Mvl.fi Files 227 Mt 3 2015
maitotalous 3 | 2015 MEIJERIALAN AMMATTILAISTEN LEHTI Juhlaseminaarin katseet tulevaisuudessa s. 8 TANSSILAVALLE VIE LIIKUNTA S. 20 MAIDONTUOTANTO, MEIJERIT JA KULUTTAJAT ISOSSA-BRITANNIASSA S. 22 Tässä lehdessä | 3 • 2015 MEIJERIALAN AMMATTILAISTEN JÄSENLEHTI 64. vuosikerta | 1.7.2015 JULKAISIJA Meijerialan Ammattilaiset MVL ry TOIMITUKSEN OSOITE Kalevankatu 54 C, 00180 Helsinki puhelin: (09) 6156 6227 faksi: (09) 6156 6220 sähköposti: [email protected] PÄÄTOIMITTAJA Juha Yli-Kovanen puh: (09) 6156 6222 sähköposti: [email protected] TOIMITUSSIHTEERI Tarja Rauhala puh: (09) 6156 6227 sähköposti: [email protected] KERHOJEN TIEDOTUSVASTAAVAT Tuula Kortesmäki, Etelä-Pohjanmaa Jaana Stenholm, Helsinki Irene Ruokonen, Herajoki Teemu Tuominen, Hämeenlinna Eini Halmetoja, Keski-Pohjanmaa Satu Kangassalo, Keski-Suomi Pentti Määttä, Kuusamo Johanna Puustinen, Kymi-Karjala Johanna Moilanen, Oulu Hannu Ainasoja, Pohjois-Pohjanmaa Hanna Anttila, Satakunta Minna Räsänen-Käki, Savo Desirée Engström, Österbottniska Taru Nykänen, MVL opiskelijat H-linna Sofia Kansikas, Meijeri-insinöörit MVL ry Heikki Lammela, eläkeryhmä Ilmestyy seuraavan kerran 9.10.2015 PAINO Kirjapaino Uusimaa, Porvoo ISSN 0355-0672 (Painettu) ISSN 2342-5725 (Verkkojulkaisu) Aikakauslehtien liiton jäsen KANSIKUVA Entisajan tunnelmaa Pöljän kylällä Siilinjärvellä! Pöljän kylä on valittu vuoden kyläksi tänä vuonna. Kuvaaja Tiina Parviainen. 3 Päätoimittajalta 4 Ajassa 6-7 A jankohtaista: Yhdysmiehet opiskelivat Meipakea ja esiintymistä Valtuusto hyväksyi tilinpäätöksen Valio vähentää 326 henkilötyövuotta Palkkoihin korotuksia 8 Juhlaseminaarin katseet tulevaisuudessa 11 Kakkukahvit meijereissä 27.5.2015 15 Tervetuloa töihin MVL:ään Jeanette! 16 Maailmalta 20 Tanssilavalle vie liikunta 22 M aidontuotanto, meijerit ja kuluttajat Isossa-Britanniassa 24 Maitomaa- laitumella jo vuodesta 1915 26 T yömarkkinoilta: Uuden keskusjärjestön strategia painottaa tulevaisuuden työelämää Juha Heikkalasta palkansaajien keskusjärjestöhankkeen projektipäällikkö Heikki Nivala Kemijärveltä on STTK:n Vuoden luottamusmies 28 Valion historiaa Oulussa 30 T yöttömyysturva: Työttömyyden tai lomautuksen uhatessa Maakunnista 31 Opiskelu: Onnea uudet meijeristit 4041 0763 Painotuote 2 • MAITOTALO U S 3 • 20 1 5 32 Tapaamisia 33 M erkkipäiviä In memoriam 11 MVL tarjosi 70-vuotiskakkukahvit meijereissä ympäri Suomen 27.5.2015! 24 Myös Maitomaa viettää juhlavuottaan 28 Vanhan Valion synty Oulussa MVL:n jäsenetulomakohteet takakannessa PÄÄTOIMITTAJALTA Paha saa palkkansa! Mielelläni toivottaisin pääkirjoituksessani hyvää kesää kaikille MVL:n jäsenille. Mutta mistä löytäisin aihetta siihen tänä kesänä? Tuntuu siltä, että kaikki paha valtakunnassa laitetaan palkansaajan syyksi. Meillä on liian hyvät palkat, teemme liian vähän töitä. Työaikaa pitää pidentää. Lisäksi olemme myös joustamattomia. Työttömyyskorvauksen taso on liian korkea. Ammattiyhdistysliike ja palkansaajajärjestöt yritetään leimata yhteiskunnan jarrumiehiksi, joille ei sovi mikään. Samaan aikaan puhutaan yritysten huonosta tilasta. Se varmaankin pitää paikkansa, mutta eihän kysynnän heikkoutta voi laittaa palkansaajan syyksi. Työnantajia on avitettu tällä vuosikymmenellä Kelamaksun poistolla ja tämän vuoden alusta yhteisöveron laskulla. Kaikki sen vuoksi, että saataisiin pyörät pyörimään. Kyse on miljardiluokan kustannusalennuksista, vaan eipä ole tulosta näkynyt. Tulevat ratkaisut naamioidaan kauniiseen viittaan nimeltä yhteiskuntasopimus. Tähän asti olen lukenut, että yhteiskuntasopimus on yhtä kuin palkanalennus naamioituneena työajan pidentämiseen. Vielä en ole nähnyt yhtään esitystä, jossa yhteiskuntasopimus olisi millään tavalla tasapainoinen ja kohtuullinen ratkaisu tai jossa myös työnantajat kantaisivat oman osansa vastuusta. Esitellessään ideaansa tulevasta yhteiskuntasopimuksesta pääministeri totesi olevan vaikea löytää tai mitata tasapuolisia toimenpiteitä palkansaajien ja työnantajien välillä. Jos palkansaajat joutuvat luopumaan, myös työnantajan täytyy luopua. Yksinkertaista. Työllisyys- ja kasvusopimus syntyi, ja sen lopputulemana historiallisen pienet palkankorotukset ensi vuodelle. Työkustannusten taso on nyt tiedossa melkein kaksi vuotta eteenpäin. Samoin työrauha on taattu vuoden 2017 puolelle. Palkansaajat osoittivat jälleen yhteiskun- Det onda får sin lön! Jag skulle gärna önska alla MVL:s medlemmar en trevlig sommar i min ledare. Men jag har svårt att hitta en anledning till det i sommar. Det känns som om allt ont i vårt land anses vara löntagarens fel. Vi har för bra löner och vi arbetar för lite. Arbetstiden måste förlängas. Dessutom är vi oflexibla. Nivån på arbetslöshetsersättningen är för hög. Löntagarcentralorganisationerna, fackföreningsrörelsen, stämplas som samhällets bromskloss som ingenting duger åt. Samtidigt talas det om företagens dåliga situation. Det stämmer säkert att de inte har det så lätt, men det går väl ändå inte att beskylla löntagaren för svag efterfrågan. Arbetsgivarnas FPA-avgift har slopats under detta årtionde och i början av innevarande år sänktes samfundsskatten. Allt för att få hjulen att rulla igen. Det är fråga om kostnadsnedskärningar i miljardklassen, hittills dock utan resultat. Kommande lösningar kamoufleras i en vacker mantel kallad samhällsfördraget. Hittills har jag läst mig till att detta samhällsfördrag är detsamma som en lönesänkning i form av förlängd arbetstid. Än så länge har jag inte sett ett enda förslag där samhällsfördraget på något sätt skulle vara en balanserad och rimlig lösning eller där även arbetsgivarna skulle bära sin del av ansvaret. När statsministern presenterade sin idé om ett kommande samhällsfördrag konstaterade han att det är svårt att hitta eller mäta jämlika och rättvisa åtgärder mellan arbetstagare och arbets- tavastuuta tyytymällä todella pieniin palkankorotuksiin. Meijerialalla on irtisanottu satoja ihmisiä viimeisen 12 kuukauden aikana. Kutsuisin sitä meijerialan yhteiskuntasopimukseksi. Yritysten väärät strategiset päätökset kaatuvat myös palkansaajan niskaan. Moni ikänsä töitä meijerialalla tehnyt joutuu hakemaan uutta työpaikkaa muualta. Irtisanomisten taloudellinen vaikutus ei ole merkittävä meijeriteollisuuden kustannusrakenteessa. Tiedossa on myös, että työpaikkansa säilyttäneiden työehdot ovat kiristyneet melkoisesti. Aikaisemmin yhden toimen vastuulle on laitettu lisäkuormaa, palkkataso on pysynyt muuttumattomana huolimatta vastuiden lisääntymisestä. On vaikea nähdä rakennetaanko näillä irtisanomispäätöksillä tulevaisuuden meijeriteollisuutta. Tulevan tekemisessä tarvitaan motivoitunutta henkilöstöä ja eteenpäin puskevia meijeriammattilaisia. Toivotan kuumaa kesää MVL:n porukoille! Juha Yli-Kovanen givare. Om arbetstagarna tvingas avstå från något, måste arbetsgivaren göra detsamma. Enkelt. Ett sysselsättnings- och tillväxtavtal blev till och utfallet av det är historiskt små löneförhöjningar nästa år. Nivån på arbetskraftskostnaderna vet vi nu för nästan två år framåt. Detsamma gäller arbetsfreden som nu är garanterad fram till början av 2017. Löntagarna uppvisade än en gång samhällsansvar genom att nöja sig med mycket små löneförhöjningar. Hundratals anställda i mejeribranschen har sagts upp under de senaste 12 månaderna. Jag vill gärna kalla det mejeribranschens samhällsfördrag. Löntagaren får axla följderna av företagens felaktiga strategiska beslut. Många som arbetat hela sitt liv i mejeribranschen tvingas söka ett nytt arbete någon annanstans. De ekonomiska effekterna av uppsägningarna är inte betydande för mejeriindustrins kostnadsstruktur. Det vi vet är att arbetsvillkoren har hårdnat märkbart för de som fått behålla sitt arbete. Lönenivån har förblivit oförändrad trots att uppgifterna ökat. Det är svårt att se hur vi skulle bygga framtidens mejeriindustri genom dessa uppsägningsbeslut. För att bygga en framtid behöver vi motiverad personal och framåtsträvande, yrkesskickliga mejeriarbetare. Jag önskar hela MVL-gänget en riktigt varm sommar! Juha Y-K MAITOTALO US 3 • 2015 • 3 AJASSA Teboilin kesäkampanja Teboil nostaa jäsenkortilla saatavaa alennusta koko kesäkauden ajaksi 2,5 snt/litra bensiinistä ja dieselöljystä. Kampanja on voimassa 1.6.- 31.8.2015 välisen ajan. Alennuksen saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta Teboil Express-automaattiasemia lukuun ottamatta. Kesäduunariinfo auttaa nuoria kesätyöasioissa Kesäduunari-info neuvoo jälleen nuoria kesätyösuhteisiin liittyvissä asioissa. Kesäduunari-infoon voivat ottaa yhteyttä nuorten lisäksi myös vanhemmat sekä työnantajat. Puhelimesta tai netin kautta voi pyytää apua esimerkiksi palkkoihin, työvuoroihin tai työsopimuksen laatimiseen liittyviin asioihin. Neuvoja voi kysyä numerosta 0800 179 279 ja osoitteesta www.kesaduunari.fi. Keskustelua käydään myös Facebookissa osoitteessa www.facebook.com/kesaduunari ja Twitterissä https://twitter.com/kesaduunari. Puhelinpalvelu on avoinna maanantaista perjantaihin kello 9–15. Neuvontaa saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palveluun voi soittaa nimettömänä. Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen Kesäduunari-info palvele perjantaihin 28. elokuuta saakka. Farmari maatalousnäyttely tarjoaa asiaa ja elämyksiä Farmari-maatalousnäyttely järjestetään 2.-4.7.2015 Joensuussa. Näyttelyn teemoja ovat maatalous ja sen uudet ratkaisut, metsä ja energia sekä ruoka teemalla Syö hyvin. PohjoisKarjala lyö leimansa näyttelyyn vahvana maito-, metsä- ja energiamaakuntana unohtamatta kekseliästä yrittäjyyttä ja karjalaista iloa. Muistathan tämän vuoden ajan koekäytössä olevan edullisen Holiday Club Katinkulta Villas -jäsenetukohteemme Vuokatissa sekä muut edulliset kohteemme kesälomallasi! Tarkemmat tiedot kohteista löydät lehden takakannesta! MVL:n toimiston kesäaukioloajat MVL:n toimisto on avoinna 1.-26.6.2015 ja 29.7.-31.8.2015 klo 9.00-15.30. Toimisto on suljettu 29.6.-28.7.2015. www.mvl.fi/tapahtumat Tekemisen puutetta? Käy katsomassa liiton ja alueyhdistyksesi tapahtumat netistä! 4 • MAITOTALO U S 3 • 20 1 5 Meijerialan Ammattilaiset toivottaa jäsenilleen ja yhteistyökumppaneilleen hyvää ja virkistävää kesää! Lähde lavatansseihin! Helsingin Palokunnan Soittokunta tanssittaa lauantaina 8.8. Outokummun Palorannan lavalla klo 19.00 alkaen. Tuubaan puhaltaa MVL:n toiminnanjohtaja Juha Yli-Kovanen! Lue myös lavatanssijuttu sivulta 20 alkaen. MAITOTALO US 3 • 2015 • 5 AJANKOHTAISTA Yhdysmiehet opiskelivat Meipakea ja esiintymistä Kuluvan yhdysmieskauden ensimmäinen jatkokurssi pidettiin 7.-8.5.2015 Tampereen kylpylässä. ENSIMMÄISENÄ päivänä käytiin läpi ajankohtaista työmarkkinatilannetta. Yhdysmiehen perustehtäviin kuuluu muun muassa palkkausjärjestelmän hallinta.Tätä varten Meipake-asioista vastaavat esimiehet ja työnantajaliittojen edustajat Jukka Markkanen M2L:stä ja Antti Hakala ETL:stä kouluttivat yhdysmiehiä ja kurssilla mukana olleita esimiehiä Meipake-palkkausjärjestelmän saloihin. Koulutus viritti runsaasti kysymyksiä, keskustelua ja hieman kritiikkiäkin esimerkkitapauksista. Edellisen yhdysmieskauden päätteeksi saimme liittoon palautetta, että kurssiohjelma voisi pitää enemmän sisällään esiintymis- ja neuvottelutaidon koulutusta. Toisen päivän valtasikin Tampereen Teknillisestä korkeakoulusta Tapani Lepomäki esiintymistaidon koulutuksellaan. Hänen osuudessaan käytiin läpi esimerkkien käyttöä esityksen havainnollistamisessa ja esiintymisjännitystä sen eri muodoissa sekä sen vaikutuksia esiintymiseen. Esiintymistaidon koulutus jatkuu syksyn jatkokurssilla 6.-7.10., joten sinnekin yhdysmiesten kannattaa tulla mukaan runsain joukoin. Valtuusto hyväksyi tilinpäätöksen MVL:N valtuuston sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 27.5.2015 Helsingissä. Valtuusto käsitteli vuoden 2014 toimintakertomusta ja tilinpäätöstä ja hyväksyi ne vietäväksi elokuun liittokokoukseen. Sääntömääräisten asioiden lisäksi valtuustossa käytiin läpi liiton rahoitus- ja sijoitustoimintaa sekä ajankohtaisia asioita. Lisäksi keskustelua käytiin muun muassa Valiolla käynnissä olleista yt-neuvotteluista ja niiden tiedossa olevista vaikutuksista yksittäisiin toimipaikkoihin ja MVL:n jäseniin. Vakituisessa työsuhteessa olevia MVL:n jäseniä irtisanotaan noin 120. Määräaikaisia työsuhteita ei jatketa, näiden lukumäärästä ei ole tietoa. Kokouksen jälkeen valtuuston jäsenet osallistuivat MVL:n 70-vuotisjuhlaseminaariin. Seminaarista lisää sivulta 8 alkaen. Valio vähentää 326 henkilötyövuotta Päivällä pisteytettiin ja tehtiin ryhmätöitä. Ensimmäisen päivän ilta huipentui yhteiseen kokkailuun kylpylän klubikeittiöllä, missä kurssilaiset saivat kokin opastuksella valmistaa koko porukalle illallisen. 6 • MAITOTALO U S 3 • 20 1 5 VALIO Oy:n Tuotanto ja logistiikka -vastuualueella ja joissakin pääkonttoritoiminnoissa 22.4.2015 alkaneiden yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena Valio Oy:n henkilöstö vähenee yhteensä 326,5 henkilötyövuodella. Vähennys toteutetaan siten, että 182 henkilöä irtisanotaan, 74 määräaikaista työsuhdetta jätetään uusimatta, 45 henkilöä siirtyy eläkkeelle ja 38 henkilöä poistuu muista syistä. Yhteistoimintaneuvotteluja käytiin Suomessa 13 toimipaikassa sekä joissakin Valion pääkonttoritoiminnoissa. Neuvottelujen piirissä oli noin 2 900 henkilöä Suomessa työskentelevistä noin 3500 henkilöstä. Valio työllistää Suomessa ja ulkomailla noin 4 300 henkilöä ja yhdessä maidontuottajien kanssa 25 – 30 000 henkilöä. Valio joutuu sopeuttamaan kustannuksiaan vastaamaan nykyisen toimintaympäristön mahdollisuuksia samoin kuin tuotantosuunnissa ja -määrissä tapahtuneita muutoksia. Tuotannon ja logistiikan uudelleen organisoinnilla pyritään tehokkaampaan kapasiteetin käyttöön ja tuottavampiin toimintatapoihin. MVL:n ja M2L:n sopimuksessa on sovittu myös näistä MVL- sopimuspalkkaiset toimihenkilöt Sovitaan paikallisesti, että sopimuspalkkaa voidaan noudattaa niissä tehtävissä, jotka ovat suoraan tehtaanjohtajan alaisuudessa. Tehtaanjohtajan alaisuudessa olevia tehtäviä ovat johto- tai ohjausryhmätasoiset tai vastaavan tasoiset tehtävät. Muut tehtävät ovat Meipaken piirissä. Sopimuspalkkaisista toimihenkilötehtävistä on sovittava paikallisesti. Sopimuspalkan taso on tehtäväkohtainen Meipake-palkka (TVLpalkka) korotettuna 10 %-50 %:lla, keskiarvon asettuessa 30 %:iin. Pois luetaan ylityö- ja matka-ajan korvaus. Perusteet 10 % -50 % palkanlisälle, joka perustuu henkilön pätevyyteen ko. tehtävässä. • Kun henkilöllä ei ole työkokemusta eikä näyttöä osaamisesta ko. tehtävässä tulee hänen palkkansa olla palkkahaarukan alapäässä. • Kun henkilö osaa ja hallitse työnsä ja saavuttaa tavoitteensa (vähintään pääosin), tulee hänen palkkansa olla palkkahaarukan keskivaiheilla. • Jotta henkilö pääsee palkkahaarukan yläpäähän (yli 35 % taso) tulee henkilön hallita työnsä hyvin tai erinomaisesti ja saavuttaa tai ylittää hänelle asetetut tavoitteet. Sopimuspalkkaisen henkilön ylityökorvauksen maksutavaksi voidaan sopia erillinen, kiinteä, kuukausittainen ylityökorvaus. Ylityökorvauksen tulee vastata vähintään tehtyä ylityötä ja sen korotusosia. Työnantajan määräämien työtehtävien muut lisät maksetaan meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Mikäli työaika eroaa toimihen- kilön omasta aloitteesta säännöllisestä työ-ajasta, ei lisiä makseta. Ylityön muodostuminen edellyttää työnantajalta pyyntöä, määräystä tai muuta selkeää edellytystä ja toimihenkilön suostumusta. Osastoyhdysmiesjärjestelmän kehittäminen Työpaikkojen toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan osastoyhdysmies. Ennen valintaa työpaikalla sovitaan osastoyhdysmiehen edustamasta toiminnallisesta kokonaisuudesta. Tällaisia kokonaisuuksia voivat olla kunnossapito, tuotannon eri osastot, laboratorio. MVL-sopimuspalkkaiset jne. Samalla on sovittava, missä asioissa ja missä laajuudessa osastoyhdysmies neuvottelujärjestyksen mukaisesti edustaa toimihenkilöitä sekä niistä tiedoista, mitä osastoyhdysmiehelle luovutetaan. Meijereiden tuotannon toimihenkilöiden tehtäväalueet Meijeriteollisuuden ammattitutkinnon suorittaneet henkilöt tai vastaavat, jotka työskentelevät pääsääntöisesti tai mikäli vähintään 50 % työstä on suoritettu meijerialan erityisosaamista vaativissa tehtävissä, ovat tämän työehtosopimuksen piirissä. Epäselvissä tapauksissa sovitaan tarkastelujakso, jonka pituus on enintään kuusi kuukautta. Kahden peräkkäisen tarkastelujakson perusteella muutetaan sovellettavaa työehtosopimusta, mikäli tarkastelujaksojen sovellettavan työehto-sopimuksen osalta tehtävien osuus sitä edellyttää. Palkkoihin korotuksia MEIJERIALAN Ammattilaiset MVL ry:n ja M2L:n välisen Meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaisesti palkkoja korotetaan 1.6.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,4 %. Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n ja ETL:n välisen Meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaisesti palkkoja korotetaan 1.9.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,4 %. Myös Meipake-palkkausjärjestelmän mukaista pisteen hintaa korotetaan 0,4 % 1.6.2015 M2L:n työehtosopimuksen mukaisesti ja 1.9.2015 ETL:n työehtosopimuksen mukaisesti. Työehtosopimuksen 5 §:ssä mainittujen sopimuspalkkaisten toimihenkilöiden kuukausipalkkoja korotetaan yleiskorotusta vastaavalla määrällä 1.6.2015 M2L:n työehtosopimuksen mukaisesti ja 1.9.2015 ETL:n työehtosopimuksen mukaisesti. Meijeriharjoittelijoiden palkankorotukset Meijeriharjoittelijoiden kuukausipalkkoja korotetaan M2L:n työehtosopimuksen mukaisesti 1.6.2015 ja ETL:n työehtosopimuksen mukaisesti 1.9.2015 tai lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien 7 €/kk. Kuukausipalkat 1.6.2015 (M2L) tai 1.9.2015 (ETL) lukien Meijeristi/ toinen aste Perusharjoittelu (neljä ensimmäistä kuukautta) 1449-1801 €/kk Täydennysharjoittelu (5. kuukaudesta lähtien) 1564-1892 €/kk Meijeri-insinööri/ammattikorkeakoulu 1. vsk:n harjoittelija1449-1801 €/kk 2. vsk:n harjoittelija1564-1892 €/kk 3. vsk:n harjoittelija1744-2114 €/kk MAITOTALO US 3 • 2015 • 7 Juhlaseminaarin katseet tulevaisuudessa M eijerialan Ammattilaiset on hoitanut meijerialan edunvalvontaa menestyksellisesti jo 70 vuotta. Merkkipäivää vietettiin 27.5.2015 MVL:n tarjoamin kakkukahvein meijereissä ympäri Suomen sekä juhlaseminaarein Helsingissä. MVL:n juhlaseminaari Mikä yhdistää maidon ja ay-liikkeen järjestettiin Finlandiatalossa Helsingissä. MVL:n katse on vahvasti eteenpäin, ja tulevaisuutta luotasivat myös juhlaseminaarin esitykset. Tampereen yliopiston professori Harri Melin kertoi muun muassa ay-liikkeen haasteista sekä vallitsevista megatrendeistä. Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava puolestaan visioi tulevaisuutta Meijeri-insinööriopiskelijat Hanna Halla-aho ja Roosa Sario ottivat vieraat vastaan. Professori Harri Melin. MVL:n juhlaseminaariin osallistui reilut 80 henkeä. 8 • MAITOTALO U S 3 • 20 1 5 esimerkiksi erilaisten teknologioiden tarjoamin uusin mahdollisuuksin. Kutsuvierasseminaariin osallistui MVL:n hallinnon lisäksi sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden edustajia sekä liiton kunniajäseniä. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. Katarina Murto STTK:stä ja Johan Ramsland SLPL:stä. Anneli Jaatinen HAMKista, Tiina Eklund METOsta ja Esko Lappalainen Agrologien Liitosta. MVL:n kunniavieraita olivat mm. Jorma Ruotsalainen ja Tellervo Ruhkala. Leila Perälahti Ifistä ja Tapani Tanhuanpää Teboilista. Annukka Pakarinen HAMKista, Juha MurtoKoivisto Maitokolmiosta ja Jari Latva-Koivisto HAMIsta. Pentti Väisänen SealedAirista ja Reijo Kiskola Arlasta. Jussi Kasanen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorisesta, Juri Aaltonen ERTOsta ja Juska Kivioja STTK:sta. Tapio Honkamaa Holiday Clubista ja Juha YliKovanen MVL:stä. Tulevaisuuden tutkija Ilkka Halava. Juhlaseminaarin isäntäväki Kari Harsia, Paula Kyyrönen ja Juha Yli-Kovanen toivottivat vieraat tervetulleiksi. MAITOTALO US 3 • 2015 • 9 Juhlaseminaarin katseet tulevaisuudessa Jukka Rantala KiiltoCleanista ja Jyri Lammela Valiosta. Jouko J. Järvinen, Ilkka Pohjamo MTK:stä ja Aila Seppänen Aavasta. Pekka Kampman RIAsta, Leila Kurki ja MarjaLiisa Rajakangas STTK:sta. Lasse Lintilä Valiosta ja Petri Linkoneva ETL:stä. Kunniajäsen Erkki Koski, hallituksen puheenjohtaja Kari Harsia ja kunniapuheenjohtaja Heikki Lammela MVL:stä. Sanna Laine, Erkki Lavonsalo, Päivi Gylling ja Tiina Laurila STTK:sta. Hanna Anttila ja Eija Saharinen MVL:n hallituksesta. Erkki Heinonen TTK:sta ja Tarmo Tyni MVL:n valtuustosta. MVL:n valtuuston jäsenet Satu Kangasalusta, Jaana Stenholm, Tiina Komulainen ja Niina Seppälä. Anni Alakotila, Tiina Forsvik ja Kaija Määttänen MVL:n valtuustosta. Marsa Bäck ja Mato Mahtava. 10 • MAITOTALO U S 3 • 20 1 5 KAKKUKAHVIT MEIJEREISSÄ 27.5.2015 Tervehdys Lapinlahdelta! LIITTOMME 70-vuotiskakkukahvit juotiin leppoisissa merkeissä ja kakku oli hyvää. MVL:n yhdysmies piti tilaisuudessa tervetuliaispuheen. Järjestetyn merkkipäivän ansiosta moni pysähtyi muistelemaan liiton eri vaiheita sekä miettimään tulevaisuuden tuomia haasteita. Talon ulkopuolisetkin työntekijät olivat positiivisesti yllättyneitä heille tarjotuista kakkukahveista. Nyt sitten odotellaan innolla, että pääsemme viettämään liiton 80-vuotiskakkukahveja! Markku Paldanius VALION Oulun kakkukahvit olivat tarjolla ruokalassa päiväkahvien ajan. Tontin väkeä eri osastoilta kävi juhlakahvit juomassa. Puheensorinaa riitti koko 70-vuotiskakkukahvien tarjoilun ajan. Ilta- ja yövuorolaiset pääsivät myös juhlakakun makuun, kun heille tarjottiin kakkukahvit taukotiloissa vuorojensa aikana. Kiitokset maukkaasta juhlakakusta ja hyvästä kahvista ruokalan henkilöstölle. Vielä kerran onnittelut 70-vuotiaalle Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:lle Jaakko Mäkikallio 70-vuotisjuhlakahvit Maitomaalla JUHLAPÄIVÄN aamu valkeni Suonenjoella sateisena, mutta suhteellisen lämpimänä. Puoleen päivään mennessä aurinko alkoi kuitenkin pilkistellä pilvien lomasta ja juhlakahvit nautiskeltiinkin lämpimän kevätauringon siivittämänä, tosin sisätiloissa, meijerin ruokalassa. Kiireisen työpäivän keskellä saatiin viettää leppoisa tilaisuus liiton slideshow:n ja musiikin kera. Kakun kylkiäisenä jaetut silmälasiliinat tulivat tarpeeseen, sillä toukokuun alussa suojalasien käyttö tuli myös Maitomaalla pakolliseksi. Minna Räsänen-Käki MAITOTALO US 3 • 2015 • 11 KAKKUKAHVIT MEIJEREISSÄ 27.5.2015 Kakkukahvittelijoita hillotehtaalla Suonenjoella Tuija Pulkkinen KESKI-SUOMEN kerhon kahvitteluhetki sujui rauhallisissa, sangen suuren suosion saaneissa merkeissä. Kakunsyönnin lomassa keskustelua riitti niin MVL:n menneistä vuosista kuin maittavien kakkujen raaka-aineista. Matti Ylitalo VALIO Oy Turengin tehtaalla liiton 70-vuotiskakkukahvit tarjoiltiin taukotiloissa aamu-, ilta- ja yövuorolle. Maidonvalkoiset täytekakut olivat Laurellin käsialaa ja jaossa olleet linssiliinat tulivat tarpeeseen, vaikkapa älypuhelimen näytön puhdistukseen. Teemu Tuominen 12 • MAITOTALO U S 3 • 20 1 5 KAKKUKAHVIT MEIJEREISSÄ 27.5.2015 VALION Seinäjoen tehtaalla kahvittelemassa kävi 230 henkilöä. 18 munan kaakkuja kului viisi! Keskustelua käytiin ajankohtaista asioista, lisäksi kahvittelijat olivat varsin kiinnostuneita liittomme lomakohteista. Kiitoksia Seinäjoen tehtaan ruokalan tytöille maittavista kaakuista ja MVL:n yhdysmiehelle Janne Lampiselle ja osastoyhdysmies Sanna Kattelukselle järjestelyistä. Kari Harsia VALION pääkonttorilla kakkukahvit tarjottiin ruokailun yhteydessä. Vuorotyöläiset ja henkilöt, jotka eivät käy ruokalassa syömässä, oli huomioitu tarjoamalla kakkua mehutehtaan ja päävaraston taukotiloissa. Tarjoilut oli ajoitettu vuoronvaihtojen aikoihin eli klo 12:sta eteenpäin. Kakku maistui hyvälle ja sitä oli riittävästi. Kiitokset liitolle. Tuula Koppelomäki Kakkukahveilla 70-vuotiaan MVL:n merkeissä Arlalla ja Unileverillä Kuusamon kakkukahvit! SIPOOSSA saman katon alla toimivilla Arla Oy:lla ja Unileverin Sipoon tuotantolaitoksella oli yhteinen kakkukahvitilaisuus. Kakkukahveja tarjoiltiin eri puolella tuotannossa, huomioon ottaen vuorotyön haaste, mutta varsinainen kahvitus tapahtui tuotantolaitoksen ruokalassa, jolloin oli helppo tavoittaa lounaalla käyvät ihmiset. Kahveille oli tullut myös läheisen Ingmanin ”vanhan tehtaan” porukkaa eli Haltin konttorin väkeä sekä jokunen tehtaalla vieraileva ulkomaalainen vieras. Kaiken kaikkiaan ihan leppoisasti päivä meni, voirasiaideaa kehuttiin tyylin ”josko varastaisi idean markkinointiin”. Ari Hamina MAITOTALO US 3 • 2015 • 13 Suomen * EDULLISIN Entä jos toisen euro ONKIN YHTÄKKIÄ NOLLA? Ikäviin asioihin voi ja kannattaa varautua. Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien! Katso hinta ja osta vakuutus 10 % edullisemmin: henkivakuutuskuntoon.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva * Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013. 010 19 19 19 K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA 14 • MAITOTALO U S 3 • 20 1 5 ESITTELYSSÄ TEKSTI TARJA RAUHALA Jeanette Pitkänen aloittaa elokuun alussa työnsä MVL:n toimistossa osa-aikaisena toimistosihteerinä. Tehtävään hän siirtyy Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa JYTK:n, entisen Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassan, toimistosihteerin tehtävistä. Tulevan työnsä MVL:ssä Jeanette kertoo aloittavansa iloisin ja avoimin mielin. Tervetuloa MVL:ään töihin Jeanette! U ”Tiedän, että minua vastassa on todella kiva porukka ja työyhteisö, ja on ilo ja kunnia päästä tähän joukkoon mukaan. ” uteen tehtävään siirtymistä osittain helpottaa se, että MVL:n toimiston henkilökunta - ja osittain jäsenkuntakin - ovat tuttuja Jeanettelle ennestään. MVL:n jäsenethän kuuluvat JYTK:hon, ja liiton ja työttömyyskassan henkilökunta ovat paljon yhteydessä keskenään, niin työtehtävien kuin muidenkin tapahtumien kautta. - Ehkäpä juuri se, että ollaan oltu paljon tekemissä ennenkin, vähentää vähän jännitystä. Tiedän, että minua vastassa on todella kiva porukka ja työyhteisö, ja on ilo ja kunnia päästä tähän joukkoon mukaan. Arvostan suuresti MVL:n minulle tarjoamaa työtilaisuutta, Jeanette sanoo. Jeanettella on paljon kokemusta toimistotöistä. Työttömyyskassassa Jeanette on työskennellyt vuodesta 2009 saakka. - Työtehtäviini on kuulunut muun muassa postin käsittelyä ja skannausta, kassan yksilöjäsenten ja jäsenrekisterin ylläpitoa sekä toimiston yleistä hoitamista. Lisäksi olen avustanut etuuskäsittelijöitä, jos on tarvittu kirjallista tai suullista apua ruotsinkielisten asiakkaiden tai virkahenkilöiden kanssa. Vuoden vaihteessa vielä uutena tehtävänä aloitin kassan kotisivujen päivittämisen ja ylläpidon, Jeanette kertoo. Uusista töistä lisää haastetta työpäiviin Ennen työtään työttömyyskassassa Jeanette on työskennellyt muun muassa myyntisihteerinä autoliikkeessä sekä kassa- ja asiakaspalvelutehtävissä ja kodinosaston tehtävissä isossa marketissa. Lukion jälkeen hän työskenteli Tukholmassa kahdessa eri lakitoimistossa tehden muun muassa kokousemännän ja keittiöapulaisen tehtäviä sekä asiakirjojen kopiointia. Kesän jälkeen alkavat uudet työtehtävät MVL:ssä. - Välillä alkaa jo vähän jännittää, kuinkahan minä kaiken opin, mutta pikkuhiljaa ja tekemällähän sitä oppii ja pääsee mukaan rutiineihin. Toimistonhoitajan Eijan Kousan olen tuntenut jo kuuden vuoden ajan. Tiedän, että minua on opastamassa kyllä todella ihana ja mukava ihminen. Tulevat työtehtäväni vaikuttavat mielenkiintoisilta ja odotan, että saan lisää haastetta työpäiviini. Vapaa-ajalla tärkeintä perhe 34-vuotias Jeanette on syntynyt ja asunut lapsuutensa Tukholmassa. - Ollessani 10-vuotias muutimme Suomeen Kuopioon, vanhempani ja sukuni ovat sieltä kotoisin. Lukion jälkeen muutin hetkeksi takaisin Tukholmaan ja olin siellä töissä reilun vuoden verran ja sitten muutin Suomeen vuonna 2002. Nykyään Jeanette asuu perheineen Helsingissä. Perheeseen kuuluvat avopuoliso ja kaksi lasta. Vapaa-ajan Jeanette haluaa viettää perheen ja liikunnan parissa. - Vapaa- ajalla on mielestäni tärkeintä viettää aikaa perheen ja lasten kanssa. Se, mitä omaa aikaa joskus sitten jää, niin ehdottomasti tärkeintä on oman terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäminen. Urheilu onkin erityisen tärkeä osa elämääni ja arkeani. - Olen luonteeltani tällainen perusrauhallinen ja iloinen, arvostan arjen tavallisia juttuja, Jeanette toteaa. MAITOTALO US 3 • 2015 • 15 MAAILMALTA KOONNUT MARTIN VIRTA Nestlé odottaa menestystä SVEITSILÄINEN elintarvikevalmistaja Nestlé odottaa menestystä tälle vuodelle. Vuonna 2014 liikevaihto oli 636 miljardia Tanskan kruunua, jossa kasvua oli 4,5 %. IDF Huippukokous – Early Bird! KANSAINVÄLISEN meijeriliiton – International Dairy Feration IDF:n huippukokous pidetään tänä vuonna 20.-24.9.2015 Vilnassa Liettuassa. Kokoukseen odotetaan noin 1500 osanottajaa eri puolilta maailmaa. Arla nostaa maidon hintaa ARLA nosti maidon tilityshintaa 1,5 sentillä 30.3.2015. Positiivinen markkinakehitys on kumminkin heikkoa, Arlasta ilmoitetaan. Maitokiintiösakko maksuun kolmessa vuodessa EU komissio on esittänyt, että maitokiintiösakkoa saaneet maat voivat maksaa sakkonsa kolmessa vuodessa ilman korkoa. Syynä tähän on tuottajien maksuvaikeudet. Ensimmäinen erä on ehdotettu maksettavaksi 1. lokakuuta 2015. Seuraavat erät olisivat 1.10.2016 ja 1.10.2017. Maitokiintiöiden ylityksistä sakkoa ovat saaneet Tanska, Irlanti, Saksa, Luxemburg, Puola ja Hollanti. Kohtalainen vuosi Frieslandilla HOLLANTILAINEN FieslandCampina on saavuttanut kohtalaisen hyvän tuloksen vuonna 2014. Liikevaihto nousi kaksi prosenttia 85 miljardiin Tanskan kruunuun ja tulos oli 2,27 miljardia Tanskan kruunua. 16 • MAITOTALO U S 3 • 20 1 5 Teemana on ”Closing the Nutritional Gap with Sustainable Dairy”. Painopisteenä tänä vuonna on maidontuotanto tiloilla - erityisesti Liettuassa ja muissa Baltian maissa. Lisätietoa tapahtumasta osoitteessa www.idfwds2015.com. Early Bird! Jos haluaa osallistua, niin ajoissa ilmoittautuvat saavat alennusta! Vuosi 2014 oli hyvinkin vaihteleva, muun muassa kauppasaarto Venäjälle vaikutti brändijuuston osalta 14,5 % vähennystä. Toisaalta konserni sai lisämyyntiä Kiinaan ja Hong Kongiin, joihin vietiin 5,7 % enemmän lasten ruokaa. Miljardisakko meijerikartellille RANSKAN kilpailuviranomaiset ovat tuominneet 11 meijeriyhtiötä 1,45 miljardin Tanskan kruunun sakkoon privat label -kartellista. Tuomion saivat Yoplait, Lactalis Nestlé Ultra Frais, Lactalis Beurres & Cremes Novandie, Senoble, Les Maîtres Laitiers di Contentin, Yeo Frais, Laîta, Asace Lait, Laiteries H Triballat ja Laterie de SaintMalo. Yhtiöt ovat pitäneet salaisia kokouksia eri paikkakunnilla, jotta näitä olisi vaikeata jäljittää. Omantunnontuskia kumminkin tuli ensimmäisenä Yoplaitille. Jotta välttyisivät kovista sakoista, yritys ilmoittautui ensimmäisenä kilpailuviranomaisille. Senoble tuli heti sen jälkeen omalla ilmoituksellaan. Näin näiden sakko pieneni: Yoplaitillä 335 miljoonalla ja Senoblella 345 miljoonalla. Kyseiset 11 jäsenmeijeriä hallitsevat Ranskan private label -markkinoita noin 90 prosenttisesti. Fonterran osto Kiinassa UUSI-SEELANTILAINEN Fonterra on ostanut 18,8 % osakkeita Kiinalaiselta Beingmatelta. Beingmate valmistaa muun muassa äidinmaitokorvikkeita. Ostoarvo on noin 550 miljardia dollaria. Kaupan johdosta yhtiöt voivat jatkaa suunnitelmiaan, jonka päämääränä on toteuttaa joint-venture sopimus Fonterran kanssa. Fonterralla on valmis tehdas Australian Darnumissa, mistä tuotteet voidaan viedä Kiinaan. Arlan kaupat hyväksytty ATRIAN omistama Falbygdens Ost on nyt myyty Arlalle ja kaupan ovat myös Ruotsin kilpailuviranomaiset hyväksyneet. Tuotanto siirtyi Arlalle 1. huhtikuuta 2015. Arlan strategia on tuottaa ja kehittää laatujuustoja. Liikevaihto on 470 miljoonaa Ruotsin kruunua, henkilökuntaa on noin 100 ja valmistus koostuu 350:stä eri juustoista. Kraft-Heinz fuusio AMERIKASSA on menossa iso fuusio. Kraft, joka on tunnettu juustoistaan, ja Heinz, joka on tunnettu ketsupistaan, ovat menossa yhteen uudella nimellä Kraft Heinz Company. Kraftin omistus olisi 49 % ja Heinzin loput 51 %. Kun fuusio toteutuu, niin Kraft Heinz Companysta tulee Pohjois-Amerikan kolmanneksi suurin elintarvike- ja juoma teollisuuden valmistaja. Fonterra hakee maitojauheen valmistajia Big Milk Arlalta BRITEISSÄ toimiva Arla UK on tuonut markkinoille uuden 1-4-vuotiaille lapsille tarkoitetun reilusti energiaa sisältävän maidon, Arla Big Milkin. Maito on brittiläistä alkuperää ja kuluu premium segmentiin. Hiljattain lanseerattiin Arla Protein ja Skyr brittiläisille markkinoille. Tällä tavoin halutaan tuoda Arlan tuotemerkki tunnetuiksi Britanniassa. Patentti korkeapitoisesta proteiinijuustosta KRAFT Foods on anonut patenttia uudelle korkeaproteiinipitoiselle kermajuuston valmistustavalle. Juuston proteiinipitoisuus olisi kaksi kertaa suurempi kun tavallisessa juustossa. Enemmän luomua KULUTTAJIEN ostoskorissa on aina vain enemmän Arlan luomutuotteita. Odotukset Arlalla on, että tuotetaan enemmän luomutuotteita. Nyt solmitaan lisää luomusopimuksia määrätyillä alueilla. Arlan päämäärä vuodelle 2017 on saada 150-200 miljoonaa litraa lisää luomumaitoa Tanskasta ja Pohjois-Saksasta sekä muista Keski-Euroopan maista. Myös Ruotsista odotetaan 50 miljoonaa litraa lisää maitoa. Tämä vastaisi noin 25-30 % nousua luomumaidon vastaanotossa Arlan osalta. Arlan toive on, että nykyiset luomutuottajat lisäisivät tuotantoa. Mainoskielto lastenruoalle KIINALAISET viranomaiset harkitsevat äidinmaitokorvikkeiden mainostamisen kieltämistä. Kiellon mukaan ”Meijerituotteiden mainokset, juotavien tai muiden elintarvikkeiden, jotka osaksi tai kokonaan korvaavat rintamaidon, kielletään joukkotiedotusvälineissä ja julkisilla paikoilla”. Jos kieltoa rikotaan, niin korvaukset voivat johtaa 1 miljoonan Tanskan kruunun suuruiseen sakkoon. Lakiehdotuksella on tarkoitus muistuttaa, että äidit antaisivat lapsille rintamaitoa. FONTERRA hakee nyt yhteistyökumppaneita Euroopasta maitojauheen valmistuksen osalta. Fonterra on aktiivisesti hakenut kumppaneita Puolasta. Nyt haut siellä ovat kumminkin jäissä, joten uusia kumppaneita muualta Euroopasta haetaan. Tällä hetkellä muun muassa brittiläinen First Milk ja Dairy Crest sekä liettualainen Rokisko tekevät yhteistyötä Fonterran kanssa. Viimeisin yhteistyö on aloitettu juustonvalmistajan kanssa hollantilaisen A-Ware Foodin kanssa. Tuotanto alkoi tammikuussa 2015, valmistusmäärät ovat noin 5000 tonnia heraproteiinia ja 25000 tonnia laktoosia. Kreikkalainen jogurtti kouluihin AMERIKKALAISET elintarvikeviranomaiset on nyt virallisesti lisännyt kreikkalaisen jogurtin koululaisten aamiaispöytään. Jogurtti on ollut testauksessa vuosina 2013-2014. Tämän vuoden aikana jogurtti lisätään kaikkialla Amerikan kouluissa, koska se on terveellinen ja proteiinipitoinen ruoka. Hyvä valinta. Taputapa itseäsi selkään. MAITOTALO US 3 • 2015 • 17 Mitä päälle juhliin? Mene sellaisena kuin olet. Se ei aina kuitenkaan sovi, vaikka nykyisin pukeutuminen onkin varsin vapaata. Ellei kutsussa ole erityistä mainintaa pukeutumisesta, jokainen noudattaa tyyliänsä ja maalaisjärkeä muistaen, että ylipukeutuminen on yhtä tyylitöntä kuin alipukeutuminen. Kun kutsukortissa on mainittu pukeutumiskoodi, sitä on kohteliasta noudattaa, ja siten osoittaa kunnioitusta kutsun lähettäjälle ja tilaisuudelle. Vapaamuotoisilla kutsuilla perheen tai ystävien kesken asu on useimmiten vapaa, mutta jos vieraittesi pukeutuvan tietyllä tavalla, mainitse siitä kutsukortissa tai ylipäätänsä kutsun yhteydessä. Naisen asu noudattelee perinteisesti miehen asua eli miehen pukeutumiskoodi määrää mitä nainen pukee ylleen. Naisilla on tosin paljon suurempi vapaus valita pukunsa pituus, väri, kuosi, kangas, asusteet jne. Pukeutumiskoodit eivät tarkoita sitä etteikö asuissa voisi käyttää myös omintakeisuutta (kuten esimerkiksi värit, kankaat ja asusteet), kunhan vain perusasioita noudatetaan. Tumma puku on miehen yleisin juhlapuku. Siihen voi pukeutua sekä päivällä että illalla. Tumma puku on joko musta, tumman sininen tai tumman harmaa - joka tapauksessa yksivärinen. Paita ja solmio ovat tilaisuudesta riippuen juhlavat, hautajaisissa solmio aina musta. Naisella on yllään juhlava leninki, hame-pusero yhdistelmä tai housupuku. Lähteet www.kaikkijuhlista.fi www.teja.fi/pukeutuminen/37.html Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n liittokokous Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n varsinainen liittokokous pidetään lauantaina elokuun 29. päivänä 2015 klo 12.00 m/s Silja Symphonylla, Tukholma. Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen liittokokoukselle määräämät asiat. Yhdysmieskokous pidetään samana aamuna klo 10. Aluekokoukset pidetään edellisenä iltana perjantaina 28.8.2015 klo 17.30 alkaen. Aluejako ja jäsenmäärät: Alue Etelä Itä Länsi Pohjoinen Jäsenet 1.1.2015 627 jäsentä 405 jäsentä 377 jäsentä 330 jäsentä Lv-paikat 2015 5 3 3 3 LV-paikat 2016 5 3 3 3 Espoossa 17.3.2015 Meijerialan Ammattilaiset MVL ry Hallitus TKL:n terveys- ja kuntolomat ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään perjantaina elokuun 28. päivänä 2015 klo 10.00 Tapahtumatalo Bankissa Unioninkatu 20, Helsinki. Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen vuosikokoukselle määräämät asiat. Lisäksi käsitellään periaatepäätös TKL:n terveys- ja kuntolomat ry:n fuusioitumisesta Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:hyn. Käsitellään sääntömuutos pykälään 14 (uusi sääntö): - Yhdistys purkautuu, jos yhdistyksen kokouksessa kaksi kolmasosaa (2/3) äänestyksessä annetuista äänistä sitä kannattaa. - Yhdistyksen purkautuessa tai sen tultua lakkautetuksi lankeaa sen omaisuus rekisteröidylle yhdistykselle, joka jatkaa yhdistyksen harjoittamaa sosiaalista toimintaa maidonjalostusalalla toimivan henkilöstön hyväksi. Päätetään, että TKL:n terveys- ja kuntolomat ry purkautuu ja että yhdistyksen omaisuus siirtyy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:lle. Espoossa 17.3.2015 TKL:n terveys- ja kuntolomat ry Hallitus Meijeriväen eläkeryhmän VUOSIKOKOUS pidetään perjantaina 28.8.2015 klo 17.30 m/s Silja Symphonylla, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat: edellisen ja tulevan vuoden toiminta sekä valitaan toimikunnan jäsenet seuraavalle toimintavuodelle. Meijeriväen eläkeryhmä Toimikunta 18 • MAITOTALO U S 3 • 20 1 5 Liitto-Orava viihdyttää liittokokousväkeä parhaansa mukaan. S I L L A I KA I ! MVL:n 70–VUOTISJUHLA- JA LIITTOKOKOUSRISTEILY TUKHOLMAAN 28.-30.8.2015 m/s Silja Symphonylla Meijerialan Ammattilaisten liittokokousviikonloppua vietetään 28.-30.8.2015 Helsinki-Tukholma-Helsinki –risteilyllä. Risteilyaluksena toimii m/s Silja Symphony. TKL:n vuosikokous pidetään ennen risteilyä perjantaina 28.8. klo 10.00 alkaen tapahtumatalo Bankissa, Unioninkatu 20, Helsinki. Risteily alkaa perjantaina 28.8.2015 lippujen jaolla Helsingin Eteläsataman Olympiaterminaalissa, (Olympiaranta 1). Laiva lähtee klo 17.00 ja saapuu Tukholmaan lauantaina 29.8.2015 klo 9.30. Takaisin Helsinkiin laiva lähtee klo 16.45 ja Helsingissä se on sunnuntaina 30.8.2015 klo 9.55. MVL:n 70-vuotisjuhla- ja liittokokousristeilyn ohjelma: Perjantai 28.8.2015 klo 10.00 TKL:n vuosikokous, Tapahtumatalo Bank klo 12.00-13.00lounas TKL:n vuosikokoukseen osallistuneille, Tapahtumatalo Bank. klo 13.00-14.30Helsinki-kiertoajelu TKL:n vuosikokoukseen osallistuneille. Lähtö Tapahtumatalo Bankilta ja paluu Olympiaterminaalille. TKL:n lounaalle ja kiertoajelulle etukäteen ilmoittautumiset 17.8.2015 mennessä: www.mvl.fi/oheistapahtumat klo 15.30-16.30 Lippujen jako terminaalissa, laivaan nousu ja majoittuminen klo 17.00 Laiva lähtee. klo 17.00 Tervetuloa risteilylle! Tervetulomaljan tarjoaa Ecolab, kokousosasto, kansi 6. klo 17.30-19.00 Aluekokoukset, kokousosasto, kansi 6. klo 17.30 Eläkeryhmän vuosikokous, kokousosasto, kansi 6. klo 20.00 Buffet-illallinen, illallisen tarjoaa Sealed Air, Grande Buffet, kansi 6. Lauantai 29.8.2015 klo 07.00-10.00 Aamiainen tarjolla klo 9.30 Laiva saapuu Tukholmaan klo 10.00-11.00 Yhdysmieskokous, kokousosasto, kansi 6. klo 11.00-12.00 Jäsentarkastus, Atlantis Palace, kansi 7. NAISHYGIENIARATKAISUISSA klo 11.00-18.00Yhteistyökumppaneiden ja MVL:n yhteinen näyttely, Atlantis Palace, kansi 7. klo 12.00-14.00 MVL:n 70. liittokokous, Atlantis Palace, kansi 7. klo 14.00 Kokouslounas, lounaan tarjoaa Kiiltoclean, Grande Buffet, kansi 6. klo 15.00-16.00 Juhlapäivätanssit, Atlantis Palace, kansi 7. klo 15.00-16.00 Työttömyyskassan kyselytunti, kokousosasto, kansi 6. klo 16.00-17.00 Näyttelyyn tutustuminen, Atlantis Palace, kansi 7. klo 16.45 Laiva lähtee klo 17:00 Kokousmalja! Maljan tarjoaa Holiday Club, Atlantis Palace, kansi 7. klo 17.15 Liitto-Orava viihdyttää kokousväkeä, Atlantis Palace, ITEC - “All in One” hygienia-asema kansi 7. Oy Ecolab Ab klo 21.00 MVL 70 vuotta á la carte -juhlaillallinen, Seaport, PL 80 (Piispanportti 10) yös kaikki laitteet ja välineet 02201 Espoo kansi 6. Tumma Puku. Puh. 020 7561 400 turvalliseen annosteluun ja aan sekä laaduntarkkailuun. ajiltamme. Sunnuntai 30.8.2015 klo 07.00-10.00 Aamiainen tarjolla klo 09.55 Laiva saapuu Helsinkiin Majoitusvaihtoehdot ja hinnat ajalle 28.-30.8.2015: A2-luokka (kahden hengen hytti) 149 €/jäsen, 224 €/avec A4-luokka (neljän hengen hytti) 109 €/jäsen, 184 €/avec Promenade (kahden hengen hytti) 139 €/jäsen, 214 €/avec Yhden hengen hytti lisähinnasta: lisämaksu A-luokan hyttiin 68 € ja Promenadeen 63 €. Hinta sisältää - risteilymatkat Helsinki-Tukholma-Helsinki valitussa hyttiluokassa - kaikki ruokailut juomineen (kaksi meriaamiaista, Tervetuloa tilaisuuden, kokouslounaan, buffet-illallisen ja juhlaillallisen sekä kokouskahvit ja hedelmät) Matkalle tarvitset voimassaolevan passin tai kuvallisen henkilökortin. Lisätietoa Silja Symphonysta osoitteessa http://www.tallinksilja.com/fi/web/fi/silja-symphony Kysy elokuussa vapaita paikkoja liiton toimistosta puh. (09) 6156 611 Lisätietoa www.mvl.fi sekä Tomi Seppä, puh. 040 675 3070 tai [email protected] Fax 020 7561 498 Myyntipalvelu 0800-1-39655 www..ecolab.eu ® MAITOTALO US 3 • 2015 • 19-09-2013 10:26:06 Eliel Saarisen tie 2 19 TEKSTI: MATTI VÄLIMÄKI, UP TANSSIKUVAT: PEKKA SIPOLA Tanssilavalle vie liikunta Romantiikallakin on yhä sijansa, laulaja vakuuttaa Kesään kuuluu tanssilava, mutta kuviot parketilla ovat muuttuneet. Tanssi on monelle ennen kaikkea sosiaalinen harrastus ja hyvää liikuntaa. Lavatansseihin tullaan iästä, säädystä ja asemasta riippumatta. Kaikkia yhdistää halu tanssia. A avan meren tuolla puolen, jossakin on maa”, lauletaan Unto Monosen tangossa. Oikeasti kaivattu satumaa sijaitsee kesäisen järven rannalla, siellä missä parketti on liukas, tanssikengät kiiltävät ja kukkamekot hulmuavat. Finlanders-yhtyeen alkuperäisjäsen, basisti ja laulaja Aarne Hartelin on kiertänyt tanssilavoja jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Tanssilavakulttuuri on hänen mukaansa muuttunut. – Nykyään lavoilla käy entistä enemmän ihmisiä, joille tanssi on nimenomaan harrastus ja liikuntamuoto. Hartelinin mukaan perinteisten humppien ja tangojen rinnalle ovat tulleet lattarit, muun muassa salsat, ja hitaat valssit, jotka vaativat tanssijoiltaan aikaisempaa enemmän taitoa. Suosioon on noussut myös esimerkiksi bugg, jivestä jalostettu tanssi. – Television Tanssii tähtien kanssa -ohjelmalla on ollut varmasti oma vaikutuksensa. Liikuntasuositus tanssien täyteen Takavuosina tansseissa käytiin ensisijaisesti kumppania etsimässä. 20 • MAITOTALO U S 3 • 20 1 5 Nykyään parkettien partaveitsillä saattaa olla päällimmäisenä mielessä se, että tutkimustenkin mukaan lavatanssiliikunta riittää täyttämään viikoittaisen terveysliikuntasuosituksen. Sen mukaan aikuinen tarvitsee 150 minuuttia reipasta liikuntaa tai 75 minuuttia rasittavaa kestävyysliikuntaa. Tanssilla on todistetusti monia terveysvaikutuksia lihaskoordinaation kehittämisestä aina psyykkiseen hyvinvointiin asti. Vievätkö siis otetut askeleet, anaerobinen liikunta sekä poltetut kalorit päähuomion – ja romantiikka jää kakkoseksi? – Ei kyllä ihan näinkään. Ainakin soittajien korokkeelta näkee hyvin, että tanssilavalla ihmiset kohtaavat toisiaan. Siellä syntyy kauniita tarinoita, Hartelin toteaa. Ujollekin mahdollisuus Hartelin pohtii, että tanssi tarjoaa ujommalle ja jäyhemmällekin miehelle tyylikkään tavan lähestyä vastakkaista sukupuolta. – Tämä perusasetelma ei tule varmaan muuttumaan ihan pian. Se lupaa jatkossakin töitä meille lavoja kiertäville muusikoil- Mies vie ja nainen seuraa. Siinä ovat paritanssin suola ja sokeri, sanoo Seuratanssiliiton tiedottaja Kirsi Suoniemi. le, hän myhäilee. Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry:n tiedottaja Kirsi Suoniemi vahvistaa havainnon. Tanssilavakulttuuri on voimissaan, mutta se muuttuu. – Tanssitaito ei siirry enää perheen sisällä sukupolvelta toiselle. Tilalle ovat tulleet tanssikurssit ja leirit, joita ei ennen ollut. Tansseja ei ole enää jokaisella seurojentalolla. Lavoja on vähemmän, mutta ne ovat isompia. Nykyään suuren huvikeskuksen lavalle saattaa mahtua kerralla vaikkapa tuhat tanssijaa. Myös kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on koventunut. Toisin kuin vaikkapa isovanhempiemme aikaan, tanssilava ei ole mikään itsestäänselvyys. Muita ihmisiä voi tavata vaikkapa liikuntasalissa tai somessa. – Tanssi pärjää kuitenkin kilpailussa. Siinä yhdistyy mainiolla tavalla musiikki, liikunta ja sosiaalisuus, Suoniemi vakuuttaa. Perinteiset roolit kunniassa Tanssilavan romantiikasta osa saattaa liittyä siihen, että bändin aloittaessa esiin nousevat perinteiset sukupuoliroolit. Mies hakee ja vie, nainen antaa luvan. Naiset saavat hakea periaatteessa vain omalla vuorollaan. Finlanders-yhtyeen alkuperäisjäsen Aarne Hartelin on kiertänyt tanssilavoja yli kolmekymmentä vuotta. – Se, että toinen osaa viedä ja toinen seurata, on lavatanssin suola ja sokeri. Sopivassa suhteessa niistä syntyy tanssin hurmio, Suoniemi miettii. Vieläkö on lopuksi esitetään klassikkokysymys: Pääsiskös saatille? – Sitä taidettiin käyttää enemmän siihen aikaan, kun daameja kuskattiin polkupyörän tarakalla. Nykyään tanssilavoille tullaan tavallisesti omilla autoilla ja usein jopa satojen kilometrien päästä, Kirsi Suoniemi naurahtaa. – Nykyaikana kysytään ennemmin: Missä huomenna tanssitaan? Katso lavatanssi-ilmoitus sivulla 5. MAITOTALO US 3 • 2015 • 2 1 TEKSTI ANNA MARIE THØGERSEN ALKUPERÄINEN TEKSTI JULKAISTU MAELKERITIDENDE 6/2015 KUVAT: COLOURBOX Maidontuotanto, meijerit ja kuluttajat Isossa-Britanniassa Maitotilat ja maidontuotanto Maitotilojen määrän väheneminen ja tilojen koon kasvu on nähtävissä lähes kaikissa teollisuusmaissa. Tilojen lopettamisaste on Isossa-Britanniassa kuitenkin alhaisempi (-3,2 %) EU-27-keskiarvoon (-6,5 %) verrattuna. Vuonna 2010 maassa oli 15 000 maitotilaa, kun taas vuonna 2013 niiden määrä oli 14 000. Tilojen karjalauman keskimääräinen koko kasvoi näiden neljän vuoden aikana 121 lypsylehmästä 126 lehmään. Vuosi 2013–2014 oli erittäin hyvä maidontuotannon kannalta hintojen nousun, sääolojen ja kohtuullisten ruokintakustannusten suhteen. Näiden ansiosta maidontuotanto kasvoi vahvasti ja nousi korkeimmalle tasolle yhdeksään vuoteen, 13,8 miljardiin litraan. Meijeriteollisuus Monen Ison-Britannian meijerin omistajana on kansainvälinen yritys, kuten Arla Foods, Müller Wiseman Dairies, Glanbia Cheese (Irlanti ja Yhdysvallat) tai Caledonian Cheese Company (ranskalainen Lactalis). Meijereitä on Isossa-Britanniassa yhteensä 400, joista 85 prosenttia käsittelee vain yhden prosentin Isossa-Britanniassa tuotetusta 13,8 miljardista maitolitrasta. Toisaalta viisi Ison-Britannian suurinta meijeriä käsittelee yli 60 prosenttia maassa tuotetusta maidosta. Viisi suurinta Ison-Britannian meijeriteollisuutta johtavaa yritystä (sekä niiden arvioitu vuosina 2013–2014 käsittelemä maitomäärä miljoonina litroina) ovat seuraavat: •Arla Foods, eurooppalainen maitotilojen omistama osuuskunta (3 200 miljoona litraa). •Müller Wiseman Dairies, saksalainen yksityisomisteinen meijerialan yritys (2 800 miljoonaa litraa). •Dairy Crest, julkinen brittiläinen osakeyhtiö (2 500 miljoonaa litraa). •First Milk, brittiläinen maitotilojen osuuskunta (700 miljoonaa litraa). •United Dairy Farmers, brittiläinen meijeriosuuskunta (500 miljoonaa litraa). Yrityksissä on kuitenkin tapahtunut muutoksia. Dairy Crest myi viime vuoden marraskuussa noin 1 300 miljoonan litran maitoliiketoimintansa Müller Wiseman Dairiesille. Kaupan vahvistumisen jälkeen Dairy Crest keskittyy juuston, pakatun voin ja levitteiden sekä herapohjaisten tuotteiden tuotantoon. Juuston tuotantoon kuuluu Dairy Crestin markkinajohtaja, Cathedral City -tuotemerkki. Ison-Britannian kilpailuviranomaiset eivät kuitenkaan ole vielä hyväksyneet kauppaa. Sekä osuuskuntana toimivat että yksityiset meijeriteollisuuden yritykset tekevät merkittäviä sijoituksia Isossa-Britanniassa. Viiden suurimman meijeriteollisuuden yrityksen vuosittainen pääomasijoitus on ylittänyt 100 miljoonaa Ison-Britannian puntaa viimeisen kahdeksan vuoden ajan. Maitotuotteiden valmistus Lähes puolet Ison-Britannian meijereiden ostamasta maidosta käsitellään nestemäiseksi maidoksi. Maidon jälkeen tärkeimpiä kulutustuotteita ovat juusto, maitojauhe, voi, kerma ja maitotiiviste. Suurin osa Isossa-Britanniassa valmistettavista maitotuotteista on tarkoitettu ihmisravinnoksi, ja niistä yli 70 prosenttia pakataan myyntiin kuluttajille. Tästä suurin osa on tuoretuotteita, nestemäistä maitoa tai jogurttia, jotka toimitetaan myyntiin kylmäja22 • MAITOTALO U S 3 • 20 1 5 keluketjun kautta. Ison-Britannian maidontuotanto ei riitä vastaamaan paikalliseen kulutukseen, ja maitotuotteiden maahantuontimäärät ovat suhteellisen suuret. Markkinat ja jälleenmyyjät Elintarvikemarkkinoita hallitsee neljä suurta jälleenmyyjää, joiden osuus koko Ison-Britannian myynnistä on 73 prosenttia. Suurimpana on Tesco (markkinaosuus 28 %), jonka jälkeen tulevat Asda (18 %), Sainsbury’s (17 %) ja Morrisons (11 %). Niiden yhteenlaskettu osuus on kuitenkin pienenemässä halpaketjujen, kuten Aldin (4,8 %) ja Lidlin (3,6 %) kasvattaessa myyntiään. Viime vuosina useat suuret jälleenmyyjät ovat ottaneet käyttöön niin kutsutut integroidut hankintajärjestelyt (Integrated Supply Arrangements), jotka ovat ainutlaatuisia Ison-Britannian meijeriteollisuudessa. Tässä järjestelmässä jälleenmyyjä saa tilaamansa nestemäisen maidon yksinomaan tietyiltä maitotiloilta. Maitotuotteet ja kuluttajat Ison-Britannian meijeriteollisuuden pääosaaminen keskittyy kuluttajamarkkinoiden tarpeisiin vastaamiseen. Suurin osa tuotteista on valmiiksi pakattuja, suoraan nautittavaksi tarkoitettuja tuotteita. Erilaisia maitolaatuja tarkasteltaessa kevytmaidon markkinaosuus jatkaa kasvuaan, ja sen osuus kotitalouksien maidonkulutuksesta on tällä hetkellä 59 prosenttia. Rasvattoman ja vähärasvaisen maidon osuus on noussut viimeisen 15 vuoden aikana 13 prosentista 18 prosenttiin. Pitkään jatkuneen laskun jälkeen täysmaidon osuus on ollut korkeampi viimeisen kolmen vuoden aikana, johtuen osittain määräalennuksista ja mahdollisesti myös suuresta syntyvyydestä, sillä maassa suositellaan täysmaitoa 1–5-vuotiaille. Pakkausmateriaaliin liittyen muovipakkauksissa myytävän nestemäisen maidon osuus jatkaa kasvua ja on lähes 88 prosenttia jälleenmyyjien myymistä maitopakkauksista. Juuston myynti jatkaa kasvuaan, tosin vii- me vuosia maltillisemmin. Juuston myyntimäärä kotitalouksiin kasvoi 1,1 prosentilla. Pehmeän juuston sektori kasvoi voimakkaasti vuonna 2013 (13,5 prosenttia määrässä ja 14,9 prosenttia arvossa mitattuna), ja miedon cheddar-juuston myynti jatkaa laskuaan heijastaen kuluttajien mieltymystä pidempään kypsytettyihin juustoihin. Jogurtin myyntiluvut ovat suuria, sillä tuoremaitotuotteiden myynti jatkaa vakaata kasvuaan. Vaikka jogurtin myynti laski vuonna 2012, sen kulutus kuitenkin nousi 30 prosenttia kymmenen vuoden aikana vuodesta 2002 vuoteen 2012. Tähän ovat vaikuttaneet merkittävästi probioottiset ja prebioottiset jogurtit ja juotavat jogurtit. Lähteet: Vuoden 2014 päivitetty versio Dairy UK:n julkaisusta The White Paper 2013. Viiden suurimman meijerin verkkosivustot. (Miljoona litraa) 2013 % Yhteensä saatavana 13 541 +0,7 Nestemäinen maito 6 862 +0,7 Voi 298 +0,1 Juusto 3 553 -4,5 Kerma 297 +21,5 Maitotiiviste 290 +0,3 Maitojauhe 1 111 +19,9 Jogurtti 276 +3,5 Muut 398 +16,0 Vienti 473 +1,3 Raakamaidon käyttö maitotuotteiden valmistukseen ja muutos prosentteina vuodesta 2012 vuoteen 2013. Ison-Britannian maidontuotanto keskittyy yhä enemmän Lounais- ja Luoteis-Englantiin, ja määrissä on tapahtunut merkittävä siirtymä Englannista Walesiin, Skotlantiin ja Pohjois-Irlantiin. Tämän kehityksen voidaan olettaa jatkuvan. Tuote Yhteensä Jälleenmyyjä Määrä Nestemäinen maito 90 340 Marks & Spencer 40 Jogurtti 132 306 Waitrose 60 Voi 66 330 Asda 250 Juusto 468 154 Sainsbury’s 300+ Osuuskunta 200+ Tesco 700 Isoon-Britanniaan vuonna 2013 maahantuodut maitotuotteet: nestemäinen maito, jogurtti, voi ja juusto tonneissa, pääasiassa muista EU-maista. Integroidut hankintaketjusuhteet nestemäisen maidon markkinoilla: maitotilat (määrä) suhteessa tiettyyn jälleenmyyjään. Tuote Yksikkö Määrä Tuore nestemäinen maito ml 1 503 - Täysmaito ml 294 - Kevytmaito ml 1 051 - Rasvaton maito ml 158 Iskukuumennettu maito ml 3 Juusto, yhteensä g 114 - Kovat juustot, cheddar g 64 - Kovat juustot, muut paikalliset g 7 - Kovat juustot, ulkomaiset g 8 - Pehmeät juustot g 35 Kerma ml 25 Jogurtti ml 195 Tuoreet jälkiruoat ml 41 Voi g 41 Maitotuotteiden kulutus keskimäärin henkilöä kohti viikossa vuonna 2012. MAITOTALO US 3 • 2015 • 2 3 TEKSTI: ANTTI ÄIJÖ, MINNA RÄSÄNEN-KÄKI Maitomaa – laitumella jo vuodesta 1915 Vuosi 2015 on juhlavuosi myös Maitomaalla. Meijeri täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Historiansa aikana meijeri on käynyt läpi monta maatalouden murrosvaihetta, mutta selvinnyt niistä kaikista menestyksekkäästi vankan ammattitaitonsa ja epäilemättä myös savolaisen luovuutensa ansiosta. O suuskunta Maitomaa sai alkunsa Suonenjoella vuonna 1915, kun joen yli vievän sillan korvaan perustettiin Suonenjoen Osuusmeijeri (SOM). Se oli ensimmäiset vuosikymmenensä paikallinen maidon jalostaja, jonka tärkein tuote oli voi. 1950-luvulla toimialue kasvoi naapurimeijereiden sulkiessa ovensa, osa näistä fuusioitiin Suonenjoen Osuusmeijeriin. Tuotevalikoima monipuolistui ja meijeri vastasi toisesta Naarajärvellä sijainneesta toimipaikastaan myös Pieksämäen seudun maitohuollosta. 1980-luvun alussa osuuskunnan nimi muutettiin vastaamaan laajentunutta toimialuetta. Suonenjoen Ympäristön Osuus- 24 • MAITOTALO U S 3 • 20 1 5 meijeri oli yksi Valion rakennemuutoksen ensi vaiheen voittajista. Maidon pakkaamisen lopettamisen jälkeen toiminta keskitettiin Suonenjoelle, missä valmistetuilla erikoistuotteilla raejuustolla ja Voimariinilla oli markkinoita kautta maan. Suomen liittyminen Euroopan Unioniin sai 1990-luvulla aikaan perusteellisia muutoksia. Valion aloitteesta jalostavien meijereiden lukua pyrittiin nopeasti vähentämään. Suonenjoen meijerin tuotantotilat oli kaksi vuotta vuokrattuna Valiolle ja tuotanto suunniteltiin ajettavaksi alas vuoden 1996 loppuun mennessä. Meijerin hal- linto ja maidontuottajat halusivat kuitenkin jatkaa jalostusta, mikä merkitsi irtautumista Valioyhteistyöstä. Uutta itsenäistä alkua vuonna 1997 korosti osuuskunnan nimen muutos, syntyi Osuuskunta Maitomaa. Meijerin tuotevalikoimaa laajennettiin uudelleen tuoretuotteisiin. Toiminnan volyymi kasvoi riittäviin mittoihin, kun markkinointiyhteistyö Ingman Foodsin kanssa alkoi toimia täysillä. Arlan tulo Ingman Foodsin omistajaksi muutti Osuuskunta Maitomaan asemaa vähitellen. Maitomaa jalostaa noin 70 53 miljoonaa litraa maitoa vuodessa ja meijerissä työskentelee maidonjalostuksen ammattilaista. 2010-luvulle tultaessa Arla ilmoitti lopettavansa Suonenjoella valmistettujen tuotteiden markkinoinnin. Yhteistyön kariuduttua meijeri joutui omin voimin hakemaan uudelleen sijansa kaupoissa. Osuuskunta Maitomaa on viime vuosina tehnyt historiansa suurimmat investoinnit ja laajentanut tuotevalikoimaansa UHT-tuotteisiin. Uusien tuotteiden ja yhteistyökumppaneiden avulla meijeri on vahvistanut asemiaan kotimaan markkinoilla. Vientikanavatkin ovat auki sekä voille että UHT-tuotteille. Edelleen Suonenjoella toimiva Maitomaa on parin viime vuosikymmenen aikana kasvanut perustamisaikojen paikallismeijeristä valtakunnalliseksi toimijaksi. Osuuskunta on maam- me itsenäisistä jalostavista meijereistä suurin. Meijeri on saanut parin viime vuoden aikana runsaasti uusia tuottajia. Omilta tuottajilta kerättävä maitomäärä riittää lähitulevaisuudessa täyttämään meijerin jalostuksen tarpeet. Tänään Maitomaa on innovatiivinen, vahva ja monipuolista maidonjalostusta harjoittava meijeriosuuskunta, johon kuuluu noin 170 jäsentä Etelä- ja Pohjois-Savon, Keski-Suomen sekä Karjalan alueelta. Maitomaa jalostaa noin 70 miljoonaa litraa maitoa vuodessa ja meijerissä työskentelee 53 maidonjalostuksen ammattilaista. Näiden monipuolisten osaajien käsissä puhdas suomalainen maito muuttuu raejuustoksi, voiksi, nestemaidoksi, terveellisiksi välipaloiksi sekä kuntoilijoiden suosimiksi palautusjuomiksi. Osuuskunta Maitomaan liikevaihto vuonna 2014 oli noin 54,5 miljoonaa euroa. Juhlavuoden kunniaksi Maitomaan logo ja omien tuotteiden ulkoasut uudistettiin. 100-vuotisen taipaleen pääjuhla järjestetään elokuun puolessa välissä ja juhlavuotta juhlistetaan myös heinäkuussa Suonenjoella järjestettävien Mansikkakarnevaalien avajaiskulkueessa näyttävällä kokoonpanolla. MAITOTALO US 3 • 2015 • 2 5 TYÖMARKKINOILTA Uuden keskusjärjestön strategia painottaa tulevaisuuden työelämää Uuden palkansaajakeskusjärjestön selvitystyöhön osallistuvat ammattiliitot kokoontuivat 25.5.2015 Helsingissä. Tapaamisessa liitot tarkensivat hankkeen aikataulua ja päättivät järjestön strategiasta. Aiesopimus uudesta keskusjärjestöstä on tarkoitus allekirjoittaa toukokuussa 2016. Toiminnan aloittamiseen liittyvät valmistelut ajoittuvat syksyyn 2016. Varsinaisen toimintansa uuden organisaation on määrä aloittaa vuoden 2017 alussa. Hanketta vetävä projektipäällikkö Juha Heikkala painottaa, että suomalaisen palkansaajakentän rakenneremontin taustalla vaikuttavat maailmanlaajuiset muutokset työnteossa ja työmarkkinoilla. – Uuden keskusjärjestön toiminta-ajatus on olla vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja ja sopija myös tulevaisuudessa. Palkansaajat katsovat eteenpäin, ja näkymää työelämästä muokataan kymmenen vuoden päähän. – Järjestöä synnyttäville liitoille on tärkeää, että nuoret ottaisivat muutoksen omakseen. Moniarvoisuus, sitoutumattomuus ja digitalisaation verkottamassa maailmassa kansainvälisyys ovat hankkeen avainsanoja. Keskiöissä ovat myös koulutus ja merkityksellinen työ. Heikkala muistuttaa, että selvitystyöhön ilmoittautuneet 49 ammattiliittoa edustavat yhdessä noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa. – Hankkeeseen osallistuu liittoja kaikista nykyisistä keskusjärjestöistä ja niiden ulkopuolelta. Mukaan voi edelleen liittyä myös Työllisyys- ja kasvusopimus luo vakautta ja turvaa ostovoimaa STTK:n hallitus hyväksyi 15.6.2015 neuvottelutuloksen työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson, vuoden 2016, palkkaratkaisusta. Palkkojen yleiskorotus on 16 euroa kuukaudessa, kuitenkin vähintään 0.43 prosenttiyksikköä. Myös työttömyysvakuutusmaksun korotuksesta sovittiin. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on tyytyväinen ratkaisuun. – Yleiskorotus tulee kaikille. Sopimus turvaa pieni- ja keskituloisten ostovoimaa vaikeana jatkuvassa taloustilanteessa ja edistää palkkatasa-arvoa. Sopimus tuo työmarkkinoille vakautta ja ennustettavuutta sekä tukee talouskasvua ja työllisyyttä. Työttömyysvakuutusmaksut nousevat en- Kunnon työn päivää vietetään syksyllä 7. lokakuuta, jo kahdeksatta kertaa. Kampanjapäivän taustalla ovat SAK, STTK, Akava, SASK sekä TEM:n Työelämä2020 -hanke. Kansainvälisesti päivän on lanseerannut ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC ja sitä vietetään yli 60 maassa. Haluamme innostaa työpaikkoja, työporukoita ja ihan yksittäisiä ihmisiä 26 • MAITOTALO U S 3 • 20 1 5 viettämään Kunnon työtä! Haastamme teidät mukaan 7.10.2015 juhlimaan, palkitsemaan kunnon työn tekijöitä tai keskustelemaan hyvästä työelämästä. Tyyli on vapaa! Lisätietoja ja ideoita Kunnon työn päivän viettoon löydät verkkosivuilta www.kunnontyo.fi uusia liittoja. Seuraava liittojen kokous pidetään marraskuussa. Ennen sitä hanketta vievät eteenpäin työryhmät. Selvityshanketta ohjaavan ryhmän puheenjohtajana toimii Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, varapuheenjohtajina Vakuutusväen Liiton VvL:n puheenjohtaja Liisa Halme ja Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari. Tulevaisuus- ja strategiatyöryhmää vetää Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliiton Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki. Uuden keskusjärjestön selvitystyötä voi seurata hankkeen verkkosivuilta www.uusikeskusjarjesto.fi. si vuonna työnantajilla ja palkansaajilla 0,5 prosenttiyksikköä Korotukset toteutetaan toisen sopimusjakson alusta lukien. Ratkaisu sitoo kaikkia työ- ja virkaehtosopimusosapuolia, jotka ilmoittivat omille keskusjärjestöilleen vuonna 2013 solmineensa työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisen ratkaisun. Juha Heikkalasta palkansaajien keskusjärjestöhankkeen projektipäällikkö Uuden palkansaajakeskusjärjestön selvityshankkeen projektipäällikkönä aloitti huhtikuussa yhteiskuntatieteiden tohtori Juha Heikkala. Heikkala työskentelee ennakoinninasiantuntijana valtakunnallisessa liikunta- ja urheiluorganisaatiossa Valossa. Hän on ollut mukana perustamassa vuonna 2013 toiminnan aloittanutta Valoa. Hankkeen ohjausryhmä perustelee Juha Heikkalan valintaa vahvalla käytännön osaamisella järjestöjen kehittämisessä. Heikkala on julkaissut lisäksi useita tutkimuksia järjestöjen johtamisesta ja strategioiden luomisesta. Juha Heikkala työskentelee selvitykseen mukaan ilmoittautuneista liitoista muodostetun ohjausryhmän alaisuudessa. Heikki Nivala Kemijärveltä on STTK:n Vuoden luottamusmies Vuoden STTK-laiseksi luottamusmieheksi valittiin pääluottamusmies Heikki Nivala Kemijärveltä. Nivala on METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n jäsen. Hän työskentelee pääluottamusmiehenä Suomen metsäkeskuksessa, joka on valtakunnallinen runsaan 500 työntekijän organisaatio. Heikki Nivalan luottamusmiehen ura on kestänyt jo 37 vuotta. Palkinnon perusteluissa Nivalaa kiitetään kollegoiden ja työnantajan arvostamaksi edunvalvojaksi luonnonvara-alalla. Neuvotteluissa hän on määrätietoinen, sinnikäs ja luovia ratkaisuja etsivä. Hän on myös yhteiskunnallisesti aktiivinen toimija ja kuulijat mukaansa tempaava puhu- ja. Henkilöstön edustajana häntä kiitetään lämpimäksi ja ihmiset aidosti huomioon ottavaksi. STTK-lainen vuoden luottamusmies palkittiin 7.5.2015 Helsingissä keskusjärjestön suuressa luottamusmiestapahtumassa, joka kerää vuosittain satoja luottamushenkilöitä. Palkinnolla halutaan korostaa henkilöstön edustajien tärkeää ja vaativaa työtä työelämän muutoksissa. Valinnan tekee jäsenliittojen ehdotusten perusteella STTK:n työelämän kehittämisen valmisteluryhmä STTK SuomiAreenalla Porissa STTK ja osa jäsenliitoistakin ovat taas vahvasti mukana Porin kesäisellä SuomiAreenalla. 15.7.2015 STTK:n pääkeskustelu Areenalla teemalla Elääkö Suomineito tulevaisuudessa palkalla, pääomilla vai perustulolla. Ajankohtaisesta yhteiskunnallisesta teemasta keskustelevat Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtaja Matti Apunen, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Leena Mörttinen, Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala ja apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki. Isännän ääntä käyttää STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ja keskustelun vetää Finanssialan keskusliiton viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomo Yli-Huttula. Keskustelu käydään SuomiAreenan pihalla, osoitteessa Antinkatu 2. 16.7.2015 Työministeriön järjestämä Työelämä 2020 -hankkeen keskustelu Eetunaukion lavalla. Myöhemmin samassa paikassa Veronmaksajain keskusliiton tilaisuudessa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ja muut keskustelijat pohtivat, nousevatko tällä vaalikaudella verot vai talous. Samana päivänä Antti Palola on myös mahdollista nähdä hieman harvinaisemmassa yhteydessä, kun Tekstiili- ja vaatetusteollisuus järjestää Porin Raatihuoneen puistossa catwalkin. STTK-opiskelijoiden puheenjohtaja Emma Koskimaa puolestaan on Porin torilla pohtimassa, mistä näitä rikkaita opiskelijoita oikein tulee. STTK:lla on Porissa myös muun muassa oma sidosryhmätilaisuus ja torstaina suuri, perinteinen aluetoimikuntien tapaaminen, jossa paikalla on useiden jäsenliittojen johtoa, aktiiveja ja jäseniä. Ajantasaista tietoa tapahtumista, paikoista ja kellonajoista löydät osoitteesta www.suomiareena.fi MAITOTALO US 3 • 2015 • 27 TEKSTI: JOHANNA MOILANEN, KAISA HAURU Idea juttuumme syntyi kevätkokouksessamme. Olemme useasti työpaikalla puhuneet vanhan Valion olemassa olosta ja sen aikaisista työtehtävistä. MVL: kin täyttää tänävuonna kunnioitettavat 70 vuotta, joten tuntui luontevalta kurkistaa Oulun alueen meijerihistoriaan. Valion historiaa Oulussa Vanhan Valion synty Ennen toista maailmansotaa Oulun alueen maidon tuotannosta huolehti pääasiassa neljä meijeriä. Nämä meijerit olivat Oulun Osuuskaupan meijeri, Limingan meijeri sekä Oulujoen Kiviniemen ja Ylikylän osuuskunta. Kaupankäynti maidolla oli silti villiä. Liminkalaiset myivät maitoa kaupunkilaisille ohi meijerin ja markkinoille pyrki yksityisiä maitokauppiaita. Osa myyjistä myi tuotteitaan myös ovelta ovelle. Villi kaupankäynti johti lopulta siihen, että maidon hinta laski kovan kilpailun vuoksi. Kauppiaat pyrkivät myymään tuotettaan naapurikauppiasta halvemmalla ja helposti pilaantuvaa tuotetta ei saanut jäädä myymättä. Kuluttajalle maito oli edullista kilpailusta johtuen, mutta tuottajat menettivät maidon halpuuden vuoksi tuloja. Oli uhka, että maidontuotanto kävisi 28 • MAITOTALO U S 3 • 20 1 5 kannattamattomaksi. Tuottajilta alkoi kuulua soraääniä ja paine kaupan tervehtymiseen alkoi kasvaa. Oulun alueen meijeriosuuskunnat olivat jo 1930-luvulla neuvotelleet yhden isomman osuuskunnan perustamisesta. Neuvottelut eivät olleet tuottaneet tulosta. Ongelmia tuotti Limingan osuusmeijeri, joka halusi, että liminkalaisten piti vuosisataiseen maidontuotantoon vedoten saada myydä maitonsa ensin. Tämä malli ei muille osuuskunnille kelvannut. Niinpä toiset neuvotteluissa mukana olleet osuuskunnat ehdottivat Valiolle, että se ryhtyisi huolehtimaan Oulun maitomarkkinoista. Sopimuksen synnyttyä vuonna 1937 Valio osti Oulujoen maidonmyyntiosuuskunnan ja sen omistaman meijerin sekä asuntolan. Kauppaan kuului myös Peltokadun ra- kentamaton meijeritontti. Tuotanto jatkui vanhoissa tiloissa vuoteen 1939, jolloin uudet tilat valmistuivat. Valion kanssa tehty järjestely lopetti maidon halpamyynnin, mutta oululaiset pääsivät nauttimaan uusista tuotteista. Tuotevalikoimaan tulivat maitojen lisäksi jäätelö ja uuden meijerin valmistumisen myötä Edam-juusto. Uutta meijeriä laajennettiin 1950-luvulla. Maito pakattiin aluksi pulloihin. Piimää pakattiin Perga-pahvitölkkiin siihen saakka, kunnes 1960-luvulla nestemäisissä maitotuotteissa siirryttiin PurePak -pakkauksiin. Jonkin aikaa maitotuotteet pakattiin myös muovipusseihin. Edamin valmistus sai uudet laitteet 60-luvulla ja sen valmistus jatkui Oulussa 1970-luvun alkuun. Jäätelön valmistus jatkui aina 80-luvun alkuun, jolloin uusi, nykyinen Maikkulan meijeri otettiin käyttöön. Entisen työntekijän muistelmia vanhalta Valiolta Kävimme juttuamme varten haastattelemassa vanhalla Valiolla työskennellyttä työntekijää. Halusimme kerätä omakohtaisia tarinoita entisajan työstä maidon parissa. Vierailimme myyntimies Pasi Ojalla. Pasi Oja tuli Valion palvelukseen 50-luvun lopulla. Työura piti sisällään kaksi työnantajaa, Arinan ja Valion. Valiolla palvelusvuosia kertyi 36 vuotta. Valiolle hän päätyi nuorena poikana työhönottajan kautta. Siihen aikaan eri tehtailla oli ns. työhönottajat, joilta käytiin kyselemässä töitä. Pasi Oja pääsi liuosvarastolle töihin AIV-rehusäiliöitä siirtelemään. Työ oli raskasta ja välillä hänen piti työskennellä jokapaikanhöylänä eri osastoilla. Ajan myötä, kauppakoulun käytyään, Pasi Oja yleni myyntitehtäviin, joissa työskenteli uransa loppuun saakka. Vanhasta Valiosta Pasi Oja muistelee seuraavaa. Työntekijöitä Valiolla oli noin 300. Ruokalassa ruoka oli työntekijöille ilmaista ja sillä katettiin pientä palkkaa. Hän kertoo, että maito tuotiin meijeriin maitoautoilla, joiden kuskit nostelivat tonkat radalle. Tonkat olivat hyvin painavia. Osa veti jopa 50-litraa maitoa. Vastaanotossa työskenteli tonkankannenavaaja, joka työnkuvaan kuului kansien avaaminen valmiiksi, ennen kuin tonkka päätyi kaatolaitteeseen ja siitä meijeriin ja jatkokäsittelyyn. Maitoautoilla oli jatkuva jono meijerille. Valion yläkerrassa tehtiin voita ja alhaalla juustoa ja jäätelöä. Juuston valmistus oli rankkaa ja tehtiin käsityönä. Esimerkiksi pallojuustot pyöriteltiin vahassa käsin. Koska työntekijöillä ei tuohon aikaan ollut yleisesti ammattikoulutusta, opetti työpaikka tekijänsä. Töissä meijerillä oli paljon maaseudun tyttöjä ja poikia. Tehtaanjohtajia Pasi Oja myös muistelee hymyssä suin. Ehkä suuripana ja näkyvimpänä erona nykyisiin tehtaanjohtajiin oli se, että entisajan johtajilla oli autokuski sekä koppalakki. Lopuksi voitaneen sanoa, usean tapaamiemme entisten valiolaisten perusteella, että ihminen voi lähteä Valiolta mutta Valio ei lähde ihmisestä. MAITOTALO US 3 • 2015 • 29 TYÖTTÖMYYSTURVA Työttömyyden tai lomautuksen uhatessa Ilmoittautuminen työnhakijaksi Kaikkien työttömien ja lomautettujen tulee ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon (TE) itse viimeistään ensimmäisenä työttömyys-/ lomautuspäivänä. Työhakemus on pidettävä voimassa koko työttömyyden/ lomautuksen ajan. Ilmoittautua voi sähköisesti osoitteessa www.te-palvelut.fi tai käymällä TE-toimistosta. Ilmoittautuessa tulee muistaa kertoa mihin työttömyyskassaan kuuluu. TEtoimiston lausunto työnhausta ja työttömyydestä on päivärahan saamisen perusta. TEtoimisto toimittaa lausunnon suoraan työttömyyskassalle. Päivärahan hakeminen Paperisia ansiopäivärahan hakulomakkeita saa TE-toimistosta, kassasta tilaamalla tai netistä osoitteesta www.tyj.fi. Hakemus tulee lähettää kassaan jälkikäteen kolmen kuukauden kuluessa liitteineen postitse (JYTK, Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki) tai sähköisen asiointipalvelun kautta, www.jytk.fi. Päivärahaa haetaan neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa jälkikäteen. Ensimmäinen hakemus voi olla lyhyemmältä ajalta kuitenkin siten, että hakujakso päättyy sunnuntaihin. Jokaisen päivän kohdalle on hakemukseen merkittävä onko ollut työtön, työssä, sairas ym. Hakemuksen liitteet: 1.Palkkatodistus vähintään 26 työttömyyttä edeltäneen työssäoloviikon ajalta, erikseen: lomakorvaus, lomaraha, palkattomat poissaolot, viikkotyöaika ja työsuhteen kesto. 2.Jos työsuhde ei ole kestänyt 6 kuukautta, palkkatodistus koko työsuhteen ajalta sekä niiden aikaisempien työsuhteiden palkkatiedot ja työsopimukset, jotka sisältyvät päivärahahakemusta edeltävään 28 kuukauden aikaan, mikäli niitä ei ole toimitettu kassaan aikaisemmin. 3.Irtisanomisilmoitus tai lomautusilmoitus. 4.Etuuspäätös eläkkeestä, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahasta, kotihoidontuesta tai muusta etuudesta. 5.Työsopimuskopio ja palkkatiedot työttömyyden aikaisista tuloista esim. keikka- tai osa-aikatöistä. 6.Lomautetuilla kopio sen kuukauden palkkalaskelmasta, josta kyseisen hakujakson lomautuspäivät on vähennetty; mikäli kyse ei ole kokoaikaisesta lomautuksesta. 7.Sivutoimisilla yrittäjillä tai hakijoilla, joilla on yritystuloa kopio viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätöksestä. MAAKUNNISTA MVL Etelä-Pohjanmaa veikkausliigaotteluisäntänä MVL Etelä-Pohjanmaa toimi otteluisäntänä, kun veikkausliigan joukkueet Seinäjoen Jalkapallokerho SJK ja Rovaniemen Palloseura ROPS kohtasivat 7.6.2015 Seinäjoella. Ottelua seuraamaan saapui 15 kerhon jäsentä. Ennen peliä otteluisäntä tarjosi vierailleen Vip-tiloissa maittavan lounaan hyvien juomien kera. Ja jottei nälkä päässyt yllättämään, tarjottiin tauolla välipalaksi makkaraa ja juomaa! Ottelu päättyi lopulta 0-1 lukemin ROPSille, mutta siitäkin huolimatta tilaisuudesta poistuttiin hyvillä mielin. Kari Harsia MVL Keski-Suomen kerho ry MVL Keski-Suomen sääntömääräinen syyskokous pidetään näillä näkymin viikolla 39. Lisätietoa lomien jälkeen sähköpostilla/ilmoitustaululla. Terveisin johtokunta. 30 • MAITOTALO U S 3 • 20 1 5 OPISKELU Onnea uudet meijeristit! Valmistujaiset 24.4.2015 HAMissa. Hämeen ammatti-instituutista 24.4.2015 ja 12.6.2015 valmistuneet meijeristit: Jenna Halla-aho Kirsi Härkönen Petri Karjalainen Jukka Mikkonen Taija Nevala Mira Nevalainen Arttu Ojala Roosa Oja-Lipasti Veli-Pekka Oksanen Anni Tamminen Miro Wadhwa MVL:n stipendin sai Roosa Oja-Lipasti. Onnea ja menestystä uusille meijeristeille! TUS U L U O K S I U AIK M E IJ E R IS TI – AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO Koulutus on tarkoitettu henkilöille, joilla on työpaikka meijerissä, mutta ovat vailla alan ammatillista koulutusta. Koulutus antaa valmiudet työskennellä meijereiden mm. vastaanotto/yhteiskäsittelyn, eri meijerituotteiden valmistuksen, laadunvalvonnan tehtävissä. Hakuaika 10.8 – 23.10.2015. Koulutus alkaa tammikuussa 2016. Hakuohjeet ja -lomakkeet www.hami.fi Valiolaisessa organisaatiossa työskentelevien on ennen koulukseen hakemista keskusteltava asiasta lähimmän esimiehen kanssa. MAITOTALO US 3 • 2015 • 31 TAPAAMISIA TEKSTI REIJO NAUSKA Mallaskosken Panimoravintolassa: ylärivi vasemmalta Pentti Piirto, Hannu Laiho, Reijo Nauska, Juha Tikkala, Timo Panula, Tiina Kosonen, Jussi Jauhiainen, Tauno Lösönen ja Leila Säkkinen. Eturivissä vasemmalta Seija Oravainen, Anne Kautiainen, Anne Meriläinen, Iiris Ylöstalo ja Päivi Perttu. Keväällä 1985 valmistuneet meijeristit kohtasivat Seinäjoella Keho rapistuu mutta luonne pysyy samana V uonna 1985, keväällä, suomalainen meijerimaailma sai käyttöönsä uutta intoa ja osaamista. Vuonna 2015 suurin osa tuosta intomielestä, mittavalla elämänkokemuksella vahvistettuna, kokoontui viikonlopun ajaksi Seinäjoelle tunnistamaan toinen toisiaan sekä muistelemaan menneitä aikoja. Kuusitoista meistä valmistuneista pääsi paikalle lauantaina 18.4. Innokkaimmat tulivat Seinäjoen yötä ihailemaan jo edellisenä iltana ja osa asuikin jo valmiiksi paikkakunnalla. Loput paikalle lupautuneista kerättiin yhteen tilaan Valion Seinäjoen toimipisteeseen, missä oli hetki aikaa katsella toisiamme sekä muistin virkistimiä eli valokuvia. Näin löytyi oppivuosien aikaisia nimiä, joita yhdisteltiin kuvien kasvoihin, sekä vaihdettiin tietoja ja muistikuvia kuvien henkilöistä ja mitä heille nykyisin mahtaa kuulua. Vuosia oli vierinyt meijerioppilaitoksesta poistumisen jälkeen ja jokaisella oli kerrottavaa väliin jääneistä vuosista. Monenlaisia urapolkuja ja elämän32 • MAITOTALO U S 3 • 20 1 5 vaiheita on koettu. Toisia työ oli kuljettanut enemmän ja kauemmas kun taas toiset olivat edenneet pienemmillä muutoksilla. Osa meistä on luopunut meijerialasta omasta tahdostaan ja osa olosuhteiden pakosta toisten onnistuessa pitäytymään maidonjalostuksen parissa. Työn lisäksi jokainen on saanut elää monivivahteista elämää, mikä on kuitenkin tärkeintä antia meille jokaiselle. Koska olimme jo kouluaikoina innokkaita ja oppimishaluisia, ei tapaamisemme sisältänyt pelkästään vanhojen asioiden muistelua vaan yhdistimme tapaamiseen lyhyen katsauksen Seinäjoen Valiosta sekä tutustumisen Mallaskosken Panimoon, joka myös ansiokkaasti ylläpitää elintarvikealan osaamista Seinäjoella. Tutustumiskäynnillä meitä valistettiin panimon historiasta ja nykytilasta sekä itse tuotteiden valmistuksesta. Panimoesittelyn päätteeksi saimme lyhyen esittelyn itse tuotteista, joita Mallaskosken panimolla valmistetaan. Tosin osa noista tuotteista jäi kokematta tällä vierailulla. Riittoisan tietoiskun jälkeen siirryimme Uppalan Kartanolle aterioimaan sekä ennen kaikkea jatkamaan hyvin alkanutta seuranpitoa. Kartanolta poistumista ennen taisimme vielä pyörähtää yhden hitaan valssinkin. Loppuiltakin sujui mukavassa seurassa Seinäjoen yössä musiikin parissa. Runolliset savolaispojat jättivät meille myös muistoksi paitsi otsikon kuolemattoman viisauden niin myös Tauno Lösösen kiitosviestistä lainattuna: ”Matka Seinäjoelle oli mieleenpainuva ja toki tuli todistettua montakin asiaa itselleni, muun muassa se, että joskus vuonna 1982 alkanut ystävyys jatkuu yhä niin savolaisten, hämäläisten, pohjalaisten ja ”lappilaisten” kanssa. Jatkukoon se tästä eteenpäinkin.” Toki muutkin osallistujat jättivät toistensa muistoihin viisaita sanoja hiljaisuudessa tutkiskeltaviksi. Tapaamisesta kiitos kuuluu kaikille meille ja luonne pysyy ennallaan. Jälleennäkemistä odotellen. MERKKIPÄIVIÄ Meijeristi PAULA VASTAMÄKI 70 v. 26.7.2015 Urheilukentänkatu 3 C 54 30100 Forssa ei vastaanottoa Agrologi TATU TOLVANEN 80 v. 21.8.2015 Rauhankatu 13 C 50170 Mikkeli ei vastaanottoa Käyttöpäällikkö KALEVI SARIKKA 80 v. 28.7.2015 Saunakuja 16 60320 Seinäjoki ei vastaanottoa Koneenhoitaja LASSE MÄKINEN 75 v. 18.9.2015 Ristilammentie 13 50600 Mikkeli Meijeristi KAIJA FORSBLOM 80 v. 3.10.2015 Lohentie 11 C 14 06150 Porvoo ei vastaanottoa In memoriam Juustomestari Stig K. Lindeman 2.8.1920 - 11.4.2015 Juustomestari Stig Kaarlo (Kalle) Lindeman syntyi Myrskylässä 2.8.1920. Kalle oli kolmannen polven juustomestari. Isoisänsä Karl toimi useilla paikkakunnilla meijerinvuokraajana ja juustonvalmistajana kuolemaansa (1926) asti. Isänsä Martti toimi myöskin juustonvalmistajana, viimeksi apulaisjuustomestarina Koskiston Osuusmeijerissä Elimäelllä. Koskistoon Kallekin meni 17-vuotiaana ensimmäiseen meijerityöhönsä. Jatkosota katkaisi tämän vaiheen. Kalle joutui heti sodan alettua kesällä 1941, 21-vuotiaana pioneeripataljoona 26 (10.Div.) mukana sotaan, josta hänet kotiutettiin marraskuussa 1944 kersanttina. Sodan jälkeen Kalle hakeutui opiskelemaan meijerialalle. Hän suoritti meijeriharjoittelun Loviisan, Kuninkaankylän ja Koskiston Osuusmeijereissä. Valmistuttu- aan meijeriteknikoksi Valtion Maitotalousopistosta vuonna 1950, Kallelle tarjoutui juustomestarin paikka Iitin Vuolenkosken Nikkilän Kartanomeijeriin. Hieman yli vuoden kuluttua Kalle muutti Tekla-vaimonsa ja Brita-tyttärensä kanssa Iisalmeen Iisalmen Osuusmeijerin juustomestariksi. Seuraavana vuonna syntyi perheeseen toinen tytär Pirjo. Iisalmessa Kalle työskentelikin 34 vuotta aina eläkkeelle siirtymiseensä vuonna 1985 saakka. Kallen tullessa taloon meijerissä tehtiin vielä tahkoemmentaljuustoa. Edamjuuston valmistuksen alkaessa 60-luvun alussa Iisalmi otti ensimmäisenä juustomeijerinä Suomessa käyttöön ns. perfora-menetelmän. Ehkä tästä johtuen Kallea ruvettiinkin juustomiespiireissä kutsumaan Perfora-Kalleksi. Edamista siirryttiin Turunmaa-juustoon vuonna 1981. Iisalmessa valmistetun Turunmaa-juuston laatu oli erinomaista heti alusta alkaen. Syksyllä 1981 Turunmaa voitti valtakunnallisessa juustonäyttelyssä ensimmäisen palkinnon ja vuonna 1983 se saavutti vastaavassa näyttelyssä näyttelyn korkeimman pistemäärän ollen näyttelyn paras juusto. Kalle oli monilla palkinnoilla palkittu juustonvalmistaja ja sosiaalisen luonteensa ansiosta hyvin pidetty ja arvostettu kollega. Kallelle tärkeitä asioita perheen ja juuston lisäksi olivat isänmaa, musiikki ja teatteri. Hän toimi Iisalmen Sotaveteraanien puheenjohtajana ja oli kutsuttu yhdistyksen kunniajäseneksi. Iisalmen vanhan kirkon kirkkokuorossa Kalle lauloi 47 vuotta ja oli kuoron puheenjohtaja 20 vuotta. Lionstoiminta ja näytteleminen Iisalmen Nuorisoteatterissa olivat myös hänelle rakkaita harrastuksia. Teatterissa Kalle näytteli parissakymmenessä roolissa ja hänet kutsuttiin sen yhdistyksen kunniajäseneksi nro 1. Juustoväki ympäri Suomen muistaa kaipauksella iloista haitarinsoittajaa. Muistokirjoituksen laativat Jorma Linnarinne (Kallen serkku), emeritusjuustomestari Toholampi Heikki Riihimäki, emeritustoimitusjohtaja Iisalmi MAITOTALO US 3 • 2015 • 33 Maitotalous 2015 Ilmestyminen: Ilmoitushinnat: 9.10.2015 11.12.2015 4-väri aukeama 1/1 sivu 1/2 sivu 1/4 sivu 1/8 sivu 2 000 € 1 200 € 750 € 500 € 400 € Aineistot: Tiedostomuoto: painokelpoinen pdf sähköpostina [email protected] ja faksivedokset 020 770 3023. Leikkuuvara 5 mm aineistoissa, jotka menevät leikkauksiin saakka. Aineiston viimeinen sisäänjättöpäivä 3 viikkoa ennen ilmestymistä. MVL:n kerhot: Kerhon myymien ilmoitusten hinnasta 70 % tulee kerhon käyttöön. Joko saat MVL:n uutiskirjeen? MVL:n sähköinen uutiskirje tarjoaa katsauksen MVL:n ajankohtaisiin asioihin ja tapahtumiin. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi osoitteessa www.mvl.fi/tilaa_kirje MVL:n tiedotteet suoraan kännykkääsi Joko sinulla on käytössäsi MVL:n tekstiviestipalvelu? Sen kautta saat MVL:n tiedotteet suoraan kännykkääsi. Tekstiviestipalveluun voit liittyä osoitteessa www.mvl.fi MVL Facebookissa Seuraa Meijerialan Ammattilaisia Facebookissa: https://www.facebook.com/Meijerialan.Ammattilaiset.MVL MVL:n jäsenedut Maitotalouden ja edullisten lomakohteiden lisäksi MVL:n jäsenenä saat monia erikoishintaisia palveluja yhteistyökumppaneiltamme. Katso jäsenedut osoitteessa www.mvl.fi/jasenyys_ja_jasenedut 34 • MAITOTALO U S 3 • 20 1 5 Muutoksia jäsentiedoissa? ■ Muistathan ilmoittaa jäsentiedoissasi tapahtuneista muutoksista liittoon. ■ Jos vaihdat työpaikkaa, ilmoita siitä liittoon välittömästi. Laadi uuden työnantajasi kanssa jäsenmaksun perintäsopimus sekä päättymisilmoitus entisen työnantajasi kanssa ja toimita ne liittoosi viikon kuluessa työpaikan vaihtumisesta. Voit myös pyytää yhdysmiestäsi hoitamaan asian. Häneltä saat tarvittaessa lisätietoja asiasta. ■ Eläkkeelle jäävien on itse ilmoitettava asiasta liittoon. ■ Jäsentietomuutosilmoituslomake löytyy MVL:n internet sivuilta www.mvl.fi kohdasta lomakkeet. TOIMISTO HALLINTO Kalevankatu 54 C, 00180 Helsinki, puh. (09) 6156 611 sähköposti: [email protected] www.mvl.fi Valtuuston puheenjohtaja Paula Kyyrönen Valio Oy Lapinlahden tehdas, puh. 040 734 8642, [email protected] Toiminnanjohtaja Juha Yli-Kovanen puh. (09) 6156 6222, 0400 602 398 Järjestöpäällikkö Tomi Seppä puh.(09) 6156 6224, 040 675 3070 Tiedottaja Tarja Rauhala puh. (09) 6156 6227, 0400 656 522 Hallituksen puheenjohtaja Kari Harsia Valio Oy Seinäjoen tehdas, puh. 050 384 0741, [email protected] Hallituksen ja valtuuston kokoonpanot löytyvät osoitteesta www. mvl.fi Toimistonhoitaja Eija Kousa puh. (09) 6156 611, 040 577 2815 JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA - JYTK Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Kassanjohtaja 020 789 3871 020 789 3872 020 690 069 (ma- pe klo 9.00 - 15.00) [email protected] www.jytk.fi Meijerialan Ammattilaisten jäsenenä saat maksutonta oikeuspalvelua puhelimitse. Työsuhdekysymyksissä yhteys ensin liittoon. Puhelin (09) 8770 400, faksi (09) 8770 4040 Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy VAKUUTUSETU JÄSENILLE: LIITTOVAKUUTUS on vapaa-ajan turvana kaikille Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n alle 70-vuotiaille jäsenille. Liittovakuutuksen numero on 201-2037214. Lisätietoja lähimmästä Ifin konttorista tai If-Palvelusta, puhelin 010 191919. TKL:N TERVEYS- JA KUNTOLOMAT RY Kalevankatu 54 C, 00180 Helsinki puh. (09) 6156 611 www.mvl.fi/tkl Toiminnanjohtaja: Juha Yli-Kovanen (oto) Toimistonhoitaja: Eija Kousa (oto) HELSINKI Tuula Koppelomäki, Valio Helsinki, puh. 040 594 0503 HERAJOKI Eero Hynynen, Valio Riihimäki, puh. 050 384 2515 KESKI-SUOMI Matti Ylitalo, Valio Jyväskylä, puh. 050 384 0345 KUUSAMO Ulla Nivala, Kuusamon Juusto Oy, puh. 050 545 1173 KYMI-KARJALA Tarja Loppi, Valio Joensuu, puh. 050 384 2575 OULU Jaakko Mäkikallio, Valio Oulu, puh. 050 384 0224 020 789 3875 OIKEUSPALVELUA ETELÄ-POHJANMAA Kari Harsia, Valio Seinäjoki, puh. 050 384 0741 KESKI-POHJANMAA Birgitta Jämsä, Valio Toholampi, puh. 050 384 1179 JÄSENPALVELUJA Anja Tikka PUHEENJOHTAJAT 2015 HÄME Teemu Tuominen, Valio Turenki, puh. 050 380 6823 Toimistosihteeri Jeanette Pitkänen puh. (09) 6156 6225 (3.8.2015 alkaen) Puhelin Faksi Puhelinpalvelu Sähköposti Internet MVL:N ALUEYHDISTYKSET POHJOIS-POHJANMAA Jussi Viitala, Valio Haapavesi, puh. 050 398 3211 SATAKUNTA Hanna Anttila, Osuuskunta Satamaito Pori, puh. 050 364 0492 SAVO Tiina Parviainen, Valio Lapinlahti, puh. 050 384 0000 ÖSTERBOTTNISKA KLUBBEN Desirée Engström, Valio Kaitsor, tel. 050 573 5406 Kausikämpät: Vapaa-ajan asuntojen vuokraus. Varaukset: • Rönnäs, puh. 0400 714 673 • Levi, puh. 0207 630 820 Meijerialan Ammattilaiset MVL ry pitää jäsenrekisteriä sääntöjensä mukaisen toiminnan ylläpitämistä varten. Rekisterin jäsentiedot on koottu jäsenhakemuksesta saatujen tietojen MEIJERIALAN OPISKELIJOIDEN KERHO MVL RY Taru Nykänen puh. 040 841 3408 MEIJERI-INSINÖÖRIT MVL RY Olli Ruotsalainen puh. 050 407 8705 MVL-ELÄKERYHMÄ Heikki Lammela puh. 0400 593 331 perusteella. Jäsentietoja käsitellään 1.6.1999 voimaan tulleen henkilötietolain mukaisesti. MAITOTALO US 3 • 2015 • 35 Laatuaikaa edullisesti liiton jäsenetukohteissa Uutta Katinkulta Villas Vuokatissa Katinkulta Vuoden 2015 alusta alkaen MVL:n jäsenten käytössä on Vuokatissa Villas sijaitseva kahden makuuhuoneen lomahuoneisto Katinkulta Villas. Vuokraus viikoksi kerrallaan, la-la, hinta 450 euroa/viikko. Varaukset: www.mvl.fi/katinkultavillas käyttäjätunnus: MVL salasana: lomavaraus Muistathan myös muut Holiday Clubin lomakohteet: MVL:n jäsenille vähintään 15 %:n alennus Holiday Club Resortsin kylpylähotellien ja vähintään 20 %:n alennus loma-asuntojen päivän hinnoista. Varaukset: www.holidayclub.fi - kampanjakoodi: mvl15 Levin Kausikämpät ja Levin Origo Rönnäsin Kausikämpät Polarmeetings, puh. 0207 630 820 tai [email protected] Levin kohteiden hinnat osoitteessa www.mvl.fi/lomakohteet Rönnäsin Kausikämpät, puh. 0400 714 673 tai [email protected] Hinnat osoitteessa www.ronnas.fi Tiedustelut ja varaukset: Tiedustelut ja varaukset: Levin Kausikämpillä tai Origossa ja Rönnäsin Kausikämpillä majoittuvat MVL:n jäsenet saavat 35 %:n ja TKL:n jäsenet 45 %:n alennuksen ohjehinnoista. Lisäksi Levin kohteissa majoittuvat MVL:n tai TKL:n jäsenet saavat kaksi lippua Hotelli Levitunturin kylpylään. Liput Polarmeetingsistä. Tahkonpellon loma-asunnot Tahkovuoressa Hotelli Terme Ikaalisten Kylpylä varauskalenterista https://omistajaliittyma.tahko.com/ - käyttäjätunnus : jytypellot - salasana : pellot234 TAHKOcom Oy, myyntipalvelu Marje Toom, puh. 017 481 400 tai sähköposti: marje.toome(at)tahko.com puh. (09) 615 6611 tai www.mvl.fi/varauskalenteri Tiedustelut ja varaukset: MVL:n jäsenille vähintään 15 % alennus Holiday Club Resortsin kylpylähotellien ja vähintään 20 % alennus loma-asuntojen päivän hinnoista. Varaukset 3 vkr (pe-ma) tai 4 vrk (ma-pe) UUTTA! Varaa Terme itse suoraan kalenterista osoitteessa www.mvl.fi/ varauskalenteri Hinnat ja lisätietoja kohteista osoitteessa www.mvl.fi/lomakohteet
© Copyright 2024