Document

Kuivakäymäläkuulumisia
Raini Kiukas
DT-keskus Kuivakäymälä
WWW.DT-KESKUS.FI
RT® -KORTTI
• RT-kortisto on suomalaisen Rakennustieto Oy:n julkaisema
kortistomuotoinen tietokokoelma, joka sisältää tietoa ja ohjeita
mm. rakenteista, tilasuunnittelusta, rakennusalan sopimuksista ja
tehtävänjaosta. Myös rakennusalan säädökset ja vertaileva tieto
erilaisista rakennusalan tuotteista julkaistaan kortistossa. Kortisto
on saatavissa RT Net -nettipalveluna. Sitä julkaistaan myös CD- ja
paperimuodossa.
• Ensimmäiset RT-kortit laati Alvar Aallon aloitteesta 1942 perustettu
Suomen Arkkitehtiliiton jälleenrakennustoimisto (vuodesta 1947
nimellä Asemakaava- ja Standardisoimislaitos, nykyisin
Rakennustieto) yhteistyössä eri järjestöjen ja alan asiantuntijoiden
kanssa sekä Rakennusstandarditoimikunnan valvonnassa.
Rakennuksen eri osien ohjeistuksesta RT-kortisto laajeni 1945 myös
keittiökalusteiden standardointiin.
• Wikipediasta otettu tieto
UUSI RT® KORTTI
VEDETTÖMÄT JA VÄHEÄVETISET KÄYMÄLÄT
• RT 69-11177
OHJE
• LVI 23-10246
•
Korvaa RT 69-10585 (v. 1995) ja LVI 23-10246
20 VUODESSA ON TULLUT
RUNSASTI UUSIA
KÄYMÄLÄMALLEJA JA KÄYTTÖ
MYÖS RAVINTEIDEN KIERRÄTYS
LISÄÄNTYNYT
OHJEEN SISÄLTÖ
Uudessa ohjeessa käsitellään kuivakäymälöiden ja vähän vettä käyttävien
käymäläjärjestelmien toimintaperiaatteita, tilatarpeita, teknisiä ominaisuuksia sekä
ylläpidon asettamia vaatimuksia. Ohjeen tarkoitus on auttaa kulloiseenkin
käyttökohteeseen parhaiten soveltuvan käymälätyypin valinnassa ja
käymäläjärjestelmän suunnittelussa. Lisäksi esitellään keskeiset tällaisiin käymälöihin
liittyvät säädökset ja lisätiedon lähteitä.
SISÄLLYSLUETTELO
1 JOHDANTO
2 KÄSITTEITÄ
3 KÄYMÄLÄJÄTTEEN MÄÄRÄ JA OMINAISUUDET
4 LAINSÄÄDÄNTÖ
5 KÄYTTÖKOHTEET JA KÄYMÄLÄTYYPIN VALINTA
6 KÄYMÄLÖIDEN PERUSTYYPIT
6.1 Kuivakäymälät
6.2 Vähän vettä käyttävät huuhtelukäymälät
6.3 Vedettömät urinaalit
7 ILMANVAIHTO
8 SIJOITUS, TILANTARVE JA VARUSTELU
8.1 Ulkokäymälät
8.2 Sisäkäymälät
8.3 Käymälähuoneen varustelu
9 KÄYMÄLÄJÄTTEEN KÄSITTELY
9.1 Kompostointi ja lannoitekäyttö
9.2 Jäteveden käsittely
KIRJALLISUUTTA
TEKIJÄT
Toimikunnan jäsenet
• Seppo Niiranen, sihteeri, Rakennustietosäätiö
• Mia O'Neill, HTT, Käymäläseura Huussi ry, hall. pj,
Syklissä RAKSA-projektin projektipäällikkönä
• Raini Kiukas, DT-keskus Kuivakäymälä,
suunnittelija FISE, laitemyyjä,
• Aino-Maija Kyykoski
Käymäläseura Huussi ry, ISO standardin Suomen
edustaja
• Erkki Santala, DI, Hajaputsari ry
• Hannamaija Fontell, Biolan Oy, tuotekehitysjohtaja
• Pekka Kauppi, SYKLI, LVI asiantuntija
JOHDANTO
• Vedettömät ja vähän vettä käyttävät käymälät soveltuvat
yhtä lailla käymäläratkaisuksi kuin tavanomaiset
vesikäymälätkin.
• Tarkoituksena on yleensä vähentää jäteveden määrää, säästää
rakennus- ja käyttökuluissa tai sovittaa käymälä paikkaan,
johon muun tyyppinen ratkaisu ei sovellu. Keskeiset perusteet
järjestelmälle ovatkin kunkin kiinteistön ominaispiirteet, jotka
ohjaavat optimaalisen käymäläratkaisun valintaan. Erityisesti
pesu- ja käymälävesien erilliskäsittely sekä siihen liittyvä
käymäläjätteiden hyötykäyttö on ympäristöystävällinen,
taloudellisesti edullinen ja pilaantumiselle herkillä alueilla
usein järkevin tapa ratkaista jätevesihuolto.
ULKOKÄYMÄLÖIHIN EDELLEEN
•
Ulkokäymälöiden
rakentamisohjeita esitetään
RT-ohjeessa 936.70
Ulkokäymälä,
puurakenteinen,
suunnitteluohje. Ohjeen
mukaan rakennettaessa tulee
tarkistaa mitoituksen
soveltuvuus käytettäville jäteja alusastioille (eli
käymälälaitteen korkeus ja
leveys sekä rakennuksen
korkeus)
TUOTOSTEN MÄÄRÄSTÄ JA LAADUSTA
Aikuisen ihmisen
vuorokaudessa
tuottaman virtsan
määrä keskimäärin on
1,5 litraa eli
vuositasolla noin 500
litraa.
Kiinteiden ulosteiden
määrä aikuisilla on
keskimäärin 50 kg
vuodessa.
KÄSITTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ
• Käyty läpi keskeisimmät käsitteet, kuivakäymälät
ja jätevedet
• Lainsäädännöstä MRL, TSL, YSL, kuntien
määräykset, vesihuoltolaki, lannoitevalmistelaki
(omaan käyttöön sallittu toistaiseksi)
• Pohjoismainen ympäristömerkki eli
Joutsenmerkki = elinkaariajattelu
• Standardeja ole, vaikka ovatkin rakennustuotteita
ei siis CE-merkintä koskee vain jokin osaa
KÄYMÄLÄTYYPIT
Käymälöiden pääjaotteluna voidaan pitää vesihuuhtelua tai sen
puuttumista. Vesihuuhtelua käyttävistä käymälöistä tässä ohjeessa
tarkastellaan vain tavanomaista vähemmän huuhteluvettä tarvitsevia
käymälöitä. Kun vesihuuhtelua ei käytetä lainkaan, puhutaan erilaisista
kuivakäymälöistä.
Monissa käymälätyypeissä kiinteät ulosteet ja virtsa voidaan erotella jo
käymäläistuimessa tai suotonesteenä säiliössä.
Kullakin käymälätyypillä ja myös eri valmistajien tuotteilla on toisistaan
poikkeavia käyttöominaisuuksia. Asiantuntevan, riippumattoman
suunnittelijan tai muun useita käymäläratkaisuja tuntevan
asiantuntijan apu on valintatilanteessa tärkeää.
Asukkaan tulisi kuitenkin perehtyä itse jo
käymälätyyppiä valittaessa käymälän
ominaisuuksiin ja käyttöohjeisiin.
KÄYMÄLÄTYYPPITAULUKKO
KÄYTTÖKOHTEET JA KÄYMÄLÄTYYPIN
VALINTA
Käymälätyyppi valitaan soveltuvaksi aiottuun käyttökohteeseen ja tulevalle käyttäjälle tai
käyttäjäryhmälle. Peruskriteereitä ovat:
• sijainti/tila
• käyttäjämäärä
• tuotoksen käsittely- ja käyttömahdollisuus
• sähkön, veden ja viemäröinnin saatavuus
• ilmanvaihto
• käytön ympärivuotisuus.
Erilaisia kohteita ja käyttötilanteita ovat:
• kesäkäyttöiset vapaa-ajan asunnot
• talvella satunnaisesti käytettävät vapaa-ajan asunnot
• ympärivuotisesti yhden perheen käytössä olevan vapaa-ajan asunnot
• useamman perheen tai muussa yhteiskäytössä olevat ympärivuotiset vapaa-ajan asunnot
• ympärivuotiset yhden perheen asunnot
• työmaakäymälät ja muut tilapäiskäyttökohteet
• veneet ja matkailuautot
• yleisökäyttöön tarkoitetut käymälät retkeilykohteissa
LÄMPIMÄN TILAN KUIVAKÄYMÄLÄN
SIJOITUS
Kuivakäymälän sijoitukseen vaikuttavat muun muassa seuraavat seikat:
• mahdollinen kellari tai korkea sokkelitila, yhteys ulos tyhjennystä varten
• olemassa olevissa rakennuksissa tarjolla olevat sijoituspaikat
• tarvitaanko käymäläistuin useammassa kerroksessa
• sähkön saatavuus tuuletuspuhallinta varten, tuhkaavien käymälöiden
tehontarve
• onko rakennus jatkuvasti lämpimänä vai ajoittain lämmittämättömänä
• tarvittavan kuivikkeen kuljetusreitti ja varastointi
• poistettavan jätteen hygieeninen kuljetusreitti (ei keittiötilojen kautta)
• hajujen estäminen ja ilmavaihdon järjestäminen.
KÄSIENPESUN JÄRJESTÄMINEN
VESIHUUHTELUKÄYMÄLÄN SIJOITUS
Vapaa-ajan asunnon tarpeetonta lämmitystä tulisi välttää, jopa jättää
rakennus käytön väliaikoina kokonaan kylmilleen. Vesijohtojen sijoitus
rakennuksessa ja rakenteissa vaikuttaa siihen, miten ne voidaan
tyhjentää talviajaksi . Ns. peruslämmölle jätettäessäkin voi tulla
tilanteita, jolloin rakennus kylmenee, esimerkiksi pitkien sähkökatkojen
aikana. Tällöin itsesäätyvä saattolämmityskään ei välttämättä estä
vaurioita.
Vähävetisen huuhtelukäymälän paikkaan asuintilojen yhteydessä
vaikuttaa ratkaisevimmin käymälän tarvitseman oman viemärin
sijoittaminen. Viemäri asennetaan tavallista suurempaan kaltevuuteen,
vähintään 5 %. Viemärissä ei saa olla mutkia eikä sen pituus saa ylittää
10 metriä. Viemäriin liitetään katolle johtava tuuletusviemäri.
Umpisäiliö ankkuroidaan mahdollista pohjaveden nostetta vastaan,
jotta viemärin kaltevuus pysyy riittävänä. Piha-alueella vältetään
toimenpiteitä, jotka voivat aiheuttaa viemärin painumia tai
kohoamista.
VÄHÄN VETTÄ KÄYTTÄVÄ JA
KOMPOSTIIN
ALIPAINEKÄYMÄLÄN SIJOITUS
Alipainekäymälän viemärissä voi olla jopa 90 asteen kulmia eikä sen
tarvitse viettää alaspäin. Viemäriputkena käytetään 50 mm:n tai
repijäpumppua käytettäessä 32 mm:n putkea. Viemärin
enimmäispituuden ja nostokorkeuden sanelee pumpun teho. Yleensä
nostokorkeus on alle 3 metriä, ja viemärin pituus voi olla jopa
kymmeniä metrejä. Pitkissä viemäreissä pumppu on käymälälaitteen
yhteydessä ja viemäri toteutettu paineputkella.
Tavanomaista tuuletusviemäriä ei käytetä alipaineviemäröinnin
yhteydessä, mutta umpisäiliölle järjestetään tuuletus. Koska jätteen
kuljetukseen alipaineella tarvitaan ilmaa, korvausilmalle avataan
riittävä tuloreitti käymälähuoneeseen.
Alipainekäymälän sijoituspaikkaan rakennuksessa voi vaikuttaa myös
tyhjennyksessä syntyvän imuäänen häiritsevyys.
ALIPAINEKÄYMÄLÄN ASENNUKSESTA
Käymälä ja –tila eivät tarvitse erillistä tuuletusta.
Alipainekäymälässä on itsessään tuuletusmekanismi.
Min:
32 cm (10 NT + 15
MB)
Max:
2 m (10 NT)
5 m (15 MB)
Maksimi etäisyys Vacuumaratorin
ja säiliön välillä on 30 m
Lisää tehoa saadaan Vacuumarator
15 MB:n avulla
Maksimi nostokorkeus 5 m
Maksimi etäisyys 100 m
IMURI SÄILIÖN PÄÄLLÄ
KÄYMÄLÄN ILMANVAIHTO (TÄRKEIN)
Kaikki kuiva- ja ulkokäymälät, pakastavaa
käymälää lukuun ottamatta, vaativat erillisen
suoran ilmanvaihtokanavan käymälälaitteesta tai
säiliöstä käymälärakennuksen ulkopuolelle tai
kytkennän olemassa olevaan
ilmanvaihtojärjestelmään.
Vähän vettä käyttävien käymälöiden kohdalla
käymälähuoneen ilmanvaihto toteutetaan kuten
tavallisen vesikäymälän yhteydessä.
ILMANVAIHTO PAINOVOIMAINEN
Ilmanvaihto järjestetään niin, että ilma kiertää
käymäläistuimen kautta omaan erilliseen tuuletusputkeen
tai ilmanvaihtohormiin. Käymälähuoneeseen ei asenneta
muuta poistohormia. Mahdolliset olemassa olevat
poistoilmaventtiilit tukitaan.
Jos käymäläistuimessa tai tuuletusputkessa ei ole
sähkökäyttöistä puhallinta, tulee putken olla
mahdollisimman suora ja korkea hyvän vedon
aikaansaamiseksi. Tuuletusputken pää ulotetaan katon
harjan yläpuolelle. Putken päähän voidaan asentaa
tuulituuletin.
ESIMERKKEJÄ PAINOVOIMAISEEN
ESIMERKKIÄ LISÄÄ
Korvausilman saanti
on yhtä tärkeä kuin
poistokin.
- oven alta
- raitisilmaventiilistä
- ikkunasta
KONEELLINEN POISTO
• Jos rakennuksessa on koneellinen ilmanpoisto ja käymälälaitteessa
on erillinen tuuletusputki, tukitaan käymälätilan poistoilmaventtiili.
• Tuuletusputki varustetaan erillisellä puhaltimella, perhospellillä ja
kärpäsverkolla. Puhaltimen ilmavirta otetaan huomioon talon
ilmavirtojen mitoituksessa.
• Tuuletusputki varustetaan säätöpellillä. Kanavapuhaltimen ohjaus
kytketään huippuimurin ohjaukseen.
• Korvausilma käymälätilaan tuodaan oviraosta tai siirtoilmasäleikön
kautta. Käymälätilan alipaineisuus varmistetaan.
• Tuuletusputken voi liittää myös poistoilmakanavistoon. Silloin
kanava tuodaan erillisellä putkella mahdollisimman lähelle
poistopuhallinta ja varustetaan säätöpellillä. Haaran jälkeen
pääkanavaan asennetaan perhospelti ja nuohousluukku.
ESIMERKKI
KONEELLINEN TULO/POISTO
•
•
•
Liitettäessä tuuletus poistokanavistoon, tuodaan liitoskohta
mahdollisimman lähelle ilmanvaihtokonetta. Kanava varustetaan
säätöpellillä, jotta ilmamäärää pystytään mittaamaan ja säätämään.
Pääkanavaan ennen tuuletusputken liittymää asennetaan perhospelti ja
nuohousluukku.
Jos ilmanvaihtokoneessa on pyörivä lämmön talteenottokenno, ei
tuuletusputkea voi liittää poistokanavistoon, koska osa poistoilmasta
palautuu tuloilmaan.
Ilmamäärät (useampi-istuimisissa käymälätiloissa määrät ovat
suuremmat):
-
•
erillinen käymälätila (käymälälaitteen kautta) 15 l/s
suihkun yhteydessä 15 l/s yleispoiston ja 10 l/s istuimen kautta
Jos kuivakäymälän ilmanvaihto järjestetään erillisellä tuuletusputkella,
voidaan toimia kuten koneellisen poistojärjestelmän kanssa.
Ilmanvaihtokoneen mitoituksessa otetaan huomioon käymälän tarvitsema
ilmamäärä.
TUOTOSTEN KÄSITTELY
• Taulukko X: Käymälätuotosten varoajat.
Käymäläseura Huussi ry. 2014.
HAJUTON TUOTOS KUKILLE
MUITA KUULUMISIA
• Seuraava kansainvälinen kuivakäymäläkonferenssi järjestetään
Tampereen Ammattikorkeakoululla 19-22.8.2015. Konferenssin
teemana on Dry Toilet Conference 2015 – Solutions.
• Suomi-päivä seminaari järjestetään Tampereen
Ammattikorkeakoululla keskiviikkona 19.8.2015. Ilmoittautuminen
Suomi-päivään alkaa maaliskuussa 2015.
• OmaMökki-messut Helsingin messukeskus 26-29.3.2015
HUUSSIKORTTELI
• Huussiblogi https://huussiblogi.wordpress.com/
https://huussiblogi.wordpress.com/2014/12/08/maailmankaymalapaivan-seminaari-ongelmasta-resurssiksi/