Intiimissä - Sanomapaino
TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton jäse jäsenten äänenkannattaja numero 11 /2014 YT-SUMA VAIVAA TEAMTYÖPAIKKOJA >> 2, 4 ja 6–7 NANSO YRITTÄÄ ALENTAA PALKKOJA >> 6 SÄÄSTÖT TOIVAT KESTOLAMAN >> 8 TEAM HAASTAA YTK-KASSAA >> 22 HYVIÄ UUTISIA PIETARSAARESTA >> 15–17 Myös kemianteollisuuden lippulaiva Neste Oil saneeraa >> 4 2 Intiim nro 11 TEAMista nähtynä PROTESTOIMME Varma kuin köyhän kuolema V iime vuosina jokaisessa Intiimissä on käyty läpi meneillään olevia ytmenettelyjä. Tavallisesti niitä on ollut päällä 5–10. Juuri nyt tilanne tuntuu olevan pahempi kuin kertaakaan nykylaman aikana. Tässä lehdessä joudutaan kuvaamaan 15 yt-menettelyä, joista osa on harvinaisen pahoja. On aina peruuttamatonta, kun kokonaisia tuotantolaitoksia ajetaan alas. Kerran lopetettua tehdasta harvoin käynnistetään uudelleen. Uponor teki hiljattain päätöksen kahden yksikön lopetuksesta, ne ovat tosin pieniä. Vajaa vuosi sitten Uponor jo lopetti kaksi tehdasta. Eli kaikkinensa Uponor tulee vuoden aikana ajaneeksi alas neljä tehdasta – se lienee Suomen ennätys, muttei ollenkaan kunniaksi yhtiölle. Täsä enemmän sivulla 5. Yaran Harjavallan tehtaalla etsitään osalle tuotannosta jatkajaa, mutta kokonaan pois ei voi sulkea tuotannon loppumistakaan (s. 6). Erweko lopettaa Rovaniemen-painonsa (s. 7.). Vakavin on tilanne valtionyhtiö Neste Oilissa (s. 4). Yhtiö on taloudellisesti vahva. Silti edessä on saneeraus, joka uhkaa viedä 250 työpaikkaa. Myös toiminnan ulkoistuksia voi tulla. Yhtiö on ilmoittanut merkittävistä investoinneista ja se on tietysti myönteinen asia. Silti mielessä pyörii epäilys, ra- KANNATAMME Ainakin nuorten eläketurva paranee INTIIM NRO 12 ilmestyy keskiviikkona 5.11.2014. Lehteen tarkoitetun materiaalin pitää olla toimituksessa viimeistään perjantaina 24.10.2014. INTIIM NR 12 utkommer onsdagen 5.11.2014. Material avsett till tidningen bör vara på Intiims redaktion senast fredagen 24.10.2014. ISSN-0450-3163 15.10.2014 Yt-neuvotteluja ennätysmäärä Otsikon totuuden tiesi jo vanha kansa. Tätä aikaa vastaamaan kansanviisauden voisi modernisoida kuulumaan: Varma kuin köyhän rikasta varhaisempi kuolema. Tutkimukset kun kertovat karua kieltään siitä, että tuloeroja noudattavat sairastuvuuserot ovat suurentuneet selvästi viimeisen 25 vuoden aikana. Aika ajoin julkisuudessakin kannettu huoli terveyden eriarvoistumisesta ei ainakaan toistaiseksi ole muuttunut käytännön tositoimiksi. Vaikkapa siten, että huolta kannettaisiin erityisesti heistä, jotka ovat suurimmassa vaarassa sairastua. Jokaisen kansalaisen terveydestä huolehtiminen olisi myös hyvätuloisten etu. Suurten tuloerojen kun on todettu heikentävän koko kansan terveyttä. Eriarvoinen yhteiskunta aiheuttaa sosiaalisia ongelmia, jotka koskevat kaikkia sen jäseniä. Elämme kiihtyvän eriarvoistumisen aikaa. Eriarvoisuus sairastavuudessa on kasvanut jopa nopeammin kuin tuloerot. TP Työmarkkinakeskusjärjestöjen syyskuun lopulla hyväksymä eläkeratkaisu parantaa nuorten eläkkeitä. Jatkossa työeläkettä alkaa kertyä jo 17-vuotiaana tehdystä työstä, eikä eläkettä laskettaessa palkasta enää vähennetä työntekijän työeläkemaksua. Vuonna 2017 voimaan astuva uudistus kohtelee myös eri ikäryhmiä nykyistä tasapuolisemmin, sillä eläkettä kertyy kunkin vuoden ansioista 1,5 prosenttia vanhuuseläkkeen alaikärajaan saakka. Eläkkeet nousevat nykyjärjestelmään verrattuna myös sen johdosta, että niitä leikkaava elinaikakerroin lievenee vuonna 2027 eläkeiän alarajan noustua 65 vuoteen. Kullekin ikäluokalle erikseen vahvistettavan elinaikakertoimen tarkoitus on rajoittaa elinajan pitenemisestä johtuvaa eläkekustannusten kasvua. Eläkeratkaisussa on tietysti myös huonot puolensa. Useimpien eläkeikä nousee. Eläkkeistä enemmän puheenjohtaja Timo Vallitun kolumnissa sivulla 5. ST I hoittaako Neste investointinsa väen saneerauksen kautta? Joskus on käynyt niin, että kun toimialan johtava yritys aloittaa yt:t, muut firmat seuraavat. Neste on kiistatta kemianteollisuuden lippulaiva, joten toivoa sopii, että alan muut yritykset pitävät päänsä kylmänä. ON OLLUT HARVINAISTA, että joku yritys lähtee ajamaan palkkojen alentamista. Nyt sekin on koettu. Trikootuotteita ja sukkahousuva valmistava Nanso (s. 6) on palkka-alea esittänyt. Yhtiön työntekijät ja toimihenkilöt ovat ajatuksen jyrkästi torjuneet siitä huolimatta, että Nanso on taloudellisissa vaikeuksissa. Ay-liikkeessä ei laajemminkaan uskota palkkojen alentamiseen. Palkka-ale on aina lyhytnäköinen vaihtoehto. Se johtaa kilpailuasetelman vääristymiseen ja mahdollisesti siihen, että bisnes jätetään kehittämättä. Kansantalouden tasolla osotovoiman aleneminen johtaa kysynnään heikkenemiseen, millä on kielteinen vaikutus työllisyyteen. Siis: Palkkojen alentaminen ei ole ratkaisu yritysten eikä kansantalouden ongelmiin. Tuomo Lilja tuomo.lilja@teamliitto.fi TEAMin vaali lähestyvät T EAMin ensimmäiset vaalit käynnistyvät virallisesti heti vuodenvaihteen jälkeen ehdokasasettelulla. Epävirallisesti vaaleja on valmisteltu koko tämä vuosi. Liitto on järjestänyt eri puolilla maata koulutustilaisuuksia, jotta vaalien toteuttaminen sujuisi mahdollismman kitkattomasti. Sähköinen ja postivaali pidetään yhtä aikaa 1.–15.3. Uurnavaaliin on mahdollisuus. Ehdokkaaksi asettuminen on tehty helpoksi. Tässä vaiheessa on mahdotonta sanoa, kuinka paljon ehdokkaita tulee olemaan, mutta karkea ennuste voisi olla noin 700–800. Mitä enemmän ehdokkaita, sitä parempi jäsendemokratian kannalta. Puolessa tusinassa SAK:laisessa liitossa on parin viime vuoden aikana järjestet- TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITON JULKAISU 5. vuosikerta. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893, vuoteen 1916 nimellä Gutenberg TOIMITUS Siltasaarenkatu 2, PL 324, 00531 Helsinki puhelin 09 773 971 faksi 09 753 8511 intiim@teamliitto.fi Tuomo Lilja päätoimittaja 09 7739 7351 Tarja Paajanen toimittaja 09 7739 7326 Sirpa Taskinen toimittaja 09 7739 7337 Tytti Kettunen tiedotuksen assistentti 09 7739 7405 Jonne Kivinen viestinnän sihteeri 09 7739 7309 ULKOASU Hanna Lahti / Huomen GDI LEVIKKI Painosmäärä 63 000 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten osoitteenmuutokset tapahtuvat postin osoitepalvelun kautta. Jäsenten, joilla on osoitteenluovutuskielto, on ilmoitettava muutos liittoon samoin kuin muiden lehden saajien. ILMOITUSMARKKINOINTI Media Tori, Helinä Vuori Ahterikatu 8 A 3 ty vaaleja. Niiden perusteella ainakin demarit ja vasemmistoliittolaiset ovat pytyneet rakentamaan varsin kattavat vaaliliitot. Perussuomalaiset löysivät Metallissa ja JHL:ssä joitain ehdokkaita, mutta eivät Puuliiton ja SEL:n vaaleissa. Kokoomuslaisia ja keskustalaisia ei ay-vaaleissa yleensä ole ollut, mutta tervetuloa TEAMin vaaleihin! Monia TEAMin jäseniä varmaankin pyydetään tai kannustetaan ehdokkaaksi. Kannattaa suhtautua myönteisesti. Mutta samalla kannattaa tarkkaan tsekata, mihin vaaliiliittoon on sitoutumassa. Tuomo Lilja tuomo.lilja@teamliitto.fi 20810 Turku 040 506 1495, helina.vuori@media-tori.fi ILMOITUSHINNAT Tekstisivuilla neliväri-ilmoitukset 1,80 euroa/pmm. Tekstin jälkeen neliväriilmoitukset 1,60 euroa/ pmm, mustavalkoiset 1,10 euro/pmm. OSASTOILMOITUKSET intiim@teamliitto.fi AINEISTOT SÄHKÖPOSTILLA Lehteen tuleva aineisto mieluiten osoitteeseen intiim@teamliitto.fi. Yhteyshenkilö: Tuomo Lilja, puh. 09 773 971, tuomo.lilja@teamliitto.fi PAINOPAIKKA Hämeen Paino Oy, Forssa 2014 Intiim nro 11 I Ajankohtaista 15.10.2014 VEIKKO OLLILA ► MAAILMALTA Ammattitutkinnot 20 vuotta Laki työelämän näyttötutkinnoista astui voimaan 1994. Tutkintoja on tällä hetkellä 374. Jos olisin suorittanut ennustajan näyttötutkinnon, osaisin vastata tähän luotettavasti. Tutkintorintamalla tapahtuu nyt todella paljon, kaikki on myllerryksessä. Tutkintoja koskeva rahoitus muuttunee täydellisesti 2017 alussa, samoin koko tutkintojärjestelmä Johtaja Veikko Ollila ALVARista on nähnyt näköalapaikalta tutkintojärjestelmän kehityksen. Miten näyttötutkintoja pitäisi edelleen kehittää? Mikä ihmetta termi ALVAR tarkoittaa? Ammattitutkintoaineiston laadunvarmistus eli ALVAR liittyy näyttötutkintoihin, joissa tutkinto suoritetaan osoittamalla vaadittu ammattitaito käytännön työsuorituksilla riippumatta siitä, miten taidot on hankittu. ALVARin tehtävä voidaan rinnastaa ylioppilastutkintolautakuntaan. Mitkä ovat ALVARin toiminnan tavoitteet? Päätavoitteena ovat työelämässä luotettavat tutkinnot. Luotettavuus tarkoittaa sitä, että tutkintotodistuksen haltija osaa ne asiat, jotka tutkintotodistuksessa luvataan. Mitä ALVAR ihan käytännössä tekee? Luotettavuuden saavuttamiseksi teemme tutkintoihin ohjeistuksia ja kuvauksia siitä, millaisilla käytännön töillä tutkinnossa tarkoitettu, riittävä ammattitaito voidaan osoittaa. ”ALVARin neuvottelukunnassa on mukana myös TEAM.” Keitä ALVARin toiminnassa on mukana? ALVARin toimintaa ohjaavassa neuvottelukunnassa on mukana muun muassa TEAM ja muita työntekijä- ja työantajajärjestöjä. Onko tutkintojen tarjonta kattava vai puuttuuko sellainen joiltain aloilta? Käsitykseni mukaan nykyisestä tutkintovalikoimasta löytyy 99 prosentin todennäköisyydellä tarvittava tutkinto. Mitä uutta näyttötutkinnoissa on tulossa? Mielestäni arvioijien koulutukseen pitäisi kiinnittää radikaalisti enemmän huomiota. Arvioijat ovat keskeisesti vaikuttamassa koko järjestelmän luotettavuuteen. Ehkä koko systeemi pitäisi tältä osin uudistaa puoliammattilaisuuden suuntaan. Millaisia haasteita näet tulevuudessa? Suurin vaara on siinä, että työelämän tutkinnoiksi tarkoitetut näyttötutkinnot muuttuvat koulutustutkinnoiksi toisten vastaavien joukkoon. Pidän ratkaisevan tärkeänä sitä, että työntekijä- ja työnantajajärjestöt ovat mukana niissä pöydissä, joissa tehdään työelämän tutkintojen tulevaisuutta koskevat tärkeät päätökset. Ehdotan ja toivon, että TEAM tärkeänä työelämän järjestönä on tässä asiassa aktiivinen. Tarja Paajanen VERKKOVINKKI www.alvar.fi HESSUN HERJAT Kunnon työ on harvojen herkkua Kansainvälisenä Kunnon työn päivänä 7. lokakuuta juhlittiin kaikkea sitä, mikä työelämässä on jo kunnossa. Samalla muistutettiin, että kunnon työn ehdot toteutuvat vain harvalla työntekijällä maailmassa. Kaakkois-Aasia on 690 miljoonainen nouseva talousalue ja valtatekijä maailmassa. Kaakkois-Aasian maiden rivakasta, keskimäärin seitsemän prosentin talouskasvusta huolimatta reilut kymmenen prosenttia väestöstä elää alle köyhyysrajan. Talouskasvu ei ole tuonut samassa suhteessa uusia työpaikkoja, eikä se juurikaan ole parantanut työntekijöiden palkka- ja työehtoja. Päinvastoin. Useissa maissa valtaosa väestöstä työskentelee edelleen epävirallisella sektorilla ilman työsopimussuhdetta ja sosiaaliturvaa. Myös huonosti palkattujen ja vailla työsuhdeturvaa työskentelevien pätkätyöntekijöiden määrä lisääntyy koko ajan. Aasian maiden sisäinen työvoiman liikkuvuus on myös lisääntynyt, ja ulkomaalaisten työntekijöiden asema on vieläkin heikompi kuin paikallisten. Teollisuutta edustavan maailmanjärjestön IndustriALL:n jäsenliitot kampanjoivat Kunnon työn päivänä kunnollisten työpaikkojen puolesta eri puolilla Kaakkois-Aasiaa. Esimerkiksi Filippiineillä kampanjoitiin lakialoitteen puolesta, jonka tarkoituksena on hillitä muun muassa vuokratyövoiman käyttöä ja taata vuokratyöntekijöille työsuhdeturva. Ammattiyhdistysliikkeellä on kuitenkin vain vähän mahdollisuuksia muuttaa maan työlainsäädäntöä, sillä järjestäytymisasteen ollessa yksityisellä sektorilla vain viitisen prosenttia, sen neuvotteluvoima on heikko. ! Kumppanuushankkeilla tuloksia Kaakkois-Aasiassa Suomalaiset ammattiliitot ja niiden solidaarisuuskeskus SASK ovat olleet mukana useissa KaakkoisAasian maissa vahvistamassa ammattiyhdistysliikettä. Ajatus ay-liikkeen solidaarisuustyön takana on se, että kun ay-liike on riittävän vahva muuttamaan yhteiskuntaa, se turvaa myös niitä tukevien maiden vakauden. Filippiineillä suomalaiset ovat omalta osaltaan olleet tukemassa ay-liikkeen yhdentymistä. Filippiinien ay-liike oli pitkään pirstaloitunut toisiaan vastaan kilpaileviksi klikeiksi, mutta vuonna 2013 maahan perustettiin uusi ammattiliittojen keskusjärjestö Sentro. Suomalaiset ovat olleet mukana myös Indonesiassa vahvistamassa ammattiliittoja, jotka tekemällä yhteistyötä yli liittorajojen saivat aikaiseksi sosiaaliturvauudistuksen 250 miljoonaisessa jättivaltiossa. Vuoteen 2019 mennessä maassa toteutetaan muun muassa sairausvakuutusjärjestelmä, joka takaa koko väestölle terveydenhuoltopalvelut. Liitot ovat saaneet nostettua myös vähimmäispalkkoja – jopa 30 prosentin harppauksin – vaikka ne edelleenkin ovat kaukana elämiseen riittävästä palkasta. Lisäksi ne ovat saaneet rajoitettua ulkopuolisen työvoiman käyttöä. Stoorisoppi – Työergonomian puutteet ovat kuin pommi, jonka sytyslanka on palamaisillaan loppuun! 3 4 Ajankohtaista LASITEOLLISUUS Pilkingtonin yt:ssä ikävä käänne Lasinvalmistaja Pilkingtonin yt-neuvotteluissa tapahtui viime viikolla ikävä käänne huonompaan. Yt koskee Tampereen ja Ylöjärven tehtaita ja ilmi kävi, että ennuste mahdollisista henkilöstövaikutuksista on laajentunut, jopa aika merkittävästi. Neuvottelujen piirissä on noin 340 henkilöä. Vielä pari viikkoa sitten alustava arvio mahdollisesta henkilöstövaikutuksista koski noin 70 henkilöä. Nyt arviota on tarkennettu, ja se on noussut 110 henkeen. Tiimiläisiä edustava pääluottamusmies Sari Uusivirta sanoo, että määrän nostaminen oli ikävä yllätys. – Taustalla on ilmeisimmin se, että markkinatilanne on poikkeuksellisen kehno. Asiakkaat ovat tulleet varovaisiksi, mikä heijastuu tilauksiin. – Kysyntä piristyy aina keväällä. Nyt on kyse siitä, että jotenkin päästään yli vaikean vaiheen, Uusivirta arvioi. Irtisanomisuhka ei hänen mukaansa ole noussut. Sen sijaan odotettavissa on, että lomautukset ovat laajempia kuin yt:n alkupuolella ennakoitiin. Pilkingtonin yt:n kestoa on pidenentty. Ensimmäinen mahdollinen päätöspäivä on 21.11.2014 ja yt:n seurausvaikutukset alkaisivat asteittain joulukuun aikana. TL ! Aurassa toimiva Reka Kumi on aloittanut yt-menettelyn. Taustalla on käsivalmistus- sekä paisto-osaston kehno tilauskanta. Injektio-osaston tilauskanta näyttää tällä hetkellä olevan hyvällä mallilla koko loppuvuoden. – Varsinaisesta yllätyksestä ei voi puhua, mutta pahalta tietysti tuntuu. Olihan meillä jo yksi syksy jolloin yt-neuvotteluja ei ollutkaan. Yhtiön tarkoituksena on lyhyemmän kaavan mukaiset neuvottelut ja todennäköisinä seurauksina ainakin osastokohtaisia lomautuksia. Irtisanomisilta toivottavasti vältytään, kertoo pääluottamusmies Sami Heikelä. Teknisiä kumituotteita valmistavan Reka Kumin palveluksessa on 48 työntekijää, joista kaksi määräaikaista. Määräaikaisuudet päättyvät marraskuun viimeinen päivä. TL 15.10.2014 Myös Neste Oil saneerauslinjalle TUOMO LILJA Hyvin kannattava valtionyhtiö aikoo hävittää ainakin 250 työpaikkaa. TUOMO LILJA Suomen kemianteollisuuden lippulaiva, öljynjalostaja Neste Oil on ilmoittanut merkittävistä muutoksista yhtiön toiminnassa. Yhtiö aikoo vähentää ainakin 250 henkilöä, yhdistää kahden jalostamon (Porvoo ja Naantali) toiminnot sekä tehdä muutosten yhteydessä 500 miljoonan investoinnit. Viime viikolla annetun pörssitiedotteen mukaan yhtiö aikoo myös sulkea joitakin toimintoja tai luopua niistä. – Pahalta tuntuu aina, kun uhkana on väen vähentäminen, kohdistui se mihin yksikköön tai henkilöstöryhmään tahansa. Aika rajusta luvusta yhtiö lähtee. Eikä 250 ole koko totuus, siihen ei ole laskettu mahdollisia ulkoistuksia mukaan, sanoo Porvoon jalostamon pääluottamusmies Sami Ryynänen todeten samalla, että investoinnit ovat tietysti hyvä asia. Hän painottaa sitä, että Por! KUMITEOLLISUUS Reka Kumilla lomautus-yt I ÖLJYTEOLLISUUS TIETOKULMA ! Intiim nro 11 " Neste Oil on TEAM-alojen suurin työnataja. " Yhtiöllä on öljynjalostamot Porvoossa ja Naantalissa. " Porvoossa työskentelee yli 800 TEAMin jäsentä, Naantalissa n. 200. PERINNE UHATTUNA? Neste Oililla ei koskaan ole toteutettu massairtisanomisia, kertoo pääluottamusmies Sami Ryynänen. ”Suorat irtisanomiset painetaan niin alas kuin mahdollista.” voon operointimiehitystä ei ole mahdollista alentaa. – Jo nyt toimitaan minimimiehityksellä. Hirvittää ajatellakin, että operaattoreita vähennettäisiin. – Muutoin en tässä vaiheessa lähde arvailemaan, mistä ketäkin vähennetään. Neuvottelut alkavat 14.10. ja katsotaan ensin, mitkä ovat yhtiön kortit. Tuolloin, Porvoon osalta erityishuomio kiinnitetään siihen, mitä voimalaitokselle ja sen henkilöstölle on suunnitteilla, samoin kunnossapidolle, Ryynänen lisää. Voimalaitoksen osalta yhtiö aikoo toteuttaa yli 250 miljoonan euron investoinnin yh- teisyrityksessä Veolian ja Borealiksen kanssa. Tässä kohtaa suuri kysymys on, kenen palveluksessa voimalan väki jatkossa on. Porvoon jalostamolta eläköityy vuosittain suunnilleen 20–30 henkilöä. Heille tai osalle heistä tultaneen tarjoamaan eromahdollisuutta ja siihen liittyviä paketteja. Toinen tuotantolinja lakkautetaan Naantalista Nesteen suunnitelmien mukaan Suomen kahden jalostamon toiminnot integroitaisiin tiiviimmin yhteen ja sitä johdettaisiin yhtenä kokonaisuutena. Tuotanto koostuisi Porvoon neljästä tuotantolinjasta ja viidennestä Naantalissa. Toinen Naantalin tuotantolinjoista suljettaisiin. Naantaliin investoidaan 60 miljoonaa euroa. Naantalin jalostamon pääluottamusmies Risto Raitokivi kertoo, että tiedot yhtiön suunnitelmista on otettu vastaan raskain mielin. – Tunnelma on epävarma. Yhtiön rakenne muuttuu, mutta tuotanto kuitenkin jatkuu Naantalissa. Vähennysmäärillä ja -kohteilla en spekuloi, liian moni kysymys on avoinna. Tilanne alkaa selkenemään ensimmäisen yt-kokouksen jälkeen. – Neuvottelut käydään samassa pöydässä, siis me ja porvoolaiset yhdessä. Minä pidän itsestäänselvänä, että työntekijäpuoli lähtee siitä, että suorat irtisanomiset painetaan niin alas kuin mahdollista, Raitokivi sanoo. Muutokset vaikuttaisivat myös siten, että osa työtehtävistä siirtyisi toiselle paikkakunnalle, samalla syntyy myös kokonaan uusia työtehtäviä. KOMMENTTI Huono ja väärä viesti kannattavalta valtionyhtiöltä N este Oil siis käynnistää yt-lain mukaiset neuvottelut vähentääkseen henkilöstöään 250:llä. Tieto tuli pommin tavoin, sillä Neste Oil on kannattava yhtiö. Neuvotteluesityksen perusteella ei ole pääteltävissä, kuinka suuri osuus vähennyksistä kohdistuu mihinkin henkilöstöryhmiin, mutta käsit- tääkseni näin suurella poistolla kaikki henkilöstöryhmät ovat tulilinjalla. Samassa yhteydessä kerrottiin myös mittavista investoinneista. Tämä on hyvä uutinen, joskin sen arvoa himmentää juuri suuri henkilöstön vähentämisuhka. Yt:tä ja sen tuloksia tullaan seuraamaan tarkkaan kaikkien henkilöstöryhmien ja niiden taus- taliittojen toimesta. Kokonaisuutena tämä yt-ilmoitus antaa psykologisesti väärän viestin. Kemianteollisuuden yritykset ovat pärjänneet vähintäänkin kohtuullisesti tämän taantuman aikana. Nesteen kaltaisen valtioenemmistöisen, kannattavan yhtiön saneerausilmoitus hankalassa taantumas- sa, on huono, ellei suorastaan väärä viesti siitä, miten alalla menee. Pelkään esimerkkivaikutusta. Toivottavasti nyt ei käynnistetä valtaisaa yt-kierrosta lähtökohdasta, että kun edes Neste ei pärjää, niin miten mekään voisimme pärjätä. Timo Vallittu Intiim nro 11 I Ajankohtaista 15.10.2014 TEAMin linjat MUOVITEOLLISUUS Uponor tekee Suomen ennätystä Neljä tehdasta lopetetaan yhden vuoden aikana. TUOMO LILJA ! Kylmä kyyti Uponorilla jatkuu. Yhtiö päätti pari viikkoa sitten sulkea Jyväskylän ja Tuusulan kaivojen kokoonpanoyksiköt ja siirtää niiden toiminnot Vaasan ja Nastolan tehtaille. Vajaa vuosi sitten Uponorilla tehtiin päätökset Ulvilan ja Forssan tehtaiden alasajosta. Kaikkinensa neljä tehdasta vuoden sisään kiinni – se taitaa olla Suomen ennätys, hyvin kyseenalainen sellainen. Lopetukset ovat vieneet tai vievät runsaat 120 työpaikkaa, niistä pääosa tuotannon väkeä, siis TEAMin jäseniä. Jyväskylän yksikössä on ollut 7 ja Tuusulassa 8 työntekijää. 120 ei kuitenkaan kerro koko totuutta Uponorin menosta. Todellisuudessa liki 200 työpaikkaa tullaan listimään vuoden aikana. Muutamia viikkoja sitten päättyneen yt-me- nettelyn jälkeen Uponor Infra Oy:stä ja Uponor Suomi Oy:stä nimittäin irtisanotaan yhteensä 70 henkilöä. Heistä noin puolet on työntekijöitä, jotka ovat järjestäytyneet TEAMiin, osin myös Metalliin. Näiden lisäksi 26 henkeä poistuu mm. määräaikaisten sopimusten päättymisen ja eläkkeelle jäämisten myötä. Nastolan tehtaalta vähennetään 7 teamilaista, heistä 1 pääsee eläkkeelle, 3 halusi pois, jolloin kovia irtisanomisia tuli 3. Vaasan tehtaalta vähennetään 21 työntekijää ja 12–15 toimihenkilöä. Epävarmuus jää – Tunnelma tehtaalla on sekava. Kaikkia irtisanomisia ei vielä ole toteutettu. Minun tuntemukseni on, että yt-menettely ei poistanut epävarmuutta tulevaisuudesta, kertoo ammattiosaston puheenjohtaja Kari Koivula. Henkilöstö on tietysti ärsyyntynyt konsernin rajusta saneerauksesta. Siitä seurasi vuorokauden kestänyt ulosmarssi. Yksi tekijä, joka hiertää on, että irtisanomisajalla on työvelvoite. Tämä on uusi linjaus Uponorin henkilöstöpolitiikassa. Uponorin johto on järjestänyt ainakin Nastolan ja Vaasan tehtailla erityisiä infotilaisuuksia, joissa on perusteltu potkuja. Ne tuskin ovat ilmapiiriä parantaneet, ainakaan Kari Koivulan kommentista päätellen. ”Psykologi esitti onnettoman kaavion, että ensin mennään vihan kautta pohjalle ja sieltä sitten noustaan valoisaan tulevaisuuteen. Porukka oli hiljaa...” – Vaasan tilaisuuden lopuksi joku psykologi esitti onnettoman kaavion, jossa selitettiin, että ensin mennään vihan kautta pohjalle ja sieltä sitten noustaan valoisaan tulevaisuuteen. Porukka oli hiljaa... ELÄKEREMONTTI Eläkeneuvottelut osoittivat: paljon on pielessä työpaikoilla ! Syksyn eri määritelmät osoittautuivat perin joustaviksi käsitteiksi, kun eläkeneuvottelijat istuivat sitkeästi työnantantajan palatsin neuvotteluhuoneessa Eteläranta 10:ssä. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly sanoi loppusuoralla, että hänkin siirtyisi jo mieluusti omaan työhuoneeseensa. Tehtiinhän ratkaisua kymmenien vuosien päähän. Neuvottelutilannetta vielä hidasti maan hallituksen asettama ylimääräinen tavoite. Eläkeratkaisun tuli supistaa kestävyysvajetta prosenttiyksiköllä. Ilmeisesti tähän tavoitteeseen päästiin, koska hallitus on valmis viemään päätöksiä eteenpäin. Nyt alkaakin mittava lainsäädäntötyö, joka varmuudella työllistää seuraavaakin eduskuntaa. Työnantajien keskeinen tavoite oli nostaa eläkeikää, jottei eläkemaksuihin tule liikaa paineita. Tähänkin päästiin, sillä laskelmien mukaan eläkemaksuja ei ole tarvetta nostaa. Työeläkkeen alaraja sen sijaan nousee v. 2017 lähtien hiljalleen 65 vuoteen, missä se muuten aiemmin olikin. Harva tosin jäi 5 aikanaan eläkkeelle tuon ikäisenä. Tavoitteena on nytkin nostaa keskimääräistä eläkeikää 62,4 vuoteen. Eläkeikää nostetaan siksi, että ihmisten elinikä pitenee. Satavuotiaita oli Suomessa 1960-luvulla tasan yksi. Nyt heitä on jo satoja ja lisää tulee koko ajan. ”Meillä on niin rankka työelämä, että ihmiset sairastuvat siellä.” Työkyvyttömyys syventää vajetta Paljon puhuttu kestävyysvaje on terminä tylsä, mutta tarkoittaa vakavaa ja vaikeaa asiaa. Ehkä tunnetuin esimerkki siitä miten käy, kun kestävyysvaje paisuu liian suureksi on Kreikka. Kreikka eli velaksi surutta. Velka paisui yli äyräidensä, maan talous romahti ja mm. eläkkeitä on leikattu kovalla kädellä. Eläkkeet romahtivat myös Venäjällä aikanaan, mutta toisesta syystä. Suomen todellinen kestävyysvaje kuitenkin löytyy työelämän sisältä, ei eläkeiästä. Meillä on niin rankka työelämä, että ihmiset sairastuvat siellä. – Työkyvyttömyys on yhteiskunnalle kallista, yksilölle traagista – ja työeläkevakuuttajalle iso pala purtavaksi, kirjoittaa tuore Työeläke-lehti. Bruttokansantuotteesta 2,3 % hupeni työkyvyttömyyseläkkeisiin. Rahassa se vastaa puolta julkisen talouden kestävyysvajeesta. EU-maiden keskiarvo on 1,6 %, joten Suomen työelämässä on jotain pahasti vialla. Erikoistutkija Raija Gould toteaa lehden asiantuntija-artikkelissa, että työkyvyttömyyseläkkeen hakijat eivät halua pysyvästi eläkkeelle. Osatyökyvyttömyyseläkkeeseen työn jatkuminen liittyy luontevasti, mutta myös joka viides täyden työkyvyttömyyseläkkeen hakija pitää työhön paluuta mahdollisena. Olisikin hyvä, jos polkuja takaisin töihin mietittäisiin kunnolla. Tässä kohtaa eläkeuudistus jäi puolitiehen. Juhani Aro Elämää ja eläkeikää V uosia kestäneen julkisen keskustelun ja työmarkkinajärjestöjen pitkien neuvottelujen jälkeen on syntynyt neuvottelutulos siitä, miten tulevaisuudessa jäädään eläkkeelle ja millaisilta ne tulevaisuuden eläkkeet näyttävät. Syntynyt ratkaisu ei ole yksiselitteinen ja lopputulema riippuu, miltä kannalta sitä katsee. Itse katson eläkkeelle jäännin alaikärajan noston olevan ratkaisun hankalin osa, vaikka kokonaisuus sisältääkin merkittävän määrän erilaisia parannuksia nykyiseen järjestelmään. On oikeutettua kysyä ja myös vaatia vastauksia siihen, miksi muutoksia tehtiin ja pitikö niitä tehdä? Suomalainen eläkejärjestelmä ei ole, eikä toivottavasti koskaan tulekaan maksuvalmiuskriisiin. Meillä on kuitenkin tilanne, jossa eläkkeelle jäävät ihmiset elävät entistä pitempään, mikä sinällään on hyvä juttu, mutta se osaltaan luo paineita eläkejärjestelmää kohtaan. Tarjolla olisi ollut pelkistettynä kolme huonohkoa vaihtoehtoa: 1. eläkkeelle jäännin alarajan korottaminen, joka johtaa eläkeiän nousuun niiden osalta, joiden työkyky on kunnossa tai vähintäänkin kohtuullisella tasolla, 2. eläkemaksuja korotetaan merkittävästi, ja aikaisempaan sopimukseen perustuen puolet korotuksesta olisi tullut palkansaajien maksettavaksi, 3. että etuuksia, siis eläkkeitä jatkossa leikataan. Kaikki nämä vaihtoehdot maistuvat suussa vähintäänkin huonoilta, osa suorastaan happamilta. Eläkeuudistuksen ehkä merkittävin muutos on, että jatkossa työeläkemaksu ei enää pienennä eläkkeen määrää, kuten nykyisellään. Tulevaisuudessa myös elinaikakerrointa loivennetaan ja työeläkemaksun taso näyttäisi näillä uudistuksilla pysyvän kutakuinkin nykyisellään. Viime hetken riita kohdistui siihen, että pitkään opiskelleiden edusmiehenä toimiva Akava vaati että ennen eläkkeellejäänti-ikää tulee edelleen olla muita palkansaajia parempi eläkekarttuma. Itse katselen tätä asiaa niin, että jos henkilöillä on sama palkka ja sama työssäoloaika, niin eläkkeenkin pitää olla sama. Sillä, missä kohtaa työssäolovuodet suorittaa, ei saa olla merkitystä, semminkin, kun ne työssä olleet kanssasisaret- ja veljet ovat pääosin maksaneet sen ilmaisen opiskelun sille pitempään opiskelleelle. Uusi järjestelmä pitää sisällään uudistuksen, jonka perusteista tullaan vielä vääntämään kättä: missä kohtaa eläkkeelle jäännin perusteet täyttyvät? Tarkoitan tällä eläkejärjestelmään syntynyttä uutta käsitettä ”työuraeläke”. Tälle vaihtoehdolle, jota sinänsä pidän järkevänä ja hyvänä eläkejärjestelmän osasena, ei toistaiseksi ole olemassa kunnollista sisältöä. Olemme siis yhden keskeisen osan osalta odottamassa valmistelua tulevan lain sisällöstä. Tässä kohtaa onkin oltava tarkkana, tulevalla ohjeistuksella voidaan järjestelmästä tehdä sellainen, ettei sen kautta eläkelöityminen ole juurikaan mahdollista. *** TOISEKSI NUORIN lapsenlapseni ja tytöistä vanhempi Eve- liina on oppinut lausumaan tai toistamaan tai jotain, siis kuitenkin puhumaan kuulemiaan sanoja nopeasti ja varoittamatta. ”Pappa töissä” kuulosti minusta ihanalta kotiin tultuani. Mutta jotain myöhemmin illalla kuultua en halua toistaa, mistä lie kuullut, no ainahan päiväkotia jne. voi syyttää, mutta siihen en tässä ryhdy. Olen monta kertaa miettinyt, miksen muista omien kersojeni osalta mitään samanlaisia hauskoja juttuja. Eritoten nyt kaipaan lapsenlapsia meille kylään ja yöksi – ennen vanhaan olisin ollut valmis lähettämään lapset mummulaan milloin vain! Timo Vallittu timo.vallittu@teamliitto.fi Kirjoittaja on TEAMin puheenjohtaja 6 Ajankohtaista Intiim nro 11 KEMIAN PERUSTEOLLISUUS ho on osoittanut kiinnostusta kompaktointilinjan ostamiseen. Sen osalta neuvottelut ovat kesken. – Lisäksi yt:ssä on ollut esillä henkilösiirrot Yaran muille tehtaille. Eläköitymisratkaisu on mahdollista löytää 3–4 henkilölle. Tukipaketien osalta neuvotelut ovat edenneet hyvin, Puotiniemi kuvailee. Yara on ollut varsin kan- nattava yhtiö ja sillä on mahdollisuus ja ilmeisti myös halua hoitaa Harjavallan yt asiallisesti. Puotiniemi vahvistaa tämän. – Neuvottelusuhteemme työnantajan kanssa on toimiva ja uskomme, että molemmat osapuolet ovat valmiita vilpittömästi tekemään kaikkensa työllistymistä tukevien ratkaisujen eteen. TL KUMITEOLLISUUS Nokian Renkaat: Lakonuhka esti irtisanomiset Nokian Renkaat Oyj:n tehtaalla, autonrengaspuolella, sattui syyskuun lopulla mielenkiintoinen tapaus. Tehtaan työntekijät pitivät 22.9. työmaakokouksen, jossa päätettiin vuorokauden mittaisesta mielenilmauslakosta vastatoimena työnantajan ilmoittamalle irtisanomistarpeelle ! sekä 0–40-sopimuslaisten samanaikaiselle käytölle. Yhtiö suunnitteli käynnissä olevassa yt-menettelyssä yhdeksän työntekijän irtisanomista. Pääluottamusmies Petri Sorvali ilmoitti työmaakokouksen jälkeen työantajalle protestista, jonka piti alkaa jo seuraavana aamuna. Ei ku- lunut pitkääkään aikaa, kun työnantajan edustaja tiedusteli pääluottamusmieheltä, peruuntuuko protesti, jos irtisanomiset vedetään takaisin. Pääluottamusmies vastasi myöntävästi edellytyksellä, että saa lupauksen kirjallisena. Potkut peruuntuivat eikä protestia käynnistetty. TL Nanson väki ei suostu palkkojen alentamiseen Suomalaisen vaateteollisuuden ahdinko jatkuu. Lokakuun alussa julkisuuteen tuli tieto, että perinteinen vaatevalmistaja Nanso etsisi säästökohteita palkoista ja yritys kaavailisi Hämeenlinnan logistiikkakeskuksen väelle tuntuvia palkanalennuksia. Työntekijät kuitenkin katsoivat, että jo ennestään hyvin matalapalkkaisella alalla palkanalennuksiin ei ole missään tilanteessa mahdollisuus suostua. Työntekijät ilmaisivat kollektiivisen ja yksimielisen mielipiteensä ulosmarssilla. Ulosmarssia seuranneissa osapuolien välisissä neuvotteluissa työntekijät ja myös toimihenkilöt toistivat ehdottoman kielteisen kantansa palkanalennuksiin. Pääluottamusmies Helena Oivo sanoo, että säästötavoitteet ovat edelleen olemassa, mutta keinot, joilla ne saavutettaisiin, ovat nyt auki. – Työantaja on kertonut omat ehdotuksensa ja työntekijät omansa. Neuvottelujen tässä vaiheessa asiasta ei voi sanoa enempää. ! Mietipä hetki, Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tiesithän, että sinäkin olet oikeutettu Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen*. Tee laskelma osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi. Summat voivat yllättää. Katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti. henkivakuutuskuntoon.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013 if.fi 010 19 19 19 Helena Oivo – Odotamme kuitenkin, että säästötavoitteet voitaisiin saavuttaa hieman inhimillisemmillä keinoilla kuin palkanalennuksilla. Keinoja etsitään. – Kaikki kivet varmaan yritetään nyt kääntää. Oivo kertoo, että neuvottelujen lopuksi työantaja esitti ytkutsun. Yt alkaa 16.10. Nanson Hämeenlinnan logistiikkakeskuksessa on yli 40, Nokian tehtaalla ja Tornion sukkatehtaalla noin 110 teamilaista. TP SUOMEN * EDULLISIN KETÄ VARTEN HENKIVAKUUTUS HANKITAAN. K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA 15.10.2014 ULOSMARSSI Yaran Harjavallan tehtaalla etsitään toiminnan jatkajaa ! Yaran Harjavallan tehtaalla on käyty viime viikkoina tiiviitä yt-neuvotteluja. Paljon on pelissä: Yara on lopettamassa tuotantoa paikkakunnalta ja uhan alla on 45 työpaikkaa, joista noin 35 teamilaisten. Toivoton tilanne ei kuitenkaan ole. Tehtaan TEAM-väen osalta neuvotteluja vetävä Raimo Puotiniemi kertoo, että tuotanto on kannattavaa, joten ulkopuolinen ta- I Intiim nro 11 I Ajankohtaista 15.10.2014 7 ALMA MEDIA ► YLI RAJOJEN Liitot arvostelevat vapaakauppasopimuksia Kanadan ja Yhdysvaltojen teollisuuden työntekijöitä edustava USW ja isobritannialainen Unite The Union vastustavat Kanadan ja Euroopan unionin välistä vapaakauppasopimusta. Kanada ja EU pääsivät sopimuksesta yhteisymmärrykseen 26.9. Kanadassa. Sen arvioidaan lisäävän tavara- ja palvelukauppaa 23 prosentilla eli 26 miljardilla eurolla. Sopimus käsitellään vielä EU:n toimielimissä ja se astunee voimaan vuonna 2016. Ammattiliitot vastustavat erityisesti investoija–valtio-riitojenratkaisumekanismia, jonka tarkoituksena on suojata yritysten investointeja viemällä riitojen ratkaisu kansallisilta tuomioistuimilta kansainvälisille välimiestuomioistuimille. Liitot pelkäävät myös, että sopimus toimii esimerkkinä USA:n ja EU:n väliselle vapaakauppasopimukselle, ja että kauppasopimusta käytetään heikentämään eurooppalaisia työelämän standardeja. ! ALAMÄKI JATKUU. Graafisen teollisuuden yt-ruuhkalle ei näy loppua. GRAAFINEN ALA Tehdaspalon uhrit odottavat yhä korvauksia Pakistanissa Erwekon yt vei 14 työpaikkaa Helsingissä, Oulussa ja Rovaniemellä toimiva painotalo Erweko Oy on saanut päätökseen tämän vuoden toisen yt-menettelynsä. Kun vielä kesäkuussa yt:stä seurasi lomautuksia, nyt päätös on paljon ankarampi: työpaikkoja häviää 14. Yhtiön ilmoittama alkuperäinen kustannussäästötarve oli 22 miestyövuotta. Vähennysten jälkeen Erwekon koko henkilöstövahvuudeksi jää 85. Helsingin yksikössä tuotantoa supistetaan ja organisoidaan uudelleen. Näiden seurauksena tuotannon henkilöstötarve vähenee kahdeksalla. Henkilöstövähennyksestä kolmea ehdotetaan toteutettavak! si pitkillä lomautuksilla. Tuotannossa esitetään myös siirryttävän joustavaan työaikajärjestelmään ensi vuoden alkuun mennessä. Rovaniemen yksikkö alas Rovaniemen tuotantotoiminta lopetetaan maaliskuun 2015 loppuun mennessä, jonka seurauksena tuotannon henkilöstötarve vähenee neljällä. Oulussa 8-värisellä rullakoneella otetaan tarvittaessa käyttöön kolmas vuoro, jonka seurauksena tuotannon henkilöstötarve kasvaa neljällä. Oulussa avautuvia paikkoja tarjotaan Helsingistä ja Rovaniemeltä irtisanottaville. Myös Ou- lun tuotannossa esitetään siirryttävän joustavaan työaikajärjestelmään ensi vuoden alkuun mennessä. Toimihenkilöiden määrä vähenee sekä Helsingissä että Oulussa yhteensä kuudella. Näiden toimien jälkeen tuotantoon jää Helsingissä noin 25 henkeä ja Ouluun noin 36. Koko yhtiön henkilöstömäärä tulee olemaan noin 85 henkeä molemmat yksiköt mukaan lukien. Erweko on Kalevan omistama tytäryhtiö. Yhtiön tuotteita ovat painetut markkinointiesitteet, painetut asiakaslehdet ja painettu suoramarkkinointi. Tuomo Lilja Graafisella alalla käynnissa 6 yt:tä Erwekon lisäksi graafisella alalla on menossa puolen tusinaa muutakin yt:tä. Vakavin tilanne näyttää olevan turkulaiseen TS-Yhtymään kuuluvalla Hansaprintillä, jonka yt alkoi 22.9. Yt koskee Printyksikköä ja Direct-yksikön Vantaan esivalmistusta. Yt:n perusteena ovat tuotannolliset ja taloudelliset syyt sekä toiminnan uudelleenjärjestelyt kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. – Mahdolliset henkilöstövaikutukset koskevat toistaiseksi lomautusten, osa-aikaistamisten ja irtisanomisten osalta alustavien arvioiden mukaan korkeintaan 44 henkilöä, josta 40 on työntekijöiden henkilöstöryhmistä, kertoo pääluottamusmies Mikael Kaartoaho. ! Sanoma Oyj:ssä on menossa kaksi graafisia toimihenkilöitä koskevaa yt:tä, jotka suunnitelman mukaan päättyvät viikolla 42. Keskisuomalainen-konserniin kuuluva Mediasepät Oy käynnisti yt-menettelyn 10.10. Neuvottelut koskevat koko henkilöstöä. Väkeä yhtiön palveluksessa on yli sata, heistä pääosa kirjatyöntekijöitä. Graafisia toimihenkilöitä on neljä. Henkilöstövaikutuksista ei ole sanottu mitään tarkkaa. Yt:ssä tutkitaan eri vaihtoehtoja liiketoiminnan ja toimintojen uudelleenorganisointiin. Mediaseppien toimipaikat ovat Jyväskylässä, Kuopiossa, Iisalmessa, Pieksämäellä sekä Tuusulassa ja Vantaalla. Painotalo PunaMusta käyn- nisti Joensuun tuotantolaitoksellaan yt-menettelyn 13.10. Neuvotteluiden piirissä on 60 henkilöä eri osastoilta. Yhteensä Joensuun yksikössä työskentelee noin 200 henkilöä. Yhtiön tavoitteena on tuotannon tehostaminen. Käytännössä se merkitsee yhtiön mukaan enintään yhdeksän henkilön irtisanomista. Pääluottamusmies Santtu Turtianen on kuitenkin toiveikas sen suhteen, että kyse olisi pikemminkin työnkuvan muutoksista. Esa Lehtipaino Oy on käynnistänyt yt:n. Yhtiön palveluksessa on 31 henkilöä, heistä noin 20 kirjatyöntekijöitä. Yhtiön arvion mukaan uudelleenorganisointi merkitsee enintään kuuden henkilön työsuhteen päättymistä. ! Syyskuussa tuli kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun Ali Enterprisesin vaatetustehtaassa sattui tuhoisa tulipalo Karachissa, Pakistanissa. Tehdaspalossa kuoli 259 työntekijää, loukkaantui satoja ja puolitoistatuhatta ihmistä jäi ilman työpaikkaa. Osa surmansa saaneiden työntekijöiden perheistä on saanut osittaisen korvauksen, mutta monet muut uhrit odottavat yhä korvausta. Ammattiliittojen ja kansalaisjärjestöjen kansainvälisen painostuksen seurauksena muun muassa saksalainen muotimerkki Kik, joka käytti tehdasta alihankkijanaan, on sitoutunut maksamaan korvauksia alustavasti 800 000 euron edestä. Lääkevalmistaja irtisanoo liiton jäseniä Turkissa Turkkilainen lääkevalmistaja Deva on irtisanonut 24 työntekijäänsä ammattiliittoon liittymisen takia. Työntekijöitä edustavan Petrol-Isin mukaan vuosikymmeniä kestäneet työmarkkinasuhteet yhtiön johdon kanssa katkesivat neljä vuotta sitten, kun johto ilmoitti lopettavansa työehtosopimuksista neuvottelemisen liiton kanssa, ja solmivansa jatkossa vain yksilöllisiä sopimuksia. Tämän jälkeen palkka- ja työolosuhteet sekä työturvallisuus Devan tuotantolaitoksissa ovat huonontuneet. Viime kesäkuussa Petrol-Is aloitti kampanjoinnin, jonka seurauksena suurin osa työntekijöistä liittyi uudestaan liittoon. Tähän yhtiön johto vastasi irtisanomalla 24 liittoon liittynyttä työntekijää. Petrol-Is on järjestänyt mielenosoituksia Devan toimitilojen edustalla Isanbulissa ja vaatii johtoa käynnistämään työmarkkinasuhteet liiton kanssa uudestaan. ! Egyptin liitot vaativat kunnon palkkoja Teollisuutta edustavan maailmanjärjestön IndustriALL:n tuella vastikään perustettu Egyptin itsenäisten ammattiliittojen keskusjärjestö vaatii maahan elämiseen riittävää vähimmäispalkkaa. Ammattiliitot ovat taistelleet vähimmäispalkan puolesta jo vuosia. Niiden mukaan olemassa oleva palkkarakenne on sekava, ja se on johtanut siihen, että samasta työstä maksetaan eri palkkoja. Vihdoin tänä vuonna Egyptin hallitus hyväksyi vähimmäispalkkalain, joka takaa 133 euron vähimmäiskuukausipalkan valtion työntekijöille. Nyt ammattiliitot vaativat lain ulottamista yksityiselle sektorille ja elinkustannusten nousun huomioivaa korotusta. ! 8 Ajankohtaista Intiim nro 11 I 15.10.2014 TYÖELÄMÄTAIDOT Työelämä on monelle nuorelle ”musta Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat saavat liian vähän opetusta työelämätaidoissa. TARJA AHOKAS ! Viralliseen opetussuunnitelmaan kirjattu yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto -kurssi (YYT) on monissa opinahjoissa irrallaan varsinaisesta työssäoppimisjaksosta eikä anna riittäviä valmiuksia nykyisen työelämän haasteisiin. Mikä ero on työsopimuksella ja työehtosopimuksella? Millaiset oikeudet ja velvollisuudet minulla on osana työyhteisöä? Mitä tarkoittavat työyhteisötaidot? Entä työturvallisuus? Mikä sen rooli on juuri minun ammatissani ja työssäni? Riittääkö, että hoidan hyvin ja hiljaa oman hommani vai olisiko syytä osallistua työyhteisön yhteisiin tilaisuuksiin, jos sellaisia on tarjolla? Ja kuinka ihmeessä toimin, jos eteeni tarjoutuu mahdollisuus oman yrityksen perustamiseen? – Nämä ja monet muut työelämätaitoihin liittyvät kysymykset ovat perusasioita, jotka jokaisen ammatillisesta oppilaitoksesta valmistuneen pitäisi ainakin virallisen opetussuunnitelman mukaan tietää ja hallita. Näin ei kuitenkaan ole, koska niiden opettamiseen TALOUS Säästöpolitiikka toi Suomeen kestolaman Suomen talouden lamaantuminen ei johdu ay-liikkeen ”ulosmittaamista” liian suurista palkankorotuksista eikä tehottomasta julkisesta sektorista, vaan talouspolitiikan epäonnistumisesta. MARKKU VUORIO Valtamedian luottoekonomistit ja muut mielipidevaikuttajat laukovat toinen toistaan synkempiä arvioita Suomen talouden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh julisti Elinkeinoelämän valtuuskunnan herätyskokouksessa, että Suomi on sairas, eikä ! sairaalla voi olla kilpailukykyä. Hänen mukaansa talouden riippakivinä ovat rikastumista vaikeuttava kireä verotus ja tehoton julkinen sektori. Lääkkeeksi tautiin Stadigh tarjosi rajuja julkisten menojen leikkauksia ja veroalennuksia. Ruotsiin muuttanut Sammon suuromistaja Björn Wahlroos täsmensi syyskuussa kuponginleikkaajien käsi- tyksiä siitä, mihin suuntaan yhteiskuntaa pitäisi kehittää. Räväköistä, sokeaan markkinauskoon perustuvista mielipiteistään tunnettu ”koko kansan Nalle” vaati veroalen ja julkisten menojen leikkausten lisäksi yleissitovien työehtosopimusten purkamista, työttömyysturvan huonontamista ja yhteisöveron poistamista. Pääministeri Alexander Stubb puolestaan kehui estottomasti uutistoimisto Reutersille hänen vaalikampanjaansa rahalahjoituksella tukeneen Wahlroosin uudistusehdotuksia. Alexander Stubbin mielestä niiden läpivieminen on silti toistaiseksi poliittisesti mahdotonta. Analyysi pielessä Taloudellinen ja poliittinen eliitti hokeekin taas nyt yhteen ääneen samaa mantraa kuin 1990-luvun suuren itse aiheutetun laman aikana. Sen mukaan Suomen talousvaikeudet johtuvat kilpailijamaita korkeammista palkoista, liian hyvätasoisista julkisista palveluista ja joutenoloon kannustavasta sosiaaliturvasta. Heidän mielestään Suomen talouden ongelmat ovat rakenteellisia eikä niitä pystytä ratkaisemaan elvyttävällä finanssipolitiikalla, vaan talouden nousuun kääntämiseksi tarvitaan ”palkkamalttia”, julkisen sektorin kutistamista ja muita rakenteellisia uudistuksia. Eliittien analyysi Suomen talouskasvun pysähtymisen syistä on kuitenkin niin pahasti pielessä, että heidän tuputtamiensa uudistusten toteuttaminen olisi sulaa hulluutta. Hyvinvointivaltio on kilpailuvaltti Valtamedian tarina Suomen talouden kilpailukyvyn romahtamisesta on sekin temmattu tuulesta. Maailman talousfoorumin (WEF) syyskuun alussa ilmestyneessä raportissa Suomi rankattiin maailman neljänneksi kilpailukykyisimmäksi valtioksi. Jo kolmatta vuotta jatkuva lama ei siten johdu suomalaisen hyvinvointimallin raken- Intiim nro 11 I Ajankohtaista 15.10.2014 9 TURVAJALKINEET Sievin jalkineella yt aukko” ARI NAKARI AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA PUUTTEITA. Palkoista, työajoista, turvallisuudesta ja monista muista ay-liikkeen asioista ei amiskoulutuksessa paljon puhuta. ja opiskeluun on varattu liian vähän aikaa, kehittämispäällikkö Hannu Siltala TEAM Teollisuusalojen ammattiliitosta sanoo. Jokaiselle YYT-kurssin aiheelle on varattu opetuksessa aikaa vajaa viikko. Lisäksi opiskelijoiden työkykyä ylläpidetään ja siihen kannustetaan reilun viikon pituisella liikunta- ja terveystieto -kurssilla. Siltalalla on mutu-tuntuma, jonka mukaan työelämätaitojen opetuksen taso vaihtelee eri oppilaitoksissa. Kattavaa selvitystä asiasta ei ole tehty. Ajoittain työpaikoilta kantautuu huhuja, kuulopuheita ja jopa väittämiä, joista hurjimpien mukaan osa nuorista ei ymmärrä edes työaikojen merkitystä. Siltala ei allekirjoita läheskään kaikkia huhuja, vaan muistuttaa Juha Häkkisen SAK:lle taannoin tekemästä selvityksestä. Häkkisen suppeahkossa Oikeudet ja velvollisuudet hallussa? Selvitys ammattiin opiskelevien työelämätaidoista -työssä tultiin tulokseen, että valtaosalla nuorista tärkeimmät työelämätaidot olivat hallus- Fantastisen huonoa talouspolitiikkaa Björn Wahlroos teellisista heikkouksista, kuten ”talousviisaat” väittävät, vaan viime vuosina harjoitetun talouspolitiikan virheistä. Turva- ja ammattijalkineita valmistava Sievin Jalkine aloitti yt-neuvottelut 8.10. Neuvottelut koskevat koko henkilökunta eli yhteensä 500 henkilöä. Pääluottamusmies Pentti Iso-Aho sanoo, että neuvottelut käydään enintään 90 päivän lomautuksista. Iso-Aho sanoo, että kysymys on yleismaailmallisesta tilanteesta, joka väkisin heijastuu turva- ja ammattijalkineiden menekkiin. Nyt (9.10.) selvitellään taustoja. Neuvottelut jatkuvat normaalin ajan eli kuusi viikkoa. Seuraava neuvottelu on 15.10. Tilanteeseen on Iso-Ahon mukaan johtanut se, että tällä hetkellä tuotantokapasiteetti on isompi kuin kysyntä – Varaston kehitystä on seurailtu. Toki meillä on vielä pekkasiakin käyttämättä. Täytyy katsoa, miten jatko menee ja miten pahalta alkaa näyttää. Sievin Jalkine on suurin Pohjois-Eurooppalainen turvajalkineiden valmistaja. TP ! Jyrki Kataisen hallitus asetti vuonna 2011 tärkeimmiksi tavoitteikseen hyvinvointivaltion vahvistamisen, työttömyysasteen painamisen alle 5 prosentin ja valtion velan BKT-osuuden kääntäminen laskuun kuluvan vaalikauden aikana. Tällä hetkellä tavoitteiden toteutumisesta ei ole pienintäkään toivoa. Hallituskauden alussa päättäjät uskoivat, että Suomen talous nousee vientikysynnän kasvun varassa uuteen kukoistukseen. Valittu strategia oli kuitenkin tuhoon tuomittu sen jälkeen, kun Eurooppa vajosi uudelleen taantumaan ennen kaikkea Saksan kaikilta EUmailta vaatiman vyönkiristyspolitiikan tuloksena. Kansainvälisen valuuttarahaston tutkimusten mukaan keskeisimpänä syynä EU-mai- sa. Opettajat puolestaan kokivat, ettei heillä ollut riittävästi aikaa ja resursseja opettaa työelämätaitoja nuorille. Luottamushenkilöt mukaan opetukseen Innostava opettaja herättää nuorten mielenkiinnon työelämätaitoja kohtaan. Hannu Siltalan mielestä opettajien ohella koulut voisivat käyttää YYT-aineiden opettamisessa ammattiliittojen paikallisia luottamushenkilöitä. Riittääkö, että hoidan hiljaa oman hommani vai olisiko syytä osallistua työyhteisön yhteisiin tilaisuuksiin? – Kuka osaisi paremmin kertoa tuleville työntekijöille työelämän ja tulevan ammatin tosiasioita kuin alan luottamushenkilö? Joissakin kouluissa heitä käytetäänkin apuna. Osa kouluista kuitenkin suhtautuu ay-liikkeen edustajan läsnä oloon oppitunneilla nuivasti. Tähänkin Siltalalla on resepti. – Kutsutaan mukaan myös työnantajapuolen edustajat. Nuoret ovat valmistuessaan tulevia työntekijöitä. Tulevalle työntekijälle sekä työnantajan että luottamushenkilön antama opetus muodostaisivat hyvän kokonaisuuden. Siltala on valmis karsimaan nykyisestä teoriaopetuksesta ainakin osan yrityselämää koskevaa osuutta ja tekemään samalla tilaa muulle työelämätaitojen opiskelulle. – Aika harva ammatillisesta oppilaitoksesta valmistunut nuori perustaa heti oman yrityksen. Yrityselämän saloja voi opiskella myöhemminkin, hän uskoo. Kansalaiskasvatusta nuorten työpaikoille SAK:n koulutuspäällikkö Mikko Koskinen pitää ammatillisista oppilaitoksista valmistuvien yhteiskunta-, yritys- ja työelämätaitojen opetusta osana kaikille kuuluvia kansalaistaitoja. – Lähdenkin liikkeelle siitä, että YYT-kurssi tarjoaa oppilaille kansalaiskasvatusta. Tosin nykyisellään sitä tarjotaan aivan liian vähän ja teoriaopetus on liian irrallaan työssäoppimisjaksoista. YYT-taitoja opiskellaan teorian pohjalta erillään vähintään 20 opintoviikon työharjoittelusta. Koskinen lähentäisi teorian ja käytännön opetusta. – Olisiko mahdollista, että esimerkiksi työelämätaitoja opiskeltaisiin juuri ennen työharjoittelua tai päinvastoin? Oppilaitokset voivat hyvin sopia työpaikkojen kanssa tällaisesta järjestelystä, sillä niillä on viime kädessä vastuu opetuksen toteuttamisesta. den talouksien heikkoon kehitykseen on ollut se, että ”säästöpolitiikan” lamauttavia vaikutuksia on systemaattisesti aliarvioitu. Myös Suomen päättäjiltä pääsi yleiseurooppalaisessa vyönkiristyshuumassa unohtumaan se taloushistorian opettama viisaus, että taantumassa julkisia menoja pitää lisätä eikä leikata. Suomen talous olisi nyt mitä todennäköisimmin vakaalla kasvu-uralla, jos Kataisen hallitus olisi vientikysynnän hiipuessa lykännyt julkisen talouden sopeutustoimia ja investoinut hulvattoman halvalla velkarahalla koulutukseen, hyvinvointipalveluihin, asuntoihin ja muihin työllisyyttä ja kasvua vahvistaviin hankkeisiin. Ei hyvältä näytä Euro-alueen talouskasvu painui kesän aikana uudelleen pakkaselle. Tämän johdosta vientikysynnän piristyminen ei nosta Suomen lamassa kyntävää taloutta pinnalle tuota pikaa. Avaimet kohisten kasvavan työttömyyden alas painamiseksi ja talouden pyörien vauhdittamiseksi ovat nyt kokonaan hallituksen käsissä. Se ei kuitenkaan näytä oppineen mitään edeltäjänsä virheistä, vaan Kataisen hallituksen aikana harjoitettua ”vastuullista” talouspolitiikkaa on ”tehostettu” vetämällä vyötä entistä kireämmälle. Ensi vuoden budjettiesityksessä kotimarkkinoiden kysyntää on tarkoitus leikata 2,7 miljardilla eurolla. Se on täysin älytöntä, taantumaa tietoisesti pitkittävää finanssipolitiikkaa. Talouspolitiikan suunnan muuttamiseen olisi nyt akuutti tarve, mutta siihen ei ole poliittista tahtoa. LASIALAT Lasi-Lipposen yt ohi Oululaisen V.E. Lipposen ytneuvottelu on päättynyt. Lopputuloksena on viiden teamilaisen irtisanomiseen. Irtisanomisten jälkeen Lipposelle jää noin 20 teamilaista, jotka tekevät toukokuuhun asti lyhennettyä työviikkoa. Toimihenkilöihin irtisanomiset eivät kohdistuneet yhtä ankarasti. Vain yksi toimihenkilö irtisanottiin. Pääluottamusmies Rauno Kamula sanoo, että nyt eletään ankaria aikoja. Hän kertoo, että neuvottelut eivät sinänsä tulleet yllätyksenä, vaan töiden väheneminen oli kyllä ollut nähtävissä jo jonkin aikaa. V.E. Lipponen on 100-vuotias lasitusalan perheyritys. TP ! GRAAFINEN ALA Toimittajille uusi tes Suomen Journalistiliitto ja Viestinnän Keskusliitto ovat sopineet uudesta työehtosopimuksesta. Sopimuskausi alkaa 1.10. 2014 ja päättyy 30.11. 2016. Sopimus nostaa lehdistön palkkoja 1.1.2015 yleiskorotuksella 0,4 prosenttia. Toinen korotusasema on 1.1.2016, jolloin yleiskorotuksella palkkoja nostetaan 20 eurolla kuukaudessa. Toukokuussa tulee vielä 0,4 prosentin yrityskohtainen paikallisesti sovittava erä. Työantajat esittivät liitolle kuudennen lomaviikon poistamista, mutta liitto torjui esityksen. ! 10 Ajankohtaista Intiim nro 11 I 15.10.2014 TUOMO LILJA JALOSTAMOILLA LAKAA YT. Porvoon jalostamon varapääluottamusmies ismo Raatesalmi edustaa 800 TEAMin jäsentä. NUORI LUOTTAMUSMIES ”En siedä epäoikeudenmukaisuutta” Nuori luottamusmies valmistautuu ensimmäiseen vakavaan koitokseensa. TUOMO LILJA ! Ollaan Porvoon jalostamolla pääluottamusmiehen kopissa. Ryynäsen Sami on matkoilla ja tuuraajana toimii 33-vuotias nuori mies, varapääluotto Ismo Raatesalmi. Hän on rauhallisen oloinen, vaikka ihan varmasti jalostamolla kuplii pinnan alla. Työnantaja Neste Oil nimittäin ilmoitti pari päivää ennen tätä haastattelua, että edessä on yt-neuvottelu, joka saattaa viedä 250 työpaikkaa, ”pääosin Suomesta”, siis Porvoon ja Naantalin jalostamoilta. – Aika paljon olen porukan kanssa kerennyt yyteestä juttelemaan. Yleistunnelma on odottava. Tuntuu siltä, että monet vertaavat tilannetta vuoteen 2009, jolloin täällä oli viimeisin iso yt-menettely. Silloin selvittiin eläkejärjestelyillä. Toki liikkuu paljon huhuja ja spekulaatioita ja moni tuntuu kantavan huolta esimerkiksi siitä, ulkoistetaanko meidän voimalaitos, Ismo sanailee. – Mutta kuvio alkaa selvitä, kun yt lähtee käyntiin. Toistaiseksi ollaan pörssitiedotteen ja tiedotustilaisuuksien varassa, Ismo lisää. Yt-neuvottelijoiden vastuu on tässä tapauksessa todella suuri, sillä Neste Oil aikoo tehdä perustavaa laatua olevia muutoksia systeemeihinsä. Porvoon jalostamolla on 800 tuotannon työntekijää, siis TEAMin jäseniä ja Naantalissakin 200. Asetelman hyvä puoli on siinä, että Neste tekee jättiläisinvestointeja ja huono puoli siinä, että väkeä vähennetään ja ehkä siirretään paikasta toiseen ja ehkä tehtäviin tulee muutoksia ja ehkä tulee toimintojen ulkoistuksia. Alle kolmikymppisenä luottamusmieheksi Ismo on ollut jalostamolla useampaan otteeseen, ensimmäisen kerran jo vuonna 2001. Sitten hän lähti Mikkeliin opiskelemaan tieto- ja mediatekniikkaa, mutta palasi jalostamolle pysyvästi 2006. Pieniä pätkiä hän oli jalostamolla vuosien KUKA TMS. NIMI Ismo Raatesalmi TYÖPAIKKA Neste Oil, Porvoon jalostamo TYÖTEHTÄVÄ Operaattori KOULUTUS Kemianteollisuuden ammattitutkinto, tieto- ja mediatekniikan insinööri HARRASTUKSET Pyöräily, jääkiekko, salibandy, lukeminen PERHE Vaimo ja nelivuotias poika SUOSIKKIBÄNDI Foo Fighters 2001 ja 2006 välissäkin. Vaikka Ismo on myös tieto- ja mediatekniikan insinööri, hän ei tunnu mitenkään harmittelevan sitä, ettei ole lähtenyt media-alalle, joka onkin viime vuosina ollut rankassa laskukierteessä. Luultavasti kemianteollisuus on pitkän päälle turvallisempi leipäpuu. ”Yritän puolustaa heikommassa asemassa olevia. Sellainen piirre minussa on ollut aina.” – Viihdyn oikein hyvin operaattorin töissäni. Viime keväänä sain suoritetuksi kemianteollisuuden ammattitutkinnon, Ismo kertoo. Jo alle kolmikymppisenä Ismo kiinnostui edunvalvonnasta ja yhteisten asioiden hoitamisesta. – Työkaverit kannustivat lähtemään luottamusmiesvaaliin. Vuonna 2010 asetuinkin ehdolle vuoron luottamusmieheksi ja tulin valituksi. Siitä kahden vuoden kuluttua jalostamolla oli varapääluottamusmiehen vaali, jossa tulin valituksi. Mikä nuorta miestä vetää luottamustehtäviin? – En siedä epäoikeudenmukaisuutta. Yritän puolustaa heikommassa asemassa olevia. Sellainen piirre minussa on ollut aina. Entä miten työkaverit suhtautuvat siihen, että luottamusmiehellä on insinöörin tutkinto? – Alussa joku saattoi ihmetellä, että miten luottishommissa voi olla insinöörin koulutuksen saanut. Nyt ei tuollaisia kommentteja enää ole tai en ole ainakaan niitä kuullut. Vapaalla Ismo pitää kuntoaan yllä. Pääharrastus on pyöräily, suunnitelmissa on ensi kesänä fillarireissu Keski-Eurooppaan. Lenkit ovat yleensä 50 kilometrin luokkaa, joskus menee 200:kin rikki. Eli kovakuntoinen kaveri on kyseessä. Semminkin kun hän harrastaa myös salibandyä ja jääkiekkoa. – Kotona olen yrittänyt opettaa nelivuotiaalle pojalleni pyöräilyä. Ei ole vielä oppinut, Ismo naurahtaa. Intiim nro 11 I Ajankohtaista 15.10.2014 Selänpesijä GALLUP MITÄ MIELTÄ OLET ELÄKERATKAISUSTA? Armeijalle lisärahaa ja Natoon vaikka väkisin ”M Kysyimme TEAMin jäseniltä heidän mielipidettään hiljattainsyntyneestä eläkeratkaisusta. ? HANNA KOJOLA KARI HULKKO onet ovat kysyneet taa Putinin toimia Ukrainassa. moraalinvartijalta, Mutta haluan ohjelmallisen tunmiksi Venäjän ulnejournalismin sijaan asiallista, kopolitiikka on niin aggressiivissuhteellisuudentajuista, pelkkää järkeä käyttämään pyrkivää toita. Minä selitän. Venäjän johdon mitustyötä ilman piiloagendoja. erektiohäiriöt johtivat tähän ikäEn siis esimerkiksi tällaista: vään kehitykseen. Erektiohäiri”[Putinin 9 vuoden takaiöistä kärsivä mies yrittää usein nen neuvonantaja] Andrei Iluhoilla ja valloittaa uusia reserlarionov tähdensi HS:lle, että vaatteja. Hän saattaa myös tun- - Venäjän lain mukaan sotilaskeutua Ukrainaan.” (Ruber Stiljoukkoja voidaan käyttää maanler, Pressiklubi 19.9.14) Saman miesten suojeluun Venäjän raohjelman animaatiossa Venäjojen ulkopuolella. Maanmiehiä jä-karhu hotkaisee Suomi-eläinovat myös entisen Venäjän suurtenkesyttäjän pään ja Stiller kyvallan asukkaiden jälkipolvi eli syy: ”Kumman tarinan ostatte myös nykyinen Suomen väestö.” mieluummin? Onko Suomi tai”En tietenkään halua (HS 19.9.14) tava eläintenkesyttäjä, joka leyhtään puolustaa Putinin ”Venäjällä on [lauantaiviepyttää karhua antamalla venäras] Jussi Halla-ahon mukaan läisille ydinvoimalan vai suotoimia Ukrainassa. nyt vallalla voimakas pyrkimys mettaako Suomi itsensä tällä Mutta…” kohti neuvostoaikojen menetetkertaa vaalimalla neuroottisestyä suuruutta: ”Venäjä kokeilee ti [= ahdistuneesti, tuskaisesti] kepillä jäätä ja opportunistinen imperiumi laajenee kauppasuhteita?” sinne, minne on helpointa laajentua.” Halla-aho - - ”[Meneillään oleva venäläis-suomalaisten kakvertaa Venäjää Hitlerin Saksaan, kun sen annettiin soiskansalaisten henkilötietojen päivittämineni] ei vallata uusia alueita pikkuhiljaa.” (HS 20.9.14) ole vain puhdasta, tieteellistä tilastointihalua - - ”Venäläiskoneiden ärhentely [!] eri maiden rajoilvaan nyt halutaan ylhäältä Kremlistä nähdä, että hala on lisääntynyt. - - kaksi venäläiskonetta oli noin luttais mobilisoida näitä ihmisiä johonkin poliittipuoli minuuttia Ruotsin ilmatilassa - -.” (HS 23.9.) seen, tähän suuremman Venäjän, tähän Euraasian ”Kenraali Ants Laaneots: Venäjä harjoitteli Viunionin luomiseen [!]. Tärkeää Suomessakin huoron puolella. - - - Virossa lisääntyi pelko, että venämata, että tätä voi käyttää meitäkin vastaan.” (Yliläiset sotilaat tulevat salaa rajan yli, kuten Itä-Ukraiopistonlehtori Arto Luukkanen, A-studio 3.10.14) nassa on tapahtunut.” (HS 25.9.14) Lähes koko sivun Aamulehti varoitti vähän aikaa sitten peräti pääjuttu kuitenkin kumoaa itsensä toteamalla, että Vikirjoituksessaan Vladimir Putinin pyrkimyksisron turvallisuuspoliisi ei vahvista evp. kenraalin väitä soluttautua perustamansa KHL-liigan – siis myös Jokereiden – avulla edistämään poliittisia pyrkimyk- tettä. Sitä saa, mitä tilaa. 27.9.14 HS pääsi kolmella kokosivullaan esittelemään oman ja muiden joukkosiään lännessä(kin). (Valitettavasti olen hukannut viestintemme journalistisen työn tuloksia: ”Venäjäko. kirjoituksen.) pelko on kasvanut. Huoli Venäjästä kaksinkertaistui. Ei, kyseessä eivät ole vitsi-vitsit. Rakastamani Jo 42 prosenttia suomalaisista arvioi, että Suomella Stiller pelkää melkein kaikkea ja kaikkia; median raon syytä pelätä Venäjää.” Mihinkähän prosentteihin kastama ja ylenmäärin käyttämä bullshitin (pasmedian pelottelukampanjalla vielä ylletäänkään? kanpuhumisen) erikoisasiantuntija, dosentti LuukVain hölmö ei näe pelottelun tarkoituksellista sikanen on käänteinen versio dosentti Johan Bäckvutuotetta, piiloagendaa: armeijamme määrärahoja manin kiimaisesta Venäjän-ihailijasta ja Aamulehon merkittävästi lisättävä ja Suomi on ängettävä Naden pääkirjoitustoimitus – no, toisinaan rimaa ei voi asettaa niin matalalle, ettei se vielä sitäkin alittaisi. toon vaikka väkisin. Tunnustan: mediakriitikkona minua hävettää edellisen tasoinen journalismi. Onneksi sentään Helsingin Sanomat ei petä? Kyllä pettää. Sielläkin on päällä päivittäinen rumKirjoittaja on Intiim-lehden vakituinen ba Putinin Venäjän maalaamiseksi yhdellä ainoalla avustaja, joka kirjoittaa nimimerkillä. värillä: mustalla. En tietenkään halua yhtään puolus- NUMEROGALLUP 46% 11 LISÄÄ YDINVOIMAA. Liiton kotisivujen gallupissa kysyttiin tällä kertaa pitäisikö Suomeen rakentaa lisää ydinvoimaloita. 46 % vastaajista totesi, että energiaa tarvitaan ja rakentaminen työllistää. 31 % mukaan nykyiset voimalat riittävät. 23 % mielestä ydinvoimasta pitäisi luopua kokonaan. Lähde: TEAM-liitto Piirtäjä, Helsingin keramiikkatehdas ”Ratkaisussa hyvä asia oli nuorten osuus eli työeläkettä alkaa kertyä jo 17-vuotiaana tehdystä työstä. Moni nuori kun aloittaa työuransa jo opiskeluiden ohessa niin nyt ei jää ne pennoset hyödyntämättä tulevaisuudessa.” PENTTI TOIVONEN Asemoija, Amerplast Ikamer Oy, Ikaalinen ”Itsellä tässä on eläkeikä jo aika lähellä. Mutta pidempiä työuria voitaisiin tehdä, jos olisi töitä. Työt vähenee ja porukkaa vähenee ja entistä kauemmin pitäs vaan olla töissä. Tää on aika ristiriitaista kun vanhemmasta päästä sanotaan irti ja sitten pitäisi jatkaa entistä pidempään. Raskaasta työstä 38 vuoden jälkeen eläkkeelle kuulostaa hyvältä. Toisaalta nykyisin töihin tullaan useasti vasta 25–30-vuotiaana. Eli aika vanha sitä 38 vuoden jälkeen ollan.” MARIANNE PEURALAHTI laskenta-asiantuntija, Sanoma Oyj, Vantaa ”Pidän hyvänä, että nuorten eläkkeiden kertyminen mahdollistuu jo 17-vuotiaasta. Ikäraja voisi olla jopa 16. Nuorten työttömyys huolettaa. Sellainen skenaario kauhistuttaa, että nuorisotyöttömyys entisestään pahenee, jos iäkkäämmät ovat eläkeuudistuksen takia pidempään töissä. Ja jos työttömyystilanne jatkuu tällaisena, ettei töihin oteta yli viisikymppisiä, niin eikö käy siten että viisikymppisten työttömyysjakso ennen eläkettä vain pitenee?” OLLI SALO plm, Keski-Pohjanmaan kirjapaino, Ylivieska ”Itse kuulun 70-luvulla syntyineisiin ja uudistuksessa hävinneisiin. No, sille nyt on turha alkaa itkemään. Enemmän huolettaa, mitenkä saadaan työnantajat paimennettua tajuamaan, ettei 5-kymppinen ole mikään automaatti-irtisanottava. Se ei tätä maata pelasta, jos porukka poikkoilee vielä pitempään kortistossa eläkeiän kasvaessa, muka liian vanhoina työnantajille. Nuorelta penätään kokemusta jota ei tule, ellei pääse töihin. Työnantajien pitäisi muuttaa asenteitaan.” 12 På svenska VINJETTI Fackförbunden är intressebevakare – YTK är det inte TEAM:s organisationssekreterare Merja Rinne säger att skillnaden mellan ett fackförbund och arbetslöshetskassan YTK har något suddats ut, delvis på grund av att YTK med jättekampanjer som genomförs med stora pengar marknadsför oriktiga föreställningar om de tjänster kassan erbjuder. ! Varför lönar det sig att välja ett fackförbund framom YTK? – Fackförbunden ingår kollektivavtal och övervakar också avtal och lagar som styr arbetslivet och hur de genomförs på arbetsplatserna. Ett fackförbund är alltså sina medlemmars intressebevakare. Intressebevakningen utgör en helhet som förutom förbundets olika tjänster innefattar även arbetsplatsens förtroendemän, arbetarskyddsfullmäktige samt övriga aktiva. YTK eller Allmän arbetslöshetskassa har redan någon tid både hos TEAM och andra fackförbund varit ”föremål för granskning”. Varför? – Flera år levde vi i den föreställningen att skillnaden mel- JONNE KIVINEN lan fackförbund och YTK var så klar för alla att den inte behövde extra framhållas. När det började komma meddelanden från TEAM:s styrelse och medlemmar att YTK:s aggressiva och massiva reklamkampanjer väcker förvirring på arbetsplatserna, tog vi beslut om att något verkligen måste göras. Våra medlemmar har uppfattat YTK:s reklam som vilseledande. YTK uppbär en årsmedlemsavgift, dvs medlemsavgiften betalas för ett år i sänder. Detta har för mången visat sig utgöra ett hinder för att från YTK byta till ett fackförbund. Hur ska man nu göra i ett sådant fall? – En överflyttning från YTK till ett fackförbund i mitten av året har gjorts enkel, också penningmässigt. Vi har beslutat att medlemmar som under året anslutit sig till oss får ersättning ur förbundets medel för s.k. dubbel medlemsavgift, dvs. medlemsavgift som hänför sig till tiden efter utträdandet ur YTK. Det betyder att en medlem som betalat årsavgift VILSELEDANDE REKLAM. Våra medlemmar har uppfattat YTK:s reklam som vilseledande, säger Merja Rinne. till YTK får gottgörelse för medlemsavgiften i reda pengar på sitt konto. Ansökan om återbäring av medlemsavgift baserar sig på ett beslut givet av riksdagens biträdande justitieombudsman år 2007. Enligt detta är YTK:s årsmedlemsavgift till sin natur som en försäkringspremie, dvs när medlemskapet upphör ska de medlemsavgifter som hän- för sig till perioden efter utträdet återbäras. Hur går det då i praktiken till att byta från YTK till TEAM? – Om en YTK-medlem på arbetsplatsen beslutar att ansluta sig till fackförbundet, ska medlemmen ingå ett inkasseringsavtal, antingen elektroniskt eller skriftligt, och ange YTK som sin föregående arbets- löshetskassa. Förbundets organisationsavdelning tillställer medlemmen ett brev med begäran om uppgift om kontonummer för återbäring av medlemsavgiften samt en fullmaktsblankett varmed medlemmen befullmäktigar förbundet att hos YTK ansöka om återbetalning av den del av medlemsavgiften som hänför sig till tiden efter utträdet ur YTK. När dessa blanketter returneras till förbundet, får medlemmen medlemsavgiftsåterbäring av förbundet. Hur beräknas en s.k. överlappande medlemsavgift? – För återbäringen tillämpas en alldeles enkel formel. Den beräknas så att 99 € (årsavgiften 2014) delas med 12 = 8.25 €/månad. Har medlemmen anslutit sig under månadens 1–15:de dag, medräknas den månaden vid återbäringen. Om överflyttning av medlemskap sker den 16:de dagen eller senare i månaden, sker återbäringen av medlemsavgiften f.o.m. följande månad. Tarja Paajanen FÖRBUNDSFULLMÄKTIGE Förbundsfullmäktiges staadgenliga höstmöte TEAM Industribranschernas fackförbund rf:s fullmäktiges stadgeenliga höstmöte hålls i enlighet med verksamhetsplanen 27.– 28.11.2014 i Riihimäki. Enligt § 20 i stadgarna kan förbundets styrelse och fackavdelningar göra framställningar till fullmäktige. Förslag om ärenden, som önskas bli behandlade, bör lämnas skriftligt till styrelsen senast en (1) månad före mötet. Förslagen kan sändas på adress TEAM Industribranschernas fackförbund rf/Styrelsen, Pb 324, 00531 Helsingfors eller per e-post sari.kettunen@teamliitto.fi. Förslagen bör vara på förbundsbyrån senast 27.10.2014. TEAM Industribranschernas fackförbund rf Styrelsen Timo Vallittu ordförande Livet och pensionsåldern E fter år av offentlig polemik och långdragna förhandlingar arbetsmarknadsorganisationerna emellan har nu ett förhandlingsresultat nåtts om hur finländarna i framtiden kan gå i pension och hur framtidens pensioner ska se ut. Den lösning som nåtts är inte entydig, och slutresultatet beror på ur vilken synvinkel man vill se det hela. Själv anser jag att höjandet av nedre åldersgränsen för pensionering är det mest prekära i lösningen, fast den som helhet betraktad också inkluderar en avsevärd mängd förbättringar i jämförelse med nu gällande pensionssystem. Det är helt berättigat att ställa frågor och även kräva svar på varför ändringarna gjordes och var det nödvändigt att göra dem? Det finska pensionssystemet är inte och kommer förhoppningsvis aldrig att bli i likviditetskris. Men vi befinner oss nog i en situation där människor som går i pension lever allt längre, vilket i och för sig är positivt, men det skapar också tryck på pensionssystemet. Till buds hade stått tre rätt dåliga alternativ: 1. höjning av nedre åldersgränsen för att gå i pension, vilket leder till höjd pensionsålder för personer vilkas arbetsförmåga är god eller åtminstone på medelgod nivå; 2. pensionsavgifterna stiger avsevärt och enligt den tidigare överenskommelsen skulle hälften av denna förhöjning betalas av löntagarna; 3. att för- månerna, dvs. pensionerna i framtiden beskärs. Alla dessa alternativ smakar mindre bra – några lämnar t.o.m. en direkt besk eftersmak. Den kanske mest betydelsefulla ändringen är att arbetspensionsavgiften inte längre reducerar pensionens belopp såsom nu är fallet. I framtiden förmildras också livslängdskoefficienten och i och med dessa ändringar verkar det som om arbetspensionsavgiften skulle bli ungefär på sin nuvarande nivå. Det nya systemet innebär också en reform om vars grunder det nog kommer att bli en viss dragkamp, dvs. i vilket skede förutsättningarna för att gå i pension ska anses uppfyllda? Härmed avser jag det nya begrepp ”arbetslivspension” som nu intas i pensionssystemet . Detta alternativ anser jag vara förnuftigt och en bra komponent i pensionssystemet men tills vidare saknas dock en konkret definition. Ifråga om en betydelsefull beståndsdel väntar vi alltså på beredningen av innehållet i den nya lagen. Här är det också skäl att vara på alerten – genom förutsättningar och föreskrifter kan systemet göras sådant att pensionering på denna grund inte just ligger inom möjligheternas gräns. Timo Vallittu timo.valittu@teamliitto.fi Statiivi SIEVI ROLLER NOPEA PUKEA HELPPO SÄÄTÄÄ 1,>858(- 97=5060248-(8*(- 5028-90 2!:9(( 28844((22( 9.@;4(-9(2.# ,2,;7:9(8;90 60 9(:9!58;9!< 6,8;;0 60248-(890 4!.9(9!!-? &:9(8;9! 4084822( 18(58#60248-(822( ,509 472797;90 4(;9!5!9 /09(=800289 ;(4! (=8-,/08-(- 4!.99@/740577;? )7- :02709 60248-((9< 6,940 ,509 -,>(09 >74(0< :(2>,9 ;!!9!! ;(4! /740509 4!.99!!< 50289;( 18(58#/0228;9,;90 $,0®#48=8;9.;/(40-8;/8220 50=7;9(979 3,22(=# 60248-((9? 18-722( :(2>>,0 60 :7,2(9,-90 " /( >8*!//( :7,2(- 97=50228;77*(;90? Boa-kiristysmekanismi toimii näin: % +0>0790 -07:,897; -,;90/0220 =72200 % '7489;( /(40-8;/8 >08-0/0220 =7220 020; % )8=8;9! -07:,897; >.@=!.99!/!22! =72200 Boa ® 57 15: >26E75=5"8 ;76.(7 #2@C!D2#)C9? D:A:#:92#@@C KATSO ROLLERVIDEO Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy ! Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. /BE. ',0& 400 ++ % -:< ',0& 400 +*,, % C7$53!C2AC.659 % www.sievi.com zenit with the power of boa ® JALAS® Zenit -mallisto edustaa turvajalkineiden huippua. Saat mukavuutta koko päiväksi, erinomaisen pidon ja suojan kovissakin paikoissa. Siksi päätimme tehdä Zenitistä entistäkin kätevämmän. Mallisto on nyt saatavilla Boa® Closure System -kiinnitysmekanismilla – avaaminen ja sulkeminen käy vain yhdestä napista kiertämällä. jalas® 1728 / s3 src jalas® 1718 / s3 src jalas® 1738 / s3 src jalas® 1708 / s1 p src Saat lisätietoja JALAS® Zenit-malliston jalkineista,ottamalla yhteyttä meihin. [email protected] | www.ejendals.com Intiim nro 11 I Reportaasi 15.10.2014 15 NOUSUSSA. Prosessinhoitaja Kristian Kronholmin mukaan KWH Plastin nykyinen omistaja, itävaltalaissaksalainen Schur Flexibles Ltd. yrittää rakentaa kunnollista muovikonsernia, jossa Pietarsaaren yksikkö on omassa tärkeässä osassa. Uuden omistajan aikana tilausmäärät ovat nousseet. REPORTAASI Tappiokierre kääntyi voitoksi KWH Plast Schur Flexiblesillä Monen vuoden tappiollisen toiminnan ja jatkuvien irtisanomisten kurittamalla entisellä KWH Plastilla ja nykyisellä KWH Plast Schur Flexiblesillä Pietarsaaressa eletään nyt toisenlaisia aikoja. Itävaltalaisen Schur Flexibles Groupin omistukseen siirtyminen katkaisi tappiokierteen. KWH Plast -yksikkönsä itävaltalaiselle Schur Flexibles Groupille. Uusi omistaja sai oikaistua useamman vuoden tappiokierteen nousuun. Aiemmin lähes lopettamisuhan alle joutunut yritys muuttui uuden omistajan myötä yksiköksi, johon haluttiin investoida. Samalla KWH Plastille jäljelle jääneiden 55 työntekijän, joista 33 työskentelee tuotannossa, pelko työpaikkojen katoamisesta haihtui. Pelonsekaisen tunteen katoamisen syyt huomaa Pietarsaaren tehtaan tuotannossa kulkiessa. Extruder-koneet puskevat erilevyistä muovikalvoa tulemaan tasaiseen tahtiin, jota tehtaalla jatkuu katkeamattomassa viidessä vuorossa. Yhdellä koneista työskentelevä pietarsaarelainen koneenhoitaja Tommi Jehkonen tekee pystypakkauksiin tulevaa muovikalvoa, joka liimataan kiinni toiseen kalvoon sisäpuoliseksi suojaksi esimerkiksi riisi- ja eläinruokapakkauksiin. 18-vuotiaana suoraan ammatti- KOOSTA HYÖTYÄ. Leikkuukoneenhoitaja Juha-Matti Hautala pitää hyvänä, että omistaja on iso muovikonserni. Yhteistyö konsernissa näkyy siinä, että Pietarsaaren yksiköstä tilataan muovikalvoa jatkojalostukseen myös Schur Flexiblesin toisiin yksiköihin. LAITTEET KUNNOSSA. KWH Plast Schur Flexiblesin pääluottamusmies Ari Ahlholm tarkkailee kalvon kulkua. TEKSTI JARI HAKALA // KUVAT ESKO KESKI-VÄHÄLÄ JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA >> ! Pietarsaaressa toimivan KWH Plast Schur Flexibles Ltd:n, entiseltä nimeltään vain KWH Plastin, työntekijöiden pääluottamusmies Ari Ahlholm on monet vastoinkäymiset kokenut mies. KWH Plastilla pitkään kestäneen pääluottamusmiesuran aikana Ahlholm ehti olemaan mukana kaikkiaan seitsemässä eri yt-neuvottelussa, joiden tuloksena KWH Plastilta väheni yhteensä satakunta työpaikkaa. Nyt Ahlholmin olemus huokuu leppoisuutta. Suupielet venyvät tuon tuosta hymyyn, ja vapautuneen puheen sekaan mahtuu toisinaan pieniä vitsejä. Pelko vaihtui vakaudeksi Syytä pääluottamusmiehen seesteiseen olemukseen voi hakea jokseenkin tasan kaksi vuotta sitten solmitusta yrityskaupasta, jonka tuloksena KWH-konserni myi muovikalvoja valmistavan 16 Reportaasi Intiim nro 11 I 15.10.2014 ESKO KESKI-VÄHÄLÄ JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA >> koulusta KWH Plastille 26 vuotta sitten töihin tullut Jehkonen muistelee edellisen omistajan aikoja, joiden kuluessa työpaikalta irtisanottiin monta hyvää työkaveria ja ilmapiiri tehtaalla muuttui stressaavaksi. Yrityskaupan syntyhetkellä vuoden 2012 lokakuussa Jehkosen mielessä kävi hetken ajatus, että Schur Flexibles Group osti markkinoilta pois kilpailijansa, mutta tunne vaihtui pikku hiljaa tietoon, että uusi omistaja halusikin kaupan myötä itselleen tavarantoimittajan, sillä Pietarsaaressa valmistetusta muovikalvosta menee 20 prosentin siivu käytettäväksi Schur Flexibles -konsernin muissa yksiköissä. – Kyllä kauppa pelastus oli, Jehkonen sanoo. Uuden omistajan aikana tuotanto tehtaalla pyörii paremmin. Jehkosen omalle extruder-koneelle tehtiin uuden omistajan taholta investointi, jolla tasokalvoa valmistava kone saatiin kesäloman aikana pelaamaan ilman ongelmia. – Turhat stressit jäi pois, kun koneeseen pystyy luottamaan. Positiivista viestiä Pääluottamusmies Ahlholmin mukaan KWH Plastin aikana työntekijöiden parissa tajuttiin, että alalle liian pienellä yksiköllä ei olisi ollut tulevaisuuden mahdollisuuksia. Selvästi isompi Schur Flexibles -konserni on saanut lisää kokoa myös muiden yritysostojen myötä. Vaikka myös uuden omistuksen alussa neuvoteltiin lomautuksista, jotka kuitenkin peruttiin, niin nyt ei Ahlholmin mukaan tarvitse enää pelätä yt-neuvotteluja. – Sen verran hyvin on mennyt , että olemme saaneet omistajalta positiivisia viestejä, että jatkakaa samaan tapaan, niin meillä on mahdollisuuksia uusiin investointeihin. Se on antanut positiivisia mielialoja tuotannossa, Ahlholm kertoo. Ahlholmin mukaan isossa konsernissa mukana olo mahdollistaa sen, että myös kilpailussa pysytään kelkassa. Pietarsaaren yksikön toimitusjohtajan Annika Sundellin mukaan isossa konsernissa päästään hyödyntämään mittakaavaetuja. – Markkinatilanne on hyvä ja suuressa konsernissa pärjää paremmin. Yleensä syksyt ovat olleet hiljaisia, mutta nyt on sellainen positiivinen ongelma, että miten saadaan tuotettua kaikki tilaukset asiakkaille, Ahlholm summaa. Ahlholmin mukaan viisivuorotyö kuormittaa. Joillain koneilla työskentelevillä on enemmän tuki- ja liikuntaelinten vaivoja. Nyt Pietarsaaren tehtaalla ollaan yhdessä työterveyshuollon kanssa katsomassa, mitä tuon asian korjaamiseksi voidaan tehdä. KWH Plast Schur Flexiblesin lippulaivalla E5-extruderilla, jota kutsutaan myös Angelaksi, työtä tekevä prosessinhoitaja Kristian Kronholm otti tiedon pari vuotta sitten tehdystä yrityskaupasta vastaan pelonsekaisella jännityksellä. Se hälveni kuitenkin äkkiä. – Uudet omistajat yrittävät rakentaa kunnon muovikonsernin, jossa me olemme heille tärkeitä. Tilausmäärät ovat nousseet. Yksi omistajista kävi Itävallasta puhumassa meille. Tuli sellainen tunnelma, että jotain hyvää he meiltä hakevat. KWH Plastilla laiva oli uponnut niin syvälle, että emme me enää olisi olemassa, Kronholm sanoo. Leikkuukoneen hoitaja Juha-Matti Hautala on tyytyväinen että yrityksen toiminta on saatu vihdoin voitolliseksi. – Schur Flexiblesiin on tullut uusia yrityksiä ympäri Eurooppaa. Töitä riittää. INNOVAATIOITA. Simon Blomqvist pitää KWH Mirkaa hyvänä ja turvallisena työnantajana. Sähkökäyttöisiä hiomakoneita kasaavan Blomqvistin mukaan on hyvä, että yrityksessä kehitetään koko ajan jotain uutta. ▲ YHTEISTYÖTÄ. Oy KWH Mirka Ab:n Jepuan ja Pietarsaaren yksikön pääluottamusmies Ronny Norrgårdin mukaan työntekijät pääsevät Mirkalla vaikuttamaan paljon omaan työergonomiaansa ja muihin työolosuhteisiin. ► Intiim nro 11 I Reportaasi 15.10.2014 17 Mirka hioo iskukykyään Pietarsaaren yksikössä Kasvuyritys Oy KWH Mirka Ab on avannut yksikön myös Pietarsaareen. Yksikössä kehitetään Mirkan uutta huipputeknologian tuotetta, jolla iskukyky maailmanmarkkinoilla turvataan myös tulevaisuudessa. JARI HAKALA Monta vuotta kasvussa olleen ja isoja investointeja tuotantoonsa tehneen, sekä työntekijämääräänsä roimasti kasvattaneen hiomatarvikevalmistaja Oy KWH Mirka Ab:n viimeisin rönsy löytyy Pietarsaaresta, johon on avattu oma yksikkö täydentämään Jepualla ja Oravaisissa tapahtuvaa tuotantoa. Pietarsaaren yksikkö on KWH Mirkan yksiköistä pienin. Siellä tekee työtään 24 työntekijää, kun Jepualla työntekijämäärä liikkuu jo 280:ssa. Pienen koon ei kannata antaa hämätä, sillä Pietarsaaren yksikössä teroitetaan KWH Mirkan syömähammasta entistäkin terävämmäksi ja kehitetään uutta huipputeknologian tuotetta, jolla yrityksen iskukyky turvataan osaltaan myös tulevaisuudessa. Sitä, mistä tarkemmin ottaen on tässä tapauksessa kyse, ei tietoa heru. Lisäksi Pietarsaaren yksikössä kootaan hintavampia, ammattilaisille tarkoitettuja sähkökäyttöisiä hiomakoneita, jotka kasattiin aiemmin Oravaisissa, sekä valmistetaan kiillotusainetta. Pietarsaaren yksikkö sijaitsee entisissä KWH Plastin tiloissa ja toimii nimensä yrityskaupan myötä KWH Plast Schur Flexibles Ltd:ksi muuttaneen yrityksen seinänaapurina. ! ”On tärkeää kehittää uutta” Kovjoelta kotoisin oleva asentaja Simon Blomqvist tuli Pietarsaareen töihin heti kun yksikkö avattiin. Sähkökäyttöisiä hiomakoneita kokoava Blomqvist valmistui ennen Mirkalle tuloa elektroniikka-asentajaksi Pietarsaaren ruotsinkielisestä ammattioppilaitoksesta Optimasta. Blomqvist uskoo työnantajaansa. Kasvu jatkuu hänen mielestään myös tulevaisuudessa, sillä KWH Mirkalla on innovatiivisuutta, jolla pärjätään kovassakin kilpailussa. – Työnantaja on erittäin hyvä ja turvallinen. Että kehitetään koko ajan jotain uutta, on tärkeää. Yritys kuuntelee aika hyvin työntekijöiden ideoita ja ehdotuksia. Esimerkiksi hiomakoneiden kokoonpanolinja on työntekijöiden itsensä kehittämä, Blomqvist kertoo. Oy KWH Mirkan Jepuan tehtaalla työntekijöiden pääluottamusmiehenä työskentelevä Ronny Norrgård hoitaa samaa vakanssia myös Pietarsaaren yksikössä. Norrgårdin mukaan työntekijät pääsevät Mirkalla vaikuttamaan aloitteilla paljon omaan työergonomiaansa ja muihin työolosuhteisiin. Käytössä oleva bonusjärjestelmä perustuu osittain myös aloitteiden tekoon. YKSI UUSISTA. Karoline Fleen kuuluu Oy KWH Mirka Ab:n Pietarsaaren yksikköön palkattuun 24 työntekijän porukkaan. Yksikkö aloitti toimintansa pari vuotta sitten. Norrgårdin mukaan myös Pietarsaareen tullaan palkkaamaan tulevaisuudessa lisää työntekijöitä, aivan kuten on tapahtunut Jepuan yksikössä. Iso osa Pietarsaaressa työskentelevistä oli aiemmin töissä Jepualla. ”Kumpikin on toisensa terapeutti” Vaikka KWH Plast erkani KWH-konsernista ja siirtyi uuteen omistukseen, jatkavat Norrgård ja KWH Plast Schur Flexibles Ltd:n pääluottamusmies Ari Ahlholm KWH:n aikana syntynyttä yhteistyötä. Norrgård käy joka toinen viikko Pietarsaaressa ja silloin hän tapaa myös Ahlholmin. Näin pääluottamusmiehet saavat tietää, mitä hyviä asioita toisessa yrityksessä on, jonka kaltaista voisi koittaa juurruttaa myös omaan työympäristöön. – Voidaan keskustella ja tietää ettei se mene muiden korviin. On hyvä että saadaan puhua pois kaikki, Norrgård sanoo. – Kumpikin on toisensa terapeutti, Ahlholm lisää. Norrgård uskoo, ettei vuonna 2009 alkanut Mirkan kasvu pysähdy vieläkään. Norrgård itse on valanut uskoa yrityksen työntekijöihin, jotka ovat epäilleet hiljaisemman maailmantalouden tilanteen heijastuvan myös KWH Mirkalle. – Jatkuva tuotekehitys, mikä meillä on. Pitää olla ykkönen ja hyvää laatua, niin kyllä me siitä kasvetaan. Omistajilla on visioita, että kasvetaan vielä. Ollaan annettu positiivisia merkkejä, Norrgård uskoo. Juuri Pietarsaareen muuttanut Mathias Asplund oli aikanaan työssä Mirkan Jepuan yksikössä. Välillä vierähti parin vuoden pätkä pietarsaarelaisel- la lämpöpatterivalmistaja Rettig ICC:llä ennen kuin hän tuli Mirkan Pietarsaaren yksikköön heti sen aloittaessa. Asplundilla kävi tuuri, sillä Rettigin lämpöpatteritehdas lopetettiin viime kesänä. KWH Mirkan etuja Asplund kehuu hyviksi. – Tuetaan vapaa-ajan aktiviteetteja. Jos ostaa pyörän tai tietokoneen, niin Mirka maksaa puolet. Asplund on nähnyt Mirkan kasvun omin silmin, sillä hän meni Jepuan yksikköön töihin vuonna 2001. Siellä vierähti seitsemän vuotta. – Jos koko ajan tulee uusia tuotteita, jotka myyvät, niin kyllä varmasti vielä kasvetaan. Uskon, että uusia työntekijöitä otetaan. Työnantaja tukee työntekijöiden vapaa-ajan liikunta- ja kulttuuriharrastuksia monipuolisesti. Maailman huippua alallaan Hiomatuotteita valmistava KWH Mirka on yksi tärkeimmistä TEAMin jäsenten työllistäjistä. Mirkan leivissä on 423 teamlaista. Yhtiö on perinteisesti toiminut Jepualla, Oravaisissa ja Karjaalla. Hiljattain käynnistettiin uusi yksikkö Pietarsaaressa. Kuten oheisesta reportaasista selviää, siellä tehdään erityisen hienoja hiomatuotteita, kiillotusaineita sekä kootaan sähköisiä työkaluja. Tehtaalle ei ole ihan helppoa päästä, sillä tuotanto ja tuotteet edustavat ilmeisesti maailman huippua alallaan. – Pietarsaaren yksikkö on tosiaankin aika kaukana siitä kaikkien tuntemasta keltaisesta hiekkapaperista. Me puhumme mikrohiontatuotteista. Tuo- tamme ratkaisuja esimerkiksi sellaisiin tilanteisiin, että autotehtaalla lakatun konepellin lakassa oleva pölyhiukkanen on saatava pois. Teemme tuotteita osittain valmistavaan teollisuuteen, pienten pintavirheiden korjaamiseen, kertoo KWH Mirkan toimitusjohtaja Stefan Sjöberg. Tällä hetkellä uudessa yksikössä työskentelee 24 tuotannon työntekijää. Osa on vanhoja mirkalaisia, mutta suurin osa ihan uutta väkeä. Toimitusjohtaja ennakoi, että määrä tuplaantuu parissa vuodessa sitä mukaa kun yksikön volyymi kasvaa. Se on superhyvä uutinen näinä aikoina. Toistaiseksi Pietarsaareen on investoitu 7 milj. €. Harkitsiko Mirka missään vaiheessa, että uusi toimipaikka olisi avattu Suomen rajojen ulkopuolella? – Ei ollenkaan. Meidän strategiamme perustuu laatuun. Osaamisemme ja esimerkiksi itse suunnitellut tuotantoprosessit ovat täällä, Sjöberg sanoo. Eli Mirkalla ajatellaan, että laadun ja maailman huipulla pysymisen tavoitteet eivät voi toteutua, jos käytännön toiminta on ulkoistamista ja halvemman työvoiman perässä juoksemista. Toimitusjohtaja kertoo, että uuden yksikön avaamiseen vaikuttivat monet tekijät. Pietarsaaressa on saatavissa tehdastilaa ja osaavaa työvoimaa. Mirka on niin iso työantaja Jepuan ja Oravaisten seudulla, että sieltä sopiva työvoimareservi alkaa ehtyä. TL 18 WinNova Intiim nro 11 I 15.10.2014 TEKSTIILIALAN TULEVAISUUS Vaatetusalan osaajat syntyvät SIRPA MÄRSYLÄ Tekstiilialan ammattiopettajat kertovat opetuksen haasteista. V SIRPA MÄRSYLÄ iimeisessä Intiimlehdessä 10/2014 Pukuteollisuus Oy:n Taru Tervasto totesi, että Suomesta on vaikea löytää ammattitaitoisia ompelijoita. Hän mainitsi heidän olevan aika iäkkäitä ja etteivät ammattikouluista valmistuneet ompelijat ole sarjatuotantoon/urakkatyöhön oikein osaavia. Kävin seuraamassa Porissa Länsirannikon Koulutus Oy WinNovassa tekstiili- ja vaatetusalan perusopetusta. Karhukaupunki ei ole eilisen teeren poika alan opetuksessa. Vuonna 1907 Porissa aloitti Tyttöjen ammattikoulu, jossa opetettiin liina- ja pukuompelua. Tänä syksynä WinNovassa aloitti 12 uutta vaatetusompelijaopiskelijaa. Ensi vuonna nuorisoasteelle Porissa ei enää pääse alaa opiskelemaan, vaan se muuttuu aikuispuolen koulutukseksi. Yli 30 vuotta ammattiopettajina toimineet Leena PihlavaRantanen ja Kirsti-Liisa Kotiranta-Venho pohtivat, miten opetus ja oppilaat ovat muuttuneet vuosien saatossa. Lehtori Leena Pihlava-Rantanen harmittelee lähiopetustuntien määrän vähenemistä. – Ennen oli 38 tuntia lähiopetusta viikossa. Nyt tuntimäärä on 26. Ei kädentaitoja tule tuollaisella tuntimäärällä. Kun me opettajat olimme nuoria, aloitimme nukenvaatteilla. Eivät nykynuoret enää niitä tee. Tietokoneet ovat maaseudulla peränurkissa, hän havainnollistaa. 1 – Ammattiopettajat joutuvat painimaan toisenlaistenkin ongelmien parissa. Hektinen yhteiskunta ja pirstaleinen perhe-elämä näkyvät opiskelijoissa kaikilla koulutusaloilla. Osa nuorista joutuu itsenäistymään varhain, jopa 16-vuotiaana, Kotiranta-Venho lisää. Kun yhtälöön laskee murrosiän loppukuohut, joita monella esiintyy etenkin ensimmäisenä opiskeluvuotena, kysytään pitkää pinnaa niin opettajilta kuin opiskelijoiltakin. Lisäksi mielenterveysongelmat ovat yllättävän yleisiä. Kun Leena ja Kirsti aloittivat opetusuransa kolme vuosikymmentä sitten, maahanmuuttajia ” Toiset sopivat luonteeltaan alalle paremmin. Tämä ala vaatii pedanttisuutta ja tarkkuutta.” ei esiintynyt opiskelijoiden joukossa. Nyt heitä on. Virolaisten ja venäläisten lisäksi Porissa vaatetusalan koulutusta on saanut Thaimaasta lähtöisin olevia. Kieliongelmien vastapainoksi opettajat kehuvat heidän kädentaitojaan ja muotosilmäänsä. Vähän yllättäen viimei- sen viiden vuoden aikana ovat opettajat huomanneet opiskelijoiden taloudellisen tilanteen olevan heikko. Syynä voi olla pitkittynyt taantuma. – Nuoret ovat hyvin rahattomia. Tarveaineiden ja opiskeluvälineiden osto tuottaa vaikeuksia, Kirsti lisää. Jos nuoret ovat lyhytjännitteisempiä kuin ennen vanhaan ja tietokoneiden kanssa aikaansa viettäviä, jotain hyvääkin aikakausi on tuonut; he oppivat nopeasti käyttämään teknisiä laitteita. Mitä ajatuksia Taru Tervaston arvio suomalaisista ompelijoista ja ammattikoulutuksesta herättää? Leena Pihlava-Ran- 1. Suoraan peruskoulusta tullut. Tiia Jokela haluaa tehdä valmistuttuaan suunnittelijan töitä. 2 2. Oma brändi. Susanna Vaurio perustaa lähitulevaisuudessa ompelimon ja tuotteet saavat brändin. Kuvassa näkyvä kangaskassi on vielä koulussa tehty. 3 3. Ammattiopettajat näkevät paljon. Vas. Kirsti Kotiranta-Venho ja Leena Pihlava-Rantanen valmentavat nuoria ja vähän vanhempia tekstiili- ja vaatetusalalle Porissa. 4. Tekevät kädet. Intiim nro 11 I WinNova 15.10.2014 19 pitkällä kaavalla tanen toteaa väittämän pitävän osittain paikkaansa. Jos käsillä on tehnyt vähän, taidot eivät kartu hetkessä. Näppäryyttä ja nopeutta ei opi ilman toistoa ja tekemistä. – Toiset sopivat luonteeltaan alalle paremmin. Tämä ala vaatii pedanttisuutta ja tarkkuutta. Suurimmaksi osaksi tänne hakeutuu henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita vaatteiden valmistuksesta tai haluavat myyjäksi vaatekauppaan, Kirsti-Liisa Kotiranta-Venho pohtii. Oma kädenjälki näkyville Kaksoistutkinnon jo vuonna 2010 puurtanut porilainen Susanna Vaurio aloitti välivuosien jälkeen koulunkäynnin uudelleen. Leipuri-kondiittori-ylioppilas asui välillä Australiassa, työskenteli kuivapesulassa ja palasi kotimaahan. Sävelet ovat selvät seuraaviksi vuosiksi. – Sain inspiraation tehdä vaatteita. Haluan oppia tämän alan perusteellisesti. Minulla on paljon tulevaisuudensuunnitelmia. Vuoden päästä aion perustaa toiminimen, aloitan tyynyillä ja perusmekoilla. Eikä siinä kaikki. Tarmokas Susanna aikoo valmistumisensa jälkeen mennä Irlantiin 10 viikon muotisuunnittelijakurssille ja sen jälkeen ehkä jatkaa ammattikorkeakouluun. Haaveissa on oma ompelimo ja brändi. – Haluan, että vaatteitani nähdään niin julkkisten kuin tavistenkin päällä. Tykkään olla oman itseni herra. Pääsen toteuttamaan omaa visuaalista näkemystäni. Muotivirtaukset vaihtuvat. Se on jännää. Myös 16-vuotiaalle porilaisnuorelle Tiia Jokelalle vaatteiden suunnittelu työnä kelpaisi. Hän haluaisi suunnitella arkija juhlavaatteita. Kimmokkeen alan koulutukseen hän sai peruskoulun käsityötunneilla. 4 Hiljaisen tiedon lähteille T ekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto jakautuu neljään eri koulutusohjelmaan. Opiskelija voi valita jalkinealan-, tekstiilihuollon-, tekstiilitekniikan- tai vaatetuksen koulutusohjelmien välillä. Näistä valmistuu suutareita, tekstiilihuoltajia, tekstiilinvalmistajia, modisteja, sisustusompelijoita, vaattureita ja vaatetusompelijoita. Tällä hetkellä alan koulutusta on saatavilla Suomessa 32 oppilaitoksessa. Luvussa ovat mukana myös käsi- ja taideteollisuusalan oppilaitokset. Näistä 20 on peruskoulupohjaisia ja 12 lukio- ja/tai ylioppilaspohjaisia. Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto kestää 120 opintoviikkoa, mikä tarkoittaa 2–3 vuotta. Aikuiset voivat suorittaa tutkinnon näyttötutkintona joko suoraan tai 1–2 vuodessa. Opetushallituksen tilastojen mukaan vaatetuksen koulutusohjelmassa uusien opiskelijoiden paikkamäärä esimerkiksi vuonna 2010 oli 683. Vuonna 2012 se oli pudonnut 543:een. Laskin tämän vuoden 2014 aikana alkavien tekstiili- ja vaatetusalan ammatillista perustutkintoa tarjoavien oppilaitosten määrän ja kuinka monta uutta opiskelijaa mahtuu mukaan. Laskin mukaan peruskoulu- ja lukio/yopohjaiset opiskelijamäärät. Luvussa eivät ole mukana käsi- ja taideteolliset oppilaitokset. Sain luvuksi 15 oppilaitosta ja 254 uutta opiskelupaikkaa. Opetushallituksessa erityisasiantuntijana ammatillisen peruskoulutuksen puolella työskentelevä Heljä Järnefelt ei tiedä ensi vuoden alan koulutuspaikkojen määrästä. Koulutuksen järjestämisluvat tulevat opetusja kulttuuriministeriöltä oppilaitosten hakemusten perusteella. Tekstiili- ja vaatetusalan tulevaisuus näyttäytyy koulutuspuolen vinkkelistä käsin seesteiseltä. – Parhaillaan on käynnissä ammatillisten perustutkintojen (52 kappaletta) rakenteellinen uudistus. Määräykset julkistetaan loka–marraskuussa. Tekstiili- ja vaatetusalan perusteisiin ei tule mitään radikaalia muutosta tässä vaiheessa. Opintoviikot muuttuvat opintopisteiksi. Tavoitteena on, että työnteon osaaminen vahvistuu. Heljä Järnefelt kommentoi pyynnöstä Taru Tervaston käsityksiä suomalaisten ompelijoiden ammattitaidosta näin: – Pitäisi varmaankin tutustua tarkemmin kyseisen yrityksen osaamistarpeeseen voidakseen kommentoida. Suoraan koulunpenkiltä ei taida koskaan kyetä monta vuotta alalla olleiden ammattitasoon. Järnefelt pohtii lisäksi hiljaisen tiedon merkitystä työpaikoilla. Myös työnantajien kannattaisi avata tehtaanovia juuri valmistuneille tai oppisopimuksella harjoittelemaan. – Mitä enemmän työnantajat ottavat opiskelijoita harjoittelemaan työpaikoille, sitä varmemmin he saavat sopivia työntekijöitä. Mielestäni on hyvin tärkeää osaavien vanhempien työntekijöiden halu ja kyky jakaa osaamistaan ja opastaa nuoria. SM Pirjo Laitinen Pääluottamusmies, Nanso Group Oy ”Vastuullisuus ja arvot ovat hämärtyneet, kun kotimaisuus ei ole merkittävä asia Taru Tervastolle. Yritys lähtee ulkomaille kustannussyistä ja sitä kautta toimintaedellytys paranee. Työpaikan menettänyt itkee oman kassan pienennyttyä, kun yritys hakee kasvua oman työntekijän kustannuksella. Kolikon toinen puoli voisi muuten olla koko liiketoiminnan loppuminen. Kyllä sen jokainen tietää yrityksien hakevan käyttökateparannusta, mutta siinä unohdetaan pieni ihminen. Olen jostain lukenut, ettei maapallolla olisi varaa kapitalismiin.” Mirva Welling Puheenjohtaja, Orimattilan Teva ”Halvat kustannukset vetävät yrityksiä pois Suomesta. Työnantajat eivät ole valmiita maksamaan työntekijöille kunnon palkkaa, tarkoitan palkkaa josta saisi vaikka vähän säästöön eläkepäiviä varten. Suomessa olisi varmasti ammattitaitoisia ompelijoita, jos yrittäjät vain haluaisivat palkata heitä. Ikä ei saa olla rasite palkatessa työntekijää. Sarjatuotantoon ei kouluteta enää nuoria, koska isot yritykset ovat lopettaneet toimintansa tai siirtäneet sen muualle, halvemman kustannuksen maihin. Voisin esittää vastakysymyksen. Miksi Suomessa korjataan ulkomaita tulleita tuotteita, jos siellä on ammattitaitoisempaa porukkaa? Minusta Taru Tervasto halventaa suomalaisia ammattiompelijoita. Onko esimerkiksi 54-vuotias liian vanha työntekijä, esimerkiksi Pukutellisuus Oy:n palkkalistoille. Hänellä on kuitenkin yli 10 vuotta työssäolo ikää jäljellä nykykäytännön mukaan.” 20 TEAM 120 vuotta Intiim nro 11 I 15.10.2014 HISTORIA MYRSKYN JÄLKEEN – Suomen teollisuuden uudet kasvot Mikä sana kuvaa parhaiten 1990-luvun laman jälkeistä yhteiskuntaa? L ama tappoi suomalaisen teollisuuden. Korkeat savupiiput kylmenivät, kun teollinen yhteiskunta muuttui jälkiteolliseksi tietoyhteiskunnaksi. Kuulostaako tutulta? Se on ainakin osittain valhetta. Laman jälkeen Suomen tuotanto kasvoi keskimäärin 4,5 prosenttia vuodessa. Teollisuuden työpaikat lisääntyivät aina vuoteen 2000 asti. Tämä oli poikkeuksellista kehittyneissä maissa. TEAMin aloista suurimman nousun tekivät kumi- ja muovituotteiden valmistajat: vuonna 1993 11 800 työntekijää, vuonna 2000 yli 18 000 työntekijää. Teollisuus ei kuollut, vaan se muutti muotoaan. Pääoman vikkelät liikkeet Laman jälkeistä ihmeellistä kasvukautta ei voi selittää ilman Nokiaa, jonka alihankkijat työllistivät esimerkiksi tuhansia kännyköiden muoviosien tekijöitä. Yksinkertaistettuna uusia työpaikkoja syntyi korkean teknologian tuotantoon, kun taas teollisuuden työvoimavaltaiset alat jatkoivat kuihtumistaan. Vähemmän vaativia töitä oli tarjolla vähemmän. Samaan aikaan teollisuusyrityksemme ulkoistivat toimintojaan sekä kotimaahan että ulkomaille. Kotimaiset palvelufirmat saivat hoitaakseen tehtaiden pyykinpesun, siivouksen, vartioinnin ja kirjanpidon. Samat vanhat työt siirtyivät teollisuudesta palvelualalle. Tässä mielessä muutos teollisesta yhteiskunnasta palveluyhteiskunnaksi haiskahtaa liioitellulta. Vuosina 2000–2006 suomalaiset yritykset ulkoistivat ulkomaille vajaa 8 000 työpaikkaa tuotannosta. Perusteluina käytettiin pienempiä työvoimakustannuksia ja markkinoiden lä- FOXCONNIN LIPUN POLTTO. Maailman suurimman matkapuhelinvalmistajan lippu palaa Lahdessa 26.8.2005. Foxconnin Suomen tehtailla (entinen Eimo Oy) yritettiin pienentää palkkoja vaihtamalla muovialan työehtosopimus metalliin. Kuva Tuomo Lilja. Intiim nro 11 I TEAM 120 vuotta 15.10.2014 Kuka pesee pyykkisi? Suomen teollisuuden ja pesula-alan yhteinen historia alkaa jo 1830-luvulta, jolloin Tampereen Finlaysonin puuvillatehtaan yhteyteen syntyi maan ensimmäinen kemiallinen pesula. Hankkeen äitinä hääri tehtaan skotlantilaisen omistajan vaimo Margaret Finlayson. Vanhin edelleen toimiva pesula Lindström Oy aloitti toimintansa tekstiilivärjäämönä Helsingissä vuonna 1848. Vaatteiden puhdistaminen on aina ilmentänyt luokka- ja sukupuolieroja. Köyhät naiset ovat perinteisesti pesseet rikkaiden likapyykin. Nyrkkipyykki jääkylmässä rantavedessä talvipakkasilla ei sopinut porvariperheen naiselle aatelisista puhumattakaan. Aluksi yksityiset ihmiset olivat pesijättärien eli pyykkäreiden tärkeimpiä asiakkaita. Isoimmat pesulat aloittivat tekstiilivuokrauksen maailmansotien välisenä aikana. Esimerkiksi hotellit, ravintolat ja erilaiset laitokset sotkivat tehokkaasti suuria määriä mattoja, vuodevaatteita ja pöytäliinoja. Tekstiilivuokrauksesta kasvoi myöhemmin pesuloiden tärkein tulonlähde. Pesulapalveluiden yksityinen kysyntä väheni etenkin pesukoneen takia. Vuonna 1971 noin 61 prosentilla suomalaisista kotitalouksista oli oma automaattikone. Ennen vanhaan teollisuusyrityksillä oli pyrkimyksenä hoitaa kaikki työnsä itse, mutta erikoistuminen on tullut sitä yleisemmäksi, mitä lähemmäksi nykyhetkeä saavutaan. Työvaiheet, jotka eivät kuulu ydinosaamisen piiriin, ostetaan mieluummin muualta. Teollisuuden työvaatteet puhdistuvatkin usein teamlilaisten käsissä. Valitettavasti tekstiilihuolto on edelleen naisvaltainen matalapalkka-ala. Suomalaisista pesuloista esimerkiksi Lindström ja SOL ovat perustaneet 2000-luvulla yksikköjä ulkomaille. Positiivista alan tulevaisuuden suhteen on kuitenkin se, että pyykinpesua on liki mahdotonta ulkoistaa pois Suomesta korkeiden kuljetuskustannusten takia. ! DUUNARIN KOHTALO. Ylöjärven Kemiantyöntekijöiden Osasto 182 mielenosoituskylttejä tehtaan sulkemisvuodelta 2005. Foxconnin kotimainen kilpailija Perlos rakensi 2000-luvulla matkapuhelinten muovikomponenttien tuotantoyksikköjä Kiinaan, Hongkongiin, Brasiliaan ja Unkariin. Tuotanto Suomessa lopetettiin vuosina 2005–2007. Työväenmuseo Werstas. nan pitää organisoitua entistä kansainvälisemmin. Helpommin sanottu kuin tehty. Menneisyys on kuitenkin täynnä toivoa herättäviä esimerkkejä solidaarisuudesta. Jo vuonna 1909 Tampereen puuvillatehtaalaiset tukivat Ruotsin yleislakkolaisia vähäisestä palkastaan. Ja toisen maailmansodan jälkeen Suomen kutomatyöläiset saivat lahjaksi kymmenen tynnyriä silliä norjalaiselta sisarliitolta. Ehkä onnistumme rakentamaan 2000-luvun aikana maailmanhistorian suurim”Globalisaatio man Liiton, joka pystyy painostamaan työnanon antanut tajaa samanaikaisesti jouudenlaista kaisella mantereella. heisyyttä. Julkisessa keskustelussa puhuttiin Kiina-ilmiöstä. Suomen arvostetuimmista yrityksistä esimerkiksi Nokia, Marimekko ja Iittala ovat hakeneet suurempia voittoja maista, joissa työläisten olot muistuttavat 120 vuoden takaista Suomea. Kun pääoma etsii halpoja ihmislihaksia, koko maailma on sen metsästysmaata. Aluksi teollisuutta siirrettiin Itä-Eurooppaan ja itäiseen Keski-Eurooppaan, sitten Aasiaan ja tällä hetkellä suosituin ilmansuunta lienee Afrikka. Aloite työnantajalle Toisesta maailmansodasta lamaan asti työntekijät itseluottamusta olivat niskan päällä yhJälkiteollinen myytti teiskunnallisessa painis– ilkeämmin sa. Palkansaajien osuus Elimmekö siis laman jälsanottuna röyhkansantulosta kääntyi keen jälkiteollisessa yhkeyttä – työnan- teiskunnassa vai emme? laskuun 1990-luvun alusta lähtien. Suomen EUKäsite on yhtä ongeltajapuolelle.” jäsenyys helpotti teolmallinen kuin jälkimaalisuuden vientiä, muttalousyhteiskunta. Vaikta toisaalta globalisaatio on antanut uu- ka tietotyöläisten määrä on kasvanut denlaista itseluottamusta – ilkeämmin ja kasvaa edelleen (myös tuotannossa), sanottuna röyhkeyttä – työnantajapuo- olemme nyt ja aina riipuvaisia sekä teollelle. lisuudesta että maataloudesta. TEAMin syntytarina liittyy FoxconTietoa ei voi syödä, pukea päälle tai nin Lahden ja Hollolan tehtaiden vuo- tankata. Pellot tarvitsevat lannoitteita, den 2005 lakkotaisteluun, joka syttyi ihmiset puhtaita vaatteita ja kulkuneuNokian taiwanilaisen alihankkijan il- vot polttoaineita. Jonkun on aina tyydymoittaessa vaihtavansa muovialan työ- tettävä jokapäiväisen elämämme mateehtosopimuksen metalliin. Foxconnil- riaaliset tarpeet. Kyse on siitä, missä se la ei ole enää tuotannollista toimintaa tapahtuu ja ennen kaikkea millä ehdoilSuomessa. Mitä suomalainen työväen- la. Se, että olemme siirliike mahtaa ylikansalliselle pääomalle? täneet osan tuotanHistoriallisesti kansallisvaltio on ol- nosta pois Suolut se työkalu, jota ay-liike on käyttänyt mesta, ei tarparantaessaan työntekijöiden elineh- koita, että olitoja. Jos pääoma liikkuu vapaasti kan- simme vapausallisten rajojen yli, looginen johtopää- tuneet materitös olisi, että työntekijöiden vastarin- an kahleista. 1995 Suomi liittyyy EU:hun, Suomen työllisyysaste 61,6 % 1995 1996 Suomella ennätysmäinen valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen: 66,1 % 19966 1997 RASKASTA TYÖTÄ. Tekstiilihuoltoa 1920-luvulla Elannon pesulassa Helsingissä. 2000 Suomen työllisyysaste 67,2 % 1998 Työttömyyssvakuusrahaston perustaminen 19988 1999 Nokian arvo markkinoilla yli 200 miljardiaa 1999 2001 IT-kupla puhkeaa 2000 2001 2002 Markat vaihtuvat euroihin 2002 2004 Kemianliitto ja Tekstiili- ja vaatetustyöväen liitto fuusioituvat 2003 2004 21 22 Intiim nro 11 TEAMissa tapahtuu I 15.10.2014 JONNE KIVINEN vittää kesken vuotta siirtyvälle jäsenelle liiton varoista ns. päällekkäisen jäsenmaksun eli jäsenmaksun, joka kohdistuu YTK:sta eroamisen jälkeiseen aikaan. Tämä tarkoitta sitä, että vuosimaksun YTK:lle maksanut jäsen saa jäsenmaksuhyvityksen silkkana rahana tililleen. Liitto hakee puolestaan jäsenen antamalla valtakirjalla jäsenmaksuja takaisin YTK:lta. Jäsenmaksun palautuksen hakeminen perustuu Eduskunnan apulaisoikeusoikeusasiamiehen vuonna 2007 antamaan päätökseen, jonka mukaan YTK:n vuosijäsenmaksu on vakuutusmaksun kaltainen ja jäsenyyden loppuessa eroamisajankohdan jälkeiseen ajanjaksoon kohdistuvat jäsenmaksut on palautettava. JÄSENTEN ASIALLA. Merja Rinne toteaa, että vain korkea järjestäytymisaste takaa työehtosopimukset ja työnpaikkojen tehokkaan edunvalvonnan. EDUNVALVOJA Nyt on helppoa siirtyä Loimaan kassasta TEAMiin YTK (Loimaan kassa) on vain työttömyyskassapalveluja tarjoava organisaatio – edunvalvontaa se ei hoida. TARJA PAAJANEN TEAMin järjestöpäällikkö Merja Rinne sanoo, että ero ammattiliiton ja Yleisen työttömyyskassan eli YTK:n välillä on hämärtynyt osittain siksi, että YTK markkinoi suurella rahalla toteutetuilla mittavilla kampanjoilla virheellisiä mielikuvia sen tarjoamista palveluista. Rinne korostaa, että todellisuudessa YTK on vain työttömyyskassapalveluja tarjoava organisaatio, eikä sillä ole mitään tekoa tai roolia työpaikan edunvalvonnassa tai jäsenten oikeuksien puolustamisessa. ! Miksi kannattaa valita ammattiliitto YTK:n sijaan? Kysymys on Rinteen mukaan siitä, että ammattiliitto antaa turvaa työelämässä, ei pelkästään sellaisissa tilanteissa, jossa menettää työpaikkansa tai joutuu lomautetuksi. – Ammattiliitto solmii työehtosopimukset ja se myös val- voo työelämän lakeja ja sopimuksia ja niiden toteutumista työpaikoilla. Ammattiliitto on siis jäsentensä edunvalvoja. Edunvalvonta on kokonaisuus, johon kuuluvat liiton palvelujen lisäksi, työpaikan luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja muutkin aktiivit. – Sen lisäksi, että liitto valvoo sopimusten ja työelämän lakien toteutumista, se ryhtyy tarvittaessa myös toimenpiteisiin, jos jokin työsuhteen ehtoihin liittyvä asia ei mene niin kuin pitäisi. Työehtosopimuksia kehittään jatkuvasti. Historiasta voidaan helposti lukea, että ammattiyhdistysliikkeen työllä on saatu aikaiseksi kaikki merkittävät työelämän uudistukset. YTK ei ole eikä siitä tule edunvalvontajärjestöä. Se ei neuvottele sopimuksia eikä valvo niiden noudattamista työpaikoilla. YTK eli Yleinen työttömyyskassa on jo jonkin aikaa ollut TEAMissa ja muissakin ammattiliitoissa ”tarkastelun kohteena”. Miksi? – Vuosia uskottiin, että ero ammattiliiton ja YTK:n välillä olisi kaikille siten selvä, että sitä ei tarvitsisi erikseen korostaa. Kun TEAMin hallitukselta ja jäseniltä alkoi tulla viestejä, että YTK:n aggressiiviset ja massiiviset mainoskampanjat herättävät hämmennystä työpaikoilla, päätettiin, että jotain pitää todellakin tehdä. Meidän jäsenemme ovat kokeneet YTK:n mainonnan harhaanjohtavaksi. He ovat kokeneet myös, että YTK:n harhaanjohtavaa vyörytystä vastaan on vaikea puolustautua. YTK käyttää kampanjointiinsa kaikesta päätellen paljon rahaa. Sen voi päätellä jo siitä, että kampanjat näkyvät laajalti valtakunnallisissa medioissa. Jos katsoo televisiota tai kuuntelee radiota, niiltä ei voi välttyä. Mitä käytännön toimia on jo tehty? – Olemme nostaneet asian esille monin eri tavoin. Liiton omissa medioissa eli lehdessä ja nettisivuilla asiaa on käsitelty. On tehty esite, jossa tiivis- ”Liitto hyvittää kesken vuotta siirtyvälle jäsenelle liiton varoista ns. päällekkäisen jäsenmaksun eli jäsenmaksun, joka kohdistuu YTK:sta eroamisen jälkeiseen aikaan.” tetysti kerrotaan ammattiliiton ja YTK:n olennaisimmat erot. Asia on otettu puheeksi lukuisissa tilaisuuksissa ja tilanteissa aina kun jäseniä on tavattu. YTK perii vuosijäsenmaksua eli jäsenmaksu maksetaan vuodeksi kerrallaan. Tämä on osoittautunut monelle esteeksi vaihtaa YTK:sta ammattiliitoon. Miten tämän kanssa nyt toimitaan? – Siirtyminen YTK:sta ammattiliittoon kesken vuotta on tehty helpoksi, myös taloudellisesti. Olemme päättäneet hy- Miten vaihtaminen YTK:sta TEAMin jäseneksi käytännössä tapahtuu? – Menettely on yksinkertainen. Kun työpaikalla oleva YTK:n jäsen päättää liittyä ammattiliittoon, hän tekee perintäsopimuksen joko sähköisesti tai paperisena ja kertoo edelliseksi työttömyyskassakseen YTK:n. Liiton järjestöosastolta lähetetään jäsenelle kirje, jonka liitteenä on tilinumeropyyntö jäsenmaksun palautusta varten sekä valtakirja, jolla jäsen valtuuttaa liiton hakemaan YTK:lta takaisin eroamisajankohdan jälkeiseen aikaan kohdistuvaa jäsenmaksua. Kun saate ja valtakirja palautetaan, jäsen saa liitolta jäsenmaksupalautuksen. Miten ns. päällekkäinen jäsenmaksu lasketaan? – Päällekkäisen jäsenmaksun palautuksessa käytetään yksinkertaista laskukaavaa.Palautus lasketaan siten, että 99 € (vuosimaksu 2014) jaetaan 12:lla = 8,25 € /kk. Jos jäsen on liittynyt kuukauden 1.–15. päivä, lasketaan se kuukausi mukaan palautettaviin. Jos jäsenyyden siirto tapahtuu kuukauden 16. päivänä tai sen jälkeen, jäsenmaksu palautetaan seuraavasta kuukaudesta alkaen. Mitä työpaikoilla nyt tapahtuu? – Toivoisin, että luottamusmiehet, aktiivit ja kaikki järjestäytyneet työntekijät ottaisivat ammattiliiton ja YTK:n olennaiset erot puheeksi työpaikoilla. Haluan korostaa, että tämä on meidän yhteinen asiamme, ei pelkästään luottamusmiesten tai aktiivien. Tämä liittyy myös valtuuston kesäkuussa päättämään painopisteeseen, eli järjestäytymisasteen nostamiseen. Korkea järjestäytymisaste takaa työehtosopimukset ja tehokkaan edunvalvonnan. Intiim nro 11 I Ihmisiä // Elämää // Tapahtumia 15.10.2014 23 TARJA PAAJANEN JÄSENTEN ASIALLA TEAM vastaan YTK lyhyesti TEAM ja TEAM-kassa 1. TEAM neuvottelee työehtosopimukset (TES), joilla sovitaan työsuhteen vähimmäisehdot. Työantajien on noudatettava niitä. TEAMin työehtosopimuksia kehitetään jatkuvasti. 2. TEAMin luottamusmiehet ja toimiston väki neuvovat, ohjaavat, opastavat, tulkitsevat ja auttavat kaikissa työsuhteen ongelmissa ja työehtosopimuksen tulkinnoissa. POHJOISMAINEN YHTEISTYÖVERKOSTO. Hannu Ulenius (ylh. vas.) ja Juha Pesola (Suomi), Michael Jørgensen ja Steffen Hansen (Tanska), Magnus Skagerfält (Ruotsi), Mohammad Afzal (Norja), Conny Lundberg ja Anette Löfström (Ruotsi), Tanja Lehtoranta (Suomi), Mikko Hakkarainen (Ruotsi), Kari Mäkelä (Suomi ja TEAM) ja Lars-Erik Folkesson (Ruotsi). 3. TEAM tarjoaa jäsenilleen etuisuuksia liittovakuutuksen, jäsenlehden, lomaviikkoja, kolutusta ja jäsentapahtumia. Myös ammattiosastot tarjoavat jäsenilleen toimintaa mm. tapahtumia ja retkiä. 4. Jos Sinulle tulee työsuhteessa ongelma, joka ei ratkea muuten kuin oikeudessa, voi liitto harkita oikeusavun myöntämistä. Liitto vastaa myöntämänsä oikeusavun kaikista kustannuksista ja hävityissä jutuissa myös vastapuolen oikeudenkäyntikuluista. 5. Teollisuusalojen työttömyyskassa eli TEAM-kassa maksaa ansiosidonnaista päivärahaa ja YHTEISTYÖ Työsuojelua pohjoismaisena yhteistyönä vuorottelukorvasta. Lisäksi saat tarvittaessa opastusta ja neuvoja, jos olet joutunut tai joutumassa työttömäksi. YTK ja YTK-yhdistys 1. YTK ei neuvottele eikä sovi työehtosopimuksia, eikä se voi niitä tulkita. YTK ei voi neuvoa eikä opastaa työelämän ongelmatilanteissa. 3. Yleinen työttömyyskassa maksaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja vuorottelukorvausta. TP TYÖHYVINVOINTI Työhyvinvoinnissa Suomen paras vuonna 2020? ! Kemianteollisuus on kansallisen Työelämä 2020 -hankkeen kumppanina mukana viemässä suomalaista työhyvinvointia Euroopan huipulle. Kansallisen Työelämä 2020 -hankkeen tavoite on nostaa Suomen työelämä Euroopan parhaaksi seuraavien kuuden vuoden aikana. Lähtökohtana on, että Suomen kilpailukyvyn perustana ovat hyvin toimivat, tulokselliset ja uutta työtä luovat työpaikat. Kemianteollisuuden työhyvinvointihanke Hyvää huomenta – Hyvää huomista etenee määrätietoisesti kohti vuotta 2020. Silloin kemianteollisuus haluaa olla työhyvinvoinnissa Suomen paras toimiala. Yhteistyötä tavoitteen saavuttamiseksi on tehty pitkäjänteisesti. Kaikkien työmarkkinaosapuolten yhteisen Hyvää huomenta – Hyvää huomista -hankkeen ensimmäinen vaihe käynnistettiin jo maaliskuussa 2011. Hankkeen tavoitteena on kehittää osaamista, pidentää työuria, vähentää sairastuvuutta ja lisätä tuottavuutta. Keskiössä johtaminen Vuosina 2014–2016 kemian alalla paneudutaan työyhteisötaitojen ja johtamisen kehittämiseen ja toimivien työyhteisötaitojen rakentamiseen yrityksissä. Asiasta sovittiin syksyn 2013 työehtosopimusneuvotteluissa. Työhyvinvoinnin kehittäminen yrityksissä vaatii jatkuvaa, pitkäjänteistä työtä. Uudella teemalla jatkuvan yhteistyön tavoitteena on kehittää Hyvää huomenta – Hyvää huomista -yhteistyön aiemmissa vaiheissa tunnistettuja hyvän johtamisen ja toimivien työyhteisötaitojen tunnusmerkkejä. Näitä ovat muun muassa hyvinvointia tukeva esimiestyö, työpaikkojen turvallisuus ja joustavuus. Tulevan runsaan kahden vuoden aikana yrityksille tarjotaan työkaluja ja mittareita työyhteisöjen kehittämiseen. Kehittämistyö käynnistetään marraskuussa järjestettävässä Työyhteisötaidoilla tulevaisuuteen -seminaarissa, johon kutsutaan alan yritysten ja kaikkien henkilöstöryhmien edustajat. Pohjoismaisten teollisuustyöntekijöiden federaation työympäristöpoliittinen verkosto on Pohjoismaisten teollisuusliittojen (mukana mm. TEAM) yhteistyöelin, joka seuraa EU:ssa tapahtuvaa työympäristöön ja -suojeluun liittyvää lainsäädäntötyötä ja pyrkii luonnollisesti myös vaikuttamaan siihen pohjoismaisesta näkövinkkelistä. Verkosto kokoontui syyskuun lopulla Suomessa. Verkoston puheenjohtaja TEAMin työympäristösihteeri Kari Mäkelä kertoo, että kokouksen asialistalla olivat mm. EU:ssa menossa olevat keskeiset työsuojeluhankkeet. Juuri ajankohtainen on mm. EU:n työsuojelustrategia. – EU:ssa on menossa myös työpaikkojen syöpävaaraa koskevan direktiivin uudistaminen. Sen käsittely alkaa ensi vuonna. Sopivissa kohdissa pyrimme vaikuttamaan EU:n päätöksentekoelimiin. Mäkelä kertoo, että seurannassa on myös se, mitä IndustriALLissa Eurooppa-tasolla työsuojelussa tapahtuu. Hieman erikoista ja myös mielenkiintoista Mäkelän ! 2. YTK yhdistyksen oikeusapu on hyvin rajallista ja voi tulla Sinulle todella kalliiksi. Kaikissa tapauksissa YTK-Yhdistyksen oikeusavun omavastuu on 15 %. Yhteistyöllä kohti työhyvinvoinnin huippua Kemianteollisuuden työmarkkinaosapuolet tekevät monipuolista yhteistyötä työelämän kehittämiseksi. Yhteistyössä mukana ovat työnantajajärjestö Kemianteollisuus ry sekä palkansaajajärjestöt TEAM Teollisuusalojen Ammattiliitto ry, Ammattiliitto Pro ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry. Hankkeen toteutusta ohjaa mukana olevien järjestöjen edustajista koottu projektiryhmä. Hyvää huomenta – Hyvää huomista -yhteistyössä verkostoidutaan muiden työhyvinvoinnin kehittäjien kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat mm. Työturvallisuuskeskus ja Tekes. Kansallisen Työelämä 2020 -hankkeen kumppanina kemianteollisuus on mukana viemässä suomalaista työhyvinvointia Euroopan huipulle. VERKKOVINKKI Hyvää huomenta – Hyvää huomista: www.hyvaahuomista.fi. mukaan on se, että IndustriALLissa ei ole minkäänlaista työsuojelun yhteistyötä. Se, miksi tällaista verkostoa ei vielä IndustriALLissa ole, voi Mäkelän mukaan johtua yksinkertaisesti liiton toimiston resurssien puutteesta. Pohjoismaissa työsuojelusta ajatellaan Mäkelän mukaan pääsääntöisesti hyvin samansuuntaisesti. – Samanlaiset asiat ovat vahvasti esille, kuten viime vuosina psykososiaaliset kysymykset. Esillä on myös tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Toki tapaturmien torjunta on edelleen hyvin tärkeällä sijalla sekin. Eroja Mäkelä näkee siinä, että suomalaiset ovat monissa kysymyksissä käytännönläheisempiä. – Suomessa vuorovaikutus palkansaajajärjestöjen ja työantajajärjestöjen välillä on hyvää. Me olemme voineet tehdä hyviä asioita yhdessä työantajajärjestöjen kanssa. Esimerkkinä tästä ovat monet kehittämishankkeet Kemiateollisuuden kanssa. Tarja Paajanen EDUNVALVONTA Missä lehtesi painetaan? Parissa edelliessä Intiimissä on kerrottu, että osa Suomessa ilmetyvistä lehdistä painetaan Suomen rajojen ulkopuolella. Tässä muutama lisää: Sosiaali- ja terveystyö sekä Rakentajan vinkki painetaan Virossa Pajo Print Oy:ssä. Erikoista on – ja mahdollisesti lainvastaista – että kumpikaan lehti ei ilmoita painopaikkaansa. Hävettääkö kus- ! tantajaa? A-lehdet/ A-kustannus Oyn TRENDI-lehti painetaan Printallissa Virossa. Painopaikkatietona lehdessä mainitaan pelkkä painon nimi. Jos silmiisi osuu lehtiä, jotka on painettu Suomen rajojen ulkopuolella, lähetä siitä tieto osoitteeseen: intiim@ teamliitto.fi Kyse on TEAMin jäsenten työllisyydestä. 24 Ammattiosastot // Tapahtumat TULEVIA TAPAHTUMIA AMMATTIOSASTOJEN SYYSKOKOUKSET ! Syyskokouksessa käsitellään ammattiosaston sääntöjen 8 pykälässä mainitut asiat, esim. seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä osaston hallituksen henkilövalinnat. Vuoden 2014 syyskokouk- sessa päätetään siitä, järjestääkö ammattiosasto uurnavaalin 7.–14.4.2015. Vaalien ajankohta on kaikille sama, eikä siitä voida poiketa. Syyskokouskutsussa on mainittava, että uurnavaalin järjestäminen on syyskokouksessa päätösasiana. Jos uurnavaali päätetään järjestää, syyskokous valitsee vaalitoimikunnan. Intiim nro 11 Jalasjärven kenkäkemia ry, 249 ! Syyskokous sunnuntaina 16.11. klo 13.00 alkaen Jalastuulessa. Käsitellään tulevan v. 2015 toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä hallituksen puh.johtajan ja varsinaisten ja varajäsenten valinta sekä päätetään liittokokousvaalien 2015 uurnavaalin järjestämisestä. Kokouksen jälkeen tarjoamme ruokailun. Tervetuloa mukaan! Lapuan Teva ry, 567 ! Vietämme ulkoilupäivää Simpsiöllä su 19.10. Kokoonnumme hiihtomajan pihaan klo 13.00 ja jatkamme siitä lenkkeilyn ja makkaranpaiston merkeissä. Tervetuloa kaikki jäsenet uudet ja vanhat sekä eläkkeellä olevat. Syyskokous pidetään 6.11. Mariantallissa klo 18.00. Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa. Lehtimäen Teva ry, 576 ! Syyskokous pidetään 30.10. klo 18.00 Lehtimäen Osuuspankin kokoustiloissa, Kirkonkyläntie 3. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja henkilövalinnat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. ETELÄ-SAVO Keski-Savon Lehdenjakajat ry, 7206 ! Ehdokasasettelukokous 27.10. klo 13 alkaen. Syyskokous 28.11. klo 13 alkaen. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset sekä muut esille tulevat asiat. Molemmat kokoukset pidetään Warkauden Portin kabinetissa, Kiertotie 2, Varkaus. Tervetuloa, hallitus. Mikkelin kirjatyöntekijät ry, 7020 ! Syyskokous pidetään sunnuntaina 16.11. klo 15.00 osaston toimistolla Savilahdenkatu 10 A 2. krs. Nyt kaikki mukaan! Mikkelin Teva, 550 ! Syyskokous Ravintola Tallissa 8.11. klo 15.00. Kokouksessa käsitellään mm. toimintasuunnitelma vuodelle 2015, talousarvio ja valitaan osaston hallituksen jä- senet. Ilmoittautumiset Jarille numeroon 050 354 3054. Kokouksen jälkeen ruokailu. Pieksämäen Kirjatyöntekijäin Yhdistys, 7051 ! Ehdokasasettelukokous 2.11. klo 17.00 alkaen Lehtiseppien neuvotteluhuoneessa, Hallipussi 2, 76100 Pieksämäki. Syyskokous 30.11. klo 18.00 alkaen Lehtiseppien neuvotteluhuoneessa, Hallipussi 2, 76100 Pieksämäki. Käsitellään sääntömääräiset asiat sekä päätetään osaston Himoksen Aurinkopaikka -lomaosakeviikkojen myynnistä. Savonlinnan vaatetustyöntekijät, 548 ! Syyskokous 30.10. klo 18.00, Pietari Kylliäinen. Käsitellään syyskokoukselle kuuluvat asiat. Tervetuloa! HÄME Hämeenlinnan Kemiantyöntekijät ry, 013 ! Tervetuloa syyskokoukseen 30.11. klo 16.00 Ravintola Popinoon, Raatihuoneenkatu 11, Hämeenlinna. Kokouksessa käsittelemme sääntömääräiset asiat sekä päätämme vaalitavasta 2015 liittokokousvaaleissa. Tervetuloa. t. Hallitus. Hämeenlinnan Kirjatyöntekijäin Yhdistys, 7005 ! Syyskokous pidetään Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen toimistolla, Raatihuoneenkatu 20, sunnuntaina 9.11. klo 14.00. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä päätetään vaalitavasta 2015 liittokokousvaaleissa. Paikalla on myös työehtosihteeri Jari Kosonen-Nikulainen kertomassa ajankohtaisista asioista. Kokouksen jälkeen on ruokailu ravintola Huviretkessä, jonka vuoksi pyydetään ilmoittautumaan Matti Eroaholle 040 545 1062 tai matti.eroaho@ armas.fi 5.11. mennessä. Ennakkoilmoitus: Yhdistyksen pikkujoulu järjestetään Idänpään Torpalla lauantaina 22.11. klo 18.00 alkaen hyvän ruuan ja ohjelman merkeissä. Lisää tietoa seuraavassa numerossa sekä työpaikkojen ilmoitustauluilla. 15.10.2014 Mieluummin hyökkään Shakki on muutakin kuin peli. Sen äärellä voi tavata uusia ja vanhoja tuttuja, matkustaa ja viihtyä. TARJA PAAJANEN ETELÄ-POHJANMAA I Varastotyöntekijänä Vitabalansilla Hämeenlinnassa työskentelevälle Toni Vähäuskille shakki on ollut rakas harrastus jo lapsuudesta, 80-luvun alkupuolelta asti. Shakin alkeet opetti äiti. Vähäuski kertoo, että välillä tosin vierähti monia vuosia, jolloin harrastus oli ns. hyllyllä. Shakkiin ja myös turnauksissa pelaamiseen hän innostui uudelleen 2000-luvun alkupuolella. Ja siitä asti intoa on riittänyt. Kun pelataan turnauksissa, pelataan luonnollisesti voitosta. Mieluisimpina shakkikokemuksina Vähäuski muisteleekin voittojaan, jotka ovat tulleet turnauksissa, joissa vastapuolena on ollut Suomen huippupelaajiin kuuluneita shakkimestareita. – Viimeksi tällainen voitto tuli joukkuepikashakin SM-turnauksessa vuosi sitten. Joukkuepikashakissa pelataan nelihenkisin joukkuein jokainen omaa vastustajaansa vastaan. Voiton ratkaisee joukkueen yhteispisteet. ! Kerholla tavataan Shakissa on tärkeää myös oma peliporukka, kerho. Vähäuski kertoo, että Hämeenlinnan shakkikerhossa kokoontuu viikoittaiseen peli-iltaan kymmenen, kaksi- Lahden Kirjatyöntekijäin yhdistys ry, 7016 ! Syyskokous sunnuntaina 16.11. klo17.00 yhdistyksen toimistolla, Vuorikatu 31 C. Päätetään sääntömääräiset asiat sekä vuoden 2015 liittokokousvaalien uurnaäänestyksestä. Unkarin Saari: Jäseniä pyydetään ilmoittamaan ostohalukkuutensa Unkarin Saaresta syyskokoukselle. Kahvitarjoilu – Tervetuloa! Nastolan Teva ry, 523 ! Syyskokous ke 5.11. klo 16.00 Villähteen Leivässä. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Lahden Kaupunginteatterissa Katsastus-näytelmä pe 28.11. klo toista pelaajaa. Ja kun yhteen kokoonnutaan, pelit saattaa kestää viisikin tuntia. Kerhoiltojen lisäksi Vähäuski pelaa aina silloin tällöin myös netissä. – Se on lähinnä pikashakkia. Nettipeleissäkin vastustajana ovat oikeat ihmiset. Hyvä vastustaja on Vähäuskin mukaan sellainen, joka laittaa ”kovasti kampoihin.” – Hyvä vastustaja on sellainen, jolle häviän. Tarpeeksi hyvä vastustaja ”rankaisee” pievapaa-ajallani nistäkin epätarkkuuksista. Sellaisistakin, joita heikompi vastustaja ei edes ”Hyvä vastustaja huomaa. – Virheistä pitäisi tietenon sellainen, kin ottaa opikseen. Toisaalta jolle häviän. on niin, että omaa pelityyliTarpeeksi hyvä ään on aika vaikea muuttaa. Usein on oman pelityylinsä vastustaja vanki. Toisaalta, kun on hy’rankaisee’ vä päivä, voi oppipojasta tulpienistäkin epälakin opettaja ja mestari. – Garri Kasparov, Vähätarkkuuksista.” uski vastaa empimättä, kun häneltä kysyy shakin suurinta esikuvaa tai idolia. Shakki ei ole Vähäuskille pelkkä peli ja harrastus. Se on myös ajanvietettä, mahdollisuus tavata tuttuja, saada uusia tuttavuuksia ja matkustaa. – Viikonlopputurnauksis- Tätä harrastan 19.00, väliajalla pullakahvit. Hinta jäseneltä 10 € ja jos lippuja jää avec 20 €, lippuja 18 kpl. Sitovat ilmoitt. 5.11. mennessä Liisalle 044 350 7048 tai Soilille 050 533 9718. Tervetuloa. Orimattilan Teva, 517 ! Syyskokous 6.11. Järjestötuvalla, Rantatie 2. Kokousessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa päättämään ensi vuoden toiminnasta. Kahvitarjoilu. Vietämme pikkujoulua keilailun ja ruokailun merkeissä Lahteen, Launeen keilahallille 21.11. klo 18.00. Omavastuu 5 €. Kuljetus kimppakyydeillä. Sitovat ilmoittautumiset Mirvalle 31.10. mennessä puh 050 349 0164. Riihimäen Lasi- ja Muovityöntekijät, 402 ! Syyskokous pidetään 16.11. alkaen klo 17.00. Paikka Kirin maja Kisala, Riihiviidantie 616, 12310 Ryttylä. Käsitellään sääntömääräiset asiat, lisäksi päätetään järjestääkö ammattiosasto liittokokousedustajista uurnavaalit ajalla 7.–14.4.2015. Riihimäen Sanomalehdenjakajat ry, 7203 ! Ehdokasasettelukokous pääluottamusmiehen valintaa varten kauden 2015 loppuun, pidetään 16.11. klo 15.00 os. Kauppakatu 12, Riihimäki. Välittömästi kokouksen jälkeen pidetään sääntömääräinen syyskoko- Intiim nro 11 I Ammattiosastot // Tapahtumat 15.10.2014 25 HARRI PAKARINEN Lappeenrannan Vaatetustyöntekijät ry, 543 Tornion Viestintäalan osasto ry, 7078 ! Syyskokous ma 17.11. klo 16.00 AY- keskuksessa, Koulukatu 23, LPR. Sääntöjen määräämät asiat sekä päätetään uurnavaalien järjestämisestä. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! ! Syyskokous to 30.10. klo 15.30 Mustaparran päämajassa, Hallituskatu 6. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja henkilövalinnat. KAINUU Nokian Trikootyöväen ammattiosasto r.y., 534 Kajaanin Teva ry, 597 ! Syyskokous pidetään la 25.10. klo 18.00 Pohjolankatu 25. Käsitellään sääntömääräiset asiat sekä päätetään TEAMin liittokokousvaalista. Tervetuloa! KESKI-SUOMI Finn-Nauhan ammattiosasto ry, 564 ! Syyskokous 2.11. Haapamäen OP:n kerhotiloissa klo 16.00. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja suunnitellaan yhteistä teatteri/konserttimatkaa. Tervetuloa. sa esimerkiksi tapaa erilaisia ihmisiä, vanhoja ja uusi tuttavuuksia. Vanhoja kavereita morjenstellaan. Turnauksissa tulee aina hyvä fiilis. Oman pelityylinsä Vähäuski määrittelee hyökkääväksi. – Jos vastassa on vahvem- Strategiapeli? Vähäuski sanoo, että varsinkin pikashakissa ns. pelistrategia tulee suoraan selkäytimestä. – Pitkässä pelissä suunnitellaan enemmän. Mietitään sitä, millä tavalla vastustaja mahdollisesti vastaa omiin siirtoihin. – On erilaisia pelityylejä. Joku tykkää hyökätä aggressiivisesti ja ns. uhraa nappuloita helpommin kuin puolustava vastustaja. Toinen tykkää taas puolustaa eli rakentaa peliään niin, että aggressiiviset hyökkääjän peli mahdollisuuksien mukaan vaikeutuisi. pi pelaaja, pitää puolustautua. Toisaalta kaikki lähtee tietenkin siitä, miten tykkää pelata. Pieni shakkisanasto Heille, joille shakki ei ole tuttu peli, Väräuski kertoo muutamia pelin peruskäsitteitä: SOTILAS: Pienet nappulat, jotka laitetaan ensimmäiseen riviin. On laudan heikoin nappula. LÄHETTI: Suippo nappula, joka kulkee viistoja mihin tahansa suuntaan. RATSU: Voi kulkea kaksi ruutua suoraan ylös, alas, oikealle tai vasemmalle ja sen jälkeen yhden ruudun sivulle. TORNI: Kulkee vaaka- tai pystysuoria linjoja. KUNINGATAR: Kulkee joko viistoon tai suoraan, ei kuitenkaan ratsun lailla. On pelin voimakkain nappula. KUNINGAS: Kulkee viistoon pystyyn ja vaakaan yhden ruudun kerrallaan. SHAKKI JA MATTI: Peli on päättynyt. Jyväskylän Seudun Pesulatyöntekijät ry, 083 ! Syyskokous 1.11. Ravintola Sohwissa klo 13. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen ruokailu. Ilmoittautumiset 23.10. mennessä Katille puh. 044 535 4120. Jyväskylän vaatetustyöntekijät ry, 562 ! Syyskokous pidetään ti 11.11. klo 16.30 Järjestöjen talon toimistolla, Kalevankatu 4, 2.krs. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Perinteiset pikkujoulut jäsenille Hankasalmen Revontulessa la 22.11. Mökkimajoitus, illallinen, esiintyjänä Laura Voutilainen. Omavastuu 50 €. Kimppakyyditys. Paikkoja rajoitetusti. Sitovat ilm. 30.10. mennessä ja lisätiedot klo 15 jälk. Katja Savolainen p. 040 777 4309. LAPPI Kemin Kirjatyöntekijäin yhdistys r.y., 7010 us. Tervetuloa, hallitus/ pääluottamusmies. ! Syyskokous 21.11. klo 18.00 Haminan Varuskuntakerholla. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Ruokatarjoilu. kö liittokokousehdokkaista uurnavaalit. Syyskokouksen jälkeen pidetään järjestäytymiskokous. Hallituksen kokous on tuntia ennen syyskokousta samassa paikassa. Tervetuloa. Osasto järjestää jäsenilleen teatteri-illan lauantaina 22.11. klo 19.00 Kotkan teatterissa. Sitovat ilmoittautumiset 27.10. mennessä 050 536 6026 (pj) tai 040 566 1251 (siht.) Tervetuloa. Hallitus. Kotkan Viestintätyöntekijät ry, 7012 Kouvolan Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, 7015 ! Syyskokous on maanantaina 3.11. klo 17.30 Ravintola Tai Hingissä, Kirkkokatu 7, Kotka. Käsitellään sääntömääräiset ja muut asiat. Päätetään järjestetään- ! Syyskokous 10.11. klo 17.00 yhdistyksen toimistolla, Kauppalankatu 24 A 5. Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kahvitar- KAAKKOIS-SUOMI Haminan Kemiantyöntekijät ry, 101 joilu. Tervetuloa, Hallitus. Kouvolan tekstiili- ja muovityöntekijät ry, 544 ! Syyskokous 15.11. klo 15.00 Ravintola Rossossa, Kouvolassa. Ilmoittautuminen viimeistään 10.11. mennessä Tuomakselle 044 560 0296 tai tuomas. [email protected]. Osastomme pikkujoulut la 29.11. Kotkassa, ravintola Kairossa. Sis. esityksen, ruokailun ja kuljetuksen Kouvolan linja-autoasemalta Kotkaan ja takaisin. Omavastuu hinta 40 € jäseneltä. Paikkoja rajoitettu määrä jäljellä! Ilmoittautuminen Tuomakselle 044 560 0296 tai tuomas. [email protected]. ! Syyskokous su 16.11. klo 14.00 PS Print Oy:n kahviossa. Puheenjohtaja. Tornion Tekstiilityöväen amm.os, 598 ! Syyskokous ti 4.11. klo 18.00 Tornion kaupunginhotelli, Govenius-kabinetti. Esillä sääntömääräiset asiat sekä päätetään, järjestetäänkö 2015 liittokokousvaaleista uurnavaalit ja tarvittaessa vaalitoimikunnan valitseminen. Tervetuloa! Pikkujoulut pe 14.11. Tornion kaupunginhotellissa. Ruokailu klo19–21. Jäsenet 10 €, ei-jäsenet 34 €. Sitovat ilmoittautumiset 29.10. mennessä Jutalle 040 759 3495. PIRKANMAA ! Syyskokous 11.11. klo 15.00 Nanson ruokalan kabinetissa, Tanhuankatu, Nokia. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kakkukahvit. Tampereen Lehdenjakajat ry, 7215 ! Syyskokous 1.11. klo 15.00 Satakunnankatu 19 c 24, Tampere. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen osaston perinteiset pikkujoulut, josta siirrymme yhdessä työnantajan pikkujouluihin klo 18.00. Ilmoittautumiset viim. 30.10. [email protected] tai tekstari p. 040 579 5174. Tampereen TeVa ry, 529 ! Tule nauttimaan savusaunan lämmöstä, virkistävästä vilvoittelusta kylpytynnyrissä, loimulohesta sekä pikkujoulutunnelmasta Miinan Savusaunaan, Hämeenkyrön Sasissa 22.11. klo 14 alkaen. Hinta jäsenille on 20 € ja avecille 60 €. Ilmoittautumiset 14.11. mennessä Jonnalle 050 518 2702 tai sähköpostilla [email protected]. Paikkoja on rajoitetusti. Lisätietoja kotisivuilla: tampereenteva.teamliitto.net. Talvipäiville ilmoittautumiset Jonnalle 050 518 2702. Jäsenen omavastuuosuus osallistumisesta on 50 € ja lisäksi korvataan todellisia matkakuluja 50 €. Mikäli Vuokattiin menee päivää aikaisemmin, vastaa jäsen ylimääräisistä yöpymiskustannuksista itse. Kaikki reippaasti mukaan! TEAM Virrat ry, 159 ! Syyskokous pidetään EKL-Rajaniemessä keskiviikkona 29.10. klo.17.00. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä syödään Rajaniemen maittava ruoka. Tervetuloa. Vammalan Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, 7038 ! Syyskokous pidetään 16.11. alkaen klo 19.00 Hotelli NukkuMatissa. Käsitellään sääntömääräiset, sekä muut esille tulevat asiat ja päätetään edustajakokousedustajien vaalitavasta. Tervetuloa. Vammalan kumityöntekijäin ao, 270 ! Syyskokous 28.11. klo 16.00 Jaatsin kahvilassa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. >> 26 Ammattiosastot // Tapahtumat VIIKONLOPPUKURSSIT TULEVIA TAPAHTUMIA Vammalan Muovityöntekijät ry, 093 Nurmeksen Teva ry, 560 ! Syyskokous 2.11. klo 14 Epsiran ruokalassa. Tervetuloa. ! Osaston 2. lopettamiskokous pidetään 6.11. klo 16.00 kahvila Supikkaassa. Tervetuloa! POHJANMAA POHJOIS-SAVO Kokkolan Kemiantyöntekijät ry os 071/ TeVa 580 Iisalmen Kirjatyöntekijät, 7006 ! Syyskokous 28.10. klo 18.30. TEVA:n toimisto Torikatu 16. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. TEAM-liitosta Arja Salo. Hallitus kokoontuu 18.00. Tervetuloa! Hallitus. Lapväärtin Tekstiilityöntekijät ry, 578 ! Syyskokous ke 5.11. klo 18.00 Metsälän baarissa. Hallitus kokoontuu klo 17.30. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa. Vaasan Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, 7033 ! Syyskokous keskiviikkona 29.10. klo 18.00 Ay-keskuksessa, Pitkäkatu 43. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja sekä päätetään mahdollisesta uurnavaalista koskien vuoden 2015 liittokokousvaaleja. Tervetuloa. POHJOIS-KARJALA Joensuun kirjatyöntekijäin yhdistys ry, 7007 ! Syyskokous pidetään 15.11. Kirjalassa klo 10.00. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja päätetään järjestetäänkö uurnavaali ajalla 7.–14.4.2015 liittokokousedustajista. Joensuun Kumi- ja Lasikorjaajien osasto, 279 ! Syyskokous pidetään ke 29.10. klo 18.00 ABC Marjalan kokoustilassa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa. Joensuun Muovityöntekijät ry, 128 ! Osasto on varannut 30 lippua Jari Sillanpään pikkujoulushowhun 16.12. Joensuun Areenassa. Esiintyjinä on Sillanpää, Virve Rosti ja Laura Voutilainen. Omavastuu 25 € maksettuna 24.10. mennessä tilille FI68 5770 0520 1308 54, viite 1436 . Jos omavastuuta ei ole maksettu tähän mennessä, annetaan lippu seuraavalle. Varausaika 15.–24.10. Lippuja voit varata tekstiviestillä puhelinnumerosta 044 0110 807. Liput jaetaan varausjärjestyksessä. Laitathan tekstiviestiin oman nimesi ja jari2014. Liput toimitamme viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen. Saat ilmoituksen. Seuraa mahdollisia muutoksia ammattiosaston nettisivuilta: www.joensuunmuovityontekijat. teamliitto.net. Terveisin hallitus. Intiim nro 11 ! Syyskokous su 2.11. työväentalolla klo 18.00. Esillä sääntöjen mukaisten asioiden lisäksi liittokokous 2015 -asiaa sekä pikkujouluasiaa. Kahvitarjoilu. Iisalmen muovityöntekijät ry, 075 ! Syyskokous lauantaina 1.11. klo 17.00 Sokos Hotel Koljonvirta, Iisalmi. Käsitellään sääntömääräiset asiat sekä päätetään liittokokousvaalien 2015 uurnavaalin järjestämisestä. Kokouksen jälkeen tarjoamme ruokailun. Tervetuloa mukaan! Kuopion Kemialaiset ry, 138 ! Syyskokous pidetään 29.10. klo 17.00, Ravintola Canton Hinissä, Kauppakatu 29. Ruokatarjoilu. Hallitus kokoontuu klo 16.30. Tervetuloa! Tiedustelut Anna-Maija puh. 050 966 6596. Pikkujoulut 15.11. alkaen klo 18.00, Hotelli Iso Valkeisella saunakabinetissa. Omavastuu 15 € sisältäen jouluruuan sekä sisäänpääsyn ravintolaan (ei sisällä 2 € narikkamaksua) Esiintyjänä Yölintu. 30 ensimmäistä mahtuu mukaan. Tied. ja sitovat ilmoittautumiset 27.10. mennessä Anna-Maijalle, puh 050 966 6596. Kuopion Weneenrakentajat ry, 028 ! Syyskokous Jahtihovissa 15.11. klo 19.00 alkaen. Kokouksen jälkeen ruokailu. Varkauden Kirjatyöntekijäin yhdistys ry, 7042 ! Yhdistys viettää pikkujoulua Mistä rakkaus alkaa -teatteriesityksen ja Kaks Ruusussa ruokailun merkeissä 22.11. Omavastuu 20 € ja avec 50 €. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 20.10. mennessä Esa Pesonen, 0400 616 025. SATAKUNTA Nakkilan tekstiilityöntekijät, 515 ! Syyskokous pidetään to 30.10. klo 17.00 Hotelli Amadossa. Käsitellään sääntömääräiset ja muut esille tulevat asiat. Tervetuloa. Porin Kirjatyöntekijäin Yhdistys, 7023 ! Syyskokous ja jouluglögi 2.11. kello 12.00 PKY:n toimistolla. Esillä sääntömääräiset asiat. Isolinnankatu 24, 3. krs. Tervetuloa! YRITYSTALOUDEN PERUSTEET 25.–26.10.2014, Holiday Inn Tampere Kohderyhmä Luottamustehtävissä toimivat Tavoite On tukea luottamusmiehen edunvalvontatoimintaa ja kasvamista aktiiviseksi kehittäjäksi ja yhteistoiminnan edistäjäksi työpaikalla. Antaa välineitä tuottavuuden arviointiin, jotta luottamusmiehet osaisivat tilinpäätöstietojen perusteella arvioida yritysten taloudellista tilaa. Kurssille ilmoittautuminen pikaisesti. HAVAITSE TYÖSI RISKIT 25.–26.10.2014, Holiday Inn Tampere Kohderyhmä Työsuojeluvaltuutetut ja asiamiehet sekä kaikki työturvallisuudesta kiinnostuneet jäsenet. Tavoite Auttaa entistä paremmin havaitsemaan työssä ja työympäristössä olevia riskejä sekä toimimaan aloitteellisesti niiden pienentämiseksi. Kurssille ilmoittautuminen pikaisesti. YTMENETTELYKURSSI 1.–2.11.2014, Scandic Riihimäki Kohderyhmä Luottamushenkilöt ja yt-neuvotteluihin osallistuvat jäsenet. Tavoite Perehtyä yt-lain neuvottelusäännöksiin, jotka koskevat irtisanomistilanteita ja muita muutostilanteita yrityksessä. Porin Seudun Sanomalehdenjakat ry, 7205 ! Muistathan syyskokouksen 28.10. klo 16.00. Eteläpuisto 9e, Pori (Jytyn tilat R-kioskin yläpuolella). Esillä sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa, hallitus. UUSIMAA Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys, 7001 ! Sääntömääräinen jäsenkokous pe 31.10. klo 17.00 Kirjan kerhosalissa (Kirjatyöntekijänkatu 10). Kahvitarjoilu alkaa klo 16.30. Kokouksessa asetetaan ehdokkaat puheenjohtajaksi vuodel- I 15.10.2014 JÄSENREKISTERI Käsitellään alan oikeuskäytäntöä ja kurssilaisten omia ongelmatilanteita. Ilmoittautuminen 17.10. mennessä. VOIMAVAROJA TYÖELÄMÄN MUUTOS– KARUSELLIIN 15.–16.11.2014, Sokos Hotel Eden, Oulu Kohderyhmä Kaikki jäsenet. Tavoite Löytää keinoja ja voimavaroja työhyvinvointiin muuttuvassa työelämässä ja tunnistaa oma tapa suhtautua muutoksiin. Halutessaan voi jopa oppia nauttimaan muutoskarusellin vauhdista. Ilmoittautuminen 31.10. mennessä. OPISTOKURSSIT SOSIAALITURVAN PERUSTEET MUUTOKSIA ELÄMÄSSÄ – HUOLEHDI JÄSENYYDESTÄ! ! Omassa elämässä tapahtuvilla muutoksilla voi olla vaikutusta jäsenmaksuihin. Joissakin elämäntilanteissa vapaudut jäsenmaksujen maksamisesta ja joissakin tilanteissa on muuten vain hyvä muistaa päivittää tiedot myös TEAMiin. Jos palkkatulot keskeytyvät esimerkiksi armeijan, opiskelun tai perhevapaan takia, ilmoita aina liittoon. Kun olet hyväksyttävästä syystä pois työelämästä, vapaudut jäsenmaksuista mutta jäsenyytesi säilyy ennallaan. Liitosta ei siis vapaiden ajaksi kannata erota. TEAMin verkkosivuilta saat paljon lisätietoa siitä, miten huolehdit omasta jäsenyydestäsi. Sivuille on koottu tietoa mm. seuraavista palkattomista vapaista kohdassa Jäsenmaksuvapautus ! vanhempainvapaat ! varusmiespalvelus ! opiskelu ! työpaikan vaihtuminen 24.–26.11.2014, Kiljavan opisto Näin ilmoitat palkkatulojen keskeytymisestä Kohderyhmä Luottamusmiehet ja työsuojeluedustajat sekä yrityksen henkilöstöasioista vastaavat. ! www.teamliitto.fi/jasenyys/ jasenrekisterilomakkeet/ ! sähköpostitse jasenrekisteri@teamliitto.fi ! palvelunumerossa 09 7739 7455 Kurssityyppi Kemianalat järjestökurssi ja viestintäala paikallisesti sovittava kurssi. Tavoitteet Kurssilaiset tuntevat työstä syntyvän sosiaaliturvan perusteet; miten työttömyysturva tai eläkkeet määräytyvät, millaiset oikeudet sairastuessa on tai miten opiskelun voi järjestää työaikana. Ilmoittautuminen 24.10.2014 mennessä. le 2015, hallituksen jäseniksi (5) kaudelle 2015–2016, 6 varajäsentä vuodelle 2015 sekä tilintarkastajaehdokkaat. HKY:n jäsenille avoimet sökökisat Kirjan kerhosalissa 6.11. alkaen klo 15.00. Pelataan pelimerkeillä ensin tunnin alkuerät joista parhaat finaaliin. Osanottomaksu 10 € maksetaan pelipaikalla. Ilm. ennen pelipäivää Aatto Koskiselle puh. 041 518 8719. Parhaat palkitaan. Helsingin painajakerhon sääntömääräinen syyskokous pidetään 15.11. kello 13.00 Kirjan kerhosalissa. Toimikunta kokoontuu kello 12.00. Kokouksen jälkeen sauna perinteisine tarjoiluineen. Tervetuloa! Kun palaat työelämään Palatessasi työelämään pitkän tauon jälkeen, muistathan tarkistaa palkkalaskelmasta, että ay-jäsenmaksut peritään palkasta. Jos maksat jäsenmaksut itse, voit myös tilata maksuviitteet palvelunumerosta 09 7739 7455 tai sähköpostitse jasenrekisteri@teamliitto.fi. HKY:n ammattikerhot järjestävät yhteisen pikkujouluristeilyn 5.–6.12. M/S Baltic Queenilla. Hinta on painajakerholaisille 75 € ja HGV+jälkikäsittelijöille 50 €. Sisältää B2-hytin, buffet-illallisen sekä aamiaisen. Sitovat ilm. 31.10. mennessä pave.virtanen@suomi24.fi tai puhelimitse (kello 16.00 jälkeen) 050 526 6798. Ilmoittautumisen yhteydessä maksu Painajakerhon tilille FI04 1011 3000 2165 63. Mainitse mistä kerhosta olet ja toive hyttikaverista. Aveceille matkan hinta on 111 €. Huomatkaa, että buffet-illallinen on jo 17.30 ja laiva lähtee vasta 18.30. Lippuja jaetaan Länsi-terminaalin toisessa kerroksessa kello 17.00 asti. Intiim nro 11 I Ammattiosastot // Tapahtumat 15.10.2014 27 VALTUUSTO Liittovaltuuston sääntömääräinen syyskokous TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n valtuuston sääntömääräinen syyskokous pidetään Scandic Riihimäessä (Hämeenaukio 1, Riihimäki) 27.–28.11.2014. Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 22 §:n mukaiset syyskokousasiat ja valitaan hallituksen jäsen (vaaliliitto A). Kokouksessa käsitellään liittokokousvaalien äänestys- ja vaalijärjestys. Esillä on myös liiton strategiaan liittyviä asioita. Sääntöjen 20 §:n mukaan valtuustolle saavat tehdä esi- LOMAT HYVINVOINTILOMAT ! TEAM järjestää jäsenilleen yhdessä Hyvinvointilomat ry:n kanssa teemallisia viiden vuorokauden mittaisia lomaviikkoja. Lomaviikot sisältävät täysihoidon. Virkeyttä vedestä teemaviikko eläkkeellä oleville vapaajäsenille, 25.–30.1.2015 Vesiliikunnasta hyvää oloa Lomakeskus Huhmarissa. Ohjelmassa on mm. tutustumista erilaisiin vesiliikuntamuotoihin, hyvinvointiluentoja, tietoa vedestä myös ravintoon liittyen. Viikko sisältää myös muuta monipuolista liikuntaa, unohtamatta huvin tärkeyttä. Hakemukset liiton toimistoon 15.11.2014 mennessä. Lomatuki Lomapakettiin sisältyy majoitus, täysihoito ja lomaohjelmat. Liitto maksaa eläkkeellä olevien vapaajäsenten omavastuun. Jäsen vastaa itse loman matkakuluista. Mukana tulevan puolison omavastuuosuus on 100 euroa. Hakemukset Lomaviikoille haetaan Hyvin- tyksiä liiton hallitus ja ammattiosastot. Esitykset käsiteltäviksi tarkoitetuista asioista on jätettävä kirjallisina hallitukselle vähintään yhtä (1) kuukautta ennen kokousta. Esitykset voi postittaa osoitteella TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry/Hallitus, Pl 324, 00531 Helsin- vointilomat ry:n lomatukihakemuksella. Hakemuksen voi täyttää ja tulostaa Hyvinvointilomien kotisivuilta tai tilata liiton puhelinvaihteesta numerosta 09 773 971. Hakemukset lähetetään osoitteeseen: TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, PL 324, 00531 Helsinki. Hyvinvointilomat ry tekee valinnat hyväksytyistä ja lähettää hyväksytyille hakijoille päätökset. Lisätietoja liiton toimistosta Annika Maunula 09 7739 7207. HUOM: Liiton tuetuille lomille ei voi hakea Hyvinvointilomien sähköisen haun kautta! LOMAOSAKEVIIKOT ! Kevättalven lomaosakeviikkoja ehtii vielä hakea 1.11.2014 asti. Seuraavat viikot ovat nyt haussa: Ylläs Mokko: 2, 3, 8 Levi Kirakka: 2, 6, 7, 18 Kalajoki: 7, 10, 11, 12 Lapinniemen Kylpylä: 8, 9, 10 Rukan Lomakylä: 11, 12 Pyhäniemi: 18 Hinta 310 euroa/viikko. Lisäksi uutuutena 2015 alkaen on lomaosakeviikot harrasteineen Katinkullassa Vuokatissa. Talvelle tarjolla seuraavat viikot: Viikko 8: Rivitalo 43,5m2 + Olettehan ajoissa paikalla! Iltapäiväkerho kokoontuu Kirjan kerhohuoneessa parillisen viikon tiistaina klo 13–15. To 23.10. Boccia-kisa Torstaikerholaisia vastaan. Ti 28.10. Kierrätyskeskuksesta esittelijä. Helsingin Pesuteollisuustyöntekijät ry, 009 ! Syyskokous ke 5.11. klo 18.00 alkaen Hotel Arthurissa (Vuorikatu 19, 00100 Helsinki) Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tarjolla ruokaa ja juomaa. Ilmoittautumiset viimeistään 27.10. Suville p. 050 348 8220 Kaikki jäsenet ovat tervetulleita. ki tai sähköpostilla sari.kettunen@teamliitto.fi. Esitysten on oltava liiton toimistossa 27.10.2014 mennessä. TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Hallitus Timo Vallittu puheenjohtaja parvi 18m2, hintaan kuuluu harrasteet (kylpylä 2x14 krt, keilaus 7 krt/1 h/1 rata/max. 4 hlöä) Viikko 11: Paritalo 52,5m2 + 18m2, hintaan kuuluu harrasteet (kylpylä 14 krt, sulkapallo 7x1 tunti) Katinkullan viikkojen hinta on 600 euroa/viikko. Lomaosakeviikoille hakemukset on toimitettava liiton toimistoon 1.11. mennessä. Lomaosakeviikkoja haetaan lomamökkihakemuksella. Hakemuksen voi täyttää ja lähettää sähköisesti liiton jäsensivuilta tai tilata liiton puhelinvaihteesta numerosta 09 773 971. Hakemukset lähetetään osoitteeseen: TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, PL 324, 00531 Helsinki. Lisätietoja liiton toimistosta Annika Maunulalta 09 7739 7207. LIITON LOMAMÖKIT ! Ängesholmin lomakylässä Tammisaaressa ja Ruka-Ihtingissä Kuusamossa on vielä hyvin viikkoja vapaana loppuvuodelle. (Ruka-Ihtingissä viikko 52 on jo kokonaan varattu, muuten tilaa.) Lisätiedot ja varaukset liiton toimistosta Annika Maunulalta. Helsingin Teva, 501 ! Syyskokous 11.11. HTY, Paasivuorenkatu 5 klo 17.00. Esillä sääntömääräiset asiat sekä hallituksen henkilövalinnat. Kahvilla voi käydä ennen kokousta Juttutuvan puolella. Tervetuloa! Mahdolliset tiedustelut Pj. Arja Klubb 040 752 3805. Bussiretki ”Umpimähkään” la 25.10. Lähtö H:gin Rautatieaseman tilausbussien lähtölaiturista klo 8.30 ja Tikkurilan vanhan Rautatieaseman edestä klo 9.00. Paluu noin klo 16–17. Omavastuu 15 €, joka maksetaan osaston tilille FI38 5541 2820 87 viite 2228. Sitovat ilmoittautumiset ma 20.10. mennessä Tuula Saastamoinen p. 040 524 7606. Menemme H:gin kaupungin teatteriin la 29.11. klo 13.00 katsomaan esitystä ”Järki ja tunteet”. Esitys on pienellä näyttämöllä, osoitteessa Eläintarhantie 5 (Hakaniemi). Omavastuu 20 € maksetaan osaston tilille FI38 5541 2820 0005 87, viite 5050. Sitovat ilmoittautumiset ma 20.10. mennessä Tuula Saastamoinen p. 040 524 7606. Hyvinkään Kirjatyöntekijät, 7050 ! Yleinen kokous Ravintola Harlekiini la 25.10. klo 16. Aiheena yhdistyksen tulevaisuus, sekä yhteisten varojen käyttö. Tule ehdottamaan mitä juuri SINÄ haluaisit yhdistyksen järjes- tävän, ja mihin suuntaan haluaisit yhdistyksen toiminnan kehittyvän. Tarjolla kahvit ja pikkusuolaiset. Terveisin Hallitus. Hyvinkään Kumityöväen ammattiosasto ry, 302 ! Syyskokous 9.11. klo 15 alkaen osoitteessa Kutomokatu 5 H 34, Hyvinkää. Tervetuloa. Nurmijärven Muovityöntekijät ry, 087 ! Syyskokous pidetään 30.10. klo 18.00 Nurmijärven kunnan virastotalolla. Käsitellään sääntömääräiset asiat, valitaan ammattiosastolle puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet vuodelle 2015. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Porvoon Kirjatyöntekijäin yhdistys ry, 7024 ! Syyskokous 8.11. klo 11.00, Sibeliuksenbulevardi 36. Käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset asiat ja päätetään mahdollisesta uurnavaalista koskien vuoden 2015 liittokokousvaaleja. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Porvoon Öljynjalostamon Työntekijät ry, 044 ! Syyskokous 20.11. klo 17.00, Hanna Maria, Välikatu 6, 06100 Porvoo. Käsitellään sääntöjen mukaiset asiat. Tilaisuus alkaa klo 16.30 kahvi- ja sämpylätarjoilun merkeissä. Tervetuloa, hallitus. Tikkurilan kemiantyöntekijät ry, 059 ! Syyskokous 29.10. kello 15.30 PLM:n toimistolla. Tervetuloa! VALTAKUNNALLINEN Grafinet ry, 7301 ! Grafinet ry:n Seniorit. Tule mukaan senioritoimintaan, meneillään on 22. toimintavuosi. Kokoonnumme kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 14.00 palvelutalo Merikaaren lounasravintolassa, Pohjoiskaari 9 A (katutaso), Lauttasaari. Kokouksiimme pyrimme saamaan eri alojen vierailijoita, käymme yhdessä mm. teatterissa, elokuvissa, museoissa, matkoilla jne. Tervetuloa! VARSINAIS-SUOMI Auran Kumityöntekijäin amm. os., 231 ! Syyskokous lauantaina 8.11. klo 18.00 Loimaan Ankkuripaikassa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Ennakkoilmoittautumiset 31.9. mennessä Jukka Luukalle puh. 0400 792 362 tai Sami Heikelälle puh. 0400 418 548. sähköposti: etunimi.sukunimi@ rekarubber.com. Tervetuloa! Osaston hallitus. Salon Alueen Kemian Osasto, 121 ! Syyskokous tiistaina 11.11. klo 17.00, henkilöstöravintola Hellassa, Inkereentie 566, Salo. TEAMista paikalla Hannu Siltala. Kokouksen jälkeen ruokailu, joten ilmoittautumiset Jarille 4.11. mennessä numeroon 0400 861 817. Tervetuloa! Salon Kirjatyöntekijät ry, 7039 ! Syyskokous lauantaina 25.10. klo 14.00 Salon Seurahuone, Asemakatu 1, Salo. Esillä sääntömääräiset asiat. Ilmoittautuminen ruokailun takia 18.10. mennessä Tuomolle puh 040 573 2760 tai tuomo.myllarinen@sss.fi tai Hannelelle p 0400 432 136 tai hannele.nieminen@tietojakelu.fi. Turun Lääkealan työntekijät ry, 061 ! Tervetuloa syyskokoukseen sunnuntaina 16.11. klo 13.00 Svarte Rudolfiin jokilaivaan. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat: hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle. Valitaan ammattiosastolle puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet. Kokouksen jälkeen ammattiosaston tarjoama buffet-ruokailu. Ruoka-aineallergiat ilmoittautumisen yhteydessä. Ilmoittautuminen viimeistään 3.11.2014 aija.ratia@orion.fi. Turun vaatetustyöntekijät ry, 509 ! Osaava Nainen messut Turussa 24.–26.10. Liput osastomme jäsenille 3 €. Lippuvaraukset tiistaisin osastomme toimistoon tai puh 040 523 5298 ja 02 232 9207. Ilmoittautumiset ja maksut 4.10. mennessä. T. osaston hallitus. NUORTEN TAPAHTUMA NUORTEN TES-PÄIVÄT 15.–16.11., Tampere ! Tule nuorten TES-päiville Tampereelle 15.–16.11. Aiheina luottamusmiesten neuvottelutaidot ja hyvä paikallinen sopiminen. Miten YT-neuvotteluihin valmistaudutaan? Myös muita kaikille ajankohtaisia työehtoasioita! Lauantaina kurssin jälkeen oh- jelmassa Megazone, sauna ja ruokailu. Kouluttajina toimivat työehtosihteeri Toni Laiho ja järjestösihteeri Tanja Mettovaara. Ilmoittaudu sinäkin ja opi hyödyllisiä taitoja! Ilmoittautuminen kotisivuilta www.teamliitto.fi/nuoret 24.10. mennessä. Lisätietoja Tanja Mettovaaralta 050 303 9280 tai tanja.mettovaara@teamliitto.fi. 28 Intiim nro 11 Oman edun valvonta I 15.10.2014 AMMATTIKOULUTUS Aikuisten osaamisessa atk-puutteita MARKKU TASALA Kansainvälisen tutkimuksen mukaan yli puolella ammatillisen koulutuksen suorittaneista aikuisista on heikot ongelmanratkaisutaidot maassamme. MARKKU TASALA Koulutuksen tutkimuslaitoksen tuore tutkimus perustuu Kansainvälisen aikuistutkimuksen (PIAAC) aineiston analyyseihin. Niissä oli mukana 11 Euroopan maata ja 50 369 aikuista, joista 4 503 oli suomalaisia. PIAAC-tutkimuksen kohteena ovat 16–65-vuotiaat aikuiset. Maailmanlaajuisesti tutkimukseen osallistui yli 155 000 aikuista. – Aikuisten osaamista ei ole koskaan aikaisemmin mitattu näin laajasti, toteaa dosentti Raija Hämäläinen Koulutuksen tutkimuslaitokselta Jyväskylän yliopistosta. Tutkimuksessa keskityttiin suomalaisaikuisten tietoteknisten ongelmanratkaisutaitojen tunnistamiseen. Tulokset ovat hälyttäviä. Vain toi! sen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneista aikuisista joka viides oli riskisuoriutuja. Heidän taitonsa eivät yltäneet edes heikon suoriutujan tasolle. – Heikkoja suoriutujia oli jopa neljä kymmenestä, joka kolmas suoriutui keskitasoisesti ja vain neljä sadasta suoriutui hyvin. Merkittävä osa ammatillisen koulutuksen saaneista työskentelee teollisuudessa. Tulevaisuudessa teollisuutemme kilpailukyky perustuu yhä enemmän korkean teknologian osaamiseen. – Niissä työtehtävissä tarvitaan kykyä päätellä, yhdistää olemassa olevaa tietoa ja tuottaa uutta tietoa tarjotun informaation pohjalta, Hämäläinen kuvailee. Viimeisen kymmenen vuo- :) LINTUMETSÄLLÄ Hyvin pukeutunut kaupunkilaisherra on metsästysretkellä maaseudulla. Alkajaisiksi hän luopuu vaaleanpunaisista housuistaan, laskostaa ne siististi ja pukeutuu metsästysasuun, toki tyylikkääseen sellaiseen. Odoteltuaan passipaikalla hetken, hän tähtää ja ampuu fasaanin, mutta lintu putoaakin naapurissa asuvan viljelijän pellolle. Kyntöhommissa ollut viljelijä ilmoittaa välittömästi, että lintu on hänen. Koska molemmat haluavat linnun, viljelijä ehdottaa, että he ratkaisevat riidan perinteisellä tavalla. – Minä potkaisen sinua nivusiin niin kovaa kuin pystyn, ja sitten sinä teet samoin minulle. Se joka huutaa vähemmän, saa pitää linnun. Kaupunkilaismies suostuu ehdotukseen. Viljelijä potkaisee kaupunkilaista kaikin voimin jalkoväliin ja hän lyyhistyy maahan. Kahdenkymmenen minuutin kuluttua hän kykenee vihdoin kompuroimaan ylös ja ähkäisee: – Minun vuoroni. – Äh, sanoo viljelijä ja kääntyy lähteäkseen, pidä fasaani. den aikana teollisuudesta on työelämän rakennemuutoksen myötä kadonnut yli 100 000 työpaikkaa. ”Suorittavat työt” vähenevät jatkuvasti automatiikan korvatessa ne. Lähes puolet ikäluokasta saa ammattikoulutuksen Raija Hämäläinen ”Nyt olisi tärkeätä keskustella siitä, millaisilla ammatillisen koulutuksen muodoilla me tulevaisuudessa saamme huippuosaajia”, kysyy dosentti Raija Hämäläinen. – Suomessa työn hinta on globaalisti arvioiden aika kallis. Meillä pitäisi tässä tilanteessa olla kriittisesti parempaa osaamista kuin muilla, jotta pystyisimme työllämme kilpailemaan, Hämäläinen korostaa. Taitojen heikkous tulee vahvasti esille verrattaessa vain ammatillisen koulutuksen suorittaneita vähintään lukiokoulutuksen suorittaneisiin. Ammattikoulutetut ovat jopa kuusi kertaa todennäköisemmin riskisuoriutujia. Alle 40-vuotiaiden osaamiserot ovat erityisen suuria. Ammattikoulutettujen aikuisten määrä on meillä suuri. Peruskoulun jälkeen suoraan ammatilliseen koulutukseen jatkaa vuosittain yli 40 prosent- tia ikäluokasta. – Osaamisen epätasainen jakautuminen on huolestuttavaa sekä yksilöiden elämänlaadun että heidän työssä suoriutumisensa näkökulmasta, Hämäläinen korostaa. Heikot ongelmanratkaisutaidot eivät johtuneet ammatillisesta koulutuksesta koulutusmuotona vaan enemmänkin vähäisemmästä koulutusvuosien määrästä. Tutkimuksen perusteella aikuisten ongelmanratkaisutaidot olivat sitä paremmat, mitä enemmän he vapaa-ajallaan käyttivät erilaisia teknologioita. Toinen myönteisesti vaikuttava asia oli työpaikalla tapahtuva oppiminen. – Sen sijaan täydennyskoulutuksella ei ollut nähtävissä sellaista vaikutusta, Hämäläinen mainitsee. PIAAC-tutkimuksen Suomessa rahoittivat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työvoima- ja elinkeinoministeriö. Käytännössä tutkimuksen toteuttivat Koulutuksen tutkimuslaitos ja Tilastokeskus. TÄTÄ ON TUTKITTU Inhimillisen virheen takana on usein kiire Työpaikkojen vaaratilanteiden tai tapaturmien syyksi kirjataan usein inhimillinen virhe. Työterveyslaitoksen (TTL) tutkimuksessa selvitettiin, mitkä työhön liittyvät tekijät saavat aikaan inhimillisiä virheitä ja miten niitä voitaisiin vähentää. – Työtapaturmista 80–90 prosenttia raportoidaan inhimillisistä virheistä johtuviksi, kertoo tutkimushankkeen johtaja Virpi Kalakoski. Jos tapahtuneelle ei tunnisteta laitteisiin, järjestelmiin tai ympäristöön liittyvää syytä, vedotaan inhimilliseen virheeseen. Virheiden taustalta löytyy kuitenkin yleensä työolosuhteisiin liittyviä asioita. Esimerkiksi epäselvät ohjeet ja puutteet vaarojen merkitsemisessä altistavat inhimillisille virheille. Yleinen syy inhimillisiin virheisiin on liiallinen kiire ja kuormittuminen. Työssä voidaan muun muassa oikaista jossakin toimintatavassa kiireen vuoksi. ! HARRI PAKARINEN Virheistä ei opita Kalakosken mielestä yrityksissä pitäisi pureutua työympäristön kehittämiseen nykyistä yksityiskohtaisemmin, jotta tällaisiin tilanteisiin jouduttaisiin harvemmin. – Se vaatii uudenlaista kulttuuria, jossa läheltä piti- ja vaaratilanteista ilmoitetaan ja raportoidaan aina. Virheistä voi oppia. Lähes puolessa tutkimistamme tapauksista totesimme, että vastaavia asioita oli tapahtunut aikaisemminkin. Vaikka monessa TTL:n tutkimista isoista yrityksistä on hyvät vaaratilanteiden ilmoi- tusjärjestelmä, läheskään aina ei oltu pohdittu tarkemmin, mitä inhimillisten virheiden takana on. – Tutkinta on usein päätetty siihen, että tämä oli inhimillinen virhe ja tälle ei voinut mitään. Inhimillisiä virheitä on tutkittu muuallakin. – Yksittäinen inhimillinen virhe ei ole rurvallisuuden vihollinen, toteaa Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n dosentti Teemu Reiman Telmalehdessä. Hänen mukaansa turvallisuus on organisaation, ei yk- silön, ominaisuus. Sen ylläpito vaatii jatkuvaa työtä ja kehittämistä. Reiman pitää tärkeänä organisaation kykyä reagoida ja palautua ennakoimattomista tilanteista. Ennakointi on turvallisuustyössä keskeistä. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton työturvallisuuspäällikön Janne Sysi-Ahon mukaan työelämässä ovat vastakkain ennakoiva kulttuuri ja riskinoton kulttuuri. Mika Peltonen UP-Uutispalvelu VVERKKOVINKKI ERKKOVINKKI Lisätietoja inhimillisiä virheistä löydät Tampereen yliopiston sivuilta: http://tampub.uta.fi/ bitstream/handle/10024/80966/ gradu03828.pdf?sequence=1, Työsuojelurahaston sivuilta: http:// www.tsr.fi/tutkimustietoa/tatatutkitaan/hanke?h=90234 , sekä Työterveyslaitoksen sivuilta: http://www.tyosuojelu.fi/upload/14052015_JarmoVorne.pdf. Intiim nro 11 I Oman edun valvonta 15.10.2014 Pykäläpuntari TIETOA TYÖEHDOISTA Graafisen alan työrauhalauseke ”T yöehtosopimuksen voimassa olTYÖRAUHALAUSE oli ensimmäistä kerlessa älköön pantako toimeen taa työehtosopimuksessa jo 4.4.1911. Lausalaista tai julkista työnsulkua, seke säilyi, mutta sen perusteluja ei löydy lakkoa, boikottia tai työnkieltoa.”(graafisen missään vaiheessa neuvotteluasiakirjoisalan työehtosopimukset, kohta 8.6) Mitä ta. Vuosina 1956 ja 1963 solmittiin erillinen tämä varsinaisesti tarkoittaa? työrauhasopimus, jonka mukaan työehtoOikeustieteen opiskelija Ilkka Ruposopimuksen määräys kaikenlaisten työtaisnen on tutkinut TEAM Teollisuusalojen telutoimenpiteiden kieltämisestä on tämän ammattiliiton pyynnöstä graafisen teollisopimuksen voimassa ollessa ehdoton. suuden työehtosopimuksia ja välimiesoiTyörauhasopimus oli voimassa 28.2.1967 keuskäytäntöä. Hänen selvitystyönsä aisaakka. heena on ollut edellä siteerattu työrauhaRuposen käytettävissä oli 63 välimieslauseke. Lausekkeessa ei ole konkreettisoikeuden ratkaisua. Ne koskivat alan lakta mainintaa liittojen valvontavelvollisuukoja 1950–2013 välisenä aikana. Jakson aldesta eli aktiivisesta velkupuolella työnantajavollisuudesta torjua amliitto vaati vain järjestyk”TEAM puolestaan on mattiosastojen, työnantasen palauttamista lakkokatsonut, että se ei voi tilanteessa, ei hyvityssakjien ja työntekijöiden työolla vastuussa lakosta, koja. Myöhemmin välitaistelut. Koska työntekijäliitto ei ole paria poikke- jos se on tehnyt kaiken miesoikeus perusteli hyusta lukuun ottamatta itvityssakkojen tuomitsevoitavansa lakon se järjestänyt lakkoja, Rumista sillä, että työntekitorjumiseksi.” posen selvitys on kohdisjäliitto (TEAM) ei ole riittunut erityisesti työntekitävän tehokkaasti estäjäliiton velvollisuuteen valvoa osastojennyt lakkoja. 1980-luvulta lähtien välimiessa ja jäsentensä toimeenpanemia lakkoja. oikeus alkoi entistä useammin katsoa, etKäytän jäljempänä selvyyden vuoksi työn- tä TEAM vastaa työrauhasta riippumatta tekijäjärjestöstä sanaa TEAM, vaikka aisiitä, mitkä ovat olleet sen mahdollisuudet heen tapahtumat sijoittuvat pitkälle mentorjua lakko. neeseen ja TEAM syntyi vasta 1.1.2010. Työnsä yhteenvedossa Ruponen totesi, että työehtosopimuksen sanamuoto ei tue TEAMin ankaraa valvontavelvollisuutta. TYÖEHTOSOPIMUSLAKI lähtee siitä, että työTEAM on kuitenkin joutunut maksamaan ehtosopimuksen tehneet ja muut työehtohyvityssakot, vaikka se ei ole ryhtynyt laksopimukseen sidotut yhdistykset ja työnkoon eikä laiminlyönyt valvoa osastojen tai antajat eivät saa ryhtyä työtaistelutoimentyöntekijöiden lakkoon menoa. Välimiespiteisiin, jotka kohdistuvat voimassa oleoikeuden ratkaisuissa työrauhalauseketta vaan työehtosopimukseen tai johonkin sen on tulkittu ankarasti. Työehtosopimuslain osaan. Tämän lisäksi työehtosopimukseen mukaan hyvityssakkoja ei olisi joka kerta sidotulla yhdistyksellä ja alayhdistyksellä on velvollisuus valvoa, etteivät sen alayh- välttämättä tuomittu. Ruponen pohtii, ondistykset tai henkilöjäsenet lähde kiellettyi- ko liitoilla ollut, ja jos niin milloin yhteinen hin työtaistelutoimiin. Valvontavelvolliseltarkoitus ankaroittaa työrauhavelvollisuutta odotetaan nopeita korjaustoimia, mutta ta. Vastausta ei saada työehtosopimuksen todelliset valvontamahdollisuudet otetaan tekstistä eikä neuvottelupöytäkirjoista. huomioon (työehtosopimuslaki 8 §). Säännösten rikkoja on velvollinen maksamaan hyvityssakkoa (sama laki 9 §). Viestinnän Keskusliitto on työnantajaliittona ollut sitä mieltä, että TEAM työntekijäliittona vastaa aina ammattiosaston ja sen jäseninä olevien työntekijöiden lakoista riippumatta siitä, onko TEAMilla todellisia mahdollisuuksia estää lakkoa. Tämä on ankaraa vastuuta. TEAM puolestaan on katsonut, että se ei voi olla vastuussa lakosta, jos se on tehnyt kaiken voitavansa lakon torjumiseksi. Ruposen mukaan liitot voivat sopia lakia ankarammasta työrauhavelvoitteesta. Esimerkiksi myötätuntolakot voidaan kieltää. Toisaalta liittojen valvontavelvollisuus Tuula Sillanpää voidaan sopia äärimmillään sellaiseksi, että Kirjoittaja on TEAMin lakimies liitto vastaa automaattisesti kaikista jäsenosastojensa ja jäsentensä työtaisteluista. Mirja Suhonen mirja.suhonen@teamliitto.fi Varoituksen merkitys työntekijälle – voiko työnantajaa varoittaa? Työsuojeluvaltuutettu Harri oli yhteydessä jäsenen puolesta, joka oli saanut varoituksen esimieheltä. Mikä merkitys varoituksella on, kyseli Harri. ? VASTAUS: Varoitus annetaan yleensä tilanteessa, jossa työntekijä on rikkonut työpaikan sääntöjä, työnantajan määräyksiä tai tehnyt jotain sopimatonta, vaikkapa käyttäytynyt huonosti toista työntekijää kohtaan. Luvaton töistä poissaolo on melko tyypillinen varoituksen antamistilanne. Varoitus on ikään kuin työnantajan tapa asettaa työntekijä ”ruotuun”. Työsopimuslaissa (7 luku 2 §) todetaan, että ”Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu tilaisuus korjata menettelynsä.” Usein varoitus annetaan siksi, että jos työntekijä jatkossakin tekee jotain ei-toivottua, työnantaja voi irtisanoa työsuhteen irtisanomisaikaa noudattaen. Aiheettomia varoituksia annetaan silloin tällöin. Tällainen aiheetta annettu varoitus on syytä kiistää perusteettomana. Kiistäminen voi tapahtua omin sanoin kirjallisesti joko erillisillä paperilla tai kiistämisen voi kirjoittaa varoituslappuun. Itselle kannattaa ottaa kopio kiistämislapusta. Halutessaan voi perustella, miksi pitää varoitusta perusteettomana. Tämä siksi, että jos työnantaja perusteetta myöhemmin irtisanoo työntekijän, on mahdollisessa riitatilanteessa oikeudenkäynnissä ja sitä ennen neuvottelujärjestyksen mukaisissa neuvotteluissa mahdollisuus vedota varoituksen kiistämiseen. Varoituksia ei tarvitse antaa kolmea niin kuin joskus kuulee sanottavan. Yksikin voi riittää irtisanomiseen. Varoitus kuitenkin vanhenee ajan mittaan, mutta aikaa on mahdotonta määritellä tarkasti. Jos kyse on samasta rikkomuksesta, aika voi olla pitkäkin, mutta jos eri rikkomuksesta, vanhenemisaika saattaa olla lyhyt. Jokainen varoituksen antamistilanne on erilainen. Sekin on syytä muistaa, että aivan pienet rikkeet eivät useankaan varoituksen antamisen jälkeen anna oikeutta irtisanoa. Tärkeää myös on huomioida, että työpaikalla kaikkia pitää kohdella samalla tavalla varoitusten antamistilanteissa. Pelisäännöistä kannattaa sopia. Työntekijät eivät voi antaa varoitusta työnantajalle: sitäkin on joskus kysytty. Jos työnantaja vakavasti rikkoo velvoitteitaan, voi työntekijä purkaa työsuhteen ilman irtisanomisaikaa. Toistuva palkan maksamatta jättäminen on esimerkki tällaisesta rikkomuksesta. Kannattaa kuitenkin ennen työsuhteen purkamista olla yhteydessä liiton työehtosihteereihin. Nimittäin, jos riittäviä perusteita ei työsuhteen purulle ole, asettaa TE-keskus karenssin, minkä aikana ei saa ansiopäivärahaa. Perusteetta työsuhteen purkaneelle voi tuomioistuin määrätä vahingonkorvauksen, eli irtisanomisajan noudattaminen sitoo myös työntekijöitä. ! 29 30 Intiim nro 11 Vapaalla LEVYLAUTASELLE I 15.10.2014 KIRJOITTAJA Teva-veteraani kirjoitti romaanin JACK WHITE LAZARETTO XL Recordings **** Epäkaupallista – vai onko? The White Stripesissa vuoteen 2011 vaikuttanut, sittemmin mm. The Raconteursin ja The Dead Weatherin riveissä musisoinut Jack White on pusertanut ilmoille toisen sooloalbuminsa Lazaretto. Edellinen soolo, Blunderbuss, oli monien mielestä rimanalitus, mutta nyt White vaikuttaa onnistuneen paremmin. White tunnetaan artistina, joka törmäilee päämäärättömän oloisena paitsi yksityiselämässään myös musiikkimaailmassa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö hän paneutuisi vakavissaan kulloinkin käsillä olevaan projektiin vaan sitä, että White ei useimmiten suostu kumartamaan vaikkapa kaupallisten realiteettien edessä. Siksi hänen levynsä putkahtelevat ilmoille hieman miten sattuu ja joskus keskeneräisen tuntuisena. Omaa tietään kulkeva White on tällä kertaa päättänyt seurata turvallisempaa polkua sekä hyvässä että huonossa mielessä. Lazaretto toistaa Whitelle turvallisia elementtejä, blueskitara vinkuu särkyäkseen välillä massiiviseksi hyökyaalloksi, rummut on miksattu päälle liimatun tuntuisesti ja kuin niitä kompaten on sanoitusten rakenne hokeva. Silti levyä voi kutsua yllättävän monipuoliseksi. Esimerkiksi levyn nimibiisin soundissa väreilee mukana Motown. Putkahteleepa albumilla Mississippinkin suiston vaikutteita. Whiten voisi väittää syyllistyvän kaupalliseen kosiskeluun, sillä Lazarettolla hän palaa lähemmäs The White Stripesia kuin ehkä oli aikonutkaan. Albumin loppupuolelta löytyvä I Think I Found The Culprit on tästä yksi vahvimmista osoituksista. Uusi levy jää edellä sanotusta huolimatta edeltäjiensä varjoon mennen tullen. Jonne Kivinen jonne.kivinen@teamliitto.fi ESA TUOMINEN Juhani Branderin trilogian ensimmäinen osa keskittyy tamperelaisen Pukumestarit Oy:n värikkääseen elämään 1960-luvun loppupuolella. ESA TUOMINEN – Kirjoittaja minä olen enkä mikään kirjailija… Näin vaatimattomasti itseään luonnehtii tamperelainen Juhani Brander, 69, joka on vastikään julkaissut toisen kirjansa, työläisromaanin nimeltä Tehtaan kasvatti, Minä. Branderin ensimmäinen kirja näki päivänvalon jo kahdeksan vuotta sitten ja se oli nimeltään Oikeusvaltion kahdet kasvot. Siinä Brander kertoi omakohtaisia kokemuksia pienen ihmisen taistelusta kasvotonta byrokratiaa vastaan. Uusi teos kertoo tamperelaisesta, nyt jo hiipuneesta teva-teollisuudesta kirjoittajan alter egon eli Johannes Bergin silmien kautta. Tapahtumapaikkana on Tampereen Tullintorilla sijainnut Pukumestarien tehdas, jossa Brander itse nuorena miehenä työskenteli. ! Työläisenä ja yrittäjänä Brander on katsellut tekstiilija vaatetusteollisuutta – ja lisäksi nahkateollisuuttakin – kymmenien vuosien ajan niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Vain 16-vuotias poika lähti sukulaistensa houkuttelemana Algotin tekstiilitehtaalle Ruotsiin. Siellä vierähti lähes seitsemän vuotta kunnes vuonna 1967 Ruotsi vaihtui Suomeen, Tampereeseen ja Pukumestareihin. Myöhemmin hän palasi uudestaan Ruotsiin, jossa kouluttautui mallimestariksi. Ensimmäinen työpaikka mallimestarina oli Satanahka Oy:ssä Kiukaisissa. Myöhemmin hän työskenteli mallimestarina kymmenille tehtaille ja ompelimoille yrityksensä kautta. Brander on myös opettanut vaatetusalaa useammassa oppilaitoksessa sekä työskennellyt työttömien ja maahanmuuttajien parissa – miehestä on ollut moneksi. TEVA-ALAN VETERAANI. Juhani Brander työskenteli vähän yli parikymppisenä nuorena miehenä taustalla näkyvässä rakennuksessa, joka 1960-luvulla tunnettiin Pukumestarien tehtaana. – Aikanaan tevanake-ala työllisti Suomessa yli 80 000 ihmistä. Tampere oli alan keskuspaikkakunta ja täällä oli valtavasti teva- ja kenkäalan työntekijöitä. Vaikka elämä oli menneinä vuosikymmeninä niukkaa, vallitsi tehtaissa sellainen työntekijöiden yhteisöllisyys, jota ei tänä päivänä enää taida missään tavata, Brander huokaisee hieman nostalgisesti. Saduista alkuun Kirjoittamisen kipinän Juhani Brander sai kerran istuessaan tietokoneen äärellä Nokian työttömien tiloissa. – Ihmettelin maailman menoa ja siinä ihmetellessäni ryhdyin kirjoittelemaan novelleja. Ne käsittelivät nykyajan tapahtumia satujen muo- dossa. – Näitä tekstejäni ei ole julkaistu missään – kustantajat pitivät niitä ”liian erikoisina” – mutta Hervannan työttömien kulttuuriohjaajana toimiessani luin heille näitä satujani, jotka olivat lajityypiltään käsittääkseni sosiodraamaa. Suunnitellessaan nyt julkaistua romaaniaan Brander piirsi tietokoneella kuvan tehtaasta ja sijoitteli sinne henkilöt. Näin romaanin rakennelma pysyi kasassa. – Kaikki henkilöt ovat todellisia työkavereitani, mutta muutaman nimen olen muuttanut. Kuten kirjasta näkyy, värikkäistä tyyppejä siellä Pukumestareissa silloin 1960-luvun lopulla vaikutti. Brander työstää tekstiä hämmästyttävän nopeasti: yli neljäsataasivuisen romaanin kirjoittaminen vei ”alle vuoden”! Hän tarjosi tekstiään isoille kustantajille, jotka hautoivat tekstiä vuosikausia ilman, että asiassa olisi päästy eteenpäin. – Onneksi Suomessa on myös pienkustantamoja, ja yhden sellaisen kanssa pääsinkin yhteistyöhön ja kirja näki päivänvalon. Nyt ilmestynyt työläisromaani on ensimmäinen osa trilogiaa. Toinen on jo kirjoitettu ja se käsittelee BranderBergin toimintaa nahkatehtaan mallimestarina ja hänen siirtymistään yrittäjäksi. Kolmas osa on työn alla ja sen aihepiirinä on tevanake-teollisuuden alasajon jälkeinen aika ja päähenkilön toiminta yrittäjänä ja opettajana. Intiim nro 11 I Vapaalla 15.10.2014 EVÄÄT LUKULAMPPU 31 Oiva vaihtoehto tavalliselle makaronilaatikolle! Tampereen tuorein työläisromaani Kun Juhani Branderin työläisromaania lukee, nousee mieleen toisinaan Lauri Viidan teksti: jotenkin samalla tavalla Brander kuvaa työläisiä, tehdasta ja nyt jo kadonnutta Tamperetta. Pukumestarit oli tamperelainen vaatetehdas, joka erikoistui mm. miesten pukuihin. Siellä teetättivät pukunsa monetkin tamperelaiset mahtimiehet Pekka Paavolasta alkaen. Pukumestareilla oli parhaimmillaan pitkälti toista sataa työntekijää – ja yksi heistä oli vähän yli parikymppinen Juhani Brander, joka romaanissa seikkailee alter egonsa nimellä Johannes Berg. Brander kuvaa yli 400 sivulla tehtaan arkea: niin työntekijöiden välisiä ristiriitoja kuin hauskoja sattumuksiakin. Hän suhtautuu vaatteiden tekemiseen suorastaan intohimoisesti, niin pikkutarkasti lukija tulee vihityksi kaavojen ja sarjonnan salaisuuksiin. Tehtaalla vaikuttaa toinen toistaan erikoisempia persoonallisuuksia, kuten Nuuka-Kalle, Pikari-Koskela, HurskasMäkinen ja Pikku-Ville. Henkilökuvaa piirretään myös tarmokkaasta pääluottamusnaisesta Helvi Hämäläisestä. Vaikka ay-toiminta ei olekaan romaanin keskiössä, pääsee lukija jyvälle 1960-luvun SAK:n ja SAJ:n välisestä taistelusta, ! Juhani Brander TEHTAAN KASVATTI, MINÄ Mediapinta 2014, 408 s. joka sitten päättyi ay-liikkeen yhdistymiseen. Työläisromaanissa muistellaan myös reippaita firman juhlia hieman härskeine ”oheistapahtumineen”. Toisaalta Brander kuvaa kauniisti alter egonsa rakastumista tyttöystäväänsä Kaarinaan ja yhteisen tulevaisuuden rakentamista 60-lukulaisessa reaalimaailmassa. Branderin teksti on runsasta ja polveilevaa. Replikointi on aitoa tamperelaista puhetta, joskin teva-maailman ulkopuolella eläneelle työvaiheiden kuvaukset tuntuvat joskus puuduttavilta. Mielenkiintoisesti Brander kuvaa myös ”herrojen” elämää – ja sitä, miten ero kravatti- ja haalariväen välillä oli 60-luvulla vielä selkeä. Mennyttä maailmaa edustavat niin tuolloin vallinnut teitittelykulttuuri kuin tanssiravintoloiden humukin orkestereineen ja tanssiinkutsuineen. Tampereella on vahva työläiskirjailijoiden perinne – Väinö Linnasta alkaen. Siihen perinteeseen liittyy Branderin trilogian ensimmäinen osakin. Se kirjaa tuleville sukupolville muistoja ajasta, jolloin valtakunnan työttömyys laskettiin pahimmillaankin kymmenissä tuhansissa, yhteisöllisyys kukoisti työväen piirissä ja työväenjärjestöt olivat kunniassaan. Johannes Berg liittyi sosialidemokraattiseen nuorisoliittoon SNK:hon, ja teki siellä tuttavuutta paitsi Kaarinansa myös työväen taistelulaulujen ja työväen aatteen kanssa. Jossain vaiheessa Bergistä piti koulutettaman ay-liikkeen toimitsija, mutta tämä projekti jäi vain suunnitelmaksi. Bergistä tuli osaamisestaan ylpeä mallimestari. Pahaksi onnekseen hän joutui näkemään omin silmin tevanake-alan luhistumisen Suomessa. Mutta siitä ja sen jälkeisestä ajasta Juhani Brander lupaa kertoa trilogiansa kahdessa jälkimmäisessä osassa. Esa Tuominen TUOMO LILJA Broileripastavuoka Resepti 1 punainen paprika 6 palaa aurinkokuivattuja tomaatteja 1-2 tl öljyä paistamiseen 500 g marinoituja broilerisuikaleita 4 dl tummaa makaronia (raakana) 1 prk maustettua ruokakermaa 2 rkl tomaattipyreetä 200 g maustettua tuorejuustoa (esim. Tapas) ½ kanaliemikuutio (+ 1 makaronien keitinveteen) mausteita maun mukaan juustoraastetta kuorrutukseen ! Silppua paprika ja aurinkokuivatut tomaatit. ! Ruskista broilerisuikaleet paistinpannulla ja lisää paprika ja aurinkokuivatut tomaatit. ! Keitä makaronit puolikypsiksi kanaliemikuutiolla maustetussa vedessä. ! Valuta makaroneista vesi ja lisää kattilaan ruokakerma, tomaattipyree, tuorejuusto ja murennettu puolikas kanaliemikuutio. Sekoita hyvin, jotta liemikuutio liukenee ruokaan. ! Lisää broilerisuikaleet, paprika ja aurinkokuivatut tomaatit ja sekoita. ! Lisää mausteita maun mukaan esim. mustapippuria, yrttejä. ! Voitele uunivuoka ja kaada seos vuokaan. Anna paistua kannen alla 175-asteisessa uunissa noin puoli tuntia. Ripottele juustoraastetta pinnalle ja anna olla uunissa grillivastuksen alla sen aikaa, että juusto saa väriä pintaan. Pirjo Streng Etsintäkuulutus Kemianliiton lakon aikaisista kuvista vuodelta 2000 KEMIANLIITON HISTORIATEOS kaipaa vuoden HYVINVOINTI TEAMissa kovakuntoisia edunvalvojia KILOMETRIKISA. TEAMin toimistosta koottu joukkue menestyi tänäkin vuonna mainiosti valtakunnallisessa polkupyöräkisassa Kilometrikisa 2014. Kisa poljettiin runsaan neljän ja puolen kuukauden aikana, ajanjaksolla 1.5.2014–22.9.2014. Joukkueita oli mukana 2043. TEAMin porukka (TEAM ry Cycling Team) oli sijalla 47. Joukkueessa oli kahdeksan jäsentä. He polkivat kilpailujakson aikana keskimäärin 2202 kilometriä. Eniten kilometrejä kertyi lakimies Jari Kiviharjulle, 4711. 2000 lakon tilannekuvia. Jos omistat tai ammattiosastollasi tai työpaikallasi on tähän tapahtumaan liittyviä kuvia esimerkiksi lakkovahdeista, lakkotoimikunnan kokouksista, tai muista vastaavista, ota yhteyttä Heikki Helkavuoreen 09 7739 7260 tai heikki.helkavuori@teamliitto.fi. Voit myös toimittaa kuvat suoraan liiton toimiston osoitteeseen TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto, PL 324, 00531 Helsinki. Kuoreen merkintä ”lakkokuvia” Kuvissa olisi hyvä olla selvitys ajasta ja paikasta ja jos niissä esiintyy henkilöitä heidän nimensä sekä lähettäjän ja kuvien ottajan tiedot. PIETARSAARESTA POSIITIIVISIA VIESTEJÄ. KWH Plast Schur Flexiblesin koneenhoitaja Tommi Jehkonen näyttää etusivun kuvassa katsovan eteenpäin ja ylöspäin. Siihen on syytä. Tommin työpaikka oli useita vuosia vaikeuksissa, jopa syksykierteessä. Tilanne vakiintui omistajavaihdoksen myötä. Pietarsaaresta kuuluu muutakin hyvää. KWH Mirka on avannut siellä uuden tehtaan. Muilta TEAM-työpaikoilta kuuluukin sitten huonompia uutisia. TÄMÄ LEHTI ON PAINETTU SUOMESSA SUOMALAISELLE PAPERILLE. KANSIKUVA: ESKO KESKI-VÄHÄLÄ LISÄKSI 1990-luvun lama tarkastelussa >> 20–21 ”On oikeutettua kysyä ja myös vaatia vastauksia siihen, miksi eläkemuutoksia tehtiin ja pitikö niitä tehdä” >> 5 TEAMin jäsen kirjoitti romaanin >> 30–31 numero 11 TEAM-KASSA • Siltasaarenkatu 4, PL 291, 00531 Helsinki. • Päivystys: puh. 09 7739 7355 ma–pe klo 9.00–16.00 • Sähköposti: [email protected] • Kotisivut: www.teamliitto.fi/tyottomyyskassa TEAM-LIITTO • Siltasaarenkatu 2, PL 324, 00531 Helsinki. puh. 09 773 971 • Sähköposti: [email protected] • Kotisivut: www.teamliitto.fi • Toimisto avoinna 8.30–16.00
© Copyright 2024