Mvl.fi Files 214 Mt 2 2015
maitotalous 2 | 2015 MEIJERIALAN AMMATTILAISTEN LEHTI Onneksi on MVL - jo 70 vuotta. Juhlavuosi 2015 Perustaessamme oman liittomme 27.5.1945 Tampereella, Suomi otti vasta sodan jälkeisiä ensi askeleitaan. Kuluneiden vuosikymmenten aikana Suomesta on muodostunut korkean elintason yhteiskunta, jossa palkansaajien omat etujärjestöt ovat olleet pitämässä huolta, että työllä on voinut vaurastua ja palkallaan tulla toimeen. Meijerialan Ammattilaiset MVL ry on maidonjalostuksen ammattilaisten oma etujärjestö, joka on määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti kehittänyt alamme työehtoja sekä huolehtinut palkkauksemme kehityksestä. Pitämällä yhtä, pidämme huolta myös tulevaisuudestamme. Alan vahvinta edunvalvontaa MEIJERIALAN AMMATTILAISTEN JÄSENLEHTI 65. vuosikerta | 24.4.2015 JULKAISIJA Meijerialan Ammattilaiset MVL ry TOIMITUKSEN OSOITE Kalevankatu 54 C, 00180 Helsinki puhelin: (09) 6156 6227 faksi: (09) 6156 6220 sähköposti: [email protected] PÄÄTOIMITTAJA Juha Yli-Kovanen puh: (09) 6156 6222 sähköposti: [email protected] Tässä lehdessä | 2 • 2015 3 Päätoimittajalta 4-5 Ajassa 6-7 A jankohtaista: Kaitsorissa juotiin 70-vuotiskakkukahvit Desirée Engtröm jatkaa Österbottniska klubbenin puheenjohtajana Hanna Anttila jatkaa MVL Satakunnan puheenjohtajana Palkkoihin korotuksia Vapun, helatorstain ja juhannuksen työajat ja korvaukset TOIMITUSSIHTEERI Tarja Rauhala puh: (09) 6156 6227 sähköposti: [email protected] KERHOJEN TIEDOTUSVASTAAVAT Tuula Kortesmäki, Etelä-Pohjanmaa Jaana Stenholm, Helsinki Irene Ruokonen, Herajoki Teemu Tuominen, Hämeenlinna Eini Halmetoja, Keski-Pohjanmaa Satu Kangassalo, Keski-Suomi Pentti Määttä, Kuusamo Johanna Puustinen, Kymi-Karjala Johanna Moilanen, Oulu Hannu Ainasoja, Pohjois-Pohjanmaa Hanna Anttila, Satakunta Minna Räsänen-Käki, Savo Desirée Engström, Österbottniska Noora Jokiranta, MVL opiskelijat H-linna Sofia Kansikas, Meijeri-insinöörit MVL ry Heikki Lammela, eläkeryhmä Ilmestyy seuraavan kerran 1.7.2015 8 A lan vahvinta edunvalvontaa jo 70 vuotta 10 M VL on turvaa, neuvoja, yhteisöllisyyttä ja mukavia tapahtumia 12 Onnitteluja 14 M eijeristiopiskelijat pohtivat MVL:n merkitystä nyt ja tulevaisuudessa 18 T ulevaisuuden tutkija Ilkka Halava: Meijeriala, edunvalvonta ja Suomi vuonna 2030 20 S alme Pasi: ”Työantaja kans kunnol yhtee - ja omal porukal se jälkee kahtee!” 22 L isäarvotuotteissa on meijeriteollisuuden kasvumahdollisuudet PAINO Kirjapaino Uusimaa, Porvoo ISSN 0355-0672 (Painettu) ISSN 2342-5725 (Verkkojulkaisu) Aikakauslehtien liiton jäsen KANSIKUVA Juhlaa! MVL tarjoaa kaikissa Suomen meijereissä kakkukahvit keskiviikkona 27.5.2015. 24 Maailmalta 26 N äin määräytyvät vuosiloma ja 30 lomapalkka - Lomakausi alkaa 2.5.2015 Maissa ja merillä Opiskelijat suunnittelivat toimintaansa risteilyllä Vilkasta mielipiteiden vaihtoa 32 33 MVL:n jäsenetulomakohteet Merkkipäiviä In memoriam 4041 0763 Painotuote 2 • MAITOTALO U S 2 • 20 1 5 16-17 MVL:n 70-vuotisjuhlaja liittokokousristeily Tukholmaan 28.-30.8.2015 8 MVL:n seitsemän vuosikymmentä ja tähdenvälejä 20 Liitto-Oravan mietteitä ay-liikkeestä Sillai kai! PÄÄTOIMITTAJALTA Onneksi olkoon MVL! Sain muutama kuukausi sitten puhelun eräältä jäseneltämme. Hän kysyi määräaikaisen työsuhteensa päättymiseen liittyen, miten työsuhteen käy, jos työvuorolistaan merkataan hänen nimensä määräaikaisen päättymisen jälkeen? Vastasin, että hänen työsopimuksensa muuttuu automaattisesti toistaiseksi voimassa olevaksi, jos hän jatkaa töissä määräaikaisen viimeisen päivän jälkeen. Minä puolestani kysyin häneltä, miksei hän ole selvittänyt kysymystä oman esimiehensä kanssa? Hän vastasi aikovansa niin tehdäkin, mutta halusi ensin varmistaa asian puolueettomalta ja luotettavalta taholta! Vuosien varrella MVL on halunnut kuunnella jäseniään ja halunnut vastata kysymyksiin ja haasteisiin, joita jäsenkunta on liitolle esittänyt. Ammattiyhdistysliikkeen tarpeellisuus on kyseenalaistettu aina aika ajoin. Koskaan tähän mennessä ei MVL:n tarpeellisuutta ole kyseenalaistettu oman jäsenistömme taholta. Haastamisen hetkellä MVL:n hallinto ja henkilökunta ovat saaneet tuen ja selkärangan omalle toimintalinjalleen. Juuri tämä on tärkeä viesti ja kulmakivi juhliessamme 70-vuotissyntymäpäiväämme ja suunnitellessamme tulevaa toimintaamme. Itse- näinen työmarkkinatoiminta ja jäsenten tuki antavat vahvat eväät tulevalle. Tästä vuodesta on hyvä jatkaa itsenäisen ja vahvan, vaikkakin pienen, ammattijärjestön toimintaa seuraavat vuosikymmenet. Työympäristöissä, liittojen ympäristöissä ja poliittisessa ympäristössä tulee tapahtumaan suuria muutoksia. Meijerialan ammattilaisten MVL tulee jatkamaan jäsentensä edunvalvontaa yhteistyössä jäsentensä ja kaikkien meijerikentän toimijoiden kanssa tavoitteenaan jäsenten hyvinvointi ja teollisuuden toimintakyky. Kiitos teille kaikille hyvästä yhteishengestä. Kakkukahvit 27.5.2015 MVL tarjoaa 70-vuotiskakkukahvit kaikissa Suomen meijerityöpaikoissa 27.5.2015 kaikille, jotka kiireiltään ehtivät paikan päälle. Tervetuloa! Juha Yli-Kovanen Grattis MVL! För några månader sedan fick jag ett samtal av en av våra medlemmar. Samtalet gällde en tidsbunden anställning som närmade sig sitt slut. Medlemmen frågade hur det skulle bli med anställningsförhållandet om hans namn skrevs in på arbetslistor efter att visstidsanställningen upphört? Jag svarade att hans arbetsavtal automatiskt omvandlas till att gälla tillsvidare, om han fortsätter arbeta efter sista dagen för visstidsanställningen. Jag för min del frågade honom varför han inte har frågat sin chef om saken? På det svarade han att han kommer att göra det, men att han först ville höra med en opartisk och tillförlitlig instans! MVL har under årens lopp lyssnat på sina medlemmar och svarat på deras frågor och på de utmaningar som medlemskåren har ställt förbundet inför. Fackföreningsrörelsens nödvändighet ifrågasätts alltid då och då. Hittills har MVL:s nödvändighet dock aldrig ifrågasatts av våra medlemmar. I stunder av utmaningar har MVL:s styrelse och personal fått stöd och en stark riktlinje för verksamheten. Just detta är en viktig signal och en hörnsten att ta fasta på när vi firar vår 70-årsdag och planerar vår framtida verksamhet. En självständig arbetsmarknadsverksamhet och stödet från medlemmarna skapar goda förutsättningar inför framtiden. Vi kan med tillförsikt fortsätta verksamheten i vår självständiga och starka, om än inte så stora, fackorganisation under följande decennier. Det kommer att ske stora förändringar i arbetsmiljöer, förbundens miljöer och i de politiska miljöerna. Mejeribranschens fackförbund Meijerialan Ammattilaiset MVL kommer att fortsätta bevaka medlemmarnas intressen i samarbete med medlemmarna och alla aktörer inom mejeribranschen med medlemmarnas välbefinnande och industrins verksamhetsbetingelser som mål. Stort tack till er alla för god sammanhållning. Kaffe och tårta 27.5.2015 MVL bjuder alla som har tid att komma på 70-års kaffe och tårta på alla Finlands mejeriarbetsplatser 27.5.2015. Välkommen! MAITOTALO US 2 • 2015 • 3 AJASSA Meijerialassa vetovoimaa JUHLAA MVL täyttää tänä vuonna 70 vuotta! Tarjoamme kakkukahvit meijereissä 27.5.2015 Milk Works tosiaan toimii, sillä meijerialasta on tullut vetovoimainen. Avoimiin opiskelupaikkoihin on moninkertainen määrä hakijoita. 2000-luvulla käynnistyneen MilkWorks-toiminnan tavoitteena on lisätä peruskoulun ja lukion päättävien nuorten kiinnostusta meijerialan ammatteja ja työtehtäviä kohtaan. Lisää www. milkworks.fi Maito, juusto ja jogurtti maistuvat suomalaisille VIELÄ EHTII! www.mvl.fi/tapahtumat Tekemisen puutetta? Käy katsomassa liiton ja alueyhdistyksesi tapahtumat netistä! Meijerikalenteri 2016 Ensi vuoden meijerikalenterin toimitustyö käynnistyy kesäkuussa, jolloin meijereille sekä muille yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille lähetetään tekstitiedustelut. Myös ilmoitusmyynti alkaa kesäkuussa. Kalenteri painetaan syyskuussa ja valmis sen pitäisi olla marraskuussa. 4 • MAITOTALO U S 2 • 20 1 5 Etkö ole saanut jäsenkorttiasi? Jos et vielä ole saanut jäsenkorttiasi, niin käy tilaamassa kortti osoitteessa www.mvl.fi/jasenkorttitilaus Mikäli epäilet, ettei kännykkänumerosi tai muut yhteystietosi ole ajan tasalla, voit päivittää ne samassa osoitteessa. Kolme neljästä aikuisesta käyttää maitoa päivittäin tai useana päivänä viikossa. Miehille tottumus on selkeä ykkönen, naisilla taas maidon kalsium on lähes yhtä tärkeä syy maidon käyttöön. Maitoa käytetään mm. sellaisenaan, kahvissa, teessä, puuron ja murojen kanssa, ruuanlaitossa. Jogurttia, viiliä ja erityisesti juustoa käytetään ensisijaisesti hyvän maun takia. Juustoa käyttää päivittäin tai useana päivänä viikossa hieman useampi kuin maitoa – 77 prosenttia. Jogurttia tai viiliä käyttää näin usein noin puolet vastaajista, kolmannes kuitenkin viikoittain tai harvemmin. Maitotuotteiden käyttöä selvitettiin tammi–helmikuun vaihteessa. Kyselyyn vastasi reilu tuhat yli 15-vuotaista suomalaista, puolet miehiä ja puolet naisia. (Maito ja Terveys) KUVAAJA ANTTI HALLAKORPI, STUDIO PIQUANT Kaikki Holiday Club -lomat 25 % alennuksella normaalin -15 % sijaan. Varattavissa Holiday Club -verkkokaupasta 30.4.2015 asti osoitteessa www.holidayclub.fi - kampanjakoodi mvl15 Lisäksi Holiday Club Kylpylähotelli Katinkullassa, Kuusamossa tai Saariselällä hotellimajoitus -50 % alennuksella ajalla 7.4.2015 - 31.5.2015. Varattavissa Holiday Club verkkokaupasta koodilla: huhtitouko50 Euroopan vanhin maitohappobakteeribrändi Valio Gefilus täytti 25 vuotta! Ensimmäiset Valio Gefilus tuotteet tulivat kauppoihin maaliskuussa 1990. Tuotteissa käytettävä Lactobacillus rhamnosus GG –maitohappobakteeri on maailman tutkituin maitohappobakteeri. Maitohappobakteerit tasapainottavat suoliston toimintaa. 3/4 Lähes kolme neljästä vastaajasta lukee Maitotalous-lehden jokaisen numeron ja 17 prosenttia satunnaisia numeroita. Lisäksi niistä talouksista, joissa asuu useampia henkilöitä, 38 prosentissa myös muut henkilöt kotitaloudessa lukevat Maitotalous-lehteä. Useimmiten lehteä säilytetään muutamia kuukausia (40 %) tai seuraavan numeron ilmestymiseen saakka (23 %). Joka neljäs vastaajista hävittää lehden heti lukemisen jälkeen ja 11 % säilyttää lehteä pidempään, jopa vuosia. (Lukijatutkimus marras-joulukuu 2014) MAITOTALO US 2 • 2015 • 5 Tack för MVL 70 års kakan! KUNNIAJÄSEN MATTI KANGASALUSTA (MVL:N TOIMINNANJOHTAJA VV.1991-2010): VI var över 40 personer här i Kaitsor 31.3.2015 och alla var mycket tacksamma, också alla de som inte hör till vårt förbund! Bland icke MVL:are var förvåningen stor då också de bjöds på tårta. Jag skröt förstås om vilket bra förbund vi har,” kaveria ei jätetä ” - därför fick alla kaka. Tack i alla fall på allas vägnar!!! Desirée Engström MVL 70 vuotta O nnittelen Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:tä ja sen jäseniä, meijereiden erikoiskoulutettuja ja teknisiä toimihenkilöitä, 70 vuotta jatkuneesta järjestötyöstä. Itse sain olla mukana työtehtävissä neljällä eri vuosikymmenellä. Omakohtaisesti se oli yhden ihmisen työelämän mittainen ajanjakso. Monta oli lähtöä ja paluuta, palaveria ja neuvottelua, sopimusta ja kokousta niin Helsingissä kuin maakunnissa. Sitä se oli, jäsenten kanssa tehtyä yhteistyötä. Nyt edelleen aikaani seuraavana 65-vuotiaana MVL-eläkeläisenä muistuu mieleeni 24-vuotiaan vastavalmistuneen meijeriteknikon ensimmäinen työpäivä silloisessa Meijeriväen Liitossa. Vastassa oli liiton ystävällinen henkilökunta sekä MVL:n monitahoiset työt. Toiminnanjohtaja Timo Heinola kertoi minulle keitä varten liitossa töitä tehdään ja ojensi liiton työehtosopimuksen ja keskusjärjestöjen välisen runkosopimuksen luettavakseni todeten, että tästä se lähtee. Ravintola Bellevuessa yhdessä senaikaisen järjestösihteerin Mikko Hannosen kanssa syödyn tervetulolounaan muistan hyvin: voissa paistettua kuhaa piparjuurella höystettynä! Jäätyäni MVL:n toiminnanjohtajan paikalta eläkkeelle marraskuussa 2010 sain todeta vuonna 1975 tammikuussa alkaneen työelämäni olleen täynnä monisäikeisiä tapahtumia ja niistä saatuja muistoja. Sain tehdä MVL:n työmarkkina- ja järjestötyötä kuuden hallituksen ja neljän valtuuston puheenjohtajan sekä satojen hallintoja toimikuntien jäsenten kanssa. Siihen porukkaan mahtui monenlaisia mvl-järjestöaktiiveja. Kaikki hienoja ihmisiä, joista jokainen omalla persoonallisella tavallaan vaikutti aikanaan liiton asioissa. MVL:lla on ollut onnea koko 70-vuotisen historiansa aikana löytää toimistoon ja hallintoon vastuuhenkilöitä, jotka ovat olleet asiaansa sitoutuneita ja sitkeitä, oli sitten kyse arjesta tai juhlasta. Tällaisen kompaktin erikoisjärjestön vahvuus on meijerihengen omaavissa ihmisissä. Liiton juhlavuonna on hyvä muistaa, että menneet vuosikymmenet luovat pohjan rakentaa myös huomispäivää. MVL:n perustajien oivallus ostaa liitolle kartano ja maata sekä rakentaa sen päälle Ikaalisten Kylpylä oli käsittämättömän hieno suoritus. Ja kun myöhemmin kylpylätoiminnot oivallettiin myydä, niin sekin oli ajassaan tapahtunutta onnistumista. Tänä päivänä ay-liike hakee uusia rakenteita, mutta se ei poista Meijerialan Ammattilaisilta oikeutta ja velvollisuutta tehdä tulevaisuudessakin hyvää työmarkkinapolitiikkaa jäsentensä hyväksi yleissitovalla työehtosopimuksella M2L:n ja normaalisitovalla työehtosopimuksella ETL:n kanssa. Näin uskon. Nykyhallinto ja toimisto tekevät työtään tässä ajassa tämän päivän keinoin. Työ jatkuu, sitä on ilo seurata entisenä järjestösihteerinä ja toiminnanjohtajana. 6 • MAITOTALO U S 2 • 20 1 5 KUVA: MAGDALENA GAMMAL – hyvää tulevaa aikaa Kuvassa Österbottniska Klubbenin puheenjohtaja Desirée Engström. Kaitsorissa juotiin 70-vuotiskakkukahvit MVL tarjoaa juhlavuotensa kunniaksi kakkukahvit kaikissa Suomen meijereissä 27.5.2015. Valion Kaitsorin tehtaan toiminta päättyy huhtikuun lopussa, joten Kaitsorissa nautittiin kakkua ja kahvia jo 31.3.2015. Kakkukahvit o n nautittu jo myös Valion Toholammin meijerissä, jonka toiminta päättyi maaliskuun lopussa. AJANKOHTAISTA Desirée Engström jatkaa Österbottniska Klubbenin puheenjohtajana MEIJERISTI Desirée Enström jatkaa Österbottniska Klubbenin puheenjohtajana vuonna 2015. Desire Engström työskentelee materiaalivastaavana Valio Oy Kaitsorin tehtaalla. Muut johtokunnan jäsenet vuonna 2015 ovat Kaj Lassus, Boris Strandén, Ulf Svendin, Peter Södergård ja Brita Wiklund. Valinnat tehtiin Österbottniska klubbenin vuosikokouksessa 20.3.2015 Maksamaalla. Hanna Anttila jatkaa MVL Satakunnan puheenjohtajana MEIJERISTI Hanna Anttila valittiin jatkamaan MVL Satakunnan puheenjohtajana kaudella 1.5.2015-30.4.2016. Hän työskentelee Osuuskunta Satamaidossa Porissa. Johtokunnan muut jäsenet samaisella kaudella ovat instrumenttiasentaja Tuomo Jaakkola ja meijeristi Liisa Multanen. Varajäseninä toimivat meijeristi Juha Koivisto ja meijeristi Atte Tähtinen. Valinnat tehtiin yhdistyksen vuosikokouksessa 7.3.2015 Porissa. Vapun, helatorstain ja juhannuksen työajat ja korvaukset Palkkoihin korotuksia MEIJERIALAN Ammattilaiset MVL ry:n ja M2L:n välisen Meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaisesti palkkoja korotetaan 1.6.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,4 %. Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n ja ETL:n välisen Meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaisesti palkkoja korotetaan 1.9.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,4 %. Myös Meipake-palkkausjärjestelmän mukaista pisteen hintaa korotetaan 0,4 % 1.6.2015 M2L:n työehtosopimuksen mukaisesti ja 1.9.2015 ETL:n työehtosopimuksen mukaisesti. Työehtosopimuksen 5 §:ssä mainittujen sopimuspalkkaisten toimihenkilöiden kuukausipalkkoja korotetaan yleiskorotusta vastaavalla määrällä 1.6.2015 M2L:n työehtosopimuksen mukaisesti ja 1.9.2015 ETL:n työehtosopimuksen mukaisesti. Meijeriharjoittelijoiden palkankorotukset Meijeriharjoittelijoiden kuukausipalkkoja korotetaan M2L:n työehtosopimuksen mukaisesti 1.6.2015 ja ETL:n työehtosopimuksen mukaisesti 1.9.2015 tai lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien 7 €/kk. Kuukausipalkat 1.6.2015 (M2L) tai 1.9.2015 (ETL) Meijeristi/ toinen aste Perusharjoittelu (neljä ensimmäistä kuukautta) Täydennysharjoittelu (5. kuukaudesta lähtien) Meijeri-insinööri/ammattikorkeakoulu 1449-1801 €/kk 1564-1892 €/kk 1. vsk:n harjoittelija 2. vsk:n harjoittelija 3. vsk:n harjoittelija 1449-1801 €/kk 1564-1892 €/kk 1744-2114 €/kk Vapunpäivä on tänä vuonna perjantai ja siksi viikolla 18 on neljä työpäivää. Vapunpäivänä tehdystä työstä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorvauksena yksinkertainen palkka. Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisä 100 prosentilla korotettuna. Helatorstai on kirkollinen juhlapyhä ja se on tänä vuonna viikolla 20, joten viikolla 20 on neljä työpäivää. Juhannus on tänä vuonna viikolla 25 ja siksi juhannusviikolla on neljä työpäivää. Jos toimihenkilö työskentelee juhannuspäivänä tai juhannuksen jälkeisenä sunnuntaina, maksetaan hänelle suurjuhlapyhäkorvausta siten, että palkka ylittää vähintään 200 prosentilla peruspalkan. Jos toimihenkilö työtuntijärjestelmän mukaisesti työskentelee juhannusaattona, maksetaan hänelle 50 prosentin suuruinen erillinen korvaus, joka kahdeksan tunnin jälkeen nousee 100 prosenttiin. Juhannusaattona suoritettava työ korvataan klo 16.00 jälkeen 200 prosentilla kuten suurjuhlapyhinä tehtävä työ. Vuoro-, yötyö- ja iltatyölisistä määräykset työehtosopimuksissa. MAITOTALO US 2 • 2015 • 7 TEKSTI TARJA RAUHALA Toukokuun 27. päivänä vuonna 1945 Suomen meijeriammattiväki kokoontui Tampereella. Tarkoituksena oli perustaa jo vuosia vireillä ollut meijeriammattiväen liitto. Kokoukseen saapui silloiset kulkuneuvot huomioon ottaen suhteellisen paljon väkeä, 63 meijeriammattilaista eri puolilta Suomea. Uuden perustetun liiton nimeksi tuli Meijeriammattiväen Yhdistys ry. Tästä kokouksesta alkoi jo 70 vuotta kestänyt meijerialan edunvalvontatyö. Alan vahvinta edunvalvontaa jo 70 vuotta M VL:n toiminta keskittyi aluksi jäsenhankintaan, ja jo seuraavana vuonna jäseniä oli jo yli 1400. Voitiin puhua koko maata kattavasta ammattijärjestöstä. Vuonna 1948 liiton nimi muutettiin Meijeriväen Liitoksi. Meijeriväki totesi olevansa palkkakuopassa ja siksi palkka-asioiden kuntoon saaminen oli uuden järjestön tärkein ja kiireellisin tehtävä. Ensimmäinen palkkasopimus solmittiin vuonna 1951. Meijeriväen sieluista taistellaan, kylpylätoiminta käynnistyy 1960-luvulla liiton toiminnassa ylitse muiden nousee terveyskylpylätoiminta. Vuonna 1956 hankitun Tuomarlan vapaa-ajanviettopaikan ja lomakodin toiminta haluttiin muuttaa kylpylätoiminnaksi. Toimintaa varten perustettiin sisarjärjestö Tuomarlan Reumaliitto, jonka nimi muutettiin vuonna 1. 1964 Terveyskylpyläliitto ry:ksi. Lopulta kävi niin, että Terveyskylpyläliiton ja vuonna 1965 valmistuneen Ikaalisten kylpylän hoito työllistivät Meijeriväen Liiton johtoa niin paljon, että edunvalvonta ja terveyskylpylätoiminta jaettiin omiksi toiminnoikseen. 1960-luvulla meijerialan koulutusta uudistettiin, meijerit keskittyvät entistä isompiin laitoksiin ja meijeriväki oli huolissaan työpaikkojen riittävyydestä. Lisäksi työpaikoilla käytiin kovaa järjestöjen välistä taistoa meijeriväen jäsenyydestä. MVL:läisiä värvättiin kovin ottein ulos MVL:n jäsenyydestä. Todellista ay-aikaa Edunvalvonnan ja ammattiyhdistystoiminnan saralla 1970-luku on Meijeriväen Liitolla tärkeää aikaa. Liiton toiminta muuttui entistä enemmän ammattiyhdistystoimintaan ja etujärjestötoimintaan. Tämän taustalla oli meijereiden fuusiointi ja luku- määräinen väheneminen sekä meijereiden koon kasvaminen. Jäsenkunnan rakennekin muuttui: jäsenistössä isännöitsijöiden osuus väheni, kun taas prosessissa työskentelevien alan ammattihenkilöiden määrä lisääntyi. Myös maakuntatyön, kuljetuksen, huolto- ja konttoritehtävien sekä laboratorioitten erikoisammattihenkilöt tulivat liiton jäseniksi. Vuonna 1972 MVL liittyi Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:hon. Samana vuonna MVL jätti myös historian ensimmäisen lakkovaroituksensa. Työehtosopimuspoliittisesta kriisitilanteesta kuitenkin selvittiin neuvottelemalla. Vuonna 1976 alalla otettiin käyttöön uusi palkkausjärjestelmä, jossa taulukkopalkoista siirryttiin ohjelukujärjestelmään ja sen eri lisiin. Talous turvattiin Liiton historian yksi ehkä tärkeimmistä sopimuksista - Maidonsuojelusopimus - sol- 2. 4. 3. 8 • MAITOTALO U S 2 • 20 1 5 mittiin vuonna 1985. Sopimuksen mukaan MVL:n työehtosopimuksen käytännön irtisanomisaika piteni kahdeksaan kuukauteen ja sopimuksella MVL:n jäsenet sitoutettiin vastaamaan siitä, että kaikissa olosuhteissa toimitaan niin, ettei maitoa tarvitse kaataa maahan. Vastahinnaksi sopimus antoi MVL:n jäsenille vuosittain viiden päivän kausivapaan ja niille jäsenille, joiden työsuhde päättyi työantajan toimesta irtisanomiseen, maksettiin niin sanottua elonturvakorvausta 12 kuukauden palkkaa vastaava rahamäärä irtisanomista seuranneen kolmen vuoden kuluessa. Taloudellista turvaa irtisanotuille jäsenille tarjonnut sopimus päättyi vuonna 1997. 1980-luvun puolivälissä liiton ja kerhojen sääntöjä uudistettiin. Lisäksi liitto osti Kuusamosta vanhan kansakoulurakennuksen, josta remontoitiin liiton jäsenten uudeksi lomanviettopaikaksi Virkistyskeskus Mustonen. Vuonna 1989 MVL luopui kylpylätoiminnasta. Meijereiden alasajo 1990-luku oli meijereiden alasajon aikaa. Meijerikentän rakennemuutos lisäsi alan työttömyyttä. Pahimmillaan MVL:llä oli yhtä aikaa lähes 500 työtöntä, jolle maksettiin päivärahaa. 1995 MVL tuli keski-ikään. Liiton juhlavuonna myös Pohjoismainen Meijerikongressi järjestettiin Helsingissä. Vuonna 1997 päättyi Maidonsuojelusopimus. Uusi Meipake-palkkausjärjestelmä otettiin käyttöön vuoden 1999 alusta. Työmarkkinoiden rakenteet murtuvat 2000-luku oli murroskautta, jolloin vanhat rakenteet etenkin työmarkkinatoiminnassa murtuivat. 2000-luvun loppupuolelle tultaessa tulopoliittiset ratkaisut eli tupo-ratkaisut vaihtuivat liittokohtaisiin ratkaisuihin. Vuoden 2004 vuosikokouksessa MVL:n sääntöjä muutettiin. Liiton nimeksi tuli Meijerialan Ammattilaiset MVL ry ja liiton aluejako muuttui kuudesta alueesta neljään: etelä, pohjoinen, länsi ja itä. Vuosikokous muutet1. Meijeriväen Liiton perustamiskokous 27.5.1945 Tampereella. 2. Yhdysmieskurssilaisia. 3. Vuosikokousväkeä Ikaalisissa. 4. Virkistystoimintaa. 5. MVL:n lippu nousee salkoon ensimmäistä kertaa. 5. tiin liittokokoukseksi ja liittovaltuusto valtuustoksi. Meijereiden alasajo jatkui myös 2000-luvun alussa. Tällä oli myös vaikutuksia MVL:n alueyhdistystoimintaan. MVL Kymi-Saimaan kerho lopetti toimintansa vuoden 2007 lopulla ja kerhon jäsenet siirtyivät MVL Pohjois-Karjalan jäseniksi. Kerho muutti myöhemmin nimensä MVL Kymi-Karjalaksi. MVL Lapin kerhon toiminta päättyi kesällä 2009 lopulla ja sen jäsenet liittyivät joko MVL Oulun tai MVL Kuusamon jäseniksi. Meijerialan Ammattilaiset MVL Lounais-Suomi ry:n toiminta päättyy 31.12.2011. Yhdistyksen noin 130 jäsentä siirtyvät Meijerialan Ammattilaiset MVL Hämeen jäseniksi. 2010-luvulle tultaessa MVL:n työehtosopimuksen soveltamisaluetta laajennettiin. Mukaan tuli tuotteenvalmistajia sekä kunnossapidon henkilöitä. Vuonna 2014 MVL solmi kaksi työehtosopimusta: Elintarviketeollisuusliiton ja Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto M2L:n kanssa. MVL tänään Tänä päivänä toimiva Meijerialan Ammattilaiset MVL ry on reilun 3000 meijerialan ammattilaisen edunvalvontajärjestö. Naisia jäsenkunnasta on noin 55 %, miehiä 45 %. Työelämässä mukana olevia jäseniä on eniten 50-59 –ikäluokassa ja MVL:n aluejaon mukaan jäsenistöä on eniten etelän (34 %) ja idän (26 %) alueilla. MVL:n jäseniä työskentelee kaikissa meijerin toiminnoissa. Yleisiä ammattinimikkeitä ovat muun muassa tuotteenvalmistaja, laborantti, kunnossapitäjä sekä tuotanto- tai prosessivastaava. MVL tekee laajasti yhteistyötä monien sidosryhmiensä ja yhteistyökumppaneidensa kanssa, kuten esimerkiksi palkansaaja- ja työnantajajärjestöjen, keskusjärjestöjen, alan oppilaitosten ja alan kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä on mukana erilaisissa työmarkkinoiden ja yhteiskunnan hankkeissa. Tähden välejä liitosta 1945 toukokuun 27. päivänä Tampereella perustetaan Meijeriväen Liitto, nimeksi tulee Meijeriammattiväen Yhdistys ry 1948 nimi muuttuu Meijeriväen Liitoksi 1950 Meijerikalenteri alkaa ilmestyä 1951 Ensimmäinen palkkasopimus solmitaan, jäsenlehti Maitotalous syntyy 1957 Tuomarlan lomakylä Ikaalisissa vihitään käyttöön 1965 Ikaalisten Kylpylä valmistuu 1968 Meijeriväen Työttömyyskassa perustetaan 1972 Meijeriväen Liitto liittyy keskusjärjestö STTK:hon 1976 Meijerialan uusi palkkausjärjestelmä syntyy 1985 Maidonsuojelusopimus MSS, MVL Kylpylä Kasinon osakkaaksi, MVL ostaa Mustosen kiinteistön Kuusamosta 1989 MVL myy Ikaalisten Kylpylän alueen kiinteistöt 1994 MVL:n organisaation muutos, uusi aluejako 1995 MVL:n toimisto Kalevankadulle 1997 Meijeriväen Työttömyyskassa fuusioituu Maa- ja merialojen toimihenkilöiden TK:n kanssa, Maidonsuojelusopimus päättyy 1998 MVL:n Meijerialan Opiskelijoiden kerho perustetaan 1999 Meipake-palkkausjärjestelmä 2000 Elonturvavakuutus loppuu 2001 Milk Works -projekti 2002 Euro (€), MVL AEDILin jäseneksi, meijeripassi 2004 uusi nimi Meijerialan Ammattilaiset MVL ry, MVL:n sääntömuutos ja uusi aluejako 2010 MVL:n työehtosopimuksen soveltamisalue laajenee 2014 MVL solmii kaksi työehtosopimusta: Elintarviketeollisuusliiton ja Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto M2L:n kanssa, MVL:n ja M2L:n välinen työehtosopimus yleissitovaksi 2015 Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassa fuusioituu Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassaan Lähteet: Maitotalous-lehdet Maidonjalostajat, Meijeriväen Liitto 1945-1995, Tarja Ahlstrand MAITOTALO US 2 • 2015 • 9 MVL on turvaa, neuvoja, yhteisöllisyyttä ja mukavia tapahtumia MVL:n jäsenet ovat valinneet edunvalvojakseen liiton, joka ajaa meijerialan ammattilaisten asiaa. Kysyimme muutamalta jäseneltämme, mitä MVL heille tarkoittaa ja mikä on heidän paras muistonsa MVL:stä. 1. Mitä MVL sinulle tarkoittaa? 2. Paras muistosi MVL:stä? Ahti Perälä, eläkeläinen 1. Jos työpaikalla oli ollut jotakin erikoista, niin pystyi ottamaan yhteyttä liittoon asian selvittämiseksi. 2. Sain olla liittovaltuustossa ja seurata ammattiyhdistysliikettä. Heikki Lammela, MVL:n kunniapuheenjohtaja (valtuuston pj. vv.1994-2004) 1. MVL:n jäsenyys ollut itsestään selvää jo kotoa lähtien, vaikka siitä ei kotona puhuttukaan. Tiesin lapsesta saakka, että isäni on ollut MVL:n jäsen. Toisessa työpaikassani lähimmät työkaverini kuuluivat Teknisten Liittoon, se ei sopinut ollenkaan omaan ajatusmaailmaani. 2. Neuvottelukulttuuri. Usein annettiin sellainen kuva, että työehtosopimusneuvotteluissa riidellään, mutta MVL:n sopimukset tehtiin aina herrasmiesmäisesti, ja asiat pitivät, vaikka kaikkea ei ollut paperilla. Toivon, että MVL pysyy itsenäisenä ja vahvana vaikuttajana jatkossakin. 10 • MAITOTALO U S 2 • 20 1 5 Mirja Pyydönniemi, tuotteenvalmistaja, Arla Oy 1. MVL antaa turvallisuuden tuntua. 2. Kaikki ihanat liiton ihmiset ja vanhat Ikaalisten vuosikokoukset. Esa Hiitola, prosessiasiantuntija, Valio Oy Äänekoski Aleksi Ylitalo, tuotantovastaava, Valio Oy Lapinlahden tehdas 1. MVL tarkoittaa minulle ammatillista yhteisöllisyyttä sekä tietoa ja tukea erityistilanteissa. Vaikka eri vaiheissa työuraa on ollut paineita liiton muuttamiseksi, niin olen ollut keskeytyksettä MVL:n jäsen jo vuodesta 1987. 1. MVL tarkoittaa sovittelevaa meijerialan ammattilaisten liittoa. 2. Sain MVL:n AEDIL -yhteistyön avulla luotua yhteydet oikeisiin henkilöihin, joiden avulla pääsin töihin etelätirolilaiseen juustolaan puoleksitoista vuodeksi. Tämä työkokemus oli Elämys isolla eellä. Myös vuosikokoukset ovat olleet piristäviä tapahtumia. 2. Paras muisto liittynee opiskeluaikoihin ja meijeri-insinööriyhdistyksen 10-vuotisjuhlaan. Slaavilainen tervehdys vain kaikille mukana olleille! Heidi Suomalainen, opiskelija 1. Hyviä etuja ainakin. Esimerkiksi vakuutukset. 2. M eijeriopiskelijoiden risteily ja siellä tutustuminen muihin opiskelijoihin. Aaro Seppä, koululainen 1. Ainakin isin työpaikka 2. Kun käytiin syömässä sieltä. Vai saaks valita sen Saimaan kylpylän? Anne-Mari Luhtasaari, laborantti, Valio Oy Seinäjoen tehdas 1.MVL on minulle yhteenkuuluvuutta työporukkaan ja muihin jäseniin. Sekä siellä on paljon samanhenkistä porukkaa. Liitto on puolestani neuvotellut monia hyödyllisiä asioita kuten palkkakehityksen, erilaisia etuuksia ja alennuksia sekä muita tapahtumia. Matkavakuutus on tosi hyvä plussa, kun siihen kuuluvat alle 18-v lapset. Siellä on otettu huomioon koko perhe. Liittoon on helppo ottaa yhteyttä ja sieltä saa tarvittaessa myös apua. 2.Parhaita muistoja on useampi, mutta Ikaalisten ”virkistysloma” ehkä nousee yli muiden. Sieltä sai paljon uusia ystäviä. Liittokokouksissa on aina ollut mukavaa, kun saa tavata vanhoja ja uusia tuttuja. MAITOTALO US 2 • 2015 • 11 Lämpimät Onnittelut 70-vuotisjuhlaansa viettävälle Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:lle. Menestystä tuleviin haasteisiin! MVL Kymi-Karjala onnittelee 70-vuotiasta Meijerialan Ammattilaisten liittoa! MVL Etelä-Pohjanmaan kerho ry Lämpimät onnittelut 70-vuotisjuhlaansa viettävälle Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:lle. Menestystä tuleviin haasteisiin! Helsingin Meijerialan Ammattilaiset MVL ry haluaa onnitella 70-vuotiasta Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:tä! Ystävät Herajokelaiset MVL Pohjois-Pohjanmaan kerho onnittelevat 70-vuotisjuhlaansa viettävää Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:tä. onnittelee 70-vuotiasta Meijerialan Ammattilaisten liittoa! MVL Oulun kerho MVL Satakunta ry Sydämelliset onnittelut Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:lle, kunnioitettavat 70 vuotta meijerialan ammattilaisten asialla! Toivottaa MVL Häme ry Lämpimät onnittelut 70-vuotisjuhlaansa viettävälle Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:lle. Menestystä tuleviin haasteisiin! Keski-Suomen Kerho MVL Keski-Pohjanmaa ry onnittelee 70 -vuotiasta Meijerialan Ammattilaiset ry:tä. Toivotamme menestystä tuleviin vuosiin! Lämpimät onnittelut 70-vuotisjuhlaansa viettävälle Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:lle! Meijerialan Ammattilaiset MVL Kuusamo ry 12 • MAITOTALO U S 2 • 20 1 5 haluaa onnitella 70-vuotiasta liittoa! Onnittelut Ikinuorelle 70-vuotiaalle! MVL Savo ry MVL gratuleras till sina 70 år och önskas god fortsättning med sin verksamhet. Österbottniska Klubben Kiitämme menneistä vuosikymmenistä ja hyvästä yhteistyöstä. Toivotamme liitollemme menestystä myös tulevaisuudessa. MVL Eläkeryhmä Onnittelut 70-vuotiaalle Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:lle OLTERMANNI HEIMO BREILIN (MVL:N TOIMINNANJOHTAJA 1975-1990) Onneksi oli ja on MVL M Vahvoja vuosia monia Tampereella talo täysi, Piha pullollaan väkeä Perustamassa parempaa Tukemassa tulevaa Yhdistystä yhteisen hyvän Menestystä Meijeriväen Ammattilaistemme avuksi Turvaksi veljen ja sisaren Miehet mieleltään malttavaiset, Naiset toimissaan tomerat Sopimukset sopuisat saivat Palkat puoleemme puhuivat Laistaen lakkojen loukot Kiistojen kiviset karikot Neuvottelivat oivat ehdot Kirjaan ne keltaiseen keräten Elonturvaksi ehtoopuolen Rakennemuutosten rientoihin Muokattiin suojelusopimus Paperit ainutlaatuiset Turvaksi makoisan maidon Juuston ja jauheen teoksi Pois lainattiin lakko-oikeus Saatiin sijaan kausivapaus Ikaalisten iloiset illat Kylpylän kesät koreat Viihdyttivät väkeämme Kokouksiamme kohotti. Nyt ovat lystit Levin mailla Tahkopellossa tanssahtelut Rönnasissa rantamökit Katinkullassa kimarat Vuosikymmenet vyörytelty Seitsemän selälleen saatu Kymeen laaksoista toivottaa Karjalan kankailta kajahtaa Menestystä ja onnea Vahvoja vuosia monia Luotettavalle Liitollemme Etujemme valvojalle - Karelian Lorutar VL:n 70-vuotisen matkan aikana on tehty tärkeitä päätöksiä ja toimenpiteitä, jotka ovat osoittautuneet myös jäsenistön kannalta hyödyllisiksi. Vuonna 1945 alkanut toiminta oli aluksi ammatillisaatteellista ja hyvinkin varovaista puuhastelua. Vuosi 1951 oli eräänlainen käännekohta liiton toiminnassa. Silloin solmittiin ensimmäinen oma työehtosopimus senaikaisten työnantajaliittojen kanssa, ja siitä alkoi tämän tärkeän sektorin kehittämistyö. Samana vuonna alkoivat MVL:n kustantamina ilmestyä myös Suomen Meijerikalenteri ja Maitotalous-lehti, jotka molemmat toimivat edelleen jäsenistön ja liiton yhdyssiteinä. Seuraava iso ja kauaskantoinen hanke oli vuonna 1955 tapahtunut Ikaalisten Tuomarlan kartanon osto jäsenten vapaa-ajanviettopaikaksi. Alkuvuosina lomakohde oli kovasti jäsenten suosiossa, mutta ajan myötä kiinnostus laimeni ja jouduttiin miettimään kohteelle uutta ja taloudellisesti kannattavampaa toimintamuotoa. Niinpä vuonna 1965 sitten vietettiin uuden ja upean kylpyläkuntoutuslaitoksen vihkiäisiä. Ikaalisten Kylpylä oli Suomen ensimmäinen uuden aallon kylpylä-kuntoutuslaitos, jossa lomalaisten lisäksi hoidettiin ja kuntoutettiin työikäisen väestön ohella sotaveteraaneja ja sotainvalideja. MVL:n nimissä laitosta ei kuitenkaan voitu omistaa, sillä ammattiyhdistysliikkeen omistamalle laitokselle ei olisi saatu yhteiskunnan tukia. Sen vuoksi perustettiin Terveyskylpyläliitto ry, josta tuli MVL:n sisarjärjestö. Kylpylä sai heti alusta alkaen valtavan suosion, niinpä sitä vuosien varrella jouduttiin laajentamaan peräti neljä kertaa. Parhaimmillaan siellä oli ihmisiä palkkalistoilla noin 300. Myöhemmin Ikaalisten Kylpylä myytiin ja näin vapautui MVL:n käyttöön suuri omaisuuserä, joka on turvannut vakuuttavalla tavalla MVL:n toimintaa siitä alkaen. Vuonna 1971 MVL hakeutui Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäseneksi. Aikanaan perustettiin MVL:n kumppaniksi myös oma työttömyyskassa ja neuvoteltiin se kuuluisa maidonsuojelusopimus. Molemmat toivat taloudellista turvaa työttömiksi joutuneille liiton jäsenille. Paljon on asioita hoidettu, ja hieno asia on se, että tes-neuvottelutoiminta on hoidettu niin hyvin, ettei ole tarvinnut lakkoilla. Onnittelen MVL:ää 70-vuotisesta menestyksellisestä toiminnasta ja toivotan liiton nykyisille toimijoille intoa ja aktiivisuutta työssään jäsenistön parhaaksi. Maailma muuttuu tänä päivänä nopeasti ja se heijastuu myös ay-liikkeeseen. MAITOTALO US 2 • 2015 • 13 Meijeristiopiskelijat pohtivat MVL:n merkitystä nyt ja tulevaisuudessa H ämeen ammatti-instituutin meijeristiopiskelijoiden kolmosvuosikurssilaiset pohtivat Meijerialan Ammattilaisten merkitystä opiskelijoille. Esiin nousivat muun muassa se, että liitto yhdistää kaikkia meijeristejä, ja että liiton tarjoamat edut ja tapahtumat ovat hyödyllisiä. Opiskelijat ovat liiton palveluihin tyytyväisiä, mutta toivovat liiton näkyvän nykyistä enemmän sosiaalisessa mediassa. - Opiskelijat kokevat liiton tärkeäksi ja hyväksi. Olemme tyytyväisiä, että olemme liittyneet siihen. Liitto yhdistää meijeristejä ympäri Suomen sekä ajaa hyvin nimenomaan meijeristeille tärkeitä asioita, pohdinnoissa mukana ollut Meijerialan opiskelijoiden kerhon puheenjohtaja Roosa OjaLipasti kertoo. Opiskelijat ovat tyytyväisiä, että alan työllisyys on hyvä ja että töistä sekä työharjoittelusta maksetaan hyvää ansiotuloa. - Jos kuitenkaan töitä ei saa koulun jälkeen, on mahdollista saada ansiosidonnaista päivärahaa ja juuri sen vuoksi useimmat ovatkin liittyneet liittoon. Mukaviksi plussiksi opiskelijat nostivat liiton kautta saatavan jäsenvakuutuksen, liiton järjestämät erilaiset tapahtumat sekä liitolta saadut pienet lahjat, kuten esimerkiksi kynät ja huulirasvat. Liitto auttaa työelämän ongelmatilanteissa Työelämään pian siirtyvät opiskelijat pohtivat myös sitä, mikä MVL:n merkitys on työelämässä. - Jos asiat työpaikalla eivät toimisi, niin liitosta saa neuvoja ja tarvittaessa apua esimerkiksi työtä, työehtoja, työpaikkaa, työsopimuksia sekä niiden tulkintaa koskevissa kysymyksissä, opiskelijat arvelevat. Lisää tapahtumia opiskelijoille Entä mitä opiskelijat haluaisivat liitolta tulevaisuudessa? Opiskelijat ovat olleet liittoon tyytyväisiä tähän mennessä ja toivovat liiton palvelun olevan samanlaista jatkossakin. Opiskelijat haluaisivat liiton viestivän tapahtumista ja tärkeistä asioista enemmän esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. - Opiskelijoille järjestettäviä tapahtumia saisi myös lisätä, tapahtumien järjestämisessä Meijerialan opiskelijoiden kerho tekisi osansa. Esimerkiksi tänä vuonna maaliskuussa järjestetty opiskelijaristeily oli onnistunut ja risteilymatkoja toivotaan jatkossakin, Roosa Oja-Lipasti kokoaa yhteen opiskelijoiden toiveita. 14 • MAITOTALO U S 2 • 20 1 5 70 vuotta AIKA JUHLIA If ja Kaleva onnittelevat liittoa ja kiittävät kaikkia MVL:n jäseniä hyvästä yhteistyöstä. if.fi/mvl MAITOTALO US 2 • 2015 • 15 Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n liittokokous Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n varsinainen liittokokous pidetään lauantaina elokuun 29. päivänä 2015 klo 12.00 m/s Silja Symphonylla, Tukholma. Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen liittokokoukselle määräämät asiat. Yhdysmieskokous pidetään samana aamuna klo 10. Aluekokoukset pidetään edellisenä iltana perjantaina 28.8.2015 klo 17.30 alkaen. Aluejako ja jäsenmäärät: Alue Etelä Itä Länsi Pohjoinen Jäsenet 1.1.2015 627 jäsentä 405 jäsentä 377 jäsentä 330 jäsentä Lv-paikat 2015 5 3 3 3 LV-paikat 2016 5 3 3 3 Ilmoittautuminen liittokokouspäivän tapahtumiin sekä matkavaraukset hyteittäin oman kerhon kautta: Helsingin Meijerialan Ammattilaiset: Tuula Koppelomaki ([email protected]) Herajoen Meijerialan Ammattilaiset: Eero Hynynen ([email protected]) Espoossa 17.3.2015 Meijerialan Ammattilaiset MVL ry Hallitus TKL:n terveys- ja kuntolomat ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään perjantaina elokuun 28. päivänä 2015 klo 10.00 Tapahtumatalo Bankissa Unioninkatu 20, Helsinki. Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen vuosikokoukselle määräämät asiat. Lisäksi käsitellään periaatepäätös TKL:n terveys- ja kuntolomat ry:n fuusioitumisesta Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:hyn. Käsitellään sääntömuutos pykälään 14 (uusi sääntö): - Yhdistys purkautuu, jos yhdistyksen kokouksessa kaksi kolmasosaa (2/3) äänestyksessä annetuista äänistä sitä kannattaa. - Yhdistyksen purkautuessa tai sen tultua lakkautetuksi lankeaa sen omaisuus rekisteröidylle yhdistykselle, joka jatkaa yhdistyksen harjoittamaa sosiaalista toimintaa maidonjalostusalalla toimivan henkilöstön hyväksi. Päätetään, että TKL:n terveys- ja kuntolomat ry purkautuu ja että yhdistyksen omaisuus siirtyy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:lle. Espoossa 17.3.2015 TKL:n terveys- ja kuntolomat ry Hallitus Meijeriväen eläkeryhmän VUOSIKOKOUS pidetään perjantaina 28.8.2015 klo 17.30 m/s Silja Symphonylla, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat: edellisen ja tulevan vuoden toiminta sekä valitaan toimikunnan jäsenet seuraavalle toimintavuodelle. Meijeriväen eläkeryhmä Toimikunta 16 • MAITOTALO U S 2 • 20 1 5 MVL Etelä-Pohjanmaa: Tuula Kortesmäki ([email protected]) MVL Häme: Teemu Tuominen ([email protected]) MVL Keski-Pohjanmaa: Marja Tastula ([email protected]) MVL Keski-Suomi: Matti Ylitalo ([email protected]) MVL Kuusamo: Pentti Määttä ([email protected]) MVL Kymi-Karjala: Tuija Immonen ([email protected]) MVL Oulu: Kaisa Hauru ([email protected]) MVL Pohjois-Pohjanmaa: Jussi Viitala ([email protected]) MVL Satakunta: Liisa Multanen ([email protected]) MVL Savo: Tiina Parviainen ([email protected]) Österbottniska klubben: Desirée Engström ([email protected]) MVL Eläkeryhmä: Heikki Lammela ([email protected]) Opiskelijat: Eija Kousa ([email protected]) Viimeinen ilmoittautumispäivä on 19.6.2015. Varaa jo nyt kalenteristasi aikaa liittokokousviikonlopulle! Lisätietoa www.mvl.fi sekä Tomi Seppä, puh. 040 675 3070 tai [email protected] Liitto-Orava viihdyttää liittokokousväkeä parhaansa mukaan. S I L L A I KA I ! MVL:n 70–VUOTISJUHLA- JA LIITTOKOKOUSRISTEILY TUKHOLMAAN 28.-30.8.2015 m/s Silja Symphonylla Meijerialan Ammattilaisten liittokokousviikonloppua vietetään 28.-30.8.2015 Helsinki-Tukholma-Helsinki –risteilyllä. Risteilyaluksena toimii m/s Silja Symphony. TKL:n vuosikokous pidetään ennen risteilyä perjantaina 28.8. klo 10.00 alkaen tapahtumatalo Bankissa, Unioninkatu 20, Helsinki. Risteily alkaa perjantaina 28.8.2015 lippujen jaolla Helsingin Eteläsataman Olympiaterminaalissa, (Olympiaranta 1). Laiva lähtee klo 17.00 ja saapuu Tukholmaan lauantaina 29.8.2015 klo 9.30. Takaisin Helsinkiin laiva lähtee klo 16.45 ja Helsingissä se on sunnuntaina 30.8.2015 klo 9.55. MVL:n 70-vuotisjuhla- ja liittokokousristeilyn ohjelma: Perjantai 28.8.2015 klo 10.00 TKL:n vuosikokous, Tapahtumatalo Bank klo 15.30-16.30 Lippujen jako terminaalissa, laivaan nousu ja majoittuminen klo 17.00 Laiva lähtee. klo 17.00 Tervetuloa risteilylle! Tervetulomaljan tarjoaa Ecolab, kokousosasto, kansi 6. klo 17.30-19.00 Aluekokoukset, kokousosasto, kansi 6. klo 17.30 Eläkeryhmän vuosikokous, kokousosasto, kansi 6. klo 20.00 Buffet-illallinen, illallisen tarjoaa Sealed Air, Grande Buffet, kansi 6. Lauantai 29.8.2015 klo 07.00-10.00 Aamiainen tarjolla klo 9.30 Laiva saapuu Tukholmaan klo 10.00-11.00 Yhdysmieskokous, kokousosasto, kansi 6. klo 11.00-12.00 Jäsentarkastus, Atlantis Palace, kansi 7. klo 11.00-18.00Yhteistyökumppaneiden ja MVL:n yhteinen näyttely, Atlantis Palace, kansi 7. NAISHYGIENIARATKAISUISSA klo 12.00-14.00 MVL:n 70. liittokokous, Atlantis Palace, kansi 7. klo 14.00 Kokouslounas, lounaan tarjoaa Kiiltoclean, Grande Buffet, kansi 6. klo 15.00-16.00 Juhlapäivätanssit, Atlantis Palace, kansi 7. klo 15.00-16.00 Työttömyyskassan kyselytunti, kokousosasto, kansi 6. klo 16.00-17.00 Näyttelyyn tutustuminen, Atlantis Palace, kansi 7. klo 16.45 Laiva lähtee klo 17:00 Kokousmalja! Maljan tarjoaa Holiday Club, Atlantis Palace, kansi 7. klo 17.15 Liitto-Orava viihdyttää kokousväkeä, Atlantis Palace, kansi 7. kloITEC 21.00 MVL 70 vuotta á la carte -juhlaillallinen, Seaport, - “All in One” hygienia-asema kansi 6. Tumma Puku. ös kaikki laitteet ja välineet urvalliseen annosteluun ja n sekä laaduntarkkailuun. ltamme. Sunnuntai 30.8.2015 klo 07.00-10.00 Aamiainen tarjolla klo 09.55 Laiva saapuu Helsinkiin Majoitusvaihtoehdot ja hinnat ajalle 28.-30.8.2015: A2-luokka (kahden hengen hytti) 149 €/jäsen, 224 €/avec A4-luokka (neljän hengen hytti) 109 €/jäsen, 184 €/avec Promenade (kahden hengen hytti) 139 €/jäsen, 214 €/avec Yhden hengen hytti lisähinnasta: lisämaksu A-luokan hyttiin 68 € ja Promenadeen 63 €. Hinta sisältää - risteilymatkat Helsinki-Tukholma-Helsinki valitussa hyttiluokassa - kaikki ruokailut juomineen (kaksi meriaamiaista, Tervetuloa tilaisuuden, kokouslounaan, buffet-illallisen ja juhlaillallisen sekä kokouskahvit ja hedelmät) Matkalle tarvitset voimassaolevan passin tai kuvallisen henkilökortin. Lisätietoa Silja Symphonysta osoitteessa http://www.tallinksilja.com/fi/web/fi/silja-symphony Oy Ecolab Ab PL 80 (Piispanportti 10) 02201 Espoo Puh. 020 7561 400 Fax 020 7561 498 Myyntipalvelu 0800-1-39655 www..ecolab.eu ® 19-09-2013 10:26:06 Eliel Saarisen tie 2 00400 Helsinki Eliel Saarisen tie 2 00400 Helsinki Eliel Saarisen tie400 2 Cryovac: 020 74 74 198 00400 Helsinki [email protected] 198 Cryovac: 020 74 74 400 Eliel Saarisen tie400 2 Cryovac: 020 74 74 00400 Helsinki [email protected] Cryovac: 020 74 74 400 Diversey: 020 020 74 Diversey: 74 74 74200 200 [email protected] TEKSTI: ILKKA HALAVA, TULEVAISUUSTUTKIJA Meijeriala, edunvalvonta ja Suomi vuonna 2030 MEIJERIALAN Ammattilaiset MVL ry on perustettu vuonna 1945, 70 vuotta sitten. Seitsemän vuosikymmenen kuluttua elämme vuotta 2085. Miltä Suomi silloin näyttää? Entä meijeriteollisuus? Murrosajan ennakointi on haastavaa. Jo viidentoista vuoden aikajänne on nyt pitkä, sillä systeemien, teknologialäpimurtojen ja uusien toimijoiden ilmaantumisen ennakointi on työlästä, luonnonmullistuksista puhumattakaan. Silti joitakin kehityssuuntia on mahdollista ankkuroida. tapaan pyritään hiljalleen poistamaan markkinoilta. Natriumglutamaatti ja liika sokeri ovat tulilinjalla jo lähivuosina. Siksi meijerituotteiden wellbeing- jalostaminen jatkuu ja alalla työskenteleminen on tulevaisuudessakin palkitsevaa. Tosin maanviljelyn uhkakuvat on otettava myös tosissaan. Lehmille tarkoitetussa rehussa ei tule olla solumyrkkyjäämiä, koko tuotantoketjun puhtaus on olennaista myös meijerialan ammatilliselle työnkuvalle. MEIJERIALAN tuotteita voidaan vertailla vaikkapa kahviin ja marjoihin. Kupillinen suodatinkahvia maksaa kotona keitettynä noin viisi senttiä, Cupsolon ja vastaavien konseptien puitteissa 35 senttiä. Moottoritien taukopaikoilla kupillinen maksaakin jo helposti kaksi euroa eikä hintajoustolle näy selkeää rajaa. Kahvi tuotteena ei ole erityisen jalostunut, mutta sen hinta kuluttajalle on suhteellisesti pilvissä, ilman porua. Mustikka on perinteisesti päätynyt metsistä poimittuna piirakoihin ja ammattimaisemmin hilloihin. Kun mustikkatuotteita on jalostettu, on syntynyt mm. Biokia-tuotesarja, jossa tuotteen käytettävyys ja superfood-luonne on tuoteargumentaation kärjessä. Jalostusaste on siis kasvanut ja käyttö laajenee maantieteellisesti. Maidon ja maitotuotteiden jalostusaste on myös kasvanut, mutta maitolitran hinta on itsepintaisesti pysynyt julkisen keskustelun piikkipaikalla. On nähtävissä, että tähän tulee muutos. Yhteiskunta tulee kannustamaan maito- ja meijerituotteiden jalostusasteen nostoa sekä käytettävyyden parantamista. ENTÄ sitten ammattijärjestötoiminta ja edunvalvonta? Työelämän murros etenee vääjäämättä. Osa töistä automatisoituu, osa siirtyy asiakkaille, osa säilyy kutakuinkin ennallaan ja osa loppuu tarpeettomana. Myös uutta työtä syntyy. Työn murros kohtelee ammatteja ja aloja hyvin eri tavoin. Edunvalvonnan näkökulmasta hankalia ovat alat ja työt, joissa automatisaatio, robotisaatio ja digitalisaatio muuttavat arvontuotannon koko ketjua. Tällä vuosikymmenellä otetaan päivässä enemmän valokuvia kuin 1900-luvulla yhteensä. Valokuva-alalla tuottaminen on siis huimasti lisääntynyt, mutta työpaikkojen määrä vähentynyt dramaattisesti. Meijeriala on läpikäynyt muutostaan jo useamman vuosikymmenen ajan eikä luvassa ole vastaavaa, merkittävää turbulenssia. Kuitenkin työn merkitys ja rooli, työtavat, johtaminen, työsuhteiden kesto ja organisaatiorakenteet tuovat haasteita myös Meijerialan Ammattilaisille. KUN ensi vuosikymmenen alun tietämillä elinajan odotteemme alkaa kasvaa vuosi per vuosi –tahtia, niin tulemme varsin pian hahmottamaan ihmisen iäksi 100 vuotta Suomessa. Tämä johtaa huomattavaan elämäntaparemonttiin, sillä nykyisillä työ- ja vapaaajan tottumuksilla 30-40 viimeisen vuoden elämänlaatu ei kehity riittävää vauhtia eikä hoitointensiivisiä vuosikymmeniä toivo kukaan, vähiten valtakunnan kirstunvartijat. Elämäntapojen muutos tulee näkymään liikkumisen määrissä ja laadussa, työn tekemisen tavoissa, terveydenhuollossa sekä ruokailutottumuksissa. Kymmenessä vuodessa ruoan markkina jakaantuu wellbeing- ja worsebeing -sektoreihin, joista jälkimmäistä verotetaan ennen pitkää raskaasti ja tupakan 18 • MAITOTALO U S 2 • 20 1 5 TYÖMARKKINAT ovat jakautumassa kahteen ryhmään. Toiseen kuuluvat erikoistuneet, korkea- tai pitkälle koulutetut huippuosaajat, jotka tuottavat ratkaisuja globaalitasolla; toiseen puolestaan matalapalkkaisempaa, usein paikallista palvelutyötä vähemmäl- lä koulutuspohjalla tekevät työntekijät. Ensimmäisessä työn kategoriassa ongelmaksi muodostuu työn kasvava henkinen kuormittavuus ja sisäänrakennettu vaatimus identiteetin vahvasta kytkeytymisestä ammattiin ja positioon. Jälkimmäisessä kategoriassa ongelmia syntyy puolestaan työn jatkuvuuteen, palkkaukseen ja organisointiin liittyvissä kysymyksissä. Olisi suositeltavaa ajoissa ryhtyä luomaan työtä ja työnkuvia, jotka eivät alistu kahtiajaon arkkityyppisiin ongelmakohtiin, vaan johdattelisivat kohti mielekkäitä, autonomisia, yhteisempiä arvontuottamisen malleja työyhteisössä. Suomalainen yksin tekemisen kulttuuri ei pitkän päälle kanna, yhteisöllisen tuottavuuden malleista löytyy meidänkin parempi tulevaisuutemme. SOSIAALISEN Internetin kaudella työyhteisöt ovat vääjäämättä vapaamuotoisesti yhdessä myös verkossa. Tällä vuosikymmenellä sekä työnantajan että työntekijäpuolen edustajat ovat siirtyneet epämuodolliseen kohtaamissfääriin, joka murtaa perinteisiä vastakkainasettelun rakenteita. Työnantaja ei enää välttämättä tarvitse pääluottamusmiestä kertomaan, mitä työntekijöille kuuluu, kun keskusteluyhteys on monin paikoin ollut avoinna jokaisena päivänä. Samoin työntekijällä on monissa työpaikoissa mahdollisuus keskustella työnsä ongelmakohdista suoraan toimitusjohtajan kanssa. Yhä useammat tulevaisuuden työn haasteet ratkotaan yhdessä sopijapuolten kesken ilman aiemmasta tuttua asetelmallisuutta. Haasteiden kasvaessa haluamme istua samalla puolella pöytää, emme vastakkaisilla. MVL on ollut tällä paremman vuoropuhelun aikakaudella jo pidempään edelläkävijä. Tämä jatkukoon. Ilkka Halava - KTM, CBC - tulevaisuustutkija, yritysvalmentaja - Prime Frontier Oy:n sekä Future Works Oy:n toimitusjohtaja - yksi Suomen käytetyimmistä puhujista ja neuvonantajista, jolla on ollut yhteistyötä yli 270 eri organisaation kanssa - moniosaaja, joka valmentaa organisaatioiden kaikkia henkilöstöryhmiä ja ohjaa kokonaisia työyhteisöjä työn murroksessa Sealed Air Food Care auttaa varmistamaan turvallisen ja laadukkaan tuotannon koko ketjussa maatilalta ruokapöytään. Diverseyn hygieniaratkaisut ovat turvallisia ja korkealaatuisia jo maatilalla maidon tuotannossa. Deosan Farm -tuotteet tarjoavat hyvän perustan alkutuotannon maitohygienialle ja puhtaan tuotantoympäristön tuotantoeläimen hyvinvointia unohtamatta. Tästä alkaa maidon turvallinen matka kohti tuotantolaitosta ja edelleen kuluttajan ruokapöytään. Maidon jatkokäsittelyssä Diverseyn hygieniaratkaisut ja palvelut varmistavat, että laitteet ja tuotantotilat pysyvät puhtaina ja saavutetaan korkea hygieniataso. Samalla otetaan huomioon pesuprosesseja optimoimalla kokonaiskustannukset ja ajankäyttö. Diverseyn sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilökunta varmistaa ja kehittää asiakkaan toimintatapoja halutun tuloksen saavuttamiseksi. Suomessa Cryovac-pakkaukset ovat olleet osa meijeriteollisuuttamme jo vuodesta 1957. Cryovacpakkaukset säilyttävät tuotteet mahdollisimman tuoreena läpi koko jakeluketjun tuotannosta, varastoinnin ja vähittäismyynnin kautta kuluttajille. Valikoimaamme kuuluu vakuumi- ja suojakaasupakkauksia mm. Cryovac Slicepak® ja Darfresh®-skinpakkaukset. Uutuutena on kuluttajaystävällinen Cryovac Proaseptic® pussipakkausratkaisu. Sealed Air Food Care - Diversey & Cryovac on sitoutunut kehittämään ja varmistamaan tuoteturvallisuutta maatilalta ruokapöytään ja samalla parantamaan asiakkaidensa tuotanto- ja kokonaiskustannustehokkuutta turvallisesti ja vastuullisesti. www.sealedair.com/foodcare Eliel Saarisen tie 2 00400 Helsinki Diversey: 020 7474 220 [email protected] Cryovac: 020 7474 400 [email protected] MAITOTALO US 2 • 2015 • 19 TEKSTI: MATTI VÄLIMÄKI/ UP-UUTISPALVELU Putous-voittaja, porilainen ay-jyrsijä Salme Pasi on vaikuttanut voimakkaasti siihen, millainen käsitys kansalaisilla on suomalaisesta ay-aktiivista. Liitto-oravan erikoishaastattelussa sketsihahmon luoja, näyttelijä Joonas Nordman kertoo, miten hahmo oikein syntyi. ”Työantaja kans kunnol yhtee – ja omal porukal se jälkee kahtee!” S alme Pasilla on ollut vientiä. Putouksen Vuoden sketsihahmo- kisan voiton jälkeen liitto-oravaa juhlittiin esimerkiksi Porin kauppatorin kansanjuhlassa, johon osallistui tuhansia ihmisiä. Oravan keikkakalenterissa on tällä hetkellä buukkauksia aina juhannukselle asti. – Hei hiuka o ekstiä ollu haipakkaa! Kyl mää viäki oo iha huuli pyäreen koko hommast. Iha ko ois ollu pöhnäspäite kuukaure päivät!, Salme Pasi kommentoi. Olet antanut kasvot suomalaiselle ammattiyhdistysaktiiville. Miksi olet mukana ay-toiminnassa? – Duunari elämä o näin päivin tuulist touhuu. Ja tyäantajapuale toiminta välii pehmeet touhuu. Jonku siäl täytyy ol sanomas ja lyämäs häntää pöytää. Mää sovi siihe valla komiasti, ko mut o rauhotettu, ni ei mul Häkämiähet summuut mahr mitää! Salme Pasi kertoo, että ay-toiminta antaa hänelle oravakohtaisesti ”taistelutahtoo ja paljo hyvii kavereit”. – Omalaisii persoonis heki. Ay-aktiiveilla on turhan harmaata karvoitusta Koko perheen viihdeohjelman sketsihahmokisan voi voittaa vain hahmo, joka pystyy vetoamaan yhtälailla lapsiin, nuoriin ja aikuisiin. Monissa liitoissa pohditaan, miten aytoiminnasta saataisiin niin vetovoimista, että se kiinnostaisi nykyistä enemmän nuoria. Salme Pasilla on pari neuvoa. – Kiältämäti ko ay-liikkeest joku o uutisis tai muual äänes, ni kovi o harmaat karvotust heil. Mää oli varmaa siin miäles tämmöne vähä nuarekkaampi kaveri, hän toteaa. 20 • MAITOTALO U S 2 • 20 1 5 – Mee pitäs ay-liikkees pääst paremmi sisäl siihe, mitä nuaret tyäelämäst aattelee. Tuol o työmail paljo nuarii kavereit, jotka o tullu iha erilaisee tyäelämää ko mitä keskiikäset duunari aikanas. Salme Pasi haluaa lähettää tervehdyksen kaikille suomalaisille ammattiliitoille: – Otetaa tyäantaja kans kunnol yhtee ja omal porukal se jälkee kahtee! Piretää omiemme pualii ja enne kaikkee heikompie. Porilainen tuhdeilla mausteilla Salme Pasi siirtyy nyt hetkeksi lakisääteiselle kaffepaussil, jyrsimään viineriä sekä haaveilemaan Vappu Pimiästä. Näyttelijä Joonas Nordmanilla on hyvä hetki kertoa, miten hahmo oikein syntyi. – Tämän hahmon kohdalla aluksi oli vain ajatus, että eläinhahmo voisi olla erilainen ja tuore vaihtoehto. Sitten liito-oravasta syntyi sanaleikki liitto-orava. – Pyörittelin muitakin ideoita, mutta tämä liitto-orava jäi pyörimään mieleen. Halusin myös tehdä vahvan ja ulospäin suuntautuneen mieshahmon, ja nimenomaan porilaisen sellaisen. Lopulta tyypillinen porilainen mies ja ay-orava löivät kättä, ja tuollainen siitä sitten tuli. Nordmanilla ei ole itsellään juurikaan kokemusta ay-maailmasta. – Kun olin parikymppisenä Porissa raksalla kesätöissä, tutustuin moneen hyvin ayhenkiseen rakennusmieheen. Se oli hauska Millai muute? – Sillai kai! KUVA: JARNO MELA – Tuol o työmail paljo nuarii kavereit, jotka o tullu iha erilaisee tyäelämää ko mitä keski-ikäset duunari aikanas, Salme Pasi vinkkaa ammattiliitoille. kesä, ja siellä tunnit todellakin pistettiin ylös, ja kaffepaussit pidettin. Fyysisesti raskaassa työssä se on hyvin ymmärrettävää. Joonas Nordman kertoo, että ammattiyhdistysliike on tietenkin tullut tutuksi mediaa seuratessa. Hän toimii myös YleLeaksin käsikirjoittajana. Ajankohtaisessa televisiosatiirissa sivutaan usein työmarkkinapolitiikkaa. Rakkaudesta se oravakin piruilee Kuten Salme Pasille, myös Joonas Nordma- nille porilaisuus on tärkeää. – Pori on synnyinkaupunkini. Vaikka asun Helsingissä, pidän Poria kotikaupunkinani. Rakastan sitä paikkaa. ”Vaikka lähtisit Porista, porilaisuus ei ikinä lähde sinusta.” Hänellä on selkeä käsitys siitä, mitä porilaisuus pohjimmiltaan on. – Se on suoraa ja vilpitöntä elämänasennetta. Rohkeutta olla oma itsensä. Ja tietenkin taitavaa päänaukomista muille! Se kun on porilainen tapa osoittaa kiintymystä, Nordman kiteyttää. Porilaisuutta ja ay-toimintaa taitaa yhdistää ainakin tietty me-henki. Porukassa ollaan vahvempia kuin raumalaiset. Vai mitä mieltä Salme Pasi on? – Juu! Me-henki kuuluu ol! Mut siihe kuuluu et hyväksytää kaikki omalaisekki persoonat semmosin ko he on. Jopa siis raumalaiset. Millai muute? – Sillai kai! MAITOTALO US 2 • 2015 • 2 1 TEKSTI MIA HEMMING Meijeriteollisuuden on haettava uusia vientimarkkinoita lisäarvotuotteilla. Sen on myös puolustettava asemaansa kotimarkkinoilla muiden maiden tuonnilta. Lisäarvotuotteissa on meijeriteollisuuden kasvumahdollisuudet E rikoistutkija Csaba Jansikin mielestä suomalaisen meijeriteollisuuden on haettava uusia markkinoita muualtakin kuin Venäjältä ja Ruotsista. Uusien markkinoiden löytyminen voisi pelastaa meijeriteollisuuden Venäjän EU:lle asettamien vastapakotteiden kielteisiltä vaikutuksilta. Maitomarkkinoilla ei vientiä pitäisi laskea parin kortin varaan. –Jos ne pari kanavaa menevät tukkoon, on hyvin vaikea nopeasti löytää muita kanavia. Jos jalka on jo muiden ovien välissä, on ne helpompi tarpeen tullen avata, Jansik Luonnonvarakeskuksesta kuvailee. – Ylipäänsä vientimarkkinoilta voi hakea kasvua. Lisäarvotuotteilla voisi tehdä uusia avauksia erityisesti Keski-Euroopan markkinoilla, miksei myös Pohjoismaiden. Itämeren alueella 2000-luvulla Puolan meijeriteollisuuden tuottavuus on vuosita- 22 • MAITOTALO U S 1 • 20 1 5 solla kasvanut 3,7 prosenttia ja Liettuan 2,4 prosenttia. Se on huomattavasti nopeampaa kuin Suomen 0,7 prosentin kasvuvauhti. Jansik huomauttaa, että kyse on myyntiosaamisesta, kun puhutaan tuottavuuden kasvusta. – Samat panokset tuottavat enemmän. Suomen ympärillä kaikki maat juoksevat yhtä nopeasti tai nopeammin ehkä Ruotsia lukuun ottamatta. Täytyy siis todella tehdä töitä markkina-aseman kasvattamiseksi ja myös säilyttämiseksi. Puola ja Baltia kurovat koko ajan kiinni muiden Itämeren maiden etumatkaa kansainvälisillä maitomarkkinoilla. Maitoasiamies Ilkka Pohjamo tietää, että kansainvälisillä maitomarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan epätasapaino on keskeinen ongelma. – EU:ssa tuottajahinnat ovat romahtaneet. EU:n markkinoille on liikaa tulijoita, ja osa niistä tunkee myös Suomen markkinoille, Pohjamo Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:sta muistuttaa. Lisäarvotuotteissa on vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia Maitokiintiöiden poistumisen seurauksen maidon määrä tulee edelleen kasvamaan eri alueilla Eurooppaa. Suomessa tuotannon kasvu ei liene mahdollista, joten ainoaksi kasvuvaihtoehdoksi jää lisäarvotuotteiden strategia. Csaba Jansik varoittaa, että kilpailu tulee kuitenkin kovenemaan myös niiden markkinoilla. – Esimerkiksi Puolassa ja Saksassa on jo satsattu aiempaa enemmän tutkimukseen ja kehitykseen, Jansik mainitsee. – Monikansalliset meijerit pyrkivät kasvattamaan osuuttaan Suomenkin markkinoista. Niille pärjätäkseen Suomessa täytyy KUVA VEIJO SOMERPURO KUVA JAANA KANKAANPÄÄ Csaba Jansik korostaa, että kotimarkkinoilla on tärkeää, että kuluttaja yhdistää kotimaisen tuotteen Suomen maaseutuun. Lisäksi tuotteen pitää olla laadukas ja kuluttajan mielestä houkutteleva. Ilkka Pohjamo tietää, että maitomarkkinoilla odotetaan maailmantalouden lähtevän kasvuun. Se helpottaisi painetta EU:n markkinoilla, ja sitä myöten myös tuontipaine Suomen markkinoille vähenisi. olla myös isoja ja vahvoja meijereitä. Suomessa ei pidä vain reagoida muiden avauksiin, vaan niitä täytyy tehdä rohkeasti omaaloitteisesti. Jansikin mielestä esimerkiksi jo suomalaiset villinneessä rahkassa on vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Kysyntä meinaa edelleen välillä ylittää tarjonnan. – Vastikään on onneksi kehitetty suolaisia rahkoja ja rahkajuomia. Myös maitoproteiinilla olisi mahdollisuuksia vientivaltiksi, ja kotimarkkinoillakin olisi sen kulutusta varaa nostaa. Elintarvikekäyttöön voitaisiin puolestaan jalostaa enemmän heraa. – Suomen meijeriteollisuus on osoittanut kykynsä kehittää uusia lisäarvotuotteita, joten sen lähtökohdat ovat hyvät viennin kasvattamiselle. Pitäisi vain parantaa myyntiosaamista ja kasvattaa rohkeutta lähteä uusille markkina-alueille. Myös Ilkka Pohjamo tietää, että lisäarvotuotteet ovat maitoalalla pärjäämisen edellytys vientimarkkinoilla. Hän uskoo, että niiden varassa vienti tulee lisääntymään. – Venäjän raja aukeaa jollain aikavälillä. Meillä on lähinaapurina edelleen vahva asema käydä sen kanssa kauppaa. Uskon viennin lisääntyvän myös muualle päin maailmaan, kuten Aasiaan. Olemme vahvoilla, kun turvallisten maitotuotteiden kysyntä kasvaa, sillä onhan meillä Euroopan laadukkain maito, Pohjamo esittää. EU:n on puolustettava maidontuotantoa marginaalialueilla Meijeriteollisuuden tuotteiden myynti kotimaan markkinoilla lähti syöksyyn jo vuonna 2008. Vuonna 2012 tuonnin osuus nousi jo yli puoleen kulutuksesta. Csaba Jansik tietää, että esimerkiksi juuston kasvava kulutus on katettu tuontituotteilla. – Suomen meijeriteollisuuden valtti on ollut se, että kuluttajat ovat uskollisia kotimaisten tuotteiden käyttäjiä. Mutta nyt olemme menossa siihen suuntaan, että kotimaisuus ei olekaan niin tärkeä tekijä ostopäätöksessä. Juustojen lisäksi esimerkiksi jogurteissa ja rahkoissa ei enää usein katsota alkuperää. Meijeriteollisuuden täytyisi tosissaan tehdä töitä kotimaan markkina-aseman puolustamiseksi myymällä myös mielikuvia kuten kytkentöjä Suomen maaseutuun. Kotimarkkinat on se perusta, jolta voidaan keskittyä kansainvälisiin markkinoihin, Jansik sanoo. Ilkka Pohjamo on huolissaan tuontipaineen vaikutuksista kotimaiseen maidontuotantoon. Hän vaatii Euroopan komissiolta Suomen meijeriteollisuuden valtti on ollut se, että kuluttajat ovat uskollisia kotimaisten tuotteiden käyttäjiä konkreettisia toimia maidontuotannon edellytysten säilyttämiseksi Suomen kaltaisilla reuna-alueilla. – Nythän keskittyminen tehokkaammille alueille uhkaa Suomen maidontuotantoa. EU:n täytyisi korjata maitomarkkinoita. Ne on saatava tasapainoon, mistä kasvanut maitomäärä on ne suistanut. Vasta normaali markkinatilanne tarjoaa mahdollisuuksia Suomen maidontuotannolle menestyä, Pohjamo muistuttaa. Halpa tuontimaito on painanut kotimaisen maidon hintaa alaspäin. Pohjamolle maidon hinnan lasku sopii, jos se tapahtuu tinkimällä kaupan voitosta. – Jos sen sijaan kiristetään maitotuottajien vyötä, ollaan vaarallisella tiellä, Pohjamo varoittaa. Pohjamo uskoo kotimarkkinoidenkin menestyksen perustuvan jatkossa lisäarvotuotteisiin. Erikoistuotteet ovat tähän asti olleet suomalaisen maidontuotannon valtteja. – Jos tällä tiellä jatketaan, niin kotimarkkinoiden tulevaisuuden näkymät ovat ihan hyvät. Tilanteen huononeminen tai paraneminen on kiinni toimenpiteistä EU:n markkinoiden tasapainottamiseksi. Menestyminen edellyttää myös sitä, ettei EU:n markkinoilla jouduta taas maitokriiseihin. MAITOTALO US 5 • 2014 • 2 3 MAAILMALTA KOONNUT MARTIN VIRTA Kahvia - voin kera! NEW Power Drink of Silicon Valley on uusin hitti ”hightech”-ihmisten parissa Kalifornian Silicon Valleyssa. Voimakkaan kahvin sekaan laitetaan teelusikallinen voita. Nyt hittijuoma on leviämässä koko USA:han ja on myös tulossa Britanniaan. Lontoossa on jo avattu kahviloita, jotka tarjoavat voikahvia, johon myös voidaan lisätä nokare kookos- tai palmuöljyä voin lisäksi. Kaiken tämän takana on hightech-miljonääri Dave Asprey. Hän kertoo saaneensa voimaa voikahvista ollessaan nuorena vaellusmatkalla Tiibetissä. Kylmissään ja vähissä voimissaan hän löysi pieneen majataloon, jossa sai juotavakseen vahvistavaa voikahvia. Voi tosin oli valmistettu jakin maidosta. Maito-tofulle patentti ARLA on hakenut patenttia uudelle soijatofua muistuttavalle maito-tofulle. Arlan maito-tofu vastaa rakenteeltaan tavanomaista tofua, mutta valmistetaan maidosta ja vehnästä. Tofun suosio on kasvanut, sitä käytetään muun muassa aasialaisissa keitoissa ja vegetaarisessa ruokavaliossa lännessä. Maidon D-vitamiinin tutkimus AARHUS Universitetshospitalissa on alettu tutkia elintarvikkeiden sisältämän D-vitamiinin elimistöön imeytymistä. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka D-vitamiinia voidaan lisätä maitoproteiineihin, joissa vitamiini säilyy parhaiten. D-vitamiinin lisäys elintarvikkeisiin on sinänsä helppoa, mutta saada lisäys toimimaan halutulla tavalla taas vaikeaa, D-vitamiini kun on rasvaliukoinen. On myös ihmisiä, joiden elimistöön ei imeydy elintarvikkeista saatavaa D-vitamiinia. 24 • MAITOTALO U S 2 • 20 1 5 Hyönteisproteiinia ruokaan? Arla nostaa luomumaidon lisää HYÖNTEISFARMIEN perustaminen ja aiheen tutkimus kasvavat räjähdysmäisesti. Oleellinen syy tähän on proteiinin kysynnän kasvaminen 70 % nykyisestä vuoteen 2050 mennessä. Tuolloin arvellaan maapallolla olevan noin yhdeksän miljardia ihmistä. Jo tänä päivänä noin kaksi miljardia ihmistä syö osana ravintoaan hyönteisiä. Pelkästään Thaimaassa on 20 000 hyönteisfarmia, mutta niitä on myös Euroopassa. Arlassa uskotaan, että tulevaisuudessa ruoka voi sisältää sekoituksen maito-, kasvi- ja hyönteisproteiineja. ARLA odottaa luomutuotteiden myynnin kasvavan lähivuosina. Tämän johdosta konserni on nostanut luomumaidosta maksettavaa lisää Tanskassa, Ruotsissa, Iso-Britanniassa ja Keski-Euroopassa 2 sentillä maaliskuusta lähtien. ”Arlan tavoite on kehittää lisää luomutuotteita Euroopan markkinoille. Myös luomumaidon saatavuus on hyvinkin tärkeää lähikuukausina ja vuosina. Nyt haluamme kannustaa tuottajia tällä tavalla”, Arlan johtaja Povl Krogsgaard kertoo. 20 000 lehmää vähemmän JOULUKUUN 2014 lopussa Tanskassa oli 547 000 lehmää. Tämä on 20 000 lehmää vähemmän kuin vastaavasti vuonna 2013. Maitomäärä on kuitenkin pysynyt samana, joten Tanska ylitti maitokiintiönsä nytkin. Porkkanasta väriä ruokaan SUURI osa ruoissa käytetyistä synteettisistä väreistä aiheuttaa sivuvaikutuksia, erityisesti lapsille. Vuodesta 2010 alkaen EU:ssa on ollut vaatimus ilmoittaa, jos elintarvikkeessa on käytetty synteettisiä värejä. Maailmassa on nyt tarve saada luonnonmukaisia värejä käyttöön. Tämän johdosta on käynnistetty nelivuotinen NEWPLAN -projekti, jonka tavoitteena on kehittää luonnonmukaisia värejä porkkanoista. Projektissa on mukana useita yliopistoja Tanskasta ja USA:sta ja siihen investoidaan 12,3 miljoonaa Tanskan kruunua. Kymmenen uutta meijeriä Intiaan INTIALAINEN meijerikonserni Amuli suunnittelee avaavansa kymmenen uutta meijeriä ympäri Intiaa. Yritys on valmis investoimaan 5 miljardia Tanskan kruunua näihin meijereihin. Meijerinjohto kehottaa tuottajia lisäämään maidontuotantoa. Intia on maailman suurin maidontuottajamaa. Seniorimaito - iso mahdollisuus HOLLANTILAINEN FrieslandCampina näkee ikäihmisille kehitettävissä erikoistuotteissa ja maitotuotteissa ison mahdollisuuden. Konsernissa uskotaan, että ikäihmisille suunnatuista tuotteista voi tulla vähintään yhtä iso segmentti kuin lastenruokatuotteista. Muistettava kuitenkin on, ettei tuotteiden nimillä viitata vanhuuteen vaan kerrotaan esimerkiksi tuotteiden positiivista vaikutusta. Ikäihmisille suunnatusta tuotteesta on hyvä esimerkki Meritene Activ. Se on Nestlén Espanjan markkinoille tuoma tuote, joka on suunnattu aktiivista elämää lastenlasten kanssa viettäville isovanhemmille. Vähemmän maitoa Uudessa Seelannissa UUSISEELANTILAINEN meijerijätti Fonterra vähentää maidon tuontia kansainvälisille markkinoille. Syy tähän on vähentynyt maidontuotanto Uudessa Seelannissa. Ilmasto on ollut liian kuiva ja sadetta on kaivattu. Maidontuotanto korkeimmillaan yhdeksään vuoteen MEIJERIT ottivat viime vuonna vastaan noin 2 288 miljoonaa litraa maitoa. Edellisvuodesta tuotanto kasvoi kolme prosenttia. Meijerit vastaanottivat maitoa runsaat 2 288 miljoonaa litraa vuonna 2014. Edellisvuoteen verrattuna maidon tuotantomäärä kasvoi kolme prosenttia ja oli korkein yhdeksään vuoteen. Luomumaidon tuotanto jatkoi kasvuaan: sitä tuotettiin 47 miljoonaa litraa. Tiedot ovat ennakkotietoja Luonnonvarakes- kuksen (Luke) kotieläintilastoista. Viime vuoden lopussa Suomessa oli 8 370 maidontuottajaa. Lypsylehmiä oli vuoden lopussa noin 283 000 kappaletta. Lypsylehmien määrä on ollut kasvussa parina viime vuonna ja lehmien keskituotokset ovat nousseet. Maidontuotannosta luovuttiin lähes samaan tahtiin kuin edellisvuonna eli tuotannon lopetti noin viisi prosenttia tiloista. Taustatietoa tilastoista tanto kasvoi rajusti jo kiintiöjärjestelmän loppuaikoina kiintiön ylitysmaksuista huolimatta. Tulevaisuudessa kasvua ei rajoita mikään, MTK:ta todetaan. MTK peräänkuuluttaa konkreettisia toimenpiteitä, jotta EU:n maidontuotanto välttyy pysyvältä maitokriisiltä ja tuotannon keskittyminen halvempien tuotantokustannusten alueille kyetään estämään. Maidontuo- tanto on Suomessa maatalouden merkittävin tuotantosuunta. Yli 40 % maatalouden markkinahintaisesta myyntituotosta tulee maidosta. Suomessa päättäjien tulee hoitaa kansallisesti päätettävissä olevat asiat pikaisesti kuntoon, kuten pohjoisen tuen rajoiteongelma sekä AB-alueen lypsylehmäpalkkion maksatusaikataulu. (MTK) Tiedot maidontuotannosta perustuvat meijereille tehtyihin kyselyihin. Maidontuotanto ei sisällä maidon käyttöä maatiloilla. Kotieläintilastot tehtiin aikaisemmin Tikessä. Vuoden 2015 alusta lähtien Tiken tilastopalvelut on osa Luonnonvarakeskusta. (LUKE) Maitokiintiöt historiaan KOLMEKYMMENTÄ vuotta sitten maitotuotteiden ylituotantoa hillitsemään luotu EU:n maitokiintiöjärjestelmä lakkasi 31.3.2015. MTK:n mukaan eurooppalainen maidontuotanto joutuu nyt ponnistamaan uuteen aikakauteen keskellä maitokriisiä. Vallitseva kriisi on seurausta maailmanlaajuisesta kysynnän kasvun hidastumisesta, tuotannon nopeasta kasvusta ja Venäjän tuontikiellosta. EU:n tuo- YHTEISTYÖKUMPPANINNE KOKONAISHYGIENIARATKAISUISSA Connexx Käyttäjäystävällinen annostelujärjestelmä OxyGen - Valmis ClO2 -yksikkö ITEC - “All in One” hygienia-asema Pesu- ja desinointiaineiden lisäksi Ecolab tarjoaa myös kaikki laitteet ja välineet pintojen puhdistukseen ja desinointiin, kemikaalien turvalliseen annosteluun ja varastointiin, konsentraation määrittelyyn ja seurantaan sekä laaduntarkkailuun. Kysy lisätietoja laajasta laitevalikoimastamme edustajiltamme. Oy Ecolab Ab PL 80 (Piispanportti 10) 02201 Espoo Puh. 020 7561 400 Fax 020 7561 498 Myyntipalvelu 0800-1-39655 www..ecolab.eu ® Annonce 176x122.indd 1 19-09-2013 10:26:06 MAITOTALO US 2 • 2015 • 2 5 VUOSILOMA Vuosiloma on jokaisen työntekijän oikeus. Työntekijälle kertyy palkallista vuosilomaa työsuhteen pituuden perusteella. Vuosilomalaki säätelee vuosiloman ansaitsemista ja pitämistä Näin määräytyvät vuosiloma ja lomapalkka Lomakausi alkaa 2.5.2015 Meijeritoimihenkilöiden vuosilomaa koskevat soveltamismääräykset löytyvät vuosilomalaista. Lomarahaa sekä vuosiloman siirtoon liittyviä loman pidennyksiä koskevat pykälät 31 – 33 löytyvät meijereiden erikoiskoulutettujen ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksesta. - lyhennetty työviikko ja siihen verrattavat työaikajärjestelyt, enintään kuusi kuukautta kerrallaan (jos työaikajärjestely jatkuu lomanmääräytymisvuoden vaihtuessa keskeytyksettä, alkaa uusi laskenta) - toimihenkilön oma vuosiloma - sairaus tai tapaturma (enintään 75 pv.) - opintovapaa (enintään 30 pv.) Vuosiloman pituus - 24 tai 30 arkipäivää Lomaa ansaitaan 2 tai 2,5 lomapäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta 1.4. – 31.3. välisenä aikana. Koko lomanmääräytymisvuoden ajalta kertynyt loma on 24 tai 30 arkipäivää, joiksi luetaan myös lauantai, mutta ei itsenäisyyspäivää, joulu- eikä juhannusaattoa, pääsiäislauantaita, vapunpäivää eikä arkipyhiä. Pidemmän loman (30 arkipäivää) saavat ne, joiden työsuhde on loman määräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä kestänyt vuoden. Vuosiloma ansaitaan jokaiselta kuukaudelta, jolloin on tehty työtä vähintään 14 päivänä. Työssäolopäiviin verrattavia päiviä eli vuosilomaan oikeuttavia päiviä ovat mm: - erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainloma (ei hoitovapaa) - lomauttaminen, enintään 30 työpäivää kerrallaan 26 • MAITOTALO U S 2 • 20 1 5 Esimerkki 1 Tapani on aloittanut työsuhteen 1. päivä kesäkuuta 2014. Paljonko hän saa lomaa vuonna 2015 ja vuonna 2016, mikäli hänen työsuhteensa jatkuisi normaalisti? vuosi 2015 (1.6.2014 - 31.3.2015) = 10 kuukautta x 2 päivää = 20 päivää vuosi 2016 (1.4.2015 - 31.3.2016) = 12 kuukautta x 2,5 päivää = 30 päivää Esimerkki 2 Työsuhde alkoi 1.2.2015. Työntekijä ansaitsi lomaa 2 pv/kk ajalla 1.2. - 31.3.2015 (yhteensä 2 x 2 pv = 4 pv), koska työsuhde oli kestänyt 31.3.2013 mennessä alle vuoden. 1.4.2015 lukien lomaa kertyy 2,5 pv/kk edellyttäen, että työsuhde kestää 31.3.2016 saakka (jolloin työsuhde on kestänyt vuoden). Näin ollen koko lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2015 - 31.3.2016 kertyy 2,5 arkipäivää/kk, vaikka työsuhdetta tulee vuosi täyteen vasta lomanmääräytymisvuoden loppupuolella. Jos 1.2.2015 alkanut työsuhde päättyisi jo esimerkiksi 31.12.2015, ansaitsisi työntekijä lomaa vain 2 pv/kk koko työsuhteen ajan, koska työsuhde ei kestänyt vähintään vuotta. Vuosiloman antaminen - kesäloma 2.5. – 30.9. - talviloma 1.10. – 30.4. Vuosilomat annetaan lomakautena eli 2.5. – 30.9. välisenä aikana. 24 arkipäivää ylittävä loman osuus annetaan lomakauden ulkopuolella ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua. Tämä ns. talviloma on annettava 30.4. mennessä. Työnantaja saa määrätä loman ajankohdan, mutta toimihenkilölle on annettava tilaisuus mielipiteensä esittämiseen. Lomaa tai sen osaa ei saa määrätä alkamaan toimihenkilön vapaapäivänä, jos tämä vähentää lomaa (5 viikkopäivän työaikamuoto). Vuosiloman jakaminen ja ajankohdan sopiminen työsuhteen kestäessä (21§) Työnantaja ja työntekijä saavat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu ja joka päättyy seuravana vuonna ennen lomakauden alkua. Lisäksi voidaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. Työnantaja ja työntekijä saavat työntekijän aloitteesta sopia 24 arkipäivää ylittävän vuosiloman pitämisestä lyhennettynä työaikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Vuosiloman säästäminen Työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien määrästä työnantajan ja työntekijän on neuvoteltava viimeistään silloin, kun työnantaja 22 §:n mukaan kuulee työntekijöitä vuosiloman ajankohdasta. Säästövapaa on annettava työntekijälle hänen määräämänään kalenterivuonna tai hänen määrääminään kalenterivuosina. Jollei säästövapaan tarkemmasta ajankohdasta voida sopia, työntekijän on ilmoitettava säästövapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää. Sairastuminen loman aikana Omavastuu aikaa ei ole – ilmoita sairastumisesta tai työkyvyttömyydestä viivytyksettä Työkyvyttömyys vuosiloman alkaessa ja aikana Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön. Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. MAITOTALO US 2 • 2015 • 27 VUOSILOMA Vuosilomapalkan laskentakaava Kuukausipalkka + mahdolliset kiinteän työajan vuoro ym. lisä kertymät loman alkaessa 3400,00 Lomapalkka jakaja €: 25 Lomajakson työpäivät € / päivä = Lomapalkka Lomapalkka maksetaan ennen loman alkua, ellei paikallisesti ole sovittu sen maksusta säännöllisenä palkkapäivänä. Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka sopimuksen mukaan muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana, työnantaja ja työntekijä saavat työajan muutoksesta sopiessaan sopia siitä, että työntekijän lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden keskimääräisen palkan mukaan. Lomapalkan laskeminen Kuukausipaikkaisen työntekijän vuosilomapalkka lasketaan jakamalla lomalle lähtiessä oleva kuukausipalkka luvulla 25 ja näin saatu päiväpalkka kerrotaan vuosilomapäivien luvulla. Lomapalkkaan ja -korvaukseen lisätään lomanmääräytymisvuoden aikana maksetut lisät. Tällaisia ovat mm. ilta-, yö- ja lauantailisät sekä säännölliseltä sunnuntaityöltä maksettu korotus. Ylityö·, hätätyö- ja sunnuntaityökorvauksia ei oteta huomion lomapalkkaa laskettaessa. Esimerkki: Tapanin palkka on 3 400 euroa/kk. Hän pitää vuosilomastaan 18 lomapäivää heinäkuussa. Lomapalkka muodostuu seuraavasti:3 400 /25 = 136 x 18 = 2 448 euroa Lomapalkka maksetaan Tapanille ennen loman alkua ja loppu kuukausipalkasta maksetaan normaalina palkanmaksupäivänä. 136,00 X 18 Lomapalkka / lomakorvaus € = 2448,00 Lomaraha puolet vuosilomapalkasta Lomaraha on 50 % lakisääteisestä vuosilomapalkasta (TES 33§). Esimerkki: Tapanin lomaraha on 50 % lomapalkasta, 2 448 eurosta eli 1 224 euroa. Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan yhteydessä ja toinen puoli sen palkanmaksukauden yhteydessä, jolloin toimihenkilön palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei toimihenkilö olisi estynyt palaamasta työhön. Yrityskohtaisesti voidaan sopia, että lomaraha suoritetaan kaikille toimihenkilöille samanaikaisesti. Lomarahan maksamiseen ei vuosiloman pitoaika vaikuta. Lomarahan maksaminen ei myöskään edellytä työhön paluuta. Toimihenkilö on oikeutettu koko lomarahaan esim. silloin, kun vuosilomaa seuraa hoitovapaa tai kun vuosiloma luetaan irtisanomisaikaan ja päättyy yhtä aikaa työsuhteen kanssa. Lomakorvausta maksetaan työsuhteen päättyessä, jos toimihenkilö ei ole pitänyt lomaansa tai saanut siitä korvausta. Lomaraha tulee maksuun lomakorvauksen kanssa, kun työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä. Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle jäävälle toimihenkilölle maksetaan lomaraha edellä mainittuina prosentteina (50) vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon toimihenkilö on oikeutettu. Lomarahan voi vaihtaa vapaaksi Vaihtoehtoisesti voidaan sopia lomarahan korvaamisesta vastaavalla vapaalla, joka on pidettävä edellä tarkoitetun lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä. Mikäli toimihenkilön työsuhde päättyy ennen lomarahan paikallisesti sovittua maksuajankohtaa, maksetaan lomaraha työsuhteen päättyessä, jos toimihenkilö muutoin on lomarahaan oikeutettu. 28 • MAITOTALO U S 2 • 20 1 5 Vuosiloman siirto: 1. Työnantaja voi päättää neuvottelun jälkeen Työnantajalla on, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on tarpeellista, oikeus antaa 18 lomapäivää (3 viikkoa) ylittävän loman osa yhtäjaksoisena muulloin kuin lomakauden aikana (TES 32§). Ennen tässä tarkoitettua loman jakamista ja lomakauden ulkopuolella annettavan loman osan ajankohdan määräämistä on työnantajan neuvoteltava asiasta asianomaisen toimihenkilön kanssa. Lakisääteisen loman osalta, joka näin annetaan lomakauden ulkopuolella, ellei sitä anneta puolitoistakertaisena, maksetaan sen lisäksi, mitä lomarahasta muutoin on sovittu, lomaraha, jonka suuruus on 50 % asianomaisen loman osan vuosilomapalkasta. Edellä sovittua järjestelyä sovelletaan vain siihen vuosiloman osaan, joka vuosilomalain 3 §:n 1 momentin mukaan ylittää 18 lomapäivää (päivät 19. – 24.). Milloin työnantaja tässä pykälässä tarkoitetulla tavalla siirtää yli kymmenen (10) vuotta työsuhteessa olleen toimihenkilön vuosilomaa lomakauden ulkopuolelle, annetaan näin siirretty loma kuitenkin kahden (2) lomapäivän osalta kaksinkertaisena eli neljänä lomapäivänä. Muita määräyksiä Sopimus vuosilomaetuuksien siirtämisestä (18§). Koskee määräaikaisia. Sopiessaan ennen työsuhteen päättymistä uudesta työsuhteesta työnantaja ja työntekijä saavat sopia siitä, että työntekijän ennen työsuhteen päättymistä kertyneet vuosilomaetuudet siirretään annettavaksi seuraavan työsuhteen aikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Työntekijän oikeus vapaaseen (8§) Työntekijällä, joka sopimuksen mukaan tekee kaikkiaan kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. Vapaan (eri asia kuin vuosiloma) ajalta maksettavasta korvauksesta säädetään vuosilomalaki 16§:ssa ja 19§:ssä. Lomaraha (33§, kohta 7) Toimihenkilöllä, joka on täyttänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä 50 vuotta, on oikeus vaihtaa hänelle kertyneestä lomarahastaan vastaavaan vapaaseen enintään 6 arkipäivää, mikäli se on tuotantotaloudellisista syistä mahdollista. 2. Toimihenkilö voi sopia työnantajan kanssa - työsuhde kestänyt 10 vuotta Toimihenkilölle, jonka työsuhde lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä on keskeytymättä jatkunut vähintään 10 vuotta ja joka työnantajan kanssa on sopinut osan lomakautena pidettävästä 24 päivän pituisesta lomasta siirrettäväksi lomakauden ulkopuolelle, annetaan näin siirretyksi sovittu loma kahden lomapäivän osalta työnantajan määräämänä ajankohtana kaksinkertaisena tai maksetaan kahden näin siirretyn lomapäivän osalta, sen lisäksi, mitä lomarahasta muutoin on sovittu, lomaraha, jonka suuruus on 100 % ao. päivien vuosilomapalkasta. 3. Vuosiloman siirto niillä, joilla ei ole pekkaspäiviä -toimihenkilö saa itse päättää Tämä soveltamisohje koskee niitä toimihenkilöitä, jotka eivät kuulu työajan lyhentämissopimuksen piiriin (TES 31§). Maidonjalostusalan raaka-aineen määrän voimakkaiden kausivaihteluiden vuoksi työn tarjonnassa yleisesti esiintyy eri vuodenaikoina epätasaisuutta. Kesäkuukausien työpaineen helpottamiseksi on työpaikoilla tarkoituksenmukaista sopia työehtosopimuksen tekstissä tarkoitettujen kahden (2) vuosilomapäivän siirtämisestä lakisääteisen lomakauden ulkopuolelle kaksinkertaisena. Toimihenkilö saa itse päättää lomansiirrosta kahden (2) vuosilomapäivän osalta lakisääteisen lomakauden ulkopuolelle. Näin siirrettynä toimihenkilö saa lomakauden ulkopuolella neljä (4) vuosilomapäivää kahden päivän sijasta. MAITOTALO US 2 • 2015 • 29 MAISSA JA MERILLÄ TEKSTI TOMI SEPPÄ Opiskelijat suunnittelivat toimintaansa risteilyllä M eijerialan opiskelijoiden yhteinen risteily järjestettiin 13.-15.3.2015 Helsingistä Tukholmaan Silja Symphonylla. Mukana oli 26 Hämeen ammatti-instituutin ja Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijaa. Tapaaminen sujui hyvin ja se antoi uusia eväitä niin opiskelijoille kuin liitollekin opiskelijatoiminnan kehittämiseen pitkälle tulevaisuuteen. Yhtenä risteilyn tavoitteena oli tehdä Meijerialan opiskelijoiden ja Meijeri-insinöörien kerhoille toimintasuunnitelmat kerhojen toiminnan kehittämiseksi ja jäsenhankinnan turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Yhdeksi kerhotoiminnan tavoitteeksi asetettiin se, että kaikki alan opiskelijat osallistuisivat kerhotoimintaan ainakin kerran opiskeluaikanaan ja liittyisivät liiton jäseniksi viimeistään harjoittelujaksojen alussa. Kerhotoiminnan ei tulisi olla liian vakavaa, vaan että opiskelujen päätyttyä opiskelijalla oli sellainen tunne, että MVL:n kerhojen toimintaan voi ja kannattaa osallistua myös valmistumisen jälkeenkin. Risteily ei toki ollut pelkkää puurtamista! Halukkaat saivat muun muassa tutustua Östermalmin kauppahallissa paikalliseen herkkuun, kalasoppaan! Osaa porukasta kyseinen herkku epäilytti, mutta ne, jotka uskaltautuivat sitä maistamaan, taisivat pitää sop- paa positiivisena yllätyksenä. Opiskelijoiden yhteistapaamiset on jatkossa sovittu pidettäväksi joka toinen vuosi ja näiden tapaamisten tärkein tavoite on tutustuttaa meijerialan tulevat ammattilaiset TEKSTI HANNU AINASOJA Vilkasta mielipiteiden vaihtoa Pohjois-Pohjanmaan alueyhdistyksen kevätkokous veti mukaansa kelpo määrän osallistujia. Mukaan ilmestyi taas kerran uusia kasvoja. Kokous pidettiin 28.3.2015 Nivalan Liikuntakeskus Uikossa. Kokous eteni hallitusti esityslistan mukaisesti ja päätökset saatiin kirjattua pöytäkirjaan. Uusia jäseniä kiinnostivat jäsenmaksupalautteet ja yleensä kerhon toiminta. Pienen keskustelun jälkeen asiat aukenivat ja selkiintyivät. Kokouksessa mukana ollut liiton toiminnanjohtaja Juha Yli-Kovanen kertoi muun muassa liitossa työn ja suunnittelun alla olevista asioista. Mielenkiintoinen sananvaihto käytiin myös Maitotalous-lehden marras-joulukuussa tehdystä lukijatutkimuksesta. Viime vuoden liittokokouksessa pohjoisen alueen edustaja esitti ajatuksen, että kaikki tapahtuisi nykyään verkossa ja siksi olisi pohdittava lehden tulevaisuutta. Lukijatutkimus kertoi selkeästi, mitä ja missä jäsenistö mieluiten lehteään lukevat. Joskus on mukava olla väärässäkin, todettiin alueen kevätkokouksessa. 30 • MAITOTALO U S 1 • 20 1 5 toisiinsa ja luoda yhteenkuuluvuus MVL:ssä. Parin vuoden päästä tavataan taas pääasiassa uusien opiskelijoiden kanssa, mutta toivottavasti myös osa tästäkin porukasta on mukana! Kiitos kaikille osallistujille! MVL Häme ry järjestää jäsenilleen ja heidän perheilleen, mahdollisuuden lähteä kesäiselle retkelle kesäiseen Suomenlinnaan lauantaina 13.6.2015. Retki sisältää kuljetuksen, lauttamatkan, opastetun kierroksen Suomenlinnassa ja lounaan. Viaporin tykit ja tunnelit kierroksella käydään hämyisissä tunneleissa, joten oma taskulamppu kannattaa ottaa mukaan. Kierros ei sovellu lastenvaunuille! MVL Häme ry järjestää jäsenilleen ja heidän perheilleen retken kesäiseen Suomenlinnaan lauantaina 13.6.2015. Aikataulu: 8.45 Hämeenlinnan Osuusmeijeri P-alue Retki sisältää kuljetuksen, lauttamatkan, opastetun kierroksen Suomenlinnassa ja lounaan. 9.05 Turenki, linja-autoasema 10.45 Helsinki, Kauppatori, lautta lähtee Viaporin tykit ja tunnelit kierroksella käydään hämyisissä tunneleissa, joten oma taskulamppu kannat11.30 Viaporin tykit ja tunnelit kierros taa ottaa mukaan. Kierros ei sovellu lastenvaunuille! 13.00 Lounas, Ravintola Cafe Chapman 17.00 Lautta lähteeHinta Kauppatorille jäseniltä 20 €, ei jäseniltä 27 € ,lapsilta (alle 12v.) 12 €. Aikataulu: 8.45 Hämeenlinnan Osuusmeijeri P-alue Lounas nautitaan Ravintola Cafe Chapmanissa. Ilmoittautumiset viimeistään 31.5.2015 Teemu Tuomiselle: [email protected] 9.05 Turenki, linja-autoasema Muistathan mahdollisista erityisruokavalioista ilmoittautumisen Muistathan kertoa ilmoittautumisen yhteydessä mahdollisista erityisruokavalioista 10.45 Helsinki,kertoa Kauppatori, lautta lähtee sekä oletko tulossa bussin kyytiin ja mistä. 11.30 Viaporin tykit ja tunnelit kierros yhteydessä. 13.00 Lounas, Ravintola Cafe Chapman Maksut suoritetaan 5.6. mennessä kerhon tilille FI98 5680 0040 2113 16 17.00 lähtee20€, Kauppatorille HintaLautta jäseniltä ei jäseniltä 27€ lapsilta (alle 12v.) 12€. Ilmoittautumiset viimeistään 31.5.2015 Teemu Tuomiselle [email protected] Ilmoitathan samalla, oletko tulossa bussin kyytiin ja mistä. Maksut suoritetaan 5.6. mennessä kerhon tilille FI98 5680 0040 2113 16 Taas kuuluu kutsu temmeltämään Savonlinnaan! Mummot, papat ja mukelot Tanhuvaarassa 9.-12.6.2015 Jo perinteeksi muodostunut MVL:n eläkeryhmän järjestämä kesäleiri tarjoaa mukavaa yhdessäoloa, liikkumisen iloa ja maukasta, terveellistä ruokaa (täysihoito) kauniissa Savonlinnan maisemissa Tanhuvaaran urheiluopistolla. Opiston liikunnan ammattilaiset järjestävät sekä yhdessä että erikseen aikuisille ja lapsille aktiviteetteja sopivassa suhteessa. Tänä vuonna ohjelmassa mm. polkuauto grand prix ym. perinteistä touhuilua ja tietysti SPA vesiliukumäkineen. Myös työssäkäyvät voivat tulla lomalle ja ystäväperheen voi ottaa mukaan. Leiri alkaa tulokahvilla ja tutustumisella ti 9.6. klo 14.00 ja päättyy lounaaseen pe 12.6. Hinnat: Aikuinen 192 €, lapset 5-12 -vuotiaat 150 €, alle 5-vuotiaat maksutta Perheessä kolme maksavaa henkilöä: alennus 10 % kokonaishinnasta Perheessä neljä maksavaa henkilöä: alennus 20 % kokonaishinnasta Hinta sisältää täyden ylöspidon iltapaloineen ja majoituksen hotellitasoisissa huoneissa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen 20.5.2015 mennessä Raili Tuovila, puh. 050 490 1371 tai [email protected] Tervetuloa jo perinteeksi muodostuneelle kesäleirille! Ps. Matka onnistuu myös junalla, kimppakyytejä löytyy asemalta opistolle! MAITOTALO US 1 • 2015 • 31 Laatuaikaa edullisesti liiton jäsenetukohteissa Katinkulta Villas Vuokatissa Vuoden 2015 alusta alkaen MVL:n jäsenten käytössä on Vuokatissa sijaitseva kahden makuuhuoneen lomahuoneisto Katinkulta Villas. Vuokraus viikoksi kerrallaan, la-la, hinta 450 euroa/viikko. Uutta Katinkulta Villas Varaukset: www.mvl.fi/katinkultavillas käyttäjätunnus: MVL salasana: lomavaraus Muistathan myös muut Holiday Clubin lomakohteet: MVL:n jäsenille vähintään 15 %:n alennus Holiday Club Resortsin kylpylähotellien ja vähintään 20 %:n alennus loma-asuntojen päivän hinnoista. Varaukset: www.holidayclub.fi - kampanjakoodi: mvl15 Levin Kausikämpät ja Levin Origo Rönnäsin Kausikämpät Polarmeetings, puh. 0207 630 820 tai [email protected] Levin kohteiden hinnat osoitteessa www.mvl.fi/lomakohteet Rönnäsin Kausikämpät, puh. 0400 714 673 tai [email protected] Hinnat osoitteessa www.ronnas.fi Tiedustelut ja varaukset: Tiedustelut ja varaukset: Levin Kausikämpillä tai Origossa ja Rönnäsin Kausikämpillä majoittuvat MVL:n jäsenet saavat 35 %:n ja TKL:n jäsenet 45 %:n alennuksen ohjehinnoista. Lisäksi Levin kohteissa majoittuvat MVL:n tai TKL:n jäsenet saavat kaksi lippua Hotelli Levitunturin kylpylään. Liput Polarmeetingsistä. Tahkonpellon loma-asunnot Tahkovuoressa Hotelli Terme Ikaalisten Kylpylä varauskalenterista https://omistajaliittyma.tahko.com/ - käyttäjätunnus : jytypellot - salasana : pellot234 TAHKOcom Oy, myyntipalvelu Marje Toom, puh. 017 481 400 tai sähköposti: marje.toome(at)tahko.com puh. (09) 615 6611 tai www.mvl.fi/varauskalenteri Tiedustelut ja varaukset: MVL:n jäsenille vähintään 15 % alennus Holiday Club Resortsin kylpylähotellien ja vähintään 20 % alennus loma-asuntojen päivän hinnoista. 32 Varaukset 3 vkr (pe-ma) tai 4 vrk (ma-pe) UUTTA! Varaa Terme itse suoraan kalenterista osoitteessa www.mvl.fi/ varauskalenteri Hinnat ja lisätietoja kohteista osoitteessa www.mvl.fi/lomakohteet • MAITOTALO U S 2 • 20 1 5 IN MEMORIAM MERKKIPÄIVIÄ Korjaamotyönjohtaja Seppo Falck 12.8.1932-10.3.2015 MVL:n pitkäaikainen hallituksen jäsen, ja monissa luottamustehtävissä toiminut Seppo Falck kuoli pitkään sairastettuaan maaliskuun 10. päivänä 82 vuoden ikäisenä. Seppo Falck tunnettiin toimissaan sanavalmiina ja kriittisenä toimiessaan MVL:n ja työttömyyskassan luottamustehtävissä. Myös pitkällä työurallaan hän oli aloitekykyinen ja osoitti monipuolista lahjakkuutta. Työpaikallaan Valion Äänekosken tehtaalla hän sai useita aloitepalkintoja ja toimi myös työsuojeluvaltuutettuna ja työtovereidensa edustajana eri yhteisöissä. Työ- ja järjestöelämän ulkopuolella Seppo Falk tunnettiin myös lahjakkaana kuvataiteilijana, jossa yhteydessä teimme paljon yhteistyötä näyttelyiden ja leirien järjestelyissä. Monilla meistä on Sepon tuotteliaasta työstä upeita luontoaiheisia maalauksia seinillämme. Seppo oli suuri luonnonystävä ja liikkui laajoilla alueilla marja- ja sienestysretkillään. Saimme usein kuulla Sepon kauniita ja asiantuntevia kuvauksia, miten hän koki retkillään luonnon kuin toisena kotinaan. Hän osasi taidon nähdä luonnon todellisen kauneuden ja osasi myös tallentaa maisemia ja eläimiä kankaalle hyvin omaperäisellä tavalla. Seppo oli taiteilija ja luontoystävä, joka jätti jälkeensä paljon hyvää ja kaunista. Työmies JAAKKO YLIOJA 60 v. 27.4.2015 Sääskeläntie 210 86600 Haapavesi ei vastaanottoa Ylimeijeristi YRJÖ HALMESMÄKI 85 v. 11.5.2015 Meijerintie 2 A 5 91900 Liminka ei vastaanottoa Meijeristi TERTTU SÄRKIJÄRVI 70 v. 18.6.2015 Pormestarinkatu 6 D 126 20750 Turku Koneenhoitaja HANS WIKLUND 85 v. 20.6.2015 Tehtaankatu 27 as 4 67100 Kokkola ei vastaanottoa Alikonemestari AHTI PERÄLÄ 80 v. 20.5.2015 Sahankyläntie 11 61850 Kauhajoki as Meijeristi ELVI JOKINEN 80 v. 17.6.2015 Luvianpuistokatu 6 as 13 28100 Pori matkoilla Meijeristi AILI LAUKKANEN 75 v. 1.7.2015 Salahmintie 1082 74700 Kiuruvesi ei vastaanottoa Tarja Ahlstrand, taiteilijaystävä KOKOUSKUTSU Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassan varsinainen kokous pidetään Aika Paikka 25.5.2015 klo 15.00 Scandic Park Hotel, Mannerheimintie 46, 00260 Helsinki Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 §:ssä mainitut asiat. Kassan hallitus Kassan tilinpäätöstä koskevat asiakirjat ovat nähtävissä kassan toimistossa 18.5. - 22.5.2015. Osoite: Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Kassan kokouksen kokousmateriaali on nähtävissä ja tulostettavissa kassan kotisivuilla osoitteessa jytk.fi. MAITOTALO US 2 • 2015 • 33 Maitotalous 2015 Ilmestyminen: Ilmoitushinnat: 1.7.2015 9.10.2015 11.12.2015 4-väri aukeama 1/1 sivu 1/2 sivu 1/4 sivu 1/8 sivu 2 000 € 1 200 € 750 € 500 € 400 € Aineistot: Tiedostomuoto: painokelpoinen pdf sähköpostina [email protected] ja faksivedokset 020 770 3023. Leikkuuvara 5 mm aineistoissa, jotka menevät leikkauksiin saakka. Aineiston viimeinen sisäänjättöpäivä 3 viikkoa ennen ilmestymistä. MVL:n kerhot: Kerhon myymien ilmoitusten hinnasta 70 % tulee kerhon käyttöön. Joko saat MVL:n uutiskirjeen? MVL:n sähköinen uutiskirje tarjoaa katsauksen MVL:n ajankohtaisiin asioihin ja tapahtumiin. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi osoitteessa www.mvl.fi/uutiskirje MVL:n tiedotteet suoraan kännykkääsi Joko sinulla on käytössäsi MVL:n tekstiviestipalvelu? Sen kautta saat MVL:n tiedotteet suoraan kännykkääsi. Tekstiviestipalveluun voit liittyä osoitteessa www.mvl.fi/tekstiviestipalvelu MVL Facebookissa Seuraa Meijerialan Ammattilaisia Facebookissa: https://www.facebook.com/Meijerialan.Ammattilaiset.MVL MVL:n jäsenedut Maitotalouden ja edullisten lomakohteiden lisäksi MVL:n jäsenenä saat monia erikoishintaisia palveluja yhteistyökumppaneiltamme. Katso jäsenedut osoitteessa www.mvl.fi/jasenedut 34 • MAITOTALO U S 2 • 20 1 5 Muutoksia jäsentiedoissa? ■ Muistathan ilmoittaa jäsentiedoissasi tapahtuneista muutoksista liittoon. ■ Jos vaihdat työpaikkaa, ilmoita siitä liittoon välittömästi. Laadi uuden työnantajasi kanssa jäsenmaksun perintäsopimus sekä päättymisilmoitus entisen työnantajasi kanssa ja toimita ne liittoosi viikon kuluessa työpaikan vaihtumisesta. Voit myös pyytää yhdysmiestäsi hoitamaan asian. Häneltä saat tarvittaessa lisätietoja asiasta. ■ Eläkkeelle jäävien on itse ilmoitettava asiasta liittoon. ■ Jäsentietomuutosilmoituslomake löytyy MVL:n internet sivuilta www.mvl.fi/jasentietomuutoslomake TOIMISTO HALLINTO Kalevankatu 54 C, 00180 Helsinki, puh. (09) 6156 611, faksi (09) 6156 6220 sähköposti: [email protected] www.mvl.fi Valtuuston puheenjohtaja Paula Kyyrönen Valio Oy Lapinlahden tehdas, puh. 040 734 8642, [email protected] Toiminnanjohtaja Juha Yli-Kovanen puh. (09) 6156 6222, 0400 602 398 Järjestöpäällikkö Tomi Seppä puh.(09) 6156 6224, 040 675 3070 Tiedottaja Tarja Rauhala puh. (09) 6156 6227, 0400 656 522 Hallituksen puheenjohtaja Kari Harsia Valio Oy Seinäjoen tehdas, puh. 050 384 0741, [email protected] Hallituksen ja valtuuston kokoonpanot löytyvät osoitteesta www. mvl.fi Toimistonhoitaja Eija Kousa puh. (09) 6156 611, 040 577 2815 Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Kassanjohtaja 020 789 3871 020 789 3872 020 690 069 (ma- pe klo 9.00 - 15.00) [email protected] www.jytk.fi 020 789 3875 OIKEUSPALVELUA Meijerialan Ammattilaisten jäsenenä saat maksutonta oikeuspalvelua puhelimitse. Työsuhdekysymyksissä yhteys ensin liittoon. Puhelin (09) 8770 400, faksi (09) 8770 4040 Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy VAKUUTUSETU JÄSENILLE: LIITTOVAKUUTUS on vapaa-ajan turvana kaikille Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n alle 70-vuotiaille jäsenille. Liittovakuutuksen numero on 201-2037214. Lisätietoja lähimmästä Ifin konttorista tai If-Palvelusta, puhelin 010 191919. HELSINKI Tuula Koppelomäki, Valio Helsinki, puh. 040 594 0503 HERAJOKI Eero Hynynen, Valio Riihimäki, puh. 050 384 2515 KESKI-SUOMI Matti Ylitalo, Valio Jyväskylä, puh. 050 384 0345 KUUSAMO Ulla Nivala, Kuusamon Juusto Oy, puh. 050 545 1173 KYMI-KARJALA Tarja Loppi, Valio Joensuu, puh. 050 384 2575 OULU Jaakko Mäkikallio, Valio Oulu, puh. 050 384 0224 POHJOIS-POHJANMAA Jussi Viitala, Valio Haapavesi, puh. 050 398 3211 SATAKUNTA Hanna Anttila, Osuuskunta Satamaito Pori, puh. 050 364 0492 SAVO Tiina Parviainen, Valio Lapinlahti, puh. 050 384 0000 TKL:N TERVEYS- JA KUNTOLOMAT RY Kalevankatu 54 C, 00180 Helsinki puh. (09) 6156 6265 faksi (09) 6156 6220 www.mvl.fi/tkl Toiminnanjohtaja: Juha Yli-Kovanen (oto) Toimistonhoitaja: Eija Kousa (oto) ETELÄ-POHJANMAA Kari Harsia, Valio Seinäjoki, puh. 050 384 0741 KESKI-POHJANMAA Birgitta Jämsä, Valio Toholampi, puh. 050 384 1179 JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA - JYTK Anja Tikka PUHEENJOHTAJAT 2015 HÄME Teemu Tuominen, Valio Turenki, puh. 050 380 6823 JÄSENPALVELUJA Puhelin Faksi Puhelinpalvelu Sähköposti Internet MVL:N ALUEYHDISTYKSET ÖSTERBOTTNISKA KLUBBEN Desirée Engström, Valio Kaitsor, tel. 050 573 5406 Kausikämpät: Vapaa-ajan asuntojen vuokraus. Varaukset: • Rönnäs, puh. 0400 714 673 • Levi, puh. 0207 630 820 Meijerialan Ammattilaiset MVL ry pitää jäsenrekisteriä sääntöjensä mukaisen toiminnan ylläpitämistä varten. Rekisterin jäsentiedot on koottu jäsenhakemuksesta saatujen tietojen MEIJERIALAN OPISKELIJOIDEN KERHO MVL RY Roosa Oja-Lipasti puh. 040 561 2791 MEIJERI-INSINÖÖRIT MVL RY Olli Ruotsalainen puh. 050 407 8705 MVL-ELÄKERYHMÄ Heikki Lammela puh. 0400 593 331 perusteella. Jäsentietoja käsitellään 1.6.1999 voimaan tulleen henkilötietolain mukaisesti. MAITOTALO US 2 • 2015 • 35
© Copyright 2024