1. No category

KOKKOLAN KAUPUNKI VAMMAISPALVELUT
Kehitysvammaisten
päivä- ja työtoiminta
Kokkolassa
Nykytilan kartoitus ja
kehittämisehdotukset
Päivä- ja työtoiminnan kehittämisen työryhmä
tammikuu
2015
SISÄLLYSLUETTELO
1. Kehitysvammaisten päivätoiminnan lakisääteinen perusta ja toimintaa
säätelevä ohjeistus
1.1.
Vammaispalvelulain mukainen päivätoiminta
1.2.
Kehitysvammaisenlain mukainen päivätoiminta
1.3.
Tulevat lakimuutokset
2. Kehitysvammaisten päivätoiminnan ja -työtoiminnan erot
2.1. Päivätoiminta
2.2. Työtoiminta
2.3. Rajapinnat
3. Päivä- ja työtoiminnan nykytilakartoitus Kokkolassa
4. Arvio kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnan tarpeesta
5. Päivä- ja työtoiminnan haasteet
6. Suunnitelma kehitysvammaisten päivätoiminnan kehittämisestä
6.1. Päivätoiminnan arvolähtökohta
6.2. Kehittämisehdotuksen lähtökohta
7. Kehittämisehdotukset
7.1. Päivä- ja työtoiminnan eläkeikä
7.2. Autistien päivätoimintayksikkö
7.3. Avoin päivätoiminta ja Henkilökohtainen budjetti
7.4. Avotyö
7.5. Valmentava päivä- ja työtoiminta
7.6. Opiskelunsa päättävät kehitysvammaiset henkilöt
7.7. Uudet tuulet
8. Lopuksi
2
1. Kehitysvammaisten päivätoiminnan lakisääteinen perusta ja toimintaa säätelevä
ohjeistus
Valtioneuvoston 21.1.2010 tekemän periaatepäätöksen mukaan Suomen
valtakunnallinen tavoite on vuosina 2010–2015 kehitysvammaisten laitoshoidon
vähentäminen, aikuisten kehitysvammaisten henkilöiden lapsuudenkodista
muuttamisen mahdollistaminen sekä kehitysvammaisen henkilön osallisuuden ja
yhdenvertaisuuden vahvistaminen yhteisössä ja yhteiskunnassa. Päivä- ja
työtoiminnan kehittäminen liittyvät olennaisena osana asumisen kehittämiseen ja
lisäävät päivätoiminnan tarvetta tulevaisuudessa.
Tavoite on, että henkilöllä on oltava mahdollisuus mielekkääseen päiväaikaiseen
toimintaan, jossa huomioidaan yksilölliset tarpeet ja mahdollisuus mielekkääseen
elämään kodissa ja sen ulkopuolella.
Nykyisten lainsäädäntöjen perusteella päivätoiminta voidaan järjestää
vammaispalvelulain tai kehitysvammalain nojalla. Tällä hetkellä nämä
lainsäädännöt sisältävät kuitenkin eriäväisyyksiä. Vammaispalvelulain mukainen
päivätoiminta on maksutonta, mutta sen kuljetuksista ja aterioista voidaan kuitenkin
periä maksu vaikeavammaiselta henkilöltä. Kehitysvammaisten päivätoiminnassa
kuljetukset ovat maksuttomia. Tämän vuoksi kehitysvammaisen henkilön edun
mukaista on ollut järjestää hänelle päivätoiminta ja siihen liittyvät kuljetukset
kehitysvammalain ja -asetuksen mukaisesti, vaikka kehitysvammaisilla on oikeus
myös vammaispalvelulain mukaiseen päivätoimintaan.
1.1.
Vammaispalvelulain mukainen päivätoiminta
Vammaispalvelulain 8 §:n mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle
henkilölle päivätoimintaa, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta
välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista.
(Vammaispalvelun käsikirja, THL)
Vammaispalvelulain mukainen päivätoiminta kuuluu kunnan erityisen
järjestämisvelvollisuuden alaisiin palveluihin, joten kysymyksessä ei ole
määrärahoihin sidottu palvelu. ( Vammaispalvelun käsikirja THL)
Vammaispalvelulain mukaisen päivätoiminnan tavoitteena on taata kaikille
vaikeavammaisille henkilöille yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua
päivätoimintaan. ( Vammaispalvelun käsikirja THL)
Vaikeavammaisten päivätoimintaa järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään
henkilöä, jolla vamman tai sairauden aiheuttaman erityisen vaikean
toimintarajoitteen vuoksi ei ole edellytyksiä osallistua sosiaalihuoltolaissa
tarkoitettuun työtoimintaan ja jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai
työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin (VPL 8 b§). Tämä rajaus
tarkoittaa, että kunnan järjestämisvelvollisuus koskee vain niitä työikäisiä
3
vaikeavammaisia, jotka eivät ole päässeet työmarkkinoille, opiskelemaan ja jotka
eivät voi osallistua kuntouttavaan työtoimintaan. Vaikeavammaisille henkilöille
järjestettävän päivätoiminnan voidaan ajatella kuvastavan työmarkkinoilla
toimimista, josta eläkkeelle pääsee 65-vuotiaana.
Päivätoimintaa on järjestettävä mahdollisuuksien mukaan niin, että vammaiset
henkilöt voivat osallistua toimintaan viitenä päivänä viikossa tai tätä harvemmin, jos
vaikeavammainen henkilö kykenee osallistumaan työtoimintaan osa-aikaisesti tai
siihen on muu hänestä johtuva syy. Asiakas voi osallistua toimintaan myös omien
kykyjensä ja voimavarojensa mukaan.(Kouvolan Perusturvapalvelut 2011).
1.2.
Kehitysvammalain mukainen päivätoiminta
Kehitysvammaisella tai muuta erityistä tukea tarvitsevalla tarkoitetaan henkilöä,
jonka kehitys tai toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä
saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi.
Kehitysvammaisen henkilön oikeus päivätoimintaan on turvattu lainsäädännöllä.
Sosiaalihuoltolaissa ei ole erillistä säännöstä päivätoiminnan järjestämisestä.
Valmisteilla olevassa uudessa sosiaalihuoltolaissa lähdetään asiakastarpeista joihin
sosiaalihuollon on vastattava. Kehitysvammaisten päivätoiminnalla on vastattu
toisaalta toimintakykyyn liittyvään tuen tarpeeseen suoriutua tavanomaisista
elämäntilanteista ja mahdollisimman itsenäisestä asumisesta sekä toisaalta
työelämäosallisuuden tarpeisiin. (Kouvolan Perusturvapalvelut 2011).
1.3.
Tulevat lakimuutokset
Tuleva vammaispalvelu- ja kehitysvammalain yhdistäminen tuonee mukanaan
muutokseen, että kaikki vammaryhmät tulevat päivätoiminnan osalta kuulumaan
jatkossa saman lain piiriin. Myös tekeillä oleva laki heikossa työmarkkinaasemassa olevan henkilön sosiaalisesta kuntoutuksesta tulee mitä
todennäköisimmin jatkossa tuomaan muutoksia kehitysvammaisten henkiöiden
päivä- ja työtoimintakuvioihin. Vaikutusta tulee todennäköisesti olemaan siihen
ketkä henkilöt jatkossa saavat palvelunsa päivätoiminnan perusteella ja ketkä
heikossa työmarkkina- asemassa olevan sosiaalisen kuntoutuksen lain perusteella.
Tämä tulee mitä todennäköisimmin vaikuttamaan nykyisin maksettavaan
työosuusrahaan ja kuljetuksiin ym. Kehitysvammaisten henkilöiden kohdalla voi
käydä niin, että jotkut etuudet päivä- ja työtoiminnan osalta heikkenevät, mikäli
muissa palveluissa muille vammaryhmille palveluja ei laajenneta.
2. Kehitysvammaisten päivätoiminnan ja -työtoiminnan erot
Päivä- ja työtoiminnan eroja on kehitysvammahuollossa ollut vaikea erottaa. Yleensä
puhutaan päivä- ja työtoiminnan järjestämisestä kehitysvammaisille henkilöille.
4
Pääsääntöisesti vain päivätoiminnaksi on katsottu erityisen vaikeavammaisten
henkilöiden toiminnan järjestäminen. Päivä- ja työtoiminnaksi on katsottu muu järjestetty
toiminta. Uusien lainsäädäntöjen myötä eroavaisuuksia tulee entisestään olemaan päiväja työtoiminnan välillä, jonka takia ne olisi hyvä pystyä erottamaan.
2.1. Päivätoiminta
Muodostuneiden käytäntöjen mukaan päivätoiminta on ollut tavoitteiltaan ja luonteeltaan
erilaista kuin työtoiminta. Päivätoiminnan tavoite on kuntoutuksellinen, eikä sillä ei ole
tuottavuutta korostavaa tavoitetta. Toiminnassa keskitytään mm. ulkoiluun, sosiaalisen
vuorovaikutuksen harjoitteluun, musiikkiin, luovaan toimintaan ja arkipäivän taitoihin.
Ohjauksen määrä on suuri ja lähes jatkuva.
2.2. Työtoiminta
Työtoiminnassa oleva henkilö on sellainen, joka suoriutuu annetuista työtehtävistä pienellä
tuella tai melko itsenäisesti. Avotyö on selkeästi työtoimintaa. Työtoimintaa on myös
pääsääntöisesti myyntiin menevien tuotteiden valmistaminen toimintakeskuksissa.
2.3. Rajapinnat
Toimintojen rajapinnan muodostaa sellainen toiminta ja työ, jossa henkilön ohjauksen
tarve vaihtelee, mm. keskittymiskyvystä, suurista ryhmistä, tiloista tai työtehtävän
vaativuudesta johtuen. Tästä syystä suurin osa kehitysvammaisista henkilöistä kuuluu
sekä työ- että päivätoimintaan.
3. Päivä- ja työtoiminnan nykytilakartoitus Kokkolassa
Kokkolan kaupunki järjestää suomenkielistä kehitysvammaisten päivä- ja työtoimintaa
kolmessa omassa toimintakeskuksessa: Kompassissa Kokkolassa (asiakkaita 79),
Duunissa Kälviällä (asiakkaita14) ja Tuulikummussa Ullavassa (asiakkaita 12). Asiakkaita
on yhteensä 105. Osa asiakkaista käy päivätoiminnassa viitenä päivänä viikossa ja osa
harvemmin. Lisäksi pelkästään avotyössä käyviä on 19 henkilöä. (2014 joulukuun tilanne)
Toimintakeskuksissa tehtävät toiminnat sisältävät sekä päivätoiminnan että työtoiminnan
tehtäviä. Tällä hetkellä toimintakeskusten toiminta painottuu kuitenkin enemmän
päivätoimintatyyppisiin tehtäviin. Osan nykyisistä toiminnoista voi katsoa kuuluvaksi
työtoiminnan alle, mm. myyntiin valmistetut käsityöt sekä osa ulkotyöstä. Avotyötä voi
pitää työtoimintana.
Pääsääntöisesti toimintakeskuksissa olevat henkilöt ovat työikäisiä. Vuonna 2015
Kokkolan kaupungin toimintakeskuksissa on asiakkaina yhteensä viisi yli 65-vuotiasta
5
henkilöä. Tulevaisuutta ajatellen ns. eläkeikä on syytä määritellä päivä- ja työtoimintoihin.
Lain mukaan työikäisinä pidetään alle 65v. henkilöitä.
Tällä hetkellä etenkään Toimintakeskus Kompassi ei voi vastata lievästi
kehitysvammaisten henkilöiden tarpeeseen mielekkäästä työtoiminnasta, koska ryhmäkoot
ovat isoja (yli 20 hlöä) ja paljon apua ja tukea tarvitsevia vaikeavammaisia henkilöitä on
paljon. Toimintakeskus Kompassin toiminta on ollut välttämätöntä suunnitella ryhmien
mukaan, eli toiminta sisältää käsitöiden, askartelun ja ulkotyön lisäksi paljon eri
toimintaryhmiä ja ulkoilua, jotka toteutetaan ryhmissä. Yksilöllisyyttä on tästä syystä ollut
vaikea huomioida. Tämä näkyy ikääntyvien ja toimintakyvyltään heikentyneiden
päivätoiminnassa. Erityisesti isosta ryhmäkoosta kärsivät Toimintakeskus Kompassissa
autistiset henkilöt, joilla on hyvin usein aistiyliherkkyyksiä sekä vaikeuksia
ryhmätoiminnoissa ja kommunikaatiossa.
Muissa toimintakeskuksissa, Duunissa ja Tuulikummussa, on toimintojen järjestäminen
ollut helpompaa, koska ryhmäkoot ovat olleet pienempiä. Autistien ja lievästi
kehitysvammaisten henkilöiden työ- ja päivätoiminnan järjestäminen on kuitenkin ollut
myös muissa toimipisteissä haastavaa.
Kehitysvammaiset
717
18–
29
30–
44
45–
54
55–
64
65–
74
yli
75
työ-ja
yht. päivä-
ikäryhmittäin
toim.
Kompassi
Vanhempien
luona
Palveluasuminen
(24/7)
Tuettu asuminen
Itsenäisesti
asuvat
avotyöss
ä
(vain)
2
21
19
2
1
4
11
7
3
6
0
8
7
2
1
0
3
5
2
4
1
6
43
38
9
14
2
6
3
45
31
9
34
29
0
18
15
1
15
11
2
4
9
79
19
Kehitysvammaiset
717
18–
29
30–
44
45–
54
55–
64
65–
74
yli
75
yht työ- ja
.
päivä-
ikäryhmittäin
Duuni
Vanhempien luona
Palveluasuminen
(24/7)
Tuettu asuminen
Itsenäisesti asuvat
Kehitysvammaiset
0
3
2
0
0
0
0
0
4
0
0
3
0
0
0
0
1
1
0
0
0
7
5
1
717
18–
29
30–
44
45–
54
toim.
avotyöss
ä
(vain)
0
5
6
1
0
0
0
0
8
0
1
6
1
1
0
0
0
1
0
0
14
14
1
55–
64
65–
74
yli
75
yht työ- ja
.
päivä-
ikäryhmittäin
Tuulikumpu
toim.
Vanhempien luona
Palveluasuminen
(24/7)
1
1
Tuettu asuminen
2
1
3
2
1
Itsenäisesti asuvat
1
0
3
1
5
2
1
2
2
6
6
3
3
1
1
12
12
avotyöss
ä
(vain)
4. Arvio kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnan tarpeesta
Päivä- ja työtoiminnan tarpeen selvittämisessä asiakkaan ja perheen kokonaistilanne on
kartoitettava, ja lähtökohtana pidettävä sitä, että toimitaan lain ja sääntöjen mukaisesti ja
että asiakkaalle tarjottava palvelu tai toiminta on mielekästä. Näin on toimittava, vaikka
lakimuutos toisikin heikennyksiä kehitysvammaisten päivä- tai työtoimintaan.
Kehitysvammaisten tarve päivä- ja työtoimintaan on selvä, ja etenkin kotona vanhempien
luona asuvien henkilöiden päivän aikainen ohjattu toiminta on turvattava. Kokonaismäärä
toimintamuodoissa tulee kasvamaan jatkossakin. Tähän vaikuttavat mm. nuorten
kehitysvammaisten itsenäistyminen.
7
5. Päivä- ja työtoiminnan haasteet
Päivätoiminnan määrään ja laatuun kohdistuvia lähitulevaisuuden haasteita
Kokkolassa ovat
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
suuret asiakasmäärät etenkin Toimintakeskus Kompassissa
suuret ryhmäkoot etenkin Toimintakeskus Kompassissa
samassa toimintaryhmässä olevien henkilöiden toimintakyky vaihtelee paljon
omaisten ja kehitysvammaisten tarpeiden yhteensovittaminen
kehitysvammaisen toimintakyvyn arviointiin liittyvät haasteet
kehitysvammaisten itsenäisen asumisen ja erityisesti tehostetun
palveluasumisen lisääntyminen
kehitysvammaisten ikääntyminen (työ-/päivätoiminnasta siirtyvät ”eläkeläiset”)
erityistukea tarvitsevien nuorten päivätoiminnan tarpeet
erityiset väliinputoajaryhmät, esimerkiksi henkilöt, joilla on aivovaurion tai
useamman eri vamman tai sairauden aiheuttama pysyvä vaikea toimintarajoite
palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen
päivätoimintapalvelun sisällöllinen selkeyttäminen (päivätoiminnan/ työtoiminnan
kriteerit)
heikossa työmarkkina-asemassa olevan uuden lain vaikutus etenkin
työtoimintoihin
6. Suunnitelma kehitysvammaisten päivätoiminnan kehittämisestä
6.1.
Päivätoiminnan arvolähtökohta
Päivätoiminnan arvolähtökohdat ovat Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen arvoissa:
Yksilön ja perheen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on meille tärkeää. Palvelumme
ovat laadukkaita ja vaikuttavia. Eettisiä arvoja työssämme ovat asiakaslähtöisyys,
avoimuus, yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus ja luottamuksellisuus.
6.2.
Kehittämisehdotusten lähtökohta
Työryhmä piti tärkeänä, että asiakaslähtöisyyttä ja joustavuutta on lisättävä palveluja
järjestettäessä. Asiakkaille tulee olla enemmän vaihtoehtoja saatavilla. Asiakkaiden
päätöksissä on myös oltava tarkempi; niihin tulisi lisätä muoto ”mikäli olosuhteissa
tapahtuu muutoksia, päätös tarkastetaan”.
8
7. Kehittämisehdotukset
7.1.
Päivä- ja työtoiminnan eläkeikä
Asiakkaalla on oltava oikeus jäädä päivä-/työtoiminnasta pois, viimeistään kun henkilö
täyttää 65v. Päivätoiminnasta pois jääminen ei saa olla asumisyksikön
henkilökuntaresursseista kiinni. Lainsäädännössä 65:tta vuotta tulisi pitää varsinaisena
eläkeikänä erityislain perusteella toteutetussa päivätoiminnassa.
Eläkkeelle jääville on oltava vaihtoehto, esim. avoin päivätoiminta tai vanhuspalveluiden
tarjoama päivätoiminta. On myös huomioitava asumisyksiköt, joiden paine kasvaa, mikäli
asiakkaat eivät käy päivä- tai työtoiminnassa tai asiakkaiden toimintapäivät vähenevät.
Asumisyksiköiden henkilömitoitusta tulee tästä syystä aina tarkistaa.
7.2.
Autistien päivätoimintayksikkö
Autismin kirjon henkilöille tulisi perustaa oma erillinen päivätoimintayksikkö. Yksikön sijainti
on oltava sellainen, että sitä on mahdollista ja kustannustehokasta käyttää ainakin Kälviän
ja Kokkolan kantakaupungin asiakkailla. Henkilökunta on jo tällä hetkellä lähes kokonaan
olemassa, jos ajatellaan nykyisten avustajien ja ohjaajien määrää. Yksikön henkilökunnan
tulee koostua ammattitaitoisista ja autismityöstä kokemusta omaavista henkilöistä.
7.3.
Avoin päivätoiminta ja Henkilökohtainen budjetti
Työryhmä esittää avointa päivätoimintamuotoa yhtenä päivätoiminnan muotona. Se sopii
etenkin ikääntyville, mutta myös muille, jotka eivät koe toimintakeskusta itselleen sopivana
muotona. Kyseessä on avoin, matalan kynnyksen toiminta, joka keskittyy arjen ja
sosiaalisten suhteiden tukemiseen. Avoin päivätoiminta tulisi koskea myös muita
vammaryhmiä, kuin kehitysvammaisia. Avoin päivätoiminta voisi tulla kyseeseen esim.
hankkeen kautta.
Työryhmä esittää, että päivätoiminnan järjestämistä myös henkilökohtaisen budjetin avulla
tulisi selvittää esim. hankkeen kautta.
Esitämme, että henkilökohtaisen budjetin ja avoimen päivätoiminnan mahdollisuutta voisi
lähteä selvittämään Sonet Botnian kehittämissuunnittelija Iiris Jurvansuu, eli olisivatko
hankkeet Kokkolaan mahdollisia.
7.4.
Avotyö
Avotyötä ja muuta toimintakeskusten ulkopuolista työtä/toimintaa on kehitettävä ja sen
määrää lisättävä. Ehdotamme toisen työtoiminnan ohjaajan palkkaamista kaikkien
vammaryhmien työllistämisen avuksi. Näin pystytään kehittämään avotyötä ja muita
työllistymisen muotoja. Sitä kautta saadaan väljyyttä päivätoimintaan.
9
7.5.
Valmentava työ- ja päivätoiminta
Esitämme, että oikean toimintamuodon löytämiseksi asiakkaalle, asiakas siirtyisi
tarvittaessa ennen varsinaiseen yksikköön menoa ns. valmentavaan toimintaryhmään,
jossa voitaisiin tarkemmin selvittää asiakkaan toimintakykyä. Esitämme, että Kokkolassa
olisi yksi tällainen yksikkö koko kaupungin alueella, ottaen huomioon uuden lainsäädännön
heikossa työmarkkina asemassa olevasta henkilöstä. Yksikkö palvelisi kaikkia heikossa
työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Uusi tuleva lainsäädäntö ei erota vammaryhmiä
ja arvion tekeminen henkilön toimintakyvystä olisi hyvä keskittää yhteen paikkaan
yhdenvertaisuuden nimissä. Mikäli yksikköä ei voida perustaa, esitämme palvelun ostoa
ulkopuolelta. Tämä palvelu vastaisi erityisesti kehitysvammapuolella nuorten lievästi
kehitysvammaisten tarpeisiin.
Valmentavassa päivä-/työtoiminnassa asiakkuus olisi määräaikainen. Jakson aikana
henkilölle tehtäisiin toimintakyvyn arvio ja laaditaan jatkotavoitteet.
7.6.
Opiskelunsa päättävät kehitysvammaiset henkilöt
Vammaispalvelutoimistosta informoidaan tässä vaiheessa ennen uusien lainsäädäntöjen
voimaan astumista erityisoppilaitoksia kirjeellä, jossa heitä pyydetään olemaan yhteydessä
puoli vuotta ennen oppilaan opintojen päättymistä vammaispalvelutoimistoon. Tällöin
vammaispalveluihin ja yksiköihin tulee ajoissa tieto tulossa olevista mahdollisista
asiakkaista, ja mahdollinen palvelusuunnitelmapalaveri ehditään järjestää ajoissa.
7.7.
Uudet tuulet
Työryhmä kannattaa vanhojen tapojen tuulettamista. Uudet lainsäädännöt tuovat uusia
tuulia ja velvoitteita ja niissä painotetaan asiakkaan oman mielipiteen merkitystä
palveluissa. Työryhmä esittää, että päivä- ja työtoiminnan järjestämistä ja sisältöä
harkittaisiin yksilöllisemmin ja mietittäisiin, onko esimerkiksi päivä- ja työtoiminta viitenä
päivänä viikossa kaikille tarkoituksenmukainen.
8. Lopuksi
Nämä kehittämisehdotukset on koottu työryhmän kesken, alan ammattilaisilta ja sellaisilta
henkilöiltä, jotka ovat toimineet kehitysvammatyössä pitkään. Työryhmä kävi välillä
kiivastakin keskustelua aiheista, mutta päämäärä oli kaikilla selkeä: Kokkolan päivä- ja
työtoimintaa on kehitettävä isoin askelin, jotta pääsemme valtakunnallisesti ja paikallisesti
lainmukaisiin tavoitteisiin. Uusien lakien voimaan tuleminen tulee huomioida jo nyt kun
toimintoja kehitetään. Esittämämme muutokset eivät välttämättä aiheuta suuria
lisämenoja, sillä kun päivä- ja työtoimintoihin saadaan järkevän kokoiset ryhmät, pärjätään
pitkälti ainakin osittain nykyisellä henkilökunnalla.
Haluamme, että Kokkolassa kehitysvammaiset henkilöt voivat olla osallisia ja kokea
olevansa yhdenvertaisia yhteisössä ja yhteiskunnassa, niin kuin Valtioneuvosto ohjeistaa.
10
Toivomme, että tämä raportti kehittämisehdotuksineen menee tiedoksi sosiaali. ja
terveystoimen johtoryhmälle ja vammaisneuvostoon ja että siihen ehdotettuihin
kehittämisehdotuksiin otetaan kantaa.
11
Liite
Työryhmä: alkuperäinen työryhmä: vammaispalvelutoimiston sosiaaliohjaaja Päivi
Luokkala, vammaispalvelutoimiston johtava sosiaalityöntekijä Lena Aho-Rintamäki ja
Toimintakeskus Kompassin palveluesimies Tinna Roiha
Lisäksi työryhmän kutsuttuina olivat Toimintakeskus Duunin ohjaaja Lea Annala ja
palveluesimies Kaisu Piksilä sekä Toimintakeskus Tuulikummun palveluesimies Niina
Kivinen
Muistiot tapaamisista laati Toimintakeskus Kompassin palveluesimies Tinna Roiha
Raportin laatimiseen muistioiden pohjalta osallistui koko työryhmä
Lähteenä käytettiin Kouvolan perusturvapalveluiden raporttia ”Kehitysvammaisten
päivätoiminnan nykytilan kartoitus ja kehittämisehdotukset Marraskuu 2011”
12