1. No category

Vieraanvaraisuusalan peruskäsitteet
4.2.2015
V.A. Heikkinen
Sari Kortelampi
Pauli Verhelä
2
Sisällys
Vieraanvaraisuusala
3
Matkailutoimiala
4
Matkatoimistoala
5
Matkailupalvelujen jakelutie
6
Kokous- ja tapahtumateollisuus
11
Kongressitoimistot
12
Elämys
13
Elämystalous ja elämysteollisuus
14
Ohjelmapalvelut ja käyntikohteet
15
Kuljetus- ja liikennepalvelut
18
Maaliikenteen toimialat
20
Majoitusala
24
Hotelliala
25
Ruokateollisuus
26
Ravitsemisala
26
Ravintola-ala
27
Ateriapalvelut ja muut ravitsemispalvelut
28
Baarit, juomaseurusteluravintolat ja kahvilat
29
Ravintola asiakas-, työ- ja toimintaympäristönä
31
Ammattikeittiö eli suurkeittiö
32
Ravintoloitsija
32
Kuvat: Jukka Fordell
Matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan peruskäsitteet 2015
3
Vieraanvaraisuusala
Matkailu-, majoitus-, ravitsemis- ja
elämystoimialojen yritykset ja toimipaikat
voidaan luokitella eri tavoin. Alan
asiantuntijat käyttävät käsitteitä päällekkäin,
sekaisin ja eri yhteyksissä. Osa
päällekkäisyyksistä ja sekaannuksista
johtuu suomen kielen moninaisuudesta.
Esimerkiksi englannin sana industry
voidaan kääntää sekä toimialaksi että
teollisuudeksi, ja esimerkiksi termi Tourism
Industry kääntyy niin matkailuteollisuudeksi kuin matkailutoimialaksikin.
Teollisuus-käsite luo vaikutelman tuotantomaisesta, prosessimaisesta ja laajamittaisemmasta
palvelutuotannosta. Toimiala-käsite taas luo vaikutelman elinkeinokokonaisuudesta, johon kuuluu
sekä pieniä että suuria alan organisaatioita.
Englannissa käytetään myös käsitettä Hospitality Industry, joka voidaan kääntää
vieraanvaraisuusteollisuudeksi. Sana vieraanvaraisuus on kuitenkin suomenkielessä vähemmän
käytetty. Yleensä sillä tarkoitetaan hotelli- ja ravintola-alaa, jolloin termi ei käsitä matkailualaa.
Hospitality-käsite juontaa latinan sanasta hostis, joka alun alkaen tarkoittaa valtaa. Isäntä (engl.
host) taas tarkoittaa vieraiden isäntää (engl. lord of strangers). Vieraanvaraisuus (lat. hostire)
tarkoittaa sekä tasa-arvoisuutta että kompensaatiota eli isäntä on tasa-arvoisessa asemassa suhteessa
vieraisiin, mutta hänellä on oikeus saada kompensaatiota tarjoamistaan palveluista.
Vieraanvaraisuus oli tarun mukaan Zeuksen suojeluksessa.
Vieraanvaraisuus viittaa siihen, että isäntä tai emäntä ottaa vastaan vieraita ja on heitä kohtaan
ystävällinen, avulias ja vastaanottavainen. Vieraanvaraisuuteen kuuluu myös tarvittaessa
tervehtiminen, kestitseminen ja yösijan antaminen.
Matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan peruskäsitteet 2015
4
Matkailutoimiala
Matkailuala (engl. Travel Industry tai Tourism Industry) koostuu eri toimialojen palveluista.
Matkailuteollisuus rakentuu pääasiallisesti matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien, liikenne- ja
logistiikkayritysten, majoitus- ja ravitsemisyritysten, ohjelman ja sisällön tuottajien, hyvinvointi-,
terveys-, liikunta- ja kauneusorganisaatioiden palveluista sekä tapahtumista ja käyntikohteista.
KUVIO 1. Matkailualan toimintaympäristö ja sen lähialoja
Matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan peruskäsitteet 2015
5
Matkatoimistoala
Matkatoimistoala sisältää
Tilastokeskuksen toimialaluokituksen
(pääluokka 79) mukaan matkanvälittäjät,
matkanjärjestäjät, matkaoppaat ja osan
ohjelmapalveluista.
Toimialaluokka
Liiketoiminnan kuvaus
79110
*Erilaisten matkojen, kuljetus- ja majoituspalvelujen tukku- tai vähittäismyynti
Matkatoimistojen
kuluttajille ja yritysasiakkaille.
toiminta
*Valmismatkojen, risteilyjen ja majoituksen myynti
*Lento-, juna- ym. liput sekä muut oheispalvelut, kuten ajoneuvovuokraus
79120
*Valmismatkojen ja tilausmatkojen järjestäminen, kokoaminen ja markkinointi
Matkanjärjestäjien *Matkat myydään suoraan vähittäismyyntinä kuluttajille tai tukkumyyntinä
toiminta
matkatoimistoille. Matkat sisältävät yleensä kuljetuksen ja majoituksen.
*Pakettiin voi sisältyä myös aterioita sekä käyntejä museoissa, historiallisissa
tai kulttuurinähtävyyksissä, teatteri-, musiikki- tai urheilutapahtumissa.
*Sisältyy matkanjohtajatoimintaa
79900
Matkojen varauspalvelut:
Varauspalvelut,
*Kuljetus-, hotelli-, ravintola-, autonvuokraus-, huvi- ja urheilutilaisuus- ym.
matkaoppaiden
varaukset
palvelut
*Lomaosakkeiden vaihtopalvelu
*Lomamökkien ja loma-asuntojen välityspalvelut
*Matkailuun liittyvä asuntojen on-line -vaihtopalvelu
*Matkailun edistäminen: valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen esim.
kuntien matkailutoimistot
*Erilaiset ohjelmapalvelut: luonto- ja elämysmatkailu, seikkailut, safarit,
kalastusristeilyt yms.
*matkaopaspalvelut
*erä- ja vaellusoppaat
*lipputoimistojen palvelut
Matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan peruskäsitteet 2015
6
Matkailupalvelujen jakelutie
Maailman matkailujärjestön (UNWTO) mukaan jakelutiellä (engl. Distribution chain) tarkoitetaan
yhdistelmää erilaisia välittäjiä, jotka tekevät yhteistyötä palvelujen myynnissä. Se tarkoittaa
palvelun, tuotteen ja informaation tietä valmistajalta ja alkuperäiseltä tuottajalta kuluttajalle ja
kaupankäynnin eri portaita. Esimerkiksi ruokateollisuudessa elintarvikkeen jakelutie kulkee
siemenestä pellon kaupan ja/tai ammattikeittiön kautta pöytään. Matkailupalvelut taas ovat
yhdistelmä aineettomia kokemuksia ja aineellisia välineitä, tiloja, laitteita sekä muita konkreettisia
elementtejä, joiden luomassa toimintaympäristössä palvelut toteutetaan, tuotetaan ja toteutuvat.
Matkailupalveluiden jakelutien tehtävänä on antaa potentiaaliselle asiakkaalle riittävästi tietoa
ostopäätöksen tekemiseksi, antaa mahdollisuus varata palvelu ja vahvistaa varaus sekä tehdä
kauppa. Jakelutie voidaan nähdä myös rakenteena, järjestelmänä tai eri matkailualan
organisaatioiden välisenä yhteytenä, jotka mahdollistavat tuottajille omien tuotteidensa ja
palvelujensa kuvaamisen ja matkajärjestelyjen vahvistamisen asiakkaalle.
Jakelutie muodostuu useammasta jakelukanavasta, jotka toimivat rinnakkain ja kilpailevat toisten
kanavien kanssa. Puhutaankin jakeluverkosta! Eri välittäjäportaan toimijat auttavat myyjää ja
ostajaa löytämään toisensa, joko niin, että syntyy uusia markkinoita tai niin, että olemassa olevat
markkinat kasvavat.
Matkatoimistot, matkanjärjestäjät, charterlentojen välittäjät, varausjärjestelmät ja muut palvelujen
jakeluun erikoistuneet toimijat vaikuttavat osaltaan palvelujen kysyntään. Jakelutie pystyy
ohjaamaan kysyntää. Se voi vahvistaa merkitystään matkailupalvelujen ostajana tuottajilta ja pystyy
näin vaikuttamaan palvelujen hintaan, tuottajien tuoteportfolioon ja niiden markkinointiin.
Matkailussa kuluttajat voivat ostaa yksittäisiä palveluita suoraan tuottajilta kun taas tuotepakettien
jakeluun ja myyntiin osallistuu monia erilaisia välittäjäportaan toimijoita. Yksittäisiä jakelukanavia
(engl. Distribution Channel) on lukemattomia riippuen elinkeinorakenteesta ja ulkoisesta
ympäristöstä. Jakelukanavia tulee markkinoille jatkuvasti lisää, jolloin kuluttajien valinnan
mahdollisuus kasvaa. Yksinkertaisin jakelukanava on se, että asiakas ottaa suoraan yhteyttä
tuottajaan puhelimitse tai nettisivujen välityksellä.
Matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan peruskäsitteet 2015
7
Sähköinen jakelutie
World Wide Webin käyttöön ottaminen 1993 loi pohjan sähköiselle jakelutielle. Tämä sai
matkailupalvelujen tuottajat kehittämään nettisivujaan, muuttamaan niitä vähitellen pelkästä
informaatiokanavasta suoraksi varauskanavaksi ja edelleen kauppapaikoiksi.
Sähköisen jakelutien tärkeimpänä toimijaryhmänä ovat erilaiset hakukoneet (engl. Search Engine),
joilla haetaan Internetin tarjonnasta hakusanoja käyttäen sopivia sivustoja. Kuluttajat ja muut
asiakkaat voivat esimerkiksi Googlea käyttämällä löytää haluamansa palvelun tarjoajien
nettisivuille. Metahakukoneet hakevat haluttuja tietoja käyttämällä apunaan muita hakukoneita,
portaaleja ja on-line -matkatoimistojen tietoja. Erilaiset lentohintojen vertailusivustot ovat
esimerkki tällaisesta metahakutoiminnasta. Internetin laajaa tarjontaa ei ilman järjestelmän
hakuominaisuutta pystyisi hyödyntämään täydellisesti.
Jakelutien toimijoita
Valtakunnalliset ja alueelliset matkailuorganisaatiot
Valtakunnalliset ja alueelliset matkailuorganisaatiot olivat aikaisemmin merkittävä osa jakelutietä.
Esimerkiksi valtakunnallinen FinPro auttaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälistymään, hankkii
Suomeen lisää ulkomaisia investointeja ja kasvattaa ulkomaisten matkailijoiden virtaa Suomeen.
Suuralueorganisaatiot ovat matkailun suuralueiden (Lappi, Suomen länsi, Järvi-Suomi jne)
markkinointiin panostavia toimijoita ja alueorganisaatiot yksittäisen paikkakunnan tai pienemmän
alueen, kuten matkailukeskusten (Levin Matkailu Oy, Turku Touring ja Häme.fi) markkinointia,
myyntiä ja matkailuneuvontaa hoitavia jakelutien portaita.
Destination Marketing Organisation tai Destination Management Organisation (DMO)
Matkailullisesti merkittävien alueiden ja matkailukeskusten toiminnan johtamiseen ja
markkinointiin on syntynyt Destination Marketing Organisation tai Destination Management
Organisation -tyyppisiä yrityksiä, joista käytetään lyhennettä DMO. Nämä ovat osaltaan korvanneet
Matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan peruskäsitteet 2015
8
perinteissä jakelutiemallissa olevat alue- ja suuralueorganisaatiot, jotka kuitenkin jatkavat erityisesti
tiedotus ja markkinointitehtäviään.
Erilaiset matkatoimistot
Matkatoimisto on yleisnimike, jota käytetään matkapalvelujen ja -pakettien tuottajista, myyjistä ja
välittäjistä. EU:n pakettimatkadirektiivin mukaisesti Suomen Valmismatkalaki (1079/1994 ja
muutokset 938/2008) ja Laki valmismatkaliikkeistä (939/2008) määrittelevät kaksi erityyppistä
valmismatkaliikkeen toimintamuotoa: Matkanjärjestäjällä tarkoitetaan lainsäädännössä sitä, joka
suunnittelee ja toteuttaa valmismatkoja sekä tarjoaa niitä joko itse tai muun elinkeinonharjoittajan
välityksellä taikka joka omaan lukuunsa tarjoaa toisen järjestämiä valmismatkoja. Matkanjärjestäjiä
ovat esimerkiksi Aurinkomatkat, Finnmatkat, OK-matkat, Apollo ja Nazar. Suurten
matkanjärjestäjien myynti tapahtuu suurelta osin on-line kanavien kautta suoraan kuluttajille, mutta
myös tiski-, puhelin- ja sähköpostimyyntiä tehdään.
Matkanvälittäjällä tarkoitetaan laissa sitä, joka matkanjärjestäjän lukuun välittää valmismatkoja
koskevia sopimuksia. Puhtaasti valmismatkoja välittäviä toimistoja ei nykyään juurikaan enää ole,
koska komissiopohjainen myynti on lopetettu matkanjärjestäjämatkatoimistojen ja
liikenneyhtiöiden jo 2000-luvun alkupuolella. Matkanvälittäjä välittää ja myy valmismatkojen
lisäksi ja ja/tai yksittäisiä matkapalveluja, kuten majoitus- ja kuljetuspalveluja sekä oheispalveluita,
kuten viisumeita, aktiviteetteja, tapahtumalippuja jne. Kaikki matkatoimistot voidaan luokitella
välittäjiksi, sillä suuria kansainvälisiä matkanjärjestäjiä (esimerkiksi TUI, Thomas Cook) lukuun
ottamatta kenelläkään ei ole omia matkailupalveluja, vaan ne välittävät toisen osapuolen palvelua.
Välittävien matkatoimistojen ansaintalogiikka perustuu valtaosin asiakkaiden maksamiin
palvelupalkkioihin ja tuotteesta riippuen myös tuottajan maksamaan myyntipalkkioon.
Myyntikanavina ovat tiskimyynti, puhelin ja sähköposti sekä online-myynti.
Valmismatka tuotteena on lain mukaan matkailupalvelujen yhdistelmä (paketti), joka myydään
kuluttajalle etukäteen yhdistettyyn hintaan ja johon kuuluu kuljetus ja majoitus (esimerkiksi
seuramatkapaketti, bussikiertomatka) tai kuljetus tai majoitus ja joku muu kokonaisuuden kannalta
olennainen matkailupalvelu. Kokous-, viihde- ja ateriapalvelut eivät ole lähtökohtaisesti
kokonaisuuden olennaisia palveluita elleivät ne muodosta matkan keskeistä sisältöä tai merkittävää
osaa matkan hinnasta.
Matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan peruskäsitteet 2015
9
Destination Management Company (DMC)
Destination Management Companylla tarkoitetaan matkatoimistoa, joka välittää yrityksen kotimaan
(ja/tai lähimaan) matkailupalveluja toiselle ulkomaalaiselle matkatoimistolle tai yritykselle. Ei
yleensä suoraan kuluttajalle.
Outgoing-matkatoimistot
Outgoing-matkatoimistolla tarkoitetaan maasta ulkomaille kohdistuvaa matkapalvelujen myyntiä.
IATA -oikeudelliset toimistot
IATA -oikeudellisilla toimistoilla tarkoitetaan lentolipun myynti- ja lipunkirjoitusoikeudellisia
toimistoja.
Liikematkatoimisto (esimerkiksi CWT KalevaTravel, SMT, HRG, BCD jne.)
Välittää, myy ja räätälöi organisaatioasiakkaille työsidonnaisen matkailun palveluita joko
yksittäisinä- ja/tai ryhmämatkapalveluina tai matkakokonaisuuksia. Valtaosa liikematkatoimistoista
myy yrityksille myös matkahallinnon palveluja: matkavarausten hoitamisen lisäksi ne osallistuvat
sopimusneuvotteluihin, yrityksen matkustussäännön laatimiseen ja seurantaan, matkakustannusten
hallintaan, tilastointiin ja kehittämiseen sekä henkilökunnan kouluttamiseen. Myynti tapahtuu
tiskimyynnin, puhelin- ja sähköpostin, online -kanavien avulla.
Yleismatkatoimisto
Liike-, ryhmä-, tapahtuma-, vapaa-ajanmatkapalvelujen myyjä (mm. CWT KalevaTravel, MatkaVekka, Matkapojat), joka välittää, myy, räätälöi, tuottaa yksittäis- ja ryhmämatkapalveluita
yrityksille ja yksityisille henkilöille. Räätälöi ja myy yrityksille myös matkahallinnollisia palveluja
sekä kokouksia ja muita tapahtumia. Myynti tapahtuu tiskimyynti, puhelin- ja sähköpostin sekä
online -kanavien avulla.
Matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan peruskäsitteet 2015
10
Ryhmämatkatoimistot
Ryhmämatkatoimistot räätälöivät joko tilauksesta yritykselle ja yksityiselle henkilölle ryhmämatkan
tai tekee keräilyryhmämatkoja kuluttajille (esim. lehtien lukijamatkat).
Online-matkatoimistot (mm. SuperSaver)
Online-matkatoimistot ovat verkossa toimivia matkatoimistoja. Ne myyvät pääsääntöisesti
itsevarausjärjestelmillä verkosta lento-, majoitus-, kuljetuspalveluja yksittäisille kuluttajille eli
samoja palveluita kuin perinteisestäkin matkatoimistosta. Etuina ovat palvelun toiminta 24/7 ja
saavutettavuus mistä tahansa. Niiden varausteknologia on usein kansainvälisten jakelujärjestelmien
(mm. Amadeus) tuottamaa.
non-IATA -oikeudelliset matkatoimistot
non-IATA -oikeudelliset matkatoimistoja ovat muun muassa urheilumatkatoimistot ja muut
teemamatkoja tekevät matkatoimistot (mm. PeterPan -maailma, SporttiMatkat...jne.) räätälöivät
kuluttajalle suoraan tai toiselle matkatoimistolle välitettäväksi matkapalvelukokonaisuuksia bussitai laivamatkoine, mutta yleensä ilman itse järjestettyjä lentokuljetuksia. Joissakin tapauksissa
matkatoimisto voi ostaa lentokuljetukset toiselta matkatoimistolta.
Incoming-matkatoimistot
Incoming-matkatoimisto on kotimaassa operoiva matkatoimisto, jolla ei yleensä ole IATA oikeuksia (poikkeuksia löytyy). Myy ulkomaiselle kuluttajalle tai ulkomaiselle matkatoimistolle
yrityksen kotimaan matkapalveluja tai -kokonaisuuksia.
GSA = General Sales Agent
GSA edustaa kotimaan matkatoimistoille yhtä tai useampaa ulkomaista DMC:ta, hotelliketjua,
laiva-, lento- tai junayhtiötä tai muuta matkailupalvelun tuottajaa.
Matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan peruskäsitteet 2015
11
Muut matkailupalvelun tuottajat
Muita matkailupalvelun tuottajia ovat kuljetusyhtiöt, majoitus- ja ohjelmapalveluyritykset, jotka
ovat matkailun kannalta sen jakelutien päässä olevia toimijoita. Ne ovat niin incoming- kuin
outgoing-yhteistyökumppaneita, jotka myyvät palveluitaan myös suoraan kuluttajille.
Kokous- ja tapahtumateollisuus
Kokous- ja tapahtumateollisuudella tarkoitetaan messu-, kokous-, kongressi-, kannustematka-,
tapahtuma- ja näyttelyaloja (engl. Meetings Industry). Kokous- ja kongressimatkailu on osa
työsidonnaista matkailua, joskin kansainvälisissä kongresseissa varsinaisten osallistujien seuralaiset
ovat yleensä vapaa-ajan matkalla.
Kongressivieraat käyttävät matkailun peruspalveluita (muun muassa kuljetus-, majoitus- ja
ravintolapalvelut) sekä ohjelmapalveluita. Kongressivieraat ovat myös potentiaalisia vapaa-ajan
matkailijoita tapahtumaa ennen tai jälkeen (esi- tai jälkimatka engl. Pre Tour, Post Tour), jonka
tavoitteena on luoda myönteinen kokemus kongressimaasta ja motivoida vierasta tulemaan
uudelleen esimerkiksi. perhelomalle.
Kongressien aihepiirijaottelu voidaan jakaa IAPCO:n (International Association of Professional
Congress Organizers) ryhmittelyn mukaisesti:

Maatalous, ympäristö, luonnontieteet

Kulttuuri, taide, musiikki

Taloustieteet

Opetus, kielitieteet, informatiikka

Historia- ja sosiaalitieteet, turvallisuus

Aatteet, uskonto, filosofia

Lääketiede

Urheilu, vapaa-aika

Teknologia, tietotekniikka, arkkitehtuuri
Matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan peruskäsitteet 2015
12
Kongressitoimistot
Kongressien rakentaminen ja organisointi on pitkäjänteistä ammattilaistyötä. Kongressitoimistot
ovat yrityksiä, jotka hoitavat kongressin järjestäjän toimeksiannosta käytännön järjestelyjen
suunnittelun ja toteutuksen. Kansainvälinen käsite kongressitoimistolle on PCO eli Professional
Congress Organizer. Kongressitoimiston tehtäviin kuuluvat muun muassa osallistujien
rekisteröinnin, majoitusjärjestelyt, sosiaalisen ohjelman, post- ja pretourit, kongressin painotuotteet
sekä maksuliikenteen. Kongressitoimisto hoitaa myös yhteydenpidon luennoitsijoihin, osallistujiin
sekä kongressipaikkoihin. Palvelu voi olla kokonaisvaltainen avaimet-käteen toteutus tai osa
kongressikokonaisuuden tehtävistä. Kongressitoimistopalveluita tarjoavat yksityiset yritykset,
julkiset organisaatiot esimerkiksi yliopistojen kongressitoimistot.
Liikunta- ja kulttuuri-tapahtumat
Kongressipalveluihin sekä liikunta- ja kulttuuritapahtumiin liittyvät toimialat voidaan jakaa
toimialoittain seuraavasti:
Toimialaluokka Liiketoiminnan kuvaus
82300
Messujen, kokouksien, konferenssien yms. tilaisuuksien järjestäminen
Messujen ja
sekä siihen liittyvä myynninedistäminen ja/tai hallinnointi siitä
kongressien
riippumatta, järjestetäänkö näiden tilaisuuksien hallinnointi- ja
järjestäminen
tukipalvelut omalla henkilöstöllä tai omissa tiloissa vai ei.
93120
Urheilutapahtumien järjestäminen
Urheiluseurojen
toiminta
93190
Urheilutapahtumien tuottajien ja promoottorien toiminta riippumatta
Muu
siitä, onko heillä omat tilat tapahtumien järjestämiseen
urheilutoiminta

90020
Tähän kuuluu palkkio- tai sopimusperusteella tapahtuva
Esittäviä taiteita
teatteriesitysten, konserttien, ooppera- ja tanssiesitysten tuottaminen
palveleva
sekä muu näyttämötoimintaa palveleva toiminta, kun se ei tapahdu
Urheilutapahtumien edistämiseen liittyvä toiminta
Matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan peruskäsitteet 2015
13
toiminta
esityksen tuottajan toimesta:


Musiikki-, tanssi- ja teatterifestivaalien järjestäminen
Kulttuuri- ja taidetapahtumien tuottajien ja tapahtumajärjestäjien
toiminta
Tapahtumien suhde matkailuun voi olla:



Matkailua generoivat tapahtumat: tapahtuma itsessään on matkailullinen vetovoimatekijä
(esimerkiksi Savonlinnan Oopperajuhlat)
Matkailua palvelevat tapahtumat: tapahtuma toimii oheispalveluna paikkakunnalla
muuten vieraileville matkailijoille
Matkailusta riippumattomat tapahtumat: paikalliset, paikallisyhteisön omat tapahtumat,
joihin matkailijan on vaikea päästä mukaan
Elämys
Elämys on yksilöllinen psykofyysinen mielentila ja
huipputunne, jonka voi kokea sekä subjektiivisesti että
yhteisöllisesti.
Elämys-käsite on käännetty englannin kielen experiencesanasta, joka voidaan suomentaa sekä kokemukseksi että
elämykseksi. Maailmalla käsite Customer Experience
tarkoittaa pikemminkin kuluttajakokemusta, kun taas
Suomessa elämys-käsitettä käytetään ylisanana matkailu-,
ravintola- ja ruoka-alan markkinointiviestinnässä.
Tosiasiallisesti kyse on kokemuksellisuudesta, joka voi
sisältää elämyksellisiä tunteita.
Kokemus- ja elämyspalveluiden suunnittelussa ja hallinnoimisessa (engl. Experience Management)
pyritään ainutlaatuisten, ikimuistettavien tunteiden rakentamiseen.
Matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan peruskäsitteet 2015
14
Elämystalous ja elämysteollisuus
Suomeen on kehittynyt matkailu-, teknologia- ja viihdeteollisuuden yritysten, taidealojen,
sisällöntuottajien, luovan alan yritysten sekä median välistä asiakaskokemusten palvelu- ja
elämystuotantoa, jossa majoitus- ja ravitsemisalan yritykset ovat mukana yhtenä toimijana. Tätä
asiakaskokemus-, kohtaamis- ja elämyspalveluja tuottavaa, eri toimialoista koostuvaa alaa
kutsutaan elämystaloudeksi (engl. Experience Economy) tai elämysteollisuudeksi (engl. Experience
Industry).
Elämysteollisuus muodostuu sekä fyysisistä että digitaalis-virtuaalisista palvelumaailmoista.
KUVIO 2. Elämysteollisuussektori
Matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan peruskäsitteet 2015
15
Tyypillisimmin elämysteollisuuden toimijat näkyvät suurissa vapaa-aika-, liikunta- ja
kulttuurikeskuksissa sekä massakulttuuri- ja liikuntatapahtumissa (esimerkiksi Levin laskettelu- ja
vapaa-ajan keskus, Rukan hiihtokeskus, Pori Jazz, jääkiekkoturnaukset ja Järvenpään Puistoblues).
Ohjelmapalvelut ja käyntikohteet
Tilastokeskuksen toimialaluokituksissa (TOL 2008) luokitellaan pääosa ohjelmapalveluista
virkistys- ja kulttuuripalveluiden ryhmän seuraaviin alatoimialoihin:
Toimialaluokka
Liiketoiminnan kuvaus
79900
Erilaiset matkailun ohjelmapalvelut: luontoseikkailut, safarit, kalastusristeilyt yms.
Varauspalvelut,
ja elämysmatkailu,
matkaoppaiden
palvelut
77210
Tähän kuuluu vapaa-ajan ja urheiluvälineiden
Vapaa-ajan
vuokraus ja käyttöleasing:
urheiluvälineiden
• Huviveneet, kanootit, purjeveneet, vesiskootterit
vuokraus ja leasing
• Purjelentokoneet, riippuliitimet
• Polkupyörät
• Hiihto- ja lasketteluvälineet
• Muut urheiluvälineet
• Rantatuolien ja aurinkovarjojen vuokraus
77390
Tähän kuuluu muualla luokittelemattomien, pääasiassa
Muiden koneiden ja
tuotantotoiminnassa pääomatavaroina käytettävien koneiden ja
laitteiden vuokraus
laitteiden vuokraus ja käyttöleasing:
ja leasing



Maakuljetuskaluston (muiden kuin autojen) vuokraus
käyttöleasing ilman kuljettajaa:
o Moottoripyörät, matkailuvaunut, asuntovaunut jne.
o Moottorikelkat, mönkijät
Eläinten vuokraus
Juhlatelttojen ja tapahtumakalusteiden vuokraus
Matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan peruskäsitteet 2015
ja
16
91020

Museotoiminta
o Taidemuseot
o Historialliset museot ml. sotamuseot
o Luonnonhistorialliset museot
o Tiede- ja teknologiamuseot
o Muut erikoismuseot, kuten kotimuseot
o Ulkoilmamuseot

Historiallisten paikkojen ja rakennusten suojelu ja toiminta:
linnanrauniot
ja
linnoitukset,
muinaiset
hautapaikat,
kalliomaalaukset, hiidenkirnut, laivojen hylyt yms.





Kasvitieteellisten puutarhojen toiminta
Eläintarhatoiminta
Eläinpuistojen ja kotieläintarhojen toiminta
akvaarioiden ja delfinaarioiden toiminta
Luonnonpuistojen ja luonnonsuojelualueiden toiminta

Ulko- ja sisäurheilupaikkojen toiminta (tilat voivat olla avoimia tai
katettuja ja niissä voi olla paikkoja katsojille):
o Uimahallit ja -stadionit
o Jää- ja urheiluhallit
o Yleisurheilukentät ja -stadionit
o Tenniskentät ja -hallit
o Talviurheiluareenat ja -stadionit, hiihtoputket
o Golfkentät
o Keilahallit ja biljardisalit
o Jalkapallo- ja pesäpallostadionit
o Ravi-, auto-, koira- ja muut kilparadat
o Nyrkkeilyareenat
o Ampumaradat
o Muut urheilu- ja kilpailupaikat
Kilpahevostalli- ja ratsastustallitoiminta
Kilpa-auto-, -moottoripyörä- ja -venetallitoiminta
Vapaa-ajan kalastus ja metsästys
Urheilu- ja virkistystarkoituksessa tapahtuvaa metsästystä ja
kalastusta tukeva toiminta
Museotoiminta
91030
Historiallisten
nähtävyyksien,
rakennusten ja
vastaavien toiminta
91040
Kasvitieteellisten
puutarhojen,
eläintarhojen ja
luonnonpuistojen
toiminta
93110
Urheilulaitokset
93190
Muu
urheilutoiminta




Matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan peruskäsitteet 2015
17
93210
Huvi- ja
teemapuistot
93291





Huvi-, teema- ja seikkailupuistot
Vesipuistot
Planetaariot
Näkötornit
Museorautatiet
Hiihto- ja laskettelurinteiden ylläpito ja toiminta:
 Laskettelu- ja lautailuopetus, välinevuokraus, välinehuolto
 Rinteiden ja latujen lumetus
laskettelukeskukset
Hiihtokeskusten majoitus-, ravitsemis- ja kylpyläpalvelut kuuluvat
Hiihto- ja
toimialaluokkiin 55101 – 56302.
93299
Muualla
luokittelematon
huvi- ja
virkistystoiminta





 Tanssisalit ja -lavat
 Pelihallit, viihdepeliautomaatit:
Flipperit, jalkapallopelit, autopelit yms.
Vapaa-ajan liikkumismuotoja palveleva toiminta, esim. venekerhot,
pursiseurat ja niiden venesatamat
vVpaa-ajan välineiden ja huvivälineiden vuokraus kiinteänä osana
muuta virkistyspalvelujen tarjontaa
Uimarantatoiminta ml. pukeutumiskoppien, säilytyslokeroiden,
tuolien jne. vuokraus
Virkistyspuistotoiminta
Luokkaan kuuluu myös huvi- ja virkistystapahtumien tuottajien ja
tapahtumayrittäjien toiminta, paitsi taide- ja urheilutapahtumien
järjestäminen (90020, 93120)
Englanninkielisessä kirjallisuudessa käytetään ohjelmapalveluista käsitteitä seikkailu- tai matkailu
tai aktiviteetit (engl. Adventure Tourism, Activity Tourism). Suomessa yleisnimenä on ollut pitkään
seikkailu-, safari- ja elämyspalvelut.
Laajasti ajateltuna ohjelmapalveluina voidaan pitää kaikkia sisältöä, jotka täydentävät
peruspalveluja (kuljetus-, majoitus- ja ravitsemispalvelut) ja joista syntyy asiakaskokemuksia.
Esimerkiksi laivaristeily tai junamatka erikoisjunalla ovat sekä kuljetus- että ohjelmapalvelua.
Samoin majoittuminen normaalihotellista poikkeavassa majoitusliikkeessä, esimerkiksi
Herrankukkaron linnunpöntössä Rymättylässä, tai ruokailu ravintolan sijasta leiritulilla tai kodassa.
Matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan peruskäsitteet 2015
18
Ohjelmapalvelut voivat olla ohjattuja tai omatoimisia, siten esimerkiksi välinevuokraus on osa
ohjelmapalveluja. Perinteisen käsityksen mukaan ohjelmapalveluihin liittyi aina asiakkaan
aktiivinen toiminta. Ohjelmapalveluissa asiakkaan rooli voi olla myös hyvin passiivinen: matkailija
voi osallistua yleisötapahtumaan tai konserttiin, nauttia luonnosta omin päin, hiljentyä tai meditoida
jne.
Palveluja tuottavat varsinaisten ohjelmapalveluyritysten lisäksi esimerkiksi majoitusliikkeet,
kylpylät, viihde- ja kulttuurialan toimijat, urheiluseurat, matkanjärjestäjät, alueorganisaatiot sekä
erilaiset välinevuokraamot.
Matkailijoiden suosimia käyntikohteita ovat museot, luonnonpuistot, kasvitieteelliset puutarhat
sekä erilaiset huvi- ja teemapuistot. Kasvava sektori ohjelmapalvelutarjonnassa ovat erilaiset
sisätiloissa toimivat aktiviteetti- ja perhereippailuun sopivat hallit ja seikkailupuistot. Huimala
-reippailuhalli, Angry Birds -teemapuistot ja Flow-parkit sopivat sekä aikuisille että lapsille.
Valtaosa liikunta- ja urheilupalveluihin tarvittavista tiloista, reiteistä ja muusta infrastruktuurista on
rakennettu paikallisten asukkaiden käyttöön, mutta paikasta riippuen niiden matkailukäyttö voi olla
hyvinkin merkittävää. Matkailijat voivat omaehtoisesti käyttää liikuntapalveluita, uimahalleja,
kuntosaleja, ostaa pelivuoroja tai vastaavia. Urheiluopistot tuottavat matkailijoille valmiita
liikunnallisia lomapaketteja ja talviurheilua harrastetaan matkailukeskuksissa.
Kuljetus- ja liikennepalvelut
Koko matkailuelinkeinon kehittymisen yhtenä tärkeänä osatekijänä on ollut liikennemuotojen, yhteyksien ja -palvelujen kehittyminen. Liikennepalvelut ja -välineet yhdistävät matkailun
kohdealueet matkailijoiden lähtöalueisiin, mahdollistavat eri puolilla olevista kohteista ja niiden
palveluista nauttimisen ja kuluttamisen. Lisäksi matkailija käyttää kohteessa usein paikallisia
liikennepalveluita ja/tai osallistuu liikennevälineillä toteutettaviin aktiviteetteihin esimerkiksi
kiertoajelulle. Liikennevälineet voivat itsessään olla matkailutuotteita, esimerkiksi erikoisjunat,
risteilyt tai avaruuslento.
Matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan peruskäsitteet 2015
19
Liikennejärjestelmä
Liikennejärjestelmän peruselementtejä ovat väylät, terminaalit ja liikennevälineet, joiden toimivuus
ja olemassaolo ovat liikennepalveluiden perusedellytys
Väylät ovat eri liikennemuotojen käyttämiä rakenteita: teitä, rautateitä, vesiliikenne- ja
lentoliikenneväyliä. Valtaosaltaan väylät ovat julkishyödykkeitä eli niiden omistus ja ylläpito on
julkisen vallan vastuulla. Maantieliikenteen väylien käyttö on Suomessa ainakin toistaiseksi
maksutonta. Joissakin maissa esimerkiksi Norjassa ja Saksassa on käytössä maksullisia tieosuuksia.
Vesiliikenteessä peritään väylämaksuja ja lentoliikenteessä mm. lennonvarmistus- ja
ylilentomaksuja. Suomessa liikennejärjestelmän väylien ylläpidosta vastaa liikenne- ja
viestintäministeriön alainen liikennevirasto. Alueellisesti ja paikallisesti vastuu on ELY-keskuksilla.
Terminaalit ovat logistiikka- ja palvelukeskuksia: matkustajien ja tavaran lastaus-, purku- ja
lajittelupaikkoja. Liikennepalvelujen tuotannon kannalta ne ovat erilaisten kuljetusreittien lähtö-,
solmu- ja päätepisteitä. Ne toimivat myös monipuolisten oheispalvelujen tuotanto- ja
hankkimispaikkoina. Terminaalit muodostavat liikenneväylien kanssa verkoston liikennepalvelujen
toteuttamiseksi.
Liikenneyhtiöt toimivat sekä palvelun tuottajana että välittäjänä. Liikennepalveluilla tarkoitetaan
ihmisten ja tavaroiden kuljettamista. Osa liikennepalveluista on luvanvaraista toimintaa. Yrityksiltä
vaaditaan liikennelupa tavaraliikenteen ammattimaiseen harjoittamiseen. Joukkoliikennelupa
oikeuttaa harjoittamaan ammattimaista linja-autoliikennettä. Taksiliikennelain mukaan
ammattimainen henkilöiden kuljettaminen tiellä henkilöautolla vaatii taksiluvan. Luvat
taksiliikenneyrittäjille myöntävät alueelliset ELY-keskukset. Lisäksi taksiliikenteessä kuljettajalta
vaaditaan erillinen taksinkuljettajan koulutus ja sen perusteella myönnettävä taksinkuljettajan
ajolupa.
Joukkoliikenne on yleisesti käytettävissä tai tilattavissa olevaa, usein ihmisten kuljettamiseen
tarkoitettua liikennettä, johon kuuluvat linja-auto-, raide- ja rautatieliikenne. Joukkoliikenne on
luvanvaraista toimintaa.
Tilausliikenne on markkinaehtoista liikennettä, jota harjoitetaan vain tilauksesta tilaajan
Matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan peruskäsitteet 2015
20
määräämällä tavalla. Tilausliikennettä voidaan toteuttaa kaikilla liikennevälineillä.
Reittiliikenteellä tarkoitetaan säännöllistä liikennöintiä, joka on yleisesti käytettävissä ja jonka
reitin päätepisteet ja pysäkit sekä aikataulu ovat viranomaisen vahvistamia.
Maaliikenteen toimialat
Maaliikenteen toimialat jakautuvat maantie ja rautatie paikallisliikenteeseen sekä taksiliikenteeseen.
Toimialaluokka Liiketoiminnan kuvaus
49100
Rautateiden
kaukoliikenne


Matkustajien kuljettaminen kaukoliikenteessä (ml. matkustajien
matkatavarat, ajoneuvot, lemmikkieläimet yms.)
Makuuja
ravintolavaunutoiminta
kiinteänä
osana
rautatieyhtiöiden toimintaa
49310
Tähän luokkaan kuuluu kaikki maitse tapahtuva henkilöliikenne
Paikallisliikenne
lukuun ottamatta rautateiden kaukoliikennettä.








Lähija
paikallisliikenne
linja-autoilla,
raitiovaunuilla,
johdinautoilla, metrolla, ilmaradalla yms. aikataulun mukaisesti
kaupunki- ja esikaupunkialueilla ja taajamissa
Kaupungista lentokentälle tai asemalle tapahtuvat kuljetukset
(transfer)
Köysiratojen yms. toiminta, jos ne ovat osa kaupunkiliikennettä
Taksi- ja invataksiliikenne
Taksien tilauskeskukset
Henkilö- ja tila-autojen vuokraus kuljettajineen
Koululaiskuljetukset taksilla
Linja-autojen aikataulunmukainen kaukoliikenne
Sukkulaliikenne (esim. shuttle-bussipalvelut)

Retki- ja kiertoajelut sekä muut linja-autojen tilausmatkat


Henkilöliikenne ihmis- tai eläinvetoisilla ajoneuvoilla, kuten
vossikka- ja riksakuljetukset
Köysi- ja kaapeliratojen toiminta, hiihto- ja kaapelihissit
Koulu- ja työmatkakuljetukset linja-autolla erikseen organisoituina

Rautatieasemien matkustajapalvelut, kuten

49320
Taksiliikenne
49391
Säännöllinen
linja-autojen
kaukoliikenne
49392
Linja-autojen
tilausliikenne
49399
Muu
maaliikenteen
henkilöliikenne
52219
Matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan peruskäsitteet 2015
21
Muu
maaliikennettä
palveleva
toiminta






Lippupalvelu ja aikatauluneuvonta sekä rahtitoiminnot
Tavara-asemat ja -terminaalit
Rautateiden infrastruktuurin toiminnasta huolehtiminen, kuten
radanpito ja rautateiden varikkopalvelut
Kaluston vaihdot ja siirrot
Teiden, siltojen ja tunnelien käyttöön liittyvä toiminta ml. tietullien
ja siltamaksujen perintä
Hinaus- ja tiepalvelut
Bussiliikenne
Bussi on Suomen tärkein joukkoliikenneväline. Bussien osuus on julkisen liikenteen matkoista
Suomessa lähes 60 prosenttia. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella bussien osuus
joukkoliikennematkoista on noin 85 prosenttia.
Julkisella bussiliikenteellä tarkoitetaan aikataulunmukaista reittiliikennettä. Bussi yhdistää
kaupungit maaseudun toisiinsa joustavasti. Reittiverkosto on tiheä ja kattava.
Bussiyrityksiä eli liikennöitsijää on maassamme vajaa 400. Lisäksi busseilla harjoitettavaan tilausja ostoliikenteeseen oikeuttava joukkoliikennelupa on yli 700 yrityksellä tai henkilöllä.
Bussiliikenne on pienyritysvaltaista. Tyypillisimmillään suomalaisella bussiyrityksellä on
omistuksessaan korkeintaan viisi bussia. Yli sadan bussin määrään yltää Suomessa vain kymmenen
bussiyritystä. Vanhimmat edelleenkin toimivat bussiyrityksemme on perustettu yli 85 vuotta sitten.
Rautatieliikenne
Rautatieliikenne on Suomessa 70 % kotimaan tavaraliikennettä. Henkilöliikenteen matkoista noin
10 % tehdään junalla.
Rautateillä tapahtuvassa matkustajaliikenteessä VR-Group on ainoa palvelujen tuottaja. VR-Group -konserni, jonka emoyhtiö on Suomen valtion omistama VR-Yhtymä Oy. Konserniin kuuluvat
matkustajaliikennettä harjoittava VR, logistiikkayhtiö VR Transpoint ja infrastruktuuriyhtiö VR
Track.
Matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan peruskäsitteet 2015
22
Vesiliikenne
Laivaliikenne voidaan jakaa sisävesi- ja meriliikenteeseen. Toimintasegmenttejä ovat muun muassa
kierto-, viihde-, kokous-, ostos- ja teemaristeilyt sekä reittiliikenne.
Toimialaluokka
Liiketoiminnan kuvaus
50101
Matkustajien aikataulunmukainen ja muu kuljetus meritse ulkomaan
liikenteessä joko omilla tai aika- tai matkarahdatuilla aluksilla:
 Autolautat
 Meriristeilyalukset
Meriliikenteen
henkilökuljetus
50102
Rannikkovesiliikenteen
henkilökuljetus
Matkustajien aikataulunmukainen ja muu kuljetus rannikkovesillä tai
saaristosatamien välisessä liikenteessä:
o Retkeily-, risteily- tai kiertoajeluveneiden toiminta
o Yhteysalukset
o Lossit
o Vesitaksit jne.
Huviveneiden vuokraus miehistöineen meri- tai rannikkoliikenteessä
50300
Matkustajien kuljetus jokia, kanavia, järviä tai muita sisävesiväyliä
pitkin omilla tai aika- tai matkarahdatuilla aluksilla
Sisävesiliikenteen
 Sisävesiristeilyt
henkilökuljetus
 Huviveneiden vuokraus miehistöineen sisävesiliikenteessä
52221
Satamat
Satamapalvelut
 Laitureiden ja aallonmurtajien ylläpitopalvelut
 Matkustaja- ja rahtiterminaalien palvelut
Toimialaluokkaan 5222 Vesiliikennettä palveleva toiminta kuuluvat
satamien lisäksi otsikon Muu vesiliikennettä palveleva toiminta (52229)
alla mm. luotsaus, majakat, väylänhoito, pelastuspalvelut ja
jäänmurtajat.
Lentoliikenne
Lentoliikenne on liikennemuodoista nuorin: kaupallinen lentoliikenne alkoi toisen maailmansodan
jälkeen 1900-luvun alussa aluksi postiliikenteenä pienkoneilla. Matkustajaliikenteen kehitys alkoi
1920-luvulla. Lentokoneiden koko ja moottorien kehittyminen edistivät myös matkailukasvua.
Liikenne jakautuu reitti- ja tilausliikenteeseen. Yleisilmailuun kuuluvat lisäksi esimerkiksi
Matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan peruskäsitteet 2015
23
purjelentokoneet ja kuumailmapallot, jotka sisällöllisesti liittyvät tiiviisti matkailun
ohjelmapalveluihin eikä niinkään liikenneilmailuun.
Lentoliikenteen toimialaluokat TOL:n mukaan:
Toimialaluokka Liiketoiminnan kuvaus
51101
Säännöllinen


Matkustajien kuljetus reittilentoliikenteessä
Säännöllinen helikopteriliikenne
lentoliikenne
(reittilennot)
51102
Tilauslentoliikenne





Matkustajien kuljetus tilauslennoilla, esim. charter-lennot
Yleisölennot
Helikopterien tilausliikenne
Kuumailmapallolennot
Ilmakaluston vuokraaminen lentäjineen henkilöliikennettä varten,
esim. matkustajien kuljetus ilmailukerhojen toimesta opetus- tai
huvitustarkoituksessa
Kaksi viimeksi mainittua kuuluvat lentoliikenteen omassa
ryhmittelyssä yleisilmailuun.
51220
Avaruusliikenne
52230
Ilmaliikennettä
palveleva


Satelliittien ja avaruusalusten laukaisu
Tavaroiden ja matkustajien avaruuskuljetus

Matkustajien, eläinten tai tavaroiden ilmakuljetukseen liittyvät
palvelut:
Rahti- ja matkustajaterminaalipalvelujen, kuten lentoasemien
toiminta
o Lennonjohto
o Lentokenttien maapalvelut yms. ml. helikopterikentät ja
vesilentokoneiden tukikohdat
o Matkatavaroiden käsittely lentokentillä
o Muut
lentokenttäpalvelut,
kuten
koneiden
hinaus,
lentokonesuojat, lentokoneiden pysäköinti yms.
Lentokoneiden lentojen väliset käyttöhuollot ja korjaukset

toiminta

Matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan peruskäsitteet 2015
24
Majoitusala
Majoitusalaan kuuluvat kaikki hotellihuoneita, huoneistoja, mökkejä, leirintäalue- ym. tilapalveluja
tarjoavat yksityiset, julkiset ja kolmannen sektorin yksiköt.
Erilaisia majoitusliikkeitä ovat muun muassa:
1.
Hotellit
2.
Kylpylät
3.
Lomakylät
4.
Leirintä- ja matkailuvaunualueet
5.
Liikuntakeskukset
6.
Lomaosakehuoneistot
7.
Lomahuoneistot
8.
Asunto- ja huoneistohotellit
9.
Asuntolat
10. Koulut
11. Villat, suitet
12. Vierashuoneet, -aitat
13. Kesämökit
14. Täysihoitolat
15. Gasthausit, Bed&Breakfast-paikat
16. Koulutuskeskukset
17. Maatilamatkailutilat
18. Matkustaja- ja lomakodit
19. Matkailu- ja lomakylät
20. Retkeilymajat ja hostellit
21. Iglut, jäälinnat
22. Risteily- ja sisävesialukset, höyrylaivat, purjeveneet
23. Leiri- ja seurakuntakeskukset
24. Tuvat
Matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan peruskäsitteet 2015
25
Hotelliala
Hotellit luokitellaan perinteisesti yksikön toiminta-ajatuksen, tähtiluokituksen tai laatukriteerien
mukaan.
Hotellisegmenttejä ovat muun muassa:

liikemieshotellit

kylpylähotellit

matkustajalaivat, risteilyalukset

tunturihotellit

ketjuhotellit

kokous- ja kongressihotellit

lentokenttähotellit

kaupunkihotellit

rantahotellit

designhotellit

automaattihotellit

halpahotellit

luksushotellit

boutiquehotellit

jäähotellit

näköalahotellit

laivahotellit

saaristohotellit

taidehotellit ja

kesähotellit.
Suomessa tähtiluokitusta ei virallisesti ole, mutta ulkomaiset matkanjärjestäjät käyttävät yleisesti
eurooppalaista viiden tähden kriteeristöä, joista korkeimman tason palvelu arvioidaan viideksi
tähdeksi. Maailmalla on jopa yhdeksän tähden hotelli.
Kolmas, kansainvälinen tapa on määritellä hotellit laatuluokkiin. Englanninkielisiä termejä
Matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan peruskäsitteet 2015
26
laatuluokille ovat muun muassa Upper Upscale, Upscale, First Class, Standard, Economy ja Budget.
Myös hotelliketjuilla on omat brändiluokituksensa, kuten S-hotelleilla on Solo, Original ja Break.
Lisäksi kuluttajat ja asiantuntija arvottavat hotelleja eri medioissa.
Ruokateollisuus
Suomeen on syntynyt elintarviketeollisuuden,
vähittäis- ja tukkukaupan sekä ravintolaketjujen
muodostama ruoka- ja ateriateollisuus (engl.
Food/Meal Industry). Muun muassa
ruokaravintola- ja pikaruokaravintolaketjut,
huoltoasemaravintolat ja kahvilat tekevät
sidosryhmiensä kanssa yhteistyötä
hankintatoimen kehittämisessä,
tuotekehityksessä sekä tuotanto- ja
palveluprosessien suunnittelussa ja
kehittämisessä.
Ravitsemisala
Ravitsemisalaan (engl. Food Service Industry) kuuluvat kaikki ruoka-, ravintola-, kahvila-, tila- ja
ohjelmapalveluja myyvät ja tarjoavat yksityiset, julkiset ja kolmannen sektorin yksiköt ja
ammattikeittiöt. Julkisen sektorin ravitsemispalveluita tuottavia yksiköitä ovat muun muassa
sairaaloiden, palvelu-, terveys- ja koulukeskusten ammatti- eli suurkeittiö (valmistelu-, kuumennusja jakelukeittiöt). Kolmannen sektorin yksiöitä ovat muun muassa urheiluseurojen ja yhdistysten
ruoankypsennys- ja myyntipisteet sekä kojut ja vaunut.
Ravitsemisala on myös olennainen elintarviketeollisuuden (muun muassa liha-, meijeri-, leipä-,
panimo-, viiniteollisuus) jakelukanava.
Matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan peruskäsitteet 2015
27
Ravintola-ala
”Ravintola ei ole leikkipuisto vaan elinkeino.”
Ari Larnemaa, toimitusjohtaja Actival Oy
Ravintola-alaan kuuluvat kaikki ravintola- ja kahvilapalveluja tarjoavat yksityiset, julkisen ja
kolmannen sektorin kaupalliset yksiköt.
Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta (308/2006) määrittelee ravitsemistoiminnan olevan
ammattimaisesti tapahtuvaa ruuan ja juoman tarjoamista yleisölle elintarvikelaissa (23/2006)
tarkoitetussa elintarvikehuoneistossa nautittavaksi. Ravitsemistoiminta voi lain mukaan olla myös
rajoitetulle yleisölle kohdistettua toimintaa esimerkiksi henkilöstöravintotoloissa. Ravitsemisliike
tarkoittaa lain mukaan elintarvikehuoneistoa, jossa harjoitetaan ravitsemistoimintaa.
Varsinainen ravintolatoiminta määritellään ruuan tarjoilun ja valmistuksen sekä
anniskeluoikeuksien mukaan. Toimialaluokituksen mukaiset liiketoimintamuodot ovat:
Toimialaluokka Liiketoiminnan kuvaus
56101

Ravintolat
56102

Kahvilaravintolat
56103
Ruokakioskit










Ravintolat – toimialaluokkaan kuuluvat ravitsemisyritykset, joissa on tarjolla omassa
keittiössä valmistettuja ruoka-annoksia, alkoholittomia juomia sekä A- ja B –
anniskeluoikeuksien piiriin kuuluvia alkoholipitoisia juomia, kuten A-olutta, viinejä ja
väkeviä alkoholijuomia. Asiakkaiden käytössä on ruokailupaikat sisätiloissa. Luokkaan
kuuluvat myös tilaus- ja kerhoravintolat.
Asiakkaille
on tarjolla omassa
keittiössä
valmistettuja
ruoka-annoksia
keskiolutoikeuksin tai ilman anniskeluoikeuksia. Käytettävissä on ruokailupaikat
sisätiloissa.
Luokkaan kuuluvia ravitsemisliiketyyppejä ovat:
kahvila-ravintolatoiminta
pikaruokaravintolat
hampurilais- ja kebab-ravintolat
pizzeriat
Asiakkaan käytettävissä ei ole sisätiloja, mutta ulkopuolella voi olla pöytiä ja
istumapaikkoja.
Luokkaan kuuluvia ravitsemisliiketyyppejä ovat:
ruoan ja aterioiden noutopisteet (engl. take away)
grillikioskit
liikkuvat myyntikojut ja vaunut
Huom! Jäätelökioskit ja elintarvikekioskit kuuluvat vähittäiskaupan toimialaluokkiin.
Matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan peruskäsitteet 2015
28
Ateriapalvelut ja muut ravitsemispalvelut
Ravitsemisliikkeiden tarjoamien ruokapalvelujen lisäksi ravitsemispalveluita tuotetaan paljon
muuallakin. Tällaiset palvelut lisääntyvät jatkuvasti ja muodostavat jo merkittävän oman
toimialansa.
Toimialaluokka Liiketoiminnan kuvaus
56210
asiakkaan kanssa tehtyyn sopimukseen perustuva, erityistä tilaisuutta varten
järjestettävä ateriapalvelu asiakkaan määrittämissä tiloissa (juhlat, yritysten
edustustilaisuudet yms.)
pitopalvelu, juhlapalvelu
Luokkaan kuuluvat laitosten ruokailupalvelut eli asiakkaan kanssa tehtyyn
sopimukseen perustuvat sovittuina aikoina järjestettävät ruokailupalvelut.
Tarjolla oleva ruoka on yleensä valmistettu keskuskeittiössä.
Henkilöstö- ja laitosruokalatoiminnalle on luonteenomaista aterioiden myynti
selkeästi määritellyille kohderyhmille, kuten työpaikkojen henkilöstölle ja
oppilaitosten opiskelijoille
Luokkaan kuuluvaa toimintaa ovat:
sopimuksesta harjoitettava ruokala- ja kahvilatoiminta (työpaikoilla, sairaaloissa,
laitoksissa, kouluissa yms.)
cateringpalvelut eli ateriapalvelujen tuottaminen esim. liikenneyhtiöille
sopimukseen
perustuvat
ravitsemispalvelut
urheiluja
muiden
yleisötapahtuminen yhteydessä

Pitopalvelu
56290


Henkilöstö- ja
laitosruokalat





Ravintoloiden toiminta-ajatukset ja liikeideat voidaan jakaa esimerkiksi:
1. Michelin tähden ravintolat
2. Fine Dining -ravintolat
3. Tavalliset ruokaravintolat
4. Lounasravintolat
5. Pikaruokaravintolat
6. Hampurilaisravintolat
7. Pitseriat
8. Kebab-ravintolat
9. Voileipäravintolat
10. Henkilöstöravintolat, sopimusravintolat (engl. Contract catering)
11. Lentokenttäravintolat
Matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan peruskäsitteet 2015
29
12. Kombinaatioravintolat (esimerkiksi kahvila + lounas tai ruoka- ja iltaravintola)
13. Ravintolatavaratalot (monta ravintolaa samalla omistajalla samassa kiinteistössä esim.
Baker´s)
14. Ravintolapihat ja -aukiot (engl. Food Court)
15. Tienvarsiravintolat, huoltoasemien baarit
16. Mobiiliravintolat ja katuyksiköt (esimerkiksi kärryt, kojut, ruokarekat, kuorma-autot)
17. Etniset ravintolat
18. Sushiravintolat
19. Pastaravintolat
20. Jäsen- ja klubiravintolat
21. Tilausravintolat
22. Kasarmiravintolat
23. Pitopalveluravintolat
24. Catering-toiminta
25. Teemaravintolat
26. Kausiravintolat
27. Oppilaitosravintolat
28. Elämysravintolat
29. Pulpahdusravintolat (Pop up -ravintolat)
30. Kioskit
31. Automaatit (Vending)
Ravintoloiden liikeideat ovat usein lähellä toisiaan ja saman katon alla voi olla ruokaravintola,
kahvila ja juomaseurusteluravintola.
Baarit, juomaseurusteluravintolat ja kahvilat
Tähän toimialaan kuuluu liikkeen tiloissa välittömästi nautittaviksi tarkoitettujen juomien sekoitus
ja tarjoilu. Tarjolla voi myös olla mikrouunissa lämmitettyjä pikaruokia. Omassa keittiössä
valmistettuja ruoka-annoksia ei ole tarjolla.
Matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan peruskäsitteet 2015
30
Toimialaluokka Liiketoiminnan kuvaus
56301

Olut-ja drinkki-








baarit
56302
Tarjolla on pääasiassa alkoholijuomia. Omassa keittiössä valmistettuja ruoka-annoksia
ei ole, mutta tarjolla voi olla muualla valmistettuja, mahdollisesti
paikan päällä lämmitettäviä annoksia.
Tähän luokkaan kuuluu:
pubit
baarit
olutravintolat
yökerhot
cocktailbaarit
Tarjolla on pääasiassa alkoholittomia juomia, mutta kahvilat voivat olla myös
alkoholioikeuksin varustettuja. Omassa keittiössä valmistettuja ruoka-annoksia ei ole
tarjolla.
Luokkaan kuuluvia majoitusliiketyyppejä ovat:
kahvilat ja kahvibaarit
Konditoria-kahvilat
jäätelöbaarit
Kahvilat ja
kahvibaarit




Juomaravintolat voidaan jakaa yrityksen toiminta-ajatuksen mukaan esimerkiksi seuraaviin
luokkiin:
1. Baarit eli juomaseurusteluravintolat
2. Yökerhot
3. Musiikkibaarit
4. Näköalabaarit
5. Juomaterassit
6. Pubit
7. Olutravintolat
8. Viiniravintolat
9. Juomatapahtumaravintolat
10. Jäähallien ja messujen juomakojut
11. Tanssiravintolat
12. Drinkkiravintolat, cocktailbaarit
13. Keskiolutbaarit
14. Viskibaarit
15. Samppanjabaarit
16. Klubit
17. Nimeämättömät ja markkinoimattomat paikat (engl. Unlocated places)
18. Mehubaarit
19. Juoma-automaatit (engl. Vending)
Matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan peruskäsitteet 2015
31
Kahviloiden toimintamuotoja ovat:
1. Perinteiset kahvilat
2. Tienvarsibaarit
3. Teepaikat
4. Coffeeshopit
5. Konditoriat
6. Baarit
7. Bakery-Cafét
8. Sotilaskodit
9. Automaatit
Ravintola asiakas-, työ- ja toimintaympäristönä
Ravintola on moninimikkeinen (esimerkiksi kievari, bistro,
krouvi, baari, rata, iskupaikka, luola) kaupallinen ja
viranomaisten valvoma ravitsemisympäristö. Se on
kulutuksellinen, moniaistinen, yllätyksellinen ja
emotionaalinen toimintaympäristö – käytänteiden ja
mielikuvien tila. Se on myös näyttäytymisen, näkyvän
käyttäytymisen miljöö ja näyteikkuna sekä kaupallinen
showroom. Se on tarinatalo, joka tarjoaa sepitteitä ja
kuvitelmia. Se on rakastettu ja vihattu psyko-fyysinen,
sosiokulttuurinen riemuliiteri.
Työpaikkana ravintola on monikulttuurinen ja -toiminnallinen dynaaminen yksikkö.
Matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan peruskäsitteet 2015
32
Ammattikeittiö eli suurkeittiö
Suurkeittiö on ruokatuotantoyksikkö, jonka
tehtävänä on suunnitella, valmistaa ja jakaa
ruokaa ja juomaa asiakkailleen. Julkisen
sektorin ammattikeittiöitä ovat muun muassa
sairaaloiden, koulujen, terveys- ja
palvelukeskusten, kaupungin ja kunnantalojen
sekä vankiloiden keittiöt.
Myös elintarviketeollisuuden, ravintolaketjujen
ja julkisen sektorin ruokatehtaat (esimerkiksi
Atrian ruokatehdas, Finnair Catering) voidaan lukea ammattikeittiöihin.
Ravintoloitsija
Ravintoloitsija-sana juontuu termistä ravintola (Antero Vareliuksen muodostama uudissana
vuodelta 1847).
Ravintoloitsija-termi sisältää oikeudellisen, liiketalousvastuullisen ja immateriaalisen näkökulman.
Käsitteellä voidaan tarkoittaa:
1) Fyysistä tai juridista henkilöä (yhdistys, osuuskunta, yhtiö), joka harjoittaa itsenäisesti
elinkeinonaan ravintolointia eli ravintolan liiketoimintaa vastuullisena tahona sidosryhmiin
nähden.
2) Fyysistä henkilöä, joka on osakkaana tai yhtiömiehenä yhtiössä, joka harjoittaa
ravintolatoimintaa. Käsite yleensä pitää tällöin sisällään osallistumisen ravintolan fyysiseen
toimintaan. Ravintolayhtiön joukko-omistajaa ei myöskään pidetä ravintoloitsijana vaan
sijoittajaosakkaana.
Huomattavaa on myös se, että ravintola(yhtiö)n omistajiin kuulumaton työntekijä riippumatta
asemasta (johtaja, päällikkö, kokki tai tarjoilija) ei ole olla ravintoloitsija vaan tekee sitoumuksensa
työnantajansa edustajana asemavaltuutuksensa ja nimenkirjoitusoikeuden (prokura) nojalla.
Matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan peruskäsitteet 2015
33
Ravintolan edustajina sitovasti toimivien hallinnollista asemaa ei määrittele osakkuus vaan
yhtiöjärjestys ja kaupparekisterinotteen mukaiset, valitut edustajat, joiden ei tarvitse olla yhtiön
omistajia.
Anniskeluravintolan kyseessä ollen todellisen/vastuunalaisen ravintoloitsijan voi tarkistaa
anniskeluluparekisteristä ja sen ilmoittaman yhtiön edustuksen edelleen kaupparekisteristä.
Työsuhde ravintolaan/sen omistajaan ei voi tehdä henkilöstä ravintoloitsijaa – osaomistajuus kyllä.
Ravintoloitsija vastaa kymmenien tai satojen sopimusten ehtojen täyttämisestä. Ravintoloitsijan
sopimuskumppaneita ovat esimerkiksi:
-
omistajat
asiakkaat
työntekijät
alihankkijat
tavaratoimittajat
lupaviranomaiset (myöntäjät)
valvontaviranomaiset
kilpailijat
toimialajärjestöt
verottaja
vuokranantaja
rahoittajat
takaajat
kirjanpitäjä
kirjapitopitolainsäädäntö ja
ympäristöviranomaiset.
Ravintoloitsijan liiketoiminnallisena perusmotiivina on ansaita, menestyä ja työllistää itsensä, osin
perhettään, sukuaan ja ystäviään. Enimmällä osalla krouvareista löytyy yrittäjyyden henki ja
selviytymisen pakko, jonka seurauksena hän saattaa uhrata itseään, terveyttään ja aikaansa
menestyksen, asiakkaiden ja liiketoiminnan edessä.
Immateriaalisia motiiveja ovat muun muassa hyvä maine, hyvä tapa toimia, henkilöstö- ja
ympäristövastuullisuus. Monen pienen hienon ruokaravintolan keittiömestariyrittäjä näkee itsensä
myös taiteilijana, jolle oman ruokafilosofian toteuttaminen, palveleminen ja annosestetiikka ovat
Matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan peruskäsitteet 2015
34
ylitse kaiken.
Joillekin yrittäjille ravintoloitsijan työ on myös elämänmuoto, jossa matkailu-, majoitus-, ravintolaja palvelutyö sekä oma vapaa-aika kietoutuvat yhteen. Ravintoloitsija haluaa toteuttaa omaa
elämäntyyliään sekä tunkeutua virvoittavien ja päihdyttävien juomien, herkullisen ruoan,
mukaansatempaavan musiikin, kauniiden ja seksikkäiden asiakkaiden ja dynaamisen ilmapiriin
avulla asiakkaan kukkarolle ja mieleen niin, että asiakas haluaa tulla hänen ravintolaan uudestaan.
Matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan peruskäsitteet 2015
35
Lähteet
Kokko. J. 2014. Henkilökohtainen tiedonanto.
Larnemaa, A. 2014. Henkilökohtainen tiedonanto.
Talonen, J. 2014. Henkilökohtainen tiedonanto.
Matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan peruskäsitteet 2015