1. No category

maitotalous
5 | 2014
MEIJERIALAN AMMATTILAISTEN LEHTI
Holiday Club
Katinkulta Villas
– MVL:n uusi
jäsenetulomakohde
Vuokatissa s. 4
MVL:N SÄHKÖINEN JÄSENKORTTI LÄHETETÄÄN
JOULUKUUN PUOLIVÄLISSÄ S. 7
MITEN TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ MUUTTUU S. 14
Tässä lehdessä | 5 • 2014
MEIJERIALAN AMMATTILAISTEN
JÄSENLEHTI
64. vuosikerta | 12.12.2014
3
Päätoimittajalta
4
Uutta
6 Ajankohtaista:
Joulu-tammikuun työajat
Muista kehityskeskustelu/
pätevyydenarviointi
Vuoden 2015 jäsenmaksu
JULKAISIJA
Meijerialan Ammattilaiset MVL ry
TOIMITUKSEN OSOITE
Kalevankatu 54 C, 00180 Helsinki
puhelin: (09) 6156 6227
faksi: (09) 6156 6220
sähköposti: [email protected]
PÄÄTOIMITTAJA
Juha Yli-Kovanen
puh: (09) 6156 6222
sähköposti: [email protected]
TOIMITUSSIHTEERI
Tarja Rauhala
puh: (09) 6156 6227
sähköposti: [email protected]
KERHOJEN TIEDOTUSVASTAAVAT
Tuula Kortesmäki, Etelä-Pohjanmaa
Jaana Stenholm, Helsinki
Irene Ruokonen, Herajoki
Teemu Tuominen, Hämeenlinna
Eini Halmetoja, Keski-Pohjanmaa
Satu Kangassalo, Keski-Suomi
Pentti Määttä, Kuusamo
Johanna Puustinen, Kymi-Karjala
Johanna Moilanen, Oulu
Hannu Ainasoja, Pohjois-Pohjanmaa
Hanna Anttila, Satakunta
Minna Räsänen-Käki, Savo
Desirée Engström, Österbottniska
Noora Jokiranta, MVL opiskelijat H-linna
Sofia Kansikas, Meijeri-insinöörit MVL ry
Heikki Lammela, eläkeryhmä
7 MVL:n sähköinen jäsenkortti lähetään
joulukuussa
8 Työssäjaksamispäivät:
Ole rohkea – laita ideat elämään
11 Kerhojen neuvottelupäivillä tehtiin hyviä
päätöksiä
12 Valtuuston syyskokous: Valtuusto
täydensi hallitusta sekä valitsi
varapuheenjohtajansa
14
17 Minna Helteestä uusi
valtakunnansovittelija
19 Viestintävirasto ohjeistaa:
Näin vastaanotat joululahjan oikein
20
Nimityksiä
21
Maailmalta
22 Lomakotihaaveesta kylpyläksi – TKL:n
taipaleesta historia-artikkeli
24 Opiskelu:
Ruokamatka Pohjois-Italiaan opetti
arvostamaan kotimaisuutta, perinteisiä
elintarvikkeita ja lähiruokaa
Ilmestyy seuraavan kerran
20.2.2015
PAINO
Kirjapaino Uusimaa, Porvoo
ISSN 0355-0672 (Painettu)
ISSN 2342-5725 (Verkkojulkaisu)
Aikakauslehtien liiton jäsen
25 Meijerialan opiskelijoiden kerhossa
puhaltavat muutoksen tuulet
27 Työttömyyskassan nimi ja yhteystiedot
muuttuvat – Julkis- ja yksityisalojen
työttömyyskassa aloittaa toimintansa
vuoden alussa
KANSIKUVA
Vuokatin rinteet ja ladut kutsuvat
talvilomailijoita!
Holiday Club Katinkulta Villas Vuokatissa on
MVL:n uusi jäsenetukohde.
Kuva: Holiday Club
Q & A Eläkeuudistus:
Miten työeläkejärjestelmä muuttuu?
28 Perhe ja työ:
Valtaosa parivuotiaiden isistä ei aio jäädä
kotihoidon tuelle
30 Vastuuverkko tarjoilee luotettavaa tietoa
vastuullisista ruokavalinnoista
4041 0763
Painotuote
2
• MAITOTALO U S 5 • 20 1 4
33
Merkkipäiviä
7
MVL siirtyy sähköiseen
jäsenkorttiin
8
Syksyn työssäjaksamispäivät kokosivat
alueyhdistysten väkeä.
19
Osaatko vastaanottaa
joululahjan oikein?
Tutustu viestintäviraston
ohjeisiin.
22
TKL:n vaiheista
historia-artikkeli.
PÄÄTOIMITTAJALTA
MVL on edunvalvojasi – käytä etujasi
Meijerialan Ammattilaisten tärkein tehtävä on edunvalvonta, jota
se hoitaa työnantajapuolen kanssa solmimillaan työehtosopimuksilla. Tänä vuonna MVL solmi kaksi työehtosopimusta, Elintarviketeollisuusliiton kanssa jatkettiin sopimusta ja aivan uutena työehtosopimuksena tehtiin sopimus Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto M2L:n kanssa. Juuri nämä työehtosopimukset ja Meipake-palkkausjärjestelmä
takaavat meijerialan ammattilaisille
vähimmäispalkkatason sekä tehtävien mukaisen palkkakehityksen ja
tuovat turvaa jäsenen työelämään.
MVL:n jäsen saa liitosta henkilökohtaista neuvontaa työtä, työehtoja, työpaikkaa, työsopimuksia sekä niiden tulkintaa koskevissa kysymyksissä. Näissä asioissa jäsen voi myös kääntyä suoraan työpaikalla liiton yhdysmiehen puoleen.
MVL:n jäsen on vakuutettu työttömyyskassassa, mikä takaa ansioihin
suhteutetun päivärahan työttömyyden varalta.
MVL:n koulutusrahastosta jäsen voi hakea
avustusta ammatillista osaamista lisäävään
koulutukseensa. Oikeusasioissa jäsenet saavat asianajotoimistosta puhelinneuvontaa.Alueyhdistykset tarjoavat erilaisia tapahtumia sekä
mahdollisuuden osallistua liiton toimintaan.
Myös vapaa-ajalle liitto tarjoaa monenlaista etua. Jäsenen käytössä ovat liiton jäsenetulomakohteet eri puolilla Suomea. Turvaa antaa
vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutus.
Nämä ovat konkreettisia etuja, joita MVL:n jäsenyytesi sinulla
tarjoaa.
Tämän lisäksi on paljon muuta, mitä ei suoraan voi mitata rahassa.
Valtakunnan tasolla työmarkkinajärjestöt olivat esimerkiksi nyt syksyllä mukana sopimassa eläkejärjestelmän uudistuksista. Ratkaisusta olisi tullut paljon rankempi palkansaajalle, jos nämä eivät olisi olleet neuvottelupöydässä. Samoin on nyt kuluvana syksynä käyty Valion meijereissä yt-neuvotteluja, joissa MVL:n yhdysmiehet ovat olleet mukana pehmentämässä neuvottelujen vaikutuksia. Yhdysmiehet ovat tehneet hyvää työtä ja siitä heille iso kiitos.
Meijerialan Ammattilaiset MVL ry on ainoa liitto, joka ajaa meijerialan ammattilaisten asiaa. Olemme olleet sitä jo 70 vuotta. Ensi
vuonna liitto viettää 70-vuotisjuhlavuottaan. Toukokuussa juodaan
juhlan kunniaksi kaikissa meijereissä kakkukahvit ja elokuun lopussa risteillään juhlaliittokokouksen merkeissä.
Toivotan sinulle hyvä jäsen levollista joulua ja onnellista uutta
vuotta 2015!
Juha Yli-Kovanen
[email protected]
MVL är din intressebevakare – använd dina förmåner
Den viktigaste uppgiften för mejeribranschens fackförbund Meijerialan
Ammattilaiset är intressebevakning via kollektivavtal som ingåtts med
arbetsgivarsidan. I år ingick MVL två kollektivavtal, ett avtal med Livsmedelsindustriförbundet fortsatte och ett helt nytt kollektivavtal ingicks
med Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto M2L. Dessa kollektivavtal och lönesystemet Meipake garanterar yrkesfolket inom mejeribranschen en minimilönenivå, en löneutveckling enligt arbetsuppgifterna och skapar trygghet i medlemmarnas arbetsliv.
MVL:s medlemmar får personlig rådgivning av förbundet i frågor
som gäller arbete, arbetsvillkor, arbetsplatsen, arbetsavtal och tolkning
av dessa. I dessa frågor kan medlemmen även vända sig direkt till förbundets förbindelseman på arbetsplatsen.
MVL:s medlemmar är försäkrade via arbetslöshetskassan, vilket garanterar en inkomstrelaterad dagpenning vid arbetslöshet.
Ur MVL:s utbildningsfond kan medlemmar ansöka om bidrag för
kompetenshöjande utbildning. I rättsärenden får medlemmar telefonrådgivning av en advokatbyrå.
Lokalföreningarna ordnar olika evenemang och möjlighet att delta
i förbundets verksamhet.
Även på fritiden har förbundet många slags förmåner att erbjuda.
Medlemmarna har som en medlemsförmån tillgång till förbundets semesteranläggningar runtom i Finland. En olycksfalls- och resenärsförsäkring för fritiden ger trygghet.
Detta är några konkreta förmåner som ditt medlemskap i MVL erbjuder dig.
Dessutom ingår mycket annat som inte kan mätas i pengar. På riksnivå var arbetsmarknadsorganisationerna till exempel nu i höst med
och beslutade om reformerna av pensionssystemet. Lösningen hade
blivit mycket tuffare för löntagaren om inte dessa hade suttit med vid
förhandlingsbordet. Detsamma gäller samarbetsförhandlingarna som
förts i Valios mejerier under hösten. Där var MVL:s förbindelsemän med
och mildrade effekterna av förhandlingarna. Förbindelsemännen har
gjort ett bra jobb och det ska de ha ett stort tack för.
Meijerialan Ammattilaiset MVL ry är det enda förbundet som verkar för alla yrkesverksamma inom mejeribranschen. Det har vi gjort i
70 år redan. Nästa år firar förbundet sitt 70-årsjubileum. I maj kommer
vi jubileet till ära att bjuda på kaffe och tårta i alla mejerier och i slutet
av augusti blir det kryssning och förbundskongress i jubileets tecken.
Jag önskar dig bästa medlem en fridfull jul och ett gott nytt år 2015!
MAITOTALO US 5 • 2014 •
3 Uusi jäsenetukohde - Katinkulta Villas Vuokatissa
Ensi vuoden alusta alkaen MVL:n jäsenten
käytössä on Vuokatissa sijaitseva lomahuoneisto Katinkulta Villas.
Holiday Club Villas -huoneistot on rakennettu Katinkullan hotellisiiven jatkeeksi. Nelikerroksisen Villas-siiven asunnoista on näkymät joko Golfkentälle tai Nuasjärvelle ja
Vuokatinvaaralle.
Varustelu
64,5 neliöisessä ja viihtyisästi sisustetussa
huoneistossa on täysin varusteltu keittiö,
olohuone, kaksi makuuhuonetta, kylpyhuone, sauna ja lasitettu terassi. Makuupaikkoja löytyy kuudelle. Varusteluun kuuluvat
astiasto kuudelle, vedenkeitin, kahvinkeitin,
tiskikone, liinavaatteet, tv & blueray-soitin,
silitysvälineet, cd radio, hiustenkuivain, rikkaimuri, pyykinpesukone ja kuivauskaappi.
Hinta
Huoneistoa vuokrataan viikoksi kerrallaan,
lauantaista klo 17.00 lauantaihin klo 11.00
hintaan 450 euroa/viikko. Vuokraan sisältyvät liinavaatteet ja siivous.
Varaukset
Varaukset tehdään netin kautta osoitteessa
www.mvl.fi/katinkultavillas
käyttäjätunnus: MVL
salasana: lomavaraus
Hotelli Termen varaukset nyt myös netin kautta
Hotelli Termen lomahuoneistoa Ikaalisten
kylpylässä voi nyt varata myös netin kaut-
4
• MAITOTALO U S 5 • 20 1 4
ta. Varaukset tehdään edelleen kolmen ja
neljän vuorokauden paketteina, perjantai-
maanantai ja maanantai -perjantai.
Varauskalenterista näkyy varatut sekä vapaana olevat ajankohdat. Käytännössä varauskalenteri toimii niin, että jäsen valitsee
haluamansa vapaan ajankohdan kalenterista ja täyttää muut varauslomakkeen kohdat
(huom! sähköpostiosoite tarvitaan) ja lähettää varauksen. Varaus tulee MVL:n toimistoon, ja kun se on käsitelty toimistossa, niin
varaajalle lähetetään tämän ilmoittamaan
sähköpostiosoitteeseen vahvistusviesti varauksesta.
Termen tiedot sekä hinnat ja
varauskalenteri löytyvät osoitteesta
www.mvl.fi/varauskalenteri
Meijeriopiskelijoiden risteily Tukholmaan
13.-15.3.2015 MS Silja Symphonylla
MVL järjestää meijeriopiskelijoiden risteilyn Tukholmaan. Risteily on tarkoitettu Hämeen ammatti-instituutin ja Hämeen ammattikorkeakoulun meijeristi- ja meijeri-insinööriopiskelijoille sekä jo valmistuneille MVL:n opiskelijakerhojen entisille aktiivijäsenille,
kuten entisille hallitusten jäsenille.
Matkalla on tarkoitus suunnitella MVL:n opiskelijatoiminnan tulevaisuutta ja
kehittää opiskelijakerhojen toimintaa. Samalla kuulemme esimiesasemassa
olevan meijerialan ammattilaisen puheenvuoron siitä, millaisia odotuksia meijerissä asetetaan harjoittelulle ja valmistuvalle opiskelijalle.
Lähtö Helsingistä
pe 13.3.2015 klo 17.00 (HUOM! lähtöselvityksessä tulee olla viimeistään 16.30),
Helsingin Eteläsatama/Olympiaterminaali, Olympiaranta 1, Helsinki
Saapuminen Helsinkiin
su 15.3.2015 klo 10.00
Risteilyillä majoitutaan A- tai B-luokan kahden tai neljän hengen hytteihin.
Risteilyn hintaan sisältyvät aamiaiset ja päivälliset juomineen.
Matkan omavastuuhinta on
A2-hytissä 100 €/jäsen
A4-hytissä 75 €/jäsen
B2-hytissä 75€/jäsen
B4-hytissä 50€/jäsen
Sitovat ilmoittautumiset 31.1.2015 mennessä osoitteessa
www.mvl.fi/opiskelijaristeily
Mukaan mahtuu 50 nopeinta!
HUOM! Ikäraja 18 vuotta.
MAITOTALO US 5 • 2014 •
5 AJANKOHTAISTA
Joulu-tammikuun
työajat
Muista kehityskeskustelu/
pätevyydenarvionti!
Itsenäisyyspäivä on tänä vuonna lauantai.
Tästä johtuen viikolla 49 ei ole vapaapäiviä
normaalien vapaapäivien lisäksi
Jouluaaton ja joulunpyhien sekä loppiaisen
johdosta joulukuun ja tammikuun työaikaa
lyhennetään seuraavasti:
Jouluaatto on tänä vuonna keskiviikko, torstai
ja perjantai ovat joulupäivät. Tämän vuoksi
viikolla 52 on kolme vapaapäivää normaalien
vapaapäivien lisäksi.
Uudenvuodenpäivä on torstai ja loppiainen
osuu tiistaiksi, siksi viikot 1 ja 2 ovat nelipäiväisiä työviikkoja.
pitoa. Jokaisen arvioitavan toimihenkilön toimintaa voidaan ohjata arvioinnista saatavan palautteen avulla. EsimiesMeijereissä käytössä olevan Meipake- alaiskeskustelut ovat yksi suositeltava
palkkausjärjestelmän mukainen päte- väline pätevyyden arvioinnin ylläpitoon.
vyydenarviointi on suoritettava vähintään kerran vuodessa. Uudet pätevyy- Valmistaudu etukäteen
denarvioinnit tulevat voimaan 1.1.2015. Käytäviin kehitys/pätevyydenarvioinSuositeltavaa on liittää pätevyydenarvi- tikeskusteluihin kannattaa valmistauointi yrityksessä käytäviin tavoite- ja ke- tua etukäteen. Hyvä keino on palauttaa ennakkoon mieleen, mistä asioista
hityskeskusteluihin.
Toimihenkilön pätevyydellä tarkoi- edellisessä kehityskeskustelussa sovittetaan hänen työskentelyominaisuuk- tiin. Näin niiden toteutumisen arviointi
siensa ja suorituksiensa suhdetta hänen yhteisesti helpottuu. Lisäksi voi pohtia
tehtäviensä vaikeusasteeseen. Tehtävän esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Missisältö määrittää vaativuuden perusta- sä olen onnistunut? Missä asioissa mison, joka jokaisen tehtävää hoitavan on nun pitäisi ennen kaikkea kehittyä? Mitä
täytettävä. Tehtävän asettamien vähim- olen oppinut? Minkälaista tukea kaipaimäisvaatimusten ylittävät avut ovat hen- sin esimieheltäni? On myös hyvä myös
kilökohtaista pätevyyttä. Hyvää pätevyyt- miettiä valmiiksi sellaisia ajankohtaisia
tä ja hyviä työsuorituksia voi esiintyä kai- asioita, joista haluaa esimiehensä kanskilla vaativuustasoilla.
sa keskustella.
Meipake-palkkausjärjestelmässä on
määritelty meijeritoimihenkilöiden henkilökohtaisen palkanosan perusteet. Pä- Varaa aika pätevyydenarviointiisi
tevyyden arvioinnin käyttö johtamisen esimiehesi kanssa hyvissä ajoin ja
ja toiminnan ohjaamisen apuvälinee- varaa siihen riittävästi aikaa!
nä edellyttää järjestelmän jatkuvaa yllä-
Yhteensä viisi vapaata
Jouluaatosta, joulupäivistä, uudenvuodenpäivästä ja loppiaisesta tulee vapaapäiviä yksi kustakin.
Lisävapaiden antaminen voidaan toteuttaa
siten, että ne annetaan joko asianomaisen tai
edeltävän tai jälkeisen työaikajakson aikana.
Tarvittaessa työajan lyhentämiseen voidaan
käyttää myös pidempää aikaa.
Työskentely joulunpyhinä
Jouluaatto
Jouluaatto on tänä vuonna keskiviikko. Aattona tehdystä työstä maksetaan 50 % aattokorvaus, joka kahdeksan tunnin jälkeen nousee
100 %. Jouluaattona kello 16.00 alkaen maksetaan 200 % suurjuhlapyhäkorvaus, jonka lisäksi maksetaan vielä ilta- ja yötyölisä 15 %/30
% kaksinkertaisina.
Joulupäivä, Tapaninpäivä
Joulupäivänä ja Tapaninpäivänä maksetaan
vähintään 200 % suurjuhlapyhäkorvaus ja
sen lisäksi mahdolliset vuorotyölisät kaksinkertaisina, kuten sunnuntaityössä. Myös
100 % aamutyölisä maksetaan lisänä suurjuhlapyhäkorvauksen päälle.
Uudenvuodenpäivä
Maksetaan normaalit sunnuntaityöstä tulevat korvaukset.
Loppiaispäivä
Loppiaispäivänä työskenneltäessä maksetaan
200 % suurjuhlapyhäkorvaus, kuten joulunpyhinä.
6
• MAITOTALO U S 5 • 20 1 4
Pätevyydenarvioinnilla
määritetään henkilökohtainen
pätevyytesi
Vuoden 2015 jäsenmaksu
Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n jäsenmaksu vuonna 2015 on 1,2 % verotettavasta ansiosta. Jäsenmaksuun sisältyy työttömyyskassan jäsenmaksu. Työttömät
eivät maksa liiton jäsenmaksua. Opiskelijajäsenet maksavat jäsenmaksua harjoitteluajan palkasta. Opiskelijajäsenyys oikeuttaa työttömyysturvaan, mikäli valmistuttua ei työllisty. Eläkeläisjäsenten jäsenmaksu on 40 euroa 70-vuotiailta ja sitä
nuoremmilta eläkeläisjäseniltä.
Työttömyysturvan lisäksi MVL:n jäsenmaksuun sisältyy monia muitakin jäsenetuja kuten vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutus aina sen vakuutuskauden
loppuun kun täyttää 70 vuotta, Maitotalous-lehden vuosikerta sekä lomaetuja.
Oletko oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen?
Asepalvelus, äitiysloma, hoitovapaa, vanhempainvapaa, opiskelu tai Kelan pitkäaikainen sairaspäiväraha oikeuttavat jäsenmaksuvapautukseen kyseiseltä ajalta.
Muista ilmoittaa näistä ja muista jäsentietomuutoksistasi välittömästi liittoon. Voit
muuttaa jäsentietojasi helposti osoitteessa www.mvl.fi/jasentietomuutoslomake
Pidä jäsenkortti aina mukanasi
Jäsenkortti kannattaa pitää aina mukana, sillä se toimii muun muassa matkavakuutuksen todisteena. Sähköinen jäsenkortti kulkee kännykässäsi kätevästi mukanasi.
Lisää jäseneduista osoitteessa www.mvl.fi/jasenedut MVL:n sähköinen jäsenkortti
lähetetään joulukuussa
– lataa käyttöösi heti
MVL siirtyy vuoden 2015 alusta sähköisen jäsenkortin käyttöön, kun nykyisen muovisen
jäsenkortin voimassaolo päättyy tämän vuoden lopussa. Joulukuun puolen välin jälkeen
jokaiselle MVL:n jäsenelle, jonka kännykkäpuhelinnumero on MVL:n tiedossa, lähetetään
tekstiviestinä sähköisen jäsenkortin latauslinkki, josta avautuvia ohjeita noudattamalla voi ladata uuden jäsenkortin käyttöönsä.
Sähköinen jäsenkortti toimii kaikissa värinäytöllisissä matkapuhelimissa. Kortin lataaminen ja kortin sisältämien linkkien ja
viestintäkanavan käyttö edellyttävät Internet-yhteyttä.
Latausohjeet sekä käyttötuki
Sähköinen jäsenkortti ladataan tekstiviestillä puhelimeesi tulevaa linkkiä klikaten ja
linkin takaa avautuvia ohjeita noudattaen.
Osoitteeseen www.intellipocket.com/
wiki/ on kerätty kortin latausohjeita eri
puhelimille sekä muita käyttöön ja käyttöönottoon liittyviä ohjeita.
Lisätietoa ja sovelluksen lataamisen
tai käytön ongelmatilanteissa voit ottaa yhteyttä sovelluksen toimittajan Intellipocketin tukipalveluun: [email protected]
Asennusohjeet löytyvät myös MVL:n
kotisivuilta www.mvl.fi/asennusohjeet.
Jäsenkortista lisätietoja antaa järjestöpäällikkö Tomi Seppä, puh. 040 675 3070,
[email protected]
Sähköinen jäsenkortti on voimassa kolme vuotta kerrallaan. Jos puhelimesi särkyy, katoaa tai vaihdat puhelinta, on sähköinen jäsenkortti ladattava uudelleen.
Tarvitset uuden linkin, joka on tilattava
MVL:n toimistosta, puh. (09) 6156 611 tai
netin kautta www.mvl.fi/jasenkorttitilaus.
Jäsenpalveluun uusia mahdollisuuksia
Sähköinen jäsenkortti tuo uusia mahdollisuuksia MVL:n jäsenpalveluihin ja viestintään.
Sähköisen jäsenkortin sisältö koostuu seuraavista osista:
1. Koti (näytössä teksti jäsenkortti,
MVL:n logo ja jäsenen etunimi ja
sukunimi)
2. K
oodi (näytössä jäsennumero ja
QR-koodi, jonka takaa löytyvät jäsentiedot)
3. Edut (näytössä lyhyt esittely
eduista sekä linkkipainikkeet jäsenetuihin MVL:n www-sivuille)
4. Viestintä (viestintäkanava, jonne liitto päivittää ajankohtaisia
asioita)
5. Vakuutus (näytössä Ifin vapaaajan tapaturma- ja matkustajavakuutuksen tiedot sekä logo ja
soitto- ja/tai weblinkit)
*
*
* www-linkit ja viestintäkana-
Yhteystiedot kuntoon
Sähköinen jäsenkortti lähetetään automaattisesti MVL:n jäsenrekisterissä olevaan jäsenen kännykkäpuhelinnumeroon, joka on ollut liiton rekisterissä joulukuun alussa.
Mikäli epäilet, ettei kännykkänumerosi tai muut yhteystietosi ole ajan tasalla, voit
päivittää ne osoitteessa www.mvl.fi/jasenkorttitilaus. Saat sähköisen jäsenkortin jälkilähetyksenä.
van käyttö edellyttävät Internetyhteyttä.
Alle 70-vuotiaille muovinen jäsenkortti vain tilaamalla
MVL:n nykyisen muovisen jäsenkortin voimassaolo päättyy tämän vuoden lopussa.
Uutta muovista jäsenkorttia ei lähetetä ilman tilausta lainkaan alle 70-vuotiaille vaan
se pitää tilata erikseen. Huom! Yli 70-vuotiaille jäsenille lähetetään muovinen jäsen-
kortti kuten ennenkin.
Marraskuussa tilatut muoviset jäsenkortit postitetaan jäsenille joulukuussa. Tämän
jälkeen tilattuja muovisia jäsenkortteja postitetaan jäsenille vähitellen.
Jos myöhemmässä vaiheessa haluat jät-
tää muovisen jäsenkortin pois käytöstä ja
siirtyä sähköiseen jäsenkorttiin, voit tilata
sen osoitteessa www.mvl.fi/jasenkorttitilaus tai ottamalla yhteyttä MVL:n toimistoon,
puh. (09) 6156 611.
MAITOTALO US 5 • 2014 •
7 TYÖSSÄJAKSAMISPÄIVÄT
TEKSTI HANNU AINASOJA
Ole rohkea
- laita ideat elämään
Viime vuonna kerhojen neuvottelupäivillä sovittiin alueellisista tapahtumista. Pohjoisen alueen tapahtumapaikaksi valittiin 27.9.2014 Kalajoki. Tilaisuuden teema oli työssäjaksaminen. Tilausta tällaiselle seminaarille varmasti on. Työelämän nopeat muutokset ja alati kasvavat tehokkuusvaatimukset
ovat ristiriidassa ihmisten jaksamisen kanssa.
L
uennoitsija Dan Lundberg aloitti tilaisuuden pienellä, mutta haasteellisella tehtävällä. Piirroksen avulla oli
helppo havainnollistaa meidän tapaa
ratkaista ongelmia ja pulmia. Usein esiintyvät ja lievät tapaukset on ratkaistavissa totutulla kaavalla. Työelämän ongelmat ovat
kuitenkin useimmin niitä vaikeampia tapauksia. Näissä tapauksissa, siis mitä vaikeampi asia, on osattava hakea ratkaisumahdollisuuksia laajemmalta. Moni meistä tietämättään pitää liikkumavaran ongelmanratkaisussa liian pienenä, noudatetaan orjallisesti
vanhoja sääntöjä ja tapoja.
Huumoria mukaan
Työyhteisössä saa ja pitää viljellä huumoria. Tutkitusti oikealla huumorilla on paljon
positiivista vaikutusta työyhteisöön. Koska huumorin käyttö lisää fyysistä terveyttä
ja vähentää stressiä, ei sen käyttämistä voi
kieltää.
Nauraminen ehkäisee myös uupumusta ja lisää luovuutta. Lisääntyvällä luovuudella työyhteisössä voidaan helpommin ja
nopeammin ratkaista myös ongelmia. Näin
päästään seuraavalle tasolle ja viihtyvyys lisääntyy, motivaatio kasvaa ja yhdistää ihmisiä toisiinsa. ”Se mihin kiinnittää huomiota,
se lisääntyy!” Tämä toimii niin hyvässä kuin
pahassakin.
Tosin on osattava varoa myös karikkoja,
eli huonoa huumoria. Pilkka, vinoilu ja sarkasmi eivät kuulu työyhteisöön. Näillä huumorilajeilla saadaankin päinvastainen vaikutus. Voidaan toki nauraa ja nauretaan yhdes-
sä, mutta ei koskaan yksilöille. Huumori on
kuitenkin vaikea laji.
Työpaikoille muodostuu aina omanlaisensa huumori ja jutut, joita sivullisen on
vaikea ymmärtää. Huumorin käytössä on
aina muistettava tietyt raja-alueet.
Ongelma on kuin virus
Työyhteisön ongelmia ja pullonkauloja voidaan ratkoa ongelmakeskeisesti tai mieluummin ratkaisukeskeisesti. Tilanne aukeaa ongelman kuvaamisella ja siitä käynnistyy niiden selittäminen. Väärällä tavalla asiaa
ratkaistaessa kaivetaan esiin syylliset. Syylliset puolustautuvat ja esittävät ryöpyn vastasyytöksiä. Tässä vaiheessa tunnelma latistuu
ja yhteistyö loppuu ratkaisujen avaamiseksi.
Selittely jatkuu tässä noidankehässä ja muutosta ei saada aikaan ja ongelmat pysyvät ja
myrkyttävät työilmapiiriä. Uupumus, motivaation lasku ja lisääntyneet sairauspoissaolot kertovat väärin hoidetusta ongelmasta. Monesti myös työilmapiirikyselyt johtavat samaan; kyselyjä tehdään, mutta tulosten
julkistamisen jälkeen ei tosiasiallisia, korjaavia toimenpiteitä aloiteta.
Ratkaisukeskeisessä lähestymistavassa määritellään tavoitetila, mihin pyritään.
Edistymisestä keskustellaan avoimesti ja kiitetään saavutuksista. Jaetaan vuolaasti arvostusta ansiosta ja näin lisätään panoksia yhteistyöhön. Samanaikaisesti saadaan lisää
ideoita ongelmanratkaisuun. Luodaan hedelmällinen ilmapiiri jatkuvalle yhteistyölle ja kehittymiselle.
Kieltosanat ovat pahasta, sillä niillä usein
Työssäjaksamispäivien luennoitsijana toimi
psykoteraupeutti Dan
Lundberg.
8
• MAITOTALO U S 5 • 20 1 4
Pohjoisen alueen osallistujat.
syyllistetään. Syyllistämisestä onkin siirryttävä kehujen jakamiseen. Usein tällaisten
kehittämisen ja ongelmanratkaisujen tielle saattaa astua joku vastustaja. Narisijat tai
narsistit koettavat kaikin keinoin vesittää
työilmapiirin parantamiseksi tehtyjä päätöksiä. Vastaanpanijat yrittävät saada ajatuksilleen myös kannattajia.
Välittäminen auttaa jaksamaan
Niin helppo ja yksinkertainen asia kuin tervehtiminen voi parantaa työilmapiiriä ja
edistää työssä jaksamista. Hyvän huomenen toivotus työkaverille kertoo välittämisestä. Työtoverin kuulumiset voi silloin tällöin kysyä. On hyvä olla kiinnostunut työkaverisi kyvyistä ja taidoista. Ole utelias, mitä työkaverisi tekee tai mitkä asiat ovat hänelle tärkeitä. Näitä asioita jaettaessa keskenään syntyy voimavaroja työssä jaksamiseen.
Laittakaa liikkeelle positiivinen juoru. Kerro kaverillesi työtoverista jokin positiivinen
ominaisuus tai asia, jonka hän hallitsee hyvin. Vaadi ehdotonta luottamusta, ettei hän
kerro tätä kenellekään. Ja pian suuri joukko
työyhteisöstä onkin tietoinen henkilön taidoista ja osaamisesta.
Seminaarin luennoitsija Dan Lundberg
on koulutukseltaan sairaanhoitaja. Urallaan
hän on erikoistunut sisätautikirurgiaan ja
psykiatriaan. Työssään hän on ehtinyt toimia
hoitajana rahtilaivoilla ja hoitolaitoksissa.
Etelän alueen kerhot kokoontuivat työssäjaksamispäivään 20.9.2014 Hotelli
Radisson Blun tiloihin. Helsingissä. Aamupäivällä kerhot pitivät omat kokouksensa ja iltapäivällä oli varsinaisen päivän teeman ja Dan
Lundbergin vuoro. Päivän
päätteeksi osallistujat jatkoivat Tallinnan risteilylle.
Työssäjaksamispäivät
päättyivät lännen alueen
tapahtumaan 25.10.2014
Peurungalla.
MAITOTALO US 5 • 2014 •
9 TEKSTI MINNA RÄSÄNEN-KÄKI JA JOHANNA PUUSTINEN
Idän alueella vietettiin
mieleenpainuva ja
lämminhenkinen
koulutuspäivä
MVL Savon ja MVL Kymi-Karjalan yhteinen työssäjaksamispäivä oli vuorossa
18.10.2014. Tilaisuus järjestettiin Joensuun kaupungin kattojen yllä, Sokos Hotel
Kimmelissä, kauniissa auringonpaisteessa.
Kipakan syyspakkasen siivittämänä,
koulutustilaisuuteen saapui kolmisenkymmentä hyvin motivoitunutta idän alueen meijerialan ammattilaista Joensuusta,
Lapinlahdelta ja Suonenjoelta.
Työssäjaksamisteemaa pohdittiin Dan
Lundbergin johdolla. Danin ajatukset herättivätkin ajoittain vilkasta keskustelua,
löytyipä sieltä mallia työn ohella myös kotioloihin… Avoimen keskustelun aikana
jaoimmekin erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä työhyvinvoinnista ja jaksamisesta samalla herätellen ajatuksia siitä, kuinka oma käytöksemme vaikuttaa työyhteisöön.
Luennolla jaksamisemme tueksi oli
Valion Joensuun tehtaalta saatu maittavia juustoja ja vilvoittavia juomia; kylläpä
meidän kelpasi.
Runsaan nelituntisen työssäjaksamisannin ja lennokkaan huumorin siivittäminä siirryimme pitämään kerhojen syyskokoukset, joiden jälkeen nautimme yhdessä illallista Kimmelin ravintola Fransmannissa.
MVL Savo täydensi
johtokuntaansa
Pekka Kasurinen Valio Oy Lapinlahdelta ja
Heljä Hyvärinen Osuuskunta Maitomaasta
valittiin uusina jäseninä MVL Savon johtokuntaan kaudelle 2015-2016. Lisäksi erovuorossa
olleet johtokunnan jäsenet Sini Mykkänen,
Marko Pyykkönen, Minna Räsänen-Käki ja Juha Tikkanen valittiin jatkamaan tehtävissään
kaudella 2015-2016. Valinnat tehtiin yhdistyksen syyskokouksessa 18.10.2014 Joensuussa.
Muut johtokunnan jäsenet vuonna 2015
ovat Lassi Kauppinen, Merja Matjussi, Paula
Kyyrönen, Sami Talo, Kari Makkonen ja Rauno Konttinen. Puheenjohtajana toimii Tiina
Parviainen.
MVL Keski-Suomen kerhon
johtokunta jatkaa entisellä
kokoonpanollaan
MVL Keski-Suomen kerhon johtokunnan erovuorossa olleet jäsenet Arto Autio, Matti Leivonen ja Leena Vähä-Maahi valittiin jatkamaan tehtävissään kaudella 2015-2016. Valinnat tehtiin yhdistyksen syyskokouksessa
25.10.2014 Peurungalla.
Muut johtokunnan jäsenet vuonna 2015
ovat Tauno Lemettinen, Krista Polmio ja Rauno Vuotila. Yhdistyksen puheenjohtaja on
Matti Ylitalo.
MVL Kymi-Karjalan
syyskokoussatoa
Kaija Määttänen, Johanna Puustinen ja Jani
Tiainen valittiin jatkamaan Meijerialan Ammattilaiset MVL Kymi-Karjalan johtokunnassa kaudellla 2015-2016. Valinnat tehtiin yhdistyksen syyskokouksessa 18.10.2014 Joensuussa.
Muut johtokunnan jäsenet vuonna 2015
ovat Nina Andersen, Pasi Levy ja Arto Väistö.
MVL Kymi-Karjalan puheenjohtajana toimii
Tarja Loppi.
Kari Harsia jatkaa MVL EteläPohjanmaan puheenjohtajana
Meijeristi Kari Harsia valittiin jatkamaan MVL
Etelä-Pohjanmaan johtokunnan puheenjohtajana kaudella 2015-2016. Lisäksi erovuorossa olleet johtokunnan jäsenet Tuula Kortesmäki, Janne Lampinen ja Sanna Tunkkari valittiin jatkamaan tehtävissään kaudella
2015-2016.
Muut johtokunnan jäsenet vuonna 2015
ovat Päivi Haapanen, Teuvo Riihimäki ja Jaana Vuorela.
MVL Etelä-Pohjanmaan sääntömääräinen
syyskokous pidettiin 22.11.2014 Seinäjoella.
10
• MAITOTALO U S 5 • 20 1 4
TEKSTI HELI PERTTULA
Yhteistyö ja aktiivisuus kerhojen polttoaineena
Kerhojen neuvottelupäivillä
tehtiin hyviä päätöksiä
J
oukko kerhoaktiiveja kokoontui 10.–
11.10. kerhojen neuvottelupäiville
Tampereelle. Porukan päätavoitteena
oli selkiyttää sekä kerhon toimijoiden
työnjakoa että kerhon tehtäviä MVL:n edunvalvonnassa. Tässä onnistuttiinkin.
– Jäi semmoinen maku, että tehtiin hyviä päätöksiä ja mentiin eteenpäin kerhojen
toiminnan virkistämiseksikin, kehuu useita
vuosikymmeniä kerhon toiminnassa mukana ollut Hannu Ainasoja Pohjois-Pohjanmaalta.
Mikä on kenenkin tontti?
Kerhon toimijoiden tehtävänkuvien selvittämistä ja kehittämistä tehtiin kaikki yhdessä.
Ryhmissä pohdittiin niin kerhon puheenjohtajan, sihteerin, taloudenhoitajan kuin tiedottajankin toimintaa.
Puheenjohtajan perustehtävien ohella
nostettiin esiin erityisesti se, että hänen tulee muistaa huolehtia myös kerhon ilmapiiristä ja imagosta. Taloudenhoitajan tehtäväkenttä johdatti osallistujat pähkäilemään, kenen vastuulla on tulojen hankinta kerholle.
Tässä, kuten monessa muussakin, painotettiin yhteistyön tekemistä: kukaan ei voi olla yksin vastuussa kaikesta. Sihteerin katsottiinkin tarvittaessa paikkaavan puheenjohtajan puutteita.
Neuvottelupäivillä tarkasteltiin myös kerhon ja yhdysmiehen tehtävänjakoa. Keskeisin ero tässä on siinä, että yhdysmies hoitaa
TES-asioita työpaikalla, eli tekee sitä, mihin
hänet on valittu. Kerhoissa puolestaan voidaan kyllä pohtia yhdessä työehtosopimukseen liittyviä kehitysehdotuksia, mutta kerhon puheenjohtajan paikka ei ole yt- eikä
palkkaneuvotteluissa.
Uudet tervetulleita mukaan
Kerhon toiminnan markkinointi ja uusien
jäsenten mukaan saaminen puhutti paljon
neuvottelupäivillä.
Neuvottelupäivien päätteeksi osallistujat pääsivät kokkailemaan.
– Tuntuu, että toiminnassa pyörii liian
pieni piiri. Kerhotoimijat vanhenevat, joten siksikin pitäisi saada lisää ihmisiä, toteaa Hannu Ainasoja.
Perusratkaisu tähän on tiedottamisen kehittäminen. Tekstiviestien avulla tiedottamisesta oli monella hyviä kokemuksia. Muitakin lääkkeitä ideoitiin, esimerkiksi uuden jäsenen kummitoimintaa suositeltiin. Kerhon
toiminnassa tulisi panostaa kokousten lisäksi
myös vapaampiin tilaisuuksiin, sillä kerhon
toiminnan yksi tärkeä tavoite on me-hengen
lisääminen.
Ensi vuonna MVL:n 70-vuotisjuhla onkin tuomassa mukanaan uusia tapahtumia.
Juhlaristeilyn lisäksi on suunnitteilla erilaisia kerhojen välisiä tilaisuuksia, jopa leikillisiä kilpailuja.
– Aktivointia ja uudenlaisia toiminnan
muotoja on tietysti hyvä miettiä. Silti toivoisin, että nykyiset toimijat eivät ottaisi liikaa
vastuuta tässä kannettavakseen. Itse näen, että juuri ne ihmiset riittävät, jotka ovat kulloinkin paikalla, liiton toiminnanjohtaja Juha Yli-Kovanen toppuuttelee huolestuneita.
Tyytyväisin mielin kotiin
Päivät päätettiin yhteiseen kokkausiltaan
Tampere Holiday Clubin Klubikeittiössä.
Kun ruoka oli saatu valmiiksi, oli aika kokeilla Suomen Puheopiston vuorovaikutuskouluttaja Marsa Bäckin ohjeistamaa päivällisetikettiä käytännössä.
Sunnuntaiaamuna suunnattiin tyytyväisin mielin kohti kotia. Tosin kylpylähotellin
altaille ei taaskaan taidettu ehtiä.
MAITOTALO US 5 • 2014 •
11 VALTUUSTON SYYSKOKOUS
TEKSTI TARJA RAUHALA
MVL:n valtuusto kokoontui syyskokoukseensa 27.11.2014 Helsingissä. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat sekä ajankohtaisia liiton omia ja yleisiä työmarkkina-asioita.
Valtuusto täydensi hallitusta
sekä valitsi
varapuheenjohtajansa
V
altuusto täydensi MVL:n hallitusta. Jatkokaudelle valittiin MVL:n
hallituksen erovuoroiset jäsenet
meijeristi Hanna Anttila ja meijeristi Juha Tikkanen. Etelän alueen edustaja, Osuuskunta Satamaidossa työskentelevä
Hanna Anttila valittiin tehtävään yksimielisesti, mutta idän alueen edustajasta äänes-
tettiin. Kokouksessa esitettiin myös meijeriteknikko Tarja Loppia idän alueen edustajaksi hallitukseen. Äänestyksen voitti Valio
Oy Suonenjoen tehtaalla työskentelevä Juha Tikkanen.
Valtuusto valitsi myös valtuuston varapuheenjohtajan meijeristi Martin Virran jatkamaan tehtävässään vuonna 2015.
Ensi vuoden talousarvio ja
toimintasuunnitelma vahvistettiin
Toiminnanjohtaja Juha Yli-Kovanen esitteli
valtuustolle liiton taloutta ja sijoitustoimintaa. Valtuusto vahvisti tulevan vuoden 2015
talousarvion sekä toimintasuunnitelman.
Ajankohtaiskatsaus työmarkkinoihin
Toiminnanjohtaja esitteli valtuustolle keskusjärjestöjen jo aiemmin syksyllä hyväksymää työeläkeuudistuspakettia. Uudistustyö jatkuu nyt lainsäätäjällä. Ajankohtaisista
työmarkkina-asioista esillä oli MVL:n omien
työehtosopimusten tilanne sekä Valiolla syksyn aikana käydyt yt-neuvottelut.
Yleisestä työmarkkinatilanteesta esille
nousi samalla viikolla julkisuudessa esitetty
ajatus uudesta, kaikkia palkansaajakeskusjärjestöjä edustavasta, keskusjärjestöstä.
Vuosi 2015 liiton juhlavuosi
MVL täyttää ensi vuonna 70 vuotta. Valtuusto kävi läpi juhlavuoden tapahtumia, joista tärkein on elokuun lopussa järjestettävä
70-vuotisjuhla- ja liittokokousristeily Tukholmaan.
MVL:n hallituksen idän alueen edustajasta äänestettiin. Tiina Komulainen (vas.) ja Anni Alakotila
saavat äänestyslipun, Tomi Seppä seuraa tilannetta.
12
• MAITOTALO U S 5 • 20 1 4
Työttömyyskassan fuusio
Maa- meri ja metsäalojen työttömyyskassan
(MMTK) johtaja Anja Tikka toi valtuustolle kuulumiset työttömyyskassasta, joka vuoden vaihteessa yhdistyy Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöiden työttömyyskassaan.
Uuden kassan nimeksi tulee Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa - JYTK.
– MMTK:n työttömyyskassan fuusion
taustalla on huoli työttömyyskassan tulevaisuudesta pitkällä aikavälillä. Nykyinen
reilun 12 000 jäsenen määrä tulisi jatkossa
Anja Tikka selvitti valtuustolle työttömyyskassan fuusion taustoja.
Valtuustotyönsä päättävä Pentti Määttä sai kotiin viemisiä.
pienenemään ja näin vaikeuttaisi toimintaa,
MMTK:n johtaja Anja Tikka totesi.
Työttömyyskassojen toimintaa valvoo Finanssivalvonta, joka asettaa kassojen toiminnalle sääntöjä. Vähintään 8000 jäsenen kassa saa täydet rahoitusosuudet toimintaansa. Työttömyyskassojen toiminta rahoitetaan
valtion ja työttömyysvakuutusrahaston maksamalla osuudella sekä jäsenten maksamilla
jäsenmaksuilla. Jäsenmaksujen osuus ansiopäivärahan rahoituksesta on 5,5 prosenttia.
Työttömyysvakuutusrahaston varat kerätään
palkansaajilta ja työnantajilta perittävillä lakisääteisillä työttömyysvakuutusmaksuilla.
– MMTK:n jäsenmaksu sisältyy MVL:n
jäsenmaksuun ja se on ollut 0,22 %. Se ei olisi ollut riittävä vaan sitä olisi pitänyt jatkossa
nostaa 0,26 prosenttiin. JYTK:n jäsenmaksu
tulee olemaan 84 euroa vuodessa.
Äänenlaskijoina toimivat Niina Seppälä
ja Pentti Määttä.
MAITOTALO US 5 • 2014 •
13 Q&A ELÄKEUUDISTUS
Vuoden 2017 alusta voimaan tulevalla eläkeuudistuksella pyritään turvaamaan työeläkejärjestelmän rahoitus, riittävä eläketurva ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Tulevan eläkeuudistuksen tavoitteena on pidentää työuria ja pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta.
Miten työeläkejärjestelmä
muuttuu?
Keskeisiä kysymyksiä ja vastauksia eläkeuudistuksen sisällöstä.
1. Miksi eläkejärjestelmää pitää uudistaa – nykyiset laithan ovat olleet
voimassa vasta vuodesta 2005?
Uudistuksen taustalla on erityisesti tarve pidentää työuria. Tarvitsemme pidempiä työuria, jotta eläkkeiden taso pysyy riittävänä
tulevaisuudessa, kun elinikä pitenee. Suomalaisten elinikä on noussut peräti 4,5 vuotta
edellisen uudistuksen taustaoletuksiin verrattuna. On havaittu myös, että 2005 uudistuksessa sovitut työuran pidentämisen kannustimet (elinaikakerroin, karttumat) eivät
ole toimineet toivotulla tavalla, vaan eläkkeelle jäädään liian usein heti kun mahdollista.
Uudistusta tarvitaan myös siksi, että työeläkejärjestelmämme ei ole täysin tasapainossa eri sukupolvien kannalta. Mikäli nyt ei
olisi tehty mitään, olisimme lykänneet maksurasitusta tuleville sukupolville. Nyt tehdyllä ratkaisulla pystytään turvaamaan työeläkkeiden riittävä rahoitus sekä eläkkeiden taso
myös nuorille.
Kolmas perustelu uudistukselle liittyy
julkisen talouden kestävyyteen. Työeläkeuudistus auttaa siinä, että pystymme rahoittamaan julkiset hyvinvointipalvelut, kun väestö ikääntyy ja elinikä pitenee. Uudistus
pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta reilulla prosenttiyksiköllä.
2. Milloin eläkeikä nousee, keitä se
koskee ja mitä tarkoittavat eläkeiän
nousuun liittyvät siirtymäajat?
Vanhuuseläkkeen alaraja nousee asteittain
siten, että se on 65 vuotta vuonna 2027. Myös
14
• MAITOTALO U S 5 • 20 1 4
yläraja nousee ja on 70 vuotta vuonna 2027.
Vanhuuseläkeikä säilyy siis joustavana.
Vanhuuseläkkeen alaraja nousee kolmen
kuukauden portaissa vuosittain. Ensimmäisenä korotus koskee vuonna 1955 syntyneitä. Heidän alin eläkeikänsä on siis 63 vuotta
ja kolme kuukautta. Vuonna 1956 syntyneillä alin eläkeikä on 63 vuotta ja kuusi kuukautta. Tästä eteenpäin alin eläkeikä nousee
vuosittain siten, että se on 65 vuotta vuonna
1962 syntyneillä. Ennen vuotta 1955 syntyneiden vanhuuseläkeikä säilyy ennallaan eli
se on 63-68 vuotta.
3. Mikä on tavoite-eläkeikä?
Tavoite-eläkeikä on kunkin ikäluokan ohjeellinen vanhuuseläkeikä. Tavoite-eläkeikä
määritellään syntymävuosittain viisi vuotta ennen vanhuuseläkeiän alarajan saavuttamista. Se kertoo, kuinka pitkään kannattaa
vähintään työskennellä, jotta elinaikakerroin
ei leikkaisi tulevan eläkkeen tasoa. Elinaikakerroin sopeuttaa eläkettä pitenevään elinaikaan. Tavoite-eläkeikä on aina vanhuuseläkkeen alaikärajaa korkeammalla ja se nousee
elinajan pidetessä. Tavoite-eläkeiän tarkoituksena on kannustaa jatkamaan työuraa ja
Vanhuuseläkkeen alaikäraja
26.9.2014
Syntymävuosi
Vanhuuseläkeiän
alaraja
1954
63 v.
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
63 v. 3 kk
63 v. 6 kk
63 v. 9 kk
64 v.
64 v. 3 kk
64 v. 6 kk
64 v. 9 kk
65 v.
65 v.
1
saavuttamaan paremman eläketason.
Vanhuuseläkkeelle voi jäädä jo tavoiteeläkeikää aiemmin, mutta tällöin eläkkeen
taso jää heikommaksi. Jatkossa arvion eläkemenetyksestä saa työeläkeotteella viisi vuotta ennen alinta vanhuuseläkeikää. Vanhuuseläkkeen alaikärajan jälkeisestä työskentelystä saa eläkkeeseen korotuksen (lykkäyskorotus), joka on 0,4 % kuukaudessa kertyneestä eläkkeestä jokaista lykkäyskuukautta kohti. Tämän korotuksen menettää, jos ei
jatka työskentelyä vanhuuseläkkeen alaikärajan jälkeen.
Työskentelyä voi jatkaa myös tavoiteiän
jälkeen. Myös tästä työskentelystä kertyy
lykkäyskorotusta vanhuuseläkkeen ylärajaan saakka.
4. Eläkeikä nousee, mutta voiko pitkä
työura vaikuttaa siihen, milloin
pääsee vanhuuseläkkeelle?
Pitkän työuran raskaissa ja kuluttavissa töissä tehneillä on jatkossa mahdollisuus hakea
työuraeläkettä 63-vuotiaana. Työuraeläke
pehmentää eläkeiän noston vaikutusta töissä, joissa ei voi pitää kohtuullisena, että työssä enää jatkaa. Työuraeläke on yksilöllinen
eli siinä tarkastellaan hakijan omaa työuraa
sekä mahdollisuuksia selviytyä nykyisessä
työssä. Työuran pituus tai tietyllä ammattialalla työskenteleminen eivät yksin takaa
työuraeläkkeen saamista.
Työuraeläkkeen edellytyksenä on vähintään 38 vuoden työura rasittuneisuutta ja
kuluneisuutta aiheuttavissa töissä. Äitiys-,
isyys- ja vanhempainvapaita lasketaan mukaan enintään kolmen vuoden ajalta. Myös
nykyisen työn on oltava raskasta. Tarkastelussa ovat mukana sekä fyysiset että psykososiaaliset kuormitustekijät. Työuraeläkkeen
myöntämisen edellytykset ovat lievemmät
kuin työkyvyttömyyseläkkeen.
Työuraeläkkeen taso on eläkkeen myöntämiseen saakka kertynyt eläke, joten se on
tasoltaan pienempi kuin vanhuuseläke. Tulevaa aikaa ei lasketa mukaan, joten eläkkeen
taso jää alemmaksi kuin työkyvyttömyyseläkkeessä.
Työuraeläkkeen yksityiskohdat ratkaistaan jatkovalmistelussa.
5. Miten eläkettä kertyy jatkossa?
Mikä muuttuu?
Jatkossakin eläke on sitä parempi, mitä pidempään työskentelee. Karttumamuutokset
tulevat voimaan 1.1.2017. Eläkettä karttuu
jatkossa jo 17-vuotiaana tehdystä työstä eli
vuotta aikaisemmin kuin nykyisin. Eläkettä
karttuu vanhuuseläkkeen yläikärajaan saakka tehdystä työstä. Eläkettä kertyy jatkossakin 1,5 prosenttia palkasta.
Jatkossa palkansaajan työeläkemaksua ei
enää vähennetä eläkekertymän pohjana olevasta palkasta. Toisin sanoen eläkekarttuma
lasketaan jatkossa täydestä palkasta. Eläkettä
karttuu siis nykyistä enemmän heti työuran
alusta lähtien. Tämä parantaa etenkin nuorten eläkkeiden tasoa.
Koska karttumat muuttuvat nykyisestä,
on 53-62 –vuotiailla karttumissa siirtymäaika. Siirtymäsäännön mukaan 53-62 –vuotiaille karttuu eläkettä 1,7 prosenttia palkasta
31.12.2025 saakka. Tällä estetään eläkkeiden
tason heikkeneminen niillä, jotka eivät ehdi
paljoa hyötyä palkansaajan työeläkemaksun
vähentämisestä, mutta menettävät tällä hetkellä voimassaolevat ikääntyvien korkeammat karttumat. Siirtymäajan 1,7 prosentin
karttuman piiriin kuuluvien palkansaajan
eläkemaksu on korkeampi kuin työntekijän
eläkemaksu muutoin.
Vanhuuseläkeiän alarajan jälkeen tehdystä työstä saa jatkossakin normaalia suuremman eläkekertymän. Nykyinen ns. superkarttuma muuttuu lykkäyskorotukseksi, joka kasvattaa kertynyttä eläkettä jokaista lykkäyskuukautta kohden. Korotuksen suuruus
on 0,4 prosenttia kuukaudessa. Lykkäyskorotuksessa huomioidaan siis koko työuran ajalta kertynyt eläke, jota jokainen vanhuuselä-
keiän alarajan jälkeen työskennelty kuukausi kasvattaa. Nykyinen superkarttuma lasketaan sillä hetkellä voimassaolevasta palkasta. Jatkossa palkkataso vanhuuseläkeiän alarajan jälkeen ei siis enää ratkaise korotuksesta saatavaa hyötyä, vaan siihen vaikuttaa
koko työura.
6. Säilyykö osa-aikaeläke?
Mahdollisuus osittaiseen eläkkeeseen säilyy, mutta erilaisena. Nykyinen osa-aikaeläke lakkaa ja tilalle tulee 1.1.2017 lukien osittainen varhennettu vanhuuseläke. Osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi päästä aikaisintaan 61-vuotiaana. Ikäraja nousee
62 vuoteen vuoden 2025 alusta.
Tässä uudessa eläkemuodossa nostetaan
etukäteen valinnan mukaan 25 tai 50 prosenttia tulevasta vanhuuseläkkeestä. Nostettavan eläkkeen suuruuteen tulee 0,4 prosentin suuruinen varhennusvähennys jokaista kuukautta kohti, jona eläkettä maksetaan
ennen alimman vanhuuseläkeiän täyttymistä. Eläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuu
uutta eläkettä normaalisti.
Varhennusvähennyksen takia eläkkeen
taso jää yleensä jonkin verran matalammaksi kuin nykyinen osa-aikaeläke. Myös tulevan vanhuuseläkkeen taso alentuu. Osittainen varhennettu vanhuuseläke on toisaalta
paljon nykyistä osa-aikaeläkettä joustavampi, sillä sen ohessa tehtävän työn palkkaa tai
työaikaa ei seurata lainkaan. Eläke ei siten
aseta rajoituksia työnteolle, kuten nykyinen
MAITOTALO US 5 • 2014 •
15 Eläkereitit ikärajoineen 1.1.2017 alkaen
(Ikärajamuutokset huomioitu v. 2030 saakka)
Työttömyysputki*
60 v.
61
62
Vanhuuseläke*
63
65
68
70
Työuraeläke
*v. 1961 synt. ikäraja nousee 62 vuoteen
*v. 2025 lähtien alaikäraja 62 v.
*ikärajat nousevat asteittain 65-70
vuoteen v. 2027 mennessä
26.9.2014
Osittainen varhennettu
vanhuuseläke*
Lisäksi: Työkyvyttömyyseläke (ei ikärajaa)
osa-aikaeläke, joka sisältää tiukat rajoitukset työnteolle.
Työnantajan on ensisijaisesti järjestettävä osa-aikatyö työntekijälle, joka käyttää
oikeuttaan osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen. Työajan lyhentämisestä
sovitaan työntekijän ja työnantajan välisellä
sopimuksella, jossa otetaan huomioon työntekijän tarpeet sekä tuotanto- ja palvelutoiminta. Säännös lyhennetystä työajasta tulee
työaikalakiin 1.1.2017 lukien.
7. Säilyykö työkyvyttömyyseläke?
Työkyvyttömyyseläke säilyy, eikä sen kriteereihin ole tulossa muutoksia. Työkyvyttömyyseläkkeiden taso paranee, sillä eläkkeen suuruutta laskettaessa tuleva aika otetaan jatkossakin huomioon vanhuuseläkeiän alarajaan saakka. Kun vanhuuseläkkeen
alaraja nousee, paranee samalla työkyvyttömyyseläkkeiden taso.
8. Säilyykö ns. työttömyysputki?
Työttömyysturvan lisäpäivät eli ns. työttömyysputki säilyy. Työttömyysputkella tarkoitetaan ikääntyneiden työntekijöiden oikeutta saada tietyin edellytyksin ansiosidonnaista työttömyysturvaa myös 500 työttömyyspäivän jälkeen siihen saakka, kunnes
on mahdollisuus päästä vanhuuseläkkeelle.
Vuonna 1955-1956 syntyneillä lisäpäiviin oikeuttava ikäraja on 60 vuotta, tätä vanhemmilla 59 vuotta. Vuonna 1957 ja sen jälkeen
syntyneillä oikeus lisäpäiviin alkaa 61-vuotiaana.
16
• MAITOTALO U S 5 • 20 1 4
1
Jatkossa yli 58-vuotiailla on ns. ansiopäivärahatakuu työttömyysturvassa. Tämä tarkoittaa sitä, että uuden aiempaa työtä pienempipalkkaisen työn vastaanottaminen ei
heikennä työttömyyspäivärahaa. Näissä tapauksissa työttömyyspäiväraha lasketaan
vanhan palkan perusteella.
Työeläkeuudistuksessa on sovittu, että
työttömyysturvan lisäpäivien ikäraja nousee
vuodella eli 62 vuoteen vuonna 1961 ja sen
jälkeen syntyneillä. Ennen korotuksen toteuttamista arvioidaan, miten työvoimapalvelujen ikääntyneitä koskevat tuki- ja aktiivitoimet ovat vaikuttaneet. Lain mukaan 60
vuotta täyttäneellä tai sitä vanhemmalla työttömällä työnhakijalla on oikeus ennen ansiopäivärahan enimmäiskeston täyttymistä saada työvoimaviranomaisen järjestämä tukityö
tai muu aktiivitoimi niin pitkäksi ajaksi, että
työssäoloehto uudelleen täyttyy. Mikäli toimet eivät ole vaikuttaneet riittävän positiivisesti ikääntyneiden työmarkkina-asemaan,
ei ikärajan nostoa tehdä.
9. Miten nuorten eläkkeelle käy?
Työeläkeuudistus parantaa merkittävästi nuorten asemaa työeläkejärjestelmässä.
Työeläkkeen karttumiin tehtävät muutokset
edesauttavat nimenomaan tulevien sukupolvien eläkkeiden tasoa. Palkansaajan työeläkemaksun vähentäminen eläkepalkasta poistuu 1.1.2017 lukien, mikä parantaa karttumia heti työuran alusta lukien. Jatkossa 1,5
prosentin eläkekarttuma lasketaan siis täydestä palkasta ilman vähennyksiä. Eläke al-
kaa kertyä jo 17-vuotiaana tehtävästä työstä
eli vuotta aiemmin kuin nykyisin.
Nuorten kannalta erittäin tärkeää on
myös se, että työeläkkeiden rahoitus saadaan
kestävämmäksi. Tähän vaikuttavat erityisesti
vanhuuseläkeiän korotus sekä sovittu ratkaisu työeläkkeiden rahoituksesta. Vaikka työeläkejärjestelmämme onkin jo nyt taloudellisesti vakaalla pohjalla, ei tällä hetkellä voimassaolevia työeläke-etuuksia olisi pystytty
turvaamaan nykyisellä rahoituksella tuleville sukupolville.
Tulevien sukupolvien kannalta on tärkeää, että osa yksityisen sektorin työeläkemaksuista rahastoidaan jatkossakin tulevien
eläkkeiden maksamista varten. Rahastoidut
varat sijoitetaan ja tuotoilla kustannetaan tulevia eläkkeitä. Tällä hetkellä työeläkevaroja on koko työeläkejärjestelmässä lähes 170
mrd. euroa. Työeläkeuudistuksen yhteydessä on sovittu, että hieman nykyistä suurempi osa työeläkesijoituksista voidaan sijoittaa
osakkeisiin parempien tuottojen saamiseksi.
Työeläkeuudistuksen yhteydessä on sovittu, että yksityisen sektorin työeläkemaksujen rahastointia jatketaan edelleen. Vanhuuseläkerahastoja vahvistetaan lisäksi lisärahastoinnilla. Näin voidaan hillitä työeläkemaksujen nousua ja estää tarve leikata etuuksia tulevaisuudessa, vaikka ikäluokat pienenevät.
10. Keitä tämä eläkeuudistus ei
varmuudella koske?
Eläkeuudistus tulee voimaan 1.1.2017 ja se
koskee siitä lähtien kertyviä eläkkeitä. Mm.
karttumiin tehtävät muutokset tulevat voimaan heti, samoin osittainen varhennettu
vanhuuseläke tulee osa-aikaeläkkeen tilalle.
Nykyisten säännösten aikana kerrytetty eläke lasketaan yhteen uusien säännösten kanssa. 53-62 –vuotiaita koskee kuitenkin karttumien osalta 31.12.2025 saakka siirtymäaika.
Eläkeuudistus ei koske ennen vuotta 1.1.2017 myönnettäviä eläkkeitä eikä jo
maksussa olevia eläkkeitä.
Vanhuuseläkeikää koskevat muutokset
eivät koske niitä, jotka ovat syntyneet ennen
1955. Uudistuksella ei muuteta myöskään
julkisen sektorin henkilökohtaisia tai ammatillisia eläkeikiä. Julkisen sektorin työnantajat ja palkansaajia edustavat pääsopijajärjestöt arvioivat jatkovalmistelun yhteydessä
erikseen, miten sopimus yhteen sovitetaan
julkisen sektorin eläkejärjestelmien erityispiirteisiin. Arviointi tehdään yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.
Lähde: STTK
Eläkeuudistus
huomioi työelämän
murrokseen
Työmarkkinajärjestöjen neuvottelema eläkeuudistus sisältää erilaisia
elementtejä, jotka ottavat aiempaa paremmin huomioon työelämän
ja työmarkkinoiden murroksen. Eläkeratkaisu pitää monessa kohdassa myös naisen puolta, arvioi Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.
Eläkeratkaisussa sovittiin, että eläkettä kertyy jatkossakin palkattomilta jaksoilta, kuten perhevapailta ja vuorotteluvapaalta. Nämä
tukevat erityisesti naisten eläkkeen kartuttamista.
– Naiset voivat vaikuttaa omaan työeläke-euroonsa ennen kaikkea
kiinnittämällä huomiota omiin valintoihinsa työuran aikana. Kovin
pitkäksi venyvät poissaolot työelämästä näkyvät myös lopullisessa
eläkkeessä, Siimes korostaa.
– Myös työuraa pidentämällä eläkettään voi parantaa, erityisesti jos
jaksaa ja kykenee jatkamaan yli vanhuuseläkkeen alarajan.
Naisen keskimääräinen eläke-euro on tilastollisesti pienempi kuin
palkkaeuro. Kun naisen palkkaeuro on keskimäärin 83 senttiä, kokonaiseläke-euro on Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan 78 senttiä.
Tästä naisen omaan työuraan perustuu vain 69 senttiä, loput kertyvät pääosin perhe-eläkkeistä. Perhe-eläkkeet pysyivät eläkeratkaisussa ennallaan.
Naisten eläkkeelläoloaikana tienaama kokonaissumma on kuitenkin keskimäärin samansuuruinen kuin miesten, koska naiset elävät pidempään ja saavat enemmän leskeneläkkeitä.
– Näin työeläkejärjestelmä itse asiassa hiukan tasaa sukupuolten
välisiä eroja. Parhaiten eläkkeiden tasa-arvoa kuitenkin tuetaan edistämällä naisten palkkatasa-arvoa työuran aikana.
Eläkeratkaisussa sovittiin myös, että jatkossa eläkettä kertyy palkasta tasaisesti läpi koko työuran. Superkarttuma yli 63-vuotiaana tehdystä työstä poistuu ja korvautuu jo kertyneeseen eläkkeeseen saatavalla
lykkäyskorotuksella. Lisäksi sovittiin, että jatkossa eläkkeen perustana
olevasta palkasta ei enää laskennallisesti vähennetä työeläkemaksujen osuutta, jolloin eläkettäkin kertyy enemmän.
Kaikesta tehdystä työstä on kertynyt tähänkin saakka eläkettä,
mutta työuran loppupäätä on painotettu korkeamman karttuman
takia.
– Muutoksilla on merkitystä erityisesti paljon pätkätöitä tekeville
sekä erilaissa työsuhteissa ja eri ammateissa työuran varrella työskenteleville. Tulevaisuudessa kaikissa työuran vaiheissa tehty työ on eläkkeen tienaamisen näkökulmasta yhtä arvokasta, sanoo Siimes. (Tela)
Minna Helteestä
uusi valtakunnansovittelija
STTK:n edunvalvontajohtajasta Minna Helteestä tulee
uusi valtakunnansovittelija. Helle aloittaa uudessa virassaan ensi vuoden alussa ja virkatehtävä kestää vuoden 2018 loppuun.
– On hienoa tulla valituksi tähän tehtävään ja suhtaudun tulevaan työhön vakavasti ja tosissani. Odotan
innolla työn alkamista, vaikka samalla olo on haikea, sillä
aikani STTK:ssa jäi turhan lyhyeksi, Minna Helle kertoo.
– Sovittelujärjestelmän toimivuus on tärkeä osa toimivia työmarkkinoita. Nykyisessä globaalissa toimintaympäristössä riitojen joutuisan ratkaisemisen merkitys on vain entisestään korostunut. Sovittelujärjestelmän kehittäminen on osa neuvottelujärjestelmän uudistamistyötä, joka on parhaillaan työmarkkinajärjestöjen neuvottelupöydällä. Toivon, että tämä työ saadaan
maaliin ja se tuo osaltaan uusia eväitä myös sovitteluun,
Helle kuvaa neuvottelujärjestelmän kehittämistyötä.
Valtakunnansovittelijan viran nykyisen haltijan Esa
Longan määräaika tehtävässään päättyy 31.12.2014. Kaikkiaan virkaan haki kahdeksan henkilöä. Työ- ja elinkeinoministeriö kuuli virantäytön yhteydessä myös työmarkkinakeskusjärjestöjä.
– Sovittelijan tehtävänä on ratkoa työriitoja sekä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa edistää työnantajien ja palkansaajien välisiä suhteita. Ei ole yhtä valmista muottia, jolla sovittelija tehtävää hoitaa. Jokainen
muokkaa siitä hieman oman näköisensä. Tärkeintä on,
että sovittelija on toimissaan puolueeton ja kuuntelee kaikkia osapuolia. Tämä arvo on minulle itsestään
selvä lähtökohta, Helle korostaa.
Ennen nykyistä STTK:n työstään oikeustieteen kandidaatti Minna Helle on toiminut johtajana Työeläkevakuuttajat
TELA ry:ssä (2011–2013) ja
Akava ry:ssä (2009–2011)
sekä edunvalvontajohtajana Tehy ry:ssä (2006–
2009), lakimiehenä ja
neuvottelupäällikkönä
Akava ry:ssä (2000–
2006) sekä työehtoasiamiehenä Suomen Journalistiliitossa (1997–1999).
KUVA LIISA VALONEN
Telan Siimes:
MAITOTALO US 5 • 2014 •
17 Teboilin JOULUKAMPANJA
- jäsenkortilla lisäalennusta vuoden loppuun asti
Teboil on korottanut jäsenkorttialennusta
20.11.- 31.12.2014 väliseksi ajaksi. Alennus on
2,5 senttiä/ litra bensiinistä ja dieselöljystä,
kun se normaalisti on 1,7 senttiä/litra. Lisäksi jäsenkortilla saa alennusta voiteluaineista
10 %, autokemikaaleista 5 %, pesuista 5 % sekä nestekaasupullon täytöstä 5 %.
”Joulun aikana autoilu yleensä lisääntyy,
mikä tarkoittaa myös suurempia polttoainekustannuksia. Tämän huomioon ottaen
haluamme kiittää etuasiakkaitamme kuluneesta vuodesta antamalla lisäalennuksen
jäsenkortilla vuoden 2014 loppuun asti”, kertoo Teboilin huoltoasema- ja automaattilii-
ketoiminnan johtaja Henrik Tuulos”.
Polttoainealennukset saa liiton magneettijuovallisella jäsenkortilla kaikilta Teboilhuoltamoilta ja -automaattiasemilta, lukuun ottamatta nettohintapohjaisia Teboil
Express -automaattiasemia.
MVL:n tapahtumia vuonna 2015
löydät osoitteesta www.mvl.fi/tapahtumat
Kiitämme kuluneen vuoden yhteistyöstä ja
toivotamme jäsenillemme ja
yhteistyökumppaneillemme
Hyvää Joulua ja
Onnellista Uutta Vuotta 2015!
¨
Meijerialan Ammattilaiset MVL ry
Maitotalous-lehti
Meijerikalenteri
Perinteisten joulukorttien sijasta olemme
tukeneet Uusi Lastensairaala 2017 -hanketta.
18
• MAITOTALO U S 5 • 20 1 4
Viestintävirasto ohjeistaa:
Näin vastaanotat
joululahjan oikein
Jos pystyt vakuuttamaan lahjan antajat siitä, että jokainen saamasi paketti on mieleesi, tunnelma säilyy
positiivisena koko aattoillan. Mutta
jos joku epäilee, että olisit ottanut
mieluummin vastaan vaikka klassiset koko jalan mittaiset alushousut,
seuraukset voivat olla vakavat. Epäonnistumisestaan traumatisoitunut
lahjanantaja tekee jatkossa entistä
heikompia lahjanostopäätöksiä.
Kierre on valmis. Lue ja ymmärrä,
kuinka vastaanotat lahjat oikeina.
1. Paketin tunnusteluvaihe
On tärkeää luoda vaikutelma äärimmäisestä kiinnostuksesta. Onkin toivottavaa, että
pyörität pakettia käsissäsi ympäri vähintään
kahdesti sivu- ja pystysuunnassa ennen avaamisesta. Osoitat tällöin kykyä itsehillintään,
kun et revi papereita kuin mikäkin barbaari.
Sivistys sopii jouluun hyvin.
Muista antaa tunnustusta painavalle paketille. Se on todennäköisesti jotain, mikä
on maksanut sievoisen summan.
Mitä teet, jos kohtaat
pehmeän paketin?
Tärkeintä on yrittää pysyä rauhallisena.
Unohda hetkeksi, että lahjanantaja on siirtänyt itselleen oikeutesi päättää vaatteista, joita käytät.
Sovita vaatetta ja vääntelehdi vaikeanoloisesti. Näin luot vaikutelman liian pienestä tai
suuresta vaatteesta. Voitkin nyt kysyä hyvällä
omallatunnolla, onko kuitti tallessa.
Oikeaoppinen
reagointi saamiisi
lahjoihin ratkaisee
koko joulun
onnistumisen.
2. Paketin avaaminen
Pidä pää tiukasti kohti pakettia, niin ilmeistäsi ei voi tulkita reaktiotasi. Älä vilkuile edes
sivuille, sillä peili voi antaa tunteesi ilmi. Kun
avaat paketin hitaasti, ehdit miettiä sopivaa
kommenttia lahjan paljastumishetkeen.
3. Mitä teet, kun saat
mieluisan lahjan?
Kiitä kohteliaasti, mutta hillitysti. Älä missään tapauksessa riemuitse ylitsevuotavasti,
sillä herätät epäilyksiä, kun et riemuitse samalla tavalla vähemmän miellyttävien lahjojen kohdalla. Riemun esittäminen on vaikeaa
jopa monille kokeneille näyttelijöille.
4. Mitä teet, kun saat
vähemmän mieluisan lahjan?
Tavoitteesi on ilahduttaa lahjanantajaa, vaikka hänen hankkimansa paketti olisi kelvoton. Mitä pitäisi oikein sanoa? Lahjanantaja
kun on usein läheinen, jolle valehtelu on kiusallista ja vaikeaa.
Sinun tuleekin suosia kommentteja, jotka voi tulkita kahdella tavalla. Lahjanantaja
odottaa positiivista reaktiota, joten hän tulkitsee vastauksesi onnistuneesti väärin.
Väärintulkittaviksi tarkoitetut
kommentit:
Oho!
Voi vitsit!
Tällaista en osannut edes toivoa.
Oi, vain sinä voit hankkia tällaisen.
Olen sanaton.
5. Laatulupaus
Annettuja ohjeita noudattamalla varmistat
mukavan aattoillan asianosaisille tilanteesta riippumatta.
Toivotamme mukavaa joulua ja onnistuneita pakettiratkaisuja!
MAITOTALO US 5 • 2014 •
19 NIMITYKSIÄ
L
okakuussa Valion
uudeksi toimitusjohtajaksi valittu Annikka Hurme haluaa Valion keskityttävän vahvuuksiinsa. Näitä ovat asiakkaita
ja kuluttajia kiinnostavien maukkaiden tuotteiden kehittäminen, valmistus ja myyminen sekä
Suomessa että tytäryhtiöissä, mikä nykytilanteessa tarkoittaa Suomen
ohella erityisesti Ruotsia,
USA:ta ja Kiinaa.
- Valion vahvuutena ovat suomalaiset maidontuottajat omistajina,
huippuluokan tuotekehitys ja henkilöstön vastuullinen toimintatapa koko ketjussa tilalta
kuluttajalle. Valion henkilöstö on erinomaisesti sisäistänyt arvomme ”Teemme parasta” vaikeinakin aikoina. Uskon, että suomalaiset
haluavat syödä kotimaassa tuotettua ruokaa myös tulevaisuudessa.
Haluan myös kiittää kuluttajia, joiden luottamuksen Valio on säilyttänyt huolimatta yhtiötä kohdanneista kriiseistä, toteaa toimitusjohtaja Annikka Hurme.
Annikka Hurme aloitti toimitusjohtajana haasteellisessa markkinatilanteessa, jossa Valiota koettelevat sekä eurooppalainen matalasuhdanne että Venäjän asettama tuontikielto.
- Nyt on katsottava eteenpäin ja pidettävä huolta siitä, että Valio valmistaa markkinoiden maistuvimmat ja innovatiivisimmat
tuotteet jatkossakin. Niiden tuotolla, hyvällä asiakasyhteistyöllä ja
oman toiminnan tehokkuudella Valio turvaa suomalaisen maidontuotannon toimintaedellytykset, mikä on perustehtävämme, sanoo
Annikka Hurme.
Annikka Hurme on pitkän linjan valiolainen ja tuntee meijeritoimialan hyvin. Hän on työskennellyt Valiossa eri tehtävissä vuodesta
1989 ja toiminut konsernin johtoryhmän jäsenenä vuodesta 2004.
Annikka Hurmeella on monipuolinen kokemus Valion liiketoiUskon, että
mintojen tulosvastuullisesta johtamisesta. Konsernijohtoryhmän vas- suomalaiset haluavat
syödä kotimaassa
tuita on aika ajoin muutettu, minkä
johdosta Annikka Hurme on vastuotettua
tannut vuorollaan lähes kaikista Varuokaa myös
lion liike- ja konsernitoiminnoista
tulevaisuudessa.
vuosien 2007 – 2014 aikana.
20
• MAITOTALO U S 5 • 20 1 4
Juha Gröhn jatkaa
Elintarviketeollisuusliiton
puheenjohtajana
Atria Oyj:n toimitusjohtaja Juha Gröhn jatkaa Elintarviketeollisuusliiton puheenjohtajana vuonna 2015. Liiton ensimmäisenä
varapuheenjohtajana jatkaa VAASAN Oy:n toimitusjohtaja Esa
Rautalinko. Uutena toisena varapuheenjohtajana aloittaa Paulig
Oy:n konsernijohtaja Jaana Tuominen.
Kultainen juustohöylä
maidontuottajalle
Maidontuottaja, kotitalousopettaja Minna Kurtelius-Luttiselle luovutettiin Juustopöytä ry:n historian viides Kultainen
Juustohöylä -palkinto 23.10.2014 Viini, Ruoka ja Hyvä elämä
-messuilla Helsingin Messukeskuksessa.
Hukkalan maitotilan emäntänä Vieremällä vuodesta 1994
toiminut Minna Kurtelius-Luttinen on aktiivisesti mukana
myös Maa- ja kotitalousnaisissa. Lisäksi hän kirjoittaa Valion
Maitoa maalta -blogia, jossa hän yhdistää ammattimaista maidontuotantoa, maalla asumisen tunnelmia, perhettä ja harrastuksia.
Minna Kurtelius-Luttisen toimintaa sitoo yhteen hyvä ruoka,
maitovalmisteet ja suomalaisen luonnon antimet.
- Juusto on minulle puhdas ja aito maitotuote, minunkin
tekemä, lukemattomien mahdollisuuksien
raaka-aine. Käyttämällä suomalaisia juustoja
saan makunautinnon
lisäksi hieman paremman oman maan asua,
hän toteaa.
Juustopöytä ry on
vuonna 1978 perustettu naisten juustoseura,
jonka tärkeimpiä tehtäviä ovat juustotietämyksen lisääminen,
ruokakulttuurin ja erityisesti juuston monipuolisen käytön edistäminen.
KUVA TAINA LAMPELA-HELIN
Valion
keskityttävä
vahvuuksiinsa
MAAILMALTA
KOONNUT MARTIN VIRTA
Arla lisää tuotantoa
Venäjällä
VENÄJÄN tuontikielto EU:sta on johtanut siihen, että Arla lisää juuston valmistusta Lounais-Venäjällä sijaitsevassa Kalachin juustolassaan. Tällä hetkellä juustoa valmistetaan
noin 1 000 tonnia vuodessa, tavoite on valmistaa 8 000 tonnia vuodessa. Tällä tavoin
kompensoidaan Arlan vientiä. Jos tämä onnistuu, niin Arla voi saada kolmasosan liikevaihdostaan takaisin Venäjältä.
maidon tuotannon nousu 4 -5 % enemmän
kuin oli odotettu. Tällä hetkellä maitotuotteiden kysyntä on noussut 1-2 %.
Juotavien jogurttien
kulutus kasvaa Kiinassa
DAIRYREPORTER.COMIN mukaan kiinalaiset
kuluttavat juotavia jogurtteja yhä enemmän. Kulutus on kasvanut niin paljon, että
jogurttijuomien suosion ennustetaan ylittävän riisijuoman suosion jo vuonna 2016.
Kuitenkin kulutustilastojen ykköspaikkaa
pitävät vielä maito- ja soijajuomat. Jogurttijuomien kulutuksen kasvu johtuu kiinalaisten lisääntyvästä kiinnostuksesta käyttää terveellisiä ja energiapitoisia tuotteita.
DFA on maailman suurin
maidonvastaanottaja
Rasvaisilla meijerituotteilla
diabetesta vastaan
UUDET ruotsalaistutkimukset näyttävät, että rasvaisten meijerituotteiden, kuten voin
ja kerman, käyttö pienentäisi riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen. Lundin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on ollut
mukana 27 000 henkilöä 14 vuoden ajan. Tuloksia ei ole vielä julkaistu, mutta niistä käy
ilmi, että viidesosalla rasvaisia meijerituotteita syöneillä tutkituista oli 23 % pienempi
riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen
verrattuna niihin tutkittuihin, jotka söivät
vähärasvaisia meijerituotteita.
Maidontuottajat kovilla
MAITOA on tällä hetkellä markkinoilla niin
runsaasti, että tanskalaiset maidontuottajat ovat kovilla ja heidän taloutensa on menossa alaspäin. Maidonhinnan laskun vaikutus keskivertotuottajalle on 750 000 Tanskan kruunua vuodessa, eli käytännössä he
joutuisivat tekemään työtä ilman palkkaa.
60 %:a maidontuottajista velkaantuu lisää
tämä johdosta.
Arla laski maidonhintaa lisää 29. syyskuuta alkaen 15,4 äyriä kilolta eli 256,2 äyriin
kilolta. Hinnan laskun syynä on maailman
AMERIKKALAINEN meijerikonserni Dairy
Farmers of America on nyt maailman suurin maidonvastaanottaja.
Vuonna 2013 se otti vastaan 27,8 miljoonaa tonnia maitoa. Seuraavaksi suurin on
uusiseelantilainen Fonterra, jonka vastaanottama maitomäärä oli 22 miljoonaa tonnia.
Fonterra on myös suurin maitotuotteiden
viejä. Kolmannella sijalla on Lactalis/Parmalat 15 miljoonalla tonnilla. Seuraavat listalla
ovat Nestlé (14,5 miljoonaa tonnia), Arla (12,7
miljoonaa tonnia) ja FrieslandCampina (10,3
miljoonaa tonnia).
Omenantuoksuinen maito
JAPANILAINEN meijeriyhtiö Meiji on tuonut markkinoille uudentyyppisen maidon. Maito ei tuoksu maidolta, vaan tuoksuu miedosti omenalta tai tuoreelta. Maito maistuu kuitenkin perinteisesti maidolta. Tuote on kehitetty
varsinkin iäkkäämmille japanilaisille, jotka juovat vähän maitoa,
koska pitävät sitä lasten juomana. Uuden 500 ml:n annoksiin
pakatun hedelmäntuoksuisen
maitotuotteen toivotaan saavan iäkkäämmät kuluttajat juomaan jälleen maitoa.
Ennätyssuuri
maitokiintiösakko
TANSKALAISET maidontuottajat joutuvat tänä vuonna maksamaan 210 miljoonaa Tanskan kruunua EU:lle. Nämä ovat ylittäneet
huhtikuusta 2013 maaliskuuhun 2014 maitokiintiön 101 296 tonnilla maitoa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että meneillään olevalla kaudella tullaan ylittämään kiintiö vielä
enemmän ja sakkoa saattaa tulla jopa 300
– 400 miljoonaa Tanskan kruunua.
Venäjän tuonti takakautta
VENÄJÄ olisi valmis tuomaan juustoa Valkovenäjältä, vaikka juustoissa käytetyn maito
on peräisin Venäjän tuontikieltoon asettamista maista. Valkovenäjän hallitus on antanut 15 meijerille luvan tuoda 130 000 tonnia
maitoa näistä maista, kuten Puolasta, Ranskasta, Liettuasta ja Latviasta. Vuonna 2013
Venäjä toi 440 000 tonnia juustoa, josta
250 000 tonnia oli EU-maista.
Tine lahjoitti juustoa
NORJALAINEN meijerrkonserni Tine lahjoitti
seitsemän tonnia juustoa Snøfrisk avustus­
organisaatiolle. Juusto oli alun perin tarkoitus viedä Venäjälle. Tämä ei kuitenkaan
onnistunut, koska Norja on Venäjän elintarvikkeiden tuontikieltolistalla. Juusto ei voitu
myöskään myydä Norjassa, koska pakkauksen teksteissä oli kyrillisiä kirjaimia.
Tinen vienti on vuodessa 12 000 tonnia,
josta viisi prosenttia menee Venäjälle. Eniten
Venäjälle on mennyt Jarlsbergin juustoa, jolle nyt etsitään uusia markkinoita.
MAITOTALO US 5 • 2014 •
2 1 Lomakotihaaveesta kylpyläksi
– TKL:n taipaleesta historia-artikkeli
D
osentti Ilkka Levä on vuoden
päivät tutkinut TKL:n terveysja kuntolomien vaiheita tekeillä olevaa historia-artikkelia varten. Artikkeli kertoo ammattiyhdistysliikkeen sisältä lähteneen meijeriväen lomakotiajatuksen kehittymisestä kuntoutus- ja
kylpylätoiminnan kautta nykyiseksi lomaasuntotoiminnaksi sekä MVL:n ja TKL eriytymisestä omiksi yhdistyksikseen.
MVL ja TKL ovat käyneet yhdessä pitkää taivaltaan. Jo MVL:ää perustettaessa
oli idea meijeriväen lomakodista olemassa. Meijeriväen Liitto perustettiin monien
eri vaiheiden jälkeen 27.5.1945, tärkeimpinä tavoitteinaan edunvalvonta ja lomakodin hankinta. Toimintaa rahoitettiin varo-
Ilkka Levä
- FT, väitellyt suomalaisesta poliisikulttuurista historian alalta
- Suomen ja Pohjoismaiden historian
dosentti, Helsingin yliopisto
- tutkimuksia:
Suomen kulttuurirahaston perustamiskeräys 2001
Helsingin vankilan 125-vuotishistoria
2006
- muita hankkeita: Tutkimus toimihenkilöliikkeestä kokonaisuutena tekeillä
parhaillaan
- tutkinut muun muassa eteläkorealaisia elokuvia
22
• MAITOTALO U S 5 • 20 1 4
jen keräyksillä.
- Vuonna 1949 alettiin myydä arpoja; arpajaisia järjestettiin kolmet muutaman vuoden sisään. Keruuta jatkettiin vuosien 1954
ja 1955 maitokeräyksillä. Vihdoin vuonna
1955 rahaa oli saatu kokoon sen verran, että pystyttiin ostamaan Ikaalisista Tuomarlan tila, joka kunnostustöiden jälkeen avattiin jäsenten käyttöön vuonna 1957, Ilkka
Levä kertoo.
Kylpyläidea käynnistyy
MVL:n jäsenille oli tehty jo 1950-luvun alussa kysely, josta selvisi muun muassa se, että
aika moni jäsen kylmien ja kosteiden työolosuhteiden johdosta sairasti reumaa.
– Heräsi ajatus lomakotitoiminnan laa-
jentamisesta kylpylä- ja kuntoutustoiminnaksi. Koska ammattitaudin hoitaminen
ei kuulunut ammattiyhdistyksen ydintoimintaan, sitä varten perustettiin Tuomarlan Reumaliitto, joka myöhemmin nimettiin
Terveyskylpyläliitoksi. Vuonna 1965 avattiin Ikaalisten kylpylän uudisrakennus, josta
varsinaisesti alkoi TKL:n kylpylävaihe, Ilkka Levä jatkaa.
Jännite MVL:n ja TKL:n välillä
MVL:n sisällä kulkeneen kahden hyvin erilaisen toiminta-ajatuksen eteenpäin vieminen ei ole sujunut ongelmitta vaan MVL:n ja
TKL:n välillä kulkee kaiken aikaa pieni jännite.
– Esimerkiksi 1960-luvun lopulla MVL:n
jäsenkunta oli huolissaan siitä, että MVL:n
silloinen toiminnanjohtaja Heikki Norri
käytti aikaansa liikaa kylpylän asioihin.
Tämän seurauksena vuonna Heikki Norri
siirtyi pysyvästi TKL:ään kylpylän johtajaksi ja siitä alkoi MVL:n ja TKL:n eriytyminen.
Myös siitä, ketkä ovat jäseniä ja ketkä
ovat voineet käyttää kylpylää, on ollut erimielisyyttä.
– 1970-luvun puolivälissä yhdeksi kylpylätoiminnan ydinideaksi palautettiin
MVL:n jäsenten palveleminen. Toki oli
muitakin käyttäjiä kuten esimerkiksi sotaveteraanit, jotka muodostivat suurimman
osan asiakkaista.
TKL:n hallinnon paikkajako on niin
ikään aiheuttanut jännitettä.
– Vuoteen 1978 TKL:n hallinto oli Meijeriväen Liiton jäsenten hallussa, kunnes
meijerijohtajat perustivat oman yhdistyksensä ja tulivat mukaan TKL:n hallintoon.
Samaan aikaan myös maidontuottajat otettiin mukaan hallintoon.
TKL:n toimintaa ohjasi 1980-luvulta
eteenpäin aina pyrkimys laajentaa toimintaa, tehdä lisää investointeja ja kasvattaa liikevaihtoa. Kylpylä myytiin dramaattisesti
vuonna 1989 ja vuonna 1991 muukin toiminta ja omaisuus. Nykyään TKL vuokraa
loma-asuntoja.
Vuoden 1965 Maitolaouden toukokuun numerossa uutisoitiin kylpylän valmistumisesta.
Historia-artikkeli valmis
vuoden vaihteessa
Ilkka Levä on tutkinut historia-artikkelia
varten vanhoja pöytäkirjoja, Maitotalouslehtiä sekä muuta kirjallisuutta. Lisäksi hän
on haastatellut kymmentä entistä MVL:n ja
TKL:n aktiivia.
Artikkeli valmistuu vuoden loppuun
mennessä. Se julkaistaan sähköisessä muodossa ja TKL:n toiminnan eri vaiheita aina
perustamisesta vuoteen 2010 pääsee lukemaan MVL:n internetsivujen kautta osoitteessa www.mvl.fi
MAITOTALO US 5 • 2014 •
2 3 OPISKELU
TEKSTI TERO ORAVASAARI
Ruokamatka PohjoisItaliaan opetti arvostamaan
kotimaisuutta, perinteisiä
elintarvikkeita ja lähiruokaa
L
okakuussa 2014 suunnistimme ruoka- ja kulttuurimatkalle Italiaan. Meijeristeiksi valmistuva luokkamme oli
kasvavalla jännityksellä odottanut
opintomatkalle lähtöä jo pitkään. Lentokoneeseen noustessa saattoi vihdoin todeta
seikkailun alkaneen.
Ensimmäinen aamu Parmassa. Michelle Costa saapui noutamaan meitä hotellilta
Food Tour -kiertueelle. Lisensoitu oppaamme lähti innolla tutustuttamaan meitä italialaiseen ruokahistoriaan. Jo bussimatkalla
meijerille parmesaanijuuston vuosisatoja pitkä historia tuli tutuksi. Paikallinen suolakaivos oli aikoinaan ollut ratkaisevassa asemassa, jotta juuston valmistus pystyttiin aloittamaan Parman alueella.
Parmigiano Reggianon valmistustapa
hämmästytti
Meijerillä Parmigiano Reggianon valmistustapa hämmästytti meitä suuresti. Ensinnäkin raakamaidon annettiin kermoutua yön yli laakeilla ”peltivuoilla”, minkä
jälkeen pellin pohjalta valutettiin rasvaton
maito juustokattilaan. Kermakuori otettiin
talteen muuhun käyttöön. Separointia ei siis
tarvittu, kun homma hoidettiin perinteisellä menetelmällä.
Toiseksi juustomaitoa ei pastöroitu kattilassa. Tarvitsi vain lämmittää maito ja lisätä
juoksete. Juoksettumishäiriöitä ei juurikaan
esiintynyt. Avaimet onnistuneeseen juustonvalmistukseen olivat puhdas maito, suolaus
ja pitkä kuivakypsytys. Viinien kanssa juus-
KUVAAJA MICHELLE COSTA
Meijeristiopiskelijat ja häikäisevät Parman maisemat.
24
• MAITOTALO U S 5 • 20 1 4
toa maisteltuamme saattoi sen todeta olevan
hyvän makuista ja onnistunutta.
Parman kinkkua ja balsamicoa
Juustolan jälkeen bussi kyyditsi meidät jyrkkää tietä myöten ylängölle, jossa sijaitsi Parman kinkkua valmistava yritys. Kukkulalta
avautuneet maisemat häikäisivät meitä lähes yhtä paljon kuin kinkkulan kypsytysvarastot. Puisilla telineillä roikkui tuhansittain
kinkkuja kuivumassa. Alkuun mykistävään
tuoksuun tottui nopeasti. Kinkkulasta suuntasimme viinitilalle lounaalle. Alkupaloina
olleet kinkkulautaset tyhjenivät kohteliaasti
viimeisimmästä yritysvierailusta huolimatta. Paikallisen tilan viinit toimivat hyvin kyytipoikana niille, jotka eivät suuresti olleet il-
Meijerialan opiskelijoiden
kerhossa puhaltavat
muutoksen tuulet
makuivattujen kinkkujen ystäviä.
Balsamico viinietikan valmistaminen ei
ole hätäisen hommaa. Sen saatoimme todeta seuraavassa vierailupaikassa. Ensin
luulin kuulleeni väärin, mutta viinietikkaa
kypsytettiin Modenalaisen tilan tynnyreissä 12 vuotta. Vuosituotanto ei ollut kovin
suurta, mutta laatu korvasi määrän. Maisteluissa huomasi kuinka tippa viinietikkaa
sisälsi uskomattomia aromeita.
Viimeinen käyntikohde oli luomumaatila Hombre. Tilan opas esitteli meille pihaton, lypsyaseman ja paikan oman pienmeijerin. Lehmien ruokinta oli tarkoin suunniteltua, jotta parmesaanijuuston valmistamiseen saatiin laadultaan parasta mahdollista maitoa. Kierroksen jälkeen teimme lähiruokaostoksia tilan omassa myymälässä.
Ostoksia ja kulttuuria
Opintomatkan lopulla meillä oli päivän
verran aikaa tutustua Milanoon. Kaupungilla kävimme ostoksilla ja katsomassa jyhkeää tuomiokirkkoa. Kauppakadulla söimme erinomaista jäätelöä.
Italian matka oli kokonaisuudessaan
avartava elämys. Kaikki, mitä näimme ja
koimme, sai meidät ajattelemaan uudelleen omia tapojamme ja peilaamaan niitä
italialaisiin tapoihin. Oli mielenkiintoista
tarkastella meijeristin silmin yritysten hygieniatasoa, valmistusmenetelmiä ja oppia
uutta.
Jokainen ruokailu matkallamme oli uusi seikkailu italialaisiin makuihin. Paikallisilta opimme kuinka tärkeää on arvostaa
kotimaisuutta, perinteisiä elintarvikkeita ja
lähiruokaa.
Opintomatkamme ei olisi onnistunut ilman saamaamme tukea. Joten haluamme
osoittaa suuret kiitoksemme Teille, jotka
avustitte opintomatkaamme.
Kiitos Meijerialan Ammattilaiset MVL
ry ja Meijerioppilaitoksen Kannatusyhdistys ry !
Opiskelijoiden kerhon puheenjohtajana jatkaa kevääseen 2015 asti viime kevätkokouksessa valittu Roosa
Oja-Lipasti. Sihteeriksi ja varapuheenjohtajaksi valittiin Roni Mänttäri ja rahastonhoitajaksi Taru Nykänen. Muiksi hallituksen jäseniksi valittiin Eerika
Linna, Aki Latvaniemi, Laura Lautamo
ja Mirkka Laitila.
Hallituksen jäsenet aikovat herätellä henkiin monta vuotta uinumassa olleen kerhon toiminnan järjestämällä
kerhon jäsenille pikkujoulut joulukuussa 2014 sekä muuta toimintaa talven aiMeijerialan opiskelijoiden puheenjohtaja Rookana. Kerho järjestää opiskelijaristeilylsa Oja-Lipasti ja sihteeri/varapuheenjohtaja Roni
le 13.3.2015 lähteville innokkaille opisMänttäri.
kelijoille yhteiskuljetuksen HämeenlinHAMI:n Sairion meijerioppilaitoksessa pi- nasta Helsinkiin ja takaisin. Mahdollisesti
dettiin 28.10.2014 Meijerialan opiskelijoi- tavoitteena on myös innostaa opiskelijoita
den kerhon syyskokous. MVL:n järjestö- mukaan liittokokoukseen elokuun lopussa
päällikkö Tomi Seppä oli paikalla kertomas- 2015 järjestämällä yhteiskuljetus myös silsa liiton tapahtumista ja uudesta työehtoso- loin.
pimuksesta, joka sisältää myös meijerialan
Tulevista tapahtumista ilmoitetaan ajanopiskelijoiden uudistetut työssäoppimisajan kohtaisissa Maitotalous-lehden numeroissa
eli harjoitteluajan palkat.
sekä liiton nettisivuilla www.mvl.fi
Valmistuneita
Hämeen ammatti-instituutista valmistui 31.10. 2014 uusia meijeristejä:
Saija Eskola
Marjo Hyyppä
Tuula Kaarlela
Matti Korhonen
Henna Kuhlman
Maria Lintuluoto
Katriina Lähteenmäki
Reetta Ojanperä
Tero Oravasaari
Kristiina Salomaa
Henna-Maija Savolainen
Heidi Takkunen
Pihla Tonteri
Mika Yrjönen
MVL:n stipendin sai Tero Oravasaari. Onnea uusille meijeristeille!
MAITOTALO US 5 • 2014 •
2 5 Rauhallista Joulua
F ridfull Jul
26
• MAITOTALO U S 5 • 20 1 4
Työttömyyskassan
nimi ja yhteystiedot muuttuvat
Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa aloittaa toimintansa vuoden alussa
Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassa (MMTK), johon valtaosa MVL:n jäsenistä
kuuluu, sulautuu Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöiden työttömyyskassaan 1.1.2015
alkaen. Uuden työttömyyskassan nimeksi tulee Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa
- JYTK. Kassan jäsenmäärä tulee olemaan lähes 60 000 ja kokoluokaltaan se on Suomen
Vuodenvaihteen
päivärahojen
maksatukseen
muutoksia
Työttömyyskassan fuusio aiheuttaa muutoksia vuodenvaihteen päivärahojen maksatukseen.
Kuluvan vuoden viimeinen maksatusajo on perjantaina 19.12.2014, joten sähköisiä jatkohakemuksia voi toimittaa nykyiseen osoitteeseen 19.12. klo 12.00 asti.
Tämän jälkeen järjestelmä sulkeutuu.
MMTK:n viimeinen maksupäivä tulee
olemaan tiistai 23.12.2014, jonka jälkeen
MMTK:n rekisteritiedot yhdistetään Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassan rekistereihin.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ajalla 20.12. – 31.12.2014 kassaan ei voi
lähettää sähköisiä jatkohakemuksia eikä
kassa pysty käsittelemään myöskään postitse tulleita päivärahahakemuksia.
Työttömyyskassa on muuton vuoksi
suljettuna 23.-31.12.2014.
11. suurin kassa.
MMTK:n työttömyyskassan fuusion taustalla on huoli työttömyyskassan tulevaisuudesta pitkällä aikavälillä.
- Fuusioitumalla Julkis- ja yksityisalojen
toimihenkilöiden työttömyyskassan kanssa varmistetaan kassan maksuvalmius sekä
nopea palvelu MVL:n jäsenille myös tulevai-
suudessa, Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassan johtaja Anja Tikka kertoo.
Fuusio ei vaikuta kassan maksamiin
etuuksiin mitenkään. Ne säilyvät ennallaan.
Ainoastaan kassan nimi ja yhteystiedot
muuttuvat. Käytännönjärjestelyistä johtuen vuodenvaihteen päivärahojen maksatukseen tulee muutosta.
Päivärahan
hakeminen 1.1.2015
alkaen
Työttömyyskassan
yhteystiedot 1.1.2015
alkaen:
Päivärahaa haetaan entiseen tapaan kalenterikuukausittain tai neljän kalenteriviikon jaksoissa.
Sähköiset hakemukset (sekä ansiopäivärahan ensihakemukset että jatkohakemukset) tehdään uuden nettisivun
www.jytk.fi kautta.
Nettisivuilta löytyy kirjautumisohjeet
järjestelmään.
Postin kautta lähetettävät hakemukset
toimitetaan osoitteeseen:
Julkis- ja yksityisalojen
työttömyyskassa - JYTK
Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki
Julkis- ja yksityisalojen
työttömyyskassa - JYTK
Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki
puhelin faksi
päivystys
sähköposti
nettisivut
020 789 3871
020 789 3872
020 690 069
(ma – pe klo 9.00 - 15.00)
[email protected]
www.jytk.fi
Aija Olin
020 690 069
Hanna Salmela 020 690 069
Jeanette Pitkänen 020 789 3887
Anja Tikka
020 789 3875
MAITOTALO US 5 • 2014 •
27 PERHE JA TYÖ
Valtaosa parivuotiaiden isistä ei
aio jäädä kotihoidon tuelle
N
oin kolme neljästä parivuotiaan
lapsen isästä sanoo, että he eivät
ole käyttäneet eivätkä aio käyttää
hoitovapaata ja sen ajalta maksettavaa kotihoidon tukea. Noin kymmenesosa isistä (13 %) ei ollut vielä päättänyt asiaa lapsen ollessa parivuotias. Hoitovapaan
ja kotihoidon tuen käyttämättä jättäviä isiä
on hieman vähemmän (72 %) niiden isien
keskuudessa, jotka ovat pitäneet isäkuukauden kuin niiden isien (78 %), jotka eivät ole
sitä pitäneet.
THL:n yhteistyössä Kelan tutkimusosaston kanssa marras-joulukuussa 2013 toteuttamaan Perhevapaakyselyyn vastasi noin
2200 isää, jotka olivat käyttäneet jotain perhevapaata vuonna 2011 syntyneen lapsensa
kanssa. Noin joka neljäs isä ei käytä mitään
perhevapaita. Kaikista suomalaisista isistä
vain kaksi sadasta hoitaa lasta kotihoidon
tuen turvin (Kela 2013).
Isät eivät pidä hoitovapaalle jäämistä
taloudellisesti mahdollisena
Yleisimpänä hoitovapaan esteenä isät mainitsevat perheen talouden: yli puolet ansiotyössä olevista isistä (58 %) sanoo, että hoitovapaalle jääminen kotihoidon tuen turvin
ei ole taloudellisesti mahdollista. Lähes joka
neljäs isä ei pitänyt tarpeellisena jäädä hoitovapaalle. Joka viides isä jätti hoitovapaan pitämättä siksi, että puolisolla ei ole työpaikkaa, ja lähes yhtä usein myös siksi, että lapsi oli mennyt päivähoitoon heti vanhempainvapaan jälkeen. Työhön liittyvät tekijät –
työn luonteen tai työkiireet – mainitsi syyksi hoitovapaan pitämättä jättämiselle melko
harva eli 17 % ja 14 % isistä.
Hoitovapaata ja kotihoidon tukea
käyttävät koulutettujen äitien
koulutetut puolisot
Hoitovapaata ja kotihoidon tukea käyttää
pieni vähemmistö isistä. Kaikista Perhevapaakyselyyn vastanneista isistä noin joka
kymmenes oli ollut hoitovapaalla ja kotihoidon tuella vuonna 2011 syntyneen lapsensa
kanssa vastatessaan kyselyyn vuoden 2013
lopulla. Kyselyn vastaajat olivat siis selvästi keskimääräistä aktiivisempia kotihoidon
tuen käyttäjiä.
28
• MAITOTALO U S 5 • 20 1 4
Hoitovapaan ja kotihoidon tuen käyttö jakautuu isien keskuudessa samaan tapaan kuin isäkuukauden käyttö. Hoitovapaalla ovat lapsen ollessa parivuotias olleet
kaikkein yleisimmin isät, joiden puolisolla
on korkeakoulutus. Vähemmän koulutettujen äitien puolisoista hoitovapaalle jää huo-
mattavasti harvempi.
Puolison koulutus heijastuu selvimmin
isien kiinnostukseen pitää hoitovapaata,
mutta myös isän oma koulutus vaikuttaa isien toimintaan: korkeakoulutetut isät pitivät
hoitovapaata merkittävästi yleisemmin kuin
vähemmän koulutetut isät. Ensimmäisen lap-
sen kanssa isät pitävät hoitovapaata useammin kuin toisesta lapsesta eteenpäin, ja yli
kolmikymppinen isä jää useammin hoitovapaalle kuin sitä nuorempi.
Isäkuukauden käyttäjät useammin
hoitovapaalla
Isäkuukautta ja hoitovapaata käyttävät siis
samankaltaiset isät. Isäkuukauden pitäneet
isät käyttävätkin useammin myös hoitovapaata. Isäkuukauden pitäneistä isistä 17 %
oli parhaillaan, oli ollut tai aikoi olla hoitovapaalla parivuotiaan lapsensa kanssa. Sen sijaan vain 7 % isistä, jotka eivät olleet pitäneet
isäkuukautta, oli ottanut tai aikoi ottaa hoitovapaata. Hoitovapaata ei pitänyt eikä aikonutkaan pitää valtaosa molemmista ryhmistä, mutta isäkuukauden pitäneistä harvempi
oli tällä kannalla.
Kohentaako kotihoidon tukikauden
puolittaminen sukupuolten
tasa-arvoa?
Jää nähtäväksi miten valmisteilla oleva kotihoidon tuen kiintiöiminen puoliksi äidille ja
isälle vaikuttaa isien kotihoidon tuen käyttöön. Kun nykyisin isäkuukauden käyttäjistäkin – eli myönteisesti pidemmän perheva-
Ansiotyössä olevien isien yleisimmät syyt olla pitämättä hoitovapaata (%). paan pitämiseen suhtautuvista isistä – vain
alle 20 % käyttää hoitovapaata ja kotihoidon
tukea, tulokset eivät tue ajatusta siitä, että kotihoidon tukikauden puolittaminen äidin ja
isän kesken lisäisi merkittävästi isien osuutta kotihoidon tuen käyttäjinä ja näin edistäisi sukupuolten tasa-arvoa.
Kotihoidon tuen uudistuksen kohderyhmän eli parivuotiaiden lasten perheissä ei kovin usein ole se tilanne, että äiti vielä tässä
vaiheessa olisi jatkamassa kotihoidon tukikauttaan, joka uudistuksen jälkeen siis siirtyisi isän käytettäväksi. Parivuotiaiden lasten
äideistä reilulla neljänneksellä on jo nuorempi lapsi, jonka kanssa he ovat perhevapaalla.
Jos parivuotias on nuorimmainen, äideistä
enää neljännes on kotona hoitamassa lasta.
Tulosten mukaan melko monessa perheessä isän ratkaisuun kotihoidon tuelle
jäämisestä vaikuttaa se, että perheen äidillä ei ole työpaikkaa, johon mennä. Isät, joiden puolisolla on vähän koulutusta, käyttävät hoitovapaata selvästi harvemmin kuin
isät, joilla on korkeasti koulutettu puoliso.
Samalla juuri vähän koulutetut ja heikossa
työmarkkina-asemassa olevat äidit ovat niitä, jotka ovat kotihoidon tuella vielä lapsen
ollessa parivuotias. Toisin sanoen uudistus
kotihoidon tukikauden jakamiseksi kohdistuu juuri niihin perheisiin, joissa isät tähän
mennessä ovat käyttäneet hoitovapaata vähiten, ja joissa heidän on äidin huonojen työllistymismahdollisuuksien vuoksi vaikea hoitovapaalle jäädä.
Taloudelliset syyt painavat eniten siinä,
että isät eivät käytä kotihoidon tukea. Tämä
on tilanne myös perheissä, joissa isä on pitänyt isäkuukautensa. Vain hyvin pieni vähemmistö isistä ja äideistä kannattaakin ehdotusta kotihoidon tukikauden puolittamisesta äidin ja isän kesken. (THL)
Vuonna 2011 syntyneiden lasten isien hoitovapaan käyttö vuoden 2013 marras-joulukuuhun
mennessä (%).
MAITOTALO US 5 • 2 014 •
29 Vastuuverkko tarjoilee
luotettavaa tietoa vastuullisista
ruokavalinnoista
Mitä on vastuullinen ruoantuotanto? Mitä ruokaketjun eri toimijat tekevät vastuullisesti? Mistä
minä kuluttajana saisin tukea vastuullisille ruokavalinnoilleni? Vastuuverkko.fi on uusi tietopankki
ja keskustelukanava ruoantuotannon ja -kulutuksen vastuullisuudesta.
T
utkimustietoa ruokaketjun vastuullisuudesta karttuu jatkuvasti, mutta tieto on hajanaista. Sitä voi olla
myös vaikeaa soveltaa arkipäivän
valintoihin.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n uusi Vastuuverkko.fi -sivusto tarjoaa vastuullisten ja kestävien kulutusvalintojen tueksi käytäntöön sovellettua tutkimustietoa.
– Pyrimme jakamaan faktatietoa ruoantuotannon ja -kulutuksen vastuullisuuteen
liittyvistä monimutkaisista kysymyksistä.
Vastuullisuuteen liittyy paljon myös ristiriitaisuutta, joten herättelemme tästä myös
keskustelua kuluttajien, ruokaketjun toimijoiden, tutkijoiden, päätöksentekijöiden ja
muiden ruoantuotannon vastuullisuudesta
kiinnostuneiden välillä, kertoo MTT:n Vastuullinen ruokaketju – hyvinvoiva kuluttaja -tutkimusalueen tutkimuspäällikkö JuhaMatti Katajajuuri.
lisuuden eri osa-alueista. Lisäksi sivustoilla
tehdään tutkimusta ja pikagallupeja.
Vastuuverkon artikkelien, näkökulmien
ja keskustelujen aiheita ovat muun muassa
kuluttamisen vastuullisuus, vastuullinen liiketoiminta, ruoantuotanto sekä näitä tukevat politiikkatoimenpiteet. Vastuulliset valinnat omalle lautaselle
Ensimmäiset Vastuuverkon artikkelit esittelevät vastuullisuuden eri ulottuvuuksia.
Omien ruokavalintojen vastuullisuutta voi
siis punnita muun muassa lähiruoasta, ruokahävikistä ja ruoan ilmastovaikutuksista
kertovien artikkelien avulla.
– Omia vastuullisia valintoja voi tehdä
esimerkiksi miettimällä hyvissä ajoin, mitä meidän perheessämme syödään tänään.
Syödäänkö lähialueen tuotteista valmistettua kotiruokaa, resurssitehokkaasti tuotettua valmisruokaa vaiko kenties eilisen ruoan tähteistä tuunattua uusioruokaa. Vastuullisen syömisen vaihtoehtoja on paljon, kertoo tutkija Jaana Kotro.
kossa myös muut suomalaiset tutkimuslaitokset, ruokaketjun toimijat ja sidosryhmät.
Sivustolle toivotaan runsaasti keskustelijoita ruoantuotantoon ja -kulutukseen liittyvistä aiheista. Ensimmäisenä keskustelunaiheena Vastuuverkossa selvitetään, mitkä asiat vaikuttavat kuluttajien ruokavalintoihin.
Lukijat voivat myös ehdottaa kiinnostavia
keskustelunaiheita ja teemoja.
Vastuuverkko
löytyy
osoitteesta
www.vastuuverkko.fi. Tervetuloa lukemaan
ja keskustelemaan!
Luonnonvarakeskus
aloittaa 1.1.2015
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
RKTL ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike tilastopalvelut yhdistyvät 1.1.2015 LuonnonvarakesWHO WE ARE
kukseksi.
Lisää www.luonnonvarakeskus.fi
Faktatietoa yhdeltä luukulta
Vastuuverkossa näkee yhdellä silmäyksellä,
mitä ruokasektorilla tapahtuu, mitkä vasOsallistu keskusteluihin!
tuullisuuteen liittyvät kysymykset ruokaketVastuuverkon artikkeleja tuottavat alukthe heart
of Franche-Comté,
first French region for the
jun eri tahoja askarruttavat ja millaisia käsi MTT:n jaLocated
vuodenin2015
alussa
aloittavan
manufacturingtutkijat,
of unpasteurized
milk cheeses and cheese spreads, the
sityksiä esimerkiksi kuluttajilla onWHO
vastuul-WE Luonnonvarakeskuksen
mutta jatARE
National Dairy School (ENIL) of Besançon-Mamirolle has been training
the technicians and the experts of the dairy companies since 1888.
Our partners
Juustokursseja Ranskassa
As a member of the National Dairy Schools Network and the European
Association of the Dairy technologists, our institute trains students and
employees from all over the world.
Located in the heart of Franche-Comté, first French region for the
manufacturing of unpasteurized milk cheeses and cheese spreads, the
National Dairy School (ENIL) of Besançon-Mamirolle has been training
the technicians and the experts of the
dairy companies
since(ENIL)
1888.of Besancon-Mamirolle, France. Deadline for registration 22.12.2014
National
Dairy School
Hard and semi-hard cheese technologies 19.-23.1.2015
Soft Cheese 23.-27.3.2015
As a member of the National Dairy Schools Network and the European
Association of the Dairy technologists, our institute trains students and
Enil of Poligny, France. Deadline for registration 6.3.2015
employees from all over the world.
TRAINING SESSION
Lisää www.mvl.fi/kursseja
TRAINING SESSION
Hard and semi-hard cheese
technologies
30
Hard and semi-hard cheese
Ref - FA 23
• MAITOTALO U S 5 • 20 1 4
YOUR STAY WITH US
Our pa
MAITOTALO US 5 • 2014 •
31 MVL:n eläkeryhmän kevätmatka
Elsass (Ranska) – Schwarzwald (Saksa) 22. – 28.5.2015
Ohjelma:
Pe 22.5. Muenchen – Burgheim
La 23.5. Hochkönigsburg – Riquewihr – Colmar
Su 24. 5. Vogeesien kiertoajelu
Ma 25.5. Schwarzwald
Ti 26. 5. Strassburg
Ke 27.5. Schwarzwaldin kiertoajelu – kellomuseo
To 28.5. Kotimatka
Tarkemmat ohjelmatiedot osoitteessa
www.mvl.fi/alueyhdistykset/mvl_elakeryhma
Majoitus:
Hotel Kreuz-Post, Burgheim
Matkan hinta:
Matkan hinta on noin 1200 euroa, lopullinen hinta selviää,
kun lentoliput on hankittu.
Yhden hengen huoneen lisämaksu 120 euroa. Eläkeryhmän
jäsenille myönnetään matkatukea.
Hintaan sisältyy:
Lennot ja bussimatkat,
6 x yöpyminen puolihoidolla Hotel Kreuz-Post/Burgheim
2-5 päivinä paikallinen opas
Pääsymaksut Hochkönigsburgin ja Bonndorfin linnaan sekä
”Huesliin”, ”Avojuna” Riquewihrissä,
Colmar-kaupunkikierto, juustolounas Vogeesien vuorilla,
Strassburg/parlamenttitalo, Oldtimer ajo ja viininmaistajaiset,
yövahtikierros, Schwarzwaldin kakun valmistus sekä maistiaiset
Kahvi ja leivos Colmarin kauppahallissa
Tulkkipalvelut, Maija Ellinger
Yhteistyökumppani bussifirma Held Reisen
Hinta ei sisällä matkavakuutusta!
32
• MAITOTALO U S 5 • 20 1 4
Ilmoittautumiset 30.12.2014 mennessä:
Ritva Kauppi, puh. 040 767 1054 tai [email protected]
Terttu Karjalainen, puh. 050 536 1615 tai
[email protected]
Matkaryhmän koko max 40 henkilöä, jos matkalle halukkaita
on enemmän, suoritetaan arvonta.
MERKKIPÄIVIÄ
Järjestöneuvos
HEIMO BREILIN
85 v. 22.12.2014
Väinönkatu 3 C 28
57100 Savonlinna
matkoilla
Varainhoitaja
MARI LAMPINEN
50 v. 25.1.2015
Kuurna-Kulhontie 122 A
80910 Kulho
Juhlat kotona Onnelassa la 24.-su 25.1.2015
klo 13 alkaen. Tervetuloa!
Onnittelut Joensuun
OP FI04 5770 0540 1876 29
Sihteeri
KYLLIKKI BREILIN
85 v. 2.2.2015
Väinönkatu 3 C 28
57100 Savonlinna
ei vastaanottoa
Meijeristi
MAILA KARHUNEN
80 v. 25.12.2014
Tapionkatu 13 E 47
33500 Tampere
juhlat perhepiirissä
Vuorovastaava
ARTO RIUTTA
50 v. 2.2.2015
Härmälänsaarenkatu 13 A 29
33900 Tampere
ei vastaanottoa
Meijeristi
ELLI KUIVAINEN
80 v. 2.1.2015
Mannerheimintie 47 B 36
00250 Helsinki
Meijeristi
KARL-ERIK FORSELL
70 v. 4.2.2015
Vanha Ouluntie 106 b
67410 Kokkola
ei vastaanottoa
Meijeristi
RAILI SIKKILÄ
70 v. 26.1.2015
Tapulikuja 2 B 14
60100 Seinäjoki
matkoilla
Koneenhoitaja
JORMA KÖSSI
85 v. 10.2.2015
Siimeksentie 27
21880 Pöytyä
ei vastaanottoa
MVL-Eläkeryhmä kutsuu jäseniään
Virkistyspäiville Ikaalisten Kylpylään 9.-12.2.2015
Ohjelma koostuu pääosin kylpylän tarjoamista päiväohjelmista runsaine
aamiais- ja buffet-pöytineen. Kylpylän kuntosalit ja saunat ovat vapaasti käytettävissämme, wellness & sport-liikuntaohjelmat kuuluvat osaksi virkistyspäivien
pakettia.
Majoittuminen on kylpylän päärakennus Mainingissa. Kokoontuminen kylpylään ma 9.2. klo 15.00 ja lähtö kotiin to 12.2. klo 12.00.
Eläkeryhmä myöntää virkistyspäiville osallistuvalle jäsenelleen avustusta 100 €.
Alennettu hinta jäseneltä on 167 €/2hh ja 257 € yksin majoittuessa.
Lisähintaan voi varata hoitoja Kauneuskeskuksesta. Ennakkoon varatuista hoidoista saa 10 %:n alennuksen, puh. (03) 451 2050.
Lisätietoja ja ilmoittautumiset 15.1.2015 mennessä:
Matti Kangasalusta, puh. 0400 600 826, [email protected]
Heikki Lammela, puh. 0400 593 331, [email protected]
Tervetuloa Ikaalisiin! MVL-Eläkeryhmä
MAITOTALO US 5 • 2014 •
33 Maitotalous 2015
Ilmestyminen: Ilmoitushinnat:
20.2.2015
24.4.2015
1.7.2015
9.10.2015
11.12..205
4-väri aukeama 1/1 sivu
1/2 sivu 1/4 sivu 1/8 sivu 2 000 €
1 200 €
750 €
500 €
400 €
Aineistot: Tiedostomuoto:
painokelpoinen pdf sähköpostina
[email protected] ja
faksivedokset 020 770 3023.
Leikkuuvara 5 mm aineistoissa, jotka menevät
leikkauksiin saakka.
Aineiston viimeinen sisäänjättöpäivä 3 viikkoa
ennen ilmestymistä.
MVL:n kerhot:
Kerhon myymien ilmoitusten hinnasta 70 %
tulee kerhon käyttöön.
Joko saat MVL:n
uutiskirjeen?
MVL:n sähköinen uutiskirje tarjoaa katsauksen MVL:n ajankohtaisiin asioihin ja
tapahtumiin. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi
osoitteessa www.mvl.fi/tilaa_kirje
MVL:n tiedotteet
suoraan kännykkääsi
Joko sinulla on käytössäsi MVL:n tekstiviestipalvelu? Sen kautta saat MVL:n tiedotteet
suoraan kännykkääsi. Tekstiviestipalveluun
voit liittyä osoitteessa www.mvl.fi
MVL Facebookissa
Seuraa Meijerialan Ammattilaisia Facebookissa: https://www.facebook.com/Meijerialan.Ammattilaiset.MVL
MVL:n jäsenedut
Maitotalouden ja edullisten lomakohteiden lisäksi MVL:n jäsenenä
saat monia erikoishintaisia palveluja yhteistyökumppaneiltamme.
Katso jäsenedut osoitteessa
www.mvl.fi/jasenyys_ja_jasenedut
34
• MAITOTALO U S 5 • 20 1 4
Muutoksia jäsentiedoissa?
■ Muistathan ilmoittaa jäsentiedoissasi tapahtuneista muutoksista liittoon.
■ Jos vaihdat työpaikkaa, ilmoita siitä liittoon välittömästi. Laadi uuden työnantajasi kanssa
jäsenmaksun perintäsopimus sekä päättymisilmoitus entisen työnantajasi kanssa ja
toimita ne liittoosi viikon kuluessa työpaikan vaihtumisesta. Voit myös pyytää yhdysmiestäsi
hoitamaan asian. Häneltä saat tarvittaessa lisätietoja asiasta.
■ Eläkkeelle jäävien on itse ilmoitettava asiasta liittoon.
■ Jäsentietomuutosilmoituslomake löytyy MVL:n internet sivuilta www.mvl.fi kohdasta
lomakkeet.
MVL:N ALUEYHDISTYKSET
TOIMISTO
HALLINTO
Kalevankatu 54 C, 00180 Helsinki,
puh. (09) 6156 611, faksi (09) 6156 6220
sähköposti: [email protected]
www.mvl.fi
Valtuuston puheenjohtaja Paula Kyyrönen
Valio Oy Lapinlahden tehdas,
puh. 040 734 8642, [email protected]
Toiminnanjohtaja Juha Yli-Kovanen
puh. (09) 6156 6222, 0400 602 398
Järjestöpäällikkö Tomi Seppä
puh.(09) 6156 6224, 040 675 3070
Tiedottaja Tarja Rauhala
puh. (09) 6156 6227, 0400 656 522
Hallituksen puheenjohtaja Kari Harsia
Valio Oy Seinäjoen tehdas,
puh. 050 384 0741, [email protected]
Hallituksen ja valtuuston kokoonpanot
löytyvät osoitteesta www. mvl.fi
Toimistonhoitaja Eija Kousa
puh. (09) 6156 611, 040 577 2815
Pl 115, Lastenkodinkatu 5 b, 00181 Helsinki
Uudet yhteystiedot 1.1.2015 alkaen ks. sivu 27
Puhelin: (09) 6866 340
Faksi: (09) 6866 3441
Sähköposti: [email protected] Internet: www.mmtk.fi
Puhelinpäivystys ma-pe 9.00 - 11.00
Toimistosihteeri/jäsenasiat
Jeanette Pitkänen (09) 6866 340
(09) 6866 3445
(09) 6866 3444
(09) 6866 3446
OIKEUSPALVELUA
Meijerialan Ammattilaisten jäsenenä saat
maksutonta oikeuspalvelua puhelimitse.
Työsuhdekysymyksissä yhteys ensin liittoon.
Puhelin (09) 8770 400, faksi (09) 8770 4040
Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy
Kassanjohtaja
Anja Tikka (09) 6866 3442
VAKUUTUSETU JÄSENILLE:
LIITTOVAKUUTUS on vapaa-ajan turvana
kaikille Meijerialan Ammattilaiset
MVL ry:n alle 70-vuotiaille jäsenille.
Liittovakuutuksen numero on 201-2037214.
Lisätietoja lähimmästä Ifin konttorista tai
If-Palvelusta, puhelin 010 191919.
TKL:N TERVEYS- JA
KUNTOLOMAT RY
Kalevankatu 54 C, 00180 Helsinki
puh. (09) 6156 6265
faksi (09) 6156 6220
www.mvl.fi/tkl
Toiminnanjohtaja: Juha Yli-Kovanen (oto)
Toimistonhoitaja: Eija Kousa (oto)
HELSINKI
Tuula Koppelomäki, Valio Helsinki,
puh. 040 594 0503
HERAJOKI
Eero Hynynen, Valio Riihimäki,
puh. 050 384 2515
KESKI-POHJANMAA
Birgitta Jämsä, Valio Toholampi,
puh. 050 384 1179
MAA- MERI- JA METSÄALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA - MMTK
LAND- SJÖ- OCH SKOGSSEKTORERNAS ARBETSLÖSHETSKASSA
Aija Olin Soile Lindgren Hanna Salmela ETELÄ-POHJANMAA
Kari Harsia, Valio Seinäjoki,
puh. 050 384 0741
HÄME
Teemu Tuominen, Valio Turenki,
puh. 050 380 6823
JÄSENPALVELUJA
Etuuskäsittelijät
PUHEENJOHTAJAT 2015
KESKI-SUOMI
Matti Ylitalo, Valio Jyväskylä,
puh. 050 384 0345
KUUSAMO
Ulla Nivala, Kuusamon Juusto Oy,
puh. 050 545 1173
KYMI-KARJALA
Tarja Loppi, Valio Joensuu,
puh. 050 384 2575
OULU
Jaakko Mäkikallio, Valio Oulu,
puh. 050 384 0224
POHJOIS-POHJANMAA
Jussi Viitala, Valio Haapavesi,
puh. 050 398 3211
SATAKUNTA
Hanna Anttila, Osuuskunta Satamaito Pori,
puh. 050 364 0492
SAVO
Tiina Parviainen, Valio Lapinlahti,
puh. 040 565 5092
ÖSTERBOTTNISKA KLUBBEN
Desirée Engström, Valio Kaitsor,
tel. 050 573 5406
Kausikämpät:
Vapaa-ajan asuntojen vuokraus.
Varaukset:
• Rönnäs, puh. 0400 714 673
• Levi, puh. 0207 630 820
Meijerialan Ammattilaiset MVL ry pitää jäsenrekisteriä sääntöjensä mukaisen toiminnan
ylläpitämistä varten. Rekisterin jäsentiedot on koottu jäsenhakemuksesta saatujen tietojen
MEIJERIALAN OPISKELIJOIDEN
KERHO MVL RY
Roosa Oja-Lipasti
puh. 040 561 2791
MEIJERI-INSINÖÖRIT MVL RY
Olli Ruotsalainen
puh. 050 407 8705
MVL-ELÄKERYHMÄ
Heikki Lammela
puh. 0400 593 331
perusteella. Jäsentietoja käsitellään 1.6.1999 voimaan tulleen henkilötietolain mukaisesti.
MAITOTALO US 5 • 2014 •
35 Laatuaikaa edullisesti liiton jäsenetukohteissa
Uutta
Katinkulta Villas Vuokatissa
Katinkulta
Vuoden 2015 alusta alkaen MVL:n jäsenten käytössä on Vuokatissa
Villas
sijaitseva kahden makuuhuoneen lomahuoneisto Katinkulta Villas.
Vuokraus viikoksi kerrallaan, la-la, hinta 450 euroa/viikko.
Varaukset: www.mvl.fi/katinkultavillas
käyttäjätunnus: MVL
salasana: lomavaraus
Muistathan myös muut Holiday Clubin lomakohteet:
MVL:n jäsenille vähintään 15 %:n alennus Holiday Club
Resortsin kylpylähotellien ja vähintään 20 %:n alennus
loma-asuntojen päivän hinnoista.
Varaukset: www.holidayclub.fi - kampanjakoodi: mvl15
Levin Kausikämpät ja Levin Origo
Rönnäsin Kausikämpät
Polarmeetings, puh. 0207 630 820 tai [email protected]
Levin kohteiden hinnat osoitteessa www.mvl.fi/lomakohteet
Rönnäsin Kausikämpät, puh. 0400 714 673 tai [email protected]
Hinnat osoitteessa www.ronnas.fi
Tiedustelut ja varaukset:
Tiedustelut ja varaukset:
Levin Kausikämpillä
tai Origossa ja Rönnäsin
Kausikämpillä majoittuvat
MVL:n jäsenet saavat 35 %:n ja
TKL:n jäsenet 45 %:n alennuksen
ohjehinnoista. Lisäksi Levin kohteissa
majoittuvat MVL:n tai TKL:n jäsenet
saavat kaksi lippua Hotelli
Levitunturin kylpylään.
Liput Polarmeetingsistä.
Tahkonpellon loma-asunnot
Tahkovuoressa
Hotelli Terme
Ikaalisten Kylpylä
varauskalenterista https://omistajaliittyma.tahko.com/
- käyttäjätunnus : jytypellot
- salasana : pellot234
TAHKOcom Oy, myyntipalvelu Marje Toom, puh. 017 481 400 tai sähköposti: marje.toome(at)tahko.com
puh. (09) 615 6611 tai www.mvl.fi/varauskalenteri
Tiedustelut ja varaukset:
MVL:n jäsenille vähintään 15 %
alennus Holiday Club Resortsin
kylpylähotellien ja vähintään 20 %
alennus loma-asuntojen päivän
hinnoista.
Varaukset 3 vkr (pe-ma) tai 4 vrk (ma-pe)
UUTTA!
Varaa Terme itse
suoraan kalenterista
osoitteessa
www.mvl.fi/
varauskalenteri
Hinnat ja lisätietoja kohteista osoitteessa
www.mvl.fi/lomakohteet