109
106
116
-
Pieksämäen terveyskeskus
100
102
94
105
109
Porin terveyskeskus
100
120
165
174
348
Tampereen terveyskeskus
100
102
106
113
125
Turun terveyskeskus
100
109
112
108
116
Yhteensä
100
105
111
113
121
Haminan seudun terveyskeskus
16.10.2015
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
27
DRG -pisteen kustannukset (€)
yliopistosairaaloissa 2014
750
734
730
711
710
691
690
679
670
650
630
HYKS
16.10.2015
KYS
OYS
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
TAYS
28
DRG -pisteen kustannukset (€)
keskussairaaloissa 2014
850
800
795
761
750
700
650
754
744
735
727
675
673
661
659
659
649
643
637
631
627
600
550
500
450
400
350
300
16.10.2015
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
29
DRG -pisteen kustannukset (€) muissa
sairaaloissa 2014
700
681
677
653
650
651
647
631
610
600
609
603
587
565
563
550
548
540
533
500
450
400
350
300
16.10.2015
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
30
DRG -pisteen kustannukset (€) erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa 2014
1 000
903
900
800
787
769
762
718
700
712
712
659
614
600
605
599
500
400
300
16.10.2015
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
31
Casemixit yliopistosairaaloissa ja
vuodeosastohoitojaksojen (sis. päiväkirurgian)
osuus kaikista jaksoista 2014
Sairaala
HYKS
KYS
OYS
TAYS
16.10.2015
Avo/laitosjaksot
Casemix
1,07
1,20
1,28
1,15
Laitosjaksot
Casemix
6,34
5,91
6,68
6,56
Avojaksot
Casemix
0,46
0,44
0,45
0,43
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
Laitosjaksot
kaikista jaksoista
%
10,39
13,99
13,35
11,79
32
Casemixit keskussairaaloissa ja
vuodeosastohoitojaksojen (sis. päiväkirurgian)
osuus kaikista jaksoista 2014
Sairaala
Etelä-Karjalan keskussairaala
Hyvinkään sairaala
Kainuun keskussairaala
Kanta-Hämeen keskussairaala
Keski-Pohjanmaan keskussairaala
Keski-Suomen keskussairaala
Kymenlaakson keskussairaala
Lapin keskussairaala
Länsi-Pohjan keskussairaala
Mikkelin keskussairaala
Pohjois-Karjalan keskussairaala
Päijät-Hämeen keskussairaala
Satakunnan keskussairaala
Savonlinnan keskussairaala
Seinäjoen keskussairaala
Vaasan keskussairaala
16.10.2015
Avo/laitosjaksot
Casemix
0,94
1,03
0,92
0,91
0,91
0,86
0,82
0,95
0,93
1,01
1,00
1,06
0,90
0,92
0,89
0,87
Laitosjaksot
Casemix
5,37
4,61
4,87
4,92
4,55
4,96
4,90
4,68
4,88
5,06
5,14
5,00
4,54
4,55
5,26
4,94
AvoLaitosjaksot
jaksot
kaikista jaksoista
Casemix
%
0,38
11,3
0,46
13,7
0,40
11,6
0,39
11,3
0,37
12,8
0,39
10,3
0,40
9,3
0,38
13,4
0,39
12,0
0,41
12,9
0,43
12,2
0,41
14,2
0,37
12,6
0,38
13,0
0,33
11,4
0,38
10,8
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
33
Casemixit muissa sairaaloissa ja
vuodeosastohoitojaksojen (sis. päiväkirurgian)
osuus kaikista jaksoista 2014
Sairaala
Forssan sairaala
Iisalmen sairaala
Jämsän seudun th:n ky
Länsi-Uudenmaan sairaala
Oulaskankaan sairaala
Pietarsaaren sairaala
Pohjois-Kymen sairaala
Porvoon sairaala
Raahen sairaala
Rauman sairaala
Valkeakosken sairaala
Vammalan aluesairaala
Varkauden sairaala
16.10.2015
Avo/laitosjaksot
Casemix
0,75
0,62
0,92
0,76
1,33
0,98
0,88
1,00
0,92
0,69
0,75
1,10
0,74
Laitosjaksot
Casemix
4,29
4,46
5,03
4,65
4,21
4,07
4,47
4,84
3,78
4,44
3,87
4,19
3,76
AvoLaitosjaksot
jaksot
kaikista jaksoista
Casemix
%
0,31
11,0
0,26
8,6
0,31
12,9
0,40
8,4
0,41
24,3
0,40
15,7
0,38
12,2
0,45
12,6
0,39
15,7
0,33
8,7
0,40
10,1
0,41
18,2
0,26
13,83
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
34
Casemixit erikoislääkärijohtoisissa tk-sairaaloissa ja
vuodeosastohoitojaksojen (sis. päiväkirurgian) osuus
kaikista jaksoista 2014
Avo/laitosSairaala
jaksot
Casemix
Haminan seudun terveyskeskus
5,47
Heinolan terveyskeskus
0,89
Helsingin terveyskeskus
0,91
Kuopion terveyskeskus
0,34
Kuusamon terveyskeskus
1,05
Nokian terveyskeskus
3,76
Pieksämäen terveyskeskus
0,61
Porin terveyskeskus
1,29
Tampereen terveyskeskus
0,75
Turun terveyskeskus
0,58
16.10.2015
Laitosjaksot
Casemix
5,47
4,47
4,44
5,43
3,10
3,76
4,01
4,54
4,11
5,07
Avojaksot
Casemix
0,41
0,37
0,27
0,24
0,23
0,36
0,24
0,31
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
Laitosjaksot
kaikista jaksoista
%
100,0
11,9
13,2
1,3
28,2
100,0
10,1
22,2
13,2
5,6
35
Sairaalat, joilla yli 1 000 Drg-ryhmän 999O,
lyhyt hoito ilman diagnoosia (käynti)
Sairaala
16.10.2015
Avohoitojaksot
Tampereen terveyskeskus
65 821
Seinäjoen keskussairaala
59 604
Satakunnan keskussairaala
31 935
Turun terveyskeskus
24 580
Iisalmen sairaala
24 247
Helsingin terveyskeskus
21 434
Pohjois-Karjalan keskussairaala
21 221
Kuopion terveyskeskus
19 054
Pieksämäen terveyskeskus
14 532
Vaasan keskussairaala
14 185
Länsi-Pohjan keskussairaala
13 869
Rauman sairaala
13 772
TAYS
11 156
Forssan sairaala
9 911
Varkauden sairaala
9 119
Lapin keskussairaala
5 716
Jämsän seudun terveydenhuollon ku
5 456
Kuusamon terveyskeskus
5 377
Kanta-Hämeen keskussairaala
4 801
Keski-Suomen keskussairaala
1 723
Etelä-Karjalan keskussairaala
1 566
Mikkelin keskussairaala
1 243
HYKS
1 220
Keski-Pohjanmaan keskussairaala
1 172
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
36
Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014;
sairaanhoitopiirien sairaaloiden keskimääräinen
tuottavuusluku=100
Pohjois-Karjalan shp
119
Päijät-Hämeen shp
112
Kainuun shp
110
Satakunnan shp
108
Etelä-Savon shp
106
Pirkanmaan shp
104
Länsi-Pohjan shp
104
Etelä-Karjalan shp
102
Pohjois-Pohjanmaan shp
102
Kanta-Hämeen shp
100
Kaikki yhteensä
100
Keski-Suomen shp
99
Pohjois Savon shp
98
HUS
97
Lapin shp
96
Keski-Pohjanmaan shp
95
Kymenlaakson shp
95
Vaasan shp
91
Itä-Savon shp
89
Etelä-Pohjanmaan shp
89
0
16.10.2015
20
40
60
80
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
100
120
37
Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannusten poikkeama (€/as)
sairaanhoitopiireittäin koko maahan verrattuna käytön ja tuottavuuden
mukaan 2014
Etelä-Karjalan shp
Etelä-Pohjanmaan shp
Etelä-Savon shp
HYKS -sairaanhoitoalue
Hyvinkaan sha
Itä-Savon shp
Kainuun shp
Kanta-Hämeen shp
Keski-Pohjanmaan shp
Keski-Suomen shp
Kymenlaakson shp
Lapin shp
Lohjan sha
Länsi-Pohjan shp
Länsi-Uudenmaan sha
Pirkanmaan shp
Pohjois-Karjalan shp
Pohjois-Pohjanmaan shp
Pohjois-Savon shp
Porvoon sha
Päijät-Hämeen shp
Satakunnan shp
Vaasan shp
Varsinais-Suomen shp
-7,6
-8,1
20,5
-48,8
-67,4
342,9
127,5
-12,4
46,4
-76,1
-11,6
70,9
-4,6
164,4
-11,7
-2,5
-51,9
22,8
140,4
-31,8
-134,3
-10,7
72,0
73,5
-200
-100
0
100
200
300
Tehottomuudesta johtuva kustannusten poikkeama €/as
Käytöstä johtuva kustannusten poikkeama €/as
Kustannusten poikkeama yhteensä €/as
16.10.2015
Sairaaloiden tuottavuus 2014 (ennakkotiedot)/ Pirjo Häkkinen
38
Eräiden keskeisten sairausryhmien
hoidon vaikuttavuus
Unto Häkkinen
22.10.2015
Oulu
1
Miksi mitata hoidon laatua ja vaikuttavuutta?
• Keskeinen toiminnan tavoite
• Benchmarking: parhaimmista käytännöistä oppiminen
• Tärkeä tietää, riippuuko hoidon laatu organisoinnin kannalta
tärkeistä tekijöistä (kilpailu, taloudelliset kannusteet ym.
rahoitus- ja järjestämistavat)
• Antaa potilaalle vertailutietoa tuottajan valinnassa
• Palkita hyvin toimivia tuottajia
22.10.2015
Oulu
2
Esityksen sisältö
• Vertailla hoidon laatua sydän- , aivoinfarkti- sekä
lonkkamurtumapotilaiden hoidossa sairaanhoitopiireittäin ja
sairaaloittain
• Arvioida, onko hyvä hoito keskittynyt samoihin
sairaanhoitopiireihin ja sairaaloihin näiden sairauksien
hoidossa
22.10.2015
Oulu
3
Sydäninfarkti
•
Perfect-hankkeen tiedot 2010-2014.
•
Uudet sydäninfarktipotilaat (ei sairaalakäyttöä sydäninfarktin takia
edellisen vuoden aikana)
•
Poistettu myös pitkäaikaishoidossa ennen infarktia olleet
•
40-84 vuotiaat
•
Vakioitu: ikä, sukupuoli, infarktityyppi ja aikaisempi sairaalakäyttö.
HUOM Ei ollut mahdollisuutta käyttää muita riskitekijöitä
(aikaisemmat liitännäissairaudet, eräiden lääkkeiden käyttö), koska
Kelan tietoja ei ole käytössä vuodelta 2014. Tiedot suuntaaantavia ja tarkentuvat myöhemmin. Korrelaatio noin 0.9 lopullisten
tietojen kanssa
•
Aluetason tarkastelussa mukana kaikki potilaat. Sairaaloiden
tarkastelussa mukana ainoastaan suoraan keskussairaaloihin
hakeutuneet potilaat
22.10.2015
Oulu
4
Uudet sydäninfarktipotilaat
2010
2011
2012
2013
2014
Kaikki
6941
6994
7067
7322
7630
Sydäninfarkti
ilman STnousuja
3031
3324
3641
3953
4358
2439
2541
2479
2567
2565
1471
1129
947
802
707
STnousuinfarkti
Muut (I21.9 ja
I22)
22.10.2015
Oulu
5
Sydäninfarkti
Aluevertailu
• 180 päivän kuolleisuus
• Osuus ST-nousuinfarktipotilaista, joille on tehty
pallolaajennus 2 päivän kuluessa
Sairaalavertailu
• 30 päivän kuolleisuus
22.10.2015
Oulu
6
Sydäninfarktipotilaiden 180 päivän kuolleisuus (%)
sairaanhoitopiireittäin 2011-12 ja 2013-2014
20
Itä-Savo
18
Etelä-Savo
Päijät-Häme
16
Lappi
Satakunta
14
Pohjois-Karjala
Pohjois-Savo
12
Etelä-Pohjanmaa
Etelä-Karjala
10
Kymenlaakso
Varsinais-Suomi
8
Kanta-Häme
HUS
6
Keski-Suomi
Keski-Pohjanmaa
4
Pirkanmaa
Länsi-Pohja
2
Pohjois-Pohjanmaa
Kainuu
0
Vaasa
22.10.2015
2011-12
Oulu
2013-14
7
Sydäninfarktipotilaiden 180 päivän kuolleisuus (%) 2011-2012 ja
2013-2014, suurimpien muutosten sairaanhoitopiirit
20
18
16
14
Itä-Savo
Etelä-Savo
Etelä-Karjala
Keski-Suomi
Pohjois-Pohjanmaa
Vaasa
12
10
8
6
4
2
0
22.10.2015
2011-2012
2013-2014
Oulu
8
Sydäninfarktipotilaiden 180 päivän kuolleisuus (%)
sairaanhoitopiireittäin 2013-2014
30
25
20
15
10
5
0
22.10.2015
Oulu
9
Ennakkotietojen ja lopullisten tietojen vertailu:
sydäininfarktipotilaiden 180 päivän kuolleisuus (%)
16
R² = 0,9085
14
Lopullinen indikaattori: ikäja sukupuoli, aik.
sairaalakäyttö, infarktityyppi
ja liitännäissairaudet vakioitu
12
10
10
22.10.2015
12
14
Ennakkotieto: Ikä ,sukupuoli, aik. sairaalalakäyttö ja liitännäissairaudet vakioitu
Oulu
16
10
Osuus ST-nousu infarktipotilaista, joille on tehty
pallolaajennus 2 päivän kuluessa 2010-2014
100
Vaasa
90
Keski-Pohjanmaa
Pirkanmaa
80
Etelä-Pohjanmaa
Kymenlaakso
70
Varsinais-Suomi
Päijät-Häme
60
Kainuu
Pohjois-Savo
50
Kanta-Häme
Pohjois-Karjala
40
Etelä-Karjala
Satakunta
30
Keski-Suomi
HUS
20
Itä-Savo
Etelä-Savo
10
Pohjois-Pohjanmaa
Lappi
0
Länsi-Pohja
2010
22.10.2015
2011
2012
Oulu
2013
2014
11
Sydäninfarktipotilaiden 30 päivän kuolleisuus (%)
sairaaloittain 2011-2012 ja 2013-2014
15
Savonlinnan keskussairaala
Lapin keskussairaala
Seinajoen keskussairaala
Kanta-Hameen keskussairaala
Mikkelin keskussairaala
Paijat-Hameen keskussairaala
10
KYS
Pohjois-Karjalan keskussairaala
TYKS
Etela-Karjalan keskussairaala
Satakunnan keskussairaala
Lansi-Pohjan keskussairaala
TAYS
5
OYKS
Kymenlaakson keskussairaala
HYKS
Keski-Pohjanmaan keskussairaala
Keski-Suomen keskussairaala
Kainuun keskussairaala
0
Vaasan keskussairaala
22.10.2015
2011-2012
2013-2014
Oulu
12
Sydäninfarktipotilaiden 30 päivän
kuolleisuus (%), suurimpien muutosten
sairaalat 2011-2012 ja 2013-2013
10
Seinäjoen
keskussairaala
Mikkelin
keskussairaala
TYKS
8
6
4
2
0
2011-2012
22.10.2015
2013-2014
Keski-Suomen
keskussairaala
Kainuun
keskussairaala
Vaasan
keskussairaala
13
Sydäninfarktipotilaiden 30 päivän kuolleisuus (%) sairaaloittain
2013-2014
18
16
14
12
10
8
6
4
2
0
22.10.2015
Oulu
14
Aivoinfarkti
• Perfect-hankkeen tiedot 2011-2014
• Uudet aivoinfarktipotilaat (first ever)
• Poistettu myös pitkäaikaishoidossa ennen infarktia olleet
• Vakioitu: ikä ja sukupuoli. HUOM! Ei ollut mahdollisuutta
käyttää muita riskitekijöitä (aikaisemmat liitännäissairaudet,
eräiden lääkkeiden käyttö), koska Kelan tietoja ei ole
käytössä vuodelta 2014. Tiedot suuntaa-antavia ja
tarkentuvat myöhemmin. Korrelaatio kuitenkin korkeampi kuin
sydäninfarktipotilailla (0.95)
• Alueellisessa tarkastelussa kaikki uudet potilaan. Sairaalatarkastelussa mukana keskussairaaloihin hakeutuneet
potilaat
22.10.2015
Oulu
15
Aivoinfarkti
Aluevertailu
• 180 päivän kuolleisuus
• Kotiutuminen (vähintään kaksi viikkoa kotona) 90 päivän
kuluessa
Sairaalavertailu
• 30 päivän kuolleisuus
22.10.2015
Oulu
16
Aivoinfarktipotilaiden 180 päivän kuolleisuus (%) 20112012 ja 2013-2014
25
Itä-Savo
20
Kymenlaakso
Etelä-Karjala
Kanta-Häme
Etelä-Pohjanmaa
Keski-Pohjanmaa
15
Päijät-Häme
Kainuu
Pohjois-Savo
Pirkanmaa
Pohjois-Karjala
10
Vaasa
Varsinais-Suomi
HUS
Lappi
Etelä-Savo
5
Länsi-Pohja
Satakunta
Keski-Suomi
Pohjois-Pohjanmaa
0
22.10.2015
2011-2012
Oulu
2013-2014
17
Aivoinfarktipotilaiden180 päivän kuolleisuus,
suurimpien muutosten sairaanhoitopiirit
25
20
Etelä-Karjala
Kanta-Häme
Keski-Pohjanmaa
Pohjois-Karjala
Etelä-Savo
Keski-Suomi
15
10
5
0
22.10.2015
2011-2012
2013-2014
Oulu
18
Aivoinfarktipotilaiden 180 päivän kuolleisuus (%)
sairaanhoitopiireittäin 2013-2014
30
25
20
15
10
5
0
22.10.2015
Oulu
19
Osuus aivoinfarktipotilaista (%), jotka ovat kotiutuneet
90 päivän kuluessa sairaanhoitopiireittäin vuosina 20112012 ja 2013-2014
Pohjois-Pohjanmaa
Satakunta
90
Lappi
Länsi-Pohja
Etelä-Karjala
Kanta-Häme
Vaasa
Pohjois-Savo
80
Varsinais-Suomi
Pirkanmaa
Päijät-Häme
Keski-Suomi
Etelä-Savo
70
Etelä-Pohjanmaa
HUS
Keski-Pohjanmaa
Pohjois-Karjala
Kainuu
Kymenlaakso
60
22.10.2015
2011-2012
Oulu
2013-2014
Itä-Savo
20
Osuus aivoinfarktipotilaista (%), jotka ovat kotiutuneet 90 päivän
kuluessa 2013-2014
90
85
80
75
70
65
60
22.10.2015
Oulu
21
Aivoinfarktipotilaiden 30 päivän kuolleisuus (%)
sairaaloittain 2011-2012 ja 2013-2014
15
Savonlinnan keskussairaala
KYS
Pohjois-Karjalan keskussairaala
Kainuun keskussairaala
TAYS
Paijat-Hameen keskussairaala
10
Seinajoen keskussairaala
HYKS
Lansi-Pohjan keskussairaala
Kymenlaakson keskussairaala
Vaasan keskussairaala /
centralsjukhuset i Vasa
Keski-Pohjanmaan keskussairaala
Etela-Karjalan keskussairaala
Lapin keskussairaala
5
TYKS
Kanta-Hameen keskussairaala
Hyvinkään sairaala
Satakunnan keskussairaala
Mikkelin keskussairaala
Keski-Suomen keskussairaala
OYKS
0
22.10.2015
2011-2012
2013-2014
Oulu
22
Aivoinfarkitipotilaiden 30 päivän kuolleisuus (%),
suurimpien muutosten sairaalat
15
KYS
Pohjois-Karjalan
keskussairaala
Kainuun
keskussairaala
Kymenlaakson
keskussairaala
Mikkelin
keskussairaala
Keski-Suomen
keskussairaala
10
5
0
22.10.2015
2011-2012
Oulu
2013-2014
23
Aivoinfarktipotilaiden 30 päivän kuolleisuus (%) 2013-2014
sairaaloittain
20
15
10
5
0
22.10.2015
Oulu
24
Lonkkamurtumapotilaat
• Perfect-hankkeen tiedot 2011-2014
• Poistettu pitkäaikaishoidossa olleet ennen lonkkamurtumaa
• Vakioitu: ikä ja sukupuoli ja edellisen vuoden sairaalakäyttö.
HUOM! Ei ollut mahdollisuutta käyttää muita riskitekijöitä
(aikaisemmat liitännäissairaudet, eräiden lääkkeiden käyttö),
koska Kelan tietoja ei ole käytössä vuodelta . Tiedot suuntaaantavia ja tarkentuvat myöhemmin. Korrelaatio kuitenkin
korkeampi kuin sydäninfarktipotilailla ( 0.95)
• Alueellisessa tarkastelussa mukana kaikki potilaat.
Sairaalatarkastelussa ainoastaan suoraan keskussairaaloihin
hakeutuneet potilaat. Indikaattorit kuten aivoinfarktissa.
22.10.2015
Oulu
25
Lonkkamurtumapotilaiden 180 päivän kuolleisuus (%)
sairaanhoitopiireittäin 2011-2012 ja 2013-2014
Pohjois-Savo
0
Keski-Suomi
Lappi
Etelä-Savo
Päijät-Häme
Etelä-Pohjanmaa
HUS
Satakunta
Kymenlaakso
Etelä-Karjala
0
Varsinais-Suomi
Kanta-Häme
Pohjois-Pohjanmaa
Länsi-Pohja
Keski-Pohjanmaa
Pohjois-Karjala
Pirkanmaa
Itä-Savo
Vaasa
0
22.10.2015
2011-2012
Oulu
2013-2014
Kainuu
26
Lonkkamurtumapotilaiden 180 päivän kuolleisuus
sairaanhoitopiireittäin 2013-2014
25
20
15
10
5
0
22.10.2015
Oulu
27
80
Osuus lonkkamurtumapotilaista (%) , jotka ovat kotiutuneet 90
päivän kuluessa vuosina 2011-2012 ja 2013-2014
Vaasa
PohjoisPohjanmaa
Kanta-Häme
Itä-Savo
Etelä-Karjala
Etelä-Savo
Kainuu
Lappi
Kymenlaakso
Pirkanmaa
70
Varsinais-Suomi
HUS
Etelä-Pohjanmaa
Satakunta
Päijät-Häme
Pohjois-Karjala
Keski-Pohjanmaa
Keski-Suomi
Länsi-Pohja
Pohjois-Savo
60
22.10.2015
2011-2012
Oulu
2013-2014
28
Osuus lonkkamurtumapotilaista, jotka ovat kotiutuneet 90 päivän
aikana sairaanhoitopiireittäin
90
85
80
75
70
65
60
55
50
22.10.2015
Oulu
29
Lonkkamurtumapotilaiden 30 päivän (%) kuolleisuus
sairaaloittain 2013-2014
14
12
10
8
6
4
2
0
22.10.2015
30
Yhteenvetoa sairaanhoitopiireittäin
Hyvä
kolmessa
sairaudessa
PohjoisPohjanmaa
22.10.2015
Hyvä
kahdessa
sairaudessa
Vaasa
Hyvä
yhdessä
sairaudessa
Kainuu,
Kanta-Häme ,
Lappi,
Satakunta,
Oulu
Parantamisen
varaa yhdessä
sairaudessa
Etelä-Savo,
Kainuu,
Keski-Suomi.
Kymenlaakso,
Länsi-Pohja,
Pohjois-Savo,
Päijät-Häme
Parantamisen
varaa kahdessa
sairaudessa
Itä -Savo
31
Yhteenvetoa sairaaloittain
Hyvä kahdessa
sairaudessa
Hyvä yhdessä
sairaudessa
Kainuu
Keski-Suomi
Mikkeli
Keski-Pohjanmaa
Kymenlaakso
OYKS
Vaasa
22.10.2015
Parantamisen
varaa yhdessä
sairaudessa
Keski-Suomi
Lappi
Pohjois-Karjala
Oulu
Parantamisen
varaa kahdessa
sairaudessa
KYS
Savonlinna
Seinäjoki
32
Jatko
- Syksy 2015: Indikaattoreiden ja raportoinnin uudistaminen ja
kehittäminen yhdessä asiantuntijaryhmän kanssa.
- Koko hoitoketju käsittämään myös perusterveyden- ja
sosiaalihuollon (CHESS seminaari 26.11)
- Kansainvälisten alue- ja sairaala tason tietojen päivitys
vuosille 2015 -2014 (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Italia ja
Unkari)
- Pääkaupunkiseutu-Oslo-Tukholma-Kööpenhamina-Madrid
vertailu (Norjan tiedeakatemian ja EU rahoitus) käsittämään
myös perusterveyden- ja sosiaalihuollon
- Erojen syitä koskeva tutkimus
22.10.2015
Oulu
33
Aivoinfarktipotilaiden kustannukset
ensimmäisen 365 päivän aikana, vuosina 20092010
Euroa/potilas
%
25000
100 %
90 %
20000
80 %
Avohoidon lääkemenot
Avohoidon lääkemenot
70 %
Kotipalvelut
Kotipalvelut
15000
60 %
10000
Perusterveydenhuollon
avokäynnit
50 %
Perusterveydenhuollon
avokäynnit
Erikoissairaanhoidon
avokäynnit
40 %
Erikoissairaanhoidon
avokäynnit
Muu laitoshoito
Muu laitoshoito
30 %
Ensimmäinen
hoitokokonaisuus
5000
Ensimmäinen
hoitokokonaisuus
20 %
10 %
0
0%
Helsinki Espoo Vantaa Kouvola
22.10.2015
Helsinki Espoo Vantaa Kouvola
Oulu
34
Sosiaali- ja terveydenhuollon
hoitoketjut – Peruspalveluhanke
Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari
16.10.2015
22.10.2015
Hoitoketjut / Järvelin
1
Tavoitteet
• Palveluketjujen kustannusten, vaikuttavuuden ja
kustannusvaikuttavuuden kuvailu, tutkiminen ja
alueellinen vertailu (myöhemmin mahdollisesti myös
tuottajakohtainen vertailu)
• Osoittaa rekistereissä olevia puutteita ja esittää niihin
parannuksia
• Arvioida, mitkä ovat sosiaali- ja terveyspalveluja
koskevan tutkimuksen kannalta välttämättömiä tietoja
22.10.2015
Hoitoketjut / Järvelin
2
Osahankkeet (1/2)
•
Ikääntyvät
– Muistisairaat
– Yli 75 –v. kohortti
•
Lapset
– Lasten terveyspalvelut
– Lasten astma
– Lastensuojelu ja syrjäytyminen
•
Perfect –hankkeen laajennukset
– Aivoinfarkti-, sydäninfarkti- ja lonkkamurtumapotilaat
22.10.2015
Hoitoketjut / Järvelin
3
Osahankkeet (2/2)
•
Toimeentulotuen asiakkaat
– Terveyspalvelujen käyttö
•
Mielenterveys- ja päihdeasiakkaat
– Skitsofrenia
– Muut?
•
Vammaiset ja työkyvyttömät
– Vammaispalvelulain arviointi
22.10.2015
Hoitoketjut / Järvelin
4
Aineisto
• Espoon, Helsingin, Kouvolan ja Vantaan asukkaiden sosiaalija terveyspalveluja koskevat tiedot vuosina 2006-2014
• Tietolähteet: Em. kuntien, Kelan, Tilastokeskuksen,
Eläketurvakeskuksen ja THL:n rekisterit
22.10.2015
Hoitoketjut / Järvelin
5
Muisti –potilaat (1/3)
•
Rosenvall A, Rättö H, Finne-Soveri H, Häkkinen U, Juntunen M,
Järvelin J, Linnosmaa I, Noro A, Kuronen M, Malmivaara A: Neljän
vuoden seurantatutkimus helsinkiläisistä ja espoolaisista
muistisairaista - palvelujen käyttö, pitkäaikaishoito ja kuolleisuus.
Suomen Lääkärilehti 37/2015.
•
Espoolaiset käyttivät enemmän avohoitoa ja helsinkiläiset enemmän
laitoshoitoa
22.10.2015
Hoitoketjut / Järvelin
6
Muisti –potilaat (2/3)
•
Mittarit laitostuminen ja kuolleisuus
– Neljän vuoden kuluttua 30% helsinkiläisistä muistisairasta ja 23%
espoolaisista muistisairaista oli pitkäaikaishoidossa
– Neljän vuoden kuluttua muistisairaiden kuolleisuus oli Espoossa
suurempaa kuin Helsingissä
– Erot kaupunkien välillä eivät tilastollisesti merkitseviä
22.10.2015
Hoitoketjut / Järvelin
7
Muisti –potilaat (2/2)
• Kustannusten mallintaminen meneillään
22.10.2015
Hoitoketjut / Järvelin
8
Ikääntyvien kohortti (1/2)
• Kunnan yli 75-vuotiaat
• Vuoden 2006 (”baseline”) tietojen perusteella ryhmät:
1. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olleet
2. Kotihoidon asiakkaat
2.1 Raskaat: Paljon kotihoitoa ja omaishoitoa päivittäin
2.2 Keski-raskaat: Säännöllistä kotihoitoa mutta ei päivittäin
2.3 Kevyet: Ei säännöllistä kotihoitoa
3. Kotona ilman apua asuvat
22.10.2015
Hoitoketjut / Järvelin
9
Ikääntyvien kohortti (2/2)
• Palvelujen käyttö ja kustannukset
– Seurannan alusta eri ajanjaksoina
• Vaikuttavuus
– Kuolleisuus
– Laitostuminen
– Kotona pärjääminen
22.10.2015
Hoitoketjut / Järvelin
10
Lasten terveyspalvelut
• Alle 7-vuotiaiden terveyspalvelujen käyttö
pääkaupunkiseudulla
– Julkaisu tulossa 11/2015
– Käyttäjien ja käyntien määrien tarkastelu sektoreittain
• Lasten astma
– Aineiston muodostus meneillään
22.10.2015
Hoitoketjut / Järvelin
11
Syrjäytyminen
•
Aaltonen S, Berg P, Ikäheimo S, Nuoret luukulla. Kolme
näkökulmaa syrjäytymiseen ja nuorten asemaan
palvelujärjestelmässä. Nuorisotutkimusverkosto. Helsinki 2015
•
Erilaisia syrjäytyminen muotoja
•
Erityisesti mielenterveyshäiriöt yleisiä
•
Kaivataan matalan kynnyksen ”päivystys” -palveluja
22.10.2015
Hoitoketjut / Järvelin
12
Lastensuojelu
•
Lastensuojelun asiakkaiden palveluketjut ja niiden kustannukset
(LaskeTut-hanke)
•
Peruspalvelujen käyttöä, saatavuutta, riittävyyttä ja vaikuttavuutta
koskevia tietoja viimeisten 12 kuukauden aikana ennen
huostaanottoa sekä tietoja palvelujen hinnoista (Huosta-hanke)
•
Lastensuojelun asiakkaiden palvelujen kustannukset ja vaikuttavuus
22.10.2015
Hoitoketjut / Järvelin
13
Sydän-, aivoinfarkti- ja lonkkamurtuma –potilaat (1/2)
• Kaupungeittain 2006-2014
• Palvelujen käyttö ja kustannukset
– Ensimmäinen hoitokokonaisuus
– Vuoden seuranta
• Vaikuttavuus
–
–
–
–
Kuolleisuus
Laitostuminen
Kotona pärjääminen
Toimintakyky palvelujen piirissä olevilla (RAI)
22.10.2015
Hoitoketjut / Järvelin
14
Sydän-, aivoinfarkti- ja lonkkamurtuma –potilaat (2/2)
• Espoon lonkkaliukumäen arviointi
• Pohjoismainen yhteistyö, jossa pääkaupunkiseudun
vertailu Osloon, Kööpenhaminaan, Tukholmaan ja
Madridiin
• Yhdistetty RAI-aineistoon
22.10.2015
Hoitoketjut / Järvelin
15
Toimeentulotuki
•
Vaalavuo, M: Toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö
•
Käsikirjoitus valmistunut
•
Toimeentulotukeen liittyviä indikaattoreita on tekeillä
22.10.2015
Hoitoketjut / Järvelin
16
Mielenterveys
•
Linnosmaa I, Sääksvuori L, Kuronen M: Skitsofrenia -potilaiden
työllisyys ja siihen vaikuttavat tekijät
•
Tarkastellaan mm. sairauden puhkeamisen, sairastumisiän ja
työllistymisen välistä yhteyttä
22.10.2015
Hoitoketjut / Järvelin
17
Vammaispalvelut
•
Väisänen A, Linnosmaa I, Eskelinen J, Nurmi-Koikkalainen P:
Tutkimus vuoden 2009 vammaispalvelulain muutosten vaikutuksista
asiakasmääriin ja kustannuksiin, THL Raportti 1/2014.
•
Henkilökohtaisen avun asiakkaiden ja heidän sosiaali- ja
terveyspalvelujen kuvailu aineiston avulla
22.10.2015
Hoitoketjut / Järvelin
18
Päätelmä yleisesti
• Eri rekistereistä poimittujen aineistojen saatavuus ja laatu
vaihtelevia
• Merkitys SOTEn ja ylipäätään sosiaali- ja terveyspalvelujen
integraation kannalta
• Sosiaalipalvelujen luokituksen käyttöönotto koko maassa
22.10.2015
Hoitoketjut / Järvelin
19
Tulossa
• CHESS seminaari, THL, to 26.11.2015 klo 12-16
• Julkaisuja osahankkeista tulosten valmistuttua
22.10.2015
Hoitoketjut / Järvelin
20
Tuottavuus- ja vaikuttavuustietojen
kehitysnäkymät
Unto Häkkinen
Oulu
1
Terveyden- ja sosiaalihuollon tuottavuus- ja
vaikuttavuusasiantuntijaryhmä
Kohde: Valtakunta- , alue- , ja tuottajatason koko maata koskeva tuottavuus- ja
vaikuttavuus tarkastelu.
”Hallitus toteuttaa valtakunnallisesti kuntien ja muun julkisen sektorin tuotantokustannusten
mittariston, joka tekee kustannuksista ja laadusta läpinäkyvän sekä vertailukelpoisen”
Asiantuntijaryhmä kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa.
Jakaantuu alaryhmiin, jotka kokoontuvat tiheämmin
Alaryhmiä voidaan muodostaa:
–
Sektoreittain ( esim. sairaalat, perusterveydenhuolto, vanhuspalvelut,
sosiaalipalvelut)
– Ongelmakohtaisesti (sairaudet/ terveysongelmat (Perfect) , jolloin
arvioidaan hoitoketjuja yli sektoreiden
– Väestöryhmittäin (esim. lapset, vanhukset), jolloin katsotaan palveluja yli
sektoreiden
Oulu
2
Alatyöryhmät
Aloitettu näistä (syksy 2015):
1
Sairaalatoiminnan tuottavuus (sektoreittainen)
2
Sairaudet/ terveysongelmat (hoitoketjut yli
sektorirajojen)
3
Vanhusten palvelut (hoitoketjut yli sektorirajojen)
Myöhemmin (2016):
 Sektoreittain : Perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut
 Ongelmakohtaiset: Perusterveydenhuollon ja
sosiaalipalvelujen vastuulla olevat (esim. diabetes,
lastensuojelu) kysymykset
 Väestöryhmittäiset: Lasten palvelut
Oulu
3
Sairaaloiden tuottavuus alatyöryhmä: tavoitteet
1. Kehittää sairaaloiden tuottavuustietojärjestelmän
menetelmiä.
2. Parantaa sairaaloiden tuottavuustietojärjestelmän aineiston
laatua.
3. Kehittää sairaaloiden tuottavuustietojen raportointia.
4. Arvioida sairaaloiden tuottavuustietojärjestelmän
laajentamista psykiatriseen erikoissairaanhoitoon.
Oulu
4
Sairaaloiden tuottavuustietojärjestelmän
menetelmien kehittäminen
• Episodialgoritmin arviointi ja sen pohjalta mahdolliset
muutokset algoritmiin.
• Erikoisalajaottelun toimivuuden arviointi tuottavuustiedoissa:
kustannukset + Hilmo-rekisteritiedot.
• DRG –painojen laskentapohjan arviointi.
Oulu
5
Parantaa sairaaloiden tuottavuustieto-järjestelmän
aineiston laatua
• Analysoidaan sairaaloiden Hilmo-rekisteritietojen laatua ja
annetaan palautetta sairaaloille
– Kehitetään Hilmo-opasta
• Analysoidaan sairaaloiden lähettämiä kustannustietoja ja
kehitetään tiedonkeruun ohjeistusta tarvittaessa.
Oulu
6
Sairaaloiden tuottavuustietojen raportoinnin
kehittäminen
• Arvioidaan nykyinen raportointijärjestelmä ja tehdään
mahdolliset muutokset raportointiin.
• Otetaan uusi raportointiohjelma käyttöön; luovutaan Cognosraportoinnista.
• Pohditaan sähköisen raportoinnin yhdistämistä osaksi Hilmoraportointia (toimenpiteet, diagnoositiedot).
Oulu
7
Sairaaloiden tuottavuustietojärjestelmän
laajentaminen psykiatriseen erikoissairaanhoitoon
• Käydään keskustelua aiheesta.
• Tehdään esitys nykyisten psykiatrian Hilmo/kustannustietojen raportoinnista.
Oulu
8
Sairaus-/terveysongelmakohtainen alatyöryhmä
• Tavoite: ylläpitää ja kehittää sairaus/terveyskohtaisia
suoristumiskyvyn indikaattoreita
• Luoda ajantasainen raportointijärjestelmä, josta samasta
paikkausta löytyvät kaikki kutakin sairautta/ terveysongelmaa
koskevat kansainväliset, valtakunnalliset, alueittaiset ja
sairasaloittaiset vertailutiedot
• Arvioidaan hoitoketjua yli sektorirajojen
Oulu
9
Alaryhmän tehtävät syksy 2015
- Indikaattoreiden ja raportoinnin uudistaminen ja kehittäminen
- Hoitoketjutarkastelun ulottaminen perusterveydenhuoltoon ja
sosiaalipalveluihin
- Indikaattoreiden ajantasainen tuotanto
Tarkasteltavat taudit
• Sydäninfarkti ja sydänpotilaat (Hilmo lisätiedot)
• Aivohalvaus
• Lonkkamurtuma
• Tekonivelkirurgia (implanttirekisteri)
Oulu
10
Vanhusten palvelujen alatyöryhmä
• Kuvata ikäihmisiä koskevien kohorttien hoito/palveluketjuja
sekä vertailla niiden kustannuksia ja vaikuttavuutta ja näiden
kehitystä eri kunnissa ja alueilla
• Tarjota vertailutietoa (benchmarking) kunta- ja aluetason
päätöksentekoon
• Arvioida selittyvätkö kunnittaiset erot paikallisilla
toimintatavoilla sekä
• Tuottaa tietojärjestelmä, jonka avulla voidaan arvioida
erilaisten interventioiden (integraatio, kuntoutus jne.)
kustannuksia ja vaikuttavuutta
Oulu
11
Alustava ehdotus tarkasteltavista kohorteista
• Kohderyhmä: Kunnan yli 75-vuotiaat seurannan alkaessa
• Edellisen vuoden tietojen (Hilmo, AVOHilmo, Omaishoidon
tuki) perusteella jaetaan kunnan yli 75-vuotiaat seuraaviin
ryhmiin:
1. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olleet
2. Kotihoidon asiakkaat
2.1 Raskaat: Paljon kotihoitoa ja omaishoitoa päivittäin
2.2 Keski-raskaat: Säännöllistä kotihoitoa mutta ei päivittäin
2.3 Kevyet: Ei säännöllistä kotihoitoa
3. Kotona ilman apua asuvat
Oulu
12
Seuranta
•
Seurataan hoitoketjuja, niihin liittyviä palvelujen käyttöä, kustannuksia ja
vaikuttavuutta ryhmittäin. Seuranta vuosittain (1,2,3,4,5 vuotta)
•
Kustannus-, käyttö- ja vaikuttavuusindikaattorit vaihtelevat ryhmittäin
•
Indikaattorit vakioidaan iän, sukupuolen, siviilisäädyn, liitännäissairauksien
suhteen
•
Vaikuttavuus:
 kuolleisuus, kaikki ryhmät
 laitostuminen, ryhmät 2-3
 kotona pärjääminen (ilman apua tai kotipalvelulla/omaishoidon tuella),
ryhmät 2-3
 toimintakyky ja sen muutos (niissä kunnissa, jossa RAI on käytössä)
 siirtymät ryhmien välillä (esim. ryhmästä 3 ryhmään 2)
•
Palvelujen käyttö ja kustannukset
 Palvelujen käyttö (hoitopäivät, avokäynnit, kotipalvelu, lääkkeet) eri
sektoreilla ja niistä aiheutuneet kustannukset
Oulu
13
Hankkeen eteneminen
• Syksy 2015: pilotointi Helsingin aineistolla (seuranta alkaa
vuoden 2008 alusta, ryhmiin jako vuoden 2007 tiedoilla)
• 2016 alusta: tarkastelun laajentaminen niihin kuntiin, joista
tarvittavat tiedot (kaikki kotihoidon palvelut, omaishoidontuki)
on saatavilla
Oulu
14
Tulevia tapahtumia
• Integroituvatko perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja
sosiaalipalvelut? 26.11. 2015 pidettävässä seminaarissa
arvioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraation
taloudellisia mahdollisuuksia uuden tutkimustiedon avulla
• ”Julkisten palvelujen ohjauksen edellyttämä tietopohja”
-seminaari 15.12.2015, klo 13-15
Oulu
15