NOKIAN RENKAIDEN IRTISANOTUT

TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton
jäsenten äänenkannattaja
numero 13 /2015
ARABIAN
TEHDAS
HISTORIAAN
>> 2, 4–
4–5
SUOMI-FARKKUJA
EI ENÄÄ
SAA KAUPOISTA
>> 5
TEAM-TOIMISTON
HENKILÖKUNTA
ESITTELYSSÄ
>> 16
16–
–17
TYÖNVÄLITYSTÄ
YKSITYISTETÄÄN
>> 26
NOKIAN RENKAIDEN IRTISANOTUT
UUDEN EDESSÄ
>> 14–15
Intiim esittelee kolme tyypillistä TEAM-perhettä
>> 20–
–21
2
Intiim nro 13
TEAMista nähtynä
PROTESTOIMME
Bye bye, Avainlippu?
Oikeutettu postilakko
T
ämä syksy on ollut ankeaa aikaa varsinkin käsityövaltaisille TEAM-aloille.
Eräät Suomen tunnetuimmista tehtaista ovat tulleet tiensä päähän. Dramaattisin yksittäinen menetys on 142 vuotta Helsingissä toimineen Arabian tehtaan alasajo. Arabia jatkaa vielä pari kuukautta, sitten
maan merkittävin keramiikkatehdas siirtyy
historiaan. 130 ihmistä menettää työnsä.
Maan toiseksi merkittävimmällä keramiikkatehtaalla, Posiolla toimivalla Pentikillä käydään yt-menettelyä. Sen lopputulema
on avoinna. Suomen ja Pohjoismaiden ainoa
farkkutehdas, Keiteleellä toimiva M.A.S.I
Company on lopettanut farkkujen tekemisen.
Suomessa tehtyjä Lee Coopereita, Basic- tai
Warric- farkkuja ei enää kaupoista saa.
Graafisella alalla isoja menetyksiä ovat
Sanoman Forssan painon ja Forssan Kirjapainon Tampereen yksikön lopetukset. Erwekon Helsingin tehdas supistuu ja avoinna on
Suomen suurimman kirjanpainajan Bookwellin jatko.
Kuluttajat ostavat jatkossakin keramii-
INTIIM NRO 14
ilmestyy keskiviikkona 16.12.2015. Lehteen
tarkoitetun materiaalin pitää olla toimituksessa viimeistään perjantaina 4.12.2015.
INTIIM NR 14
utkommer onsdagen 16.12.2015. Material
avsett till tidningen bör vara på Intiims redaktion senast fredagen 4.12.2015.
ISSN-0450-3163
kaa, vaatteita, farkkuja, lehtiä ja kirjoja, mutta yhä useammin ne on tehty Suomen rajojen ulkopuolella.
Kulutustavarateollisuuden ulosliputukset lisäävät työttömyyttä ja heikentävät
vaihtotasetta.
Samalla menetämme palasia kansallisesta identiteetistämme.
TYÖMARKKINATILANNE on tätä kirjoitettaes-
sa täysin avoinna. Käytävillä neuvotteluilla on varmasti merkitystä myös sille, miten
Suomen kulutustavarateollisuudella jatkossa menee.
Järkevä ratkaisu toisi yrityksille ennustettavuutta ja vakautta. Samalla olisi kulutustavarateollisuudenkin etu, kun palkansaajia ei ajettaisi niin ahtaalle, että he ovat pakotettuja lopettamaan kaiken ylimääräisen
kuluttamisen.
Tuomo Lilja
tuomo.lilja@teamliitto.fi
Kiinnostus ay-työhön nousussa
V
anhan nyrkkisäännön mukaan joka
viides teollisuuden ammattiliiton jäsen on ollut jossain luottamustehtävässä ja joka kymmenes on parhaillaan.
Noin on tälläkin hetkellä.
Innostus paikalliseen edunvalvontaan on
jopa nousussa. 24 % teollisuuden työntekijöistä on kiinnostunut luottamustehtävästä
työpaikallaan. Ay-koulutukseen tuntee vetoa vieläkin useampi. Erityisen huomionarvoista ja tulevaisuuden kannalta myönteistä
on, että alle kolmekymppiset ovat kiinnostuneempia yhteisten asioiden hoitamisesta
kuin yli viisikymppiset.
Tiedot ovat peräisin SAK:n järjestötutkimuksesta, joka julkistettiin hiljattain. Kiinnostuksen nousu ei ole dramaattista, mutta
nousua kuitenkin. Joka tapauksissa tieto sotii sitä yleistä hokemaa vastaan, että ay-toiminta olisi hiipumassa ja edunvalvonta olisi
yhä harvempien vastuulla. SAK:n tutkimus
on varsin luotettava, sillä siihen osallistui
noin 2 000 liittojen, myös TEAMin, jäsentä.
Valtion omistama Posti on voittoa tuottava yhtiö, joka on toteuttanut härskejä irtisanomisia. Yhtiö ulkoistaa ja ajaa postipalveluja systemaattisesti alas, ja sen henkilöstöpolitiikka on ollut surkeaa.
Viime vuonna Postista hävisi lähes
2 000 työpaikkaa. Tänä vuonna on ilmoitettu massairtisanomisten jatkuvan.
Ei ihme, että postilaisten ammattiliiton PAU:n mitta täyttyi ja liitto käynnisti lailliset työtaistelutoimet. Liiton tavoitteena on työntekijöille tärkeän muutosturvasopimuksen jatkaminen, kokoaikatyön
turvaaminen ja osa-aikaisten sekä määräaikaisten työntekijöiden aseman parantaminen. PAU ei hyväksy myöskään vuokratyöntekijöiden palkkaamista vakituisen
työntekijän tilalle.
Näyttää siltä, että Postin johto hyödyntää sitä, että Suomessa on porvarihallitus.
Johto tietää, että hallituksella ei ole mitään sitä vastaan, että yhtiössä toteutetaan ”tuottavuushyppy” palkkoja leikkaamalla ja pätkätöitä lisäämällä. TL
!
1.12.2015
Tunnettuja tehtaita menetetään
Suosi suomalaista on slogan, joka on iskostunut monien selkäytimeen. Kotimaisen
suosiminen vain alkaa olla yhä monimutkaisempaa, kun sekä tuotantoa että omistusta siirtyy vinhaa vauhtia ulkomaille.
Teamilaisten kannalta tämä joulu on
harvinaisen synkkä. Loppuvuonna moni
tunnettu suomalaisyritys on ilmoittanut
siirtävänsä tuotantoaan pois Suomesta.
Lopputulos on tyly: työntekijät menettävät
työnsä ja kuluttajalle jää vähemmän kotimaisia vaihtoehtoja.
Jouluostoksilla ostoskoriin saattaa lipsahtaa ulkomainen tuote ihan vahingossakin, sillä harva yritys kertoo avoimesti, kun
siirtää osan valmistuksesta ulkomaille. Jos
sama logo komeilee tuotteen kyljessä, olipa se valmistettu Suomessa tai Thaimaassa, moni ostaja tulee sumutetuksi, niin
kuin tietysti on tarkoituskin.
Surullisinta on se, että harvalle tuotteelle käy kuin Turun sinapille, jonka tuotanto siirrettiin vuonna 2003 ulkomaille,
mutta palautettiin viime vuonna takaisin
Suomeen. ST
KANNATAMME
I
TEAM TEOLLISUUSALOJEN
AMMATTILIITON
JULKAISU
6. vuosikerta. Taustaltaan
Suomen vanhin ay-lehti.
Perustettu 1893, vuoteen
1916 nimellä Gutenberg
Jonne Kivinen
tiedottaja
09 7739 7309
TOIMITUS
Siltasaarenkatu 2, PL 324,
00531 Helsinki
puhelin 09 773 971
faksi 09 753 8511
intiim@teamliitto.fi
Tytti Kettunen
viestinnän assistentti
09 7739 7405
Tuomo Lilja
päätoimittaja
09 7739 7351
Sirpa Taskinen
toimittaja
09 7739 7337
ULKOASU
Hanna Lahti / Huomen GDI
LEVIKKI
Painosmäärä 63 000
OSOITTEENMUUTOKSET
Jäsenten osoitteenmuutokset tapahtuvat postin osoitepalvelun kautta. Jäsenten,
joilla on osoitteenluovutuskielto, on ilmoitettava
muutos liittoon samoin
kuin muiden lehden saajien.
ILMOITUSMARKKINOINTI
Media Tori, Helinä Vuori
Kölikatu 14
Kysymykseen, miksi ay-innostus on nosteessa, ei tutkimus anna suoraa vastausta.
Ehkäpä pitkäksi venyvä lama panee ihmiset
miettimään, josko minäkin voisin tehdä jotain paremman tulevaisuuden eteen.
Aiemminkin on huomattu, että ay-aktiivisuus nousee vaikeina aikoina. Mikään ihme se ei ole, sillä koko ay-liike on syntynyt
tarpeesta parantaa työntekijöiden oloja.
TUTKIMUS ANTAA muutakin merkittävää informaatiota. Teollisuuden työntekijät näyttävät olevan hyvinkin valmiita voimatoimiin, jos työnantaja tai valtiovalta yrittäisi heikentää elämisen ehtoja. Jos valtiovalta
(kuten tällä hetkellä näyttää) muuttaisi sosiaaliturvaa, eläke-etuja tai esimerkiksi työaikalakia työntekijöiden edun vastaisesti,
olisi voimatoimia kannattavia huomattavasti enemmän kuin niitä vastustavia.
Tuomo Lilja
20810 Turku
040 506 1495,
helina.vuori@media-tori.fi
ILMOITUSHINNAT
Tekstisivuilla neliväri-ilmoitukset 1,80 euroa/pmm.
Tekstin jälkeen neliväriilmoitukset 1,60 euroa/
pmm, mustavalkoiset 1,10
euro/pmm.
OSASTOILMOITUKSET
intiim@teamliitto.fi
AINEISTOT
SÄHKÖPOSTILLA
Lehteen tuleva aineisto
mieluiten osoitteeseen
intiim@teamliitto.fi.
Yhteyshenkilö:
Tuomo Lilja, puh. 09 773 971,
tuomo.lilja@teamliitto.fi
PAINOPAIKKA
Savon Paino Oy,
Varkaus 2015
Intiim nro 13
I
Ajankohtaista
1.12.2015
TUULA KARIVESI
Arabian tehdas jää historiaan
Keramiikan tekeminen Arabian tehtaalla loppuu ensi
keväänä.
yrittänyt monia kertoja sanoa
työnantajan edustajille, että yhteistoiminta henkilöstön kanssa on ollut vajavaista. Ei minua
juuri ole kuunneltu. Nyt kuunnellaan, kun olen meuhkannut,
että pitäkää henkilöstöstä huolta edes nyt.
Pääluottamusmies Tuula Karivesi, miten suhtaudut niihin,
jotka sanovat, etteivät ikinä
enää osta Arabian tuotteita?
Olisiko parempi yhteistoiminta pelastanut tehtaan?
Ymmärrän täysin heitä, jotka nyt ajattelevat, etteivät osta Arabian tai Arabia-brändin
tuotteita, koska ne valmistetaan muualla, esimerkiksi Thaimaassa.
Ostatko itse?
Ei ole kovasti tarvetta tehdä
keramiikkaostoksia. Kotimaisuusajattelu on minulla kyllä ollut selkärangassa lapsuudenkodista asti. Kestävää Arabiaa ostettiin, vaikkei aina ollut
niin varaakaan. Jatkossa varmaan mietin enemmän hintaja laatusuhdetta ja huomioin
sen, millaisissa oloissa tuote on
tehty.
Voidaanko määrittää, mikä on
jatkossa Arabian tuotteiden
kotimaisuusaste?
Suomalaisuus on suunnittelussa.
Millainen leima muualla tehdyissä tuotteissa tulee olemaan?
Pohjassa on Arabian leima ja
ilmeisesti merkintä, että suunniteltu Suomessa. Valmistusmaaksi on merkitty Thaimaa tai
joku muu maa. Fiskarsin yritysostojen myötä on konsernissa
► MAAILMALTA
”Ymmärrän heitä,
jotka nyt ajattelevat, etteivät osta
Arabian tuotteita,
perusteella, että
ne valmistetaan
muualla, esimerkiksi Thaimaassa.”
useampia keramiikkabrändejä.
Missä vaiheessa Arabia alkoi
siirtää tuotantoa muualle?
Pikkuhiljaa sitä on siirretty sopimusvalmistajille, aluksi
täydentämään Arabian tuotantoa, sitten niitä tuotteita, mitä
ei meillä voitu tehdä.
Millaisia tuntemuksia Sinulla
pääluottamusmiehenä on ollut, kun olet joutunut seuraamaan Arabian alasajoa.
Fiilikset ovat huonoja. Olen
HESSUN HERJAT
Kyllä henkilöstöllä oli ideoita, jotka jäivät hyödyntämättä,.
Mutta tehtaan jatko olisi edellyttänyt huomattavia uuni- ja
muitakin investointeja. Uuniinvestointi meille jo luvattiinkin, mutta se vedettiin takaisin.
Rahaa olisi tarvittu kymmeniä
miljoonia, jotta jatko olisi turvattu.
Mikä tilanne tehtaalla on tällä hetkellä?
Tuotanto päättyy maaliskuun 2016 loppuun mennessä.
130 ihmistä menettää työpaikkansa. Valtaosa on jo irtisanottu. Vain kunnossapidon väki,
pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu, yhteensä 12 henkilöä, on irtisanomatta. Myöskään äitiys- tai perhevapailla
olevia ei vielä ole irtisanottu.
Miten sinulle käy?
Minut irtisanotaan jossain
vaiheessa, mutten tiedä, milloin. Tulevaisuutta en ole ehtinyt miettiä. Tämä tapaus katsotaan ensin loppuun saakka.
Tuomo Lilja
Lisää Arabian tilanteesta s. 4–5.
Orjuuttaminen
on hyvä bisness
Maailmassa työskentelee yli 21 miljoonaa ihmistä pakkotyössä, arvioi kansainvälinen työjärjestö
ILO. Heitä kutsutaan moderneiksi orjiksi, ja heitä
on kaikkialla: puuvillapelloilla Uzbekistanissa, karjatiloilla Paraguayssa, kalataloudessa Filippiineillä,
rakentajina jalkapallon MM-kisojen kisatyömailla
Qatarissa ja kotiapulaisina Lähi-idässä.
Modernin orjuuden muodoiksi määritellään
muun muassa pakkotyö, velkaorjuus, ihmiskauppa, pakkoavioliitot ja lapsityövoima.
Ilmiön mielletään usein liittyvän vain seksikauppaan, mutta valtaosa, lähes 70 % työskentelee maataloudessa, rakennus- ja valmistusteollisuudessa ja
kotiapulaisina, viidennes seksikaupassa.
Moderneista orjista naisia ja tyttöjä on 55 %, miehiä ja poikia 45 %. Aikuisia, yli 18-vuotiaita on 74 %,
ja lapsiuhreja 26 %. Yhteistä kaikille on se, että orjaksi joutuneen liikkumista ja vapautta rajoitetaan,
ja hänellä on työpakko. Orjuuteen johtavia syitä
ovat köyhyys, työttömyys ja kasvavat varallisuuserot sekä alhainen koulutustaso ja tiedon puute.
Orjuus tuottaa vuosittain 150 miljardin dollarin,
eli 132 miljardin euron voitot. Summa on saman verran kuin neljän maailman tuottoisimman yrityksen
tuotot yhteensä. Samalla valtiot menettävät verotuloja, jotka voitaisiin käyttää esim. koulutukseen,
terveydenhoitoon ja julkiseen liikenteeseen.
!
Kampanja modernin orjuuden
lopettamiseksi
Kansainvälinen työjärjestö ILO kumppaneineen
kampanjoi orjuuden lopettamiseksi. Se kerää nimiä
vetoomukseen (50forfreedom.org), jossa valtioiden
hallituksia, lähinnä työministereitä, painostetaan
ratifioimaan ILO:n kansainvälisen pakkotyön kieltävän yleissopimuksen lisäpöytäkirja, joka takaa ihmiskaupan ja pakkotyön uhreille uusia oikeuksia.
Alkuperäinen ILO:n pakkotyön vastainen sopimus on vuodelta 1930. Viime vuonna ILO:n jäsenmaat sopivat lisäpöytäkirjasta, joka päivittää sopimuksen nykypäivään sopivaksi.
Sopimus astuu voimaan, kun sen on ratifioinut
vähintään kaksi maata. Tähän mennessä vasta Niger on ratifioinut sen. Kampanjan tavoitteena saada
vuoteen 2018 mennessä 50 maata ratifioimaan se.
Lisäpöytäkirjan ratifioivien maiden on muun
muassa varmistettava, että pakkotyön kieltävä lainsäädäntö suojelee kaikkia työntekijöitä talouden
eri sektoreilla, ja että lain toteuttamisesta vastuussa olevien viranomaisten voimavaroja vahvistetaan.
Lisäksi niiden on suojeltava työntekijöitä, erityisesti siirtolaisia loukkaavista rekrytointikäytännöistä.
Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö
ITUC pitää merkittävänä sitä, että sopimus on ensimmäinen, joka sitoo. Se edellyttää yrityksiltä
asianmukaista huolellisuutta pakkotyön torjumiseksi sekä omassa että koko tuotantoketjunsa toiminnassa.
Sopimuksessa on sovittu myös korvausten maksamisesta pakkotyön uhreille sekä siitä, että uhreja
ei syytetä rikoksista.
Stoorisoppi
3
4
Ajankohtaista
TUOMO LILJA
KUMIALA
Nokian Renkaat
suunnittelee
kolmatta tehdasta
Rengasvalmistaja Nokian
Renkaat on ilmoittanut suunnittelevansa kolmannen tehtaan rakentamista. Yhtiön mukaan lopullinen päätös rakentamisesta ja sijaintipaikasta on
määrä tehdä ensi syksyyn mennessä.
Tällä hetkellä Nokian Renkailla on tehtaat Nokialla ja Venäjällä Pietarin lähellä sijaitsevassa Vsevolozhskissa. Yhtiö
perustelee uuden tehtaan rakentamista vahvalla asemalla
ydinmarkkinoilla, laajenevalla
jakeluverkostolla, parantuneella kustannusrakenteella ja testivoittajatuotteilla, jotka antavat mahdollisuuden kasvuun.
Nokian tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Petri
Sorvali ei hätkähtänyt työnantajan ilmoituksesta.
– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että paljon melua tyhjästä. Nytkin on kaksi tehdasta,
jotka toimivat vajaalla kapasiteetilla. Tämä taitaa olla ainakin viides kerta, kun puhutaan
kolmannen tehtaan rakentamisesta, eikä edelleenkään mitään valmista ole olemassa, hän
kommentoi. ST
!
NIINPÄ
SUOMALAISUUDEN IKONI. Arabian tehtaan työntekijät ovat vuosikymmeniä tapelleet työpaikkojensa puolesta. Kuva on vuodelta 2012.
GLOBALISAATIO
Arabian tuotteiden valmistus
Suomessa loppuu
Vielä pari kuukautta, sitten loppuu
142-vuotinen teollinen perinne.
TUOMO LILJA
Pakkolakien kustannusvaikutuksista ei hevin ota
selvää. Mielenkiintoista olisi
nähdä se virkamies, joka
nimellään ja naamallaan tulee
esittelemään ne suurelle
yleisöille tai edes poimitulle
toimittajajoukolle.
Pakkolakien vienti eduskuntaan on kuin lottoarvontaan
lähtisi. Perustuslakivaliokunnan arvovalta on mennyt,
jos siellä hallituspuolueiden
äänin tehdään pakkolaille
perustuslain mentävä aukko
talouskriisin varjolla.
Toimittaja Kaija Ahtela
Kauppalehdessä 5.11.2015
Marraskuun alussa kuultiin
todellinen suru-uutinen: Arabian tehtaan tuotanto ajetaan
alas. Jatkossa maineikkaan
yrityksen keramiikka valmistetaan Thaimaassa ja Romanissa.
Päätös oli kova paikka myös
TEAMille. Tehtaalla on työskennellyt satakunta liiton jäsentä. Yhteensä tehtaalta irtisanotaan tuotannon alasajon
takia 130 henkilöä.
– Arabia on yksi tunnetuimmista tehtaistamme ja nyt tuntuu siltä, että sen lopetusuhka symboloi monella tavalla
Suomen teollisuuden tilaa, on
TEAMin puheenjohtaja Heli
Puura kommentoinut suruuutista.
!
– Suomen teollisuudesta
on hävinnyt vuosikymmenen
aikana 100 000 työpaikkaa.
Teollisuus on samalla yksipuolistunut. Erityisen suurissa vaikeuksissa on ollut juuri
lasikeraaminen teollisuus. Parin vuoden sisällä on Suomesta lopetettu tasolasituotanto
ja lasikuitutuotanto. Lopetuksista on seurannut vaikeuksia
esimerkiksi autonlasi- ja veneteollisuudelle. Näin on omilla
päätöksillä heikennetty kilpailukykyä, menetetty osaamista
ja aiheutettu negatiivista kierrettä koko teollisuuteen, Puura totesi.
Ei yllätys työntekijöille
Arabian teamilaiset ovat hyvin kokenutta väkeä, monilla on takanaan 30 tai jopa 40
vuoden työura Arabialla. Nyt
heidän osaamiselleen ei juurikaan ole käyttöä. Isoja keramiikkatehtaita ei Suomessa
kovin monia ole. Posiossa toimivalla Pentikilläkin on menossa yt-menettely, joka saattaa johtaa irtisanomsiiin.
”Fiskarsin
tapaisille teollisuusyrityksille
ei enää näytä
olevan tärkeää
suomalaisten
työllisyys.”
Arabian tehtaan teamilaisten pääluottamusmies Tuula
Karivesi kertoo, että tunnelma
tehtaalla oli lopettamispäätäksen jälkeen ankea. Siltikään
yt:n lopputulos ei tullut teh-
taan väelle yllätyksenä.
– Yt:n ennakkoilmoitus oli
niin kova, että tätä tiesi odottaa. Ja nähtiinhän täällä matkan varrella, ettei mitään ollut
tehtävissä, kun Fiskars-konserni hankki maailmalta kaksi keramiikkatehdasta, Tuula
kertoo.
Fiskars ilmoitti jo syyskuussa pahaenteisesti, että yhtiö
”suunnittelee Helsingin keramiikkatehtaan tuotannon siirtämistä sopimusvalmistajaverkostolle Suomen ulkopuolelle vuoden 2016 aikana”.
Tuotantotapa muuttuu
Fiskars ei keramiikasta luovu,
mutta se muuttaa tuotantotapaansa. Tuotekehitys, valikoimanhallinta, muotoiluun ja
brändeihin liittyvät päätökset
tehdään jatkossakin Suomessa. Eli Fiskars toimii jatkossa
vähän samaan tapaan kuin urheiluvaateyhtiöt Nike ja Adi-
Intiim nro 13
I
Ajankohtaista
1.12.2015
5
TEAMin linjat
das tai kuten H&M. Pääbisnes
on brändi, siis tuotemerkki eikä
varsinaisen teollisen tuotannon
kotimaisuus ole kovin merkittävä asia.
Tuotanto Arabian tehtaalla
päättyy maaliskuun 2016 loppuun mennessä.
Taloudellisen pakon takia ei
Arabiaa lopetettu. Fiskars ei nimittäin ole mikään kriisiyhtiö,
vaan yksi Suomen teollisuuden
lippulaivoista, joka on hyvin vakaa ja erityisen tunnettu runsaiden osinkojen tasaisena maksajana.
– Fiskarsin tapaisille teollisuusyrityksille ei enää näytä olevan tärkeää suomalaisten
työllisyys tai tuotanto Suomessa. Näiden yhtiöiden toiminta osoittaa jälleen kerran, että pääomalla ei ole isänmaata,
Heli Puura sanoi yt:n alkaessa.
Pelkoa meillä
ja muualla
T
► TYÖT LOPPUVAT. Pitkän uran
Arabian tehtaalla tehnyt pääluottamusmies Tuula Karivesi suree
tehtaan lopettamista.
KOTIMAISUUS
Suomessa ei enää tehdä farkkuja
Suomen ja Pohjoismaiden viimeinen farkkuvalmistaja M.A.S.I Company Oy on
kuluneen syksyn aikana kaikessa hiljaisuudessa siirtänyt
farkkujen valmistuksen Viroon. Viimeinen niitti iskettiin
marraskuun puolivälissä, kun
Keiteleen tehtaan yt päättyi
28 henkilön irtisanomiseen.
Heistä 20 on tuotannon työntekijöitä, siis TEAMin jäseniä.
Jatkossa yhtiön palveluksessa Suomessa työskentelee
yhteensä 40 henkilöä. Heistä 24 työskentelee Keiteleellä, kahdeksan myymälöissä ja
kahdeksan Helsingissä.
!
Keiteleelle jää edelleen varasto, yo-lakkiryhmä ja pesulatoiminnot sekä toimihenkilöitä. Helsingissä yhtiöllä on
myynti- ja toimistohenkilöstöä.
Työntekijöiden pääluottamusmies Marika Kajaan kertoi yt:n päätyttyä, että vaikka
työnantajan ilmoitusta farkkujen viimeistelytoimintojen
siirrosta Viroon oli saatu sulatella kaksi viikkoa, on henkilöstö edelleen järkyttynyt.
– Aika sanaton fiilis on, hän
kommentoi.
M.A.S.I:n juuret ulottuvat
1970-luvun alkuun. Yhtiön nimi oli aluksi Blueman. Farkku-
muoti oli nousussa ja vuonna
1974 Blueman alkoi valmistaa
Suomessa lisenssillä englantilaisia Lee Cooper -farkkuja.
1980-luvun lopulla Blueman meni konkurssiin ja seuraajaksi tuli M.A.S.I Jeans Oy,
joka muuttui M.A.S.I Companyksi vuonna 2001. Parhaimmillaan yhtiö valmisti
Lee Coopereita, Basic ja Warric -farkkuja yli puoli miljoona
paria vuodessa. Väkeä yhtiö
työllisti enimmillään 350 henkilöä. Keiteleen lisäksi yhtiöllä oli tehdas Viitasaarella, josta farkkutuotanto siirrettiin Viroon jo v. 2004. TL, ST
TUOMO LILJA
aannoiset raukkamaiset terroriteot Pariisissa
toivat ikävästi mieleen syyskuun 11. päivän terrori-iskut 2001 Word Trade Centeriin New Yorkissa. Tuolloin käynnistyi länsimaissa ennen näkemätön ajojahti iskun tekijöitä kohtaan. USA:n Guantanamon tukikohtaan Kuubassa raahattiin satoja terroristeiksi epäiltyjä ympäri maailmaa. Talibanjohtaja Osama bin Ladenkin teloitettiin vuosia kestäneen
ajojahdin jälkeen. Olemattomia joukkotuhoaseita etsittäessä Irak valloitettiin ja Saddam Hussein pääsi
hengestään. Näin syntyi valtatyhjiö Irakiin ja perusta
Isisin valtaannousulle.
Maailma ei ole muuttunut yhtään rauhallisemmaksi ja turvallisemmaksi. Päinvastoin, siitä on osoituksena yhä radikaalimpien terroristiryhmien nousu ja valtavat pakolaisvirrat Afrikasta, Lähi-idästä ja
Afganistanista Eurooppaan. Ihmiset ovat henkensä kaupalla lähteneet sotaa pakoon sekasortoisista ja
turvattomista kotimaistaan. Pakolaisten hätää käytetään hyväksi: ihmiskauppa rehottaa, tuhannet ovat
hukkuneet Välimereen ja rasismi saanut jalansijaa ja
kannattajia Suomea myöten.
Tästä kaikesta pitäisi oppia, ettei länsimaista demokratiaa sellaisena kuin me sen käsitämme, pystytä viemään väkivalloin maihin, joiden poliittisessa, uskonnollisessa ja kulttuuriperinteessä ei sellaisesta ole ollut tietoakaan. Jotain olisi kuitenkin tehtävä. YK on usein voimaton, koska aina jonkin turvallisuusneuvoston jäsenmaan veto-oikeudella saadaan
estettyä yhteiset tehokkaat toimet. Yksi ja toinen valtio huseeraa kriisialueilla omien intressiensä puolesta. Asekauppaa, huumekauppaa tai öljynvientiä, joilla terroristit rahoittavat toimintansa, ei saada loppumaan. Aina ovat jonkun omat intressit tärkeämpiä
kuin ihmisoikeudet ja vapaus. Ei tämä homma voi loputtomasti näin jatkua. Tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja yhteisrintamaa asioiden ratkaisemiseksi
kriisialueilla.
Kotimaassa Sipilän hallituksen ”uroteot” ovat saaneet koko maan ja työmarkkinat sekaisin ja palkansaajat puolustuskannalle. Ihmettelen, miksi Sipilän
yritystaustaa ja johtamista ovat jotkut ihailleet. Yritysmäinen poliittinen johtajuus on ollut pelolla, uhkailulla ja sanktioilla johtamista. Se on äkkinäisten
ja huonosti taustoitettujen lainvalmistelujen vuoksi johtanut vastarintaan muun muassa ay-liikkeen,
eläkeläisten, työttömien, perheiden, opiskelijoiden
ja opposition keskuudessa. Siihen yhdistettynä hallituksen kannatuksen dramaattinen lasku puolueiden
kannatusmittauksissa on saanut hallituksen vetämään ennätysmäärän valmistelemistaan asioista takaisin tai luopumaan suurimmista heikennyksistä.
Sipilä on luopunut muun muassa ylityö- ja sunnuntaityön korotusten ja eläkeläisten asumistuen leikkauksista. Lääkekorvausten leikkausta
on pienennetty, harmaan talouden torjuntaan
palautettiin 6,7 miljoonaa euroa, arvopapereiden
piilotuslaki ja veropakolaisten armahduslaki
peruttiin. Toivottavasti lista saa jatkoa, jotta loputkin
pakkolait perutaan ja hallitus lakkaa huseeraamasta
työmarkkinajärjestöjen sopimuskentällä.
Hannu Siltala
hannu.siltala@teamliitto.fi
Kirjoittaja on TEAMin kehittämispäällikkö
HISTORIAA. Parhaimmilaan Keiteleen tehtaalla tehtiin 550 ooo farkkuparia vuodessa.
6
Ajankohtaista
HENKILÖSTÖ
I
1.12.2015
GRAAFINEN ALA
TEAMissa
aloittaa uusia
työntekijöitä
Anna Tapio työehtosihteeriksi
Kauppatieteiden maisteri
Anna Tapio, 27, valittiin edunvalvontaosastolle työehtosihteeriksi. KTM-opinnoissaan
hänellä oli pääaineena yritysjuridiikka ja työoikeus. Tapio on
lähikuukausina valmistumassa
myös oikeustieteen maisteriksi ja viimeistelee työoikeuteen
liittyvää gradua.
Tapio on osalle TEAMin väestä ennestään tuttu, sillä hän
on toiminut liitossa lakimiesharjoittelijana ja edunvalvontaosaston assistenttina sekä Teollisuusalojen työttömyyskassassa etuuskäsittelijänä. Hän on
osallistunut TEAMissa laajaalaisesti edunvalvontatyöhön,
työsuhdeneuvontaan, tessien kehittämistyöhön sekä hoitanut erimielisyysasioita. Tällä
Intiim nro 13
!
Bookwellille uusi omistaja
WILMA HURSKAINEN
Uusi omistaja käy
samaan aikaan
yt-neuvotteluja
Saarijärven Offset
Oy:ssä.
JONNE KIVINEN
Sanoma myy enemmistöosuutensa suomalaisesta kirjapaino-yhtiö Bookwellista
Spektri Productionille. Spektri Production ostaa samanaikaisesti Bookwellin vähemmistöosuudet Gummerukselta ja Karistolta. Kaupan jälkeen Spektri Productionin
omistusosuus Bookwellista
on 100 prosenttia.
Pääluottamusmies Ari Nymanin mukaan kaupan vaikutuksia on vaikea arvioida.
– Kauppa vaikuttaa hyvältä asialta. Jatko on kuitenkin edelleen avoinna sillä yt!
hetkellä Tapio työskentelee Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry:ssä osa-aikaisena työsuhdeasiamiehenä. Tapio aloittaa työt 1.12.2015.
AHDINKO. Pudotuspeli kirjapainoalalla on jatkunut jo pitkään.
neuvottelut jatkuvat edelleen.
Toivottavasti jonkinlainen
varmuus saadaan vuoden loppuun mennessä, hän toteaa.
Bookwell aloitti yt-neuvottelun ennen kauppaa. Niiden
piirissä on 136 teamilaista Porvoon ja Juvan painoissa.
Uusi omistaja käy yt:tä
myös Saarijärven Offset
Oy:ssä,ja ne koskevat 30 työntekijää. Yt:n lopputulos riippuu paljolti Bookwellin neuvottelujen tuloksesta. Edellinen Offsetin yt päättyi kymmenen irtisanomiseen.
GRAAFINEN ALA
Emmi Mäkinen viestintäyksikön sihteeriksi
TEAMin valtuuston varapuheenjohtaja ja suurimman ammattiosaston HKY:n puheenjohtaja Emmi Mäkinen, 39, on
valittu viestintäyksikön sihteeriksi. Mäkinen on peruskoulutukseltaan mekaanikko ja hän
on työskennellyt useissa graafisen alan yrityksissä, viimeksi
Erweko Oy:ssä.
Mäkisellä on laajat yhteistyöverkostot ja hän tuntee aytoimintaa työpaikka-, ammattiosasto- ja liittotasolla. Mäkisen
työtehtävät liittyvät myös sosiaaliseen mediaan, kotisivuihin
sekä muihin viestinnän avustaviin tehtäviin. Hän saa myös
päävastuun TEAM-uutiskirjeestä, joka lanseerataan vuodenvaihteessa. Valinnan myö!
Takon Kotelotehtaalla yt-neuvottelut
Pyrollgroupiin kuuluvan
Takon Kotelotehdas Oy:n
Tampereen tehtaalla käynnistyi 9.11.2015 yt-menettely.
Neuvottelujen perusteet ovat
taloudellisia ja tuotannollisia.
Työnantaja ilmoitti, että
heikentyneellä markkinatilanteella ja toimintaympäristön muutoksella voi olla henkilöstövaikutuksia, ja että toimenpiteet saattavat johtaa
henkilöstön lomautuksiin, irtisanomisiin, osa-aikaistamisiin ja ulkoistamisiin.
Toimien arvioidaan kohdistuvan enintään 9 henkilöön,
jotka jäävät ilman työtä tai joi!
tä Mäkinen luopuu TEAM-valtuuston jäsenyydestä ja HKY:n
puheenjohtajuudesta. Hän
aloittaa työt 1.12.2015.
den työt vähenevät. Tehtaalla
työskentelee noin 60 TEAMin
jäsentä.
Mahdolliset lomautukset
kestävät enintään 90 päivää.
Neuvotteluaika on vähintään
kaksi viikkoa. Toimenpiteet
tarkentuvat neuvottelujen aikana ja ne suunnitellaan toteutettavaksi heti neuvotteluiden jälkeen.
Teamilaistenpääluottamusmies Marko Lähteenmäki
kertoo, että tehtaan tilauskanta
on heikonlainen.
– Edellisten yt-neuvottelujen lomautukset vasta alkoivat maaliskuussa ja jatkuvat
maaliskuun puoliväliin. Lomautettuna ollaan päivä per
viikko, hän sanoi ennen yt:n
käynnistymistä.
Yhtiö on ilmoittanut halustaan neuvotella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista, joilla vaikutetaan tehtaan toimintamalliin, kulurakenteeseen, toiminnan joustavuuteen, työaikaan, työtehtäviin,
toiminnan uudelleen järjestelyyn, henkilöstön asemaan ja
työsuhteen ehtoihin.
Takon päätuotteet ovat erilaiset kartongista tai miniaaltopahvista valmistetut elintarvikekotelot. TL
GRAAFINEN ALA
Minna Kaijanranta puhelinvaihteen hoitajaksi
Minna Kaijanranta, 37, on
valittu puhelinvaihteen hoitajaksi. Hän siirtyy TEAMin palvelukseen Securitas Oy:stä, jossa hän on toiminut palvelukeskuspäivystäjänä.
Kaijanrannalla on muun muassa virastomestarin ja turvallisuusvalvojan ammattitutkinnot. Hänellä on myös pukuompelijan koulutus.
Kaijanranta on toiminut aktiivisesti ammattiyhdistystehtävissä, Helsingin Teva ry:ssä
ja PAM:n ammattiosaston puheenjohtajana.
Kaijanranta aloittaa työt joulukuun alkupuolella.
!
Alma Aluemedian yt:n tulos täsmentyi
Alma Aluemedian kustannustoiminnassa käytyjen ytneuvottelujen tulos tarkentui,
mutta tilanne on yhä osittain
avoinna.
Työnantajan vähennystavoitteet ovat pienentyneet 85
henkilötyövuodesta 70 henkilötyövuoteen. Tähän mennessä tehdyt päätökset johtavat 52–58 henkilötyövuoden
vähennykseen.
Irtisanottavia työsuhteita on yhteensä 19, joista neljä
kohdistuu teamilaisiin toimihenkilöihin. Pääluottamusmies Pirkko Erikssonin mu!
kaan mainostuotannossa neuvotteluja jatketaan ensi vuoden alkupuoliskolla.
– Tuntuu siltä, että jäämme
roikkumaan löysään hirteen,
hän sanoo.
Lisää vähennyksiä
on tulossa
Jatkoneuvotteluissa työnantajan ilmoittama vähennysten
enimmäismäärä on 12 henkilötyövuotta.
Irtisanomisten lisäksi on
toteutettu 29 henkilötyövuoden vähennys eläkepäätöksillä ja irtisanoutumisilla. Eropa-
ketin myötä väheni 25 henkilötyövuotta. Lisäksi kuudelle työntekijälle tarjotaan työtä
uusilla toimenkuvilla.
Noin puolet vähennyksistä
kohdistuu Aamulehden, Satakunnan Kansan ja paikallislehtien toimituksiin. Maakuntalehdissä työtä organisoidaan
uudelleen, ja neljän lehden ilmestymistiheys muuttuu. Loput vähennyksistä kohdistuvat lehtien muihin toimintoihin. Neuvotteluiden ulkopuolelle jäivät Aluemedian Lapin
lehtiliiketoiminta sekä Alma
Manu. JK
Intiim nro 13
I
Ajankohtaista
1.12.2015
TYÖTURVALLISUUS
Euroopan ay-liike tylynä
EU:n komissiolle
Työsuojelun säännöstön purkamiselle jyrkkä ”Ei”.
JUKKA VÄYRYNEN
Euroopan ammattiyhdistysliike on ajautunut napit vastakkain EU:n komission kanssa
työsuojelusäädöksiä koskevassa kiistassa. Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n
kongressi osoitti asiasta tiukkasanaisen vetoomuksen komissiolle. EAY tuomitsee vetoomuksessaan EU:n komission tavan kyseenalaistaa unionin nykyinen työhyvinvointiin
liittyvä säädösrakenne.
Euroopan unionin komissio on käynnistänyt eurooppalaista työterveys- ja työturvallisuuslainsäädäntöä koskevan
uudelleenarvioinnin.
Sen tavoitteena on komission mukaan alan parempi sääntely. EAY:n mukaan vakavana
uhkana on kuitenkin nykyisenkaltaisen velvoittavan lainsäädännön reivaaminen kohti vähemmän sitovia suosituksia.
!
Työsuojelun
taso määräytyisi
työpaikan koosta?
SAK:n työympäristöasiantuntija Raili Perimäki sanoo, että kyse ei ole vain säädöstön
virtaviivaistamisesta. Samalla
puututaan perustuslaillisiin oikeuksiin ja ihmisoikeuksiin.
EAY:n vetoomus on kannanotto siihen, että taloudellisella kasvulla ja globaalilla kriisillä ei voi perustella EU:n kansal-
KUMITEOLLISUUS
11 sai potkut
Marwe Oy:stä
Hyvinkäällä kumituotteita
valmistavan perheyhtiö Marwe
Oy:n yt päättyi kahdeksan työntekijän, kahden toimihenkilön
ja yhden ylemmän toimihenkilön irtisanomiseen.
Yt oli suhteessa varsin raju,
sillä Marwen koko henkilöstömäärä oli ennen yt:tä 40, joista
työntekijöitä 30.
Yt:n taustalla oli taloudellisia
syitä, mm. heikko tilauskanta.
Alun perin yhtiö ilmoitti, että
pahimmillaan 15 irtisanotaan.
Muutama työpaikka saatiin siis
yt:ssä pelastetuksi.
Varapääluottamusmies Pia
Karvonen on silti apealla mielellä:
!
Christa Sedlatschek on Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston johtaja.
lisen lainsäädännön minimitason asettavan direktiivistön vesittämistä.
– Siellä on myös esityksiä,
jotka eriarvostaisivat ihmisiä. Esimerkiksi, että työsuojelun taso määräytyisi työpaikan
koosta, Perimäki sanoo. Vetoomuksessa EAY vaatii EU:n komissiota varmistamaan, että
Euroopan tason työterveys- ja
työturvallisuusmääräykset koskevat kaikkia yrityksen koosta
riippumatta.
Pääasiallisesti Perimäki pitää EU:n nykyistä lainsäädäntöä hyvänä. Nyt kuitenkin esimerkiksi syöpää aiheuttavia aineita koskeva lainsäädäntötyö
on tyssännyt komissioon.
– Ongelma meillä on olemassa olevan lainsäädännön vieminen työpaikkatasolle. Meiltä puuttuu Suomesta yksi linkki: meillä ei ole lakisääteistä vel-
– Porukalla on suru puserossa. Irtisanomislaput on jo jaettu, Pia kertoo. Kaikilla irtisanotuilla on työntekovelvoite.
Marwella oli edellinen yt
runsas vuosi sitten. Tuolloin irtisanottiin viisi ja kaksi pantiin
eläkkeelle. TL
LASIKERAAMINEN
Pentik aloitti yt:n
Mm. keramiikkaa tuottava perheyhtiö Pentik Oy aloitti
25.11. yhteistoimintaneuvottelut kaikissa Suomen toimipisteissään.
– Ensi vuoden myynnin kehityksen arvioidaan olevan negatiivinen. Pentik joutuu suunnittelemaan sopeuttamistoimenpiteitä toimipisteissään, toimi!
voitetta työnantajan työsuojeluosaamiseen.
– Suomessa ei ole myöskään
sitovaa lainsäädäntöä kahden
eniten työstäpoissaoloja aiheuttavaan työsuojeluongelman,
tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja psykososiaalisten riskien,
ehkäisyyn.
EU:n komissiolle osoittamassaan vetoomuksessa EAY
muistuttaa, että nykylinjaukset eivät myöskään vastaa 28
jäsenmaan hallitusten, työnantajien ja työntekijöiden yhteisen työelämän neuvoa-antavan komitean yksimielisesti hyväksymää kantaa. Sen mukaan
työterveyttä ja työturvallisuutta säätelevien direktiivien täydelliselle muuttamiselle ei ole
mitään tarvetta.
Käytännön työhyvinvointityön keskeinen toimija EU:ssa
on Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto. Viraston
johtajan Christa Sedlatschekin
mielestä on hyvä, että EAY pitää kiinni työsuojelun tasosta ja
pyrkii sitä parantamaan.
– Kyse on ehkä byrokratian
purkamisesta joissakin jäsenmaissa. Esimerkiksi Pohjoismaissa kymmenen, enintään
20 % yrityksistä pitää nykyisen
lainsäädännön toteuttamista
monimutkaisena, mutta sen sijaan esimerkiksi Ranskassa ja
Italiassa noin 80 % yrityksistä
pitää lainsäädäntöä liian monimutkaisena.
Tehtiinpä mitä hyvänsä on
Sedlatschekin mukaan pidettävä huoli, että työterveys ja työturvallisuus pysyvät tärkeysjärjestyksen kärjessä kaikissa
EU:n jäsenmaissa.
tusjohtaja Pasi Pentikäinen
kertoi 17.11. Koillissanomissa.
Hänen mukaansa kaavaillut
muutokset vaikuttavat henkilöstön asemaan töiden uudelleen järjestelyinä ja siirtoina
tehtävästä toiseen. Hän pitää
myös mahdollisena, että tulisi
lomautuksia tai irtisanomisia.
Lomautuksien kestoksi on
alustavasti suunniteltu alle 180
päivää. Irtisanottavien määrä voi Koillissanomien mukaan
nousta 30 henkilöön.
30 irtisanottua olisi raju juttu, sillä Posion tehtaan tuotannossa on n. 50 henkilöä.
Tehtaan TEAM-pääluottamusmies Aija Kemilä-Tuovinen toivoo, että yt:stä selvittäisiin lomautuksilla.
– Siitä lähdetään yt-neuvottelemaan, että meiltä keneltäkään ei loppuisi työt, Aija sanoo. TL
► YLI RAJOJEN
Iso-Britanniassa uusi laki
uhkaa lakko-oikeutta
Ammattiyhdistysliike Iso-Britanniassa vastustaa hallituksen esitystä uudeksi ay-laiksi, joka uhkaa
työntekijöiden lakko-oikeutta.
Esityksessä helpotetaan työnantajien mahdollisuutta murtaa lakko sallimalla vuokratyövoiman
käyttö lakon aikana, mikä nykylaissa on kiellettyä.
Samalla ammattiyhdistyksen on annettava työnantajalle ja viranomaisille yksityiskohtainen suunnitelma työtaistelutoimista, esimerkiksi mielenosoitusten ajoista, paikoista ja osallistujamääristä, ja jopa
suunnitelluista Facebook-julkaisuista.
Ay-keskusjärjestö TUC pitää uusia määräyksiä ylibyrokraattisina ja niiden rikkomisesta koituvia sanktioita suhteettomina. Uusi laki horjuttaa vallan tasapainoa työpaikoilla. Järjestön mukaan jatkossa työntekijöillä ei ole mahdollisuuksia puolustaa oikeuksiaan.
!
Pakkolakeja esillä
myös Indonesiassa
Indonesian hallitus on esitellyt lain, jonka mukaan jatkossa vähimmäispalkoista päätetään ilman
työmarkkinajärjestöjä. Esityksessä korotus perustuisi inflaation tasoon ja talouskasvuun. Tähän asti palkoista on neuvoteltu alueellisesti kolmikannassa ja
niissä on huomioitu myös elinkustannusten nousu.
Ay-liike vastustaa esitystä ja vaatii 22 prosentin
korotusta vähimmäispalkkoihin. Sen mukaan maan
palkkakehitys on jäänyt jälkeen muista Kaakkois-Aasian maista.
Ay-liike on järjestänyt mielenosoituksia presidentin palatsin edustalla Jakartassa. 30. lokakuuta järjestetyssä mielenosoituksessa poliisi käytti vesitykkejä ja kyynelkaasua hajottaakseen väkijoukon ja pidätti 25 henkilöä. Poliisin toiminta on poikkeuksellista sitten itsevaltaisen presidentti Suharton valtakauden jälkeen. Teollisuutta edustava maailmanjärjestö
IndustriALL pitää kehitystä erittäin huolestuttavana.
!
Vaatejätti H&M allekirjoitti
raamisopimuksen
Teollisuutta edustava maailmanjärjestö IndustriALL ja ruotsalainen vaatejätti H&M solmivat marraskuun alussa raamisopimuksen, joka koskee 1,6 miljoonaa vaatetustyöntekijää 1 900 tehtaassa eri puolilla maailmaa.
Sopimuksessa H&M lupaa toimitusketjunsa työntekijöille yhdistymisvapauden, oikeuden kollektiiviseen sopimiseen ja oikeuden kieltäytyä työskentelemästä vaarallisissa olosuhteissa. IndustriALL pitää
sopimusta hyvin merkittävänä.
!
TTIP neuvottelut edistyvät,
mutta suljetuin ovin
EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppaneuvottelut edistyivät lokakuisessa tapaamisessa. Osapuolet
mm. tekivät uudet ehdotuksensa tuontitavaroiden
tullimaksujen poistamisesta. Tullien poistaminen
kattaisi 97 prosenttia nykyisistä tullinalaisista tuotteista. Lisäksi EU esitti ehdotuksensa työ- ja ympäristöaiheet sisältävästä kestävän kehityksen luvusta.
Ehdotus ei ollut julkinen, mutta sanomalehti Guardian julkaisi siitä vuodetun luonnoksen. Ympäristöjärjestöt kauhistuivat ehdotuksen sisältöä, ja syyttävät nyt EU:ta ympäristölupausten pettämisestä.
Ehdotuksen vuotaminen julkisuuteen nosti jälleen
esille huolen TTIP-neuvotteluiden salaisesta luonteesta.
!
Stoorisoppi
7
Ajankohtaista
8
Intiim nro 13
I
1.12.2015
LUOTTAMUSMIEHET
Maalinvalmistaja Tikkurila Oyj
siivoaa ulos kokeneita ay-aktiiveja
Kolme entistä pääluottamusmiestä
ja ammattiosaston
puheenjohtaja ovat
saaneet lähteä
Tikkurilasta.
TUOMO LILJA
Pörssiyhtiö, maalinvalmistaja Tikkurila irtisanoi muutama
viikko sitten 41 henkilöä. Heistä 25 oli työntekijöitä ja 16 toimihenkilöitä. Käytännössä joka kymmenes työntekijä sai
potkut, sillä yhtiön työntekijävahvuus oli ennen yt-menettelyä 250. Firma on TEAMin näkökulmasta iso työnantaja.
Yksi poispotkituista oli
Jorma Pyykölä, joka on varsin
tunnettu hahmo ainakin entisten kemianliittolaisten keskuudessa. Pyykölä, 50, oli 30 vuotta Tikkurilan palveluksessa,
niistä 20 vuotta erilaisissa luottamustehtävissä, muun muassa ammattiosaston puheenjohtajana ja kuusi vuotta pääluottamusmiehenä. Kemianliitossa hän toimi niinkin keskeisessä tehtävässä kuin työehtosopimusjaoston puheenjohtajana.
Viime vuodenvaihteessa,
sen jälkeen kun luottamiesalueet oli pantu uusiksi, hän joutui
lopettamaan työosastonsa luottamusmiehenä. Siten Pyykölän
kuuden kuukauden mittainen
luottamusmiessuoja päättyi kesäkuun lopussa.
Kun viimeisin yt syyskuussa alkoi, Jorma osasi olla varuillaan, sillä hänen edeltäjänsä
pääluottamusmiehenä, Teuvo
Virtala, oli irtisanottu edelli!
IRTISANOTTU. Pyykölän Joren kiireet ovat ohi 20 vuoden ay-uran jälkeen.
sen yt-menettelyn yhteydessä.
Myös Virtalalla oli pitkä ja ansiokas ay-ura paitsi pääluottamusmiehenä myös muun muassa Kemianliiton hallituksen
jäsenenä.
Pyykölän seuraaja, eli Teijo
Småträsk, saatiin puolestaan
pääluottamusmiehen tehtävästä pois, kun Tikkurila ulkoisti
kiinteistöhuollon ja muita toimintoja vuonna 2012. Kiinteistöhuollossa työskennellyt Småträsk oli ulkoistettavien joukos-
sa eikä siis voinut jatkaa pääluottamusmiehenä.
Neljäskin poissiivottu ay-aktiivi löytyy. Ammattiosaston puheenjohtajana toiminut Juha
Karekivi sai potkut samaan aikaan kuin Pyykölä.
Sattumaako?
Voi olla, että kolmen peräkkäisen pääluottamusmiehen ja yhden puheenjohtajan pelaaminen ulos on sattumaa, tai sitten ei.
Kaikissa tapauksissa Tikkurila on toiminut taitavasti. Sen
tekemisiin on hankala päästä
käsiksi oikeustoimin.
Pyykölän tapauksessa esimerkiksi riitautus irtisanomisjärjestykseen vedoten voisi tulla kyseeseen. Hän oli työosastollaan ainoa, jolla on alaikäisiä lapsia. 30 vuoden monipuolinen kokemus maalinvalmistamisesta, vieläpä useissa eri työtehtävissä sekä kemianalan ammattitutkinto viittaavat siihen,
että hänen ammattitaitonsa on
ollut poikkeuksellisen korkea.
Mutta riitautuksessa olisi riskinä 10 000 euron erorahan menettäminen. Erorahan saannin edellytyksenä on nimenomaan, ettei potkuista aleta riitelemään.
Pyykölä itse sanoo osanneensa odottaa potkuja. Hän
tietysti tunsi Virtalan ja Småträskin tapaukset ja on vanhana ay-aktiivina seurannut, mitä
työmarkkinoilla tapahtuu.
– Onhan kaikkien nähtävissä, miten ay-liikettä halutaan ajaa alas mitä erilaisimmin keinoin. Omalta osaltani
olin 90-prosenttisen varma, että lähtö on edessä, kun yt päättyy. Siihen vaikutti kaksi tekijää, toimintani luottamustehtävissä ja sairastelut, fifty-fiftysuhteessa, Pyykölä miettii.
Hän oli varsin pitkällä sairaslomalla muun muassa työmatkalla tapahtuneen tapaturman
takia.
Tikkurila oli pitkään osa Kemira-konsernia. Kemiralaiseen
perinteeseen kuului luottamushenkilöiden kunnioittaminen.
– Tikkurilakin oli aikanaan
helvetin hyvä firma, suorastaan
edelläkävijä esimerkiksi paikallisessa sopimisessa. Nyt on suuri osa aiemmin tehdyistä sopimuksista nollattu siitäkin huolimatta, että yhtiö on tehnyt hyvää tulosta. Ennen ensimmäisiä yt-neuvotteluja työntekijöitä oli noin 400. Siitä on pudotus ollut melkoinen eikä se missään nimessä korreloi taloudellisten realiteettien kanssa, Pyykölä sanoo.
– Jos tästä juttua kirjoitat,
niin minulla olisi hyvä otsikkoehdotus: Tikkurila, entinen
edelläkävijä.
Mielipide
Suomalaisen työn arvostus ja ay-liikkeen tulevaisuus
S
uomessa on pitkään osattu arvostaa suomalaisten käden jälkeä. Suomi on brändinä ollut
oiva neuvottelukeino useissa tilanteissa. Mitä
brändille on tapahtunut? Onko se kadonnut?
Nykymaailmassa pikkuinen Suomi on osa Euroopan suurvaltoja. Euroopan nykytila on hankaloittanut markkinoita Suomen teollisuuden rintamalla.
Suomalaiset yritykset pitäisi laittaa veroporkkanan alle. Se syntyisi realistisia investointeja tekemällä. Innovatiivisia ideoita pitäisi nyt ruokkia sen
sijaan, että vähennetään tukia koulutuksesta. Nuorissa elää Suomen tulevaisuuden toivo.
Paljon puhuttu yhteiskuntasopimuksen kaatuminen on pitkälti yritetty kaataa ay-liikkeen niskaan.
Trion viimeiset vatulointikäännökset sote-asioissa ovat tuoneet lisää epäuskoa hallitusta kohtaan. Ei
yritysjohdon taidoilla tai sanelemalla hoideta Suomea, vaan neuvottelemalla.
Viime vuosina Suomen kilpailukyky on parantunut suurimpiin kilpailijoihin verrattuna teollisuuden aloilla, vaikka EK:n ja muiden työnantajapuolen
tahojen osalta on toisin annettu ymmärtää. Viime
vuosien liki nollatason palkankorotukset alkavat näkyä positiivisesti kilpailukyvyssä.
Työajan pidentämisellä olisi kohtalokkaat seuraamukset. Se näkyisi sairauspoissaoloina, työtapaturmina ja stressin lisääntymisenä. Siihen Suomella ei
ole varaa.
Mihin katosivat työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen eteenpäin vienti? Nykyhallituksen linjauksilla
nämä ajatukset romutetaan.
Ay-liike on uudistusvaiheessa, mutta tulee aina
pitämään kiinni työtekijöiden edunvalvonnan laadusta. Nuorempi sukupolvi on astumassa suurten
ikäpolvien saappaisiin, eikä eduista ihan noin vain
luovuta.
Tuomas Weckström
Kouvolan tekstiili ja muovityöntekijät ry.os.544
TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton
valtuuston jäsen (sd.)
Intiim nro 13
I
Ajankohtaista
1.12.2015
9
OIKEUSTAPAUKSET
Eila ja Arja voittivat myös hovioikeudessa
Turkulaiset ex-luottamusmiehet Eila Hannula ja Arja
Pääkkö ovat voittaneet irtisanomisjuttunsa myös Turun
hovioikeudessa. Vaatetusalan
yritys Mira-Tex Oy oli vaatinut
hovioikeutta kumoamaan Varsinais-Suomen käräjäoikeuden vajaa vuosi sitten tekemän
ratkaisun, jonka mukaan Hannula ja Pääkkö oli vuonna 2012
irtisanottu yleissopimuksen
vastaisesti.
Kyseessä oli paitsi periaatteellisesti myös taloudellisesti
iso asia, sillä TEAMin jäsenetHannula ja Pääkkö saivat käräjäoikeuden ratkaisun perusteella kumpikin yli 20 000 euron korvaukset ja lisäksi Mira-Tex määrättiin maksamaan
isot oikeudenkäyntikulut. Nyt
korvauksille tuli maksettavaksi korot ja lisäksi Mira-Tex velvoitettiin maksamaan TEAMille Hannulan ja Pääkön oikeusprosessien kustannukset, n.
9000 euroa. Kaikkinensa Mira-Tex Oy:n kulut nousevat yli
50 000 euron.
Juttu sai alkunsa vuoden
2012 alussa, kun Mira-Tex irtisanoi kaikki 13 työntekijäänsä. Sittemmin, runsaan puolen
vuoden kuluttua, firman tilan!
TUOMO LILJA
OIKEUSVOITTO. Myös Turun hovioikeus oli Eila Hannulan ja Arja
Pääkön kannalla irtisanomisriidassa Mira-Tex Oy:tä vastaan.
ne muuttui paremmaksi ja yhtiö kutsui takaisin töihin yhdeksän työntekijäänsä. Pääluottamusmies Hannula ja varapääluottamusmies Pääkkö
eivät kuitenkaan olleet kutsuttujen joukossa. Yhtiö perusteli heidän sivuuttamistaan mm.
riittämättömällä ammattitaidolla vaikka Hannula oli tehnyt ompelutöitä 35 ja Pääkkö
yli 40 vuotta.
TEAM käynnisti oikeustoimet mm. perusteilla, että potkut johtuivat heidän luottamusmiestoiminnastaan ja työsuhteet oli päätetty perusteettomasti. Juttu voitettiin käräjäoikeudessa ja nyt myös hovioikeudessa. Hovioikeuden
päätös oli yksimielinen ja perustelu ytimekäs: ”Ei ole ilmennyt aihetta arvioida asiaa toisin kuin käräjäoikeus on
tehnyt”.
Vuosikymmeniä aktiivisesti
ay-toimintaan osallistunut Eila
Hannula on tietysti tyytyväinen
hovioikeuden ratkaisuun:
– Tällaisilla ratkaisuilla on
aina yleistä merkitystä. Työntekijöiden oikeuksia voidaan
puolustaa ja liitto suojaa luottamusmiehiä, jotka niitä oikeuksia puolustavat. Toivon, et-
tä ratkaisu kannustaa ihmisiä
kuulumaan ja liittoon ja valitsemaan työpaikalleen luottamusmiehen, jos sellaista ei ole.
– On tämä voitto myös
TEAM-liitolle. Olen ylpeä
omasta liitosta, joka hoiti asian
hyvin. Julkisestikin kiitokset
Juntusen Juhalle, Heikkerön
Jukalle ja Ruokosen Tuulalle,
Eila sanoo.
Hän hieman suree sitä, että
tapaus meni oikeusprosessiin.
– Mira-Tex ei kuulu työnantajaliittoon. Jos olisi kuulunut,
TEAM ja työantajaliitto olisivat luullakseni asian pystyneet
ratkaisemaan ilman oikeudenkäyntejä. Nyt prosessi tuli Mira-Texille kalliiksi.
Oikeutta käytiin liki kolme
vuotta, mutta Eila kertoo, että ihmissuhteet eivät prosessin aikana ihan hirveästi rasittuneet.
– En minä toimitusjohtajalle
kaunaa kanna ja hän on sanonut minusta, että olen aina toiminut rehdisti.
Mira-Tex on edelleen toiminnassa. Turussa sijaitsevalla
tehtaalla valmistetaan varusteita raviohjastajille.
Tuomo Lilja
10
Ajankohtaista
Intiim nro 13
I
1.12.2015
VEERA HAKANPERÄ
RAUTALANKAMALLEILLE
TARVETTA. Veera Hakanperä tietää, että nuorten
työelämän tuntemusta ei
saa pitää itsestäänselvyytenä.
NUORI AKTIIVI
”Ammattiliitoista pitää puhua nuorille”
Veera Hakanperä innostui ammattiosaston toiminnasta reilu vuosi sitten. Nyt
häntä kiinnostaa työelämätiedottaminen
ammatillisissa oppilaitoksissa.
SIRPA TASKINEN
31-vuotias Veera Hakanperä työskentelee leikkaajana ja
mallimestarina tanssi- ja liikuntavaatteita valmistavalla
Mia-Tuotteella. Koulutustausta
on vahva, sillä hänellä on vaatetusalalta sekä artesaanin että
artenomin tutkinto.
Yksi asia, minkä Hakanperä muistaa omilta valmistumisajoiltaan, on se, että hän ei
tiennyt ammattiliitoista juuri
mitään. Työelämässä on käynyt
ilmi, että tilanne on sama monen muunkin vastavalmistuneen nuoren kohdalla.
– Minulta on tultu kysymään, että mikä se ammattiliitto on. Ammattiin opiskelevat
ainakin haaveilevat työskentelevänsä sillä alalla, mitä he opiskelevat. Silloin on tietysti olennaista tietää, miten asiat työelämässä toimivat, hän sanoo.
!
Luvassa on
amistiedottamista
Jatkossa Hakanperä haluaa
omalta osaltaan paikata nuorten ammattiin opiskelevien tiedonpuutetta. Hän aikoo osallistua SAK:laisten liittojen yhteiselle amistiedottamisen kurssille. Ensimmäinen oppilaitoskäynti on jo alustavasti sovittu
ja toinenkin kohde on tiedossa.
– Jos pystyn yhtään avaamaan jonkun silmiä sille, miten homma pyörii, olen tyytyväinen.
Omalla työpaikallaan hän on
kunnostautunut myös jäsenhankinnassa. Vielä vuosi sitten
marraskuussa hän oli ainoa, joka kuului TEAMiin.
– Sittemmin on tullut uutta
henkilökuntaa, joista muutamat ovat liittyneet ja muutamat
vielä suunnittelevat liittyvänsä,
hän kertoo.
KUKA
NIMI Veera Hakanperä, 31
TYÖPAIKKA Mia-Tuote, Tampere
TYÖTEHTÄVÄ Leikkaaja, mallimestari
HARRASTUKSET Ay-toiminta,
remontointi, pihatyöt
PERHE Avomies
”Minulta on tultu
kysymään, että
mikä se ammattiliitto on.”
Sopiva kiire
tuntuu hyvältä
Hakanperä viihtyy hyvin työssään. Hänen aikanaan yrityksen työntekijämäärä on kasvanut kolmesta kahdeksaan. Liikuntavaatteiden valmistus on
hyvin sesonkiluonteista, ja välillä tekemistä on niin paljon,
että ilman pitkäjänteistä suunnittelua ei pärjäisi.
– Hiljattain päästiin nauttimaan kunnon kiirekaudesta.
Töitä oli niin paljon, että oli pakko miettiä tarkkaan, missä järjestyksessä kaiken tekee, jotta ne
saadaan myös ajoissa valmiiksi.
– Meillä on tosi monipuolisia
vaatteita, eli välillä joutuu myös
oikeasti pähkäilemään, miten
ne toteutetaan, hän kertoo.
”Palkalla pitää oikeasti
tulla toimeen”
Vaatetusalan palkkaus sen sijaan on asia, joka Hakanperän
mielestä kaipaisi ehdottomasti
kohennusta.
Palkkauksen vuoksi hän on
harkinnut alan vaihtoa ja on
hakenut opiskelupaikkaakin.
Tänä syksynä hakeminen kuitenkin jäi.
– Haluan olla tällä alalla, koska haluan kuulua TEAMiin. Aytoiminta on ollut sen verran lähellä sydäntä viime aikoina, etten edes hakenut kouluun.
Vuodessa on
tapahtunut paljon
Alun perin innostus ay-toimintaan heräsi, kun Hakanperä kuunteli kaverinsa juttuja tämän oman liiton kokousja koulutusmatkoista. Tuli tunne, että reissuilla oli suunnattoman hauskaa, ja että samalla
porukka sai aikaan oikeasti tärkeitä asioita.
Reilu vuosi sitten hän osallistui ensimmäisen kerran oman
ammattiosastonsa, Tampereen
Tevan kokoukseen. Sittemmin
kokouksia ja reissuja on kertynyt, ja nyt Hakanperä on mukana osastonsa hallituksessa ja
on myös TEAMin nuorisojaostossa. Hän kokee, että vastaanotto on ollut erinomainen.
– Kaikki on ollut positiivista
ja hyödyllistä toimintaa. Kyllähän aina voi hankkia itselleen
harrastuksen, mutta minusta
myös sisällön pitää tuntua tärkeältä, hän tuumii.
Intiim nro 13
I
Ajankohtaista
1.12.2015
Selänpesijä
11
GALLUP
MITEN KÄY SOTEPALVELUILLE?
Kysyimme teamilaisilta, mitä
he arvelevat tapahtuvan sosiaali- ja terveyspalveluille sote-uudistuksessa?
?
Jos tääll’ ois mies, jos yksikin…
J
EDUSKUNTA
Uskon, että Eino Leinon ruuha Sipilä on historiamno Kun kello seisoo, on hänelle
me ensimmäinen enemhyvin tuttu: ”Tää kansa on kuin
mistöhallituksen päämikaupunki, min tornin kello seinisteri, joka julkisesti suorassa
sovi... Jos tääll’ ois mies, jos yksitv-lähetyksessä, uhkaa hallituskin, niin vihdoin itse nousis torkumppaniaan eroamisella, jos
nihin ja voiman oikeudella hän
se ei yksiselitteisesti taivu hänen
sen kellon vetäis käymähän. Ja
tahtoonsa.
huutais: ’Näin on aika maan!’ Ja
Sipilä on nykyajan ensimoman päänsä mukaan vaan hän
mäinen pääministeri, joka pakajan kellon asettais ja kaikki uskolainsäädännöllä puuttuu työkoa sen sais.”
markkinajärjestöjen sopimusvapauteen ja niiden tekemiin työSIPILÄÄ ON LAAJALTI KIITELTY taehtosopimuksiin, jopa takautuvoitteellisesta ja aikataulutetusvasti. Sen hän tekee vain yritysta prosessijohtamisesta, jossa ei
vallan intressejä kuunnellen.
vatuloida. Mitä periaatteellisesJuha Sipilä lienee historiamti tai käytännöllisesti merkittäme ensimmäinen pääministeri,
Hän selvästi kuvittelee
vämmästä ratkaisusta on kyse,
joka on ilmoittanut haluavansa
omistavansa Ainoan
sitä nopeammin se on tehtävä!
tehdä tarvittavat päätökset jopa
Totuuden.
Sipilä ei kiireeseen vedoten
ilman niiden seurausten asiansuostunut antamaan kokoomukaista etukäteisarviointia.
mukselle edes kahta vuorokautAsiantuntijoiden moni- ja erita aikaa harkita hänen viime tingassa esiin vetämänmielinen rivistö seisoo Sipilän edessä vain yhdessä maakuntamallin toteuttamista sote-uudistuksen
tä syystä: jotta Sipilä voisi poimia joukosta sen näkesiivellä. Puhumattakaan nyt siitä, että vuosikymmen
myksen, joka tukee hänen jo etukäteen päättämäänsuurinta uudistusta käsiteltäisiin parlamentaarisessä kantaa.
ti, kuten edellinen hallitus Sipilänkin vaatimuksesta
Ainakaan lähihistoriasta ei löydy Sipilän lisäksi
teki. Juuri pakotetun kiireen vuoksi hallitus on rämtoista pääministeriä, joka valehtelisi suorassa tv-pupinyt kaikessa tekemisessään.
heessaan kansakunnalle. Siinä hän muun muassa
Kiire ei ole Sipilälle vain keino saada päätöksiä aiväitti Suomen velkaantumistahdin lähes kaksi kerkaan. Se on harkittu väline päätösten sisällön muoktaa todellista nopeammaksi. Nettovelkaa Suomen
kaamiseen. Kun vatuloinnilta otetaan jopa hallitusjulkisella sektorilla on muuten vähemmän kuin milkriisin uhalla tila ja aika pois, Sipilän tahto toteutuu
lään muulla EU-maalla. IMF:n datan mukaan Suomi
varmemmin kuin ilman kiirettä.
on julkisen sektorin nettovelalla mitaten koko maaHedelmistään puu tunnetaan. On aika nähdä Siilman seitsemänneksi varakkain maa. Euroopassa
pilän todelliset kasvot. Hän on kaikkea muuta kuin
edellä on vain Norja.
lempeä, rahellinen tai jopa henkistynyt asiajohtaja, jollaisena esimerkiksi professori Tuomo PeltoSIPILÄ JOHTAA MAATA pelottelemalla ja uhkailemalnen hänet aluksi näki. Vaan eipä näe enää, kuten
la. Hän selvästi kuvittelee omistavansa Ainoan To13.11.2015 ilmestynyt Suomen Kuvalehti kertoo.
tuuden ja olevansa sen vuoksi oikeutettu melkein
mihin tahansa. Hän väittää saaneensa valtakirjansa
kansalta kevään eduskuntavaaleissa, vaikka hän niitä ennen pimitti sittemmin ilmi tulleet todelliset poliittiset tavoitteensa lähes kokonaan. Jopa omassa
puolueessa kytee kapinaa: emme ymmärtäneet saavamme tällaisia agendoja ajavan pääministerin.
Sipilän rauhallisen, näennäisen rehellisen ja kiltin
kuoren alta on paljastunut luonteenrakenteeltaan ainakin osin omnipotentti, suuruusharhainen kaikkivaltias. Hän on ideoinut itselleen kutsumustehtävän, Suomen pelastamisen, eikä omien sanojenKirjoittaja on Intiim-lehden vakituinen
sa mukaan voisi koskaan antaa itselleen anteeksi, jos avustaja, joka kirjoittaa nimimerkillä.
nyt jättäisi tekemättä.
NUMEROGALLUP
71%
KOTIMAISUUS MERKITSEE. Kysyimme TEAMin verkkosivujen gallupissa suosivatko teamilaiset kotimaista joulostoksia tehdessään. 71 %
vastanneista sanoi, haluavansa tukea kotimaista työtä. 17 % vastenneista asettaa oikean lahjan valmistusmaan edelle ja 12 % haluaisi suosia
kotimaista, mutta hinta vaikuttaa valintaan.
Lähde: TEAM-liitto
MARKKU NUOLIOJA
Pääluottamusmies, Best Glass Oy, Nivala
”Asun Nivalassa Pohjois-Pohjanmaalla. Julkisuudessa olleiden
tietojen mukaan Kajaanista ja Kokkolasta
suljetaan jatkuva päivystys. Pelkona on, että matkat pitenevät ja liukuhihnamaisuus lisääntyy. Käytännössä se tarkoittaa siis
palveluiden heikkenemistä. Merkittävien säästöjen syntymiseen en usko. Luulenpa, että yksityiselle sektorille saattaa siirtyä porukkaa, varsinkin nuoria, mikäli heillä vain suinkin
on rahaa.”
VIRVE SAVIRANTA
Ompelija, Accon Suomi Oy, Kokkola
”Se onkin mielenkiintoinen kysymys. Meillä Kokkolassa keskussairaalaan on panostettu ja sitä on laajennettu tosi paljon. Siellä on esimerkiksi hyvä sydänyksikkö, jossa pystytään mainiosti hoitamaan sydänpotilaita. Olisihan se
kurjaa, jos sairaalapalvelut supistuisivat meiltä, koska sairaalan vieressä on myös terveydenhuolto-oppilaitos, josta taas käydään työharjoittelussa sairaalassa. Arvailujen varassa kuitenkin vielä ollaan.”
MATTI EROAHO
Työtön kirjatyöntekijä, aikuisopiskelija,
Hämeenlinna
”On pelottavia merkkejä: loppuuko esimerkiksi Kanta-Hämeen alueella synnytysosasto, kun kattava päivystys katoaa.
Jos jotain hyvää pitää nähdä, talousvaikeuksissa kärvistelevät kuntayhtymät lienevät tyytyväisiä. Sekin on
sanottava, että tuskinpa yksityinen
terveydenhoito kohtaa montaakaan
työtöntä tai pienipalkkaista.”
VIRPI KOSONEN
Pääluottamusmies, Lindström Oy, Taavetti
”Jos palveluiden käyttäjän valinnanvapaus
lisääntyy, se on hyvä
juttu. Vaarana voi kuitenkin olla, että julkisen puolen kehittäminen pysähtyy. Puhutaan liikaa vain
terveyspalveluista. Sosiaalipalvelut
ovat siis jääneet ihan liian vähäiselle huomiolle.”
12
På svenska
A-KASSA
Om skattekort och
förhandsinnehållning
Kassan rekommenderar medlemmarna att följa upp sina egna inkomster samt årsgränsen på
skattekortet. Mången gång har
man vid ansökan om skattekort
uppskattat alltför låg årsgräns,
så att vid utbetalning av dagpenning i november/december innehålls extra procent. De egna inkomsterna kan följas upp i kassans webbtjänst under rubriken
”betalningar, beslut och influtna
belopp > skatteuppgifter”
Skattekorten för 2015 gäller
ännu i januari 2016.
Uppföljningen av årsgränsen
för beskattning börjar från början 1.1.2016.
Om du ansöker om ändringsskattekort, sök det för förmån
och skicka det i original till kassan.
Att minnas vid årsskiftet
Du kommer väl ihåg att spara det
sista betalningsmeddelandet år
2015, du kanske behöver det i dina kontakter med myndigheterna och vid granskning av beskattningen.
Har du jordbruks-, skogsbruks- eller företagsverksamhet
eller är yrkesutövare, uppge då
din inkomst enligt senaste fastställda beskattningsbeslut (skatteåret 2014). Skicka kassan kopia av beskattningsbeslutet och
specifikationsdelen om du inte redan gjort det. Skicka beslutet även om du inte haft någon
inkomst.
Har du någon social förmån som påverkar dagpenningens storlek (t.ex. pension, hemvårdsstöd) och vars belopp ändras vid årsskiftet, ska du tillställa kassan beslutet om det nya förmånsbeloppet som bilaga till din
första ansökan om dagpenning
år 2016.
VÄRLDEN
Slavarbetare en lönsam business
REUTERS/LEHTIKUVA
Gemensamt för
moderna slavarna är att de har
begränsad rörelsefrihet och de har
arbetstvång.
STOORISOPPI
Mer än 21 miljoner människor i världen tvångsarbetar,
beräknar den internationella arbetsorganisationen ILO.
De kallas den moderna tidens
slavar och de finns överallt: på
bomullsfälten i Uzbekistan, på
boskapsfarmar i Paraguay, inom fiskeriindustrin på Filippinerna, som byggarbetare på
VM-tävlingarnas arbetsplatser
i Qatar och som hembiträden i
Mellanöstern.
Som modernt slaveri betecknas bl.a. tvångsarbete,
skuldslaveri, människohandel, tvångsäktenskap och barnarbetskraft.
Man tror ofta att slaveri hänför sig enbart till sexhandeln,
men den övervägande delen,
nästan 70 procent arbetar inom jordbruk, byggnads- och
produktionsindustrin och som
hembiträden; på femte plats
kommer sexhandeln.
Av de moderna slavarna är
55 procent kvinnor och flickor,
45 procent män och pojkar.
Vuxna dvs. över 18 år finns det
74 procent och barn 26 procent.
Gemensamt för dem alla
är att de som blivit slavar har
begränsad rörelsefrihet och de
har arbetstvång.
Orsaker som leder till slaveri
är fattigdom, arbetslöshet och
växande förmögenhetsskill!
SLAVARBETE. Genom slavarbete uppnås årligen 150 miljarder dollar eller 132 miljarder euro i vinst.
Beloppet motsvarar summan av fyra av världens mest produktiva företags årsvinst.
nader samt låg utbildningsnivå och bristande kunskap.
Genom slavarbete uppnås
årligen 150 miljarder dollar
eller 132 miljarder euro i vinst.
Beloppet motsvarar summan
av fyra av världens mest produktiva företags årsvinst. Samtidigt går staterna miste om ytterst behövliga skatteintäkter
som hade kunnat användas
t.ex. för utbildning, hälsovård
och offentlig trafik.
Kampanj för att få slut
på det moderna slaveriet
Den internationella arbetsorganisationen ILO och dess
kamratorganisationer för en
kampanj för att få ett slut på
detta moderna slaveri. ILO
samlar namn för en vädjan
(50forfreedom.org) i vilken
staternas regeringar, främst
arbetsministrar, uppmanas
att ratificera tilläggsprotokollet till ILO:s internationella konvention som förbjuder
tvångsarbete och garanterar
offer för människohandel och
tvångsarbete nya rättigheter.
ILO:s ursprungliga konvention mot tvångsarbete är från
år 1930. Förra året kom ILO:s
medlemsländer överens om
ett tilläggsprotokoll som uppdaterar konventionen för att
bättre lämpa sig för nutiden.
Konventionen träder i kraft
då den ratificerats av minst två
länder. Hittills har endast Nigeria ratificerat den. Målet med
kampanjen är att få 50 länder
att göra det senast år 2018.
De länder som ratificerar tilläggsprotokollet ska bl.a. garantera en lagstiftning som
förbjuder tvångsarbete skyd-
dar alla arbetstagare inom olika ekonomiska sektorer och
vidare att de myndigheter
som ansvarar för lagens genomförande får tilläggsanslag,
samt att arbetstagare, i synnerhet immigranter skyddas
mot kränkande rekryteringsmetoder.
Fackföreningsrörelsens
världsorganisation ITUC anser
det betydelsefullt att konventionen är den första bindande
överenskommelsen som av företagen förutsätter vederbörlig
noggrannhet för att motarbeta tvångsarbete såväl i sin egen
som i sin produktionskedjas
verksamhet.
Konventionen stadgar också om utbetalning av ersättningar åt offren för tvångsarbete och om att offren inte får
anklagas för brotten.
TEAMARE
Vem blir Årets Teamare 2015?
Finns det i din närmaste omgivning någon som förtjänar att
bli utsedd till Årets Teamare?
Årets Teamare väljs nu bland
förbundets medlemmar för fjärde gången. På detta sätt vill man
visa sin uppskattning av någon
som jobbar för fackavdelningen
eller som inspirerar och sporrar
på arbetsplatsen, och samtidigt
göra deras insatser kända.
Årets Teamare kan vara vilken som helst medlem som på
!
ett eller annat sätt utmärkt sig
i organisationsarbetet eller i
verksamheten på arbetsplatsen.
Kandidaten kan vara någon
som kommit med nya idéer
för fackföreningsarbetet eller
för att utveckla den egna arbetsplatsen eller en medlem
som har uppnått något speciellt inom intressebevakningen eller organisationsarbetet.
Årets Teamare kan också va-
ra någon som har gjort fackföreningsverksamheten, sitt eget
yrke eller sin egen yrkeskår bättre kända.
Kandidater kan uppställas
av enstaka TEAM-medlemmar,
fackföreningarna, TEAM:s samarbetsparter och arbetsgivarna. Kandidaternas samtycke
måste dock inhämtas på förhand. Förslagen ska göras före
31.12.2015.
Det slutliga valet görs av för-
bundets styrelse på framställning av organisationsavdelningen. Årets Teamare belönas
med ett 500 euros resepresentkort.
Förslag till Årets Teamare
kan ges på nätet på adressen
www.teamliitto.fi/vuodenteamilainen eller med ett fritt avfattat brev till adressen TEAM
/ Organisationsavdelningen,
Broholmsgatan 2, 00530 Helsingfors.
Närmare uppgifter kan fås av
organisationsavdelningen där
följande personer svarar på frågorna:
! Arja Salo tel. 09 7739 7206 eller
040 515 2072
! Tanja Mettovaara tel. 09 7739
7251 eller 050 303 9280
! Merja Rinne tel. 09 7739 7372
eller 050 306 4437
! E-postadresser:
förnamn.tillnamn@teamliitto.fi
ILMOITUSPAIKKA
14
Reportaasi
Intiim nro 13
I
1.12.2015
ASIAT UUDELTA KANTILTA. Työn
menettäminen voi kääntää elämän
ylösalaisin tai olla helpotus. Ville
Nokelainen, Tiina Helassalo ja Mika
Laine eivät aio jäädä potkujen jälkeen
tuleen makaamaan, vaan jokaisella on
jo ajatuksia tulevaisuudesta.
”Mietin jo aiemminkin,
että mieli tekee koulun
penkille. Tämä on hyvä väli
siinäkin mielessä, että jos
pääsisin opiskelemaan vaikka
lähihoitajaksi, olisin 40, kun
valmistuisin.”
K
un Tiina Helassalon,
48, Mika Laineen, 41,
ja Ville Nokelaisen,
37, työvuodet Nokian Renkailla lasketaan
yhteen, tulee tulokseksi tasan 50 vuotta. 29.9.2015 heidät kaikki irtisanottiin.
– Minulla oli työvuoro, ja työnjohtaja
tuli koneelle sanomaan, että sinun täytyy tulla mukaan. Tiesin heti, että se on
lähtö nyt. Sitten mentiin osastoinsinöörin pakeille. Hän löi irtisanomispaperin
eteen ja totesi vain, että tämä on tämmöistä. Minulle sanottiin, että ei tarvitse olla loppupäivää töissä, joten lähdin
suihkun ja saunan kautta kotiin, muistelee 20 vuotta tehtaalla työskennellyt
Laine.
”Irtisanomiset voisi
hoitaa siistimminkin”
Jokainen heistä suhtautuu asiaan omalla tavallaan. Lainetta jotkut asiat suututtavat edelleen. Helassalo etsi alkuun syitä ja mietti, mitä tuli tehtyä väärin. Kaupassa käydessään hänestä tuntui, että
ihmiset tuijottavat. Nokelainen taas ei
ota asiaa henkilökohtaisesti ja on helpottunut, sillä hän oli jo pidempään tuntenut työskennelleensä kumitehtaalla
riittävän kauan.
Siitä kolmikko on yhtä mieltä, että
työnantaja olisi voinut hoitaa irtisanomiset toisinkin. Allekirjoitettavaksi tarjottiin muutakin kuin pelkkää irtisanomispaperia, ja sisällön selvittämiseen tarvittiin pääluottamusmies Petri Sorvalin
apua. Työvelvoitteen kanssa venkoiltiin,
vaikka lopulta se ilmoitettiin päättyväksi kaikkien osalta joulukuun 1. päivä.
Julkisuudessa työnantaja on pitänyt
kauniita juhlapuheita, mutta monille irtisanotuille todellisuus on ollut jotain
muuta. Laine kokee, että työehtosopimusta ei irtisanomisessa noudatettu ainakaan hänen kohdallaan.
– Välillä olen yhä vihainen. Kyllä tessistä pitäisi lähteä liikkeelle. Puhuttiin
myös, että osaaminen on tosi tärkeää, ja
että töihin pitää jäädä moniosaajia. Oletin, että olisin saanut jäädä, koska osasin
IRTISANOMISET
Potkuissa
piilee uuden alku
Nokian Renkaat irtisanoi syyskuun lopussa 122 ihmistä. Intiim-lehti kysyi
kolmelta heistä, miten elämä muuttui, ja miten se tästä jatkuu.
TEKSTI SIRPA TASKINEN // KUVA ARI KORKALA
Intiim nro 13
I
Reportaasi
1.12.2015
15
”Varsinkin työn hakeminen
internetin välityksellä tuntuu
ihan ihmeelliseltä. On vain jotain
Monstereita ja vuokrafirmoja,
jotka tarjoavat kympin
tuntipalkkoja ja kutsuttaessa
töihin -sopimuksia.”
”Työnantajan lopullinen
päätös työvelvoitteen
päättymisestä oli suuri
helpotus, sillä nyt asioita
voi suunnitella paremmin
eteenpäin.”
– Laitoin nimen listaan, kun kyseltiin
kiinnostuneita, mutta saa nähdä, toteutuuko se. Pää tuntuu vielä aika tyhjältä,
enkä tiedä, mitä tekisin, hän sanoo.
Lähihoitajakoulutus kiinnostaisi myös Nokelaista, jolle opiskelemaan
lähtö on pääsuunnitelma. Silti hän ei halua lukkiutua vain yhteen vaihtoehtoon.
– Mietin jo aiemminkin, että mieli tekee koulun penkille. Tämä on hyvä väli
siinäkin mielessä, että jos pääsisin opiskelemaan vaikka lähihoitajaksi, olisin
40, kun valmistuisin. Toki, jos vastaan
tulee hyvä työpaikka, sekin kiinnostaa,
mutta ei työpaikkoja puista tipu tässä
maassa tällä hetkellä, hän sanoo.
Työnhaku on nykyään
toisenlaista
kaikki osaston työt yhtä tehtävää lukuun
ottamatta. Niin ei kuitenkaan käynyt ja
se oli vähän katkeraakin, sanoo Laine.
Yksi asia, mikä erityisesti koettelee
hänen ymmärrystään, on se, että tehtaalla käytetään koko ajan ulkopuolista työvoimaa, ja että töitä näyttää kyllä
riittävän nollasopimuslaisille. Helassalo suivaantui, kun sai tekstiviestillä kutsun ylitöihin.
– Se loukkasi. Ensin oli kova tarve
saada työntekijät pihalle ja sitten halutaan vielä ylitöitä tekemään, hän puuskahtaa.
Vaihteeksi on taas aikaa
harrastuksille
Nokelainen on ollut Nokian Renkailla
töissä 18 vuotta. Omien sanojensa mukaan hän on syntynyt tehtaan tiiliseinän varjossa ja moni hänen lähisukulaisistaankin on ollut siellä töissä pitkään.
Hän ei kuitenkaan ole irtisanomisesta
vihainen, sillä se olisi hänen mielestään
vain voimien tuhlausta. Hän ei myöskään ole koskaan määritellyt itseään kumitehtaalaisuuden kautta, vaan pikemminkin harrastusten.
– Ehkä nyt ehtii taas harrastaa, kun
näyttää, että vuorotyöhön tulee hetkeksi katko. Harrastuksiani ovat esimerkiksi soittaminen, moottoripyöräily ja kalastus ja luen myös kirjallisuutta, hän
kertoo.
Laineen vapaa-ajan täyttää ammattiyhdistystoiminta. Hän on ollut viitisen
vuotta osaston toimikunnassa varajäsenenä ja on osallistunut aktiivisesti sitä kautta tarjottuihin koulutuksiin. Vuosien aikana kaveripiirikin on muotoutunut ay-touhujen kautta.
Helassalo ei ole ollut töissä irtisanomisen jälkeen. Työnantajan lopullinen
päätös työvelvoitteen päättymisestä oli
suuri helpotus, sillä nyt asioita voi suunnitella paremmin eteenpäin. Läheiset
ovat kehottaneet häntä antamaan itselle aikaa.
– Olkapää rajoittaa tällä hetkellä tekemisiä, mutta minulla on kaksi koiraa,
joita kuljetan lenkillä. Parhaillaan niitä
on neljäkin, kun hoidan tyttären koiria,
hän kertoo.
Ajatukset avoinna uusille
vaihtoehdoille
Tulevaisuuttakin kolmikko on ehtinyt
miettiä melko lailla. Laine on jo heittänyt verkkoja vesille. Hänen tavoitteenaan on, että uusi työ tai koulutuspaikka
löytyy ennen maaliskuun loppua, jolloin
nykyinen työsuhde virallisesti päättyy.
Pitkän linjan tavoitteena taas on päästä
töihin ammattiliiton palvelukseen.
12 vuotta Nokian Renkaiden kokoonpanossa työskennellyt Helassalo teki aiemmin myyjän töitä, mutta ei ainakaan
toistaiseksi suunnittele palaavansa kaupan alalle. Sen sijaan hän odottaa, toteutuuko lähihoitajakoulutus, jota Nokian
Renkaiden tehtaalta irtisanotuille on lupailtu räätälöidä.
Kaikki kolme pääsivät aikoinaan kumitehtaalle töihin verraten mutkattomasti: tarvittiin vain hakemus ja haastattelu. Tehtaalla oli henkilö, joka työkseen
vastasi uusien työntekijöiden rekrytoinnista. Pitkien työurien aikana työnhakuprosessi on kuitenkin muuttunut paljon.
Helassalo uskoo, että työnhaku pitää
opetella nyt alusta alkaen uusiksi. Laine
on samoilla linjoilla.
– Varsinkin työn hakeminen internetin välityksellä tuntuu ihan ihmeelliseltä. On vain jotain Monstereita ja vuokrafirmoja, jotka tarjoavat kympin tuntipalkkoja ja kutsuttaessa töihin -sopimuksia. Ei sellaisia normaaleja työsuhteita tulla enää tarjoamaan ikinä, hän arvioi.
Työnhakuun on luvassa apua TE-toimistosta, henkistä olkapäätä itse kullekin on tarjonnut oma perhe. Laineen
avovaimo on patistanut miestään työnhakuun ja olemaan miettimättä liikaa
menneitä. Helassalon lapset ovat olleet
äitinsä tukena. Nokelaisen vaimo on ollut miehensä irtisanomisesta yhtä lailla helpottunut. Poikansa kanssa hänellä on yhteisiä harrastuksia.
– Vaimon mielestä on jopa ihan tervettä katsoa välillä jotain muutakin ja
pojalle sanoin, että ensi talvena ehditään pilkille.
16
Henkilökunta
Intiim nro 13
I
1.12.2015
TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton
HALLINTO-OSASTO
Faksi: 09 753 8040
!
!
!
!
!
!
!
!
hallinto
kansainväliset asiat
solidaarisuustoiminta
strategia
liiton kehittäminen
henkilöstö
tilastot
yhteiskuntavaikuttaminen
Heli Puura
puheenjohtaja
09 7739 7321
050 525 2673
Veli-Pekka Heino
tutkija
09 7739 7342
040 486 0655
Irene Hämäläinen
vanhempi
asiantuntija
09 7739 7243
0400 602 701
Nina Laine
kv-sihteeri
09 7739 7318
050 303 9270
Sari Kettunen
puheenjohtajan
sihteeri
09 7739 7313
050 303 9267
Tuomo Lilja
päätoimittaja
09 7739 7351
050 303 9278
Jonne Kivinen
tiedottaja
09 7739 7309
050 303 9266
Sirpa Taskinen
toimittaja
09 7739 7337
040 774 0117
Tytti Kettunen
viestinnän
assistentti
09 7739 7405
Emmi Mäkinen
viestinnän sihteeri
09 7739 7326
1.12.2015 alkaen
Riitta Karjalainen
talouspäällikkö
09 7739 7201
050 303 9269
Annika Maunula
palkanlaskija,
lomatoiminta
09 7739 7207
050 303 9285
Tarja Timonen
kirjanpitäjä
09 7739 7375
Marja
Genral-Wikstedt
atk-vastaava
09 7739 7323
050 306 4431
Hannu Weckman
toimistonhoitaja,
atk-vastaava
09 7739 7395
040 486 5439
Sari Ahokas
toimistosihteeri
09 7739 7334
Minna
Kaijanranta
puhelinvaihteenhoitaja
7.12.2015 alkaen.
Pirjo Mustanen
puhelinvaihteenhoitaja
09 7739 7399
Tarja Saariniemi
toimistosihteeri
09 7739 7354
Leena Sämpi
toimistopalvelut
(t-kassa)
09 7739 7256
Merja Rinne
järjestöpäällikkö
09 7739 7372
050 306 4437
Tanja Mettovaara
järjestösihteeri
09 7739 7251
050 303 9280
Arja Salo
järjestösihteeri
09 7739 7206
040 515 2072
Merja Westman
koulutussihteeri
09 7739 7335
050 306 4435
Mari Kivi
sihteeri,
arkistonhoitaja
09 7739 7347
050 303 9277
VIESTINTÄYKSIKKÖ
Faksi: 09 753 8511
intiim@teamliitto.fi
kotisivut@teamliitto.fi
tiedotus@teamliitto.fi
!
!
!
!
!
Intiim
kotisivut
ulkoinen viestintä
some-asiat
painotuotteet
TALOUSYKSIKKÖ
Faksi: 09 739 995
TOIMISTOPALVELU
Faksi: 09 739 995
Tilaukset:
keskus@teamliitto.fi
JÄRJESTÖOSASTO
Faksi: 09 7739 7250
koulutuspalvelut
@teamliitto.fi
! järjestöpalvelut
! ay-koulutus
Mailis Svahn
sihteeri
09 7739 7365
050 303 9293
Intiim nro 13
I
Henkilökunta
1.12.2015
yhteystiedot
TYÖTTÖMYYSKASSA
Teollisuusalojen
työttömyyskassa
JÄSENREKISTERI
Siltasaarenkatu 4, Helsinki
PL 291, 00531 Helsinki
Faksi: 09 7739 7250
Puhelinvaihde: 09 773 971
Faksi: 09 876 4594
S-posti: teamkassa@teamliitto.fi,
etunimi.sukunimi@teamliitto.fi
Päivystys:
09 7739 7455
klo 8.30–16.00
jasenrekisteri@teamliitto.fi
Ritva Kinnunen
jäsenyysasioiden
neuvoja
09 7739 7338
Taina Lamervo
jäsenyysasioiden
neuvoja
09 7739 7357
Päivystys: 09 7739 7355
ma–pe klo 9.00–16.00
Tarja Nilosaari
jäsenyysasioiden
neuvoja
09 7739 7329
Arto Turunen, kassanjohtaja
09 7739 7340, 050 373 3723
Raisa Rasilainen, sihteeri
09 7739 7265, 050 303 9274
EDUNVALVONTAOSASTO
Faksi: 09 753 8040
Tarja Dolk, kassanhoitaja
09 7739 7211, 050 303 9292
Päivystys:
09 7739 7383 klo 8.30–16.0
Tarja Skytten, kassanhoitaja
09 7739 7406
edunvalvonta@teamliitto.fi
Sari Halttunen, etuuskäsittelijä
09 7739 7403
!
!
!
!
!
17
Toni Laiho
neuvottelupäällikkö
09 7739 7320
050 303 9272
riita-asiat
neuvottelut
tes-valmistelu
lakiasiat
yhteiskuntavaikuttaminen
Markki Aaltovirta
työehtosihteeri
09 7739 7358
050 303 9294
Petri Ahokas
työehtosihteeri
09 7739 7367
050 306 4430
Juha Juntunen
lakimies
09 7739 7361
050 303 9284
Krista Hirn, etuuskäsittelijä
09 7739 7231
(vuorotteluvapaa 17.8.2015–3.7.2016)
Susanna Huttunen, etuuskäsittelijä
09 7739 7345
Heidi Kotaviita, etuuskäsittelijä
09 7739 7219
Kati Lavikka, etuuskäsittelijä
09 7739 7402
Kirsi Leskinen, etuuskäsittelijä
09 7739 7209
Jari Kiviharju
lakimies
09 7739 7356
040 736 7938
Reijo Korhonen
työehtosihteeri
09 7739 7245
0500 779 982
Riitta Koskinen
työehtosihteeri
09 7739 7401
044 530 5532
Jari KosonenNikulainen
työehtosihteeri
09 7739 7217
0500 712 793
Marko Rosqvist
työehtosihteeri
09 7739 7373
050 303 9275
Pirjo Rosqvist
työehtosihteeri
09 7739 7371
050 303 9281
Heli Lipponen, etuuskäsittelijä
09 7739 7346
Hanna-Leena Nikko, etuuskäsittelijä
09 7739 7344
Taina Oksanen, etuuskäsittelijä
09 7739 7214
Marika Roisko, etuuskäsittelijä
09 7739 7210
Heidi Röksä, etuuskäsittelijä
09 7739 7408
Kari Rämö
työehtosihteeri
09 7739 7205
040 549 5361
Paavo Salo
työehtosihteeri
09 7739 7332
050 303 9276
Mirja Suhonen
työehtosihteeri
09 7739 7343
040 536 4336
Anna Tapio
työehtosihteeri
09 7739 7208
1.12. 2015 alkaen
Nina Lökström
sihteeri
09 7739 7404
050 322 0064
Salla Sippola
sihteeri
09 7739 7409
050 439 8060
EDUNVALVONTAOSASTO
Päivi Seeck, etuuskäsittelijä
09 7739 7379
Mimma Sopanen, etuuskäsittelijä
09 7739 7212
Christa Syrjäläinen, etuuskäsittelijä
09 7739 7260
Irmeli Syrjänen, etuuskäsittelijä
09 7739 7215
! ammatillinen koulutus
! työturvallisuus- ja
työympäristöasiat
! tasa-arvoasiat
! sosiaalipolitiikka
Tanja Tynkkynen, etuuskäsittelijä
09 7739 7235
Heidi Virtanen, etuuskäsittelijä
09 7739 7380
Hannu Siltala
kehittämispäällikkö
09 7739 7317
040 579 6306
Marja Karmala
työehtosihteeri
09 7739 7360
050 303 9282
Kari Mäkelä
työympäristösihteeri
09 7739 7319
050 303 9271
Tuula Sillanpää
lakimies
09 7739 7241
040 828 1100
Leena Sämpi, toimistopalvelut
09 7739 7256
18
Turun Haalarituote
Intiim nro 13
I
1.12.2015
PIAN ELÄKKEELLE. Anne Turunen ompelee taskuja ja heijastimia työhaalareihin.
TYÖNTEKIJÖISTÄÄN YLPEÄ. Turun Haalarituote Oy:n toimitusjohtaja Pirjo Akolahti
vaihtoi totaalisesti alaa ja sai parhaan
opin uudessa yrityksessään kokeneilta
työntekijöiltä.
VUOSIKYMMENTÄ. Turun
Haalarituote Oy täyttää ensi vuonna 30
vuotta. Siitä kiitos kuuluu pitkälti uskollisille ja pitkäaikaisille työntekijöille.
► KOLME
REPORTAASI
Liedossa ommellaan haalareita rinta
Turun Haalarituotteella on menossa vuoden kiireisin
aika. Haalareita lähtee Liedosta niin opiskelijoille
kuin duunareillekin.
T
urun naapurikunnassa Liedossa Pääskykalliontiellä Turun Haalarituote Oy:ssä ommellaan
työhaalareita tavallista
enemmän kesän jälkeen.
– Isommat asiakkaat tekevät talvihaalaritilauksia. Opiskelijat ovat aloittaneet ja he tarvitsevat opiskelijahaalareita. Niitä on mennyt jo tuhansia, kertoo
toimitusjohtaja Pirjo Akolahti.
Turun Haalarituotteen haalarit, kuten
palosuojatut työhaalarit, ovat suosittuja
läheisen telakan ja sen alihankkijoiden
parissa. Haalareita lähtee lisäksi keikkatyöntekijöille ulkomaille asti ja ammat-
TEKSTI JA KUVAT SIRPA MÄRSYLÄ
tikoulujen maalari-, autopuolen ja sisustusalan opiskelijoille.
– Kotimaista työtä arvostetaan. Nämä
ovat sataprosenttisesti kotimaassa tehtyjä haalareita. Etumme on nopea toimitus. Teemme vaikkapa kahden miehen konepajalle neljät haalarit. Pääosin
kuitenkin työhaalarit menevät raskaaseen kone- ja laivarakennusteollisuuteen, Akolahti tiivistää.
Ensi vuonna 30 vuotta täyttävä Turun Haalarituote Oy on nyt kolmannen
omistajan käsissä. Vuosi sitten yrityksen nimiinsä ottanut Pirjo Akolahti teki
hyppäyksen tuntemattomaan; Linnan
Vartijat Oy:n toimitusjohtaja vaihtoi to-
taalisesti alaa. Edessä oli myös muutto Kuula on työskennellyt HaalarituotteelHämeenlinnasta takaisin kotiseudulle.
la vuodesta 1992 lähtien. Uusi omistaja
– Tämä oli uusi aluevaltaus. Olen saa kiitosta.
täällä nöyränä oppityttönä. Rouvat ovat
– Pirjon aikana tilauskanta on kasvaopettaneet. Uskon suomalaiseen työ- nut. Nyt on mukavaa, kun töitä on palhön. Olen ollut palvelualalla melkein ko- jon. Olin Lehtisen omistajaperheen aiko ikäni.
kana yhteyshenkilönä
Pirjo Akolahden aikaammattiliittoon. Meillä
”Pirjon aikana
na työpaikalla on tapahon tällä hetkellä kahdektunut: haalarituotteelsan teamilaista.
tilauskanta on
le on palkattu vuoden siMarjo Hurmekin on
kasvanut. Nyt
sällä yksi kokoaikainen
työskennellyt pitkän toon mukavaa, kun vin samassa työpaikassa,
työntekijä sekä kiireapulainen silkkipainoon. Nyt
töitä on paljon.” 22 vuotta. Hän tuli aluktyötekijöitä on yhteensi työllistettynä. Hänelsä 12 aiemman 10 sijaan.
le mieluisin haalari omTyöntekijät ovat lisäksi saaneet yleislää- mella on opiskelijahaalari. Hänkin kekäritasoisen työterveyshuollon työsuh- huu työpaikkaansa. Porukkahenki on
de-etuna. Työaika on kello 7–15 maa- hyvä, mutta...
nantaista perjantaihin.
– Teva-alalla yleensä palkan pitäisi olla yli kaksi tuhatta euroa kuukaudessa.
Samassa veneessä
Anne Turunen ompelee taskuja ja
Tehdassalin puolella ompelukoneet hu- heijastimia. 20 vuotta samassa työpairahtelevat tuon tuosta. Työnjohtaja Erja kassa lähestyy kohta loppuaan. Nuo-
Intiim nro 13
I
Turun Haalarituote
1.12.2015
19
MONIPUOLINEN OSAAJA. Tuula Kaikkonen voisi olla yrittäjä, mutta viihtyy myös
toisen palveluksessa.
TUHANSIA HAALAREITA. Lappuja menee
haalareihin kuin häkää.
TYÖTÄ RIITTÄÄ. Työnjohtaja Erja Kuula
iloitsee työtilauksien lisääntymisestä.
rottingilla
rekkaan Annen on vaikea kuvitella
olevan jo eläkeiässä. Inkerinsuomalainen Elena Kubareva taas muutti Suomeen vuonna 1995 ja tuli Haalarituotteelle vuonna 1998. Työkokemusta Elenalla on myös Pietarissa
naisten ja lasten ompelimosta kuin
Palotron Oy:ssä varastotöistä. Pakkoloma toi hänet takaisin ja yllätys
odotti.
– Täällä oli sama porukka töissä.
Ihmeellistä, hän hymyilee.
Laakaaja-leikkaaja Tuula Kaikkonen katselee tyytyväisenä nipussa olevia haalarinosia. Sata osaa päällekkäin, välipaperi ja numerointi kertovat, milloin asiakas vaihtuu. Hänkin on viihtynyt alalla pitkään, 20
vuotta. Hän on käynyt myös alan yrittäjäkurssin ja toiminut työntutkijana
toisessa työpaikassa.
– Koin, että työntutkijana olin
puun ja kuoren välissä. Olen tehnyt
vaatetusalalla kaikkea: prässännyt,
ommellut, työskennellyt varastossa.
Olen enemmänkin luova ihminen.
Silkkipainaja Teija Korpelan työpisteessä ei tule kylmä. Kankaiden
kuviot kovetetaan 180 asteessa. Pian
yhdeksän vuotta samassa työpaikassa ollut Teija on koulutukseltaan ompelija. Vastapainona työlle vapaa-aikaa vauhdittaa koiraharrastus.
– Jos ei ole painettavaa, teen myös
ompelua ja leikkuuta.
Toimitusjohtaja Pirjo Akolahti neuvottelee puhelimessa tilaajaan
kanssa. Haalarit tekevät kauppaansa. Tilanne näyttää juuri nyt hyvältä.
– Turun Haalarituotteen liikevaihto on noussut yli 25 prosenttia tämän vuoden aikana. Täällä on ollut
viimeksi viime keväänä lomautuksia. Tavoitteena on, ettei ensi keväänä niitä olisi yhtään. Vuosi on vierähtänyt. Olen todella ylpeä ihmisistäni,
Haalarituotteesta. Pystymme sopimaan keskenämme.
TYÖKOKEMUSTA ULKOMAILTA. Inkerinsuomalainen Elena Kubareva on ommellut
myös Pietarissa.
20
TEAMissa tapahtuu
OMA RAHA
Intiim esittelee: TEAM-perheet
Kolmen kuvitteellisen perheen tarinat
kertovat, kuinka verot, inflaatio ja tuet
vaikuttavat tuloihin. Palaamme perheiden
tarinoihin tulevissa lehdissä.
VELI-PEKKA HEINO, MIRJA SUHONEN
VIISIHENKINEN UUSPERHE
Tiinan ja Taiston uusperhe asuu lähiössä pääkaupunkiseudulla, missä lapsiperheiden
asiat ja kouluverkko on hoidettu hyvin. Perheen lapsia ovat
13-vuotias Vera, joka on Taiston tytär edellisestä avioliitosta, sekä 2-vuotias Tero ja 5-vuotias Taina.
Nuorimmat ovat hoitovapaalla olevan äidin kanssa kotona. Hoitoraha nuorimmasta
ja osittainen hoitoraha toisesta
kotona olevasta lapsesta mahdollistavat niukin naukin perheen pärjäämisen. Työssä ollessa päivähoitomaksut olisivat
niin suuret, että pienipalkkainen Tiina ei pidä järkevänä töihin menoa molempien pikkuisten ollessa alle kouluikäisiä.
Vera on yläkoululainen, ja tapaa silloin tällöin työtöntä äitiään. Kela maksaa elatustuen
ennakon, mikä kattaa osan Veran luistelumenoista. Vera on
tyytyväinen omaan huoneeseensa perheen 171-neliöisessä omakotitalossa, josta vanhempien harmiksi on vielä velkaa 200 000 euroa. Tulonsiirto"
jen, isän palkan ja kolmen lapsen lapsilisien
avulla pärjätään, joskaan mihinkään ylellisyyteen ei ole varaa.
Asuntolainan korot
ovat onneksi kohtuulliset alhaisen korkotason ja
lainan korkojen vähennysoikeuden ansiosta. Vähennysoikeus kuitenkin alenee perheen harmiksi ja asuminen on
kallistunut kiinteistö- ja energiaveron nousun takia. Yle-verokin koetaan rasittavaksi.
Taisto on töissä muovituotealalla naapurikaupungissa.
Työmatka sujuu omalla autolla, mutta koska julkisilla kulkuneuvoillakin pääsisi, ei verovähennystä työmatkoista saa.
Aamukahvin äärellä Taisto
ja Tiina muistelevat kuulleensa ajasta, jolloin verotuksessa
asuntolainan korot sai vähentää täysimääräisenä.
Tiina ja Taisto ovat päättäneet pärjätä. Ennen yhteisten
lasten syntymää hankittu omakotitalo halutaan pitää ja lapsille turvata tuttu koti.
HARRI PAKARINEN
3 % VÄHEMMÄN KÄTEEN KUIN VUONNA 2006
! Esimerkkiperheessä on kaksi aikuista, 35-vuotiaat Tiina
ja Taisto sekä 2-vuotias Tero ,
5-vuotias Taina ja 13-vuotias Vera. Tiina on työtön ja hoitaa nuorimmaisiaan hoitovapaan turvin.
Taisto on töissä muovitehtaassa.
! Tämänkaltaisen perheen käteen jäävät tulot ovat laskeneet
3 % vuodesta 2006, kun inflaatio
otetaan huomioon.
! Vuonna 2015 perheen bruttotulot ovat 4 009 €/kk. Se sisältää
Taiston palkan ja lomarahat
(3 030 €/kk), Tiinan kotihoidon
tuen (487 €/kk), lapsilisät (337
€/kk) ja elatustuen (155 €/kk).
! Veroihin heillä menee 23,1 %
tuloista. Veroja pienentää asuntolainan korkovähennys.
! Verojen jälkeen käteen jää
3 197 €/kk.
! Vuonna 2016 perheellä käteen
jää 13 €/kk vähemmän. Ennusteessa verotus laskee 23,3 %:iin,
nettotulot kasvavat 0,6 % ja elinkustannukset kallistuvat 1 %.
KALLE YKSINHUOLTAJA
" Kalle elää kaksin neljävuotiaan tyttärensä Minnan kanssa pirkanmaalaisessa kaupungissa. Minnan ruokakaupassa
työskentelevä äiti asuu lähellä,
joten tapaaminen äidin kanssa
sujuu vaivatta.
Lasitusalalla työskentelevän
Kallen työmatka on pitkä, useita kymmeniä kilometrejä, mutta matka
sujuu mukavasti omalla autolla. Julkista liikennettä ei ole, joten työmatkakulut voi vähentää oman auton käytön mukaan. Muuten ei työssäkäynti
tuntuisikaan kannattavalta.
Alansa huippuammattilaisena Kalle myös pitää työstään, ja
aikoo pysyä samassa yrityksessä eläkeikään saakka.
Minnan päivistä päivähoidossa tulee pitkiä, mutta onneksi isovan-
hemmat ja Minnan äiti voivat
hakea Minnan silloin tällöin jo
heti päiväunien jälkeen.
Kalle on kiitollinen siitä, että päivähoitomaksu on samansuuruinen riippumatta siitä,
onko Minna hoidossa 8 tai 11
tuntia päivässä, mihin Kallen
työpäivä matkoineen venyy.
Hoitomaksu tosin tuntuu yksinhuoltajan kukkarossa enemmän kuin kahden huoltajan
perheissä.
Minnan pienipalkkainen äiti
ei pysty maksamaan kuin muutaman kympin elatusmaksua.
Onneksi Kela maksaa Kallelle
elatustuen ennakon, ja muutaman kympin lapsilisän yksinhuoltajakorotuskin on hänelle tarpeen. Myös vuokra nousi,
eikä pienempään asuntoon ole
mahdollista muuttaa, sillä Minna tarvitsee oman huoneen ja
isäkin omaa tilaa.
Tervetullutta on tuloverotuksen keveneminen, sillä asumiskustannusten nousu tuntuu
kukkarossa. Pohdinnassa on
ollut muutto lähemmäksi työpaikkaa. Kodin vuokra on 800
euroa – tuskin se siitä pienenisi. Tärkeää on, että äiti ja tytär
tapaavat toisiaan ja Minna äidin
uutta perhettä.
Onneksi päivähoitomaksut
jäävät muutaman vuoden kuluttua menoista pois. Kallesta
tuntuu silti siltä, että millään ei
meinaa pärjätä, ja että perheen
tuloilla ei saa kaikkea sitä, mitä
aikaisemmin sai.
ENSI VUONNA 4 €/KK ENEMMÄN
! Esimerkkiperheessä on yksi aikuinen, 29-vuotias Kalle ja
4-vuotias Minna. Kalle on töissä
lasiteollisuudessa.
! Tämänkaltaisen perheen käteen jäävät tulot ovat kasvaneet
4 % vuodesta 2006, kun inflaatio
otetaan huomioon.
! Vuonna 2015 perheen bruttotulot (eli tulot ennen veroja)
ovat 2 898 €/kk. Se sisältää Kallen palkan ja lomarahat (2 599
€/kk), lapsilisän yksinhuoltajakorotuksella (144 €/kk) sekä elatustuen (155 €/kk).
! Veroihin menee 17,4 % tulois-
ta. Veroprosenttia laskee työmatkakulut, joista Kalle saa tulonhankkimisvähennystä.
! Vuonna 2016 perheellä käteen
jää 4 €/kk enemmän. Ennusteessa verotus laskee 17,3 %:iin, nettotulot kasvavat 1,2 % ja elinkustannukset kallistuvat 1 %.
Intiim nro 13
I
Ihmisiä // Elämää // Tapahtumia
1.12.2015
21
JÄSENEDUT
Turvallisin mielin
matkalle TEAMin
jäsenkortin kanssa
Teollisuusalojen ammattiliitto on ottanut jäsenilleen
Turvasta jäsenvakuutuksen, joka sisältää matkustajavakuutuksen vapaa-ajan matkoille.
TEAMin jäsenvakuutuksessa ovat vakuutettuna myös mukana matkustavat alle 18-vuotiaat omat ja samassa taloudessa
asuvat lapset.
Vakuutus on voimassa yhtäjaksoisesti enintään 45 vuorokautta matkan alkamisesta. Ylimeneville matkapäiville
kannattaa ottaa Turvasta määräaikainen matkustajavakuutus. Vakuutus ei ole voimassa
ehdoissa erikseen poisrajatuissa urheilulajeissa tai harrastuksissa.
Muista ottaa matkalle mukaan jäsenkorttisi, joka on
myös matkavakuutuskortti.
Näin hoitava laitos voi todeta,
että sinulla on voimassa oleva
matkavakuutus ja että hoidoille löytyy maksaja.
Matkavakuutuskortti ei kuitenkaan ole maksukortti, joten on hyvä varautua siihen, että kulut joutuu maksamaan ensin itse ja hakemaan korvausta
myöhemmin vakuutusyhtiöstä.
"
TULOT OVAT KASVANEET 24 % VUODESTA 2006
! Esimerkkiperheessä on kaksi aikuista, 53-vuotias Anja ja
55-vuotias Pera. Anja on töissä
tekstiilitehtaassa. Pera on työtön ja oman isänsä omaishoitajana.
! Tämänkaltaisen perheen käteen jäävät tulot ovat kasvaneet 24 % vuodesta 2006, kun
inflaatio otetaan huomioon.
! Vuonna 2015 perheen bruttotulot ovat 3 121 €/kk. Se sisältää Anjan palkan lomarahoineen (2 074 €/kk) sekä Peran
työttömyyspäivärahan
(663 €/kk) ja omaishoidontuen
(385 €/kk).
! Veroihin ja heillä menee
21 % tuloista.
! Verojen jälkeen käteen jää
2 464 €/kk.
! Vuonna 2016 perheellä käteen jää 7 €/kk enemmän. Ennusteessa verotus laskee
20,7 %:iin, nettotulot kasvavat
1,3 % ja elinkustannukset kallistuvat 1 %.
KESKI-IKÄINEN PARISKUNTA
Anja ja Pera ovat aina pitäneet maaseutumaisesta asumisesta. Pieni kaupunki itäisessä Suomessa sopii heille
hyvin asuinpaikaksi. Marjametsään pääsee helposti, samoin sieneen.
Lapsenlapsia, Mattia ja Tarjaa, olisi etenkin Peran mielestä mukava tavata useammin.
Kalamiestaidot ovat kulkeneet suvussa ja pikkuisille olisi hienoa opettaa perinteisiä
taitoja. Jälkikasvua on tullut
autettua myös lastenhoidossa
ja taloudellistikin.
Anja on työskennellyt tekstiiliteollisuudessa lähes koko työuransa ajan. Onneksi,
tuumii Anja, sillä moni ystäväperhe on joutunut muuttamaan Etelä-Suomeen ja kauemmaksikin. Anja ei muutos"
ta kaipaa, kunhan saa kotoisissa maisemissa elää ja syysihmisenä kuljeksia luonnossa.
Laskut toki pitää saada maksettua ja asuntoa pitää välillä
remonteerata.
Asumiseensa he ovat tyytyväisiä: kerrostaloasunto on
ok, kun molemmille rakkaaseen erämaahankin pääsee
melkein kotiovelta. Vastikettakaan ei ole nostettu aikoihin, vaikka kiinteistöveroa on
nostettu.
Pera menetti harmikseen
työpaikan, mitä oli alkuun vaikea kestää. Työttömänä ei tarvitsisi olla, jos antaisi periksi ja
lähtisi vaikka Ruotsiin, minne
serkkupojat ovat jääneet muutettuaan sinne 1980-luvulla.
Peran isä on kuitenkin sairastunut. Pitkäaikaispotilaa-
na vaari ei pärjäisi millään yksin: niinpä Pera ryhtyi isänsä omaishoitajaksi. Onneksi
Pera on harrastanut urheilua,
sillä fyysisestä kunnosta on
nyt hyötyä.
Työmarkkinatuki ei Peralla
meinaa riittää omiinkaan menoihin, saati perheen yhteiseen kassaan, mutta yhdessä
perhe pärjää hyvin. Velkaa ei
ole eikä kumpikaan puolisoista ole sairastellut vakavasti.
Anja ja Pera ovat tyytyväisiä, että saivat lainansa maksettua korkean inflaation aikana ja ennen kuin asuntolainan
verovähennysoikeutta alettiin
rajata. Tiukkaa tulee myös olemaan, jos jompikumpi sairastuu. Verrattuna lastensa perheisiin, pariskunta kokee pärjäävänsä hyvin.
Näin perheiden tulot laskettiin
! Vaikka tässä jutussa esitellyt kolme TEAMperheet eivät ole todellisia vaan kuvitteellisia
esimerkkejä, niiden tulot ja menot on laskettu
tieteellisesti. Laskelmat on tehty Palkansaajien
tutkimuslaitoksessa (PT:ssä) Jutta-mikrosimulaatiomallilla.
! Työntekijäperheessä palkka muodostaa
isoimman osan tuloista. Laskelmissa on käytetty
Tilastokeskuksesta saatuja keskiansioita kullekin ammatille. Vuosien 2015 ja 2016 luvut perustuvat PT:n ennusteeseen palkkojen noususta.
! Ansiotuloista valtio ja kunnat muistavat joka vuosi ottaa veronsa. Laskelmissa on huomioitu muun muassa valtion tulovero, kunnallisvero, Yle-vero sekä sairaus-, työttömyys- ja työeläkevakuutusmaksut, jotka ovat pääsääntöisesti
nousseet useita vuosia. Veroja vähentävät mm.
ay-jäsenmaksut sekä asuntolainan korot. Pienituloisten verotusta vähentävät työtulovähennys
sekä kunnallisveron perusvähennys.
! Lapsiperheet saavat tulonsiirtona lapsilisiä,
joista ei makseta veroa, ja mahdollisesti myös
elatustukea. Lapsilisien taso on jäänyt yleisestä
tulokehityksestä jälkeen. Lapsiperheelle menoja
tulee päivähoitomaksuista.
! Inflaatiolla eli hintojen kohoamisella on suuri vaikutus. Esimerkiksi vuosina 2011 ja 2012 inflaatio nosti elinkustannuksia niin, että monilla
palkansaajilla jäi käteen rahaa vähemmän kuin
edellisenä vuonna, vaikka palkat nousivat. Laskelmissa inflaatio on saatu mm. elintarvikkeiden, alkoholin, vaatteiden, asumisen, liikenteen
ja kännykkäliittymien hintojen kehityksen mukaan.
Mitä korvataan?
Vakuutus korvaa matkan aikana alkaneen äkillisen sairauden tai sattuneen tapaturman
aiheuttamia hoitokuluja. Näitä ovat esimerkiksi lääkärinpalkkiot, tutkimuskulut ja lääkärin määräämät lääkkeet. Ennen matkan alkua ollut sairaus
ei ole vakuutusehtojen tarkoittama matkasairaus. Tällaiseen
sairauteen liittyen korvataan
ainoastaan ensiapuhoito matkakohteessa.
Vakuutuksesta korvataan
myös matkan peruuntumisen
tai keskeytymisen kuluja, mikäli se johtuu äkillisestä sairaudesta tai tapaturmasta. Matkan
peruuntuminen tarkoittaa sitä,
että matkalle lähtö estyy. Matkan keskeytymisellä tarkoitetaan jo alkaneen matkan muuttumista.
Matkan peruuntumisesta ja
keskeytymisestä korvataan kuluja, joista matkan järjestäjä ei
lain tai matkaehtojen mukaan
ole vastuussa. Näitä kuluja voivat olla esimerkiksi matka- tai
majoituskulut.
Matkatavarat on
vakuutettava erikseen
Jäsenvakuutukseen ei sisälly matkatavaravakuutusta, joten matkatavarat on vakuutettava erikseen, elleivät ne jo sisälly normaaliin kotivakuutukseen. Kun otat laajan tason kotivakuutuksen Turvasta, korvaa se myös ulkomaan matkoilla mukana oleville matkatavaroille aiheutuneita vahinkoja 4
500 euroon asti.
SOS auttaa apua
tarvitsevia matkaajia
SOS International on pohjoismaisten vakuutusyhtiöiden
omistama kansainvälinen ”hälytyskeskus”, josta voit saada apua, jos sairastut ja tarvitset lääkäriä tai sairaalahoitoa.
SOS:issa on ympärivuorokautinen päivystys suomen kielellä
ja siellä tunnetaan myös TEAMin vakuutus.
SOS:iin voi ottaa yhteyttä myös muissa kuin hätätapauksissa. He voivat esimerkiksi
neuvoa lähimmän luotettavan
lääkäriaseman sijainnin.
Lisätietoja
jäsenvakuutuksesta
Vakuutusehdot ja korvauksenhakuohjeet löytyvät Turvan tekemiltä palvelusivuilta www.
turva.fi/team. Tutustu vakuutusehtoihin ja vakuutuksessa
oleviin rajoituksiin ennen matkalle lähtöä.
Lisätietoja vakuutuksesta saat Turvan toimipaikoista,
asiamiehiltä tai palvelunumerosta 01019 5110. Toimipaikkojen yhteystiedot ja lisätietoja Turvasta löydät osoitteesta
turva.fi.
Turva/Kati Iharanta
22
Ammattiosastot // Tapahtumat
TULEVIA TAPAHTUMIA
ETELÄ-SAVO
Mikkelin Kirjatyöntekijät ry, 7020
! Eloset-kerhon pikkujoulua
vietetään 9.12. klo 13.00 osaston toimistolla. Ateriamaksu jäseniltä on 10 € ja avecilta 20 €.
Arpajaisia varten jokainen osallistuja tuo mukanaan 3–5 € arvoisen lahjapaketin, jotka arvotaan arpojen ostaneiden kesken. Sitovat ilmoittautumiset
juhlaan Risto Narvannolle p. 050
525 6142.
! Vuoden 2016 vuosikokous on
4.1.2016 klo 13.00 osaston toimistolla. Tervetuloa.
Tampereen pesuteollisuustyöntekijät ry, 054
! Talvipäivät 19.–20.3.2016 Holiday Club Katinkullassa Vuokatissa. Ilmoittautumiset Anu
Lammille ja 100 euroa omavastuun maksu 3.1.2016 ammattiosaston tilille.
POHJOIS-KARJALA
Joensuun
Muovityöntekijät ry, 128
HÄME
! Perinteinen vapaajäsenten
joululounas 15.12. klo 13.00,
Hotelli Aada. Ilmoittautumiset
mielellään tekstiviestillä numeroon 044 0110 807. Laita tekstiviestiin oman nimesi! Ilmoittautumiset 11.12. mennessä.
Lahden Lasityöntekijäin
Ammattiosasto ry, 406
SATAKUNTA
! Vapaajäsenten ruokailu
12.12. klo 14.00 Ravintola Lokkissa, Jalkarannantie 19, Lahti ruokailun ja seurustelun merkeissä. Juhlimme samalla merkkipäiväänsä viettäviä jäseniä. Ilmoittautumiset Merja Nevalaiselle p. 040 5558 690 tai [email protected]. Ilmoitathan samalla, jos sinulla on erikoisruokavalio.
KAAKKOIS-SUOMI
Lappeenrannan
Vaatetustyöntekijät ry,
543
! Lopettamiskokoukset pidetään ensimmäinen 16.12. klo
16.00 ja toinen 7.1.2016 klo
16.00 Ravintola Amarillossa.
PIRKANMAA
Tampereen
Kirjatyöntekijäin
Yhdistys ry, 7029
! Perinteiset joulukahvit 16.12.
klo 13.–17.00 yhdistyksen toimistolla Satakunnankatu 19–21
C 24. Tervetuloa!
! Kirjallisuuskerho pikkujoulut 11.12. alkaen 15.00 Tampereen Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen toimistolla. Vieraana kirjailija Kalevi Kalemaa.
Kankaanpään
Jalkinetyöväen
ammattiosasto ry, 255
! Syyskokous 9.12. klo 18.00
Vatajankosken Sähkön kerhotiloissa. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja osaston uudet mallisäännöt. Kokouksen jälkeen
sauna- ja uintimahdollisuus.
Porin Kirjatyöntekijäin
Yhdistys ry, 7023
! Veteraanit jouluruokailu
2.12. klo 15.00, Viikkarin Valkamassa ravintola Ailav, Juhana Herttuankatu 17. Ruokailun
hinta seuralaiselta 27 €, jäsenelle ilmainen. Ilmoittautumiset
26. 11. mennessä Ritva Söderling p. 044 018 0252. (Kysy vielä paikkoja)
! HUOM! PKY:n Veteraanien
vuoden 2016 ensimmäinen kokoontuminen loppiaisesta johtuen 13. 1. klo 12.00 Herttuantorilla, Isolinnankatu 24, 3. krs.
VARSINAIS-SUOMI
Turun vaatetustyöntekijät ry, 509
! Perinteinen joulukahvi 8.12.
klo 11–17.00, Maariankatu 6B,
6. krs. Samalla toivotamme kaikille Hyvää ja Rauhallista Joulua
ja Onnellista Uutta Vuotta.
KURSSI
TUNNE LIITTOSI -koulutus tulee!!
Pirkanmaan alueen väelle 30.1.2016 klo 14.00 alkaen
SAK:n saunatilalla, Rautatiekatu 10.
Ohjelmassa on Salon Arjan vetämä noin kolmen tunnin mittainen koulutus edunvalvonnan perusasioista:
! Mitä tarkoittaa työehtosopimus ja mitä käytännössä tarkoit-
taa yleissitovuus.
! Millaista ammattiliiton toiminta on ja millaisena se näkyy
jäsenelle.
Koulutuksen jälkeen saunomista. Omat saunajuomat mukaan, pientä syömistä tarjolla.
Ilmoittautuminen:
Lammi Anu p. 050 324 6804
(tekstarikin käy).
Intiim nro 13
I 1.12.2015
Mestaritason
karateka
Karaten Suomen mestarille laji on
opettanut toisten ihmisten oikeanlaista kohtelua.
JONNE KIVINEN
Heinäveden Bernerillä työskentelevä Ville Juuti
on karaten Suomen mestari
vuosilta 2011 ja 2014. Kultaa
hän on voittanut kumitessa eli ottelussa, muita mitaleita on tullut myös liikesarjoista eli katasta. Lisäksi hän
on saanut aiemmin satakunta mitalia pääasiassa yleisurheilun puolelta.
– Ensimmäinen mitali karatessa irtosi alemmissa vyöarvoluokissa 2006, kultaa tuli sitten ylemmissä luokissa
nimenomaan ottelusta, Ville
toteaa vaatimattomasti.
Vaatimattomuus ja toisten ihmisten kunnioittaminen onkin hänelle tunnusomaista ja yksi niistä opeista, jonka hän on karatesta
ammentanut.
Tänä vuonna Ville otti
SM-kilpailut oppimiskokemuksena eikä osallistunut
niihin kilpailijana, sillä hän
tuomaroi niissä. Veri kuitenkin vetää tatamille.
– Kun juttelin kisoissa kilpailijoiden kanssa, totesin,
että ensi vuonna aion olla
taas sadan neliön alalla touhuamassa kilpailijana. Pääsen sinne sitten taas ryskäämään, hän naurahtaa.
!
Jatkuvaa oppimista
Alun perin Ville aloitti karaten jo alakouluikäisenä,
mutta tuolloin harrastus jäi
kouluhommien vuoksi pois.
Uudelleen harrastus alkoi
vuonna 2004. Urheilemista hän
ei kuitenkaan
missään vaiheessa jättänyt.
– Koko pievapaa-ajallani
nen ikäni olen
urheillut, lähimpänä sydäntäni ovat olleet heittolajit. Ne kuitenkin jäivät, kun olkapää hajosi keihäänheitossa.
Urheilutaustan vuoksi kynnys kilpakarateen oli
hänelle matalampi kuin se
muutoin olisi ollut.
– Aloitin kilpailemisen
vuonna 2006. Uskoakseni
pystyin aloittamaan hieman
normaalia aiemmin koska
urheilemisen vuoksi olin hyvässä kunnossa jo valmiiksi.
Villen edustamassa tyylisuunnan Kokusai Shorinjiryu Karatedo korkein aste on kahdeksannen danin
”Kun salilla
musta vyö. Sellainen on tälopetellaan jokin
lä hetkellä vain yhdellä henkilöllä, Suomessa asuvalla
asia, sitten niitä
japanilaisella pääopettajalla
hyviä toimintaSoshi Yuji Matsuoilla.
tapoja siirretään
– Itselläni on nyt kolmannen danin musta vyö, mutta
sen ulkopuolelle
pikku hiljaa taaperran kohti
ja hyödynneneljännen danin vyötä, hän
tään omassa
kertoo.
Tyylilajin erottaa muiselämässä.”
ta tyyleistä pystymmistä
ja kapeammista asennoista, ja siinä toimitaan pitkälti oman kehon keskiakselin ympärillä luoden pyörivämpää tekniikkaa. Harjoittelussa kiinnitetään erityistä
Tätä
minä teen
HYVINVOINTILOMAT
TEAM järjestää jäsenilleen yhdessä Hyvinvointilomat ry:n
kanssa teemallisia viiden vuorokauden mittaisia lomaviikkoja. Kaikki viikot sisältävät
täysihoidon.
Kylpylän poreissa voi viihtyä
tiistaista sunnuntaihin. Lapsille
on varattu omaa ohjelmaa, mm.
askartelua ja pelejä.
PUHTIA ARKEEN
Lomatuki
! 23.–28.5.2016
! Lomaviikko työttömille jäsenille Lomakeskus Huhmarissa
Ohjelmassa: vesijumppaa, pihapelejä, luentoja hyvinvoinnista, nuotioretki, tietovisailua,
leikkimielisiä kilpailuja yms.
Hakemukset liiton toimistoon
23.2.2016 mennessä.
Liitto maksaa työttömien jäsentensä omavastuuosuuden. Mukana tulevan puolison osuus on
50 euroa ja lapset alle 16 vuotta
veloituksetta. Jäsen vastaa itse
loman matkakuluista.
Hakemukset
Lomaviikoille haetaan Hyvinvointilomat ry:n lomatukihake-
muksella. Hakemuksen voi tulostaa liiton tai Hyvinvointilomien kotisivuilta, tai tilata liiton puhelinvaihteesta numerosta 09 773 971.
Hakemukset lähetetään
osoitteeseen: TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, PL 324,
00531 Helsinki. Hyvinvointilomat ry tekee valinnat hyväksytyistä ja lähettää hyväksytyille
hakijoille päätökset.
Lisätietoja liiton toimistosta Annika Maunulalta 09 7739
7207.
HUOM! Liiton tuetuille lomille
ei voi hakea Hyvinvointilomien
sähköisen haun kautta!
Intiim nro 13
I
Ammattiosastot // Tapahtumat
1.12.2015
23
VILLE JUUTI
AMMATTIOSASTON
TOIMIJAT
! 23.–24.1.2016 Hotelli Scandic, Riihimäki
Kohderyhmä: Ammattiosaston puheenjohtajat, sihteerit ja
muut osaston toiminnassa mukana olevat.
Tavoite: Kurssi antaa valmiuksia
ammattiosastoissa toimimiseen
ja toiminnan kehittämiseen. Perehdytään yhdistystoiminnan
perusasioihin, lainsäädäntöön,
sääntöihin, kokoustekniikkaan ja
toiminnan kehittämiseen.
Ilmoittautuminen:
Kurssille ilmoittautuminen
8.1.2016 mennessä.
TYÖELÄMÄN
TIETOTEKNIIKKA –
PERUSKURSSI
! 6.–7.2.2016, Helsinki
Kohderyhmä: Kaikki jäsenet
Tavoitteet Oppia hyödyntämään omassa työssä ja yhdistystoiminnassa sujuvasti yleisimpiä työvälineohjelmia ja
tiedonhankintaa Internetistä. Kurssilla käytettävät ohjelmat ovat Word-tekstinkäsittely, ja Internet-selain. Kurssin jälkeen pystyt tekemään tyylikkäitä
tekstiasiakirjoja,käyttämään internetin palveluita turvallisesti ja
saat kokonaiskäsityksen sosiaalisen median sovelluksista. Kurssin sisältöön kuuluu runsaasti
harjoituksia.
Hakuaika päättyy 22.1.2016.
OPISTOKURSSIT
TYÖSUOJELULAINSÄÄDÄNNÖN KURSSI
TODELLISUUS. Toisin kuin elokuvissa, karate opettaa pärjäämään oikeassa elämässä.
huomiota käytännönläheisyyteen eli siihen kuinka lajia voisi soveltaa esimerkiksi
itsepuolustukseen.
– Jokaisen tehtävän suorituksen pitää olla toimiva,
Ville kuvaa harjoittelua.
Sijansa oppimisessa on
myös opettajana toimimisella. Viimeksi hän oli opettajan
roolissa kolmipäiväisellä leirillä Italiassa.
Hyötyä työelämässä
Karate on ollut Villelle myös
kuntouttava laji, sillä siinä
on suuri merkitys kehonhuollolla ja terveellisillä elämäntavoilla.
– Harjoittelemme ja elämme terveellisesti, jotta voisimme jatkaa karatea mahdollisimman pitkään ja täysipainoisesti, hän kertoo.
Ilmeisten terveyshyötyjen lisäksi karatesta on ollut
muutakin hyötyä työelämässä. Ville kertoo esimerkkinä,
että kehonhallinnan avulla
voi oppia nostamaan tavaroita oikein.
– Karatessa kaikki koetaan oman kehon kautta ja
se auttaa tekemään oikeaoppisen suorituksen.
Hänen mukaansa moraalinen kasvaminen on lajissa tärkeintä. Varsinkin ka-
raten perinteisellä puolella
asiaa korostetaan ja opittu
pyritään siirtämään arkielämään. Hän nostaa esille ihmisten asiallisen kohtelun ja
asioihin suhtautumisen.
– Sääntönä voisi sanoa,
että kun dōjōssa eli salilla opetellaan jokin asia, sitten niitä hyviä toimintatapoja siirretään sen ulkopuolelle ja hyödynnetään omassa
elämässä.
Lopuksi Ville vinkkaa karatesta kiinnostuneille, että kannattaa käydä tutustumassa siihen netissä esimerkiksi osoitteessa www.shorinjiryu.fi.
VIIKONLOPPUKURSSIT
UUSIEN LUOTTAMUSMIESTEN STARTTIKURSSI
! 23.1.2016 Cumulus Koskikatu 5, Tampere
! 6.2.2016 Liiton toimisto,
Helsinki
Kohderyhmä: Luottamusmiehet, jotka on valittu juuri tehtäväänsä tai jotka eivät ole luottamusmiesten peruskurssia koskaan käyneet.
Tavoite: Kurssin tavoitteena on selvittää luottamusmiehen keskeisiä tehtäviä, oikeuksia ja velvollisuuksia. Pohtia yh-
dessä luottamusmiehen roolia ja kehittämistarpeita omassa työssä ja työpaikalla. Verkostoitua muiden luottamusmiesten kanssa
Ilmoittautuminen:
! 8.1.2016 mennessä Tampereen kurssille.
! 22.1.2016 Helsingin kurssille.
UUSIEN TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN JA ASIAMIESTEN
STARTTIKURSSI
! 23.1.2016 Cumulus Koskikatu 5, Tampere
! 6.2.2016 Liiton toimisto,
Helsinki
Kohderyhmä: Tehtävässä aloittavat uudet työsuojeluvaltuutetut ja asiamiehet sekä sellaiset,
jotka eivät ole koulutusta tehtävään saaneet.
PUHEENJOHTAJA- JA
SIHTEERIKURSSI
! 1.–3.2.2016 Kiljava
! 8.–12.2.2016 Kiljava
Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu työsuojelun perus- ja jatkokurssin käyneille työsuojeluedustajille.
Kohderyhmä: Ammattiosastojen
puheenjohtajat, sihteerit ja hallitusten jäsenet
Tavoite: Kurssin tavoitteena on
muodostaa opiskelijalle käsitys
työsuojelun normeista ja niiden
valvonnasta työpaikalla.
Ilmoittautuminen 31.12.2015
mennessä.
PÄÄLUOTTAMUSMIESTEN TÄYDENNYSKURSSI
! 1.–3.1.2016 Kiljava
Kohderyhmä: Pääluottamusmiehet, jotka eivät ole muutamaan
vuoteen käyneet kursseilla tai
joilla on vaikeuksia tehtäviensä
tärkeysjärjestyksen, oman jaksamisen ja ajankäytön kanssa.
Tavoite: Tavoitteena on uuden
lainsäädännön aukkojen paikkaaminen ja niiden mahdollisuuksien näkeminen sekä uuden
toimintainnon ja pääluottamusmiehen roolin ymmärtäminen
tulevaisuuden näkökulmasta.
Ilmoittautuminen 31.12.2015
mennessä.
Tavoite: Auttaa uusia työsuojeluvaltuutettuja ja asiamiehiä
tehtävän alkuun, ohjata löytämään tiedonsaanti ja koulutusmahdollisuudet
KOULUTUSESITE
Ilmoittautuminen:
! 8.1.2016 mennessä Tampereen kurssille.
! 22.1.2016 Helsingin kurssille.
Joissain tämän lehden mukana lähetetyissä TEAM kouluttaa -esitteissä lukee virheellinen
vuosiluku viimeisen sivun kalen-
Tavoite: Kurssi antaa valmiuksia
yhdistysten kokous- ja järjestötoiminnan hoitamiseen ja kehittämiseen sekä avaa järjestöjohtamisen periaatteita ja haasteita
nykyajassa.
Kokoustekniikan ja yhdistyslain
hallinta sekä vapaaehtoistoiminnan motivointi ja johtamistaidot.
Ilmoittautuminen 8.1.2016
mennessä.
TALOUDENHOITAJIEN
PERUSKURSSI
(KIMPPAKURSSI)
! 8.–12.2.2016 Kiljava
Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu ammattiosaston taloudenhoitajille, toiminnantarkastajille
ja hallituksen jäsenille
Tavoite: Kurssilaisille annetaan
perusvalmiudet ammattiosaston
kirjanpidon hoitoon.
Ilmoittautuminen 8.1.2016
mennessä.
Koulutuskalenteri on vuodelle 2016
terissa. Oikea vuosiluku on 2016.
Varsinaiset päivämäärät ovat joka tapauksessa oikein.
24
Ammattiosastot // Tapahtumat
Intiim nro 13
I 1.12.2015
TYÖTTÖMYYSKASSA
Valmistautukaa joulun aikaan sekä vuodenvaihteeseen
Vältä postimaksut ja postin
kulkuun menevä aika, käytä
työttömyyskassan sähköistä
verkkopalvelua.
Verkkopalvelussa voit mm.
! lähettää ansiopäiväraha- tai
vuorottelukorvaushakemuksen
kassalle
! lähettää hakemuksen liitteet
pdf-tiedostoina
! tarkistaa hakemuksesi käsittelytilanteen ja seuraavan maksupäivän
! tilata ilmoituksen päivärahan
maksusta matkapuhelimeesi
! tilata työttömyyskassan lähettämät kirjeet ja viestit vain sähköisinä verkkopalveluun
! tilata muistutuksen saamistasi viesteistä ja kirjeistä omaan sähköpostiisi
! tarkastella ja muuttaa yhteystietojasi
! arvioida päivärahan suuruutta
päivärahalaskurilla
! lähettää viestejä työttömyyskassalle
Sähköisen palvelun käyttäminen
on jäsenelle ilmaista.
Palveluun voi kirjautua miltä
tahansa koneelta, jolta on internetyhteys.
Verkkopalvelun käyttöohjeet
löytyvät sivuilta :
! http://www.teamliitto.fi/tyottomyyskassa/verkkopalvelu/
Lisäksi verkkopalvelun ohjeita
”kassa tiedottaa”-osiossa.
! Asiointi: www.teamliitto.fi/
tyottomyyskassa.
Valmis linkki työttömyyskassan
etusivun oikeassa laidassa kohdassa
! ”työttömyyskassan verkkopalvelu”, josta pääsee kirjautumissivulle josta kuva ohessa.
Näin kirjaudut 1. kertaa:
! Kirjoita käyttäjätunnukseksi
oma henkilötunnuksesi (kokonaisuudessaan),
! salasana 1. kerralla on oma postinumero.
! Muuta salasanasi, kun järjestelmä sitä vaatii. Uuden salasanan on
oltava 6-12 merkkiä pitkä, se voi
sisältää numeroita (väliltä 2-9) sekä kirjaimia, ei kuitenkaan skandinaavisia merkkejä (Ä,Ö,Å) eikä erikoismerkkejä. Huomaa, että salasanassa isot ja pienet kirjaimet
ovat eri merkkejä.
Mikäli unohdat salasanan, saat
sen tilattua sisäänkirjautumisnäytöltä kohdasta "Jos olet unohtanut salasanan klikkaa tästä". Jotta salasanan toimitus onnistuu,
edellyttää se sen, että sinun sähköpostiosoite sekä puhelinnumerotietosi ovat ajantasalla.
Verokorteista ja
ennakonpidätyksestä
Kassa suosittelee jäseniä seuraamaan omia maksukertymiä sekä
verokortin vuosirajoja, koska monesti verokorttia haettaessa on
vuosiraja saatettu arvioida liian alhaiseksi, jolloin marras- ja/tai
joulukuussa maksussa olevat päivärahat pidätetään lisäprosentilla.
Omia tulokertymiä voi seurata
kassan verkkopalvelussa kohdassa
”maksut, päätökset ja kertymät”
-> ”verotiedot”.
Vuoden 2015 verokortit ovat
voimassa myös tammikuussa
2016.
Verotuksen vuosirajan seuranta
alkaa alusta 1.1.2016.
Mikäli haet muutosverokorttia,
hae se etuutta varten ja toimita se
kassalle alkuperäisenä.
Muistettavaa
vuodenvaihteessa
Muistathan säilyttää ainakin vuoden 2015 viimeisimmän maksuilmoituksen, koska voit tarvita sitä
asioidessasi viranomaisten kanssa
sekä verotuksen tarkistamisessa.
Jos sinulla on maatalous-, metsätalous-, ammatinharjoitus- tai
yritystoimintaa, ilmoita tulon
määrä viimeksi vahvistetun verotuksen (verovuosi 2014) verotuspäätöksellä. Lähetä kassalle kopio verotuspäätöksestä selvitysosineen, jos et ole sitä vielä toimittanut.
Lähetä verotuspäätös myös siinä tapauksessa, että tuloa ei ole
ollut.
Jos saat jotain päivärahan tasoon vaikuttavaa sosiaalietuutta (esimerkiksi eläkettä, kotihoidon tukea), jonka määrä muuttuu
vuoden vaihtuessa, lähetä kassalle
päätös uudesta etuuden määrästä
vuoden 2016 ensimmäisen päivärahahakemuksen liitteenä.
Mielipide
Nesteen piiput väreilevät Naantalissa
N
este on nyt noin vuoden ajan rukannut toimintojaan Naantalissa siihen tapaan, että
olemme osa Porvoon jalostamoa. Rukkaamiseen kuuluu myös työsuojelutoiminnot sellaisella ajatuksella, että Naantalin ja Porvoon jalostamot
muodostavat yhden työpaikkakokonaisuuden. Tästä esimerkkinä mainittakoon työnantajan edustajalta saamani työsuojeluvaaleihin liittyvä ilmoitus, jossa muun muassa kerrotaan, että Neste on siirtynyt
työsuojelulain mukaiseen yhden työpaikan malliin.
Tämä yhtiön lailliseksi tulkitsema malli on ajettu läpi konsernin henkilöstön edustajille, myös molemmissa tuotantolaitoksissa Naantalissa ja Porvoossa. Naantalin jalostamon työntekijöiden työsuojeluvaltuutetun nimi tosin puuttuu allekirjoitettavaksi tarjotusta sopimuksesta, koska hän rupesi aiheellisesti epäilemään, että työpaikkamme työsuojeluasiat eivät ole oikealla tolalla, eivätkä ne tule kehittymään esitetyllä tavalla oikeaan suuntaan.
Sillä, että nimi puuttuu sopimukseksi nimetystä paperista, ei ole yhtiön edustajan minulle antaman näkemyksen mukaan käytännössä mitään merkitystä. Näkemyksessään hän viittaa yhtiön lakimiehiltä saamiinsa mielipiteisiin. Näin meillä viitoitetaan
tietä työnantajien ja perusporvarihallituksen valtakunnan tasolla kovasti hehkuttamaan paikallisen
sopimisen lisäämiseen, vaikka konsernitasoista sanelua tämä mielestäni paremminkin kuvaa.
Näin maailma muuttuu. Vuosikymmeniä kestänyt toimintojen kehittäminen erityisesti työturvallisuuden saralla yhteistyössä Naantalin jalostamon henkilöstön ja sen suurimman henkilöstöryhmän kanssa vedetään vessanpöntöstä alas. Syntynyt
epäilyksemme työsuojelutoimintojen organisoinnin lain hengen, ehkä jopa kirjaimenkin rikkomisesta kuullaan täysin kuuroin korvin.
Naantalin työntekijöiden keskusteluissa on syntynyt vahva näkemys, että työpaikallamme, jossa
työskentelee palavien ja räjähdysherkkien nesteiden
parissa tuotanto-, valmistus-, käyttöhyödyke-, kunnossapito-, satama- ja terminaalitoiminnoissa Nesteen omaa henkilöstöä noin 350, ulkopuoliset tähän
päälle ja toimintojen ollessa käynnissä 24/7, täyttyy
työsuojelulain kannalta sellainen työpaikkakokonaisuus, jossa pitää olla tavalla tai toisella oma paikallinen ja aktiivisesti toimiva työsuojeluorganisaatio.
Naantalin ja Porvoon jalostamokokonaisuuksien välissä on reilut 200 kilometriä, eikä sitä saada häivytettyä mitenkään, vaikka johtajat miten hokevat yhden jalostamon mantraa.
Työsuojelutoiminta on oikein ymmärrettynä iso
osa kokonaisturvallisuutta ja sen kehittämistä, varsinkin tällaisessa meidän kaltaisessamme toimintaympäristössä. Siksi on hämmästyttävää, että Neste Suomen suurimpien pörssiyhtiöiden joukkoon
kuuluvana etsii lakimiesarmeijan voimin mahdolli-
suutta täyttää lain edellyttämät työsuojelutehtävät
mahdollisimman pienin käytännön panostuksin ja
siten, että paperille piirrettyjä kuvia katsomalla voi
kaikki näyttää olevan kunnossa, vaikka käytännössä
työsuojelutoiminta Naantalin jalostamolla onkin lähes lopetettu. Se tulee ennen pitkää väistämättä heijastumaan suoraan täällä työskentelevien työturvallisuuteen, eikä luotu toimintatapa mielestäni voi olla merkityksetön turvallisuusmielessä myöskään
ympärillämme olevaan yhteiskuntaan.
Näitä ja monia muita yhtiön johdon toimia ihmetellessä minua pääluottamusmiehenä kehotetaan
osoittamaan johtajuutta ja puhumaan työntekijät
näiden huuhaajuttujen kannalle, mutta pahoin pelkään, että Naantalin jalostamon työntekijöiden pinna pian naksahtaa ja palataan aikaan, jolloin piiput
aika ajoin kylmenivät seurauksista ja toiminnan lopettamisen peloista piittaamatta. Voin vain toivottaa johtajat tervetulleiksi katsomaan kanssani johtajuutensa toimivuutta väen marssiessa jalostamon
portista ulos. Ellei sitten pelkoni realisoituminen
olekin yhtiön johdon todellinen päämäärä toiminnan alas ajamisen yhdeksi perusteeksi
Kimmo Aho
Työntekijöiden pääluottamusmies
Neste Oyj, Naantalin jalostamo
25
25
26
Oman edun valvonta
TYÖNVÄLITYSPALVELUT
Työnvälitystä myllätään uusiksi miljoonilla
RODEO.FI
Valtio ostaa yksityisiltä yrityksiltä työnvälityspalveluja kymmenellä miljoonalla
eurolla. Lisäksi te-toimistojen työntekijöille kaavaillaan bonuspalkkioita.
TARJA AHOKAS
Hallituksen kärkihankkeiden merkittävimpiin reformeihin kuuluva työvoimahallinnon uudistaminen on edennyt
vauhdilla työ- ja elinkeinoministeriössä. Suomen oloissa
mullistavilta kuulostavat suunnitelmat toteutuvat ensi vuonna ja niihin on jo varattu rahaa
yhteensä kymmenen miljoonaa
euroa.
Tähän asti tiukasti te-toimistojen vastuulle kuulunutta työnvälitystä ryhdytään ostamaan yksityisiltä palveluntuottajilta eli käytännössä rekrytointiyrityksiltä. Tem ja Henkilöstöpalveluyritysten Liitto ry
ovat jo sopineet asiasta. Elinkeinoelämän Keskusliittoon
kuuluvalla HPL:lla on tällä hetkellä yli 200 erilaisia työpaikkoja tarjoavaa jäsenyritystä ja sen
!
:)
TYÖPAIKKAVIIHTYVYYS
Eräässä mobiilialan yrityksessä
päätettiin panostaa viihtyvyyteen. Yrityksen tilat remontoitiin muistuttamaan trooppista
viidakkoa. Väki oli tyytyväistä,
mutta kuten usein käy, nälkä
kasvaa syödessä, joten yritys
päätti autenttisen tunnelman
vuoksi hankkia myös tiikerin.
Tiikeri hankittiin, mutta pian huomattiin, ettei tiikeri voinut hyvin. Asiaa selvittänyt toimikunta totesi tiikerin olevan yksinäinen, joten sille piti saada toveri. Hankittiin toinen tiikeri.
Eipä aikaakaan kun yrityksessä havahduttiin uuteen ongelmaan. Paikat olivat epäsiistit ja roskakorit tyhjentämättä, sillä siivooja oli kadonnut.
Pian löydettiin siivoojan työvaatteet riekaleina toisen tiikerin makuupaikan lähistöltä.
Tiikereistä päätettiin hankkiutua eroon ja ne luovutettiin läheiseen eläintarhaan. Matkalla
eläintarhaan ensin taloon tullut tiikeri moitti toista.
– Miksi sinä sen siivoojan
söit? Minä olen syönyt yhden
insinöörin aina kahden viikon
välein, eikä kukaan ole huomannut mitään.
mukaan HPL ja tem ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jolla tiivistetään yhteistyötä työnvälityksessä. Yhteisenä tavoitteena on löytää työttömille töitä ja työnantajille hyviä työntekijöitä.
– Neuvottelemme vielä tarkemmin toimintamalleista,
mutta tavoitteena on, että yrityksiä kilpailutetaan ja käytetään jo ensi vuonna. Mallia on
otettu muun muassa Iso-Britanniasta, missä töitä välittävät
sekä julkinen sektori että yksityiset yritykset. Rahaa työnvälityksen ulkoistamiseen on varattu viisi miljoonaa euroa ensi vuotta varten ja saman verran vuodelle 2017, työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth työ- ja
elinkeinoministeriöstä kertoo.
Työnvälityksen ulkoistamista on kokeiltu kahdella pilottihankkeella Uudenmaan ja Pir-
TYÖNVÄLITYS. Työnvälitys siirtyy enenevässä määrin yrityksille.
kanmaan te-toimistoissa. 1,8
miljoonaa euroa maksavat kokeilut alkoivat vuoden alussa ja
niiden onnistumista selvittävä,
marraskuussa alkanut seurantatutkimus valmistuu tammi–
helmikuussa.
Saako olla seteli vai
julkista palvelua?
Kimmo Ruthin mukaan ministeriö määrittelee ulkoisen työnvälityksen raamit ja maan 15
ely-keskusta hoitavat käytännön kilpailutukset. Viidentoista te-toimiston 105 alueellisessa
toimipisteessä puolestaan käytetään palveluja tarpeen mukaan kohderyhmittäin. Kaikkiin toimipisteisiin työnvälityksen ulkoistaminen ei kuitenkaan ulotu vielä automaattisesti, vaan te-toimistot esittävät ovat kokeiluehdotuksensa
ensin ministeriölle.
– Alustavan suunnitelman
mukaan työllistämispalvelut
hankitaan yksityisiltä palveluntuottajilta palveluseteleillä.
Työnhakija voisi itse valita haluaako hän hankkia töitä julkiselta puolelta vai yksityiseltä
palvelun tuottajalta. Jos hän valitsee yksityisen yrityksen, hän
saa käyttöönsä palvelusetelin,
jonka turvin asioi, kehitysjohtaja Elisabet Heinonen ministeriön työllisyys- ja yrittäjyysosastolta selventää.
Työnhakijoiden kohderyhmillä tarkoitetaan esimerkiksi
pitkäaikaistyöttömien, akateemisten työttömien tai ikääntyneiden työttömien muodostamia ryhmiä.
Työnvälitystä tehostetaan
myös te-toimistoissa. Niissä
työskenteleville 2 400 työntekijälle suunnitellaan tulospalkkausta. Porkkanana olisi provisio jokaisesta pysyvämmästä työpaikasta, jonka he onnistuvat tarjoamaan työnhakijalle. Tem ja KEHA eli ely-keskusten sekä te-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus valmistelevat asiaa.
– Selvitämme parhaillaan
sitä, kuinka palkkiojärjestelmä käytännössä voitaisiin toteuttaa, ja mikä on mahdollista määrärahojen puitteissa,
neuvotteleva virkamies Mikko
Kuoppala tem:stä vahvistaa.
TÄTÄ ON TUTKITTU
Jäte voi olla kannattava bisnes
Jätemateriaalien hyödyntäminen tuottaa sekä taloudellisia että ympäristöhyötyjä,
mutta niiden muodostuminen
ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Asia ilmenee Nina Aarraksen tuoreesta väitöstutkimuksesta.
Hänen mukaansa jätteen
hyödyntämisen näkökulmasta
tärkeää on paitsi jätemateriaalin laatu ja sen prosessoinnin
tarve, myös materiaalin maantieteellinen sijainti.
– Jätemateriaalit tulevat
yritykseen usein monesta eri
lähteestä ja niitä kuljetetaan
pitkiä matkoja. Kuljetusmatkat vaikuttavat merkittävästi
siihen, miten kannattavaa jätteen hyödyntäminen on.
Laadukasta materiaalia on
kannattavaa Aarraksen mukaan hakea kauempaakin. Pitkät kuljetusmatkat heikentävät kuitenkin toiminnasta saatavaa ympäristöhyötyä.
RODEO.FI
!
Keskittäminen
kannattaa
Jätemateriaalin hyödyntäminen on Aarraksen mukaan yk-
KIERRÄTYS. Jätemateriaalin hyötykäyttö aiheuttaa huomattavasti
vähemmän päästöjä kuin neitseellisten raaka-aineitten käyttö.
si mahdollisuus vaikuttaa sekä
talouden tarvitseman materiaalin kulutukseen että päästöjen ja kaatopaikkajätteen syntymiseen.
Vaikka jätemateriaalin hyödyntäminen ei ole päästövapaata, aiheuttavat kierrätys ja
uudelleenvalmistus pääsääntöisesti huomattavasti pienempiä ympäristöhaittoja
kuin vastaavanlaisen tuotteen
tai materiaalin valmistus neit-
seellisistä raaka-aineista.
Tutkimuksen mukaan paikallisia tai alueellisia jätevirtoja hyödyntävä kierrätysliiketoiminta voi tukea alueellista kestävyyttä, mutta toisinaan
myös keskitetty hyödyntäminen voi olla järkevä vaihtoehto.
Kierrätysliiketoiminnan
kestävyyden arvioiminen
edellyttää Aarraksen mukaan
yritysnäkökulmaa laajempaa
perspektiiviä: jätemateriaali-
en hyödyntämisen taloudellisia ja ekologisia vaikutuksia
sekä toiminnan suhdetta kestävyyteen on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti myös yritysten välisellä, alueellisella ja
globaalilla tasolla.
– Tutkimus antaa viitteitä
siitä, että kierrätysliiketoimintaa harjoittavien yritysten on
mahdollista luoda toimintamalleja, joilla on edellytyksiä
vahvistaa paikallisyhteisön ja
koko yhteiskunnan kestävämpää tulevaisuutta.
Mika Peltonen
UP-Uutispalvelu
VVERKKOVINKKI
ERKKOVINKKI
Lisätietoa jätebisneksestä löydät
Sitran sivuilta: www.sitra.fi/uutiset/jatteenpoltto-ei-ole-ratkaisujateongelmaan, ympäristöministeriön sivuilta: www.ym.fi/fi-FI/
Ajankohtaista/Julkaisut/Ymparistolehti/2014/Lempivaatteesta_energiajatteeksi(32131) tai
Oulun yliopiston sivuilta: www.
oulu.fi/yliopisto/rajat/12.
Intiim nro 13
I
Oman edun valvonta
1.12.2015
Pykäläpuntari
TIETOA TYÖEHDOISTA
Henkilöstöryhmien edustajan
asema yt-neuvotteluissa
Y
hteistoimintalain mukaan yrityktajan valintaan. Mikään henkilöstöryhmän
sen henkilöstö koostuu henkilöstövähemmistö ei siis voi saada edustajaa ytryhmistä. Yrityksen henkilöstöryhneuvotteluihin. Henkilöstöryhmän enemmiä ovat yleensä työntekijät, toimihenkimistökään ei voi saada yhteistoimintaneulöt ja ylemmät toimihenkilöt. Ryhmät ovat
votteluihin edustajaa vain siitä työnantajallaissa tarkoitettuja henkilöstöryhmiä siinäle ilmoittamalla. Edustajan saaminen yhkin tapauksessa, että työnantaja on sidottu
teistoimintaneuvotteluihin edellyttää ensin
useampaan samaa henkilöstöryhmää kosasianmukaisen valinnan järjestämistä.
kevaan työehtosopimukseen. Jos tästä ryhJos yhteistoimintaneuvotteluissa käsimittelystä halutaan poiketa, on siitä työnteltävä asia koskee työntekijöiden turvalantajan kanssa erikseen sovittava. Kun yhlisuutta ja terveyttä, henkilöstöryhmän
teistoimintaneuvottelut käydään yrityksen
edustajana on myös työsuojeluvaltuutetorganisaation mukaisesti, on sellaisen titu. Tällainen tilanne voi syntyä, kun varlanteen syntyminen mahdollista, että esisinaisten työsuojeluasioiden ulkopuolelmiesasemassa oleva työnantajan edustaja
la käsitellään vaikkapa toimitilan olennaion myös omaan henkilöstöryhmään kuusia muutoksia ja järjestelyitä, joissa yhtenä
luva työntekijä. Yritysjohtoa koskevat asiat
asiana ovat työpaikan turvallisuus- ja tereivät kuulu yhteistoiminveellisyysasiat. Varsinaiset
tamenettelyn piiriin, jotyösuojeluasiat käsitellään
”Luottamusmiehellä ja työsuojelun valvonnasta
ten yritysjohdon edustajat eivät voi osallistua neu- luottamusvaltuutetulja työpaikan työsuojeluyhvotteluihin henkilöstöryh- la on työsopimuslakiin
teistoiminnasta annetun
män edustajina.
ja työehtosopimukseen lain mukaisesti.
Henkilöstöryhmän
perustuva erityinen
JOS LUOTTAMUSMIESTÄ,
edustaja on joko työnanirtisanomissuoja.”
luottamusvaltuutettua tai
tajaa sitovan työehtosopiyhteistoimintaedustajaa
muksen perusteella valittu
ei ole lainkaan valittu, voi henkilöstöryhluottamusmies tai työsopimuslain perusmä valita edustajan yksittäiseen yhteistoiteella valittu luottamusvaltuutettu. Työsomintaneuvotteluun, jotta työnantaja voisi
pimuslain mukainen luottamusvaltuutettu
täyttää neuvotteluvelvoitteensa. Tällainen
voidaan valita työpaikalle, jossa ei ole työedustaja ei kuitenkaan ole laissa tarkoitettu
ehtosopimuksen mukaista luottamusmiesyhteistoimintaedustaja. Hänellä ei ole luottä. Jos työntekijöillä, toimihenkilöillä tai
ylemmillä toimihenkilöillä on jo työpaikalla tamusmiehelle tai yhteistoimintaedustajaltyöehtosopimuksen perusteella valittu oma le kuuluvaa erityistä irtisanomissuojaa.
Jos yksittäistäkään edustajaa ei ole valuottamusmies, ei kyseisen henkilöstöryhmän järjestäytymättömät edustajat voi vali- littu, voi työnantaja neuvotella yhdessä kaikkien henkilöstöryhmän työntekita keskuudestaan luottamusvaltuutettua.
jöiden kanssa täyttääkseen lain mukaisen
Pääsäännön mukaan työehtosopimukneuvotteluvelvoitteen.
sen perusteella valittu luottamusmies
Luottamusmiehellä ja luottamusvaltuuedustaa kaikkia työntekijöitä riippumatta
siitä, ovatko he järjestäytyneitä työehtosotetulla on työsopimuslakiin ja työehtosopipimuksen solmineeseen työntekijäliittoon.
mukseen perustuva erityinen irtisanomissuoja. Työnantaja saa irtisanoa työntekijöiTIETYISSÄ TILANTEISSA henkilöstöryhmän
den edustajan työntekijän henkilöön liitenemmistö voi kuitenkin valita keskuudestyvillä syillä vain, jos niiden työntekijöiden
taan oman yhteistoimintaedustajan. Kosenemmistö, joita hän edustaa, antaa siihen
ka luottamusmiesvaalissa saavat äänestää
suostumuksen. Jos irtisanominen tapahvain työnantajaa sitovan työehtosopimuktuu taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä,
sen osapuolena olevan työntekijäliiton jäon työn päätyttävä kokonaan. Jos työnansenet, työntekijöiden järjestäytyminen tai
tajalla on työsopimuksen purkuperuste, ei
työehtosopimuksen soveltamisala voi johmitään erityissuojaa ole.
taa tilanteeseen, jossa jonkin henkilöstöryhmän enemmistö ei voi olla valitsemassa
luottamusmiestä. Tällainen henkilöstöryhmän enemmistö ja vain enemmistö voi niin
halutessaan valita keskuudestaan enintään
kahdeksi vuodeksi kerrallaan erityisen yhteistoimintaedustajan. Tällöin enemmistön
on ensin päätettävä yhteistoimintaedustajan valinnasta ja järjestettävä vaali tai muu
Jari Kiviharju
valintamenettely. Vaali on järjestettävä
Kirjoittaja on TEAMin lakimies
niin, että kaikilla tähän ryhmään kuuluvilla
on tilaisuus osallistua yhteistoimintaedus-
27
Mirja Suhonen
mirja.suhonen@teamliitto.fi
Liukuva työaika ja ylityö
Helsinkiläistä Seppoa kiinnostaa, miten ylityö määräytyy, kun käytössä on liukuva työaika. Toinen kysymys
Sepolla on, että onko pakko liukua, kun työpaikalla on menossa kiireinen aika.
?
VASTAUS:
Liukuvan työajan järjestelmässä työntekijä itse voi
sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Liukuvasta työajasta sovittaessa on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alistusten enimmäiskertymästä. Työaikalain 13 §:n 2 momentin mukaan liukumaaika, joka lyhentää tai pidentää säännöllistä vuorokautista
työaikaa, saa olla enintään kolme tuntia.
Työntekijä siis itse päättää, käyttääkö liukuvaa työaikaa
vai ei. Työntekijä voi tehdä esim. alkuviikosta työajan pidempää työpäivää, ja loppuviikosta tasata säännölliseen
viikkotyöaikaansa, useimmiten kahdeksaan tai 7,5:n tuntiin päivässä.
Ylityön kertymiseen liukuvassa työajassa ei laki anna
suoraa vastausta. Työneuvosto on lausunnossaan 1393 -04
käsitellyt asiaa, ja päätynyt kantaan (äänestyspäätöksellä
tosin, mutta selvällä enemmistöllä), että liukuvan työajan
järjestelmässäkin ylityötä on työ, jota tehdään työnantajan pyynnöstä päivittäisen työajan lisäksi. Joissain työehtosopimuksissa ylityökorvausta aletaan maksaa siitä alkaen,
kun säännöllinen työaika (esim. 7,5 tuntia) päättyy, joissain
sopimuksissa taas yli kahdeksan tunnin tehtävä työ korvataan ylityönä, ja lisätyötä on päivittäisen työajan ja kahdeksan tunnin välinen työaika.
On hyvä muistaa, että laki ei salli jättää saldopankkiin
(eli säästää liukumia) enempää, kuin 40 tuntia. Aloilla, missä on sovittu työaikapankista työehtosopimuksella, voidaan saldoa kuitenkin siirtää työaikapankkiin. Liukuvaa
työaikaa ei ole tarkoitettu ylityömääräysten kiertämiseen.
Toki moni kokee liukuvan työajan mielekkääksi: saahan sitä
käyttäen hyödyntää plus-saldoa omien menojensa tarpeisiin. Yleensä kiistaa tulee siinä vaiheessa, kun saldovapaata
ei pystytä käyttämään työkiireiden vuoksi, kuten kysymyksen esittäneen Sepon työpaikalla.
On huomattava, että jos käytössä on keskimääräinen säännöllinen työaika tasoittumisjaksoineen, alkaa ylityö ajankohdasta, jolloin päivittäinen sovittu työaika täyttyy. Kirjatyöntekijöillä tästä on työehtosopimuksessa muista aloista poikkeava määräys, joten erimielisyystapauksessa kannattaa kysyä tulkintaa liiton työehtosihteereiltä tai
lakimiehiltä.
!
Vuosiloman sijoittelu
Irtisanottu Tiina laittoi liiton edunvalvontaan viestin,
jossa kyseli, voiko työnantaja sijoittaa 1.4.2015 jälkeen ansaittua vuosilomaa irtisanomisajalle. Työsuhde on ilmoitettu päättyväksi lokakuussa, ja se päättyy huhtikuussa 2016.
?
VASTAUS:
Uutta kertyvää vuosilomaa ei voida työnantajan päätöksellä sijoittaa Tiinan irtisanomisajalle, joka kestää huhtikuulle. Jos Tiina sopii työnantajan kanssa, lomaa
voi sijoittaa vuoden 2016 puolelle, mutta se edellyttää sopimista.
!
Palkkataulukot
28
Intiim nro 13
I
1.12.2015
Talven 2016 palkantarkistukset
AUTONRENGASALA
Sopimuskausi
1.3.2014–31.1.2017
5. palkkaryhmä
11,47 €/t
Nuorempi puhaltaja 12,12 €/t
Vanhempi puhaltaja 12,59 €/t
Yleiskorotus
Paikkoja korotetaan 1.1.2016
tai lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on
10 senttiä tunnilta, kuitenkin
vähintään 0,47 prosenttia.
Palkkaryhmä 1
1043
Palkkaryhmä 2
1131
Palkkaryhmä 3
1226
Lisät 1.1.2016
Aikatyölisä
69 snt
Ulkotyölisä
41 snt
Raskaan renkaan lisä
38 snt
Iltatyölisä/-vuorolisä
97 snt
Yötyölisä
183 snt
Nuoret työntekijät
15-vuotiaat
778
16-vuotiaat
808
17-vuotiaat
830
IITTALA GROUP OY
AB
Sopimuskausi
1.3.2014–30.11.2016
PALKANTARKISTUKSET
VUONNA 2016
Työntekijän henkilökohtaista
palkkaa, mutta ilman palvelusaikalisää ja muita erillisiä lisiä,
korotetaan 1.1.2016 tai lähinnä
sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 9
senttiä tunnilta kuitenkin vähintään 0,39 %.
Osa-aikaiselle työntekijälle
maksettavan korotuksen määrä
lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa.
Ohjetuntipalkat 1.1.2016
1439
2331
tvl 5
1556
2522
Muovituoteteollisuus ja
kemian tuoteteollisuus:
Puhaltajamestari
12,88 €/t
Alle 17 -vuotiaat
9,24 €/t
1.1.2016
snt/tunti
€/kk
17 -vuotiaat
9,28 €/t
Työhöntulopalkka
18 v. täyttäneet 991
1602
tvl 1
1043
1691
1,14 €/t
tvl 2
1123
1818
2,00 €/t
tvl 3
1209
1954
tvl 4
1301
2104
tvl 5
1403
2264
tvl 6
1509
2437
Vuorolisät 1.1.2016
Iltavuorolisä
Yövuorolisä
OHJETUNTIPALKAT
1.1.2016 tai lähinnä sen jälkeen
alkavan palkanmaksukauden
alusta ohjetuntipalkat ovat seuraavat
senttiä/tunti
tvl 4
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa kaksivuorotyössä työskentelevälle työntekijälle maksetaan kultakin lauantain aamu-, ilta- ja
yövuoron aikana tekemältään
säännöllisen työajan tunnilta
erillinen lisä, jonka suuruus lähinnä 1.1.2016 alkavan palkanmaksukauden alusta on 130
senttiä tunnilta.
Öljy-, maakaasu- ja
petrokemianteollisuuden
ryhmäohjepalkat
1.1.2016
KENKÄ- JA
NAHKATEOLLISUUS
Sopimuskausi
1.3.2014–30.11.2016
Yleiskorotus
Työntekijän henkilökohtaista
palkkaa ilman palvelusaikalisää
ja muita erillisiä lisiä korotetaan
1.1.2016 tai lähinnä sen jälkeen
alkavan palkanmaksukauden
alusta lukien yleiskorotuksella,
jonka suuruus on 9 senttiä tunnilta tai 15 euroa kuukaudessa,
kuitenkin vähintään 0,39 %.
OHJETUNTIPALKAT
Ohjetuntipalkat 1.1.2016 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta:
Palkkaryhmä
1
€/kk
2191
2
2029
Palkkaryhmä
1
865 snt/t
3
1925
2
891 snt/t
4
1827
3
926 snt/t
KEMIAN PERUS5
TEOLLISUUS, MUOVITUOTETEOLLISUUS
Korotusten toteuttamiVuorolisät
JA KEMIAN TUOTEnen yrityskohtaisissa
TEOLLISUUS SEKÄ
Vuorolisät
palkkausjärjestelmissä
ÖLJY-, MAAKAASUEllei toisin sovita, yrityskohtais- iltavuoro
JA PETROKEMIANTE- ten palkkausjärjestelmien mu- yövuoro
kaisia työnvaativuusluokkapalkOLLISUUS
5
koja korotetaan 1.1.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien
Sopimuskausi
1.3.2014–30.11.2016
PALKANTARKISTUKSET
2016
Työntekijän henkilökohtaista palkkaa, mutta ilman palvelusaikalisää ja muita erillisiä lisiä, korotetaan 1.1.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien
yleiskorotuksella, jonka suuruus
on 9 senttiä tunnilta tai 15 euroa kuukaudessa kuitenkin vähintään 0,39 %.
Osa-aikaiselle työntekijälle
maksettavan korotuksen määrä
lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa.
TVL palkat 1.1.2016
Kemian perusteollisuus:
1.1.2016
snt/tunti
1761
€/kk
Työhöntulopalkka
1. palkkaryhmä
9,54 €/t
18 v. täyttäneet
2. palkkaryhmä
9,79 €/t
tvl 1
1133
1835
3. palkkaryhmä
10,20 €/t
tvl 2
1227
1988
4. palkkaryhmä
10,79 €/t
tvl 3
1327
2149
• tuntipalkat: jokaista palkkataulukon lukua enintään 9 senttiä tunnilta
• kuukausipalkat: jokaista
palkkataulukon lukua enintään
15 euroa kuukaudessa.
Nuorten ohjetuntipalkat
1.1.2016
snt/tunti
€/kk
15 v. täyttäneet
834
1409
16 v. täyttäneet
847
1432
17 v. täyttäneet
855
1448
Vuorolisät
Kemian perusteollisuus sekä
muovituoteteollisuus ja kemian
tuoteteollisuus:
Iltavuorolisä
1,15 €/t
Yövuorolisä
2,16 €/t
Öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuuden yölisää korotetaan 1 senttiä tunnilta.
4
954 snt/t
1000 snt/t
snt/t
89
166
Kotityöntekijät
Kotityöntekijöiden palkkoja korotetaan 1.1.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,39 %.
PALKANKOROTUSTEN
TOTEUTTAMINEN
Aikapalkat
Käytännössä maksettuun henkilökohtaiseen tuntipalkkaan lisätään 1.1.2016 lähinnä alkavan
palkanmaksukauden alusta lukien 9 senttiä tunnilta tai 15 euroa kuukaudessa, kuitenkin vähintään 0,39 %.
Urakkapalkat
Urakkahinnoittelun yksikköhintoihin korotus lisätään 1.1.2016
lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien seuraavasti:
Lasketaan käytännössä olevien urakkahinnoittelujen osalta
muodostunut urakka-ansio esimerkiksi viimeiseltä normaalilta palkanmaksukaudelta tai, ellei tältä ajalta saada luotettavaa
kuvaa keskituntiansiosta, jol-
takin pidemmältä ajanjaksolta.
Keskituntiansiolaskelmaan sisällytetään koko se työntekijäryhmä (osasto tms.), johon kuuluvien työntekijöiden urakkaansiot muodostuvat pääasiallisesti samojen urakkahintojen
nojalla.
Jos tällaisen työntekijäryhmän urakkatyön keskituntiansio
yleiskorotuksella korotettuna ei
täytä uutta korotettua urakkatyön ohjepalkkaa, on suoritettava urakkahinnoittelujen ylimääräinen korotus siten, että ko.
työntekijäryhmän urakkatyön
keskituntiansio samalla urakkatyövauhdilla kuin korotusta
edeltäneenäkin, korotuksen laskennan pohjana olevana palkanmaksukautena täyttää uuden
urakkatyön ohjepalkan.
Samaa korotusperiaatetta
käytetään myös muiden suorituspalkkojen (TES 10§ 5. kohta)
korottamisessa.
KUMITEOLLISUUS
Sopimuskausi
1.3.2014–30.11.2016
Yleiskorotus
Työntekijän henkilökohtaista palkkaa, mutta ilman palvelusaikalisää ja muita erillisiä lisiä, korotetaan 1.1.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien
yleiskorotuksella, jonka suuruus
on 9 senttiä tunnilta tai 15 euroa kuukaudessa kuitenkin vähintään 0,39 %.
Osa-aikaiselle työntekijälle
maksettavan korotuksen määrä
lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa.
Palkkataulukot 1.1.2016
Palkkataulukot 1.1.2016 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta:
Työkohtaiset tuntipalkat
Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden
työkohtaiset tuntipalkat (euroa/tunti) ovat seuraavat:
Alkupalkka
8,77
1. palkkaluokka
9,48
2. palkkaluokka
9,73
3. palkkaluokka
10,00
4. palkkaluokka
10,35
5. palkkaluokka
10,68
6. palkkaluokka
11,04
7. palkkaluokka
11,39
Intiim nro 13
Oman edun valvonta
I 1.12.2015
Kirjatyöntekijöiden, toimihenkilöiden ja jakajien palkankorotukset/
-tarkistukset tulevat voimaan 1.2.2016.
8. palkkaluokka
11,68
Nuorten alle 18 -vuotiaiden
työntekijöiden tuntipalkat
(euroa/tunti)
Alle 17-vuotiaat
8,42
17 vuotta täyttäneet
8,56
Vuorotyölisät
Erittäin vaativat työt
(euroa/tunti)
9. palkkaluokka
11,92
10. palkkaluokka
12,11
11. palkkaluokka
12,30
12. palkkaluokka
12,52
13. palkkaluokka
12,73
Urakkatyön hinnoittelupalkat
(euroa/tunti)
1. palkkaluokka
11,38
2. palkkaluokka
11,68
3. palkkaluokka
12,00
4. palkkaluokka
12,42
5. palkkaluokka
12,82
6. palkkaluokka
13,25
7. palkkaluokka
13,67
8. palkkaluokka
14,02
Korjauspajojen ammattityöntekijät (euroa/tunti)
Ns. nuoremmat
ammattityöntekijät
on 9 senttiä tunnilta tai 15 euroa kuukaudessa, kuitenkin vähintään 0,39 prosenttia.
Osa-aikaiselle työntekijälle
maksettavan korotuksen määrä
lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa.
10,94
Ns. vanhemmat
ammattityöntekijät
11,66
Erikoisammattityöt
12,15
Vuorotyölisien määrät 1.1.2016
tai lähinnä sen jälkeen alkavan
palkanmaksukauden alusta lukien ovat seuraavat:
Iltavuorolisä
120 snt/t
Yövuorolisä
209 snt/t
Vuorotyölisien laskentasääntöä
ei sovelleta palkankorotuksen
1.1.2016 yhteydessä.
Keskeytymättömän
kolmivuorotyön
sekä jatkuvan
kaksivuorotyön lisä
Korotusten toteuttaminen yrityskohtaisissa
palkkausjärjestelmissä
Palkkaryhmä 1
953
Palkkaryhmä 2
979
Palkkaryhmä 3
1021
Ellei toisin sovita, yrityskohtaisten palkkausjärjestelmien mukaisia työnvaativuusluokkapalkkoja korotetaan 1.1.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien
• tuntipalkat: jokaista palkkataulukon lukua enintään 9 senttiä tunnilta
• kuukausipalkat: jokaista
palkkataulukon lukua enintään
15 euroa kuukaudessa.
Palkkaryhmä 4
1080
Palkkaryhmä 5
1147
Sopimuskausi
1.3.2014–30.11.2016
PALKANKOROTUKSET
2016
Palkkoja korotetaan 1.1.2016
tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta
yleiskorotuksella, jonka suuruus
Palkkoja korotetaan 1.1.2016
tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta
yleiskorotuksella, jonka suuruus
on 9 senttiä tunnilta tai 15 euroa kuukaudessa, kuitenkin vähintään 0,39 prosenttia.
Osa-aikaiselle työntekijälle
maksettavan korotuksen määrä
lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa.
Ammattityötä aikapalkalla
suorittavat puhaltajat
Nuorempi puhaltaja
1215
Vanhempi puhaltaja
1261
Puhaltajamestari
1290
Nuoret työntekijät
927
931
Korjauspajojen
ammattityöntekijät
Tvl1
1023
Tvl2
1068
Tvl3
1241
Tvl4
1377
Täysin työkykyisten,
18 vuotta täyttäneiden,
työntekijöiden
luokkapalkat:
Harjoittelija
934
1668
1
1032
1842
2
1062
1896
3
1111
1984
4
1181
2108
5
1245
2223
Vuorotyölisien määrät 1.1.2016
tai lähinnä sen jälkeen alkavan
palkanmaksukauden alusta lukien ovat seuraavat: iltavuoro
1,17 €/h ja yövuoro 1,90 €/h.
Lauantailisä (TES 6 §
5. kohta)
Lisän suuruus 1.1.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta on 121
senttiä tunnilta.
TEKSTIILIHUOLTOALA
Sopimuskausi
1.3.2014–31.12.2016
Yleiskorotus 1.1.2016
Palkkoja korotetaan 1.1.2016
tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 10 senttiä tunnilta tai
16 € kuukaudelta, kuitenkin vähintään 0,43 %.
5. pr
10,02 €/t
Urakkapalkat
1. pr
10,70 €/t
snt/tunti
€/kk
Työhöntulopalkka
18 v. täyttäneet 944
1594
tvl 1
971
1640
4. pr
11,60 €/t
tvl 2
1010
1706
5. pr
12,02 €/t
tvl3
1049
1773
tvl4
1101
1859
tvl5
1169
1975
tvl6
1237
2089
Nuorten ohjetuntipalkat
snt/tunti
snt/t
!
Tekstiilihuoltoalan
työnvaativuusluokkapalkat 1.1.2016
15 v. täyttäneet
Vuorotyölisät
Ohjetuntipalkat
LASIKERAAMINEN
TEOLLISUUS
Yleiskorotus 1.1.2016
Palkkaryhmä
Taulukot 1.1.2016
tai lähinnä sen
jälkeen alkavan
palkanmaksukauden
alusta (senttiä / tunti)
17-vuotiaat
Sopimuskausi
1.3.2014–30.11.2016
Minimipalkat
Lisän suuruus 1.1.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta on 128
senttiä työehtosopimuksen
kohdan 4.6 mukaan määräytyviltä tunneilta.
Alle 17-vuotiaat
LASITUS-,
RAKENNUSLASITUSJA LASINJALOSTUSALA
29
€/kk
856
2. pr
10,99 €/t
3. pr
11,29 €/t
Työnarviointijärjestelmä
9-portaiset palkat
Tvl1
8,92 €/t
Tvl2
9,32 €/t
Tvl3
9,75 €/t
Tvl4
10,22 €/t
Tvl5
10,69 €/t
1446
Tvl6
11,21 €/t
Tvl7
11,73 €/t
16 v. täyttäneet
866
1463
17 v. täyttäneet
875
1478
TEKSTIILI- JA
VAATETUSTEOLLISUUS SEKÄ
TEKSTIILITEOLLISUUDEN LAITOSMIEHET
Tvl8
12,28 €/t
Tvl9
12,86 €/t
Kunnossapito-osastojen
ompelukonemekaanikkojen ja
autonkuljettajien palkat
1. pr
9,47 €/t
2. pr
9,92 €/t
3. pr
10,94 €/t
Sopimuskausi
1.3.2014–30.11.2016
4. pr
11,48 €/t
5. pr
12,05 €/t
6. pr
12,64 €/t
Yleiskorotus
7. pr
13,27 €/t
8. pr
13,93 €/t
Palkkoja korotetaan 1.1.2016
tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta
yleiskorotuksella, jonka suuruus
on 9 senttiä tunnilta tai 15 euroa kuukaudessa, kuitenkin vähintään 0,39 prosenttia.
Osa-aikaiselle työntekijälle
maksettavan korotuksen määrä
lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa.
Tekstiili- ja vaatetusteollisuus
Vuorolisät: iltavuoro 102 snt/t
ja yövuoro 177 snt/t.
Tekstiiliteollisuuden
laitosmiehet
Laitosmiesoppilaat
Palkankorotusten
toteuttaminen
1. oppivuonna
9,53 €/t
2. oppivuonna
9,82 €/t
Uusien urakoiden laskenta-aikaa varataan helmikuun 2016
loppuun asti.
3. oppivuonna
10,14 €/t
4. oppivuonna
10,35 €/t
Tekstiili- ja
vaatetusteollisuus
1.1.2016 tai lähinnä sen jälkeen
alkavan palkanmaksukauden
alusta:
Aikatyö
1. pr
8,92 €/t
2. pr
9,16 €/t
3. pr
9,41 €/t
4. pr
9,67 €/t
Nuoremmat laitosmiehet
5. oppivuonna
10,70 €/t
6. oppivuonna
10,97 €/t
Laitosmiehet: 1921 €/kk, osalla
olevat laitosmiehet 2029 €/kk
ja vanhemmat osalla olevat laitosmiehet 2052 €/kk.
Laitosmiesten vuorolisät: iltavuoro 103 snt/t ja yövuoro 182
snt/t.
30
Vapaalla
LEVYLAUTASELLE
SAIMAA
MATKA MIELEN YTIMEEN
Etenee Records
****
Happoa Saimaalla
! Saimaa kaivoi viime vuonna
Pepe Willbergin pölyyntymästä
pikkulavojen takahuoneista takaisin parrasvaloihin. Lokakuun lopussa yhtye julkaisi oman Matka
Mielen ytimeen -albumin.
Entisen Tehosekoitin-kitaristin Matti Mikkolan luotsaama
Saimaa soutaa niin syvissä vesissä, että välillä on vaikea käsittää
mistä on kyse. Osassa kappaleista huokuu niin syvä ironian kaiku,
että Helsingin Kalliossa hymistellään tyytyväisinä viiksiin.
Kun yhtye versioi Joutsenlaulua vetävänä orkestraationa huiluineen kaikkineen, pilkahtaa
mielessä 80-luvun huoltoasemilta
ostetut c-kasetit, joille jokin studiokokoonpano oli raahattu tulkitsemaan tunnettuja teoksia.
Täydellinen ironiapläjäys siis.
Myrskyluodon Maija on saanut ylleen värikkyyttä, jota tuskin edes uloimmasta saaristosta
löytyy, Lasse Mårtensonin teosta
kuitenkaan loukkaamatta.
Albumin punaisena lankana
voisi pitää jammailevaa hyväntuulisuutta. Mikkola kumppaneineen tuntuu nauttivan soittamisesta. Yhdeksänhenkinen orkesteri on päästänyt luovan hulluuden positiivisimman muodon esiin. Toivo Kärjen yli kymmenminuuttiseksi venytetty Lentävä kalakukko on tästä oiva esimerkki.
Saimaa ei ole tuntenut armoa
myöskään Dingon Levotonta Tuhkimoa tulkitessaan. Yli vartiksi syleilyynsä sulkeva fiilistely korvaa
alkuperäisen mennen, tullen ja
vielä palatessakin.
Happopäistä psykedeliarockia
Saimaa tulkitsee albumin nimiraidalla, Ted Nugentin Journey to
the Center of the Mind -tulkinnalla, joka voisi olla suoraan jonkin
60-lukulaisen musikaalin hieman
haparoivasta suomiversiosta.
Jos kaipaat marraskuun harmauteen piristystä, kannattaa tähän albumiin tarttua.
Jonne Kivinen
jonne.kivinen@teamliitto.fi
KOTIMAISIA VALINTOJA. Liitot kannustavat kuluttajia miettimään joulun ajan ostopäätöksiään ja suosimaan suomalaista työtä.
JOULUKAMPANJA
Ammattiliitot kampanjoivat
kotimaisen joulun puolesta
Minun jouluni on aidosti kotimainen -tapahtuma elää Facebookissa.
Osallistumalla tapahtumaan voit osoittaa arvostavasi kotimaista työtä.
SIRPA TASKINEN
" TEAM ja Ammattiliitto Pro
lanseerasivat marraskuun
puolivälissä yhteisen Facebook-kampanjan. Tavoitteena on kannustaa ihmisiä kiinnittämään huomiota kulutusvalintoihin joulun alla ja tekemään sinivalkoisia valintoja aina, kun se vain suinkin on
mahdollista.
Sittemmin myös Suomen
Elintarviketyöläisten Liitto
SEL liittyi kampanjan tueksi.
– Suomalainen joulu ansaitsee kotimaista laatua. Tie-
sitkö, että monet suomalaiseksi brändätyt yritykset ovat
kuitenkin siirtäneet tai siirtämässä tuotantoaan halpamaihin? Mielestämme vain Suomessa tehty on aidosti kotimainen. Äänestä suomalaisen
laadun puolesta ostovalinnoillasi, kampanjasivulla muistutetaan.
Kampanjan myötä nostetaan esiin muutamia tunnettuja suomalaisyrityksiä, jotka suunnittelevat parhaillaan
siirtävänsä tai ovat juuri päättäneet siirtää tuotantoaan ulkomaille. Esimerkkiyrityksinä
on käytetty Fiskarsin omistamaa Helsingin keramiikkatehdasta (Arabian tehdas), vaatevalmistaja M.A.S.I Companya
ja Nansoa, joilla kaikilla työskentelee TEAMin jäseniä.
Teamilaiset ovat
olleet aktiivisia
Kampanjasivulla voi antaa kotimaisia joululahjavinkkejä tai
muita ideoita joulunviettoon.
Myös teamilaiset ovat osallistuneet aktiivisesti ideointiin
ja kommentointiin. Yksi oman
työpaikkansa tuotannosta vinkanneista jäsenistä on Aija
Kemilä-Tuovinen, joka työskentelee Pentikin keramiikkatehtaalla Posiolla.
– Pentikin keramiikka ja
kynttilät on tehty Posiolla. Ne
ovat aika hintavia, mutta kestävät kyllä kovaakin kulutus-
ta ja ajan hammasta. Meitä on
tehtaalla tai tuotannossa vielä reilut 50 henkeä ja siihen
päälle toimiston ja myymälöiden väki. Suosittelen lämmöllä, hän kannustaa.
Myös Bernerillä Heinävedellä työskentelevä TEAMin
jäsen Eeva Kasanen havaitsi
markkinointimahdollisuuden.
– Käärikää joulupakettiin
kotimaisia Bernerin tuotteita! XZ, LV, Herbina: löytyy jokaiseen hiuslaatuun sopivia shampoita, hoitoaineita ja
muita hiusten hoitotuotteita.
Autoilijoille Lasol lasinpesua,
Korrekin autonhoitotuotteita
ja jouluruokien valmistukseen
Rajamäen etikan monta erilaista variaatiota. Vain muutamia tuotteita mainitakseni ja
kaikki on tehty Heinävedellä,
Kasanen kirjoittaa.
TÄSTÄ ON KYSE
! Minun jouluni on aidosti
kotimainen -tapahtuma Facebookissa
! Osallistujia ja kiinnostuneita on jo yli 600.
! Tapahtuman takana ovat
TEAM, Ammattiliitto Pro ja
Suomen Elintarviketyöntekijäin Liitto SEL.
Tervetuloa mukaan kampanjaan! Kutsuthan myös
ystäväsi.
Intiim nro 13
I
Vapaalla
1.12.2015
31
LUKULAMPPU
Näin kaatui demarilehdistö
! Reijo Hämäläisen kirjan
Työväenlehden arktinen taival
olisi voinut nimetä myös demarilehdistön nousuksi ja tuhoksi. Hämäläinen lähtee liikkeelle 1960-luvulta, ja etsii ja selittää syitä, miten, miksi ja millä avuin lehtiryhmä lähti nousuun, ja miksi sitten kävi niin
kuin kävi.
Suurimmillaan demarilehdistö oli vuonna 1984. Lehtiä
oli toistakymmentä ja niiden
levikki yhteensä 170 000. Enää
lehtiä on kolme, Demokraatti, Uusi Aika ja Pohjois-Karjala,
joiden yhteinen levikki on noin
20 000.
Demarilehdet saivat nostetta 1970-luvun taitteessa
ay-liikkeen yhdistymisestä ja
SAK:n liittojen lehtiseteleistä.
Lehdillä oli tärkeä rooli myös
SAK:n viestinnässä. Lisäksi nousua vauhdittivat valtion
lehtituki, josta osalliseksi pääsivät toki myös muut lehdet,
ajan ilmapiiri ja SDP:n vankka
kannatus.
Tuhon syistä esille nousevat
taloudelliset vaikeudet, jotka
pahenivat 1990-luvun lamassa punapääoman romahtaessa,
lukijatottumusten muuttuessa sekä kunnallisten ilmoitusten ja lehdistötuen hiipuessa ja
muuttuessa lopulta puolueiden
viestintätueksi.
Demarileiri omisti myös mo-
Reijo Hämäläinen
TYÖVÄENLEHDEN
ARKTINEN TAIVAL
Kellastupa, 240 s.
”Haastateltavat
puhuvat
avoimesti, eikä
jälkiviisautta
tai hymistelyä
pahemmin
esiinny.”
nia painoja. Ne olivat virheinvestointeja ja vetivät lehtiä syviin taloudellisiin vaikeuksiin. Yleinen käsitys lienee ollut päinvastainen, eli että painot porskuttivat ja tekivät tulosta, ja että lehdet olivat talou-
dellinen riippa.
Lopullisen niitin sosialidemokraattisten lehtien kamppailulle iski puolue Jutta Urpilaisen ja Mikael Jungerin johdolla kesäkuussa 2011. Rahaa
ei annettu enää lehdille, vaan
se päätettiin käyttää muuhun
viestintään.
Kirjassa muun muassa Eero
Heinäluomaa kritisoi sitä, että
päätöstä tehtäessä ei ollut ajatusta siitä, mitä muu viestintä
olisi ollut.
Työväenlehden arktinen taival kertoo demarilehtien journalismista, tavoitteista ja suhteesta puolueeseen ja ympäröivään maailmaan. Esille nousevat myös Suomen viestintärahoituksen rooli, painojen ongelmat, työnteko lehdissä ja
yritykset uudistaa lehtiä. Hämäläinen käy läpi myös maakuntien sosialidemokraattisten
lehtien vaiheita. Ne vahvistavat
ja värittävät tarinaa ja avaavat
sitä, miten ja millä resursseilla lehtiä maakunnissa tehtiin ja
mikä oli niiden rooli.
Kirjaansa varten Hämäläinen on käynyt läpi arkistoja ja
haastatellut pariakymmentä
lehtien entistä päätoimittajaa
ja muuta vaikuttajaa. Haastateltavat puhuvat avoimesti, eikä jälkiviisautta tai hymistelyä
pahemmin esiinny. Sen sijaan
erilaisia mielipiteitä ja kriitti-
SOMESSA
SANOTTUA
siä äänenpanoja tehdyistä valinnoista ja päätöksistä nousee
pintaan.
Haastateltavat on valittu hyvin ja he tuovat olennaisia näkemyksiä lehtien taipaleeseen.
Yhtä tärkeää haastattelua kirja jää kuitenkin vajaaksi. Olisin
kaivannut Mikael Jungerin näkemyksiä lehtipäätöksen taustoista ja perusteluista. Puoluesihteerinä lehtien alasajon aikana toimineella ja demarien
viestintää vauhdilla verkkoon
ajaneena hänellä olisi ollut aiheesta varmasti mielenkiintoista sanottavaa.
Työväenlehden arktinen taival on kokonaisuutena ja kriittisyydestään huolimatta lämminhenkinen tarina sos.dem.
lehtien ja lehdistön vaiheista. Sen kirjoittaja on toiminut
mm. Viikko Eteenpäin -lehden
päätoimittajana, ja on siten itsekin osa tarinaa. Suhteen läheisyys ei haittaa, mutta se on
hyvä pitää mielessä.
Kokonaisuus on elämänmakuinen ja teksti on kokeneen
journalistin hyvää työtä. Siinä
lähihistoria elää ja maakuntien
ääni kuuluu.
Asiasta kiinnostuneille mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä kirja.
Arto Jokela
SUOMALAINEN
VELKAKIRJA. IHMISTEN
ELÄMÄ VELKAANTUVASSA
MAASSA.
Into, 190 s.
teilla. Velkaantuminen alkaa
vaivihkaa. Erilaisia luottoja tarjotaan ja niihin tartutaan. Toimeentulotukea ei hevin haeta,
koska käsittelyajat ovat pitkät
ja nöyryyttävät selvitykset otta-
”Aivan oikea teko SAK:lta.
Valtionyhtiö Posti sikailee
eikä omistajanohjauksesta vastaavaa pääministeri
Sipilää kiinnosta vatuloinneiltaan edes reagoida mitenkään asiaan. Kaikki tuki
postilaisille!”
Toni Mäkinen
”Eilen tpo:n syyskokous
ja Housut pois! -näytelmä
Kuopion teatterissa, tänään
työporukalla Kaamoksen
kaatajaiset ja ilta lierihellehattu päässä. Huomenna
Elämä on punk -tapahtuma
kera miehen ja serkkujen
puolisoineen. Rikkautta on
erilaiset ihmiset ja yhteisöt,
ja onni olla osana.”
Marjaana Korhonen
”Mahtaa se tuo raha olla laumasieluista materiaa,
kun näyttää mielellään rypästyvän harvojen lakkareihin.”
Velan viemät
Jera Hänninen, Jyri Hänninen
Veera Hakanperä
[email protected]
LUKULAMPPU
! Omista raha-asioista puhuminen on yhä jonkinlainen tabu. Jos joku on elää yli varojensa, hän harvemmin siitä julkisesti ääneen nimellään huutelee. Velka sinänsä ei ole ongelma, vaan maksukyvyttömyys.
Ylivelkaantuminen on kuitenkin jo monelle arkipäivää.
Velka-asioista kiinnostunut
voi perehtyä Jera Hännisen
ja Jyri Hännisen Suomalainen
velkakirja. Ihmisten elämä velkaantuvassa maassa. Kansakuntana ja yksittäisinä kansalaisina suomalaiset eivät ole
holtittomia velalla eläjiä. Viime
vuoden lopussa velkaantumisasteemme huiteli yli 120 prosentissa. Suomalaisilla on keskimäärin velkaa yli vuoden ansioiden verran. Esimerkiksi Irlannissa sama luku on yli 200
prosenttia. Matkaa 250 prosentin kipurajalle on vielä.
Velkaantumisastetta nostavat eniten asuntolainat. Osansa velkakakkuun tuovat monet luottokortit. Maksut tapahtuvat kohta pääosin muovikor-
”Koska ne tajuu, ettei tää
maa nouse koskaan, jos
kaikki työt viedään ulkomaille. Rikkaatkin muuttaa
ulkomaille veroja pakoon,
eikä tänne jää ku työttömät
ja niiden lapset. Onko sitte kiva?”
Pentti Iso-Aho
vat kunnian päälle. Muutamassa minuutissa myönnetty pikavippi on mukavampi tapa paikata taloutta.
Keväällä 2015 Suomessa oli
melkein 400 000 maksuhäiriömerkittyä kansalaista. Arjessa se tarkoittaa olemattomia mahdollisuuksia vuokraasuntomarkkinoilla, lainaa ei
tipu pankeista. Osa pankeista ei myönnä edes verkkopankkitunnuksia. Luottotiedotonta ei hevillä palkata edes simppeleihin töihin. Perintätoimistot elävät kultakautta. Kirjassa
esitellään muutamien häikäilemätöntä toimintaa, joiden jäljet johtavat veroparatiiseihin.
Perintätoimistojen kukot
tunkiolla ovat Lindorff, Intrum
Justitia, OK Perintä ja Svea Perintä. Mahtavista rahavirroista annetaan kuvaava esimerkki: Pelkästään Suomessa Intrum Justitian liikevaihto viime
vuonna oli lähes 70 miljoonaa
euroa. Julkinen sektori käyttää
perintätoimistoja, koska niiden työ on halpaa tai ilmaista.
Maksajina ovat velalliset. Suuret asiakasmäärät takaavat rahavirrat. Missä moraali, jos perintätoimistot välttelevät veroja, toimivat veroparatiiseista käsin?
Ylivelkaantuneita on helppo
syytellä ja paheksua. Velkaantuminen lähtee usein liikkeelle henkilökohtaisesta katastrofista kuten työttömyydestä tai
avioerosta. Kirjan sanoma on,
ettei ihmisarvoa mitata rahalla. Oikeus perusasioihin säilyy,
vaikka raha-asiansa olisi sotkenut pahemman kerran. Suomalainen velkakirja lähtee rapakon takaa subprime-lainoista ja niiden opetuksesta. Tulottomille, työttömille tai ilman
varallisuutta eläville ihmisille syötetyt asuntolainat tekivät
tunnettua tuhoaan. Suomalainen velkakirja on hyvä ja opettavainen luotaus velkojen maailmaan.
Tie kukkaron herraksi on yllättävän vaikea.
Sirpa Märsylä
”Sotesta kertoo kaiken tarpeellisen se, että heti viikonlopun jälkeen yksityisiä terveyspalveluja tarjoavien veronkiertofirmojen
osakekurssit lähtivät nousuun. Fantastista! Ja kaupan
päälle kepulien vallanhimo
maakunnissa – ai että tätä
vatuloinnin juhlaa!”
Juha Ruotsalainen
”Voin sieluni silmin nähdä, miten autoton Mirkkumummo tönöttää lapsuudenaikaisen kotikuntansa
Enon (nyk. Joensuu) raitilla
ja arpoo, meniskö kunnalliseen, yksityiseen vai yleishyödyllisen yhdistyksen ylläpitämään terveyskeskukseen. Kun saa valita.”
Mirja Suhonen
UUTEEN TYÖHÖN VAI OPISKELEMAAN? Kannen kuvassa olevat
Ville Nokelainen, Mika Laine ja Tiina Helassalo irtisanottiin Nokian
Renkailta syyskuun lopussa. Potkuihin on kuulunut helpotusta,
suuttumusta ja syiden etsimistä. Pitkien työurien jälkeen he kaikki
puntaroivat nyt uusia kuvioita.
TÄMÄ LEHTI ON PAINETTU SUOMESSA
SUOMALAISELLE PAPERILLE.
KANSIKUVA: ARI KORKALA
LISÄKSI
Yhä useampi haluaa
tehdä ay-työtä >> 2
”Minulta on tultu kysymään, että
mikä se ammattiliitto on? ” >> 10
Liitoilla Kotimainen
Joulu -kampanja >> 30
numero
13
TEAM-KASSA • Siltasaarenkatu 4, PL 291, 00531 Helsinki.
• Päivystys: puh. 09 7739 7355 ma–pe klo 9.00–16.00 • Sähköposti:
[email protected] • Kotisivut: www.teamliitto.fi/tyottomyyskassa
TEAM-LIITTO • Siltasaarenkatu 2, PL 324, 00531 Helsinki.
puh. 09 773 971 • Sähköposti: [email protected]
• Kotisivut: www.teamliitto.fi • Toimisto avoinna 8.30–16.00