SAMI Opetussuunnitelman yhteinen osa 2015

Koulutuksen järjestäjän
opetussuunnitelman yhteinen osa
2015
Voimassa 19.8.2015 alkaen.
Sisällysluettelo
1. SAMIedun opetussuunnitelman yhteinen osa .................................................................. 4
1.1 Ammatillisen koulutuksen tehtävät ja tavoitteet ................................................................ 4
1.2 SAMIedun keskeiset arvot ja strategiset tavoitteet............................................................. 5
1.3 Pedagoginen johtaminen ................................................................................................. 6
1.4Laadunhallinta ................................................................................................................. 9
1.5Tiedotuskanavat............................................................................................................. 10
1.6 Henkilöstön hyvinvointi ja kehittyminen............................................................................ 11
2. Opetuksen toteuttaminen ja sisällöt................................................................................. 12
2.1 Yhteistyö ympäröivien yhteisöjen kanssa......................................................................... 12
2.2Työturvallisuus ............................................................................................................... 13
2.3Oppimisympäristöt ......................................................................................................... 13
2.4Tasa-arvosuunnitelma .................................................................................................... 14
2.5 Elinikäisen oppimisen avaintaidot ................................................................................... 16
3. Tutkinnon suorittaminen ammatillisena peruskoulutuksena.......................................... 18
3.1 Opetussuunnitelmat ammatillisessa peruskoulutuksessa................................................. 19
3.2 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma; opiskelijan yksilöllinen ja joustava opintopolku .. 19
3.3Työssäoppiminen ........................................................................................................... 21
3.4 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa ........... 22
3.5 Opiskelijan arviointi ammatillisessa perustutkinnossa ...................................................... 23
3.5.1
Oppimisen arviointi ....................................................................................... 23
3.5.2
Osaamisen arviointi ...................................................................................... 24
3.6Todistukset .................................................................................................................... 27
4. Tutkinnon suorittaminen näyttötutkintona....................................................................... 28
4.1 Aikuisten kolmivaiheinen henkilökohtaistaminen.............................................................. 30
5. Tutkinnon suorittaminen oppisopimuskoulutuksena ..................................................... 32
6. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus, VALMA ................................ 32
7. Muu koulutus ..................................................................................................................... 33
8. Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden opetuksen järjestämisen periaatteet ................................................................................................................... 33
9. Opetuksen tuki ................................................................................................................... 34
9.1Opinto-ohjaus................................................................................................................. 34
9.2 Kodin ja oppilaitoksen välinen ­yhteistyö.......................................................................... 35
9.3Opiskelijahuolto ............................................................................................................. 35
9.4Opiskelijakunta............................................................................................................... 36
9.5 Erityisopetus ­SAMIssa ................................................................................................... 36
10. Koulutuksen järjestäjän keinot puuttua opiskelun soveltumattomuuteen................... 38
Yhteisen osan liitteet
Liite 1 Henkilöstön kehittämissuunnitelma
Liite 2 Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa
Liite 3 Hyvinvointisuunnitelmat; järjestyssäännöt ja asuntolan säännöt, kriisisuunnitelma,
päihdestrategiat
Liite 4 TVT-toimintasuunnitelma
Liite 5 Henkilökohtaistaminen
Liite 6 Maahanmuuttajataustaisten sekä
ulkomaalaisten opiskelijoiden koulutuksen
järjestämissuunnitelma
Liite 7 MAMU kielitaidon kartoitus
Liite 8 Opinto-ohjaussuunnitelma
Liite 9 Aikuisten opinto-ohjaus
Liite 10 Opiskeluhuoltosunnitelma
Liite 11 Erityisopetuksen suunnitelma
Liite 12 Opiskelijakuntatoiminta
1. SAMIedun opetussuunnitelman
yhteinen osa
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa
on kannustava ja välittävä oppimisilmapiiri, jossa tuetaan elinikäistä oppimista ja
ohjataan kehittymistä ammatintaitajaksi.
Opetussuunnitelman yhteisessä osassa
määritellään kaikille tutkinnoille yhteiset
periaatteet ja menettelytavat pohjautuen
sekä tutkinnonperusteisiin, että koulutuksen järjestäjän keskeisiin arvoihin.
Opetussuunnitelman yhteinen osa on
ohjeistuksena opettajille, opiskelijoille ja
työelämän edustajille. Opetussuunnitelman yhteisessä osassa kuvataan menettelytavat, jotka muodostavat toiminnan
sisäisen laadun ja mahdollistavat jatkuvan
kehittymisen.
1.1 Ammatillisen koulutuksen tehtävät ja
tavoitteet
Lain mukaan ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille
ammatillisen perustutkinnon edellyttämä
osaaminen ja ammattitaito sekä valmiuksia yrittäjyyteen. Lisäksi koulutuksen
tavoitteena on tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi
ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa
jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen
kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen
kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja (L
787/2014 5 §).
erikoisammattitutkintoja samoin kuin niihin
valmistavaa koulutusta sekä muuta kuin
näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista
lisäkoulutusta. Tarkoituksena on ylläpitää
ja kohottaa aikuisväestön ammatillista
osaamista, antaa opiskelijoille valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen,
kehittää työelämää ja edistää työllisyyttä
sekä tukea elinikäistä oppimista. Lisäksi
pyritään edistämään tutkintojen ja niiden
osien suorittamista. Näyttötutkintona suoritettavassa ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan lain mukaan ammattitaidon saavuttamisen edellyttämät tiedot ja
taidot. Tutkintoon valmistavaa koulutusta
järjestettäessä sen sisällöstä päättää oppilaitos tutkinnon perusteiden mukaisesti.
(L631/1998)
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto arvioi jatkuvasti koulutuksen
tuloksellisuutta ja laatua oppimisen
edistämiseksi. Oppilaitos tukee
opiskelijamyönteistä kehitystä ja vahvistaa opiskelijan tervettä itsetuntoa.
Koulutuksen läpäisyasteen nostaminen
edellyttää tehokkaita toimenpiteitä keskeyttämisen vähentämiseksi. Hyvän oppimis- ja työilmapiirin luominen, opintoihin
perehdyttäminen, opiskelijan yksilöllisen
ja joustavan opintopolun toteuttaminen,
eri opetusmenetelmien hyödyntäminen
sekä erilaisten työelämälähtöisten oppimisympäristöjen ja – mahdollisuuksien
tarjoaminen vähentävät keskeyttämistä ja
tehostavat läpäisyä.
Lain mukaan ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon
hankkimistavasta riippumattomia,
näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja
4
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto
1.2 SAMIedun keskeiset arvot ja strategiset tavoitteet
Visio
SAMIedu on pedagogisesti ja ammatillisesti vahva sekä alueellisesti laajapohjainen koulutuksen järjestäjä. Vain oppijoista
voi tulla mestareita.
Toiminta-ajatus
Kuntayhtymän koulutuspalvelujen tarkoituksena on tukea opiskelijan ammatillista,
yleissivistävää ja persoonallisuuden kasvua sekä kouluttaa ammattitaitoista henkilöstöä työelämän muuttuviin tarpeisiin.
Lisäksi tavoitteena on turvata koulutuksen
monipuolinen alueellinen saatavuus, kehittää työelämää ja yrittäjyyttä sekä vastata
työelämän osaamistarpeisiin, edistää
kansainvälistymistä ja kestävän kehityksen periaatteita.
Arvoperusta
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa
vallitsee kannustava ja välittävä oppimisilmapiiri, jossa tuetaan elinikäistä oppimista
ja ohjataan kehittymistä ammatintaitajaksi.
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa
on välittävä ja vuorovaikutteinen työilmapiiri, jossa ammattitaitoinen henkilöstö
kumppanuuksien kautta kehittää omaa
työtään ja työelämän osaamista.
tista oppimisnäkemystä. Oppimiskäsitys
ohjaa pedagogista kehitystyötä ja opetussuunnitelmatyötä, jota tehdään kollegiaalisissa ryhmissä.
Oppimista koskevat päätavoitteet
• Uudenlaisten yhteistyömallien ja
verkostojen rakentaminen, opetuksen
laadun turvaaminen sekä koulutusjärjestelmän rakenteiden joustavaksi
tekeminen
• SAMIn palveluorganisaation vetovoiman, uudistumiskyvyn, asiantuntijuuden ja verkostomaisuuden vahvistaminen
• Koulutuksen eri rahoitusmuotojen
maksimaalinen hyödyntäminen sekä
elinikäisen oppimisen tarpeiden ja
tavoitteiden huomioon ottaminen
• Kaikkien toiminnallisten rakenteiden ja
prosessien tehokas sekä kohdennettu
hyödyntäminen muuttuvissa taloussuhdanteissa
• Oppiva koulutusorganisaatio, joka pystyy toteuttamaan koulutusta jatkuvasti
kehittyvissä oppimisympäristöissä
• Jokainen opettaja osallistuu työelämäjaksolle strategiakauden aikana.
Oppimiskäsitys
SAMIn koulutuspalvelujen viitekehys on
sosiokonstruktivistisessa oppimiskäsityksessä. Sen mukaan tieto rakentuu vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden kanssa.
Tutkinnon perusteet koostuvat laajoista
työelämän prosesseista, joiden ymmärtäminen vaatii laajaa tieto- ja kokemuspohjaa. Opetusmenetelmät valitaan niin, että
ne mahdollistavat tutkivan oppimisen ja
yhteiselle reflektiolle annetaan aikaa. Myös
opettajien kollegiaalisuudelle perustuva
työorientaatio tukee sosiokonstruktivis-
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa
5
1.3 Pedagoginen johtaminen
Pedagogisen johtamisen kehittyviä
työkäytäntöjä ovat osaamisklusterit ja
kollegiaaliset tiimit. Savonlinnan ammattija aikuisopistossa koulutusalat on jaettu
kolmeen eri toimialaan (PAKU-, SOTE- ja
TELLU). Toimialat ja niiden osaamisklusterit on esitetty kuviossa 2. Osaamisklustereiden ja kollegiaalisten tiimien avulla
tuetaan vaihtoehtoisia opiskelumuotojen
ja opintopolkujen toteutumista sekä pyritään ehkäisemään keskeyttämistä.
Ydinosaamista tukevat ja kehittävät
toimintaprosessit ovat opetussuunnitelmatyö, henkilökohtaistaminen, työelämäyhteistyö, pedagoginen johtaminen
ja asiantuntijapalvelut. Näitä kaikkia
tarkastellaan neljästä eri näkökulmasta:
prosessit-, uudistuminen-, vaikuttavuus-,
ja resurssinäkökulmasta.
Pedagogisen strategian laatimisesta
vastaa johtoryhmä, joka asiakkuuden
huomioiden asettaa vuositasolla tavoitteet
ja mittarit sekä kriittiset menestystekijät toiminnalle. Operatiivisella tasolla
pedagogisen strategian toteuttamisesta
vastaavat koulutuspäälliköt apulaisrehtorin
ohjauksessa. Toimijoina operatiivisella tasolla ovat tutkintokoordinaattorit,
asiantuntijapalvelut ja opetushenkilöstöstä muodostetut kollegiaaliset tiimit.
Pedagogisen strategian laatimisessa ja
6
toteuttamisessa on sidosryhmäasiantuntijana mm. ammatilliset neuvottelukunnat,
ammattiosaamisen näyttöjen toimikunta,
elinkeinoelämä, oppilaitoskumppanit sekä
moniammatillinen yhteistyöverkosto.
Yhteistoiminnallisuutta edistetään kaikin
tavoin. Yhteistoiminnallisuus pitää sisällään kollegiaaliset käytännöt, joita tuetaan
pedagogisella johtajuudella. Perustehtävälle asetettuja tavoitteita määritetään
kollegiaalisissa tiimeissä. Tavoitteet
konkretisoidaan prosessien kautta. Pedagoginen johtajuus on toiminnan suunnittelua, toteuttamista ja jatkuvaa arviointia.
Pedagogiseen johtajuuteen liittyy aina
oppimisen, osaamisen ja osallistumisen
edistäminen.
Pedagoginen johtajuus on vuorovaikutuksellinen suhde, jossa muutokset nousevat
yhteisistä tavoitteista. Pedagoginen johtajuus on valmentavaa johtamista, jossa
kehitetään koko oppilaitoksen henkilöstön
osaamisen strategisia tavoitteita kohti.
Opettaja on oman työnsä pedagoginen
johtaja, opettajien moniosaajuutta ja pedagogisten taitojen kehittämistä tuetaan
eri menetelmin pohjautuen henkilökohtaisiin kehityskeskusteluihin. Yhteisvastuullisuuden merkitystä lisätään kollegiaalisille
tiimeille opetuksen laadun ja tuloksellisuuden suhteen.
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto
OSAAMISKLUSTERIT TOIMIALOITTAIN
PAKUtoimiala
LIIKETALOUS- JA
­KULTTUURIALA
MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT
Käsi- ja taideteollisuusalan
pt
Hotelli-, ravintola- ja cateringalan pt
Liiketalouden pt
Matkailualan pt
Tieto- ja viestintätekniikan pt
Isännöinnin at
Taloushallinnon at
Yrittäjän at
Markkinointiviestinnän at
Myynnin at
Kaupan esimiehen eat
Tieto- ja viestintätekniikan at
Teatterialan at
Sisustusalan at
Käsityöntekijän at
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt
Luonto- ja ympäristöalan pt, luonto-ohjaaja
Kalatalouden pt
Talouskoulu
Laitoshuoltajan at
Ravintolakokin at
Tarjoilijan at
Matkailun ohjelmapalvelujen at
Erä- ja luonto-oppaan at
Kalastusoppaan at
Kalanviljelijän at
Baarimestarin eat
Majoitus- ja ravitsemisalan esimiehen eat
Siivoustyönohjaajan eat
TELLUtoimiala
SOTEtoimiala
KULJETUS
RAKENTAMINEN
TEKNOLOGIA
Autoalan pt
Puualan pt
Logistiikan pt
Rakennusalan pt
Tieto- ja tietoliikennetekniikan pt
Metsäalan pt
Veneenrakennuksen pt
Henkilöautomekaanikon at
Talotekniikan pt
Bioenergia-alan at
Kiinteistöpalvelujen pt
Kone- ja metallialan pt
Metsämestarin eat
Luonto- ja ympäristöalan pt (er)
Hitsaajan at
Metsätalousyrittäjän at
Talonrakennusalan at
Koneistajan at
Luontokartoittajan eat
Putkiasentajan at
Levytekniikan at
Prosessiteollisuuden pt
Koneenasentajan at
HYVINVOINTI
HOITO JA HUOLENPITO
NIVEL
Kauneudenhoitoalan pt
Sosiaali- ja terveysalan pt
VALMA
Hiusalan pt
Kehitysvamma-alan at
Hierojan at
Koulunkäynnin aamu- ja
Hierojan eat
iltapäivätoiminnan ohjauksen
at
Jalkojenhoidon at
Sähkö- ja automaatioasentajan pt
Perhepäivähoitajan at
Työvalmennuksen eat
Vanhustyön eat
KUVIO 1 SAMIn toimialat ja osaamisklusterit.
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa
7
8
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto
1.4 Laadunhallinta
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa
laadunhallinta perustuu opetusministeriön
vahvistamaan ammatillisen koulutuksen
laadunhallintasuositukseen, ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen
yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen CQAF (Common Quality Assurance
Framework), BSC-mittaristoon sekä jatkuvan laadunparantamisen toimintamalliin
(mm. Demingin laatuympyrä, PDSA).
Tasapainoisen onnistumisen ja tuloksellisuusarvioinnin perusteena ovat määrällisen ja laadullisen arvioinnin sekä erilaisten
trendi- ja vertaistietojen kokoaminen.
Ydin- ja avainprosessien tavoitteet ja
arvioinnin mittarit kootaan tavoitekorteille,
jotka jaetaan laatu- ja tuloskorteiksi.
1. SAMI-prosessit (keltainen laatukortti) jäsentyvät 5 eri avainprosessin laadullisiin kehittämistavoitteisiin, jotka johdetaan SAMIn
CQAF-mallia soveltaen.
2. SAMI- uudistuminen (sininen
laatukortti) jäsentyy opiskelija-,
asiakas-, työelämä-, ja henkilöstöpalautteiden osalta 7 eri tavoitealueeseen.
3. SAMI-resurssit (vihreä tuloskortti)
jäsentyvät talouden, henkilöstön ja
tilojen osalta 8 eri tavoitteeseen.
4. SAMI-vaikuttavuus (oranssi
tuloskortti) jäsentyy opetusministeriön tulosrahoitusmittareiden mukaan 12 yksittäiseen tavoitteeseen.
Opiskelija-, asiakas- ja kumppanipalautejärjestelmät
OPIX– palautteet, ammatillinen peruskoulutus (tulo-, olo-, päättö- ja topkyselyt),
AIPAL -palautteet tutkinnonsuorittajille,
ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto (valmistavan koulutuksen palaute
ja päättöpalaute), OPAL -palautteet
työvoimapoliittinen koulutus (välipalaute ja
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa
päättöpalaute), LIPAL -lisä- ja täydennyskoulutuksen palaute. Lisäksi kerätään
asiakaspalautteita maksullisen palvelutoiminnan asiakkailta (autokorjaamo,
parturi-kampaamo, kosmetologipalvelut,
opetusravintola jne.).
Opiskelijapalautteita kerätään kaikilta
opiskelijoilta / tutkinnon suorittajilta
vähintään kerran lukukaudessa, palautteiden vastaamiseen ohjaamisesta vastaa
ammatillisessa peruskoulutuksessa ryhmänohjaaja / muiden koulutusten osalta
koulutuksesta vastaava opettaja. Palautteiden kerääminen ja niiden hyödyntäminen osana koulutuksen kehittämistä on
kuvattu tarkemmin toiminta- ja laatujärjestelmässä. Palautteiden kerääminen ja
tuloksien sekä kehittämistoimenpiteiden käsittely yhdessä opiskelijoiden
kanssa nähdään tärkeänä osana
opiskelijoiden oppimisprosessia ja
työelämätaitojen kehittymistä.
Palautteiden tuloksia hyödynnetään
oppilaitoksen kehittämistoiminnassa.
Palautteille on määritelty hälytys- ja kiitosrajat, joiden puitteissa johtoryhmä toimii.
Kiitosraja; kun ryhmäkohtaisten palautteiden keskiarvo on 4,00 tai yli. Hälytysraja
kun yksittäinen vastaus on 3,00 tai alle.
Tuloksen ollessa alle hälytysrajan, tekee
koulutusalan johtotiimi yhdessä opetushenkilöstön kanssa selvityksen niistä toimista joihin aiotaan ryhtyä. Päättöpalautteiden osalta hyvistä tuloksista maksetaan
kollegiaaliselle tiimille rahallinen korvaus,
joka on sidottu palautteiden ryhmäkohtaiseen keskiarvoon ja vastausprosenttiin.
Itsearviointi ja ulkoinen arviointi
Koulutuksen itsearviointia on SAMIssa
toteutettu vuodesta 2009 lähtien. Itsearvioinnin keskeisiksi työkäytännöiksi ovat
muodostuneet opetus- ja oppimisprosessin auditoinnit ja niiden osana pedagogiset katselmukset sekä toimitilakatselmukset. Opetus- ja oppimisprosessin
auditoinnissa opiskelijat, opetushenkilöstö
ja oppilaitoksen pedagoginen johto osal-
9
listuvat yhdessä koulutuksen arviointiin ja
kehittämiseen. Itsearviointia toteutetaan
suunnitelmallisesti, auditoitavat tutkinnot
valitaan lukuvuodeksi kerrallaan. Auditointien aikataulu ja sisällöt sekä tulokset on
tarkemmin kuvattu toiminta- ja laatujärjestelmässä TOLA.
SAMIedussa osallistutaan aktiivisesti
myös toiminnan ulkoiseen arviointiin, josta
osoituksena mm. opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämät 3 laatupalkintoa
(2003, 2007 ja 2011).
1.5 Tiedotuskanavat
Ulkoisille asiakkaille
SAMIn www-sivut www.samiedu.fi
Sosiaalinen media (Facebook, Youtube,
Flickr, Linkedln)
Opiskelijoille ja henkilökunnalle
Opiskelijatietojen hallintajärjestelmänä
käytössä on Starsoft multiPrimus –oppilashallintojärjestelmä, Kurre –työjärjestysohjelma sekä Wilma –webliittymä.
Opettajat ja opiskelijat (sekä opiskelijoiden
huoltajat) käyttävät työskentelyssään
Wilmaa. Opiskelijatietojen hallintajärjestelmiä käytetään opetuksen järjestämisen
organisointiin ja seurantaan, opiskelijoiden
henkilö- ja opiskelutietojen sekä koulunkäyntiä koskevien päätösten ylläpitoon,
opettajien tietojen sekä opetustarjonnan
hallinnointiin.
Moodle 2 -verkko-oppimisympäristö
https://moodle2.samiedu.fi/
Office 365 -pilvipalvelu https://login.
microsoftonline.com
SAMIssa Office 365 -pilvipalvelu on
kaikkien opiskelijoiden ja koko henkilöstön
käytössä. Pilvipalvelussa on rajattomasti
tallennustilaa ja uusimmat Office-sovellusversiot (Word, Exel, PowerPoint) myös
kotikoneille ladattaviksi. Tiedostojen jakaminen on helppoa ja tiedostoja voidaan
muokata yhtä aikaa muiden kanssa.
SAMInet on henkilöstön sisäinen intra,
joka toimii organisaation sisäisenä tiedotuskanavana sekä kollegiaalisten tiimien
työskentely alustana. https://saminet.
samiedu.fi
TOLA Toiminta- ja laatujärjestelmässä on
kuvattu toimintaa määrittävät tärkeimmät ohjeistukset, prosessikuvaukset ja
dokumentit. TOLA on rakennettu IMSohjelmiston alustalle. http://ims.samiedu.
fi/ims_tuotanto
10
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto
1.6 Henkilöstön hyvinvointi ja kehittyminen
tuksessa hyödynnetään valtakunnallisesti
koulutukseen osoitettuja varoja. Erillisrahoitteisten hankkeiden avulla voidaan
järjestää lisäkoulutusta eri aihealueista niin
opetus- kuin muullekin henkilöstölle.
Vuosittain vahvistettavien toiminta- ja
taloussuunnitelmien osana vahvistetaan
henkilöstön koulutukseen käytettävät
voimavarat. Painopisteet vaihtelevat
strategisten tavoitteiden mukaisesti. Ammattitaitoinen henkilöstö on oppilaitoksen
tärkein voimavara.
Työyhteisössä on mahdollisuus itsensä
kehittämiseen ja ammatillisen osaamisen
päivittämiseen. Henkilöstön omaehtoista
koulutusta tuetaan henkilöstöstrategian
mukaisesti esimerkiksi huomioimalla
työsuunnitelmissa lähijaksot siten, että
koulutuksiin osallistuminen mahdollistuu.
Henkilöstön työhyvinvoinnin osana on
osaamisen varmistaminen. Työhyvinvointia tuetaan lisäksi mm. liikunta- ja
virkistysmäärärahoilla, liikunta- ja kuntosalien käytöllä sekä työterveyshuollolla.
Työhyvinvointia kartoitetaan TOB kyselyllä.
Henkilöstöstrategiaan on kirjattu
osaamisen painopistealueiksi osaamisen kartoitus ja arviointi, innovaatiot
ja oppiminen sekä kollegiaalinen työ.
Henkilöstöstrategian mukaan henkilöstön osaamista vahvistetaan tekemällä
vuosittain osaamiskartoituksia ja työn
vaativuuden arviointia. Esimiesten kanssa
käytävissä ryhmäkehityskeskusteluissa
sekä kollegiaalisen tiimin osaamismatriisien päivityksen yhteydessä, kollegiaalisen
tiimin ja henkilön kehittämistarpeet tulevat
julki ja kirjatuiksi.
Tärkeimmät kehittämiskohteet oppilaitostasolla määritellään osaamiskartoitusten
kautta. (Liite 1. Henkilöstön kehittämissuunnitelma)
Hyviä palvelu- ja työkäytäntöjä levitetään
järjestelmällisesti kaikkien niitä tarvitsevien käyttöön. Osaamisen kehittymistä
seurataan henkilöstöraportilla, laatukortilla
ja kehityskeskusteluilla.
Oppilaitoksessa on yhteisiä kehittämispäiviä, joissa keskitytään yleisiin kehittämiskohteisiin, kuten opetussuunnitelmatyöhön, kehittämishankkeiden kautta
luotaviin toimintatapoihin sekä oppimisympäristöjen muutoksiin. Monialaisella
oppilaitoksella on lisäksi toimiala- ja
koulutusalakohtaisia kehittämistarpeita,
jotka tulevat esille toimialakohtaisissa
kartoituksissa.
Vuosittain vahvistetaan SAMIn henkilöstökoulutustarjonta. Koulutusta järjestetään yhteistyössä OPH:n, ammatillisten
opettajakorkeakoulujen ja muiden
täydennyskoulutusta järjestävien oppilaitosten kanssa sekä maakunnallisesti eri
oppilaitosten kanssa. Henkilöstökoulu-
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa
11
2. Opetuksen toteuttaminen ja sisällöt
listavista ja ajankohtaisista operatiivisista
asioista kuten koulupäivien ja jaksojen
ajankohdista.
2.1 Yhteistyö ympäröivien yhteisöjen
kanssa
Henkilöstön lisäkoulutusta ja benchmarkingia järjestetään muiden ammatillisten
oppilaitosten kanssa. Ammatillisen
peruskoulutuksen osalta opiskelijoiden
OPIX-palautejärjestelmä toimii ja kehittyy
toisen asteen koulutuksenjärjestäjien
verkostossa. SAMIlla ja Mikkelin ammattikorkeakoululla on yhteistyösopimuksia
koulutusyhteistyöstä. Avoimen ammattikorkeakoulun opinnot ovat toistaiseksi
maksuttomia SAMIn opiskelijoille.
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto
tekee tiivistä yhteistyötä Savonlinnan
seudun perusopetuksen toimijoiden
kanssa. Opinto-ohjaajat esittelevät SAMIn
koulutustarjontaa opiskelijoiden kanssa
vanhempainilloissa. He antavat yksilöllistä
opinto-ohjausta perusopetuksen oppilaille
ja heidän huoltajilleen. Seudun perusopetuksen oppilaita kutsutaan SAMIin
tutustumaan ammatilliseen koulutukseen
8- ja 9-viikoille sekä työelämän tutustumisjaksolle, TET:iin. SAMIssa järjestetään
myös Taitaja9-kisa seudun perusopetuksen yhdeksäsluokkalaisille. Nivelvaiheessa
eli siirryttäessä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen opinto-ohjaajat,
koulukuraattori ja erityisopetuksen koordinaattori tekevät yhteistyötä perusopetuksen oppilaanohjaajien ja erityisopettajien
kanssa.
Toisen asteen oppilaitokset tekevät
yhteistyötä valtakunnallisissa kehittämishankkeissa.
Seudullisesti toisen asteen oppilaitosten
yhteistoimintaa kutsutaan Mun juttu –toiminnaksi. Itä-Savon koulutuskuntayhtymä
ja Savonlinnan kaupunki ovat solmineet yhteistoimintasopimuksen, johon
muut toisen asteen oppilaitokset ovat
voineet liittyä. Toisen asteen koulutuksen
neuvottelukunta (koulutuksen järjestäjät)
kokoontuu kaksi kertaa vuodessa sopimaan yhteistyön linjauksista.Oppilaitosten
edustajista koostuva Mun juttu - seuturyhmä kokoontuu pari kertaa lukukaudessa neuvottelemaan yhteistyön mahdol-
12
Yhteistyö työelämän kanssa
SAMIssa on laadittu kumppanuuksien
kehittämissuunnitelma vuodesta 2009,
jonka avulla kehitetään systemaattisesti
yhteistyötä alueellisten, seudullisten, kansallisten ja kansainvälisten kumppanuuksien kanssa. Kumppanuudet toteuttavat
ja kehittävät yksilöllisiä opintopolkuja.
Opiskelijan työssäoppimista määritetään
kumppanuussopimuksilla. Koulutuksen
kehittämistä tehdään tiiviissä yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa,
mikä toteutuu erityisesti seutufoorumin,
ammatillisten neuvottelukuntien, ammattiosaamisen näyttöjen toimikunnan ja
tutkintotoimikuntien kautta.
Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää
toteuttamalla voidaan tuottaa palvelutuotteita, jotka liittyvät yksilön tai yrityksen
/ työorganisaation osaamisen kehittämiseen ja osaamisvajeiden arviointiin. Työelämässä tapahtuvat muutokset, kuten
osaamisvaatimusten kasvaminen, työtehtävien ja tehtäväsisältöjen vaihtuvuuden
lisääntyminen, toimenkuvien muuttuminen
sekä innovaatiotoiminnan merkityksen
kasvu asettavat kasvavia haasteita
ammatillisten koulutuspalveluiden laadulle
ja tarjonnalle. Koulutustarpeen ennakointi, monipuolinen koulutustarjonta, tiivis
yhteistyö työelämän kanssa, opettajien
työelämäjaksot sekä työelämälähtöiset
opetus- ja järjestämissuunnitelmat vastaavat näihin haasteisiin.
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto
2.2 Työturvallisuus
2.3 Oppimisympäristöt
Opettajat perehdyttävät opiskelijat opintojen alussa yleisiin oppilaitosympäristön
turvallisuustekijöihin. Näitä tekijöitä ovat
esimerkiksi poistumistiet oppilaitoksen
tiloista ja poistumisteiden merkinnät, toiminta poikkeustilanteissa sekä
turvallisuusjärjestelyt kuten esimerkiksi ensiapu- ja palontorjuntavalmiuden ylläpito.
Nämä asiat käyvät yksityiskohtaisemmin
ilmi kunkin koulutusyksikön Pelastus- ja
turvallisuussuunnitelmasta.
SAMIssa oppimisympäristöillä tarkoitetaan fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia
ympäristöjä, jotka sijaitsevat niin SAMIssa,
verkko-oppimisympäristöissä tai työssäoppimispaikoilla. Oppimisympäristöjen
tulee tukea ja edistää opiskelijan kasvua,
oppimista ja terveyttä.
Moniin tutkintoihin sisältyy työturvallisuuskorttikoulutus, joka antaa perustiedot ja
– taidot työturvallisuusasioihin. Ammatillisten opintojen yhteydessä opiskellaan
työturvallisuuteen liittyvät alakohtaiset erityiskysymykset sekä alan työturvallisuusasioita koskevat säädökset. Useimmilla
aloilla on tarjolla työturvallisuusasioiden
opetukseen soveltuvia oppaita ja muuta
opetusmateriaalia.
Työpaikoilla työtehtävien yhteydessä
tapahtuvan opiskelun (työssäoppiminen) osalta työturvallisuudesta vastaa
työpaikan työnantaja. Myös koulutuksen
järjestäjälle ja opiskelijalle on määritelty
vastuita turvallisen työskentely-ympäristön
toteutumisesta.
Työturvallisuusvastuun jakautumisesta,
työturvallisuutta koskevista säädöksistä
ja niiden keskeisimmistä sisällöistä on
koottu yhteisen osan liitteeseen 2. (Liite 2.
työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa.)
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa
Fyysinen oppimisympäristö sisältää tilat,
laitteet, koneet ja turvallisuusmääräykset
sekä teknisen oppimisympäristön työtavat
ja menetelmät. Fyysisissä oppimisympäristöt ovat muuttumassa yhä enemmissä
määrin avoimiin oppimisympäristöihin
luokkahuoneista sekä kiinteistä seinistä
muunneltaviin ja joustaviin rakenteisiin.
Näemme tärkeäksi sen, että oppiminen
tapahtuu aidoissa työympäristöissä ja
työtilanteissa, jossa keskeistä on ammattitaidon hankkiminen.
Psyykkiseen oppimisympäristöön liittyvät
opiskelijan emotionaaliset ja kognitiiviset
tekijät. Tällöin huomioidaan opiskelijan
elämäntilanne, kypsyys ja yksilöllisen
ohjauksen tarve. Opiskelija on vuorovaikutuksessa opettajien, opiskelutovereiden
ja muiden tahojen kanssa. Vuorovaikutus
on osa psyykkistä oppimisympäristöä.
Kriisisuunnitelma ohjaa henkilökuntaa
toimimaan yhtenäisesti ja tasa-arvoisesti
hankalissa tilanteissa. (Liite 3 Hyvinvointisuunnitelmat; järjestyssäännöt ja
asuntolan säännöt, kriisisuunnitelma,
päihdestrategiat)
Sosiaalinen oppimisympäristö sisältää
opettajien ja opiskelijoiden väliset suhteet,
tiimikulttuurin, työntekijöiden välisen
keskustelukulttuurin, didaktisen oppimisympäristön arviointi- ja ohjaustilanteineen,
opetussuunnitelman sekä oppimistehtävät.
13
2.4 Tasa-arvosuunnitelma
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys
on huomioitu Savonlinnan ammatti-­ja
aikuisopistossa luomalla jokaiselle
opiskelijalle sukupuolesta, asuinpaikasta,
iästä, kielestä ja taloudellisesta asemasta
riippumatta tasa-arvoiset opiskelumahdollisuudet. Opiskelijavalinnat tehdään
valtakunnallisen yhteishaun määräysten ja
ohjeiden mukaisesti. Koulutus toteutetaan
yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten,
lukioiden ja työelämän kanssa. Opetuksessa käytetään monipuolisia opetusmenetelmiä ja opiskelutapoja, joiden avulla
edistetään opiskelijoiden yksilöllisten
oppimistavoitteiden saavuttamista ja
valinnan mahdollisuuksia. Eri tutkinnoissa
mahdollistetaan sukupuolesta riippumatta
opiskelijalle tasa-arvoiset mahdollisuudet
edetä yksilöllisen opiskelusuunnitelman
mukaisesti. SAMIn erilaiset oppimisympäristöt mahdollistavat tasapuolisesti
opiskelijoiden monipuolisen ammatillisen osaamisen sekä työelämään ja
jatko-opintoihin sijoittumisen. Kaikkien
opiskelijoiden arvioinnissa, osaamisen
tunnustamisessa sekä ammattiosaamisen
näytöissä noudatetaan tässä opetussuunnitelman yhteisessä osassa olevia
yhtenäisiä ohjeita. Seksuaalisen häirinnän
ja sukupuolen perusteella tapahtuvan
häirinnän ehkäisemiseen on toimenpideohjeet SAMIn kriisisuunnitelmassa.
Tasa-arvosuunnitelma on osa opetussuunnitelmaa, ja sitä tarkennetaan vähintään kolmen vuoden välein. Oppilaitoksen
sisäisessä opinto-ohjauksessa opiskelijoita kannustetaan ennakkoluulottomiin
valintoihin opinnoissa. Opinto-ohjausta
antavilla henkilöillä on oikeus tasa-arvokysymyksiä käsittelevään koulutukseen.
Oppilaitoksen valintakokeiden laatijoina
ja tarkastajina tulee olla mahdollisuuksien
mukaan sekä naisia että miehiä. Opiskelijavalinnoista vastaavien tulee huolehtia
siitä, että valintakoekysymykset tai valintakriteerit eivät suosi tai syrji kumpaakaan
14
sukupuolta. Tehtävien ja testien laatijan
varmistaa, että eri kulttuuritaustaisilla
hakijoilla on yhdenvertaiset suoriutumisedellytykset.
Opetussuunnitelmia kehitettäessä sekä
oppikirjoja ja muuta oppimateriaalia valittaessa on otettava huomioon niin usein
kuin mahdollista molempien sukupuolten
näkökulmat. Koulutuksen järjestäjä on
vastuussa siitä, ettei opetuksessa käytetä
opetussuunnitelman perusteiden, lakien,
asetusten tai muiden säännösten vastaisia oppimateriaaleja tai opetustapoja.
Tasa-arvon edistämistä opetustilanteissa
sekä opetushenkilöstön kykyä tunnistaa
ja korjata omaa syrjivää käyttäytymistään tulee kehittää. Tasa-arvo-ongelmiin
voidaan puuttua myös työnohjauksella ja
henkilöstökoulutuksella.
Toimenpiteet:
• Opiskelijavalinnoista vastaavat henkilöt
huolehtivat siitä, että mahdollisille hakijoille annettava informaatio suunnataan
tasapuolisesti molemmille sukupuolille
ja että siinä kannustetaan hakeutumaan aloille, joilla oma sukupuoli on
vähemmistönä.
• Valintakoekysymykset tai valintakriteerit eivät saa suosia eivätkä syrjiä
kumpaakaan sukupuolta, ja niissä on
mahdollisuuksien mukaan otettava
huomioon eri sukupuolten näkökulma.
Tehtävien ja testien laatijan varmistaa,
että eri kulttuuritaustaisilla hakijoilla on
yhdenvertaiset suoriutumisedellytykset.
• Opinto-ohjauksen kanssa työskenteleville henkilöille järjestetään koulutusta ja annetaan tietoa tasa-arvon
ja yhdenvertaisuuden edistämisen
mahdollisuuksista.
• Opiskelijoiden oikeusturvaksi luodaan
selkeä ohjeisto suosimis- ja syrjintätapauksia varten. Ohjeistosta ilmenee,
millä keinoin syrjintään voi puuttua ja
kenen puoleen opiskelija voi kääntyä.
• Yksikköjen esimiehet huolehtivat, että
opiskelijoille tarkoitettua menettelytapaohjetta häirintätapauksien varalta on
yksiköissä saatavilla.
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa
15
2.5 Elinikäisen oppimisen avaintaidot
Elinikäisen oppimisen avaintaidot
sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien
ammattitaitovaatimuksiin ja yhteisten
tutkinnon osien osaamistavoitteisiin
sekä niiden arviointikriteereihin. Avaintaitojen tavoitteena on tukea sellaisen
osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan
jatkuvassa oppimisessa, työelämäntilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden
uusissa haasteissa. Avaintaidoilla on
suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja
persoonallisuuden kehittymiseen. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa tuetaan
opiskelijan elinikäistä oppimista erityisesti
opiskelijan tai tutkinnon suorittajan yksilöllisessä opiskelusuunnitelmassa kuvatuilla
ratkaisuilla.
Oppiminen ja ongelmanratkaisu
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään
ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan.
Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä
tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii
työssään joustavasti, innovatiivisesti ja
uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Savonlinnan
ammatti- ja aikuisopistossa oppimisympäristöjen pedagogiikassa tavoitellaan
vuorovaikutteista ja yhteistyötä tukevaa
toimintakulttuuria, jossa toteutuu opiskelijoiden oman oppimisen arviointi ja mahdollistetaan opiskelijan oppimisprosessin
tukeminen eri menetelmin.
Vuorovaikutus ja yhteistyö
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa
opiskelijalla on mahdollisuus osallistua
oppilaskunta- ja tutortoimintaan sekä kansainväliseen toimintaan. Oppilaitoksessa
oppiminen perustuu sosiokonstruktivistiseen oppimiskäsitykseen, jossa painottuu
vuorovaikutteinen yhteistyö sekä opiskelijoiden ja opettajien välinen kannustava ja
positiivinen oppimisilmapiiri.
Ammattietiikka
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii
työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii
vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa.
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa
opiskelijan tai tutkinnon suorittajan yksilöllistä valinnan mahdollisuutta korostetaan.
Terveys, turvallisuus ja toimintakyky
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto on
päihteetön ja savuton oppilaitos, joka
tukee terveellisiä elämäntapoja. Turvallisuuden ja terveyden edistäminen on huomioitu oppilaitoksen järjestyssäännöissä
ja toimialojen työturvallisuusohjeissa.
Opiskelijan on mahdollisuus valita kilpaurheilua tukeva yksilöllinen opintopolku.
Aloitekyky ja yrittäjyys
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa
opiskelijoiden osallisuuteen panostetaan
opiskelijakuntatoiminnan kautta. Opiskelijakuntatoiminnan ohjaukseen nimetään
oppilaitoksesta vuosittain vastuuhenkilö.
Oppilaitoksen johtoryhmä/johto kuulee
säännöllisesti opiskelijakuntaa. Tutoropiskelijoiden toimintaan panostetaan.
Aloitekykyä ja yrittäjyyttä tuetaan mahdollistamalla opiskelijalle yksilölliset valinnat
ja mm. painottamalla yrittäjyyttä tukevia
valintoja osana opintoja.
Kestävä kehitys
Kestävä kehitys on määritelty valtakunnallisissa tutkinnon perusteissa. SAMIssa
kestävän kehityksen tavoitteet ja sisällöt
16
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto
on integroitu eri alojen opetussuunnitelmiin. Henkilöstö huomioi omassa toiminnassaan kestävän kehityksen olemalla
esimerkkinä SAMIn opiskelijoille. SAMIn
henkilöstö ja opiskelijat toimivat kestävien arvojen mukaisesti ja se näkyy arjen
käytännöissä.
Oppimisympäristöissä hyödynnetään ammattialan kestävän kehityksen työkäytäntöjä ja teknologisia ratkaisuja. Opiskelija
tai tutkinnon suorittaja huomioi toiminnassaan kestävän kehityksen ekologiset,
taloudelliset, sosiaaliset sekä kulttuuriset
periaatteet. Lisäksi hän noudattaa alan
työtehtävissä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia.
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa kestävä kehitys on integroitu osaksi
laadunhallintaa ja sen edistämisestä
on päätetty Ammattiopistostrategiassa 2013 - 2016. Oppilaitoksella on
kestävän kehityksen ohjausryhmä, jossa
on edustus SAMIn eri henkilöstöryhmistä
sekä opiskelijakunnasta. Ohjausryhmä
määrittää ammattiopistostragialinjausten
sekä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen
säätiön kestävän kehityksen sertifioinnin
kriteerien pohjalta kestävän kehityksen
vuosittaiset ohjelmat.
Estetiikka
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa
toiminnassaan huomioon oman alansa
esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää
työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta
esteettisyyttä. Savonlinnan ammatti- ja
aikuisopistossa esteettisyyttä tuetaan
kannustamalla kulttuurikilpailuihin osallistumisessa sekä huomioidaan esteettisyys
koulu- ja oppimisympäristön pedagogisessa suunnittelussa.
Viestintä ja mediaosaaminen
Opiskelijoiden valmiuksia kehitetään
siten, että he kykenevät opiskelemaan
verkko-oppimisympäristössä, käyttämään
Wilmaa ja osaavat käyttää perustyövälineohjelmia sekä laitteita. Tavoitteena on,
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa
että opiskelija osaa valmistuttuaan toimia
oman alan työtehtävissä ja käyttää omalla
alalla oleellisia ohjelmistoja, sovelluksia ja
laitteita. (Liite 4. TVT-toimintasuunnitelma)
Matematiikka ja luonnontieteet
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää
peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien
ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja,
kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja - ongelmien ratkaisemisessa ja hän
soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin
perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja
työssään.
Teknologia ja tietotekniikka
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön
osalta keskeiset tavoitteet ja kehittymissuunnitelma on linjattu oppilaitoksen
TVT-toimintasuunnitelmassa 20142016. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto toimii TVT:n kehittämisyhteistyössä
muiden toisen asteen oppilaitosten
kanssa ja Itä-Suomen yliopiston koulutusja kehittämiskeskus Aducaten kanssa.
Pääasiallinen yhteistyömuoto on erilaiset
pedagogiset kehittämishankkeet. Tieto- ja
viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa edellyttää uutta
ajattelua pedagogisissa toimintatavoissa.
Johdon, tietohallinnon ja osaaminen on
avainasemassa.
Verkossa tapahtuva tiedon hakeminen ja
jakaminen sekä medialukutaito ovat painopistealueita kaikilla ammattialoilla. Oppijoilta edellytetään kykyä reflektoida omaa
oppimistaan ja osaamistaan niin suullisesti, kirjallisesti kuin TVT-apuvälineitä
käyttäen. Opiskelijoille taataan opintojen
aikana riittävät valmiudet ajanmukaisten
ja oppilaitokseen hankittujen laitteiden,
ohjelmistojen ja ympäristöjen oppimiseen.
Olennaista on opiskelijan kyky hyödyntää
tekniikkaa oppimista tukevalla tavalla.
(Liite 4. TVT-toimintasuunnitelma)
17
Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa
kannustamme opiskelijoita ja henkilökuntaa kehittämään kansainvälisyystaitoja.
Pidämme yllä kansainvälisiä kontakteja
eurooppalaisten ja venäläisten oppilaitosten kanssa. Näiden kontaktien
ja hankerahoituksen avulla voimme
tarjota opiskelijoille mahdollisuuksia
lähteä työssäoppimaan ulkomaille tai
kehittää kansainvälisyystaitoja SAMIn
omissa työpajoissa Savonlinnaan tulleiden
vaihto-opiskelijoiden kanssa. Opiskelijan
on mahdollista työssäoppimisen lisäksi
suorittaa osia opinnoista kansainvälisessä
vaihdossa ja osallistua kansainvälisiin
ammattitaitokilpailuihin. Tarkemmin kansainvälinen toiminta on kuvattu oppilaitoksen kansainvälisyys toimintasuunnitelmassa. Maahanmuuttajaopetus
ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden integrointi ryhmiin kannustaa
opiskelijoita kohtaamaan eri kulttuureista
tulevia. Opiskelijan esteettisyyttä tuetaan
kannustamalla opiskelijoita kulttuurikilpailuihin osallistumisessa sekä huomioidaan
esteettisyys koulu- ja oppimisympäristön
suunnittelussa.
3. Tutkinnon suorittaminen ammatillisena peruskoulutuksena
Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettu ammatillinen perustutkinto sisältää
ammatillisia tutkinnon osia, yhteisiä tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon
osia. Tutkintoon tai siihen sisältyvään
osaamisalaan sisältyy vähintään yksi
pakollinen ammatillinen tutkinnon osa ja
vähintään yksi valinnainen ammatillinen
tutkinnon osa. Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä,
opiskelija voi yksilöllisesti valita tutkinnon
osia siten, että tutkinnon laajuus ylittää
180 osaamispistettä. Ammatillisessa
peruskoulutuksessa vuoden aikana keskimäärin saavutettu osaaminen vastaa 60
osaamispistettä ja koulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon sen laajuutta vastaavassa ajassa
(3 vuotta). Tutkinnon osien osaamispisteet
määräytyvät osaamisen kattavuuden,
vaikeusasteen ja merkittävyyden mukaan
suhteessa koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin.
Ammatillisen peruskoulutukseen hakeutuminen, koulutuksen suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi sekä eri toimijoiden
vastuut on kuvattu toiminta- ja laatujärjestelmässä TOLA.
Opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan toteutetaan
opetus, ohjaus ja arviointi tarvittavine
tukitoimineen. Opiskelijalle mahdollistetaan joustavat tavat suorittaa koko
tutkinto tai suorittaa osatutkinto ja palata
koulutukseen myöhemmin. Opetusmenetelmät valitaan oppimistavoitteiden
ja opiskelijoiden oppimisvalmiuksien
kannalta tarkoituksenmukaisesti. Opettaja vastaa myös opiskelijan itsenäisten
opintopolkujen etenemisestä siten, että
opiskelutehtävät suunnitellaan, opiskelijoiden työskentelyä ohjataan ja tavoittei-
18
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto
den saavuttamista arvioidaan suhteessa
tavoiteltavaan osaamiseen. Monipuoliset
opiskelumenetelmät sekä työssäoppiminen ja työelämäyhteistyön kehittäminen
(mm. ammatilliset neuvottelukunnat ja
projektit työelämän kanssa) ovat kiinteä
osa oppimisprosessia. Ammatillinen
osaaminen nähdään teorian ja käytännön
taitojen integroituneena kokonaisuutena,
joka näkyy sujuvana toimintana, käytännön taitoina ja kykynä ratkaista ongelmia
työtilanteissa.
Opetuksen toteuttamisessa painotetaan työpaikalla tapahtuvaa oppimisen
lisäämistä kaikissa tutkinnoissa. Koulutus
voidaan toteuttaa lähi-, verkko- ja monimuoto-opetuksena, oppisopimuskoulutuksena tai muutoin työpaikalla käytännön
työtehtävien yhteydessä. Koulutuksessa
pyritään tavoitteellisesti opintokokonaisuuksien hallintaan. Opinnot toteutetaan
6-jaksojärjestelmässä. Näin opiskelijalle
järjestyy mahdollisuus laajentaa ja monipuolistaa opintojaan valinnaisuuksien
avulla yli tutkinto- ja oppilaitosrajojen.
3.1 Opetussuunnitelmat
ammatillisessa peruskoulutuksessa
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa
koulutuksen järjestäjäkohtaiset opetussuunnitelmat laaditaan tutkinnoittain.
Opetussuunnitelman yhteinen osa on
pohjana kaikille laadittaville koulutuksen
järjestäjäkohtaisille opetussuunnitelmille.
SAMI-tasoisesti opetussuunnitelmatyöstä
vastaa apulaisrehtori, jokainen kollegiaalinen tiimi vastaa oman alansa tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien laatimisesta,
päivittämisestä ja kehittämisestä. Alakohtaiset ammatilliset neuvottelukunnat osallistuvat aktiivisesti opetussuunnitelmatyöhön ja tuovat esiin alueelliset ja paikalliset
tarpeet. Opetussuunnitelmat tarkistetaan
vuosittain keväällä. Kuntayhtymän johtaja/
rehtori hyväksyy opetussuunnitelmat.
Ammattiosaamisen näyttösuunnitelmat
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa
hyväksyy ammattiosaamisen näyttöjen
toimikunta.
Lisätietoa: Opetussuunnitelmatyön prosessi on kuvattu toiminta- ja laatujärjestelmässä TOLA.
3.2 Henkilökohtainen
opiskelusuunnitelma; opiskelijan yksilöllinen ja joustava
opintopolku
Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman
laatii ja päivittää ryhmänohjaaja ja
tarvittaessa opinto-ohjaaja yhdessä
opiskelijan kanssa. Henkilökohtaisessa
opiskelusuunnitelmassa määritellään
opiskelijakohtaisesti osaamisen tavoitteet,
oppimismenetelmät, tutkinnon osien suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä
osaamisen arviointi. Siihen merkitään
opiskelijakohtaisesti osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, opiskelun
etenemismahdollisuus osaamisen tunnustamisen jälkeen, opiskelijan valinnaiset
tutkinnon osat sekä työssäoppiminen,
työssäoppimispaikat ja -ajat. Opiskelijalla
on mahdollisuus rakentaa henkilökohtainen opintopolku, joka tukee opiskelijan
työllistymistä, jatko-opintoja sekä henkistä
kasvua ja motivaatiota.
Oppimisen arviointi dokumentoidaan
myös henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa tulee huomioida myös
opiskeluvalmiuksien erilaisuus. (Liite 5.
henkilökohtaistaminen)
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma kirjataan Wilmaan ja sitä tulee päivittää koko
opintojen ajan. Tarkemmin henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laadintaperiaatteet ja eri toimijoiden vastuut on kuvattu
osana ammatillisen peruskoulutuksen
toteutus prosessia, toiminta- ja laatujärjestelmässä TOLA.
19
Opettaja
Ennen
Aikana
Jälkeen
-opiskelijakohtaisten
tavoitteiden laatiminen
-yhteyden pitäminen
opiskelijaan sähköinen
päiväkirja: wilma/ blogi
-oppimisen/osaamisen
arviointi ja dokumentointi
-työssäoppimispaikan
kartoitus ja opiskelijoiden ohjaus työssäoppimispaikan valinnassa
-opiskelijan ja työpaikkaohjaajan perehdytys
-ohjaa ja tukee opiskelijaa ja työpaikkaohjaajaa
-tarvittaessa oppimistavoitteiden täsmennys
-OPIX top-palaute
työssäoppimisen jälkeen.
Tiedottaminen sekä
vastaamaan ohjaaminen
opiskelijat / top-ohjaajat
-sopimukset
Opiskelija
-perehtyminen työssäoppimisen tavoitteisiin ja
suunnitelman tekeminen
-sopivan työssäoppimispaikan etsiminen ja
siihen tutustuminen
-vastuu omasta oppimisesta
-työskentelee tavoitteiden mukaisissa
työtehtävissä
-noudattaa työssäoppimispaikan sääntöjä
-itsearvioi omaa
oppimistaan suhteessa
tavoitteisiin
- OPIX top-palaute. Topin
jälkeen opiskelija antaa
palautetta Wilmassa
-itsearvioi päivittäin
omaa oppimistaan
suhteessa tavoitteisiin
--> oppimispäiväkirja
Työpaikkaohjaaja
- perehtyy opiskelijan
oppimistavoitteisiin
-muun henkilökunnan
tiedottaminen työssäoppimisjaksosta
-oman ohjausosaamisen päivittäminen
-Valmistelee oppimistavoitteiden mukaiset
työtehtävät, työvuorot
-perehdyttää opiskelijan
työpaikkaan ja sääntöihin
-luo opiskelijalle mahdollisuudet työskentelyyn tavoitteiden mukaisissa työtehtävissä
-arvioi opiskelijan oppimista/osaamista
-OPIX top-palaute / SAMIn top-ohjaajat blogin
tai SAMIedun nettisivujen
kautta
-antaa opiskelijalle ohjausta ja palautetta
KUVIO 2 Työssäoppimisen ohjausprosessi ja eri osapuolien vastuut
20
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto
3.3 Työssäoppiminen
Työssäoppiminen on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä muutoin kuin
oppisopimuskoulutuksena toteutettavaa
tavoitteellista ja ohjattua koulutusta.
Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan perustutkinnon tulee sisältää
osaamisen hankkimista työssäoppimisen
kautta vähintään 30 osp.
Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua alan työpaikalla. Työpaikalla on kiinnitettävä erityistä
huomiota ohjaukseen ja valvontaan sekä
palautteen antamiseen. Työssäoppiminen suunnitellaan yhdessä paikallisten
työelämän edustajien kanssa, ja siinä
otetaan huomioon alueelliset ja paikalliset työelämän tarpeet ja mahdollisuudet
sekä opiskeltava ala ja itsensä työllistämisen mahdollisuudet. Työssäoppimisen
laajuus, sisältö ja ajankohta määritellään
opiskelijan yksilöllisten tavoitteiden sekä
mahdollisuuksien mukaisesti hänen
henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa.
Opiskelija voi suorittaa työssäoppimisen
myös ulkomailla.
näytöstä työelämässä tekee ohjaava
opettaja jokaisesta työssäoppimisesta ja se tallennetaan Wilmaan ennen
työssäoppimisjakson alkua.
Sopimuksessa määritellään:
• Sopimuksessa sovitaan työpaikalla
tapahtuvan koulutuksen osalta opintojen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä
sekä arvioinnista.
• Määritetään työssäoppimisen kesto,
opiskelijan työpaikkaohjaaja sekä työturvallisuutta määrittävät tekijät.
• Työssäoppimisen aikana opiskelijalla
on oikeus opintotukeen, kouluruokailuun sekä koulumatkatukeen. Työssäoppiminen voi olla myös palkallista.
Tällöin opiskelijan on selvitettävä sen
vaikutus opintotukeen.
• Opiskelijakohtaisen sopimuksen
allekirjoittaa opettaja, työpaikkaohjaaja
sekä opiskelija.
• Sopimusta tehdään kolme kappaletta
yksi kullekin osapuolelle.
1.Yhteistyösopimus (puitesopimus)
Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus perustuu
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston
ja työpaikan väliseen kirjalliseen yhteistyösopimukseen (puitesopimus), jonka
hyväksyy koulutuspäällikkö tai tutkintokoordinaattori siten kun koulutusalalla on
sovittu. Sopimuksen laatiminen edellyttää,
että työpaikalla on käytettävissä tutkinnon
perusteiden kannalta riittävästi tuotantoja palvelutoimintaa, tarpeelliset työvälineet
sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan
ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, josta voidaan nimetä opiskelijan
vastuullinen työpaikkaohjaaja.
2. Opiskelijakohtainen sopimus
Opiskelijakohtaisen sopimuksen työssäoppimisesta ja/tai ammattiosaamisen
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa
21
3.4 Osaamisen tunnistaminen ja
tunnustaminen
ammatillisessa peruskoulutuksessa
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen menettelytavat toteutuvat
opiskelijoiden henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien yhteydessä. Osaamisen
tunnistamiseksi käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat opiskelija ja
opettaja / opettajat. Opetussuunnitelma
perusteisissa perustutkinnoissa osaamisen tunnustamisella tulee välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Mikäli osaamisen tunnistamisessa
tutkinnon osalle asetetut tavoitteet tai
osa tavoitteista todetaan saavutetuiksi,
osaaminen tunnustetaan.
Osaamisen tunnustaminen kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Osaamisen tunnustamisella korvataan tai luetaan hyväksi suoritettavaan
tutkintoon kuuluvia opintoja. Osaamista
voidaan hankkia monin eri tavoin ja eri
aikoina. Oppimista tapahtuu virallisessa
koulutuksessa oppilaitoksessa, mutta
myös työelämässä, perheen piirissä, harrastusten parissa sekä tiedonvälityksen
kautta ja niitä käyttämällä tapahtuvana ns.
arki- oppimisena (Toiminta- ja laatujärjestelmä TOLA, OPH arvioinnin opas
2015,16).
Suoritetuilla toisen ammatillisen perustutkinnon opinnoilla ja lukio-opinnoilla
korvataan tavoitteiltaan ja sisällöltään
vastaavat yhteiset tutkinnon osat, vapaasti valittavat tutkinnon osat ja ammatillisiin
opintoihin sisältyvät muut valinnaiset
tutkinnon osat. Osaamisen tunnustamisesta vastaa kyseisten opintojen opettaja/
opettajat. Opinto-ohjaajat tiedottavat
opiskelijoille OPO-infossa opintojen alussa
osaamisen tunnustamisen mahdollisuudesta ja käytänteistä SAMIssa. Opintoohjaaja tunnistaa ja tunnustaa tutkinnon
perusteiden mukaisesti yhteiset tutkinnon
osat, vapaasti valittavat tutkinnon osat
sekä kokonaiset ammatilliset tutkinnon
osat. Muutoin ammatin opettaja tunnistaa
ja tunnustaa ammatilliset opinnot.
Tutkintotodistuksen arvosanan saamiseksi on osaaminen osoitettava tutkinnon
osista, joista ei ole arvosanaa ja muutoin
hankitusta koko tutkinnon osan kattavasta osaamisesta. Ammatillisten tutkinnon osien arvioinnissa hyödynnetään
ammattiosaamisen näyttöjä. Osaamisen
tunnustamisella korvattujen tai hyväksi
luettujen tutkinnon osien arvosanoja voi
korottaa koulutuksen aikana. Korotukset
koulutuksen päätyttyä tehdään yksityisopiskelijana. Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia ja sitä
koskevat samat säädökset kuin muutakin
opiskelijan arviointia.
Osaamisen tunnustamisella korvatut
tutkinnon osat merkitään tutkintotodistukseen. Aikaisemmin hankitulle osaamiselle
ei voida asettaa mitään yleistä aikarajaa,
jota ennen hankittua osaamista ei voitaisi
tunnustaa, mutta osaamisen ajantasaisuus voidaan tarkistaa. Tarvittaessa
opiskelijan on osoitettava osaamisensa
vastaavuus suoritettavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja tavoitteisiin.
22
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto
3.5 Opiskelijan arviointi
ammatillisessa perustutkinnossa
Laissa ammatillisesta koulutuksesta
(L 630/1998, 787/2014, 24 a §.) on
opiskelijan arviointi määritelty siten, että
opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan
ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin, annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta sekä varmistetaan tutkinnon tai
opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden
saavuttaminen. Opiskelijoiden oppimista
ja osaamista tulee arvioida monipuolisesti
ja riittävän usein koulutuksen aikana.
Arvosanat tutkintotodistukseen, joka
sisältää päättö- ja näyttötodistuksen,
annetaan kaikista tutkinnon perusteiden
mukaisista tutkinnon osista. Näyttötodistukseen arvosana tulee ammattiosaamisen näytöstä. Päättötodistuksen arvosana
määräytyy ammattiosaamisen näytön ja
mahdollisen muun osaamisen arvioinnin
pohjalta. Tutkinnon osan arvosana päätetään osaamisen arvioinnin perusteella.
Vapaasti valittavat tutkinnon osat voidaan
arvioida ilman arvosanaa. Vapaasti
valittavista tutkinnon osista merkitään
tutkinnon osat, niiden nimet ja laajuudet
sekä arvosana asteikolla 1–3 silloin, kun
vapaasti valittavat tutkinnon osat ovat
ammatillisia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia,
yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai
lukio-opintoja. Muissa vapaasti valittavissa
tutkinnon osissa voidaan osaaminen arvioida arvosanalla hyväksytty (A 811/1998,
muutos 329/2015) 10 §:n perusteella.
Tämä koskee myös muualla suoritettuja
vapaasti valittavia tutkinnon osia, joista
arvosanaa ei aina ole saatavissa.
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa
3.5.1 Oppimisen arviointi
Laissa ammatillisesta peruskoulutuksesta on säädetty oppimisen arviointi
(L 630/1998, 787/2014, 24 b §). Sen
mukaan oppimista arvioidaan antamalla
opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta. Opetuksesta vastaavan opettajan
ja opettajien, työssäoppimisen aikana
työpaikkaohjaajan, tehtävänä on arvioida
opiskelijan oppimista.
Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen
on vielä opittava koko tutkinnon osan
ammattitaitovaatimuksista / osaamistavoitteista, osatakseen tehdä sen työn,
joka tutkinnon osaan sisältyy. Ensisijaisesti oppimisen arviointi on oppimisen
etenemisen seuraamista ja opiskelijan
osaamisen kehittymistä ja palautteen
antamista lähinnä suullisesti.
Oppimisen etenemistä seurataan tukemalla, motivoimalla ja ohjaamalla
opiskelijaa tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten / osaamistavoitteiden
saavuttamisessa ja opiskelijan itsearviointitaitojen kehittymisessä.
Numeerista arviointia ei oppimisen
arvioinnissa tarvita. Palautteella tuetaan ja
ohjataan opiskelijaa mahdollisimman hyviin suorituksiin tuomalla esille opiskelijan
vahvuudet.
Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään
tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen ja oppimisen tukemiseen parempiin
oppimistuloksiin pääsemiseksi. Opettaja
seuraa oppimisen etenemistä ja varmistaa, että opiskelijat ovat oppineet asiat
ainakin tyydyttävällä tasolla, ennen kuin
osoittavat osaamisensa. Oppimisen arviointi dokumentoidaan HOPSiin Wilma-alustalle. Oppimisen arvioinnissa
käytetään merkintää S=suoritettu tai
SK=suoritus kesken.
23
3.5.2 Osaamisen arviointi
Opiskelija osaamisen arviointi määritellään
laissa ammatillisesta koulutuksesta. ( L
630/1998. 787/2014, 25 §)
Ammatillisissa tutkinnon osissa työelämän edellyttämä osaaminen ilmaistaan
ammattitaitovaatimuksina ja arvioidaan
ammattiosaamisen näytöllä sekä tarvittaessa muulla osaamisen arvioinnilla. Osaamisen arvioinnissa opiskelijan osaamista
verrataan perustutkinnon perusteissa
määrättyyn osaamiseen.
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa on suunnitelma opiskelijan
osaamisen arvioinnista, ja siinä kuvataan
osaamisen arvioinnin toteuttaminen ja
osaamisen arviointimenetelmät tutkinnon osittain. Koulutuksen järjestäjän
laatimassa ammattiosaamisen näyttösuunnitelmassa kuvataan näytön kesto ja
suorittaminen.
Ammattiosaamisen näytössä arvioija
arvioi opiskelijan osaamista seuraamalla
ja havainnoimalla hänen työntekoaan ja
samanaikaisesti opiskelija suorittaa itsearviointia. Arvioija tallentaa havaintonsa
arviointilomakkeelle. arvioinnin kohteittain.
Näytön jälkeen käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken arviointikeskustelu. Arviointikeskustelun tavoitteena on
päästä yhteisymmärrykseen opiskelijan
osaamisesta suhteessa ammatillisten
tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin. Arvioinnin perustelut kirjataan
Wilmaan arviointilomakkeelle.
Tutkinnon osan arvosana päätetään
osaamisen arvioinnin perusteella. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät
opettajat ja työelämän edustajat yhdessä
tai erikseen. Opiskelijan osaamista katsotaan kokonaisuutena, ja arvioidaan mikä
tutkinnon osan osaamisesta on olennaista
perustutkinnon perusteiden pohjalta.
Opiskelijalle annetaan tutkintotodistukseen tulevat arvosanat osaamisen arvioin-
24
nin perusteella siten, että näyttötodistukseen tulee arvosana ammattiosaamisen
näytöistä. Päättötodistuksen arvosana
määräytyy ammattiosaamisen näytön ja
mahdollisen muun osaamisen arvioinnin
pohjalta arvioinnin toteuttamissuunnitelman mukaisesti.
Yhteisistä tutkinnon osista annetaan
jokaisesta neljästä tutkinnon osasta
arvosana tutkintotodistukseen. Tutkinnon
osan arvosana annetaan sen sisältämien
osa-alueiden arvosanojen pohjalta. Arvosanasta päättävät ne opettajat, jotka ovat
antaneet osa-alueiden arvosanat.
Ammattiosaamisen näyttö eli opiskelijan osaaminen arvioidaan arvosanoilla:
kiitettävä 3, hyvä 2 ja tyydyttävä 1.
Arvosana on kirjattava Wilmaan kahden
viikon kuluessa arvosanan antamisesta.
Ammattiosaamisen näytöistä kirjataan
muiden tietojen lisäksi sekä opiskelijan,
opettajan että työpaikkaohjaajan antamat
arvosanat arvioinnin kohteittain sekä
lopullinen ammattiosaamisen näytön arvosana. Osaamisen arvioinnin perusteena
oleva aineisto on säilytettävä vähintään
kuuden kuukauden ajan arvosanan
antamisesta (A 811 / 1998, 799/2014,
11 a § ).
Maahanmuuttajaopiskelijoiden ja muiden
eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden
osaaminen tulee arvioida samalla tavalla
kuin muidenkin opiskelijoiden. Osaaminen
tulee arvioida sellaisilla menetelmillä, että
kielitaidon mahdollisesta puutteellisuuden
huolimatta osaaminen voidaan arvioida.
Opiskelijalla, jonka äidinkieli on muu kuin
oppilaitoksen opetuskieli, on oltava ennen
ammattiosaamisen näyttöä sellainen
kielitaito, että hän ymmärtää ammattiosaamisen näyttönä tehtävään työhön
liittyvät ohjeet ja määräykset. Tuen tarve
on tunnistettava ja sen perusteella suunniteltava tukitoimet yhdessä oppilaitoksen,
työelämän edustajan ja opiskelijan kanssa. Ammattiosaamisen näytön arvioijat ja
toteutukseen osallistuvat tulee tarvittaessa valmentaa siihen, miten kulttuuriset
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto
Arvioinnin oikaisu
Opiskelijalla on oikeus tietää, miten
hänen osaamisensa on arvioitu. ( 630 /
1998, 787 / 2014, 25 c §) Mikäli hän on
tyytymätön arviointiin, hän keskustelee
ensin arvioinnin suorittaneen opettajan
kanssa 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus
saada tietoonsa arvioinnin tulokset sekä
arviointiperusteiden soveltaminen. Mikäli
opiskelija tämän keskustelun jälkeen on
yhä tyytymätön arviointiin, hän voi tehdä
oikaisupyynnön kirjallisesti apulaisrehtorille. Apulaisrehtori kirjaa saamansa
oikaisupyynnön ja käsittelee sen asianmukaisesti. Apulaisrehtori voi päättää, että
arviointi on tehty tutkinnon perusteiden
ammattitaitovaatimusten ja tavoitteiden
mukaisesti tai päätyä määräämään uuden
arvioinnin.
tekijät vaikuttavat yksilöiden väliseen viestintään. Lisäksi ammattiosaamisen näytön
toteutukseen osallistuvat ja arvioijat tulee
valmentaa selkeän kielen käyttöön ohjeita
annettaessa.
Arvioinnin uusiminen ja arvosanan
korottaminen
Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut
hyväksytysti tutkintoon kuuluvia opintoja
eikä ammattiosaamisen näyttöjä tai joka
haluaa korottaa saamaansa arvosanaa,
järjestetään mahdollisuus uusintaan tai
arvosanan korottamiseen (L 630 / 1998,
787 / 2014, 25 d § ). Ammatillisten opintojen uusinnasta sovitaan erikseen ammatinopettajan kanssa. Ammattiosaamisen
näytön uusiminen suoritetaan siten, kuin
asianomaisen tutkinnon näyttösuunnitelmissa on määritelty. SAMIssa arvosanan
korottamisessa noudatetaan menettelyä,
jossa opiskelija vahvistaa osaamistaan,
esim. suorittamalla lisäopintoja, tekemällä
lisätehtäviä tai työssäoppimalla.
Jos opiskelija on tyytymätön apulaisrehtorin tekemään päätökseen, hän voi
tehdä kirjallisen oikaisupyynnön koulutuksen järjestäjän nimeämälle toimielimelle
TUTKINNON OSA
1. Oppimisen
arviointi
2. Ammattiosaamisen
näyttö
AON1
3. Muu osaamisen
arviointi
AON2
(esim. kielikoe)
TUTKINTOTODISTUS
Opintorekisteriin
S-merkintä
NÄYTTÖTODISTUS
PÄÄTTÖTODISTUS
KUVIO 3 Tutkintotodistus ja arviointi
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa
25
26
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto
14 päivän kuluessa siitä, kun hän on
saanut ensimmäisen oikaisupyynnön
päätöksen. Ammattiosaamisen näyttöjen
toimikunta voi velvoittaa toimittamaan
uuden arvioinnin, jos arviointipäätös on
ilmeisen virheellinen. Ammattiosaamisen
näyttöjen toimikunnan tekemästä oikaisun
käsittelystä on ohjeistettu tarkemmin
ammattiosaamisen näyttöjen toimikunnan
toimintasäännössä.
Ammattiosaamisen näyttöjen toimikunta
SAMIn ammattiosaamisen näyttöjen
toimikunta on lakisääteinen toimielin,
joka koostuu koulutuksen järjestäjän
edustajista (9), työelämän edustajista (8),
opettajien edustajasta (1) sekä opiskelijoiden edustajasta (1). Ammattiosaamisen
näyttöjen toimikunnan puheenjohtajana
toimii kuntayhtymän johtaja / rehtori ja
sihteerinä kehittämiskoordinaattori.
Laissa ja asetuksesssa ammatillisesta
koulutuksesta on säädetty ammattiosaamisen näytöistä, toimielimestä, arvioinnista ja arvioijista, näyttöpaikkojen laadusta
ja työturvallisuudesta. Nämä säädöksissä
esitetyt asiat on otettava huomioon kun
näyttöjä suunnitellaan, toteutetaan ja
arvioidaan oppilaitosten ja työpaikkojen
yhteistyönä tutkinnon perusteiden pohjalta. SAMIn ammattiosaamisen näyttöjen
toimikunnan toimintasääntö on tallennettu
toiminta- ja laatujärjestelmään TOLA,
jossa on kuvattu tarkemmin toimikunnan
ohjeistus ammattiosaamisen näyttöjen
suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin
osalta.
3.6 Todistukset
Noudatetaan
• Määräys 90/011/2014
• Todistusmallit 2015, Ammatilliset
perustutkinnot, ohje 3/012/2015, Määräykset ja ohjeet 2015:11 sekä
• Todistukset: -näyttötutkinnoista,
-näyttötutkintoon valmistavasta koulutuksesta, - muusta ammatillisesta lisäkoulutuksesta, Määräys 20/011/2015,
määräykset ja ohjeet 2015:25
Tutkintotodistus
Ammatillisesta peruskoulutuksesta
annetaan tutkintotodistus, kun opiskelija
on suorittanut kaikki tutkintoon kuuluvat
tutkinnon osat ja ammattiosaamisen näytöt hyväksytysti. Tutkintotodistus sisältää
päättö- ja näyttötodistuksen.
Päättötodistukseen merkitään arvosanat kaikista tutkintoon kuuluvista
tutkinnon osista. Vapaasti valittavista
tutkinnon osista merkitään tutkinnon osat,
niiden nimet ja laajuudet sekä arvosana asteikolla 1–3 silloin, kun vapaasti
valittavat tutkinnon osat ovat ammatillisia
tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin
perustuvia tutkinnon osia, yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja.
Muissa vapaasti valittavissa tutkinnon
osissa voidaan osaaminen arvioida arvosanalla hyväksytty (A 811/1998, muutos
329/2015) 10 §:n perusteella. Tämä koskee myös muualla suoritettuja vapaasti
valittavia tutkinnon osia, joista arvosanaa
ei aina ole saatavissa.
Päättötodistuksen ammatillisten tutkinnon
osien arvosanat saadaan ammattiosaamisen näytön ja muun osaamisen arvioinnin
perusteella. Ammattiosaamisen näytöt on
suoritettava hyväksytysti, jotta tutkinnon
osasta voidaan antaa arvosana päättötodistukseen.
Näyttötodistus sisältää ammattiosaamisen näytöistä saadut arvosanat. Jos
tutkinnon osa on suoritettu ennen ammattiosaamisen näyttöjä, siitä tulee erillinen
maininta todistukseen.
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa
27
Todistus suoritetuista tutkinnon osista ja ammattiosaamisen näytöistä
Opiskelijalle annetaan todistus hänen
suorittamista tutkinnon osista ja ammattiosaamisen näytöistä hänen erotessaan
kesken perustutkinnon suorittamisen ja
myös opiskelun aikana hänen pyynnöstään (L630 / 1998, 787 / 2014, 25e§, A
811 / 1998, 799 / 2014, 13 § ).
Todistus suoritetusta koulutuksesta
Todistus suoritetusta koulutuksesta annetaan ammatilliseen peruskoulutukseen
valmentavasta koulutuksesta.
Todistus suoritetuista koulutuksen
osista
Opiskelijalle annetaan todistus hänen
suorittamistaan koulutuksen osista hänen
erotessaan kesken koulutuksen suorittamisen.
Todistus kuljetusalan perustason
ammattipätevyyskoulutuksen suorittamisesta.
Todistuksesta kuljetusalan perustason
ammattipätevyyskoulutuksen suorittamisesta on voimassa, mitä laissa ja
asetuksessa (L 273/2007, A 640 / 2007)
on säädetty ja mitä Opetushallituksen
laatimissa Todistusmalleissa säädetään.
Kansainväliseen käyttöön tarkoitettu
tutkintotodistuksen tai todistuksen
liite
Opiskelijalle, joka on suorittanut tutkinnon,
opintoja ja/tai ammattiosaamisen näyttöjä,
annetaan pyynnöstä tutkintotodistukseen
tai todistukseen erityisesti kansainväliseen
käyttöön tarkoitettu liite, jossa annetaan
riittävät tiedot oppilaitoksesta samoin kuin
tutkintotodistuksessa tarkoitetuista opinnoista sekä niiden tasosta ja asemasta
koulutusjärjestelmässä. Liite annetaan
sekä suomen että englannin kielellä.
28
4. Tutkinnon suorittaminen näyttötutkintona
Näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa aikuisväestölle joustavan tavan osoittaa, uudistaa
ja ylläpitää ammatillista osaamistaan tai
työtehtävien vaihtuessa pätevöityä myös
uuteen ammattiin. Tutkinnon suorittajan
ammatillinen osaaminen voidaan tunnustaa kansallisesti ja laadullisesti riippumatta
siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan
kautta.
Näyttötutkintoina voidaan suorittaa
ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja.
Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla
näyttötutkinnon perusteissa määritelty
ammattitaito työpaikoilla työtehtävissä.
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa
on mahdollista suorittaa näyttötutkintoina
useita tutkintoja jokaisella koulutusalalla.
Tutkinnot valmistellaan, toteutetaan ja
arvioidaan aina yhteistyössä työelämän
kanssa. Lisäksi tutkinnon voi suorittaa
joustavasti osina työelämän tehtävä- ja
toimintakokonaisuuksien mukaisesti.
Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei
muodollisesti voida asettaa koulutukseen
osallistumista koskevia ennakkoehtoja.
Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan
kuitenkin erilaisen valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen sisältö ja
kesto määritellään silloin aikaisemman
koulutuksen ja työkokemuksen perusteella henkilökohtaisessa suunnitelmassa.
Opetusjärjestelyt pyritään sovittamaan
tutkintoa suorittavan elämäntilanteeseen,
niin että näyttötutkinnon ja siihen valmistavan koulutuksen voi suorittaa myös
työn ohella. Valmistavalle koulutukselle
vahvistetaan tutkinnon perusteiden mukaisesti laadittu toteuttamissuunnitelma.
Valmistava koulutus ja siihen sisältyvät
tutkintotilaisuudet jäsennetään tutkinnon
osien mukaisesti.
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto
Ammatillisten tutkintojen ammattitaito
-vaatimuksen määräytyvät työelämän
edellyttämän osaamisen ja tutkintotyypin
(ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto) mukaisesti.
Näyttötutkintojen järjestäminen
SAMI laatii näyttötutkintojen järjestämissopimukset tutkintotoimikuntien kanssa
Opetusministeriön järjestämisluvan mukaisesti. Tutkintoja voidaan järjestää, kun on
voimassa oleva järjestämissopimus. SAMIssa voimassa olevista näyttötutkintojen
järjestämissopimukset ja -suunnitelmat on
dokumentoitu toiminta- ja laatujärjestelmään TOLA.
Tutkintotoimikunnat
Opetushallituksen yhteydessä toimivat
valtakunnalliset tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä
ja valvonnasta. Opetushallitus päättää
tutkintotoimikuntien toimialoista ja –
alueista ja asettaa ne kolmeksi vuodeksi
kerrallaan. Tutkintotoimikuntiin nimetään yhdeksän jäsentä, jotka edustavat
työnantajia, työntekijöitä, opettajia ja jos
itsenäinen ammatinharjoittaminen on
alalla laajuudeltaan merkittävää, itsenäisiä
ammatinharjoittajia. Tutkintotoimikunta
päättää näyttötutkintojen arvioinnista
antamalla tutkintotodistuksen tai todistuksen tutkinnon osan suorittamisesta sekä
päättää arvioinnin oikaisemisesta.
Oppimisen arviointi näyttötutkinnossa
Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
(811/1998, 788/2014) säätää ja Arvioinnin
opas 2015 määrittää näyttötutkintoon
valmistavan koulutuksen osalta oppimisen
arvioimisesta.
Näyttötutkintojärjestelmässä oppimista
arvioidaan näyttötutkintoon valmistavassa
koulutuksessa, työssä oppimisen aikana
ja esim. palautteena verkko-opinnoista.
Opettajan ja kouluttajan tulee arvioinnin
avulla tukea opiskelija ammatillista kasvua
haluttuun suuntaan. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että tutkinnon suorittajalla
on riittävät valmiudet osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuudessa.
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa
Valmistavan koulutuksen ja työpaikalla
tapahtuvan oppimisen arviointi on erotettava selkeästi osaamisen arvioinnista
tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi
ei vaikuta tutkintosuorituksen eli osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi näyttötutkinnoissa
Näyttötutkinnoissa osaaminen arvioidaan
tutkintotilaisuuksissa. Kolmikanta-arvioitsijat (työnantaja-arvioija, työntekijäarvioija, opettaja, joista vähintään yhden
on oltava näyttötutkintomestari) arvioivat
osaamisen ja tekevät arviointiesityksen
tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta
tekee arviointipäätöksen. Näyttötutkintona
suoritettava ammatillinen perustutkinto
arvioidaan asteikolla 1-3. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa arviointiasteikko
on hyväksytty/hylätty.
Arvioinnin oikaisu näyttötutkinnossa
Tutkinnon suorittaja voi vaatia arvioinnin
oikaisua tutkintotoimikunnan tekemästä
arviointipäätöksestä. Tutkinnon suorittaja
voi pyytää kirjallisesti arvioinnin oikaisua
14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta,
jolloin hän on saanut tutkintotoimikunnalta tutkinnon järjestäjän kautta tiedon
näyttötutkinnon tai sen osan arviointipäätöksestä. Tutkinnon suorittaja voi vaatia
arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnan
tekemästä päätöksestä antaa tutkintotodistus tai todistus tutkinnon osan
suorittamisesta. Arviointia koskevasta
oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea
muutosta valittamalla.
Mikäli arvioinnissa on tapahtunut selvä
virhe, arvioijat voivat suorittaa uuden arvioinnin ilman oikaisupyyntöä (itseoikaisu).
29
Tutkintotodistus
Näyttötutkintona suoritetun tutkinnon tutkintotodistuksen antaa Opetushallituksen
asettama tutkintotoimikunta, jonka nimi
tulee todistukseen. Todistukseen tulee
tutkinnon nimi, tutkinnon laajuus, osaamisala ja tutkintonimike. Tutkinnon osat
merkitään Opetushallituksen päättämien
tutkinnon perusteiden mukaisesti ja niiden
arviointi ammatillisen perustutkinnon
osista asteikolla kiitettävä 3, hyvä 2 ja tyydyttävä 1 sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osista merkinnällä hyväksytty.
Osallistumistodistus valmistavasta
koulutuksesta
Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistumisesta annettavan
osallistumistodistuksen antaa koulutuksen
järjestäjä. Ammatilliseen perustutkintoon
valmistavan koulutuksen osallistumistodistukseen kirjoitetaan tutkinnon
nimi, osaamisala ja tutkintonimike siinä
muodossa kuin ne ovat Opetushallituksen
määräyksessä. Ammatti- tai erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen
osallistumistodistukseen kirjoitetaan
tutkinnon nimi siinä muodossa kuin se on
Opetushallituksen määräyksessä. Tutkinnon mahdollinen osaamisala kirjoitetaan
tutkinnon nimen jälkeen. Osallistumistodistukseen tulee valmistavan koulutuksen
aloitus- ja päättymispäivämäärä. Opintosuorituksia koskevat tiedot ilmoitetaan
liitteellä.
30
4.1 Aikuisten kolmivaiheinen henkilökohtaistaminen
Aikuisten näyttötutkinnoissa henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkinnon
suorittajan ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevan tutkinnon suorittajan ohjaus-, neuvonta-, ja
tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua
ja toteutusta. Henkilökohtaistaminen sisältää: 1. hakeutumisvaiheen 2. tutkinnon
suorittamisen vaiheen sekä 3. tarvittavan
ammattitaidon hankkimisen vaiheen.
Henkilökohtaistaminen on prosessi, jossa
kolmen vaiheen välillä on selkeä yhteys.
Henkilökohtaistaminen on dokumentoitava henkilökohtaistamista koskevaan
asiakirjaan (Wilma ja tutkintotoimikunnan
kanssa tehdyssä järjestämissuunnitelmassa sovitut erilliset lomakkeet).
Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on
huolehtia, että tutkinnon suorittaja saa
tarvitsemaansa asiantuntevaa ohjausta. Koulutuksen järjestäjän tulee tehdä
yhteistyötä näyttötutkinnon järjestäjän,
koulutuksen tai tutkinnon hankkijan, työelämän edustajien ja tarvittaessa muiden
asiantuntijoiden kanssa.
1. Näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen
Näyttötutkinnon hakeutumisvaiheessa
selvitetään henkilön aikaisempi osaaminen sekä muut lähtökohdat tutkinnon
suorittamiselle sekä mahdollisten ohjausja tukitoimien tarve. Mikäli hakija on soveltumaton suorittamaan hakeutumaansa
tutkintoon, ohjataan häntä hakeutumaan
hänelle soveltuvaan toiseen tutkintoon.
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto
Osaaminen tunnistetaan käyttämällä
monipuolisesti erilaisia alalle soveltuvia
menetelmiä. Osaamisen tunnistamisen
perusteella arvioidaan, miltä osin
• henkilön esittämien asiakirjojen perusteella voidaan ehdottaa hänen jo osoittamansa osaaminen tunnustettavaksi
• henkilö voidaan hänen jo saavuttamansa osaamisen perusteella ohjata
suoraan hänelle soveltuvan tutkinnon,
sen osan tai osien suorittamiseen
• henkilö ohjataan tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen.
Hakeutumisvaiheen johtopäätökset
kirjataan tutkinnonsuorittajan henkilökohtaistamisasiakirjaan.
Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta tulee tehdä esitys tutkintotoimikunnalle heti hakeutumisvaiheen jälkeen
ennen tutkintotilaisuuden/-tilaisuuksien
aloittamista.
2. Näyttötutkinnon suorittaminen
Näyttötutkinnon suorittamisessa noudatetaan tutkinnon perusteissa määriteltyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin
kohteita ja kriteerejä sekä ammattitaidon
osoittamistapoja ja tutkintotoimikunnan
kanssa tehtyä järjestämissopimusta.
Tutkinnon suorittajalle tehdään kirjallinen
suunnitelma, jossa kuvataan miten, missä
ja milloin tutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon perusteissa edellytetyn osaamisen.
Lisäksi suunnitelmaan on hyvä kirjata
tutkintosuoritusten ajat, paikat ja arvioijien
nimet. Suunnitelma tehdään tutkinnon osittain ja sitä päivitetään tarpeen
mukaan. Suunnitelma on osa henkilökohtaistamista koskevaa asiakirjaa ja siihen
mahdollisesti tehtävät muutokset tulee
hyväksyä allekirjoituksilla sekä päivämäärällä (tutkinnon suorittaja sekä tutkinnon
järjestäjä, tarvittaessa myös tutkinnon
hankkijan ja työelämän edustaja yhdessä).
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa
Tutkinnon suorittajan erilaiset vaikeudet,
kuten luku- ja kirjoitusvaikeudet tms. tulee
ottaa huomioon henkilökohtaistamisessa.
Tutkintosuorituksen aikana tulee huolehtia
tarvittavien apuvälineiden saatavuudesta
sekä työpaikan esteettömyydestä. Mahdolliset erityisjärjestelyt eivät saa vaikuttaa
tutkintosuorituksen arviointiin.
Maahanmuuttajaopiskelijoiden ja muiden
eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden
osaaminen tulee arvioida samalla tavalla
kuin muidenkin opiskelijoiden. Tutkintotilaisuuden arvioijat ja toteutukseen
osallistuvat tulee tarvittaessa valmentaa
siihen, miten kulttuuriset tekijät vaikuttavat
yksilöiden väliseen viestintään. Lisäksi tutkintotilaisuuden toteutukseen osallistuvat
ja arvioijat tulee valmentaa selkeän kielen
käyttöön ohjeita annettaessa
3. Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen
Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen
henkilökohtaistamisessa ja oppimisen
suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan
huomioon henkilön elämäntilanne, osaaminen, todetut oppimistarpeet ja työssä
oppimisen mahdollisuudet. Lisäksi henkilökohtaistamisessa selvitetään ja sovitaan
yhteisesti opiskelijalle soveltuvat koulutuksen järjestämismuodot ja oppimisympäristöt, joita koulutuksen järjestäjällä
on mahdollisuus tarjota, sekä opetus- ja
arviointimenetelmät ja ohjaustoimet.
Aikuisten kolmivaiheinen henkilökohtaistaminen kirjataan järjestämissuunnitelmassa
mainittuun lomakkeeseen sekä kirjataan
Wilmaan.
SORA-lainsäädäntö
Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset on otettava huomioon näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen
hakeutumisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa
ja henkilökohtaistamisen dokumentoinnissa. SORA-lainsäädäntöä ei sovelleta tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamiseen, se on huomioitava näyttötutkinnon
järjestämissuunnitelman kohdissa 7 ja 11
sekä henkilökohtaistamisen dokumentoinnissa.
31
5. Tutkinnon suorittaminen oppisopimuskoulutuksena
Oppisopimuskoulutuksella nuoret ja aikuiset voivat opiskella kaikkia toisen asteen
perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Valittavana on yli 350 tutkintoa.
Lisäksi voi opiskella myös yksittäisiin tutkinnonosiin tähtäävässä lisäkoulutuksessa. Oppisopimus tehdään yleensä työntekijälle, mutta myös yrittäjän oppisopimus
on mahdollinen. Oppisopimuskoulutuksen
aikana työpaikalla tehdään käytännön
työtehtäviä ja oppilaitoksessa opiskellaan
alaan liittyviä teoreettisia tietoja. Työn tulee
olla päätoimista, vähintään 25h/viikko,
ja koulutusaika määritellään arvioimalla ammattitaitovaatimusten mukaisen
osaamisen saavuttamiseen tarvittava aika
(4 kk-4 v). Opiskelija hankkii oppisopimustyöpaikan itse. Oppisopimuksen
laatii SAMIn Oppisopimustoimisto ja siinä
määritetään mm. koulutuksen kesto ja
sisältö. Oppisopimuksen allekirjoittaa
opiskelija, työnantaja ja oppisopimustoimiston työntekijä.
Kun opiskelija suorittaa tutkinnon näyttötutkintona, hänen tutkintosuoritus ja sen
arviointi toteutetaan näyttötutkintojärjestelmän mukaisesti.
Oppimista arvioidaan 1.8.2015 lähtien antamalla opiskelijalle ei-numeerista suullista
tai kirjallista palautetta.
Mikäli opiskelija suorittaa oppisopimuksella perustutkinnon ammatillisena
peruskoulutuksena, hän osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytöillä ja
tarvittaessa muulla osaamisen arvioinnilla
ammattiosaamisen näyttösuunnitelman
mukaisesti. Arviointi ja siitä päättäminen
toteutetaan kuten ammatillisessa peruskoulutuksessa.
32
6. Ammatilliseen peruskoulutukseen
valmentava koulutus, VALMA
Nivelvaiheen koulutukseen kuuluu ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava
koulutus, VALMA
Koulutuksessa huomioidaan opiskelijan
henkilökohtaiset tarpeet ja kiinnostuksen
kohteet. Se helpottaa siirtymistä ammatilliseen peruskoulutukseen.
Koulutus on ensisijaisesti tarkoitettu
perusopetuksen päättäneille nuorille, jotka
tarvitsevat opiskeluvalmiuksien vahvistamista sekä ohjausta ja tukea koulutuksen
ja ammatin valintaan. Koulutuksessa on
mahdollista korottaa perusopetuksen
päättötodistuksen arvosanoja. Tämä sopii
myös eri syistä koulutuksen ulkopuolella
oleville nuorille, jotka eivät ole löytäneet
itselle sopivaa koulutuspaikkaa sekä aikuisille, jotka tarvitsevat valmiuksia siirtyäkseen ammatilliseen peruskoulutukseen.
Aikuisia voivat olla erityisesti maahanmuuttajat sekä alan vaihtajat tai uudelleen
kouluttautuvat henkilöt, joiden opiskeluvalmiuksissa on puutteita. Koulutukseen
tulevien maahanmuuttajien tai maahanmuuttajataustaisten henkilöiden suomen
kielen kielitaidon tulisi olla tasoa A2.2.
Koulutuksella on tiivis yhteys työelämään.
Sen aikana on mahdollisuus suorittaa
myös ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osia. Koulutuksen laajuus on 60
osaamispistettä eli yksi vuosi.
Opiskelija, jonka tavoitteena on kouluttautuminen ammattiin oppisopimuksella, voi
hakea VALMAan ja suorittaa VALMAssa
oppisopimuskoulutuksen ennakkojakson
ennen kuin on löytänyt oppisopimuspaikan.
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto
7. Muu koulutus
Täydennyskoulutus ja henkilöstökoulutus
Pätevyystodistuksista on tullut merkittävä
lyhytkestoisen täydennyskoulutuksen
kohde. Työelämässä edellytetään erilaisia
auktorisoituja pätevyyskokeita, joista
annettuja todistuksia edellytetään työssä.
Tällaisia tutkintoja on mahdollisuus
suorittaa SAMIssa mm. atk-ajokortit, anniskelupassit, hygieniapassit, tulityökortit,
työturvallisuuskortit, vesihygieniapassit,
järjestyksenvalvojakortit.
Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jonka työnantaja kustantaa joko
kokonaan tai osittain. Koulutus tapahtuu
pääosin työpaikalla ja yleensä koulutettavalle aiheutuva ansionmenetys korvataan.
Henkilöstökoulutus on luonteeltaan
tilauskoulutusta, joka on useimmiten
lyhytkestoista yhden tai muutaman päivän
mittaista ja ilman tutkintotavoitetta.
8. Maahanmuuttajien
ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden opetuksen järjestämisen
periaatteet
Maahanmuuttajat, ulkomaalaiset opiskelijat tai muiden kieli- ja kulttuuriryhmien
opiskelijat, kuten saamenkieliset, romanit
ja viittomakieliset opiskelijat ovat erilaisessa asemassa kuin suomalaiset opiskelijat
kielitaitonsa ja erilaisen taustakulttuurinsa takia. Heidän sopeuttamisensa
kouluyhteisöön on koko henkilöstön
tehtävä. Maahanmuuttajat ja eri kieli- ja
kulttuuriryhmien opiskelijoiden osaaminen
arvioidaan samalla tavalla, kuten muidenkin opiskelijoiden. Arvioinnissa käytetään
sellaisia menetelmiä, että osaaminen
voidaan arvioida kielitaidon mahdollisesta
puutteesta huolimatta.
Opiskelijoilta, joiden äidinkieli on muu
kuin suomi, vaaditaan riittävä suomen
kielen taito, jotta he pystyvät opiskelemaan perustutkintoa suomen kielellä. He
opiskelevat pääsääntöisesti muun ryhmän
mukana. Opetuksessa otetaan tarvittaessa huomioon opiskelijoiden tausta, kuten
äidinkieli, kulttuuri ja koulutuksen aikana
kehittyvä kielitaito.
Jotta maahanmuuttajataustainen tai ulkomaalainen opiskelija voidaan hyväksyä
opiskelemaan Savonlinnan ammatti- ja
aikuisopistoon perustutkintokoulutukseen,
hänellä on oltava riittävä suomen kielen
taito. Hakijat, joiden äidinkieli on muu kuin
suomi, kutsutaan suomen kielen kielitaitokartoitukseen.
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa
33
Hakijan ei tarvitse osallistua kartoitukseen,
jos hänellä on jokin seuraavista todistuksista:
• suomalaisen peruskoulun päättötodistus, jossa on arvosana äidinkielestä,
suomi
• suomalaisen peruskoulun päättötodistus, jossa on arvosana suomi, toisena
kielenä
• suomenkielisen lukion oppimäärä tai
ylioppilastutkinto
• yleisen kielitutkinnon suomen kieli,
kaikki osakokeet vähintään taitotasolla
3 (YKI 3)
Jäljennös todistuksesta on toimitettava
oppilaitokseen.
(Liite 6. Maahanmuuttajataustaisten sekä
ulkomaalaisten opiskelijoiden koulutuksen
järjestämissuunnitelma ja Liite 7. MAMU
kielitaidon kartoitus)
9. Opetuksen tuki
9.1 Opinto-ohjaus
Opinto-ohjauksella pyritään antamaan
opiskelijalle riittävästi tietoa koulutuksesta
ennen opiskelun aloitusta ja sen aikana.
Tavoitteena on, että opiskelija tietää tutkintonsa sisällön ja valintamahdollisuudet.
Lisäksi ohjataan opiskelijaa toimimaan
oppilaitosyhteisössään, kehittämään
opiskelu- ja vuorovaikutustaitojaan ja
itsetuntemustaan sekä arvioimaan omaa
toimintaansa ja tuotoksiaan. Näin hän oppii suunnittelemaan opintonsa, laatimaan
henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa
(HOPS) yhteistyössä opettajan kanssa,
ottamaan vastuun opinnoistaan, seuraamaan opintosuorituksiaan ja hakemaan
tarvittaessa tukea opiskeluunsa.
Opiskelijaa ohjataan kokonaisvaltaisesti
opintojen eri vaiheissa. Ohjaus edistää
koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Sillä ehkäistään opintojen
keskeyttämistä, edistetään työllistymistä
ja tuetaan jatko-opintoihin hakeutumista.
Erityisesti kohdistetaan ohjausta opiskelijoille, joilla on opiskelu- tai oppimisvaikeuksia, poissaoloja koulutuksesta
tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia.
Tarkemmin opinto-ohjauksesta Opintoohjaussuunnitelmassa (liite 8) ja Aikuisten
opinto-ohjaussuunnitelmassa (liite 9).
34
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto
9.2 Kodin ja oppilaitoksen välinen
­yhteistyö
SAMIn ja kotien välinen yhteistyö järjestetään niin, että se vahvistaa opiskelijan
itsenäisyyttä ja vastuullisuutta, edistää
opiskelua sekä mahdollistaa opiskelijalle
tuen saannin opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia koskevissa asioissa.
Tämä yhteistyö tukee varsinkin erityistä
ohjausta tarvitsevien ja eri kieli- ja kulttuuritaustaisten opiskelijoiden elämänhallintaa
ja opiskelua. SAMIssa ollaan aloitteellisia
tekemään yhteistyötä alaikäisten nuorten
huoltajien kanssa.
Ensisijaisesti ryhmänohjaajat, mutta myös
opiskelijahuoltohenkilöstö pitävät yhteyttä
alaikäisen huoltajaan, joka osallistuu
lastaan koskeviin neuvotteluihin. Lisäksi
kotiväkeä kutsutaan erilaisiin tilaisuuksiin:
uusien opiskelijoiden ja kotiväen tutustumisiltaan, vanhempainiltoihin sekä avoimien ovien päivään. Kotiväellä on oikeus ja
mahdollisuus tavata koulun henkilökuntaa
koko lukuvuoden aikana sovitusti. SAMIssa on käytössä myös Wilma, josta huoltajat voivat seurata ja selvittää opiskelijan
opintojen edistymistä, poissaoloja, viestiä
opettajien kanssa ja lukea oppilaitoksen
tiedotteita. Wilmaa käyttävät huoltajien
lisäksi opiskelijat, SAMIn henkilökunta
sekä työpaikkaohjaajat.
9.3 Opiskelijahuolto
Opiskelijahuoltoa toteuttaa jokainen
kouluyhteisön jäsen, mutta ennen kaikkea
opiskelijahuoltohenkilöstö: koulukuraattori, palveluohjaajat, terveydenhoitajat,
opinto-ohjaajat, erityisopetuksen koordinaattori ja erityisopettajat, asuntolanhoitaja ja vapaa-ajanohjaaja sekä ryhmänohjaaja. Opiskelijahuoltoa koordinoi
koulukuraattori.
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa
Opiskelijahuollon tavoitteena on tukea hyvää elämää: opiskelijan oppimista, psyykkistä ja fyysistä terveyttä sekä sosiaalista
hyvinvointia, jotta opiskelija saavuttaa
oppimistavoitteensa ja saa eväitä omaan
elämäänsä. Opiskelijahuollon toiminnalla
luodaan turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö ja edistetään oppilaitoksen
yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja viihtyisyyttä.
Toiminnalla tuetaan opiskelijan fyysistä ja
psyykkistä turvallisuutta sekä hyvinvointia
uhkaavissa tilanteissa kuten yllättävissä
yksilöön tai yhteisöön kohdistuvissa
kriisitilanteissa.
Opiskelijahuolto edistää oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista
tunnistamista ja niihin puuttumista sekä
ehkäisee koulutuksen keskeyttämistä.
Alaikäisten opiskelijoiden huoltajien kanssa tehdään yhteistyötä. Opiskelijahuoltoa
tehdään verkostoituneesti mm. useissa
opiskelijahuoltoryhmissä:
• Opiskelijahuoltoryhmässä käsitellään
SAMIn opiskelijapalvelujen yhteisiä
asioita ja suuntaviivoja, toiminnan
arviointia ja sen kehittämistä, myös
asuntolanhoitajat kuuluvat opiskelijahuoltoryhmään.
• Asianosaisten ryhmä kokoontuu
lyhyellä varoitusajalla, ja siinä käsitellään ainoastaan opiskelijaa koskevia
asioita. Ryhmän kutsuu koolle yleensä
ryhmänohjaaja, koulukuraattori/palveluohjaaja, terveydenhoitaja tai opintoohjaaja. Mukana on vain opiskelijaa
koskevat asianosaiset, usein myös
alaikäisen opiskelijan huoltaja.
Opiskelijahuollon yhteistyötahoja ovat
mm. mielenterveys – ja päihdepalvelujen,
KELAn, lastensuojelun, perusturvan,
maahanmuuttajapalvelujen, vammaishuollon, SAO:n, TE-toimiston, hankkeiden,
työpajojen, peruskoulujen koulukuraattorien, seurakunnan ja poliisin palvelut. (Liite
10. Opiskeluhuoltosunnitelma)
35
9.4 Opiskelijakunta
SAMIssa opiskelijakuntaa edustaa ja
johtaa opiskelijoiden joukosta valittu
hallitus. Opiskelijakunta kehittää omalta
osaltaan oppilaitosta, edistää opiskelijoiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä
parantaa heidän asemaansa ja viihtyvyyttään. Hallituksen jäseninä opiskelijat
saavat tilaisuuden vaikuttaa oppilaitoksen
yhteisiin asioihin. Hallitus voi järjestää
opiskelijoille yhteistapahtumia, illanviettoja
ja opiskelijoiden edustajana ottaa kantaa
oppilaitoksen toimintaan. Opiskelijakunnan toimintaa ohjaa vapaa-ajanohjaaja.
Opiskelijakunnan puheenjohtaja toimii
ammattiosaamisen näyttöjen toimikunnan
jäsenenä. Opiskelijoiden osallistamista
ja vaikuttamista opetukseen liittyvissä
päätöksissä lisätään, osallistaminen ei
koske vaan opiskelijatoimikuntaa vaan
kaikkia opiskelijoita. ( Liite 12. Opiskelijakuntatoiminta)
SAMIssa valitaan tutkintokohtaiset opiskelijaedustaja. Tutkintokohtaiset opiskelijaedustajat edustavat tutkintoa klusteri/
tiimi/koulutusala/kampus tilaisuuksissa.
Opiskelijoita aktivoidaan ottamaan kantaa
sekä opiskelijoita koskeviin asioihin että ja
oppilaitoksen kehittämis- ja uudistamisprosesseissa. Opiskelijoita kuullaan mm.
opintoihin sitoutumisen parantamisesta,
oppimisympäristöjen kehittämisestä,
viihtyvyydestä, turvallisuudesta sekä oppimistuloksista. Kuntayhtymän johtoryhmä
kuulee opiskelijaedustajana säännöllisesti.
Opiskelijoita koskevien asioiden tiedottamiseen tarvitaan systemaattinen
järjestelmä ja sen perustuu tutkinto-/klusterikohtaisten opiskelijaedustajiin.
Opiskelijaedustajien valinta suoritetaan
syyslukukaudella, elo-syyskuussa. Ryhmänohjaajat ovat mukana tutkintokohtaisten opiskelijaedustajien valintaprosessissa. Opiskelijaedustajat saavat osaamista
yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava
osaaminen - tutkinnon osa-alueessa.
36
9.5 Erityisopetus
­SAMIssa
Erityisopetuksella tarkoitetaan opiskelijan
henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja valmiuksiin
perustuvaa suunnitelmallista pedagogista
tukea sekä erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyjä. Opiskelijalle laaditaan henkilökohtaista opetusta koskeva suunnitelma
(HOJKS). HOJKSiin kirjataan opiskelijan
henkilökohtaiset opiskelun tavoitteet,
toteutus ja arvioidaan miten erityisopetus
on toteutunut.
SAMIssa on erityisopetuksen järjestämissuunnitelma (liite 7), joka pohjaa
valtakunnallisiin tutkinnon perusteisiin
sekä voimassa oleviin ammatillisen koulutuksen lakeihin ja asetuksiin. Ammatillinen erityisopetus sulautuu luonnolliseksi
osaksi käytännön opetustyötä, ja opetus
voidaan tarvittaessa järjestää erityisopetuksena kaikissa tutkinnoissa. Opiskelun
ensisijaisena tavoitteena on, että opiskelija
suorittaa erityisopetuksen antaman tuen
avulla perustutkinnon valtakunnallisissa
opetussuunnitelman perusteissa ilmaistujen ammattitaitovaatimusten ja arviointimääräysten mukaisesti. YTO-opintojen
erityisopetus toteutetaan pienryhmissä tai
integroituna ammattiopintoihin.
Erityisopetuksessa tavoitellaan vähintään
tyydyttävä 1 mukaista osaamisen tasoa.
Erityisopetuksessa voidaan kuitenkin poiketa tutkinnon perusteista mukauttamalla
ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita sekä osaamisen arviointia siinä
määrin, kuin se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon
ottaen välttämätöntä.
Mukauttamisessa HOJKS:iin määritellään
opiskelijan ammattiosaamisen näytön
yksilölliset tavoitteet, jotka toimivat hänen
arviointinsa pohjana. Erilaisille oppijoille on
turvattava mahdollisimman tasapuoliset
mahdollisuudet osoittaa osaamistaan.
Heille annetaan mahdollisuus ammattiosaamisen näyttöihin tutussa ja turvalli-
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto
1. Opetuksen mukauttaminen
Huomioidaan opiskelijan lähtötaso, oppimistyyli; riittävä tuki
ja ohjaus, erilaiset opetusmenetelmät, opiskelumateriaalit,
monipuoliset arviointitavat.
2. Oppimisympäristön mukauttaminen
Erilaiset oppimis- ja työympäristöt, yksilö- ja ryhmämuodot.
3. Tavoitteiden / arviointikriteereiden
­mukauttaminen
Jos opiskelija ei yllä T 1 – tavoitteisiin, on kohdissa 1 ja 2
olevat tukitoimet käytävä läpi ennen kuin opintokokonaisuuden tai sen osaamistavoitteita/ ammattitaitovaatimuksia
voidaan mukauttaa.
KUVIO 4 Mukauttamisprosessi
sessa ympäristössä, oman opettajan ja/tai
työpaikkaohjaajan valvonnassa. Opiskelijan ohjaamiseen varataan riittävästi aikaa
ja käytetään sekä suullista että kirjallista
ohjeistusta. Erityistä tukea tarvitsevien
opiskelijoiden ammattiosaamisen näytöt
voidaan arvioida sanallisesti. Mukautetun
kiitettävän ammattitaitovaatimukset ovat
vaatimustasoltaan alempia kuin perustutkinnon perusteiden T1 -tason ammattitaitovaatimukset. (Liite 11. Erityisopetuksen
suunnitelma)
Esimerkki mukautetuista tavoitteista, jotka
ovat alle tyydyttävä 1 –tason.
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa
Mukautettu
kiitettävä 3
Opiskelija saavuttaa
joitakin perustietoja
ja –taitoja itsenäisesti ja
tekee vastuullaan olevat
työt ohjattuna.
Mukautettu
hyvä 2
Opiskelija saavuttaa
osan perustiedoista ja
–taidoista ohjattuna, ja
tekee erikseen nimetyt
työt ohjattuna.
Mukautettu
tyydyttävä 1
Opiskelija hallitsee
joitakin perustietoja ja –
taitoja tuettuna ja paljon
harjoiteltuaan, tarvitsee
jatkuvaa ohjausta ja
seurantaa.
37
Opiskelijan erityisopetuksen tarve kartoitetaan moniammatillisessa ryhmässä,
jossa on ryhmänohjaaja, erityisopetuksen
koordinaattori, opinto-ohjaaja, koulukuraattori/palveluohjaaja, koulutuspäällikkö/
tutkintokoordinaattori. Erityisopetuksen
tarpeesta ja mukauttamisesta keskustellaan opiskelijan ja alaikäisen opiskelijan
huoltajan kanssa. Keskustelussa selvitetään, miksi on opiskelijan edun mukaistaa, että hän saa erityisopetusta.
Opiskelijaa ja tämän huoltajaa tai laillista
edustajaa tulee kuulla ennen edellä mainituista asioista päättämistä ja henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan
suunnitelman vahvistamista. Jos opiskelija
on suorittanut yhden tai useamman tutkinnon osan mukautetusti, siitä tulee
erillinen merkintä tutkintotodistukseen.
Opetushallitus voi tutkinnon perusteissa
määrätä, miltä osin ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista ei voida
poiketa mukauttamisen perusteella.
10. Koulutuksen
järjestäjän keinot
puuttua opiskelun
soveltumattomuuteen
SORA-toimielin
SAMIn lakisääteinen SORA-toimielin on
muodostettu koulutuksen järjestäjän
edustajasta, opettajien edustajasta,
opiskelijahuollon edustajasta, työelämän
edustajasta sekä vuosittain vaihtuvasta
opiskelijoiden edustajasta. SAMIn SORAtoimielimen puheenjohtajana toimii asiantuntijapalveluiden koulutuspäällikkö.
SORA-säädökset ja -määräykset käsittelevät opiskeluun soveltumattomuuteen
liittyviä ratkaisuja. Niiden keskeisenä
tavoitteena on parantaa koulutuksen ja
sen jälkeisen työelämän turvallisuutta.
SORA-säädökset ja -määräykset käsittelevät opiskeluun soveltumattomuuteen
liittyviä ratkaisuja. Niiden keskeisenä tavoitteena on parantaa koulutuksen ja sen
jälkeisen työelämän turvallisuutta. Niillä
pyritään edistämään potilas- ja asiakas
turvallisuutta, liikenteen turvallisuutta,
alaikäisten turvallisuutta sekä opiskelijan
itsensä ja opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen
opiskeluympäristöön. Koulutuksenjärjestäjällä on velvollisuus laatia turvallisuutta
parantavia määräyksiä ja valvoa niiden
noudattamista.
Opiskelijaksi ei voida ottaa henkilöä,
joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin
käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen,
jos opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida
kohtuullisin toimin poistaa. SAMIn tehtävänä on tiedottaa tutkintojen terveydentila
vaatimuksista. Opiskelijaksi pyrkivän on
annettava pyydettäessä opiskelijaksi otta-
38
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto
mista varten terveydentilaansa koskevat
tiedot.
SAMI voi peruuttaa opiskeluoikeuden,
jos opiskelijaksi valittu ei terveydentilaltaan eikä toimintakyvyltään täytä
lainmukaisuutta tai hän on hakuvaiheessa
salannut tietoa, mikä on esteenä alan
koulutukseen tai alalla toimimiseen. Jos
työssäoppiminen edellyttää alaikäisten
parissa työskentelyä, SAMI voi peruuttaa
opiskeluoikeuden, jos se on tarpeen alaikäisten suojelemiseksi, ja jos opiskelija on
tuomittu rangaistukseen rikoksesta.
Opiskelijan on esitettävä oppilaitoksen
pyynnöstä ote rikosrekisteristä, jos
opiskelijan opintoihin tai työssäoppimisjaksoon sisältyy olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. SAMIlla on
velvollisuus antaa sosiaali- ja terveysalan
lupa- ja valvontavirastolle sille säädettyjen
tehtävien hoitamiseksi välttämättömät
tiedot vireillä olevasta opiskeluoikeuden
peruuttamista koskevasta käsittelystä
sekä opiskeluoikeuden peruuttamista tai
muuhun koulutukseen siirtämisestä koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista.
Henkilö, jolta on peruutettu opiskeluoikeus, voi hakea oppilaitokselta opiskeluoikeuden palauttamista. Opiskeluoikeus
voidaan palauttaa, jos hakija osoittaa,
ettei opiskeluoikeuden peruuttamisen
syitä enää ole. Tällöin opiskelijan on toimitettavaa oppilaitokselle terveydentilaansa
koskevat lausunnot. Oppilaitoksen on
annettava sosiaali- ja terveysalan lupa- ja
valvontavirastolle sille säädettyjen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot
opiskeluoikeuden palauttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista.
Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta
varoituksesta päättää apulaisrehtori.
Opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja
palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä
opiskelusta pidättämisestä päättää koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen SORA-toimielin. SAMIn lakisääteisessä SORA-toimielimessä on koulutuksen
järjestäjän, opettajien, opiskelijahuollon
ja työelämän edustaja sekä vuosittain
vaihtuva opiskelijoiden edustaja. Puheenjohtajana on SAMIn edustaja. (Liite 3.
Hyvinvointisuunnitelmat)
Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista
opiskelija ohjataan koulutukseen, jonka
opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän
täyttää. Tarvittaessa opiskelija voidaan
määrätä terveydentilan toteamiseksi terveystarkastuksiin ja – tutkimuksiin, joiden
kustannukset SAMI maksaa. SAMIlla on
oikeus saada opiskeluoikeuden arviointia
varten lääkärin kirjallinen lausunto, josta
ilmenee, että opiskelijalle on tehty tarkastus tai tutkimus terveydentilan selvittämiseksi sekä sen perusteella laadittu arvio
hänen toimintakyvystä.
Oppilaitoksella on oikeus saada opiskeluoikeuden arvioinnin edellyttämät
välttämättömät tiedot opiskelijan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta
päätöksestä ja sen perusteluista toiselta
koulutuksen järjestäjältä, ammattikorkeakoululta ja yliopistolta.
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa
39
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto
Savonlinna
(Savonranta)
Enonkoski
Rantasalmi
Kitee
Kerimäki
Sulkava
Kesälahti
Kesälahti
Savonlinna
Punkaharju
Parikkala
Savonlinna
Itä-Savon koulutuskuntayhtymä
SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO
Pohjolankatu 4-6, PL 12, 57201 Savonlinna
Puh. (015) 550 6000
Email: [email protected]
8/15
www.samiedu.fi