MEKIN TEEMME - Sanomapaino

TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton
jäsenten äänenkannattaja
numero 11 /2015
TEAMIN JÄSENKYSELYYN YLI
5000 VASTAUSTA
>> 6–7
TYÖPAIKAN
RIIDAT VAIKEITA
RATKAISTA
>> 18–19
TEAM-JAOSTOIHIN
145 JÄSENTÄ
TYÖPAIKOILTA
>> 22
VALTUUTETUN
TOIMENKUVA
>> 28
MEKIN TEEMME
TYÖTÄ SUOMESSA
>> 16–17
Onko mahdollista, että yt-laki syventäisi lamaa?
>> 2
2
Intiim nro 11
TEAMista nähtynä
PROTESTOIMME
K
oetun perusteella Sipilän hallituksen
työelämäasioiden osaaminen on kehnoa. Linjaukset muuttuvat pahimmillaan päivittäin ja valmistelu on haparoivaa.
Nolo kompurointi työelämäasioissa on
jo nyt syönyt hallituksen uskottavuutta. Ja
Ylen gallupin perusteella kannatustakin.
Tänä syksynä on kaikkinensa nähty tapahtumasarja, jolle ei löydy vertaa Suomen
työmarkkinahistoriasta. Asioita tapahtuu
kahdella tasolla. Palkansaajiin, työttömiin ja
moniin muihinkin ryhmiin kohdistuu konkreettisia uhkia, jotka johtaisivat tulojen pienenemiseen. Sunnuntai- ja ylityölisien leikkaukset on onneksi poistettu hallituksen
keinovalikoimasta. Mutta tilalle tuli uhka lomarahojen 30 prosentin alennuksesta. Pöydällä on monia muitakin ikäviä asioita.
Periaatteellisella tasolla Sipilän hallitus
yrittää jyrätä muutoksia, jotka raunioittavat
sopimusyhteiskuntaa. Kyse on pakkolaeista.
Jos ne astuvat voimaan, jäävät työehdot poliittisten suhdanteiden armoille. Siinä olisi
suuria riskejä: epävarmuus johtaisi epäluottamukseen ja se selkkauksiin.
Osa oikeusoppineista on sillä kannalla, että sopimusoikeuden rajaaminen on ristiriidassa perustuslain ja työelämää säätelevien
kansainvälisten sopimusten kanssa. Ei ole
Sipilän hallituksen perusidea on saada
Suomi nousuun alentamalla työvoimakustannuksia. Taloustieteilijät ovat hyvin erimielisiä idean toimivuudesta.
Osa on jopa sillä kannalla, että nykyisenkaltaisessa tilanteessa ostovoiman
leikkaaminen syventää lamaa. Tai hieman
toisesta näkökulmasta: ostovoiman hyytyminen siirtää laman avoimelta vientisektorilta kotimarkkinoille. Seuraus on työttömyyden paheneminen. Kolmannessa vaiheessa, vähenevien verotulojen seurauksena, lama ulottuisi myös julkiselle sektorille. Sen seuraus on työttömyyden paheneminen ja palveluiden heikentyminen.
Parin vuoden sisällä on nähty kaksi suuren mittaluokan tulonsiirtoa elinkeinoelämälle, työantajien kela-maksujen poisto ja yhteisöverojen alennus. Teollisuuden
vientiluvut eivät millään tavalla reagoineet
kumpaankaan toimeen. Joten voi hyvin
epäillä, piristääkö työvoimakusstannustenkaan leikkaaminen vientiä.
Ei siitä mitään takeita ole. TL
KANNATAMME
Suvaitsevaisuutta kehiin
!
INTIIM NRO 12
ilmestyy keskiviikkona 4.11.2015. Lehteen
tarkoitetun materiaalin pitää olla toimituksessa viimeistään perjantaina 23.10.2015.
INTIIM NR 12
utkommer onsdagen 4.11.2015. Material
avsett till tidningen bör vara på Intiims redaktion senast fredagen 23.10.2015.
ISSN-0450-3163
14.10.2015
Pakkolait veisivät törmäyskurssille
Ostovoima romahtamassa
Suomessa käydään suorastaan raivokasta keskustelua maahanmuutosta ja pakolaisista. Some on tulvillaan mielipiteitä ja
perinteinen media nostaa uutisotsikoihin
kärjistyneimpiä tapauksia omien intressiensä mukaan.
TEAMilla on asiasta oma näkemyksensä. Jäsenistömme edustaa liki 80:tä eri
kansallisuutta ja noin tuhat jäsentä ilmoittaa kansallisuudekseen muun kuin Suomen. Sivuilla 14–17 voit tutustua neljään
maahanmuuttajataustaiseen teamilaiseen.
Olemme siis jäseninä monikulttuurisessa ammattiliitossa ja villi arvaus on, että monikulttuurisuus lisääntyy entisestään
tulevaisuudessa. Meillä on tilaa jokaiselle jäsenelle.
Onkin hyvä miettiä, miten antaumuksella osallistua muukalaisvihaa lietsoviin
keskusteluihin sosiaalisessa mediassa. Samoin on hyvä miettiä, miten kattavan kuvan todellisuudesta antaa yksittäinen pakolaisia koskeva uutinen, jos sen päätavoite on kerätä mahdollisimman paljon klikkauksia iskevän otsikon siivittämänä. ST
I
ollenkaan varmaa, että hallitus pystyisi viemään pakkolait läpi.
SAK on laatinut vastuuntuntoisen esityksen (tarkemmin sivuilla 8–9), jolla korvattaisiin hallituksen toimenpiteet. Esitys perustuu pakkolakien poisvetämiseen, palkkamalttiin, välillisten työvoimakustannusten
alennuksiin sekä muun muassa siihen, että
työlainsäädännön ja työttömyysturvan uudistuksista sovittaisiin kolmikantaisesti.
Tätä kirjoitettaessa tilanne on avoinna ja
neuvotteluja käydään keskusjärjestötasolla. Toivoa sopii, että niissä päästäisiin tulokseen. Jos tilanne ei purkaudu, hallitus alkaa toteuttaa pakkolakejaan. Se johtaisi törmäyskurssille. Ammattiliitot lähtisivät perimään takaisin jäsentensä menetyksiä. Tämä tapahtuisi ensi syksyn sopimusneuvotteluissa, joihin esimerkiksi TEAM on jo alkanut valmistautua hyvin perusteellisesti –
kaikki mahdolliset eteen tulevat vaihtoehdot huomioiden.
Sipilän hallituksen kannattaisi viimeistään nyt mieltää, ettei jyrkkä sanelupolitiikka toimi työmarkkina-asioissa.
Tuomo Lilja
tuomo.lilja@teamliitto.fi
Syventääkö yt-laki lamaa?
S
uomen yksi keskeisistä ongelmista
on investointien vähäisyys ja sen seurauksena vanhentuvat tuotteet, jotka
eivät enää mene kaupaksi entiseen malliin.
Firmoista siis näyttää puuttuvan luovuutta
ja tulevaisuuden uskoa.
Mistähän tällainen tilanne on syntynyt?
Voisiko osasyy olla Suomen yt-laissa?
Yt-laki on nimittäin kätevä tapa saada yritykset tunnusluvut näyttämään paremmilta: saneerataan, irtisanotaan ja lomautetaan.
Yritysjohtajan näkökulmasta yt-laki on liiankin helppo keino parannella numeroita.
Saksassa ja Ruotsissa potkujen antaminen
on paljon vaikeampaa.
Olennainen kysymys on, miten syviä haavoja yt jättää työyhteisöön? Miten onnistuu
uuden luominen yt:n jälkeisessä apatiassa?
TEAM TEOLLISUUSALOJEN
AMMATTILIITON
JULKAISU
6. vuosikerta. Taustaltaan
Suomen vanhin ay-lehti.
Perustettu 1893, vuoteen
1916 nimellä Gutenberg
TOIMITUS
Siltasaarenkatu 2, PL 324,
00531 Helsinki
puhelin 09 773 971
faksi 09 753 8511
intiim@teamliitto.fi
Tuomo Lilja
päätoimittaja
09 7739 7351
Jonne Kivinen
tiedottaja
09 7739 7309
Sirpa Taskinen
toimittaja
09 7739 7337
Tytti Kettunen
viestinnän assistentti
09 7739 7405
ULKOASU
Hanna Lahti / Huomen GDI
LEVIKKI
Painosmäärä 63 000
OSOITTEENMUUTOKSET
Jäsenten osoitteenmuutokset tapahtuvat postin osoitepalvelun kautta. Jäsenten,
joilla on osoitteenluovutuskielto, on ilmoitettava
muutos liittoon samoin
kuin muiden lehden saajien.
ILMOITUSMARKKINOINTI
Media Tori, Helinä Vuori
Kölikatu 14
Sopii epäillä, että varsinkin toistuvien ytneuvottelujen vääjäämätöntä seurausta –
lamaannusta – ei täysin ymmärretä.
Epäilemättä yt-menettely on monissa tapauksissa perusteltu. Jos töitä ei ole, niin
niitä ei ole. Työntekijöiden näkökulmasta
yt-menettely on silti useimmiten uhkaava ja
masentava prosessi. Ei enää jakseta uskoa,
että yt:tä voisi hyödyntää toisinkin päin,
positiivisesti.
Tulevaisuudessa, kunhan lama hellittää,
voisi yt-lain ja yt-neuvottelut ottaa perusteelliseen tutkimukseen ja sitten puntarointiin. Nyt, nykyisen hallituksen pitäessä valtaa, yt-lain avaaminen tuskin johtaisi sen
parantamiseen, vaan heikentämiseen.
Tuomo Lilja
20810 Turku
040 506 1495,
helina.vuori@media-tori.fi
ILMOITUSHINNAT
Tekstisivuilla neliväri-ilmoitukset 1,80 euroa/pmm.
Tekstin jälkeen neliväriilmoitukset 1,60 euroa/
pmm, mustavalkoiset 1,10
euro/pmm.
OSASTOILMOITUKSET
intiim@teamliitto.fi
AINEISTOT
SÄHKÖPOSTILLA
Lehteen tuleva aineisto
mieluiten osoitteeseen
intiim@teamliitto.fi.
Yhteyshenkilö:
Tuomo Lilja, puh. 09 773 971,
tuomo.lilja@teamliitto.fi
PAINOPAIKKA
Savon Paino Oy,
Varkaus 2015
Intiim nro 11
I
Ajankohtaista
14.10.2015
LAURA KYNTÖLÄ
► MAAILMALTA
Miten käy ammattikoulutuksen?
Suomen ammattiin opiskelevien
liitto (SAKKI)
ja Opiskelun
ja koulutuksen
tutkimussäätiö
ovat julkaisseet
Amisbarometrin.
mutta ongelmana on ollut niiden heikko osuvuus. Osa aloista on todella suosittuja, varsinkin sote-alalla, kun taas perinteisemmät alat, kuten metalliala, ovat menettäneet suosiotaan
vuosien varrella. Tutkimuksen
mukaan hieman yli 80 % opiskeli yhteishaussa ensisijaisesti
valitsemaansa alaa, joten ainakin vastaajajoukosta on päästy
melko hyvin opiskelemaan haluttua alaa.
SAKKI ry:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Laura Kyntölä, mitä Amisbarometrilla selvitettiin?
Sipilän hallitus aikoo leikata ammatillisen koulutuksen
rahoitusta 190 miljoonaa euroa vuonna 2017, kuinka näet tämän vaikuttavan ammatillisen koulutuksen tulevaisuuteen?
Yksinkertaistettuna Amisbarometrilla selvitettiin ammattikoululaisten arkea ja hyvinvointia eri oppilaitoksissa.
Kysymysten teemat vaihtelivat opinnoista työelämän odotuksiin. Kyselyyn vastasi lopulta hieman alle 21 000 opiskelijaa ympäri Suomen. Pyrkimyksenä oli luoda ajankohtaista tietoa ammattiin opiskelevien tilanteesta ja opinnoista.
Minkälainen ammatillisen
koulutuksen arvostus opiskelijoiden mielestä oli?
Amisbarometrin mukaan
amikset ovat ylpeitä omasta oppilaitoksestaan ja omasta ammattitaidostaan. Kyselyssä 64 %
vastaajista sanoi kokevansa, että heidän ammattitaitonsa on
riittävän hyvä työelämään.
On tietysti hieman surullista, että vastaajista reilusti yli
puolet oli sitä mieltä, että lukiota arvostetaan yhteiskunnassa enemmän. Tämä amik-
”Pelkona on, että
lähiopetuksesta
tingitään
kovien aikojen
koittaessa ja
hinnansäästöistä
saavat maksaa
nuoret.”
sen arvostuksen yhteiskunnallinen nosto on asia, jota SAKKI
on vuosien varrella pitänyt paljon pinnalla.
Vastaajat suhtautuivat kuitenkin optimistisesti siihen, että ammattitaidolle on kysyntää
ja työpaikka alalta löytyy opintojen jälkeen.
Onko opiskelupaikkoja riittänyt aiemmin kaikille halukkaille?
Opiskelupaikkoja on lähtökohtaisesti ollut tarpeeksi,
HESSUN HERJAT
On selvää, että leikkaukset
tulevat näkymään kentällä radikaalisti. Valistunut veikkaukseni on, että säästöjä ei saada aikaiseksi vain hallinnollisia elimiä yhdistämällä, vaan ne tullaan luultavasti tekemään aloituspaikkojen määrää karsimalla ja yksikköhintaa höyläämällä. Samalla oppilaitoksia tullaan
yhdistämään tai sulkemaan ja
on selvää, että opetushenkilökuntaa karsitaan.
Ammatillisen koulutuksen
laissa ei ole määrätty minimirajaa lähiopetukselle eikä sille
ole esitetty erityisiä laatuvaatimuksia. Tämän vuoksi pelkona on, että näistä tingitään kovien aikojen koittaessa ja hinnansäästöistä saavat maksaa
nuoret.
Jonne Kivinen
Ilmastosopimus
kiinnostaa ay-liikettä
Pariisissa joulukuussa järjestettävän YK:n ilmastokokouksen tavoitteena on solmia uusi maailmanlaajuinen ilmastosopimus, ja päättää keinoista, joilla
maapallon keskilämpötilan nousu voidaan rajoittaa
alle kahteen asteeseen. Keskeisiä kysymyksiä ovat
pitkän aikavälin päästövähennystavoitteet, vastuunjako kehittyvien maiden ja teollisuusmaiden välillä ja
ilmastotoimien rahoitus.
Tähän mennessä 73 maata YK:n ilmastosopimuksen 196 sopijamaasta on ilmoittanut päästövähennystavoitteensa. Maailman päästöistä sitoumukset
kattavat jo 60–70 %. Esimerkiksi Yhdysvallat on ilmoittanut vähentävänsä v. 2030 mennessä sähkön- ja
lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjä 32 % v. 2005
tasosta, ja hiilen osuutta energiantuotannossa nykyisestä 40 %:a 27 %:iin. Viimeisenä yksi suurimmista
saastuttajista Kiina lupasi kääntää hiilidioksidipäästönsä laskuun viimeistään v. 2030 mennessä ja vähentää niitä 60–65 % henkeä kohden v. 2005 tasosta.
!
Ay-liike vaatii reiluutta siirtymään
Kansainvälinen ay-liike tukee ilmastoneuvotteluja.
Ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC ja 250 ay-johtajaa
eri puolilta maailmaa kokoontuivat syyskuussa keskustelemaan vaatimuksistaan ilmastokokoukselle.
Ay-liike vaatii, että uuden sopimuksen pitää olla
riittävän kunnianhimoinen ja osapuolia sitova. Yksi
keskeinen vaatimus on, että yhteiskuntien siirtyminen kohti matalia päästötasoja tapahtuu oikeudenmukaisesti ja luo kunnollisia työpaikkoja.
ITUC:n mukaan on tärkeää tiedostaa, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen synnyttää uusia työpaikkoja - ei pelkästään vie niitä. Uusiutuvan energian ala työllistää tällä hetkellä maailmanlaajuisesti 7,7
miljoonaa työntekijää, joka on 1,2 miljoonaa enemmän kuin viime vuonna.
Joidenkin arvioiden mukaan työpaikat, jotka luodaan vihreään talouteen, kuten joukkoliikenteen, uusiutuvan energian, korjausrakentamisen ja kestävän
teollisuuden aloille, ylittävät menetettyjen työpaikkojen määrään.
Laskua ei saa maksattaa työntekijöillä
Teollisuuden työntekijät ovat huolissaan siitä, kenen
maksettavaksi ilmastotoimet ja siitä johtuva teollinen muutos koituvat. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen on huolestuttanut
energia-alan työntekijöitä Yhdysvalloissa. Maan riippuvuus öljystä, hiilestä ja kaasusta on asettanut ammattiliitot tukalaan tilanteeseen. Yhdysvaltojen ammattiliittojen keskusjärjestö AFL-CIO onkin varovainen sellaisten sitovien säännösten suhteen, jotka voivat vaikuttaa heidän jäsentensä asemaan.
Teollisuuden työntekijöiden maailmanjärjestön,
IndustriALL:n mukaan ilmastotoimista johtuva teollinen muutos on jo käynnissä ja ay-liikkeen pitää ottaa johtava rooli sen toteuttamisessa. Kestävän ilmasto- ja teollisuuspolitiikan pitää sisältää myös sosiaalisen kehityksen ja kunnollisen työn edistämisen,
IndustriALL vaatii.
Stoorisoppi
3
4
Ajankohtaista
LASIKERAAMINEN
IDO:lla vältyttäneen
irtisanomisilta
IDO Kylpyhuone Oy:ssä käydään yt-neuvotteluja. Pääluottamusmies Rainer Timosen
mukaan irtisanomisilta vältyttäneen; vapaaehtoisia eläkeputkeen menijöitä ilmoittautui
seitsemän. Alunperin työnantaja arvioi, että työt olisivat loppuneet noin kymmeneltä.
Jatkossa kuitenkin tuntityöntekijöitä on tehtaalla nykyistä vähemmän ja työtehtäviin on tulossa muutoksia. Kesällä tapahtuneen omistajavaihdoksen jälkeen tehtaalla
osattiin odottaa yt:itä.
– Ensimmäisenä periaatteena oli, että jokaisella keraamisella tehtaalla, muun muassa
Saksassa ja Ruotsissa, tehtäisiin viiden prosentin säästöt.
Me seuraamme perässä. Päästiin aika kivuttomasti.
Yritys perustelee säästöjä
myös sillä, että IDO:lla investoidaan uuteen linjaan. Yritys
työllistää yli 140 teamilaista ja
noin 90 toimihenkilöä. Jatkossa neuvotellaan muusta kuin
henkilöstövähennyksistä. ST
!
KUMIALA
Marwe Oy:llä yt:t
Kumituotevalmistaja Marwe Oy aloitti kaikkia henkilöstöryhmiä koskevat yt-neuvottelut 30.9.
– Lähdemme painamaan irtisanomisten määrää mahdollisimman alas, kertoo varapääluottamusmies Pia Karvonen.
Yhtiön henkilöstömäärä on
40, joista työntekijöitä noin 30.
Yt-ilmoituksen mukaan mahdollisesti 15 irtisanotaan tai lomautetaan toistaiseksi tai määräaikaisesti. TL
!
NOKIAN RENKAAT
Suursaneeraus – 122 sai potkut
KIRSI TÖRMANEN-PETMAN
Nokian Renkailla
väännetään nyt
kättä työaikajoustoista ikävissä
tunnelmissa.
TUOMO LILJA
Nokian Renkaat Oyj:n henkilöautopuolen yt-menettely
päättyi syyskuun lopussa surkeasti: 122 henkilön vähennykseen. Heistä 79 on tuotannon työntekijöitä, siis TEAMiin kuuluvaa väkeä. Lisäksi
kunnossapidosta pannan pois
kymmenen, hekin teamilaisia.
Toimihenkilöpuolella vähennys on 26.
Nokian Renkaat työllistää
Suomessa yhä noin 1 700 henkilöä. Näistä raskaiden renkaiden ja henkilöautonrenkaiden
valmistuksessa on yli 700.
Renkaiden yt sai laajaa julkista huomiota, koska yhtiö
on taloudellisesti huippukunnossa ja se on ollut avokätinen
osinkojen maksaja. Neljän viime vuoden aikana osinkoihin
on käytetty 735 milj. euroa.
Yt:ssä haettiin kahdeksan miljoonan euron säästöjä – ja sen
hinta oli siis 122 työpaikkaa.
– Nämä luvut kertovat kohtuuttomuudesta osinkojen ja
työpaikkojen sekä osakkeenomistajien ja palkansaajien välillä, totesi pääluottamusmies
Petri Sorvali yt:n päättyessä.
Työntekijöiden esitykselle 8 milj. euron säästötavoitteen saavuttamiseksi osinkoja
lievästi pienentämällä ei työnantajapuoli Sorvalin mukaan
korvaansa lotkauttanut.
Hän myös kertoi, että ytneuvottelut olivat täyttä teatteria ja että neuvottelijoille suorastaan valehdeltiin tietyistä avainasioista, jotka oli!
TUOTANTOA VENÄJÄLLE? Työtekijöiden pelkona on, että jatkossa yhä useampi Nokian rengas valmistetaan muualla kuin Suomessa.
sivat saattaneet koitua työntekijäin hyväksi.
– Muun muassa yt-neuvottelujen aikana tytäryhtiössä tapahtunut kunnossapidon
nopeutettu ulkoistaminen vei
pohjaa työntekijäin ehdotuksilta pelastaa joitakin työpaikkoja. Jo neuvottelujen alkumetreillä kävi työntekijäpuolen neuvottelijoille selväksi,
että työnantaja oli päättänyt
asiat etukäteen, Sorvali totesi.
Yhtiön tulehtuneesta ilmapiiristä kertoo se, että tehdas
tyhjeni pari päivää ennen yt:n
päättymistä. Protestiin osallistui 400 työntekijää.
Tuotantoa Venäjälle
Kireä tilanne Nokian tehtaalla
on jatkunut yt-menettelyn jälkeen. Samoin julkinen sanailu
maksetuista osingoista. Yhtiön toimitusjohtaja Ari Lehtoranta on perustellut (Kauppa-
lehti 6.10.) korkeaa osinkotasoa sillä, että osingot ovat yksi keino pitää osakekurssi korkealla. Jos kurssi alenee, yhtiö
voi joutua valtauksen kohteeksi. Jos niin kävisi, uusi omistaja todennäköisesti siirtäisi tuotantoa nopeasti Venäjälle:
– Yritysostoissa haetaan synergioita, ja ensimmäinen 50
miljoonan euron säästö saataisiin Nokian tehtailta. Mekin
säästäisimme 50 miljoonaa
euroa, jos tuottaisimme kaikki
renkaat Venäjällä, Lehtoranta
totesi KL:ssä.
Petri Sorvalin mukaan yt:n
kuluessa tosiaan kävi selville, että yhtiö siirtää tuotantoa
Venäjälle. Samaisen Kauppalehden jutun mukaan henkilöautonrenkaiden tuotanto vähenee Nokialla 3,0 miljoonasta renkaasta 2,5 miljoonaan
renkaaseen. Parhaillaan johto pohtii, olisiko tuotantomää-
rä jatkossa vain 1,5 miljoonaa
rengasta. Tuotantokapasiteetti Venäjällä on 15,5 miljoonaa
rengasta vuodessa, mutta se ei
ole täyskäytössä. Kun kysyntä
alkaa elpyä, kasvanut tuotantotarve hoidetaan Venäjällä.
Nokian Renkaiden johto
näyttää käyttävän valtausuhkaa ja Venäjä-korttia painostaakseen työntekijöitä joustavampiin työaikoihin.
– Jos saamme joustoja tuotantoon, meidän kannattaa pitää Suomessa kapasiteettia.
Jos sitä ei saada, kustannusero Venäjään verrattuna alkaa
vaikuttaa, Lehtoranta totesi
Kauppalehdessä.
Hän ajaa Nokian tehtaalle 12 tunnin vuoroja, ainakin
ruuhkahuippuhin. Pääluottamusmies Sorvali kertoo, että
työntekijäpuoli olisi valmis kokeilemaan SAK:n mallin mukaisia työaikapankkeja.
NIINPÄ
”Vienti ei reagoinut mitenkään yhteisöveron laskuun,
joka maksaa valtiolle arviolta
800 miljoonaa euroa vuodessa, tai sitä ennen työnantajien
Kela-maksun poistoon. Yrityksille on syydetty rahaa jo
pidemmän aikaa - joka kerta
samat lupaukset ja jälkikäteen
ollaan hiljaa, kun mitään ei
tapahtunutkaan.”
Professori Pertti Haaparanta
Minimahti.netissä 2.10.15
VAATETUSALA
Kurimus jatkuu M.A.S.I Companylla
Vaatevalmistaja M.A.S.I
Company Oy aloitti 30.9. koko
Suomen henkilöstöään koskevat yt-neuvotteluttuotannollisista ja taloudellisista syistä.
Yhtiö suunnittelee siirtävänsä viimeistely- ja pesulatoiminnot Keiteleeltä Viroon.
Muilla osastoilla aiotaan yhdistää tehtäviä. Työnantajan
alustavan arvion mukaan toi!
met voisivat merkitä irtisanomisia 30–35 henkilölle, mikä
on noin puolet henkilöstöstä
Suomessa. Viron tehdas on ytneuvotteluiden ulkopuolella.
Keiteleen toimipisteessä
on noin 50 työntekijää, joista
noin 30 teamilaisia. Viimeistelyssä työskentelee 20 työntekijää ja pesulassa neljä. Niiden
lisäksi Keiteleellä on varasto,
tuotesuunnittelua ja ylioppilaslakkiryhmä. Helsingissä on
myynti- ja toimistoväkeä.
Irtisanomisten kohdistumisesta ei ole vielä tietoa. PääluottamusmiesMarika Kajaan
pitää kuitenkin itsestään selvänä, että jos viimeistely siirretään Viroon, isku kohdistuu
pahimmin Keiteleelle.
– Kukaan ei osannut arvata,
että tämä iskisi näin hirveän
voimakkaasti. Ihmiset ovat olleet järkyttyneitä, hän kertoo.
Yhtiössä on tehty suuria
muutoksia edellisten yt-neuvotteluiden jälkeen.
– Vasta viime viikkoina
työnteko on päässyt täysillä
vauhtiin. Sen vuoksi oli yllätys, että uusi yt tuli näin äkkiä,
Kajaan sanoo. ST
Intiim nro 11
I
Ajankohtaista
14.10.2015
VIESTINTÄALAT
Viestintäaloilla
musta syksy
Yt-neuvottelut koettelevat Erwekon,
Sanoman ja Aluemedian henkilöstöä.
SIRPA TASKINEN, JONNE KIVINEN
! Painotalo Erweko Oy:ssä irtisanomisten toteutus on herättänyt paheksuntaa työntekijöiden keskuudessa. Syyskuussa päättyneiden yt-neuvotteluiden lopputuloksena yhtiö
irtisanoo 29 henkilöä. Ensimmäisenä irtisanomisilmoituksen sai kirjatyöntekijöiden varapääluottamusmies Emmi
Mäkinen, joka oli toinen Helsingin työntekijöiden pääneuvottelijoista.
– Se koettiin törkeäksi ja
nöyryyttäväksi tempuksi, kuvailee pääluottamusmies Merja
Ruuskanen.
TEAMin neuvottelupäällikkö Toni Laiho luonnehti tuoreeltaan työnantajan menettelyä erikoiseksi ja epäkorrektiksi. Myös työehtosihteeri Jari
Kosonen-Nikulainen paheksuu toimintatapaa ja pitää sitä
kyseenalaisena.
Irtisanottavista 21 on tuotannon työntekijöitä. Työntekijöihin kohdistuvista potkuista 18
osuu Helsinkiin ja kolme Ouluun.
Helsingin toimipiste kutistuu digiyksiköksi, jonne jää
kuusi työntekijää, ja myyntikonttoriksi, jonka vahvuus on
viisi henkilöä. Oulun yksikköön
jää 42 henkilöä.
Sanoman neuvotteluissa
ratkaisuja lähiviikkoina
Mediakonserni Sanoman elokuun lopussa käynnistyneet yt-
LASIALAT
Seloy Oy
aloittaa yt:n
Eristyslaseja Huittisissa valmistava Seloy Oy on käynnistä-
!
neuvottelut ovat loppusuoralla.
Työnantaja aikoo kertoa ratkaisuista 19.10.2015 alkavalla viikolla.
Yhtiö antoi heinäkuussa tulosvaroituksen, mutta yt-neuvotteluiden laajuus tuli silti yllätyksenä Sanoma Media Finland Oy:n graafisten toimihenkilöiden pääluottamusmiehelle Tuija Pircklénille.
Neuvotteluiden piirissä on
1 600 henkilöä ja työnantaja on
arvioinut, että työt voivat loppua jopa 280 henkilöltä.
Aluemedian yt
jatkuu vielä
Alma Media Oyj:n alue- ja paikallislehtiyksikkö Aluemedia käynnisti 8.10. yt-neuvottelut. Tavoitteena on vähentää
85 henkilötyövuotta. Neuvottelujen piirissä on kaikkiaan 500
henkilöä.
– Grafinetilaisia yt-neuvottelujen piirissä on noin 25 henkilöä. Lapin lehdet ovat neuvotteluista ulkopuolella, samoin Alma Manu eli paino- ja jakelupuoli, pääluottamusmies Pirkko
Eriksson kertoo.
Hänen mukaansa yt-neuvotteluja osattiin odottaa, mutta ei
näin laajoja. Alun perin pelättyjä työtehtävien ulkoistamisia ei
kuitenkaan ole tulossa.
– Ainoa positiivinen asia
yt:ssä on se, että työnantaja
suhtautuu myönteisesti eropaketteihin niiden kohdalla, jotka
ovat valmiita vapaaehtoisesti
jäämään pois, Eriksson sanoo.
mässä yt-menettelyä. Sen piirissä on koko henkilöstö, jota
on 48, heistä TEAMiin kuuluvia työntekijöitä 31. Yt:n taustalla on heikko kysyntä.
Yt:n vaikutuksista ei toistaiseksi ole tarkempaa tietoa. TL
TEAMin linjat
Olemassaolon oikeutus
V
altakunnassamme on istunut
uusi, demokraattisesti valittu
eduskunta ja hallitus pian puolen vuoden ajan. Uudet melko kylmät
tuulet puhaltavat ja suoraan vastaan, ainakin näin palkansaajapuolelta tarkasteltuna. Sanavarastomme on täydentynyt niin kustannusloikilla, yksikkötyönkustannuksilla kuin matemaattisella
yhtälöllä 5+5+5. Mutta antaako sanavaraston laajennusoperaatio meille ymmärrystä siihen, miksi näin pitää tehdä?
Hallitus puolustelee pakkolakihankettaan valtiomme historiallisen huonolla taloudellisella tilanteella. Valtion
kassasta on kuulemma rahat loppu.
Noh, tuota on hoettu jo niin kauan, että
kyllä se kansalaisille on jo selväksi tullut. Samaan aikaan olemme kuitenkin
vielä eurooppalaisittain parhaassa luottoluokituksessa kolmessa A:ssa.
PAKKOLAIT. Hallituksen pakkolakiuh-
kaus on tosi rajua kamaa. Ammattiliitot, työnantajajärjestöt ja keskusjärjestöt ovat kokeneita neuvottelukumppaneita ja sopijaosapuolia. Hallituksen
uhkauksella näiltä järjestöiltä vedetään
ikään kuin matto jalkojen alta. Lakien
säätämisellä viedään oikeus sopia jäsenien työehdoista ja palkoista. Ammattiliitoilta siis pyritään viemään olemassaolon oikeutus. Mihin meitä enää tarvitaan, jos työelämää ja palkkoja säädellään jatkossa laeilla? Hallitus väittää, että työmarkkinat ovat jäykät ja sehän on
ammattiliittojen syy.
Viime kevään jälkeen on liittojen
päälle käyty kyllä muualtakin kuin hallituksen suunnalta. Ei liene sattumaa,
että palkansaajaliikkeen masinoimana
mielenosoituspäivänä 18.9. avattiin internettiin sivusto eroaliitosta.info. Sivusto on käyttäjälle helppo ja yksinkertainen. Mutta samalla se on myös vakavasti harhaanjohtava. Siinä ei esimerkiksi mainita työttömyyskassan jäsenyydestä mitään. TEAMiin on sivuston kautta tullut kokonaista kaksi
eroilmoitusta.
LOIMAAN KASSA MAUTTOMANA. YTK
VAATETUSALA
Nanson ja Arabian yt:t
loppuvat lähiviikkoina
Syyskuun alkupuolella alkaneiden Nanson ja Arabian ytneuvottelujen odotetaan päättyvän tämän kuun lopulla tai
ensi kuun alussa. Molemmat
yt:t ovat poikkeuksellisen vakavia ja kummassakin yt on mitä
ilmeisimmin johtamassa tuotannon merkittäviin siirtoihin
Suomen rajojen ulkopuolelle.
!
Nanson yt:ssä uhkana on, että enimmillään 200 henkilöä irtisanotaan.
Arabian yt koskee 130:tä
henkilöä. Omistaja, pörssiyhtiö
Fiskars suunnittelee Arabian
keramiikkatehtaan tuotannon
siirtämistä sopimusvalmistajaverkostolle Suomen ulkopuolelle vuoden 2016 aikana. TL
5
on aktivoitunut jokavuotiseen kampanjointiin. Tällä kertaa se alkoi kontaktoimalla niitä liittojen jäseniä, jotka ovat
kesken vuotta vaihtaneet YTK-jäsenyy-
den ammattiliiton jäsenyyteen. Kuuleman mukaan houkuttimena on, että sinähän olet jo maksanut koko vuoden jäsenmaksun, loppuvuodesta ei siis
tarvitse maksaa mitään – meillä täällä YTK:ssa. Luovaa ajattelua ja rohkeaa
toimintaa – se on myönnettävä, mutta
samalla myös erittäin mautonta.
TEAM aloitti YTK:n vastaisen kampanjoinnin viime vuoden maaliskuussa. Kampanja-aikana jäsenkehitys nimenomaan YTK:sta meille päin on ollut
positiivismerkkinen joka kuukausi. Käräjäoikeudessa tuli turpaan, mutta valitustuslupa hovioikeuteen on myönnetty. Suurin motiivi tähän kampanjointiin
liiton puolelta oli se, että YTK:n jäsenmaksuperuste ja jäsenkampanjointi koettiin jäsenten keskuudessa harhaanjohtavaksi ja epäoikeudenmukaiseksi. Prosessin aikana YTK ilmoitti esittävänsä tämän vuoden vuosikokoukselle, että muuttaisivat jäsenmaksun perusteen kuukausijäsenmaksuksi. YTK:n
vuosikokous vahvisti sääntömuutoksen. Tämä on iso askel oikeudenmukaisempaan suuntaan ja se mitä TEAM tavoittelikin. Nyt jäsen voi joka kuukausi harkita vieläkö kannattaa jäsenmaksu
maksaa. Eikä ns. vaihdostilanteissa tule
turhaa taloudellista tappiota.
En tiedä, onko YTK ollut aloitteellinen vai ovatko yksittäiset työnantajat
ihan itse keksineet, että tarjoavat työntekijöilleen etua, jolla maksavat vuoden YTK:n jäsenmaksun heidän puolestaan. Työpaikkojen ilmoitustauluille
on ilmestynyt mainoksia, joissa työntekijöihin vedotaan työrauhan säilymisen
nimissä ja työpaikkojen Suomessa säilymisen puolesta. Ihan kuin järjestäytyneet työntekijät olisivat näiden este. Ja
jonkun mielestä vielä vastakkain asettelun aika on ohi.
JOS ON PAKKO. Ei muuta kuin rivit suo-
riksi, meitä tarvitaan nyt enemmän
kuin koskaan. Puolustetaan yhdessä työehtojen sopimusoikeutta, turvataan elinkelpoiset työpaikat Suomessa
sellaisilla työehdoilla, joilla täällä tulee
toimeen. Ihan kaikkea ei meidänkään
tarvitse hyväksyä. Mielenosoitus 18.9.
myös osoitti, että jäsenet yli liitto- ja
keskusjärjestörajojen ovat valmiita taistoon. Jos on pakko.
Merja Rinne
merja.rinne@teamliitto.fi
Kirjoittaja on TEAMin järjestöpäällikkö
6
Ajankohtaista
Intiim nro 11
I
14.10.2015
JÄSENTUTKIMUS
TEAMin jäsenet: Hallituksella väärät
Jäsenkyselyn
mukaan työehtojen heikennykset
eivät ole talouden
kasvun edellytys.
Sen sijaan TEAMin
jäsenet kaipaavat panostuksia
osaamiseen ja
investointeihin.
VELI-PEKKA HEINO
VÄITTÄMÄT
TUOTTAVUUDEN PARANTAMINEN
VELI-PEKKA HEINO
Sipilän hallitus kertoi syyskuun alussa säätävänsä niin sanottuja pakkolakeja, jotka alentaisivat työntekijöiden palkkoja
ja lyhentäisivät lomia. Hallituksen tavoitteena on kustannuskilpailukyvyn parantaminen,
jotta talous lähtisi kasvuun. Tavoitteensa edistämiseksi hallitus on ollut valmis uhraamaan
työmarkkinoiden sopimiskulttuurin.
Pakkolait ja hallituksen perustelut niille herättivät nopeasti keskustelua. Mutta mitä
TEAMin jäsenet niistä ajattelevat? Liitto päätti tehdä kyselyn,
johon vastasi yli 5 300 jäsentä.
!
Kuviosta on jätetty selkeyden vuoksi pois ”En samaa enkä eri
mieltä”-vastausvaihtoehto.
Kuviosta on jätetty selkeyden vuoksi pois ”En samaa enkä eri
mieltä”-vastausvaihtoehto. Mukana ei ole niiden jäsenten vastauksia, jotka eivät työskentele mainituilla aloilla.
Sipilälle kylmä suihku
TEAMin jäsenten viesti on selvä: työehtoasiat eivät kuulu hallitukselle (tätä mieltä on 87 %
vastaajista), eikä palkkojen laskeminen tai työajan pidentäminen edes auttaisi Suomen taloustilanteeseen (79 % vastaajista). Ei ihme, että Sipilän hallituksen katsotaan ajavan enemmän työnantajien kuin työntekijöiden etua (89 % vastaajista).
Pakkolakien sijaan Suomi
tarvitsee tasavertaista sopimista työntekijöiden, työnantajien ja hallituksen välillä (79 %
vastaajista). Tätä kirjoitettaessa ovat meneillään kolmikantaiset neuvottelut niin sanotun
yhteiskuntasopimuksen tekemiseksi. Sellaisen syntyminen
näyttäisi olevan TEAMin jäsenten toive, vaikkei sitä suoraan
kysyttykään.
TYÖEHTOJEN HEIKENNYKSET
Jäsenten parempi resepti
Vielä kesäkuussa Sipilä puhui
usein tuottavuuden parantamisesta yhtenä ratkaisuna Suomen ongelmiin. Hallitus siirtyi kuitenkin nopeasti puuhaamaan erilaisia lääkkeitä, eli työehtojen heikennyksiä.
Kyselyn perusteella tuottavuutta voisi kuitenkin parantaa TEAMin aloilla nopeasti, eikä työehtoja tarvitsisi heikentää (62 % vastaajista on tätä mieltä).
Vastaajat saivat valita kolme vaihtoehtoa. Jokin muu -vaihtoehtoon vastaaja sai kirjoittaa oman ehdotuksensa. Niitä tuli laidasta laitaan.
Intiim nro 11
I
Ajankohtaista
14.10.2015
7
► YLI RAJOJEN
lääkkeet
Pakolaisista halpatyövoimaa
Jordaniaan
Jordaniaan on virrannut yli 600 000 syyrialaista pakolaista neljän viimeisen vuoden aikana. Maan virallinen väkiluku on kahdeksan miljoonaa, mutta siellä arvellaan oleskelevan yli kymmenen miljoonaa ihmistä.
Nyt pakolaiset ovat integroitumassa Jordanian työmarkkinoille. Yritykset, erityisesti tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa ja rakennusalalla ovat kiinnostuneita
nuorista, syyrialaisista työntekijöistä, jotka usein ovat
koulutetumpia kuin paikalliset työntekijät. Edistääkseen pakolaisten työllistymistä maan hallitus puolitti
syyrialaisten työ- ja oleskelulupamaksut.
Maassa työskentelee myös yli miljoona siirtolaista.
Pakolaiset ja siirtolaiset ovat haluttua työvoimaa, sillä
he työskentelevät alhaisemmilla palkoilla ja tekevät pidempää työpäivää kuin paikalliset. 75 prosenttia maan
tekstiilityöntekijöistä on siirtolaisia, sillä jordanialaiset eivät ole kiinnostuneita työskentelemään alalla alhaisten palkkojen takia. Tekstiilityöntekijät ansaitsevat
noin 155 dollaria kuukaudessa, kun taas jordanialaisten
keskipalkka on 490–590 dollaria.
!
Joillain aloilla vastaajat näkevät erityisen paljon potentiaalista tuottavuutta. Hieman
yllättäen ykköseksi nousee autonrengasala (77 % vastaajista).
Seuraavina tulevat lasikeraaminen teollisuus, muovituoteja kemian tuoteteollisuus sekä
kemian perusteollisuus.
Herää kysymys, miksi työpaikoilla ei sitten ole käytetty
kaikkia mahdollisuuksia? Yksi todennäköinen selitys liittyy
useiden suomalaisten työpaikkojen perusongelmaan: työntekijät ovat oman työnsä asiantuntijoita, mutta heitä ei osata
tai haluta ottaa mukaan työpaikan kehittämistyöhön.
Kun jäseniltä kysyttiin, mitä asioita pitäisi edistää työehtojen heikennysten sijaan, kärkeen nousikin juuri tuottavuuden lisääminen osaamista ja
työhyvinvointia parantamalla
(42 % vastaajista valitsi sen).
Lähes yhtä moni nosti investointien lisäämisen listan kakkoseksi. Tässä vastaajat eivät
voisi osua enemmän naulan
kantaan: Suomen teollisuuden
investoinnit ovat olleet pitkään
surkealla tasolla – sille hallituksen pitäisi tehdä jotain.
Suomessa palkat ovat jo usean vuoden ajan nousseet hitaammin kuin kilpailijamaissamme, kuten Ruotsissa ja Saksassa. Vain 18 % TEAMin jäsenistä valitsisi matalat palkankorotukset, kun kysyttiin parhaita
vaihtoehtoja leikkauslinjalle.
Ehkä vastaajat ajattelivat, että
tämä palkkamaltti jatkuu joka
tapauksessa. Tai ehkä palkkoihin toivotaan jo isompaa nousua, varsinkin jos hallitus leikkaa monesta muusta.
Mieluummin vapaaajasta kuin palkasta
Hallitus on ehtinyt esitellä jo
kaksi eri pakkolakipakettia.
Niissä on ollut mukana sunnuntai- ja ylityölisien, sairauslomapalkan sekä lomarahan
leikkauksia ja arkipyhäkäytäntöjen muuttamista.
Kyselyssä vastaajat saivat
merkitä, mitkä kolme tapaa
heikentää työehtoja olisivat vähiten huonoja.
Vähiten jäseniä näyttäisi kirpaisevan arkipyhien kuten loppiaisen ja helatorstain (puolet
valitsi tämän) sekä pekkaspäivien tai muiden työajan lyhennysten vähentäminen (39 % va-
litsi tämän). Se on ymmärrettävää, koska niiden vaikutus rahapalkkaan on lähellä nollaa.
Vähiten mainintoja sai se
vaihtoehto, että paikallisesti sopimalla olisi mahdollista alittaa
työehtosopimuksen määräyksiä (14 % valitsi tämän), jos yritys on kriisissä. Tämä niin sanottu Saksan malli noussee tästä huolimatta tasaisesti keskustelun aiheeksi Suomessa.
Jos leikkauksia kaikesta
huolimatta tulee, jäsenet haluavat niiltä tasapuolisuutta (93 %
vastaajista) ja sitä, että ne eivät
ole pysyviä (86 % vastaajista).
Jäsenpaneeli
suunnitteilla
Kysely lähetettiin yli 20 000 jäsenelle, joiden sähköpostiosoite on liiton tiedossa. Kymmenen onnekasta vastaajaa voitti
palkintona kotimaisia lahjatavaroita. He saavat palkintonsa
postitse lähiviikkoina.
Kyselystä ei ehditty tiukan
aikataulun vuoksi tehdä ruotsinkielistä versiota. TEAM
suunnittelee jäsenpaneelin perustamista kyselyjä varten, ja
siinä kielikysymykset ehditään
ottaa paremmin huomioon.
Syyskuun mielenilmaus sai hyvät arviot
! SAK, STTK ja Akava järjestivät 18.9.2015 mielenilmauksen,
jolla vastustettiin hallituksen
suunnitelmia heikentää työehtoja. Tuhannet TEAMin jäsenet
osallistuivat mielenilmaukseen
yli sadalla työpaikalla. Suurin
tapahtuma oli Helsingin rautatientorilla, johon kokoontui yli
30 000 ihmistä.
Kyselyssä jäsenet saivat kertoa, mitä ajatuksia mielenilmaus herätti. Vastauksia tuli yhteensä 4450. Niiden tekstimäärä riittäisi 200 A4-liuskaan, eikä
kaikkia vastauksia ole vielä ehditty käydä läpi. Seuraavat arviot perustuvat vastauksista tehtyyn satunnaisotantaan.
Jopa yleislakkoa
väläyteltiin
Arviolta noin 80 prosenttia vastaajista antoi hyvää palautetta
mielenilmauksesta. Pääviesti
näissä vastauksissa oli: tätä tarvittiin! Noin joka kymmenessä kirjoituksessa oltiin valmiita myös kovempiin toimiin, jopa yleislakkoon.
Taistelutahtoa tuntuu riittävän. Hallituksen suunnitelmat
saivat monet kirjoittamaan pitkiä, enemmän ja vähemmän ärtyneitä mietintöjä.
Vastauksissa oli myös todella arvokasta palautetta siitä,
miten tällaisten mielenilmauksien tai vaikkapa lakkojen orga-
”Vähintä, mitä tässä tilanteessa olisi
voinut järjestää, kiitos siitä! Oltiin mukana!”
”Se oli tarpeellinen ja tarpeen vaatiessa
pitää järjestää uudestaan. Organisointi ja aikataulutus pitäisi järjestää paremmin alueellisten tapahtumien kesken.”
”Hyvä asia. Jollain tavalla hallituksen
järjettömät tavoitteet on estettävä.”
”Kylttien heiluttaminen on turhaa. Lakko on oikea ase.”
nisointia voisi tulevaisuudessa
parantaa.
Osa epäröi, osa vastusti
Noin 10 prosenttia vastaajista kertoi tu rhautuneena, että mielenilmaus tuskin muuttaa mitään. Monet mainitsivat,
että leikkauksia voi olla pakko tehdä. Vastauksissa kaivattiin symbolisia eleitä muilta,
esimerkiksi yritysjohtajien tai
kansanedustajien palkkojen
leikkauksia.
Mielenilmauksella oli myös
vastustusta. Noin 10 prosenttia
vastaajista kertoi vastustavansa
mielenilmauksia tai lakkoja ylipäätään. VPH
Senegalissa puolet teollisuustyöntekijöistä pätkätyöläisiä
Senegalin teollisuustyöntekijöitä edustavat ammattiliitot järjestivät syyskuussa mielenosoituksen maan
pääkaupungissa Dakarissa. Liitot kampanjoivat pätkätyötä vastaan. Ne vaativat, että yritykset noudattavat
lakia tilapäisen työvoiman käytöstä. Lain mukaan tilapäistä työvoimaa saa käyttää vain kun tarvitaan sijainen
vakituisen tilalle tai kun yritys tarvitsee työvoimaa nostaakseen tuotantoaan.
Tästä huolimatta valmistusteollisuudessa noin puolet työvoimasta työskentelee tilapäisesti, vaikka työn
luonne on vakituinen. Tilapäiset työntekijät jäävät ilman sosiaaliturvaa ja terveydenhuoltoa, ja heidän palkkansa ja työehtonsa ovat huonommat kuin vakituisten.
!
EU:lta ehdotus sijoittajien ja
valtioiden välisten riitojen
ratkaisuun
EU:n komissio ehdottaa uutta investointituomioistuinjärjestelmää meneillään oleviin ja tuleviin kauppaneuvotteluihin. Investointisuoja on hiertänyt muun
muassa EU:n ja Yhdysvaltojen välisiä TTIP-vapaakauppaneuvotteluja.
Komission uusi ehdotus pitää sisällään julkisen tuomioistuinjärjestelmän ja muutoksenhakutuomioistuimen, joihin tuomarit nimetään julkisesti. Ehdotuksessa sijoittajien mahdollisuudet oikeustoimien aloittamiseksi määritellään täsmällisemmin ja taataan maiden
hallitusten oikeus sääntelyyn.
Seuraavaksi komissio keskustelee ehdotuksesta neuvoston ja parlamentin kanssa, minkä jälkeen se on tarkoitus esitellä meneillään olevissa TTIP-neuvotteluissa.
!
Bangladeshin The Accord
valtiovallan kritiikin kohteena
”Mielenosoitus oli ehkä pakko järjestää, mutta se ei ole muuttanut hallituksen toimintaa.”
”Eihän se kansantaloudellisesti hyvä
asia ole, jos lakkoillaan. Mutta tuo herätti hallituksen, eikä meillä ole juuri
muita keinoja kuin mielenilmaukset.”
”Oikein hieno homma. Jos ei hallitus peräänny, sitten järjestetään niin pitkä
yleislakko, että perääntyy.”
Teollisuustyöntekijöitä edustava maailmanjärjestö IndustriALL tuomitsee Bangladeshin valtiovarainministerin lausunnon, jossa hän luonnehtii The Accord
-sopimusta hirttosilmukaksi maan vaatetusteollisuuden kaulassa. The Accord on sopimus ammattiliittojen
ja yli kahden sadan vaatebrändin välillä. Sen tarkoituksena on parantaa maan vaatetustehtaiden palo- ja rakennusturvallisuutta.
The Accordin nimissä on tähän mennessä tarkastettu yli 1 600 tehdasta. Tärkeä osa toimintaa on se, että
työntekijät voivat raportoida turvallisuuspuutteista pelkäämättä rangaistuksia.
Stoorisoppi
!
8
Ajankohtaista
Intiim nro 11
I
14.10.2015
JONNE KIVINEN
KUNNON TYÖ
TYÖMARKKINATILANNE
Työmarkkinakriisiä
yritetään vielä laukaista
SAK:n esitys tarjoaa mahdollisuuden
välttää pakkolait.
TUOMO LILJA
Ihmisarvoinen työ
KUNNON TYÖN PUOLESTA. Kunnon työn päivän yleisötapahtuma
järjestettiin Helsingin Narinkkatorilla torstaina 7.10. Tapahtuman
organisoi Operaatio Vakiduuni -kansanliike, jonka tavoitteena on
päästä eroon nollatuntisopimuksista. Ne ovat liikkeen mukaan
pätkätyön yksi ilmenemismuoto, jossa työntekijän perusoikeudet
eivät toteudu. Tapahtumassa tuotiin esiin myös Kunnon työn päivän
kansainvälistä ulottuvuutta.
NEUVOTTELUT
Sipilä herätti vanhan
työnantajapomonkin uniltaan
On kertakaikkisen tavatonta,
että vanhat jo eläkkeelle siirtyneet työmarkkinajohtajat ryhtyvät neuvomaan työmarkkinoista tänä päivänä päättäviä.
Näin kuitenkin kävi, kun
EK:n entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen kirjoitti
pienen kohun herättäneen kolumninsa Aamulehteen.
Demokraatti-lehden haastattelussa yli 40 vuotta työnantajajärjestöä palvellut Laatunen
varoitteli leikkimästä tulella.
– On niin paljon palikoita pöydässä, että nyt pitää istua neuvottelupöytään ja hieroa ratkaisu. Paljon hankalammistakin asioista on ratkaisuun
päästy, Laatunen sanoi Demokraatille.
Monessa liemessä keitetty
Laatunen näki myös uhkaavat
vaarat, jollei nyt neuvotella.
– Jos ottaa huomioon riskit,
neuvottelupöytään pitäisi istua nyt. Aikaa ei ole vielä menetetty. Kukaan ei vielä ole hävinnyt mitään lukuunottamatta sitä yhtä mielenosoituspäivää.
Mutta jos tämä tilanne ajelehtii
tämmöisenä näin, ei hyvä seuraa, Lasse Laatunen varoitti kokemuksen syvällä rintaäänellä.
Järjestöt ottivatkin Laatusen
neuvosta vaarin ja vetäytyivät
työnantajien palatsiin neuvottelemaan muutamaksi viikoksi.
!
”Ei mahdollisuutta
nopeaan ratkaisuun”
Laatunen ei ollut varma, johtuuko omituinen tilanne Juha
Sipilän (kesk.) hallituksen kokemattomuudesta.
– Tahattomasti on saattanut syntyä ristiriita. Kun on tarve tehdä nopeasti jotain, niin ei
ole tunnistettu, että työmarkkinoilla ei ole mahdollista saada
aikaan varsinkaan tämän kokoluokan ratkaisuja kovinkaan
nopeasti, Laatunen analysoi.
– Ja jos ratkaisuja halutaan
nopeasti, neuvottelupöytään ei
mahdu kuin pari pääneuvottelijaa, ja heillä pitää olla sellainen osaaminen ja luottamus,
että muut tulevat sitten mukana, kun ratkaisu löytyy.
On selvää, etteivät Sipilän
hallituksen laskelmat ainakaan
työvoimakustannusten kilpailukyvyttömyydestä pidä paikkaansa. Työvoimakustannuksemme eivät suinkaan ole Euroopan korkeimmat, vaan tulemme jossain EU-maiden keskikastissa ja tässä laskelmassa ovat mukana kokonaisansiot
ja työvoiman sivukulut. Sivukulut ovat pääosin sosiaalivakuutusmaksuja, joilla kustannetaan eläkkeemme ja sairausvakuutuksemme. Ne ovat osa
palkkaamme.
Juhani Aro
! Juha Sipilän hallitus on
kahdesti epäonnistunut yrityksissään rakentaa ”yhteiskuntasopimus”, jonka keskeisenä tavoitteena oli kustannuskilpailukyvyn parantaminen työvoimakustannuksia alentamalla ja tuottavuutta parantamalla. Hallitus on
uhannut vievänsä pakottavalla lainsäädännöllä tahtonsa
läpi. Työmarkkinajärjestöille jäi silti portin auki: Jos neuvotteluteitse saadaan riittävä
kohennus kilpailukykyyn, tilannetta harkitaan uudelleen.
Tällä hetkellä yhden kiintopisteen muodostaa hallituksen 28.9. tekemä linjaus, jolla
tavoitellaan viiden prosentin
suuruista kilpailukykyloikkaa.
Linjauksessa oli yksi iso muutos verrattuna aiempaan: sunnuntailisien ja ylityökorvausten leikkaus korvattiin pie-
nentämällä lomarahaa 30 prosentilla. Lisäksi säädösten pakottavuus muutettiin määräaikaiseksi – pakkolait olisivat
voimassa kolme vuotta.
Hallituksen
keinot ontuvat
Kilpailukykyloikkaa hallitus
tavoittelee seuraavilla keinoilla:
1. Loppiainen ja helatorstai
muutetaan palkattomiksi vapaapäiviksi vuosityöaikaa lyhentämättä. Jos työtä ei tehdä näinä päivinä, vastaavat
tunnit voidaan tehdä muuna
aikana, jolloin työ tulee korvatuksi tehdyn työn mukaan.
Aloilla, joilla työtä tehdään
kaikkina päivinä viikossa, loppiainen ja helatorstai eivät
enää kuitenkaan ole sunnuntaityö-korvaukseen oikeuttavia työpäiviä, vaan niiltä työpäiviltä maksetaan yksinkertainen palkka.
2. Sairausloman palkkaa
koskevaa säännöstä muutetaan siten, että ensimmäinen
työstä poissaolopäivä on palkaton ja sen jälkeisiltä kahdeksalta sairauspäivältä maksetaan 80 % normaalista sairausajan palkasta. Tämän jälkeen sairausajan palkka maksetaan työhön sovellettavan
työehtosopimuksen mukaan.
3. Vuosiloman enimmäispituudeksi säädetään kuusi
viikkoa. Tämä merkitsee pisimpien vuosilomien lyhenemistä julkisella sektorilla sekä
lisäksi joillakin yksityisen sektorin aloilla.
4. Työntekijälle säädetään
lakisääteinen oikeus lomarahaan. Toimenpiteiden tasapuoliseksi kohdentamiseksi säädetään vuosilomapalkan ja lomakorvauksen lisäksi maksettaville lomarahoille
enimmäismäärä. Se olisi noin
30 prosenttia vähemmän kuin
useimmilla aloilla nyt on.
5. Yksityisen työnantajan
sosiaaliturvamaksua alennetaan 1,72 prosenttiyksiköllä.
SAK:n esitys työmarkkinoiden
1.
Kilpailukyvyn
parantaminen
Sovitaan äärimaltillisista
palkkaratkaisuista vuosiksi
2017–2018
►
– Työllisyys- ja kasvusopimusta jatketaan. Vuonna
2017 tehdään nollaratkaisu.
Tekstimuutokset mahdollisia. Mikäli niistä ei sovita,
tekstit ennallaan.
– Vuonna 2018 avoin sektori määrittää palkankorotustason. Lisäksi toteutetaan tasa-arvoerä. Palkankorotuksia
määrittäessä avoimen sektorin kantokykyä arvioidaan
muun muassa maksettujen
osinkojen perusteella.
– Aiemmin eri sopimusaloilla sovitut ansiokehitysohjelmat toteutetaan.
Työnantajan sairausvakuutusmaksun alentaminen
1,72%-yks.
vakuutusmaksun osittainen
siirto palkansaajille.
Jaetaan kustannukset
puoliksi. Asteittain poistetaan maksun porrastus työnantajan palkkasumman mukaan jotta maksun korotus ei
rankaise yrityksiä kasvusta.
Tarkoittaa palkansaajamaksuun ylimääräistä 0,83 % korotusta, jolloin molempien
maksut olisivat vuonna 2016
noin 2 % (sis. sovitun korotuksen).
T yö e l ä ke j ä r j e s t e l m ä n
EMU-puskurin käyttäminen
sopimuksen mukaisesti kahtena vuotena 0,8 % palkoista
(josta työnantajan maksuun
-0,4 %-yksikön alennus)
2.
Muut
työmarkkina-asiat
►
►
Työnantajan työttömyys-
►
Työlainsäädäntö
– Esitykset pakottavasta lainsäädännöstä vedetään
pois.
– Työlainsäädäntömuutokset valmistellaan aidon
kolmikantaperiaatteen mukaisesti.
– Lainsäädäntömuutosten
vaikutukset arvioidaan huolellisesti eikä niitä toteuteta,
elleivät ne johda esitettyjen
tavoitteiden toteutumiseen.
– Määräaikaisille työsuhteille on edelleen oltava perusteet.
– Rajoitetaan nollatuntisopimusten käyttöä.
►
Paikallinen sopiminen
– Paikallisen sopimisen
osalta järjestelmän kehittämisellä ei puututa sopimusten yleissitovuu-teen ja uudistus toteutetaan työehtosopimusten paikallisen sopimisen sääntöjä ja mahdollisuuksia kehittämällä.
– Järjestäytymättömien
työnantajien paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lisätään ja samalla varmistetaan, että he ovat samojen
velvoitteiden piirissä kuin
järjestäytyneet työnantajat.
– Parannetaan henkilöstön ja luottamusmiesten vaikutusmahdollisuuksia sekä
Intiim nro 11
I
Ajankohtaista
14.10.2015
Lauri Lyly
Tarkemmin rahoituksen rakenne ja aikataulutus, mukaan lukien mahdollinen
porrastus, kuvataan kevään
2016 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä.
SAK:lta oma esitys
Muutama päivä Sipilän hallituksen linjausten jälkeen
SAK toi julkisuuteen oman
esityksensä. Se rakennettiin
yksimielisesti SAK:n hallituksessa. Esitys on kuvattu
yksityiskohtaisesti alla olevassa jutussa.
Tätä kirjoitettaessa keskusjärjestöt neuvottelevat tilanteen ratkaisemiseksi. TEAMia neuvotteluissa
edustaa SAK. Neuvottelujen
etenemisestä on oltu hyvin
vaitonaisia.
SAK:npuheenjohtajaLauri
Lyly on painottanut koko
Suomen hyötyvän, jos järjestöt saavat aikaan kilpailukyvyn lisäksi palkansaajien asemaa turvaavan ratkaisun.
Hänen mukaansa kaikkien osapuolten toiveissa näyttäisi olevan, etteivät työehtoja heikentävät pakkolait tulisi voimaan.
– SAK:n tekemä avaus ratkaisun pohjaksi avasi pattitilanteen ja antoi mahdollisuuden tilanteen hoitamiseksi
kaikkien kannalta parhaalla
tavalla, Lyly arvioi.
Hänen mukaansa palkansaajapuolella ei ole minkäänlaista väärää kuvitelmaa Suomen taloustilanteesta. Työllisyyden parantamista ja investointien lisäämistä tarvitaan
ehdottomasti, mutta se on
Lylyn mukaan tehtävä niin,
että kuorma jakautuu tasaisesti eri osapuolille.
SAK:n puheenjohtajan
mielestä on ollut harmillista,
että kilpailukyvyn parantamisen keskeisin elementti –
tuottavuus – on jäänyt takaalalle, kun pääpaino on ollut
työehtojen heikentämisessä.
Tämä pitäisi saada hänen mukaansa käännettyä, ja
parhaiten tuottavuutta edistetään työpaikoilla työntekijöiden ja työnantajien yhteistyöllä – ei siis valtakunnallisesti palkkoja alentamalla.
kriisisopimukseksi
henkilöstön edustajien osallistumista hallintoon.
►
Työttömyysturva
– Hallituksen päättämiä
työttömyysturvaleikkauksia pienennetään. Säästöt
toteutetaan lyhentämällä ja porrastamalla työttömyysturvan kestoa ja pidentämällä omavastuuaikaa yhdellä päivällä. Osaa
aktiiviajasta ei jatkossa laskettaisi enimmäiskestoon.
Jatkossa ansiosidonnaista
työttömyysturvaa koskevat
uudistukset valmistellaan
yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.
– Työttömyysvakuutusrahaston EMU-puskuria
kasvatetaan ja valtio osallistuu lomautuspäivien rahoitukseen 2017 alkaen. Työttömyysvakuutusrahaston
hallintoa uudistetaan uusien maksuosuuksien mukaisesti.
► Muutosturva ja aikuiskoulutustuki
– Vaikeassa työllisyystilanteessa nopeutetaan työttömien työllistymistä lisää-
mällä palkkatuen määrärahoja ja laajentamalla työttömien omaehtoista koulutusta.
– Aikuiskoulutustukea ei
leikata.
– Luovutaan yritysten
koulutusvähennyksestä ja
muiden yhteisöjen koulutuskorvauksesta.
►
Yritysten vastuu
– Kriisisopimuksen aikana yrityksiltä edellytetään
äärimaltillisuutta ylimmän
johdon palkitsemisessa ja
osingoissa.
– Vuoden 2018 palkkaratkaisua tehtäessä avoimen
sektorin palkanmaksuvaraa tulkitaan myös maksettujen osinkojen perusteella.
Äärimaltilliselle palkkaratkaisulle ei ole edellytyk-siä,
jos yritykset ovat maksaneet
ylisuuria osinkoja.
– Tuottavuuden kehittämistä jatketaan yhteistyössä liittojen ja henkilöstön
kanssa.
– Harmaan talouden torjuntaa jatketaan.
9
SIRPA TASKINEN
VALOISA ILMAPIIRI. Ruotsissa on toisin moni muukin asia kuin maan talous, esimerkiksi ay-lehdet ja
asenne.
NÄKÖKULMA
Ruotsissa on toisin
P
ääsin hiljattain kurkistamaan ruotsalaisen ay-lehdistön maailmaan. Jo
lyhyt vierailu pariin tukholmalaistoimitukseen osoitti, että Suomeen verrattuna naapurimaassa toimitaan kuin eri planeetalla.
Toinen opintomatkan käyntikohteista,
LO Mediehus, on viiden liittolehden keskittymä ja pitkällisten neuvotteluiden tulos. Käytännössä viisi erillistä toimitusta
työskentelee yhteisissä toimitiloissa. Kukin niistä tekee omaa lehteään omalla aikataulullaan ja omilla resursseillaan. Yhteistyön taustalla on varta vasten alkuvuonna perustettu osakeyhtiö, LO Mediehus Ab,
jonka toimitusjohtaja Robert Jonsson toimi tutustumiskäynnin isäntänä. Jonssonin sanoin talossa tehdään töitä itsenäisesti yhdessä.
KUVAUS SAATTAA kuulostaa tylsältä hallin-
nolliselta byrokratialta, mutta toimituksen
käytäviä kierrellessä syntyi nopeasti kuva
dynaamisesta ja elinvoimaisesta lehtitalosta. Pienimmässä toimituksessa töitä tehtiin
kolmen hengen voimin, suurimmassa työskenteli 16. Yhteensä väkeä oli nelisenkymmentä, mikä tarkoittaa sitä, että pienimmänkin lehden toimittajalla oli työkavereinaan paljon eri alojen tuntijoita, eli ihmisiä,
joiden kanssa vaihtaa tietoja, ja joiden puoleen kääntyä pulmatilanteissa.
Lehtiä toimitetaan tiukasti journalistisia periaatteita noudattaen. Omia liittojakin siis valvotaan samalla tavoin kuin mikä tahansa muu media. Ehkä ammattiliitot ovat varpaillaan lehtiensä suhteen, mutta Robert Jonssonin mukaan sikäläisissä
ammattiliitoissa pidetään parempana, että
mahdolliset epäkohdat paljastaa oma lehti
kuin, että joku ulkopuolinen pääsisi revittelemään niillä. Piste.
TOINEN VIERAILUKOHTEISTA oli 11 kertaa
vuodessa ilmestyvä Dagens Arbete, joka on
pariin otteeseen palkittu tutkivasta journalismistaan, ja jonka kohderyhmään kuuluvat graafisen-, metalli- ja paperiteollisuu-
den työntekijät. Toimituspäällikkö
Gunilla Ericsson valotti toimituksen työskentelytapoja.
Suurimman vaikutuksen teki kunnianhimoinen ote ja lehdenteon pitkäjänteinen
suunnitelmallisuus. Tekeillä on aina useita
numeroita kerrallaan. Suurimpien juttujen
valmistelu ja taustatyö saattaa kestää useita vuosia ennen kuin juttu julkaistaan ja jutun kimpussa voi olla useampikin toimittaja. Yhteistyötä on tehty myös muiden medioiden kanssa ja kontakteja on luotu yli
maarajojen, jotta esimerkiksi kansainvälisten yritysten toiminnasta saataisiin paremmin tietoja.
Yksi palkinto Dagens Arbetelle tuli artikkelista, joka käsitteli paperittomia siirtolaisia työmarkkinoilla. Esimerkiksi valittiin eliittialueena tunnetun Stureplanin liepeillä sijaitseva pesula, jossa työntekijöille maksettiin riistopalkkoja samaan aikaan,
kun lähistön klubeilla juotiin kymmenien
tuhansien kruunujen arvoista samppanjaa.
Suuressa skuupissa piilee suuren mokaamisen vaara, joten lehdessä käytetään
paljon aikaa faktojen tarkistamiseen. Vielä viimemetreillä pesulajutun tekijät uhrasivat paljon aikaa yksittäisen detaljin selvittämiseen. Verkostojen kautta kaiveltiin
esiin henkilö, joka todisti myyneensä 70
000 kruunun arvoisen samppanjapullon
hienostoravintolan asiakkaalle.
MITÄ JÄI KÄTEEN? Paitsi ay-lehdet myös
asenne on Ruotsissa toisin. Median ahdingosta ja surkeista resursseista ei puhuttu, eikä verkkolehteä koettu pelottavana uhkana
tai liian työllistävänä pakkona, vaan printtiä
täydentävänä kanavana, joka toimitusjohtaja Jonssonin mukaan vieläpä tarjoaa toistaiseksi hyödyntämättömiä mahdollisuuksia
ilmoitusmyynnissä. Stressiä ei edes sivuttu,
paitsi tärkeänä juttuaiheena, eikä mollattu
muuta mediaa, vaan korostettiin yhteistyötä. Voisimmeko ottaa tästä opiksi?
Sirpa Taskinen
sirpa.taskinen@teamliitto.fi
10
Ajankohtaista
Intiim nro 11
I
14.10.2015
PIRKKO JOENSUU
UUDEN EDESSÄ. Eetu
Väkiparta on TEAMin
nuorisojaoston uusi jäsen.
Hän liittyi ammattiliittoon
jo alle parikymppisenä ja
on yhä kiitollinen silloiselle
luottamusmiehelleen.
NUORI AKTIIVI
”Nuoria ei houkutella jaarituksilla”
Eetu Väkiparta pitää nuorison mukaan
saamista ay-toimintaan isona mutta
mielenkiintoisena haasteena.
SIRPA TASKINEN
29-vuotias raumalainen Eetu Väkiparta on ollut ammattiliiton jäsen kymmenisen vuotta. Jäsenyydestä oli hyötyä heti työuran alkumetreillä, kun
vuokratyöfirma, jonka palkkalistoilla hän oli, yritti jättää lisiä maksamatta. Epäkohta hoitui sen jälkeen, kun hänen silloinen liittonsa puuttui asiaan.
Sittemmin sekä työnantaja
että ammattiliitto ovat vaihtuneet. Väkiparta siirtyi TEAMiin,
kun aloitti työt Pilkington Automotivella yli seitsemän vuotta sitten. Hän on myös TEAMin
nuorisojaoston jäsen ja mukana
ammattiosaston hallituksessa.
– Koitan painottaa nuorille,
että liittoon kannattaa liittyä.
Monesti varsinkin alle 20-vuotiaat irvistelevät jäsenmaksulle,
koska eivät oikein ymmärrä verotusjuttuja, hän kertoo.
!
Hyvä työilmapiiri
innostaa
Pilkingtonilla valmistetaan
hyötyajoneuvojen tuulilaseja.
Tyypillisesti kiireisintä on kesällä ja syksyllä taas hiljenee.
Työpaikallaan Väkiparta arvostaa erityisesti hyvää työyhteisöä. Työkavereilla on suuri
merkitys viihtyvyydelle ja jaksamiselle, sillä heidän kanssaan vietetään kahdeksan tuntia päivässä.
Vastaavasti taas huono tiedonkulku on asia, joka saa hänet suivaantumaan.
– Jos yksi sanoo yhtä ja toinen toista, se ottaa pannuun,
hän kiteyttää.
Tyytyväinen
nuorisojaostolainen
Väkiparta on otettu siitä, että
tuli valituksi nuorisojaostoon.
Hän myös haluaa olla luottamuksen arvoinen ja suhtautuu
tehtävään vakavasti. Hän lupaa
tehdä kaikkensa sen eteen, että
esimerkiksi koulutuksiin saataisiin enemmän nuoria mukaan.
Hän toimi myös ammattiosastonsa nuorisovastaavana,
mutta luovutti tehtävän vieläkin nuoremmalle. Kokemuk-
KUKA
NIMI Eetu Väkiparta, 29
TYÖPAIKKA Pilkington Automotive Finland, Laitila
TYÖTEHTÄVÄ Lasintaivuttaja
HARRASTUKSET Veneily, kalastus ja bilettäminen
PERHE Sinkku
”Monesti varsinkin alle 20-vuotiaat irvistelevät
jäsenmaksulle,
koska eivät
oikein ymmärrä
verotusjuttuja.”
sesta hän tietää, että nuorison herätteleminen ei ole helppoa: painavan ay-asian kampanjointi on iso haaste, ja usein
muut kiireet painavat nuortenkin puntarissa osaston toimintaa enemmän.
– Uskon kyllä, että kiinnostuksen saa heräämään, mutta
ainakin se vaatii todella paljon
informointia ja markkinointia,
hän sanoo.
Kokemuksista on
otettava opiksi
Häntä kaivelee edelleen pari
vuotta sitten toteutumatta jäänyt nuorten videokuvauskurssi: kurssia markkinoitiin hartiavoimin, mutta siltikään osallistujia ei ilmoittautunut riittävästi. Hänen mielestään liiton koulutuksissa on sopivassa suhteessa asiaa ja vapaata
osuutta. Asiatiedon lisäksi niissä saa väistämättä uusia kavereita.
– Olen aina yrittänyt kaikille kertoa, että se ei maailmaa
kaada, jos on yhden viikonlopun poissa kotoa, eikä TEAMin
koulutuksissa suinkaan istuta
kädet ristissä pöydän ääressä,
hän kertoo.
Vapaa-ajallaan Väkiparta
suuntaa mielellään vesille ja kalastamaan vuosi sitten hankki-
mallaan veneellä. Viime kesänä sade ja viileä sää eivät harrastusta kuitenkaan suosineet,
joten veneily jäi lopulta melko
vähiin.
– Vastapainoksi sitten harrastan kovasti bilettämistä, koska siinä ei haittaa, vaikka sataisikin, hän naurahtaa.
Kuolleet ideat
nousevat otsikoihin
Aikaa jää myös politiikan seuraamiselle. Hallituksen tempoilu kummastuttaa häntä ja usein
verenpaine kohoaa työnantajapuolen harkitsemattomista väläytyksistä lukiessa.
– Se on trendi, että lehdet tekevät möläytyksistä lööppejä,
vaikka moni ehdotus on jo syntyessään kuollut, hän sanoo.
Nuoresta iästään huolimatta Väkipartaa huolestuttaa eläkeiän karkaaminen tämän päivän nuorten ja työikäisten ulottuvilta. Hänen mielestään työuran liiallinen pitkittäminen ei
ole kenenkään etu.
– Ei ole reilua, että tämän
päivän nuoret vietäisiin tulevaisuudessa työelämästä suoraan arkussa hautaan. Työnantajaa taas ei hyödytä se, jos sairauspoissaolot lisääntyvät, ja
nuorillehan pitäisi luoda uusia
työpaikkoja, hän perustelee.
Intiim nro 11
I
Ajankohtaista
14.10.2015
Selänpesijä
11
GALLUP
MITÄ AJATTELET
SIPILÄN
HALLITUKSESTA?
Kysyimme TEAMin ajankohtaispäivien osallistujilta, millaisia ajatuksia Juha Sipilän hallitus
on herättänyt?
?
Rehellisyys maan perii
U
WIKIPEDIA.FI
udistusten hätäinen valmiljoonalla eurolla joka ainut
mistelu avaa turhauttatunti. Oikea tieto on noin 600
via sudenkuoppia. Nä000 euroa tunnissa. Sipilän samä ovat säkki päässä tehtäviä
noin olemme ihan hilkulla jouhuutokauppapäätöksiä. Edessä
tua liiallisen alijäämän menetteon ihan hirvittävä soppa. Kuvilyyn, jossa emme päätä leikkaot ovat suoraan sanoen sekavia.
uksista itse, vaan päätökset teHämärää ja hämärämmäksi käy.
kee EU:n komissio. Etlan tasoisHallituksen työehtopaketti saatten asiantuntijoiden mukaan tältaa sisältää nyt esiteltyjä toimia
laista vaaraa ei lähivuosina ole.
tai sitten ei; se voi korvautua työPääministerin mukaan velmarkkinajärjestöjen sopimukkaannumme Euroopan kovinsella tai sitten ei; se saattaa ylita kyytiä. Tosiasiassa tämän vuopäätään olla mahdollinen toteutden ensimmäisen neljänneksen
taa tai sitten ei.
aikana velkamme kasvoi EU:ssa
Siinä on vain muutama asian9. nopeimmin ja Suomea veltuntija- tai poliitikkositaatti
kaantuneempia EU-maita on 15.
”Järkevämpää olisi, että
kuun vaihteessa. Vain neljä kuukautta nykyhallituksen valtaa ja
työmarkkinat hoitavat
SIPILÄ ON ILMOITTANUT, että halSuomi on ihan sekaisin.
lituksen
vaatimus 15 prosentin
omat asiansa ja poliitikot
– Hallitus tuli näihin neuvotkilpailukykyloikasta
perustuu
omansa.”
teluihin osapuoleksi eikä ajatelSuomen Pankin selvitykseen,
lut sitä, että sieltä on sitten vaijonka laati pankin johtokunnan
kea päästä pois. Järkevämpää olisi, että työmarkkineuvonantaja Lauri Kalanoja. Alkajaisiksi Kalanoja
nat hoitavat omat asiansa ja poliitikot omansa. Yhtoteaa selvityksen mielipiteiden olevan hänen omidessä sitten neuvotellaan, että työmarkkina- ja taaan, eivätkä ne välttämättä edusta SP:n näkemyslouspolitiikka pyrkivät samaan osoitteeseen, sanoi
tä. Rehellisesti hän toteaa, ettei yksiselitteistä tietoa
Lasse Laatunen, eläkkeellä oleva EK:n pitkäaikaikustannuskilpailukyvyn parantamisen tarpeesta ole.
nen neuvottelija ja työmarkkinajohtaja 28.9.2015.
Mielipiteenään hän esittää kyseiseksi tarpeeksi suu– Hallitus on pakkolakipaketillaan sitonut itsenrin piirtein 10–15 prosentin verran, ehkä lähempänä
sä kauluksiaan myöten työmarkkinasopimisen osa10 prosenttia. Sipilä tarttuu vimmaisesti 15 prosentpuoleksi työnantajille mieluisilla esityksillään. Potiin, vaikka oikeasti työvoimakustannuksemme ovat
liitikkojen sotkeutumisesta sopimus- ja palkkapolikilpailukykyisiä esimerkiksi Ruotsiin, Tanskaan ja
tiikkaan ei ole hyviä kokemuksia. Keskustelu lomaSaksaan verrattuina.
rahoista kertoo, miten sykkyrässä ja sotkussa taas olValtiovarainministeriön taustamuistiot kertolaan, lausui kansanedustaja ja pitkäaikainen SAK:n
vat ensin kilpailukykyloikan työllisyysvaikutusten
puheenjohtaja Lauri Ihalainen 30.9.2015.
arvioinnin ongelmallisuudesta, mutta jo seuraava– Metallin vastaneuvottelija moitti meitä työnanna päivänä kerrotaan, että työllisyys paranee 44 000
tajaliiton neuvottelijoita usein siitä, että esitimme
hengellä. Vaikka hallitus väittää huolellisesti arviasian takapuoli edellä. Sipilä antoi hyvän havaintooineensa pakkolakiesitystensä ristiriidattomuuden
esimerkin, mitä se tarkoittaa ja mitä siitä seuraa, saperustuslain ja EU- tai ILO -jäsenyyden säännösnoi entinen metalliteollisuuden työnantajaliiton johten kanssa, ristiriidattomuudesta ei ole minkääntaja Kauko Parkkinen 30.9.2015.
laista varmuutta. Kilpailukyvyn kannalta merkittävimmän seikan, 30 miljardia euroa vuodessa maksaPÄÄMINISTERI JUHA SIPILÄ on onnistunut luomaan
van työpahoinvoinnin (THL:n arvio), hallitus sivuutitsestään julkikuvan rehellisenä, vain yhteiseen hytaa toimissaan tyystin. Katsehan kääntyisi ikävästi
vään pyrkivänä, korkeamoraalisena poliitikkona.
työnteettäjiin.
Mies kuuluu lestadiolaisuuden alahaaraan, rauhansanalaisiin, jotka erityisesti korostavat omantunnon sitomista raamattuun. ”Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan; Rehellisyys
Kirjoittaja on Intiim-lehden vakituinen
maan perii…”
avustaja, joka kirjoittaa nimimerkillä.
Sipilän mukaan valtionvelkamme lisääntyy lähes
NUMEROGALLUP
75%
MIELTÄ OSOITTAMAAN. Kysyimme TEAMin verkkosivujen gallupissa mielipidettä 18.9. järjestetystä palkansaajien mielenilmaisusta. 75 %
vastanneista sanoo, että mielenilmaisu oli tarpeellinen. 25 %:n mielestä mielenilmaisuja saisi olla useamminkin. Kukaan ei pitänyt mielenilmaisua turhana.
Lähde: TEAM-liitto
ANU SAVINAINEN
Työsuojeluvaltuutettu, Nanso, Nokia
”En hirveästi seuraa politiikkaa, ja tällä hetkellä luen lähinnä otsikoita. Hallituksesta tulee sellainen
ajatus, että eivät ne oikeasti itsekään tiedä. Tiedetään ehkä, paljonko pitää säästää, mutta keinot ovat hakusessa. Syyskuun
mielenilmauksen jälkeen tuli joitakin myönnytyksiä, mutta en tiedä,
kohdentuvatko säästöt vieläkään oikein. Se on hyvä, että sunnuntailisiä
ei leikata, vaikka sitten lomarahojen
leikkaus koskee minua itseänikin.”
SAKARI LAITINEN
Ammattiosaston pj, Orion, Kuopio
”Porvarihallituksella
on rikkaiden intressit.
Toivottavasti ammattiliitot ovat yhä enemmän hereillä. Se, että
heikot kärsivät eniten,
on erittäin väärin. SAK:n ehdotukset ovat paljon tasapuolisempia. Varakkaiden pitäisi osallistua talkoisiin
enemmän, mutta talkoot ovat kohdistuneet pelkästään työntekijöihin
ja niihin, joilla menee heikoimmin. ”
SARI MÄÄTTÄNEN
Työsuojeluvaltuutettu, Comforta, Mäntsälä
”Hallituksen uskottavuus horjuu ja samalla luottamus. Linja on
vaihtunut liikaa tärkeissä asioissa. Työpaikalla hallituksen
tekemisistä on käyty kahvipöytäkeskusteluja. Ihmiset järkyttyivät,
kun Intiimistä lukivat, miten paljon
omat tulot putoaisivat, jos hallituksen toimet toteutuvat. Hyvä, että
asia tuotiin konkreettisesti esille.”
MARKUS HOTTA
PLM, KWH Mirka Oy Ab, Oravainen
”Sipilän hallitus tekee
juuri sen, mitä etukäteen oli ennustettavissa. Toivoin, että ihmiset olisivat ajatelleet huolella, mitä ja
ketä äänestää, mutta näin ei käynyt.
Oikeastaan sanat eivät riitä kertomaan, kuinka huonossa jamassa ollaan näiden kolmen miehen (idiootin) kanssa.”
12
På svenska
PRODUKTIVITET
Medlemsenkät: Produktivitet kunde
snabbt förbättras utan tvångslagar
62 procent av medlemskåren ansåg att
på deras arbetsplats produktiviteten
snabbt kunde förbättras utan urvattning
av arbetsvillkoren.
TUOMO LILJA
– Det är ju som en våt trasa i
ansiktet för regeringen och arbetsgivarna. Deras nedskärningsprogram bygger på tanken
att produktiviteten kan ökas
enbart genom lönesänkningar
eller förlängda arbetstider. Resultatet visar att TEAM:s medlemmar inte sväljer sådana påståenden, fastslår TEAM:s forskare Veli-Pekka Heino.
Enligt rundfrågan finns den
!
LÅGKONJUNKTUR
Samarbetsförfarandet och
lågkonjunktur
Ett av Finlands mest akuta
problem är bristen på investeringar, och produkter som inte finner marknad. Firmorna
tycks alltså sakna skaparkraft,
tro på framtiden och kanske
även mod att ta risker. Hur har
en sådan situation uppstått?
Kan orsaken vara Finlands samarbetslag?
Utan tvivel är lagen om samarbete inom företag i många fall motiverad. Finns det inte jobb så finns det inte. Å andra sidan är samarbetslagen ett
enkelt sätt att bli av med folk.
Ur företagsledarens synvinkel
t.o.m. alltför lätt. Motses problem, så kan kostnaderna nästan när som helst skäras ned
genom att minska på arbetskraften.
I en del firmor förefaller det
ha blivit en vana, t.o.m. i en
del branscher. Man kan starkt
misstänka att den ofrånkomliga följden av samarbetsförhandlingar – förlamning eller apati
– inte helt inses. Vem orkar nu
vara kreativ, innovativ och företagsam när välbekanta arbetskamrater försvinner?
Ur de anställdas synvinkel är
samarbetsförhandlingarna oftast en trist och skrämmande
process. Man orkar inte längre
tro att de kunde nytta också på
ett annat sätt, positivt. TL
!
största produktivitetspotentialen inom glaskeramiska industrin och kemiska industrin.
– Våra medlemmar är verkliga arbetslivets sakkunniga som
i sitt arbete ser mycket som kan
utvecklas men som arbetsledningen inte vet om. De anställdas åsikter tas dock inte alltid
i beaktande. Det budskapet får
vi allt som oftast från våra medlemmar, säger TEAM:s ordförande Heli Puura.
TEAM utmanar nu arbetsgi-
varna att ta de anställda med i
produktionssamtal. Det är fråga om små och stora innovationer, bättre organisering av arbetet för att göra arbetet effektivare och förbättra kvaliteten.
TEAM-medlemmarna poängterar vikten av att företagen går
in för investeringar och kontinuerligt satsar på att utveckla
kunnandet.
Enkätens resultat visar att
TEAM-medlemmarna inte godkänner Sipilä-regeringens tankar om tvångslagar som skulle begränsa den fria rätten till
kollektivavtal. Ca 90 procent
av respondenterna anser att arbetsvillkoren fortsättningsvis
ska förhandlas fram och avtalas
på arbetsmarknaden.
– De senaste vändningarna
visar att regeringens inblandning i arbetsvillkoren skulle leda till ett förvirrande och ständigt föränderligt system för arbetsvillkoren och till växande
misstroende på arbetsmarknaden. Det är viktigt att EK sätter sig vid förhandlingsbordet i
uppriktig mening och att regeringen ger arbetsmarknadsparterna förhandlingsfred, fastslår
Puura.
Resultaten av vår medlemsenkät lyfter allvarligt fram
människornas oro för sin utkomst vid arbetslöshet eller då
arbetsavtalet inte garanterar
någon minimiarbetstid.
– Vi anser det viktigt att priset för den svåra omvälvningen
i arbetslivets inte tas ut endast
från den lilla människan genom
att skrota arbetslöshetsskyddet
och lämna 0-timarbetarna utan
skydd, säger Puura.
TEAM:s medlemsenkät
! Med en till hela medlemskåren riktad enkät ville TEAM
fråga vilken uppfattning medlemmarna har om regeringens
planer på tvångslagar och om
de allmänna argumenten om
arbetsmarknaden. Respondenterna räknade drygt 5 300.
Resultaten insamlades
22–30.9.2015.
ARBETSSKYDD
Vad gör en arbetsskyddsfullmäktig?
I november/
december anordnas val av arbetarskyddsfullmäktig.
PEKKA SIPOLA
MIKA PELTONEN/UP
Varför behövs en arbetarskyddsfullmäktig, Arbetarskyddscentralens sakkunnige
Jukka Mäkeläinen?
En arbetarskyddsfullmäktig representerar arbetstagarna
i arbetarskyddsfrågor, granskar på arbetsplatsen att arbetet är tryggt och hälsosamt, och
meddelar om de brister han
märkt till förmän och vid behov
till arbetarskyddsmyndigheterna. Han deltar i arbetarskyddskontroller och befrämjar med
förtroendemannen arbetstagarnas hälsa på arbetsplatsen.
Har en arbetarskyddsfullmäktig några speciella rättigheter?
Javisst. Han har rätt att få
se uppgifter om arbetsgemenskapens tillstånd och uppgifter om arbetsmiljöns trygghet
och hälsa, t.ex. dokument om
riskbedömning. Han har också
rätt att få ersättning för förlorad förtjänst på grund av skötseln av arbetarskyddsfullmäktiges uppgifter. Enligt arbet-
AVBROTT I ARBETET. En arbetarskyddsfullmäktig har rätt att avbryta arbetet om det medför omedelbar och allvarlig skada.
savtalslagen har en arbetarskyddsfullmäktig som representant för personalen förhöjt
uppsägningsskydd.
På hurdana arbetsplatser
måste en arbetarskyddsfullmäktige utses?
Arbetsplatser med mera än
10 anställda ska utse en arbetarskyddsfullmäktig och två
suppleanter. Det anförs i lagen om tillsyn över arbetarskyddet.
Kan inte en arbetarskyddsfullmäktig utses på mindre
arbetsplatser?
Man kan lokalt komma öve-
rens om det. På sådana arbetsplatser har det mera sällan utsetts en arbetarskyddsfullmäktig, men jag har aldrig
träffat på situationer där arbetsgivaren skulle ha förbjudit
sådant val. Ett större problem
är det faktum att på många arbetsplatser med flera än tio
anställda har någon arbetarskyddsfullmäktig inte utsetts.
Det är skäl att i första hand satsa på den lagstadgade sidan.
Varför utses inte arbetarskyddsfullmäktige fastän det
vore möjligt?
Det beror vanligtvis på bristande information eller så är
de anställda inte organiserade.
Arbetslivet är nu bara så – fast
det finns 15 anställda i företaget, så kräver de inte alltid val
av en arbetarskyddsfullmäktig.
Vem ansvarar då för arbetarskyddet för icke-organiserade?
Arbetarskyddslagen. Enligt
den ska arbetsgivaren och arbetstagarna genom samverkan upprätthålla och förbättra
arbetarskyddet på arbetsplatsen. Lagen tillämpas också på
arbetsplatser som inte berörs
av lagen om tillsyn av arbetarskyddet och dess bestämmelser
om arbetarskyddssamverkan.
14
Reportaasi
Intiim nro 11
REPORTAASI
TYÖ
MAISTUU
Nordic Lightsilla
Pohjanmaalla Pedersöressä valmistetaan työvaloja pääosin vientimarkkinoille ja sangen kansainvälisin voimin.
Intiim-lehti vieraili modernilla tehtaalla ja tutustui neljän
muualta Suomeen muuttaneen teamilaisen tarinaan.
TEKSTI SIRPA TASKINEN // KUVAT JOHANNES TERVO
I
14.10.2015
Intiim nro 11
I
14.10.2015
Reportaasi
15
VALOKEILASSA. Luong Minh Ngoc (vas.),
Ann-Louice Ormiskangas ja Boonsri Byggmästar työskentelevät työ- ja ajovalojen
kokoajina.
P
ietarsaaren naapurissa Pedersöressä sijaitsevalla Nordic Lightsin
tehtaalla valmistetaan
työ- ja ajovaloja raskaan
teollisuuden käyttöön.
Tehdas on osa Herrmans Oy Ab:tä, joka työllistää kokonaisuudessaan yli sata teamilaista.
Nordic Lightsin työntekijät ovat varsin kansainvälinen joukko. Tehtaalla on
edustettuna seitsemän eri kansallisuutta ja noin kolmannes työntekijöistä on
maahanmuuttajataustaisia. Suomen ja
ruotsin kielen lisäksi työpisteillä kuulee
englantia ja vietnamia. Vietnamia puhutaan siksi, että työntekijöistä noin 20 on
kotoisin Vietnamista. Kansallisuudesta
riippumatta työntekijöiden järjestäytymisaste on korkea.
– Melkein kaikki meillä kuuluvat liittoon, ja myös maahanmuuttajat ovat
hyvin halukkaita liittymään. He tietävät hyvin, mistä on kyse, ja joskus joku
on jopa tullut kysymään, onko minulla
jäsenlomakkeita, kertoo työntekijöiden
pääluottamusmies Ann-Louice Ormiskangas.
Toiminta on tehostettu
huippuunsa
Tehtaalla tehdään töitä soluissa työpareittain. Työpiste vaihtuu päivittäin ja
työpari aina viikon välein. Pari valmistaa lampun alusta loppuun saakka, joten jokaisen on hallittava monia eri työvaiheita.
Tuotannon tiloissa on huomiotaherättävän siistiä, sillä yrityksessä otettiin
muutama vuosi sitten käyttöön lean-järjestelmä, jonka tavoitteena on parantaa
tehokkuutta ja laatua. Sen myötä toimintaa tarkkaillaan koko ajan ja tarvittaessa toimintatapoja muutetaan. Jokaisella tavaralla on oma paikkansa, käytävät ovat avarat ja valaistus erinomainen.
Pääluottamusmies Ormiskangas kertoo, että tehokkuudella on myös kääntöpuolensa. Esimerkiksi se, että istumatyö
vaihtui seisomatyöksi, asettaa hyväkuntoistenkin jalat koetukselle.
Ensimmäinen työpaikka
11-vuotiaana
Marokosta kotoisin olevan Mohamed
Lahmizin mielestä työn vaihtelevuus
on hyvä asia. Hän on työskennellyt työvalojen asentajana nelisen vuotta. Suomessa hän on asunut yli kahdeksan
vuotta ja ruotsin kieli sujuu häneltä erinomaisesti. Suomeen hänet toi avioliitto
ja nyt hänellä on kuusivuotias tytär.
– Se tavallinen tarina, hän nauraa.
Lahmiz on vasta 26-vuotias, mutta
hänellä on takanaan pitkä työura, sillä hän meni töihin ensimmäisen kerran 11-vuotiaana. Kotikaupungissaan
JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA >>
16
Reportaasi
Intiim nro 11
I
14.10.2015
<< JATKOA EDELLISELTÄ AUKEAMALTA
Agadirissa hän myi muun muassa matkamuistoja ja vaatteita.
Suomessa hän on ehtinyt hankkia leipuri-kondiittorin koulutuksen ja työskennellä kahvilassa, hotellissa ja leipomossa. Vehnäjauhoallergia pakotti kuitenkin vaihtamaan alaa.
– Tulin tänne kysymään töitä ja pääsin heti, hän kertoo.
Ennakkoluuloja esiintyy joskus
Mies osoittautuu varsin kielitaitoiseksi. Ruotsin lisäksi hän puhuu ranskaa,
englantia, arabiaa ja Marokossa puhuttavaa berberiä. Kielet kiinnostavat häntä siinä määrin, että hän haki kaksivuotiseen tulkkikoulutukseen Vaasaan. Vähäisen hakijamäärä vuoksi koulutusta ei
kuitenkaan järjestetty.
Lahmiz viihtyy hyvin myös nykyisessä työssään. Työnteko sujuu jouhevasti
ja tehtaalla hän on saanut lisää tuttuja.
Joitakin työkavereitaan hän tapaa työn
ulkopuolellakin. Silti Suomessa asuessaan hän on törmännyt myös ennakkoluuloihin. Joku on esimerkiksi olettanut
hänen olevan työtön.
– Minun on ollut helppo löytää töitä,
enkä ole ikinä ollut työttömänä. En oikein osaa ajatella, millaista se olisi, koska minulla pitää aina olla tekemistä, ja
tietysti pitää ansaita rahaakin, hän sanoo.
TYYTYVÄINEN. Raqip Sherifi viihtyy rauhallisessa Pietarsaaressa.
MONIOSAAJA. Kielitaitoisella Mohamed Lahmizilla on leipuri-kondiittorin koulutus,
mutta allergia pakotti alan vaihtoon.
tuuraa joskus myös varastossa. Alun perin työpaikka löytyi kaverin kautta.
– Olin töissä samalla kaverilla rakennushommissa, mutta kun töitä oli melko vähän, hän vinkkasi tästä työpaikasta. Aiemmin oli helppoa löytää töitä,
mutta nyt tilanne on ihan toisenlainen.
Senkin vuoksi on hyvä olla täällä töissä,
hän sanoo.
melko ujoja. Myös ruoka on minusta hyvää, hän kehuu.
Ilman kielitaitoa ei pärjäisi
Heti Suomeen tultuaan hän opiskeli yhdeksän kuukautta ruotsia kielikurssilla.
Palkkauksesta kysyttäessä Lahmizin Sittemmin kielitaito on kohentunut työelämässä. Hän korostaa
vastaus on kuin oppikielen merkitystä.
kirjasta: toki palkka voi– Se on välttämätönsi olla parempikin, mutTehtaalla on edustä, jotta ylipäätään saa
ta yleisesti ottaen hän
tettuna seitsemän töitä. Ilman yhteistä
on siihen tyytyväinen.
eri kansallisuutta
kieltä olisi myös hyvin
Hän liittyi TEAMin jävaikeaa kommunikoida
seneksi heti aloitettuja noin kolmannes
työkavereiden kanssa ja
aan työt Nordicilla.
työntekijöistä on
saisi olla koko ajan pe– Se oli minulle itsesmaahanmuuttajaloissaan, onko ehkä ymtään selvää, koska ikimärtänyt asiat väärin.
nä ei tiedä, mitä tapahtaustaisia.
Vapaa-ajalla Sherifi
tuu. Vaimonikin kuuluu
käy joskus kalassa ja peammattiliittoon, joten
myös sitä kautta asia oli minulle ennes- laa jalkapalloa kavereiden kanssa. Talvisin, kun tekemistä on vähemmän, hän
tään tuttu, hän sanoo.
Liittoon liittyminen oli itsestään selvä käy uimahallissa uimassa. Hän ei kaipaa
asia myös Kosovosta kymmenisen vuot- pienestä Pietarsaaresta suuren kaupunta sitten Suomeen muuttaneelle Raqip gin melskeeseen. Suomen hieno luonto
Sherifille, joka on työskennellyt Nordi- on hänelle tärkeä.
– Ja suomalaiset ihmiset ovat kilttejä,
cilla vuodesta 2007 lähtien. Pääasiassa
hän on töissä tuotannon puolella, mutta eikä sekään haittaa, että he ovat joskus
TEAMin jäseneksi totta kai
PÄÄLUOTTAMUSMIES. Ann-Louice Ormiskangas tietää, että äärimmilleen tehostettu
tehdas koettelee myös työntekijöiden kuntoa.
Työpaikka löytyi
harjoittelun kautta
Tehtaalla kootaan valoja kahdessa vuorossa. Lahmiz ja Sherifi ovat tulleet töihin aamulla kello kuudelta, ja kun heidän työpäivänsä päättyy kello 14, iltavuorolaiset saapuvat tehtaalle. Boonsri
Byggmästarin ja Luong Minh Ngocin
iltavuoro alkaa poikkeuksellisesti haastattelulla ja valokuvauksella.
Neljä vuotta Nordicilla työskennellyt
Byggmästar osaa sekä suomea että ruotsia, mutta ruotsin taito on vahvempi.
Hän muutti Thaimaasta Pietarsaareen
avioliiton myötä. Mukana seurasi hänen
tyttärensä.
Suomessa asuessaan hän on hankkinut työkokemusta työharjoitteluissa.
Myös nykyinen työpaikka löytyi harjoittelun kautta.
– Kävin kielikoulua ja olin harjoittelussa monta kertaa. Samalla hain koko
ajan töitä. Sitten tulin tänne viikon harjoitteluun ja sain jäädä.
– Alkuun työnjohtaja näytti, miten
töitä tehdään ja se oli hyvä asia, hän
muistelee.
Talvi- ja kesäpäivät
hyvä kokemus
Thaimaassa Byggmästar ansaitsi elantonsa ompelijana. Työ oli raskasta ja
HISTORIA
Herrmans Oy Ab ja
Nordic Lights
! 1959 Bernhard ja Lisbeth Herrmans
perustivat yhtiön ja aloittivat polkupyörien vannenauhojen valmistuksen.
! 1969 Ensimmäinen ruiskupuristuskone hankittiin pyörien kädensijatuotantoon.
! 1972 Ensimmäinen tehdas rakennettiin nykyiselle paikalleen Pedersöressä.
! 1992 Työ- ja ajovaloja valmistava
Nordic Lights aloitti toimintansa.
! 2003 Nordic Lights sai uudet toimitilat.
! 2005 Caterpillar valitsi Herrmansin
päätoimittajakseen työvaloissa.
! 2008 Nordic Lightsille valmistui lisärakennus. Ensimmäinen led-työvalo
tuli markkinoille.
! 2012 Yhtiön liikevaihto oli noin 43
miljoonaa euroa.
! Henkilökuntaa koko Herrmansilla
on tänä päivänä noin 170, joista tuotannon työntekijöitä on reilut sata, lähes kaikki teamilaisia. Tuotannosta
noin 90 prosenttia menee vientiin ja
tuotteita viedään yli 50 maahan.
PORUKALLA. Se, että työpari vaihtuu viikoittain, saa Nordic Lightsin työntekijöiltä
kiitosta.
Intiim nro 11
I
Reportaasi
14.10.2015
17
Työnantaja
kehuu
kokemuksia
Nordic Lightsille on palkattu
maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä vuodesta 2003 lähtien.
Tuotantopäällikkö Leif Ojalammi
kehuu kokemuksia hyviksi, vaikka ainakin alkuaikoina oli kieliongelmia.
– He ovat olleet erittäin halukkaita tekemään töitä ja oppimaan
uusia asioita. Kun kieliongelmia ilmeni, teimme sellaiset työohjeet,
että kaikki ymmärtävät ne varmasti, hän kertoo.
Myös kielikoulutuksiin osallistumista on pyritty helpottamaan.
Kurssit järjestetään tyypillisesti iltaisin, joten yrityksessä on oltu
joustavia vuorojen suhteen. Onpa
koko prosessiakin muutettu, kun
työntekijöissä virisi voimakas kilpailuhenki.
– Kilpailtiin siitä, kuka on kovin
työntekijä, jolloin työparille saattoi
tulla stressiä, kun hän jäi jälkeen.
Nykyään meillä ei tuotannossa
enää pysty tekemään läjää toiselle, ja lisäksi meillä on selkeä sääntö, että jos toinen jää jälkeen, häntä
autetaan, Ojalammi sanoo.
Syksyisin Nordicilla on tyypillisesti eletty vuoden hiljaisinta aikaa. Pääluottamusmies Ormiskankaan mukaan tänä syksynä on turvauduttu pakkopekkasiinkin. Ojalammi uskoo, että tammikuussa
tuotanto käy taas täydellä höyryllä: maailman tilanteeseen nähden
on pärjätty varsin hyvin ja nyt yritykseen on palkattu uusia myyjiä.
– Myös henkilöstön kanssa on
saatu hyvin sovittua asioista. Esimerkiksi jokunen vuosi sitten otettiin talvilomat joulukuussa ja hyvässä ymmärryksessä pärjättiin ilman lomautuksia, hän kertoo.
!
TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ. Leif
Ojalammi kertoo, että keinoja
kieliongelmien selättämiseen löytyy.
Nordic Lightsilla niitä on myös
käytetty.
työpäivät venyivät pitkiksi. Nukkumiselle jäi aikaa öisin vain muutama tunti.
– Täällä ei ole ollenkaan niin raskasta. Myös vaihtelevat työajat sopivat minulle, hän vertaa.
Byggmästar on ollut mukana TEAMin
talvi- ja kesäpäivillä. Hyvä tunnelma jäi
hänelle mieleen ja päivillä sai myös uusia tuttuja. Hänelle jäsentapahtumat
ovat tärkeitä samoin kuin liiton tarjoama turva. Hän kokee kuuluvansa vahvaan ammattiliittoon.
– Miehenikin sanoi, että olen jäsenenä hyvässä liitossa, ja olen ollut oikein
tyytyväinen, hän kertoo.
Opiskelut toivat Suomeen
Luong Minh Ngocin kanssa keskustelu
vaihdetaan ruotsista englanniksi. Nuori nainen muutti kymmenen vuotta sit-
ten Vietnamista Suomeen markkinointiopintojen takia. Myös hänen isänsä ja
veljensä asuvat Suomessa. Veli on vieläpä töissä samalla tehtaalla.
Ensimmäisen Suomen vuotensa Luong vietti Savonlinnassa, minkä jälkeen
hän jatkoi opiskelua Kokkolassa. Hän
sai opinnot päätökseen, mutta töiden
saanti oli hankalaa.
– Suomessa on melko vähän työmahdollisuuksia. Mielestäni suomen kielen
taitoni ei ole riittävän hyvä. Sitten hain
töitä tältä alueelta ja pääsin tänne kuin
vahingossa, hän kertoo.
– Jonain päivänä haluan puhua suomea sujuvasti. Se on tavoitteeni, vaikka
kieli onkin hyvin vaikea.
Työpaikastaan hän löytää paljon hyvää sanomista. Työpaikalla saa vapaasti
ilmaista mielipiteitään, järjestelmä toi-
mii, muutoksia tehdään paljon ja yritys
parantaa toimintaansa jatkuvasti. Myös
työympäristö saa häneltä kiitosta: tehtaalla on siistiä ja ihmiset ovat mukavia.
– Lamppujen kokoaminen voi kuulostaa vaikealta, mutta yritys tarjoaa
todella hyvät työkalut ja kaikki toimii.
Olen pienikokoinen, mutta pystyn helposti tekemään työtäni, hän sanoo.
Ihmisvilinää on vielä ikävä
Luong kertoo alkavansa kymmenen
vuoden jälkeen tuntea olonsa Suomessa
kotoisaksi. Silti syntymämaasta on ikävä ihmispaljoutta ja ruokaa. Hän vierailee Vietnamissa vuosittain aina lomillaan.
– Alkuvuosina oli hieman tylsääkin,
koska täällä on niin paljon vähemmän
ihmisiä kuin Aasian maissa. Nyt olen
oppinut pitämään siitä, että on rauhallisempaa.
– Kun käyn Vietnamissa, viivyn siellä yleensä muutaman viikon kerrallaan.
Sitten alan jo kaivata rauhaa. Kaipaan
aina myös puhdasta ilmaa, koska siellä
on paljon enemmän saasteita, hän kertoo.
Kysyttäessä mielipidettä siitä, pitääkö suomalaisten itsestään vaalima mielikuva ahkerana ja työteliäänä kansana
paikkansa, Luong vastaa diplomaattisesti: ihmiset ovat erilaisia. Yksi asia hänen mielestään on kuitenkin suomalaisille hyvin tyypillinen.
– Täällä totellaan sääntöjä. Asioita ei
tehdä vähän sinnepäin, vaan hyvin tarkasti ohjeiden mukaan. Se pitää paikkansa muuallakin kuin työssä, hän luonnehtii.
18
Työelämän arki
Intiim nro 11
I
14.10.2015
SOVITTELIJA
”Jokaisella työpaikalla pitäisi olla
Lait ja työehtosopimukset eivät
aina auta työpaikkojen riitaisiin
ihmissuhteisiin. Apu voi löytyä
ratkaisukeskeisestä
työyhteisösovittelusta.
HARRI PAKARINEN
TUOMO LILJA
! Kouvosen Leila oli aikanaan
kymmenkunta vuotta töissä Kemianliitossa. Hän tuli toimitsijatehtäviin tavanomaista reittiä pitkin:
Oli ensin pääluottamusmiehenä isolla tehtaalla, tuli sitten valituksi
liiton hallitukseen ja
muutaman vuoden
kulututtua toimitsijaksi. Hän hoiti
liitossa monenlaisia tehtäviä, aluksi
koulutus- ja tasaarvoasioita.
Viimeiset vuodet Leila oli palkkasihteeri tekstiilihuoltoalalla. Pääosa työstä oli riita-asioiden hoitamista. Niitä ratkottiin lakien ja työehtosopimusten pohjalta.
Useimmat tapaukset
saatiin hoidetuksi, mutta silti toimitsija-Leilaa
jäi kerta toisensa jälkeen
vaivaamaan ajatus, että riita
kyllä ratkaistiin, mutta jäivätköhän riidan perimmäiset syyt
sittenkin ratkaisematta? Sama ajatus taitaa vaivata monia nykyisiäkin
liiton palkollisia ja varmaan pääluottamusmiehiäkin.
– Kun liiton edustaja menee työpaikalle, riita yritetään tietenkin ratkaista
asiakeskeisesti. Ongelma on siinä, että
monesti riidoissa on pohjimmiltaan kyse tunteista, eikä tunteita hoideta lakien
ja tessien avulla, Leila kuvailee.
Vuonna 2000 hän jäi vuorotteluvapaalle, suoritti yrittäjäkurssit ja perusti toiminimen. Hän halusi päästä työyhteisöjen riitoihin kiinni ennen niiden
syntymistä. Leilan konsulttifirma alkoi
tuottaa koulutus- ja työnohjauspalveluja yrityksille, yhteisöille, järjestöille sekä
yksityisille henkilöille. Koulutuspalveluun sisältyi erilaista työyhteisövalmennusta ja muutosvalmennusta.
”Riita voi syntyä hyvin
pienestä asiasta”
Nykyisin Leilan palveluihin kuuluu
myös työyhteisösovittelua. Se on on ratkaisukeskeisyyteen perustuva menetelmä, jolla ratkaistaan työyhteisössä syntyneitä ristiriitoja. Sovittelu tarjoaa sekä
vaihtoehtoisen tavan että työvälineen
kohdata ja ratkoa työyhteisön ristiriitoja. Tavoitteena on puuttua työyhteisössä esiintyviin ristiriitoihin, lisätä työyhteisön vuorovaikutustaitoja, palauttaa työrauha ja parantaa työilmapiiriä.
TIETOKULMA
TYÖYHTEISÖSOVITTELUN KULKU
LEILA SEPPÄNEN
" Työyhteisösovittelussa puolueeton, ulkopuolinen sovittelija
auttaa riidan osapuolia ratkaisemaan ristiriidan. Sovittelija ei
ole tuomari, vaan toimii sovinnon mahdollistajana. Sovittelun
kohteena voi olla kaksi
kiistelevää työntekijää,
esimies ja työntekijä
tai vaikkapa tiimi.
Intiim nro 11
I
Työelämän arki
14.10.2015
19
SOLIDAARISUUS
riitojen sovittelija”
TUOMO LILJA
SOVITTELIJAT. Leila Kouvonen (vas.) ja Hannele Puromäki ovat sovitelleet satoja riitoja
työpaikoilla.
Ulkopuolisen sovittelijan käytöstä
Sovittelussa ei haeta syyllisiä, vaan etsitään tulevaisuuteen suuntaavia ratkai- päättää työnantaja. Jos sovitteluprosessiin lähdetään, työpaikalla järjestetään
suja.
– Ihmisten välinen riita saattaa syn- asianosaisille yhteinen info-tilaisuus,
tyä ihan pienestä asiasta. Toinen saattaa jossa kerrotaan sovitteluprosessin alkatuntea epäreiluksi toisen antaman huo- misesta. Infossa kerrotaan sovittelupromautuksen, neuvon tai määräyksen. sessi pääpiirteittäin. Sen jälkeen työnteAsia jää vaivaamaan ja sillä voi olla vuo- kijöitä kuullaan yksitellen ja lopuksi järsia, jopa vuosikymmeniä kestäviä seura- jestetään yhteistapaaminen.
Yksilöhaastattelut tehdään sovitteliuksia, Leila Kouvonen kertoo.
Jos epäoikeudenmukaisuuden ko- jan kanssa kahden kesken, yhteistapaakenut ei pysty tai halua ottaa asiaa pu- misessa ovat mukana työnantajan edustaja ja kaikki yksilöhaasheeksi, riita koteloituu ja
tattelussa olleet osapuolet.
voi eskaloitua. Saattaa esiYhteistapaamisessa pymerkiksi olla mahdollista, Toimitsija-Leilaa
ritään aikaansaamaan soettä vääryyden kärsijä al- jäi kerta toisensa
kaa kerätä liittolaisia, ja jos jälkeen vaivaamaan pimus osallisten määrittelemästä ratkaisusta. Mikätoinenkin osapuoli tekee ajatus, että riita
li sopimukseen päästään,
niin, voi työpaikka jakau- kyllä ratkaistiin,
se tehdään ja allekirjoitetua kahtia.
mutta jäivätköhän
taan sovittelun yhteista– Ratkaisevaa riidan riidan perimmäiset
paamisessa.
syntymisessä on usein säsyyt sittenkin
– Sopimuksen syntymivy, siis menettelytapa, ja
ratkaisematta?
nen ei merkitse sitä, että
sen jälkeen, ettei siitä syntapaus on hoidettu ja kätynyttä ristiriitaa osata ottaa puheeksi ajoissa. Ja seuraus on mie- sitelty loppuun. On hyvin tärkeää, että
lipaha ja sen jälkeen puhumattomuus tai seurataan, pitävätkö osapuolet sovitusta kiinni, Leila sanoo.
puheet selän takana.
Sovitteluprosessi saattaa nopeimKun tilanne menee oikein pahaksi, työnjohdolta alkaa kulua kohtuutto- millaan kestää vain muutamia viikkomasti aikaa, kun päätöksenteossa pitää ja. Mutta jos asianosaisia on kymmeniä,
alkaa huomioimaan, kuka tulee kenen- aikaa menee kauemmin. Samoin sovittelun kustannukset vaihtelevat, koska
kin kanssa toimeen.
– Eli tullaan tilanteeseen, jossa ih- voidaan myös neuvotella hinta suhteesmiset eivät pääse keskittymään täysillä sa osallisiin.
Riitelyllä on vaikutusta sairauslomien
työtehtäviinsä. Yhteisö kärsii, tekemisen laatu kärsii ja tuottavuus kärsii, Lei- määrään ja pituuteen, sillä on vaikutusta tuottavuuteen ja laatuun sekä myös
la miettii.
ennenaikaiseen eläköitymiseen. RiiteTavoitteena sopimus
ly vaikuttaa työssä jaksamiseen ja yksiriidan ratkaisemisesta
lölliseen sekä yhteisölliseen työhyvinMiten henkilöiden välinen riitatilanne vointiin.
sitten puretaan? Edellisen sivun kaavio
Moni esimies ei halua
kuvaa sovittelun etenemisprosessia.
Sovittelijan tehtävänä on toimia kes- ratkoa henkilöriitoja
kustelun mahdollistajana ja olla kaikki- Kouvosen Leilan pitkäaikainen ystävä
en puolella. Siksi ulkopuolisen, siis puo- ja kollega Hannele Puromäki on työslueettoman sovittelijan käyttö voi olla sään selvittänyt satoja ristiriitatilanteiviisas ratkaisu.
ta. Hän oli isossa kemianalan yritykses– Oli sovittelija kuka tahansa, luotta- sä ensin pääluottamusmies, sitten sisäimus on ehdottoman tärkeää, Leila kertoo. nen kouluttaja ja myöhemmin työyhtei-
sövalmentaja. Myös hiljattain eläköitynyt Hannele on viime vuosina spesialisoitunut ratkaisukeskeiseen työyhteisösovitteluun.
Hannelen mukaan suomalaisille työpaikoille näyttää olevan tyypillistä, että
melkein kaikki esimiehet eivät halua tai
eivät osaa puuttua henkilöiden välisiin
riitoihin tarpeeksi varhain.
– Esimiesten työ on haasteellista ja
vaativaa, ehkä myös yksinäistä. Toivoisin, että heidän työtään arvostettaisiin
enemmän myös ylemmältä taholta.
– Esimiehillä ja asiantuntijoilla on todella paljon palavereja. He eivät ehdi olla työssä mukana. Isoilla työpaikoilla ihmiset kuitenkin odottavat, että työnjohto informoi heitä asioista, vaikka informaatio olisi jossain valmiina. Pienissä
firmoissa työnjohtajat työllistyvät ammatillisissa tehtävissä, Hannele sanoo.
Monet esimiehet päättävätkin, että
eivät puutu henkilöriitoihin, mutta se
on väärin. On nimittäin lain mukaan esimiehen velvollisuus huolehtia, että työyhteisö voi hyvin. Työnantajalla on direktio-oikeus, johon kuuluvat esimerkiksi varoitukset, lomautus tai irtisanominen. Niitä voi käyttää esimerkiksi kiusaamistilanteissa.
Leila Kouvosen mukaan työyhteisön
kiusaaja ei usein ymmärrä olevansa kiusaaja.
– Työyhteisösovittelussa ei kannata
pohtia, miksi se kiusaa, vaan olennaista
on etsiä ne keinot ja menetelmät, joilla
kiusaamisen saa loppumaan. Kiusaaminen on ongelma ja ongelma pitää uskaltaa tehdä näkyväksi, Leila sanoo.
”Pitää uskaltaa tehdä ongelma näkyväksi” on lause, jonka Leila Kouvonen
sanoo useampaan kertaan haastattelun
aikana.
Hannelen mukaan toinen suomalaisille työpaikoille tyypillinen ilmiö on se,
että odotetaan. Odotetaan, että hankala
henkilö lähtee eläkkeelle tai toiseen työpaikkaan.
Sovittelu ja Sipilän
tuottavuushyppy
Suomalainen työelämä on hyvin organisoitunutta. Luottamusmiehet ja valtuutetut tekevät jatkuvaa, usein näkymätöntä työtä, jotta ristiriidat saataisiin sovituksi niin nopeasti ja tehokkaasti kuin
mahdollista. Todellisuudessa moni heistä hoitaa ihmissuhteitakin.
Kouvosen Leila tietää varmasti, missä
oloissa ja paineissa ay-väki työpaikoilla
toimii. Silti hän suosittelee, että yrityksiin ja työpaikoille rakennettaisiin sovittelujärjestelmä ja koulutettaisiin sovittelijoita. Rooli voisi sopia vaikkapa työsuojeluvaltuutetulle. Jos ei sovittelijaa löydy
omasta porukasta, aina voi käyttää ulkopuolista asiantuntija-apua.
Hän perustelee kantaansa paitsi inhimillisillä myös tuottavuuteen ja taloudellisuuteen liittyvillä tekijöillä.
– Uskaltaisin sanoa, että Sipilän hallituksen asettama viiden prosentin tuottavuusloikka saavutettaisiin, jos riitoihin
kuluva hukka-aika saataisiin hyötykäyttöön ja sitä kautta myös sairauspoissaolot pienemmäksi. Se on mahdollista tehokkaan sovittelun avulla, Leila sanoo.
SAK:
Rasismi tuomittava
myös työpaikoilla
SAK muistuttaa, että huolimatta Suomen vaikeasta työllisyystilanteesta myös turvapaikanhakijoiden työllistymiseen
on lisättävä voimavaroja.
Rasismin ja muukalaisvihan
lietsomisen SAK tuomitsee jyrkästi ja edellyttää, että rasismi
tuomitaan myös työpaikoilla.
Turvapaikanhakija voi mennä töihin nykylain mukaan kolme kuukautta turvapaikkahakemuksen jättämisestä, jos hänellä on henkilöpaperit. Ilman
henkilöpapereita aikaraja on
kuusi kuukautta.
SAK:n hallitus painottaa, että turvapaikanhakijoilla on oltava samat työehdot kuin muilla työntekijöillä, jottei Suomeen
luoda halpatyömarkkinoita.
– Kaikkia työntekijöitä on
kohdeltava yhdenvertaisesti,
sillä maahanmuuttajataustaisilla työntekijöillä on suurempi
riski joutua hyväksikäytetyiksi
kuin kantasuomalaisilla.
Maahanmuutolla on myönteistä vaikutusta etenkin julkisten menojen rahoitusongelmien ratkaisemisessa. SAK:n
hallitus muistuttaa, että lisääntynyt maahanmuutto vaikuttaa kestävyysvajeeseen kuitenkin vain, jos maahanmuuttajat
työllistyvät.
– Tämä edellyttää riittäviä
resursseja työ- ja elinkeinotoimistoille, SAK:n hallitus huomauttaa.
!
Kielitaitoa ja
tehokkaampaa
kotoutusta
SAK arvioi, että nopeasti muuttunut pakolaistilanne edellyttää Suomelta uudenlaista maahanmuuttopolitiikkaa sekä tehokkaampaa kotouttamiskoulutusta ja kotimaisten kielten
opetusta. Erityisesti naisten
kotoutuminen helpottaa koko perheen integroitumista yhteiskuntaan.
– Maahanmuuttajan kielitaito ja aiempi koulutus on otettava huomioon nykyistä paremmin. Myös kielikoulutuksen
laatuun ja saatavuuteen tulisi
varata lisää rahaa.
Kotouttamiskoulutukseen
on jopa kahdeksan kuukauden
jono, kielikoulutukseen pääsyä voi joutua odottamaan puoli vuotta.
Käytännön kielitaitoa ja työelämäntietoutta tulisikin opettaa jo turvapaikanhakuvaiheessa, ei odottaa oleskelulupaa.
Maahanmuuttajia ei saa jättää työelämän ulkopuolelle.
Säällinen työ, yhdenvertaisuus
ja tasa-arvo kuuluvat kaikille huolimatta kansalaisuudesta tai maassaolon perusteesta,
SAK toteaa kannanotossaan.
SAK
20
TEAMissa tapahtuu
JONNE KIVINEN
YLLÄPITOA. Keravalainen Stowe Woodward Finland valmistaa telapinnoitteita paperi-, graafiseen- ja metalliteollisuuteen. Välillä kuitenkin tuotannon koneet tarvitsevat huoltoa.
AJANKOHTAISPÄIVÄT
Työpaikkakierrokselta ajankohtaispäiville
TEAMin ajankohtaispäiviä pohjustettiin totuttuun tapaan lukuisilla
työpaikkavierailuilla.
JONNE KIVINEN
! Viikon 40 loppupuolella liiton väki kiersi uusimaalaisilla
työpaikoilla. Vierailuja tehtiin
kymmenille erikokoisille työpaikoille. Pääpaino oli kuitenkin pienilla työpaikoilla.
Tänäkin vuonna työpaikkakierros edelsi 3.–4.10. Vantaalla
järjestettyjä ajankohtaispäiviä.
Ajankohtaispäivillä lauantain
ohjelman käynnisti puheenjohtaja Heli Puuran esitys työmarkkinatilanteesta. Katauksessaan hän sivusi paitsi hallituksen ajamaa pakkolakia ja
sen esittämiä leikkauksia, myös
SAK:n esittämää vaihtoehtoa
tuottavuuden nostamiseksi.
Puuran mukaan vapaa työehtosopimusoikeus sekä työntekijän suojeluperiaate ja siten
työehtosopimusten luonne vähimmäisehdoista sovittaessa
ovat uhattuna. Kyse on ennen
kaikkea kollektiivisen järjestäytymis-, neuvottelu- ja sopimusoikeuden ytimestä.
Hallituksen esitysten toeteutuessa heikkenisivät TEAMinkin jäsenistön palkka- ja työehdot. Samalla eriarvoisuus työmarkkinoilla kasvaisi ja epävakaus ja -luottamus lisääntyisivät.
RIITTA KOSKINEN
JONNE KIVINEN
Tiivis pakkaus
ajankohtaisasiaa
RENGASRUMBA. Vianor Airportilla, kuten muillakin rengasfirmoilla
kiireet alkavat renkaanvaihtorumban alkaessa. Nyt on kuitenkin vielä
hieman rauhallisempaa, joten kahvillekin ehtii.
Marko Hartikainen on ollut
tyytyväinen työskentelyynsä
Talokaivo Oy:llä.
Kuun alussa neuvottelupäällikkönä aloittanut Toni Laiho
esitteli TEAMin edunvalvontaa
sekä ajatuksia sen kehittämisestä entistä tehokkaammaksi.
Järjestösihteeri Arja Salo
kertoi liiton uusista säännöistä
ja erityisesti ammattiosastojen
uusista mallisäännöistä, jotka
osastojen pitäisi hyväksyä syyskokouksessaan.
Tuhdin paketin työsuojelun
ajankohtaisasioista, kuten työsuojeluvaaleista ja -lainsäädännöstä, esitteli työympäristösihteeri Kari Mäkelä.
Sunnuntaiaamu käynnistyi
viestintäyksikön alustuksella
yhteiskunnallisesta tilanteesta, yt-tiedottamisesta, ammattiosastojen sosiaalisen median
käytöstä ja verkostoitumisesta
sekä osastojen verkkosivuista.
Tutkija Veli-Pekka Heino
jatkoi omassa esityksessään
muun muassa vuoden 2016 painopisteen eli ammattiosastojen
verkostoitumisen esittelyä.
Kassanjohtaja Arto Turusen
esitys työttömyysturvan ajankohtaisaiheista päätti ajankohtaispävät.
TAUKO TÖISTÄ. Pääluottamusmies Marko Haverinen (vas.) ja liiton
toimitsijat Tanja Mettovaara ja Mirja Suhonen keskeyttivät juttuhetken ajaksi Jari Nyholmin (kesk.) ja Marko Hartikaisen työnteon.
Intiim nro 11
I
Ihmisiä // Elämää // Tapahtumia
14.10.2015
21
SIRPA TASKINEN
TUOMO LILJA
SIRPA TASKINEN
RUUHKAKSI ASTI. Sokos
hotel Vantaan aula vilkastui, kun teamilaiset majoittuivat.
Hei, me
verkostoidutaan!
Vaikka ajankohtaispäivien asialista oli painava, jäi osallistujille aikaa tavata myös vanhoja tuttuja ja tutustua uusiin ihmisiin. Vilkkaiden käytäväkeskustelujen perusteella teamilaiset arvostavat verkostoitumismahdollisuuksia ja yhdessä tekemistä. Onhan verkostoituminen ja yhteistyö nostettu vuoden 2016 painopisteeksikin. ST
▲ RYHMÄTÖITÄ. Ajankohtaispäivien 200 osallistujaa
sai tehtäväkseen pohtia
yhteistyötä.
SALI TÄYNNÄ. Suuri
kokoustila täyttyi lähes
ääriä myöten, eikä eturivin
paikkojakaan vierastettu.
►
22
Ihmisiä // Elämää // Tapahtumia
Intiim nro 10
I
14.10.2015
JAOSTOT
TEAMin tes- ja yleisjaostoihin
on nimitetty 145 jäsentä
TEAMin hallitus on nimittänyt hallituksen apueliminä toimivien jaostojen jäsenet.
TES-JAOSTOT
JAKAJAT
KIRJATYÖNTEKIJÄT
Eveliina Koivisto, Alma Manu
Oy, jaoston puheenjohtaja
Eija Lyttinen, Mediatalo Esa Oy
Tuomas Mikkola, Alma Manu Oy
Ritva Stenmark, Kaakon
Viestintä Oy
Teppo Puolakka, LounaisSuomen Tietojakelu Oy
Petri Virtanen, Alma Manu Oy
Timo Virtanen, Varsinais-Suomen
Tietojakelu Oy
Marja-Leena Tyystälä, Alma
Manu Oy
Ari Nyman, Bookwell Oy, jaoston
puheenjohtaja
Heikki Heikkilä, Sanomala Oy
Hannu Korhonen, Alma Manu Oy
Juha Krankkala, Oy Fram Ab
Tuomo Myllärinen, Salon Seudun
Sanomat Oy
Tarja Peräkylä, Mediasepät Oy
Jarmo Ahonen, Botnia Print Oy
Petri Nurmi, Salon Seudun
Sanomat Oy
Santtu Turtiainen, hallituksen
edustaja
Riitta Koskinen, toimiston
edustaja
KEMIAN
PERUSTEOLLISUUS
KUMI- JA
AUTONRENGASALA
Sami Hietaharju, Huntsman
Pigments Oy, jaoston
puheenjohtaja
Janne Ikkala, Dinex-Ecocat Oy
Kristo Korpela, Kemira
Chemicals Oy
Raimo Kylmälä, J.M.Huber
Finland Oy
Dennis Rönnkvist, Freeport
Cobalt Oy
Ville Sonninen, Yara Suomi Oy
Janne Leinonen, Eastman Oy
Tomi Perkola, Kemira Oyj
Jouni Tissari, hallituksen edustaja
Jari Kosonen-Nikulainen,
toimiston edustaja
Kalle Forsman, Nokian Renkaat
Oyj, jaoston puheenjohtaja
Sami Heikelä, Reka Kumi Oy
Maire Kotala, Marwe Oy
Timo-Pekka Purola, Teknikum Oy
Jarmo Raudasoja, Suomen
Euromaster Oy
Marko Salonen, Suomen
Euromaster Oy
Sami Törmänen, Nokian Raskaat
Renkaat Oyj
Jan Hirvonen, Vianor Oy
Petri Sorvali, hallituksen
edustaja
Paavo Salo, toimiston edustaja
KENKÄ- JA NAHKASEKÄ TEKSTIILI- JA
VAATETUSTEOLLISUUS
Arja Uitto, Ejendals Suomi Oy,
jaoston puheenjohtaja
Mika Jokela, Marimekko Oy
Ritva Korhonen, Zira Oy
Jyrki Kärkkäinen, Reino & Aino
Kotikenkä Oy
Tarja Lehtinen, Ursuk Oy
Jari Mäki-Koivisto,
Sukkamestarit Oy
Jani Partanen, Ahlstrom
Glassfibre Oy
Tapani Turkki, Kuomiokoski Oy
Tero Virtanen, Recticell Oy
Jutta Isometsä, Nanso Group Oy
Arja Klubb, K.A.Weiste Oy
Marja-Kaisa Löf, Sievin Jalkine
Oy
Pentti Iso-Aho, hallituksen
edustaja
Petri Ahokas, toimiston edustaja
LASIKERAAMINEN
TEOLLISUUS JA
LASIALAT
Eino Ojansuu, Saint-Gobain
Rakennustuotteet Oy, jaoston
puheenjohtaja
Aija Kemilä-Tuovinen, Pentik Oy
Kimmo Landell, Lasiluoto Oy
Mika Lehtinen, Seloy Oy
Markku Nuolioja, Best Glass Oy
Rainer Timonen, IDO Kylpyhuone
Oy
Riina Pensikkala, Pilkington
Automotive Finland Oy
Sari Uusivirta, Pilkington
Automotive Finland Oy
Timo Viitanen, hallituksen
edustaja
Markku Aaltovirta, toimiston
edustaja
MUOVITUOTETEOLLISUUS
JA KEMIAN
TUOTETEOLLISUUS
Jani Kähkönen, Medisize Oy,
jaoston puheenjohtaja
Kai Hagelberg, Tikkurila Oyj
Janne Koivuniemi, Masa-Muovi
Oy
Sanna Kujala, Artekno Oy
Markku Luoto, Coreplast Laitila
Oy
Armas Pellinen, Orion Oyj
Pekka Pitkänen, Kiilto Oy
Reeta Rönkkä, Orthex Finland Oy
Eija Tapiala-Vanhanen,
Vitabalans Oy
Raija Komulainen, KWH Mirka
Oy Ab
Matti Poutiainen, Amerplast Oy
Markku Silvonen, Orion Oyj
Kettil Rautio, hallituksen
edustaja
Marko Rosqvist, toimiston
edustaja
TEKSTIILIHUOLTOALA
Virpi Kosonen, Lindström Oy,
jaoston puheenjohtaja
Erja Haapalainen, Comforta Oy
Henna Kallio, Comforta Oy
Minna Liukkonen, Granlundin
pesu Oy
Risto Saarinen, Comforta Oy
Tuula Talstila, SOL
pesulapalvelut Oy
Tanja Levaniemi, Lindström Oy
Tomi Parkkinen, Pohjolan
Tekstiilipalvelu Oy
Anu Lammi, hallituksen edustaja
Pirjo Rosqvist, toimiston
edustaja
VIESTINTÄALAN
TOIMIHENKILÖT
Katja Wallenius, Alma
Media Kustannus Oy, jaoston
puheenjohtaja
Seena Ikonen, Mediatalo Esa Oy
Thomas Kiviranta, Alma Manu Oy
Marjaana Korhonen, Savon
Media Oy
Kirsi Kuokkanen, Etelä-Suomen
Media Oy
Heidi Piittinen, Paletti Oy
Arja Nyman, Kansan Uutiset Oy
Jarmo Peltomäki, Hansaprint Oy
Tuija Pircklén, hallituksen
edustaja
Mirja Suhonen, toimiston
edustaja
ÖLJY-, MAAKAASUJA PETROKEMIANTEOLLISUUS
Elof Juselius, Borealis Polymers
Oy, jaoston puheenjohtaja
Kimmo Aho, Neste Oyj
Kimmo Harjula, Ashland Finland
Oy
Jussi Häkkinen, Gasum Tekniikka
Oy
Ismo Raatesalmi, Neste Oyj
Tero Välimäki, Bewi Styrochem Oy
Jukka Mäkelä, Neste Oyj
Ville Pellinen, Borealis Polymers
Oy
Sami Ryynänen, hallituksen
edustaja
Toni Laiho, toimiston edustaja
YLEISJAOSTOT
JÄRJESTÖJAOSTO
Jari Kauppinen, Hella Lightning
Oy, jaoston puheenjohtaja
Markku Haavisto, Terichem
Tervakoski
Tuire Härkönen, Sanoma Media
Finland Oy
Elina Kallioinen, Fiskars Home
Oy Ab
Ari Niemelä, Nokian Raskaat
Renkaat Oyj
Harri Saarenmaa, Suominen
Kuitukankaat Oy
Kaija Salminen, KWH Mirka Oy Ab
Petri Selin, Neste Oy
Merja Tammiluoma, Gemalto Oy
Suvi Vaara, SOL pesulapalvelut Oy
Vesa Kervinen, Kemira
Chemicals Oy
Sari Park-Björklund, Porvoon
Kirjakeskus Oy
Mikael Kaartoaho, hallituksen
edustaja
Arja Salo, toimiston edustaja
KOULUTUSJAOSTO
Soile Pasanen, Lindström Oy,
jaoston puheenjohtaja
Sturle Fjäder, Optinova Oy/Ab
Sirpa Kaukonen, Otavan
Kirjapaino
Sari Korkee, Sidoste Oy
Pirjo Kuisma, Lindström Oy
Jussi Salo, Huntsman Pigments
Oy
Tanja Tamola, IDO Kylpyhuone
Oy
Riitta Viljakainen, Ahlstrom
Glassfibre Oy
Tuomas Vitala, Neste Oyj
Kari Heino, Graham Packaging
Company Oy
Annika Marjamäki, Edita Prima
Oy
Sari Määttänen, Comforta Oy
Jarmo Eskelinen, hallituksen
edustaja
Merja Westman, toimiston
edustaja
KANSAINVÄLISTEN
ASIAIN JAOSTO
Jarkko Kurvinen, Tikkurila Oyj,
jaoston puheenjohtaja
Sami Elo, Amcor Flexibles Finland
Oy
Maarit Lindström, IDO
Kylpyhuone Oy
Pasi Mäntysaari, Borealis
Polymers Oy
Marko Torppala, Orion Oyj
Mikko Torvi, Crown Pakkaus Oy
Mika Laine, Nokian Renkaat Oyj
Martti Paavilainen, Aga Oy
Jarno Viljakainen, hallituksen
edustaja
Nina Laine, toimiston edustaja
NUORISOJAOSTO
Anniina Pekki, Orion Oyj,
jaoston puheenjohtaja
Veera Hakanperä, Mia-Tuote Oy
Mikko Koskinen, Huntsman
Pigments Oy
Otto Niinivirta, Neste Oyj
Mikael Ojomaa, Lehtisepät Oy
Annika Poimaa, Teknos Oy
Laura Saari, Nanso Group Oy
Juho Siitonen, Lumon Oy
Ismo Viirimaa, Sievin Jalkine Oy
Sakari Laitinen, Orion Oyj
Maija Vikkula, Takon
Kotelotehdas Oy
Eetu Väkiparta, Pilkington
Automotive Finland Oy
Ronny Norrgård, hallituksen
edustaja
Tanja Mettovaara, toimiston
edustaja
TYÖYMPÄRISTÖJAOSTO
Juha Björkbacka, Kemira
Chemicals Oy, jaoston
puheenjohtaja
Eila Ilmen-Punkari, Fiskars Home
Oy Ab
Ari Kangasniemi, Freeport
Cobalt Oy
Juha Mustonen, Yara Suomi Oy
Jyri Mäkinen, Alma Manu Oy
Jessica Raita, Edita Prima Oy
Juha-Pekka Siltala, Neste Oy
Teppo Suikkari, Medisize Oy
Marko Valkeinen, Yara Suomi Oy
Tarja Vähäkangas, Sievin Jalkine
Oy
Toni Ponkiniemi, Pilkington
Automotive Finland Oy
Ari Raita, Hansaprint Oy
Anne Hakamäki, hallituksen
edustaja
Kari Mäkelä, toimiston edustaja
Intiim nro 10
I
Ihmisiä // Elämää // Tapahtumia
14.10.2015
VALTUUSTO
TYÖHYVINVOINTI
Kemianalan järjestöille
eurooppalainen RC-palkinto
! Suomen kemianteollisuuden Hyvää huomenta - Hyvää
huomista -yhteistyö on voittanut eurooppalaisen Responsible Care -palkinnon. Yhteistyöllä mukana olevat työmarkkinajärjestöt TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto, Ammattiliitto Pro, Kemianteollisuus ry, ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry edistävät hyvinvointia kemianalan työpaikoilla yhdessä yritysten kanssa.
Nyt kymmenettä kertaa jaossa olleen palkinnon jakaa
kemianteollisuuden eurooppalainen kattojärjestö Cefic.
Vuonna 2015 tuomariston viisi jäsentä edustavat eurooppalaista teollisuutta, kon-
sultointia ja mediaa. Voittajat
julkistettiin 8.10.2015 Brysselissä.
Kemian haluaa olla
Suomen paras toimiala
työhyvinvoinnissa 2020
Hyvää huomenta - Hyvää huomista -yhteistyön tavoitteena
on luoda kemianteollisuudesta työhyvinvoinnissa Suomen
paras toimiala vuoteen 2020
mennessä. Vuonna 2010 startannut ohjelma aloitti kannustamalla yrityksiä työhyvinvointia parantaviin hankkeisiin.
Myöhemmin mukaan ovat
tulleet varhaisen välittämisen
mallit sekä johtamisen ja työyhteisötaitojen kehittäminen.
Liiton valtuuston sääntömääräinen syyskokous
– Näemme Suomessa työhyvinvoinnin osana vastuullista kehitystoimintaa. Työhyvinvoinnin jatkuva kehittäminen on yksi tulevaisuuden menestystekijöistä, ja se
syntyy työpaikoilla. Yhdessä
voimme kuitenkin kannustaa
työhyvinvointityöhön ja luoda
konkreettisia työkaluja, sanoo
TEAMin työympäristösihteeri
Kari Mäkelä.
Suomessa Responsible Care -ohjelma on ohjannut kemianteollisuuden omaehtoista vastuullisuustyötä jo yli 20
vuoden ajan. Ohjelma kattaa
80 prosenttia Suomen kemianteollisuuden tuotannosta ja
60 prosenttia henkilöstöstä. TL
OIKAISUJA
Edellisessä Intiimissä kerrottiin TEAMin organisaatiomuutoksista. Jutussa oli erheellisesti mainittu, että Irene Hämäläisen titteli on vanhempi neuvonantaja. Oikea
on vanhempi asiantuntija.
!
23
Toisessa jutussa kerrottiin,
että Kemianliitto sai helatorstain ensimmäisenä ammattiliittona palkalliseksi vapaaksi vuoden 2000 lakon avulla.
Tämä ei kirjaimellisesti paikkansa. Jo ennen vuotta 1992
oli esim. graafisessa teollisuudessa sovittu helatorstain lyhentävän työaikaa ansioita
alentamatta.
Pahoittelemme virheitä.
Tuomo Lilja
Valtuuston sääntömääräinen syyskokous pidetään Scandic Riihimäessä (Hämeenaukio 1, Riihimäki) 26.–27.11.2015.
Sääntöjen 15 §:n mukaan syyskokouksessa:
! käsitellään ja vahvistetaan hallituksen esittämä seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio,
! päätetään liiton jäsenmaksun suuruudesta seuraavalle vuodelle,
! käsitellään ammattiosastojen ja hallituksen esittämät asiat,
! käsitellään mahdolliset sääntömuutosesitykset,
! seurataan liiton toimintatavoitteiden toteutusta.
Esillä on myös strategiaan liittyviä asioita.
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, Hallitus,
Heli Puura
Puheenjohtaja
FULLMÄKTIGE
Förbundsfullmäk-tiges staadgenliga höstmöte
Fullmäktiges stadgeenliga höstmöte försiggår 26–27.11.2015 på
Scandic Riihimäki (Hämeenaukio 1, Riihimäki).
Enligt 15 § förbundets stadgar ska på höstmötet:
! behandlas och bekräftas den av styrelsen föreslagna verksamhetsplanen och budgeten,
! beslutas om storleken på förbundets medlemsavgift för det följande året,
! behandlas av fackavdelningarna och styrelsen förelagda ärenden,
! behandlas eventuella förslag om stadgeändring,
! följas upp hur förbundets målsättningar har förverkligats.
Dessutom behandlas också ärenden i anslutning till strategin.
TEAM Industribranschernas fackförbund rf, Styrelsen,
Heli Puura
ordförande
24
Ammattiosastot // Tapahtumat
TULEVIA TAPAHTUMIA
ETELÄ-POHJANMAA
HÄME
Kauhajoen
Muovityöntekijät ry, 085
Forssan Kirjatyöntekijäin
Yhdistys ry, 7013
! Syyskokous 14.11. klo 16.00
Kauhajoen Krouvi, Topeeka 30,
Kauhajoki. Käsitellään sääntömääräiset asiat mm. 2016
toimintasuunnitelma,talousarvio
sekä hallituksen henkilövalinnat.
Käsitellään ja hyväksytään ammattiosaston uudet mallisäännöt. Kokouksen jälkeen ruokailu. Ennakkoilmoittautuminen/
erityisruokavalio 5.11. mennessä
tekstiviestillä 040 8281444/Pj.
! Pikkujoulubileet 5.12., HKareena. Bileiden hinta osaston
jäseniltä 45 € ja kaverilta 60 €. Sisältää buffetillallisen ja illan ohjelman. Ilmoittautumiset 25.10.
mennessä Jukka Mäkelälle p.
044 593 3832. Tarkemmat tiedot
osaston sivulta fky.fi ja työpaikkojen ilmoitustauluilta.
Lapuan Teva ry, 567
! Syyskokous 20.10. klo 18.00,
Lapuanhovi. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa!
Lehtimäen Teva ry, 576
! Syyskokous 2.11. klo 18.00
Lehtimäen Osuuspankin kokoustila, Kirkonkyläntie 3. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu.
Seinäjoen Jalkinetyöväen
ammattiosasto ry, 214
! Avanto- ja saunailta 3.11. klo
17.–19.00, Avantosauna, Tanelinlampi. Tarjolla pientä purtavaa ja juotavaa. Kaikki jäsenet
rohkeasti mukaan mukavaan
harrastukseen!! Ilmoittautumiset
Tuulalle p. 040 539 5369.
! Syyskokous 6.11. klo 18.00,
Uppalan kartano. Käsitellään
sääntömääräiset asiat ja hyväksytään ammattiosaston uudet
mallisäännöt. Ilmoittautumiset
Raijalle p. 040 575 4224.
ETELÄ-SAVO
Mikkelin Teva ry, 550
! Pikkujouluristeily 14.–15.11.
Yövymme Tallinnassa. Hinta jäsenelle 60 € perheenjäsenelle
129 €. Lisätietoja ja ilmoittaumiset Riitalle p. 050 571 9518.
Pieksämäen
kirjatyöntekijät ry, 7051
! Ehdokasasettelukokous
25.10. klo 18.00 Lehtiseppien
neuvotteluhuoneessa Hallipussi
2, 76100 Pieksämäki. Käsitellään
sääntömääräiset asiat.
Savonlinnan Kirjatyöntekijäin yhdistys ry, 7027
! Toinen ja viimeinen lopettamiskokous 25.10. klo 12.00,
Pietari Kylliäinen. Esillä osaston lopettamiseen liittyvät asiat. Lounastarjoilu. Liiton edustaja paikalla. Tervetuloa.
Savonlinnan
Pesuosasto ry, 162
! Syyskokous 5.11. klo 17.00,
Pietari Kylliäinen. Käsitellään
sääntömääräiset asiat. Ilmoittautumiset 28.10. mennessä Minnalle p. 050 518 8521 ruokailun
järjestämiseksi. Tervetuloa!
Nastolan Teva ry, 523
! Ensimmäinen lopettamiskokous 24.11. klo 15.45, Sokuriina, Aurantie 11, Nastola. Käsitellään kokoukselle kuuluvat asiat, paikalla myös järjestösihteeri
Arja Salo TEAM-liitosta. Ruokailu. Tervetuloa!
KAAKKOIS-SUOMI
Haminan
Kemiantyöntekijät ry,
101
! Syyskokous 25.11. klo 18.00,
Haminan Varuskuntakerho. Käsitellään sääntöjen määräämät
asiat. Osanottajille kokouksen
jälkeen ruokailu.
Joutsenon
Kemiantyöntekijät ry,
025
! Syyskokous 5.11. klo 18.00
Joutsenossa, Ravintola Luhtikammarin kabinetti (2.krs), Saimantie 5. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja hyväksytään
liittokokouksen hyväksymät uudet ammattiosaston mallisäännöt.
! Pikkujoulut 13.11. klo 18.00
Rauhassa, Holiday Clubin Saimaan tiloissa. Tilaisuus alkaa
keilailulla, johon on varattu kaksi rataa, ja ilta jatkuu ruokailulla
samassa rakennuksessa.
Kouvolan
Kirjatyöntekijäin
Yhdistys ry, 7015
! Syyskokous 9.11. klo 16.30,
yhdistyksen toimisto, Kauppalankatu 24 A 5. Käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu.
Kouvolan tekstiili- ja
muovityöntekijät ry, 544
! Syyskokous 14.11. klo 14.00
ruokailulla Fransmannissa, jonka jälkeen kokous. Paikka: Sokos
hotelli Vaakuna, Kouvola. Käsitellään sääntömääräiset asiat.
lmoittautuminen Tuomakselle
5.11. tuomas.weckstrom@gmail.
com tai p. 044 560 0296.
KESKI-SUOMI
Finn-Nauhan
ammattiosasto ry, 564
! Syyskokous 21.11. klo 15.00,
Osuuspankin kerhotila. Käsitel-
Intiim nro 11
I
14.10.2015
Hulluna
hevosurheiluun
Kimppahevonen tuo ravimaailman
sisäpiirin kenen tahansa ulottuville.
SIRPA TASKINEN
Hevoset ovat kuuluneet
vaasalaisen Timo Krankkalan elämään pienestä pitäen. Nuorempana maaseudulla asuessaan hän hoiti ja
kengitti hevosia omassa tallissaan. Tuttua hänelle on
myös hevosten valmentaminen ja jopa ravihevosen ohjastaminen.
– Ajoin kilpaa parikymmentä vuotta sitten. Ohjastajaura loppui voittoon Tampereella. Voittoprosentti on
komeat 13, hän kertoo.
Sittemmin ohjastaminen
on jäänyt ja hän on muuttanut maalta kaupunkiin. Ravihevosia ja hevosurheilua
hän ei ole kuitenkaan jättänyt, vaan hän omistaa nykyään osuuksia useista kimppahevosista. Hevosten määrää hän ei halua kertoa tarkemmin.
– On niitä, hän kuittaa.
!
Kimppaomistajaksi
parilla kympillä
Mutta mikä ihme on kimppahevonen? Yksinkertaisesti hevonen, jolla on useita
eri omistajia. Omistajajoukko, eli kimppa, taas voi koostua hyvinkin erilaisista ihmisistä. Fyysisesti hevonen voi
olla sijoitettuna missä päin
Suomea tahansa.
Yksi kimpoista, joissa
Krankkala on mukana, on 11
vuotta sitten Vaasaan perustettu Muscles Sue -yhtymä.
Siihen kuuluu alueen ihmisiä aina duunareista yritysjohtajiin. Onpa mukana ollut
kansanedustajakin.
lään sääntömääräiset asiat sekä
hyväksytään uudet mallisäännöt.
Jyväskylän
vaatetustyöntekijät ry,
562
! Syyskokous 3.11. klo 17.00
Ravintola Ali Baba, Yliopistonkatu 21. Asialistalla uusien sääntöjen hyväksyminen. Ruokatarjoilu. Tervetuloa.
! Pikkujoulut 21.–22.11. Revontulessa Hankasalmella.
Omavastuu jäseneltä 40€. Sisältää majoitukset mökissä, illallinen, aamupala ja tanssilippu.
Esiintyjä Yölintu. Lisätietoja ja sitovat ilm. viimeistään 2.11. Katja Savolainen p.040 777 4309 klo
15.oo jälkeen.
– Siinä verkostoituu kivasti ja oppii tuntemaan erilaista porukkaa. On myös se
hyvä puoli, että kimppahevonen ei sido ketään liikaa
ajallisesti tai rahallisesti, ja
että ilot ja surut aina jaetaan
yhdessä, hän sanoo.
Hevoskimpat ovat Krankkalan mukaan yleistymään päin. Hän arvelee, että taustalla on
lama, ja se, että moni suunnittelee talouttaan tavallista tarkemmin. Kun omistajia on
vapaa-ajallani
useita, mukaan voi päästä pienelläkin panoksella.
Esimerkiksi, jos omistajia on
sata, yhden omistajan kulut
ovat noin 20 euroa kuussa.
Tätä
minä teen
”Ei ole mikään
kultakaivos”
Rikastumisesta haaveilevalle
hevosurheilu ei kuitenkaan
ole suorin tie tavoitteeseen.
Talouden alamäki heijastuu
myös siihen, että kustannusten noususta huolimatta hevosille maksettavat palkkiot polkevat vuoden 2009 tasolla, ja vain harva hevonen
maksaa itsensä takaisin.
Krankkalan mielestä palkitsevinta harrastuksessa
onkin hevosten seuraaminen ylipäätään. Hän tuntee
kaikki Suomen ravihevoset
ja niiden suvut. Ajan tasalla pysyy, kun seuraa tiiviisti
alaa Suomessa ja Ruotsissa.
Hän harmittelee sitä, että Vaasassa hevosurheilu on
ajettu alas. Raviradan katsomorakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 2006, eikä
oloihin ole sittemmin juu-
Keuruun
Kirjatyöntekijäin
yhdistys ry, 7060
! Syyskokous 7.11. klo 16.00,
Pisara. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Hallitus kokoontuu
klo 15.00 samassa paikassa.
LAPPI
Kemian ammattiosasto
ry, 001
! Syyskokous 6.11. klo 17.00
Lahdesjärven Helmen saunatilat,
Postitorvenkatu 16. Käsitelläään
sääntömääräiset asiat. Tarjoilua.
Kemin Kirjatyöntekijäin
yhdistys ry, 7010
”Oikeastaan
tunnen alan ihan
kokonaisuudessaan ja on tullut
tuttavia ihan
ympäri Suomen.”
! Sääntömääräinen syyskokous
15.11. klo 14.00, PS Print Oy:n
kahvio. Käsitellään sääntömääräiset asiat.
Tornion Viestintäalan
ry, 7078
! Syyskokous 29.10. klo 15.30,
Umpitunneli. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja hyväksytään ammattiosaston uudet mallisäännöt.
PIRKANMAA
Tampereen
kemiantyöntekijät ry, 053
! Syyskokous 31.10. klo 18.00,
ravintola Plevnan Mallaskabi-
Intiim nro 11
I
Ammattiosastot // Tapahtumat
14.10.2015
25
MARI RITARI
senetuja voi tiedustella p. 050
366 0620.
Vammalan Teva ry, 538
! Syyskokous 23.11. klo 17.30
Kahvila Tyyne, Puistokatu 6,
Sastamala. Käsitellään sääntömääräiset asiat, mm. uusien
sääntöjen hyväksyminen. Ilmoittautumiset 11.11. mennessä Anneli Mäkelälle, p. 041 544 9114.
Vilppulan
Kirjatyöntekijäin
Yhdistys ry, 7080
! Pikkujoulut 14.11. klo 18.00,
Kahvila Hilma&Onni, Vla. Jäsen
10€ ja avec 25€. Sitovat ilmoittautumiset Kaijalle p. 050 573
4822 sekä ateria maksettu viimeistään 1.11. tilille FI92 1164
3000 1017 52. Tervetuloa.
! Syyskokous 25.11. klo 17.00
Aijalla, Rantaraitti 2, Vla. Käsitellään uudet ammattiosaston
säännöt sekä muut sääntömääräiset asiat. Tervetuloa.
HARRASTUKSEN PARISSA. Timo Krankkala on aina viihtynyt hevosten keskellä. Nykyään hän
omistaa osuuksia useista eri ravihevosista.
ri panostettu. Myös pitkään
kaavailtu uusi hevosurheilukeskus jäi pelkiksi puheiksi.
– Täältä mennään raveihin esimerkiksi Seinäjoelle
tai Ruotsin puolelle Uumajaan, hän sanoo.
Omat hevoset ovat
menestyneet
Krankkala työskentelee Ilkka-yhtymässä sanomalehti
Pohjalaisen toimituksen tek-
nisenä taittajana ja on kirjatyöntekijöiden pääluottamusmies. Hän myös kirjoitti pitkään aiheesta alueen sanomalehtiin ja Hevosurheilu-lehteen. Vuosi sitten hän
lopetti kirjoittamisen periaatteellisista syistä.
– Oikeastaan tunnen alan
ihan kokonaisuudessaan ja
on tullut tuttavia ihan ympäri Suomen, hän kertoo.
Suurkilpailuja lukuun ot-
netti. K äsitellään sääntömääräiset asiat ja muut esille tulevat
asiat. Kokouksen jälkeen pikkujouluruokailu ravintolan puolella
noin klo 18.30.
Tampereen
Kirjatyöntekijäin
Yhdistys ry, 7029
! Syyskokous 25.10. klo 11.00
TKY:n toimiston kokoustila, Satakunnankatu 19–21 C 24. Käsitellään sääntömääräiset asiat.
Valitaan mm. yhdistykselle puheenjohtaja ja hallituksen varsinaiset ja varajäsenet vuodelle 2016, sekä yhdistyksen uusien
sääntöjen käsittely.
! Työttömät kokoontuvat
30.10. klo 16.00 TKY:n toimis-
tamatta hän ei enää juuri käy
raveissa. Omien hevosten
juoksut hän seuraa yleensä
tv:stä. Syksy on ollut menestyksekäs.
– Tällä hetkellä tuntuu,
että kaikki hevoset onnistuvat. Päällimmäisenä ilonaiheena on kolmevuotiaan
Sue´s Photon yltäminen ikäluokkansa arvostetuimman
kilpailun, Kriteriumin finaaliin, hän iloitsee.
tossa. ”Mitäs nyt” -aiheesta
alustaa Reijo Korhonen. Ilmoita tulostasi Jokelle p. 050 595
1255. Katsotaan saadaanko säpinää aikaan. Kokoonkutsujana
Jouko Harju.
Tampereen pesuteollisuustyöntekijät ry, 054
! Syyskokous 14.11. klo 17.00
Ravintola Herwood, Opiskelijankatu 1, Hervanta. Tarjoamme
osallistujille ruoan kokouksen
päätteeksi. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa.
set asiat ja tarjolla on kakkukahvit. Kokouksen jälkeen Me&I vaate-esittely ja illan päätteeksi lämpiää sauna virvokkeiden ja pikkupurtavan kera. Tervetuloa!
Tekno-Kemia
Lempäälä ry, 127
! Syyskokous 9.11. klo 15.45,
V-hallin taukohuone. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja hyväksytään ammattiosaston sekä
työttömyyskassan uudet säännöt. Kahvitarjoilu.
Tampereen TeVa ry, 529
Vammalan
Muovityöntekijät ry, 093
! Syyskokous 30.10. klo 18.00,
SAK:n saunatilat, Rautatienkatu 10. Käsitellään sääntömääräi-
! Syyskokous 1.11. kello
14.00, Epsiran ruokala. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Jä-
le ilmoitetaan mukaan pääsystä
mahdollisimman pian.
Omavastuu on oltava maksettuna ennen viimeistä ilmoittautumispäivää, muuten paikka annetaan seuraavalle.
Ammattiosaston tilinumero
on: FI68 5770 0520 1308 54 (viite 1795).
Lisätietoja:
! http://www.angrybirdsvuokatti.fi/fi
! http://joensuunmuovityontekijat.teamliitto.net/
POHJOISPOHJANMAA
Oulun Kirjatyöntekijäin
Yhdistys ry, 7021
! Kokous 19.10. klo 16.15 Joutsen Media Oy:n auditorio, Lekatie 4, Oulu. Käsitellään sääntömääräiset asiat.
Lisätietoja: www.oky.fi
POHJANMAA
POHJOIS-SAVO
Vaasan Kirjatyöntekijäin
Yhdistys ry, 7033
Iisalmen kirjatyöntekijät
ry, 7006
! Syyskokous 15.11. klo 19.00,
Ay-keskus, Pitkäkatu 43. Käsitellään sääntömääräiset asiat
ja hyväksytään ammattiosaston
uudet mallisäännöt. Tervetuloa.
! Syyskokous 25.10. klo 18.00,
Iisalmen työväentalo. Esillä
sääntömääräiset asiat ja muut
asiat. Kahvitarjoilu!
Vasa Bokarbetarförening
rf, 7033
! Höstmöte 15.11. kl 19.00 Ffckansli, Storalånggatan 43. På
mötet behandlas regel ärende
och godkännande av de ny stadgarna. Välkommen!
POHJOIS-KARJALA
Joensuun Kumija Lasikorjaajien
osasto ry, 279
! Syyskokous 21.10. klo 18.00
ABC marjalan kokoustilassa. Käsitellään sääntömääräiset asiat.
Joensuun
Muovityöntekijät ry,
128
! Angry Birds. Ammattiosasto järjestää retken Angry Birdspuistoon Vuokattiin 7.11.2015.
Retkelle on oikeutettuja osallistumaan jäsenet ja heidän alle
18-vuotiaat lapsensa. Ammattiosasto järjestää puistoon kyydityksen ja kustantaa lipun alueelle. Omavastuu tapahtumaan on
10 € aikuisilta. Lapset pääsevät
ilmaiseksi. Lähtö 7.11. klo 10.00
Jukolanportista ja paluu samana päivänä Vuokatista alkanee
klo 18.00.
Ilmoittautuminen 14.–23.10.
Ilmoittautumisia voi laittaa tekstiviestillä puhelinnumeroon p.
044 011 0807. Ilmoitathan viestissä nimesi ja lastesi määrän!
Mukaan pääsee 52 henkilöä (bussi täyteen). Mukaan päässeil-
Iisalmen
muovityöntekijät ry, 075
! Syyskokous 21.11. klo 17.00,
Sokoshotel Koljonvirta, Iisalmi.
Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään sääntömuutokset.
Kokouksen jälkeen ruokailu.
Kuopion kemialaiset ry,
138
! Syyskokous 19.10. klo 17.00
ravintola Rosina, Puijokatu 27.
Tervetuloa ideoimaan uutta ja
mukaava ammattiosaston pitsan merkeissä. Samalla pidämme
syykokouksen, jossa käsittelemme sääntömääräiset asiat. Hallitus kokoontuu klo 16.30.
! Pikkujoulut 28.11. klo 18.00
ravintola Käskynkä, Soikkokuja
12. Jäsenille ilmainen, avec 25e.
Paikkoja rajoitetusti! Sitovat ilmoittautumiset 11.11. mennessä
Anna-Maijalle, p. 040 562 5535.
Kuopion Kirjatyöntekijäin
yhdistys 7014
! Syyskokous pidetään 3.11.
klo 18.00 toimistolla Vuorikatu
36. Käsitellään sääntömääräiset
asiat ja uudet säännöt. Jäsenet
tervetuloa.
SATAKUNTA
Nakkilan
tekstiilityöntekijät ry,
515
! Syyskokous 22.10. klo 16.10,
Hotelli Amado. Käsitellään sääntömääräiset ja muut esille tulevat asiat. Tervetuloa.
26
Ammattiosastot // Tapahtumat
! Syyskokous pidetään 20.11.
klo 18.00, lounasravintola Rosmariini. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Ilmoittautumiset 16.11. mennessä Teijo, p. 050
526 6753.
Porin Kirjatyöntekijäin
yhdistys ry, 7023
! Ehdokasasettelukokous 28.10. klo 16.30 yhdistyksen toimisto, Isolinnankatu 24,
Herttuantori, 3. krs. Asetetaan
ehdokkaat puheenjohtajaksi ja
hallituksen toimikaudelle 2016.
Porin Seudun
muovityöntekijät ry, 076
! Syyskokous 23.10. klo 18.00,
Hotelli Amado keskusaukio 1,
Pori. Käsitellään sääntömääräiset asiat.
Porin Seudun
Sanomalehdenjakajat ry,
7205
! Syyskokous 24.11. klo 15.30,
JYTYn tiloissa Eteläpuisto 9 E
(Pori). Esillä sääntöjen määräämät asiat sekä uusien sääntöjen
hyväksyminen. Tervetuloa.
! Ehdokasasettelu 24.11. klo
15.15, JYTYn tiloissa Eteläpuisto 9 E (Pori). Asetetaan ehdolle pääluottamusmies, varaluottamusmies sekä työsuojeluvaltuutettu ja 2 työsuojeluvaravaltuutettua. Tervetuloa.
UUSIMAA
Helsingin
Kirjatyöntekijäin
Yhditys ry, 7001
! Syyskokous 24.11. klo 17.00
Kirjan talon kerhosali, Kirjatyöntekijänkatu 10, 3. krs. Kahvitarjoilu klo 16.30. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset
asiat sekä sääntömuutos. Kokouksessa vieraana TEAM:n edunvalvontaosaston uusi neuvottelupäällikkö Toni Laiho. Jäsenyys
tarkistetaan. Tervetuloa!
! Iltapäiväkerho kokoontuu
Kirjan kerhohuoneessa parillisen viikon tiistaina klo 13.00–
15.00. Tiistaina 27.10 EKL Timo
Kokko eläkeläisetuudet.
! Torstaikerhon jäsenkokous Kirjan Juhlasalissa 29.10. klo
13.00. Vieraana Presidentti Tarja Halonen.
! Torstaikerhon syyskokous Kirjan Juhlasalissa 12.11. klo
13.00. Käsitellään sääntömääräiset asiat.
Helsingin
Kirjatyöntekijäin
Yhdistyksen
Torstaikerho ry, 7001
! Jäsenille avoimet sökökisat
Kirjan kokoushuone ykkösessä 29.10. alkaen klo 15.00. Pelataan pelimerkeillä. Tunnin alkueristä parhaat finaaliin. Osan-
I
14.10.2015
TYÖTTÖMYYSKASSA
TULEVIA TAPAHTUMIA
Panelian lasityöntekijäin
ammattiosasto ry, 415
Intiim nro 11
ottomaksu 10 euroa maksetaan
pelipaikalla. Ilmoittautumiset
ennen pelipäivää Aatto Koskiselle p. 041 518 8719. Parhaat palkitaan.
Helsingin Painajakerho ja
Graafiset Viestintekijät
! Pikkujouluristeily 22h-pikkujouluristeilyn Tallinnaan 4.–
5.12. M/S Baltic Queen -laivalla. Lähtö Länsisatamasta 4.12.
klo 18.30 ja paluu Helsinkiin
5.12. klo 16.00. Risteilyn lisäksi matkaan sisältyy buffet-illallinen(1. kattaus klo 17.30) ja buffet-aamiainen lauantaina. Matkan hinta painajakerholaiselle
on 70 € (avec 109 €) ja HGV-kerholaisille 50 € (avec 109 €). Sitovat ilmoittautumiset Paavo Virtaselle 26.10. mennessä; pave.
virtanen@suomi24.fi tai p. 050
526 6798 klo 16.00 jälkeen. Maksu ilmoittautumisen yhteydessä
Painajakerhon tilille; FI 71 1011
3500 701 601. Ilmoitathan nimen ja syntymäajan lisäksi myös
kerhosi ja toivomuksen hyttikaverista. Lippuja jaetaan Länsiterminaalin toisessa kerroksessa
16.45–17.15. Ruokailu alkaa siis
klo 17.30 tunti ennen laiva lähtöä! Paikkoja rajoitetusti.
Helsingin Pesuteollisuustyöntekijät ry, 009
! Syyskokous 5.11. klo 18.00
alkaen Hotel Arthurissa (Vuorikatu 19, Helsinki). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset
asiat. Tarjolla ruokaa ja juomaa.
Kaikki jäsenet ovat tervetulleita. Ilmoittautumiset viimeistään
16.10. Suville p. 050 348 8220.
Ohjeita päivärahan hakijalle
Jos teillä on maatalous-, metsätalous-, ammatinharjoitus- tai
yritystoimintaa, ilmoittakaa tulon määrä viimeksi vahvistetun
verotuksen (verovuosi 2014)
verotuspäätöksellä. Lähettäkää
kassalle kopio verotuspäätöksestä selvitysosineen viimeistään 1.11.2015 mennessä, jos
ette ole sitä vielä toimittanut.
Lähettäkää verotuspäätös vaikka tuloa ei ole ollut.
Lakimuutos
58-vuotiaiden
päivärahan tason
suojauksesta tuli
voimaan 1.8.2015
Ansiopäiväraha lasketaan
yleensä uudelleen, jos ansiopäivärahan saaja työskentelee
26 viikkoa (28 kuukauden tarkastelujakson aikana) ja täyttää uudelleen ansiopäivärahan työssäoloehdon. Elokuun
alussa voimaan tulevan lakimuutoksen myötä päivärahaa
ei kuitenkaan lasketa uudelleen, jos
! henkilö on vähintään 58
vuotta työssäoloehdon täyttyessä ja
! uusi päivärahan perusteena
oleva palkka olisi aiempaa pienempi
Lakimuutos koskee niitä henkilöitä, joiden työssäoloehto
täyttyy 1.8.2015 tai sen jälkeen.
Jos jää työttömäksi/
lomautetuksi,
Helsingin Teva ry, 501
! Hallituksen kokous 14.10.
klo 17.00 HTY Paasivuorenkatu
5, Helsinki
! Syyskokous 11.11. klo 17.00,
HTY Paasivuorenkatu 5, Helsinki. Käsitellään sääntömääräiset
asiat ja hyväksytään ammattiosaston uudet mallisäännöt. Liitosta paikalla on Hannu Siltala.
Luvassa myös arpajaiset. Lisätietoja saa pj. Arja Klubb, sähköposti [email protected] tai p.
040 752 3805. Tulethan sinäkin!
! Lippuja saatavilla vielä Arena
teatteriin 21.11 klo 13.00, toimi pikaisesti. Esitys on hulvaton farssi ”Ministeriä viedään”.
Osoitteessa Hämeentie 2, Hakaniemi. Esityksen jälkeen jäsenillemme on varattu ruokailu. Oma
vastuu on 30 €, joka maksetaan
osaston tilille FI38 5541 2820
0005 87 (tässä nyt numerot oikein) viite 5050. Voit tulla myös
pelkästään teatteriin. Sitovat ilmoittautumiset 16.10 mennessä Tuula Saastamoinen 040 524
7606 tai [email protected]
Lohjan Tekstiili ja
Vaatetustyöntekijät ry,
502
! Syyskokous 12.11. klo 17.00,
käytännön
toimenpiteitä:
! Ilmoittaudu viimeistään 1.
työttömyys-/lomautuspäivänä
kokoaikatyönhakijaksi TE-toimistoon. Työnhaun voit aloittaa verkossa osoitteessa www.
te-palvelut.fi. Lisätietoja työnhakuun saat TE-toimistoista tai
osoitteesta www.te-palvelut.fi
! Hae päivärahaa päivärahahakemuksella, päivärahahakemus
lomakkeita saat esim. TE-toimistoista tai kassan kotisivuilta (www.teamliitto.fi/tyottomyyskassa)
! Toimita hakemus kassalle liitteineen, päivärahahakemuksen
liitteitä mm.:
! työnantajan tekemä palkkatodistus vähintään työttömyyttä edeltäneeltä 26 palkalliselta viikolta ( jos olet ollut työttömänä/lomautettuna 26 viikon sisällä, lähetä palkkatodistus työssäoloajalta, joka on ollut työttömyyden/lomautuksien välissä)
! jäljennös irtisanomisilmoituksesta, jos olet kokonaan
työtön
! jäljennös työsuhteen päättämisestä koskevasta sopimuksesta, jos sellainen tehty
! jäljennös työtodistuksesta,
jos olet kokonaan työtön
! jäljennös työsopimuksesta,
jos olet lomautettu tai jos olet
vastaanottanut osa-aikaisen
työn tai olet määräaikaisessa
työsuhteessa
! jäljennös lomautusilmoituksesta, jos olet lomautettuna
Päivärahojen
hakujaksot ja mitä
lomaketta käytetään
Onko hakemukseni jatkohakemus vai ensimmäinen hakemus?
Hakemus on ensimmäinen hakemus (käytä lomaketta ”ansiopäivärahahakemus”) silloin kun
haet ensimmäistä kertaa päivärahaa tai edellisestä hakemuksestasi on kulunut yli 26 viikkoa
(6 kk). Ensimmäisen hakemuksen voit lähettää kun olet ol-
HYVINVOINTILOMAT
LOMATOIMINTA
Lomaosakeviikkohaku on käynnissä. Seuraavat viikot
ovat tarjolla kevättalvelle 2016:
Ylläs Mokko
Ylläs Kuer
Ylläs Viikko I
Levi Kirakka
Rukan Lomakylä
Kuusamon Lomatropiikki
Sallatunturin Kelorinne
Kalajoki
Lapinniemen Kylpylä
Vierumäki Loma-aika
Pyhäniemi
Hinta 330 euroa/viikko
! palkkalaskelma työttömyyden/lomautuksen aikaisista tuloista. Osan kuukaudesta lomautetut lähettävät palkkalaskelmat palkanmaksujaksoilta joko 4 viikon tai kuukauden
jaksolta hakemuksen liitteenä.
Palkkalaskelma täytyy lähettää
myös siinä tapauksessa, vaikka lomautus olisi kertaluontoinen. Palkkalaskelmasta tarkistetaan, että palkka on vähennetty lomautuspäiviltä.
! jäljennös henkilökohtaisesta verotuspäätöksestä selvitysosineen, jos sinulla on yritystoimintaa, maataloutta tai metsätaloutta
! päätös sosiaalietuudesta,
esim. kotihoidontukipäätös tai
osatyökyvyttömyyseläkepäätös
! verokortti, jos sinulla on kuluvalle vuodelle muutosverokortti
! kopio päättötodistuksesta, jos olet kerryttänyt työssäoloehdon osittain tai kokonaan
opintojen ohella.
2, 3, 8
8
9
2, 6, 7, 18
11, 12
8, 10
10
7, 10, 11, 12
8, 9, 10
10
18
Sekä Katinkulta Vuokatti:
! viikot 8 ja 11
! Hinta 600 euroa/viikko
Tutustu kohteisiin tarkemmin liiton kotisivuilla osoitteessa www.teamliitto.fi
Lomaosakeviikoille hakemukset on toimitettava liiton toimistoon 1.11. mennessä. Lomaosakeviikkoja haetaan lomamökkihakemuksella. Hakemuksen voi
täyttää ja lähettää sähköisesti liiton jäsensivuilta tai tilata liiton puhelinvaihteesta numerosta 09 773 971.
Hakemukset lähetetään osoitteeseen: TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, PL 324, 00531 Helsinki.
Lisätietoja liiton toimistosta Annika Maunulalta
09 7739 7207.
TEAM järjestää yhdessä Hyvinvointilomat ry:n kanssa teemallisia viiden vuorokauden lomaviikkoja täysihoidolla.
Virkeyttä vedestä teemaviikko eläkkeellä oleville vapaajäsenille 25.–
30.1.2016 Lomakeskus Huhmarissa Polvijärvellä. Ohjelmassa on vesiliikunnan lisäksi myös monipuolista liikuntaa,
hauskanpitoa unohtamatta. Hakemukset liiton toimistoon 6.11. mennessä.
Lomatuki: Lomapakettiin sisältyy majoitus, täysihoito ja lomaohjelma. Liitto
maksaa eläkkeellä olevien vapaajäsenten omavastuun. Jäsen vastaa itse loman
matkakuluista. Hyvinvointilomat laskuttaa mukana tulevan puolison omavastuun, joka on 100 euroa.
Hakemukset: Lomaviikoille haetaan
Hyvinvointilomat ry:n lomatukihakemuksella. Hakemuksen voi tulostaa Hyvinvointilomien kotisivuilta tai tilata liiton puhelinvaihteesta numerosta 09 773
971. Hakemukset lähetetään osoitteeseen: TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, PL 324, 00531 Helsinki. Hyvinvointilomat ry tekee valinnat ja lähettää hyväksytyille hakijoille päätökset. Lisätietoja liitosta Annika Maunulalta 09 7739
7207. HUOM! Liiton tuetuille lomille ei
voi hakea Hyvinvointilomien sähköisen
haun kautta.
Intiim nro 11
I
Ammattiosastot // Tapahtumat
14.10.2015
lut työttömänä 2 täyttä kalenteriviikkoa.
Hakemus on jatkohakemus,
kun edellisestä päivärahaoikeudesta on kulunut tasan tai alle 26 viikkoa (6 kk). Jatkohakemuksen voit lähettää 4 kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. (Käytä jatkohakemuslomaketta tai voit myös
käyttää ansiopäivärahahakemusta, mutta rastita hakemuksesta kohta ”jatkohakemus”).
Jos aloitat yli kaksi viikkoa
kestävän kokoaikaisen työsuhteen, voit täyttää hakemuksen
työn alkamiseen asti. Siinä tapauksessa lähetä kassalle hakemuksen liitteenä myös kopio kokoaikatyön työsopimuksesta.
Tarkennuksia
hakujaksoihin
Kun työaikaa on lyhennetty
lomautuksen johdosta, tulee
päivärahaa hakea palkanmaksukausien mukaisesti joko 4 viikon jaksoissa tai kalenterikuukausittain. Täytä hakemus aina
täysiltä kalenteriviikoilta maanantaista sunnuntaihin, vaikka
palkanmaksujaksosi päättyisi
keskellä kalenteriviikkoa. Palkkalaskelma (”tilinauha”) hakemusta vastaavalta ajalta (4 viikkoa tai kuukausi) on liitettävä
hakemukseen mukaan.
Esimerkki 1:
palkanmaksujaksot 2 viikkoa 7.9.-20.9.2015 ja 21.9.4.10.2015, lomautusta ajalla
17.9.-23.9.2015 hakemus täytetään ajalta 7.9.-4.10.2015
palkkalaskelmat ajalta
7.9.-20.9.2015 sekä 21.94.10.2015 liitetään mukaan hakemukseen.
Esimerkki 2:
palkanmaksujaksot 1/2
kk 1.1.–15.9.2015 ja 16.–
30.9.2015, lomautusta ajalla
10.–11.9.2015 ja 22.–28.9.2015
hakemus täytetään ajalta
31.8.–4.10.2015 ( sunnuntaihin saakka) palkkalaskelmat
ajalta 1.–15.9.2015 sekä 16.9–
30.9.2015 liitetään mukaan hakemukseen.
Merkitse päivärahahakemukseen jokaisen päivän kohdalle, oletko ollut lomautettu /
koulutuksessa / työssä ja palkalliset työtunnit ko. päivänä
(huom. myös arkipyhät ja lomaajat sekä muut palkalliset vapaat) / sairas / matkoilla tms).
Merkitse työssäolotunnit vain
työpäivien kohdalle, ei työttömille/lomautus päiville. Merkitse hakemukseen, jos olet ollut työssä toisen työnantajan
palveluksessa. Liitä tällöin palkkalaskelma tehdyistä töistä hakemukseen mukaan. Täytä hakemukseen myös lauantait ja
sunnuntait.
Kun teet osa-aikatyötä, tulee
päivärahaa hakea palkanmaksukausien mukaisesti joko 4 viikon jaksoissa tai kalenterikuukausittain. Palkkalaskelma (”tilinauha”) hakemusta vastaavalta ajalta (4 viikkoa tai kuukausi) on liitettävä hakemukseen
mukaan.
HUOM! Pidä työnhakusi voimassa, jos sinulla esim. 0-40
tuntinen työsopimus, vaikka töitä olisi ”luvattu” kokoaikaisesti.
Esimerkki 1:
palkanmaksujaksot 2 viikkoa 7.–20.9.2015 ja 21.9.–
4.10.2015, hakemus täytetään
ajalta 7.9.–4.10.2015 palkkalaskelmat ajalta 7.– 20.9.2015
sekä 21.9.–4.10.2015 liitetään
mukaan hakemukseen.
Esimerkki 2:
palkanmaksujaksot 1/2 kk 1.–
15.9.2015 ja 16.–30.9.2015,
hakemus täytetään ajalta 1.–
30.9.2015 ja palkkalaskelmat
ajalta 1.–15.9.2015 sekä 16.–
30.9.2015 liitetään mukaan hakemukseen.
HUOM!
Jäsenen tulisi tarkistaa, että hakemuksen mukana on tarvittavat liitteet, ennen kuin paperit lähetetään työttömyyskassaan. Puutteelliset hakemukset
viivästyttävät aina hakemusten
käsittelyä.
Jos kassa pyytää lisäselvityksiä, toimi lisäselvityspyynnön
mukaisesti, ellet ole jo niitä lähettänyt ennen kirjeen saapumista.
Etuushakemukset sekä liitteet skannataan työttömyyskassassa, siksi hakemuksia ei
kannata niitata/teipata. Kassalle lähetetään paljon liitteitä sähköpostilla ja osa liitteistä
otettu valokuvana, valitettavasti valokuvaliitteet ovat epäselviä ja eivät näy meidän asianhallintajärjestelmässä, joten
lähettäkää liitteet joko (skannattuna) pdf-tiedostona (mielellään kassan verkkopalvelun
kautta) tai postitse.
Mikäli toimitat liitteet erikseen tai työnantajasi toimittaa ne meille, muista mainita
asiasta hakemuksessasi, jotta
vältymme turhilta lisäselvityspyynnöiltä.
27
TULEVIA TAPAHTUMIA
ravintola Amarillo, Lohja. Käsitellään sääntömääräiset asiat.
Kokouksen jälkeen tarjoamme
ruoan listalta.
Porvoon Kirjatyöntekijäin
yhdistys ry, 7024
! Syyskokous 14.11. klo 11.00,
Sibeliuksenbulevardi 36. Käsitellään sääntöjen asiat sekä sekä yhdistyksen sääntöjä koskeva
muutosesitys. Kahvitarjoilu.
Porvoon Öljynjalostamon
Työntekijät ry, 044
! Syyskokous 12.11. klo 17.00
Hanna Maria, Välikatu 6, Porvoo. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Hyväksytään osastolle
uudet mallisäännöt. Tilaisuus alkaa klo 16.30 kahvi- ja sämpylätarjoilun merkeissä. Tervetuloa.
Tikkurilan
kemiantyöntekijät ry, 59
! Syyskokous 11.11. klo 15.30,
PLM toimisto. Esillä mm. sääntömääräiset ja ajankohtaiset asiat.
VARSINAIS-SUOMI
Auran Kumityöntekijäin
ammattiosasto ry, 231
! Syyskokous 6.11. klo 14.00,
Rekan ruokala. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu.
Turun Kirjatyöntekijäin
Yhdistys ry, 7031
! Ehdokasasettelukokous
26.10. klo 17.00, yhdistyksen
toimisto, Brahenkatu 7 B 34,
Turku. Asetetaan ehdokkaat yhdistyksen puheenjohtajaksi sekä
hallituksen jäseniksi erovuoroisten tilalle vuosiksi 2016-2017.
! Perinteinen piknik-risteily
14.11. Viking Line. Tarkemmin
kotisivuilta, jossa myös ilmoittautumislomake. Paikkoja rajoitetusti.
Turun Seudun
Kuminkorjaajain
ammattiosasto ry, 225
! Syyskokous 30.10. klo 18.00,
LEAF-areena, Saunatilat. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Ilmoittautumiset Juha Simolalle
23.10 mennessä p. 050 444 4045.
Turun
Vaatetustyöntekijät ry,
509 ja Turun
Kemia ry, 007
! Työsopimus- ja työehtosopimuslaki 10.10. klo 10.–17.00
Maariankatu 6 b 6. Kouluttajana liiton lakimies Tuula Sillanpää.
Osastot järjestävät koulutuksen
Työsopimus-ja työehtosopimuslakien keskeisistä asioista luottamusmiesten työn kannalta käsitellään myös erimielisyysmuistion laatimista työpaikalla . Toivotaan luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen ja heidän
varahenkilöiden ja muiden jäsenten runsasta osanottoa tähän
tärkeään koulutukseen. Mukaan
mahtuu 25 ensimmäistä ilmoittautumisjärjestyksessä. Koulutuksen aikana ruokailu ja kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset Eila
Hannula p. 040 523 5298 tai 022
32 9207 ja Hannu Taponen p. 040
755 6115.
NUORTEN TES-PÄIVÄT
Kenestä tulee vuoden 2015 teamilainen?
! Onko lähipiirissäsi henkilö,
joka ansaitsisi tulla nimitetyksi vuoden 2015 teamilaiseksi?
Vuoden teamilainen valitaan jäsenten joukosta neljättä kertaa. Arvonimen myöntämisellä halutaan osoittaa arvostusta ammattiosastojen puurtajille tai työpaikkojen innostajille
ja kannustajille.
Vuoden teamilainen voi olla kuka tahansa jäsen, joka on
kunnostautunut tavalla tai toisella järjestötyössä tai työpaikkansa toiminnassa.
Ehdokas voi olla henkilö, joka
on esittänyt uusia ideoita ammattiyhdistystyöhön tai oman
työpaikkansa kehittämiseen,
tai jäsen, joka on saavuttanut
jotain erityistä edunvalvonnan
tai järjestötyön saralla. Hän
voi myös olla sellainen, joka on
tehnyt ay-toimintaa, omaa ammattiaan tai ammattikuntaansa tunnetuksi.
Ehdokkaita voivat esittää yksittäiset TEAMin jäsenet, ammattiosastot, TEAMin yhteistyökumppanit ja työnantajat.
Ehdokkaalta tulee kuitenkin ky-
syä suostumus etukäteen. Esitykset pitää tehdä 31.12. mennessä.
Lopullisen valinnan tekee liiton hallitus järjestöjaoston esityksestä. Vuoden teamilainen
palkitaan 500 euron matkalahjakortilla.
Vuoden teamilaista voi ehdottaa osoitteessa www.teamliitto.fi/vuodenteamilainen tai
vapaamuotoisella kirjeellä, joka
lähetetään osoitteeseen TEAM
/ Järjestöosasto, Siltasaarenkatu 2, 00530 Helsinki. ST
Lisätietoja voi kysyä järjestöosastolta, jossa kysymyksiin vastaavat:
Arja Salo p. 09 7739 7206
tai 040 515 2072
Tanja Mettovaara p. 09
7739 7251 tai 050 303 9280
Merja Rinne p. 09 7739
7372 tai 050 306 4437
Sähköpostilla osoitetut kysymykset: etunimi.sukunimi@teamliitto.fi
TOIMINTAPÄIVÄT
Työttömien
toimintapäivät
Jyväskylän
Laajavuoressa
17.–19.11.
Työttömien toimintapäivillä
keskitytään voimavaroihin ja
niiden lisäämiseen. Aiheesta on
kouluttamassa Pipsa Härkönen
TSL:stä. Myös Tatsi ry käy tuomassa tervehdyksensä ja kertomassa ajankohtaisista hankkeista ja toiminnasta. Asiasisällön lisäksi osallistujille on luvassa rentoutumista kylpylässä, keilausta, lenkkeilyä ja yhdessä pikkujoulujen viettoa.
Vertaistukea unohtamatta. Liitosta mukana päivillä järjestösihteeri Tanja Mettovaara.
Ilmoittaudu jäsensivuilta
29.10. mennessä.
Lisätietoja:
Tanja Mettovaara 050 303 9280
tai tanja.mettovaara@teamliitto.fi
MAAGINEN TUNNELMA. Vuosi sitten nuorten tes-päivillä tutustuttiin asiapitoisen ohjelman lomassa taikuuden saloihin.
Nuorten TES-päivät Oulussa 14.–15.11.
Nuorten TES-päivät järjestetään
Oulussa 14.–15.11. yhteistyössä edunvalvontaosaston kanssa. Päivien teemana pohdimme,
kuinka sääntömuutokset liitossa ja ammattiosastossa vaikuttavat jäsenten paikalliseen edunvalvontaan tai miten jäsen itse pääsee vaikuttamaan TES:n sisältöön.
Kouluttajina päivillä toimivat
järjestösihteeri Tanja Mettovaara sekä työehtosihteeri
Pirjo Rosqvist. Voit lähettää
kouluttajille toiveita ja kysymyksiä käsiteltävistä asioista etukäteen sähköpostitse tanja.mettovaara@)teamliitto.fi
Nuorten TES-päiville voi osallistua liiton alle 35-vuotias jäsen. Ilmoittautuminen viimeistään 29.10.
Lisätietoja kurssista Tanja Mettovaara puh. 050 303 9280.
28
Oman edun valvonta
TYÖSUOJELUVAALIT
Mitä työsuojeluvaltuutettu tekee?
Yli 6 000:lle yksityisen sektorin
työpaikalle valitaan työsuojeluvaltuutettu marras–joulukuussa.
Valtuutetun toimikausi on
kaksi vuotta.
MIKA PELTONEN/
UP-UUTISPALVELU
Mihin työsuojeluvaltuutettua
tarvitaan, Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Jukka
Mäkeläinen?
– Työsuojeluvaltuutettu edustaa työsuojeluasioissa
työntekijöitä, tarkkailee työpaikalla työn turvallisuutta ja terveellisyyttä ja ilmoittaa havaitsemistaan puutteista esimiehille sekä tarvittaessa työsuojeluviranomaisille.
– Työsuojeluvaltuutettu
osallistuu työsuojelutarkastuksiin ja edistää yhdessä luottamusmiehen kanssa työntekijöiden työhyvinvointia.
Minkälaisille ja minkä kokoisille työpaikoille työsuojelu-
Vanhempi pariskunta oli vierailemassa naapurin ikätoverien luona. Kahvittelun, saatettiin siinä muutama napanderikin lääkkeeksi ottaa, jälkeen
naisväki siirtyi keittiönpuolelle
juttelemaan omista asioistaan
miesten jäädessä olohuoneen
puolelle keskustelemaan.
Vierailevan pariskunnan
mies totesi juttukumppanilleen.
– Olimme eilen kylällä
eräässä erittäin miellyttävässä
ravintolassa, voin todella suositella sitä.
– Minkä niminen se ravintola on, kysyy naapuri.
– Hetkinen, muisti ei ole
enää entisellään. Ihan tuossa kielen päällä se nimi on. Mikäs sen kukkasen nimi on, joka kukkii aikaisin keväällä? Siis
se valkoinen. Ja taitaa niitä sinisiäkin olla.
– Tarkoitatko vuokkoja, kysyy naapuri.
– Juu, juuri niitä tarkoitin,
vastaa vaari ja huutaa heti perään vaimolleen kyökin puolelle.
– Vuokko, muistatko mikä
oli sen ravintolan nimi, jossa
eilen kävimme?
– Työturvallisuuslaki. Sen
mukaan työnantajan ja työntekijöiden on ylläpidettävä ja parannettava työpaikan työturvallisuutta yhteistoiminnassa. Lakia sovelletaan myös niillä työpaikoilla, joita työsuojelun valvontalain työsuojeluyhteistoiminnan säädökset eivät koske.
– Yli kymmenen ihmisen työpaikalla
on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Näin todetaan työsuojelun valvontalaissa.
Mitä työsuojeluvaltuutetut
ovat saaneet aikaan?
Eikö pienemmille
työpaikoille voi valita
työsuojeluvaltuutettua?
– Paikallisesti sopien voidaan valita. Tällaisille työpaikoille valtuutettu on valittu muita työpaikkoja harvemmin, mutta en ole koskaan
törmännyt tilanteisiin, joissa työnantaja olisi kieltänyt
valinnan.
tä vaikka yrityksessä olisi töissä 15 ihmistä, työntekijät eivät
aina vaadi työsuojeluvaltuutetun valintaa.
Kuka vastaa järjestäytymättömien työntekijöiden työsuojelusta?
valtuutettu
on valittava?
:)
DEMENTIAN OIREET
HARRI PAKARINEN
– Pienimpiä yrityksiä pahempi ongelma on, että monelle yli kymmenen työntekijän työpaikallekaan ei ole valittu työsuojeluvaltuutettua. Ensin pitäisi panostaa tähän lakisääteiseen puoleen.
Miksei työsuojeluvaltuutettuja valita, vaikka se olisi mahdollista?
– Kyse on yleensä tiedonpuutteesta tai siitä, että työntekijät eivät ole järjestäytyneet.
Työelämä nyt on tällaista, et-
– He ovat parantaneet yhdessä luottamusmiesten kanssa keskusteluyhteyttä työntekijöiden ja esimiesten välillä, toteuttaneet ja kehittäneen
työnopastuskäytäntöjä sekä
välittäneet työpaikoilla tietoja
lainsäädäntömuutoksista.
– Lisäksi he ovat arvioineet
vaaroja ja puuttuneet niihin sekä toteuttaneet työsuojeluparannuksia.
TÄTÄ ON TUTKITTU
Siivoojalla on aina kiire
Kiire on siivoojan työn perusriski, kertoo Itä-Suomen
Yliopiston tuore tutkimus.
Kiirettä kokevat lähes kaikki
siivoojat.
Myös muu työn raskaus
ja altistuminen pesuaikana
muodostuville epäpuhtauksille selittävät osaltaan siivoojien
suurta sairastavuutta ja työkyvyn heikkenemistä.
Altistumista tutkittiin työvaiheittain: moppaaminen,
imurointi, vahaus, pyyhintä ja
harjaus tutkittiin erikseen.
Siivouksessa vapautuu ilmaan runsaasti puhdistuskemikaaleja, joille siivoojat altistuvat. Lisäksi puhdistettavilta
pinnoilta kuten lattioista, seinistä, huonekaluista ja sisustusmateriaaleista voi vapautua ilmaan uusia haitta-yhdisteitä. Mittaukset tehtiin ylläpito- ja perussiivouksessa.
Alan työoloja selvitettiin
myös haastattelemalla työntekijöitä riskinarviointi- ja oirekyselylomakkeilla sekä mittaamalla siivoojien altistumista pienhiukkasille ja kemiallisille altisteille.
RODEO.FI
!
– Siivoojien pitäisi käyttää
hengityssuojainta pölyä vapauttavissa töissä. Mekaanista
vahanpoistoa lukuun ottamatta siivoojat eivät kuitenkaan
käyttäneet hengityssuojaimia.
Ylläpitosiivouksessa ja kemiallisessa vahanpoistossa
hiukkaspitoisuustaso oli tutkijoiden mukaan varsin matala.
Mika Peltonen
UP-Uutispalvelu
VVERKKOVINKKI
ERKKOVINKKI
Ilmanvaihdosta
huolehdittava
Tutkijat selvittävät myös kymmenen siivouskeskuksen ilman laatua. Tutkimuksen mukaan haihtuvien orgaanisten
yhdisteiden pitoisuudet olivat
ylläpitosiivouksessa matalia,
mutta kasvoivat vahan poistossa ja vahauksessa.
– Pitoisuudet eivät ylitä työhygieenisiä ohjearvoja, mutta tila pitäisi silti tuulettaa vahausaikana hyvin eli tehoste-
tun ilmanvaihdon pitäisi olla
päällä, tutkijat toteavat.
Tutkijat kertovat myös, että
tutkittujen siivouskeskusten
pesukoneet tuottivat isot lämpökuormat, joten siivouskeskusten poistoilmamäärien pitäisi olla tarpeeksi suuria.
Hiukkaspitoisuudet nousivat yläpölyjen pyyhinnässä ja
mekaanisessa vahan poistossa korkeiksi, jolloin mittaustulosten mukaan hengitetyn pölyn määrä nousi.
Lisätietoja siivoustyön työterveysongelmista löydät esimerkiksi Työterveyslaitoksen sivuilta:
www.ttl.fi/fi/ratkaisupankki/Sivut/default.aspx?luokka=Ergon
omia&aihealue=Siivousalan%20
ergonomiaratkaisut, Itä-Suomen
yliopisto sivuilta: www2.uef.fi/
documents/1299922/1299939/
Auli+Kaita+2012.pdf/74e46c583fdd-4b30-ba90-26af56650b88
ja Työturvallisuuskeskuksen sivuilta: www.tyoturvallisuuskeskus.fi/files/1588/Siivoojatutkimuksen_raportti_2010_juhani_
tarkkonen.pdf.
Intiim nro 11
I
Oman edun valvonta
14.10.2015
Pykäläpuntari
TIETOA TYÖEHDOISTA
Työtaistelu ja sen oikeutus
V
rustuu molemminpuoliseen hyötyyn ja vaiime viikkoina ilmassa on ollut vahpaaehtoisuuteen. Mikäli lakko-oikeutta ravaa protestin tuoksua. Suomen haljoitettaisiin, tämä työsuhteen perusasetellituksen ideologinen hyökkäys työma järkkyisi pahasti. Mikäli lakko-oikeus
väenluokkaa vastaan sai aikaan nopean ja
poistettaisiin, täytyisi tasapuolisuuden nikohtuullisen vahvan reaktion, noin 30 000
missä velvoittaa työnantajat ottamaan työhallituksen toimintaan pettynyttä palkanhön kaikki halukkaat sekä tarjoamaan heilsaajaa marssi osoittamaan mieltään Raule työtä ja palkkaa ikuisesti.
tatientorille Helsingissä. Vastaavia mielenilmauksia järjestettiin myös muissa kaupungeissa ja joidenkin arvioiden mukaan
ON TAVALLAAN YMMÄRRETTÄVÄÄ, että momaanlaajuisesti yli 200 000 työntekijää jäi
net työntekijät ovat varsin epäileväisiä liitpois työstä tuona päivänä.
tyen kaikkeen, mikä koskee lakkoa tai
Tapahtumaa kutsuttiin julkisuudesmuuta työtaistelua. Monille saamatta jääsa mielenilmaukseksi. Sitähän se tietysvä yhdenkin päivän palkka saattaa olla niin
ti pääasiassa olikin. Tarkoituksena oli ilmerkittävä menetys, että houkutus jäädä
maista maamme hallitukselle ja heidän tatöihin on liian suuri. Monet ovat puoleskanaan naruista vetelevälle EK:lle, että työtaan meitä piirittävän porvarimedian uhretätekevä väestönosa ei anna itseään käsja ja ovat alkaneet ymmärtää työnantajan
kytettävän kapitalismin kaikista kovimintressejä enemmän kuin omiaan. Ja onmalla nahkaruoskalla. Mielenilmaus osoithan lähes jokaiselle työpaikalle pesiytynyt
ti myös sen, että suuretkin
myös aitoja työväenluojoukot on mobilisoitaviskan vihollisia ja muita halsa varsin nopealla aikatau- ”Näinä aikoina
lituspuolueiden kannattalulla. Hallituksen ja siinä
jia. Eikä työnantajan paimoni työnantaja on
vaikuttavien poliittisten
nostustoimiakaan voi vävoimansa tunnossa ja
puolueiden edustajat pyheksyä. Näinä aikoina moluulee voivansa tehdä
syivät tapahtumaan liittyni työnantaja on voimansa
melkein mitä tahansa
en mielestäni yllättäväntunnossa ja luulee voivanpitääkseen työntekijät sa tehdä melkein mitä takin hiljaa. Kertonee säikähdyksestä ja jopa peloshansa pitääkseen työntenöyrinä.”
ta, todellisten perusteiden
kijät nöyrinä.
puutteesta.
Lakossa tai muussa työVaikka lakko-sanalla onkin ikävä kyltaistelussa on pohjimmiltaan kyse ainoasta
lä kovin negatiivinen kaiku nykyisessä yhoikeasti tehokkaasta laillisesta tavasta vasteiskunnallisessa keskustelussa, ei lakostata työnantajan tai tässä tapauksessa valsa ole mitään ihmeellistä. Lakko on osa työ- tiovallan painostukseen ja jopa painostaa
markkinoita lähes kaikkialla. Lakko-oikeus
heitä jossain määrin. Työtaistelu on pidemon työntekijän perustuslaillinen, valtiota si- mällä tähtäimellä poliittisen vaikuttamisen
toviin kansainvälisiin sopimuksiin ja perilisäksi työntekijöiden ainoa tapa pitää tuaatteisiin perustuva oikeus. Lakko-oikeulonjako yhteiskunnassa edes jollain tavalla
den arvosteleminen on sama kuin arvostesäällisellä tasolla. Se on aina tapahtuessaan
lisi yleistä äänioikeutta tai lasten oikeutta
jotain paljon merkittävämpää kuin muutakoulutukseen.
mien päivien menetetty palkka tai työnantajan ja rikkureiden irvailu. Suomessa työtaistelut ovat erittäin tiukasti säänneltyjä
MITÄ MEILLÄ OLISI ilman lakko-oikeutta?
verrattuna useisiin muihin sivistysmaihin
Olisiko työntekijöiden pakko mennä aina
ja lakkojen määräkin on varsin minimaalitöihin työnantajan käskyjen mukaan? Vai
nen kansainvälisessä vertailussa. Työnanseuraisiko lakosta aina henkilökohtaisen
tajilla ja hallituksella ei ole varaa arvostella
työsuhteen päättäminen? Hallituksen takasuomalaisia työntekijöitä yhtään lakkoilun
taskusta saattaisi löytyä vastaus näihin kymäärästä tai laadusta. Suomalainen lakkoisymyksiin. Uskon niitä mietityn enemmän
lee rauhassa ja harvoin, mikä ei välttämättä
kuin niitä työntekijän perustavanlaatuiole maan tapa kaikissa niissä maissa, joihin
sia oikeuksia, joihin hallitus on yrittämässuomalaiset kapitalistit tuotantoa pikavoisä puuttua. Näihin hallitus lienee perehtynyt vain jonkin EK:n laatiman asenteellisen tot silmissä kiiluen siirtävät.
ja yksipuolisen taustamuistion verran. Ne
harvat ministerit, joilla on kokemusta oikeista töistä, näyttävän unohtaneen nämä
kokemuksensa hyvin perusteellisesti ministeri-audin pehmeän nahkapenkin suloisessa syleilyssä.
Työsuhteessa yksityisellä sektorilla toinen osapuoli myy työpanostaan ja aikaanJuha Juntunen
sa, toinen osapuoli puolestaan maksaa niisKirjoittaja on TEAMin lakimies
tä tuottaakseen itselleen maksimaalisen
määrän rahallista voittoa. Tämä suhde pe-
29
Mirja Suhonen
mirja.suhonen@teamliitto.fi
Maahanmuuttajat työpaikoilla –
entä jos huomaat syrjintää
Työsuojeluvaltuutettu Ville kyseli, miten pitää suhtautua, jos työpaikalle tulleita maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä syrjitään tai kohdellaan huonosti.
Kenen tehtävä on puuttua tilanteeseen ja miten vai annetaanko asioiden selvitä itsekseen, pohdiskeli Ville.
?
VASTAUS:
Kysymys on erittäin ajankohtainen. TEAMin sopimusaloilla työskentelee maahanmuuttajia ja todennäköisesti määrä tulee lisääntymään ainakin joillain aloilla.
Työsyrjintä on Suomessa kiellettyä, ja ilman muuta tilanteeseen pitää puuttua, jos syrjintää ilmenee. Tilanteesta riippuen voi kääntyä luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun, työnantajan edustajan tai työsuojeluviranomaisten puoleen. Myös tutkimuspyynnön tekeminen poliisille
on joskus paikallaan, koska työsyrjintä on Suomessa rikos.
Yhdenvertaisuuslaissa määritellään ne seikat, minkä
perusteella ei saa työssä syrjiä:
”Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden,
kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen
tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on
kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään
vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.”
Sama laki kieltää häirinnän, ja jos työnantaja ei puutu
häirintään, se voidaan katsoa työsyrjinnäksi.
Työturvallisuuslaissa on jo vuosia ollut häirinnän ja epäasiallisen kohtelun kielto:
”Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai
muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä
toimiin epäkohdan poistamiseksi.”
Työantaja voidaan tuomita maksamaan syrjitylle hyvitystä. Mutta ennen kuin käräjäoikeuden ovia kolkutellaan,
pitää asiaa selvittää paikallisesti ja mahdollisesti TEAM-liiton toimitsijoiden ja työnantajaliiton tuella. On hyvä olla yhteydessä toimistoon ajoissa ennen tilanteiden kärjistymistä.
Kuinka paljon Suomessa esiintyy syrjintää, on vaikea
määritellä. Aivan pieni ongelma se kuitenkaan ei ole, mikä
selviää viranomaisten tutkimuksista. Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksessa (Työsyrjinnän seuranta Suomessa, TEM 2014) todetaan, että eniten syrjitään terveydentilan, sukupuolen ja etnisen alkuperän perusteella. Hyviä
neuvoja syrjintätilanteissa toimimiseksi on internet-sivuilla www.yhdenvertaisuus.fi/neuvonta/.
!
Vinkki opintovapaata hakeville
Opintovapaalain mukaan opintovapaata voi saada
kaksi vuotta tutkintotavoitteisiin opintoihin. Useinkaan kaksi vuotta ei riitä tutkinnon suorittamiseksi. Vapaata ei kuitenkaan ole pakko hakea yhdenjaksoisena,
vaan esimerkiksi vain oppilaitoksen lukuvuosien ajaksi.
Oppilaitoksen ollessa kesätauolla, voi työskennellä omassa työpaikassaan, mikä kokemusten mukaan sopii monille työnantajillekin erittäin hyvin kesälomien lomitusten
vuoksi.
!
30
Vapaalla
VESA KANGAS
LEVYLAUTASELLE
RICKY-TICK BIG BAND &
JULKINEN SANA
KOROTTAA PANOKSII
*****
Talutushihnassa
" Pari vuotta sitten jo GG Caravanissa yhteistyötä tehneet Palefacena tunnettu Karri Miettinen,
Don Johnson Big Bandista tuttu
Tommy Lindgren sekä Redramanimen taakse kätkeytyvä Lasse
Mellberg iskivät kamat kimppaan
Valtteri Laurell Pöyhösen vetämän big band -orkesterin kanssa ja
julkaisivat Burnaa-levyn. Yhdistelmää pidettiin rohkeana, mutta lievistä epäilyksistä huolimatta suomijazzin ja -hiphopin fuusio toimi
erinomaisesti.
Monet saattoivat ajatella, että kokoonpano jää vain ohimeneväksi kokeiluksi, mutta nyt se on
tullut studiosta uuden Korottaa
panoksii -lätyn kanssa. Ja uunituore julkaisu lunastaa lupauksensa.
Erityisesti Miettinen ja Lindgren ovat profiloituneet yhteiskunnallisten asioiden ajajina.
Ricky-Tick Big Band & Julkisen
Sanan albumilla he kuitenkin ottavat selvästi rennommin. Burnaa-levyllä otettiin vielä selvästi kantaa muun muassa rasismiin,
mutta nyt linjaa on kevennetty.
Yhteiskunnalliseen keskusteluun
kyllästyneille tämä on tietysti hyvä uutinen, mutta ei se ainakaan
allekirjoittanutta ole haitannut.
Huomattavin ero ensimmäisen
albumin soundiin lienee se, että
nyt artistien taustaorkesteri pääsee selkeämmin esille. Siinä missä sanoitukset ovat hieman keventyneet, on tilalle tullut hieman
tummempi soundi. Sointi svengaa rennosti ja soolosuorituksiakin nostetaan kuultavaksi.
Vaikka solistit tunnetaankin
ennen kaikkea räppääjinä, todistavat he osaavansa myös laulaa.
Varsinkin Mellbergille on albumilla soviteltu laulajan viittaa ja
hän kantaakin sitä kunniakkaasti.
Mellbergin ääni laskeutuu silkinpehmeästi ääniraidalle muun muassa Jos jäät ja Aikaa-raidoilla.
RTBB kuljettaa kuulijoita kuin
talutushihnassa.
Jonne Kivinen
jonne.kivinen@teamliitto.fi
SUURI TYÖLLISTÄJÄ. Valtaosa Oriveden seudun teollisuustyöntekijöistä työskenteli aikoinaan kenkäteollisuudessa.
HISTORIA
Oriveden seudun suutarien
muistot yksiin kansiin
Parhaimmillaan Oriveden seudulla oli
toistakymmentä jalkinetehdasta.
HANNU OITTINEN
! Suomalainen kenkäkeollisuus alkoi vuonna 1898 Korkeakoskella nykyisen Juupajoen kunnan alueella, joka silloin oli osa Oriveden kuntaa.
Enimmillään Oriveden seudulla oli toistakymmentä jalkinetehdasta, nykyisin enää lähinnä erikoiskenkien valmistusta, kolme tehdasta ja mallisuunnittelua.
– 1910-luvun alusta alkaen
aina 1970-luvulle saakka enin
osa Oriveden teollisuustyöväestöstä työkenteli kenkäteollisuuden parissa, sanoo Orive-
den Eräjärvellä asuva, Pirkanmaan liiton kehityspäällikön
virasta eläkkeelle siirtyvä Reijo
Kahelin.
Hän aloittaa ensi tammikuussa Oriveden seudun kansalaisopistossa opintopiirin,
jossa entiset kenkätyöläiset
pääsevät kertomaan muistojaan.
– Aluksi on sovittu seitsemän kolmetuntista kokoontumista, mutta katsotaan onko riittävästi kiinnostusta jatkaa syksyllä. Toiveena on saada mukaan niin työläisiä kuin
omistajiakin, tai ainakin heidän läheisiään, Kahelin jatkaa.
KÄSITYÖTÄ. Kenkien valmistus vaatii paljon osaamista.
Hän kertoo, että jonkin verran näitä muistoja on dokumentoitu ja kerrottu Hannu
Sinisalon kirjoittamassa Oriveden historiateoksessa.
– Kansalaisopiston ohjelmaan on kirjoitettu, että pitemmän tähtäimen tavoite
voisi olla kirja ja myöhemmin
dokumettielokuva. Myös paikallinen teatteriharrastus voisi
hyödyntää aineistoa, jos joku
sen näytelmäksi dramatisoisi.
Itse en varmaan pysty kirjaa
pidemmälle, jos siihenkään.
Suutarien yliopisto
oli Korkeakoskella
Mutta mistä idea alunperin
syntyi? Kahelin arvelee, että
varsinainen idea taisi putkahtaa omasta päästä, vaikka ulkoisiakin virikkeitä oli.
– Ehkä ensimmäinen idea
syntyi, kun olin vuosia sitten
järjestämässä vappuaaton laulutilaisuutta, jossa oli mukana kenkäteollisuudessa työskennelleitä iäkkäämpiä naisia.
Pirkko Saision käsikirjoittama tv-sarja Tehdas vauhditti
myöhemmin ideaa eteenpäin.
Kahelin palaa vielä suomalaisen jalkineteollisuuden alkuvaiheisiin, ja oikoo muutamia vääriä tietoja alan historiasta.
– Kenkäteollisuuden aloittajaksi usein mainittu Emil
Aaltonen perusti tehtaansa
vuosi sen jälkeen, kun tuotanto Juupajoen Korkeakoskella oli alkanut. Aaltosen tehdas
siirtyi Hattulasta Tampereelle
vuonna 1905.
Kahelin kertoo, että Korkeakosken kenkätehdasta sanotaankin suutarien yliopistoksi, sillä moni siellä työskennellyt on myöhemmin perustanut
oman tehtaan. Orivedellä toimineita alan yrityksiä ovat olleet esimerkiksi Hirsilän, Oriveden, Karjalaisen ja Mantereen kenkätehtaat sekä Reune
Oy, Dieter, Helen Oy ja Laitosjalkine.
– Myös omakotitaloissa on
ollut kenkäteollisuutta, samoin mokkasiinien punontaa.
En osaa sanoa, kuinka paljon
kengänteon taitoa Orivedellä
on jäljellä. Mutta kyllähän oppia saa ja kysyntää on, jos vain
rahoittajia löytyy, Kahelin tuumii.
VERKKOVINKKI
VERKKOVINKKI
Opintopiiriin tulee ilmoittautua
14.1.2016 mennessä osoitteessa
www.opistopalvelut.fi/orivesi ja
vetäjään voi ottaa yhteyttä sähköpostilla [email protected]. Myös kaikenlainen aiheeseen liittyvä materiaali on tervetullutta.
Intiim nro 11
I
TAS-ARVO
Muistakaa tasa-arvo
työpaikoilla
Työntekijä- ja työnantajakeskusjärjestöt ovat päivittäneet
työpaikan tasa-arvosuunnittelun tarkistuslistan ja kannustavat
työpaikkoja päivittämään tasaarvosuunnitelmat ajan tasalle.
Tasa-arvon edistäminen työpaikoilla parantaa työn tuottavuutta ja henkilöstön työhyvinvointia. Se hyödyttää sekä työnantajia että työntekijöitä, järjestöt muistuttavat.
Vuoden alussa uudistetun
tasa-arvolain mukaan vähintään 30 henkilöä säännöllisesti työllistävän työnantajan on
tehtävä tasa-arvosuunnitelma
ainakin joka toinen vuosi. Työpaikan on tehtävä tasa-arvosuunnitelma, vaikka koko henkilöstö tai suurin osa henkilöstöstä edustaisi samaa sukupuolta. Se on myös oltava, vaikka työpaikalla ei olisi havaittu
tasa-arvoon liittyviä ongelmia.
Työpaikan tasa-arvotilanteen järjestelmällinen seuranta
tukee työpaikan yleistä henkilöstön kehittämistyötä. Sen tuloksia hyödyntämällä voidaan
parantaa henkilöstön työtyytyväisyyttä, pidentää työuria ja lisätä organisaation houkuttelevuutta työnantajana.
Työpaikan tasa-arvosuunnitelma sisältää selvityksen työpaikan tasa-arvotilanteesta, kartoituksen nais- ja miestyöntekijöiden työtehtävistä sekä palkoista. Suunnitelmassa mainitaan myös tarpeellisiksi arvioidut toimenpiteet tasa-arvon
edistämiseksi sekä arvio aikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteutumisesta ja tuloksista.
!
PERHEVAPAAT
Perhevapaiden
tietopaketti
päivitetty
Pohditko isyysvapaalle tai
hoitovapaalle jäämistä? Onko
lapsesi sairas? SAK:n Perhevapaaopas antaa vastauksia moniin kysymyksiin.
– Tämän vuoden tiedoin päivitetty opas on suunnattu työpaikkojen luottamusmiehille,
mutta se sopii hakuteokseksi
myös muille perhevapaista tietoa etsiville. Oppaassa on huomioitu erilaiset perhemuodot ja
elämäntilanteet, opasta koonnut SAK:n ekonomisti Ilkka
Kaukoranta kertoo.
Oppaan selaamisen jälkeen
Kaukoranta suosittelee tarkistamaan asiat vielä omalta työpaikalta, oman alan työehtosopimuksesta tai ammattiliitosta.
Opas löytyy osoitteesta www.
sak.fi/aineistot/julkaisut/esitteet-ja-julkaisusarja/perhevapaat-2015-2015-10-07.
!
Vapaalla
14.10.2015
31
LUKULAMPPU
Naarmuja ikoniin
Marimekko ei jätä suomalaisia kylmäksi tai sanattomaksi. Designtalon polveilevaa historiaa, skandaaleja,
omistajavaihdoksia, kopiointikärhämiä on seurattu sen
perustamisesta 1951 lähtien.
Tahti ei näytä hiipuvan. Siitä osoituksena juuri ilmestynyt kirja.
Osuuskunta Sarkamedian tutkivat toimittajat Esa
Koivuranta, Kati Pehkonen, Tuija Sorjanen ja Annina Vainio apulaisineen ovat
koonneet kirjan Marimekko –
Suuria kuvioita. Yli 400-sivuisessa kirjassa kerrataan polveilevasti koko Marimekon
tarina perustamisesta tähän
päivään saakka.
Uutta tietoa menneisyydestä on kaivettu: Marimekon perustaja Armi Ratia aiheutti polkupyöräilijän kuoleman. Ihmissuhdesotkut veivät hoitoon, itsemurhan esti hovimestari. Afrikkaan lähti SPR:n kautta peräti 7 000
kilogrammaa vanhaa vaatevarastoa 1987. Jokainen niskalappu tai muu tunnistettava merkki piti tosin ensin irrottaa pois.
Kirjan kiinnostavin aihepiiri on sijoitettu loppuun.
Idea ulkomaille siirrettävästä
!
Koivuranta, Pehkonen, Sorjanen, Vainio, Karlsson & Ponto
MARIMEKKO –
SUURIA KUVIOITA
Into kustannus, 472 s.
”Marimekko –
Suuria kuvioita
-kirjan parasta
antia on
perusteellisuus
ja aiheeseen
syventyminen.”
tuotannosta syntyi Marimekossa jo 1985, kun Marimekko sulautettiin Ameriin. Oppirahat olivat karvaat. Lauk-
SOMESSA
SANOTTUA
kujen ja trikoopaitojen armada saapui Kaukoidästä Suomeen 1987. Kansan Uutiset
uutisoi aiheesta ensimmäisenä. Äläkkä sai Marimekon
hetkeksi luopumaan ulkomaan tuotannosta.
Mikä on tilanne nyt? Suomessa ommellaan yhä Marimekon kukkaroita Kiteellä. Helsingin Herttoniemessä
on kangaspaino. Marimekon
tuotteita valmistetaan Virossa, Liettuassa ja Portugalissa.
EU:n ulkopuolella Kiinassa,
Thaimaassa ja Intiassa. Kirjaa varten Marimekko antoi
toimittajan ja kuvaajan vierailla Kaukoidän tehtailla keväällä 2015. Kuvat ja selostus
matkasta kertovat karun arjen
kaukana jossakin.
Marimekko – Suuria kuvioita -kirjan parasta antia
on perusteellisuus ja aiheeseen syventyminen. Toisaalta lukijaa väsytti puuduttavat yksityiskohdat johtajien elämästä. Olisin kaivannut enemmän tavallisten ompelijoiden kokemuksia työstä ja toimeentulosta Suomessa. Muistelijoita olisi ollut vielä hengissä.
Sirpa Märsylä
Teamilaisten
kommentteja
syksyn
uutisaiheisiin
”Paljonkohan tää sipilöinti
on jo Suomelle maksanut?
Ja aikaa törttöilylle ja Suomen ryöstämiselle on vielä paljon.”
Rami Luumi
”Sipilän salaiset kansiot.
Niistä ei moni tiedä eikä
ymmärrä.”
Tuomas Weckström
”Kentällä on paljon
asiantuntemusta siitä,
miten juuri sitä omaa
työtänsä voisi kehittää ja
tehostaa. Jostain syystä
työnantaja ei kuitenkaan
halua maksimoida
tätä kautta tulostaan.
Typeryyttä ja liian isoja
egoja, sanon minä!”
Emmi Mäkinen
LUKULAMPPU
Arvot järjestyksessä
! Arjen pyörteissä harvemmin tulee mietittyä erilaisten
arvojen merkitystä sen kummemmin. Ne ovat kuin varjo.
”Äänettöminä” taustalla, mutta läsnä. Aihepiiristä enemmän kiinnostuneille on kuitenkin juuri ilmestynyt mustaa valkoisella, professori, sosiaalipsykologi Klaus Helkaman Suomalaisten arvot. Mikä meille on oikeasti tärkeää?
-kirja.
Hintaa ja arvostusta alun
perin tarkoittanut sana arvo
on laajentunut asioiden ja esineiden ominaisuuksista ihmisten psykologisiksi ominaisuuksiksi. Arvot käsitetään
toivottaviksi päämääriksi, jotka ohjaavat ihmisen valintoja.
Tyypillisimpiä arvoja ovat tasa-arvo, vapaus ja maailmanrauha. Arvoja ovat myös hyveiksi nimitetyt, kuten rohkeus, kohteliaisuus ja ahkeruus.
Arvot liittyvät valintoihin, ne
voivat muuttua iän myötä.
Meidän ja muiden arvoissa on eroja. Suomi erottuu arvotutkimuksessa siinä, että olemme maailman ainoa
maa, jossa turvallisuus on
Klaus Helkama
SUOMALAISTEN ARVOT
MIKÄ MEILLE ON OIKEASTI
TÄRKEÄÄ?
Suomalaisen Kirjallisuuden
Seura 2015, 252 s.
miehille tärkeämpää kuin
naisille. Maailmanlaajuisesti se on naisille tärkeämpää.
Helkama arvelee, että suomalaisten miesten turvallisuuden arvostusta voi selittää työelämän muutos: miesvaltaisesta teollisuustyöstä on
hävinnyt nopeasti työpaikko-
ÄRSYTYSKYNNYS
YLITTYI
ja. Epävarmuus lisää turvallisuuden tärkeyttä arvona.
Mitä ovat sitten meidän
suomalaisten arvoja? Ahkeruus, luonto ja tasa-arvo nousevat päällimmäisiksi. Suomessa rehellisyys pitää pintansa hyveiden ykkösenä,
kunnianhimon sijoittuessa listan viimeiseksi. Helkaman kirjassa vertaillaan lisäksi protestanttisten ja katolisten maiden arvokäsityksiä, ja
ne poikkeavat toisistaan.
Arvokirja nappaa lukijan
mukaansa. Siitä löytää ammennettavaa niin pyhtääläinen karjakko kuin ruuhkajunassa Helsinkiin matkaava
tietotyöläinenkin. Kirjan lopussa on vielä arvotesti. Itse kirjan sisällöstä en löytänyt puutteita. Kirjan kansi sitä vastoin muistuttaa Janne
Viljamaan Pakko saada! Addiktoitunut yhteiskunta (WSOY, 2011) -kirjan kantta. Lisäksi ihmettelin Suomalaisen
Kirjallisuuden Seuran kirjan
painopaikkaa, joka on Tallinna.
Sirpa Märsylä
Poimintoja
lähiviikkojen
otsikoista
Sipilä: Kätilöt käänsivät
pääni
Yle A-studio
28.9.2015
Sipilä: En tiennyt, että kaikilla ei ole oikeutta lomarahaan
MTV3
28.9.2015
Suomen eliitti pelottelee
luottoluokittajilla
ja Kreikka-kortilla
perusteettomasti
Kansan Uutiset
5.10.2015
Sipilä närkästyi SDP:n
navettapuheista:
”Halventavaa!”
Iltalehti
8.10.2015
TYÖN ILOA NORDIC LIGHTSILLA. Luong Minh Ngoc ja Boonsri
Byggmästar ovat olleet työkavereita nelisen vuotta. Heidän
työpaikkansa on työvaloja valmistava Nordic Lights. Luong kehuu
työnantajan tarjoamia puitteita ja toimivaa systeemiä. Byggmästarin
elämäntilanteeseen sopii hyvin vuorotyö.
TÄMÄ LEHTI ON PAINETTU SUOMESSA
SUOMALAISELLE PAPERILLE.
KANSIKUVA: JOHANNES TERVO
LISÄKSI
Järkyttävä saneeraus
Nokian Renkailla >> 4–5
”Ei ole reilua, että nuoret vietäisiin
tulevaisuudessa työelämästä suoraan
arkussa hautaan.” >> 10
Krankkalan Timo on
ravimiehiä >> 24–25
numero
11
TEAM-KASSA • Siltasaarenkatu 4, PL 291, 00531 Helsinki.
• Päivystys: puh. 09 7739 7355 ma–pe klo 9.00–16.00 • Sähköposti:
[email protected] • Kotisivut: www.teamliitto.fi/tyottomyyskassa
TEAM-LIITTO • Siltasaarenkatu 2, PL 324, 00531 Helsinki.
puh. 09 773 971 • Sähköposti: [email protected]
• Kotisivut: www.teamliitto.fi • Toimisto avoinna 8.30–16.00