huollon suunnitelma vuosille 2015 - 2017
SUONENJOEN KAUPUNGIN KEHITYSVAMMAHUOLLON SUUNNITELMA VUOSILLE 2015 - 2017 Sosiaalilautakunta 2008 Sosiaalilautakunta 2012 Sosiaalilautakunta 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO ............................................................................................................. 3 2. KEHITYSVAMMAHUOLLON HISTORIAA SUOMESSA .................................... 3 3. SUONENJOKELAISET KEHITYSVAMMAISET ................................................. 5 4. NYKYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ................................................................. 6 4.1. Kaupungin järjestämät palvelut/ Palvelukeskus Väinölä ..................................... 6 4.1.1. Asumispalvelu ............................................................................................. 6 4.1.2. Päivätoiminta............................................................................................... 7 4.1.3. Koululaisten aamu- ja iltapäivähoito sekä kesäaikainen päivähoito .............. 7 4.1.4. Avohuollonohjaus........................................................................................ 8 4.1.5. Avotyötoiminta............................................................................................ 8 4.1.6. Tukihenkilötoiminta .................................................................................... 8 4.1.7. Perhehoito ................................................................................................... 9 4.1.8. Omaishoidon tuki ........................................................................................ 9 4.1.9. Vammaispalvelulain mukaiset etuudet ....................................................... 10 4.2. Erityishuoltopiirin järjestämät palvelut ............................................................. 11 4.2.1. Kehitysvammapoliklinikan palvelut ........................................................... 12 4.2.2. Palveluasuminen ........................................................................................ 12 4.2.3. Päivätoiminta............................................................................................. 16 4.2.4. Lyhyt- ja pitkäaikaiskuntoutusjaksot .......................................................... 16 4.3. Yksityiset palvelut ............................................................................................ 17 4.3.1. Hoitokoti Poppeli Oy ................................................................................. 17 4.3.2. Hoivakoti Manteli Oy ................................................................................ 18 4.3.3. Lapinlahden Mari-Koti Oy ........................................................................ 19 4.3.4. Perhe- ja palvelukodit Suomalainen Oy ..................................................... 20 4.3.5. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön perhelomitus ....................................... 21 4.3.6. Työtoiminta / Suonenjoen Rivertech ry ...................................................... 21 5. KEHITYSVAMMAISTEN TUKIYHDISTYS ........................................................ 22 6. VISIO VUOTEEN 2017 ......................................................................................... 22 7. KEHITYSVAMMAHUOLLON SUUNNITELMA 2015 – 2017 ............................ 23 7.1. Palvelurakenne ................................................................................................. 23 7.2. Asumispalvelut................................................................................................. 24 7.3. Palvelukeskus Väinölä...................................................................................... 24 7.4. Työ- ja päivätoiminta ja avotyötoiminta ........................................................... 24 7.5. Tukihenkilötoiminta ......................................................................................... 25 7.6. Omaisten tukeminen ......................................................................................... 25 7.7. Yhteistyö tukiyhdistyksen kanssa ..................................................................... 25 8. SUUNNITELMAN SEURANTA JA ARVIOINTI ................................................. 25 LIITE 1 ....................................................................................................................... 26 LIITE 2 ....................................................................................................................... 30 LIITE 3 ....................................................................................................................... 37 LIITE 4 ....................................................................................................................... 42 LIITE 5 ....................................................................................................................... 43 LIITE 6 ....................................................................................................................... 44 LIITE 7 ....................................................................................................................... 45 3 1. JOHDANTO Kunnan vastuu vammaispalvelujen järjestäjänä on keskeinen. Kuntien yleisestä sosiaalihuollon järjestämisestä säädetään sosiaalihuoltolaissa. Kunnan asukkailleen järjestämän sosiaalihuollon palvelujen ensisijaisena tarkoituksena on turvata kaikille kuntalaisille riittävät palvelut ensisijaisesti normaaleina sosiaalija terveydenhuollon peruspalveluina. Vammaisten henkilöiden oikeuksista toissijaisiin erityispalveluihin säädetään kehitysvammalaissa sekä vammaispalvelulaissa. Kehitysvammaisten erityishuollon järjestämistä varten maa on jaettu valtioneuvoston määräämiin erityishuoltopiireihin. Kehitysvammaisia henkilöitä oli Suomessa 1900-luvun lopussa noin 32 000. Heidän määränsä kunnissa vaihtelee suuresti. Suonenjoella kehitysvammaisia oli 31.12.2013 yhteensä 79, eli 1,06 % väestöstä (7456), kun vastaava osuus koko maan väestöstä on noin 0,6 %. Suonenjoella omaisten kanssa asuvia kehitysvammaisia on 22. Kehitysvammaisten eliniän ennuste on kasvanut valtaväestön ennusteen mukaisesti. Suonenjoella on 16 yli 65-vuotiasta kehitysvammaista. Suonenjoen kaupungin kehitysvammahuollon suunnitelman tarkoituksena on kuvata koko nykyinen kehitysvammahuollon palvelujen kokonaisuus, joka sisältää kaupungin oman palvelutarjonnan, erityishuoltopiirin palvelut sekä yksityisilta palveluntuottajilta ostopalveluna hankittavat palvelut. Suunnitelma sisältää kehitysvammahuollon vision ja palveluketjukuvauksen vuoteen 2017 ja yksityiskohtaisen toimenpidesuunnitelman vuosille 2015 - 2017. Suunnitelma ohjaa kaupungin kehitysvammahuollon kehittämistä ja toteuttamista. Suomalaisten keskeiset hyvinvointipalvelut turvataan toteuttamalla perusteellinen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus vuoden 2017 alusta. Uudessa mallissa on erotettu palvelujen järjestäminen ja niiden tuottaminen toisistaan: Järjestämisvastuu tulee olemaan viidellä sosiaali- ja terveysalueelle (sote-alue) ja palvelujen tuottamisvastuu kunnalla tai kuntayhtymällä. Jokainen kunta kuuluu yhteen viidestä sote-alueesta. Sote-alueen kuntayhtymä vastaa siitä, että sen alueella asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteina ovat väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen, yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen koko maassa, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen sekä kustannustehokkaan ja vaikuttavan palvelurakenteen toteuttaminen. 2. KEHITYSVAMMAHUOLLON HISTORIAA SUOMESSA Suomessa kehitysvammahuollolla on pitkät perinteet. Edvin ja Emma Hedman perustivat Suomen ensimmäisen kehitysvammalaitoksen - Perttulan tylsämielisten kasvatuslaitos - vuonna 1890 Hämeenlinnan seudulle. Sitä ennen hoitoa oli mahdollista saada vaivaistaloissa ja hospitaaleissa. 4 Vuonna 1880 voimaan tullut keisarillinen asetus määräsi kunnat huolehtimaan köyhien ja kroonisesti mielisairaiden hoidosta perustamalla köyhäintalojen yhteyteen erillisiä osastoja mielisairaille. Näin syntyivät kunnalliskodit, joissa hoitoa saivat vanhusten, köyhien ja mielisairaiden lisäksi tylsämieliset vielä 1900luvun puolivälin jälkeenkin. Suomen Kirkon Sisälähetysseuran Vaalijalan hoitolat perustettiin vuonna 1907 ja Helsingin Diakonissalaitoksen Rinnekoti vuonna 1927. Vuonna 1947 ilmestyi Suomen ensimmäinen kehitysvammaisten laitoshuollon kehittämistä selvittäneen komitean mietintö, jossa kehitysvammaiset luokiteltiin viiteen ryhmään: kaksois- ja monivammaiset tylsämieliset, levottomat ja muuten vaikeasti hoidettavat kehityskyvyttömät tylsämieliset, hiljaiset ja suhteellisen helposti hoidettavat kehityskyvyttömät tylsämieliset, tottumiskykyiset tylsämieliset ja jossain määrin kehityskykyiset vähämieliset ja asosiaaliset vähämieliset. Vuonna 1958 säädetty vajaamielislaki loi Suomeen laajamittaisen keskuslaitosjärjestelmän erikoissairaanhoidon mallin mukaisesti. Jokaisessa läänissä piti olla 300 - 600 -paikkainen keskuslaitos ja lisäksi ruotsinkielisillä oma keskuslaitos. Jokaisen kunnan tuli ylläpitää vajaamielisrekisteriä. Kehitysvammaisia henkilöitä arvioitiin tuolloin olevan 20.000. Kehitysvammaisten omaiset perustivat vuonna 1961 Kehitysvammaisten Tukiliiton (aluksi Vajaamielisten Tukiyhdistysten Liitto), joka otti tehtäväkseen kehitysvammaisten ja heidän omaistensa etujensa ajamisen. Omaisten hoitotehtävää helpottamaan haluttiin lisää yhteiskunnan palveluja. Vuoden 1978 kehitysvammalaki toi laitoshoidon rinnalle avopalvelut. Asuntolaja työkeskustoiminnasta tuli kehitysvammahuollon keskeinen toimintamuoto. Kehitysvammahuoltona käynnistynyt harjaantumisopetus siirtyi vähitellen muun koulutoiminnan yhteyteen. Tavoitteeksi asetettiin mahdollisimman normaalin elämän turvaaminen kehitysvammaisille. Laitoshuoltoa kritisoitiin ja asiantuntijoiden keskusteluissa korostuikin kysymys laitoshuollon korvaamisesta asumispalveluilla. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö perustettiin vuonna 1992. Kunnat, säätiöt ja yksityiset alkoivat 1990-luvulla toteuttaa kasvavassa määrin kehitysvammaisten erityispalveluja, joista vielä 1980-luvulla erityishuoltopiirit olivat huolehtineet. Kehitysvammaisten työtoimintaa pyrittiin järjestämään normaaleilla työpaikoilla ja Suomessa puhuttiin integroidusta suojatyöstä ja tuetusta työllistämisestä. Vammaisuus ruvettiin näkemään entistä useammin vammautuneen ja yhteiskunnan välisenä suhteena. Kehitysvammaisten ensimmäinen oma rekisteröity yhdistys, Me itse -yhdistys, perustettiin 1999 ja 2001 avattiin kehitysvamma-alan internet -portaali. EU julisti vuoden 2003 Euroopan vammaisten vuodeksi. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuonna 2004 selvitysmiehen tekemään oikeudellisen esiselvityksen kehitysvamma- ja vammaispalvelulain yhteensovittamisesta ja nykyinen hallitus on ottanut ohjelmaansa lakien yhdistämisen. Vuonna 2009 voimaan tulleessa vammaispalvelulain muutoksessa säädettiin määräajat palvelutarpeen selvittämisen käynnistämiselle, palvelusuunnitelman laatimiselle ja päätöksenteolle. Lisäksi muutokset koskien henkilökohtaista apua 5 lisäsivät asiakasmääriä. Vammaispalvelulaissa on säädetty, että enimmäisaika päätösten tekemiselle on kolme kuukautta palvelun tai tukitoimen hakemisesta. THL:n vuonna 2010 vammaisten palveluja koskevaan kuntakyselyyn vastanneista kunnista noin 27 % ilmoitti, että vammaispalvelulain mukaisia palveluja vuonna 2010 saaneista alle neljäsosalle oli tehty palvelusuunnitelma. Kehitysvammalain mukaisia palveluja saaneiden tilanne oli parempi, sillä kaksi kolmasosaa vastanneista kunnista oli tehnyt suunnitelman vähintään 75 % asiakkaista. Vastanneissa kunnissa asiakkaista 57,7 % sai palveluja vain vammaispalvelulain perusteella vuonna 2010. Pelkästään kehitysvammalain perusteella palveluja sai 10,8 % ja pelkästään sosiaalihuoltolain perusteella 6 % asiakkaista. Vajaa viidennes vammaisasiakkaista sai palvelua kahden lain ja 8,9 % kolmen lain perusteella. Vammaisuuden vuoksi palveluja sai kaiken kaikkiaan 3 % vastanneiden kuntien väestöstä. 3. SUONENJOKELAISET KEHITYSVAMMAISET Suonenjoella on 31.12.2013 yhteensä 79 kehitysvammaista, joka on 1,1 % väestöstä, kuvio 1. Suonenjokelaisten kehitysvammaisten keski-ikä on 38 vuotta. KUVIO 1. Suonenjokelaisista kehitysvammaisista suurta asiakasryhmää edustavat kouluikäiset ja nuoret aikuiset. Tulevaisuudessa heille suunnattujen palvelujen, erityisesti asumispalvelujen ja mielekkään päivä-/työtoiminnan järjestäminen asettavat kehitysvammatyöhön merkittäviä haasteita. Päivähoidon merkitys on suuri kuntoutuksellisista syistä. Esikoulussa mietitään tulevaa koulupaikkaa ja lisätään kouluvalmiuksia. Peruskoulun loppupuolella suunnitellaan yksilöllisiä jatko-opintomahdollisuuksia ja niiden jälkeen avotyötoimintaan sijoittumista tai vaihtoehtoisesti päivä- tai työtoimintaa. Tässä vaiheessa on tarpeellista kartoittaa myös asumisen eri vaihtoehtoja. 6 Merkittävin kehitysvammapalvelujen asiakkaita koskeva muutos viime vuosina on ollut asiakkaiden ikääntyminen. Kehitysvammaisten toimintakyky ja palveluntarve muuttuvat samalla tavalla kuin muillakin ikäihmisillä. Suonenjokelaisista kehitysvammaisista isoa asiakasryhmää edustavat aikuiset ja vanhusikäiset kehitysvammaiset. Tulevaisuudessa asiakkaiden hoidontarve lisääntyy ja samanaikaisesti uudet kehitysvammaisten ryhmät, kuten lievästi kehitysvammaiset lastensuojeluasiakkaat, erilaisista neurologisista häiriöistä kärsivät ja mukautetun opetuksen käyneet nuoret, tarvitsevat kohdennettuja palveluja. Kehitysvammaisille kuuluvat kaikessa samat oikeudet ja itsensä toteuttamisen mahdollisuudet kuin valtaväestölle. 4. NYKYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ Nykyinen palvelujärjestelmä koostuu kaupungin ylläpitämistä palveluista sekä yksityisiltä palveluntuottajilta ja kuntayhtymältä ostettavista palveluista. Kaupungin omat kehitysvammahuollon palvelut on keskitetty Palvelukeskus Väinölään. Lisäksi kaupunki järjestää tukihenkilötoimintaa ja avotyötoimintaa. Kaupunki ostaa kehitysvammaisten palveluasumista Vaalijalan kuntayhtymän ylläpitämältä Kuutinharjun palvelukeskukselta, Kahvimyllyn ja Pihlajarinteen Palvelukodeilta sekä asumispalveluja yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Asumispalvelua ostetaan Hoitokoti Poppelista, Hoivakoti Mantelista, Lapinlahden MariKodista sekä Perhe- ja palvelukodit Suomalaisesta. Laitoshoitoa, kuntoutusjaksoja ja poliklinikkapalveluja ostetaan Vaalijalan kuntayhtymältä, työtoimintaa Rivertech ry:ltä, perhelomitusta Kehitysvammaisten Palvelusäätiöltä sekä tilapäistä perhehoitoa yksityisiltä perhehoitajilta. 4.1. Kaupungin järjestämät palvelut/ Palvelukeskus Väinölä Kaupungin järjestämät kehitysvammahuollon palvelut on keskitetty Palvelukeskus Väinölään. Siellä toimii Suonenjoen kaupungin sosiaalikeskuksen alaisena kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettu 7-paikkainen asumispalveluyksikkö, päivätoiminta, koululaisten aamu- ja iltapäivähoito ja kesäaikainen kokopäivähoito sekä avohuollonohjaus. Palvelukeskuksessa on henkilökuntaa seuraavasti: johtaja, 3 asumispalvelun ohjaajaa, 2 päivätoiminnan ohjaajaa ja avohuollonohjaaja. Liite 1. 4.1.1. Asumispalvelu Asumispalvelu tarjoaa ohjattua asumista niille kehitysvammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta päivittäisissä toimissaan. Asumispalveluissa on viisi yhden hengen huonetta ja kaksi yksiötä. Lisäksi asukkailla on käytössään yhteiset oleskelu-, keittiö- ja saunatilat. Väinölä sijaitsee Suonenjoen kes- 7 kustassa, ja kaikki keskeiset palvelut kuten terveyskeskus, pankki, apteekki, kaupat, kampaamo, kirjasto ja uimahalli sijaitsevat lähietäisyydellä. Asumispalveluissa henkilökunnan työvuorot ovat maanantaista perjantaihin klo 7 - 21, lauantaina ja sunnuntaina klo 8 - 18. Koska asumispalveluissa ei ole yövalvontaa, kotipalvelun yöpartio käy 2-3 kertaa yön aikana. Tarvittaessa asukkaat voivat hälyttää yöpartion turvapuhelimella. Toiminnan tavoitteena on ohjata, tukea ja auttaa asukkaita mahdollisimman omatoimiseen ja itsenäiseen selviytymiseen arjen askareissa ja huolehtia asukkaiden henkilökohtaisista tarpeista. Asumispalveluissa pyritään siihen, että asukkailla on turvallinen olo, he tuntevat hallitsevansa omaa elämäänsä ja kokevat arjen mielekkääksi. Jokainen asukas saa omassa kodissaan yksityisyyden ja oman rauhan sekä toisaalta yhteisön, jossa toimia, ystäviä ja ihmissuhteita. Asumispalvelu on asukkaille pysyvä koti ja siksi on ensiarvoisen tärkeää luoda siitä ilmapiiriltään ja olosuhteiltaan mahdollisimman kodinomainen. Asumispalveluissa korostetaan asukkaiden osallisuutta ja vastuuta yhteisistä toiminnoista. Asuminen voi tarkoittaa myös valmentamista itsenäisempään asumiseen, jolloin toiminnan tavoitteet asetetaan siihen tähtääviksi. 4.1.2. Päivätoiminta Palvelukeskus Väinölässä järjestetään kehitysvammaisten päivätoimintaa viitenä päivänä viikossa. Ryhmäkoko vaihtelee päivittäin 10-11 henkilöön. Kirjoilla on kaiken kaikkiaan 17 asiakasta. Ryhmässä on eri-ikäisiä asiakkaita nuorista aikuisista ikäihmisiin. Toimintapäivien määrä suunnitellaan asiakaslähtöisesti 1-5 päivään viikossa. Päivätoimintasuunnitelman avulla kartoitetaan asiakkaan toiveet, vahvuusalueet ja voimavarat yhdessä asiakkaan kanssa. Toiminnan tavoitteena on tuoda päiviin sisältöä, ylläpitää ja edistää asiakkaan toimintakykyä sekä parantaa asiakkaan elämänlaatua onnistumisten ja erilaisten elämysten kautta. Tarvittaessa asiakkaille järjestetään päivätoimintaan kyyditys. 4.1.3. Koululaisten aamu- ja iltapäivähoito sekä kesäaikainen päivähoito Palvelukeskus Väinölän kautta järjestetään kehitysvammaisille lapsille ja nuorille hoitoa aamulla ennen koulun alkua ja iltapäivällä koulupäivän jälkeen 5 pv/viikossa. Koululaiset saavat välipalan ja tekevät läksyt ohjaajan kanssa. Heille järjestetään myös virikkeellistä toimintaa mm. askartelua, pelejä, leikkejä ja ulkoilua. Osalle lapsista/nuorista iltapäivähoito järjestyy Palvelukeskus Väinölän tiloissa ja osalle hoito järjestetään yksilöllisin ratkaisuin. Kokopäivähoitoa järjestetään kesäisin koulujen loma-aikoina. 8 4.1.4. Avohuollonohjaus Avohuollonohjaus on kehitysvammalain perusteella annettavaa tukea ja ohjausta yksin tai kotona asuville kehitysvammaisille ja heidän perheilleen. Avohuollonohjauksen tavoitteena on selkiinnyttää kehitysvammaisen henkilön palveluntarpeita. Avohuollonohjaaja vastaa siitä, että jokaiselle kehitysvammaiselle kuntalaiselle laaditaan henkilökohtainen palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelmaan kirjataan ne avun, tuen ja kuntoutuksen muodot, joita perhe tai aikuinen asiakas tarvitsee selviytyäkseen arjesta. Palvelusuunnitelma tarkistetaan sovituin määräajoin. Palvelusuunnitelmaan voidaan tarkistaa, kun huomataan asiakkaan tarpeiden muuttuneen tai suunnitelman palvelujen muuttuneen epätarkoituksenmukaisiksi. Palvelusuunnitelma toimii myös pitkän tähtäimen suunnitteluvälineenä ja siitä voidaan ennakoida muuttuvia palvelutarpeita. Avohuollonohjaaja kartoittaa asiakkaiden yksilöllisiä päivä-, työ- ja avotyötoimintaratkaisuja. Avohuollonohjaaja vastaa avotyötoiminnan ohjauksesta ja valvonnasta. 4.1.5. Avotyötoiminta Avotyötoiminnalla tarkoitetaan työtoimintaa, jota tehdään tavallisella työpaikalla. Toimintapäivän pituus määräytyy työntekijän voimavarojen ja työnantajan tarpeen mukaan, kuitenkin enimmillään kuusi tuntia päivässä. Avotyötoiminnasta maksetaan kehotusrahaa. Vuonna 2013 Suonenjoella avotyötoimintaan oli sijoitettu 12 kehitysvammaista henkilöä. Kaupungin omissa yksiköissä toimii avotyöntekijöitä, joiden sijoituspaikkoina ovat urheilukenttä, Veljeskoti, Lintharjun koulu ja sisäisen postin kuljetus. Lisäksi avotyöntekijöitä on sijoitettu Suonenjoen seurakuntaan, Vanhamäen hyvinvointikeskukseen, Attendon hoivakotiin, Ravintola Mikkoon, Matkahuoltoon ja eri kauppaliikkeisiin. Avotyötoiminnan ohjauksesta ja valvonnasta vastaa avohuollonohjaaja. 4.1.6. Tukihenkilötoiminta Tukihenkilö auttaa kehitysvammaista henkilöä virkistäytymisessä, harrastuksissa tai asioinneissa ja vahvistaa tuettavan selviytymistä arkisissa asioissa. Tukihenkilö ja tuettava sopivat etukäteen, mitkä ovat yhteistyön tavoitteet ja kuinka usein tavataan. Tukihenkilö voidaan palkata kouluikäiselle ja sitä vanhemmalle henkilölle, joka vaikeavammaisuuden, yksinäisyyden tai muun syyn vuoksi tarvitsee erityistä tukea sosiaalisissa suhteissa, harrastustoimintaan osallistumisessa tai muussa vapaa-ajan vietossa. Kehitysvammaisen perhe voi itse etsiä tukihenkilön, jonka kanssa solmitaan tukihenkilösopimus ja jolle sosiaalilautakunta maksaa palkkiota ja kulukorvausta. 9 4.1.7. Perhehoito Perhehoidossa asiakas asuu perhehoitajan yksityiskodissa tasavertaisena perheenjäsenenä. Asukas osallistuu kykyjensä ja mieltymystensä mukaan perheen jokapäiväiseen elämään. Palvelu voi olla pitkäaikaista tai tilapäistä. Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Hänen on mahdollista saada työnsä tueksi täydennyskoulutusta ja työnohjausta. Tällä hetkellä ei ole yhtään kehitysvammaista henkilöä pitkäaikaisessa perhehoidossa. Tilapäishoitona perhehoitoa käytetään tarpeen mukaan. 4.1.8. Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki on lain (Laki omaishoidon tuesta 937/2005) mukaista palvelua, jonka järjestämis- ja valvontavastuu on kunnalla. Palveluiden taso ja euromäärä ovat kunnan päätettävissä. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai pitkäaikaissairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hoidettavan kotona omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Erityisestä syystä hoito voi tapahtua myös hoitajan kotona. Omaishoidon tukea ei voida myöntää yksityiselle palveluntuottajalle. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Palveluina voidaan järjestää kotihoitoa, päiväkeskustoimintaa, lyhytaikaista laitoshoitoa tai antaa palveluseteleitä, joiden käyttö määritellään sopimuksessa. Omaishoitolaki sisältää tuen myöntämisedellytykset: 1) Henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa; 2) Hoidettavan omainen tai muu läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palvelujen avulla; 3) Hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia; 4) Omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää; 5) Hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva ja tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. Omaishoidon tuesta tehdään hoitajan ja kunnan välillä sopimus, jonka liitteenä on oltava hoito- ja palvelusuunnitelma. Sopimus on toimeksiantosopimus, jolloin hoitajalla ei ole työsopimuksen mukaisia loma-, päiväraha-, työaika- eikä muita etuuksia. Hoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsopimussuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan taikka huoltajaan. Sosiaalilautakunta vahvistaa vuosittain omaishoidon tuen myöntämisperusteet, liite 2. Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, jota myönnetään talousarvioon varatun määrärahan puitteissa. 10 4.1.9. Vammaispalvelulain mukaiset etuudet Vammaispalvelulain (380/1987) tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaispalvelulaissa vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve. Palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa, muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä palvelujen saamiseksi. Vammaiselle henkilölle on laadittava ilman aiheetonta viivytystä palvelusuunnitelma, jota on tarkistettava, jos palvelutarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia ja muutoinkin tarpeen mukaan. Vammaispalvelupäätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus on jätetty. Vammaispalvelulaissa palvelut ja tukitoimet on jaettu kahteen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat ne palvelut ja tukitoimet, jotka ovat vaikeavammaisten henkilöiden tavanomaisessa elämäntoiminnassa heidän itsenäisen suoriutumisensa kannalta välttämättömiä. Näiden palvelujen ja tukitoimien osalta kunnalla on erityinen, sitova järjestämisvelvollisuus. Näitä palveluja ovat kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, päivätoiminta, henkilökohtainen apu ja palveluasuminen. Toiseen ryhmään kuuluvat ja palvelut ja tukitoimet, joita kunta järjestää talousarviossa varattujen määrärahojen puitteissa. Vammaispalvelulain mukaiset etuudet koskevat kaikkia vammaisia henkilöitä, myös kehitysvammaisia. a) Henkilökohtainen apu Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Palvelua järjestettäessä on huomioitava vaikeavammaisen henkilön oma mieli- 11 pide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan. b) Kuljetuspalvelu Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen. Kuljetuspalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetuspalveluihin kuuluu vaikeavammaisen henkilön työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset, jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset. Palvelu toteutetaan henkilön vamman edellyttämällä tavalla varustetulla inva-autolla tai tavallisella taksilla. Sosiaalilautakunta on vahvistanut kuljetuspalvelujen kriteerit 4.9.2014, liite 3. c) Taloudelliset tukitoimet Vammaiselle henkilölle korvataan hänen vammansa tai sairautensa edellyttämän tarpeen mukaisesti kokonaan tai osittain kustannukset, jotka hänelle aiheutuvat tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellisista tukitoimista sekä ylimääräiset kustannukset, jotka aiheutuvat vamman tai sairauden edellyttämän vaatetuksen ja erityisravinnon hankkimisesta. Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista korvataan puolet. Asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset korvataan, mikäli vammainen henkilö tarvitsee niitä tavanomaisista elämän toiminnoista selviytyäkseen. d) Tulkkipalvelut Tulkkipalveluja haetaan ja niistä päättää Kansaneläkelaitos. 4.2. Erityishuoltopiirin järjestämät palvelut Erityishuoltopiirin palveluja Savon alueella tuottaa Vaalijalan kuntayhtymä. Vaalijalan kuntoutuskeskus tarjoaa kehitysvammaisille - kuntoutusta, tutkimusta ja hoitoa - lyhyt- ja pitkäaikaisjaksoja ympärivuorokautisessa hoidossa - koulutusta ja konsultointia kehitysvamma-alan henkilöstölle - peruskoulu- ja jatko-opetusta vaikeimmin vammaisille - perheterapiaa - liikkuvat kuntoutuspalvelut Alueellisina palveluina - asumispalveluja: palvelukodit ja –asunnot sekä asukkaiden omat kodit 12 - perhehoitoa: pitkä- ja lyhytkestoista perhehoitoa yksityiskodeissa ja perheryhmäkodeissa työ- ja päivätoimintapalveluja: toimintakeskukset ja Savosettyöhönvalmennus-keskukset tutkimusta ja neuvontaa: kehitysvammapoliklinikan palvelut. 4.2.1. Kehitysvammapoliklinikan palvelut Vaalijalan kuntayhtymän poliklinikoita ovat Pohjois-Savon poliklinikka Kuopiossa, Etelä-Savon poliklinikka Mikkelissä ja Keski-Savon poliklinikka Pieksämäellä. Poliklinikoiden toiminta perustuu perhekeskeiseen moniammatillisen työryhmän työskentelyyn. Työryhmään kuuluvat lääkäri, psykologi ja sosiaalityöntekijä. Myös puheterapeutin ja fysioterapeutin palvelut ovat saatavilla. Poliklinikan tavoitteena on antaa palveluja ja tukea kehitysvammaisille sekä heidän perheilleen ja antaa tukea / ohjausta myös lähityöntekijöille. Suonenjoki käyttää lähinnä Pohjois-Savon poliklinikan palveluja Kuopiossa. Poliklinikoiden vastaanotolle hakeudutaan joko suoraan, kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kautta tai keskussairaalan lähetteellä. Poliklinikoilla käsitellään niitä kehitysvammaisuuteen liittyviä erityiskysymyksiä, joihin kuntien sosiaali- ja terveydenhuollolla ei ole mahdollisuutta vastata. Yleisimpiä palvelumuotoja ovat lääketieteelliset, psykologiset ja sosiaaliset tutkimukset ja selvitykset, erilaiset yleisen sosiaaliturvan edellyttämät lausunnot, kehitysvammaisuuteen liittyvä neuvonta ja ohjaus, perheiden jaksamisen tukeminen sekä koulutus. Palvelu on asiakkaille maksutonta, myös käynneistä aiheutuvat matkakustannukset korvataan. 4.2.2. Palveluasuminen Palveluasuminen on tarkoitettu henkilölle, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee apua päivittäisissä toiminnoissa jatkuvasti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti, mutta ei ole jatkuvan laitoshuollon tarpeessa. Palvelun tavoitteena on, että vammainen henkilö selviytyy asumisesta avopalvelujen avulla. Asiakas asuu palvelukodissa, palveluasunnossa tai tukiasunnossa. Suonenjoen kaupunki ostaa palveluasumista Vaalijalan kuntayhtymältä Kahvimyllyn ja Pihlajarinteen palvelukodeilta sekä Kuutinharjun palvelukeskukselta. Kahvimyllyn palvelukoti Vaalijalan kuntayhtymän Kahvimyllyn palvelukoti tarjoaa yövalvottua palveluasumista 14 kehitysvammaiselle asiakkaalle. Kahvimyllyn palvelukoti sijaitsee kauniissa pihamiljöössä Suonenjoen kaupungin läheisyydessä, matkaa keskustaan on vain yksi kilometri. Kahvimyllyn palvelukoti aloitti toimintansa toukokuussa-2011. Kahvimyllyssä on kaksi pienryhmäkotia, jotka asiakkaat ovat nimenneet Tiuhdiksi ja Viuhdiksi. 13 Molemmissa pienryhmäkodeissa asuu kuusi kehitysvammaista asiakasta, Tiuhdissa asuu jo ikääntyneitä kehitysvammaisia ja Viuhdissa vauhdista pitävät huolta nuoret ja keski-ikäiset asiakkaat. Pienryhmäkotien asiakkailla on käytössään omat huoneet, joissa kaikissa on oma suihku/wc-tila. Pitkänomaisen rakennuksen molemmissa päädyissä on lisäksi kaksiot, joissa asiakkailla on oma tupa-keittiö, makuuhuone ja suihku/wc. Lisäksi asiakkailla on käytössään yhteiset olohuonetilat, pieni toimintatila, ruokailutilat, keittiö ja sauna. Työntekijöitä Kahvimyllyn palvelukodissa on kymmenen. Henkilökuntaan kuuluu yhdeksän ohjaajaa ja 1 henkilökohtainen avustaja. Johtajan opintovapaan ajan 1.9.2014 – 31.8.2015 Kahvimyllyn johtajana toimii Kuutinharjun johtaja (yhteisjohtajuus), lisäksi yhden ohjaajan toimenkuvaan kuuluu vastaavan ohjaajan tehtävät. Kahvimyllyn toimintaa ohjaa vahva näkemys asiakkaiden itsemääräämisoikeudesta ja tasavertaisesta yhteiskuntaan osallistumisesta vammaisuudesta riippumatta. Asiakkaita tuetaan omatoimisuuteen ja olemassa olevien omien voimavarojen käyttöön ottamiseen. Kahvimyllyssä toimitaan yhteisöhoidollisin periaattein, joka näkyy asiakkaiden vahvana osallistumisena yhteisön arkeen ja juhlaan. Asiakkaat kokoontuvat viikoittain ohjaajien kanssa yhteisökokoukseen, jossa keskustellaan avoimesti yhteisön asioista ja tulevaisuuden tapahtumista. Kahvimyllyn kaikille asiakkaille on laadittu Suonenjoen kaupungin toimesta palvelusuunnitelma, jossa on määritelty mm. kullekin asiakkaalle sopiva, hänen omista tarpeistaan lähtevä päivä/työtoimintapaikka. Kahvimyllyn asiakkaiden päivä/työtoiminta on järjestynyt Väinölän toimintakeskuksessa, Rivertechin suojatyökeskuksessa tai eri avotyöpaikoissa. Kulkeminen työ- ja päivätoimintapaikkoihin tapahtuu pääasiassa taksilla tai kävellen. Suurimmalla osalla asiakkaista on myös asumisvalmennuspäivä, jolloin asiakkaalla on mahdollisuus osallistua ohjatusti oman kodin siivoukseen ja omien asioiden hoitamiseen sekä kotona että kodin ulkopuolella. Kahvimyllyn palvelukodissa on lisäksi laadittu jokaiselle asiakkaalle oma yksilöllinen suunnitelma, jota tarkistetaan säännöllisesti, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Yksilöllisessä suunnitelmassa kuvataan tarkasti asiakkaiden palvelujen ja avun tarve ja mm. suunnitellaan asumiselle tavoitteet. Kahvimyllyn asiakkaat elävät aktiivista elämää osallistuen kodin ulkopuolisiin harrastuksiin Pihlajarinteen palvelukoti Vaalijalan kuntayhtymän ylläpitämä Pihlajarinteen palvelukoti tarjoaa ohjattua ja yhteisöllistä asumista erityistä tukea tarvitseville ihmisille, palvelukodissa ei ole yövalvontaa. Pihlajarinne aloitti toimintansa v.1989 ja sijaitsee Pieksämäen kaupungissa Yläristin kaupunginosassa kerrostalon yhdessä rapussa. Asumispaikkoja on 13, kolme yksiötä ja viisi kaksiota. Yhteisinä tiloina on kaksio. Turvallisuutta lisäämään asuntoihin on rakennettu automaattinen paloilmoitin ja sammutusjärjestelmä. Palvelukodissa työskentelee kaksi ohjaajaa, palvelukodin johtaja toimii myös Lukkarin palvelukodin ja Länsirinteen toimintakeskuksen esimiehenä. Pihlajarinteen asukkaat käyvät arkipäivisin kodin ulkopuolella työ- tai päivätoiminnassa. 14 Ohjaajat tekevät pääsääntöisesti ilta- ja viikonloppu vuoroja jolloin he ovat parhaiten asiakkaiden tavoitettavissa. Palvelukodissa ei ole yövalvontaa. Yhteistyö Länsirinteen toimintakeskuksen kanssa on tiivistä esim. henkilöstö resursoinnissa. Palvelukodissa asukkaita tuetaan yhteisökasvatuksen periaatteiden mukaisesti omien asioiden hoitamisessa, mielipiteiden esille tuomisessa sekä vastuun kantamisessa. Ohjaamme asukkaita yksilöllisesti kaikessa asumiseen ja elämiseen liittyvissä asioissa hänen tarpeidensa mukaisesti. Tavoitteenamme on antaa asukkaille viihtyisä ja turvallinen koti, jossa on mahdollisuus olla omassa rauhassa tai viettää aikaansa muiden seurassa. Omaohjaaja toimii vastuuhenkilönä asukkaiden asioiden hoitamisessa sekä toiminnan ja vapaa-ajan suunnittelussa. Pihlajarinteen palvelukodin arvoina ovat: Ymmärtäminen ja vuorovaikutus; jolloin jokaisella asukkaalla on oikeus tulla ymmärretyksi omilla vuorovaikutuskeinoillaan. Häntä arvostetaan yksilönä, hänen yksityisyyttään, itsemääräämisoikeuttaan, valintojaan ja päätöksiään kunnioitetaan. Vastuullisuus; Tarjoamme palveluita luotettavasti ja pitkäjänteisesti. Pihlajarinteen palvelukoti on asiakkaiden koti, heidän turvallista kotona asumista tuetaan mahdollisimman pitkään, tarvittaessa käytetään ulkopuolisia tukimuotoja. Osaavuus; ammattitaitoinen henkilöstö on tietoinen asiakkaiden palvelu- ja kuntoutustarpeiden vaativuudesta, normalisaatio ja tasa-arvo ovat jokaisen ihmisen oikeuksia. Henkilöstön osaamisen kehittäminen on jatkuvaa ja suunnitelmallista. Palvelukodin laadullisina tavoitteina ovat yhteisökasvatuksen periaatteiden noudattaminen tukemaan asiakkaan osallisuutta ja vaikuttamista huomioiden yksilölliset tarpeet ja taidot sekä psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen. Kuutinharjun palvelukeskus Kuutinharjun palvelukeskus sijaitsee lähellä Rautalammin kunnan keskustaa luonnonkauniilla paikalla, Äijäveden rannalla. Kuutinharju tarjoaa kodin 24 kehitysvammaiselle aikuiselle: autetussa asumisessa on 20 ja ohjatussa 4 henkilöä. Talossa on järjestetty yövalvonta. Asunnot ovat nykyaikaiset ja tasokkaat, kylpyhuonein varustetut. Osassa on keittiövarustus ja oma sisäänkäynti. Tavoitteenamme on tarjota asukkaille hyvä elämän arki yhteiskunnan tasavertaisina jäseninä. Käytännössä se tarkoittaa asukkaiden itsemääräämisoikeuden kunnioittamista, itsenäisyyden ja elämänhallinnan tuke- 15 mista, erilaisuuden kunnioittamista ja toiveiden kuuntelemista, mahdollisuutta osallistua koulutukseen sekä työ- ja päivätoimintaan. Yksi hyvän elämän peruskivi on turvallisuus. Se on meillä otettu huomioon siten, että kahteen rivitaloon on asennettu automaattinen paloilmoitin ja sammutusjärjestelmä. Turvallisuus huomioidaan myös ympäristössä. Lisäksi pyrimme luomaan rauhallisen ja kiireettömän ilmapiirin. Kuutinharjussa työskentelee 15 ohjaajaa ja palvelukeskuksen johtaja. Johtaja hoitaa myös Kahvimyllyn johtajan tehtäviä ajalla 1.9.201431.8.2015. Lisäksi yhden ohjaajan tehtäviin kuuluu vastaavan ohjaajan tehtävät. Ohjaajat ovat sosiaali- ja terveysalan ammattitutkinnon suorittaneita (lähihoitajia, kehitysvammaohjaajia ja sosionomeja). Yöllä asukkaista huolehtii yksi ohjaaja. Kaikille asukkaille on nimetty omaohjaaja, joka huolehtii kokonaisvaltaisesti asukkaan asioiden hoidosta. Kullakin ohjaajalla on oma vastuualue, näitä ovat esim. ruokahuolto, lääkehuolto, työhyvinvointi, päivätoiminta ja turvallisuus. Parhaillaan olemme kehittämässä Diakin ammattikorkeakoulun kanssa Kuutinharjun oloihin soveltuvaa laatujärjestelmää, joka kattaa keskuksen palveluprosessien kuvauksen ja asiakaspalautejärjestelmän rakentamisen. Henkilöstön täydennyskoulutuksesta huolehtii Vaalijalan oma koulutuskeskus Myötätuuli. Parhaillaan on käynnistymässä asiakkaiden haastavaan käyttäytymiseen keskittyvä AVEKKI-koulutusohjelma jatkuu edelleen ylläpitokoulutuksina vuosittain. Myös AVEKKI – konsultaatio palveluita saadaan tarpeen mukaan. Tavoitteenamme on tarjota asukkaille laadukasta elämänsisältöä toiminnan ja työn avulla. Elämänpiiriä laajennetaan kodin ulkopuolelle ja toisaalta etsitään uusia taitoja itsestä. Samalla arvioidaan kuntoutuksen etenemistä ja asetetaan tavoitteita. Kuntoutumisen seurannassa käytämme Kehitysvammaliiton kehittämiä toimintakykymittarina ( TOIMI) Virikkeitä ja elämyksiä saadaan mm. käsitöiden, puutarhan hoidon, retkien tai ratsastuksen parissa. Elämäniloa ja unelmia etsitään yksilöllisesti taiteen, musiikin sekä liikunnan avulla. Talon ulkopuolelle suuntautuvaa osallistumista helpottaa oman pikkubussin käyttömahdollisuus. 16 4.2.3. Päivätoiminta Päivätoiminta on tarkoitettu yksittäisessä asunnossa tai palvelukodissa asuvalle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee mielekästä ja kuntouttavaa toimintaa. Tavoitteena on kotona asuminen, psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi, omaisten tukeminen sekä laitoshoidon tarpeen ennaltaehkäiseminen. Päivätoimintaan kuuluu tavanomainen päivärytmi, arkielämän taitojen opettelu, itsestään huolehtiminen, henkinen tuki ja vuorovaikutus, ohjattu toiminta, kerhotoiminta, retket ja tapahtumat sekä ruokapalvelu. Suonenjoen kaupunki ostaa Kuutinharjun palvelukeskukselta päivätoimintaa. Kuutinharjun tavoitteena on tarjota asukkaille laadukasta elämänsisältöä toiminnan ja työn avulla. Elämänpiiriä laajennetaan kodin ulkopuolelle ja toisaalta etsitään uusia taitoja itsestä. Samalla arvioidaan kuntoutuksen etenemistä ja asetetaan tavoitteita. Virikkeitä ja elämyksiä saadaan muun muassa käsitöiden, puutarhan hoidon, retkien tai ratsastuksen parissa. Elämäniloa ja unelmia etsitään yksilöllisesti taiteen, musiikin sekä liikunnan avulla. Lisäksi Suonenjoen kaupunki ostaa päivätoimintaa Länsirinteen toimintakeskukselta Pieksämäeltä. Toiminta-ajatuksensa mukaan Länsirinne tarjoaa ohjattua päivätoimintaa, joka nähdään asiakkaiden työnä. Tavoitteellinen toiminta on monipuolista ja yhteisöllistä, joka suunnitellaan yksilölliset tarpeet huomioon ottaen. Vision ”luova työyhteisö” suuntaisesti kehitetään mm. luovien toimintamenetelmien käyttämistä työssä. 4.2.4. Lyhyt- ja pitkäaikaiskuntoutusjaksot Lyhytaikaisjakso on tarkoitettu kehitysvammaiselle henkilölle, joka tarvitsee ajoittain kokonaisvaltaista hoivaa, tukea ja kuntoutusta ympärivuorokautisesti kodin ulkopuolella. Pitkäaikaisjakso on tarkoitettu kehitysvammaiselle henkilölle, joka tarvitsee kokonaisvaltaista hoivaa ja tukea ympärivuorokautisesti. Tavoitteena on turvata riittävä huolenpito ja eri elämänalueet kattava mielekäs aktiivinen elämä. Lyhyt- ja pitkäaikaisjaksoihin kuuluu perushoito, terveyden- ja sairaudenhoito, päivätoiminta, kuntoutus- ja virkistyspalvelut sekä arkielämän taitojen opettaminen ottaen huomioon yksilölliset kyvyt ja tarpeet. Suonenjoen kaupunki ostaa kehitysvammaisten lyhyt- ja pitkäaikaisjaksoja Vaalijalan kuntayhtymältä. Vaalijalan kuntoutuskeskuksen kuntoutusyksiköissä annetaan ympärivuorokautista hoitoa ja hoitojakson pituus riippuu asiakkaan tarpeista. Lyhytaikaisjaksolla voidaan tarkistaa muun muassa asiakkaan kuntoutussuunnitelma, lääkitys tai apuvälinetarve. Hoitojaksoja tarjotaan myös kotona tapahtuvan hoidon tueksi. Vaalijalan pitkäaikaishoidon kuntoutusyksiköillä on kullakin oma erityinen osaamisalueensa, johon henkilöstö saa jatkuvasti koulutusta. Kuntoutus ja hoito järjestetään asiakkaan kuntoutussuunnitelman mukaisesti yhteistyössä läheisten, lähiyhteisön ja kotikunnan kanssa. Kaikille tarjotaan myös päivä- tai työtoimintaa kuntoutusyksikön ulkopuolella. Asiakkaalle annetaan hänen henkilökohtaisten tarpeidensa mukaisia erityispalveluja, joita 17 voivat olla esimerkiksi apuvälineiden käytön ohjaus, hammashuolto, opetus, psykologia, puheterapia, sosiaalityö ja toimintaterapia. Vaalijalan kuntoutuskeskuksessa erityisosaamista on mm. seuraavilla aloilla: autististen kuntoutuksessa aistivammaisten kuntoutuksessa erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kuntoutuksessa, kasvatustyössä ja opetuksessa haastavissa oppimisvaikeuksissa kommunikaation tukemisessa monivammaisten lasten, nuorten ja aikuisten kuntoutuksessa ja hoidossa asumisvalmennuksessa vanhenevien kehitysvammaisten hoivassa ja ohjauksessa. 4.3. Yksityiset palvelut Suonenjoki ostaa kehitysvammaisille kuntalaisilleen yksityisiä hoito- ja hoivapalveluja Hoitokoti Poppelista, Hoivakoti Mantelista, Lapinlahden Mari-kodista, Perhe- ja palvelukodit Suomalaisesta ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiöltä sekä työtoimintaa Suonenjoen Rivertech ry:ltä. 4.3.1. Hoitokoti Poppeli Oy Hoitokoti Poppeli on ensisijaisesti kehitysvammaisille ja vammaisille tarkoitettu koti. Neljässä kodissamme, rivitalon tukiasunnot mukaan lukien, on yhteensä 31 asukaspaikkaa, joista mielenterveyskuntoutujille on kaksi paikkaa. Rivitalokaksioita on kolme, joissa on neljälle asukkaalle erityistuettua tukiasumispaikkaa. Vuoden 2009 Tammikuussa valmistuivat työ- ja päivätoimintatilat. Lisärakennuksen myötä tuli neljä asiakaspaikkaa lisää, yksilöllisesti omilla sisäänkäynneillä. Samalla päivitettiin kotien turvajärjestelmät, lisättiin mm. tallentava videovalvonta piha-alueelle. Kodissamme on ympärivuorokautinen hoito. Asumispalvelua kehitysvammaisille olemme tarjonneet vuodesta 1998 alkaen. Poppelin päärakennus valmistui vuonna 2000. Vanhat päivätoimintatilat valmistuivat vuoden 2003 alussa kotimme pihapiiriin. Nämä entiset päivätoimintatilat ovat jääneet asiakaskäyttöön uusien toimitilojen valmistuttua. Uusitussa päivätoimintatalossa on nyt kolme asukaspaikkaa. Ryhmäkoti Palmulan tilat valmistuivat vuoden 2005 alussa. Ryhmäkodissa on seitsemän asukaspaikkaa. Kotimme kaikki tilat on suunniteltu yksilöllisesti juuri kehitysvammaisten tarpeita ajatellen. Painotamme yksilöllisyyttä, itsemääräämisoikeutta ja omatoimisuutta niin asumisessa kuin hoidossa yleensäkin. Toimintamme pohjautuu humaaniskristilliseen ihmiskäsitykseen. (Asukkaat saavat vapaasti harjoittaa kristillisyyttään mikäli haluavat sitä harjoittaa eli emme rajoita asukkaiden käyntiä kirkossa tai emme rajoita asukkaiden omaa uskoa. Emmekä rajoita asukkaita, jotka eivät usko. Asukkaiden toivomuksesta on käytössä ruokarukous ja iltarukous. Mikäli 18 asukas haluaa keskustella hengellisistä asioista, hänelle pyydetään keskusteluapua papilta. Kaikki tapahtuu asiakaslähtöisesti. Kehitysvammaisella on oikeus uskoa Jumalaan, mikäli haluaa.) Näemme ihmisen kokonaisvaltaisena, jolloin hänellä on fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja hengellinen osa-alueensa, jotka puolestaan ovat toiminnoissaan toisistaan riippuvaisia. Kaikki edellä mainitut alueet ovat yhtä tärkeitä ja niiden hyvinvoinnista riippuu koko ihmisen hyvinvointi. Kotimme asukkaat osallistuvat jokapäiväisiin kodin töihin kykyjensä ja omien toiveidensa mukaisesti. Heille järjestetään avotyöpaikoissa (normaali työ), päivätoimintatiloissa, kodin muissa tiloissa ja pihapiirissä sekä maalaistalossa monipuolista päivä- ja työtoimintaa. Jokaiselle asukkaalle suunnitellaan yhdessä asukkaan kanssa sopiva työ-, päivä- ja virkistys/viriketoiminta. Toiminta suunnitellaan yhdessä asukkaan kanssa, joten se on asukkaillemme mielekästä, motivoivaa ja kuntouttavaa. Koko henkilökunta toteuttaa laatukäsikirjan mukaista hoito-, ohjaus- ja kasvatustyötä sekä kuntoutusta kehitysvammaisten hyväksi Päivätoimintatalossa on puu- ja käsityöpuoli. Käsityöpuoli on avoinna arkisin klo 9-15. Siellä mm. askarrellaan, kudotaan, musisoidaan, katsotaan elokuvia, kuntoillaan, leivotaan ja pidetään yllä kirjoitus- ja lukutaitoja sekä opetellaan tietokoneen käyttöä. Päivätoimintatilat toimivat myös harraste- ja juhlatiloina. Päivätoimintaan kuuluu myös ulkoilu sekä kaupungilla asioimisen harjoittelut. Asioimista, keittiötöitä ja vaatehuoltoa harjoitellaan asumisvalmennuspäivinä. Pikkukeittiön tavoitteena on opettaa itsenäistyviä nuoria valmistamaan ruokaa, itsenäisesti leipomaan ja muita kodinhoitoon liittyviä taitoja. Pikkukeittiössä on yhtä aikaa oppimassa yksi tai joskus kaksi asukasta. Kotitöiden tavoitteena on tukea asukasta omatoimiseen kodin hoitamiseen, kodin ilmapiirin säilyttämiseen, yhteisen tekemisen tuoman ilon jakaminen ja jokaisen asukkaan tärkeyden arvostaminen. Miesten työpajatoiminnan tavoitteena on järjestää mielekästä miesten työtä. Työpaja on auki 9-15 joka arkipäivä, ellei ole jotain tilaustöitä muualla. Tilaustöinä tehdään muuttokuormia, kivien keräämistä pelloilta, marjojen keräämistä, lumitöitä, polttopuiden tekoa ja polttopuiden kuljetusta sekä tukkukuorman haku perjantaisin. Työtoiminnassa tehdään mm seuraavia tuotteita: lintujen ruokintalautoja, puulastoja, puunkantotelineitä, pannunalusia, katu- ja auton lumiharjojen tuunausta, linnunpönttöjä, katiskoja jne. Avotyön tavoitteena on antaa asukkaille tärkeyden tunteen, itsetunnon kohottaminen ja kuntouttaa asukkaita mahdollisimman normaaliin elämään. Opiskeluun liittyy myös opettelu koulumatkojen itsenäiseen kulkemiseen sekä sosiaalisten taitojen oppiminen. Opiskelu tapahtuu Poppelista käsin. Poppelista on ohjaaja mukana opiskelun alkuvaiheessa sekä tarvittaessa. 4.3.2. Hoivakoti Manteli Oy Hoivakoti Manteli on eri-ikäisille kehitysvammaisille tarkoitettu koti, joka antaa ympärivuorokautista valvottua hoitoa, kuntoutusta ja ohjausta. Mantelissa on 12 paikkaa eri kunnista sijoitetuille kehitysvammaisille. Hoivakoti Manteli sijaitsee Suonenjoella, Hulkkolan kylällä. Kauniin ja rauhallisen luonnon ympäröimään hoivakotiin on Suonenjoen keskustasta matkaa vain 16 kilometriä. 19 Hoivakoti Mantelin tehtävänä on ylläpitää jo opittuja taitoja ja ottaen huomioon kehitysvammaisuuden tason, myös kehittää niitä. Toiminta pohjautuu asukkaan yksilöllisyyden huomioimiseen ja kunnioittamiseen. Hoivakodissa opetellaan yhdessä vastuun kantamista, yhteisössä toimimista ja muiden huomioon ottamista. Sosiaalinen kuntoutus eli harraste- ja viriketoiminta kuuluvat myös olennaisena osana hoitoon. Mantelissa on työtilat, jossa jokainen voi harjoittaa käden taitojaan. Ohjattua työtoimintaa on neljänä päivänä viikossa. Kerran viikossa on asiointipäivä Suonenjoelle, jolloin asukkaat voivat hoitaa asioitaan. Hoivakodista tehdään myös matkoja ja retkiä sekä käydään konserteissa ja elokuvissa. Mantelissa noudatetaan selkeää päivä- ja viikko-ohjelmaa, joka selkeyttää asukkaan kykyä havainnoida tulevia tapahtumia. 4.3.3. Lapinlahden Mari-Koti Oy Lapinlahden Mari-Koti Oy tarjoaa ympärivuorokautista, täysin autettua asumis-, kuntoutus- ja hoivapalvelua kehitysvammaisille asiakkaille. Mari-Kodissa toimitaan yhteisöhoidollisesti perus- ja erityistarpeiden tyydyttämiseksi. Kodinomaisessa ympäristössä opetellaan kaikkia oman itsensä ja yhteisössä asumiseen liittyviä taitoja. Pääpaino toiminnassa on hyvä ja laadukas, normaali elämä. Virkistys- ja työtoiminnot suunnitellaan yksilöllisesti. Ympäröivä luonto ja pihapiiri tarjoavat luontaisen ympäristön monipuoliseen toimintaan eri vuodenaikoina. Mari-Koti toimii vuonna 1994 valmistuneissa ja vuonna 2004 laajennetussa palvelukotiasumista varten suunnitelluissa tiloissa, joissa on otettu huomioon kodikkuus, paloturvallisuus, kestävyys, siivottavuus ja helppokulkuisuus. Asiakaspaikkoja on 16 henkilölle. Asiakkaiden käytössä on pääsääntöisesti yhden hengen huoneita, ja kaikki huoneet on suunniteltu liikuntaesteisille asiakkaille. Kaikkien käytössä ovat lisäksi ruokailutilat, askartelu/oleskeluhuone, puulämmitteinen sauna, kauneudenhoitohuone poreammeineen sekä pyykinpesu ja kuivaustilat. Valmistamme itse ruuan omassa keittiössämme, myös siivous-, vaatehuolto ja lääkehuolto toteutetaan omassa yhteisössämme. Organisaatiokulttuurimme on tasavertaisuuteen ja keskinäiseen kunnioitukseen perustuvaa yhteisötoimintaa. Keskeisimpänä ajatuksenamme on asiakkaiden ja henkilökunnan välinen ja keskinäinen tasavertaisuus yhteisön jäseninä. Organisaation päätöksentekoa ohjeistaa ajatus yhteisön ja sen jäsenten hyvinvoinnista, yleisestä ja yhteisestä edusta ja perustehtävämme toteutuminen. Päätöksentekoa ohjaavat yhteiset arvot, lait ja etiikka. Asukkaan itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan ja hänen yksilölliset erityispiirteensä huomioidaan. Toiminnassa noudatetaan selkeää, strukturoitua päivä- ja viikko-ohjelmaa ja kaiken toiminnan tavoitteena on edistää asiakkaan toimintakykyä sekä tukea asiakasta omatoimisuuteen kaikissa päivittäisissä toimissa. Asiakkaan fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja hengelliset tarpeet otetaan huomioon hänen osallistuessaan yhteisön toimintaan ja tavoitteena on tarjota asiak- 20 kaalle mahdollisuus viettää hyvää ja aktiivista arkipäivää turvatussa ympäristössä. Jokaiselle asiakkaalle nimetään omahoitaja, joka perehtyy kokonaisvaltaisesti asiakkaidensa elämäntilanteeseen. 4.3.4. Perhe- ja palvelukodit Suomalainen Oy Perhe- ja palvelukodit Suomalainen Oy tuottaa autettua, ohjattua ja tuettua asumispalvelua kehitysvammaisille henkilöille. Kodeissamme on yhteensä n. 40 asumispaikkaa. Hoitotyötä ohjaa yhteisöllisyys sekä vihreän hoivan ajattelu (green care). Arvostamme yksilöllisyyttä, omaa osallisuutta elämänpolkujen suunnittelussa sekä luonnon ja maaseutuympäristön suomien mahdollisuuksien hyödyntämistä hoivatyön toteuttamisessa. Hoivahistoriaa kertyy reilut 20 v. Yrityksen omistavat Vuokko ja Juhani Suomalainen. Vuokko on yrityksen toimitusjohtaja ja taloushallinnosta vastaa Juhani. Jokaisella yksiköllä on oma vastuuhenkilö, johtava ohjaaja. Kaksi pojistamme on kouluttautunut hoitoalalle ja työskentelevät yksiköissämme. Kaikki kotimme ovat pienyksikköjä, joissa paikkaluku on suurimmassakin kodissa vain 10. Työryhmämme on moniammatillinen (sairaanhoitajia, lähihoitajia, sosionomi, sosionomi-diakoni, yhteisöpedagogi taideterapeutti, ekonomi, laitosmies) Kuopion Päivärannassa sijaitsee kaksi pientä perhekotia. Perhekotien asukkaat ovat koulua käyviä nuoria sekä nuoria aikuisia. Perhekodin läheisyydessä sijaitsee tukiasuntoja, jossa tarjoamme ohjattua ja tuettua asumista omille perhekodin nuorille ja myös ulkopuolelta tuleville. Riistavedellä, Savulahden kylällä sijaitsevat palvelukodit Vilhola, Veeruska, Ryhmäkoti Juuliska sekä taidetalomme Tuulia. Palvelukoti Vilholan asukkaat ovat kypsiä aikuisia. Veeruskassa ja Ryhmäkoti Juuliskassa asustaa nuorempaa väkeä. Toimimme yhteisöhoidon periaattein ja kehitämme omaa vihreää hoivaamme. Kotimme sijaitsevat maaseudun rauhassa 30-km Kuopiosta, omalla 20-hehtaarin tilalla järven rannalla. Maaseutu ympäristöineen ja eläimineen tarjoaa loistavat mahdollisuudet toiminnallemme. Palvelukotiemme päivä- ja viriketoiminta on osin yhteistä. Jokainen voi osallistua kykyjensä mukaan tilamme puutarhan/ympäristön hoitoon, taide- sekä eläintoimintaan. Meillä on oma taideterapeutti, joka työskentelee Tuuliassa kolmena päivänä viikossa. Hän ohjaa maalausta, savitöitä ja kudontaa. Muina päivinä Tuuliassa järjestetään ryhmiä ja työtoimintaa. Ratsastuskenttämme on kaikkien asukkaidemme käytössä. Osa asukkaista ratsastaa itsenäisesti, mutta suurin osa harrastaa talutusratsastusta. Tallitoiminta on liittänyt meidät tiiviisti kyläyhteisöön, sillä monet kyläläiset ovat kiinnostuneita ratsastuksesta ja eläimistämme Haluamme tarjota asukkaillemme kodinomaisen, turvallisen yhteisön ja verkoston. Asukkaillamme on mahdollisuus elää täysipainoista osallistuvaa elämää niin kaupungissa kuin maallakin. Kuopiossa on moninaiset kouluttautumis- ja harrastusmahdollisuudet sekä työharjoittelupaikkoja nuorillemme. Hyödynnämme ympäröivää luontoa kaikissa toiminnoissamme ja hoidamme hevosia, alpakoita, lampaita ja muita pieneläimiä. 21 4.3.5. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön perhelomitus Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluntuottaja, joka palveluillaan auttaa ja tukee kehitysvammaisia ja heidän perheitään. Toiminnan tarkoituksena on löytää ja kehittää uusia tapoja helpottaa kehitysvammaisen ihmisen ja hänen perheensä arkea sekä kohentaa molempien elämänlaatua. Tärkeimpiä toimintamuotoja ovat tilapäishoitopalvelut, asumisvalmennus, henkilökohtainen avustajatoiminta, ikäperhetoiminta, päivätoiminta ja turvakurssit. Lisäksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö rakennuttaa ja ylläpitää asumisyksiköitä ja hankkii itsenäisen asumisen mahdollistavia tukiasuntoja. Suonenjoella Palvelusäätiön palveluista on käytetty tilapäishoitopalveluja perheille, joissa on kehitysvammainen lapsi. 4.3.6. Työtoiminta / Suonenjoen Rivertech ry Suonenjoen Rivertech ry toteuttaa kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien lakisääteistä työkuntoutusta Suonenjoella. Asiakaslähtöisen työkuntoutuksen tavoitteena on, siihen osallistuvien henkilöiden työkyvyn ja elämäntaitojen yksilöllinen kehittäminen ja ylläpitäminen. Rivertech:n osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen perustuvalla työkuntoutuksella ja koulutuksella pyritään ohjaamaan, etenkin nuorempia, ammatillisen koulutuksen saaneita asiakkaita avotyötoimintaan ja mahdollisuuksien mukaan myös työhön työmarkkinoille osaamistaan vastaaviin työtehtäviin. Rivertech:llä on mahdollista osallistua työkuntoutuksessa luovaan taidetyöpajatoimintaan eri materiaaleilla, kierrätystoimintaan, puu- ja rakennuspuolen tehtäviin, pesulatoimintaan sekä olla mukana kotitalouksille suoritettavissa sisä- ja ulkotöissä. Suonenjoen Rivertech ry tekee aktiivisesti säännöllistä verkostoyhteistyötä Suonenjoen kaupungin, hoitokotien, omaisten ja hoitavien tahojen kanssa, pyrkiessään mahdollisimman laadukkaaseen ja asiakaslähtöiseen työkuntoutukseen. Elämäntaitojen hallintaan tähtäävillä toimenpiteillä ohjaamme asiakkaitamme terveellisiin elämäntapoihin, ravitsemuksen, terveyden ja puhtauden, liikunnan, levon ja vapaa-ajan asioissa. Ohjaamme asiakkaitamme myös sosiaalisen kanssakäymisen ja virikkeellisten elämäntapojen pariin. Toteutamme yhdessä mm. taidenäyttelyissä käyntejä, elokuva- ja elämysretkiä, tuotteidemme myyntitapahtumia sekä keväisin luontoretken seurakunnan Saunaniemen leirikeskukseen. Työkuntoutukseen tulevalle henkilölle laaditaan yksilöllinen, kuntoutettavan voimavaroihin ja mahdollisuuksiin perustuva kuntoutussuunnitelmaan, jossa määritellään myös työtoiminnan sisältö ja kesto. Rivertech maksaa kuntoutukseen osallistuvalle asiakkaalle verotonta työtoimintarahaa kuntoutuspäiviltä. Suonenjoen Rivertech ry on tehnyt sopimuksen Suonenjoen kaupungin sosiaalilautakunnan kanssa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä 25 henkilölle Suonenjoella. 22 5. KEHITYSVAMMAISTEN TUKIYHDISTYS Suonenjoen Kehitysvammaisten tuki ry on perustettu vuonna 1976. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja siinä voi olla mukana oman kiinnostuksensa ja jaksamisensa mukaisesti. Tukiyhdistyksen jäseninä on kehitysvammaisia ihmisiä, heidän läheisiään ja tuttaviaan sekä alan ammattihenkilöstöä. Paikallisyhdistyksen tavoitteena on hyvä elämä suonenjokelaisille kehitysvammaisille ja heidän perheilleen. Yhdistys järjestää jäsenistölleen toimintaa, tiedottaa palveluista, eduista, koulutuksista ja alueen tapahtumista. Tukiyhdistys tekee edunvalvontatyötä jäsenistönsä hyväksi. Tukiyhdistyksen valtakunnallinen pääorganisaatio on Kehitysvammaisten Tukiliitto ry, www.kvtl.fi. Tukiliitto on vuonna 1961 perustettu valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jossa on lähes 18 000 henkilöjäsentä. Järjestö puolustaa kehitysvammaisten ihmisten oikeutta syntyä ja elää arvostettua elämää sekä heidän oikeuttaan yksilöllisesti tuettuun perhe-elämään. Riittävät kuntoutuspalvelut, elinikäinen oppiminen ja itsenäinen elämä tekevät elämästä laadukkaan. Kehitysvammaisille ihmisille kuuluvat mielekäs työ ja päivätoiminta sekä yksilöllisesti tuettu asuminen. Järjestö puolustaa ja edistää kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheidensä sosiaalista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa, elämänlaatua ja ihmisoikeuksia. Tukiliiton perustehtävä on kehittää vertaistukea ja käyttäjien tarpeista lähteviä palveluja. Tärkeää on myös edistää kaikille avointa yhteiskuntaa. Tukiliitto luo kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheidensä tueksi uusia toimintatapoja ja -malleja. Tavoitteisiinsa järjestö pyrkii koulutuksella, ohjauksella, neuvonnalla ja tuella. Tärkeitä työmuotoja ovat edunvalvonta ja kansalaistoiminta sekä tutkimus, kehitystyö ja kokeilutoiminta. Viestintä ja verkostoituminen ovat osa kaikkea toimintaa. Järjestön keskustoimisto sijaitsee Tampereella ja aluetoimistot Hämeenlinnassa, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä. Suonenjoen Kehitysvammaisten tuki ry:n hallituksen jäsenet vuodelle 2015 liite 4. 6. VISIO VUOTEEN 2017 Suonenjoen kaupungin kehitysvammahuollon visio: Suonenjokelaisella kehitysvammaisella henkilöllä on oikeus omaan kotiin, jonne turvataan hänen tarvitsemansa yksilöllinen ja riittävä tuki, hoiva ja huolenpito. Hänellä on oikeus myös hänen kykyjänsä vastaavaan työ-, avotyö- tai päivätoimintaan. Kehitysvammaisen omaisten jaksamista tuetaan avohuollonohjauksen, kotihoidon, päivätoiminnan, omaishoidon tuen ja tilapäishoidon avulla. Itsenäisesti asuvien kehitysvammaisten asumista ja arjessa selviytymistä tuetaan ensisijaisesti avohuollonohjaajan tukitoimin. 23 Keskeinen perusarvo on ihmisarvon kunnioittaminen ja siitä johdetut eettiset periaatteet: yksilöllisyys oikeudenmukaisuus osallisuus tasavertaisuus Käytännössä nämä tarkoittavat: kehitysvammaisen oman mielipiteen kuulemista kehitysvammaisen kotona asumisen tukemista ja mahdollistamista mahdollisuutta osallistua työ-, avotyö- tai päivätoimintaan ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon turvaamista (asumispalvelut ja tilapäishoito) Tulevaisuuden painopistealueina ovat: monipuoliset asumispalvelut työ- ja päivätoiminnan palvelut avotyötoiminta tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta omaisten tukeminen tilapäishoito henkilökohtainen apu 7. KEHITYSVAMMAHUOLLON SUUNNITELMA 2015 – 2017 7.1. Palvelurakenne Kaikenikäisten kehitysvammaisten erityistarpeet huomioidaan sekä asumispalveluissa että työ-, avotyö- ja päivätoiminnassa. Suurena haasteena on peruskoulun päättäneiden nuorten kehitysvammaisten jatko-opintoihin ohjaaminen, omien edellytysten ja taipumusten mukaiseen työ-, avotyö- tai päivätoimintaan sijoittuminen ja asumisen järjestelyissä voimavarojen huomioiminen. Haasteena on turvata hyvä vanhuus kehitysvammaisille, kun toimintakyky väistämättä laskee ja tukea osallisuutta mahdollisimman pitkään. Sairauksien hyvä hoito on tärkeää, koska dementian ja syövän osuus lisääntyy ikääntymisen myötä. Elämänkaaren loppuvaiheessa on tärkeintä hyvän hoivan ja sitä kautta hyvän elämän turvaaminen. 24 7.2. Asumispalvelut Asumispalveluissa tulee huomioida kehitysvammaisten yksilölliset tarpeet. Kehitysvammaisella kuntalaisella tulee olla mahdollisuus olla mukana valitsemassa itselleen sopivaa ja tarkoituksenmukaista asumismuotoa. Kehitysvammaisten asumispalveluilla pyritään turvaamaan yksilöllinen ja riittävä tuki sekä hoiva- ja huolenpito. Asumispalveluja tulee kehittää sekä kuntakohtaisesti että seudullisesti ja suosia pieniä asumisyksikköjä. Erityisesti tulee huomioida asumisympäristön esteettömyys. Kehitysvammaisten asumispalveluja Suonenjoella tuottavat kaupungin oma yksikkö Palvelukeskus Väinölä, Vaalijalan omistama Kahvimyllyn palvelukoti sekä yksityiset palveluntuottajat Hoitokoti Poppeli ja Hoivakoti Manteli. 7.3. Palvelukeskus Väinölä Palvelukeskus Väinölä tarjoaa kehitysvammaisille asumispalvelua, päivätoimintaa, avohuollonohjausta ja kehitysvammaisten koululaisten aamu- iltapäivä- ja kesäajan kokopäivähoitoa. Kaupungin tuottamille kehitysvammahuollon palveluille tulee järjestää riittävät ja tarkoituksenmukaiset tilat. Kaupungin omaa asumispalvelua tulee lisätä ja kehittää. Tarvetta on myös asumispalveluyksikön välittömässä läheisyydessä oleviin pieniin vuokraasuntoihin, jolloin yksin asuvien kehitysvammaisten tukeminen voisi tapahtua asumispalveluyksikön toimesta. Kehitysvammaisten pienten koululaisten tarvitsema aamu- ja iltapäivähoito on mahdollisuuksien mukaan kytkettävä osaksi koulutoimen alaista aamu- ja iltapäivätoimintaa, jolloin voidaan hyödyntää kerho-ohjaajien erityisosaamista esim. liikunnassa ja turvata kehitysvammaisille lapsille vertaistukea mallioppimisen kautta. 7.4. Työ- ja päivätoiminta ja avotyötoiminta Työ- ja päivätoiminta tarjoavat kehitysvammaiselle henkilölle mahdollisuuden osallistua hänen kykyjensä mukaiseen mielekkääseen toimintaan kodin ulkopuolella. Avotyötoiminta on kehitysvammaiselle henkilölle räätälöity työtehtävä julkisella tai yksityisellä sektorilla. Tärkeää on löytää nuorille kehitysvammaisille oma, yksilöllinen työpolku koulutuksen, harjoittelujen ja työhön sijoittumisen kautta. Työtoimintaa kehitetään yhteistyössä Rivertech ry:n kanssa. Työtoimintavaihtoehtojen tulee olla monipuolisia ja ottaa nykyistä enemmän huomioon kehitysvammaisen yksilölliset taipumukset. 25 7.5. Tukihenkilötoiminta Tukihenkilötoiminta tukee ammatillista työtä sekä omaisten ja läheisten hoivatyötä. Rekrytoinnissa hyödynnetään lähialueilla sijaitsevia sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitoksia ja alan opiskelijoita. 7.6. Omaisten tukeminen Avohuollonohjaaja vastaa kehitysvammaisten ja heidän perheidensä tukemisesta. Omaisten jaksamista tuetaan myös omaishoidon tuella ja järjestämällä kotihoidossa oleville kehitysvammaisille lyhytaikaisia hoitopaikkoja. Lakisääteisten vapaapäivien turvaaminen erilaisin vaihtoehtoisin hoivajärjestelyin auttaa osaltaan omaishoitajia jaksamaan työssään. Kotihoidon lapsiperhetyön ja lastensuojelun perhetyön palvelut ovat kaikkien lapsiperheiden, myös kehitysvammaperheiden käytettävissä. Myös kotihoito tukee yksin asuvien kehitysvammaisten kotona selviytymistä. Suonenjoen Kehitysvammaisten tuki ry on käynnistänyt vertaisryhmätoimintaa vuonna 2014 Aika Haastaa hankkeen tiimoilta yhteistyössä Leijonaemot ry:n ja Rautalammin Kehitysvammaisten tuki ry:n kanssa. 7.7. Yhteistyö tukiyhdistyksen kanssa Kehitysvammaisten tukiyhdistyksen toiminnalla on Suonenjoella pitkät ja kunniakkaat perinteet. Tukiyhdistys on paikkakunnalla aktiivinen ja arvostettu toimija. Kunnan kehitysvammatyön ja tukiyhdistyksen yhteistyötä ja vuoropuhelua käydään järjestämällä yhteistyöneuvotteluja tarpeen mukaan. 8. SUUNNITELMAN SEURANTA JA ARVIOINTI Kehitysvammahuollon suunnitelma tulee kytkeä kiinteästi kaupungin talousarvioon ja – suunnitelmaan. Suunnitelman toteutumista tulee arvioida vähintään valtuustokausittain. Vastuu suunnitelman seurannasta ja arvioinnista on sosiaalijohtajalla. 26 LIITE 1 PALVELUKESKUS VÄINÖLÄ 27 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUKESKUS VÄINÖLÄ on Suonenjoen kaupungin omistama kehitysvammahuollon yksikkö, joka pitää sisällään seuraavat palvelut: asumispalvelu (7 paikkaa), päivätoiminta, avohuollonohjaus sekä kehitysvammaisten koululaisten aamu-, iltapäivä- ja kesäaikainen kokopäivähoito. Palvelukeskus Väinölä sijaitsee palvelujen välittömässä läheisyydessä Suonenjoen keskustan tuntumassa. Palvelukeskus Väinölässä toiminnan lähtökohdat ovat yksilöllisyys, itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, asiakaslähtöisyys, omatoimisuuden tukeminen ja turvallisuus. Asumispalvelun tarkoituksena on tukea ja antaa valmiuksia itsenäiseen elämään kodinomaisessa yhteisössä. Asumispalvelun kautta on mahdollista siirtyä itsenäiseen asumiseen taitojen karttuessa. Kehitysvammaisten päivätoiminta on virikkeellistä, sosiaalista vuorovaikutusta tukevaa toimintaa. Toiminta suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa, ottaen huomioon heidän yksilölliset tarpeensa ja toiveensa. Palvelukeskus Väinölän kautta järjestetään kehitysvammaisille lapsille ja nuorille hoitoa aamulla ennen koulun alkua ja iltapäivällä koulupäivän jälkeen sekä kesäisin kokopäivähoitoa koulujen lomaaikoina. Vain osalle lapsista/nuorista iltapäivähoito järjestyy Väinölässä. Tällöin heille tarjotaan välipala koulupäivän jälkeen. Tarvittaessa he tekevät läksyt ohjaajan kanssa. Heille järjestetään myös virikkeellistä toimintaa mm. askartelua, pelejä, leikkejä ja ulkoilua. TOIMITILAT Palvelukeskuksen toimitilat koostuvat asumispalvelun puolella kahdesta yksiöstä sekä viidestä yhden hengen huoneesta, joissa jokaisessa on oma wc, yksiöissä myös oma suihku. Toimitiloihin kuuluu lisäksi keittiö ja olohuone, sauna, pesuhuone, pyykinkäsittely-/kuivaustilat sekä päivätoimintatila, joka on arkisin 28 päivätoiminnan asiakkaiden käytössä ja iltaisin ja viikonloppuisin asumispalvelun askartelu-/vapaa-ajan tilana. HENKILÖKUNTA Palvelukeskus Väinölän henkilökuntaan kuuluu palvelukeskuksen johtaja, 3 asumispalvelun ohjaajaa, 2 päivätoiminnanohjaajaa sekä avohuollonohjaaja. Asumispalvelun henkilökunta on paikalla arkisin klo 7–21 ja viikonloppuisin klo 8–18, talossa ei ole yövalvontaa. Kotipalvelun yöpartio käy 2-3 kertaa/yö. Palvelukeskuksen johtaja ja avohuollonohjaaja ovat tavoitettavissa arkisin pääsääntöisesti klo 8–16. Päivätoimintaa järjestetään ma-ti klo 9–14.30, ke-pe klo 9–14. PALVELUKESKUS VÄINÖLÄN TOIMINTAPERIAATE Asukkaiden/asiakkaiden ohjaaminen mahdollisimman itsenäiseen selviytymiseen jokapäiväiseen elämään liittyvissä asioissa, mm. kodinhoidolliset työt terveyskasvatus harrastukset asioiminen ja rahan käyttö yhteistyö omaisten, eri yhteistyöryhmien, ystävien ja työpaikan kanssa matkojen ja retkien järjestäminen sekä toteutus työ- ja opiskelupaikkojen hankkiminen 29 PALVELUKESKUS VÄINÖLÄ Osoite: Väinönkatu 9 77600 Suonenjoki puhelin: 044 758 1484 [email protected] Sosiaalijohtaja Marja Leena Markkanen puh: 0400 575 184 [email protected] Palvelukeskuksen johtaja Katja Kivimäki puh: 0400 253 956 [email protected] Avohuollonohjaaja Mirjami Naumanen puh: 040 571 7452 [email protected] 30 LIITE 2 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2014 Perusteet Omaishoidon tuki on lain (Laki omaishoidon tuesta 2.12.2005/937) mukaista palvelua, jonka järjestämis- ja valvontavastuu on kunnalla. Palveluiden taso ja euromäärä ovat kunnan päätettävissä. Suonenjoen kaupungin sosiaalilautakunta vahvistaa 23.1.2014 omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2014 alkaen. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai pitkäaikaissairaan tai saattohoitoa tarvitsevan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hoidettavan kotona omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Erityisestä syystä hoito voi tapahtua myös hoitajan kotona. Omaishoidon tukea ei voi myöntää yksityiselle palveluntuottajalle. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Palveluina voidaan järjestää kotihoitoa, päiväkeskustoimintaa, lyhytaikaista laitoshoitoa tai myöntää palveluseteleitä, joiden käyttö määritellään sopimuksessa. Omaishoidon tuen palkkio maksetaan korvauksena tehdystä hoitotyöstä. Tukeen ei ole oikeutta, mikäli avun tarve on pelkästään ruoanlaitossa, siivouksessa ja asioinnissa kodin ulkopuolella. Omaishoidon tukea ei myönnetä hakijalle, joka asuu palvelutalossa. Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen palvelu ja se maksetaan kaupungin talousarviossa myönnetystä määrärahasta eniten hoitoa ja huolenpitoa tarvitseville. Omaishoidontuen maksaminen alkaa aikaisintaan hakemuskuukautta seuraavan kuukauden alusta, kun hakemus tarvittavine liitteineen on jätetty ja kun määrärahaa on vapautunut. Tukea ei makseta takautuvasti. Tukea ei makseta, jos hoidettava on sairaalassa potilaana tai käy kokeilulomilla kotona sairaalasta. Omaishoidon tuessa on käytössä jatkuva hakumenettely. Omaishoidon tukea voidaan myöntää vain Suonenjoella asuville, suonenjokelaisille henkilöille. Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset ja tukea koskeva sopimus Tukea haetaan kirjallisella hakemuksella, jonka sekä omaishoitaja että – hoidettava allekirjoittavat. Lomakkeita saa sosiaalitoimistosta, vanhustyönjohtajan toimistosta ja kaupungin internet-sivuilta www.suonenjoki.fi. Hakemukseen liitetään lääkärintodistus (C-lausunto) hoidettavan terveydentilasta tukea ensimmäisen kerran haettaessa tai jos hoidettavan kunto onoleellisesti huonontunut. 31 Tarvittaessa myös omaishoitajan terveydentilasta voidaan pyytää lääkärinlausunto. Hakemukseen liitetään tieto Kelan hoitotuki- tai vammaistukipäätöksestä. Omaishoitolaki (3§) sisältää tuen myöntämisedellytykset: 1) henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa 2) hoidettavan omainen tai muu läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palvelujen avulla 3) hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia; Päätöstä tehtäessä tehdään kokonaisvaltainen arvio siitä, selviytyykö hoitaja omaishoitoon sisältyvistä tehtävistä. Arvioinnissa huomioidaan mm. - omaishoitajan fyysinen ja psyykkinen terveydentila, mahdolliset sairaudet ja niiden vaatima hoito - toimintakyky ja voimavarat, kuten kyky selviytyä päivittäisistä perustoiminnoista ja arjen askareista, huolehtia lääkityksestä, liikkua kotona ja kodin ulkopuolella - sosiaaliset verkostot - hoitajan liiallinen päihteiden käyttö voi vaikuttaa hoitajan soveltuvuuteen omaishoitajaksi - hoitaja ei itse voi olla Kelan myöntämän hoitotuen saaja 4) omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää 5) hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva ja tuen myöntämisen arvioidaan olevan molempien edun mukaista. Hoito ja huolenpito voidaan erityisistä syistä järjestää myös hoitajan kotona. Hoitajan kotona järjestettyyn ympärivuorokautiseen hoitoon sovelletaan perhehoitajalain (312/1992) säännöksiä silloin, kun myös muut perhehoidolle asetetut edellytykset täyttyvät. Omaishoidon tuen myöntämisestä päättäminen perustuu aina hoidettavan ja hoitajan monipuoliseen toimintakyvyn ja voimavarojen arviointiin. Keskeisinä menetelminä ovat hoidettavan ja hoitajan haastattelu, lääkärinlausunto, kotikäynnillä tehtävä havainnointi sekä toimintakyvyn arviointi (RaVa). Asiakas siirtyy vanhustyön puolelle sitä seuraavan vuoden alusta, jona hän täyttää 65 vuotta. Omaishoidon tuesta tehdään hoitajan ja kunnan välillä sopimus, jonka liitteenä on oltava hoito- ja palvelusuunnitelma. Sopimus on toimeksiantosopimus, jolloin hoitajalla ei ole työsopimuksen mukaisia loma-, päiväraha-, työaika-, ym. etuuksia. Hoitaja ei ole työso- 32 pimuslain tarkoittamassa työsopimussuhteessa sopimuksen tekijäkuntaan, hoidettavaan tai huoltajaan. Omaishoidon tuesta hoitajan kanssa sopimuksen tehneen kunnan on otettava tapaturmavakuutuslain (608/1948) 57§:n 1 momentin mukainen vakuutus hoitajalle. Sopimuksessa on mainittava: 1. Hoitopalkkion määrä ja maksutapa. 2. Maininta hoitopalkkion maksamisesta silloin, kun hoito keskeytyy hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä. 3. Hoitajan oikeudesta vapaapäiviin (4§:1) 4. Määräaikaisen sopimuksen kesto - sopimus on yleensä voimassa toistaiseksi, mutta erityisestä syystä se voidaan tehdä määräaikaisena. 5. Muut hoitoa koskevat asiat Kaupungin puolelta sopimusta tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien muutosten vuoksi tai jos siihen on muutoin aihetta. Tavoitteena on päivittää omaishoidon tuen hoito- ja palvelusuunnitelma kerran vuodessa. Hoitajalla on velvollisuus ilmoittaa hoidon keskeytyksistä heti. Myös olosuhteissa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava, esim. omaishoitajan terveydentilan heikentyminen. Omaishoidon tuki maksetaan hoitajan ilmoittamalle tilille rahalaitokseen kunkin kuukauden viimeisenä arkipäivänä. Omaishoidon tuki on veronalaista tuloa, josta kunta suorittaa ennakonpidätyksen, eläkevakuutusmaksut ja sosiaaliturvamaksut. Hoidon keskeytys ja sopimuksen irtisanominen Omaishoidon tukea maksetaan hoidon tilapäisen keskeytyksen ajalta enintään kolmelta (3) keskeytyspäivältä kalenterikuukaudessa. Meno- ja lähtöpäivää ei kuitenkaan katsota keskeytyspäiviksi. Hoidettavan on oltava 16 päivää kotihoidossa kuukaudessa, jotta oikeus omaishoidon palkkion maksamiselle toteutuu. Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. Hoitajan sairauden aiheuttaman hoidon keskeytyksen ajalta hoitajalla on oikeus hoitopalkkioon sairastumispäivältä ja sitä seuraavilta yhdeksältä päivältä. Tämän jälkeen tulee maksuun keskeytys siihen saakka kunnes hoidettava on taas omaishoitajan hoidettavana. Sopimuksen irtisanomisessa noudatetaan omaishoidon tuesta annetun lain 9§:n mukaisia sopimuksen päättymistä ja purkamista koskevia säännöksiä. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus 33 päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. Määräajaksi tehty sopimus lakkaa ilman irtisanomista määräajan päätyttyä. Hoito- ja palvelusuunnitelma Omaishoidon tuesta on laadittava hoito- ja palvelusuunnitelma yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa (Laki omaishoidon tuesta 7§). Suunnitelmaan tulee liittää tiedot omaishoidontukilain mukaisista hoidettavan ja hoitajan oikeuksia koskevista säännöksistä ja niiden soveltamisesta. Lisäksi suunnitelmaan tulee kirjata ainakin: 1) omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö 2) muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen määrä ja sisältö 3) omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalipalvelujen määrä ja sisältö 4) suunnitelma hoidon järjestämiseksi omaishoitajan poissaolon aikana 5) suunnitelma hoidon järjestämiseksi omaishoitajan äkillisen sairauspoissaolon aikana. Omaishoitajan lakisääteinen vapaa Omaishoidontukilain 4 §:n mukaan kunnan kanssa sopimuksen tehneellä omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Kotihoitopäiviä on oltava kuukaudessa vähintään kuusitoista (16). Vapaapäiväoikeus toteutetaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan määritetyllä tavalla. Vapaapäivät suositellaan pidettäväksi kuukausittain. Lakisääteisiä vapaapäiviä voi kerryttää enintään 3 kuukaudelta. Kuluvan vuoden lakisääteiset vapaapäivät on käytettävä joulukuun loppuun mennessä. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikainen korvaava hoito järjestetään resurssien puitteissa ympärivuorokautisena hoitona joko kunnan omana palveluna tai palvelusetelillä. Hoidon omavastuuhinta on 11,30 €/vrk vuonna 2014 (Laki sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuista 6b §). Lakisääteinen vapaa voidaan myös toteuttaa omaishoidon tuen tilapäisen perhehoidon sopimuksen avulla, jolloin hoito voi tapahtua joko hoidettavan tai hoitajan kotona. Hoitajalle maksetaan hoitopalkkio erikseen määräytyvän taksan mukaisesti. Tilapäisestä perhehoidosta tehdään aina kirjallinen sopimus. Vammaisten kohdalla vapaan järjestelyistä päättää johtava sosiaalityöntekijä. 34 Omaishoitotehtävän muu tukeminen Yhtenä vaihtoehtona omaishoitaja voi valita omaishoidon tuen palvelusetelin, jolloin yksi palveluseteli korvaa yhden lakisääteisen vapaapäivän. Omaishoitajalle voidaan myöntää kolme (3) palveluseteliä toteutunutta hoitokuukautta kohti. Palvelusetelin arvo on 110€ ja se on tarkoitettu palvelujen hankkimiseksi yksityiseltä palveluntuottajalta. Kaupunki hyväksyy palvelusetelipalveluntuottajat. Palveluntuottajan on täytettävä sekä lakisääteiset että kunnan asettamat hyväksymisehdot. Kaupungin on pidettävä luetteloa hyväksymistään palveluntuottajista. Kehitysvammahuollossa omaishoitajalle ei myönnetä erillisiä vapaapäiviä, mikäli lomaoikeus toteutuu tilapäiseen hoitoon myönnettyinä päivinä. Kotihoidon palvelut ja palvelumaksut Kotihoidon palveluista ja palvelumaksuista sovitaan erikseen hoitoja palvelusuunnitelmassa. Omaishoidon hoitopalkkioiden määrä Hoitopalkkion suuruus määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Omaishoitajille maksettavien hoitopalkkioiden määrästä ja alimmista hoitopalkkioista säädetään omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) 5§:ssä. Lain 6§:n mukaan hoitopalkkioita tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijäin eläkelain (395/2006) 96§:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Omaishoidon tuen palkkio maksetaan korvauksena tehdystä hoitotyöstä. Mikäli hoidettavalla on runsaasti kaupungin kotihoidon käyntejä eli yli 30 tuntia kuukaudessa, omaishoidon tuen palkkio maksetaan alimman tukiluokan mukaan. Tukeen ei ole oikeutta, mikäli avun tarve on pelkästään ruoanlaitossa, siivouksessa ja asioinnissa kodin ulkopuolella. Mikäli omaishoidon tuen myöntämiselle asetetut kriteerit täyttyvät, omaishoitajan tehtäviin katsotaan kuuluvan myös hoidettavan tarvitsema kodin ulkopuolinen avustaminen. Omaishoidon tuen hoitopalkkion alentaminen Säännöllinen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saaminen vaikuttaa omaishoidon tuen tukiluokkaan. Mikäli omaishoitaja hoitaa hoitotyön sitovuudeltaan perustukea tarvitsevaa asiakasta ja asiakas saa runsaasti kunnallisia hoito- ja/tai avopalveluja (4 kertaa tai enemmän viikossa), hoitopalkkiota ei makseta. Alaikäisten vaikeavammaisten lasten osalta huomioidaan vanhempien mahdollinen työssäkäynti. Runsailla kunnallisilla palveluilla tarkoitetaan: 35 - - hoidettava käy säännöllisesti päivätoiminnoissa yli viisi tuntia päivässä 4-5 kertaa viikossa hoidettava käy säännöllisesti päivätoiminnoissa yli viisi tuntia päivässä 1-3 kertaa viikossa ja saa lisäksi kotihoitoa 21-29 tuntia kuukaudessa hoidettava saa säännöllisesti kotihoitoa 30 tuntia tai enemmän kuukaudessa. Tukiluokkaa alennetaan, jos hoitajan antaman hoidon sitovuus ja jatkuvuus vuorokaudessa on vähäisempää kuin kriteereissä on edellytetty. Tällöin tukiluokkaa alennetaan vähintään yhdellä tukiluokalla. Tällaisia tilanteita ovat muun muassa: - hoidettava on pääosan kalenterivuodesta vähintään 4 päivänä viikossa yli 4 tuntia hoitajan antaman hoidon ulkopuolella (päivähoidossa, koulussa, päivätoiminnassa) - hoidettavalla on kotona henkilökohtainen avustaja keskimäärin yli 7 tuntia viikossa - hoidettava saa säännöllisen kotihoidon palveluja enemmän kuin 30 tuntia kuukaudessa (poikkeuksena saattohoito tai muut erityiset syyt). Kotihoidon palvelumaksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) perusteella. Omaishoidon tuen palkkio huomioidaan tulona määritettäessä kotihoidon maksua. - hoidettava on kuukausittain säännöllisesti lyhytaikaishoidossa 2 viikkoa, mikä sisältää omaishoidon tuen kolme lakisääteistä vapaapäivää. Lyhytaikaishoidon maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) perusteella - oppivelvollisuuskoulun käyminen rinnastetaan kunnalliseen palveluun, joka vaikuttaa maksuluokkaa alentavasti. Mikäli samassa taloudessa asuu kaksi tai useampi hoidettava, jotka täyttävät omaishoidon tuen myöntämisperusteet, maksetaan hoitajalle yksi tilanteeseen sovittu hoitopalkkio. Tällöin hoitoluokista yhteenlaskettua hoitopalkkiota alennetaan 30 %:lla. 1. Perustukea tarvitsevat / Hoitopalkkio 381 €/kk Tähän tukiluokkaan kuuluvat henkilöt, jotka tarvitsevat paljon hoivaa, huolenpitoa ja valvontaa henkilökohtaisissa toiminnoissa (esim. aamu- ja iltatoimet, ruokailu, wc- käynnit, hygienian hoito, pukeutuminen). Hoidettavalla on toistuvaa avuntarvetta myös yöllä. Hoidettava ei voi asua yksin, mutta voi kuitenkin olla joitakin hetkiä (max 3h) yksin. Ryhmään kuuluvat myös alle 18-vuotiaat vaikeavammaiset tai sairaat lapset sekä vaikeavammaiset aikuiset, jotka käyttävät suurimman osan vuodesta kodin ulkopuolisia palveluja. Alle 18-vuotiaiden lasten kohdalla arvioinnissa kiinnitetään huomiota päivittäisten toimintojen lisäksi liikuntakykyyn, kommunikaatioon sekä valvonnan ja erityisen vaativi- 36 en hoitotoimenpiteiden tarpeeseen. Tuki kohdennetaan vaikeasti vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen hoitoon. Alaikäisten vaikeavammaisten lasten osalta huomioidaan vanhempien mahdollinen työssäkäynti. 2. Jatkuvaa tukea tarvitsevat/ Hoitopalkkio 500 €/kk Tähän tukiluokkaan kuuluvat henkilöt, jotka tarvitsevat runsaasti hoitoa, huolenpitoa ja valvontaa henkilökohtaisissa päivittäisissä toiminnoissa, esim. hoidettavan avustaminen WC-käynneissä, peseytymisessä, pukeutumisessa, ruokailussa, lääkehoidon toteutuksessa ja liikkumisessa. Hoitotyö sitoo hoitajan lähes ympärivuorokauden niin, että hoidettavan voi jättää yksin korkeintaan 1-2 tunniksi. Hoidettava ei kykene asumaan yksin, ja hoidettavalla on jatkuvaa ja säännöllistä avuntarvetta myös yöllä. Ilman omaishoitajaa hoidettava tarvitsisi ympärivuorokautista hoivaa/hoitoa. Hoidettavalle on myönnetty Kelan korotettu hoito- tai vammaistuki. 3. Erityistukea tarvitsevat/ Hoitopalkkio 750 €/kk Palkkio maksetaan hoitajalle, joka jää ansiotyöstä pois hoitamaan laitoshoidon tarpeessa olevaa hoidettavaa. Tähän tukiluokkaan kuuluvat henkilöt, jotka tarvitsevat ympärivuorokautisesti runsaasti hoitoa, huolenpitoa ja valvontaa kaikissa päivittäisissä toiminnoissa, esim. hoidettava tarvitsee toisen henkilön apua WC- käynneissä, peseytymisessä, pukeutumisessa ja ruokailussa, eikä häntä voi jättää yksin. Hoidettavalla on pitkälle edennyt muistisairaus tai hän on vuodepotilas, tai vaikeasti vammainen henkilö, jonka hoito vaatii jatkuvia erityisiä hoitotoimenpiteitä. Ilman omaishoitajan antamaa apua hoidettava olisi pysyvässä laitoshoidossa. Hoidettavalle on myönnetty Kelan erityishoitotuki. 4. Omaishoidon tuen korottaminen erityistapauksissa hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen ajalle/ Hoitopalkkio 1000 €/kk Palkkio maksetaan hoitajalle, joka jää hoitamaan laitoshoidon tarpeessa olevaa hoidettavaa vaikean sairauden tai saattohoidon vuoksi. Edellytyksenä on, että hoitajalle järjestyy mahdollisuus olla pois ansiotyöstä, eikä hän saa mitään muuta korvausta ansiotulon menetyksestä. Hoitaja on työikäinen. Hoidettava on avuntarpeen perusteella maksuluokassa 3. Omaishoitona toteutettava hoivatyö on erittäin sitovaa ja vaativaa ympärivuorokautisesti. Tukea maksetaan enintään 3 kuukauden ajalta. 37 LIITE 3 VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET SUONENJOEN KAUPUNGISSA 1.10.2014 ALKAEN 1. YLEISTÄ Kuljetuspalveluja myönnetään hakemuksesta sellaiselle vaikeavammaiselle henkilölle, joka ei saa kulkemiseen tukea muiden säädösten nojalla ja jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa ja sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia (VpA 5 §). Kuljetuspalvelun tarpeen tulee johtua vammasta tai sairaudesta, josta aiheutuva haitta on pysyvä tai pitkäaikainen. Vaikeavammaisuuden määrittely tapahtuu aina yksilöllisesti. Hakemuksen liitteenä asiakkaan tulee toimittaa lääkärinlausunto omalta terveyskeskuslääkäriltään. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua myönnettäessä lähtökohtana on asiakkaan tukeminen itsenäisessä selviytymisessä. Erityisiä suoriutumisvaikeuksia aiheuttavat esim. pyörätuolilla tai kyynärsauvoilla liikkuminen, sokeus tai muu liikkumisen vaikeus, esim. henkilöllä vaikeus nousta bussiin, lyhyelläkin matkalla uupuminen tai jos henkilö pystyy seisomaan vain lyhyitä aikoja. Erityisiksi vaikeuksiksi ei katsota kauppakassien kantamiseen liittyviä haittoja, haja-asutusalueella asumista tai yksinäisyyttä. Pelkkä ikääntymisestä aiheutuva raihnaisuus ja iän tuomat esteet liikkumisessa eivät sinänsä täytä kuljetuspalvelun saamisen edellytyksiä (Helsingin HAO 10.5.2007 nro 070568/6). Kuljetuspalvelumatkoja myönnetään yksilöllisen arvioinnin perusteella, missä arvioidaan henkilön toiminnallinen ympäristö ja asiointimahdollisuudet. Taksikortti sisältää päätöksen mukaisen määrän yhdensuuntaisia matkoja. Korttiin on merkitty kortin voimassaoloaika. Asiointi- ja virkistysmatkojen lisäksi myönnetään välttämättömät työ- ja opiskelumatkat. Kuljetustarpeen arviointi perustuu asiakkaan elämäntilanteen, elinympäristön ja hänen vammastaan tai sairaudestaan aiheutuvan toimintarajoitteen kartoittamiseen. 2. KULJETUSPALVELUJEN LAAJUUS Kuljetuspalvelua voidaan myöntää välttämättömien työ- ja opiskelumatkojen lisäksi vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kalenterikuukauden aikana. Matkat korvataan asuinkunnan ja maantieteellisten rajakuntien alueelle. Matkan pituus ja siitä aiheutunut kustannus ei saa kuitenkaan olla kohtuuttoman suuri. Kunnalla on lain mukainen velvollisuus korvata ainoastaan kohtuulliset kuljetuspalvelut. Kuljetuspalvelu järjestetään taksilla tai invataksilla taksikorttia käyttäen. Taksikortit ovat henkilökohtaisia. Oman auton käytöstä aiheutuvia kustannuksia ei korvata. Kuljetuspalvelumatka on yksi yhdensuuntainen 38 keskeytymätön matka. Mikäli matkassa on välipysähdys, alkaa pysähdyksen jälkeen uusi matka. Omavastuuosuus maksetaan matkan yhteydessä taksille. Kuljetuspalvelun omavastuuosuus on kulloisenkin linja-autotaksan suuruinen. Mikäli matkahuollon taulukossa ei ole kyseiselle kilometrimäärälle omaa hintaa, käytetään taulukon seuraavaa kilometrimäärää. Esim. jos matka on 26 – 29 km, omavastuuosuus laskutetaan 30 km:n mukaan. Taksikuittiin on merkittävä matkan pituus ja matkareitti kuljetuspalvelupäätökset ovat yksilöllisiä. Vammaispalvelulain toissijaisuuden vuoksi sairasvakuutuslain piiriin kuuluvia matkoja ei korvata vammaispalvelulain mukaan. Taksin mahdollisesti laskuttaman odotusajan asiakas maksaa itse. Matkoissa hyödynnetään yhteiskuljetuksia lähikuntien ja muiden hallintokuntien kanssa. Säännölliset matkat kilpailutetaan. Yhdensuuntainen matka Kuljetuspalvelumatka on yhdensuuntainen matka lähtöosoitteesta määränpäähän. Kuljetuspalvelumatka on tehtävä aina suorinta reittiä. Matkaan ei saa sisältyä lyhyttäkään asioimispysähtymistä tai tällöin asiakas maksaa odotusajan itse Paluu lähtöosoitteeseen on uusi kuljetuspalvelumatka. Matkan alussa tai sen pääteosoitteessa tapahtuva odotus ei sisälly matkan hintaan, vaan asiakas maksaa odotuksen itse. 3. MYÖNTÄMISEN PERUSTEET Vaikeavammaisen kuljetuspalvelua voidaan myöntää henkilölle, jolla on kotikuntalain mukainen kotipaikka Suonenjoella ja jonka arvioidaan olevan pitkäaikaisesti vaikeavammainen kuljetuspalveluiden osalta. Vaikeavammaisuus arvioidaan yhteistyössä terveydenhuollon kanssa. Asiakkaalla tulee olla erityisiä vaikeuksia liikkumisessa. Kuljetuspalvelun myöntää sosiaaliviranomainen sosiaalilautakunnan päättämien myöntämisperusteiden mukaisesti. Palvelua haettaessa tulee hakemuksen liitteenä olla lääkärinlausunto. Myöntämisen edellytys on, että hakija saa kelan hoitotukea. Hakukaavakkeita saa sosiaalitoimistosta. Kuljetuspalveluja myönnetään sellaiselle vaikeavammaiselle henkilölle: o joka ei saa kulkemiseen tukea muiden säännösten nojalla. 39 jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ililman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. o kuljetuspalvelun tarpeen on johduttava vammasta tai sairaudesta, joista aiheutuva haitta on pysyvä ja pitkäaikainen. Pääasiassa ikääntymisestä (raihnaisuudesta) johtuva liikuntakyvyn aleneminen ei ole peruste vammaispalveluin mukaisen kuljetuspalvelun myöntämiselle. o Myönnetään työssä käyntiin ja opiskeluun kuuluvat tarpeelliset kuljetukset. o Kuljetuspalvelupäätökset tehdään pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa oleviksi. o Kuljetuspalveluja myönnetään pääsääntöisesti toistaiseksi. Määräaikainen päätös tehdään silloin, kun asiakkaan tilanteessa odotetaan tapahtuvan muutoksia. Kaikki päätökset voidaan kuitenkin tarkistaa palvelusuunnitelmaa tarkistettaessa. 4. HAKUMENETTELY JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI Kuljetuspalveluja haetaan kirjallisesti kuljetuspalvelujen hakemuslomakkeella sosiaalitoimistosta. Hakemuksen tekee hakija tai hänen valtuuttamansa henkilö. Hakulomakkeeseen tulee kirjata hakemuksen täytössä hakijaa avustaneen henkilön nimi ja yhteystiedot. Tarvittavat liitteet: - lääkärin kirjoittama lausunto, josta käy selville ne vaikeudet, joita hakijalla on liikkumisessaan. - Kelan hoitotukipäätös Palvelun myöntäminen perustuu asiakkaan elämäntilanteen, elinympäristön ja hänen vammastaan tai sairaudestaan aiheutuvan toimintarajoitteen kartoittamiseen. Vamma tai sairaus osoitetaan lääkärintodistuksella, josta selviää hakijan rajoittuneet liikkumismahdollisuuden ja rajoittuneet mahdollisuudet käyttää liikkumisessaan julkisia liikennevälineitä. Lääkärin kirjoittamaa lausuntoa käytetään kuljetuspalvelupäätöksen tekemisen tukena. Arvioitaessa asiakkaan kuljetuspalvelujen tarvetta selvitetään ensisijaisesti hakijan kyky ja mahdollisuudet käyttää joukkoliikennevälineitä. (Se, jos hakijan kodin läheisyydessä ei ole toimivaa joukkoliikennettä, ei ole peruste vaikeavammaisten kuljetuspalvelulle. Tähän tarkoitukseen on sosiaalihuoltolainmukainen kuljetuspalvelu.) 40 5. PÄÄTÖKSENTEKO JA PALVELUN SISÄLLÖN MÄÄRITTELY Päätöksen kuljetuspalvelusta tekee sosiaalityöntekijä. Hakemus käsitellään mahdollisimman pian ilman aiheetonta viivytystä, viimeistään 3 kuukauden kuluttua siitä, kun asiakas on esittänyt palvelua koskevan hakemuksen sekä päätöksentekoon tarvittavat liitteet. Asiakas saa kirjallisen päätöksen muutoksenhakuohjeineen. Kuljetuspalveluja myönnetään pääsääntöisesti toistaiseksi voimassaolevaksi. Päätös tarkistetaan aina, kun asiakkaan olosuhteet muuttuvat. Päätöksen perusteluissa on ilmoitettava mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun. 5.1 Saattajan/avustajan matkat Asiakkaalle myönnetään saattajaoikeus, mikäli asiakas tarvitsee toisen henkilön apua niin paljon, että kuljettajan antama apu ei riitä. 5.2 Yhdensuuntainen matka Asiakkaalle myönnettävät matkaoikeudet ovat yhdensuuntaisia matkoja. Yhdensuuntainen matka on yhtäjaksoinen matka, joka päättyy eri osoitteeseen, kuin mistä on alkanut. Kuljetuspalvelukortilla maksetaan erikseen jokainen yhdensuuntainen matka matkan pääteosoitteessa. Esimerkiksi matka kotoa kauppaan on yksi yhdensuuntainen matka. Paluu takaisin kotiin on toinen yhdensuuntainen matka. 5.3 Matkan tilaaminen Matka tilataan kunnan taksien numerosta. Matkat on tilattava ennakoiden etukäteen. (mm. ilta-ajan ja viikonlopun matkat). 6. ASIAKKAAN OMAVASTUUOSUUS JA MUIDEN MATKUSTAJIEN MAKSUT Asiakas maksaa omavastuuosuuden kuljetuksen yhteydessä ajoneuvossa. Omavastuuosuudet ovat kulloinkin voimassa olevan joukkoliikenteen yksittäisen lipun hinnan verran. yhdensuuntaisesta matkasta peritään linja-autotaksan mukainen omavastuuosuus, jonka asiakas suorittaa itse kuljettajalle Matkan alussa tai sen pääteosoitteessa tapahtuva odotus ei sisälly matkan hintaan, vaan asiakas maksaa odotuksen itse. matkat myönnetään kalenterikuukautta kohden, eikä niitä voi siirtää seuraaville kuukausille kuljetus myönnetään Suonenjoen alueelle tapahtuviin matkoihin, ja Suonenjoen naapurikuntiin. (Leppävirta, Kuopio, Pieksämäki, Tervo, Rautalampi ja Vesanto) 41 7. KULJETUSPALVELUKORTTI JA MAKSAMINEN Kuljetuspalvelujen maksamisessa käytetään kuljetuspalvelukorttia. Kuljetuspalvelukortti on henkilökohtainen maksuväline ja siitä tulee huolehtia sen mukaisesti. Korttia ei saa luovuttaa toisen henkilön käyttöön tai hallintaan. Kortilla voi maksaa vain sellaisen kyydin, jossa kortinhaltija on ollut mukana. Kortin avulla asiakas tunnistetaan autossa. Kortilla on tiedot asiakkaan käytössä olevista matkaoikeuksista, omavastuun suuruudesta sekä saattajaoikeudesta. Kortti voidaan mitätöidä korttijärjestelmässä, jolloin se muuttuu käyttökelvottomaksi. Jos kuljetuspalvelukortti katoaa, on siitä ilmoitettava välittömästi sosiaalitoimistoon. Uudesta kortista veloitetaan kortin hankinnasta ja käsittelystä Suonenjoen kaupungille aiheutuneet kustannukset. Jos kuljetuspalveluja käytetään sitoumuksen ja ohjeiden vastaisesti, on seurauksena kuljetuspalvelukortin käytön keskeyttäminen tai lakkauttaminen ja mahdolliset rikosoikeudelliset toimenpiteet. Ohjeiden vastaisen tai vilpillisen toiminnan seurauksena korvatut matkakustannukset peritään takaisin. 8. OLOSUHDEMUUTOKSET Kuljetuspalveluja saavan henkilön on ilmoitettava sosiaalitoimistoon kaikista muutoksista (esim. toimintakyvyn muutokset, yhteystietojen muutokset, muutto toiselle paikkakunnalle, pitkäaikaishoitoon siirtyminen). Jos muutokset edellyttävät, niin kuljetuspalvelupäätös tarkistetaan. Kun asiakkaan kuljetuspalvelujen tarve on lakannut, kuljetuspalvelupäätös lakkautetaan ja kuljetuskortti palautetaan sosiaalitoimistoon. Asiaa koskevat säädökset: Vammaispalvelulaki 1987/380 Vammaispalveluasetus 1987/759 42 LIITE 4 SUONENJOEN KEHITYSVAMMAISTEN TUKI RY HALLITUS v. 2015 Suonenjoen Kehitysvammaisten tuki ry:n hallituksen jäsenet vuodelle 2015 ovat (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: sihteeri: Paula Pakarinen Sari Kärkkäinen (Kirsti Kivinen) jäsenet: Tuula Pesonen (Leena Kalilainen) Marita Tiihonen (Nina Kiiramo) Päivi Sedergren (Eija Suvela) Saara Huuskonen (Tanja Hoffren) Tapio Kokkonen (Tiina Pohjolainen) Irma Kanninen (Vuokko Kaipainen) Maija Jalkanen (Riitta Onttonen). 43 LIITE 5 Yksityiset palveluntuottajat: Hoitokoti Poppeli Oy Peltotie 5 77600 Suonenjoki puh. 017 518 281 040 527 1981 Yrittäjä Pirjo Backman Hoivakoti Manteli Oy Jalkalantie 1659 77600 Suonenjoki puh. 040 594 5220 Yrittäjät Ritva ja Heikki Markkanen Lapinlahden Mari-Koti Oy Keskimmäisentie 440 73120 Nerkoo puh. 050 327 9168 Yrittäjät Mari Huttunen ja Anneli Karhunen Perhe- ja palvelukodit Suomalainen Oy Yrittäjät Vuokko ja Juhani Suomalainen Perhekoti Suomalainen Rantaviita 2 70420 Kuopio puh. 040 556 0480 Vetäjät: Vuokko ja Juhani Suomalainen Palvelukoti Vilhola Savulahdentie 357 71150 Vartiala p. 050 3006 199 Johtava ohjaaja: Sari Heiskanen, sosionomi Palvelukoti Veeruska Savulahdentie 352 71150 Vartiala p.044 7168 070 Vastuuhenkilö, johtava ohjaaja: Kalle Pakarinen, yhteisöpedagogi 44 LIITE 6 ASUMINEN 31.12.2013 Ikäryhmä Omaisten kanssa Yksin Perhehoito Väinölä alle 10 10 - 19 20 - 29 30 - 39 40 - 49 50 - 59 60 - 69 70 - 79 Yhteensä 4 13 1 3 0 2 0 0 23 0 0 2 4 2 5 2 2 17 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 0 0 0 3 0 7 PalveluVaalijala asuminen 0 0 4 8 4 4 6 2 28 0 2 1 0 0 0 1 0 4 Yhteensä 4 15 12 15 6 11 12 4 79 45 LIITE 7 KUNTOUTUSTA TUKEVAT PALVELUT 31.12.2013 Ikäryhmä Päivähoito Erityis/perusko ulu ValmenAmmatill. tava opetus opetus alle 10 10 - 19 20 - 29 30 - 39 40 - 49 50 - 59 60 - 69 70 - 79 Yhteensä 2 0 0 0 0 0 0 0 2 6 0 0 0 0 0 0 0 6 0 0 0 0 0 0 2 8 6 Avotyö TyöEi työsuh- halua toiminteessa palv. ta Yhteensä Päivätoiminta Työtoiminta 0 3 0 0 0 0 0 0 0 0 5 6 3 6 8 3 0 0 2 3 0 2 3 0 0 0 4 4 2 0 0 0 0 0 1 0 0 2 0 0 0 0 0 2 1 1 1 1 4 15 12 15 6 11 12 4 3 31 10 10 3 6 79
© Copyright 2024