Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen

Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen
sopeutumisen strategian toimenpidelinjaukset
Toteutuminen vuosina 2012–2014
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster
Helsinki Region Environmental Services Authority
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Opastinsilta 6 A
00520 Helsinki
puhelin 09 156 11
faksi 09 1561 2011
www.hsy.fi
Lisätietoja
Susanna Kankaanpää, puhelin 045 139 3626
[email protected]
Copyright
Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY
Kansikuva: HSY
Sopeutumisstrategian seurantaryhmän jäsenet ja
varajäsenet 2012 - 2014
Seurantataulukkoon tietoja koonneet
asiantuntijat:
kaupungininsinööri Raimo K. Saarinen, Helsinki,
puheenjohtaja
ympäristötaloussuunnittelija Johanna af Hällström,
Helsinki
ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund,
Helsinki
ympäristötarkastaja Jari Viinanen, Helsinki
pelastusjohtaja Jorma Lilja, Helsingin pelastuslaitos
ympäristötarkastaja Paula Nurmi, Helsinki
ympäristötarkastaja Jari Viinanen, Helsinki
kehittämispäällikkö Sari Soini, Espoo
suunnittelupäällikkö Pirjo Sirén, Espoo
palvelupäällikkö Merja Kiviluoto, Espoo
palvelupäällikkö Marja Kiviluoto, Espoo
ympäristöpäällikkö Leena Maidell, Vantaa
maisema-arkkitehti Laura Muukka, Vantaa
liikennesuunnittelija Veera Lehto, HSL
suunnittelupäällikkö Marika Orava, Vantaa
ryhmäpäällikkö Marko Vihervuori, HSL
suunnittelija Paula Kankkunen, Vantaa
yksikön päällikkö Toni Haapakoski, HSY
valmiuspäällikkö Jouko Sillanpää, Vantaa
ympäristöasiantuntija Aninka Urho, HSY
ympäristöpäällikkö Leena Maidell, Vantaa
ilmastoasiantuntija Susanna Kankaanpää, HSY
ympäristöjohtaja Stefan Skog
ryhmäpäällikkö Marko Vihervuori, HSL
ryhmäpäällikkö Johanna Vilkuna, HSL
liikennesuunnittelija Veera Lehto, HSL
liikennesuunnittelija Tuire Valkonen, HSL
projektikoordinaattori Tapani Hänninen, Kuuma-kunnat
ympäristöpäällikkö Tapio Reijonen, Kuuma-kunnat
yksikön päällikkö Toni Haapakoski, HSY
ympäristöasiantuntija Aninka Urho, HSY
tulosaluejohtaja Irma Karjalainen, HSY
ilmastoasiantuntija Susanna Kankaanpää, HSY,
sihteeri
2
Sisällys
1
Johdanto __________________________________________________________________________ 4
2
Strategian seuranta __________________________________________________________________ 5
3 Pääkaupunkiseudulla varaudutaan ilmastonmuutokseen _______________________________________ 6
4
5
3.1
Hulevedet .......................................................................................................................................... 6
3.2
Sopeutuminen kaupunkisuunnittelussa ............................................................................................ 6
3.3
Alimmat rakentamiskorkeudet ........................................................................................................... 7
3.4
Teknisten verkostojen sopeutuminen ............................................................................................... 7
3.5
Varautuminen .................................................................................................................................... 7
3.6
Seuranta jatkossa.............................................................................................................................. 7
Toimenpidelinjausten toteutuminen - seurantataulukko ______________________________________ 8
4.1
Maankäyttö ........................................................................................................................................ 8
4.2
Liikenne ja tekniset verkostot .......................................................................................................... 10
4.3
Rakentaminen ja lähiympäristön ilmastonkestävyys ....................................................................... 12
4.4
Vesi- ja jätehuolto ............................................................................................................................ 13
4.5
Pelastustoimi ja turvallisuus ............................................................................................................ 14
4.6
Sosiaali- ja terveystoimi .................................................................................................................. 16
4.7
Yhteistyö tiedon tuottamisessa ja levittämisessä ............................................................................ 17
Lähdeluettelo ______________________________________________________________________ 19
3
1 Johdanto
Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia valmistui keväällä 2012. Se tehtiin seudun
kaupunkien, kuntayhtymien ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Strategiaan on koottu linjauksia ja
toimenpiteitä, joilla pääkaupunkiseutu varautuu ilmastonmuutoksen ja ilmaston vaihtelun vaikutuksiin.
Strategia keskittyy pääasiassa niihin ilmastonmuutoksen seurauksiin ja varautumisen toimenpiteisiin, jotka
ylittävät kunta-, sektori- tai hallintorajat, joilla voi olla ylikunnallisia vaikutuksia, ja/tai joiden suunnittelu tai
toteuttaminen on edullista tai hyödyllistä tehdä yhteistyössä.
Strategian toimenpiteet ja linjaukset on jaoteltu kahteen ryhmään: seudulliset ja yhteiset strategiset
lähtökohdat ilmastonmuutokseen sopeutumisessa sekä lyhyen aikavälin (2012 – 2020) toimenpidelinjaukset.
Toimenpidelinjaukset on määritelty seuraaville sektoreille sekä sektorirajat ylittäville aiheille:
•
Maankäyttö
•
Liikenne ja tekniset verkostot
•
Rakentaminen ja lähiympäristön ilmastonkestävyys
•
Vesi- ja jätehuolto
•
Pelastustoimi ja turvallisuus
•
Sosiaali- ja terveystoimi
•
Yhteistyö tiedon tuottamisessa ja levittämisessä
Toimenpiteet sovitettiin yhteen vuonna 2012 käynnistyneiden tulvariskilain nojalla tehtävien tulvariskien
hallintasuunnitelmien kanssa, jotka tehdään Helsingin ja Espoon merialueelle sekä Vantaanjoelle.
Pääkaupunkiseudun sopeutumisstrategiaan ei siten sisällytetty alueen meritulvariskien hallintaan liittyviä
toimenpiteitä, sillä ne käsitellään tulvariskien hallintasuunnitelmassa.
Sopeutumisstrategian yhtenä toimenpiteenä oli sopeutumisen seurantajärjestelmän luominen, johon
sisältyvät vuosittainen seudun sopeutumisen toimenpiteiden toteutumisen ja toimintaympäristön muutosten
seuranta ja niistä raportoiminen. Seurannan järjestämistä ja ohjaamista varten perustettiin vuonna 2013
seurantaryhmä, joka koostuu pääkaupunkiseudun kaupunkien sekä HSL:n, HSY:n ja Kuuma-kuntien
edustajista. Seurantaryhmä on kokoontunut kahdesti vuodessa.
Sopeutumisen seurannan avulla voidaan luoda kokonaiskuvaa seudun varautumisesta ilmastonmuutoksen
vaikutuksiin ja sopeutumisen tasosta, välttää päällekkäisyyksiä toimissa ja hyötyä synergioista. Seuranta voi
tuoda esiin mahdollisia varautumisen aukkoja ja puutteita sekä riskikohteita. Ilmastonmuutosta koskeva
tieteellinen tieto lisääntyy ja täsmentyy jatkuvasti ja uusi tieto voi muuttaa tai muokata aiempia arvioita
ilmastonmuutoksen etenemisestä. Strategiassa esitettyjä toimenpiteitä voi olla syytä tarkistaa tai muokata
lisääntyvän ja muuttuvan tiedon myötä. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva toimintaympäristö myös
muuttuu: sekä EU:lta että kansalliselta tasolta tulee uutta lainsäädäntöä ja ohjeistusta, jotka myös
paikallisten toimijoiden tulee ottaa huomioon. Keinoista varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin saadaan
uusia selvityksiä ja kokemuksia ja näiden pohjalta voi olla tarpeen tarkistaa olemassa olevia käytäntöjä.
4
2 Strategian seuranta
HSY koordinoi sopeutumisstrategian seurantaa ja raportoi siitä mm. verkkosivujensa kautta. HSY seuraa
myös uutta ja päivittyvää tutkimustietoa ja levittää ja välittää tietoa käyttäjille eri kanavien kautta.
Seurantataulukkoon on koottu pääkaupunkiseudun kaupunkien ja kuntayhtymien toteuttamia toimenpiteitä
ajanjaksolta 2012 – 2014 ja niiden toteutumisen tilanne syksyllä 2014. Tähän taulukkoon kootut toimet ovat
vain osa kaupunkien sopeutumista edistävistä toimista. Pääkaupunkiseudun kaupungeissa on tehty
ilmastonmuutokseen ja ilmaston vaihteluun varautumiseen liittyviä toimia jo ennen vuotta 2012, kuten
esimerkiksi tulva- ja hulevesiohjelmat ja -strategiat sekä tulvasuojauksia merivesitulvien varalta. Esimerkiksi
vuoden 2005 talvitulva käynnisti monia varautumistoimia, joilla ehkäistään vastaavanlaisen meritulvan
haitallisia vaikutuksia.
Seurantataulukon toimenpiteet on koottu kaupunkien, HSL:n ja HSY:n asiantuntijoilta sekä kaupunkien
ympäristöohjelmista saaduista tiedoista. Toimenpiteiden toteutumisen tilan arviointi perustuu subjektiiviseen
arvioon, jota on kuvattu ”Oiva-naamojen” avulla. Asiantuntijat ovat esittäneet arvionsa toimenpiteiden tilasta
eli käytettävästä Oiva-naamasta. Lisäksi Vantaan kaupungin ympäristöohjelmissa oli arvioitu joidenkin
toimien toteutumisen tilaa, jolloin näitä arvioita on käytetty myös tässä taulukossa. Oiva-naamat asteikko:
Oivallinen, esim. toteutunut ja päättynyt suunnitelma, hanke, toimenpide
Hyvä, esim. menossa oleva työ tai prosessi
Korjattavaa, esim. suunniteltu työ, hanke, joka ei ole vielä käynnistynyt
Huono, esim. työtä ei ole ollenkaan aloitettu
5
3 Pääkaupunkiseudulla varaudutaan
ilmastonmuutokseen
Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian toimeenpano on käynnissä ja
toimenpiteitä on myös jo toteutettu. Jotkut linjaukset taas ovat jatkuvaa toimintaa, kuten esimerkiksi
sopeutumisen huomioiminen seudun yleiskaavoituksessa.
Pääkaupunkiseudun kaupungit toteuttavat ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimia osana
ympäristöohjelmiaan. Esimerkiksi Vantaan kaupungin ympäristöohjelmassa on kuusi tavoitetta, joilla
kaupunki varautuu ilmastonmuutokseen. Ympäristöohjelmien tavoitteita seurataan ja tarkistetaan vuosittain
ja kaupungin ympäristöohjelman toteutumisesta tehdään yhteenveto kaupungin vuosittaiseen
ympäristöraporttiin. Espoossa ilmastotoimenpiteet jaoteltiin Espoo-strategian tavoitteiden mukaisesti.
Toimialat ja yksiköt sisällyttivät vastuualueelleen kuuluvat ilmastotoimenpiteet omiin tuloskortteihinsa ja
seurasivat niiden toteutumista strategian seurantojen yhteydessä kaksi kertaa vuodessa. Tiedot raportoidaan
kaupungin ympäristöraportissa tai kestävän kehityksen tietoiskussa niinä vuosina, jolloin ympäristöraportti ei
ilmesty. Helsingissä ympäristökeskus koordinoi kaupungin ilmastotyötä ja sopeutumisen toimenpiteitä
seurataan osana ympäristöraportointia.
3.1
Hulevedet
Maankäytön suunnittelussa ilmastonmuutokseen sopeutuminen on tullut osaksi kaavojen vaikutusten
arviointia. Kaavamääräyksissä varaudutaan mm. lisääntyviin sademääriin ja hulevesiin. Kaupungit
toteuttavat omia tulva- ja hulevesistrategioitaan ja ohjelmiaan, jotka sisältävät myös ilmastonmuutoksen
varautumista edistäviä toimia. Hulevesien hallinnalla varaudutaan nykyiseen sään ja ilmaston vaihteluun,
mutta se edistää myös tulevaisuuden muuttuviin olosuhteisiin varautumista. Luonnonmukaiset
hulevesimenetelmät ovat ensisijainen keino, joka on kirjattu myös uudistettuihin vesihuolto- ja maankäyttö- ja
rakennuslakeihin. Pääkaupunkiseudulle on rakennettu monia kosteikkoja, painanteita ja muita
hulevesikohteita ja esimerkiksi Vantaalla testataan pilottikohteissa vaihtoehtoisia menetelmiä ja rakenteita
hulevesien pidättämiseen ja imeyttämiseen niiden syntypaikalla.
3.2
Sopeutuminen kaupunkisuunnittelussa
Ilmastonmuutokseen sopeutumista on edistetty myös hankkeiden kautta. Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA)
– työkaluja suunnitteluun –hankkeessa luotiin suunnittelutyökaluja ja -ohjeistuksia kaupunkisuunnittelijoille
sekä rakennus- ja viheralan yrityksille ilmastonmuutoksen huomioonottamisesta suunnittelussa. Hankkeen
lopputuloksista muodostettiin verkkopohjainen Ilmastonkestävän kaupungin suunnitteluopas. ILKKAhanketta koordinoi Helsingin kaupunki ja sen osatoteuttajina olivat Lahden kaupunki, Turun kaupunki,
Vantaan kaupunki, HSY, Ilmatieteen laitos ja Turun yliopisto. CliPLive (Climate Proof Living Environment) –
hankkeessa tunnistettiin kaupunkiympäristöön kohdistuvia geologisia ja ympäristöriskejä Suomenlahden
rannikkoalueella. Hankkeessa mm. jaettiin hyviä käytäntöjä ja yhteistyömuotoja ilmastonmuutostyössä,
kehitettiin menetelmiä ja työkaluja nykyisten ja tulevien geologisten riskien ja ympäristöriskien hallintaan ja
tuotettiin karttoja mm. pääkaupunkiseudulle hulevesi-, meri- ja vesistötulvista, maaperän ominaisuuksista ja
yhdistelmäriskikohteista. Hankkeen koordinaattori oli State Geological Unitary Company «Mineral» Pietarista
ja kumppaneina Pietarin kaupungin ympäristökomitea, Venäjän geologinen instituutti (VSEGEI) ja Suomesta
Geologian tutkimuskeskus (GTK), Kymenlaakson ja Uudenmaan liitot ja HSY.
6
3.3
Alimmat rakentamiskorkeudet
Suomen ympäristökeskus, Uudenmaan ELY-keskus, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja
Vantaan kaupunki laativat yhteistyössä uudistetun oppaan alimmista suositeltavista rakentamiskorkeuksista
rannikkoalueilla. Opas julkaistiin kesäkuussa 2014. Oppaassa julkaistiin myös uudet meriveden korkeuden
skenaariot. Helsingin rannikkoalueella alin suositeltava rakentamiskorkeus on 2,80 m (N2000), johon tulee
lisätä paikkakohtainen aaltoiluvara. Ilmatieteen laitos, Aalto-yliopisto ja Helsingin kaupunki tekevät
aaltoselvitystä Helsingin rannikkoalueella. Helsinki-Espoo rannikkoalueen meritulvien riskien hallinnan
suunnittelu on käynnissä. Suunnittelu on osa EU:n tulvadirektiivin toteuttamista. Alueen tulvariskikartat
julkaistiin syksyllä 2014 (www.) ja riskienhallintasuunnitelma valmistuu vuoden 2015 lopulla.
3.4
Teknisten verkostojen sopeutuminen
Vesihuollossa otetaan huomioon sään ääri-ilmiöt investointien suunnittelussa. Mm. viemäriputkien
mitoituksia tarkistetaan lisääntyvien sadevesimäärien vuoksi. Joukkoliikenteen tulvasuojelun operatiivista
valmiutta on kehitetty ja Helsingissä toteutetaan tulvastrategiaa joukkoliikenteen tulvasuojelussa.
Katutulvapaikoista on myös tehty hallintasuunnitelmia. Espoossa on käynnistetty tulvantorjunnan pilotteja
liikenneverkon ja verkostojen riskipaikoille kuten Espoon keskuksen alueella ja Turunväylällä.
3.5
Varautuminen
Kaupunkien ja kuntayhtymien valmiussuunnitelmissa sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat riskit on huomioitu.
Luonnononnettomuuksiin varautumista ja niiden tuhoista selviytymistä on myös harjoiteltu seudun
valmiusharjoituksissa.
Kuntalaisten omaehtoisen tulviin varautumisen tueksi Helsingin ja Vantaan kaupungit ovat julkaisseet tulvaohjeet. Ohjeet on jaettu tulvavaara-alueiden asukkaille ja kiinteistöjen omistajille. Asukkaille tarkoitetun
urbaanin selviytymisen päivän suunnittelu laajalla joukolla on käynnissä, suunnittelua ja toteutusta koordinoi
Ilmasto-info. Päivä järjestetään huhtikuussa 2015.
3.6
Seuranta jatkossa
HSY seuraa jatkossa vuosittain pääkaupunkiseudun sopeutumisstrategian toimenpidelinjausten
toteutumista. Lisäksi HSY seuraa seudun tason sopeutumista ja toimintaympäristön muutoksia. HSY raportoi
seurannasta ja muista ajankohtaisista asioista seurantaryhmälle, nettisivujensa kautta sekä mm.
järjestämällä seminaareja. Nettisivuille kootaan myös hyviä esimerkkejä pääkaupunkiseudulta, muualta
Suomesta sekä kansainvälisesti. Haavoittuvuustarkastelu ja -kartoitus käynnistyvät keväällä 2015
yhteistyössä Manchesterin ja Helsingin yliopistojen kanssa. Työtä voi käyttää pohjana myös sopeutumisen
indikaattoreiden kehittämisessä. Riskikohteiden ja haavoittuvien ryhmien ja alueiden tunnistaminen on
avuksi myös toimenpiteiden suuntaamisessa tulevaisuudessa. Pääkaupunkiseudulla voi olla tarpeen
selvittää varautumista poikkeuksellisiin sääilmiöihin, esimerkiksi erittäin harvinaisiin rankkasateisiin, joita on
tapahtunut viimevuosina Itämeren alueella.
7
4 Toimenpidelinjausten toteutuminen - seurantataulukko
4.1
Maankäyttö
I Maankäyttö
Toimenpidelinjaus
Toimenpiteet 2012 - 2014
Toimijat
1. Otetaan ilmaston vaihtelun, sään ääriilmiöiden ja ilmastonmuutoksen vaikutukset
huomioon pääkaupunkiseudun kuntien yleis- ja
asemakaavallisessa työssä
•
Ilmastonmuutos otetaan huomioon tehtävässä kaavoituksessa
Helsingin, Espoon, Vantaan
kaupsu
•
Hulevesiohjelman ja –strategian toimenpiteiden toteuttaminen
Helsingin ksv
•
KEKO –menetelmässä mukana viherpinnat ja sopeutumista
edistävät ekosysteemipalvelut
Hulevesi- ja viherkattostrategioiden valmistelu useiden virastojen
yhteistyönä
Hulevesiohjelman toimenpiteitä integroitu arkityöhön, oppaana
Kuntaliiton ym. Hulevesiopas
Hulevesiohjemaa toteutetaan
Helsinki ksv, Vantaa kaupsu
Espoossa on mallinnettu keskeiset kaupunkipurot
paikkakohtaisten alimpien rakentamiskorkojen ja
hulevesimääräyksien arvioimiseksi (Espoonjoki, Finnobäcken,
Gräsanoja/Lukupuro, Monikonpuro, Djupsundsbäcken,
Dystbäcken, Nessenkärrin oja)
Kaavojen vaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon sään ääriilmiöt
Espoon kaupsu
•
Kaavojen vaikutukset arvioidaan myös sopeutumisen kannalta
Vantaan kaupsu
•
Hulevesiohjelman toimenpiteitä toteutetaan jatkuvasti
Vantaan maankäytön,
rakentamisen ja ympäristön
tulosalueet
•
Hulevesien imeyttämisen ja pidättämisen hallinnan
parantaminen, suunnitteluohjeiden laadinta
Vantaan rakennusvalvonta,
kaupunkisuunnittelu,
tilakeskus
•
•
•
•
•
8
Helsinki
Helsinki
Espoo
Helsinki, Espoo, Vantaa
kaupsu
Tila
Toimenpidelinjaus
Toimenpiteet 2012 - 2014
Toimijat
2. Huolehditaan ekosysteemipalveluiden
toimivuudesta ja biodiversiteetin säilymisestä
ekologisia yhteyksiä ja virheralueverkostoja
kehittämällä
•
Kaupungin metsien luonnon monimuotoisuuden kannalta
arvokkaat kohteet inventoitu 2011 ja 2013.
Helsingin ympäristökeskus,
kaupunkisuunnittelu
rakennusvirasto
•
Vuonna 2014 laaditaan ehdotus metsäisestä suojeluverkostosta
uuteen yleiskaavaan liittyen
Helsingin ympäristökeskus,
kaupunkisuunnittelu,
rakennusvirasto
•
Helsingin kaupunkipuulinjaus, valmistui 2014
Helsingin rakennusvirasto
•
Viheralueverkostoselvitys tehty
Espoon ympäristökeskus
•
Yleiskaavoituksessa käynnistymässä viheraluekudelman laadinta
Espoon kaupsu
•
Espoon arvokkaat luontokohteet inventoitu 2012
Espoo
•
Vantaan kuntatekniikan
keskus
•
Vantaan kasvillisuuden linjaukset määritellään, viheralueiden
kehittäminen sietämään sään vaihteluita, ohjeistuksen laatiminen
aloitettu
Laaditaan viherrakenneselvitys, työ aloitettu
•
Metsäsuunnitelman toteuttaminen
Vantaan kuntatekniikan
keskus ja kaupsu
Tila
Vantaan kaupsu
9
4.2
Liikenne ja tekniset verkostot
II Liikenne ja tekniset verkostot
Toimenpidelinjaus
Toimenpiteet 2012 - 2014
Toimijat
1. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen
suunnittelussa huomioidaan sään ääri-ilmiöiden,
merenpinnan nousun sekä ilmastonmuutoksen
suurimmat riskit. Joukkoliikenteen
valmiussuunnitelmissa varaudutaan liikenteen
hoitoon häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
•
Radan rakennetta kehitetään entistä paremmin muuttuvia sääoloja
kestäväksi, esim. Länsimetron asemien tekniset tilat tulvasuojattu
HKL, HSL,
Liikennöitsijät
•
HSL
2. Kaupunkien liikenneverkon ja muiden
yhdyskuntateknisten verkostojen suunnittelussa
huomioidaan sään ääri-ilmiöiden sekä
ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit.
•
HSL on tehnyt suunnitelmat joukkoliikenteen ja tilapäisen
liityntäpysäköinnin osalta HSY:n laatimaan varautumissuunnitelmaan
ilmanlaadun äkillisestä heikkenemisestä Pääkaupunkiseudulla. HSL on
ollut mukana ELYn tekemässä pääkaupunkiseudun
liikenteenhallintasuunnitelmassa, joka myös on osa HSY:n
varautumissuunnitelmaa. Varautumissuunnitelman
typpidioksidiskenaariosta järjestettiin valmiusharjoitus marraskuussa 2014,
HSL osallistui harjoitukseen
Toteutetaan Helsingin tulvastrategiaa joukkoliikenteen tulvasuojelussa.
Jatkossa joukkoliikenteen tulvasuojelun operatiivisen valmiuden
kehittäminen yhteistyössä HSL:n kanssa
Helsingissä teetetty katutulvapaikkojen hallintasuunnitelmia
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos HLJ 2015 on
valmisteltu tiiviissä yhteistyössä seudun maankäytönsuunnitelman 2050 ja
siihen sisältyvän asuntostrategian 2025 kanssa.
HLJ 2015:n vaikutukset on arvioitu kattavasti siten, että arviointi täyttää
suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnista annetun SOVA-lain
velvoitteet
Vaikutusten arvioinnissa on tunnistettu sopeutumisen kannalta merkittävät
liikennejärjestelmän kohteet strategisella tasolla. Liikenne-ennusteiden ja
päästötietojen avulla vertaillaan kehitystä tavoitteisiin
Espoossa on käynnissä tulvantorjunnan pilotteja liikenneverkon ja
verkostojen tiedettyjen riskipaikkojen riskien hallitsemiseksi (Espoon
keskuksen alueella ja Turunväylällä ao kohdalla, Vermontie 1:n alueella,
Tapiolan keskustassa Leimuniityllä)
HSL
•
•
•
•
•
10
HKL, HSL
Helsinki HKR
HSL
HSL
Espoon
kaupunki
Tila
Toimenpidelinjaus
Toimenpiteet 2012 - 2014
Toimijat
3. Joukkoliikenteen häiriöpäivystyksen ja
liikenneinfokeskuksen asiakasviestintää kehitetään
reaaliaikaiseksi eri kanavia pitkin.
•
Reaaliaikaista asiakasviestintää kehitetty ja harjoiteltu. Metron
reaaliaikainen liikennekuvantieto uudella järjestelmällä
HKL, HSL,
liikennöitsijät
Häiriöpäivystystä on kehitetty tiivistämällä yhteistyötä pääkaupunkiseudun
liikenteenhallintakeskuksen kanssa. Erilaisiin riskitekijöihin on varauduttu
tekemällä häiriötilannesuunnitelmia
Häiriönhallinnan prosessien ohella myös teknisiä järjestelmiä on
parannettu ja kehitetään edelleen, jotta liikennetieto tavoittaisi matkustajat
oikea-aikaisesti
HSL
•
•
Tila
(HS
L)
HSL
11
4.3
Rakentaminen ja lähiympäristön ilmastonkestävyys
III Rakentaminen ja lähiympäristön ilmastonkestävyys
Toimenpidelinjaus
Toimenpiteet 2012 - 2014
Toimijat
1. Osallistutaan hankkeeseen, jossa
selvitetään merenpinnan nousun skenaariot
ja niiden todennäköisyys
•
Merenpinnan nousun skenaariot-hanke päättynyt, opas alimmista
suositeltavista rakentamiskorkeuksista julkaistu kesäkuussa 2014
MMM, YM, SYKE, ELYkeskus, Ilmatieteen laitos,
STUK, Porin kaupunki, HSY
•
Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillähanke, väliraportti valmistunut keväällä 2014. Meriveden
noususkenaarioissa tukeudutaan Ilmatieteen laitoksen selvitykseen
Helsingin kaupungin
hallintokunnat, Espoon
kaupunki, Ilmatieteen laitos,
Aalto-yliopisto
2. Tarkistetaan alimmat
rakentamiskorkeudet päivitettyjen
merenpinnan nousun arvioiden sekä
ohjeistuksen perusteella
•
Espoossa noudatetaan kaikissa uusissa kaavoissa uutta
valtakunnallista ohjeistusta
Espoon kaupunki
•
Espoossa on mallinnettu keskeiset kaupunkipurot, jotta voidaan
arvioida paikkakohtaisesti alimpia rakentamiskorkoja
Espoon kaupsu
3. Selvitetään katettujen alueiden osuus
pääkaupunkiseudulla ja arvioidaan niiden
merkitystä hulevesien hallinnan kannalta
•
Vettä läpäisemättömien alueiden selvitys osana ILKKA-hanketta,
valmistunut syksy 2014
HSY
•
CLiPLivE-hankeessa tehtiin hulevesitulvien riskikartoitus
pääkaupunkiseudulle, selvitys valmis, hanke päättynyt
marraskuussa 2014
Suunnitelmissa mukana vettä läpäisemättömien alueiden arviointia
osana työtä: Viemäröinnin kehittämissuunnitelma, Kantakaupungin
ylivuotojen vähentämisen yleissuunnitelma, Vesihuollon
investointistrategia, Vesihuollon investointiohjelma
HSY, GTK
•
Tila
HSY
Tulvariskien hallinnassa ja suunnittelussa, joka ei sisältynyt sopeutumisstrategian toimenpidelinjauksiin, on seudulla toteutettu mm. seuraavia hankkeita:
• Helsinki-Espoon rannikkoalueen tulvariskikartat valmistuivat elokuussa 2014. Tulvariskien hallintasuunnitelmaluonnoksen kuuleminen on käynnissä ajalla
lokakuu 2014 – maaliskuu 2015. Karttojen ja suunnitelman valmistelua on koordinoinut Uudenmaan ELY-keskus, ja sitä ohjaa tulvaryhmä, johon kuuluvat
edustajat Helsingin ja Espoon kaupungeista, Uudenmaan liitosta, ELY-keskuksesta ja HSY:stä.
• Helsingissä ei ole tehty omia tulvakarttoja vaan käytetään SYKE:n/ELY-keskuksen tekemiä karttoja. Tulvaohje kiinteistöille on tehty. Tekeillä on
kiinteistöjen rakentamiseen liittyvä hulevesiohje. Rakentamisaikaisten hulevesien käsittelyohje on tehty.
• Vantaalla on tarkennettu ja päivitetty tulvakarttoja ja selvitetty Tikkurilan tulvariskialueita. Tulvariskialueiden sitominen kiinteistö-tietoihin tehdään 2014.
Tarkkojen tulvakorkeuksien määrittely on tehty osittain. Tulvaohje tulvariskialueiden asukkaille ja kiinteistöjen omistajille on tehty. Rakennusluvan
yhteydessä on ohjeistettu hulevesien imeyttämisestä ja pidättämisen hallinnan parantamisesta ja syksystä 2014 lähtien rakennuslupaan on liitettävä
selvitys hulevesien johtamisesta.
12
4.4
Vesi- ja jätehuolto
IV Vesi- ja jätehuolto
Toimenpidelinjaus
Toimenpiteet 2012 - 2014
Toimijat Tila
1. Pääkaupunkiseudun vesi- ja jätehuollon suunnittelussa otetaan
huomioon sään ääri-ilmiöiden, ilmastonmuutoksen vaikutusten sekä
merenpinnan nousun aiheuttamat riskit. Vesi- ja jätehuollon
valmiussuunnitelmassa varaudutaan sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin
ongelmiin
•
HSY:n valmiussuunnitelma valmistui kesäkuussa 2013,
mukana sään ääri-ilmöihin varautuminen
HSY:n riskikartoitustyö on käynnistynyt
HSY
WSP (Water Safety Plans) ja SSP (Sanitation Safety Plans)
ovat toteutuneet syksyllä 2012 ja 2013
Vesihuollon investointistrategia ja Vesihuollon
investointiohjelma
Vesihuollon suunnitteluohjeistus ja Investointistrategia
HSY
•
•
•
HSY
HSY
2. Selvitetään vesihuoltojärjestelmän mitoitusperusteet ja niiden
riittävyys ottaen huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset, lisääntyvät
sään ääri-ilmiöt ja merenpinnan nousu
•
3. Vantaanjoen valuma-alueen jätevesiylivuotojen vähentämistä
koskevan toimenpideohjelman jatkokehityksessä otetaan huomioon
myös ilmastonmuutoksen vaikutukset ja mahdolliset lisääntyvät riskit
•
SSP (Sanitation Safety Plans) työkalu on tehty ja sen
mukaiset riskiarviot. Käyttöönottoa aloitetaan. Tarkoituksena
on jalkauttaa menettely jatkuvaksi toimintatavaksi vuonna
2015
HSY
4. Edistetään sekavesiviemäreiden ylivuotojen vähentämistä Helsingin
ydinkeskustan alueella. Otetaan huomioon sään ääri-ilmiöiden ja
merenpinnan nousun aiheuttamat riskit hankkeiden suunnittelussa
•
Kantakaupungin ylivuotojen vähentämisen yleissuunnitelma
tehty, raportti valmistunut marraskuussa 2013
Vesihuollon investointistrategia ja Vesihuollon
investointiohjelma valmistuneet keväällä 2014
Sekaviemäriylivuotojen osalta on selvityksiä ja suunnitelmia
käynnissä, toimenpiteet (automaattisten patoluukkujen
pilotointi ) vuodesta 2015 lähtien
CITYWATER-hankkeessa toteutetaan Helsinkiin hulevesien
hallintaan ja puhdistukseen liittyvä investointi,
investointikohteena ei ole kuitenkaan ylivuotokohta, vaan
puhtaasti hulevesioja (Metsäläntien pohjoispuolella
Keskuspuistossa).
Vesihuollon suunnitteluohjeistus
HSY
Ämmässuon likaisten vesien verkoston mallinnus-selvitys
tehty 2013
HSY
•
•
•
•
5. Tarkistetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vesienhallinnan
mitoitusperusteet sään ääri-ilmiöiden ja ilmastonmuutoksen
vaikutusten riskit huomioon ottaen
•
HSY
HSY
HSY
Helsinki
HSY
13
4.5 Pelastustoimi ja turvallisuus
V Pelastustoimi ja turvallisuus
Toimenpidelinjaus
Toimenpiteet 2012 - 2014
Toimijat
1. Kaupunkien valmiussuunnittelussa
otetaan huomioon sään ääri-ilmiöt sekä sään
ja ilmaston aiheuttamat riskit ja niihin
varautuminen
•
Helsingissä varautumista sekä jatkuvuudenhallintaa on
kehitetty siten, että toimintamallit soveltuvat myös sään
ääri-ilmiöistä aiheutuviin tilanteisiin sekä muihin
normaaliolojen häiriötilanteisiin
Sään ääri-ilmiöitä sekä sään ja ilmaston aiheuttamia riskejä
on arvioitu osana kaupunkikonsernin merkittävien riskien
arviointia vuonna 2013. Riski ei noussut merkittäväksi
Helsingin kaupunginkanslia,
pelastuslaitos, muut virastot sekä
liikelaitokset
Espoon valmiussuunnitelmissa otetaan huomioon
YTS2010-riskit, joihin kuuluu sääolosuhteet,
valmiussuunnittelun yleisohje korostaa riskianalyysia
suunnittelun perustana
Vantaan valmiussuunnittelussa otetaan sään ääriilmiöihin
varautuminen huomioon
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen tilannekeskus
huolehtii tietojen ylläpidosta ja niihin tehtävistä muutoksista.
Kunkin organisaation huolehtii tarvitsemistaan resursseista
ja avainhenkilöiden yhteystiedot toimitetaan
tilannekeskukselle. Tilannekeskus lähettää näille henkilöille
tarvittaessa tekstiviestejä ja sähköpostiviestejä tai ottaa
muuten yhteyttä. Tarvittaessa aika-ajoin tilannekeskus
myös tarkistaa ko. tietoja
Toimintamalli sisällytetään pelastuslaitosten operatiivisiin
toimintaohjeisiin
Espoon kaupunki
Varautumistoimenpiteet viedään kunnan
riskien hallinnan toimintasuunnitelmaan
•
•
•
2. Pelastuslaitokset ylläpitävät ajantasaisina
tietoja yhteistoimintaorganisaatioista ja
resursseista, joita tarvitaan sääilmiöiden
aiheuttamissa häiriötilanteissa.
•
•
14
Helsingin kaupunginkanslia,
pelastuslaitos, muut virastot sekä
liikelaitokset
Vantaan kaupunki
Alueen kunnat ja muut
yhteistyökumppanit sekä LänsiUudenmaan pelastuslaitos.
Aluepelastuslaitosten
pelastuspalvelu-organisaatioon
kuuluvat yhteistoiminta-viranomaiset,
kuntien virastot ja -laitokset sekä
vapaaehtoiset järjestöt
Tila
Toimenpidelinjaus
Toimenpiteet 2012 - 2014
Toimijat
3. Kaupunkien omissa ja alueellisissa
johtamis- ja valmiusharjoituksissa
harjoitellaan myös sään ääri-ilmiöistä
johtuvien onnettomuus- ja häiriötilanteiden
johtamista ja toimintaa
•
Harjoituksia järjestävät pääsääntöisesti pelastuslaitos ja
aluehallintovirasto, harjoituksissa on ollut pääpaino
myrskyillä
Helsingissä kaupunkitasoisesti toimintaa on harjoiteltu
viimeksi vuonna 2008 Toivo-valmiusharjoituksessa
Pienemmässä mittakaavassa harjoituksia on toteutettu
ainakin pelastuspalveluneuvottelukunnan
koulutussuunnitelman mukaisissa harjoituksissa, kuten
luonnononnettomuus-seminaarissa 2013. Näiden lisäksi
virastot ja liikelaitokset voivat järjestää toimialakohtaisia
harjoituksia
pelastuslaitokset, AVI, kaupungit,
HSY
Pelastuslaitos ja pelastusalan järjestöt ovat ohjeistaneet
omatoimisessa varautumisessa sään ääri-ilmiöiden
aiheuttamien riskien varalle pelastussuunnitelmaohjeissa ja
muussa ohjeistuksessa
Helsingin kaupungin tulvaohje tulvavaara-alueiden
asukkaille ja kiinteistönomistajille 2013, jaettu asukkaille
Helsingissä toteutetaan suunnitelmien tarkistusten
yhteydessä vuoden 2015 loppuun mennessä
LUP, SPEK, UPL, FSRB ym.
järjestöt
Tulvariskialueen asukkaita ja kiinteistönomistajia
tiedotetaan tulvariskeistä, tulvaohje tehty ja jaettu 2014
Vantaan kuntatekniikan keskus, K-U
Pelastuslaitos
4. Pelastussuunnitteluohjeiden uusinnan
yhteydessä ohjeistetaan omatoiminen
varautuminen sään ääri-ilmiöiden
aiheuttamien riskien varalle
•
•
•
•
•
Tila
Helsingin kaupunginkanslia,
pelastuslaitos, muut virastot sekä
liikelaitokset
Helsingin kaupunki
Helsingin pelastuslaitos,
rakennusvirasto, HSY,
rakennusvalvontavirasto,
ympäristökeskus,
kaupunkisuunnitteluvirasto,
kiinteistövirasto, liikuntavirasto,
Uudenmaan ELY-keskus
15
4.6
Sosiaali- ja terveystoimi
VI Sosiaali- ja terveystoimi
Toimenpidelinjaus
Toimenpiteet 2012 - 2014
Toimijat
1. Sosiaali- ja terveystoimen palveluiden järjestämisessä ja
valmiussuunnitelmissa otetaan huomioon sään ääri-ilmiöiden,
merenpinnan nousun ja ilmastonmuutoksen vaikutusten
aiheuttamat riskit
•
Helsingin sosiaali- ja
terveysviraston tilahallinto
ja turvatoiminto
•
•
Sään ääri-ilmiöt on huomioitu riskienarvioinneissa.
Riski on arvioitu Soten osalta toistaiseksi
suhteellisen pieneksi. Tilanteen kehitystä seurataan.
Pyritään vaikuttamaan siihen, että sään ääriilmiöiden mahdollisuus huomioidaan uusien
kiinteistöjen suunnittelussa
Espoon valmiussuunnitelmissa otetaan huomioon
YTS2010-riskit, joihin kuuluu sääolosuhteet,
valmiussuunnittelun yleisohje korostaa riskianalyysia
suunnittelun perustana
Muutokseen sopeutuminen lisätty
valmiussuunnitelmaan
Espoon kaupunki
Vantaan kaupunki,
sosiaali- ja
terveydenhuollon toimiala
2. Selvitetään tapaustutkimuksena ilmastonmuutokselle ja
sään ääri-ilmiöille haavoittuvat ryhmät ja tunnistetaan heidän
tarpeensa häiriötilanteiden aikana
•
ei käynnistynyt
tutkimuslaitokset, muut
kumppanit
3. Käynnistetään urbaanin selviytymisen hanke, jonka
tavoitteena on valmentaa asukkaita ilmastonmuutokseen ja
sään ääri-ilmiöihin.
•
suunnittelu aloitettu, tapahtuma järjestetään
huhtikuussa 2015
HSY Ilmasto-info, SPEK,
pelastuslaitokset,
kaupunkien hallintokunnat,
muut toimijat
Työvälineinä ovat urbaani selviytymisopas ja vuosittainen
tapahtuma sekä sosiaalisen median kautta tapahtuva
viestintä. Oppaassa neuvotaan selviytymään arjen kautta
normaalioloista poikkeavissa tilanteissa, kuten sähkö- ja
vesikatkojen ja helleaaltojen tai kesäisten tai talvisten
rajuilmojen aikana
16
Tila
4.7
Yhteistyö tiedon tuottamisessa ja levittämisessä
VII Yhteistyö tiedon tuottamisessa ja levittämisessä
Toimenpidelinjaus
Toimenpiteet 2012 - 2014
Toimijat
1. Luodaan tiedonvälityksen verkosto ilmastonmuutoksen
tutkijoille ja tiedon käyttäjille uusimman ilmastotiedon
välittämiseksi ja tutkimuksen suuntaamiseksi
•
Sopeutumisstrategian seurantaryhmä perustettu, ryhmä
kokoontunut 2 kertaa vuodessa
Helsinki, Espoo, Vantaa,
HSL, Kuuma-kunnat, HSY
•
Perustettu Helsingin kaupungin sisäinen ILKKAsopeutumisverkosto, jossa on edustajia eri
hallintokunnista (2013 -2014)
ILKKA-hankkeen yhteydessä on järjestetty useita
seminaareja ja työpajoja eri sopeutumisen aihealueista
CliPLivE-hankkeen yhteydessä järjestetty työpajoja
tulvariskeistä
Helsinki
ILKKA-hankkeessa on kartoitettu hyviä
sopeutumiskäytäntöjä Suomesta ja ulkomailta. Hyvät
käytännöt löytyvät osoitteesta www.ilmastotyokalut.fi
6-stads gruppen valmistellut raporttia Pohjoismaiden
(vesihuollon) sopeutumisesta, raportti valmis syksyllä
2014
HSY järjestänyt vuosittain ilmasto- ja sopeutumisen
seminaareja, joissa ollut ulkomaisia puhujia kertomassa
kokemuksistaan ja esimerkkejä
Yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa mm. ICLEIn,
Kööpenhaminan, Hampurin ja Vancouverin kaupunkien
sekä Tukholman lääninhallituksen kanssa
Helsinki ympäristökeskus
Järjestetään yhteisiä työpajoja, seminaareja ja
työkokouksia
•
2. Kartoitetaan kansainvälisiä hyviä käytäntöjä ja
kokemuksia kaupunkiseutujen sopeutumisesta ja levitetään
niistä tietoa kaupungeille ja muille sidosryhmille
•
•
•
•
Tila
GTK, HSY, Uudenmaan
liitto
6-stads gruppen, HSY
HSY
Kaupungit, HSY
17
Toimenpidelinjaus
Toimenpiteet 2012 - 2014
Toimijat
3. Osallistutaan kansallisen ja alueellisen tason
yhteistyöverkostoihin kokemusten ja tiedon levittämiseksi
•
Helsinki
Kootaan ilmastoon liittyviä verkkosivustoja HSY:n sivuille ja
hyödynnetään niitä asiantuntija- ja käyttäjäpalautteen
saamisessa, tiedon välityksessä ja keräämisessä
•
•
Helsinki ollut jäsenenä kansallisen
sopeutumisstrategian päivityksen
koordinaatioryhmässä
Osallistuttu seminaareihin ja työpajoihin kansallisen
sopeutumisstrategian päivittämisessä, kommentointi
Seudullinen Ilmastoyhteistyöryhmä perustettu,
kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa
•
Yhteistyö Ilmasto-opas.fi portaalin kanssa, ILKKAhanke tuottanut materiaalia sivuille
•
HSY
ELY, Uudenmaan liitto,
HSY, Helen, Fortum,
Länsi-Uusimaa, ItäUusimaa, Kuuma-kunnat
Ilmatieteen laitos,
kaupungit, ILKKA-hanke,
HSY
HSY
4. Kehitetään työkaluja ilmastonmuutokseen
sopeutumiselle kaupunkien suunnittelun avuksi ja
selvitetään sopeutumisen kustannuksia
(Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut
suunnittelussa –hankehakemus).
•
Verkkosivujen suunnittelu käynnissä, toteutetaan
HSY:n verkkosivujen uudistus vuoden 2015 alussa
ILKKA-hanke 2012 – 2014, käynnissä, päättyi
30.10.2014
5. Osallistutaan hankkeisiin, joissa arvioidaan
ilmastonmuutoksen vaikutuksia tautikirjoon sekä sen
kansantaloudellisia vaikutuksia sekä selvitetään
ilmastonmuutoksen merkitystä kasvi- ja eläintautien sekä
eläinten ja ihmisten yhteisten tartuntatautien esiintymiseen
•
ei käynnistynyt (ei tiedossa)
6. Osallistutaan hankkeisiin, joissa selvitetään
ilmastonmuutoksen vaikutukset ilmanlaatuun ja terveyteen
mukaan lukien metsäpalot ja hiukkaspäästöt
•
KASTU-hanke
THL, IL, HY, VTT, YM,
STM, LVM, SM, HSY
7. Tuotetaan eri näkökulmista kestävään kehitykseen ja
yhteiskunnan riskinsieto- ja elpymiskyvyn kehittämiseen
liittyvää tietoa ja edistetään aiheeseen liittyvää tutkimusta
•
ei tiedossa hankkeita
kaikki toimijat
18
Helsinki, Vantaa, Turku,
Lahti, HSY, Ilmatieteen
laitos, Turun yliopisto
Tila
5
Lähdeluettelo
Espoon kaupunki 2012. Espoo-strategian ilmasto- ja energiatoimenpiteet 2012 – 2014.
Espoon ilmastotavoitteet: http://www.espoo.fi/fiFI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Energia_ja_ilmasto/Ilmastotavoitteet
Helsingin kaupunki, rakennusvirasto. 2009. Kasvit ovat kaupungin vaatteet. Helsingin rakennettujen
viheralueiden kasvien käytön linjaus.
http://www.hel.fi/hel2/hkr/julkaisut/2009/kasvien_kayton_linjaus_11_2009.pdf
Helsingin kaupunki, rakennusvirasto 2014. Helsingin kaupunkipuulinjaus
http://issuu.com/rakennusvirasto/docs/kaupunkipuulinjaus_esite
Helsingin kaupungin tulvaohje (2013): http://www.hel.fi/static/helsinki/julkaisut/Tulvaohje_suo_17062013.pdf
Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian sivut:
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/ilmastonmuutos_energia/ilmanstonmuutos_sopeutminen.html
Parjanne ja Huokuna 2014. Tulviin varautuminen rakentamisessa. Opas alimpien rakentamiskorkeuksien
määrittämiseksi ranta-alueilla. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135189
Vantaan kaupungin tulvaohje (2014)
http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/97889_mato_
tulvaohje_2014.pdf
Vantaan kaupungin ympäristöohjelmat:
http://www.vantaa.fi/fi/ymparisto_ja_luonto/kestava_kehitys/kestava_kehitys_vantaalla/toimialojen_ja_liikelait
osten_ymparistoohjelmat
19
Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian toimenpidelinjaukset – Toteutuminen vuosina 2012–2014
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100, 00066 HSY, Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki
Puh. 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi
Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster
PB 100, 00066 HRM, Semaforbron 6 A, 00520 Helsingfors
Tfn 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi
Helsinki Region Environmental Services Authority
P.O. Box 100, FI-00066 HSY, Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki
Tel. +358 9 15611, Fax +358 9 1561 2011, www.hsy.fi