SAMI Opetussuunnitelman yhteinen osa 2015
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa 2015 Voimassa 19.8.2015 alkaen. Sisällysluettelo 1. SAMIedun opetussuunnitelman yhteinen osa .................................................................. 4 1.1 Ammatillisen koulutuksen tehtävät ja tavoitteet ................................................................ 4 1.2 SAMIedun keskeiset arvot ja strategiset tavoitteet............................................................. 5 1.3 Pedagoginen johtaminen ................................................................................................. 6 1.4Laadunhallinta ................................................................................................................. 9 1.5Tiedotuskanavat............................................................................................................. 10 1.6 Henkilöstön hyvinvointi ja kehittyminen............................................................................ 11 2. Opetuksen toteuttaminen ja sisällöt................................................................................. 12 2.1 Yhteistyö ympäröivien yhteisöjen kanssa......................................................................... 12 2.2Työturvallisuus ............................................................................................................... 13 2.3Oppimisympäristöt ......................................................................................................... 13 2.4Tasa-arvosuunnitelma .................................................................................................... 14 2.5 Elinikäisen oppimisen avaintaidot ................................................................................... 16 3. Tutkinnon suorittaminen ammatillisena peruskoulutuksena.......................................... 18 3.1 Opetussuunnitelmat ammatillisessa peruskoulutuksessa................................................. 19 3.2 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma; opiskelijan yksilöllinen ja joustava opintopolku .. 19 3.3Työssäoppiminen ........................................................................................................... 21 3.4 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa ........... 22 3.5 Opiskelijan arviointi ammatillisessa perustutkinnossa ...................................................... 23 3.5.1 Oppimisen arviointi ....................................................................................... 23 3.5.2 Osaamisen arviointi ...................................................................................... 24 3.6Todistukset .................................................................................................................... 27 4. Tutkinnon suorittaminen näyttötutkintona....................................................................... 28 4.1 Aikuisten kolmivaiheinen henkilökohtaistaminen.............................................................. 30 5. Tutkinnon suorittaminen oppisopimuskoulutuksena ..................................................... 32 6. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus, VALMA ................................ 32 7. Muu koulutus ..................................................................................................................... 33 8. Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden opetuksen järjestämisen periaatteet ................................................................................................................... 33 9. Opetuksen tuki ................................................................................................................... 34 9.1Opinto-ohjaus................................................................................................................. 34 9.2 Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö.......................................................................... 35 9.3Opiskelijahuolto ............................................................................................................. 35 9.4Opiskelijakunta............................................................................................................... 36 9.5 Erityisopetus SAMIssa ................................................................................................... 36 10. Koulutuksen järjestäjän keinot puuttua opiskelun soveltumattomuuteen................... 38 Yhteisen osan liitteet Liite 1 Henkilöstön kehittämissuunnitelma Liite 2 Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa Liite 3 Hyvinvointisuunnitelmat; järjestyssäännöt ja asuntolan säännöt, kriisisuunnitelma, päihdestrategiat Liite 4 TVT-toimintasuunnitelma Liite 5 Henkilökohtaistaminen Liite 6 Maahanmuuttajataustaisten sekä ulkomaalaisten opiskelijoiden koulutuksen järjestämissuunnitelma Liite 7 MAMU kielitaidon kartoitus Liite 8 Opinto-ohjaussuunnitelma Liite 9 Aikuisten opinto-ohjaus Liite 10 Opiskeluhuoltosunnitelma Liite 11 Erityisopetuksen suunnitelma Liite 12 Opiskelijakuntatoiminta 1. SAMIedun opetussuunnitelman yhteinen osa Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa on kannustava ja välittävä oppimisilmapiiri, jossa tuetaan elinikäistä oppimista ja ohjataan kehittymistä ammatintaitajaksi. Opetussuunnitelman yhteisessä osassa määritellään kaikille tutkinnoille yhteiset periaatteet ja menettelytavat pohjautuen sekä tutkinnonperusteisiin, että koulutuksen järjestäjän keskeisiin arvoihin. Opetussuunnitelman yhteinen osa on ohjeistuksena opettajille, opiskelijoille ja työelämän edustajille. Opetussuunnitelman yhteisessä osassa kuvataan menettelytavat, jotka muodostavat toiminnan sisäisen laadun ja mahdollistavat jatkuvan kehittymisen. 1.1 Ammatillisen koulutuksen tehtävät ja tavoitteet Lain mukaan ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammatillisen perustutkinnon edellyttämä osaaminen ja ammattitaito sekä valmiuksia yrittäjyyteen. Lisäksi koulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja (L 787/2014 5 §). erikoisammattitutkintoja samoin kuin niihin valmistavaa koulutusta sekä muuta kuin näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta. Tarkoituksena on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön ammatillista osaamista, antaa opiskelijoille valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen, kehittää työelämää ja edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista. Lisäksi pyritään edistämään tutkintojen ja niiden osien suorittamista. Näyttötutkintona suoritettavassa ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan lain mukaan ammattitaidon saavuttamisen edellyttämät tiedot ja taidot. Tutkintoon valmistavaa koulutusta järjestettäessä sen sisällöstä päättää oppilaitos tutkinnon perusteiden mukaisesti. (L631/1998) Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto arvioi jatkuvasti koulutuksen tuloksellisuutta ja laatua oppimisen edistämiseksi. Oppilaitos tukee opiskelijamyönteistä kehitystä ja vahvistaa opiskelijan tervettä itsetuntoa. Koulutuksen läpäisyasteen nostaminen edellyttää tehokkaita toimenpiteitä keskeyttämisen vähentämiseksi. Hyvän oppimis- ja työilmapiirin luominen, opintoihin perehdyttäminen, opiskelijan yksilöllisen ja joustavan opintopolun toteuttaminen, eri opetusmenetelmien hyödyntäminen sekä erilaisten työelämälähtöisten oppimisympäristöjen ja – mahdollisuuksien tarjoaminen vähentävät keskeyttämistä ja tehostavat läpäisyä. Lain mukaan ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja 4 Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 1.2 SAMIedun keskeiset arvot ja strategiset tavoitteet Visio SAMIedu on pedagogisesti ja ammatillisesti vahva sekä alueellisesti laajapohjainen koulutuksen järjestäjä. Vain oppijoista voi tulla mestareita. Toiminta-ajatus Kuntayhtymän koulutuspalvelujen tarkoituksena on tukea opiskelijan ammatillista, yleissivistävää ja persoonallisuuden kasvua sekä kouluttaa ammattitaitoista henkilöstöä työelämän muuttuviin tarpeisiin. Lisäksi tavoitteena on turvata koulutuksen monipuolinen alueellinen saatavuus, kehittää työelämää ja yrittäjyyttä sekä vastata työelämän osaamistarpeisiin, edistää kansainvälistymistä ja kestävän kehityksen periaatteita. Arvoperusta Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa vallitsee kannustava ja välittävä oppimisilmapiiri, jossa tuetaan elinikäistä oppimista ja ohjataan kehittymistä ammatintaitajaksi. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa on välittävä ja vuorovaikutteinen työilmapiiri, jossa ammattitaitoinen henkilöstö kumppanuuksien kautta kehittää omaa työtään ja työelämän osaamista. tista oppimisnäkemystä. Oppimiskäsitys ohjaa pedagogista kehitystyötä ja opetussuunnitelmatyötä, jota tehdään kollegiaalisissa ryhmissä. Oppimista koskevat päätavoitteet • Uudenlaisten yhteistyömallien ja verkostojen rakentaminen, opetuksen laadun turvaaminen sekä koulutusjärjestelmän rakenteiden joustavaksi tekeminen • SAMIn palveluorganisaation vetovoiman, uudistumiskyvyn, asiantuntijuuden ja verkostomaisuuden vahvistaminen • Koulutuksen eri rahoitusmuotojen maksimaalinen hyödyntäminen sekä elinikäisen oppimisen tarpeiden ja tavoitteiden huomioon ottaminen • Kaikkien toiminnallisten rakenteiden ja prosessien tehokas sekä kohdennettu hyödyntäminen muuttuvissa taloussuhdanteissa • Oppiva koulutusorganisaatio, joka pystyy toteuttamaan koulutusta jatkuvasti kehittyvissä oppimisympäristöissä • Jokainen opettaja osallistuu työelämäjaksolle strategiakauden aikana. Oppimiskäsitys SAMIn koulutuspalvelujen viitekehys on sosiokonstruktivistisessa oppimiskäsityksessä. Sen mukaan tieto rakentuu vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden kanssa. Tutkinnon perusteet koostuvat laajoista työelämän prosesseista, joiden ymmärtäminen vaatii laajaa tieto- ja kokemuspohjaa. Opetusmenetelmät valitaan niin, että ne mahdollistavat tutkivan oppimisen ja yhteiselle reflektiolle annetaan aikaa. Myös opettajien kollegiaalisuudelle perustuva työorientaatio tukee sosiokonstruktivis- Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa 5 1.3 Pedagoginen johtaminen Pedagogisen johtamisen kehittyviä työkäytäntöjä ovat osaamisklusterit ja kollegiaaliset tiimit. Savonlinnan ammattija aikuisopistossa koulutusalat on jaettu kolmeen eri toimialaan (PAKU-, SOTE- ja TELLU). Toimialat ja niiden osaamisklusterit on esitetty kuviossa 2. Osaamisklustereiden ja kollegiaalisten tiimien avulla tuetaan vaihtoehtoisia opiskelumuotojen ja opintopolkujen toteutumista sekä pyritään ehkäisemään keskeyttämistä. Ydinosaamista tukevat ja kehittävät toimintaprosessit ovat opetussuunnitelmatyö, henkilökohtaistaminen, työelämäyhteistyö, pedagoginen johtaminen ja asiantuntijapalvelut. Näitä kaikkia tarkastellaan neljästä eri näkökulmasta: prosessit-, uudistuminen-, vaikuttavuus-, ja resurssinäkökulmasta. Pedagogisen strategian laatimisesta vastaa johtoryhmä, joka asiakkuuden huomioiden asettaa vuositasolla tavoitteet ja mittarit sekä kriittiset menestystekijät toiminnalle. Operatiivisella tasolla pedagogisen strategian toteuttamisesta vastaavat koulutuspäälliköt apulaisrehtorin ohjauksessa. Toimijoina operatiivisella tasolla ovat tutkintokoordinaattorit, asiantuntijapalvelut ja opetushenkilöstöstä muodostetut kollegiaaliset tiimit. Pedagogisen strategian laatimisessa ja 6 toteuttamisessa on sidosryhmäasiantuntijana mm. ammatilliset neuvottelukunnat, ammattiosaamisen näyttöjen toimikunta, elinkeinoelämä, oppilaitoskumppanit sekä moniammatillinen yhteistyöverkosto. Yhteistoiminnallisuutta edistetään kaikin tavoin. Yhteistoiminnallisuus pitää sisällään kollegiaaliset käytännöt, joita tuetaan pedagogisella johtajuudella. Perustehtävälle asetettuja tavoitteita määritetään kollegiaalisissa tiimeissä. Tavoitteet konkretisoidaan prosessien kautta. Pedagoginen johtajuus on toiminnan suunnittelua, toteuttamista ja jatkuvaa arviointia. Pedagogiseen johtajuuteen liittyy aina oppimisen, osaamisen ja osallistumisen edistäminen. Pedagoginen johtajuus on vuorovaikutuksellinen suhde, jossa muutokset nousevat yhteisistä tavoitteista. Pedagoginen johtajuus on valmentavaa johtamista, jossa kehitetään koko oppilaitoksen henkilöstön osaamisen strategisia tavoitteita kohti. Opettaja on oman työnsä pedagoginen johtaja, opettajien moniosaajuutta ja pedagogisten taitojen kehittämistä tuetaan eri menetelmin pohjautuen henkilökohtaisiin kehityskeskusteluihin. Yhteisvastuullisuuden merkitystä lisätään kollegiaalisille tiimeille opetuksen laadun ja tuloksellisuuden suhteen. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto OSAAMISKLUSTERIT TOIMIALOITTAIN PAKUtoimiala LIIKETALOUS- JA KULTTUURIALA MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT Käsi- ja taideteollisuusalan pt Hotelli-, ravintola- ja cateringalan pt Liiketalouden pt Matkailualan pt Tieto- ja viestintätekniikan pt Isännöinnin at Taloushallinnon at Yrittäjän at Markkinointiviestinnän at Myynnin at Kaupan esimiehen eat Tieto- ja viestintätekniikan at Teatterialan at Sisustusalan at Käsityöntekijän at Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt Luonto- ja ympäristöalan pt, luonto-ohjaaja Kalatalouden pt Talouskoulu Laitoshuoltajan at Ravintolakokin at Tarjoilijan at Matkailun ohjelmapalvelujen at Erä- ja luonto-oppaan at Kalastusoppaan at Kalanviljelijän at Baarimestarin eat Majoitus- ja ravitsemisalan esimiehen eat Siivoustyönohjaajan eat TELLUtoimiala SOTEtoimiala KULJETUS RAKENTAMINEN TEKNOLOGIA Autoalan pt Puualan pt Logistiikan pt Rakennusalan pt Tieto- ja tietoliikennetekniikan pt Metsäalan pt Veneenrakennuksen pt Henkilöautomekaanikon at Talotekniikan pt Bioenergia-alan at Kiinteistöpalvelujen pt Kone- ja metallialan pt Metsämestarin eat Luonto- ja ympäristöalan pt (er) Hitsaajan at Metsätalousyrittäjän at Talonrakennusalan at Koneistajan at Luontokartoittajan eat Putkiasentajan at Levytekniikan at Prosessiteollisuuden pt Koneenasentajan at HYVINVOINTI HOITO JA HUOLENPITO NIVEL Kauneudenhoitoalan pt Sosiaali- ja terveysalan pt VALMA Hiusalan pt Kehitysvamma-alan at Hierojan at Koulunkäynnin aamu- ja Hierojan eat iltapäivätoiminnan ohjauksen at Jalkojenhoidon at Sähkö- ja automaatioasentajan pt Perhepäivähoitajan at Työvalmennuksen eat Vanhustyön eat KUVIO 1 SAMIn toimialat ja osaamisklusterit. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa 7 8 Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 1.4 Laadunhallinta Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa laadunhallinta perustuu opetusministeriön vahvistamaan ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositukseen, ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen CQAF (Common Quality Assurance Framework), BSC-mittaristoon sekä jatkuvan laadunparantamisen toimintamalliin (mm. Demingin laatuympyrä, PDSA). Tasapainoisen onnistumisen ja tuloksellisuusarvioinnin perusteena ovat määrällisen ja laadullisen arvioinnin sekä erilaisten trendi- ja vertaistietojen kokoaminen. Ydin- ja avainprosessien tavoitteet ja arvioinnin mittarit kootaan tavoitekorteille, jotka jaetaan laatu- ja tuloskorteiksi. 1. SAMI-prosessit (keltainen laatukortti) jäsentyvät 5 eri avainprosessin laadullisiin kehittämistavoitteisiin, jotka johdetaan SAMIn CQAF-mallia soveltaen. 2. SAMI- uudistuminen (sininen laatukortti) jäsentyy opiskelija-, asiakas-, työelämä-, ja henkilöstöpalautteiden osalta 7 eri tavoitealueeseen. 3. SAMI-resurssit (vihreä tuloskortti) jäsentyvät talouden, henkilöstön ja tilojen osalta 8 eri tavoitteeseen. 4. SAMI-vaikuttavuus (oranssi tuloskortti) jäsentyy opetusministeriön tulosrahoitusmittareiden mukaan 12 yksittäiseen tavoitteeseen. Opiskelija-, asiakas- ja kumppanipalautejärjestelmät OPIX– palautteet, ammatillinen peruskoulutus (tulo-, olo-, päättö- ja topkyselyt), AIPAL -palautteet tutkinnonsuorittajille, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto (valmistavan koulutuksen palaute ja päättöpalaute), OPAL -palautteet työvoimapoliittinen koulutus (välipalaute ja Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa päättöpalaute), LIPAL -lisä- ja täydennyskoulutuksen palaute. Lisäksi kerätään asiakaspalautteita maksullisen palvelutoiminnan asiakkailta (autokorjaamo, parturi-kampaamo, kosmetologipalvelut, opetusravintola jne.). Opiskelijapalautteita kerätään kaikilta opiskelijoilta / tutkinnon suorittajilta vähintään kerran lukukaudessa, palautteiden vastaamiseen ohjaamisesta vastaa ammatillisessa peruskoulutuksessa ryhmänohjaaja / muiden koulutusten osalta koulutuksesta vastaava opettaja. Palautteiden kerääminen ja niiden hyödyntäminen osana koulutuksen kehittämistä on kuvattu tarkemmin toiminta- ja laatujärjestelmässä. Palautteiden kerääminen ja tuloksien sekä kehittämistoimenpiteiden käsittely yhdessä opiskelijoiden kanssa nähdään tärkeänä osana opiskelijoiden oppimisprosessia ja työelämätaitojen kehittymistä. Palautteiden tuloksia hyödynnetään oppilaitoksen kehittämistoiminnassa. Palautteille on määritelty hälytys- ja kiitosrajat, joiden puitteissa johtoryhmä toimii. Kiitosraja; kun ryhmäkohtaisten palautteiden keskiarvo on 4,00 tai yli. Hälytysraja kun yksittäinen vastaus on 3,00 tai alle. Tuloksen ollessa alle hälytysrajan, tekee koulutusalan johtotiimi yhdessä opetushenkilöstön kanssa selvityksen niistä toimista joihin aiotaan ryhtyä. Päättöpalautteiden osalta hyvistä tuloksista maksetaan kollegiaaliselle tiimille rahallinen korvaus, joka on sidottu palautteiden ryhmäkohtaiseen keskiarvoon ja vastausprosenttiin. Itsearviointi ja ulkoinen arviointi Koulutuksen itsearviointia on SAMIssa toteutettu vuodesta 2009 lähtien. Itsearvioinnin keskeisiksi työkäytännöiksi ovat muodostuneet opetus- ja oppimisprosessin auditoinnit ja niiden osana pedagogiset katselmukset sekä toimitilakatselmukset. Opetus- ja oppimisprosessin auditoinnissa opiskelijat, opetushenkilöstö ja oppilaitoksen pedagoginen johto osal- 9 listuvat yhdessä koulutuksen arviointiin ja kehittämiseen. Itsearviointia toteutetaan suunnitelmallisesti, auditoitavat tutkinnot valitaan lukuvuodeksi kerrallaan. Auditointien aikataulu ja sisällöt sekä tulokset on tarkemmin kuvattu toiminta- ja laatujärjestelmässä TOLA. SAMIedussa osallistutaan aktiivisesti myös toiminnan ulkoiseen arviointiin, josta osoituksena mm. opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämät 3 laatupalkintoa (2003, 2007 ja 2011). 1.5 Tiedotuskanavat Ulkoisille asiakkaille SAMIn www-sivut www.samiedu.fi Sosiaalinen media (Facebook, Youtube, Flickr, Linkedln) Opiskelijoille ja henkilökunnalle Opiskelijatietojen hallintajärjestelmänä käytössä on Starsoft multiPrimus –oppilashallintojärjestelmä, Kurre –työjärjestysohjelma sekä Wilma –webliittymä. Opettajat ja opiskelijat (sekä opiskelijoiden huoltajat) käyttävät työskentelyssään Wilmaa. Opiskelijatietojen hallintajärjestelmiä käytetään opetuksen järjestämisen organisointiin ja seurantaan, opiskelijoiden henkilö- ja opiskelutietojen sekä koulunkäyntiä koskevien päätösten ylläpitoon, opettajien tietojen sekä opetustarjonnan hallinnointiin. Moodle 2 -verkko-oppimisympäristö https://moodle2.samiedu.fi/ Office 365 -pilvipalvelu https://login. microsoftonline.com SAMIssa Office 365 -pilvipalvelu on kaikkien opiskelijoiden ja koko henkilöstön käytössä. Pilvipalvelussa on rajattomasti tallennustilaa ja uusimmat Office-sovellusversiot (Word, Exel, PowerPoint) myös kotikoneille ladattaviksi. Tiedostojen jakaminen on helppoa ja tiedostoja voidaan muokata yhtä aikaa muiden kanssa. SAMInet on henkilöstön sisäinen intra, joka toimii organisaation sisäisenä tiedotuskanavana sekä kollegiaalisten tiimien työskentely alustana. https://saminet. samiedu.fi TOLA Toiminta- ja laatujärjestelmässä on kuvattu toimintaa määrittävät tärkeimmät ohjeistukset, prosessikuvaukset ja dokumentit. TOLA on rakennettu IMSohjelmiston alustalle. http://ims.samiedu. fi/ims_tuotanto 10 Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 1.6 Henkilöstön hyvinvointi ja kehittyminen tuksessa hyödynnetään valtakunnallisesti koulutukseen osoitettuja varoja. Erillisrahoitteisten hankkeiden avulla voidaan järjestää lisäkoulutusta eri aihealueista niin opetus- kuin muullekin henkilöstölle. Vuosittain vahvistettavien toiminta- ja taloussuunnitelmien osana vahvistetaan henkilöstön koulutukseen käytettävät voimavarat. Painopisteet vaihtelevat strategisten tavoitteiden mukaisesti. Ammattitaitoinen henkilöstö on oppilaitoksen tärkein voimavara. Työyhteisössä on mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja ammatillisen osaamisen päivittämiseen. Henkilöstön omaehtoista koulutusta tuetaan henkilöstöstrategian mukaisesti esimerkiksi huomioimalla työsuunnitelmissa lähijaksot siten, että koulutuksiin osallistuminen mahdollistuu. Henkilöstön työhyvinvoinnin osana on osaamisen varmistaminen. Työhyvinvointia tuetaan lisäksi mm. liikunta- ja virkistysmäärärahoilla, liikunta- ja kuntosalien käytöllä sekä työterveyshuollolla. Työhyvinvointia kartoitetaan TOB kyselyllä. Henkilöstöstrategiaan on kirjattu osaamisen painopistealueiksi osaamisen kartoitus ja arviointi, innovaatiot ja oppiminen sekä kollegiaalinen työ. Henkilöstöstrategian mukaan henkilöstön osaamista vahvistetaan tekemällä vuosittain osaamiskartoituksia ja työn vaativuuden arviointia. Esimiesten kanssa käytävissä ryhmäkehityskeskusteluissa sekä kollegiaalisen tiimin osaamismatriisien päivityksen yhteydessä, kollegiaalisen tiimin ja henkilön kehittämistarpeet tulevat julki ja kirjatuiksi. Tärkeimmät kehittämiskohteet oppilaitostasolla määritellään osaamiskartoitusten kautta. (Liite 1. Henkilöstön kehittämissuunnitelma) Hyviä palvelu- ja työkäytäntöjä levitetään järjestelmällisesti kaikkien niitä tarvitsevien käyttöön. Osaamisen kehittymistä seurataan henkilöstöraportilla, laatukortilla ja kehityskeskusteluilla. Oppilaitoksessa on yhteisiä kehittämispäiviä, joissa keskitytään yleisiin kehittämiskohteisiin, kuten opetussuunnitelmatyöhön, kehittämishankkeiden kautta luotaviin toimintatapoihin sekä oppimisympäristöjen muutoksiin. Monialaisella oppilaitoksella on lisäksi toimiala- ja koulutusalakohtaisia kehittämistarpeita, jotka tulevat esille toimialakohtaisissa kartoituksissa. Vuosittain vahvistetaan SAMIn henkilöstökoulutustarjonta. Koulutusta järjestetään yhteistyössä OPH:n, ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja muiden täydennyskoulutusta järjestävien oppilaitosten kanssa sekä maakunnallisesti eri oppilaitosten kanssa. Henkilöstökoulu- Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa 11 2. Opetuksen toteuttaminen ja sisällöt listavista ja ajankohtaisista operatiivisista asioista kuten koulupäivien ja jaksojen ajankohdista. 2.1 Yhteistyö ympäröivien yhteisöjen kanssa Henkilöstön lisäkoulutusta ja benchmarkingia järjestetään muiden ammatillisten oppilaitosten kanssa. Ammatillisen peruskoulutuksen osalta opiskelijoiden OPIX-palautejärjestelmä toimii ja kehittyy toisen asteen koulutuksenjärjestäjien verkostossa. SAMIlla ja Mikkelin ammattikorkeakoululla on yhteistyösopimuksia koulutusyhteistyöstä. Avoimen ammattikorkeakoulun opinnot ovat toistaiseksi maksuttomia SAMIn opiskelijoille. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto tekee tiivistä yhteistyötä Savonlinnan seudun perusopetuksen toimijoiden kanssa. Opinto-ohjaajat esittelevät SAMIn koulutustarjontaa opiskelijoiden kanssa vanhempainilloissa. He antavat yksilöllistä opinto-ohjausta perusopetuksen oppilaille ja heidän huoltajilleen. Seudun perusopetuksen oppilaita kutsutaan SAMIin tutustumaan ammatilliseen koulutukseen 8- ja 9-viikoille sekä työelämän tutustumisjaksolle, TET:iin. SAMIssa järjestetään myös Taitaja9-kisa seudun perusopetuksen yhdeksäsluokkalaisille. Nivelvaiheessa eli siirryttäessä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen opinto-ohjaajat, koulukuraattori ja erityisopetuksen koordinaattori tekevät yhteistyötä perusopetuksen oppilaanohjaajien ja erityisopettajien kanssa. Toisen asteen oppilaitokset tekevät yhteistyötä valtakunnallisissa kehittämishankkeissa. Seudullisesti toisen asteen oppilaitosten yhteistoimintaa kutsutaan Mun juttu –toiminnaksi. Itä-Savon koulutuskuntayhtymä ja Savonlinnan kaupunki ovat solmineet yhteistoimintasopimuksen, johon muut toisen asteen oppilaitokset ovat voineet liittyä. Toisen asteen koulutuksen neuvottelukunta (koulutuksen järjestäjät) kokoontuu kaksi kertaa vuodessa sopimaan yhteistyön linjauksista.Oppilaitosten edustajista koostuva Mun juttu - seuturyhmä kokoontuu pari kertaa lukukaudessa neuvottelemaan yhteistyön mahdol- 12 Yhteistyö työelämän kanssa SAMIssa on laadittu kumppanuuksien kehittämissuunnitelma vuodesta 2009, jonka avulla kehitetään systemaattisesti yhteistyötä alueellisten, seudullisten, kansallisten ja kansainvälisten kumppanuuksien kanssa. Kumppanuudet toteuttavat ja kehittävät yksilöllisiä opintopolkuja. Opiskelijan työssäoppimista määritetään kumppanuussopimuksilla. Koulutuksen kehittämistä tehdään tiiviissä yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa, mikä toteutuu erityisesti seutufoorumin, ammatillisten neuvottelukuntien, ammattiosaamisen näyttöjen toimikunnan ja tutkintotoimikuntien kautta. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää toteuttamalla voidaan tuottaa palvelutuotteita, jotka liittyvät yksilön tai yrityksen / työorganisaation osaamisen kehittämiseen ja osaamisvajeiden arviointiin. Työelämässä tapahtuvat muutokset, kuten osaamisvaatimusten kasvaminen, työtehtävien ja tehtäväsisältöjen vaihtuvuuden lisääntyminen, toimenkuvien muuttuminen sekä innovaatiotoiminnan merkityksen kasvu asettavat kasvavia haasteita ammatillisten koulutuspalveluiden laadulle ja tarjonnalle. Koulutustarpeen ennakointi, monipuolinen koulutustarjonta, tiivis yhteistyö työelämän kanssa, opettajien työelämäjaksot sekä työelämälähtöiset opetus- ja järjestämissuunnitelmat vastaavat näihin haasteisiin. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 2.2 Työturvallisuus 2.3 Oppimisympäristöt Opettajat perehdyttävät opiskelijat opintojen alussa yleisiin oppilaitosympäristön turvallisuustekijöihin. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi poistumistiet oppilaitoksen tiloista ja poistumisteiden merkinnät, toiminta poikkeustilanteissa sekä turvallisuusjärjestelyt kuten esimerkiksi ensiapu- ja palontorjuntavalmiuden ylläpito. Nämä asiat käyvät yksityiskohtaisemmin ilmi kunkin koulutusyksikön Pelastus- ja turvallisuussuunnitelmasta. SAMIssa oppimisympäristöillä tarkoitetaan fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ympäristöjä, jotka sijaitsevat niin SAMIssa, verkko-oppimisympäristöissä tai työssäoppimispaikoilla. Oppimisympäristöjen tulee tukea ja edistää opiskelijan kasvua, oppimista ja terveyttä. Moniin tutkintoihin sisältyy työturvallisuuskorttikoulutus, joka antaa perustiedot ja – taidot työturvallisuusasioihin. Ammatillisten opintojen yhteydessä opiskellaan työturvallisuuteen liittyvät alakohtaiset erityiskysymykset sekä alan työturvallisuusasioita koskevat säädökset. Useimmilla aloilla on tarjolla työturvallisuusasioiden opetukseen soveltuvia oppaita ja muuta opetusmateriaalia. Työpaikoilla työtehtävien yhteydessä tapahtuvan opiskelun (työssäoppiminen) osalta työturvallisuudesta vastaa työpaikan työnantaja. Myös koulutuksen järjestäjälle ja opiskelijalle on määritelty vastuita turvallisen työskentely-ympäristön toteutumisesta. Työturvallisuusvastuun jakautumisesta, työturvallisuutta koskevista säädöksistä ja niiden keskeisimmistä sisällöistä on koottu yhteisen osan liitteeseen 2. (Liite 2. työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa.) Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa Fyysinen oppimisympäristö sisältää tilat, laitteet, koneet ja turvallisuusmääräykset sekä teknisen oppimisympäristön työtavat ja menetelmät. Fyysisissä oppimisympäristöt ovat muuttumassa yhä enemmissä määrin avoimiin oppimisympäristöihin luokkahuoneista sekä kiinteistä seinistä muunneltaviin ja joustaviin rakenteisiin. Näemme tärkeäksi sen, että oppiminen tapahtuu aidoissa työympäristöissä ja työtilanteissa, jossa keskeistä on ammattitaidon hankkiminen. Psyykkiseen oppimisympäristöön liittyvät opiskelijan emotionaaliset ja kognitiiviset tekijät. Tällöin huomioidaan opiskelijan elämäntilanne, kypsyys ja yksilöllisen ohjauksen tarve. Opiskelija on vuorovaikutuksessa opettajien, opiskelutovereiden ja muiden tahojen kanssa. Vuorovaikutus on osa psyykkistä oppimisympäristöä. Kriisisuunnitelma ohjaa henkilökuntaa toimimaan yhtenäisesti ja tasa-arvoisesti hankalissa tilanteissa. (Liite 3 Hyvinvointisuunnitelmat; järjestyssäännöt ja asuntolan säännöt, kriisisuunnitelma, päihdestrategiat) Sosiaalinen oppimisympäristö sisältää opettajien ja opiskelijoiden väliset suhteet, tiimikulttuurin, työntekijöiden välisen keskustelukulttuurin, didaktisen oppimisympäristön arviointi- ja ohjaustilanteineen, opetussuunnitelman sekä oppimistehtävät. 13 2.4 Tasa-arvosuunnitelma Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys on huomioitu Savonlinnan ammatti-ja aikuisopistossa luomalla jokaiselle opiskelijalle sukupuolesta, asuinpaikasta, iästä, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta tasa-arvoiset opiskelumahdollisuudet. Opiskelijavalinnat tehdään valtakunnallisen yhteishaun määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Koulutus toteutetaan yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten, lukioiden ja työelämän kanssa. Opetuksessa käytetään monipuolisia opetusmenetelmiä ja opiskelutapoja, joiden avulla edistetään opiskelijoiden yksilöllisten oppimistavoitteiden saavuttamista ja valinnan mahdollisuuksia. Eri tutkinnoissa mahdollistetaan sukupuolesta riippumatta opiskelijalle tasa-arvoiset mahdollisuudet edetä yksilöllisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. SAMIn erilaiset oppimisympäristöt mahdollistavat tasapuolisesti opiskelijoiden monipuolisen ammatillisen osaamisen sekä työelämään ja jatko-opintoihin sijoittumisen. Kaikkien opiskelijoiden arvioinnissa, osaamisen tunnustamisessa sekä ammattiosaamisen näytöissä noudatetaan tässä opetussuunnitelman yhteisessä osassa olevia yhtenäisiä ohjeita. Seksuaalisen häirinnän ja sukupuolen perusteella tapahtuvan häirinnän ehkäisemiseen on toimenpideohjeet SAMIn kriisisuunnitelmassa. Tasa-arvosuunnitelma on osa opetussuunnitelmaa, ja sitä tarkennetaan vähintään kolmen vuoden välein. Oppilaitoksen sisäisessä opinto-ohjauksessa opiskelijoita kannustetaan ennakkoluulottomiin valintoihin opinnoissa. Opinto-ohjausta antavilla henkilöillä on oikeus tasa-arvokysymyksiä käsittelevään koulutukseen. Oppilaitoksen valintakokeiden laatijoina ja tarkastajina tulee olla mahdollisuuksien mukaan sekä naisia että miehiä. Opiskelijavalinnoista vastaavien tulee huolehtia siitä, että valintakoekysymykset tai valintakriteerit eivät suosi tai syrji kumpaakaan 14 sukupuolta. Tehtävien ja testien laatijan varmistaa, että eri kulttuuritaustaisilla hakijoilla on yhdenvertaiset suoriutumisedellytykset. Opetussuunnitelmia kehitettäessä sekä oppikirjoja ja muuta oppimateriaalia valittaessa on otettava huomioon niin usein kuin mahdollista molempien sukupuolten näkökulmat. Koulutuksen järjestäjä on vastuussa siitä, ettei opetuksessa käytetä opetussuunnitelman perusteiden, lakien, asetusten tai muiden säännösten vastaisia oppimateriaaleja tai opetustapoja. Tasa-arvon edistämistä opetustilanteissa sekä opetushenkilöstön kykyä tunnistaa ja korjata omaa syrjivää käyttäytymistään tulee kehittää. Tasa-arvo-ongelmiin voidaan puuttua myös työnohjauksella ja henkilöstökoulutuksella. Toimenpiteet: • Opiskelijavalinnoista vastaavat henkilöt huolehtivat siitä, että mahdollisille hakijoille annettava informaatio suunnataan tasapuolisesti molemmille sukupuolille ja että siinä kannustetaan hakeutumaan aloille, joilla oma sukupuoli on vähemmistönä. • Valintakoekysymykset tai valintakriteerit eivät saa suosia eivätkä syrjiä kumpaakaan sukupuolta, ja niissä on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon eri sukupuolten näkökulma. Tehtävien ja testien laatijan varmistaa, että eri kulttuuritaustaisilla hakijoilla on yhdenvertaiset suoriutumisedellytykset. • Opinto-ohjauksen kanssa työskenteleville henkilöille järjestetään koulutusta ja annetaan tietoa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen mahdollisuuksista. • Opiskelijoiden oikeusturvaksi luodaan selkeä ohjeisto suosimis- ja syrjintätapauksia varten. Ohjeistosta ilmenee, millä keinoin syrjintään voi puuttua ja kenen puoleen opiskelija voi kääntyä. • Yksikköjen esimiehet huolehtivat, että opiskelijoille tarkoitettua menettelytapaohjetta häirintätapauksien varalta on yksiköissä saatavilla. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa 15 2.5 Elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä niiden arviointikriteereihin. Avaintaitojen tavoitteena on tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, työelämäntilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden uusissa haasteissa. Avaintaidoilla on suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa tuetaan opiskelijan elinikäistä oppimista erityisesti opiskelijan tai tutkinnon suorittajan yksilöllisessä opiskelusuunnitelmassa kuvatuilla ratkaisuilla. Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa oppimisympäristöjen pedagogiikassa tavoitellaan vuorovaikutteista ja yhteistyötä tukevaa toimintakulttuuria, jossa toteutuu opiskelijoiden oman oppimisen arviointi ja mahdollistetaan opiskelijan oppimisprosessin tukeminen eri menetelmin. Vuorovaikutus ja yhteistyö Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa opiskelijalla on mahdollisuus osallistua oppilaskunta- ja tutortoimintaan sekä kansainväliseen toimintaan. Oppilaitoksessa oppiminen perustuu sosiokonstruktivistiseen oppimiskäsitykseen, jossa painottuu vuorovaikutteinen yhteistyö sekä opiskelijoiden ja opettajien välinen kannustava ja positiivinen oppimisilmapiiri. Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa opiskelijan tai tutkinnon suorittajan yksilöllistä valinnan mahdollisuutta korostetaan. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto on päihteetön ja savuton oppilaitos, joka tukee terveellisiä elämäntapoja. Turvallisuuden ja terveyden edistäminen on huomioitu oppilaitoksen järjestyssäännöissä ja toimialojen työturvallisuusohjeissa. Opiskelijan on mahdollisuus valita kilpaurheilua tukeva yksilöllinen opintopolku. Aloitekyky ja yrittäjyys Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa opiskelijoiden osallisuuteen panostetaan opiskelijakuntatoiminnan kautta. Opiskelijakuntatoiminnan ohjaukseen nimetään oppilaitoksesta vuosittain vastuuhenkilö. Oppilaitoksen johtoryhmä/johto kuulee säännöllisesti opiskelijakuntaa. Tutoropiskelijoiden toimintaan panostetaan. Aloitekykyä ja yrittäjyyttä tuetaan mahdollistamalla opiskelijalle yksilölliset valinnat ja mm. painottamalla yrittäjyyttä tukevia valintoja osana opintoja. Kestävä kehitys Kestävä kehitys on määritelty valtakunnallisissa tutkinnon perusteissa. SAMIssa kestävän kehityksen tavoitteet ja sisällöt 16 Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto on integroitu eri alojen opetussuunnitelmiin. Henkilöstö huomioi omassa toiminnassaan kestävän kehityksen olemalla esimerkkinä SAMIn opiskelijoille. SAMIn henkilöstö ja opiskelijat toimivat kestävien arvojen mukaisesti ja se näkyy arjen käytännöissä. Oppimisympäristöissä hyödynnetään ammattialan kestävän kehityksen työkäytäntöjä ja teknologisia ratkaisuja. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja huomioi toiminnassaan kestävän kehityksen ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset sekä kulttuuriset periaatteet. Lisäksi hän noudattaa alan työtehtävissä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa kestävä kehitys on integroitu osaksi laadunhallintaa ja sen edistämisestä on päätetty Ammattiopistostrategiassa 2013 - 2016. Oppilaitoksella on kestävän kehityksen ohjausryhmä, jossa on edustus SAMIn eri henkilöstöryhmistä sekä opiskelijakunnasta. Ohjausryhmä määrittää ammattiopistostragialinjausten sekä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiön kestävän kehityksen sertifioinnin kriteerien pohjalta kestävän kehityksen vuosittaiset ohjelmat. Estetiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa esteettisyyttä tuetaan kannustamalla kulttuurikilpailuihin osallistumisessa sekä huomioidaan esteettisyys koulu- ja oppimisympäristön pedagogisessa suunnittelussa. Viestintä ja mediaosaaminen Opiskelijoiden valmiuksia kehitetään siten, että he kykenevät opiskelemaan verkko-oppimisympäristössä, käyttämään Wilmaa ja osaavat käyttää perustyövälineohjelmia sekä laitteita. Tavoitteena on, Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa että opiskelija osaa valmistuttuaan toimia oman alan työtehtävissä ja käyttää omalla alalla oleellisia ohjelmistoja, sovelluksia ja laitteita. (Liite 4. TVT-toimintasuunnitelma) Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja - ongelmien ratkaisemisessa ja hän soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osalta keskeiset tavoitteet ja kehittymissuunnitelma on linjattu oppilaitoksen TVT-toimintasuunnitelmassa 20142016. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto toimii TVT:n kehittämisyhteistyössä muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa ja Itä-Suomen yliopiston koulutusja kehittämiskeskus Aducaten kanssa. Pääasiallinen yhteistyömuoto on erilaiset pedagogiset kehittämishankkeet. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa edellyttää uutta ajattelua pedagogisissa toimintatavoissa. Johdon, tietohallinnon ja osaaminen on avainasemassa. Verkossa tapahtuva tiedon hakeminen ja jakaminen sekä medialukutaito ovat painopistealueita kaikilla ammattialoilla. Oppijoilta edellytetään kykyä reflektoida omaa oppimistaan ja osaamistaan niin suullisesti, kirjallisesti kuin TVT-apuvälineitä käyttäen. Opiskelijoille taataan opintojen aikana riittävät valmiudet ajanmukaisten ja oppilaitokseen hankittujen laitteiden, ohjelmistojen ja ympäristöjen oppimiseen. Olennaista on opiskelijan kyky hyödyntää tekniikkaa oppimista tukevalla tavalla. (Liite 4. TVT-toimintasuunnitelma) 17 Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa kannustamme opiskelijoita ja henkilökuntaa kehittämään kansainvälisyystaitoja. Pidämme yllä kansainvälisiä kontakteja eurooppalaisten ja venäläisten oppilaitosten kanssa. Näiden kontaktien ja hankerahoituksen avulla voimme tarjota opiskelijoille mahdollisuuksia lähteä työssäoppimaan ulkomaille tai kehittää kansainvälisyystaitoja SAMIn omissa työpajoissa Savonlinnaan tulleiden vaihto-opiskelijoiden kanssa. Opiskelijan on mahdollista työssäoppimisen lisäksi suorittaa osia opinnoista kansainvälisessä vaihdossa ja osallistua kansainvälisiin ammattitaitokilpailuihin. Tarkemmin kansainvälinen toiminta on kuvattu oppilaitoksen kansainvälisyys toimintasuunnitelmassa. Maahanmuuttajaopetus ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden integrointi ryhmiin kannustaa opiskelijoita kohtaamaan eri kulttuureista tulevia. Opiskelijan esteettisyyttä tuetaan kannustamalla opiskelijoita kulttuurikilpailuihin osallistumisessa sekä huomioidaan esteettisyys koulu- ja oppimisympäristön suunnittelussa. 3. Tutkinnon suorittaminen ammatillisena peruskoulutuksena Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettu ammatillinen perustutkinto sisältää ammatillisia tutkinnon osia, yhteisiä tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia. Tutkintoon tai siihen sisältyvään osaamisalaan sisältyy vähintään yksi pakollinen ammatillinen tutkinnon osa ja vähintään yksi valinnainen ammatillinen tutkinnon osa. Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä, opiskelija voi yksilöllisesti valita tutkinnon osia siten, että tutkinnon laajuus ylittää 180 osaamispistettä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa vuoden aikana keskimäärin saavutettu osaaminen vastaa 60 osaamispistettä ja koulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon sen laajuutta vastaavassa ajassa (3 vuotta). Tutkinnon osien osaamispisteet määräytyvät osaamisen kattavuuden, vaikeusasteen ja merkittävyyden mukaan suhteessa koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin. Ammatillisen peruskoulutukseen hakeutuminen, koulutuksen suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi sekä eri toimijoiden vastuut on kuvattu toiminta- ja laatujärjestelmässä TOLA. Opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan toteutetaan opetus, ohjaus ja arviointi tarvittavine tukitoimineen. Opiskelijalle mahdollistetaan joustavat tavat suorittaa koko tutkinto tai suorittaa osatutkinto ja palata koulutukseen myöhemmin. Opetusmenetelmät valitaan oppimistavoitteiden ja opiskelijoiden oppimisvalmiuksien kannalta tarkoituksenmukaisesti. Opettaja vastaa myös opiskelijan itsenäisten opintopolkujen etenemisestä siten, että opiskelutehtävät suunnitellaan, opiskelijoiden työskentelyä ohjataan ja tavoittei- 18 Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto den saavuttamista arvioidaan suhteessa tavoiteltavaan osaamiseen. Monipuoliset opiskelumenetelmät sekä työssäoppiminen ja työelämäyhteistyön kehittäminen (mm. ammatilliset neuvottelukunnat ja projektit työelämän kanssa) ovat kiinteä osa oppimisprosessia. Ammatillinen osaaminen nähdään teorian ja käytännön taitojen integroituneena kokonaisuutena, joka näkyy sujuvana toimintana, käytännön taitoina ja kykynä ratkaista ongelmia työtilanteissa. Opetuksen toteuttamisessa painotetaan työpaikalla tapahtuvaa oppimisen lisäämistä kaikissa tutkinnoissa. Koulutus voidaan toteuttaa lähi-, verkko- ja monimuoto-opetuksena, oppisopimuskoulutuksena tai muutoin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Koulutuksessa pyritään tavoitteellisesti opintokokonaisuuksien hallintaan. Opinnot toteutetaan 6-jaksojärjestelmässä. Näin opiskelijalle järjestyy mahdollisuus laajentaa ja monipuolistaa opintojaan valinnaisuuksien avulla yli tutkinto- ja oppilaitosrajojen. 3.1 Opetussuunnitelmat ammatillisessa peruskoulutuksessa Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa koulutuksen järjestäjäkohtaiset opetussuunnitelmat laaditaan tutkinnoittain. Opetussuunnitelman yhteinen osa on pohjana kaikille laadittaville koulutuksen järjestäjäkohtaisille opetussuunnitelmille. SAMI-tasoisesti opetussuunnitelmatyöstä vastaa apulaisrehtori, jokainen kollegiaalinen tiimi vastaa oman alansa tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien laatimisesta, päivittämisestä ja kehittämisestä. Alakohtaiset ammatilliset neuvottelukunnat osallistuvat aktiivisesti opetussuunnitelmatyöhön ja tuovat esiin alueelliset ja paikalliset tarpeet. Opetussuunnitelmat tarkistetaan vuosittain keväällä. Kuntayhtymän johtaja/ rehtori hyväksyy opetussuunnitelmat. Ammattiosaamisen näyttösuunnitelmat Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa hyväksyy ammattiosaamisen näyttöjen toimikunta. Lisätietoa: Opetussuunnitelmatyön prosessi on kuvattu toiminta- ja laatujärjestelmässä TOLA. 3.2 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma; opiskelijan yksilöllinen ja joustava opintopolku Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatii ja päivittää ryhmänohjaaja ja tarvittaessa opinto-ohjaaja yhdessä opiskelijan kanssa. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa määritellään opiskelijakohtaisesti osaamisen tavoitteet, oppimismenetelmät, tutkinnon osien suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä osaamisen arviointi. Siihen merkitään opiskelijakohtaisesti osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, opiskelun etenemismahdollisuus osaamisen tunnustamisen jälkeen, opiskelijan valinnaiset tutkinnon osat sekä työssäoppiminen, työssäoppimispaikat ja -ajat. Opiskelijalla on mahdollisuus rakentaa henkilökohtainen opintopolku, joka tukee opiskelijan työllistymistä, jatko-opintoja sekä henkistä kasvua ja motivaatiota. Oppimisen arviointi dokumentoidaan myös henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa tulee huomioida myös opiskeluvalmiuksien erilaisuus. (Liite 5. henkilökohtaistaminen) Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma kirjataan Wilmaan ja sitä tulee päivittää koko opintojen ajan. Tarkemmin henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laadintaperiaatteet ja eri toimijoiden vastuut on kuvattu osana ammatillisen peruskoulutuksen toteutus prosessia, toiminta- ja laatujärjestelmässä TOLA. 19 Opettaja Ennen Aikana Jälkeen -opiskelijakohtaisten tavoitteiden laatiminen -yhteyden pitäminen opiskelijaan sähköinen päiväkirja: wilma/ blogi -oppimisen/osaamisen arviointi ja dokumentointi -työssäoppimispaikan kartoitus ja opiskelijoiden ohjaus työssäoppimispaikan valinnassa -opiskelijan ja työpaikkaohjaajan perehdytys -ohjaa ja tukee opiskelijaa ja työpaikkaohjaajaa -tarvittaessa oppimistavoitteiden täsmennys -OPIX top-palaute työssäoppimisen jälkeen. Tiedottaminen sekä vastaamaan ohjaaminen opiskelijat / top-ohjaajat -sopimukset Opiskelija -perehtyminen työssäoppimisen tavoitteisiin ja suunnitelman tekeminen -sopivan työssäoppimispaikan etsiminen ja siihen tutustuminen -vastuu omasta oppimisesta -työskentelee tavoitteiden mukaisissa työtehtävissä -noudattaa työssäoppimispaikan sääntöjä -itsearvioi omaa oppimistaan suhteessa tavoitteisiin - OPIX top-palaute. Topin jälkeen opiskelija antaa palautetta Wilmassa -itsearvioi päivittäin omaa oppimistaan suhteessa tavoitteisiin --> oppimispäiväkirja Työpaikkaohjaaja - perehtyy opiskelijan oppimistavoitteisiin -muun henkilökunnan tiedottaminen työssäoppimisjaksosta -oman ohjausosaamisen päivittäminen -Valmistelee oppimistavoitteiden mukaiset työtehtävät, työvuorot -perehdyttää opiskelijan työpaikkaan ja sääntöihin -luo opiskelijalle mahdollisuudet työskentelyyn tavoitteiden mukaisissa työtehtävissä -arvioi opiskelijan oppimista/osaamista -OPIX top-palaute / SAMIn top-ohjaajat blogin tai SAMIedun nettisivujen kautta -antaa opiskelijalle ohjausta ja palautetta KUVIO 2 Työssäoppimisen ohjausprosessi ja eri osapuolien vastuut 20 Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 3.3 Työssäoppiminen Työssäoppiminen on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä muutoin kuin oppisopimuskoulutuksena toteutettavaa tavoitteellista ja ohjattua koulutusta. Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan perustutkinnon tulee sisältää osaamisen hankkimista työssäoppimisen kautta vähintään 30 osp. Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua alan työpaikalla. Työpaikalla on kiinnitettävä erityistä huomiota ohjaukseen ja valvontaan sekä palautteen antamiseen. Työssäoppiminen suunnitellaan yhdessä paikallisten työelämän edustajien kanssa, ja siinä otetaan huomioon alueelliset ja paikalliset työelämän tarpeet ja mahdollisuudet sekä opiskeltava ala ja itsensä työllistämisen mahdollisuudet. Työssäoppimisen laajuus, sisältö ja ajankohta määritellään opiskelijan yksilöllisten tavoitteiden sekä mahdollisuuksien mukaisesti hänen henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Opiskelija voi suorittaa työssäoppimisen myös ulkomailla. näytöstä työelämässä tekee ohjaava opettaja jokaisesta työssäoppimisesta ja se tallennetaan Wilmaan ennen työssäoppimisjakson alkua. Sopimuksessa määritellään: • Sopimuksessa sovitaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta opintojen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä sekä arvioinnista. • Määritetään työssäoppimisen kesto, opiskelijan työpaikkaohjaaja sekä työturvallisuutta määrittävät tekijät. • Työssäoppimisen aikana opiskelijalla on oikeus opintotukeen, kouluruokailuun sekä koulumatkatukeen. Työssäoppiminen voi olla myös palkallista. Tällöin opiskelijan on selvitettävä sen vaikutus opintotukeen. • Opiskelijakohtaisen sopimuksen allekirjoittaa opettaja, työpaikkaohjaaja sekä opiskelija. • Sopimusta tehdään kolme kappaletta yksi kullekin osapuolelle. 1.Yhteistyösopimus (puitesopimus) Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus perustuu Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston ja työpaikan väliseen kirjalliseen yhteistyösopimukseen (puitesopimus), jonka hyväksyy koulutuspäällikkö tai tutkintokoordinaattori siten kun koulutusalalla on sovittu. Sopimuksen laatiminen edellyttää, että työpaikalla on käytettävissä tutkinnon perusteiden kannalta riittävästi tuotantoja palvelutoimintaa, tarpeelliset työvälineet sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, josta voidaan nimetä opiskelijan vastuullinen työpaikkaohjaaja. 2. Opiskelijakohtainen sopimus Opiskelijakohtaisen sopimuksen työssäoppimisesta ja/tai ammattiosaamisen Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa 21 3.4 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen menettelytavat toteutuvat opiskelijoiden henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien yhteydessä. Osaamisen tunnistamiseksi käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat opiskelija ja opettaja / opettajat. Opetussuunnitelma perusteisissa perustutkinnoissa osaamisen tunnustamisella tulee välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Mikäli osaamisen tunnistamisessa tutkinnon osalle asetetut tavoitteet tai osa tavoitteista todetaan saavutetuiksi, osaaminen tunnustetaan. Osaamisen tunnustaminen kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Osaamisen tunnustamisella korvataan tai luetaan hyväksi suoritettavaan tutkintoon kuuluvia opintoja. Osaamista voidaan hankkia monin eri tavoin ja eri aikoina. Oppimista tapahtuu virallisessa koulutuksessa oppilaitoksessa, mutta myös työelämässä, perheen piirissä, harrastusten parissa sekä tiedonvälityksen kautta ja niitä käyttämällä tapahtuvana ns. arki- oppimisena (Toiminta- ja laatujärjestelmä TOLA, OPH arvioinnin opas 2015,16). Suoritetuilla toisen ammatillisen perustutkinnon opinnoilla ja lukio-opinnoilla korvataan tavoitteiltaan ja sisällöltään vastaavat yhteiset tutkinnon osat, vapaasti valittavat tutkinnon osat ja ammatillisiin opintoihin sisältyvät muut valinnaiset tutkinnon osat. Osaamisen tunnustamisesta vastaa kyseisten opintojen opettaja/ opettajat. Opinto-ohjaajat tiedottavat opiskelijoille OPO-infossa opintojen alussa osaamisen tunnustamisen mahdollisuudesta ja käytänteistä SAMIssa. Opintoohjaaja tunnistaa ja tunnustaa tutkinnon perusteiden mukaisesti yhteiset tutkinnon osat, vapaasti valittavat tutkinnon osat sekä kokonaiset ammatilliset tutkinnon osat. Muutoin ammatin opettaja tunnistaa ja tunnustaa ammatilliset opinnot. Tutkintotodistuksen arvosanan saamiseksi on osaaminen osoitettava tutkinnon osista, joista ei ole arvosanaa ja muutoin hankitusta koko tutkinnon osan kattavasta osaamisesta. Ammatillisten tutkinnon osien arvioinnissa hyödynnetään ammattiosaamisen näyttöjä. Osaamisen tunnustamisella korvattujen tai hyväksi luettujen tutkinnon osien arvosanoja voi korottaa koulutuksen aikana. Korotukset koulutuksen päätyttyä tehdään yksityisopiskelijana. Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia ja sitä koskevat samat säädökset kuin muutakin opiskelijan arviointia. Osaamisen tunnustamisella korvatut tutkinnon osat merkitään tutkintotodistukseen. Aikaisemmin hankitulle osaamiselle ei voida asettaa mitään yleistä aikarajaa, jota ennen hankittua osaamista ei voitaisi tunnustaa, mutta osaamisen ajantasaisuus voidaan tarkistaa. Tarvittaessa opiskelijan on osoitettava osaamisensa vastaavuus suoritettavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja tavoitteisiin. 22 Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 3.5 Opiskelijan arviointi ammatillisessa perustutkinnossa Laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 787/2014, 24 a §.) on opiskelijan arviointi määritelty siten, että opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin, annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta sekä varmistetaan tutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen. Opiskelijoiden oppimista ja osaamista tulee arvioida monipuolisesti ja riittävän usein koulutuksen aikana. Arvosanat tutkintotodistukseen, joka sisältää päättö- ja näyttötodistuksen, annetaan kaikista tutkinnon perusteiden mukaisista tutkinnon osista. Näyttötodistukseen arvosana tulee ammattiosaamisen näytöstä. Päättötodistuksen arvosana määräytyy ammattiosaamisen näytön ja mahdollisen muun osaamisen arvioinnin pohjalta. Tutkinnon osan arvosana päätetään osaamisen arvioinnin perusteella. Vapaasti valittavat tutkinnon osat voidaan arvioida ilman arvosanaa. Vapaasti valittavista tutkinnon osista merkitään tutkinnon osat, niiden nimet ja laajuudet sekä arvosana asteikolla 1–3 silloin, kun vapaasti valittavat tutkinnon osat ovat ammatillisia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja. Muissa vapaasti valittavissa tutkinnon osissa voidaan osaaminen arvioida arvosanalla hyväksytty (A 811/1998, muutos 329/2015) 10 §:n perusteella. Tämä koskee myös muualla suoritettuja vapaasti valittavia tutkinnon osia, joista arvosanaa ei aina ole saatavissa. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa 3.5.1 Oppimisen arviointi Laissa ammatillisesta peruskoulutuksesta on säädetty oppimisen arviointi (L 630/1998, 787/2014, 24 b §). Sen mukaan oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta. Opetuksesta vastaavan opettajan ja opettajien, työssäoppimisen aikana työpaikkaohjaajan, tehtävänä on arvioida opiskelijan oppimista. Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava koko tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksista / osaamistavoitteista, osatakseen tehdä sen työn, joka tutkinnon osaan sisältyy. Ensisijaisesti oppimisen arviointi on oppimisen etenemisen seuraamista ja opiskelijan osaamisen kehittymistä ja palautteen antamista lähinnä suullisesti. Oppimisen etenemistä seurataan tukemalla, motivoimalla ja ohjaamalla opiskelijaa tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten / osaamistavoitteiden saavuttamisessa ja opiskelijan itsearviointitaitojen kehittymisessä. Numeerista arviointia ei oppimisen arvioinnissa tarvita. Palautteella tuetaan ja ohjataan opiskelijaa mahdollisimman hyviin suorituksiin tuomalla esille opiskelijan vahvuudet. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen ja oppimisen tukemiseen parempiin oppimistuloksiin pääsemiseksi. Opettaja seuraa oppimisen etenemistä ja varmistaa, että opiskelijat ovat oppineet asiat ainakin tyydyttävällä tasolla, ennen kuin osoittavat osaamisensa. Oppimisen arviointi dokumentoidaan HOPSiin Wilma-alustalle. Oppimisen arvioinnissa käytetään merkintää S=suoritettu tai SK=suoritus kesken. 23 3.5.2 Osaamisen arviointi Opiskelija osaamisen arviointi määritellään laissa ammatillisesta koulutuksesta. ( L 630/1998. 787/2014, 25 §) Ammatillisissa tutkinnon osissa työelämän edellyttämä osaaminen ilmaistaan ammattitaitovaatimuksina ja arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä sekä tarvittaessa muulla osaamisen arvioinnilla. Osaamisen arvioinnissa opiskelijan osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määrättyyn osaamiseen. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa on suunnitelma opiskelijan osaamisen arvioinnista, ja siinä kuvataan osaamisen arvioinnin toteuttaminen ja osaamisen arviointimenetelmät tutkinnon osittain. Koulutuksen järjestäjän laatimassa ammattiosaamisen näyttösuunnitelmassa kuvataan näytön kesto ja suorittaminen. Ammattiosaamisen näytössä arvioija arvioi opiskelijan osaamista seuraamalla ja havainnoimalla hänen työntekoaan ja samanaikaisesti opiskelija suorittaa itsearviointia. Arvioija tallentaa havaintonsa arviointilomakkeelle. arvioinnin kohteittain. Näytön jälkeen käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken arviointikeskustelu. Arviointikeskustelun tavoitteena on päästä yhteisymmärrykseen opiskelijan osaamisesta suhteessa ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin. Arvioinnin perustelut kirjataan Wilmaan arviointilomakkeelle. Tutkinnon osan arvosana päätetään osaamisen arvioinnin perusteella. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen. Opiskelijan osaamista katsotaan kokonaisuutena, ja arvioidaan mikä tutkinnon osan osaamisesta on olennaista perustutkinnon perusteiden pohjalta. Opiskelijalle annetaan tutkintotodistukseen tulevat arvosanat osaamisen arvioin- 24 nin perusteella siten, että näyttötodistukseen tulee arvosana ammattiosaamisen näytöistä. Päättötodistuksen arvosana määräytyy ammattiosaamisen näytön ja mahdollisen muun osaamisen arvioinnin pohjalta arvioinnin toteuttamissuunnitelman mukaisesti. Yhteisistä tutkinnon osista annetaan jokaisesta neljästä tutkinnon osasta arvosana tutkintotodistukseen. Tutkinnon osan arvosana annetaan sen sisältämien osa-alueiden arvosanojen pohjalta. Arvosanasta päättävät ne opettajat, jotka ovat antaneet osa-alueiden arvosanat. Ammattiosaamisen näyttö eli opiskelijan osaaminen arvioidaan arvosanoilla: kiitettävä 3, hyvä 2 ja tyydyttävä 1. Arvosana on kirjattava Wilmaan kahden viikon kuluessa arvosanan antamisesta. Ammattiosaamisen näytöistä kirjataan muiden tietojen lisäksi sekä opiskelijan, opettajan että työpaikkaohjaajan antamat arvosanat arvioinnin kohteittain sekä lopullinen ammattiosaamisen näytön arvosana. Osaamisen arvioinnin perusteena oleva aineisto on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan arvosanan antamisesta (A 811 / 1998, 799/2014, 11 a § ). Maahanmuuttajaopiskelijoiden ja muiden eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden osaaminen tulee arvioida samalla tavalla kuin muidenkin opiskelijoiden. Osaaminen tulee arvioida sellaisilla menetelmillä, että kielitaidon mahdollisesta puutteellisuuden huolimatta osaaminen voidaan arvioida. Opiskelijalla, jonka äidinkieli on muu kuin oppilaitoksen opetuskieli, on oltava ennen ammattiosaamisen näyttöä sellainen kielitaito, että hän ymmärtää ammattiosaamisen näyttönä tehtävään työhön liittyvät ohjeet ja määräykset. Tuen tarve on tunnistettava ja sen perusteella suunniteltava tukitoimet yhdessä oppilaitoksen, työelämän edustajan ja opiskelijan kanssa. Ammattiosaamisen näytön arvioijat ja toteutukseen osallistuvat tulee tarvittaessa valmentaa siihen, miten kulttuuriset Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Arvioinnin oikaisu Opiskelijalla on oikeus tietää, miten hänen osaamisensa on arvioitu. ( 630 / 1998, 787 / 2014, 25 c §) Mikäli hän on tyytymätön arviointiin, hän keskustelee ensin arvioinnin suorittaneen opettajan kanssa 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada tietoonsa arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen. Mikäli opiskelija tämän keskustelun jälkeen on yhä tyytymätön arviointiin, hän voi tehdä oikaisupyynnön kirjallisesti apulaisrehtorille. Apulaisrehtori kirjaa saamansa oikaisupyynnön ja käsittelee sen asianmukaisesti. Apulaisrehtori voi päättää, että arviointi on tehty tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten ja tavoitteiden mukaisesti tai päätyä määräämään uuden arvioinnin. tekijät vaikuttavat yksilöiden väliseen viestintään. Lisäksi ammattiosaamisen näytön toteutukseen osallistuvat ja arvioijat tulee valmentaa selkeän kielen käyttöön ohjeita annettaessa. Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut hyväksytysti tutkintoon kuuluvia opintoja eikä ammattiosaamisen näyttöjä tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, järjestetään mahdollisuus uusintaan tai arvosanan korottamiseen (L 630 / 1998, 787 / 2014, 25 d § ). Ammatillisten opintojen uusinnasta sovitaan erikseen ammatinopettajan kanssa. Ammattiosaamisen näytön uusiminen suoritetaan siten, kuin asianomaisen tutkinnon näyttösuunnitelmissa on määritelty. SAMIssa arvosanan korottamisessa noudatetaan menettelyä, jossa opiskelija vahvistaa osaamistaan, esim. suorittamalla lisäopintoja, tekemällä lisätehtäviä tai työssäoppimalla. Jos opiskelija on tyytymätön apulaisrehtorin tekemään päätökseen, hän voi tehdä kirjallisen oikaisupyynnön koulutuksen järjestäjän nimeämälle toimielimelle TUTKINNON OSA 1. Oppimisen arviointi 2. Ammattiosaamisen näyttö AON1 3. Muu osaamisen arviointi AON2 (esim. kielikoe) TUTKINTOTODISTUS Opintorekisteriin S-merkintä NÄYTTÖTODISTUS PÄÄTTÖTODISTUS KUVIO 3 Tutkintotodistus ja arviointi Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa 25 26 Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut ensimmäisen oikaisupyynnön päätöksen. Ammattiosaamisen näyttöjen toimikunta voi velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin, jos arviointipäätös on ilmeisen virheellinen. Ammattiosaamisen näyttöjen toimikunnan tekemästä oikaisun käsittelystä on ohjeistettu tarkemmin ammattiosaamisen näyttöjen toimikunnan toimintasäännössä. Ammattiosaamisen näyttöjen toimikunta SAMIn ammattiosaamisen näyttöjen toimikunta on lakisääteinen toimielin, joka koostuu koulutuksen järjestäjän edustajista (9), työelämän edustajista (8), opettajien edustajasta (1) sekä opiskelijoiden edustajasta (1). Ammattiosaamisen näyttöjen toimikunnan puheenjohtajana toimii kuntayhtymän johtaja / rehtori ja sihteerinä kehittämiskoordinaattori. Laissa ja asetuksesssa ammatillisesta koulutuksesta on säädetty ammattiosaamisen näytöistä, toimielimestä, arvioinnista ja arvioijista, näyttöpaikkojen laadusta ja työturvallisuudesta. Nämä säädöksissä esitetyt asiat on otettava huomioon kun näyttöjä suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistyönä tutkinnon perusteiden pohjalta. SAMIn ammattiosaamisen näyttöjen toimikunnan toimintasääntö on tallennettu toiminta- ja laatujärjestelmään TOLA, jossa on kuvattu tarkemmin toimikunnan ohjeistus ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin osalta. 3.6 Todistukset Noudatetaan • Määräys 90/011/2014 • Todistusmallit 2015, Ammatilliset perustutkinnot, ohje 3/012/2015, Määräykset ja ohjeet 2015:11 sekä • Todistukset: -näyttötutkinnoista, -näyttötutkintoon valmistavasta koulutuksesta, - muusta ammatillisesta lisäkoulutuksesta, Määräys 20/011/2015, määräykset ja ohjeet 2015:25 Tutkintotodistus Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetaan tutkintotodistus, kun opiskelija on suorittanut kaikki tutkintoon kuuluvat tutkinnon osat ja ammattiosaamisen näytöt hyväksytysti. Tutkintotodistus sisältää päättö- ja näyttötodistuksen. Päättötodistukseen merkitään arvosanat kaikista tutkintoon kuuluvista tutkinnon osista. Vapaasti valittavista tutkinnon osista merkitään tutkinnon osat, niiden nimet ja laajuudet sekä arvosana asteikolla 1–3 silloin, kun vapaasti valittavat tutkinnon osat ovat ammatillisia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja. Muissa vapaasti valittavissa tutkinnon osissa voidaan osaaminen arvioida arvosanalla hyväksytty (A 811/1998, muutos 329/2015) 10 §:n perusteella. Tämä koskee myös muualla suoritettuja vapaasti valittavia tutkinnon osia, joista arvosanaa ei aina ole saatavissa. Päättötodistuksen ammatillisten tutkinnon osien arvosanat saadaan ammattiosaamisen näytön ja muun osaamisen arvioinnin perusteella. Ammattiosaamisen näytöt on suoritettava hyväksytysti, jotta tutkinnon osasta voidaan antaa arvosana päättötodistukseen. Näyttötodistus sisältää ammattiosaamisen näytöistä saadut arvosanat. Jos tutkinnon osa on suoritettu ennen ammattiosaamisen näyttöjä, siitä tulee erillinen maininta todistukseen. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa 27 Todistus suoritetuista tutkinnon osista ja ammattiosaamisen näytöistä Opiskelijalle annetaan todistus hänen suorittamista tutkinnon osista ja ammattiosaamisen näytöistä hänen erotessaan kesken perustutkinnon suorittamisen ja myös opiskelun aikana hänen pyynnöstään (L630 / 1998, 787 / 2014, 25e§, A 811 / 1998, 799 / 2014, 13 § ). Todistus suoritetusta koulutuksesta Todistus suoritetusta koulutuksesta annetaan ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavasta koulutuksesta. Todistus suoritetuista koulutuksen osista Opiskelijalle annetaan todistus hänen suorittamistaan koulutuksen osista hänen erotessaan kesken koulutuksen suorittamisen. Todistus kuljetusalan perustason ammattipätevyyskoulutuksen suorittamisesta. Todistuksesta kuljetusalan perustason ammattipätevyyskoulutuksen suorittamisesta on voimassa, mitä laissa ja asetuksessa (L 273/2007, A 640 / 2007) on säädetty ja mitä Opetushallituksen laatimissa Todistusmalleissa säädetään. Kansainväliseen käyttöön tarkoitettu tutkintotodistuksen tai todistuksen liite Opiskelijalle, joka on suorittanut tutkinnon, opintoja ja/tai ammattiosaamisen näyttöjä, annetaan pyynnöstä tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, jossa annetaan riittävät tiedot oppilaitoksesta samoin kuin tutkintotodistuksessa tarkoitetuista opinnoista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. Liite annetaan sekä suomen että englannin kielellä. 28 4. Tutkinnon suorittaminen näyttötutkintona Näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa aikuisväestölle joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamistaan tai työtehtävien vaihtuessa pätevöityä myös uuteen ammattiin. Tutkinnon suorittajan ammatillinen osaaminen voidaan tunnustaa kansallisesti ja laadullisesti riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla näyttötutkinnon perusteissa määritelty ammattitaito työpaikoilla työtehtävissä. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa on mahdollista suorittaa näyttötutkintoina useita tutkintoja jokaisella koulutusalalla. Tutkinnot valmistellaan, toteutetaan ja arvioidaan aina yhteistyössä työelämän kanssa. Lisäksi tutkinnon voi suorittaa joustavasti osina työelämän tehtävä- ja toimintakokonaisuuksien mukaisesti. Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei muodollisesti voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin erilaisen valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen sisältö ja kesto määritellään silloin aikaisemman koulutuksen ja työkokemuksen perusteella henkilökohtaisessa suunnitelmassa. Opetusjärjestelyt pyritään sovittamaan tutkintoa suorittavan elämäntilanteeseen, niin että näyttötutkinnon ja siihen valmistavan koulutuksen voi suorittaa myös työn ohella. Valmistavalle koulutukselle vahvistetaan tutkinnon perusteiden mukaisesti laadittu toteuttamissuunnitelma. Valmistava koulutus ja siihen sisältyvät tutkintotilaisuudet jäsennetään tutkinnon osien mukaisesti. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Ammatillisten tutkintojen ammattitaito -vaatimuksen määräytyvät työelämän edellyttämän osaamisen ja tutkintotyypin (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto) mukaisesti. Näyttötutkintojen järjestäminen SAMI laatii näyttötutkintojen järjestämissopimukset tutkintotoimikuntien kanssa Opetusministeriön järjestämisluvan mukaisesti. Tutkintoja voidaan järjestää, kun on voimassa oleva järjestämissopimus. SAMIssa voimassa olevista näyttötutkintojen järjestämissopimukset ja -suunnitelmat on dokumentoitu toiminta- ja laatujärjestelmään TOLA. Tutkintotoimikunnat Opetushallituksen yhteydessä toimivat valtakunnalliset tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta. Opetushallitus päättää tutkintotoimikuntien toimialoista ja – alueista ja asettaa ne kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tutkintotoimikuntiin nimetään yhdeksän jäsentä, jotka edustavat työnantajia, työntekijöitä, opettajia ja jos itsenäinen ammatinharjoittaminen on alalla laajuudeltaan merkittävää, itsenäisiä ammatinharjoittajia. Tutkintotoimikunta päättää näyttötutkintojen arvioinnista antamalla tutkintotodistuksen tai todistuksen tutkinnon osan suorittamisesta sekä päättää arvioinnin oikaisemisesta. Oppimisen arviointi näyttötutkinnossa Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (811/1998, 788/2014) säätää ja Arvioinnin opas 2015 määrittää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen osalta oppimisen arvioimisesta. Näyttötutkintojärjestelmässä oppimista arvioidaan näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa, työssä oppimisen aikana ja esim. palautteena verkko-opinnoista. Opettajan ja kouluttajan tulee arvioinnin avulla tukea opiskelija ammatillista kasvua haluttuun suuntaan. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että tutkinnon suorittajalla on riittävät valmiudet osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuudessa. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa Valmistavan koulutuksen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen arviointi on erotettava selkeästi osaamisen arvioinnista tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi ei vaikuta tutkintosuorituksen eli osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi näyttötutkinnoissa Näyttötutkinnoissa osaaminen arvioidaan tutkintotilaisuuksissa. Kolmikanta-arvioitsijat (työnantaja-arvioija, työntekijäarvioija, opettaja, joista vähintään yhden on oltava näyttötutkintomestari) arvioivat osaamisen ja tekevät arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta tekee arviointipäätöksen. Näyttötutkintona suoritettava ammatillinen perustutkinto arvioidaan asteikolla 1-3. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa arviointiasteikko on hyväksytty/hylätty. Arvioinnin oikaisu näyttötutkinnossa Tutkinnon suorittaja voi vaatia arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnan tekemästä arviointipäätöksestä. Tutkinnon suorittaja voi pyytää kirjallisesti arvioinnin oikaisua 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin hän on saanut tutkintotoimikunnalta tutkinnon järjestäjän kautta tiedon näyttötutkinnon tai sen osan arviointipäätöksestä. Tutkinnon suorittaja voi vaatia arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnan tekemästä päätöksestä antaa tutkintotodistus tai todistus tutkinnon osan suorittamisesta. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. Mikäli arvioinnissa on tapahtunut selvä virhe, arvioijat voivat suorittaa uuden arvioinnin ilman oikaisupyyntöä (itseoikaisu). 29 Tutkintotodistus Näyttötutkintona suoritetun tutkinnon tutkintotodistuksen antaa Opetushallituksen asettama tutkintotoimikunta, jonka nimi tulee todistukseen. Todistukseen tulee tutkinnon nimi, tutkinnon laajuus, osaamisala ja tutkintonimike. Tutkinnon osat merkitään Opetushallituksen päättämien tutkinnon perusteiden mukaisesti ja niiden arviointi ammatillisen perustutkinnon osista asteikolla kiitettävä 3, hyvä 2 ja tyydyttävä 1 sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osista merkinnällä hyväksytty. Osallistumistodistus valmistavasta koulutuksesta Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistumisesta annettavan osallistumistodistuksen antaa koulutuksen järjestäjä. Ammatilliseen perustutkintoon valmistavan koulutuksen osallistumistodistukseen kirjoitetaan tutkinnon nimi, osaamisala ja tutkintonimike siinä muodossa kuin ne ovat Opetushallituksen määräyksessä. Ammatti- tai erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen osallistumistodistukseen kirjoitetaan tutkinnon nimi siinä muodossa kuin se on Opetushallituksen määräyksessä. Tutkinnon mahdollinen osaamisala kirjoitetaan tutkinnon nimen jälkeen. Osallistumistodistukseen tulee valmistavan koulutuksen aloitus- ja päättymispäivämäärä. Opintosuorituksia koskevat tiedot ilmoitetaan liitteellä. 30 4.1 Aikuisten kolmivaiheinen henkilökohtaistaminen Aikuisten näyttötutkinnoissa henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkinnon suorittajan ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevan tutkinnon suorittajan ohjaus-, neuvonta-, ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Henkilökohtaistaminen sisältää: 1. hakeutumisvaiheen 2. tutkinnon suorittamisen vaiheen sekä 3. tarvittavan ammattitaidon hankkimisen vaiheen. Henkilökohtaistaminen on prosessi, jossa kolmen vaiheen välillä on selkeä yhteys. Henkilökohtaistaminen on dokumentoitava henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan (Wilma ja tutkintotoimikunnan kanssa tehdyssä järjestämissuunnitelmassa sovitut erilliset lomakkeet). Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on huolehtia, että tutkinnon suorittaja saa tarvitsemaansa asiantuntevaa ohjausta. Koulutuksen järjestäjän tulee tehdä yhteistyötä näyttötutkinnon järjestäjän, koulutuksen tai tutkinnon hankkijan, työelämän edustajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. 1. Näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen Näyttötutkinnon hakeutumisvaiheessa selvitetään henkilön aikaisempi osaaminen sekä muut lähtökohdat tutkinnon suorittamiselle sekä mahdollisten ohjausja tukitoimien tarve. Mikäli hakija on soveltumaton suorittamaan hakeutumaansa tutkintoon, ohjataan häntä hakeutumaan hänelle soveltuvaan toiseen tutkintoon. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Osaaminen tunnistetaan käyttämällä monipuolisesti erilaisia alalle soveltuvia menetelmiä. Osaamisen tunnistamisen perusteella arvioidaan, miltä osin • henkilön esittämien asiakirjojen perusteella voidaan ehdottaa hänen jo osoittamansa osaaminen tunnustettavaksi • henkilö voidaan hänen jo saavuttamansa osaamisen perusteella ohjata suoraan hänelle soveltuvan tutkinnon, sen osan tai osien suorittamiseen • henkilö ohjataan tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen. Hakeutumisvaiheen johtopäätökset kirjataan tutkinnonsuorittajan henkilökohtaistamisasiakirjaan. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta tulee tehdä esitys tutkintotoimikunnalle heti hakeutumisvaiheen jälkeen ennen tutkintotilaisuuden/-tilaisuuksien aloittamista. 2. Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinnon suorittamisessa noudatetaan tutkinnon perusteissa määriteltyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteerejä sekä ammattitaidon osoittamistapoja ja tutkintotoimikunnan kanssa tehtyä järjestämissopimusta. Tutkinnon suorittajalle tehdään kirjallinen suunnitelma, jossa kuvataan miten, missä ja milloin tutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon perusteissa edellytetyn osaamisen. Lisäksi suunnitelmaan on hyvä kirjata tutkintosuoritusten ajat, paikat ja arvioijien nimet. Suunnitelma tehdään tutkinnon osittain ja sitä päivitetään tarpeen mukaan. Suunnitelma on osa henkilökohtaistamista koskevaa asiakirjaa ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset tulee hyväksyä allekirjoituksilla sekä päivämäärällä (tutkinnon suorittaja sekä tutkinnon järjestäjä, tarvittaessa myös tutkinnon hankkijan ja työelämän edustaja yhdessä). Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa Tutkinnon suorittajan erilaiset vaikeudet, kuten luku- ja kirjoitusvaikeudet tms. tulee ottaa huomioon henkilökohtaistamisessa. Tutkintosuorituksen aikana tulee huolehtia tarvittavien apuvälineiden saatavuudesta sekä työpaikan esteettömyydestä. Mahdolliset erityisjärjestelyt eivät saa vaikuttaa tutkintosuorituksen arviointiin. Maahanmuuttajaopiskelijoiden ja muiden eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden osaaminen tulee arvioida samalla tavalla kuin muidenkin opiskelijoiden. Tutkintotilaisuuden arvioijat ja toteutukseen osallistuvat tulee tarvittaessa valmentaa siihen, miten kulttuuriset tekijät vaikuttavat yksilöiden väliseen viestintään. Lisäksi tutkintotilaisuuden toteutukseen osallistuvat ja arvioijat tulee valmentaa selkeän kielen käyttöön ohjeita annettaessa 3. Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa ja oppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon henkilön elämäntilanne, osaaminen, todetut oppimistarpeet ja työssä oppimisen mahdollisuudet. Lisäksi henkilökohtaistamisessa selvitetään ja sovitaan yhteisesti opiskelijalle soveltuvat koulutuksen järjestämismuodot ja oppimisympäristöt, joita koulutuksen järjestäjällä on mahdollisuus tarjota, sekä opetus- ja arviointimenetelmät ja ohjaustoimet. Aikuisten kolmivaiheinen henkilökohtaistaminen kirjataan järjestämissuunnitelmassa mainittuun lomakkeeseen sekä kirjataan Wilmaan. SORA-lainsäädäntö Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset on otettava huomioon näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa ja henkilökohtaistamisen dokumentoinnissa. SORA-lainsäädäntöä ei sovelleta tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamiseen, se on huomioitava näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman kohdissa 7 ja 11 sekä henkilökohtaistamisen dokumentoinnissa. 31 5. Tutkinnon suorittaminen oppisopimuskoulutuksena Oppisopimuskoulutuksella nuoret ja aikuiset voivat opiskella kaikkia toisen asteen perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Valittavana on yli 350 tutkintoa. Lisäksi voi opiskella myös yksittäisiin tutkinnonosiin tähtäävässä lisäkoulutuksessa. Oppisopimus tehdään yleensä työntekijälle, mutta myös yrittäjän oppisopimus on mahdollinen. Oppisopimuskoulutuksen aikana työpaikalla tehdään käytännön työtehtäviä ja oppilaitoksessa opiskellaan alaan liittyviä teoreettisia tietoja. Työn tulee olla päätoimista, vähintään 25h/viikko, ja koulutusaika määritellään arvioimalla ammattitaitovaatimusten mukaisen osaamisen saavuttamiseen tarvittava aika (4 kk-4 v). Opiskelija hankkii oppisopimustyöpaikan itse. Oppisopimuksen laatii SAMIn Oppisopimustoimisto ja siinä määritetään mm. koulutuksen kesto ja sisältö. Oppisopimuksen allekirjoittaa opiskelija, työnantaja ja oppisopimustoimiston työntekijä. Kun opiskelija suorittaa tutkinnon näyttötutkintona, hänen tutkintosuoritus ja sen arviointi toteutetaan näyttötutkintojärjestelmän mukaisesti. Oppimista arvioidaan 1.8.2015 lähtien antamalla opiskelijalle ei-numeerista suullista tai kirjallista palautetta. Mikäli opiskelija suorittaa oppisopimuksella perustutkinnon ammatillisena peruskoulutuksena, hän osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytöillä ja tarvittaessa muulla osaamisen arvioinnilla ammattiosaamisen näyttösuunnitelman mukaisesti. Arviointi ja siitä päättäminen toteutetaan kuten ammatillisessa peruskoulutuksessa. 32 6. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus, VALMA Nivelvaiheen koulutukseen kuuluu ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus, VALMA Koulutuksessa huomioidaan opiskelijan henkilökohtaiset tarpeet ja kiinnostuksen kohteet. Se helpottaa siirtymistä ammatilliseen peruskoulutukseen. Koulutus on ensisijaisesti tarkoitettu perusopetuksen päättäneille nuorille, jotka tarvitsevat opiskeluvalmiuksien vahvistamista sekä ohjausta ja tukea koulutuksen ja ammatin valintaan. Koulutuksessa on mahdollista korottaa perusopetuksen päättötodistuksen arvosanoja. Tämä sopii myös eri syistä koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille, jotka eivät ole löytäneet itselle sopivaa koulutuspaikkaa sekä aikuisille, jotka tarvitsevat valmiuksia siirtyäkseen ammatilliseen peruskoulutukseen. Aikuisia voivat olla erityisesti maahanmuuttajat sekä alan vaihtajat tai uudelleen kouluttautuvat henkilöt, joiden opiskeluvalmiuksissa on puutteita. Koulutukseen tulevien maahanmuuttajien tai maahanmuuttajataustaisten henkilöiden suomen kielen kielitaidon tulisi olla tasoa A2.2. Koulutuksella on tiivis yhteys työelämään. Sen aikana on mahdollisuus suorittaa myös ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osia. Koulutuksen laajuus on 60 osaamispistettä eli yksi vuosi. Opiskelija, jonka tavoitteena on kouluttautuminen ammattiin oppisopimuksella, voi hakea VALMAan ja suorittaa VALMAssa oppisopimuskoulutuksen ennakkojakson ennen kuin on löytänyt oppisopimuspaikan. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 7. Muu koulutus Täydennyskoulutus ja henkilöstökoulutus Pätevyystodistuksista on tullut merkittävä lyhytkestoisen täydennyskoulutuksen kohde. Työelämässä edellytetään erilaisia auktorisoituja pätevyyskokeita, joista annettuja todistuksia edellytetään työssä. Tällaisia tutkintoja on mahdollisuus suorittaa SAMIssa mm. atk-ajokortit, anniskelupassit, hygieniapassit, tulityökortit, työturvallisuuskortit, vesihygieniapassit, järjestyksenvalvojakortit. Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jonka työnantaja kustantaa joko kokonaan tai osittain. Koulutus tapahtuu pääosin työpaikalla ja yleensä koulutettavalle aiheutuva ansionmenetys korvataan. Henkilöstökoulutus on luonteeltaan tilauskoulutusta, joka on useimmiten lyhytkestoista yhden tai muutaman päivän mittaista ja ilman tutkintotavoitetta. 8. Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden opetuksen järjestämisen periaatteet Maahanmuuttajat, ulkomaalaiset opiskelijat tai muiden kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijat, kuten saamenkieliset, romanit ja viittomakieliset opiskelijat ovat erilaisessa asemassa kuin suomalaiset opiskelijat kielitaitonsa ja erilaisen taustakulttuurinsa takia. Heidän sopeuttamisensa kouluyhteisöön on koko henkilöstön tehtävä. Maahanmuuttajat ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden osaaminen arvioidaan samalla tavalla, kuten muidenkin opiskelijoiden. Arvioinnissa käytetään sellaisia menetelmiä, että osaaminen voidaan arvioida kielitaidon mahdollisesta puutteesta huolimatta. Opiskelijoilta, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, vaaditaan riittävä suomen kielen taito, jotta he pystyvät opiskelemaan perustutkintoa suomen kielellä. He opiskelevat pääsääntöisesti muun ryhmän mukana. Opetuksessa otetaan tarvittaessa huomioon opiskelijoiden tausta, kuten äidinkieli, kulttuuri ja koulutuksen aikana kehittyvä kielitaito. Jotta maahanmuuttajataustainen tai ulkomaalainen opiskelija voidaan hyväksyä opiskelemaan Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistoon perustutkintokoulutukseen, hänellä on oltava riittävä suomen kielen taito. Hakijat, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, kutsutaan suomen kielen kielitaitokartoitukseen. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa 33 Hakijan ei tarvitse osallistua kartoitukseen, jos hänellä on jokin seuraavista todistuksista: • suomalaisen peruskoulun päättötodistus, jossa on arvosana äidinkielestä, suomi • suomalaisen peruskoulun päättötodistus, jossa on arvosana suomi, toisena kielenä • suomenkielisen lukion oppimäärä tai ylioppilastutkinto • yleisen kielitutkinnon suomen kieli, kaikki osakokeet vähintään taitotasolla 3 (YKI 3) Jäljennös todistuksesta on toimitettava oppilaitokseen. (Liite 6. Maahanmuuttajataustaisten sekä ulkomaalaisten opiskelijoiden koulutuksen järjestämissuunnitelma ja Liite 7. MAMU kielitaidon kartoitus) 9. Opetuksen tuki 9.1 Opinto-ohjaus Opinto-ohjauksella pyritään antamaan opiskelijalle riittävästi tietoa koulutuksesta ennen opiskelun aloitusta ja sen aikana. Tavoitteena on, että opiskelija tietää tutkintonsa sisällön ja valintamahdollisuudet. Lisäksi ohjataan opiskelijaa toimimaan oppilaitosyhteisössään, kehittämään opiskelu- ja vuorovaikutustaitojaan ja itsetuntemustaan sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja tuotoksiaan. Näin hän oppii suunnittelemaan opintonsa, laatimaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa (HOPS) yhteistyössä opettajan kanssa, ottamaan vastuun opinnoistaan, seuraamaan opintosuorituksiaan ja hakemaan tarvittaessa tukea opiskeluunsa. Opiskelijaa ohjataan kokonaisvaltaisesti opintojen eri vaiheissa. Ohjaus edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Sillä ehkäistään opintojen keskeyttämistä, edistetään työllistymistä ja tuetaan jatko-opintoihin hakeutumista. Erityisesti kohdistetaan ohjausta opiskelijoille, joilla on opiskelu- tai oppimisvaikeuksia, poissaoloja koulutuksesta tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia. Tarkemmin opinto-ohjauksesta Opintoohjaussuunnitelmassa (liite 8) ja Aikuisten opinto-ohjaussuunnitelmassa (liite 9). 34 Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 9.2 Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö SAMIn ja kotien välinen yhteistyö järjestetään niin, että se vahvistaa opiskelijan itsenäisyyttä ja vastuullisuutta, edistää opiskelua sekä mahdollistaa opiskelijalle tuen saannin opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia koskevissa asioissa. Tämä yhteistyö tukee varsinkin erityistä ohjausta tarvitsevien ja eri kieli- ja kulttuuritaustaisten opiskelijoiden elämänhallintaa ja opiskelua. SAMIssa ollaan aloitteellisia tekemään yhteistyötä alaikäisten nuorten huoltajien kanssa. Ensisijaisesti ryhmänohjaajat, mutta myös opiskelijahuoltohenkilöstö pitävät yhteyttä alaikäisen huoltajaan, joka osallistuu lastaan koskeviin neuvotteluihin. Lisäksi kotiväkeä kutsutaan erilaisiin tilaisuuksiin: uusien opiskelijoiden ja kotiväen tutustumisiltaan, vanhempainiltoihin sekä avoimien ovien päivään. Kotiväellä on oikeus ja mahdollisuus tavata koulun henkilökuntaa koko lukuvuoden aikana sovitusti. SAMIssa on käytössä myös Wilma, josta huoltajat voivat seurata ja selvittää opiskelijan opintojen edistymistä, poissaoloja, viestiä opettajien kanssa ja lukea oppilaitoksen tiedotteita. Wilmaa käyttävät huoltajien lisäksi opiskelijat, SAMIn henkilökunta sekä työpaikkaohjaajat. 9.3 Opiskelijahuolto Opiskelijahuoltoa toteuttaa jokainen kouluyhteisön jäsen, mutta ennen kaikkea opiskelijahuoltohenkilöstö: koulukuraattori, palveluohjaajat, terveydenhoitajat, opinto-ohjaajat, erityisopetuksen koordinaattori ja erityisopettajat, asuntolanhoitaja ja vapaa-ajanohjaaja sekä ryhmänohjaaja. Opiskelijahuoltoa koordinoi koulukuraattori. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa Opiskelijahuollon tavoitteena on tukea hyvää elämää: opiskelijan oppimista, psyykkistä ja fyysistä terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia, jotta opiskelija saavuttaa oppimistavoitteensa ja saa eväitä omaan elämäänsä. Opiskelijahuollon toiminnalla luodaan turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö ja edistetään oppilaitoksen yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja viihtyisyyttä. Toiminnalla tuetaan opiskelijan fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta sekä hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa kuten yllättävissä yksilöön tai yhteisöön kohdistuvissa kriisitilanteissa. Opiskelijahuolto edistää oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista sekä ehkäisee koulutuksen keskeyttämistä. Alaikäisten opiskelijoiden huoltajien kanssa tehdään yhteistyötä. Opiskelijahuoltoa tehdään verkostoituneesti mm. useissa opiskelijahuoltoryhmissä: • Opiskelijahuoltoryhmässä käsitellään SAMIn opiskelijapalvelujen yhteisiä asioita ja suuntaviivoja, toiminnan arviointia ja sen kehittämistä, myös asuntolanhoitajat kuuluvat opiskelijahuoltoryhmään. • Asianosaisten ryhmä kokoontuu lyhyellä varoitusajalla, ja siinä käsitellään ainoastaan opiskelijaa koskevia asioita. Ryhmän kutsuu koolle yleensä ryhmänohjaaja, koulukuraattori/palveluohjaaja, terveydenhoitaja tai opintoohjaaja. Mukana on vain opiskelijaa koskevat asianosaiset, usein myös alaikäisen opiskelijan huoltaja. Opiskelijahuollon yhteistyötahoja ovat mm. mielenterveys – ja päihdepalvelujen, KELAn, lastensuojelun, perusturvan, maahanmuuttajapalvelujen, vammaishuollon, SAO:n, TE-toimiston, hankkeiden, työpajojen, peruskoulujen koulukuraattorien, seurakunnan ja poliisin palvelut. (Liite 10. Opiskeluhuoltosunnitelma) 35 9.4 Opiskelijakunta SAMIssa opiskelijakuntaa edustaa ja johtaa opiskelijoiden joukosta valittu hallitus. Opiskelijakunta kehittää omalta osaltaan oppilaitosta, edistää opiskelijoiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä parantaa heidän asemaansa ja viihtyvyyttään. Hallituksen jäseninä opiskelijat saavat tilaisuuden vaikuttaa oppilaitoksen yhteisiin asioihin. Hallitus voi järjestää opiskelijoille yhteistapahtumia, illanviettoja ja opiskelijoiden edustajana ottaa kantaa oppilaitoksen toimintaan. Opiskelijakunnan toimintaa ohjaa vapaa-ajanohjaaja. Opiskelijakunnan puheenjohtaja toimii ammattiosaamisen näyttöjen toimikunnan jäsenenä. Opiskelijoiden osallistamista ja vaikuttamista opetukseen liittyvissä päätöksissä lisätään, osallistaminen ei koske vaan opiskelijatoimikuntaa vaan kaikkia opiskelijoita. ( Liite 12. Opiskelijakuntatoiminta) SAMIssa valitaan tutkintokohtaiset opiskelijaedustaja. Tutkintokohtaiset opiskelijaedustajat edustavat tutkintoa klusteri/ tiimi/koulutusala/kampus tilaisuuksissa. Opiskelijoita aktivoidaan ottamaan kantaa sekä opiskelijoita koskeviin asioihin että ja oppilaitoksen kehittämis- ja uudistamisprosesseissa. Opiskelijoita kuullaan mm. opintoihin sitoutumisen parantamisesta, oppimisympäristöjen kehittämisestä, viihtyvyydestä, turvallisuudesta sekä oppimistuloksista. Kuntayhtymän johtoryhmä kuulee opiskelijaedustajana säännöllisesti. Opiskelijoita koskevien asioiden tiedottamiseen tarvitaan systemaattinen järjestelmä ja sen perustuu tutkinto-/klusterikohtaisten opiskelijaedustajiin. Opiskelijaedustajien valinta suoritetaan syyslukukaudella, elo-syyskuussa. Ryhmänohjaajat ovat mukana tutkintokohtaisten opiskelijaedustajien valintaprosessissa. Opiskelijaedustajat saavat osaamista yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen - tutkinnon osa-alueessa. 36 9.5 Erityisopetus SAMIssa Erityisopetuksella tarkoitetaan opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa suunnitelmallista pedagogista tukea sekä erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyjä. Opiskelijalle laaditaan henkilökohtaista opetusta koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKSiin kirjataan opiskelijan henkilökohtaiset opiskelun tavoitteet, toteutus ja arvioidaan miten erityisopetus on toteutunut. SAMIssa on erityisopetuksen järjestämissuunnitelma (liite 7), joka pohjaa valtakunnallisiin tutkinnon perusteisiin sekä voimassa oleviin ammatillisen koulutuksen lakeihin ja asetuksiin. Ammatillinen erityisopetus sulautuu luonnolliseksi osaksi käytännön opetustyötä, ja opetus voidaan tarvittaessa järjestää erityisopetuksena kaikissa tutkinnoissa. Opiskelun ensisijaisena tavoitteena on, että opiskelija suorittaa erityisopetuksen antaman tuen avulla perustutkinnon valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa ilmaistujen ammattitaitovaatimusten ja arviointimääräysten mukaisesti. YTO-opintojen erityisopetus toteutetaan pienryhmissä tai integroituna ammattiopintoihin. Erityisopetuksessa tavoitellaan vähintään tyydyttävä 1 mukaista osaamisen tasoa. Erityisopetuksessa voidaan kuitenkin poiketa tutkinnon perusteista mukauttamalla ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita sekä osaamisen arviointia siinä määrin, kuin se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen välttämätöntä. Mukauttamisessa HOJKS:iin määritellään opiskelijan ammattiosaamisen näytön yksilölliset tavoitteet, jotka toimivat hänen arviointinsa pohjana. Erilaisille oppijoille on turvattava mahdollisimman tasapuoliset mahdollisuudet osoittaa osaamistaan. Heille annetaan mahdollisuus ammattiosaamisen näyttöihin tutussa ja turvalli- Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 1. Opetuksen mukauttaminen Huomioidaan opiskelijan lähtötaso, oppimistyyli; riittävä tuki ja ohjaus, erilaiset opetusmenetelmät, opiskelumateriaalit, monipuoliset arviointitavat. 2. Oppimisympäristön mukauttaminen Erilaiset oppimis- ja työympäristöt, yksilö- ja ryhmämuodot. 3. Tavoitteiden / arviointikriteereiden mukauttaminen Jos opiskelija ei yllä T 1 – tavoitteisiin, on kohdissa 1 ja 2 olevat tukitoimet käytävä läpi ennen kuin opintokokonaisuuden tai sen osaamistavoitteita/ ammattitaitovaatimuksia voidaan mukauttaa. KUVIO 4 Mukauttamisprosessi sessa ympäristössä, oman opettajan ja/tai työpaikkaohjaajan valvonnassa. Opiskelijan ohjaamiseen varataan riittävästi aikaa ja käytetään sekä suullista että kirjallista ohjeistusta. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ammattiosaamisen näytöt voidaan arvioida sanallisesti. Mukautetun kiitettävän ammattitaitovaatimukset ovat vaatimustasoltaan alempia kuin perustutkinnon perusteiden T1 -tason ammattitaitovaatimukset. (Liite 11. Erityisopetuksen suunnitelma) Esimerkki mukautetuista tavoitteista, jotka ovat alle tyydyttävä 1 –tason. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa Mukautettu kiitettävä 3 Opiskelija saavuttaa joitakin perustietoja ja –taitoja itsenäisesti ja tekee vastuullaan olevat työt ohjattuna. Mukautettu hyvä 2 Opiskelija saavuttaa osan perustiedoista ja –taidoista ohjattuna, ja tekee erikseen nimetyt työt ohjattuna. Mukautettu tyydyttävä 1 Opiskelija hallitsee joitakin perustietoja ja – taitoja tuettuna ja paljon harjoiteltuaan, tarvitsee jatkuvaa ohjausta ja seurantaa. 37 Opiskelijan erityisopetuksen tarve kartoitetaan moniammatillisessa ryhmässä, jossa on ryhmänohjaaja, erityisopetuksen koordinaattori, opinto-ohjaaja, koulukuraattori/palveluohjaaja, koulutuspäällikkö/ tutkintokoordinaattori. Erityisopetuksen tarpeesta ja mukauttamisesta keskustellaan opiskelijan ja alaikäisen opiskelijan huoltajan kanssa. Keskustelussa selvitetään, miksi on opiskelijan edun mukaistaa, että hän saa erityisopetusta. Opiskelijaa ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa tulee kuulla ennen edellä mainituista asioista päättämistä ja henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman vahvistamista. Jos opiskelija on suorittanut yhden tai useamman tutkinnon osan mukautetusti, siitä tulee erillinen merkintä tutkintotodistukseen. Opetushallitus voi tutkinnon perusteissa määrätä, miltä osin ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista ei voida poiketa mukauttamisen perusteella. 10. Koulutuksen järjestäjän keinot puuttua opiskelun soveltumattomuuteen SORA-toimielin SAMIn lakisääteinen SORA-toimielin on muodostettu koulutuksen järjestäjän edustajasta, opettajien edustajasta, opiskelijahuollon edustajasta, työelämän edustajasta sekä vuosittain vaihtuvasta opiskelijoiden edustajasta. SAMIn SORAtoimielimen puheenjohtajana toimii asiantuntijapalveluiden koulutuspäällikkö. SORA-säädökset ja -määräykset käsittelevät opiskeluun soveltumattomuuteen liittyviä ratkaisuja. Niiden keskeisenä tavoitteena on parantaa koulutuksen ja sen jälkeisen työelämän turvallisuutta. SORA-säädökset ja -määräykset käsittelevät opiskeluun soveltumattomuuteen liittyviä ratkaisuja. Niiden keskeisenä tavoitteena on parantaa koulutuksen ja sen jälkeisen työelämän turvallisuutta. Niillä pyritään edistämään potilas- ja asiakas turvallisuutta, liikenteen turvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta sekä opiskelijan itsensä ja opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulutuksenjärjestäjällä on velvollisuus laatia turvallisuutta parantavia määräyksiä ja valvoa niiden noudattamista. Opiskelijaksi ei voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, jos opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. SAMIn tehtävänä on tiedottaa tutkintojen terveydentila vaatimuksista. Opiskelijaksi pyrkivän on annettava pyydettäessä opiskelijaksi otta- 38 Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto mista varten terveydentilaansa koskevat tiedot. SAMI voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos opiskelijaksi valittu ei terveydentilaltaan eikä toimintakyvyltään täytä lainmukaisuutta tai hän on hakuvaiheessa salannut tietoa, mikä on esteenä alan koulutukseen tai alalla toimimiseen. Jos työssäoppiminen edellyttää alaikäisten parissa työskentelyä, SAMI voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos se on tarpeen alaikäisten suojelemiseksi, ja jos opiskelija on tuomittu rangaistukseen rikoksesta. Opiskelijan on esitettävä oppilaitoksen pyynnöstä ote rikosrekisteristä, jos opiskelijan opintoihin tai työssäoppimisjaksoon sisältyy olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. SAMIlla on velvollisuus antaa sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle sille säädettyjen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot vireillä olevasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta käsittelystä sekä opiskeluoikeuden peruuttamista tai muuhun koulutukseen siirtämisestä koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista. Henkilö, jolta on peruutettu opiskeluoikeus, voi hakea oppilaitokselta opiskeluoikeuden palauttamista. Opiskeluoikeus voidaan palauttaa, jos hakija osoittaa, ettei opiskeluoikeuden peruuttamisen syitä enää ole. Tällöin opiskelijan on toimitettavaa oppilaitokselle terveydentilaansa koskevat lausunnot. Oppilaitoksen on annettava sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle sille säädettyjen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot opiskeluoikeuden palauttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista. Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää apulaisrehtori. Opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä päättää koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen SORA-toimielin. SAMIn lakisääteisessä SORA-toimielimessä on koulutuksen järjestäjän, opettajien, opiskelijahuollon ja työelämän edustaja sekä vuosittain vaihtuva opiskelijoiden edustaja. Puheenjohtajana on SAMIn edustaja. (Liite 3. Hyvinvointisuunnitelmat) Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista opiskelija ohjataan koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää. Tarvittaessa opiskelija voidaan määrätä terveydentilan toteamiseksi terveystarkastuksiin ja – tutkimuksiin, joiden kustannukset SAMI maksaa. SAMIlla on oikeus saada opiskeluoikeuden arviointia varten lääkärin kirjallinen lausunto, josta ilmenee, että opiskelijalle on tehty tarkastus tai tutkimus terveydentilan selvittämiseksi sekä sen perusteella laadittu arvio hänen toimintakyvystä. Oppilaitoksella on oikeus saada opiskeluoikeuden arvioinnin edellyttämät välttämättömät tiedot opiskelijan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista toiselta koulutuksen järjestäjältä, ammattikorkeakoululta ja yliopistolta. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa 39 Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Savonlinna (Savonranta) Enonkoski Rantasalmi Kitee Kerimäki Sulkava Kesälahti Kesälahti Savonlinna Punkaharju Parikkala Savonlinna Itä-Savon koulutuskuntayhtymä SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO Pohjolankatu 4-6, PL 12, 57201 Savonlinna Puh. (015) 550 6000 Email: [email protected] 8/15 www.samiedu.fi
© Copyright 2024