viimeisimmän
Subscribe Share Past Issues Translate Näytä sähköposti selaimessa 31.8.2015 7–8 | 2015 SISÄLTÖ Kansalaiset aktiivisina Porissa Urheiluviikko kutsuu kaikkia liikkumaan Viirus vetää teatteriodysseiaa Euroopan sisämerillä Turun INTERACTtoimipiste auttaa EUaluehankkeissa Finländare är oroliga över ekonomin Suomalaisnimityksiä Euroopan komissiossa Arvoisa lukija! Tässä Ajassauutiskirjeessä muistellaan vielä hetki kesää, mutta katse tähyää jo alkavaan syksyyn. Kuulemme mielellämme ideoitasi uutiskirjeen kehittämiseksi. Voit lähettää uudistustoiveitasi tämän uutiskirjeen alalaidasta löytyvällä palautelomakkeella. Syysterveisin Euroopan komission Suomenedustusto Kansalaiset aktiiviisina Porissa SuomiAreena houkutteli Porissa ennätysmäärän kuulijoita keskustelutilaisuuksiin. EU:n toriteltalla kansalaiset pääsivät kyselemään muun muassa Kreikan lainaehdoista. Heinäkuussa Pori kuhisee. Pori Jazz on jo 50 vuotta houkutellut musiikkitarjonnallaan kymmeniä tuhansia kuulijoita kaupungille ja Kirjurinluotoon. Monilla talouden ja politiikan vaikuttajilla on ollut tapana saapua konsertteihin, usein yhteistyökumppanien kutsusta. Kun kerran suuri joukko päättäjiä on samaan aikaan Porissa, miksipä ei tehtäisi siitä mediatapahtumaa, tuumittiin MTV:ssä 2000luvun alkupuolella. Vuonna 2004 lanseerattiin "Jatsien" – kuten paikalliset festivaalia kutsuvat – kylkeen SuomiAreena, josta on kasvanut viikon mittainen tapahtuma. Tänäkin vuonna Porin torista tuli muutamaksi päiväksi Kansalaistori, ja SuomiAreenan eri esiintymislavoilla käytiin tiukkoja keskusteluja ajankohtaisista aiheista. Tavalliset kansalaiset täyttivät penkit ennätysvauhtia: kävijämäärä kaksinkertaistui viime vuodesta. Porissa ja lähikunnissa järjestettiin pitkälti toistasataa SuomiAreenaan liittyvää tilaisuutta, joissa kävi yhteensä lähes 60 000 kuulijaa, ja kaukaisemmat pääsivät mukaan television kautta. Ihmiset ymmärtävät Kreikan ahdingon Euroopan unioni oli tänäkin vuonna mukana SuomiAreenan keskustelutilaisuuksissa ja kansalaistorilla. Komission Suomenedustuston ja Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston yhteisellä toriteltalla kävi parituhatta ihmistä kyselemässä ja keskustelemassa EUasioista. Monet myös otattivat itsestään eufien eli EUhenkisen selfien. Parlamentin Suomentoimiston päällikkö Pekka Nurminen vastaili erityisesti kansalaisten Kreikkakysymyksiin. Hänen mukaansa suurin osa kävijöistä halusi keskustella eri vaihtoehdoista ja pohtia niiden toimivuutta. Nurmisen mielestä tämä toriparlamentti oli paljon tietävämpi, maltillisempi ja ymmärtäväisempi kuin media monesti antaa ymmärtää. – Joidenkin kanssa luettiin huippukokouksen päätelmiä Kreikan uusista lainaehdoista ja todettiin, että ankara on paperi. Monet kyselivät, joko Kreikan parlamentti on äänestänyt ja miten. Hyvin harvat olivat liikkeellä negatiivisesti tai aggressiivisesti, eikä Kreikkarasismia oikeastaan esiintynyt ollenkaan. Toki tuli sellaistakin palautetta, että "sinne pidä enää mitään antaa, kaikki menee", mutta nämä ihmiset olivat pieni vähemmistö. Elääkö EU kriisistä kriisiin? Suomen kahtakymmentä vuotta EUmaana on tänä vuonna puitu lukuisissa seminaareissa ja artikkeleissa. "Miten alkaa kolmas vuosikymmen?", kysyttiin Porissa. Arvaamattoman kesäsään vuoksi ulkolavalta Promenadikeskuksen aulaan siirrettyyn keskusteluun osallistui joukko europarlamentaarikkoja eli meppejä sekä komission Suomenedustuston päällikkö Sari Artjoki ja entinen EUsuurlähettiläs Jan Store. Keskustelun väliotsikot loi Ismo Alanko pianon takaa: Kun Suomi putos puusta, Kriisistä kriisiin, Pakko tehdä duunii. Ismo Alangon kappale "Kriisistä kriisiin" johdatti panelistit miettimään EU:n toiminnan pitkäjänteisyyttä ja Yhdysvaltain rahoituskriisistä käynnistynyttä taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien kierrettä. Pitkäaikainen meppi Liisa Jaakonsaari muistutti, että koko EU:n historia on kriisien historiaa alusta saakka. – Ensinnäkin se hirvittävä kriisi, joka synnytti Euroopan unionin: toinen maailmansota, hävitetyt kaupungit, keskitysleirit… Nämä nykyiset kriisit ovat aika pieniä siihen verrattuna. Eurooppaan pyrkivien ihmisten määrän nopea kasvu ravistelee EU:n ja taloustaantumassa pyristelevien jäsenmaiden yhteiskunnallista ilmapiiriä ja rakenteita. Europarlamentaarikko Merja Kyllönen huomautti, että toisenlainen pakolaiskriisi syntyy veropakolaisten siirtäessä satoja miljardeja euroja yhteisiä verovarojamme veroparatiiseihin. Panelistit olivat yleisesti sitä mieltä, että EU:n uudistetut talouden ohjaus ja valvontamekanismit toimivat, eikä yhden jäsenvaltion, kuten Kreikan, vakava kriisi enää uhkaa koko unionin vakautta. Jan Store kiteytti nykyongelmien syyt ja korjaavat toimet yhteen sanaan: luottamus. – Nykyinen kriisi johtuu paljolti siitä, että luottamus Kreikkaan on loppunut tai lähellä loppumista. Lisäksi Saksan ja Ranskan keskinäinen luottamus on heikentynyt. Kolmanneksi markkinoiden luottamuksen eurojärjestelmään pitää olla kunnossa, ja nyt näin onkin. Sen sijaan Storen mielestä ydinasia eli kansalaisten luottamus on viime aikoina ollut heikossa hapessa. Hän totesi jälleen kerran, että kansallinen luottamuspääoma on Suomen kaltaiselle pienelle maalle elintärkeää kansainvälisessä toiminnassa. Palaa sisällysluetteloon Euroopan urheiluviikko kutsuu kaikkia liikkumaan Euroopan urheiluviikko 7.–13. syyskuuta 2015 on Euroopan komission uusi aloite, jonka avulla kannustetaan kansalaisia liikkumaan aktiivisesti ja viestitään liikunnan hyödyllisistä vaikutuksista. Liikunnan teemaviikolla järjestetään monenlaisia tapahtumia eri puolilla Eurooppaa. Suomessa keskitytään erityisesti koululaisiin, ja tapahtumat järjestetään yhteistyössä Liikkuvan koulun ja Kouluviestikarnevaalin kanssa. Päätapahtuma School Action Day järjestetään Helsingissä Sonerastadionilla ja sen ympäristössä Töölössä tiistaina 8.9.2015. Viikko on kuitenkin suunnattu kaikille iästä, taustasta tai kunnosta riippumatta. Urheiluviikolla on neljä teemapäivää: koulutus, työpaikka, ulkoilu sekä urheiluseurat ja kuntoilukeskukset. Viikkoon liittyy erilaisia oheistapahtumia, esimerkiksi kesäinen valokuvauskilpailu, ja se on esillä myös sosiaalisen median kanavissa, joihin toivotaan runsasta osanottoa. Viikon sometunnus kehottaa aktiivisuuteen: #BeActive. Viikolla järjestetään Suomessa myös kuusi alueellista tapahtumaa. Lisäksi voit järjestää oman paikallisen avoimen liikuntatapahtumasi rekisteröitymällä ensin #BeActiveverkkosivustolle. Sieltä jokainen voi myös etsiä itselleen sopivia tapahtumia, jotka näkyvät karttasovelluksessa. Seuraavassa Ajassauutiskirjeessä raportoimme urheiluviikon tunnelmista. Palaa sisällysluetteloon Viirus vetää teatteriodysseiaa Euroopan sisämerillä Kun kesän teatterikiertue Välimeren satamissa on ohi, Meeting the Odyssey hanke vetäytyy arvioimaan kulunutta vuotta ja suunnittelemaan kesän 2016 tapahtumia. Helsinkiläisen Viirusteatterin vetämä nelivuotinen EUkulttuuripurjehdus etsii eurooppalaisuutta taiteen ja myytin keinoin. Elokuinen aurinko porottaa Helsingin Kruununhaassa Viirusteatterin pihalle, kun teatterin hallintopäällikkö Matilda von Weissenberg ja lehtori Leena Björkqvist kertovat kesällä 2014 Välimerta kiertäneestä suurhankkeesta Meeting the Odyssey. Englannin sana Odyssey tarkoittaa harharetkiä, odysseiaa, muinaiskreikkalaisen Odysseuksen mukaan. Tämän tarusankarin kymmenvuotiseen matkaan Troijan sodasta kotiin sisältyi vauhdikkaita seikkailuja, mutta hänen selviytymistarinansa kertoo myös kotiikävästä, sinnikkyydestä ja aikuistumisesta. Mikäpä sopisi paremmin Euroopanlaajuisen kulttuuripurjehduksen teemaksi kuin tämä Homeroksen jo 2 700 vuotta sitten laatima tunnettu eepos. Näin pohdiskelivat von Weissenberg ja italialainen teatteriohjaaja Michele Losi Krakovan teatterifestivaaleilla vuonna 2011. – Ja jotenkinhan me kaikki voimme samastua tähän mieheen, joka etsii tietä kotiin, eikä tunnu koskaan pääsevän perille, von Weissenberg sanoo. Meeting the Odyssey hankkeen projektipäällikkö Matilda von Weissenberg Hoppetin kannella. Tarvittiin laiva, teatterilaisia ja rahoitussuunnitelma Idea purjehduksesta alkoi kehittyä, kun von Weissenberg kertoi Losille Skärgårdsteaternista eli laivasta, joka on tuonut kesäisin ammattiteatteria Suomen ruotsinkielisille rannikkoalueille jo vuodesta 1969. Kiertueen ajan teatteriseurue asuu troolarilla. Ajatus viehätti kulttuuriväkeä: purjelaiva kiertäisi ympäri Eurooppaa, eri maiden teatterilaiset tuottaisivat yhteisesityksiä, joita paikalliset pääsisivät katsomaan laivan pysähdyssatamissa. Projektiin osallistuu kaikkiaan 14 yhteistyökumppania 11 maasta, eikä kukaan ole livennyt sitoumuksistaan. Kesällä 2014 Hoppetkaljaasi kiersi Itämerta, kaksi seuraavaa kesää varattiin Välimerelle. Viirusteatterille lankesi koordinoijan rooli. Purjehdukseen tarvittava laiva nelihenkisine miehistöineen löytyi Virosta. Projektipäällikkönä toimiva von Weissenberg kertoo, että hanke ja rahoitussuunnitelman kokoamiseen meni vuosi. – Kolme vuotta on pitkä aika mille tahansa budjetoinnille. Lisäksi EUtukea haettaessa pitää olla varmistetut sitoumukset omasta maksuosuudesta, joka on puolet kokonaisbudjetista. Yhteistyökumppanit panostivat hankkeeseen vaihtelevasti, Viiruksen osuus oli 300 000 euroa yhteensä 2,4 miljoonan euron budjetista. Hakuprosessin loppuviikkoina en ehtinyt paljon edes nukkua. Mutta hankesuunnitelma hyväksyttiin lähes täysin pistein EU:n kulttuuriohjelmaan (Culture Programme 2007 2013). Suunnitelmaan sisältyy myös hankkeen systemaattinen arviointi, josta vastaa Metropolia Ammattikorkeakoulu. Arvioinnissa sovelletaan Björkqvistin luomaa 3 x 3 arviointimallia, ja tavoitteena on saada taiteellinen, tekninen ja hallinnollinen henkilöstö arvioimaan ja kehittämään omaa työtään. – Kolmiosaisen arviointimetodin mukaan valmistautumisvaiheessa tarkistetaan tavoitteet ja eväät, puolivälissä korjataan kurssia tarpeen mukaan, ja lopuksi arvioidaan, kuinka onnistuimme saavuttamaan tavoitteet ja mitä uutta opimme, Björkqvist valottaa. – Arviointipajoissa pohdimme yhdessä projektin tavoitteita ja merkitystä. Minun roolini on toimia fasilitaattorina ja huolehtia siitä, että jokainen saa äänensä kuulluksi. Meeting the Odyssey hankkeen arviointia koordinoiva Leena Björkqvist (oik.) ja von Weissenberg kertovat kansainvälisen yhteistyön sujuneen yllättävänkin hienosti. Monikielisiä teatteriesityksiä Meeting the Odyssey retkeen sisältyy neljä täysmittaista teatterikappaletta, joita esitetään Hoppetin pysähdyspaikoissa ulkoilmanäyttämöillä. Näyttelijät esiintyvät usein omalla kielellään, mikä korostaa sekä vierautta että kansainvälisyyttä. Kesällä 2015 Italiassa, Maltalla ja EteläRanskassa esitetään kahta produktiota. Landing_an odyssee kertoo pitkän kotiikävän kääntöpuolesta – sodasta palaajan mielen täyttävät hävityksen muistikuvat, eikä kotonakaan mikään ole ennallaan. Odysseuksen paluu ja häntä odottaneen Penelopevaimon kohtaaminen on siirretty nykyaikaan. Nausicaa, Io sono io puolestaan kertoo muukalaisuudesta. Nausikaaprinsessa pelasti haaksirikosta rantaan ajautuneen Odysseuksen. Kaiken menettänyttä muukalaista kohdeltiin ystävällisesti. Teatteriesityksessä tarina vertautuu Välimeren nykytilanteeseen, missä tuhannet ihmiset pyrkivät poispäin kotoaan, keskeisenä tavoitteenaan pysyä hengissä. Itämerenkiertueella esitetty nukkeihin, visuaalisuuteen ja musiikkiin nojaava Waiting for the Rain näytelmä puolestaan käsittelee Penelopen yksinäisyyttä. Yksi Meeting the Odyssey kiertueen perusideoista on ollut lomittaa vanhoja eurooppalaisia taruja ja paikallisia uusia tarinoita toisiinsa. Esimerkiksi Nausicaa, Io sono io esityksessä hyödynnetään kesällä 2014 Itämeren alueen ihmisiltä kerättyjä tarinoita ja muistoja. Niitä käytettiin jo Memories for Life esityksessä Itämeren kiertueella. Kaikki neljä esitystä nähdään taas kesällä 2016 Välimerellä. Memories for Life esityksessä seitsemän henkilöä kertoo elämänpolustaan maisemassa, jossa muistot, todellisuus ja haaveet ovat samanvertaisia. Esitys nähtiin kesällä 2014 Hoppetlaivan kiertäessä Itämerta, ja se esitetään uudelleen ensi kesänä Välimeren satamissa. Paikallisväestö osallistuu performansseihin Odysseyhankkeen yhteistyöteatterit järjestävät Hoppetin pysähdyssatamissa paikallisille asukkaille ja näyttelijöille yhteensä 14 työpajaa, joiden pohjalta esitetään performansseja, englanniksi "Instants". Vuonna 2014 kerättiin haastatteluin helsinkiläisvanhusten muistoja vaikeasta rakkaudesta. Niiden perusteella toteutettiin seinämaalaustyöpaja nuorille, viisipäiväinen työpaja näyttelijöille sekä ulkoilmaperformanssit Helsingissä ja Hangossa. Vuoden 2015 Instantien taiteellisena johtajana toimii Tatiana Priyatkina Weinstein pietarilaisesta Skorohod Platform teatterista, missä Memories for Life ensiesitettiin. Hän on ehdottanut kolmea teemaa, joista kukin paikallinen toimija on valinnut alueensa työpajojen ja Instantesitysten aiheen: 1. Maahanmuutto / Manala. Välimeren polttava siirtolaiskysymys vertautuu Odysseuksen tapaamiin manalan asukkeihin. 2. Uhrien syyllistäminen / Seireenit. Teema koskee erityisesti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. 3. Riippuvuus / Lootuksensyöjät. Addiktiot ovat tänään ajankohtaisempia kuin koskaan. Esitystapa määräytyy järjestävän teatterin luonteesta: esimerkiksi Maltalla teinit ja ikääntyneet hyödynsivät musiikkia puhuessaan riippuvuudesta, Milanossa tanssittiin ja puhuttiin, pikkukaupunki Campsiragon esitys nojasi musiikkiin ja nukketeatteriin. Kulttuuri ja ihmissuhteet eivät noudata valtioiden ja hallintoalueiden rajoja. Siksi EUhankkeeseen haluttiin von Weissenbergin mukaan myös pietarilaisia kollegoita. Hoppetin kannella vuoden 2015 Instanttapahtumien taiteellinen johtaja Tatiana PriyatkinaWeinstein ja Alexander Weinstein. Viirusteatterin perusti neljä ruotsinkielistä näyttelijää Helsingissä vuonna 1987 tavoitteena on dynaaminen ja ajankohtainen teatteri käytäntönä on usein yhteistyö suomalaisten ja ulkomaisten teatterien kanssa tilat muuttivat vuonna 2010 Rajasaaresta Kruununhakaan Meeting the Odyssey Nelivuotinen Euroopanlaajuinen kulttuurihanke, odysseia Mukana 12 virallista partneria 9 EUmaasta, yksi saksalaisteatteri sekä pietarilainen yhteistyöteatteri ja ohjaaja Tavoitteena vahvistaa taiteellisen yhteistyön kautta kulttuurien välistä dialogia, taiteilijoiden ja kansalaisten verkottumista sekä eurooppalaista identiteettiä Odysseuksen tarinasta puitteet Euroopan yhteisen tarinan ymmärtämiselle, solidaarisuudelle ja ennakkoluulojen karistamiselle Hoppetlaiva kesällä 2014 Itämerellä ja kesät 2015 ja 2016 Välimerellä Neljä täysmittaista teatteriesitystä yhteensä yli 20 satamassa Laiva teatterilaisten kotina kesäkiertueiden ajan Esityksissä käytetään montaa kieltä 14 pysähdyssatamassa yhteistyöteattereiden organisoimia työpajoja ja niihin pohjautuvia performansseja, joissa esiintyvät paikalliset näyttelijät ja asukkaat Kokonaissummaltaan 2,4 miljoonan euron hankkeen rahoittavat Euroopan kulttuuriohjelma, Suomen, Viron ja Puolan kulttuuriministeriöt, eräät säätiöt, kuten Svenska kulturfonden, Stiftelsen Tre Smeder ja Konstsamfundet, sekä kaikki hankkeeseen osallistuvat. Meeting the Odyssey kiertueen valokuvat J. Sundström Palaa sisällysluetteloon Turussa autetaan Euroopan alueiden yhteistyötä Komissio hyväksyi elokuussa 2015 alueyhteistyötä tukevan INTERACT ohjelman uuden toimintakauden. Turun toimipisteessä panostetaan Itämeren ja Baltian hankkeisiin. Euroopan unionissa on aina painotettu ja tuettu alueellista toimintaa, ja EUmaiden alueiden välisiä yhteistyöohjelmia ja hankkeita on kaiken aikaa käynnissä. Ohjelmakaudella 2014–2020 Suomi osallistuu yhdeksään ohjelmaan, muun muassa Pohjoisten alueiden rajat ylittäviin yhteistyöohjelmiin. Vuosina 2014–2020 Euroopan aluekehitysrahasto EAKR sijoittaa Euroopan alueisiin lähes 200 miljardia euroa, ja EAKR:n rahoitusta täydennetään kansallisilla julkisilla varoilla. EU:n alueellisten hankkeiden sateenvarjoohjelmana on vuosikymmeniä toiminut INTERREG. INTERACTohjelman tehtävänä on puolestaan tukea rajat ylittävien ja valtioiden välisten INTERREGohjelmien hallinnointia, jotta ne toteutettaisiin vaikuttavasti ja tehokkaasti. Hankkeiden tuloksista tiedottaminen sisältyy niin ikään INTERACT tavoitteisiin. Neljä toimipistettä ja niiden nelisenkymmentä asiantuntijaa ovat kymmenien erilaisten yhteistyöohjelmien käytettävissä. Elokuussa 2015 Euroopan komissio hyväksyi kolmannen seitsemänvuotisen INTERACTohjelman, johon osoitetaan noin 40 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahastosta. Suomen Turussa toimiva INTERACTtoimipiste on jo kymmenen vuotta sujuvoittanut EU:n alueellisten yhteistyöohjelmien hallinnointia ja niiden tulosten hyödyntämistä. Turun kolme sisartoimistoa sijaitsevat Espanjassa, Itävallassa ja Tanskassa. INTERACTsihteeristö työskentelee Bratislavan itsehallintoalueella Slovakiassa, ja itse ohjelma kattaa kaikki 28 EUmaata sekä Norjan ja Sveitsin. Turussa korostuu Itämeriosaaminen Euroopan alueyhteistyöhön on laadittu laajoja niin sanottuja makroaluestrategioita, jotka osaltaan sisältyvät myös INTERACTin toimintaan. – INTERREGohjelmien tukemisen lisäksi Turun INTERACTtoimipiste on osallistunut erityisesti EU:n Itämeristrategian käytännön toimeenpanoon, sillä Itämeri on makroalueista maantieteellisesti lähimpänä Turkua ja lisäksi toimipisteessämme on alueen erityisosaamista, kertoo koordinaattori Satu Hietanen. Turun toimipiste tekee yhteistyötä esimerkiksi Central Baltic ohjelman kanssa. Siinä ovat mukana Suomi, Ruotsi, Latvia ja Viro. – Olemme asiantuntemuksellamme pystyneet myös tukemaan Euroopan ulkorajaohjelmia (ENPI, CBC) ja toimimaan kontaktipisteenä. Lisäksi Turun toimisto kehittää ja ylläpitää KEEPtietokantaa, johon on koottu tiedot INTERREGIN ja muiden alueellisten yhteistyöohjelmien hankkeista ja osallistujista, Hietanen sanoo. Turun kymmenhenkiseen tiimiin kuuluu ihmisiä seitsemästä maasta. Työnjakoa määrittävät kunkin omat asiantuntijuusalueet: 1) ohjelmahallinnointi ja projektinhallinta 2) ohjelmien taloushallinto 3) INTERREG ohjelmien viestintä ja tuloksista tiedottaminen 4) KEEPtietokanta 5) ENPI CBC ohjelmien tukeminen 6) EU:n makroaluestrategiat. Hietanen toteaa, että ohjelmien sihteeristöjen lisäksi INTERACTtoimipisteen sidosryhmiin kuuluvat muun muassa INTERREGohjelmien parissa työskentelevät EU maiden virkamiehet sekä ohjelmien hallinnointiin liittyvät hallinto ja tarkastusviranomaiset. Palaa sisällysluetteloon Finländare är oroliga över ekonomin Enligt resultaten från den senaste Eurobarometern har fler européer en positiv bild av EU än i november 2014. Även förtroendet för EU har stigit. Undersökningen utfördes i maj 2015 i EU:s medlems och kandidatländer. I Finland meddelade 58 procent att de litar på Europeiska unionen och andelen positivt inställda till EU är nu 37 procent. Finländarna upplevde att EU:s viktigaste frågor rörde medlemstaternas offentliga finanser (39 procent) samt den ekonomiska situationen i allmänhet (34 procent). Bland de inhemska frågorna var det främst arbetslöshet och den ekonomiska situationen som väckte oro. I genomsnitt är det ändå invandringen som anses vara den största utmaningen för EU. Med 38 procent – 14 procentenheter mer än i november – ligger invandringen långt före den ekonomiska situationen, arbetslösheten och medlemsländernas offentliga finanser. Mest oro väckte det på Malta och i Tyskland, men i Finland ansåg endast 24 procent invandringen vara den viktigaste frågan. Majoriteten av EUmedborgarna understöder en gemensam europeisk migrationspolitik och förhåller sig positivt till invandring från andra EUländer. Över hälften förhåller sig däremot negativt till invandring som kommer utifrån EU. Mest positiva till invandring från länder både inom och utom EU är svenskarna medan tjeckerna är mest negativa. – Den nya situationen är så allvarlig att det krävs initiativ på EUnivå, säger Sari Artjoki, chef för Europeiska kommissionens representation i Helsingfors (f.o.m 1.9.2015) Hon påminner att komissionen beslöt i maj om en europeisk migrationsagenda och den 9 september kommer komissionens ordförande JeanClaude Juncker att berätta närmare om konkreta lagförslag i sitt årliga tal om tillståndet i unionen. Oron för terrorism på EUnivå har också ökat väsentligt. Det nyttigaste resultatet på EUnivå anses vara den inre marknaden, medan finländarna igen anser att fred mellan EUländerna är det viktigaste. Stöd till Junckers politik Eurobarometern våren 2015 var den andra EUomfattande opinionsundersökningen som genomfördes sedan JeanClaude Junckers kommission tillträdde den 1 november 2014. Stödet för EUkommissionens prioriteringar under Junckers ledarskap är starkt. Över 70 procent av européerna stöder en gemensam energipolitik för EUländerna. Nästan 60 procent av européerna håller med om att offentliga medel bör användas för att stimulera privata investeringar på EUnivå. – Viceordförande Jyrki Katainen ansvarar för det nya investeringspaketet, som stöder investeringar i medlemsländerna. Det första projektet som fått stöd här i Finland är Äänekoskis bioproduktsfabrik Metsä Fiber Oy, säger Artjoki. Den positiva inställningen till euron har hållits stabil. Stödet för den gemensamma valutan har ökat i 14 medlemsstater, och nästan 80 procent av finländarna stöder euron. När det gäller EU:s framtid så uppger över hälften av européerna att de är optimistiska, medan 36 procent är pessimistiska. Bakgrund Eurobarometern gjordes genom personliga intervjuer under perioden 16–27 maj 2015. Sammanlagt intervjuades 31 868 personer i EUländerna och kandidatländerna. Den första resultatrapporten beskriver européernas attityder till EU, EUinstitutionerna och EU:s politik samt människors farhågor och uppfattning om den ekonomiska situationen. Den första resultatrapporten och Eurobarometer 83 (2015) Finland Factsheet (på engelska) finns på webbsida "Public opinion". Palaa sisällysluetteloon Suomalaisnimityksiä Euroopan komissiossa Sari Artjoki on nimitetty Euroopan komission Suomenedustuston päälliköksi 1.9.2015 alkaen. Artjoki on hoitanut tehtävää virkaatekevänä lokakuusta 2012, mitä ennen hän työskenteli edustuston tiedotuspäällikkönä. Hänellä on 18 vuoden kokemus komission eri yksiköistä, muun muassa terveys ja kuluttajaasioiden pääosastosta. Koulutukseltaan Artjoki on filosofian maisteri Helsingin yliopistosta. Timo Pesonen aloitti 1.7.2015 Euroopan komission viestintäpääosaston (DG Communication) pääjohtajana. Pesonen on työskennellyt komissiossa vuodesta 1994 erilaisissa tehtävissä, muun muassa komissaari Erkki Liikasen tiedottajana ja Olli Rehnin kabinettipäällikkönä. Viestinnän pääosastolla hän aloitti vuonna 2014 aluksi varapääjohtajana. Koulutukseltaan Pesonen on yhteiskuntatieteiden maisteri, minkä lisäksi hän on täydentänyt opintojaan muun muassa Belgiassa ja Yhdysvalloissa. Palaa sisällysluetteloon Anna palautetta uutiskirjeestämme
© Copyright 2024