OPINNÄYTETYÖ www.humak.fi Jyväskylän
OPINNÄYTETYÖ Jyväskylän harrastetarjonta maahanmuuttajien näkökulmasta ja harrastamisen vaikutukset kotoutumiseen Toni Solismaa ja Suvi Muurikainen Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön KO (210 op) Arvioitavaksi jättämisaika 11/ 2015 www.humak.fi HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön KO TIIVISTELMÄ Työn tekijä Suvi Muurikainen ja Toni Solismaa Sivumäärä 23 ja 1 liitesivu Työn nimi Jyväskylän harrastetarjonta maahanmuuttajien näkökulmasta ja harrastamisen vaikutukset kotoutumiseen Ohjaava(t) opettaja(t) Tero Lämsä Työn tilaaja ja/tai työelämäohjaaja Monikulttuurikeskus Gloria Tiivistelmä Opinnäytetyössämme tutkimme miten maahanmuuttajien harrastus- ja vapaa-ajantoiminta vaikuttaa kotoutumiseen. Tarkoituksenamme on saada selville miten maahanmuuttajat kokevat Jyväskylän harrastetarjonnan ja ovatko harrastukset helposti tavoitettavissa. Työn tilaajana toimii Monikulttuurikeskus Gloria. Jyväskylässä sijaitseva Gloria on maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten kohtaamispaikka. Opinnäytetyötämme varten haastattelimme yhteensä kahdeksaa henkilöä jotka koostuivat Glorian kävijöistä ja työntekijöistä. Haastattelut toteutimme teemahaastatteluna. Opinnäytetyömme tuloksista tulee ilmi, että harrastuksilla ja vapaa-ajan toiminnalla on positiiviset vaikutukset maahanmuuttajien kotoutumiseen. Haastateltavien vastaukset osoittavat, että harrastamalla saa luotua uusia kontakteja sekä kosketuspintaa suomalaiseen kulttuuriin. Harrastusten kautta haastateltavat kokivat myös kieltaidon kehittyvän. Jyväskylän harrastetarjonta koettiin kattavaksi ja harrastemahdollisuuksia oli helppo löytää. Opinnäytetyötämme voisi hyödyntää jatkossa esimerkiksi laajemman tutkimuksen lähteenä. Asiasanat Maahamuutto, vapaa-aika, harrastukset, kotoutuminen HUMAK UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree Programme in Civic Activities and Youth Work ABSTRACT Author Suvi Muurikainen ja Toni Solismaa Number of Pages 23 and 1 attachment page Title Hobbies in Jyväskylä in the perspective of immigrants and their influence on integration Supervisor(s) Tero Lämsä Subscriber and/or Mentor Monikulttuurikeskus Gloria Abstract In our thesis we focus on researching what kind of impact hobbies and leisure activities have in the immigrants’ integration process. Our aim is to determine how immigrants living in Jyväskylä feel about the amount of various hobbies in Jyväskylä and whether the hobbies are easy to start. The subscriber of our thesis is Multicultural Centre Gloria, located in Jyväskylä. For the thesis we interviewed a total of eight people who consisted of Gloria's visitors and employees. The interviews were done in a form of theme interview. Results of our study shows that hobbies and leisure activities have a positive impact in the social adaptation of the immigrants. Results show that through hobbies it's easier to create new contacts and to learn skills needed in the Finnish culture. Interviewees also experienced improvement in linguistic abilities. Interviewees felt that the amount of activities offered by Jyväskylä is plentiful and recreational activities were easy to find. Our thesis could be beneficial for example as a source in related, wider studies Keywords Immigration, integration, hobby, leisure time SISÄLLYS 1 JOHDANTO 5 2 MONIKULTTUURIKESKUS GLORIA 5 3. MAAHANMUUTTAJA 6 3.1 Kuka on maahanmuuttaja? 3.2 Kotoutuminen ja kotouttaminen 4. TUTKIMUS 4.1 Tutkimusmenetelmä 4.2 Tutkimusryhmä ja tutkimusalue 4.3 Haastateltavien taustatieto 6 7 8 8 9 10 5. TUTKIMUKSEN TULOKSIA JA ANALYSOINTIA 11 5.1 Haastatteluiden vastaukset ja niiden analyysi 5.2 Yhteenveto 11 17 6 POHDINTA JA OMAN TYÖN ARVIOINTI 19 LÄHTEET 21 LIITTEET 23 1 JOHDANTO Opinnäytetyössämme tutkimme harrastamisen ja vapaa-ajan toiminnan vaikutuksia maahanmuuttajien kotoutumiseen. Tarkastelemme myös Jyväskylän harrastus- ja vapaa-ajan toiminnan tarjontaa maahanmuuttajien näkökulmasta. Selvitämme miten eri lähtökohdista Jyväskylään saapuneet maahanmuuttaja ovat löytäneet tiedon harrastemahdollisuuksista ja vapaa-ajan viettotavoista, ja voisiko etsimisprosessia helpottaa. Olemme toteuttaneet tutkimusta haastattelemalla kahdeksaa maahanmuuttajaa, jotka ovat tilaajamme Maahanmuuttokeskus Glorian kävijöitä, tai työntekijöitä. Haastattelemamme henkilöt ovat lähtöisin useista eri maista ja haastateltavia löytyy useasta eri ikäryhmästä (23-60-vuotiaita). Tutkimuksen aiheeseen päädyimme opinnäytetyön toisen tekijän Suvi Muurikaisen aiempien monikulttuurikeskus Gloriaan tehtyjen harjoitteluiden kautta. Koimme maahanmuuttajien harrastamisen ja sen yhteyden kotoutumiseen olevan aiheena ajankohtainen ja myös sellainen, josta ei vielä tutkimustietoa löytyisi erityisen paljon. Yhdessä Glorian työntekijöiden kanssa keskustelemalla saimme rajattua opinnäytetyömme aiheen. 2 MONIKULTTUURIKESKUS GLORIA Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Monikulttuurikeskus Gloria. Glorian toiminta alkoi 2.1 vuonna 2009. Gloria sijaitsee Kansalaistoiminnankeskus Mataran tiloissa. Gloria on kansainvälinen kohtaamispaikka, jossa tuotetaan monikulttuurista toimintaa yhdessä kävijöiden kanssa kaikille Jyväskyläläisille. Gloriassa järjestetään paljon erilaisia toimintoja kaiken ikäsille. Toimintoja ovat esimerkiksi, Glorian abc, jossa maahamuuttajat voivat opetelle suomen kieltä, opettajan ja vapaaehtoisten opastaessa. Joka perjantainen perhekahvila Monimessi, jonne ovat vauvasta- vaariin kaikki tervetulleita laulamaan ja leikkimään, espanjan ja arabian kielten keskusteluryhmät, sekä läksykerho arki- iltapäivisin, missä mm. vapaaehtoiset ja 6 harjoittelijat antavat apua läksyjen teossa. Kaikkiin toimintoihin osallisuvat kävijät koostuvat niin maahanmuuttaja taustaisista kuin kantasuomalaisistakin. Gloria on paikka jossa kohdata monenlaisia ihmisiä, monenlaisia kulttuureja sekä rikkoa ennakkoluuloja. Työntekijöitä Gloriassa on kolme, mutta jos mukaan otetaan yhdeksän projetityöntekijää, sekä vapaaehtoiset ja harjoittelijat, nousee luku useimpiin kymmeniin. ”Glorian tavoitteena on edistää monikulttuurisuutta, maahanmuuttajien ja eri etnisten ryhmien tai kansallisten ryhmien tukeminen,avoimen ja tasa-arvoisen foorumin rakentaminen kaikille, yhteisöllisyyden tukeminen sekä kestävän kehityksen huomioiminen kaikessa toiminassa.” (Monikulttuurikeskus Gloria 2015.) 3. MAAHANMUUTTAJA 3.1 Kuka on maahanmuuttaja? Suomen laissa maahanmuuttajalla tarkoitetaan muualta Suomeen saapunutta henkilöä, jonka oleskelun tarkoitusperä on jokin muu, kuin matkailu, tai muu vastaava lyhytaikainen vierailu. (L 30.12.2010/1386, 3 §). Käsite maahanmuuttaja voidaan jakaa useampiin alakäsitteisiin, joita ovat paluumuuttaja, siirtotyöläinen, turvapaikanhakija ja pakolainen. Paluumuuttajat ovat henkilöitä, jotka ovat asuneet aiemmin Suomessa, tai heidän perheenjäseniään ja jälkeläisiään. Siirtotyöläisellä tarkoitetaan tilapäisesti työn perässä toiseen maahan muuttavaa henkilöä. Tilastoissa maahanmuuttajaksi ei lueta henkilöä, joka saapuu maahan lyhyelle työkomennukselle, tai kausityöläiseksi (esimerkkinä marjojen poiminta) Turvapaikanhakijoita ovat ne, jotka ovat kotimaassaan joutuneet vainon kohteeksi ja anovat kansainvälistä suojelua ja oleskeluoikeutta toisesta maasta. Pakolaiseksi YK:n pakolaissopimus määrittelee henkilön, jolla on aihetta pelätä joutuvansa vainon kohteeksi kotimaassaan. Sopimus määrittelee, että sota, luonnonkatastrofi tai köyhyys eivät ole pakolaisuuden syy. Suomessa pakolaisiksi 7 kutsutaan myös henkilöitä, jotka ovat luvallisesti jääneet maahan esimerkiksi suojelun tarpeen vuoksi. (Väestöliitto 2015.) Sellaista henkilöä kuin ”keskiveromaahanmuuttaja” ei ole siis olemassakaan. Suomessa on tulijoita monista eri maista ja kulttuureista, ja puhuttuja kieliä löytyy Suomesta 150. Tämä tekee maahanmuuttajan käsittelemisen yksilönä käytännössä mahdottomaksi. (Söderling 2013, 17.) 3.2 Kotoutuminen ja kotouttaminen Kotouttaminen tarkoittaa maahanmuuttaneiden sopeuttamista uuden yhteiskunnan normeihin ja toimintamalleihin. Siihen sisältyy valtion tukemia aktiivisia toimia, kuten työllistämiseen liittyviä toimia ja maan virallisen kielen, tai kielien opetusta. Kotouttamisesprosessissa on usein mukana kolmannen sektorin toimijoita . Kotouttamisessa on tarkoitus antaa maahanmuuttajalle valmiudet tasaveroiseen ja itsenäiseen kansalaisuuteen. Suomessa kotouttamista säätelee laki kotoutumisen edistämisestä ja Suomen työ- ja elinkeinoministeriö vastaa kotouttamisesta. (Wikipedia 2015.) Kotoutuminen on prosessina kaksisuuntainen. Kotoutumisen tarkoituksena on, että yhteiskunta kehittyy väestön muuttuessa ja mukautuu kotoutujien tarpeeseen, kun taas maahanmuuttaja opettelee tarvittavat tiedot ja taidot pärjätäkseen uudessa yhteiskunnassa omaa kulttuurista ja kielellistä identiteettiä unohtamatta. (Leinonen 2013, 11.) Kotoutumiseen liittyy molemminpuolisia oikeuksia ja velvollisuuksia. Yhteiskunnan tulee tarjota maahanmuuttajille riittävät mahdollisuudet kotoutua ja toimia aktiivisena kansalaisena yhteiskunnassa. Vastaanottavan yhteiskunnan oikeutena on odottaa maahanmuuttajan aktiivista ja sitoutuvaa osallistumista oman kotoutumisensa edistämiseen. Molemmat osapuolet ovat vastuussa onnistuneen kotoutumisprosessin toteuttamisesta. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2014.) 8 ”Kotoutuminen on luonteeltaan pitkäkestoista ja jatkuvaa. Kotoutumista voidaan tukea ja edistää toimenpiteiden ja palveluiden avulla, mutta kotoutuminen tapahtuu aina vuorovaikutuksessa suomalaisen yhteiskunnan kanssa, keskeisimmin arkipäivän tilanteissa ja lähiyhteisöissä, kuten päiväkodeissa, kouluissa, harrastustoiminnassa ja työpaikoilla.” (mt.) Ekholm (1994) tuo esiin, että Euroopan neuvostossakin määritellään kotoutuminen prosessina, jossa maahanmuuttajien mahdollisuuksilla osallistua kantaväestön toimintaan on suuri merkitys. Mainitussa prosessissa maahanmuuttajien on tarkoitus siirtyä kasvavissa määrin yhteiskunnan tärkeisiin instituutioihin. (Myren 1999, 35-36.) 4. TUTKIMUS 4.1 Tutkimusmenetelmä Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena eli laadullisena tutkimuksena. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa lähtökohtana on todellisen elämän kuvaaminen ja että kohdetta voitaisiin tutkia mahdollisimman kokonaisvaltaisesti (Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 1997, 152- 155). Tutkimusmenetelmäksi valikoitui teemahaastattelu, sillä ajattelimme sen olevan paras vaihtoehto selvittää haluamamme asiat selkeästi. Haluttaessa tietää mitä joku henkilö ajattelee jostakin asiasta, helpointa ja tehokkainta on kysyä sitä häneltä. (Aaltola & Valli 2010, 26.) Haastattelun etuna on myös sen joustavuus. Koska tiedon keruu toteutettiin haastatteluna, oli kysymysten uudelleen esittäminen tai tarkentaminen mahdollista, pystyimme oikaisemaan väärinkäsitykset ja käymään keskustelua haastatteltavan kanssa. ( Tuomi & sarajärvi 2009, 73) Toteutimme haastattelut yhdessä siten, että toinen keskittyi kysymysten esittämiseen ja toinen vastausten ylös kirjoittamiseen. Näin kysymysten esittäjän oli helppo keskittyä vain haastateltavaan, eikä tarvinnut samalla kirjoittaa. Emme käyttäneet haastatteluissa nauhuria. Koimme haastatteluiden onnistuvan hyvin ilman sitäkin ja että pystyisimme kirjoittamaan samalla vastaukset ylös häiritsemättä haastattelun kulkua. 9 4.2 Tutkimusryhmä ja tutkimusalue Kaikki tutkimukseen valikoituneet haastateltavat ovat Glorian työntekijöitä, työharjoittelijoita tai käviöitä. Suvi oli ollut Monikulttuurikeskus Gloriassa työharjoittelussa, joten sen kautta haastateltavat oli helppo valikoida ja kysyä heidän suostumustaan siihen. Suvi pystyi kysymään kaikkia haastateltavia mukaan kasvotusten ja näin ollen saimme tiedon haastatteluun suostumisesta välittömästi. Halusimme haastateltaviksi eri ikäisiä ja että olisi sekä miehiä että naisia. Kaikki haastattelut toteutimme Glorian tiloissa. Se oli meille luonteva valinta, sillä ympäristö oli kaikille tuttu ja tuntui että se loi haastattelulle rennon ilmapiirin. Haastattelua ei kannata toteuttaa liian muodollisessa tai virallisessa tilassa, ettei haastateltava koe oloansa epävarmaksi. (Aaltola & Valli 2010, 29.) Haastatteluille oli helppo järjestää aikaa, sillä saimme tehdä haastatteluita työaikana. Haastattelut olivat pääasiassa yksilöhaastatteluita mutta kaksi haastattelua toteutettiin parihaastatteluna. Tavoitteena oli haastatella noin kymmentä henkilöä mutta lopullisten haastateltavien määräksi tuli kahdeksan. Kaikilta joilta kysyimme halukkuuttaa osallistua haastatteluun, vastasivat myöntyvästi. Haastattelun aihe ja kysymykset eivät ole luonteeltaan kovinkaan henkilökohtaisia ja uskomme tämän vaikuttaneen haastateltavien myönteiseen suhtautumiseen haastatteluun ja siihen suostumiseen. Myös se, että kaikki haastateltavat olivat Suville entuudestaan tuttuja, saattoi vaikuttaa myöntävään päätökseen. Kysymyksiä esitimme yhteensä 11 kappaletta. Pohdimme mitä haluamme tietää, minkälaisilla kysymyksillä saisimme vastauksen tutkimuskysymykseen ja minkälaisilla kysymyksillä olisi oikeasti merkistystä opinnäytetyötämme varten. Jätimme pois kysymykset jotka koimme tutkimuksemme kannalta merkityksettömiksi, esimerkiksi sen, minkä vuoksi haastateltava oli tullut suomeen. Suunnittelimme annakkoon haastattelurungon jonka mukaan etenisimme. Haastattelurunko oli kuitenkin lähinnä vain apuna keskustelun virittellyyn, sillä halusimme haastattelutilanteen olevan enemmän keskustelun omainen. Haastattelurunko liitteenä. 10 4.3 Haastateltavien taustatieto Haastateltavat koostuivat siis kahdesta miehestä ja kuudesta naisesta. Iältään he ovat 23- 60 vuotiaita. He ovat kotoisin Kongosta, Filippiineiltä, Italiasta, Somaliasta, Irakista, Gambiasta, Sudanista ja Virosta. Kaikki olivat olleet Suomessa jo vähintään kolme vuotta. Haastatteluista sovimme haastateltavien kanssa muutamaa päivää ennen haastatteluajankohtaa. Teimme haastattelut suomen kielellä, sillä kaikki ymmärsivät ja puhuivat kieltä sujuvasti. Ainoastaan muutaman kerran käytimme haastateltavan kanssa joitakin englannin kielen sanoja ymmärtääksemme toisiamme paremmin. Haastattelut kestivät 15 minuutista melkein tuntiin. Aika määrittyi sen mukaan kuinka paljon haastattelu lähti rönsyilemään ja kuinka paljon haastateltavalla oli kerrottavaa. Joidenkin kohdalla puhuimme hieman muistakin aiheista, sivuttaen kuitenkin vapaaaikaa tai harrastuksia. Jos haastateltava kertoi muutakin kuin pelkästään vastauksia kysymyksiin, annoimme hänen vapaasti kertoa, sillä se vain elävöitti mukavasti haastattelua. Haastateltavalla oli vapaus kertoa harrastuksistaan ja vapaa-ajan vietto tavoistaan niin paljon ja juuri niin yksityiskohtaisesti kuin halusi. Joidenkin kohdalla haastateltavan ja haastattelijan keskustelu koostui lähinnä pelkästään kysymyksistä ja niiden vastauksista. Mielestämme haastattelut sujuivat kaiken kaikkiaan hyvin, eikä ilmennyt mitään ongelmia. Aluksi kysyimme perustietoja, eli nimeä, ikää, mistä on kotoisin ja kauan ollut suomessa. Sen jälkeen siirryimme aiheeseen, eli harrastuksiin ja vapaa-ajan viettoon. Kysyimme mitä harrastat, kuinka etsit harrastuksia kun tulit suomeen, kuinka etsit niitä nyt, löysitkö haluamiasi harrastuksia, oliko se helppoa vai vaikeaa, millaisia vapaa-ajan vietto tapoja halusit tullessasi, entä millaisia nyt, mikä on mielestäsi helpoin tapa löytää harrastuksia Jyväskylästä, minkälainen vaikutus harrastuksilla on kotoutumiseen. Kaikilta haastateltavilta kysyimme muuten täsmälleen samat kysymykset, mutta viimeisen kysymyksen; ”onko harrastuksilla minkälainen vaikutus kototutumiseen?” 11 esitimme vain muutamille. Tämä johtui siitä, että lisäsimme tämän kysymyksen vasta jälkikäteen ja useimmat haastattelut olivat jo tehtynä. Syy miksi tämä kysymys tuli vasta myöhemmin mukaan haastattelurunkoon oli se, että opinnäytetyön lopullinen muotoutuminen selvisi vasta melko myöhään ja tämä kyseinen kysymys tuli erittäin tärkeäksi esittää. Kaikilla haastateltavilla oli mukavasti kerrottavaa, mutta jos haastateltavalla ei ollut harrastusta tai aikomusta aloittaa sellaista, oli haastavaa saada haastattelusta kovinkaan laajaa. Kuitenkin ymmärsimme sen, että jokainen haastattelu, oli se sitten suppeampi tai hyvinkin laaja tuotokseltaan, olisi arvokas tutkimustamme varten. 5. TUTKIMUKSEN TULOKSIA JA ANALYSOINTIA 5.1 Haastatteluiden vastaukset ja niiden analyysi Kysyttäessä haastateltavilta mitä he harrastavat, olivat vastaukset melko samanlaisia ja jaettavissa selkeästi kolmeen ryhmään: musiikki, liikunta ja käsityöt. Varsinkin liikuntaharrastus löytyi monelta, nuorimmasta vanhimpaan vastaajaan. Vain kahdella vastaajista ei ollut harrastuksia tällä hetkellä. Tässä vastauksista muutamia: ”Koripalloa ja rap-musiikin tekemistä” (mies 23 v.) ”Tanssia,laulamista,ihmisiin tutustumista ja vapaaehtoistyötä” (nainen 60 v.) ”Olen aijemmin harrastanut käsitöiden tekemistä” (nainen 27 v.) ”Parkouria perheryhmässä ja salsaa” (nainen 39 v.) Kysyttäessä miten löysit harrastuksia kun haastateltava oli tullut suomeen ja kuinka nyt tällä hetkellä, nousi esiin seuraavanlaisia vastauksia: 12 ”En oikeastaan etsinyt ollenkaan. Nähnyt lehdissä paljon harrastus ja menovinkkejä. Tykkään lukea ja kävellä, koska se on ilmaista.” (nainen 49 v.) ”Etsin ja löysin helposti. Halusin lasten kanssa käydä puistossa ja pelata jalkapalloa. Paikat löytyivät helposti sosiaalityöntekijän näyttämänä.” (nainen 29 v.) ”Alussa päiväkodista, internetistä, ja lehdistä. Kirjastossa oli myös ilmoituksia.” (nainen 25 v.) ”Tullessani yliopistoon opiskelemaan, yliopistossa helppo löytää, esimerkiksi Salsaa. Jos tulisin nyt, ihmisten kautta kysellen ja ilmoitustauluja katsoen. Mies ei auttanut yhtään etsimisessä. Lapsille löytyi äitien verkostojen kautta helposti harrastukset. Perhekahvilat ym. Glorian löysin päiväkodin tutun kautta.”(nainen 39 v.) ”Koulusta ja kursseilta löysin harrastuksen” (nainen 60 v.) Vastaukset osoittivat, että jos etsi harrastusta, löysi sen kyllä helposti. Koulun ja päiväkodin kautta oli helppo löytää harrastuksia, niin itselle kuin lapsillekin. Vastauksista käy ilmi, että opiskelu tai koulupaikka auttaa harrastuksen löytämisessä. Myös omalla aktiivisuudella on suuri rooli löytämisessä. Yllätyimme siitä, kuinka kahtia jakautunutta internetin käyttö oli haastateltavien kesken. Yllättävänkin moni kertoi etsivänsä harrastuksia ennemmin ilmoitustaulujen ja lehtien kautta, kuin internetistä. Nuoremmatkin haastateltavat kertoivat etteivät käytä internettiä juuri lainkaan. Kuitenkin internetin käyttö oli myös suosittu apu tapa harrastusten löytämiseen. Usealla oli harrastuksen löytämiseen apuna joku ulkopuolinen henkilö, tai henkilöitä. Vastauksissa nousi esiin sosiaalityöntekijän apu, koulut, päiväkodit, ystävät ja muut äidit. Harrastuksien löytäminen voi olla erittäin tärkeää jo maahanmuuton alkupuolella. Alitolppa-Niitamo (2013) kertoo maahanmuuttajan siirtymävaiheen mukana tulevasta hetkellisestä tyhjiöstä, jossa mm. muuttuneet ihmissuhteet eivät ole vielä selkiytyneet. Tässä vaiheessa erityisesti kotoutujilla on mahdollisuus ohjata muutosta 13 aiempaa suotuisempaan suuntaan. (Alitolppa-Niitamo ja Leinonen 2013, 101.) Harrastetoiminnalla oleva positiivinen vaikutus kotoutumiseen tekee harrastuksen helposta löytymisestä ja matalasta kynnyksestä tärkeää. Kysyttäessä löytyikö harrastusmahdollisuuksia joita etsi, ja löytyikö ne helposti vai vaikeasti, vastasivat he seuraavaa: ”Löytyivät helposti, oli helppoa koska löytyivät tuttujen kautta.” (mies 23 v.) ”Oli helppoa.” (nainen 27 v.) ”Löytyi helposti” (nainen 29 v.) ”Vaikea löytää aluksi, vaikea ymmärtää lukukaudet; syys, kevät, että mitä tarkoittaa(aloitusajat). Googlen avulla löysin tiedon. Ei ollut paikkaa missä olisi ollut harrastemahdollisuuksia kootusti yhdessä ja mistä olisi nähnyt kaiken kerralla.”(nainen 25 v.) ”Oli helppoa, niin itselle kuin lapsillekin.” (nainen 36 v.) ”Harrastusmahdollisuuksia etsisin median kautta. Ystävien ja tuttavapiirin kautta löytyisi myös. On helppoa löytää harrastusmahdollisuuksia. Aktiivinen etsijä löytää harrastuksia helposti. Ikääntyneet naiset tykkäävät esimerkiksi käsitöistä ja heille täytyy antaa aikaa kehittää osaamista. (nainen 60 v.) Haastateltavamme kokivat pääosin haluamiensa harrastusten etsimisen ja niiden löytämisen helpoksi. Yksi vastaajista toteaa aktiivisen etsijän löytävän harrastuksia helposti, koska on valmis itse ottamaan selvää asioista. Haastateltaviemme ollessa Glorian aktiivikävijöitä, pohdimme liittyykö yleinen aktiivisuus harrastusten löytymisen helppouden takana? Olisivatko vastaukset erilaisia, jos haastatteluryhmänä olisivat muut kuin Glorian kävijät? Myös ystävien ja tuttavien tieto harrastuksista auttoi löytämään harrastus mahdollisuuksia helpommin ja enemmän. Yksi vastaajista kaipasi paikkaa mistä löytäisi selkeästi ja helposti harrastus-, sekä vapaa-ajan vietto mahdollisuudet. 14 Kysyttäessä millaisia vapaa-ajan vietto tapoja halusi tullessa ja entä nyt, antoivat he seuraavanlaisia vastauksia: ”Nykyään ei halua harrastuksia, koska ei ole aikaa.” (mies 23 v.) ”Haluaisi musiikkitunneille yhdessä lapsen kanssa.” (mies 36 v.) ”Jos alkaisi jotain harrastamaan, toivoisi sen olevan hyvin halpaa, tai ilmaista” (nainen 49 v.) ”Haluaisin oppia ompelemaan vaatteita.” (nainen 27 v.) ”Haluaisin oppia ompelemaan vaatteita, sekä sisustusta ja valokuvausta.” (nainen 29 v.) ”Nyt itse salia, pyöräily, kävely. Toinen tytöistä koulun kerhossa. Haluaisin harrastaa uimista, mutta se on kallista.” (nainen 25 v.) ”Salsa tullessa. Viime aikoina parkour, jossa perheryhmiä, jossa itse voi tehdä ja eriikäiset lapset voi tehdä myös. Lapsenvahtisysteemi (lapsiparkki joka ilmainen). Muuttaessa mietin voiko ilman kielitaitoa mennä tunneille ja onko sellaisia tunteja joissa selkokieli/englanti. Mietin nyt kielten opiskelua jos olisi aikaa” (nainen 39 v.) Vastauksista nousi selkeästi yksi teema, lähes jokainen vastaajista toivoi harrastuksen olevan ilmainen tai ainakin hyvin halpa. Vastaajista useimmat kokivat suuren osan harrastusmahdollisuuksista olevan kalliita, eikä siksi halunnut niihin osallistua. Myös lasten hoitopaikan järjestäminen illan harrastamisen ajaksi askarrutti. Jos ei ole ketään kenelle jättää lasta hoitoon harrastusten ajaksi, ei voi harrastaa mitään yksin ilman lasta. Yhdessä vastauksessa kuitenkin kehuttiin ilmaista lapsiparkkia harrastuspaikassa. 15 Kysyttäessä mikä on helpoin tapa löytää harrastuksia Jyväskylästä, vastasivat he seuraavaa: ”Harrastukset on todella kalliita. Ei löydy kauheasti ilmaisia.” (mies 36 v.) ”Kylätoimisto Huhtasuolla, sieltä löytyi tietoa. En etsi internetistä. Esimerkiksi Gloriasta löytyy tietoa.” (nainen 27 v.) ”En etsi internetistä, mutta esimerkiksi Gloriasta löytyy tietoa.” (nainen 29 v.) ”Internet. Toivoisin että olisi yksi sivu mistä löytyy. Helposti löytyy luontopolkuja ja infoa niistä.” (nainen 25 v.) ”Jos koulupaikka, niin sen kautta. Kaupungin sivut ovat vaikeahkot. Ensimmäisiä paikkoja mistä löysin (tietoa harrastuksista), oli uimahallin ilmoitustaulu. Nettisivuilla usein kielimuuri ja pitää tietää mihin menee.” (nainen 36 v.) ”Median kautta helpoin löytää harrastusmahdollisuuksia. Jos haluaa mennä tutustumaan työpajaan, pitää mennä paikalle. Puskaradion kautta saa tietää, myös internetistä. Paperimainosten ja sanomalehtien kautta. (nainen 60 v.) Monet haastateltavat kertoivat kuinka Gloriasta voi löytää harrastuksen tai kuinka se voi toimia väylänä harrastusten löytämisessä. Myös internetistä etsimien oli yleinen tapa löytää harrastusmahdollisuuksia. Kuitenkin kielimuuri saatettiin kokea ongelmaksi ja se, että tulisi olla valmiina jo tieto mille sivuille hakeutua. Muutama vastaajista kertoi etsivän menovinkkejä tai harrastuksia myös lehdistä. Yksi vastaajista mainitsi puskaradion, kuinka sen kautta kuulee jo hyväksi todetuista harrastus paikoista. Kysyttäessä onko Jyväskylässä paljon harrastusmahdollisuuksia, vastasivat he seuraavaa: 16 ”On paljon erilaisia harrastuksia. Soittoharrastuksiin ym. Ylipäätään Suomessa on paljon harrastuksia mutta ihmisten aktiivisuudesta riippuu löytääkö. Varsinkin liikunta harrastuksia löytyy”(nainen 60 v.) ”On ja ei, kantasuomalaisille enemmän vaihtoehtoja.” (mies 23 v.) ”Jyväskylässä on paljon mahdollisuuksia harrastaa. On helppo löytää tietoa. Pidän kuitenkin useampia harrastuksia niin kalliina ettei voi harrastaa. Lapset käyvät kuntosalilla.” (nainen 49 v.) ”On paljon, mutta kalliita.” (nainen 25 v.) ”Kansalaisopistossa paljon monipuolisesti mahdollisuuksia mutta ei ihan ilmaisia.” (nainen 39 v.) Vastaajien mielestä harrastus ja vapaa-ajan vietto tapoja löytyy paljon ja monipuolisesti. Varsinkin liikunta harrastuksia kerrotaan löytyvän paljon. Kuitenkin usein harrastusten hintataso karkoittaa vastaajista useamman. Vastauksissa tuli myös ilmi se, kuinka muutama vastaajista koki kantasuomalaisen löytävän helpommin harrastuksia kuin maahanmuuttaja. Yksi vastaaja pohti tämän johtuvan kantasuomalaisten vahvemmasta kielitaidosta ja jo ennalta tutusta yhteiskunnan rakenteesta. Eräs vastaajista toteaa: ”Suomalaisilla helpompi löytää harrastuksia, koska asuu jo valmiiksi täällä joten tietoa saanut kerättyä jo kauan. Maahanmuuttaja ei välttämättä uskalla lähteä tutkimaan kaikkia mahdollisuuksia.” Kysyttäessä onko harrastuksilla vaikutusta kotoutumiseen, saimme seuraavanlaisia vastauksia: ”Auttaa. Tutustuu erilaisiin ihmisiin, oppii kieltä konkretian kautta sekä oppii uusia sanoja. Esimerkiksi käsityön parissa neulomiseen ja kutomiseen liittyvät sanat. Aktiivisemmalla ihmisellä tehokkaampi kuntoutumis ja kototutumisprosessi. Kotona ei voi keskustella, uuteen kulttuuriin kuuluvien ihmisten kanssa. Olen paljon mukana 17 monissa projekteissa, jolloin ihmisten kanssa runsas kanssakäyminen auttaa kotoutumisprosessissa. Osa ei voi harrastaa, koska liian sairaita, tai rahan kanssa tiukkaa. Gloria on paikkana hyvä, koska aina auki ja jonne voi tulla ja nähdä paljon ihmisiä. Vaatii omaa aktiivisuutta ja uskallusta tulla paikalle. Harrastusten pitää tulla omasta tahdosta.” (nainen 60 v.) ”Vapaa-ajan toiminnalla on vaikutusta kotoutumiseen. Oma kokemukseni on yhdistyksen vapaaehtoistyöstä. Yhdistystoiminta on auttanut oppimaan uutta. Saa kontakteja, luodaan verkostoja ihmisiin ja saa kavereita. Yhteiskunnassa voi olla vaikeaa löytää oma paikkaa, vapaa-ajan toiminta auttaa tässä. Jos maahanmuuttajaperheelle harrastaminen on vieraampaa, voi suhtautuminen muutenkin olla negatiivisempaa(yhteiskuntaa ja harrastamista kohtaan).” (mies 36 v.) Tästä voimme päätellä sen, että harrastusten aloittaminen, yleinen aktiivisuus sekä ihmisten kanssa sosiaalisoituminen vaikuttaa vastaajien mielestä selkeästi kotoutumiseen ja erityisesti positiivisella tavalla. Kuitenkin on otettava huomioon oma jaksaminen sekä annettava itselleen aikaa rauhassa tutustua kulttuuriin, mutta kuitenkin ennemmin tai myöhemmin olisi hyvä aktivoitua ja hakeutua ihmisten pariin. ”Aktiivinen kansalaisuus ja kotoutuminen ovat vuorovaikutuksellissa suhteessa toisiinsa. Kotoutumisen voi nähdä niin kansalaisuuden ehtona kuin päämääränäkin. Aktiivinen kansalaisuus näyttää olevan edellytys yksilön kotoutumiselle uuteen yhteiskuntaan.” (Keinänen & Mäkeläinen 2009, 187) Pitämällä sosiaalisia suhteita yllä pelkästään oman kotipiirin kanssa, ei edistä kotoutumista samalla tavalla, koska kosketuspinta uuteen kulttuuriin jää suppeammaksi. 5.2 Yhteenveto Harrastamisen vaikutuksista kotoutumiseen saa haastattelujen perusteella selkeän vastauksen. Kaikki kysymykseen kotoutumisen vaikutuksista vastanneet 18 haastateltavat kokivat harrastuksilla olevan positiivinen vaikutus yhteiskuntaan integroitumiseen. Haastateltavat antoivat esimerkkejä omista ja tuttujen elämästä, joiden kautta he peilasivat harrastusten hyviä vaikutuksia. Harrastusten kautta sai uusia kontakteja, kielitaito parantui ja ymmärrys uudesta kulttuurista kehittyi. Harrastusten ja vapaa-ajan viettotapojen löytäminen Jyväskylästä oli haastateltaville pääosin helppoa ja halutut harrastukset ovat löytyneet. Suurempana ongelmakohtana iso osa haastateltavista koki harrastamisen kalleuden, joka rajoitti monella harrastuksien aloittamista. 5.3 Tutkimuksen luotettavuus Luotettavuutta kuvataan useimmiten kahdella termillä: reliabiliteetti ja validititeetti. Molemmilla sanoilla tarkoitetaan luotettavuutta, mutta reliabiliteetilla tarkoitetaan tutkimuksen toistettavuutta. (Metsämuuronen 2002, 55.) Validiteetti tarkoittaa tutkimuksen pätevyyttä, eli sitä miten hyvin tutkimus, tai valittu mittari kuvaa tutkittavaa ilmiötä. Reliabiliteetti mittauksen tarkkuutta. (Ronkainen 2014, 129-130.) Validiteetti on myös tutkimuksen laatua kuvaava termi. Validiteetti eli pätevyys kertoo ensinnäkin siitä onko tutkimuksen tietopohja hankittu pätevällä tavalla eli sellaisia käytäntöjä hyödyntäen, jotka ovat yleisten tieteen kriteerien näkökulmasta perusteltavissa. Toiseksi validiteetti tarkoittaa sitä, että tutkimus on pätevää tutkittavan aiheen kuvaajana. Tutkimuksessa on tuotava esiin yhteys tutkimuksen tuloksien ja aiheen välillä. ”Kolmanneksi validiteettiin liittyy ajatus tutkijan ja tutkittavien maailman välisestä suhteesta. Kysymys on siitä, kuinka vahvasti tutkijan käsitteet, tulkinnat, ja havainnot vastaavat yhteisön jäsenten käsitteitä, tulkintoja ja havaintoja”. (mt.,131.) Reliabiliteetilla saadan käsitys tutkimuksen luotettavuudesta. Mittauksien yhdenmukaisuus ja miten tarkka ja johdonmukainen mittari on. Reliabiliteetti muodostuu kahdesta osasesta, yhteinäisyydestä ja pysyvyydestä, tai vakaudesta. (mt., 131-132.) 19 6 POHDINTA JA OMAN TYÖN ARVIOINTI Opinnäytetyömme tarkoitus oli kuvata Jyväskylän harrastemahdollisuuksien tarjontaa paikallisten maahanmuuttajien näkökulmasta. Pyrimme selvittämään miten Jyväskylä pystyy vastaamaan maahanmuuttajien tarpeisiin harrastamisen saralla ja kuinka helppo maahanmuuttajan on harrastuksia löytää. Toisena tavoitteenamme oli tutkia harrastuksien ja vapaa-ajantoiminnan vaikutuksia maahanmuuttajien kotoutumiseen. Haastatteluiden kautta selvitimme millaisena maahanmuuttajat ovat kokeneet harrastusten, tai niiden puutteen vaikutuksen kotoutumisprosessiin. Aluksi tarkoituksenamme oli tehdä haastatteluiden pohjalta myös produkti, joka helpottaisi matalan kynnyksen toiminnan löytämistä Jyväskylässä. Myöhemmin työmme muotoutui enemmän tutkimuksellisemmaksi ja produktiosa jäi lopulta työstä pois. Seuraavissa kappaleissa pohdimme yleisesti opinnäytetyömme heikkouksia ja vahvuuksia, sekä analysoimme lyhyesti tutkimuksen toteutusta ja tuloksia. Lähdimme toteuttamaan opinnäytetyötä teemahaastattelujen kautta. Pohdimme teemahaastattelun olevan paras vaihtoehto tutkimukseemme, jotta saamme haastattelutilanteista mahdollisimman keskustelevan ja sitä kautta keskusteluista kaiken irti. Teemahaastattelu osoittautui hyväksi valinnaksi, sillä saimme haastattelutilanteista keskustelevia ja avoimia, kuten olimme toivoneet. Keskusteluiden avoimuus antoi näkemyksemme mukaan haastateltaville paremmin mahdollisuuksia tuoda ajatuksiaan esille ja pystyimme vapaammin muotoilemaan kysymyksiä uudelleen, jos vastaajalla oli haasteellista ymmärtää kysymystä. Opinnäytetyön tekemiseen on kuitenkin liittynyt myös paljon haasteita. Alun perin opinnäytetyömme tavoitteena oli kartoittaa mitä maahanmuuttajat harrastavat, mitä he haluaisivat harrastaa ja miten harrastusten aloittaminen voitaisiin tehdä helpommaksi Jyväskylässä. Ajatuksena oli tehdä Gloriaan kartta, jossa löytyisi Jyväskylän alueelta ilmaisia tai halpoja harraste ja vapaa-ajan mahdollisuuksia. Opinnäytetyön aihe vaihtui kuitenkin matkan varrella, jolloin painotus Jyväskylän harrastetarjonnan tutkimisesta vaihtui enemmän harrastamisen vaikutuksien tutkimiseen. Tutkimuskysymyksen vaihduttua, koimme ettei kartta enää liity aiheeseen samalla tavalla kuin alun perin. Olimme kuitenkin ehtineet jo muotoilla kysymykset ja toteuttaa osan haastatteluista, jotka keskyttyivät tutkimaan 20 harrastemahdollisuuksia. Kehitimme haastattelurunkoa lisäämällä kysymyksiä, jotta saisimme uuteen tutkimuskysymykseen tarkemmin vastauksia. Aikataulusyistä emme tehneet aiempia haastatteluita uudestaan, vaan teimme loput haastattelut uudella haastattelurungolla. Jälkikäteen ajateltuna, haastattelurungon suunnitteluun olisi tullut käyttää enemmän aikaa. Kokonaisuutena koemme opinnäytetyömme onnistuneeksi. Koemme valitsemamme haastattelumuodon onnistuneeksi ja samoin tekemämme haastattelut. Saimme aluksi asettamiimme tutkimuskysymyksiin vastaukset haastatteluiden kautta. Ennen kaikkea opinnäytetyöprosessi on oppimiskokemuksena ollut tärkeä. Työn aikana olemme päässeet tekemään yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa, ja parityönä tehty toteutus on opettanut työelämässäkin tärkeitä yhteistyöhön ja aikataulutukseen liittyviä taitoja. Työn merkitys meille tulevina yhteisöpedagogeina on tärkeä. Opinnäytetyötä tehdessämme tutustuimme maahanmuuttoon ja kototutumiseen liittyvään kirjallisuuteen. Haastatteluiden avulla saimme hyvän perustiedon maahanmuuttajien harrastamisesta sekä niiden vaikutuksista kotoutumiseen. Jatkotutkimus ideoina esille nousivat esimerkkeinä tutkimuksen laajentaminen, kohderyhmän ja -alueen tarkentaminen, sekä se miten harrastamisen aloittamisen kynnystä voitaisiin Suomessa madaltaa. Tutkimusta voisi laajentaa kasvattamalla tutkimusryhmän kokoa, jotta saataisiin yleistettävempiä tuloksia. Kohderyhmää voisi tarkemmin määritellä esimerkiksi sukupuolen, iän, tai lähtömaan perusteella. 21 LÄHTEET Aaltola, Juhani & Valli, Raine (toim.) 2001. Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Jyväskylä: PS-Kustannus. Alitolppa-Niitamo, Anna & Leinonen, Elina 2013. Perhe, nuoret ja maahanmuutto. Teoksessa Alitolppa, Fågel & Säävälä 2013. Olemme muuttaneet – ja kotoudumme. Maahan muuttaneen kohtaaminen ammatillisessa työssä. Helsinki: Väestöliitto Hirsjärvi, Sirkka & Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula 2008. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. Jouni, Tuomi & Sarajärvi, Anneli 2009. Laadullinen tutkimus ja sisältöanalyysi. Vantaa: Tammi Keinänen, Tanja & Mäkeläinen, Kati 2009. Aktiivinen kansalaisuus kotoutumisen edellytyksenä. Teoksessa Harinen, Honkasalo, Souto & Suurpää (toim.) 2009. Ovet auki! Monikulttuuriset nuoret, vapaa-aika ja kansalaistoimintaan osallistuminen Leinonen 2013. Perheen sukupolvisuhteet ja kotoutuminen nuorten näkökulmasta. Helsinki: Edita Prima Oy Metsämuuronen 2002. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Sri Lanka: International Methelp Ky Monikulttuurikeskus Gloria. Viitattu 17.10.2015. www.monikulttuurikeskus-gloria.fi Myren 1999. Pois paitsiosta – maahanmuuttajien liikuntaharrastukset ja vapaaajanvietto Suomessa. Jyväskylä: LIKES-tutkimuskeskus Ronkainen, Pehkonen, Ylänne & Paavilainen 2014. Tutkimuksen voimasanat. Helsinki: Sanoma Pro Oy Suomen laki 2010. ”Laki kotoutumisen edistämisestä”. Viitattu 20.10.2015. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386/ Söderling, Ismo 2013. Maahanmuutto ja suomalaiset asenteet. Teoksessa 22 Alitolppa-Niitamo, Fågel & Säävälä (toim.) 2013. Olemme muuttaneet –ja kotoudumme. Maahan muuttaneen kohtaaminen ammatillisessa työssä. Helsinki: Väestöliitto Työ- ja elinkeinoministeriö 2014. ”Kotoutumisen kaksisuuntaisuus”. Viitattu 17.11.2015. http://www.kotouttaminen.fi/kotouttaminen/kotouttaminen/kotouttamistyon_taustaa/ko touttamistyon_periaatteet/kotoutumisen_kaksisuuntaisuus Väestöliitto 2015. ”Maahanmuuttajat”. Viitattu 19.10.2015. http://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/tilastoja-jalinkkeja/tilastotietoa/maahanmuuttajat/ Wikipedia 2015. ”Kotouttaminen”. Viitattu 18.11.2015. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotouttaminen/ 23 LIITTEET Liite 1. Haastattelurunko 24 LIITE 1. HAASTATTELURUNKO PERUSTIEDOT Ikä? Mistä lähtöisin? Milloin saapunut Suomeen? Miksi tullut? MUUT Mitä harrastat? Miten löysit harrastuksen silloin kun saavuit Suomeen? Miten etsisit nyt? Millaisia vapaa-ajan viettotapoja halusit / millaisia haluaisit nyt? Mikä on mielestäsi helpoin tapa löytää harrastuksia Jyväskylästä? Voisiko sitä helpottaa? Minkälainen vaikutus harrastuksilla on kotoutumiseen?
© Copyright 2024