1. No category

ISSN 1830-6330
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
ETSK info
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
silta Euroopan ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan välillä
Helmikuu 2015 | FI
PÄÄKIRJOITUS
Nous sommes –
olemme kaikki
– eurooppalaisia
Tuntemamme ja rakastamamme
Eurooppa on joutunut terrori-iskujen
ravistelemaksi ja järkyttämäksi. ETSK
haluaa ilmaista syvän osanottonsa niille, jotka ovat menettäneet läheisensä, ja kiitoksensa
niille, jotka päivästä toiseen suojelevat kansalaisia terrorismin uhalta.
EU perustettiin suojaksi sotaa vastaan. Puolen vuosisadan ajan se on onnistunut tehtävässään, ja EU vastaanotti ylpeänä Nobelin rauhanpalkinnon tästä ansiosta. Terrorismin vastainen sota eroaa kuitenkin menneistä sodista. Rintamalinjaa, selkeää kohdetta tai yksittäistä sotilaallista tai poliittista ratkaisua ei ole. Turvallisuusjoukkojen rauhanturvaajien
ja poliittisten rauhanvälittäjien lisäksi tarvitaan kansalaisyhteiskunnan rauhanrakentajia,
jotka tekevät yhdessä työtä keskinäisen ymmärtämyksen, kunnioituksen ja vuoropuhelun
edistämiseksi Euroopan kansojen välillä.
Meidän on pidettävä yhtä eurooppalaisina – kansalaisina, jotka uskovat EU:n perusarvoihin: rauhaan, demokratiaan, tasa-arvoon, vapauteen, ihmisoikeuksiin, kunnioitukseen,
ymmärrykseen, ihmisarvoon ja suvaitsevaisuuteen – ja puolustettava näitä arvoja hinnalla
millä hyvänsä. Meidän tulisi olla yhtä kiihkomielisen myötätuntoisia ja rakastavia lähimmäisiämme kohtaan kuin ovat kiihkomielisiä ne, jotka yrittävät asettua tiellemme.
Euroopan kansojen tulisi opetella elämään yhdessä kulttuuri-, uskonto- ja rotueroista
välittämättä. Meidän tulisi pyrkiä kunnioittamaan toistemme vakaumuksia vaikka emme
itse hyväksyisi niitä. Meidän tulisi suojella oikeutta olla erilainen ja opetella ymmärtämään
toisiamme. Meidän on torjuttava suvaitsemattomuutta, epäoikeudenmukaisuutta ja sosiaalista syrjäytymistä, jotta voimme hyötyä rikkaasta moninaisuudesta, jonka ansiosta EU
on niin ainutlaatuinen saavutus.
Kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on tässä aivan keskeinen rooli. Nuoriso- ja naisyhdistysten, työnantajajärjestöjen, ammattiliittojen, kirkkojen ja muiden hartaudenharjoittamispaikkojen sekä kasvatus-, urheilu- ja kulttuuriseurojen tulisi osallistua prosessiin,
jossa laajennetaan maailmankuvaa ja opitaan ymmärtämään toisia. Maailmasta on tullut
globaali – sellainen pitäisi tulla meidän ajattelutavastammekin. Ihmiselämän arvokkuuden, tasa-arvon ja ihmisarvon vaalijoiden kuoron on peitettävä alleen kaikki kiihkoilun,
ahdasmielisyyden, rasismin ja vihan äänet.
Moninaisuudessaan yhtenäinen – se on Euroopan unionin tunnuslause. Käsikirjoitusta
ei tarvitse kirjoittaa uudestaan, tekstin pitää vain kuulua lujemmin ja selvemmin.
Nous sommes – olemme kaikki – eurooppalaisia!
EU:n puheenjohtajavaltion
Latvian painopisteet
Latvia toimii Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana ensimmäistä
kertaa 1. tammikuuta 2015 alkaen. Latvian
ulkoministeriön parlamentaarinen sihteeri
Zanda Kalniņa-Lukaševica esitteli ETSK:n
504. täysistunnossa puheenjohtajavaltio
Latvian työohjelman. Kauden tärkeimpiä
painopistealoja ovat digitaaliaika, kasvu,
globalisaatio ja ilmastonmuutos.
Komitea on yhdessä puheenjohtajavaltio
Latvian kanssa sitoutunut auttamaan unionia vastaamaan edessä oleviin haasteisiin
kansalaisten hyväksi. Osallistumalla kehitysyhteistyön eurooppalaisen teemavuoden 2015 käynnistämiseen Latviassa ETSK
osoitti sitoutuneensa osallistumaan aktiivisesti teemavuoden toimintaan auttaakseen apua eniten tarvitsevia ja työskennelläkseen maailmanrauhan ja ihmisarvon
puolesta.
Kalniņa-Lukaševica esitteli komitean täysistunnossa seuraavat puheenjohtajavaltion
painopisteet:
● Kilpailukykyinen Eurooppa kasvun ja
työllisyyden edistämiseksi: EU:n kilpailukyvyn parantamiseksi on tärkeää
helpottaa investointeja ja vahvistaa
yhtenäismarkkinoita. Teollisuus- ja
energiapolitiikan on oltava tulevina
20. helmikuuta 2015:
Europe in Harmony –
osallistumisen määräaika videoitua
tulkintaa ”Oodi ilolle” -hymnistä
koskevaan kilpailuun
12. maaliskuuta 2015,
Puola:
Voittoa tavoittelemattoman
sektorin rooli yleishyödyllisten
palvelujen tarjoajana
18.–19. maaliskuuta 2015,
ETSK, Bryssel:
ETSK:n täysistunto
2
3
4
5
ETSK jättää Brysselib ympyrät
osallistuakseen Euroopan
laajuiseen keskusteluun kansalaisia
huolestuttavista aiheista: Huomisen
Eurooppani!
6
Turvallisia reittejä kohti turvallista
tulevaisuutta. Miten hallita eri
ryhmistä koostuvia muuttovirtoja
Välimeren alueella? Euroopan
ensimmäinen muuttoliikefoorumi
ETSK:ssa
EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan
roolista
Miten kansalaisyhteiskunta voi
vaikuttaa kehitysyhteistyön
eurooppalaisena teemavuonna
2015?
viitenä vuotena keskeisellä sijalla EU:n
toiminnassa.
● Digitaaliaika: hyödyntääkseen tieto- ja
viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia Euroopan on pysyteltävä
eturintamassa nykyisiä ja tulevia kasvumahdollisuuksia ajatellen ja varmistettava, että mikään sen alueista ei jää
jälkeen kehityksessä.
● Globalisaatio: edistetään aitoa Afrikkapolitiikkaa ja vahvistetaan kumppanuutta Välimeren alueen maiden
kanssa sekä puututaan samalla maahanmuuttoon ja yhteiseen turvapaik-
nisteri Laimdota Straujuma ja ETSK:n
puheenjohtaja Henri Malosse.
TÄSSÄ NUMEROSSA
Kansainvälinen holokaustin
muistopäivä: ”Otetaan opiksi
menneestä tulevaisuutta varten”
Latvian ulkoministeriön parlamentaarinen
sihteeri Zanda Kalniņa-Lukaševica esittelemässä
puheenjohtajavaltio Latvian työohjelmaa ETSK:n
täysistunnossa
Kalniņa-Lukaševica korosti, että tiivis
yhteistyö ETSK:n kanssa puheenjohtajakauden aikana on tärkeää etenkin kysymyksissä, jotka liittyvät kansalaisyhteiskunnan
osallistumiseen päätöksentekoprosesseihin, yhteiskunnallisten erojen poistamiseen
ja EU:n toimielimien tuomiseen lähemmäs
kansalaisia. Näiden tavoitteiden saavuttamisesta Kalniņa-Lukaševica sanoi: ”Tarkoituksenamme on elvyttää Eurooppa
2020 -strategia. Haluamme saada kansalaiset osallistumaan myös EU:n ulkopuolisissa
maissa tekemällä ihmisten välisestä kanssakäymisestä yhteistyön keskeisen osan
itäisen kumppanuuden maissa sekä KeskiAasian maissa.”
ETSK:n puheenjohtaja Henri Malosse
totesi lopuksi, että ”seuraava kuuden kuukauden jakso, jonka Latvia toimii unionin
puheenjohtajana, on erittäin tärkeä, koska
se tarjoaa tilaisuuden osoittaa Euroopan
saaneen uutta vauhtia, mikä puolestaan
lähentää sitä unionin kansalaisiin”. (hb)●
Kehitysyhteistyön eurooppalainen
teemavuosi avattiin Riiassa
Jane Morrice
ETSK:n varapuheenjohtaja
KALENTERIIN
MERKITTÄVÄÄ
kajärjestelmään liittyviin vaikeisiin
kysymyksiin.
● Ilmastonmuutos: Euroopan tulee olla
johtavassa roolissa valmisteltaessa
Pariisissa vuonna 2015 järjestettävää
YK:n ilmastokokousta (COP21).
ETSK:n puheenjohtaja Henri Malosse
kehitysyhteistyön eurooppalaisen teemavuoden
avaustilaisuudessa Riiassa; lähde: Euroopan komissio
Kehitysyhteistyön eurooppalainen
teemavuosi 2015 avattiin virallisesti
Riiassa 9. tammikuuta 2015 Latvian
aloittaessa puheenjohtajuuskauttaan
Euroopan unionin neuvostossa. Avajaistilaisuudessa puhuivat muiden muassa
Euroopan komission puheenjohtaja
Jean-Claude Juncker, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini, Latvian päämi-
”Kehitysyhteistyöpolitiikka on erittäin
tärkeää. Köyhyys ja alikehittyneisyys
ovat suurimpia vihollisiamme”, Malosse
sanoi avajaisissa pitämässään puheessa.
Hän kehotti osallistujia muistamaan,
että Euroopan unioni perustuu arvoihin,
joiden tulisi olla unionin kaiken toiminnan ja etenkin sen ulkoisen toiminnan
perusta ja ohjaava periaate. ”Lakataan
antamasta apua ja työskennellään sen
sijaan yhdessä yhteisen kehityksen
puolesta! Alueellista yhdentymistä,
kulttuurien välistä vuoropuhelua ja
aitoa kumppanuutta koskevan eurooppalaisen mallin on oltava keskeisessä
asemassa tässä prosessissa, koska se on
yksi parhaista tavoista saada aikaan kehitystä.” Malosse korosti, että työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan
organisaatioiden osallistuminen EU:n
ww
www.eesc.europa.eu
kehitysyhteistyöpolitiikkaan on tärkeää.
– ”Aihepiiri on niille tuttu ja ne voivat
tuottaa tehokkaan vipuvaikutuksen EU:n
toimille.”
Euroopan komission puheenjohtaja
Jean-Claude Juncker kiitti avajaispuheessaan ETSK:n jäsentä Andris Gobiņšia,
joka on myös Latvian Eurooppa-liikkeen
puheenjohtaja,
kehitysyhteistyön
eurooppalaisen teemavuoden ideoinnista. ETSK vaikutti merkittävästi
vuoden 2015 nimeämiseen viralliseksi
kehitysyhteistyön
eurooppalaiseksi
teemavuodeksi. Komitea antoi vuonna
2013 kehitysyhteistyön eurooppalaista
teemavuotta käsitelleen lausunnon,
jonka esittelijänä toimi Andris Gobiņš.
>>> sivu 2
Kansainvälinen holokaustin muistopäivä:
”Otetaan opiksi menneestä tulevaisuutta varten”
Auschwitzin keskitysleirin vapauttamisen
70-vuotismuistopäivän johdosta ETSK kunnioitti
holokaustin uhrien muistoa tilaisuudella, johon
kokoontui eloonjääneitä, silminnäkijöitä ja nuoria muistamaan ja pohtimaan tapahtunutta.
Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Euroopan parlamentin, eurooppalaisen juutalaisyhteisön keskuksen (European Jewish Community Centre,
EJCC) ja A Jewish Contribution to an Inclusive
Europe järjestön (CEJI) kanssa.
”Muistaminen on historian tuoma velvollisuus.
Se on ihmisyyden velvollisuus uhreja kohtaan. Se
on niiden velvollisuus, jotka elävät aikana, jolloin
tapahtuu uusia raakuuksia uskonnon tai tunnustuksellisen fanatismin varjolla. Eurooppalaisina
meidän on muistettava, että Euroopan yhdentymishanke nousi antisemitismin raunioista Euroo-
unohtaa, että vaikeimpinakin aikoina ihminen
pystyy hyvään.” Myös leiriltä elävänä selvinneen
Simon Gronowskin viestinä oli toivo ja sovinto:
”Sovinto on paljon arvokkaampaa kuin kosto,
oikeudenmukaisuus on paljon arvokkaampaa
kuin viha. Menneisyyden ja nykypäivän traagisista tapahtumista huolimatta uskon ihmisten
hyvyyteen.”
Holokaustista elossa selvinnyt Martin Gray ETSK:n kansainvälisessä
holokaustin muistopäivätapahtumassa
passa keskitysleirien julmuuksien tultua esiin”,
totesi ETSK:n puheenjohtaja Henri Malosse. Holokaustista elossa selvinneen Martin Grayn sanoin:
”Leirillä näin eläimiä, joilla oli ihmisen kasvot.
Mutta näin myös hädässä olevien kumppanieni
osoittamaa solidaarisuutta, veljeyttä ja rakkautta.
Ilman rakkautta elämä ei ole mitään. Emme saa
Muistoseremonian pääpuhujia olivat Euroopan
parlamentin varapuhemies Antonio Tajani, alueiden komitean puheenjohtaja Michel Lebrun,
EJCC:n puheenjohtaja rabbi Avi Tawil ja CEJI:n
puheenjohtaja paroni Alain Philippson. (cad)●
Lisätietoa osoitteesta http://www.eesc.europa.
eu/?i=portal.en.news.34564
Jat ko a s i v u l t a 1
Kehitysyhteistyön eurooppalainen
teemavuosi avattiin Riiassa
Lausunnossa tuettiin vankasti kaikkien aikojen
ensimmäistä sellaista eurooppalaista teemavuotta,
joka on ulottuvuudeltaan voimakkaasti maailmanlaajuinen ja oikeuksiin perustuva. ETSK on tukenut
ajatusta johdonmukaisesti muiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa. Niistä huomattavin on eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen yhteenliittymä (Concord). Kehitysyhteistyön
eurooppalainen teemavuosi 2015 sai EU:n toimielimien virallisen hyväksynnän keväällä 2014.
ETSK isännöi 20. maaliskuuta 2015 Brysselissä merkittävän konferenssin, joka kokoaa yhteen Euroopan
järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan eri tahoja
tarkastelemaan muiden kuin perinteisten kehitysyhteistyöalan toimijoiden roolia kehitysyhteistyössä. (sg)
●
ETSK:N REAKTIOT TAMMIKUUSSA 2015 PARIISISSA TEHTYIHIN ISKUIHIN
Ilmaisunvapauden ja
kansalaisyhteiskunnan surma!
Olin täysin tyrmistynyt kuultuani Charlie Hebdo lehden toimitukseen tehdystä terrori-iskusta. Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtajana tuomitsen jyrkästi tämän halveksuttavan
teon. Se on vastenmielinen ja perusteeton isku yhtä Euroopan
unionin perusarvoa – ilmaisunvapautta – vastaan. Se on rikos
ihmisyyttä vastaan.
ETSK-info pyysi yhtä edustajaa jokaisesta komitean kolmesta ryhmästä vastaamaan
tähän kysymykseen. He ovat kaikki työskennelleet aiemmin toimittajina.
Esitän ETSK:n puolesta vilpittömän osanottoni uhreille, toimittajille, lehden työntekijöille ja poliiseille sekä heidän perheilleen.
Haluan muistaa myös Charlie Hebdo lehden johtoa ja työntekijöitä sekä koko toimittajakuntaa.
Charlie Hebdo on julkaissut pilapiirroksia Kristuksesta, paavista, rabbeista, pääministereistä ja presidenteistä, Afrikan diktaattoreista, Kiinan hallitusjärjestelmästä ja Brysselin eurokraateista. He uskaltavat, eikä heille kosteta. Ajat, jolloin
kerettiläisiä poltettiin roviolla, päättyivät keskiajan myötä.
Isku tapahtui jännittyneenä aikana, jolloin koko muslimiyhteisö on usein syytettynä. Yhteenkuuluvuuden säilyttämiseksi onkin tärkeää välttää kaikenlaisia stereotypioita. Suurin osa muslimeistakin vastustaa tällaista
yleistämistä, sillä he ovat fundamentalistien ensimmäisiä uhreja.
Demokraattisessa yhteiskunnassa lehdistö on yksi vallankäyttäjistä, joka valvoo
hallituksia ja toimii uskonnollisista vakaumuksista riippumattomana äänitorvena. Diktatuureissa ja fanaattisissa uskonnollisissa valtioissa lehdistöä sensuroidaan ja toimittajia, jotka esittävät vallanpitäjien näkemyksistä poikkeavia mielipiteitä, vangitaan, kidutetaan ja tapetaan. Näin pelotellaan muita vääräoppisia
ja näytetään, ettei vallanpitäjiä, uskontoa tai mafiaa kannata arvostella. Charlie
Hebdon toimitus sijaitsee kuitenkin demokraattisessa maassa keskellä Eurooppaa, ja lehden toimittajat ja pilapiirtäjät olivat Ranskan kansalaisia.
Eurooppalaisten tulee taistella YHDESSÄ terroriuhkaa vastaan. Kansalaiset odottavat, että EU pystyy suojelemaan heitä.
Meidän on pyrittävä YHDESSÄ vahvempaan ja johdonmukaisempaan kehityspolitiikkaan kaikkialla maailmassa torjuaksemme köyhyyttä ja puutteellista kehitystä, jotka tarjoavat kasvualustan ääriliikkeille ja terrorismille. Meidän tulee vahvistaa Euroopan unionissa pyrkimyksiämme
integraation ja koheesion välineiden luomiseksi. Ollakseen tehokkaita näillä välineillä tulee olla
kansalaisyhteiskunnan tuki, ja kansalaisyhteiskunnan tulee osallistua niiden toteuttamiseen. ●
Terrori-isku Charlie Hebdon toimitukseen: mielipuolien tekemä rikos, yritys pelotella tiedotusvälineitä ja hallituksia vai provokaatio?
photo: Michal Dembinski
© Alex Belomlinsky
ETSK:n puheenjohtajan Henri Malossen puheenvuoro
Mitkä ovat Charlie Hebdo lehteen
tehdyn iskun seuraukset sananja ilmaisunvapaudelle – ja mitä
kansalaisyhteiskunta voi tehdä asialle?
ETSK:n jäsen Anna Nietyksza
Digitaalitalouden ja sähköisen median aikakaudella kaikenlaiset fanaatikot –
muutkin kuin islamistifanaatikot – voivat tehdä verkkohyökkäyksiä sähköisten tiedotusvälineiden halvaannuttamiseksi
tai jopa katkaista sähköt koko Euroopasta. Meidän on pysäytettävä äärimmäisen suvaitsemattomuuden aalto, joka helposti muuttuu aggressioksi. Vapaalla ja riippumattomalla medialla, joka voi edistää uskontojen keskinäistä kunnioitusta
ja niiden rauhanomaista rinnakkaiseloa, on tässä tärkeä rooli. Euroopassa, jossa on saavutettu niin paljon integraation
alalla, ei ole sijaa radikalismille. Nyt on aika toimintaan, jonka liikkeellepanevana voimana ovat EU:n toimielimet eli
muun muassa kansalaisyhteiskuntaa edustava ETSK sekä Euroopan komissio ja EU:n jäsenvaltioiden hallitukset.
Anna Nietyksza, työnantajat-ryhmän jäsen, PL
Minua pyydettiin vastaamaan kysymykseen korkeintaan kahdellasadalla sanalla. En pysty siihen. Isku oli niin omituinen
ja epätodellinen, että se pitäisi purkaa juuriaan myöten, jos sitä haluttaisiin yrittää ymmärtää. Silloinkin tarvittaisiin ainakin tuplamäärä sanoja ja tapahtunut olisi edelleen liian totta ollakseen mitään hyvää. Onko sillä seurauksia sanan- ja ilmaisunvapaudelle?
Tuskin, ainakaan ensireaktioiden perusteella. Charlie Hebdo julkaisi uuden numeron, joka rikkoo edelleen tabuja, ja eri puolilla solidaarisuuden osoituksena järjestetyt mielenosoitukset olivat sekä vaikuttavia että rohkaisevia. Ensireaktiot ovat usein tunteellisia ja
vilpittömiä, mutta mitä tapahtuu sitten, kun nämä alkuvaiheen tunteet vaimentuvat? Kun
arvostelukyvyn tilalle tulevat ennakkoluulot ja kun kovaääninen vähemmistö pääsee vallalle? Tästä on jo ensimmäisiä merkkejä, ja esille on nostettu samat vanhat syylliset – islam
ja maahanmuutto. Mitä kansalaisyhteiskunta voi tehdä – sulkea kaikki moskeijat Euroopassa ja häätää kaikki muslimit? Näin on ongelma ratkaistu? Ovatko muslimit ongelma?
Minun tuntemani muslimit ovat tavallisia ihmisiä, jotka ovat integroituneet varsin hyvin
yhteiskuntaan. On tietysti erittäin pieni vähemmistö niitä, jotka eivät halua integroitua ja
jotka eivät hyväksy yhteiskuntamme arvoja. Tämä ongelma on ratkaistava. Mutta miten?
En tiedä. En ole asiantuntija, mutta vastauksena ei ole todellakaan se, että muslimeja
syytetään kaikesta pahasta ja heidät eristetään. Ongelmaan ei ole yhtä ratkaisua – niitä
tarvittaneen koko joukko. Ennen ratkaisujen valitsemista suosittelen, että käytte JDErakennuksen Atriumissa esillä olevassa näyttelyssä Migrants in Europe. Sieltä löytyy peili,
ETSK:n jäsen Martin Siecker
johon on kirjoitettu The face of immigration – maahanmuuton kasvot. Maahanmuuttoa
on tapahtunut 2,2 miljoonaa vuotta, ja Eurooppa on etnisten identiteettien suuri sulatusuuni. Sinä, minä ja me kaikki olemme joko maahanmuuttajia tai maahanmuuttajien jälkeläisiä halusimme sitä tai emme. Jos sinulla
on rohkeutta katsoa peiliin avoimin mielin, ymmärrät heti, että muukalaisviha ei ole se, mitä tarvitsemme. Assalamu alaikum.
Kansalaisyhteiskunnan vastauksena Euroopan sydämeen ja sieluun iskeneisiin terroritekoihin tulisi olla solidaarisuus. Pariisin hirmutekojen jälkeen olemme nähneet miljoonia ihmisiä kaduilla
näyttämässä esimerkkiä. Poliittiset johtajat ja turvallisuuspalvelut ovat keskeisessä asemassa kansalaisten oikeuksien suojelijoina ja puolustajina sekä vastuullisen johtajuuden tarjoajina, mutta
kansalaisyhteiskunnalla saattaisi olla ratkaiseva rooli. Euroopan kansalaisten tulisi tuoda äänensä
kuuluville hartaudenharjoittamispaikoissa, kouluissa, työpaikoilla, urheiluseuroissa ja kaikissa
muissa kansalaisyhteiskunnan järjestöissä, joihin nuoret ja vanhat, miehet ja naiset kokoontuvat.
Näissä ruohonjuuritason organisaatioissa
pitäisi luoda perusta suvaitsevaisuuden,
keskinäisen kunnioituksen ja ymmärryksen
edistämiseksi Euroopan kansojen välillä
ja maanosamme ulkopuolella. Lehdistöllä
ja tiedotusvälineillä on myös osansa, sillä
monimuotoisuutta puolustetaan harvoin
uutisotsikoissa. Meidän on aika oppia kuuntelemaan niitä, jotka puolustavat vakaumuksiaan ja toimivat edelläkävijöinä.
Jane Morrice, ETSK:n varapuheenjohtaja,
”muut eturyhmät” -ryhmän jäsen, IE
ETSK:n varapuheenjohtaja Jane Morrice
”Yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaoston (INT) puheenjohtaja Martin Siecker,
työntekijät-ryhmän jäsen, NL
2
re o – ön i 2015
m
nu teisty avuos
a
m syh em
e
e
T ity te
n
Keh laine
a
p
p
oo
r
u
e
ISSN 1830-6330
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
ETSK info
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
silta Euroopan ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan välillä
Helmikuu 2015 | FI
PÄÄKIRJOITUS
Hyvät lukijat
ETSK:n, Euroopan parlamentin ja
eurooppalaisten kehitysyhteistyöalan kansalaisjärjestöjen tärkeimmän
yhteenliittymän Concordin yhteiset
ponnistukset ovat vaikuttaneet ratkaisevasti vuoden 2015 nimeämiseen kehitysyhteistyön eurooppalaiseksi teemavuodeksi.
Komitean kaltaiset toimielimet ja erittäin sitoutuneet ihmiset ajoivat hellittämättä hanketta eteenpäin muissa toimielimissä, varsinkin neuvostossa, sen käynnistämisestä vuonna
2011 aina lopullisen päätöksen tekemiseen vuonna 2014.
Kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuosi tarjoaa mahdollisuuden lisätä kansalaisyhteiskunnan eri alojen tehokasta toimintaa Euroopassa tällä alalla ja vahvistaa siteitä kehitysmaissa toimiviin organisaatioihin. ETSK:lle tärkeintä on saada konkreettisia ja mitattavissa olevia tuloksia.
Ensinnäkin ETSK ottaa aktiivisesti osaa kaikkiin unionin tasolla järjestettäviin korkean
tason konferensseihin, etenkin 9. tammikuuta 2015 Riiassa järjestettyyn avajaiskonferenssiin ja vuoden 2015 lopulla Luxemburgissa järjestettävään päätöskonferenssiin. Komitea
isännöi lisäksi keväällä Brysselissä merkittävän konferenssin, joka kokoaa yhteen Euroopan
järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan eri tahoja tarkastelemaan muiden kuin perinteisten toimijoiden roolia kehitysyhteistyössä.
Kaikessa vuodeksi 2015 suunnitellussa toiminnassa, joka liittyy ETSK:n suhteisiin AKT-maiden, Latinalaisen Amerikan maiden tai maailman muiden alueiden kanssa, sivutaan tätä
aihepiiriä. Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä seikkana todettakoon, että kannustamme kaikkia jäseniämme osallistumaan kotiseuduillaan järjestöjensä toimintaan osana
komitean Going Local -hanketta.
José María Zufiaur Narvaiza, ETSK:n jäsen ja ”ulkosuhteet”-erityisjaoston (REX)
puheenjohtaja
Kansalaisyhteiskunnan
mahdollisuus vaikuttaa
Andris Gobiņš toimi kehitysyhteistyön
eurooppalaista teemavuotta käsittelevän
ETSK:n lausunnon esittelijänä. Seuraavassa
hän selittää, miksi kansalaisyhteiskunta on
kehitysyhteistyön eurooppalaisen teemavuoden 2015 keskeisiä tekijöitä, ja kertoo vuotta
2015 ja sen jälkeistä aikaa koskevista odotuksistaan.
ETSK-info: Mitkä ovat mielestänne
kehitysyhteistyön eurooppalaisen
teemavuoden 2015 keskeiset
näkökohdat?
Andris Gobiņš: Yksi tämän teemavuoden
onnistumisista on jo nähtävissä: se, että ajatus
on syntynyt kansalaisyhteiskunnan keskuudessa ja että sitä on tuettu ja viety eteenpäin
soveltamalla alhaalta ylöspäin suuntautuvaa
lähestymistapaa. Toinen onnistuminen liittyy
teemavuoden sisältöön, joka ylittää valtiolliset rajat. Kyseessä on ensimmäinen tämänkaltainen aloite, joka ulottuu selkeästi EU:n
maantieteellistä aluetta laajemmalle ja jossa
meidän maailmamme
meidän ihmisarvomme
meidän tulevaisuutemme
2015
Kehitysyhteistyön
eurooppalainen teemavu
Kansalaisyhteiskunnan rooli
kehitysyhteistyön eurooppalaisen
teemavuoden 2015 onnistumisessa
Järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta on vaikuttanut merkittävästi siihen, että vuosi 2015 julistettiin virallisesti kehitysyhteistyön eurooppalaiseksi
teemavuodeksi.
ETSK on tukenut ajatusta johdonmukaisesti
yhdessä kansalaisyhteiskunnan muiden organisaatioiden kanssa. Erityisesti on syytä mainita eurooppalainen kehitysyhteistyöjärjestöjen yhteenliittymä Concord. EU:n toimielimet
antoivat virallisen hyväksyntänsä kehitysyhteistyön eurooppalaiselle teemavuodelle
2015 huhtikuussa 2014.
Lähde: http://www.concordeurope.org/
Siitä lähtien järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta on
työskennellyt tiiviisti Euroopan komission kanssa
auttaakseen teemavuoden suunnittelussa. ETSK
on kannattanut ajatusta perustaa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden laaja liittouma, joka
tekee ehdotuksen kansalaisyhteiskunnan toimin-
taohjelmaksi. Tämän ehdotuksen kokonaisbudjetti on hieman alle miljoona euroa.
Keskeisiä seikkoja ovat sihteeristön perustaminen
kehitysyhteistyön eurooppalaista teemavuotta
koskevaa Euroopan kansalaisyhteiskunnan liittoumaa varten sekä avustusmekanismi kansalaisyhteiskunnan valtakunnallisten tai alueellisten
ryhmittymien tukemiseksi kehitysyhteistyön
eurooppalaiseen teemavuoteen liittyvien toimien
toteuttamissa. Kaikki sidosryhmät saattavat ajan
tasalle kansalaisyhteiskunnalle varatun osion
kehitysyhteistyön eurooppalaisen teemavuoden
2015 verkkosivuista.
Keskeisiä tapahtumia, joihin kansalaisyhteiskunnan organisaatiot osallistuvat, ovat muun
muassa teemavuoden virallinen avaaminen Latviassa 9. tammikuuta ja EU:n kehitysyhteistyöpäivät tapahtuma Brysselissä 3.–4. kesäkuuta.
Sarja Kapuściński-luentoja kehityspolitiikasta
järjestetään kaikissa 28 jäsenvaltiossa. Nämä
luennot, jotka Euroopan komissio ja Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma UNDP järjestävät yhteisesti, tarjoavat EU:ssa opiskeleville
mahdollisuuden keskustella kehityspoliittisista
kysymyksistä.
tavoitteena ei ole vain kansalaisille tiedottaminen tai kampanjointi. Aloitteen myötä pyritään lisäämään osallistumista ja keskustelua
ja asetetaan kansalaisyhteiskunta prosessin
eturintamaan. Se tarjoaa erinomaisen tilaisuuden laajentaa perinteistä toimijoiden piiriä ja
kutsua toimintaan mukaan lisää sidosryhmiä,
kuten yksityissektorin toimijoita, ammattijärjestöjä, kuluttajia, ympäristöliikkeitä, kansalaisjärjestöjä jne. Vuosi on kuitenkin hyvin
lyhyt aika.
Mihin kehitysyhteistyön
eurooppalaisen teemavuoden
mittaan 2015 tulisi keskittyä:
yksityisen sektorin kehittämiseen,
pk-yritysten tukemiseen...?
Mielestäni kunkin toimijan tulisi keskittyä
omiin vahvuuksiinsa. ETSK:ssa yksityisen sektorin, ammattijärjestöjen ja muiden talousja yhteiskuntaelämän toimijoiden välinen
monialainen yhteistyö tarjoaa uskomattomia
mahdollisuuksia, joita voitaisiin ja joita tulisi
hyödyntää nykyistä paremmin. ETSK toteaa
lausunnossaan, että teemavuoden aikana
tulisi ottaa käsiteltäväksi erilaisia näkökohtia.
Jokainen meistä voi käyttäytymisellään esimerkiksi kuluttajana ja poliittisena toimijana
osaltaan edistää entistä parempaa ja oikeudenmukaisempaa maailmaa. Jokainen organisaatio, yritys tai ammattijärjestö voi luoda
ETSK:n jäsen Andris Gobiņš
yhteisvaikutuksia ja nivoa asioita kehitysyhteistyökysymyksiin.
Mitä saavutuksia odotatte
kehitysyhteistyön eurooppalaiselta
teemavuodelta 2015?
Toivon, että edellä mainittujen seikkojen lisäksi
teemavuosi myös edistää vuosituhannen
kehitystavoitteiden saavuttamista ja voimakkaampaa sitoutumista vuoden 2015 jälkeiseen
toimintasuunnitelmaan. ETSK:n koordinointiryhmän näkökulmasta toivon, että kehitämme
edelleen toimintaamme hyödyntämällä
erinomaista yhteistyötä Concordin ja muiden
tämän ajatuksen tukemiseen osallistuneiden
tahojen kanssa ja että saamme ETSK:n jäsenet
osallistumaan aloitteeseen.
●
EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan
roolista
Haastateltavana Euroopan parlamentin
jäsen ja parlamentin kehitysvaliokunnan
jäsen Charles Goerens
Kehitysyhteistyön eurooppalaisen teemavuoden
jokainen kuukausi on omistettu erityiselle aiheelle.
Helmikuun aiheena on koulutus ja maaliskuussa
käsitellään tasa-arvokysymyksiä; lähde: Euroopan
komissio
Kansalaisyhteiskunnan tavoitteet
Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot pyrkivät
hyödyntämään kehitysyhteistyön eurooppalaista
teemavuotta 2015 tiedottaakseen EU:n kansalaisille kehitysyhteistyöstä, edistääkseen suoraa
osallistumista ja aktiivista kiinnostusta sekä lisätäkseen tietoisuutta eurooppalaisen kehitysyhteistyön tuottamista hyödyistä. On ratkaisevan
tärkeää saada kansalaiset osallistumaan kehityskysymyksiin erityisesti siksi, koska YK työskentelee
parhaillaan kehittääkseen toimintaa vuosituhannen kehitystavoitteiden pohjalta ja laatiakseen
vuoden 2015 jälkeistä aikaa koskevan kunnianhimoisen kehityssuunnitelman.
●
ETSK-info: Mitkä ovat EU:n
kehitysyhteistyöpolitiikan
tärkeimmät vahvuudet, ja miten EU
voi vaikuttaa?
Charles Goerens: EU:n kehitysyhteistyöpolitiikka perustuu kehityspolitiikkaa koskevassa
eurooppalaisessa konsensuksessa määritettyihin periaatteisiin. EU:n kehitysyhteistyöpolitiikka on arvoihin perustuvaa politiikkaa.
Tämä tarkoittaa, ettei se ole avunantajien
johtamaa, vaan sillä pyritään pikemminkin
voimaannuttamaan kumppaneita paremman
hallinnon avulla ja olemalla mukana rahoittamassa perusasioita koskevia aloitteita, hankkeita ja ohjelmia.
Mitä tuloksia EU:n kehitysyhteistyöponnistuksista on saatu?
Kehitysyhteistyöpolitiikassaan EU on alusta alkaen
sitoutunut
poistamaan
äärimmäistä
köyhyyttä
Euroopan parlamentin
kehitysmaista
rahoittajäsen ja sen
malla aloitteita, hankkeita
kehitysyhteistyövaliokunnan
ja ohjelmia niin sanotuilla
jäsen Charles Goerens
perusaloilla, joita ovat mm.
terveys, sanitaatio ja naisten vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen.
Nykyisin monet ihmiset ovat päässeet sairaanhoidon piiriin. EU:n kehitysyhteistyöpolitiikka sekä AIDS:n, tuberkuloosin ja malarian
torjunnan maailmanlaajuisen rahaston toimet
ovat yhdessä tuottaneet tuloksia, jotka antavat toivoa mainituista sairauksista kärsiville
ihmisille.
>>> sivu 4
ww
www.eesc.europa.eu
3
Vuosi 2015: kansainvälisen
kehityksen virstanpylväs
YK pyrkii yhteistyössä hallitusten, kansalaisyhteiskunnan ja muiden kumppanien kanssa saamaan aikaan
vuoden 2015 jälkeistä aikaa koskevan kunnianhimoisen maailmanlaajuisen kehitysohjelman. Tätä varten
laadittu ehdotus sisältää 17 kestävän kehityksen tavoitetta, jotka koskevat monia erilaisia kysymyksiä, kuten köyhyyden ja nälän poistamista,
terveyden ja koulutuksen parantamista sekä
kaupunkien kestävän kehityksen edistämistä.
Tarkoituksena on varmistaa, että näihin kestävän kehityksen tavoitteisiin sitoutuvat kaikki
maat teollisuusmaita myöten. YK:n yleiskokous kokoontuu syyskuussa 2015 hyväksymään sekä kestävän kehityksen tavoitteet
että vuoden 2015 jälkeiset kehityspuitteet.
Valmistelevat neuvottelut aloitettiin YK:n
tasolla tammikuussa 2015.
Lisäksi ETSK:n ”ulkosuhteet”-erityisjaosto ja kestävän kehityksen seurantaryhmä pitivät 20. lokakuuta
2014 yhteisen kokouksen antaakseen panoksen joulukuussa kokoontuneen neuvoston päätelmiin vuoden
2015 jälkeisistä puitteista. Neuvoston päätelmät hyväk-
Köyhyyden ja nälän poistaminen: yksi kestävän kehityksen tavoitteista;
lähde: Euroopan komissio
ETSK:lla on ollut keskeinen rooli tuotaessa
esiin kansalaisyhteiskunnan näkemyksiä asiasta. Ivan Volešin vuonna 2013 valmistelema lausunto
syttiin 16. joulukuuta 2014. ”Ulkosuhteet”-erityisjaosto
yksityissektorin osallistumisesta vuoden 2015 jälkeisiin
ja kestävän kehityksen seurantaryhmä pyrkivät jatkoskehitysyhteistyöpuitteisiin oli tärkeä merkkipaalu. Sen
sakin seuraamaan neuvotteluja ja mahdollisuuksien
jatkoksi ETSK järjesti helmikuussa 2014 konferensmukaan vaikuttamaan niihin. Tavoitteena on ennen
sin, jossa käsiteltiin Euroopan kansalaisyhteiskunnan
kaikkea, että kansalaisyhteiskunnalle annetaan oma
näkemyksiä vuoden 2015 jälkeisistä puitteista, ja ETSK
roolinsa uusien maailmanlaajuisten kehityspuitteiden
ja EU:n YK-edustusto järjestivät kesäkuussa yhdessä
täytäntöönpanossa.
●
lounaskeskustelun, jossa tarkasteltiin vuoden 2015 jälkeistä ohjelmaa kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta.
Yksityissektorin rooli
kehitysyhteistyön eurooppalaisen
teemavuoden 2015 onnistumisessa
”Kehitysyhteistyön
eurooppalaisen teemavuoden 2015 on
tarkoitus osoittaa,
että yksityissektorin
kaupalliset edut on
mahdollista yhdistää
kehitystavoitteisiin.
Hyvin harvat ovat
ETSK:n jäsen ja yksityissektorin tietoisia toiminnasta,
roolia kehitysyhteistyössä
jota useiden globaakäsittelevän ETSK:n lausunnon
lien yritysten yhteenesittelijä Ivan Voleš
liittymä
Private
Investors for Africa
harjoittaa tarjotakseen tukea Afrikan kehitysmaille.
Kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuosi avaa
oven yksittäisille yritysaloitteille. Luvassa on monia
innovatiivisia ideoita, kuten tuotteiden merkitsemistä
teemavuoden tunnuksella, kehitysapua koskevien
mainoskampanjoiden järjestämistä ja paikallisten pkyritysten valmentamiseen sisältyvää avustamista ja
vapaaehtoistyötä.”
Ivan Voleš, työnantajat-ryhmään kuuluva ETSK:n
jäsen ja yksityissektorin roolia kehitysyhteistyössä
käsittelevän ETSK:n lausunnon esittelijä
Kansalaisten tietoisuuden lisääminen kansainvälisestä yhteistyöstä
© GLOBAL FOCUS WORLD’s BEST NEWS
Kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuosi tarjoaa kansalaisjärjestöille ja muille kansalaisyhteiskunnan
toimijoille tilaisuuden parantaa yleistä tietoisuutta kansainvälisen yhteistyön arvosta. Tanskassa Global Focus
(Globalt Fokus) on tanskalaisten tuensaajakansalaisjärjestöjen kattojärjestö, joka vastaa monien valtakunnallisen tason toimintojen organisoinnista vuonna 2015.
”Meidän tulisi ensisijaisesti keskittyä osoittamaan kansalaisille, että kansainvälinen yhteistyö on EU:n asialistalla”,
toteaa Thomas Ravn-Pedersen, joka on tanskalaisen
(Global Focus -järjestöön kuuluvan) World’s Best News
kansalaisjärjestön toiminnanjohtaja. “Monet ihmiset
eivät yksinkertaisesti ole selvillä siitä, että EU on yksi
kansainvälisen kehitysyhteistyön merkittävimmistä
toimijoista, tai ylipäänsä
tietävät, että EU antaa
kehitysapua. Meidän tehtävämme on osoittaa, että
työskentelemme yhteistyössä muiden kanssa.
Meidän on tuotava esiin
tämä
eurooppalainen
ulottuvuus.”
Euroopan kansalaisyhteiskunnan voima on nähtävissä siinä, että kansalaisjärjestöjen ohella myös muut
sidosryhmät, kuten ammattijärjestöt, kaupalliset organisaatiot ja maataloustuottajaryhmät, osallistuvat
kehitysyhteistyöhankkeisiin ulkomailla ja tarjoavat asiantuntemustaan ja osaamistaan käytettäväksi. “Kansalaisyhteiskunnalla kokonaisuudessaan on merkittävä
rooli Euroopan rajojen ulkopuolella”, Ravn-Pedersen
sanoo. “Kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuosi
2015 tarjoaa tilaisuuden tämän osoittamiseen sellaisten eri hankkeiden avulla, jotka ulottuvat koulutuksesta
ihmisarvoisen työn edistämiseen.”
vaikuttavat kaikkiin. ”Tavoitteenamme on saada ihmiset
osallistumaan ja luoda painetta alhaaltapäin”, sanoo Thomas Ravn-Pedersen. ”Kuuden ensimmäisen kuukauden
aikana yleiskokouksen edellä työskentelemme näin ollen
nuorisojärjestöjen kanssa ja vierailemme keskiasteen
oppilaitoksissa keskustelun virittämiseksi. Teemme myös
yhteistyötä tanskalaisten radio- ja televisiotoiminnan
harjoittajien kanssa. Meidän on aktivoitava kansalaiset
sekä ennen näiden kehitystavoitteiden vahvistamista
että sen jälkeen poliitikkojen ja kansalaisten välisen vastuuvelvollisuuden säilyttämiseksi.”
Yhteistyön edut
Painopisteenä ruohonjuuritasolla
askarruttavat kysymykset
Vuoden 2015 on todellakin tarkoitus olla merkityksellinen vuosi. Syyskuussa YK:n yleiskokouksen on määrä
vahvistaa uudet kehitystavoitteet seuraaviksi 15 vuodeksi, ja vastaavasti COP 21 ilmastonmuutoskonferenssissa joulukuussa pyritään saamaan aikaan oikeudellisesti sitova kansainvälinen sopimus. Kansallisilla
kansalaisjärjestöillä on hyvät edellytykset lisätä kansalaisten tietoisuutta näistä tulevista päätöksistä, jotka
Ravn-Pedersen katsoo, että kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuosi 2015 on tilaisuus saattaa kansalaisjärjestöt, yksityinen sektori, kansalaisyhteiskunta,
valtiovalta ja kansainväliset organisaatiot lähemmäksi
toisiaan. Itse asiassa useimmat onnistuneet ohjelmat
ovat sellaisia, joissa nämä erilaiset toimijat antavat vahvuutensa muiden käyttöön, hän toteaa. ”World’s Best
News -kansalaisjärjestö esimerkiksi tukeutuu yksityiseen
sektoriin tehdäkseen kansainvälisestä kehitysyhteistyöstä kertovia menestystarinoitamme tunnetuksi.” ●
Jat ko a s i v u l t a 3
EU:n kehit ysyhteist yöpolitiikan roolista
Mitä haluaisitte EU:n tekevän
kehitysyhteistyöpolitiikkansa
lujittamiseksi?
Mielestäni tulisi vahvistaa, että tärkein ja tehokkain toimenpide eriarvoisuuden torjumiseksi on sosiaaliturvan
ulottaminen koskemaan kaikkia.
Mitä mahdollisuuksia toivotte
kehitysyhteistyön eurooppalaisen
teemavuoden 2015 luovan?
Kriisi, joka on luonteeltaan taloudellinen, koskettaa
edelleen lähes kaikkia EU:n jäsenvaltioita. Emme saa
unohtaa, että käsillä on edelleen maailmanlaajuinen
kriisi. Vaakalaudalla on käytännössä maailmamme,
tulevaisuutemme ja ihmisarvomme.
Goerens (Euroopan liberaalidemokraattien liiton
ryhmä) johtaa kehitysyhteistyön eurooppalaista teemavuotta 2015 käsittelevää Euroopan parlamentin
kehitysvaliokunnan koordinointiryhmää. Hän esitteli
11. marraskuuta 2014 Euroopan parlamentin jäsenten ehdotukset parlamentin osallistumisesta kehitysyhteistyön eurooppalaisen teemavuoden tapahtumiin.
●
Yleinen mielipide EU:n
kehitysyhteistyöpolitiikasta
Euroopan komissio julkaisi tammikuussa 2015 Eurobarometri-erityistutkimuksen kansalaisten näkemyksistä kehitysyhteistyön eurooppalaisen teemavuoden
kynnyksellä.
Tutkimuksen tärkeimmät tulokset ovat seuraavat:
● Hyvin suuri enemmistö (85 %) kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kansalaisista katsoi, että on tärkeää auttaa kehitysmaiden asukkaita.
● Hieman yli kaksi kolmannesta vastaajista oli samaa
mieltä siitä, että köyhyyden torjumisen kehitysmaissa tulisi olla yksi EU:n päätavoitteista.
● Huomattava määrä vastaajista katsoi, että kehitysmaiden köyhyyden torjumisella on myönteinen
vaikutus myös EU:n kansalaisiin (69 %) ja että se on
EU:n etujen mukaista (78 %).
● Eurooppalaisista 12 prosenttia tiesi, että vuosi
2015 on kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuosi.
● Puolet eurooppalaisista katsoi, että yksittäisillä
ihmisillä voi olla merkittävä rooli köyhyyden torjumisessa kehitysmaissa.
Tutkimukseen voi tutustua seuraavassa osoitteessa:
http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/ebs/
lic_op
ebs_405_en.pdf
●
Miten kansalaisyhteiskunta voi vaikuttaa kehitysyhteistyön eurooppalaisena teemavuonna 2015?
Kansalaisyhteiskunnalla ja
etenkin työnantajilla on keskeinen rooli kehitysyhteistyön eurooppalaisen teemavuoden aikana. Juuri
yksityinen sektori luo kasvua ja työpaikkoja, ja on täysin mahdollista
yhdistää yritysten intressit kehitystavoitteiden kanssa.
Työnantajat-ryhmän puheenjohtaja
Jacek Krawczyk
Yksityisen sektorin rooli voidaan
määritellä kahdella tavalla. Ensinnäkin EU:n jäsenvaltioista peräisin olevat yritykset voisivat osallistua ohjelmiin, joiden tarkoituksena on saavuttaa kehitysyhteistyötavoitteita edunsaajamaissa. Toiseksi ne voisivat auttaa kehitysmaiden paikallisia yrityksiä
vauhdittamaan kasvua ja vähentämään köyhyyttä.
On tärkeää edistää yksityisten yritysten osallistumista kehitysohjelmaan.
Kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuosi on erinomainen tilaisuus
osoittaa, että yksityisen sektorin kaupalliset intressit ja kehitystavoitteet
ovat täysin yhteensopivia.
Jacek Krawczyk
Työnantajat-ryhmän puheenjohtaja
Ammattiyhdistysliike
on
perusolemukseltaan solidaarinen.
Katsomme, että kaikkien maailman
alueiden tasapuolinen kehitys on välttämättömyys, koska jokaisella ihmisellä
on asuinpaikasta riippumatta oikeus
ihmisarvoisiin elin- ja työoloihin.
Työntekijöiden ei myöskään pitäisi enää
joutua jättämään kotiseutuaan välttyäkseen työttömyydeltä ja kurjuudelta.
Ainoa tapa saavuttaa tämä tavoite on yhtäältä varmistaa yleismaailmallinen
kehitys ja toisaalta torjua vastenmielistä tapaa suosia köyhien työntekijöiden
pakkosiirtämistä, jotta voidaan heikentää elin- ja työoloja siellä, missä työehtoneuvotteluilla on onnistuttu niitä parantamaan. Jokaisella työntekijällä on
oikeus nauttia työtovereidensa kanssa samoista saavutetuista eduista työpaikallaan.
Työntekijät-ryhmän puheenjohtaja
Georgios Dassis
Näkemyksemme mukaan kehitys edellyttää demokratiaa ja ihmisoikeuksia, joihin kuuluvat myös työntekijöiden järjestäytymisoikeus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus. Hallituksia on tarvittaessa painostettava turvaamaan nämä oikeudet.
Toivomme, että tuleva kehitysyhteistyön teemavuosi antaa poliittisille päättäjille kimmokkeen pohtia solidaarisuuden syvintä merkitystä.
Georgios Dassis
Työntekijät-ryhmän puheenjohtaja
4
Kansalaisyhteiskunta ja erityisesti ETSK ovat jo vaikuttaneet
asiaan ratkaisevasti, sillä ajatus vuoden 2015 nimeämisestä kehitysyhteistyön eurooppalaiseksi teemavuodeksi
oli peräisin komiteasta ja sai myöhemmin puolelleen myös Euroopan
parlamentin tuen. Koska kyseessä on
ensimmäinen kerta, kun eurooppa”Muut eturyhmät” -ryhmän
lainen teemavuosi liittyy EU:n «ulkoipuheenjohtaja Luca Jahier
seen toimintaan», ja koska vuosi on
keskeinen kansainvälisen kehitysyhteistyön kannalta (vuoden 2015 jälkeisten
vuosituhannen kehitystavoitteiden asettaminen ja Cotonoun sopimuksen toinen väliarviointi), kansalaisyhteiskunnan rooli on ratkaisevan tärkeä. Lisätään
valveutuneisuutta, levitetään tietoa, perustetaan kumppanuuksia, luodaan
yhteyksiä ihmisten välille, toteutetaan kampanjoita, hankkeita ja tutkimuksia
– mahdollisuudet ovat valtavat sekä Euroopan että eteläisten maiden kansalaisyhteiskunnille. Vuoden 2015 tulee kuitenkin olla myös yksilöiden tukemisen,
sosiaalisen kehityksen etusijalle asettamisen, ihmisoikeuksien ja perhearvojen
vuosi. Lisäksi tulee edistää yhteisötaloutta käytännön keinona turvata ihmisarvoinen työ ja kestävä kehitys. Kansalaisyhteiskunta on keskeinen toimija tässä
prosessissa, ja vuodesta 2015 tulee sekä mahdollisuuksien että vastuun vuosi.
Luca Jahier
«Muut eturyhmät» -ryhmän puheenjohtaja
ETSK jättää Brysselin ympyrät osallistuakseen
Euroopan laajuiseen keskusteluun kansalaisia
huolestuttavista aiheista: Huomisen Eurooppani!
Ensimmäisenä askeleena tässä vuoropuhelussa
ETSK järjesti yhdessä Grazin yliopiston ja toisen itävaltalaisen oppilaitoksen Austrian Institute for European Law and Policyn (Salzburg, Wien, Graz) kanssa
seminaarin 10.–11. joulukuuta 2014. ETSK esitteli
seminaarissa upouuden sähköisen välineensä, jonka
avulla voidaan parantaa kansalaisten osallisuutta
(eParticipation tool). Tätä sähköistä osallistumisvälinettä kehitettiin edelleen kahden päivän ajan.
ETSK:n puheenjohtaja Henri Malosse vaihtoi ajatuksia hanketta vetävän professori Johannes W. Pichlerin
kanssa:
Professori Pichler: Henri Malosse,
olemme yhdessä täällä Grazin yliopistossa
käynnistämässä Euroopan laajuista
kansalaisvuoropuhelua. Olette kehittäneet
sähköisen välineen (eParticipation tool),
jonka avulla kansalaisten osallistumista
kansalaiskeskusteluun voidaan lisätä.
Grazilaiset opiskelijat ja nuoret, joista
monet ovat tietokonefriikkejä, työstävät,
testaavat ja parantavat sitä parhaillaan.
Henri Malosse: Valitsin vuoropuhelun käynnistämistä
varten nuorisotyöllisyyden visaisen aiheen, sillä olen
vahvasti sitä mieltä, että EU:n on vihdoin vastattava
toimillaan kansalaisten todellisiin odotuksiin. Siitä nuorisotakuussa on kyse. Meidän täytyy kuitenkin käsitellä
haastetta yhdessä nuorten kanssa. Minkäänlaista työttömyyttä ei voi hyväksyä, mutta nuorisotyöttömyys
on erityisen traagista. Itävallassa olette suhteellisen
onnellisessa asemassa. Siksi toivomme nuorten itävaltalaisten ottavan osaa ja selittävän meille, miksi asiat
ovat teillä paljon paremmin. Euroopan unionissa on
pitkään seurattu kiinnostuneina Itävallan esimerkillistä
kaksiosaista koulutusmallia.
Professori Pichler: Auttaako siitä
puhuminen?
Henri Malosse: Kyllä, tietenkin. Ennen kuin Brysselissä
toimitaan, meidän on tiedettävä, mitä mieltä EU:n
kansalaiset itse ovat kyseisestä asiasta. EU:n 500 miljoonalla kansalaisella on valtava luomispotentiaali, joten
aletaan vihdoin puhumaan keskenämme.
Professori Pichler: Hieno ajatus. Itse
asiassa EU:n ”perustuslaissa”
– Euroopan unionista
tehdyn sopimuksen
11 artiklan 1 kohdassa
– on edellytetty
vuoropuhelua
kansalaisten
kanssa EU-asioista
vuodesta 2009. Mutta
toistaiseksi kukaan
ei ole yrittänytkään
toteuttaa tätä,
ei komissio eikä
parlamentti, joka väittää
olevansa niin lähellä
ruohonjuuritasoa.
Miksi te?
Henri Malosse: Professori, kiitos että olette rinnallani,
kun ryhdymme tienraivaajina tähän vaativaan tehtävään. Miksi me? Euroopan talous- ja sosiaalikomitean
tehtävänä on saada Euroopan kansalaisyhteiskunnan
ääni kuuluviin Brysselissä. Tehtävä on mielestämme
olennaisen tärkeä, sillä sen avulla EU:ta ja sen kansalaisia voidaan lähentää käytännön tasolla toisiinsa. Olen
vakaasti sitä mieltä, että Euroopan unionin on annettava ihmisille toivoa ja tähdättävä tulevaisuuteen.
Professori Pichler: Uskotteko, että EU on
tarpeeksi vahva kuunnellakseen, mitä
tavalliset ihmiset sanovat? Se edellyttää
vapautumista hyvin järjestäytyneiden
painostusryhmien ja teollisuuden paljon
suuremmasta vaikutusvallasta, sillä
molempiin ei voi kiinnittää yhtä paljon
huomiota kerralla.
Henri Malosse: Unionin on ensiksi kuunneltava ihmisiä. Kansa on loppujen lopuksi viimeinen tuomari – ei
kukaan muu. Euroopan unionilla ei ole tulevaisuutta
ilman eurooppalaisia.
Yritetään saada kaikki samanmieliset eurooppalaiset mukaan
tähän uuteen kansalaisvuoropuheluun. Jacques Delors
totesi kerran, ettei sisämarkkinoihin voi rakastua. Vain jos
annamme eurooppalaisten
täyttää Euroopan sielun, he
sitoutuvat itse unionin sydämeen ja sieluun. Sitä kulttuuri
tarvitsee: henkeä, arvoja – lyhyesti
sanottuna identiteettiä, tietoutta
omasta itsestä. Muuten se hajoaa.
Mutta ei sielua voi määrätä
asetuksella – sen on tultava
ihmisiltä ja heidän on puhuttava siitä yhdessä. Euroopassa olemme aina onnistuneet siinä hyvin.
Professori Pichler: Onko tämä uusi
kansalaisvuoropuhelu todellakin
kulttuurien laajaa vuoropuhelua asioista,
huolista ja ratkaisuista? Sitten haluan
osallistua siihen entistä innokkaammin.
Henri Malosse: Taidamme olla jo samaa mieltä asiasta.
Nyt meidän on vain saatava loput 499 miljoonaa puolellemme – ja onnistumme siinä. Kyse on heidän Euroopastaan.
●
ETSK:N TULEVIA TAPAHTUMIA
Arvonnan voittajat
“Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi
2015 “ -tapahtuman osanottajat
valittu
Euroopan nuorten ääni
Jokaisesta jäsenvaltiosta valittiin yksi koulu, ja näiden
koulujen oppilaita kutsutaan nyt ETSK:n toimipaikkaan
Brysseliin osallistumaan tähän suosittuun nuorisotapahtumaan, joka järjestetään tänä vuonna 23.–25.
huhtikuuta.
Tapahtuma antaa eurooppalaisille nuorille myös mahdollisuuden esittää kysymyksiä kasvokkain poliittisille
johtajille, seurata komitean työskentelyä sekä saada
ensikäden tietoa siitä, kuinka komitea edustaa kansalaisyhteiskuntaa Brysselissä. Se tarjoaa nuorille myös
oivallisen tilaisuuden tavata samanmielisiä opiskelijoita
EU:n muista jäsenvaltioista.
”Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi” on ainutlaatuinen tapahtuma, jossa simuloidaan ETSK:n jäsenten
työskentelyä. Vuodesta 2010 lähtien vuosittain järjestetyssä tapahtumassa noin sata eurooppalaista nuorisoa
edustavaa lukio-opiskelijaa saapuu Brysseliin keskustelemaan EU:n kansalaisuuteen liittyvistä, nuorille tärkeistä asioista ja antamaan panoksensa unionin tasolla
laadittaviin strategioihin ja päätöksiin, esimerkiksi sii-
ETSK:n jäsenet Marie Zvolská (työnantajat-ryhmä),
Béatrice Ouin (työntekijät-ryhmä) ja Indrė Vareikytė
(”muut eturyhmät” -ryhmä) saivat kunnian valita voittajat satunnaisotannalla 408 ilmoittautuneen koulun
joukosta. Samalla laadittiin varallaololuettelo, johon
kirjattiin 56 koulua eli kaksi muuta koulua jokaisesta
jäsenvaltiosta.
Kohti menestyvää datavetoista
taloutta
(esittelijä: Anna Nietyksza)
Tietotekniikan laaja käyttöönotto kaikilla yhteiskuntaelämän aloilla tarjoaa valtavat kasvumahdollisuudet,
mutta samalla täytyy tietotekniikkaan liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa tukea tekniikan sekä
yhteiskunta- ja taloustieteiden alalla. ETSK pahoittelee lausunnossaan, että digitaalisen infrastruktuurin
rahoittamiseen tarkoitettuja määrärahoja on vähennetty huomattavasti Verkkojen Eurooppa välineen
puitteissa, ja kehottaa painokkaasti tekemään asiasta
tarvittavat johtopäätökset.
Äänestystulos: 213 puolesta ja 1 vastaan 1:n pidättyessä äänestämästä
Turkin kansalaisyhteiskunnan
organisaatioiden tilanne ja
toimintaolosuhteet
(esittelijä: Arno Metzler)
ETSK:n oma-aloitteinen lausunto perustuu osittain
vuonna 2014 järjestettyyn tiedonkeruumatkaan Turkin
kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden pariin. Suositukset antavat EU:n toimielimille suuntaviivoja siitä,
miten voidaan entistä paremmin tukea Turkin kansalaisyhteiskunnan organisaatioita sekä parantaa niiden
toimintaolosuhteita. EU:n ja Turkin välisessä vuoropuhelussa tulisi kiinnittää erityistä huomiota perusoikeuksien kunnioittamiseen.
Äänestystulos: 205 puolesta, yhdenkään äänestämättä
vastaan ja 2:n pidättyessä äänestämästä
Tilanne maitokiintiöjärjestelmän
voimassaolon päätyttyä vuonna
2015 (esittelijä: Padraig Walshe)
ETSK ehdottaa yhteisen maatalouspolitiikan 2014–
2020 toisen pilarin ja maitopaketin säännösten hyödyntämistä, jotta voidaan välttää tuotantomuodon
muutoksia, eli pientilallisten maidontuotannon lopettamispäätöksiä etenkin epäsuotuisilla alueilla. Komitea
kehottaa myös tarkistamaan uuteen YMP:hen sisältyviä
riittämättömiä turvaverkkojärjestelyjä, jotta niillä olisi
tiiviimpi yhteys todellisiin tuotantokustannuksiin.
Äänestystulos: 219 puolesta ja 1 vastaan 14:n pidättyessä äänestämästä
hen, miten EU voi auttaa luomaan uusia työpaikkoja
ja kannustaa nuoria yritysten perustamiseen. Tapahtumassa nuorten on päästävä yhteisymmärrykseen käsittelemistään keskeisistä kysymyksistä.
”Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi” -nuorisotapahtumaan osallistuvat 28 onnekasta koulua valittiin
22. tammikuuta 2015 järjestetyssä arvonnassa.
TÄYSISTUNTO
PÄHKINÄNKUORESSA
EU:n ja Keski-Aasian strategian
arviointi – kansalaisyhteiskunnan
panos (esittelijä: Jonathan Peel,
toinen esittelijä: Dumitru Fornea)
ETSK:n jäsenet Indrė Vareikytė, Marie Zvolská ja Béatrice Ouin
saivat kunnian valita voittajat satunnaisotannalla
408 ilmoittautuneen koulun joukosta
Tietoja valituista 28 koulusta on saatavilla ETSK:n internetsivustossa osoitteessa http://www.eesc.europa.
eu/?i=portal.en.events-and-activities-your-europevities
your-say-2015-selected (fgr)
●
Valmisteleva lausunto on kytköksissä yhteen EU:n
puheenjohtajavaltio Latvian keskeisistä ulkopoliittisista painopisteistä, eli tavoitteeseen tiivistää EU:n
suhteita viiteen Keski-Aasian valtioon (Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan). Mahdollisuuksia EU:n osallistumiselle tarjoutuu keskiasteen
koulutuksen, infrastruktuurin, liikenteen ja energian
aloilla. Ukrainan kriisin valossa ja näiden viiden maan
geostrateginen asema ja merkitys huomioon ottaen
ETSK suosittaa painokkaasti EU:n erityisedustajan tehtävän palauttamista.
Äänestystulos: 180 puolesta ja 2 vastaan 18:n pidättyessä äänestämästä (hb)
●
Yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmän julkinen kuulemistilaisuus aiheesta ”Itse- ja yhteissääntely EU:n lainsäädäntökehyksessä”
Yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmä järjesti 27.
tammikuuta 2015 ETSK:n tiloissa julkisen kuulemistilaisuuden aiheesta ”Itse- ja yhteissääntely EU:n lainsäädäntökehyksessä”. Kuulemistilaisuuden on tarkoitus tukea
samaa aihetta koskevan oma-aloitteisen lausunnon
laadintaa (esittelijä: Jorge Pegado Liz, ”muut eturyhmät”
-ryhmä). Kuulemistilaisuuden puheenjohtajina toimivat
yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmän puheenjohtaja
Anna Maria Darmanin ja ”yhtenäismarkkinat, tuotanto
ja kulutus” -erityisjaoston (INT) puheenjohtaja Martin
Siecker. Tilaisuuden sadan osallistujan joukossa oli toimielinten, ajatuspajojen ja Brysselissä toimivien eturyh-
mien ja työmarkkinaosapuolien edustajia. Laaja-alaiseen
keskusteluun osallistui tunnettuja asiantuntijoita. Tapahtuma oli oiva tilaisuus osoittaa, miten yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmä tekee parhaillaan yhteistyötä Euroopan komission pääsihteeristön kanssa eurooppalaista
itsesääntelyä ja yhteissääntelyä koskevan tietokannan
tiimoilta (vuonna 2007 tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan pohjalta) sekä viestintäverkkojen, sisältöjen ja
teknologian pääosaston kanssa sen käynnistämän itsesääntelyä ja yhteissääntelyä koskevan käytänneyhteisön
tiimoilta. Yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmä tekee
yhteistyötä myös useiden tutkimuskeskusten kanssa. Esi-
merkkeinä voidaan mainita Firenzessä Italiassa toimivan
yliopistollisen Eurooppa-instituutin oikeustieteellinen
tiedekunta ja Haagissa Alankomaissa sijaitseva, oikeuden kansainvälistymistä tutkiva instituutti Hague Institute for the Internationalisation of Law.
Lukuun ottamatta vuonna 2003 tehtyä toimielinten
välistä sopimusta paremmasta lainsäädännöstä EU:lla ei
ole olemassa minkäänlaista oikeudellista perustaa itseja yhteissääntelyn kehittämiselle. Kansalaisyhteiskunnan
eri sidosryhmillä on kuitenkin suuria odotuksia, ja ETSK:n
lausunnon tarkoituksena on tuottaa aineksia keskuste-
luun toimielinten välisen sopimuksen tarkistamisesta
jossain vaiheessa ennen kuluvan vuoden loppua. Kyse
on merkittävästä kehityksestä Euroopan unionin lainsäädännöllisten välineiden valikoimassa. Keskustelussa
nostettiin esiin myös joukko huolenaiheita, jotka osoittavat, miten monisyisestä aiheesta on kyse, jos sitä tarkastellaan kriittisesti, ottaen huomioon kaikki vaikutukset ja kaikki tarvittavat onnistumisen mittarit. Lyhyesti
sanottuna kaikki osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että
itse- ja yhteissääntelyä kannattaa harkita, mutta että ne
edellyttävät lainsäätäjältä tarkkaa seurantaa. (jpf) ●
5
ilmastonmuutosta samanaikaisesti. Lisäksi ilmastonmuutokseen on puututtava järjestelmällisesti, jotta voidaan luoda
kestävää kasvua Euroopassa ja
maailmantaloudessa.
Ilmastonmuutoksen torjuminen on mahdollista yhtaikaa talouskasvun turvaamisen kanssa – nämä erittäin
rohkaisevat uutiset esitetään New Climate Economyn
(NCE) syyskuussa 2014 julkistamassa raportissa Better
growth, better climate. Samalla raportissa varoitetaan,
että seuraavat 15 vuotta ovat ilmastoriskeihin puuttumisen kannalta kriittisiä.
Raportissa esitetään valtioille ja
yrityksille kymmenen suositusta
siitä, miten voidaan nopeuttaa
siirtymistä voimakkaaseen kasvuun ja vähähiiliseen talouteen,
ja tuodaan esiin toimivia ratkaisuja.
Raportti esiteltiin ETSK:ssa toimivan kestävän kehityksen seurantaryhmän sekä Maailman luonnonvarain
instituutin (WRI) kutsusta komitean tiloissa Brysselissä
22. tammikuuta 2015. Brendan Burns (UK, työnantajatryhmä) veti tapahtumaa ja toivotti tervetulleeksi ilmastonmuutosasioista vastaavan pääjohtajan Jos Delbeken, WRI:n varapääjohtajan ja toimitusjohtajan Manish
Bapnan sekä WRI:ssä ilmasto-ohjelmasta vastaavan
johtajan Jennifer Morganin, joka esitteli NCE:n raportin.
Säästetään luonnonvaroja ja
vauhditetaan taloutta
New Climate Economy -raportin laati 19:stä
maasta peräisin olevien 24 johtavan tahon muo-
dostama toimikunta. Raportissa todetaan, että
talouskasvun ja ilmastonmuutoksen torjumisen
väliseen kompromissiin pyrkiminen on keinotekoinen ongelma. On mahdollista saada aikaan
kasvua ja työllisyyttä, lieventää köyhyyttä ja torjua
“ETSK kannattaa siirtymistä
resurssitehokkaampaan
ja
ilmastomyönteisempään politiikkaan, ja EU:n on tehtävä paljon enemmän”,
Lutz Ribbe (DE, “muut eturyhmät” -ryhmä) sanoi.
ETSK pitää raporttia vahvistuksena sen omalle
lähestymistavalle, joka on tuotu esiin useissa lausunnoissa (“Vihreä talous – kestävän kehityksen
edistäminen Euroopassa”, [NAT/590] Bryssel
23. toukokuuta 2013, esittelijät Joana Agudo i
Bataller ja Pedro Narro sekä “Markkinapohjaiset
ohjauskeinot – vähähiilinen talous Euroopan
unionissa” [NAT/620], Bryssel 25. maaliskuuta
2014, esittelijät Martin Siecker ja Lutz Ribbe).
Raportti havahduttanee EU:n sidosryhmät, joiden
on oltava rohkeampia ja siirryttävä poliittisista julkilausumista konkreettiseen toimintaan nykyistä
ponnekkaammin.
Kehitysmaiden tukeminen on
investointi Euroopan tulevaisuuteen
Etenkin näin kehitysyhteistyön eurooppalaisena
teemavuotena EU:n tulisi auttaa kehittyviä maita
ja kehitysmaita resurssitehokkaassa kasvussa.
Eurooppalaisen tietotaidon ja tuen tarjoaminen
näille maille on myös investointi tuleviin sukupolviin. (sma)
●
LYHYESTI
sekä foorumissa että yleisesti muuttoliikepolitiikan muokkaamisessa EU:n
tasolla. (aw/cad)
●
Euroopan muuttoliikefoorumi pohjautuu Euroopan kotouttamisfoorumin toimintaan, jonka Euroopan komissio perusti vuonna
2009 yhteistyössä ETSK:n kanssa. Koska Euroopan kotouttamisfoorumi oli menestys, sitä päätettiin laajentaa niin, että se kattaa myös
maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat. Foorumi kokoaa yhteen noin
140 organisaatiota ja EU:n toimielinten, paikallis- ja alueviranomaisten, EU:n jäsenvaltioiden ja kansainvälisten järjestöjen edustajia.
Euroopan ensimmäinen muuttoliikefoorumi
ETSK:ssa
ETSK järjesti 26.–27. tammikuuta 2015 Euroopan muuttoliikefoorumin
ensimmäisen kokouksen. Foorumi tarjoaa tilaisuuden käydä vuoropuhelua muuttoliikeasioista, turvapaikkakysymyksiä ja muuttajien kotouttamisesta.
EU ilman rajoja myös tulevaisuudessa
ETSK isännöi 27. tammikuuta 2015 konferenssia, jonka aiheena oli
”EU:n turvaama perusoikeus vapaaseen liikkuvuuteen on uhattuna”.
Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Europeans Throughout the World
-järjestön (ETTW) ja EU:n puheenjohtajavaltion Latvian kanssa. Vaikka
oikeus vapaaseen liikkuvuuteen on EU:n suosituin saavutus – 88 prosenttia eurooppalaisista ilmoittaa tietävänsä oikeutensa (Flash Eurobarometer 365, helmikuu 2013) –, sitä kritisoidaan yhä enemmän unionin sisällä.
Tapahtuman kolmessa paneelikeskustelussa haluttiin täsmentää tulevaa
poliittista asialistaa, esitellä näyttöä vapaan liikkuvuuden eduista ja riskeistä EU:n työmarkkinoilla ja käsitellä muuttoliikkeeseen usein liitettäviä
uskomuksia.
Ensimmäisen muuttoliikefoorumin osallistujia
”Tämän päivän Euroopassa tuntuu siltä, että rahan tekeminen on tärkeämpää kuin ihmisarvon suojelu”, sanoi ETSK:n jäsen Luis Miguel Pariza
Castaños.
Foorumissa sekä julkista että yksityistä sektoria niin paikallisella, valtakunnallisella kuin unionin tasolla edustaneet osallistujat pohtivat, miten
hallita eri ryhmistä koostuvia muuttovirtoja Välimeren alueella siten,
ettei synny inhimillisiä tragedioita. Koska yhä useammat ihmiset ylittävät
Välimeren pyrkiäkseen Eurooppaan, tästä kysymyksestä on tullut erittäin
kiireellinen.
Yksi kokouksen poliittisista viesteistä oli, että alan lukuisilta eri toimijoilta
edellytetään mahdollisimman paljon yhteistyötä ja keskinäistä koordinointia, jotta Välimeren ongelmat saadaan ratkaistua tehokkaasti. Tämä
vahvistaa sen, että kansalaisyhteiskunnalla ja ETSK:lla on tärkeä tehtävä
paikallistasolla. Päätelmiä käytetään pohjana Riiassa 11.–12. toukokuuta
2015 pidettävässä Latvian EU-puheenjohtajakauden ohjelmaan kuuluvassa korkean tason konferenssissa. (as/cad)
●
Minerva-palkinto professori Gerd Wolfille
Professori Gerd Wolf (Saksa, ”muut eturyhmät” -ryhmä) on saanut
yhdessä professori Paul Vandenplasin ja professori Marnix van der Wielin
kanssa Jülichin museoyhdistyksen Minerva-palkinnon heidän yhteisestä
fuusiotutkimustyöstään. Osana eurooppalaista tutkimus- ja kehittämisohjelmaa, jonka tavoitteena on tutkia, miten voimalaitoksessa voitaisiin
tuottaa suuria määriä puhdasta energiaa aurinkoa imitoimalla, palkinnonsaajat perustivat vuonna 1996 kolmenvälisen Euroregio-klusterin
(Trilateral Euregio Cluster, TEC) keskittääkseen (Belgiassa, Alankomaissa
ja Saksassa sijaitsevien) laboratorioidensa työn ja infrastruktuurin tähän
hankkeeseen. Klusterin kolme osapuolta yhdistivät tutkimuksensa ja välineensä Jülichin TEXTOR-fuusiokokeilussa. Yhteistyön tieteellisiä tuloksia
on sittemmin hyödynnetty kansainvälisissä hankkeissa, kuten ITER-ydinfuusioreaktorissa, joka on edelleen rakenteilla Cadarachessa Ranskassa,
sekä Wendelstein 7-X koelaitoksessa Saksan Greifswaldissa. Minervapalkinto – pieni Minerva-jumalatarta esittävä patsas Jülichin seudulta
– jaettiin nyt yhdennentoista kerran. Se annetaan henkilöille, jotka ovat
ansioituneet kulttuurin, tieteen tai talouden alalla Jülichin kaupungissa tai
kyseisellä seudulla. (sma)
●
Tilaisuudessa puhunut ETSK:n jäsen Andris Gobiņš korosti, että EU ei olisi
sama ilman vapaata liikkuvuutta. “Jäsenvaltioiden tulisi talouskriisistä
ja turvallisuusuhistakin huolimatta torjua houkutus rajoittaa tätä
oikeutta. Edistys on eteenpäin menoa eikä taaksepäin katsomista.”
© R.-U. Limbach, Jülich Research Centre
Turvallisia reittejä kohti turvallista tulevaisuutta.
Miten hallita eri ryhmistä koostuvia
muuttovirtoja Välimeren alueella?
ETTW:n puheenjohtaja Niels Jørgen Thøgersen esitteli työkalupakin,
johon sisältyi muun muassa seuraavia toimenpiteitä: nykyistä luotettavammat tilastot muuttovirroista, järjestelmällisempi lähestymistapa väärinkäytöksiin puututtaessa, sitovien vaatimusten tai asetusten antaminen
direktiivien sijaan, kansalaisryhmien joukkokanteet ja nopeammat täytäntöönpanomenettelyt.
Konferenssissa laadittiin konkreettiset päätelmät ja korostettiin tarvetta
nostaa tämän keskeisen EU:n oikeuden puolustaminen tärkeämmälle
sijalle. Samalla kuitenkin tunnustettiin tarve ratkaista eräitä ongelmia
Professori Gerd Wolf vastaanottamassa Minerva-palkintoa;
ETSK info 23 kielellä:
ellä: http://www.eesc.europa.eu/?i=portal.en.eesc-info
htt
Toimitusneuvosto:
Béatrice Ouin – ETSK:n jäsenten
edustaja toimitusneuvostossa (Ranska,
työntekijät-ryhmä)
Peter Lindvald-Nielsen (päätoimittaja)
Siana Glouharova (sg)
Yleinen koordinointi:
Agata Berdys (ab)
Tämän numeron laatimiseen
osallistuivat:
Ana Isabel Sousa Teles De Oliveira (as)
Annemarie Wiesma (aw)
Caroline Alibert Deprez (cad)
Fabiola Giraldo Restrepo (fgr)
Henry Borzi (hb)
Jean-Pierre Faure (jpf)
Milen Minchev (mm)
Siana Glouharova (sg)
Silvia M. Aumair (sma)
ETSK-info ilmestyy yhdeksän kertaa vuodessa ETSK:n täysistunt
täysistuntojen yhteydessä.
Osoite:
(osoitteessa http://www.eesc.europa.eu/?i=portal.en.eesc-info).
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
Jacques Delors -rakennus,
Rue Belliard/Belliardstraat 99,
B-1040 Bruxelles/Brussel,
Belgique/België
P. +32 25469476
F. +32 25469764
Sähköposti: [email protected]
Internet: http://www.eesc.europa.eu/
ETSK-infon englannin-, ranskan- ja saksankieliset numerot painetaan 100-prosenttisesti kierrätetylle
paperille, ja ne ovat saatavissa veloituksetta Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lehdistöyksiköstä.
ETSK-info on lisäksi saatavilla 23 kielellä PDF-muodossa ETSK:n internetsivustossa
ETSK-info ei sisällä virallisia selontekoja. Ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä tai
muissa komitean julkaisuissa.
Jäljentäminen on sallittua, kunhan ETSK-info mainitaan lähteenä ja toimitukseen lähetetään kopio
julkaisusta, jossa jäljennöstä on käytetty.
Painosmäärä: 8 230 kappaletta
Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa 2015.
Helmikuu 2015/2
QE-AA-15-002-FI-N
Raportin mukaan voidaan vuoteen 2050 ulottuvan etenemissuunnitelman tavoitteet ”helposti”