Kuusitukki ei nyt liiku - Metsänhoitoyhdistykset

Metsänomistajat
Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon tiedotuslehti 1/2015 • 20.2.2015
KEITELE, KUOPIO,
RAUTALAMPI, SIILINJÄRVI,
SUONENJOKI,TERVO,
TUUSNIEMI, VESANTO
sivu 2
Suomen metsistä ei puu lopu
sivu 5
Puukauppa notkahti
sivu 17
Metsänomistajan
maalislauantai 14.3.
sivut 18–19
Eduskuntavaaliehdokkaat
metsätentissä
Kuusitukki ei nyt liiku
PEFC/02–21–04
Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015
2
Toiminnanjohtajan palsta
Suomen metsistä ei puu lopu
Suomessa on saatu kuulla pitkästä aikaa positiivisia isoja puunkäyttöä lisääviä investointisuunnitelmia. Heti uutisten jälkeen on alkanut melkoinen juupas eipäs keskustelu puun riittävyydestä.
Julkisessa keskustelussa vähemmälle huomiolle on
jäänyt konkreettisten keinojen miettiminen miten
puu saataisiin liikkeelle ja riittämään. Nyt jo ilmoitettuihin investointeihin ja suunnitelmiin, sekä vielä
mahdollisiin uusiin hankkeisiin.
Kuopiosta katsottuna pisimmällä on metsäyhtiö
Stora Enson hankkeet Varkaudessa. Yhtiön hienopaperikoneen muuttaminen aaltopahvin raakaainetta tuottavaksi linjaksi lisää havukuitupuun
käyttöä arviolta 1,1 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Lisäksi rakennettava uusi rakennuselementtien tuotantolinja tarvitsee järeää tukkipuuta noin
250.000 m³ vuodessa.
Suunnitelmissa on lisäksi kaksi isoa sellutehdasta.
Metsä Groupin Äänekosken hanke lisäisi kuitupuun käyttöä Suomessa noin neljällä miljoonalla
kuutiometrillä vuodessa. Finpulp-yhtiön Kuopioon
suunniteltu sellutehdas käyttäisi puuta arviolta 5,5
miljoonaa kuutiometriä vuodessa.
joonaa ja poistuma alle 80 miljoonaa kuutiometriä
vuodessa. Luonnonvarakeskus julkistaa maaliskuussa uudet valtakunnan metsien inventointitiedot
(VMI11). Sieltä saadaan aivan uunituoreet tiedot
Suomen metsävaroista, metsien tilasta ja hakkuumahdollisuuksista.
Puun riittävyydestä tässä ei ehkä kuitenkaan ole
kysymys. Kysymys on siitä, että käytön lisääntyessä
kuitupuuleimikoista voisi tulla kilpailua. Lisääntyvä
kysyntä voisi pysäyttää havukuitupuun halpenemisen. Metsäteollisuus pelkää sitä.
Viimeisimpänä konkreettisena esimerkkinä puun
käyttöä rajoittavasta politiikasta on metsäteollisuuden ajama mutta muuten laajasti vastustettu muutos uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tuotantotukeen. Muutos rajaisi käytännössä kaikista
muista hakkuista paitsi ensiharvennuksilta tulevan
puun pois tuen piiristä. Ministeri Vapaavuori perusteli lain tarpeellisuutta mm. sillä, että se omalta
osaltaan turvaa uusien metsäteollisuusinvestointien
toteutumista. Lakiesitys on eduskuntakäsittelyssä.
Lue tästä lehdestä mitä oman alueemme kansanedustajaehdokkaat ovat mieltä tästä asiasta.
Keinot puun riittävyyden turvaamiseksi ja liikkeelle saamiseksi ovat tiedossa ja varsin yksinkertaisia. Listan kärkipäässä ovat: Metsien uudistaminen, taimikonhoito ja harvennushakkuut tehdään
tehokkaasti ja ajallaan. Ojitukset ja lannoitukset
mahdollistavat lisäkasvun. Voimakas panostaminen
tieverkoston kunnostamiseen on aivan välttämätöntä, samoin kuin metsätilojen sukupolvenvaihdosten edistäminen ja metsäyrittäjyyden edellytysten
parantaminen. Listaa voisi vielä jatkaakin, mutta
uutta uutista siinä ei ole. Luettelo löytyy monien
työryhmien ja strategioiden raporteista. Pelkät
suunnitelmat eivät kuitenkaan riitä. Tarvitaan poliittisia päätöksiä. Toivottavasti seuraava eduskunta
ja hallitus alkavat niitä tekemään. Jos alkavat, olemassa olevan tiedon perusteella puuta riittää hyvin
kahdelle uudelle sellutehtaalle.
Kuopiossa 13.2.2015
Pekka Sahlman
toiminnanjohtaja
Vähemmälle huomiolle on jäänyt Kuopion Energian tekemät investoinnit Haapaniemen voimalaitoksiin, jotka ovat mahdollistaneet puun käyttämisen energiantuotannon polttoaineena. Vuonna
2014 Haapaniemellä käytettiin biopolttoaineita
lähes 500.000 m³.
Edellä mainittujen ja kaikkien muiden Suomessa
ilmoitettujen investointien toteutuessa metsänomistajien huoli puun riittävästä kysynnästä poistuisi.
Tällä hetkellä puukaupan tilanne on aivan katastrofaalinen. Puita ei saa kunnolla kaupaksi
sen paremmin pysty- kuin hankintakaupallakaan.
Pahin tilanne on havukuitupuulla ja energiapuilla.
Myöskin kuusitukki ja jopa koivukuitukin on vaikeuksissa. Koivukuidun tilanne tuntuu kaikkein
erikoisimmalta, kun Savon Sellun piipusta kuitenkin savu tupruttaa.
Metsien inventointitietojen perusteella puut riittäisivät kaikkiin ilmoitettuihin ja suunniteltuihin
investointeihin. Suomen metsätase oli kriittinen
viimeksi 1970-luvun alussa. Silloin kasvu ja poistuma olivat yhtä suuria, vähän vajaa 60 miljoonaa
kuutiometriä vuodessa. Nyt kasvu on yli 100 mil-
Puheenjohtajan palsta
Tervehdys metsänomistajat!
Vuosi on vaihtunut ja ollaan taas uusien haasteiden
edessä. Talvi on näyttänyt
taas tapansa. Yksi kunnon
pakkasviikko ja lunta on
tullut ihan riittävästi. Me
syrjäseudulla asuvat olemme saaneet kokea sähkökatkoista ihan harmiksi asti. Jälleen kerran on tullut
esille, miten tärkeä asia
sähkö on.
Metsälain uudistumisen
johdosta
metsänhoito-
maksu on vaihtunut jäsenmaksuksi. Meillä MHY
Pohjois-Savossa päädyttiin
malliin, jossa kaikilla jäsenmaksu on saman suuruinen. Keväällä nähdään,
miten paljon on meillä
jäseniä. Yhdistyksen ääni
kuuluu edunvalvontatilanteessa sen paremmin,
mitä suurempi osa alueen
metsänomistajista on yhdistyksen jäseniä.
Puukauppa on käynyt tä-
nä vuonna vähän hitaasti.
Johtuen siitä, että firmoilla
on vielä edellisen vuoden
talvileimikoita hakkaamatta. Toivottavasti talvea riittää, edes maaliskuun loppuun.
Pari viikkoa sitten saatiin
tosi jymy uutinen. Tietoon
tuli, että Sorsasaloon on
tulossa iso sellutehdas. Tämä aikaan saan sen, että
kuitupuun kysyntä kasvaa
rajusti. Mielenkiintoista
seurata väittelyä riittävätkö puut. Itse ainakin uskon, että meidän puuvarat
riittävät.
Toivotan kaikille metsänomistajille oikein aurinkoista kevättä ja hyviä
hiihtokeliä!
Seppo Helminen
Metsänomistajat Pohjois-Savo
Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo
METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI
Sivunvalmistus: SSS Lehtipalvelu
Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2015
Päätoimittaja Pekka Sahlman
Toimitussihteeri Annikki Matilainen
Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015
3



Metsänhoitoyhdistys
Pohjois-Savo 2014
Pinta-ala




378 000 ha




Puusto
Kokonaistilavuus
Keskimäärin metsämaalla
Hakkuusuunnite
Myyntimäärä
47,4 milj. m³
125 m³/vuosi
2 130 000 m³/vuosi
1 500 000 m³
Metsätulot
Yksityismetsänomistajien
kantorahatulot
Metsänhoitomaksua maksavia
Hallinto
Valtuusto Hallitus
Henkiöstö
Toimihenkilöt
Metsurit
Urakointisuhteiset yrittäjät
ja maksetut yrittäjätulot

Puunmyyntisuunnitelmat
1,4 milj.m³
Metsänuudistaminen,
istutusala
Metsänterveyslannoitus
1600 ha
1053 ha






































 


 


Asiakaspalautteiden
yhteenveto
2014
Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo


Asiakaspalautteiden tulokset
Palveluiden arvostelu


Mitä siis voisi tapahtua metsänomistajille, jos
metsänhoitoyhdistyksiä ja
MTK:ta ei olisi?
Metsäpalveluita olisi vaikeampi saada tai ainakin
ne olisivat kalliimpia. Puukaupassa vallitsisivat villit
lait ja puusta maksettava hinta olisi alhaisempi.
Teollisuutta olisi vähemmän, kun metsien tuotto
olisi heikompi. Puupohjaista bioenergiaa ei olisi
nykyisessä mittakaavassa.
Hirviongelma olisi Ruotsin
tasoa, eli paljon vakavampi. Rajoittavia kaavoja olisi
enemmän. Suojelu- ja ympäristönormit olisivat tiukemmat. Vapaehtoista metsien
suojelumallia ei olisi, vaan
vielä nykyistäkin enemmän
pakkosuojeluohjelmia. Metsälaki ei olisi metsänomistajalähtöinen vaan rajoitta-
Kaiken edellä kerrotun pitämisessä on paljon puolustettavaa jatkossakin. Tämän
lisäksi ajamme uudistuksia,
joilla tuetaan biotalouden
nousua koko yhteiskunnan kasvun moottoriksi.
Me ajamme sukupolvenvaihdoshuojennuksia
ja
kannustavampaa verotusta
ja kehitämme puumarkkinoita. Meillä on hyvät yhteistyösuhteet teollisuuteen,
virkamiehiin ja poliitikkoi-
Metsänhoitoyhdistyksissä
on lähes tuhat toimihenkilöä ja pari tuhatta metsuria.
Metsänomistajien vaaleilla
valitsemia valtuutettuja on
vajaa 3000 ja hallituksissa
istuu noin 500 jäsentä. Metsävaltuuskunnassa jokaisella mhy:llä on oma edustaja.
Ensi vuonna se on noin 80
-jäseninen. MTK:lla on reilu
parikymmentä metsäasioiden parissa työskentelevää
toimihenkilöä Helsingissä,
maakunnissa ja Brysselissä.
Tämän lisäksi keskusliitossa
työskentelee maankäyttö-,
ympäristö-, vero-, yrittäjyys-, viestintä-, hallinto- ja
juridiikka-ammattilaisia,
joiden osaaminen on metsäedunvalvonnan käytössä.
Tällaisella organisaatiolla











 




Selitteet:

1 - Yhteyden saannin
helppous
2 - Sovitun aikataulun pitävyys



3 - Yhteydenpito
palvelun
toteutuksessa

 

4 - Toimihenkilön
palvelualttius
5 - Toimihenkilön asiantuntemus
6 - Asiapapereiden selkeys
7- A siakkaan toiveiden
huomioon ottaminen
8 - Palvelu vastasi hintaansa
9 - Metsurin (manuaalisen)
työn laatu
10 - Urakoitsijan (koneellisen)
työn laatu
11 - Palveluiden arvostelun
keskiarvo

hin. Emme istu koskaan
oppositiossa, vaan pyrimme
olemaan kulloisenkin hallituksen iholla laadukasta
tietoa ja vaihtoehtoja tarjoten. Toki joskus joudumme
lyömään nyrkkiä pöytään
tai tuomaan moottorisahat
Säätytalon portaille. Vahva
kentän tuki ja iso jäsenmäärä ovat monesti se peräseinä, jota tarvitaan. Tavallisista metsänomistajista
koostuu myös hallinto, jota
koulutetaan ja joka sitoutuu
yhteen hiileen puhaltamaan.




Teemmekö metsänomistajan
eteen enemmän?
va ja suojelupainotteinen.
Puutavaranmittauksessa
heikomman suoja olisi vajavaisempi. Metsänhoitoon
kannustava tukijärjestelmä
saattaisi puuttua kokonaan
eikä metsävähennystä tai
muita verokannusteita olisi nykyisessä laajuudessa.
Kiinteistövero tai metsänomistusmaksu olisi säädetty aikoja sitten. Yksityisen
omaisuuden suoja olisi heikompi ja maalla asuminen
ja yrittäminen olisi tehty
nykyistäkin hankalammaksi. Brysselistäkin olisi vyörynyt suojelupainotteinen
metsäsuunnitelmapakko.
Biopolttoaineilla olisivat
kahlitsevat kestävyyskriteerit. Hakkuista vaadittaisiin
erilliset laillisuustodistukset
ja byrokratiaa olisi moninkertaisesti.



 2014
- Asiakaspalautteet
Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo
Asiakaspalautteiden
tulokset




Asiakaspalautteiden tietojen jakaumat
Mitä te olette saaneet aikaiseksi? Mitä te teette
metsänomistajan eteen?
Mihin teitä tarvitaan?
Näihin kysymyksiin joutuu vastaamaan toisinaan. Yritetäänpä nyt
vastata niin, että useampi
kyselijä saisi vastauksen
kysymyksiinsä kerralla.





34
vakituiset
30
määräaikaiset 33
130
4,4 milj. €



30 jäsentä
6 jäsentä

 

52,4 milj. €
9221 kpl
325 298 ha

Ajankohtaista
liikenneverkosta
ja kuljetuksista
tuotetaan palveluita ja ajetaan reilun 300 000 suomalaisen metsätilan ja niiden
omistajien asiaa. Olemalla
metsänhoitoyhdistyksen jäsen jatkossakin, olet painava osa tätä metsänomistajien edunvalvontaketjua puun
juurelta Brysseliin. Tavallisten metsänomistajien joukoista nousemme monen
portaan kautta myös me
luottamusjohtajat. Olemme
teidän luottamuksenne varassa.
Mikko Tiirola
Metsävaltuuskunnan
Sivu 1
puheenjohtaja, MTK
Petäjävesi
Kunnossa oleva liikenneverkko
turvaa arjen sujuvuuden lisäksi
elinkeinoelämän kilpailukyvyn
ja maamme talouden suotuisan kehityksen. Investoimalla
infraan saadaan kansantalouteen merkittäviä talous- ja
työllisyysvaikutuksia. Biotalousyhteiskunnan rakentaminen vaatii toimivaa liikenneverkkoa kaikkialle Suomeen.
MTK:n esityksiä hallitusohjelmaan, jotka liittyvät
infraan:
− luovutaan valtakunnallisten
alueiden käyttötavoitteiden
asettamisesta
− uudistetaan maaseutualueiden maankäytön suunnittelujärjestelmä, otetaan kyläkaavoitus käyttöön
− uudistetaan lunastuslaki ja
sen korvauskäytännöt ajan
tasalle
− toteutetaan kansallisen
metsästrategian 2025 toimet
− alemman asteen tieverkon
kunnostamisrahoitus kolminkertaistetaan vuoteen 2020
mennessä
− väyläinvestoinnit suunnataan nykyisen väyläverkoston
kunnostamiseen ja turvallisuuden parantamiseen.
Lue lisää
www.mtk.fi/ajankohtaista/
• Kehittämispäällikkö Marko Mäki-Hakolan muistio:
perusväylänpito, yksityistiet,
metsätiet , rataverkko ja terminaalit, rahoitusmalleja ja
maaseudun henkilökuljetukset
Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015
4
Puumarkkinakatsaus helmikuu 2015
Vuoden 2015 puukauppa yskien käyntiin
– kuitupuuta käyttävän teollisuuden
kannattavuus erinomainen
Iloiset uutiset puun käyttöä
lisäävistä investoinneista
saivat jatkoa helmikuun
alussa. Finnpulp Oy suunnittelee havusellutehtaan
rakentamista Kuopioon ja
Stora Enso ilmoitti osavuosikatsauksen yhteydessä
investoivansa Varkauteen
puutuotetehtaaseen, joka
lisää havutukin käyttöä
noin neljännesmiljoona
kuutiometriä vuodessa.
Julkinen keskustelu investointien ympärillä on kääntynyt
hämmästyttävästi puuvarojen
riittävyyteen ja metsäluonnon
monimuotoisuuteen sen sijaan,
että rakentavasti mietittäisiin
miten kaikki investoinnit saataisiin järkevästi toteutettua.
Kokonaisuudessaan metsäteollisuus teki viime vuonna
hyvän tuloksen, vaikka ottaisi
huomioon myös heikosti kannattavat paino- ja kirjoituspaperit. Tulosten hyvyys korostuu entisestään, kun niitä
peilaa äärimmäisen vaikeana
jatkuvana taloustilanteeseen.
Kuitupuuta käyttävässä teollisuudessa kannattavuus liiketulosprosentilla tai sijoitetun
pääoman tuotolla mitattuna
oli erinomainen.
Tukkia käyttävässä teollisuudessa paras tulos tehtiin vanerilla. Sahatavaran markkinatilanne on heikentynyt ja hintakehitys kääntynyt laskuun hiipuvan kysynnän ja korkeana
pysyvän tarjonnan tuloksena.
Suomessakin sahatavaran tuotanto kasvoi viime vuonna viisi
prosenttia, mutta sahatavaran
varastot olivat joulukuussa 45
prosenttia korkeammat kuin
vuotta aiemmin.
Puukaupan alkuvuosi on ollut, ehkä hieman odotetustikin, hankala. Kuitupuuta on
runsaasti sekä pysty- että kaadetun puun varastoissa. Tukkiakin on ostettu ja hakattu
varastoihin lähikuukausien
tarvetta vastaavasti.
Talvileimikoiden menekki on
erityisen vaikeaa. Niitä jäi jo
edelliseltä talvelta korjaamatta,
eikä tämän talven kelit kokonaisuudessaan ole tilannetta
juurikaan helpottanut. Helmikuun puoliväliin mennessä
puuta oli yksityismetsistä ostettu kolmannes viime vuotta
vähemmän.
Puun kysynnässä painopiste
on jo siirtymässä kovan maan
leimikoihin. Ratkaiseva tekijä
puukaupan käynnistymiselle
on myöskin sahatavaramarkkinoiden kehitys lähikuukausina.
Heikentyvä euro jonkin verran parantaa hintakilpailukykyä vientimarkkinoilla, mutta
kestää muutamia kuukausia
ennen kuin valmiin sahatavaran varastot normalisoituvat
heijastuen sitä kautta vilkastuttavasti myös puun kysyntään.
Puun kysyntä on tällä hetkellä kokonaisuutena heikko,
mutta tilanne vaihtelee alueellisesti kuitenkin jonkin verran.
Parhaiten kysyntää näyttäisi
olevan koivutukilla. Hintakehitys on ollut hienoisesti laskeva viime kuukausina, eikä
suuria muutoksia ole kysyntänäkymien perusteella odotettavissa. Koko vuoden osalta
kohtalaista puukauppanäky-
mää tukee vilkkaasti käyvät
hakkuut sekä myös puun tuonnin supistuminen.
Erno Järvinen
Tutkimuspäällikkö
Maa- ja metsätaloustuottajain
Keskusliitto MTK ry
[email protected]
Tervetuloa metsänhoitoyhdistykset
Metsänhoitoyhdistysten rooli on herättänyt
uuden mhy-lain myötä
paljon keskustelua. On
mm. esitetty väitteitä,
että Suomessa harjoitettu metsäpolitiikka olisi
metsänhoitoyhdistysten,
siis metsänomistajien
omien yhdistysten syytä.
ten välityksellä. Sen jälkeen
metsänhoitoyhdistyksiä on
määrätietoisesti kehitetty metsäomistajien omaksi palvelu- ja
edunvalvontaorganisaatioksi.
Nyt metsäomistajat itse hallinnoivat ja rahoittavat omien
yhdistystensä toiminnan. Niiden palvelu- ja edunvalvontatoiminta on juuri sillä tasolla
kuin metsäomistajat ovat itse
linjanneet.
Metsänhoitoyhdistykset ovat
metsänomistajien itsensä perustamia yhdistyksiä. Ne olivat
1990-luvun puoliväliin saakka
selkeästi osa valtion virallista
metsähallintoa, kun valtiovalta
valvoi ja ohjasi metsänhoitoyhdistystoimintaa metsäkeskus-
Fanaattisuus on pahasta niin
metsänhoidossa kuin kaikessa
muussakin. Viimeisen neljän
vuoden aikana kaikki metsätaloutta koskeva lainsäädäntö
on uudistettu. Johtavana ajatuksena tässä uudistamistyössä
oli metsäomistajien suurempi
valinnanvapaus: metsäomistajan tulee voida käsitellä omia
metsiään haluamallaan tavalla.
Metsäomistajaorganisaatiolla
oli tässä uudistustyössä vahva
rooli ja väitän, että lopputulos
olisi ollut metsäomistajien kannalta huomattavasti huonompi
ilman MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten vahvaa panosta.
Myös
metsänhoitoyhdistyslainsäädäntö uudistettiin.
Suurin muutos on, että yhdistykset siirtyvät entisestään
metsäomistajien omiksi yhdistyksiksi ja loppukin napanuora valtiovaltaan katkaistaan.
Metsäomistajat ovat jäseninä
yhdistyksissä, maksavat niille
jäsenmaksua ja päättävät yh-
Tervetuloa tutustumaan
Private Banking -palveluumme.
Soita 08001-98989 tai
jätä yhteydenottopyyntö osoitteessa
nordeaprivatebanking.fi/tervetuloa.
distysten toiminnasta.
Niin metsänomistajien kuin
kansatalouden kannalta yhdistyen toiminta puumarkkinoilla on ollut ja on edelleen
korvaamatonta. Huolimatta
haasteellisesta metsäomistusrakenteesta meillä on yksi
maailman parhaiten toimivista
puumarkkinoista. Esimerkiksi
EU-alueen puumarkkinoiden
kehittämistä koskevissa analyyseissä yksi merkittävä syy
puumarkkinoiden toimimattomuuteen on metsäomistajien
yhteistyön ja omien yhdistysten puute.
Metsänomistajien näkökulmasta: tervemenoa neuvosto-
liittolainen reaalisosialismi ja
tervetuloa metsänhoitoyhdistystoiminta!
Juha Hakkarainen
metsäjohtaja
MTK
Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015
5
Pohjois-Savon puukauppa notkahti
Ennakkotietojen mukaan Pohjois-Savon yksityismetsien puukauppamäärä vuonna 2014 oli
noin 3,5 milj. m3. Määrä oli 17
prosenttia edellisvuotta alhaisempi. Vuoden 2014 puukupparytmi oli poikkeuksellinen.
Puukaupan painopiste ajoittui
vuoden alkupuoliskolle. Puun
kysyntä heikkeni selvästi vuoden loppua kohden mentäessä.
Tulevaisuus näyttää
valoisammalta
Kuitupuun kysyntä
haasteena
Olisikin ihme, jos tällainen raakaainereservi ei kiinnostaisi puunjalostajia. Metsät kasvavat yli 100 miljoonaa
kuutiometriä ainespuuta joka vuosi ja
markkinahakkuiden taso on vain 55
milj. m³. Kaikki kasvu ei ole hakattavissa, mutta lisäysmahdollisuudet,
energiapuu mukaan lukien, on useita
kymmeniä miljoonia kuutiometrejä.
Hakkuut ja teollisuuden puunkäyttö
jatkuvat kohtalaisen korkeilla volyymeillä. Tämän uskotaan heijastuvan
myönteisesti puumarkkinoille kuluvan
vuoden aikana.
Vuosi 2015
käynnistynyt
verkkaisesti
Metsänhoitoyhdistyksillä on keskeinen rooli metsänomistajien asiantuntijoina. Vuonna 2014 Järvi-Suomen
metsänhoitoyhdistysten
laatimien
puunmyyntisuunnitelmien määrä oli
yhteensä yli 8,5 milj. m³. Määrä oli
noin 70 %:n kaikesta yksityismetsistä
markkinoille tulevasta puumäärästä.
MHY:llä on kiistatta monipuolisin tieto
paikallisesta puun kysynnästä, hintatasosta sekä tukinkatkonnasta. Tätä
todella rahanarvoista tietoa kannattaa
kaikkien jäsenten hyödyntää.
Äänekosken biotuotetehtaan lopullista investointipäätöstä odotellessa
toimintaympäristössä on muitakin
puunkäyttöä lisääviä hankkeita. Stora
Enso ilmoitti rakennuselementtien tuotantolinjan perustamisesta Varkauteen.
Erittäin myönteinen signaali on myös
suunnitteluvaiheessa oleva Finnpulp
Oy:n sellutehdashanke Kuopiossa.
Suomi nähdään jälleen sellaisena metsäsektorin toimialueena, johon kannattaa investoida.
Viime vuosina metsäteollisuuden ei
ole tarvinnut valittaa ainakaan puupulaa. Tarjontaa on ollut jopa siinä
määrin, että osa leimikoista on jäänyt
kokonaan myymättä. Tuntuukin täysin käsittämättömältä, että tässäkin
tilanteessa metsäteollisuus edelleen verotuksellisia pakkokeinoja tarjonnan
edelleen kasvattamiseksi.
Vuoden 2014 erityinen haaste oli
kuusitukin ja varsinkin havukuitupuun
riittämätön kysyntä. Tilannetta pahensi
poikkeuksellisen heikko energiapuun
kysyntä. Jälleen joudumme toteamaan,
että vuonna 2014 Pohjois-Savon metsien harvennushakkuurästit kasvoivat
tuhansia hehtaareja. Tarvitsemme pikaisesti uutta teollista käyttöä pieniläpimittaiselle puutavaralle.
Viime kuukausina sahatavaran kysyntä on ollut vaisua ja ylitarjonta
haasteena. Tämä on painanut hinnat
hienoiseen laskusuuntaan. Vuoden
vaihteessa kotimaan sahatavaran varastot olivat 45 % korkeammat kuin
viime vuonna.
Myös vahvat
puuraaka-aineen va-
Kantohinnat Pohjois-Savossa 19.1. - 15.2.2015
Uudistushakkuu
Harvennushakkuu
Ensiharvennus
Mäntytukki
55,5
46,0
Kuusitukki
53,1
39,5
Koivutukki
44,2
37,5
Mäntykuitu
16,7
13,1
10,8
Kuusikuitu
16,8
12,5
10,5
Koivukuitu
19,2
14,1
12,6
Lähiajan näkymistä on nostettavissa
muutamia myönteisesti vaikuttavia
asioita . Näitä ovat mm. kesän rakennuskauden lähestyminen, heikko euro
sekä puuntuonnin laskusuunta. On
ollut yllättävää, ettei ruplan romahtaminen ole lisännyt puun tuontimääriä.
Metsänhoitoyhdistyksillä
suuri merkitys
metsänomistajille
Timo Leskinen,
kenttäjohtaja
MTK metsälinja
1000 m3
Lähde: Metla
140
2015
2014
2013
120
100
80
Kantohinnat Savo-Karjalan alueella €/m3
1.1.2006 - 15.2.2015
80
60
40
75
20
70
60
Metsänhoitoyhdistyksillä on tärkeä
tehtävä myös puumarkkinoiden kilpailun edistäjänä. Metsänhoitoyhdistykset
tekevät metsätalouden kannattavuuden
näkökulmasta keskeistä työtä kilpailuttaessaan yli 40 % kaikesta markkinoille
tulevasta puusta. Tämä puumarkkinoiden tervehdyttäminen ja hintatasoon
vaikuttaminen näkyy jokaisen metsänomistajan puukauppatilissä.
Myyntimäärät
Pohjois-Savossa
Myyntimäärät
viikoittain viikoittain
Pohjois-Savossa
Lähde: Metsänhoitoyhdistysten hintaseuranta
65
rannot hidastavat teollisuuden ostoa.
Viime viikkoina puukauppoja on tehty
selvästi vähemmän kuin edellisvuonna.
Haasteellisin kysyntätilanne on kuusitukilla ja havukuitupuulla. Mäntytukin
ja koivutukin markkinatilanne on sentään tasapainoisempi.
0
Kuusitukki
1
4
7
10
13
16
19
22
25
28
31
34
37
40
43
46
55
50
45
Mäntytukki
40
35
Koivutukki
30
25
20
15
10
Kuusikuitu
Hyvistä siemenistä
kasvaa tuottava metsä
Mäntykuitu
Koivukuitu
5
0
1/2006 1/2007 1/2008 1/2009 1/2010 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015
Lähde: Metinfo
TAPIO SILVA Oy
puh. 0294 32 6000
www.tapio.fi
49
52
Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015
6
Metsätilojen kauppa vaatii erikoisosaamista
Antti Mähönen aloitti
vuoden alussa Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKV
toimitusjohtajana.
”Metsätilojen kauppa vaatii
oman ammattitaitonsa. JärviSuomen Metsätilat Oy:n vahvuus on se, että meillä ammattilaiset arvioivat tilojen metsävarat. Välittäjämme osaavat
keskustella metsätilan asioista
niiden oikeilla nimillä”, Antti Mähönen kertoo. Mähösen
kanssa metsätilojen kauppaa
hoitavat välittäjät, jotka ovat
metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöitä. Lähes kaikilla heistä on LKV-tutkinto.
Metsätilat Oy:n erikoisalaa
on metsätilojen kauppa, mutta
myös rantatontteja, kesämökkejä ja maatiloja välitetään.
Metsänhoitoyhdistysten omistaman kiinteistövälityksen perusajatus on palvella metsänomistajia kaikissa maa- ja kiinteistökaupoissa. Järvi-Suomen
Metsätilat Oy hoitaa välitystä
Pohjois- ja Etelä-Savossa sekä
Keski-Suomessa.
Vankka kokemus
taustalla
Uudessa tehtävässään Mähönen voi yhdistää kokemuksensa kiinteistövälityksestä ja metsäalalta. Mähönen on tehnyt
18 vuotta asuntojen välitystä
LKV-yrittäjänä. Metsäasiat
ovat myös tuttuja, sillä koulutusta on metsätyönjohtajaksi
sekä metsätalousinsinööriksi.
Työkokemusta on kertynyt
metsäalan eri tehtävissä niin
Keski- ja Pohjois-Suomessa
kuin Venäjälläkin.
Mähönen on syntyjään Siilinjärveltä ja palasi paikkakunnalle kahdeksan muualla
vietetyn vuoden jälkeen vuonna 1997. Oma omakotitalo
löytyi noin kymmenen kilometrin päästä syntymäpaikasta. Vapaa-aikana hän kalastaa,
tekee halkoja ja leikkaa pihanurmikkoa.
Sijoitus tai puuhapalsta
Metsänomistaminen kiinnostaa ostajia eri syistä. Joku haluaa työllistää itseään metsätöillä
ja joku haluaa omaa rauhaa.
Toiset luottavat metsään sijoituskohteena. Vaikka pikavoittoja ei yleensä ole luvassa, niin
metsän tuotto on tasaisen hyvä.
”Metsätilojen ostajista suurin osa on isäntiä, jotka haluavat kasvattaa metsätilaansa.
Selvästi on myös puuhapalstan
ostajia. He etsivät metsää, jossa
tehdä polttopuita, marjastaa ja
metsästää. Oma ryhmänsä on
kauemmaksi muuttaneet, jotka
haluavat kiinnekohdan kotiseu-
dulleen. Kaiken kaikkiaan kauppojen myötä metsätilat siirtyvät
aktiivisille metsänomistajille.”
Metsätilat.fi
Metsätilat.fi ketjuun kuuluu
seitsemän metsä- ja maatilakiinteistöjen välittämiseen erikoistunutta kiinteistövälitysliikettä eri puolilla Suomea.
Aiemmin Järvi-Suomen Metsätilat Oy oli Metsäomistajien
liitto Järvi-Suomen omistuksessa, mutta viime vuonna osake-
kanta myytiin alueen metsänhoitoyhdistyksille.
Myynnissä olevat metsät ja
kiinteistöt löytyvät helposti
Metsätilat.fi verkkosivustolta,
joka on koko Suomen kattava
markkinapaikka. Tammikuun
lopussa myynnissä oli 1,4
hehtaarin määräalasta yli 330
hehtaarin tilaan Sodankylässä. Netistä voi ladata kustakin
tilasta kartat, tarkat kuviotiedot ja metsäarviot, joihin voi
rauhassa tutustua omalla koti-
sohvallaan. Myytävistä tiloista
ilmoitellaan myös maakuntalehdissä, Maaseudun Tulevaisuudessa ja paikallislehdissä.
”Tilakauppojen määrissä on
hyvää nousua. Oikein hinnoitellut palstat menevät kohtuullisen nopeasti kaupan. Luottavaisin mielin odottelemme
kevättä ja sesongin alkua niin
metsätila- kuin kesämökkikaupassa”, Mähönen sanoo.
M
e
ts
äv
a
r
a
l
l
i
s
u
u
d
e
na
s
i
a
n
tu
n
ti
j
a
Os
u
u
s
p
a
n
k
k
io
nm
a
a
m
m
ep
a
r
a
sm
a
a
ta
l
o
u
d
e
np
a
n
k
k
i
-jav
a
k
u
u
tu
s
p
a
l
v
e
l
u
i
d
e
no
s
a
a
ja
.M
e
i
l
tä s
a
a
ta
s
i
a
n
tu
n
ti
ja
a
p
u
ak
a
i
k
i
s
s
a
m
a
a
ta
l
o
u
d
e
nr
a
h
o
i
tu
s
a
s
i
o
i
s
s
a
,p
a
n
k
k
i
p
a
l
v
e
l
u
i
s
s
as
e
k
äv
a
k
u
u
tu
k
s
i
s
s
a
.A
s
tus
i
i
stu
ttu
u
nl
äh
i
k
o
n
tto
r
i
i
s
ijato
te
ai
ts
e
:s
a
a
tl
a
a
ja
n
ta
r
jo
n
n
a
nk
a
i
k
i
s
tafin
a
n
s
s
i
p
a
l
v
e
l
u
i
s
tas
e
k
äp
a
r
h
a
a
na
s
i
a
n
tu
n
te
m
u
k
s
e
n-a
i
n
ap
a
i
k
a
l
l
i
s
e
s
ti
.T
a
r
jo
n
ta
a
m
m
ek
u
u
l
u
v
a
tm
m
.
m
a
k
s
u
l
i
i
k
e
,r
a
h
o
i
tu
s
,v
a
r
a
i
n
h
o
i
to
,v
a
h
i
n
k
o
v
a
k
u
u
tu
k
s
e
t,l
a
i
n
o
p
i
l
l
i
s
e
tp
a
l
v
e
l
u
ts
e
k
äh
e
n
k
i
l
ö
v
a
k
u
u
tu
k
s
e
t.
T
u
l
ek
äy
m
äänOs
u
u
s
p
a
n
k
i
s
s
ata
il
u
el
i
s
ää o
s
o
i
tte
e
s
tao
p
.
fi/
m
a
a
ta
l
o
us
.
Y
h
d
e
s
s
äh
y
v
ä tu
l
e
e
.
Päivi Mäki
Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015
7
194
Kaikki nämä edut saat
Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon jäsenenä
Maksutonta neuvontaa
Laadukkaat metsäpalvelut jäsenhintaan
•
•
•
•
•
Asiantuntijammevastaavatjäsenille
metsänhoitoonja-käyttöönliittyviin
kysymyksiin
Uudellemetsänomistajalletarjoamme
maastokäynninmetsäneuvojankanssa
Maksutonpuunmyyntisuunnitelma
valtakirjakaupanyhteydessä
Puukaupanteonyhteydessätietoa
hinnoistajapaikkakunnanpuumarkkinatilanteesta
Metsien sertifiointi
•
Jäsentenmetsätovatmukana
PEFC-metsäsertifioinnissa
•
Tiedotus, koulutus,neuvonta
•
•
•
•
•
Metsänhoitoyhdistyksenjäsenlehti,
MetsänomistajatPohjois-Savo
Uutiskirjekerrankuukaudessa
MaaseudunTulevaisuuden
metsänomistajanumero4kertaavuodessa
Kurssejajakoulutusta,maastoretkiä,
metsämatkojajatapahtumia
•
•
•
Metsänuudistaminen,taimikonhoito,paikallisetluottometsuritjaurakoitsijat
Puunmyyntisuunnitelma,puukaupan
kilpailutus,puunhintatiedot,katkontavertailu,
puunkorjuupalvelu
Tila-jatuhoarviot,metsäsuunnitelma
Mhy:npalveluistavuonna2015myönnettävät
jäsenedutjaalennukset
-Valtakirjakauppa-6snt/m3=n-8%
-Tila-arviointi–0,50€/ha
-Metsäsuunnittelu-1,00eur/ha
-MTSverkkopalveluvainjäsenille
-Tuottavataimikko–metsänuudistamis–
palveluvainjäsenille(etusin70eur/ha)
-Mhy:nmurskejäsenalennus-15%
Paikallis- ja aluetason
edunvalvontaa
•
Seuraammeympäristö-jakaava-asioita,joilla
voiollasuoraataivälillistävaikutustametsäsi
käyttöön
Jäsenmaksu v. 2015
Varsinainenjäsen95,00eur/jäsen,yhteisomistusjäsen50,00eur/jäsen,kannatusjäsen
taimetsääomistamatonperheenjäsen50,00eur/jäsen.Liittymismaksuaeiole.
Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015
8
Boorin puutos on savolainen vitsaus
”Sen salot kuin siniset
on, puut kuinka tuuheat” kehutaan Savolaisen
laulussa metsämaitamme. Kelpo maat meillä
onkin ja hyvässä hoidossa puut joutuin kasvavatkin, mutta yksi kiusa
maaperässämme on, nimittäin boorin puutos.
Latvasta puutoksen
tunnistaa
Metlan arvioiden mukaan
Pohjois-Savon viljavien kangasmaiden kuusikoista jopa yli
puolet kärsii jonkin asteisesta boorinpuutoksesta. Syyksi
tähän on esitetty seutumme
viljelyhistoriaa, kaskenpolttoa
ja metsälaidunnusta, joiden
harjoitus jatkui paikoin aina
1900-luvulle saakka.
Boorin puutosta on syytä
epäillä, kun kuusikossa ilmenee latvanvaihdoksia ja
poikaoksaisuutta. Puutostila
vaikuttaa puun silmuihin ja
vioittaa niiden solurakennetta.
Vioittuneesta silmusta ei kehity normaaliin tapaan uutta
vuosikasvainta ja puu alkaa
kasvattamaan uutta latvaa tai
latvoja ylimmistä oksakiehkuroista. Pahimmissa tapauksissa puut alkavat muistuttamaan
enemmän pensaita kuin puita
ja kasvu tyrehtyy lähes täysin. Boorinpuutos heikentää lisäksi
puiden kykyä käyttää kasvuunsa tärkeintä kasvuravinnetta,
typpeä, tietää tuhkalannoitteita
valmistavan FA Forestin myyntipäällikkö Heikki Suvanto.
Puutosoireet esiintyvät usein
pistemäisesti ja vain osassa
puustoa. Se kuitenkin riittää jo
kertomaan, että koko kuvion
booritasot ovat alhaiset ja terveen näköisetkin puut kärsivät
puutoksesta. Etenkin pituuskasvun hidastumista tapahtuu
jo ennen ulkoisten oireitten
ilmaantumista. - Kuusikoissa
boori on puuston alkukehityksen ja taloudellisen tuotoksen
kannalta on ratkaiseva ravinne, Suvanto jatkaa.
Laatutappiot
tuntuvat
kukkarossa
Suurimmat boorin puutoksen aiheuttamat riesat ovat
hidastunut kasvu ja ennen
kaikkea laatutappiot. Yksikin taimivaiheessa syntynyt
poikaoksa riittää pilaamaan
laadukkaan tyvitukin ja tukkieurot muuttuvat kuitu- ja
energiaeuroiksi. Taloudellisilta
tappioilta voi kuitenkin välttyä, kun lannoittaa kuusikot
jo varhaisessa vaiheessa.
- Boorilannoitus on äärimmäisen kannattava sijoitus ja
nimenomaan sijoitus, ei kuluerä, toteaa Mhy Pohjois-Savon
metsäneuvoja Jani Rissanen.
Lannoittamattomilla kohteilla
tappiot voivat nousta useisiin
tuhansiin euroihin hehtaarilla,
joten muutaman sadan euron
satsaus boorilannoitukseen on
järkevää. - Kotitilallanikin tulee nyt 16 hehtaaria kuusen
taimikoita lannoitukseen. Mikäpä olisikaan sen parempi
turvapaikka nuoren miehen
rahoille, vinkkaa Rissanen.
Helikopterilla lannoite levittyy tasaisesti koko kuviolle.
Käsin tai kopterilla
Metsänhoitoyhdistys PohjoisSavo lannoittaa boorilla satoja
hehtaareita Savon kuusikoita
tulevanakin kesänä, pääasiassa helikopterilla. Käytössä on
rakeistettu boorituhkalannoite, joka sisältää boorin lisäksi
muutkin metsämaalle tärkeät
hivenaineet. Parhaiten lannoite
soveltuu taimikoiden ja nuorten
kasvatusmetsien booritasojen
oikaisemiseen.
Omatoimiselle metsänomista-
jalle ja pienille lannoitusalueille
levitys onnistuu mainiosti myös
käsipelissä. Siihen tarkoitukseen on markkinoilla saatavilla
boorituhkan lisäksi nestemäistä
boorilannoitetta, jonka levittäminen onnistuu näppärästi reppuruiskulla.
Tuli sitä taikka tätä, älä
Kemeraa hakematta jätä!
Boorilannoitukseen sijoittamisesta entistäkin kannattavampaa tekee se, että sitä ei
tarvitse rahoittaa ihan koko-
naan omasta pussista. Valtio
osallistuu lannoitteen ja levityksen kustannuksiin myöntämällä metsänomistajalle Kemeratukea. Tukihakemus on hyvä
tehdä vielä voimassa olevan
Kemera-lain aikana, uuden lain
sisältöä ei voi kuin arvailla.
Joten katseet kuusikoihin,
yhteys omaan metsäneuvojaan
ja lannoitushanke käyntiin.
Tällä reseptillä kukkaro kiittää
ja kuusikko kiittää!
Aurinkoista kevättä toivottelee
Juha Huttunen
Yhteismetsä Pohjois-Savo perustettu
Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon alueelle on perustettu yhteismetsä,johon
alueen metsänomistajat
voivat liittää oman metsäomaisuutensa. Perustamisen kiinteistötoimitus on
meneillään ja yhteismetsään voi liittyä uusia osakkaita yhteismetsän sääntöjen mukaisesti.
Yhteismetsä on vaivaton
vaihtoehto metsäomaisuuden
hyödyntämisessä ja omistamisessa.
Yhteismetsän osakkaita ovat
osakiinteistöjen omistajat, jotka muodostavat yhteismetsän osakaskunnan. Osakkaat
omistavat yhteismetsän omistamiensa osakaskiinteistöjen
kuuluvien osuuslukujen suhteessa. Osakaskunta päättää
vuosikokouksessaan toiminnan
suuntaviivoista, ohjenuorana
on metsäsuunnitelma. Tämä
takaa metsien tehokkaan ja
tasaisen hyödyntämisen ja
toiminnan suunnittelun kestävällä pohjalla pitkällä aikavälillä. Käytännön toiminnasta
vastaa osakaskunnan valitse-
ma hoitokunta tai toimitsijamies. Yhteismetsä on erillinen
toimintayksikkö ja tuottoa
jaetaan vuosittain sekä jakoosuusennakkoina että lopullisena tuottona ylijäämästä
osakaskunnan tekemien päätösten mukaisesti. Verokanta
on yhteismetsällä edullisempi
kuin yksityisillä verovelvollisilla. Vero on 28 prosenttia
ja se maksetaan yhteismetsän
lopullisesta vuotuistuotosta.
Osakkaille jaettavasta ylijäämästä verot on jo maksettu.
Tilan liittäminen
yhteismetsään helppoa
Yhteiskunnallinen tavoite on,
että metsätaloudessa tilojen pirstoutumista pyritään estämään ja
tilakokojen kasvattamisella parannetaan metsätalouden kannattavuutta ja kestävän metsätalouden harjoittamisen edellytyksiä. Tilan liittäminen on tehty
houkuttelevaksi. Mahdollinen
tilan hyödyntämätön metsävähennys siirtyy yhteismetsän
käyttöön. Tilan liittämisestä olemassa olevaan yhteismetsään ei
tarvitse maksaa varainsiirtoveroa eikä luovutusvoittoveroa.
Tilan liittyessä yhteismetsään
pidetään maanmittaustoimitus,
jonka toimituskustannukset
maksetaan valtion varoista.
Kiinteistöarvioinnin
avulla määritetään liitettävän tilan
käypä arvo. Tämän perusteella
omistaja saa tilan arvon mukaisen osuuden koko yhteismetsän
osuuksista. Arvioinnissa huomioidaan myöskin mahdolliset
muut kuin metsätaloudelliset
arvot. Yhteismetsät voivat nykyisin melko vapaasti hyödyntää
myös muita tilojen arvostuksia
mm. kiinteistöjä jalostamalla
esimerkiksi myymällä tontteja
tai maa-aineksia. Tähän isompi
toimintayksikkö antaa paremmat mahdollisuudet. Lopullinen
arvonmääritys on kiinteistökauppaan verrattava toimenpide,
jossa yhteismetsä ja liittyjä neuvottelevat käyvän arvon uudelle
osakastilalle.
sätalouden harjoittaminen on
helpompaa. Puukaupat tehdään
yleensä vuosittain hakkuusuunnitteen mukaisesti huomioiden
eri puutavaralajien suhdannevaihtelut. Leimikot ovat suuria ja niiden kilpailuttaminen
on tehokkaampaa. Yhteismetsä
rinnastetaan yksityisiin metsänomistajiin, joten se saa samat
edut mm. Kestävän rahoituslain
mukaisesti. Verohyödyt ovat sekä tuloverotuksessa että tilan
luopumisen puolella selkeät.
Omistustusmuotona yhteismetsäosuus on selkeä- metsäomaisuuden tuotto on melko tasaista
vuodesta toiseen ja jaettava ylijäämä on puhdasta tuloa osakkaalle. Päätökset yhteismetsän
toiminnasta tehdään enemmistöpäätöksinä yleisissä osakaskunnan kokouksissa, joissa
kaikilla osakkailla on vaikutusmahdollisuus. Yhteismetsän
säännöissä on yleensä määritetty ns. äänileikkuri suurimmille
osakkuuksien omistajille.
Yhteismetsän
hyödyt
Yhteismetsäosuudesta
luopuminen
Yhteismetsän metsiä hoidetaan tehokkaasti, koska isommilla pinta-aloilla kestävä met-
Mikäli haluat luopua yhteismetsäosuudesta, sen voi myydä
normaalisti. Yhteismetsän sään-
Liitettävän tilan
arvonmääritys
nöissä määritetään, onko sillä
etuosto-oikeus myynnissä oleviin
osuuksiin. Yhteismetsään liitetyn erottaminen omaksi tilaksi
ei ole mahdollinen, mikäli yhteismetsä ei halua myydä määräalaa. Myyntitilanteissa yhteismetsäosuuden arvo määritetään
yleensä tuottoarvomenetelmällä,
jossa sijoitetun pääoman tuotto
on helppo määrittää.
Paikallinen
yhteismetsä
Pohjois-Savon yhteismetsä
toimii keskitetysti pienehköllä
alueella ja metsien hoidossa
saavutetaan paikallisuuden
etu. Pystymme työllistämään
alueen metsureita ja koneurakoitsijoita yhteismetsän tiloilla. Suurilla metsäpinta-aloilla
metsien käytön ohjailu on
suunnitelmallista ja tuottavan
kehitysluokkarakenteen luominen tehostaa metsätalouden
tuottoa ja antaa mahdollisuuden pitkäjänteisen metsätalouden harjoittamiselle.
Lisätietoja;
Arto Kosunen
0400-725293
[email protected]
Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015
9
Energiapuun korjuu
Energiapuun korjuu voidaan jakaa
kahteen pääluokkaan, eli nuoren
metsän kunnostuksen ja harvennuksen yhteydessä korjattavaan
puuhun, sekä avohakkuulta kerättävään hakkuutähteeseen ja vähäarvoiseen ainespuuhun.
Energiapuuksi kerättävän puun käyttötarkoitus on lämmön ja sähkön tuotanto.
Energiapuun tärkein tavoite metsäpäässä
on mahdollisimman kuiva ja puhdas puuaines. Energiapuusta saatava lämpöarvo
on suurin kuivalla puulla, ja koska puusta
saatava tulo maksetaan lämpölaitokselta
usein MWh perusteisesti, on tämä tavoite
kaiken toiminnan ydin. Uuteen puutavaran mittauslakiin tuli mukaan myös
energiapuu ja päivitetyt muuntoluvut.
Muuntoluvuilla saadaan eri mittaustavat
kuten esim irtokuutiot muunnettua kiintokuutioiksi erilaisilla puuraaka-aineilla.
Hakkuutähteen poisto
helpottaa muokkausta
Kuusivaltaisilta avohakkuualueilta,
jotka ovat riittävän lähellä tietä ja täyttävät varastoinnin vaatimukset, kerätään
oksat ja latvat tien varteen. Nämä on jo
hakkuuvaiheessa puitu kasoille kuormaamisen helpottamiseksi. Latvusmassan
on annettava kuivua avohakkuualueella
muutaman viikon ajan. Hakkuutähdekasa peitetään paperilla ja se pidetään
kuivamassa kesän yli ennen haketusta.
Latvusmassa haketetaan yleensä tienvarressa ja toimitetaan lämpölaitokselle
hakkeena. Tämä energiapuulaji menettää lämpöarvonsa nopeasti jo kahden
kesän yli varastoitaessa. Siksi se onkin
herkkä suhdannevaihteluille. Kun tulee
lämmin talvi, eikä energiaa kulu niin
paljon kuin normaalitalvina jää havukasoja varastoihin. Näinpä niiden laatu
huononee seuraavan talven haketukseen.
Latvusmassan keräys avohakkuualueelta
helpottaa muokkausta ja metsänvilje-
lytyöt, varsinkin koneellinen istutus on
helpompaa.
Ensiharvennuspuut
energiaksi
Ensiharvennusten teko energiapuuksi
on metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun päätuotteita. Energiapuuta toimitetaan niin isoille kuin pienillekin laitoksille. Sellaisissa kohteissa missä normaalit
taimikonhoidot ja raivaukset on tehty,
ei korjuu energiapuuksi ole teknisesti
normaalia kuitupuuhakkuuta kummempaa. Puut hakataan normaalilla kouralla
puu kerrallaan tai joukkokäsittelykouralla, jolloin pienien puiden korjuu on
nopeampaa. Puuta tulee kuitenkin kuitupuuhakkuuta enemmän, koska energiapuu tehdään ohuempaan kuin kuitupuu.
Eli vaikka energiapuun hinta olisi alempi kuin kuitupuun, saattaa lisääntynyt
kuutiomäärä nostaa kantorahatulon suuremmaksi kuin kuitupuuksi tehtäessä.
Samoin ”ei kuitupuuksi” kelpaavat esim.
lepät käy energiapuuksi. Kun rungot karsitaan, tulee runkoon kuori rikkoutumia
ja näin puu kuivuu paremmin. Samoin
oksat ja latvat jäävät lannoittamaan kasvatettavaa metsää.
Energiapuuharvennus kannattaa
tehdä keväällä ja alkukesästä
Optimaalisin aika tehdä energiapuuharvennus on kevät ja alkukesä. Silloin
voidaan antaa puiden kuivua useampi
viikko palstalla metsässä. Sitten puut ajetaan tien varteen mahdollisimman avoimelle, tuulen käyvälle paikalle. Laitetaan
pinon alle kunnon aluspuut, välipuut
ja lopuksi paperi päälle. Annetaan olla
yhden tai korkeintaan kahden kesän yli
kuivumassa lisää ja niin on hyvän lämpöarvon omaava puu valmis haketettavaksi.
Valtaosa puista haketetaan tienvarressa,
mutta myös kuljetus rankana tehdashaketukseen on käytössä. Puuston jatkokehityksen ja metsänomistajan talouden
Energiapuut tehdään ohuempaan läpimittaan kuin kuitupuut.
Avoin tuulinen paikka on hyvä energiapuukasalle. Tästä pinosta on jo haketus aloitettu.
kannalta on tärkeintä, että harvennukset
tehdään, tehtiinpä puut sitten energiaksi
tai kuitupuuksi.
Toivottomien kohteiden
pelastaja – Fixeri-paalain
Raivaamattomat, riukukokoiset ja tiheät metsät ovat olleet nykykalustolle
ongelma. Normaalilla monitoimikoneella
pusikossa pienten runkojen keruu on
tehotonta. Ennakkoraivaus on näillä kohteilla kallista, eikä saatava energiapuu
välttämättä tuo tuloa edes raivauksen
vertaa. Samoin ns. giljotiinikouralla kokopuuna keruu on hidasta ja lämpöarvoltaan kehnoa, kun puuhun ei tule mitään kuoren rikkoutumisia eli ”aisauksen
jälkiä”.
Tällaisten ns. toivottomien kohteiden
pelastajana voisi olla fixteri-paalain kone. Paalain sijoitetaan normaalin metsäkoneen päälle. Koneen kourassa on
joukkokäsittelyominaisuudella varustettu
hakkuupää. Katkaistut puut syötetään
Fixteri-paalaimeen, joka niputtaa kokopuurungot 2,6 metriä pitkiksi, n. 0,5 m³
paaleiksi. Metsäkuljetus sekä kuorma-au-
tokuljetus on edullisempaa ja helpompaa
kuin yksittäisten rankojen. Tälle menetelmälle ei tarvitse tehdä ennakkoraivausta
eli kaikki puu päätyy energiapuuksi. Raivauskustannus jää pois eikä tulos mene
miinuksen puolelle.
Energiapuun varastointi
vaatii tarkkuutta
Energiapuun varastoinnin ja haketuksen tuomat vaatimukset varastopaikalle
ja tiestölle ovat vähintään yhtä tiukat
kuin normaaleilla hakkuukohteilla. Tiestön täytyy kestää täysperävaunun painon,
vaikkakin iso osa puista haketetaan talviaikaan, jolloin routa suojaa teitä. Kääntöpaikan pitää olla ympyrä tai riittävän
laaja risteys. Energiapuukasojen alustan
pitää olla tasainen, siinä ei saa olla kiviä
eikä esim. tienvarsivesakkoa. Vesakko
nousee haketettaessa juuripaakkuineen
hakkeen sekaan. Hakkuriin joutunut kiven murikka tai esim. metsäkuljetuksessa
puiden sekaan joutunut koneen jatkopankko rikkoo hakkurin.
Risto Toivanen
Lehtipuuvaltaiset ensiharvennukset ovat hyviä energiapuukohteita.
Puuta ja uskoa
Puu ei ole Suomesta loppumassa. Metsiemme kasvu on nykyisin 100 miljoonan kuution tasossa. Kestävä runkopuun
hakkuusuunnite on 75-80 miljoonaa
kuutiota ja hakkuut Suomessa ovat olleet alle 60 miljoonaa kuutiota.
Kahdelle suurelle sellutehtaalle on
puuta olemassa ja se puu on hakkuuikäisissä metsissä. Samalla olisi
mahdollisuus käyttää kertyneitä tukkivaroja entistä tehokkaammin. Sellun
ohella on siis mahdollisuuksia myös
mekaanisella metsäteollisuudella eikä
tarvitse jo suojeltuja alueita hätyytellä.
Pohjois-Savon vuosittainen hakkuurästi
on noin kaksi miljoonaa kuutiota. Siihen
päälle vähintäänkin toinen mokoma
Pohjois-Karjalasta ja Kainuusta ja ollaan
neljässä miljoonassa. Ja Etelä-Karjalaan
kuljetuksia vähentämällä sekä mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteita
hyödyntämällä löytyy se puuttuva kolmannes Kuopion sellutehtaallekin.
Metsänomistajat odottavat puulle kysyntää. Kun sitä on, niin usko metsätalouden harjoittamiseen säilyy. Ja kun on
uskoa, löytyy myös tahto pitää metsäteollisuuden pyörät pyörimässä.
lakkauttamiset ovat romahduttaneet kysyntää.
Itsestään puut eivät liiku metsäteollisuuden kitaan. Tarvitaan metsäalan ja
tekniikan ammattilaisia moneen vaiheeseen taimen ja valmiin tuotteen välille.
Ja yhdessä tekemisen meininkiä.
Nyt näköpiirissä on uusi nousu, jota leimaa kaikkien palvoma markkinatalous.
Pelkästään markkinavoimien nimiin ei
tule vannoa. Uusien tehtaitten puuhuolto
vaatii yhteistyötä ja yhteistä näkemystä
niin yhteiskunnassa kuin metsäteollisuuden ja metsänomistajien välillä.
Kun 1990-luvulla nostettiin Pohjois-Savon hakkuut kolmen miljoonan motin
tasosta 5,5 miljoonaan oli apuna yhteiset
hintanäkemykset ja samassa veneessä
istuminen. Sittemmin tuotantolaitosten
Jukka Hujala
MTK, kenttäpäällikkö/
metsäasiantuntija
Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015
10
MHY on jäsentensä edunvalvoja
Metsänhoitoyhdistykset ovat olleet viime vuosina kovasti muutoksessa fuusioiden ja organisaatiomuutosten myötä.
Viime vuoden lopussa lakkautettiin
metsänomistajaliitot, jotka olivat väliportaana metsänhoitoyhdistysten ja Maa- ja
metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n
välillä. Nyt lähes kaikki metsänhoitoyhdistykset ovat suoraan MTK:n jäseniä.
Tämä tarkoittaa sitä, että MHY:n jäsen ei
ole suoraan MTK:n henkilöjäsen, mutta
saa käyttöönsä MTK:n palvelut sekä yhteistyökumppanien tarjoamat jäsenedut.
MHY ja MTK yhdessä muodostavat Metsänomistajat -ketjun.
Myös laki metsänhoitoyhdistyksistä
muuttui ja tästä vuodesta alkaen jäsenyys
on vapaaehtoista. Veroluonteisen metsänhoitomaksun sijaan kerätään jäsenmaksua, joka on MHY Pohjois-Savossa 95
euroa. Jäsenedut ovat listattu tarkemmin
tämän lehden sivuilla. Palveluitaan MHY
tarjoaa ensisijaisesti jäsenilleen. Lain ensimmäisessä pykälässä on hyvin tiivistetty metsänhoitoyhdistyksen tarkoitus ja
tehtävät:
”Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien yhteisö, jonka tarkoituksena on
edistää jäsentensä harjoittaman metsätalouden kannattavuutta ja heidän metsätaloudelleen asettamiensa muiden tavoitteiden toteutumista, edistää taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää
metsien hoitoa ja käyttöä sekä valvoa
jäsentensä etua.”
Paljon selvemmin MHY ei siis voisi
olla metsänomistajan puolella. On kuitenkin hyvä asia, että metsänomistaja saa
itse päättää mistä hankkii tarvitsemansa
palvelut ja edunvalvonnan. Metsänomistajan liikkumavara on lisääntynyt myös
metsänhoidossa uudistuneen metsälain
myötä. Samaan aikaan kuitenkin eri viranomaisten ja ympäristöjärjestöjen aiheuttama paine metsiä kohtaa tuntuu
lisääntyvän. Jatkuvasti esitetään uusia
alueita rajoitetun metsänkäytön piiriin tai
suojelualueiksi. Näissä ei mennä metsänomistajan etu edellä, vaan pahimmallaan
metsänhakkuita rajoitetaan ilman tietoa
asianmukaisista korvauksista ja kerätään
vielä lupamaksuja. Ilman asiantuntevaa
edunvalvontaa metsänomistaja on auttamatta alakynnessä viranomaisten edessä.
MTK:n metsävaltuuskunta
kokoontui Tampereella
Edellä mainitun organisaatiomuutok-
sen myötä, jokainen MTK:n jäseneksi
liittynyt metsänhoitoyhdistys sai nimetä
edustajansa MTK:n metsävaltuuskuntaan, joka edustaa järjestössä yksityismetsänomistajia. MHY Pohjois-Savon
valtuusto valitsi edustajakseen allekirjoittaneen. Tampereella 28. tammikuuta pidetyssä ylimääräisessä kokouksessa kuultiin ajankohtaiskatsauksia kotimaasta ja Brysselistä, järjestöesittelyjä
ja keskusteltiin laajasti metsänomistajia
koskevista asioista. Eduskuntavaalien
lähestyessä esillä oli paljon asioita,
joista tuleva hallitus voi päättää. Seuraavassa muutamia aihepoimintoja
yleiskeskustelusta:
-L
iikenneväylien kunnostukseen ja ylläpitoon tulee saada lisävaroja.
- Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia
täytyy edistää tulevalla hallituskaudella.
- Energiapuun poukkoileva tukipolitiikka puhutti.
- Uuden KEMERA-lain aiheuttama
mahdollinen katkos kevään metsänhoitotöihin huolestutti, mutta toivoa
on, että työt jatkuisivat taukoamatta.
- Rahoituslaitokset ovat leikkaamassa
metsän vakuusarvoa metsälain muutosten myötä ja tähän kielteiseen
suuntaukseen pyritään vaikuttamaan.
- Metsän kiinteistöveroa tai muita lisämaksuja ei tule asettaa metsänomistajille.
- Kaavoituksella ei saa rajoittaa metsänkäyttöä ilman asianmukaista korvausta.
- Suunnitelluilla uusilla tuulivoimapuistoilla tulee olla paikallisen väestön ja
maanomistajien tuki.
Metsävaltuuskunta kokoontuu kaksi
(2) kertaa vuodessa. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenet voivat laittaa kokouseväitä tuttujen yhdistyksen toimihenkilöiden ja valtuutettujen kautta
taikka suoraan allekirjoittaneelle: antti.
[email protected].
Yllättävää uutta
tekniikkaa metsänomistajan
avuksi
Hankin ehkä hieman yllättävän apuvälineen metsänhoidon tueksi. Kevyet kaukoohjattavat multikopterit ovat kehittyneet
nopeasti viime vuosina ja niiden hinnat
ovat laskeneet. Metsätalouskäyttöön sopivan neliroottorisen multikopterin varusteineen saa jo reilulla tonnilla. No mitä semmoisella sitten käytännössä tekee? No ei
yhden kilon painoisella lennokilla taimia
vielä kuskata istutustyömaalle tai hoideta
voimalinjojen reunametsiä. Ilmakuvaus
Tykkylumen katkomia puita kuvatun videon pysäytyskuvassa. Katkeilleet puut on korostettu kuvassa punaisella. Liikkuvasta kuvasta tuhot erottuvat tällaista pysäytyskuvaa
paremmin.
Multikopterin voi rakentaa mieleisekseen. Erilaisilla kameravarusteilla voidaan mm. saada
lähetettyä videokuvaa kopterin kamerasta reaaliajassa ohjaajan älypuhelimen näytölle
tai videolaseihin. Kamera tallentaa laadukasta videokuvaa myös muistikortille, josta sen
voi katsoa vaikka tietokoneella. Akussa riittää virtaa noin 15 minuutin lentoa varten ja
vaihdettavia akkuja voi hankkia useamman. Tuhot havaitsee yläilmoista melko helposti
ja tilannekuvan perusteella on sitten helppo tarvittaessa jalkautua tekemään tarkempaa
analyysiä tuhon laadusta.
Kopteri kameroineen on jo maksanut itsensä takaisin, sillä sen verran paljon sen avustuksella on jo tuulenkaatoja ja muita tuhoja löytynyt. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo
tullessaan ja yleistyvätkö kauko-ohjattavat multikopterit metsäalallakin. Sen verran
suosittuja laitteet ovat jo olleet, että TRAFI on tehnyt ohjeistuksen tämän kaltaisten miehittämättömien ilma-alusten turvallisesta käytöstä. Kuvassa Antti Lukkarinen.
sen sijaan hoituu hienosti ja se säästää
aikaa ja vaivaa. Vuoden mittaan myrskytai puuskatuulia riittää useammallekin
päivälle ja saattaapa tykkylumikin tehdä
tuhojaan ja kirjanpainaja nakerrella nilaa.
Jos palsta on yhtään isompi, tai niitä on
useita, niin vuodessa tuhraantuu useampi
päivä metsässä tarpomiseen tuhoja etsien.
Kauko-ohjattavalla multikopterilla metsät
on äkkiä tarkistettu yläilmoista käsin.
Samalla hoituu vaikkapa teetätettyjen
töiden, kuten taimikon perkauksen tai
maanmuokkauksen tarkistaminen, että
koko kuvio on tullut käsiteltyä.
Antti Lukkarinen
Mhy Pohjois-Savon valtuuston pj.
Tuulenkaatoja taimikkoon rajautuvan uudistuskypsän metsän reunassa. Kuvan yläreunassa ympyröitynä kopterin kauko-ohjaaja noin 500 metrin päässä metsäautotiellä.
Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015
11
Metsänomistajien toivomuksia hallitukselle
Ennen vaaleja kaikki mahdolliset etujärjestöt ja ryhmät kertovat puolueille omia tavoitteitaan.
Näin ovat toimineet myös metsänomistajien edustajat MTK:sta
ja metsänhoitoyhdistyksistä.
Metsänomistajat erottaa monista
muista ryhmistä se, että heidän
viestillään on tällä hetkellä todellista kysyntää. Suomesta halutaan rakentaa tulevien vuosien aikana biotalousyhteiskunta,
jonka menestys perustuu uusiutuvien raaka-aineiden käyttöön.
Toimintaedellytykset
turvaamaan puun
käytön lisäystä
Energiaomavarainen ja
järkevän kaavoituksen
Suomi
Eduskunnan käsitellessä metsähakkeen tukea ja turpeen verotusta ovat puun riittävyys ja
käyttökohteet nousseet jälleen
julkisuuteen. Hallituksen esitys
metsähakkeen tuen rajoittamisesta oli yliampuva, teollisuudelle puuta varaava. Metsissämme
riittää puuta niin usealle uudelle
sellutehtaalle kuin energiantuotantoonkin. Tämän hetken puuvarojen riittävyyden asemasta
poliitikkojen kannattaisi kääntää
katseensa metsien käytön kannalta keskeisimpiin kysymyksiin.
Puuta riittää, mutta saadaanko
sitä tehtaalle, on kiinni myös
muustakin kuin metsänomistajista. Näitä toimintaedellytyksiä,
joista päättäjät voivat huolehtia,
löytyy metsänomistajien toivomuslistalta useita.
Metsänomistajat esittävät, että
Suomesta tehdään omavarainen
ja kivihiilen tuonti lopetetaan.
Hallituksen kannattaisi esimerkiksi kauppataseen kannalta
suunnata energiainvestointeja
uusiutuvaan raaka-aineeseen sekä hajautettuihin ratkaisuihin.
Nykyinen eduskunta on oikealla
tiellä edistäessään metsäenergian
ja turpeen käyttöä.
Biotalouden menestys vaatii
maaseudun asumisen ja yrittämisen turvaamista. Tulevan hallituksen byrokratian purkamiseen
kuuluu olennaisesti maankäytön
ohjaamisen muuttaminen esimerkiksi luopumalla valtakunnallisista alueiden käyttötavoitteista ja vähentämällä muutoinkin
maankäytön rajoituksia. Myös
lunastuslain uudistamisella tur-
Energiapuu ja -turve voivat
tuoda Suomeen 15 000
uutta työpaikkaa
on laskenut jyrkästi viime vuosina ja
sen käyttö on palautettava 2000-luvun
hyvien vuosien tasolle.
Suomen on mahdollista tuottaa puolet tarvitsemastaan energiasta kotimaisista lähteistä. 50 %:n energiaomavaraisuus synnyttäisi bioenergia-alalle
15 000 uutta työpaikkaa. Samalla Suomeen syntyisi 4,5 miljardin investoinnit. Tuontienergian vuosittainen lasku
pienenisi 3 miljardilla. Tämä ilmenee
Bioenergia ry:n tiedotteesta.
Vuonna 2014 Suomessa käytetystä energiasta 35 % oli kotimaista.
65 % energiasta tuotiin ulkomailta,
mikä maksoi Suomelle lähes 7 miljardia. Puolet suomalaista -skenaarion
mukaan vuonna 2030 lasku pienenisi
lähes puoleen eli 4 miljardiin.
Energiaomavaraisuuden nostaminen
edellyttää, ettei puulla korvata toista
kotimaista, turvetta. Turpeen käyttö
Työtä, investointeja
ja helpotusta
kauppavajeeseen
Kotimaiset polttoaineet työllistävät
suoraan ja välillisesti tällä hetkellä
30 000 henkilöä. Määrä nousisi
50 %:n energiaomavaraisuuden myötä
45 000 henkilöön. Puuenergia ja turvetuotanto työllistävät erityisesti alueilla,
joilla työpaikkoja on erittäin rajallisesti.
vattaisiin biotalouden edistämistä. Puurakentamiselle asetettavat
sitovat tavoitteet julkisessa rakentamisessa puolestaan asettaisivat puun aina etusijalle.
Metsänomistajille
mahdollisuus
yrittäjyyteen
Metsänomistajien on vaikea
turvata puun saatavuutta, jos
heitä ei kohdella yrittäjinä. Tulevan hallituksen tulisi nopeasti
luoda metsätalouteen toimiva sukupolvenvaihdosjärjestelmä sekä
alentaa puun myyntien verotusta
kannustavalle tasolle.
Uudet rasitteet, kuten metsä kiinteistövero olisivat täyttä
myrkkyä koko Suomelle. Metsätila- ja puukauppaa voitaisiin
kuitenkin aktivoida metsävähennyksen laajentamisella sekä
luovutusvoittoverotusta huojentamalla.
Rohkeaa tulevaisuuden
tekemistä
Hallituksella on paljon tekemistä puun saamiseksi tehtaalle saakka. EI riitä, että metsänomistajat
myyvät puuta. Samaan aikaan
kuin varmistamme, ettei Euroopan unionista aseteta lisää rajoitteita, pitäisi biotalousinvestointien
lupakäytäntöjä ja investointirahoitusta helpottaa. Metsätalouden rahoituksen lisäksi myös alan
tutkimuksen riittävyydestä ja laadusta pitäisi pystyä huolehtimaan.
Puulla on pitkä matka tehtaalle myynnin jälkeen. Tieverkkomme kunto ei tällä hetkellä
tue biotalousyhteiskuntamme rakentamista. Onneksi tieverkkoon
laitettu euro tuottaa itsensä valtiolle takaisin, ja hallituksen toivottavasti tekemä 300 miljoonan
budjettilisäys liikenneverkkoon
turvaa koko maan tulevaisuuden
menestyksen.
Kotimaiset pesu- ja puhdistusaineet maatalouteen ja autoihin
suoraan verkkokaupastamme: http://kauppa.jl-tuotteet.fi/
Agrimarket on metsämarket
JONSERED TURVA-ASUT!
TURVAKÄSINEET
JONSERED
CE 8-12 MUSTA
Puolet suomalaista -skenaariossa
vahvistetaan, että mahdollisuus on sekä puuenergian että metsäteollisuuden
kasvuun. Vuonna 2013 puun käyttö, mukaan lukien hakkuutähteet, oli
69 milj. m³, joka voidaan nostaa kestävästi vuosina 2020−2030 101 miljoonaan kuutiometriin.
24,90/pari
Norm. 29,90 /pari
TURVAPUSERO
JONSERED
PRO-LIGHT S-XXL
99,-
TURVASAAPAS
JONSERED LIGHT
79,90/pari
Norm. 84,-/pari
Norm. 119,-
Olisiko aika tavata?
Tervetuloa asiakkaaksi pankkiin
jossa Sinua kuunnellaan ja palvellaan.
Palvelemme kaikissa pankkiasioissa
aina pankin aukioloaikana.
TURVA-AVOHAALARIT
JONSERED BASIC
99,-
Norm. 119,-
TERÄLEVY .325” 13”
1,3 MM JONSERED
TERÄKETJU .325” 1,3
MM 13” 56 OREGON
Norm. 32,90
Norm. 13,90 / kpl
27,90
30,- /3 kpl
Tarjoukset voimassa 15.3.2015 saakka.
Lähellä ihmistä
Siilinjärvi, Vuorela, Kuopio, Männistö, Nurmes, Lieksa / P. 017 264 4200
www.poppankki.fi/siilinjarvi
www.facebook.com/POPSiilinjarvi
Agrimarket Kuopio (Siilinjärvi) Takojantie 3, TOIVALA,
p. 010 76 83860 Avoinna ma-pe 8-17, la 9-13
Agrimarket Suonenjoki Lentokentänkatu 2
p. 010 76 83910 Avoinna ma-pe 8-17, la 9-13
Puhelun hinta 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min (alv 24%) kaikista liittymistä.
Samaa vauhtia kuin
eduskuntavaalit, lähestyvät myös hallitusneuvottelut ja hallitusohjelma. Seuraavan hallituksen ohjelmasta näyttäisi
tulevan aiempaa strategisempi ja vähemmän
yksityiskohtainen.
Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015
12
Päätoimisto
Metsänhoito
Pohjois-S
palvele
Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo ry
Minna Canthin katu 11B, 70100 Kuopio
puh. 0400 330 674, [email protected]
[email protected] www.mhy.fi/pohjois-savo
Hallintopalvelut
Petäjäkylä
Pekka Sahlman
Toiminnanjohtaja
0400 378 286
Tarja Kurenkunnas
Susanna Purhonen
Toimistonhoitaja
0400 330 674
Toimistonhoitaja
040 503 8561
Metsäkiinteistöjen
välitys ja metsätilojen
sukupolvenvaihdos
Annikki Matilainen
Toimistopäällikkö
Sulkavanjärvi
0400 732 290
jää eläkkeelle
1.7.2015
Onkivesi
Tie- ja ojaasiantuntijapalvelut
20
Tuovilanlahti
6
Maaninka
Keitele
7
Pulkonkoski
S
5
Hamula
18
NILAKKA
Talluskylä
17
Hirvilahti
Niinivesi
Arto Kosunen
Kenttäpäällikkö
0400 725 293
Lamperila
Pekka Moilanen
Tie- ja oja-asiantuntija
0400 674 129
KEITELE
19
16
Vesanto
18
3
Tervo
Niinivesi
Karttula
Haminala
Syvänniemi
Virmasvesi
Närhilä
Kuopion tiimi
19
Sonkeri
3
4
13
Virmaanpää
Minna Canthin katu 11B, 70100 Kuopio
Kurkimä
Kerkonkoski
19
Iisvesi
15
Vehm
Airakselan asema
Rautalampi
15
Iisvesi
13
Lempyy
©
SUONENJOKI
14
Konnevesi
Veli Pirskanen
Metsäneuvoja
0400 881 902
2 3
4
Jari Heikkinen
Metsäneuvoja
Tiiminvetäjä
040 760 0279
2
Merja Hyttinen
Metsäneuvoja
040 823 3619
12
14
Suontienselkä
12
Pörölänmäki
3
Suontee
Myhinpää
Siilinjärvi-Maaninka-tiimi
Isoharjantie 4, 71800 Siilinjärvi
Janne Jaakkonen
Metsäsuunnittelija
Tila-arviot
0400 674 127
Hemmo Niskanen
Metsäneuvoja
040 506 0610
4
Voitto Vauhkonen
Metsäneuvoja
0400 330 676
5
Janne Rajala
Metsäneuvoja
0400 674 128
5 6
7
8
Tuomo Kärkkäinen
Metsäneuvoja
0400 330 675
6
Mauri Säisä
7
Metsäneuvoja
Tiiminvetäjä
LKV ja SPV-palvelut
040 760 0278
Sampo Y
Metsän
040 76
Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015
13
Tuusniemi-Riistavesi-Vehmersalmi-tiimi
oyhdistys
Savo
ee
Keskitie 22, 71200 Tuusniemi
Risto Toivanen
Metsäneuvoja
Tiiminvetäjä
040 538 2555
9
Antti Kakkonen
Metsäneuvoja
LKV ja SPV -palvelut
040 580 2033
10
Hannu Havu
Metsäneuvoja
040 500 8126
9 10
11
Arto Heikkinen
Metsäneuvoja
040 573 7506
Jukka Väisänen
Metsäsuunnittelija
Tila-arviot
0400 171 628
11
Rautalampi-Suonenjoki-tiimi
Asemakatu 12, 77600 Suonenjoki
8
Pöljä
Juha Huttunen
Metsäneuvoja
0400 725 273
Siilinjärvi
Hannu Leinonen
Metsäsuunnittelija
Tila-arviot
0400 353 766
8
Pekka Paananen
Metsäneuvoja
0400 353 767
Paananen
Nuutinen 12 13
12 Ilkka Koppanen 13 Risto
15 Juha
Metsäneuvoja
Metsäneuvoja
Metsäneuvoja
0400 725 290
0400 725 285 14 15
0400 353 768
Juurusvesi
Tervo-tiimi
Urheilutie 3, 72210 Tervo
11
Toivala
Vartiala
Riistavesi
Savulahti
KUOPIO
10
ahti
2
Tuusjärvi
Hiidenlahti
KALLAVESI
Tuusniemi
äki
9
Juurikkamäki
Vehmersalmi
Osmo Hyytiäinen
Metsäneuvoja
Tiiminvetäjä
0400 371 365
Juojärvi
masmäki
Räsälä
SUVASVESI
Mustinlahti
Kosula
© Maanmittauslaitos,
lupa nro
5/MML/12
Ylivainio
neuvoja
60 0281
Timo Kymäläinen
Metsäsuunnittelija
Tila-arviot
040 745 6419
Matti Tarvainen
Metsäsuunittelija
Tila-arviot
0400 372 946
17
Mika Lyytinen
Korjuuesimies
0400 725 283
16
17
Vesanto-Keitele-tiimi
Keskustie 7, 72300 Vesanto
Ari Vesterinen
Metsäneuvoja
Tiiminvetäjä
0400 353 780
8
16
METSÄNOMISTAJIEN
PALVELUTOIMISTO,
HELSINKI
18
Kimmo Karhatsu
Metsäneuvoja
040 500 4813
19
Metsälakimies
Tuomo Pesälä
p. 020 413 2920
[email protected]
Lakipuhelin päivystää
ma klo 9-16
Puh 0600-393 959
(4,01€ min + pvm/mpm)
Sanelma Nousiainen
Metsäsuunnittelija
Tila-arviot
0400 169 174
Jani Rissanen
Metsäneuvoja
0400 169 175
20
Metsäneuvoja
Kati Häkkinen
Simonkatu 6 (PL 510)
00101 Helsinki
puh. 020 413 2495
p. 040 720 3160
[email protected]
[email protected]
Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015
14
Linjakorvausten verokohtelu
Sähköyhtiöt ovat aktiivisti
parantamassa sähkönsiirron varmuutta siirtämällä
linjaverkostoja helposti
huollettaviin kohtiin mm.
teiden viereen. Linjakatujen muutostöiden yhteydessä maanomistajille
maksetaan korvauksia sekä maapohjan käyttökorvauksista että puuston
menetyksistä sekä myös
muista haitoista.
Kohteesta maksettava korvaus on kiinteän omaisuuden
siirrosta tai sen pysyvästä
käyttöoikeudesta määrättävä
korvaus. Tällöin muodostuu
myyntivoittoa, joka on verovelvollisen ilmoitettava myyntivoittoverotuksen lomakkeella
(lomake 9). Hankintamenoolettama on 80 prosenttia, eli
korvauksesta veronalaista tuloa on 20 prosenttia.
Haitankorvaus on kiinteistön omistajan omistukseen
jäävän omaisuuden käytölle
aiheutuvan pysyvän haitan
tai käytön vaikeutumisen korvaamista. Nämä haitat voivat
olla esimerkiksi kulkuyhteyksien vaikeutumisen aiheuttamia haittoja, joista saadaan
korvaus.
tuvan haitan perusteella, ilmoitetaan haitan korvaus metsätalouden tulona 2 C-lomakkeella
korvauksen saantivuonna.
Jos haitankorvaus on maksettu metsätalouteen kohdis-
Jos vahingonkorvaukset liittyvät verovelvollisen tulonhan-
Linjasiirtojen suunnittelussa maanomistajien kannattaa sopia suunnittelijan kanssa varastopaikkojen sijoittamisesta siten, että puiden varastointi
on mahdollista teiden varsille.
kintaan ja tulevat veronalaisen
tulon sijaan , vahingonkorvaukset katsotaan korvausten
maksuvuoden veronalaiseksi
tuloksi. Myös tulonhankintaan
kohdistuvien kustannusten perusteella maksetut vahingon-
korvaukset ovat veronalaista
tuloa.
Puuston vahingoittumisesta
tai poistamisesta saatu vahingonkorvaus tilanteessa, jossa
puustoa ei lunasteta maapoh-
jineen, on vastaavasti metsatalouden pääomatuloa.
Puustolle mahdolllisesti maksetut odousarvolisät ovat metsätalouden pääomatuloa ja ne
ilmoitetaan 2 C-lomakkeella.
Arto Kosunen
Puulle lisäkäyttöä
Mitkä ovat sijoitusmarkkinoiden näkymät?
Savon vinkkelistä katsottuna ensimmäisenä käynnistyy Stora Enson
hanke. Varkauden tehtaan hienopaperikone muutetaan aaltopahvin
raaka-ainetta tuottavaksi linjaksi.
Muunnostyö tehdään pääasiassa tulevana syksynä ja uusi kone alkaa
syödä puuta jo tänä vuonna.
Investointi tuo Savoon havupuun
käyttöä yli miljoona kuutiota eli
käyttö palautuu entiselle korkealle
tasolle. Samalla tosin koivun käyttö
siirtyy yhtiön muille tehtaille.
LähiTapiolan
Sijoitustalous-kiertue 2015
18.3. Mikkeli | 18.3. Lahti |
19.3. Jyväskylä | 24.3. Kuopio
| 26.3. Seinäjoki | 30.3. Pietarsaari | 31.3. Vaasa | 31.3. Pori
| 9.4. Forssa | 9.4. Rauma |
14.4. Oulu | 16.4. Iisalmi | 16.4.
Espoo | 21.4. Espoo
Varaa paikkasi nyt!
Lisätietoja ja ennakkoilmoittautuminen:
www.lahitapiola.fi/sijoituskiertue
Metsäteollisuudessa puhaltavat lämpimät tuulahdukset. Auringonlaskun
ala on muuntumassa trendikkääksi
biotaloudeksi ja usko tulevaisuuteen
on palannut.
Stora Enso ilmoitti myös toisesta
investoinnista Varkauteen. Se tekee
rakennuselementtien tuotantolinjan
entisiin paperitehtaan tiloihin. Laitos
käyttää arviolta 250 000 kuutiota
tukkia. Tukeista sorvataan viiluja,
jotka liimataan asiakkaan tarvitsemiksi palkeiksi. Investoinnin yhteydessä selvitetään myös sahan tuotantoa, johon voi tulla muutoksia.
Jari Järvinen
pääekonomisti
LähiTapiola Varainhoito Oy
Selluun uskotaan
Kevään odotetuin uutinen olisi lopullinen päätös Metsä Groupiin
sellutehtaan rakentamisesta Äänekoskelle. Biotuotetahtaaksi kutsuttu
hanke käyttäisi kuitupuuta 4 miljoonaa kuutiota lisää. Uuden tehtaan
on tarkoitus käynnistyä jo vuonna
2017.
Äänekosken hanke on edennyt toistaiseksi suunnitellusti. Tehdas on
saanut ympäristöluvan, tyhjillään
olevia tehdasrakennuksia on purettu uuden tieltä ja puuhuoltoa sekä
tuotteiden vientiä on suunniteltu.
Helmikuun alussa tuli tietoon toinen kovan luokan suunnitelma:
Kuopioon on kaavailtu sellutehdasta jo kahden vuoden ajan. Ehkäpä
maailman suurimman sellutehtaan
sijoittuminen melkein ”mualiman
napaan” kuulostaa erinomaiselta.
Hankkeen taustalla on suomalaisten metsäteollisuusmiesten omistama
Finpulp –yhtiö. Tavoitteena on löytää investoinnin rahoitus Suomesta
ja maailmalta. Puuta sellujätti käyttäisi 5-6 miljoonaa kuutiota.
Puusta energiaa
Merkittävää puun käytön lisäystä
on tapahtunut myös energialaitoksissa. Muutamassa vuodessa Kuopion
Energia on korvannut turpeen käyttöä merkittävästi puulla.
Vuonna 2014 energiantuotannon polttoaineista noin 57 % eli
500 000 kuutiometriä oli biopolttoaineita. Puujakeista avohakkuualueilta kerättävää latvusmassaa oli
noin 130.000 m³ ja kantomursketta
noin 65.000 m³ ja se hankitaan noin
80 km säteeltä Kuopiosta.
Unohtaa ei vielä pidä myöskään
kuopiolaisen Green Fuel Nordicin
pyrkimyksiä bioöljymarkkinoilla.
Toteutuessaan yhtiön tuotantolaitokset käyttäisivät satoja tuhansia
kuutiometrejä puuta mm. Iisalmessa.
Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015
15
Lunastuslain uudistustarpeet
Vuonna 1978 voimaan
tullut lunastuslaki (laki
kiinteän omaisuuden ja
erityisten oikeuksien lunastuksesta, 603/1977) ei
vastaa tämän päivän tarpeita. Laki on juridisesti
ja kielellisesti vanhentunut ja kaipaa kipeästi kokonaisuudistusta. Yhteiskunta ja sen tarpeet sekä
toimintaympäristö ovat
yli kolmessakymmenessä
vuodessa kehittyneet vaativampaan suuntaan.
Esimerkiksi yhteiskuntamme perusinfrastruktuurin laajuus ja tilavaatimukset ovat
viimeisten vuosikymmenten
aikana muuttuneet merkittävästi lunastuslain säätämisen
aikaisesta tilanteesta. Myös
koko ympäristöoikeuden alan
lainsäädäntö, jota lunastuslaki
palvelee, on uudistunut lunastuslain voimaantulon jälkeen.
Lunastuslaki tulisi uudistaa
nykyajan tarpeet, kuten esimerkiksi sähkövarmuustekijät,
maankäytön pirstaloituminen
ja maanomistajalle aiheutuvat
todelliset haitat huomioon ottaen. Uudistuksen peruspilareina tulee olla perustuslain
turvaama omaisuudensuoja
ja lunastettavan omaisuuden
luovuttajan varallisuusaseman
säilyttäminen.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry edellyttää, että lunastuslaki otetaan
tarkasteluun vuoden 2015 keväällä aloittavan eduskunnan
toimikaudella. Uudistuksen yhteydessä tulee myös tarkistaa
eri lakien korvauskynnysten
yhtenäisyys ja suhde lunastuslakiin. Alla on esitetty MTK:n
yksityiskohtaiset esitykset uudistamisen lähtökohdiksi.
soveltamiskäytännön mukaan
korvaukset maksetaan pääsääntöisesti kertakaikkisena
rahakorvauksena. Määrävälein tarkistettava ja maksettava
korvaus olisi maanomistajan
käyttöoikeutta rajoittavissa tilanteissa ehdottoman tärkeä,
jotta tosiasiallisesta haitasta
maksettava korvaus määräytyisi todellista tilannetta vastaavasti.
1. Korvaussäännöksen
muuttaminen
3. Korvauskynnysten
yhtenäistäminen ja
kumulatiivinen haitta
Jotta lunastuslain käyvän
hinnan mukainen täysi korvaus riittäisi korvaamaan luovuttajan tosiasiallisia menetyksiä,
luovuttajan tulisi voida hankkia
saamallaan lunastuskorvauksella lunastetun omaisuuden sijaan vastaavanlainen omaisuus
vapaaehtoisella kaupalla. Suomessa tulisi ottaa lunastuskorvauksien määrittämisessä käyttöön Ruotsin malli, jossa omaisuuden haltijalle maksetaan
varsinaisen markkina-arvoon
perustuvan lunastuskorvauksen
lisäksi 25 prosentin suuruinen
lisäkorvaus. Lisäksi tulisi tutkia
lunastuslaista ilmenevän asunto- ja elinkeinotakuuperiaatteen
eli jälleenhankintatakuun toteutuminen.
2. Määrävälein
maksettavat korvaukset
Voimassa olevan lunastuslain
Uudistuksen yhteydessä on
kiinnitettävä huomiota muiden lakien korvauskynnysten
yhtenäistämiseen sekä kumulatiivisen haitan ja vahingon
korvaamiseen tilanteissa, joissa
samaan kiinteistöön tai alueeseen kohdistuu useita lunastustoimenpiteitä tai käytön
rajoituksia. Vaikka yksittäiset
toimenpiteet eivät aiheuttaisi
korvauskynnyksen ylittymistä,
on useiden samalle alueelle kohdistuvien rajoittavien toimenpiteiden vaikutus maanomistajan
omistusoikeuteen merkittävä ja
näin ollen korvattava.
4. Oikeus saada osuus
liiketoiminnan tuotosta
Nykyisin lunastustoimitukset
palvelevat entistä useammin
yksityistä liiketoimintaa. Lunastuslakiin tulisikin sisällyt-
Se on
geeneissä.
Valitsimme vahvimmat yksilöt, jotka kasvoivat muita nopeammin ja
tuottivat laadukkaampaa puuta.
Tarkoin valituista puista keräsimme vartteita ja perustimme
lähes sata siemenviljelystä eri puolille Ruotsia.
Siemenviljelyksiltä keräämme nyt siemenet taimitarhoillemme. Jalostettujen taimiemme on osoitettu kasvavan 14-22 % samalle palstalle istutettuja metsikkötaimia nopeammin.
Vaadi parempaa tuottoa metsästäsi. Valitse jalostettua!
Taimiamme on nyt saatavissa koko Suomessa.
Kysy lisää omalta met- Johan Grönros
sänhoitoyhdistykseltäsi Puh. 0500 569566
tai ota yhteyttä:
[email protected]
www.skogsplantor.fi
tää säännös, jonka perusteella maanomistaja voisi saada
pienen osuuden lunastuksen
tuomasta hyödystä ja tuotosta.
Lunastuksessa korvataan vain
välittömät menetykset.
5. Korko
Lunastuslain mukaan maksamatta olevalle lunastuskorvaukselle on määrättävä suoritettavaksi kuuden prosentin
korko siitä päivästä, jolloin
hakija on saanut oikeuden lunastettavan alueen haltuunottoon. Säännöstä tulee muuttaa
siten, että korkoa aletaan las-
kea siitä hetkestä lähtien, kun
alue on lunastusasian vuoksi
asetettu tosiasialliseen toimenpidekieltoon.
6. Uskottujen miesten
pätevyys
Uudistuksessa on huomioitava uskottujen miesten pätevyyden tarkistaminen. Lunastuslaki määrittelee lunastustoimikunnaksi toimitusinsinöörin
ja kaksi uskottua miestä. Olisi
perusteltua, että uskotuilta miehiltä edellytettäisiin jonkinlaista
perehtyneisyyttä asiaan.
www.mtk.fi
Metsähehtaarin tuotto istutuksesta päätehakkuuseen
*Esimerkki perustuu Skogsforskin 14%:n kasvuerolaskelmaan kuusitaimikossa, johon on istutettu Svenska Skogsplantor AB:n Salebyn
ja Rörbyn siemenviljelmillä tuotetuista siemenistä jalostettuja taimia.
Metsän nettotuoton ero rahallisessa arvossa mitattuna
Metsikkötaimi
Jalostettu taimi
100 %
189 %
*Nettotuotto on diskontattu maanmuokkauspäivän nykyarvoon 3%:n
korko-olettamalla.
Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015
16
Maaningalla siirrettiin 50 km sähkölinjaa
metsästä tienvarteen
Puukauppa
yhteismyyntinä
Isompia ja pienempiä puueriä
Metsäneuvoja Voitto Vauhkonen hoiti sähkölinjan puuston poiston ja kaupat mallikkaasti. Tien varteen
tehtiin myös varastointipaikat tulevia puukauppoja varten.
Varastointipaikat
kuntoon
Vauhkonen muistuttaa, että
sähkölinjojen alle puuta ei saa
varastoida.
”Ei olisi itselle tullut mieleen,
mutta hyvä kun Voitto kertoi
varastointipaikan tarpeellisuudesta”, kertoo metsänomistaja
Matti Haikonen Maaningalta.
Uutta sähkölinjaa varten Haikosen metsiä raivattiin noin kahden
kilometrin matkalta.
”On tärkeää tehdä puutava-
ran varastointipaikka tien varteen ja tarvittaessa kiertolenkki
puutavara-autolle. Jollei tätä ota
huomioon linjan rakennusvaiheessa ja vaadi sähköyhtiö sitä
tekemään, niin metsänomistajalle
saattaa koitua isot kustannukset
seuraavan puukaupan aikana”,
Vauhkonen huomauttaa.
Linjat kuntoon
Haikonen on tyytyväinen,
että metsänhoitoyhdistyksen
tuttu mies oli mukana linjahankkeessa. Hänellä on myös
lisäehdotuksia sähkölinjojen
hoidon varalle.
”Metsänhoitoyhdistys hoiti
hakkuun ja puiden myynnin
oikein hyvin. Toivoisin, että
jatkossakin sähköyhtiöt tekisivät mhy:n kanssa yhteistyötä
linjojen raivaamisessa. Mieluummin rahaa linjojen hoitoon ennalta kuin vikakohtien
paikkailuun.”
”Samalla kun metsässä
tehdään savottaa, niin moto
voisi ajaa sähkölinjoja läpi ja
harventaa linjojen reunat riskipuista. Metsänomistaja saa
pelkkää hyötyä, kun reunametsää harvennetaan ja puut saadaan tien viereen ja myyntiin”,
Haikonen ehdottaa.
teksti ja kuva:
Päivi Mäki
Palvelemmema-toklo10–16.30,peklo10–15.30,
tiajanvarauksellaklo18saakka
Kauppakatu22,70100KUOPIO|Puh.0290412650
www.saastopankki.fi/kuopio
Juha-Antti
Puurunen
Maa-jametsätalousliiketoimintaalueenvastaava
0443315002
Puh.hinta:lankapuh.8,35snt+6,91snt/min,matkapuh.8,35snt+16,69snt/min
Kaija Puustinen
Sijoituspäällikkö
0290412652
0445442652
sa
Petri Korolainen
Konttorinjohtaja
0290412651
0505905013
s
ko
Päivi Sydänsalo
Sijoituspäällikkö
0290412657
0447052657
y
tu n t ver
nlannoit u
Nopea apu metsän
boorinpuutokseen
OTA YHTEYTTÄ – KARTOITETAAN YHDESSÄ
SINULLE SOPIVIMMAT RATKAISUT!
Erja Savolainen
Rahoituspäällikkö
0290412667
0447321089
sä
t
PAIKALLINEN JA ASIANTUNTEVA
SÄÄSTÖPANKKI OPTIA
METSÄNOMISTAJAN PALVELUKSESSA
us
me
Käytä 15–20 litraa YaraVita Bortracia
ja 30–60 litraa vettä hehtaarille.
Levitä YaraVita Bortracin ja veden
seos reppuruiskulla tai vastaavalla
tasaisesti kuviolle.
Tu
t
Toimi näin:
fi
”Olihan siinä monta tilarajaa
ja rajapyykkiä etsittävä, jotta
puut menivät oikean omistajan
nimiin”, naurahtaa metsäneuvoja
Voitto Vauhkonen. Vauhkonen
koordinoi viime vuoden lopulla sähkölinjan siirtoon liittyvän
puuston poiston Maaningan Leinolanlahti-Kurolanlahti alueella.
”Aloitimme työt elokuussa. Alkuun metsuri aukaisi raivaussahalla 10 metriä leveän linjakadun
auki. Parhaimmillaan lokakuussa
oli kuusi motoa tekemässä puunkaatoa alueen eri kulmilla.”
Savon Voima siirsi vanhan
verkon metsistä tien varteen,
jotta jatkossa puuston aiheuttamia ongelmia olisi vähemmän ja
mahdolliset sähkönjakeluongelmat olisi helpompi paikallistaa
ja korjata.
154 omistajalta, syksyn lämpimät
kelit, hyytyneet puumarkkinat
– siinä haastetta puukaupan tekoon. Vauhkonen hoiti kuitenkin
puut eteenpäin yhteismyyntinä.
”Töitä se teetti, mutta kaupat saatiin tehtyä. Puutavaralajit myytiin erikseen kaikkiaan
kuudelle eri ostajalle. Onneksi
alueen toimijat ja metsänomistajat ovat tuttuja, joten asioiden
sumpliminen hoitui helposti”, 34
vuotta metsäneuvojana toiminut
Vauhkonen toteaa.
”Seuraavaan suurhankkeeseen
vinkkinä, että helpompi tämä
olisi toteuttaa talven aikana.
Puut säilyvät paremmin tienvarsivarastossa eikä kaupoilla ole
yhtä kiire. Jäisen maan aikana
koneiden siirto on helpompaa
ja painaumia tulee vähemmän.”
s.
Uusi sähkölinja kulkee
maantien vartta 154 metsänomistajan mailla. Metsänhoitoyhdistys hoiti linjalta kaadetut puut kaupaksi yhteismyyntinä ja
huolehti metsänomistajan
eduista, kuten puutavaran
varastopaikoista.
Onko kuusipuiden pituuskasvu tyrehtynyt ja latvat
haaroittuneet? Metsäsi saattaa kärsiä boorinpuu­
toksesta, joka paranee ainoastaan lannoittamalla.
YaraVita™ Bortrac™ 150 on uusi nestemäinen
boorilannoite, jonka avulla vältyt kasvu­ ja laatu­
tappioilta sekä tuhansien eurojen menetykseltä
hehtaaria kohti. YaraVita Bortracilla korjaat
boorinpuutoksen tarkasti, nopeasti ja edullisesti.
YaraVita Bortrac on myynnissä kaikissa
maatalouskaupoissa.
Boorinpuutoksesta kärsivää puustoa
Lue lisää: www.metsänlannoitus.fi
Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija
Yara valmistaa lannoitteet suomalaisiin oloihin. Metsälannoitteissamme on tasa­
painoinen ravinnekoostumus, joka on hyvän kasvun ehdoton edellytys. Yara Suomen
tuotteilla on puhtaus­, laatu­ ja hiilijalanjälkitakuu. Valitse Yara, maan parhaaksi.
www.yara.fi • www.metsänlannoitus.fi
Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015
17
Oma metsäneuvoja on tärkeä
Merja ja Jarmo Korhonen
ovat melko tuoreita metsänomistajia, jotka aikovat
olla metsänhoitoyhdistyksen jäseniä jatkossakin.
Metsänhoitoyhdistyksen
palveluista he arvostavat
erityisesti omaa metsäneuvojaa, joka auttaa kaikissa
metsäasioissa.
Korhosten omistama Kivilahden tila sijaitsee Hakulilan
kylällä Naarajärven kauniissa
maisemissa. Tila on Merjan kotipaikka, jonka he lunastivat itselleen vapaa-ajanpaikaksi viime
vuonna. Tilan päärakennuksella
on noin 100 -vuotinen historia.
Muun muassa Suovu-Palosen
metsäalueen savottajätkiä yöpyi
aikoinaan tuvan lattialla ennen
Palosen kämpän rakentamista.
Hevosille järjestyi kortteeri tallin
puolelta.
Merjalla ja Jarmolla on molemmilla ”metsäinen” tausta.
He ovat osallistuneet aikanaan
kotitilojensa metsätöihin, Merja muisteli istuttaneensa taimia
ja Jarmo oli ollut oman tilan
töitten lisäksi työhön tutustumisjaksolla Karttulan metsänhoitoyhdistyksessä. Perheeseen
kuuluvat myös kaksi poikaa
ja neljä koiraa. Toinen pojista,
Tuomas, opiskelee Toivalan metsäkoulussa metsäkoneenkuljettajaksi. Korhosille oli luontevaa
lunastaa kotipaikka omakseen,
koska heidän elämäänsä kuuluu
luonnossa liikkuminen koirien
kanssa harrastaen ja metsästäen.
He ovat myös ahkeria sienestäjiä
ja marjastajia.
Tilan metsiä hoiti aiemmin
Merjan isä Antero, joka teki
nuoruudessaan metsätöitä hevosella muillekin. Hän käytti
myös metsänhoitoyhdistyksen
palveluja. Isän kuoltua tila oli
kolmisen vuotta kuolinpesänä,
jolloin Merja otti ensimmäisen
kerran yhteyttä metsäneuvoja
Merja Hyttiseen vuonna 2012.
Ensimmäinen maastokäynti tehtiin metsän hoitotarpeita ja hak-
Tuomas ja metsäneuvoja hoitotöitä suunnittelemassa.
Kuvat: Merja Korhonen
Kivilahden tilan talvimaisemaa.
kuumahdollisuuksia kartoittaen.
Yhteistyö
metsänhoitoyhdistyksen kanssa on jatkunut
leimikonteolla ja opastuksella
taimikonhoitotöihin. Korhoset
arvostavat metsänhoitoyhdistyksen palveluissa vaivattomuutta
ja luotettavuutta. On helppoa,
kun omalta metsäneuvojalta voi
kysyä kaikista metsäasioita. Ja
on turvallista tietää, että metsänhoitoyhdistys on maanomistajan
puolella.
Virkistysarvojen lisäksi metsällä on perheelle myös taloudellista
merkitystä. Jarmo toteaakin,
että toivoo puukaupan elpyvän
erityisesti kuusitukin osalta.
Metsät olivat hoitamatta vuosien ajan, mutta nyt Tuomas on
aloittanut raivaustyöt taimikoissa ja nuorissa metsissä. Isä ja
poika suunnittelevat seuraavaksi työmaakseen ylispuuhakkuuta
kuusen taimikon päältä. Samalla
kertaa tulee taimikko kuntoon ja
polttopuuta talon lämmitykseen.
Tuomas kiteytti osuvasti metsänhoitotyön merkityksen: ” kun
hoitaa taimikot ja nuoret metsät
kuntoon, niistä saa enemmän
rahaa aikanaan”.
Perheen tulevaisuuden visiona
on pitää tilan metsät hyvässä ja
tuottavassa kunnossa monikäyttömahdollisuudet huomioiden.
Kivilahden tilalla riittää tekemistä koko perheelle vastapainona
kaupungissa asumiselle. Merja
sanoi vielä viimeiseksi, että tähdetkin näkyvät taivaalla aivan eri
tavalla kuin kaupungissa.
Perheen koirat viihtyvät metsässä.
METSÄNOMISTAJAN
METSÄNOMISTAJAN
MAALISLAUANTAI
MAALISLAUANTAI
14.3. klo 9–12 toimipisteissämme:
14.3.katu
klo1110–15
Kansankatu Asemakatu
8, Hollola 12, Suonenjoki
Minna Canthin
B, Kuopio
Isoharjantie 4, Siilijärvi
Keskitie 22, Tuusniemi
Avoimet
ovet
juuri
sinulle!
Tule
poikkeamaan
Keskustie 7, Vesanto
Pikonmäentie
4A, Keitele
Urheilutie 3, Tervo
ja viihtymään muiden metsänomistajien kanssa.
Hae ilmaku
omasta tila va
stasi!
Avoimet ovet juuri sinulle! Tule poikkeamaan
ja viihtymään muiden metsänomistajien kanssa.
JÄSENETUIN
Jäsenetuin
FO
fo
H AE I L M A
omasta tilaKUVA
stasi!
KAHVIA & PULL AA
ARVONTA
eitsi!
PV
Uo
Uit
Ka
AU
raPiv
PAausv
lla.
ka
onikpalai
orkkuakkona pa
pru
u
.
tt
la
tu
i
es
ks
ty
is
d
yh
ttu po
OmOan
man yhdistyksesi tualaista, keus
skustele!
en
se
ky
,
KyKysysy, kyseenalaista, kesk tele!
ETULO! A!
RVetuloa
TTeErv
Kahvia & pullaa
TEE TAIM
Tee taimitilaus
Me
metsänomistajan
eteen eteen
enemmän.
Meteemme
teemme
metsänomistajan
enemmän.
!
Yhteistyössä:
LOGO1
Metsänomistajat
ITIL AUS!
LOGO2
LOGO3
Metsänhoitoyhdistys
Pohjois-Savo
Metsänhoitoyhdistys
Päijät-Häme
Minna Canthin
katu
11B 70100
KUOPIO/paijat-hame
www.mhy.fi/pohjoissavo
Kansankatu
8 • 15870
HOLLOLA
• www.mhy.fi
Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015
18
Eduskuntavaaliehdokkaat metsätentissä
Biotalouteen kohdistuu
suuret odotukset. Runsaiden luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen voisi
parantaa huonoon kuntoon ajautunutta talous- ja
työllisyystilannetta.
Haluisimme omalta osaltamme selvittää omalta toimialueeltamme (Keitele, Kuopio (pl
Nilsiä), Siilinjärvi, Tuusniemi
Suonenjoki Rautalampi, Tervo
ja Vesanto) eduskuntavaaleissa
ehdokkaina olevien näkemyksiä metsänomistajia askarruttavista kysymyksistä, sekä biotalouden mahdollisuuksista.
Lähetimme sähköpostikyselyn 5.2.2015 yhteensä 33
oman toiminta-alueemme ehdokkaalle. Siltä varalta, että
tiedossamme eivät olleet kaikkien ehdokkaiden yhteystiedot, lähetimme kyselyn myös
7 puolueen aluetoimistoihin
jakelupyynnöllä edelleen toimitettavaksi. Ehdokkailla oli
vastausaikaa yhdeksään kysymykseen 7 päivää. Vastausten
enimmäispituuden rajoitimme
700 merkkiin.
Alueemme ehdokkaat ovat
ilmeisen kiireisiä tai sitten eivät koe biotaloutta ja metsänomistajia kovin tärkeäksi
kohderyhmäksi. Määräaikaan
mennessä vastauksia tuli 7 ehdokkaalta. Vastauksia saimme
myös oman toimialueemme ulkopuolisilta ehdokkailta, joita
emme valitettavasti voi lehdessämme julkaista. Ylipitkiä
vastauksia on lyhennetty.
Poliittisesti sitoutumattomana toimijana ilmoitimme julkaisevamme vastausten lisäksi
nimen yhteyteen laitettavan
kuvan vain pientä nimellistä
maksua vastaan.
Näitä asioita
ehdokkailta kysyttiin:
1. Oletko metsänomistaja ?
2. Oletko metsänhoitoyhdistyksen (mhy) jäsen ?
vaa uusien metsäteollisuusinvestointien toteutumista.
Uudet merkittävät investoinnit mm. Äänekoski ja
Kuopio alkavat toteutuessaankin tarvitsemaan puuta
vasta useiden vuosien päästä. Äänekoski aikaisintaan
vuonna 2017 ja Kuopio
arviolta aikaisintaan vuonna 2020. Jos lakiesitystä
käsiteltäisiin edustajakaudellasi, kannattaisitko lain
voimaan tuloa ?
5. P
uun käytön monipuolistuessa on esitetty arvioita
puolesta ja vastaan puun
riittävyydestä. Onko puuta
mielestäsi järkevä polttaa ?
6. P
uumarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi on esitetty erilaisia pakkokeinoja,
mm. verotuksen lisäämistä.
Kannatatko kiinteistöveron tai muun mahdollisen
maksun laajentamista metsämaalle ?
7. K
aavoituksella siirretään
metsiä pois aktiivisesta taloustoiminnasta käytännössä
ilman korvauksia. Pitäisikö
kaavoitusta ja lainsäädäntöä mielestäsi muuttaa tältä
osin ?
8. S ukupolvenvaihdoksen
verohuojennuksen laajentaminen metsätiloille toisi
metsätilat tasavertaisiksi
maatilojen kanssa ja nopeuttaisi metsätilojen siirtymistä nuorempien, aktiivisten käyttäjien haltuun.
Kannatatko metsätilojen
spv-verohuojennusta?
9. M
oottorikelkkareittien perustamisen yhteydessä reittien perustajien ja maanomistajien välille on tullut
kiistaa maa-alueiden käytöstä. Pitäisikö mielestäsi
lunastuslainsäädäntö kokonaisuudessaan uudistaa
omistusoikeuden suojan
parantamiseksi?
Tällaisia vastauksia
saimme:
3. M
etsäteollisuuden kotimaisten investointien ja tehtaiden sulkemisten nettovähennys puun käyttöön ajanjaksolla 2000-2013 oli yli
kymmenen miljoonaa kuutiometriä. Miten mielestäsi
parhaiten turvataan puun
käyttöä lisäävien uusien
investointien aikaan saaminen metsäalalle, esimerkiksi
Finnpulp Kuopion hanke ?
4. H
allitus on viemässä eduskuntakäsittelyyn uusiutuvalla energialla tuotetun
sähkön
tuotantotukeen
muutosta, joka käytännössä rajaisi kaikista muista
hakkuista paitsi ensiharvennuksilta tulevan puun pois
tuen piiristä. Lakiesitystä
on vastustettu laajasti. Ministeri Vapaavuori perusteli
lain tarpeellisuutta mm sillä,
että se omalta osaltaan tur-
nistutus, taimikon hoito ja
ensiharvennukset tehdään
entistä paremmin. Kaupunkilaismetsänomistajia informoidaan puun myynnin
kannattavuudesta ja metsänhoidosta. Kansallinen
kilpailukyky varmistetaan.
Soratiet ja alemman asteinen tieverkko kunnostetaan Itä-Suomessa. 100 ha
tontti odottaa Sorsasalossa kunhan yhtiö saa jättiinvestoinnin rahoituksen
valmiiksi.
4. En kannata.
5. P
uusta riittää moneksi –
myös energiatuotantoon.
6. En kannata.
7. Y
ksityisen omaisuuden suojan tulee olla aina loukkaamaton – jos kaavoitusmonopolia käytetään, tulee
metsäomistajille maksaa
täydet korvaukset.
8. Kannatan.
9. K
annatan kunnollista yhdessä maanomistajien kanssa tehtävää kelkkareittien
suunnittelua – sopimalla
löydetään aina parhaat ratkaisut.
2. Kyllä.
3. V
ireällä teollisuuspolitiikalla
sekä satsauksilla infrastruktuurin kehittämiseen.
4. E
n kannattaisi lain voimaantuloa. Lakiesitys vaatii
uudelleenvalmistelun.
Jukka Savolainen, kok
1. Olen
2. Olen
3. P
arantamalla hankintaketjun toimivuutta. Yhteismetsien lisääntyminen, jotta
mm perikuntien tilat saadaan mukaan hankintaan.
Tiestön ehdoton parantaminen, myös yksityistiet.
4. T
uki uusituvalle energialle on ehdottomasti hyvä,
mutta ei nykyisen kaltaisena
esityksenä.
5. P
uu on ollut meidän vihreää
kultaa, joten olkoon se sitä
vastaisuudessakin
6. J o nyt verotetaan metsäntuottoa. Pitkäjänteistä ja yhteiskunnalle tuottavaa toimintaa ei pidä yliverottaa.
Kyllä verottaja saa omansa
kun puuta myydään.
KOKOOMUS
Merja Oksman, kok
1. En
9. K
un lunastetaan maata, niin
silloin pitää olla yhteiskunnan etu etusijalla. Onko
kelkkareitti yhteiskunnan
etu? riittävä korvaus ja
kelkkapohjan käyttöoikeus
mm metsänhoitotöissä kuntoon.
5. K
yllä kohtuudella. Kuivat
koivuhalot palavat iloisesti
takassa ja leivinuunissa tuoden lämpöä ja tunnelmaa
3. Kestävä metsätalous - puu-
9. Kyllä.
7. En osaa sanoa
8. K
yllä, metsän hoitovelvoitteella
9. E
i, nykyinen laki suojaa riittävästi yksityisen omistuksen ja mahdollistaa yleisen
edun mm. infran rakentamisen ja kaavoituksen
Minna Reijonen, ps
1. Kyllä
2. En
4. E
n kannattaisi, koska puu
on uusiutuvaa. Esim. tuulivoimaa en kannata, koska
se on kannattavaa vain tukien turvin.
6. Kyllä. Puukin on omaisuutta
2. Olen MTK:n jäsen.
8. V
erohuojennus on ulotettava metsätiloihin. Tämä on
yhdenvertaisuuskysymys
jolla voidaan estää metsälöjen pirstaloitumista.
3. H
akemalla
rahoituksia
EU:sta ja kannustamalla yrityksiä. Verohuojennuksilla,
informoinnilla ja kunnollisella korvauksella metsänomistajille on merkitystä.
4. Kyllä
1. Olin pienmetsänomistaja.
7. M
etsämaata kaavoitettaessa
maapohjan käyttötarkoitus
muuttuu. Metsänomistajan on saatava jatkossakin
käypä korvaus. Metsätalousalueiden rauhoittamisessa
on pyrittävä vapaaehtoisuuteen.
8. J otta mm yhteismetsätiloja
saataisiin kehitettyä ja sitä kautta pirstaloituminen
estetään, yhdenvertainen
kohtelu on suotavaa.
3. J oustavalla kaavoituksella ja
elinkeinoelämän yhteistyöllä, luo työpaikkoja
Markku Rossi, kesk
6. E
n kannata pakkokeinoja. Verotuksen on oltava
kannustavaa, ei kiristävää.
Metsänomistajien on tunnistettava metsäomaisuuden
arvo, metsänhoidon merkitys sekä hakkuumahdollisuuksien täysimääräinen
hyödyntäminen.
7. K
ukaan ei hyväksy jos omaa
omistusta aloitetaan ”kansallistaa”. Oikea korvaus
vallitsevan hintatason mukaan.
2. En
KESKUSTA
5. M
etsävaroissa on vuosien
mittaiset hakkuureservit.
Puuta riittää energiapuuksi.
Puunpoltto on uusiutuvan
energian hyödyntämistä ja
ilmastoteko.
PERUSSUOMALAISET
Ari Kaunisaho, ps
1. Kyllä.
5. E
rittäin järkevää. Suomessa
tarvitaan omavaraista energiaa lämmitykseen. Puu on
aito lähituote.
6. En kannata.
7. P
itäisi. Metsänomistajalla
tulee olla oikeus omaan
Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015
omaisuuteensa.
8. Kannatan.
9. E
hdottomasti muutettava
niin, että harrastustoiminnan takia ei lunastuksia
käytetä. En kannata pakkoreitityksiä. Jos väyliä
tehdään, ne tulee tehdä
ainoastaan maanomistajan
suostumuksella. Jos reitti
merkitään rasitteeksi tilalle, niin reittiä ei niin vain
siirretä tai lopeteta.
5. P
uuta ei ole syytä liiaksi polttaa muilta osin kuin
mitkä eivät kelpaa teolliseen jalostavaan tuotantoon
(kannot, risut).
6. M
etsäverotusta on uskallettava ohjata metsänkäyttöä
lisäävillä toimilla. Nykyinen
metsäverotus on tässä suhteessa epäonnistunut (verotetaan vain puun myynnistä).
7. M
inulla olevin tiedoin olisin
varovainen suoraan puuttumaan asiaan lainsäädäntöä
muuttamalla.
8. S
ukupolven vaihdoksissa
(jotka ovat talous käytössä)
metsätilat pitää rinnastaa
maatiloihin, joten kannatan
metsätilojen spv- verohuojennusta.
VASEMMISTOLIITTO
Kaarlo Julkunen, vas
9. M
oottorikelkkareittien perustamisissa syntyy varmasti
ristiriitoja. Usein taustalla
on myös matkailualan yritysten mahdollisuudesta
harjoittaa yritystoimintaa.
Itse lunastussäädäntöön
puuttuminen tarkoittaisi
sitä, ettei osata hyvää vuoropuhelua.
1. En ole
2. En ole
19
2. En ole mhy:n jäsen
3. E
nergiaverotusta laskemalla,
kaupungin-kunnan avustuksella järjestämällä toiminnan kannalta paras tontti,
tieverkon kunnostuksellaylläpidolla, päästökaupoista tinkimällä, puuta pitää
olla saatavilla, sen vuoksi
metsiä tulee hoitaa nykyistä
paremmin, kestävän kehityksen mallilla.
7. K
yllä pitää, koska kaavat
kangistavat ja omivat yksityisomistajan oikeudet.
8. S ukupolvenvaihdokset maametsätiloilla tulee sallia vastikkeetta, siis kokonaan verovapaasti.
9. P
itää uudistaa ehdottomasti. Kelkkareitit tulee tehdä
neuvottelemalla maanomistajan kanssa. Kelkkareiteillä ei ole yhteiskunnallisesti
merkittävää vaikutusta. Tämän vuoksi tulee parantaa
Maanviljelyn ohella metsä
on myös Timolle jokavuotinen tulonlähde ja paikka
myös harrastuksille, muun
muassa linnunmetsästykselle.
VIHREÄT
Jouni Vauhkonen, vihr
1. O
len tuleva metsänomistaja.
2. En ole.
3. M
etsäteollisuus uudistuu
ja tähtää uusien tuotteiden
luomiseen. Puusta voidaan
tehdä kaikkea sitä mitä öljystäkin. Tarvitsemme useita ”Äänekosken investointeja” tähän maahan.
4. E
n tosiaankan kannata Vapaavuoren esitystä.
8. M
yös metsänomistajien tulee
maksaa veroja, sillä jollain
rahalla täytyy myös hoitaa
sukupolvenvaihdoksen toinen osapuoli, ne ikääntyvät
vanhemmat. Mielelläni tukisin sukupolvenvaihdoksia,
mutta tässä taloustilanteessa
en sellaista lupaa.
9. T
ätäkään asiaa on vaikea
ratkaista kieltojen kautta.
Moottorikelkkailua pitää
verottaa enemmän, jotta
reittien ylläpitoon saataisiin varoja ja korvauksia
metsänomistajille.
Eduskuntavaalit
19.4.2015
Ville Kuivalainen, vas
1. Olen metsänomistaja
Uusi jäsen Pohjois-Savon
metsänhoitoyhdistyksen
hallitukseen.
Timo Moisio 52 v, aloitti
uutena jäsenenä Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon
hallituksessa vuoden 2015
alussa. Timo on syntyperäinen vesantolainen ja asuu
kotitilallaan
Tykkylässä.
Timo keskittyy
tilallaan
lihakarjatuotantoon, mutta myös metsä ”näyttelee”
suurta osaa.
7. K
aavoituksella myös jaetaan rahanarvoisia oikeuksia, esimerkiksi kesämökkipaikkoja. Jos kaavoituksesta alettaisiin maksaa, niin
se johtaisi siihen, että myös
kaupungeissa täytyisi maksaa esimerkiksi puistojen
kaavoittamisesta.
5. P
uuta tulee polttaa. Puu ei
lopu polttamalla, päinvastoin.
6. E
n kannata kiinteistöveroja metsämaalle, eikä sinne
kaivata muitakaan lisämaksuja.
5. H
akkuutähteistä kannattaa polttaa iso osa, samoin
kaikki se mitä ei voida
käyttää jalostukseen. Puutuotteiden
jalostuksella
voimme tuottaa hyvinvointia paremmin kuin pelkällä
polttamisella.
6. M
etsänomistajia ei todellakaan pidä pakottaa verotuksen avulla myymään
puuta. En kannata.
4. En kannata
3. V
armistamalla raaka- aineensaanti, tiestön ja rautateiden tilan kartoittaminen
ja kunnostaminen hankkeiden vaatimalle tasolle. Työvoiman kohdennettu saanti
ja koulutus ovat yhtä tärkeitä turvata tulevaisuudessa.
4. N
yt minulla olevin tiedoin
tukisin uudistetun lain voimaanastumista.
omistusoikeudellista suojaa
ja lunastuslainsäädäntö / lunastusoikeus on poistettava
kokonaan laista.
Syksyllä kulkiessaan pystyy
suunnittelemaan seuraavan
vuoden tulevat taimikonhoito kohteet, mahdollisia puukauppoja sekä samalla kartoittamaan myös kertyneitä
tuulenkaatoja. Keskustellessamme isännän suunnitelluista talven harvennuksista
Timo tuumasi, että maakunnalliset suuret investointihankkeet ovat tervetulleita
kuitupuun käytön edistämiseksi Pohjois-Savossa.
Metsänhoitoyhdistyksen
jäsenyyttä Timo pitää erittäin
tärkeänä. Jäsenyyden myötä
metsänomistajat saavat edunvalvonnan lisäksi luotettavaa,
tasapuolista ja ammattitaitoista metsäalan palvelua kilpailukykyiseen hintaan. ”On
tärkeää että paikalliset tutut
metsäammattilaiset ovat nopeasti tavoitettavissa” Timo
lisäsi lopuksi.
Kimmo Karhatsu
TURVALLINEN METSÄN
AMMATTILAINEN VÄLITTÄÄ
Paikallinen
asiantuntemus,
valtakunnalliset
markkinat
TURVALLINEN METSÄN
AMMATTILAINEN VÄLITTÄÄ
Paikallinen
asiantuntemus,
Mauri Säisä
Pekka Sahlman
valtakunnalliset
LKV, metsät.ins.
markkinatLKV, metsät.ins.
Myytävät kohteet:
p. 0400 378 286
alue: Kuopio,
Tuusniemi, YläSavon alue
Keitele, Kukertaja. Metsätila erillisenä määräalana 35,9 hehtaaria. Hyvin hoidettu metsätila
rehevillä maapohjilla. Kokonaispuusto n. 2200
m³. Kattavat tieyhteydet. Hintapyyntö 82.000
euroa. Tarjoukset 6.3.2015 mennessä. Arto Kosunen 0400 725 293.
Arto Kosunen
LKV, metsät.ins.
p. 0400 725 293
p. 040 7600 278
alue: Sisä-Savon
alue: Siilinjärvi,
kunnat,
Kuopio
Mauri Säisä
Pekka
Sahlman
Maaninka
LKV, metsät.ins.
LKV, metsät.ins.
p. 0400 378 286
alue: Kuopio,
Tuusniemi, YläSavon alue
Antti Kakkonen
LKV metsät.ins.
p. 040 580 2033
alue: Tuusniemi,
Riistavesi,
Vehmersalmi
Vesanto, Vesamäki 4,5 ha:n erillinen määräala.
Hintapyyntö 8.000 euroa. Tarjoukset 20.3
mennessä. Arto Kosunen 0400 725 293.
Tervo, Juurikkaniemi, metsätila 7,0 ha. Tiehen
rajoittuva määräala. Kokonaispuusto 750 m³.
Hintapyyntö 25.000 euroa. Arto Kosunen 0400
725 293.
Tontit:
Kuopio, Rytky, omakotitalotontit. Tiet ja liittymävalmiudet tehty. Hintapyyntö 30.000/kpl.
Arto Kosunen 0400 725 293.
p. 040 7600 278
alue: Siilinjärvi,
Maaninka
Tuusniemi, Ukonlahti Metsätila 34,04 ha Hp
80000€. Tarjoukset 5.3.2015 klo 12 mennessä.
Antti Kakkonen 040 580 2033.
Kuopio, Lyytikkälä. Metsätila määräalana n. 117,2
ha. Kasvavat maapohjat ja hyvät tieyhteydet.
Kokonaispuusto 7195 m³. Hintapyyntö 191.000 €.
Tarjoukset 27.3. mennessä.
Arto Kosunen 0400 725 293
[email protected]
www.metsatilat.fi/jarvisuomi
Savilahdenkatu 5-7, Mikkeli puh. 045 341 6990
Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa
Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa
Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015
20
Vilahdus tulevaisuudesta
Yrityskylässä kuudesluokkalaiset oppivat, mistä tulee palkka ja mitä ovat verot. Kansainvälisesti tunnustetun koulutusinnovaation rahoittajiin kuuluu
Suomen Metsäsäätiö. Itä-Suomen Yrityskylä on kevään ajan
Joensuussa ja Mikkelissä ja palaa syksyllä Kuopioon.
Metsäyhtiön toimitusjohtaja
astuu metsänhoitoyhdistyksen
toimistoon. Tukkipuuta pitäisi
saada.
”Montako laitetaan?” kysyy
mhy:n johtaja Thomas Barrera.
”Yksi riittää”, asiakas ilmoittaa.
Puulajista ei puhuta mitään,
mutta se ei nyt olekaan oleellista. Sekä myyjä että ostaja
ovat helsinkiläisen Pihlajamäen
ala-asteen kuudesluokkalaisia,
jotka opettelevat ensimmäistä
kertaa työelämän tapoja.
Paikka on Helsingin Tekniikan museoon rakennettu Yrityskylä, jonka kulisseissa toimivat
samat yritykset ja julkiset palvelut kuin millä tahansa kylänraitilla.
Koululaiset viettävät yhden
päivän Yrityskylän työntekijöinä. Sitä ennen oppitunneilla on
käyty läpi muun muassa, mitä
työ on ja mitä ovat palkka,
Hanna Lehto-Isokoski
Thomas Barrera ja Eemil Mehto Pihlajamäen ala-asteelta työskentelevät
Yrityskylän metsänhoitoyhdistyksessä.
Elinvoima
Terveys
Hyvä kasvu
Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm.
• hyvälaatuinen siemenaines
• nykyaikainen kasvatustekniikka
• huolellinen ja osaava hoito
Laajasta valikoimastamme löydät oikeat
taimet eri istutuskohteisiin.
Uutta tehoa tuhotorjuntaan
antaa patentoitu
TUKKI-TAPIO
Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen
Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin
torjuntaan.
Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt.
Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain
Taimitapiolta.
www.taimitapio.fi
Krista Kimmo
voitto ja verot.
Jokainen oppilas on täyttänyt
hakemuksen, johon on saanut
luetella kolme mieluisinta tehtävää. Opettaja on järjestänyt
työhaastattelun, jossa on muistettu kättelyt ja katsekontaktit.
Nyt koululaiset soveltavat oppimaansa – näkevät vilahduksen
aikuisten elämästä.
Metsänhoitoyhdistyksessä
työskentelee myös metsäneuvoja, joka selvittää metsänhoitopelin avulla, paljonko eri
toimenpiteet maksavat ja mitä
ne tuottavat. Toimiston vieressä
metsäkoneen kuljettaja kaataa
ja katkoo puita simulaattorin
avulla.
Suomeen sopiva
Yrityskylä on toiminnanjohtajansa, luokanopettaja Tomi
Alakosken kehittämä tuote.
Koulutyössä Alakoski huomasi, miten vähän yläkouluun
siirtyvät tiesivät elinkeinoelämästä. Hän oivalsi, että itse
osallistumalla lapset oppisivat
parhaiten.
Yrityskylän esikuvia löytyi
maailmalta ja Alakoski muokkasi konseptin Suomeen sopivaksi.
Jotkut pitivät Alakosken ideaa aluksi hulluna, mutta niin
vain ensimmäinen Yrityskylä
aloitti 2010. Nyt kyliä toimii jo 13 paikkakunnalla, ja
40 000 kuudesluokkalaista
eli 70 prosenttia ikäluokasta
vierailee niissä. Opettajien ja
oppilaiden antaman palautteen
keskiarvo on kiitettävä.
Yrityskylien toiminnan organisoi elinkeinoelämän ylläpitämä Taloudellinen tiedotustoimisto TAT. Rahoitusta
tulee muiden muassa kumppanuusyrityksiltä sekä Suomen
Metsäsäätiöltä, joka on ollut
mukana alusta asti. Se haluaa
varmistaa, että metsäasiat käy-
Yrityskylässä motokuskin ammatti on yksi suosituimmista.
vät koululaisille tutuiksi osana
tavallista yritystoimintaa.
Syyskuussa 2014 Yrityskylä
valittiin maailman kuuden parhaimman koulutusinnovaation
joukkoon World Innovation
Summit for Education -kilpailussa.
Voittoa vai tappiota?
Metsänhoitoyhdistyksen toimistossa Thomas Barrera on
puoleen päivään mennessä
maksanut kolmelle työntekijälle palkan ja hakenut yrityslainaa. Iltapäivällä hän tekee
vielä tuloslaskelman, josta selviää, onko toiminta voitollista
vai tappiollista.
Työ tuntuu kivalta ja sopivan haastavalta.
”Olen oppinut ainakin laskujen maksua. Niitä on tullut
paljon.”
Hanna Lehto-Isokoski
Suomen Metsäsäätiö rahoittaa metsänomistajien, metsäteollisuuden, Metsähallituksen ja muiden metsätaloudesta toimeentulonsa saavien ryhmien viestintää. Tavoitteena on edistää
metsäelinkeinoa lisäämällä puun ja puupohjaisten tuotteiden
käyttöä sekä Suomessa että maailmalla.
Metsäsäätiön rahoitus kertyy vapaaehtoisesta menekinedistämismaksusta, joka peritään puukaupan yhteydessä. Maksu
on 0,2 prosenttia pystykaupan arvosta, ja metsänomistaja
saa vähentää sen verotuksesta. Jos metsänomistaja tulee
mukaan, myös puut ostava yhtiö maksaa samansuuruisen
summan Metsäsäätiölle. Säätiö saa siis alkuperäisen summan
kaksinkertaisena.
Mutta tiedätkö missä kunnossa
metsäsi on?
Suomessa on yhteensä lähes 1,6
miljoonaa hehtaaria metsiä, joissa
taimikonhoito tai ensiharvennus on
metsähoidollisessa mielessä myöhässä. Ja nuorten metsien hoidon
laiminlyönnit eivät Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusten mukaan ole
korjaantumassa. Eihän sinun metsäsi kuulu tähän joukkoon?
Nuorten metsien ylitiheys hidastaa ainespuun järeytymistä ja aiheuttaa siten myyntitulojen pienenemistä
sekä hoito- ja hakkuukustannusten
kasvua tulevissa metsänkäsittelyissä.
Myös monikäytön mahdollisuudet
kuten vaellus, sienestys tai marjastus
on ylitiheissä metsissä hankalaa.
Pörssikursseja kyllä
seuraamme
Päivittäin saamme uutisissa tiedon pörssistä ihan yhtiötasolla.
Korjaamme rikkinäisiä rännejä ja
huolehdimme säännöllisesti huoltamalla automme jälleenmyyntiarvosta. Tutkimme palkkanauhoja tai
tarkastamme onko eläke tullut tilille.
Seuraamme tulojamme ja omaisuu-
temme tilaa. Mikä on tilanne metsässäsi?
Paras tapa tuhota metsän tulevaisuuden tuottomahdollisuudet on
laiminlyödä aktiivinen uudistaminen
ja hoitotyöt nuorella iällä. Uudistamisen ja varhaishoidon laiminlyönti
johtaa usein hieskoivun ylivaltaan
uudistusalalla. Taloudellisesti arvokkaan puuston syntyminen viivästyy
vuosikymmeniksi ja hoitorästien
aiheuttama metsänkunnostus tulee
kalliiksi.
Metsätieto on hoidon
perusta
Kaiken suunnittelun, metsänhoidollisen tai ihan minkä tahansa,
lähtökohtana on tieto asioiden lähtötilanteesta. Metsäsi kunto ja hoitotarpeet kiireellisyysjärjestyksineen
on selvitettävä. Metsänsuunnitelman
tiedot antavat hyvänpohjan metsien
hoidolle.
Hyvin suunnitellut ja oikein ajoitetut metsänhoitotyöt ovatkin sitten
mukavaa työtä ja hyvää kuntoilua.
Töitä voi tehdä oman aikataulun
mukaisesti ”sitkun” on aikaa. Tarkkaile kuitenkin vuosittaisia työmääriäsi – osalle meistä ”sitkun” ei
näytä koskaan toteutuvan. Tällöin
on parasta hankkia apua töihin ammattilaiselta.
Hoitosuunnitelmat
hoitosopimukseksi
Joskus on paras antaa metsäomaisuuden hoito kokonaan ammattilaisen haltuun – sopia metsien
hoitosopimuksesta. Tällöin metsässä
tehdään metsänomistajan tavoitteiden ja metsäsuunnitelman ehdottamat työt varmistaen siten metsän
kasvukunto.
Metsänhoitoyhdistys NewGreenTeam hankkeessa kehitetään PohjoisSavon alueelle aktiivisempaa otetta
metsänhoitoon. Metsänomistajana
huomaat sen Metsänhoitoyhdistys
Pohjois-Savon toimihenkilöiden aktiivisempana otteena sekä palvelujen
kehittymisenä.
Pasi Pakkala
Mikkelin
ammattikorkeakoulu
Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015
21
Metsänhoitoyhdistys hoitaa erikoispuiden poiston
Siilinjärven keskustassa
tonttipuita on kaadettu
maisemallisista ja turvallisuussyistä. Asutusaslueilla
puiden kaato on aina ammattilaisten työtä.
”Siilinjärven kirkon ympärys
harvennettiin ja nyt kirkko näkyy kylille asti”, kertoo metsäneuvoja Mauri Säisä tyytyväisenä. Myös tonteilla on tehty
puuston harvennuksia. Metsänhoitoyhdistys myy puut ja siistii
risut ja hakkuutähteet.
ettei hautakiville, lyhtypylväille
tai pystyyn jääville puille tule
vahinkoa.
”Erittäin kapeat käytävät ja
jyrkät risteykset tekivät koneilla liikkumisen vaikeaksi. Osa
puista voitiin kaataa pitkälleen,
mutta moniin tarvittiin nosturia. Nostokoriautolla ei täällä
pääse liikkumaan, vaan ainoa
kulkukelpoinen oli itsekulkeva
henkilönosturi”, Säisä kuvailee.
Nosturin korissa työskentelykorkeus on jopa 25 metriä.
Ylöspäin noustessa metsuri karsii oksat ja alaspäin tultaessa
pätkii rungon noin metrin mittaisiin osiin. Korissa työtä tehdään pareittain, jolloin toinen
ohjaa nosturia ja toinen karsii
tai pätkii moottorisahalla puuta.
Viimeinen tukki voidaan kaataa
maankamaralla seisoen.
teksti ja kuvat:
Päivi Mäki
Kuusi kaatuu juuri haluttuun paikkaan ammattimiesten toimesta. Siilinjärven hautausmaalla töissä ovat
metsurit Ari Venäläinen ja Pekka Korhonen sekä metsäneuvoja Mauri Säisä.
Henkilönosturilla metsuri pääsee työskentelemään jopa 25 metrin
korkeuteen. Korkean paikan kammoa ei sallita moottorisahamiehelle.
Metsänhoitoyhdistys kaatoi Maaningan terveysaseman vieressä
olevan 30-metrisen lehtikuusen
viime vuoden lopulla. Kanto jätettiin tarkoituksella korkeaksi ja
se muutti muotoaan moottorisahataiteilija Seppo Ruotsalaisen
käsissä.
Tammi-helmikuun aikana tehdyssä taajamasavotassa haasteellisin kohde oli Siilinjärven vanha
hautausmaa. Sieltä poistettiin
viitisenkymmentä tukkipuuta,
jotka olivat vioittuneita ja sairaita. Muun muassa tervasroson
vaivaamia mäntyjä ja lahoja koivuja kaadettiin turvallisuussyistä. Kaadot on suunniteltava niin,
Metsurit Olli Airaksinen ja Eero Utriainen avaamassa näkymää kerrostalotontilla.
Hirvikannan rajoittamisella turvataan
tulevaisuuden metsävarat
Hirvikannan säätelyn tärkeys korostuu biotalouden
nousun myötä. Merkkejä
hirvikannan kääntymisestä
kasvuun on monissa maakunnissa. Hirvilupia pitää
anoa reilusti, etteivät hirvituhot lähde uudelleen hallitsemattomaan kasvuun.
Metsästyksen
suunnittelu
käynnistyy maaliskuussa hirvitalousalueille asetettavien kantatavoitteiden määrittelyllä. Tähän
osallistuvat maanomistajat, metsästäjät ja sidosryhmien edustajat. Tämän jälkeen on vuorossa
tärkeä vaihe, jossa metsästysseurat hakevat kaatoluvat tulevalle
syksylle.
Kaatolupia kannattaa anoa
niin reilusti, että lupia jää reserviin ns. lupapankkeihin. Vain
tällä menettelyllä voidaan var-
mistaa mahdollisuudet säätää
hirvikannan määrää vielä syksyllä, kun metsästyksen aikana selviää todellinen hirvikannan taso.
Osassa Suomea tämä lupapankkimenettely toimii jo nyt hyvin.
Kaikkialla sitä ei ole rohjettu
lähteä vielä edes kokeilemaan.
Riittävän suurilla kaatomäärillä voidaan korjata hirvikannan rakennetta ja samalla pitää
kanta tasaisena. On syytä olla
tarkkana, ettei hirvikanta liian
alhaisesta lupamäärästä johtuen
lähde räjähdysmäiseen kasvuun
kuten vuosituhannen vaihteessa.
Uusia investointeja odottava biotalous ei kestäisi vahinkomäärän
lisäystä.
Voimakkaasti vaihteleva ja
liian suuri hirvikanta on aiheuttanut merkittäviä metsätuhoja
erityisesti 2000-luvulla. Valtakunnallisen metsien inventoinnin mukaan hirvien vioittamaa
metsää on jo noin miljoona
hehtaaria. Vakavia vaurioita on
noin 100 000 hehtaarin alueella.
Myös hirvieläinten aiheuttamien vakavien liikennevahinkojen
määrä on edelleen merkittävä.
Viime vuosien aikana hirvikantaa on pyritty johdonmukaisesti
metsästäjien ja maanomistajien
hyvällä yhteistyöllä pienentämään. Tavoitteena on ollut aikaisempaa pienempi, mutta vakaa
ja elinvoimainen kanta. Tavoitteessa on onnistuttu monissa
maakunnissa, mutta on myös
alueita, joissa hirvikanta on edelleen sietämättömän korkealla.
Varsinkin Pohjois-Suomessa tilanne on vaikea.
Lisätietoja:
Mikko Tiirola,
MTK:n metsävaltuuskunnan pj.
puh. 044 538 4280
Timo Leskinen, kenttäjohtaja
puh. 0400 754 235
Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015
22
Uudistuva kemera-laki yksinkertaistaa
metsätalouden tukijärjestelmää
Kemera-lain uudistuksen tavoitteena oli luoda metsätalouden
tukijärjestelmästä kannustavampi ja tehokkaampi sekä vähentää byrokratiaa ja ylipäänsä
yksinkertaistaa järjestelmää.
Uusi laki vastaa kohtuullisen hyvin
näihin tavoitteisiin. Miinuspuolelle jää
se, että uudet EU:n määrittelemät valtiontuen suuntaviivat tuovat hieman
lisäbyrokratiaa, sillä rahoituksen hakeminen jälkikäteen ei ole enää tulevaisuudessa mahdollista.
Mikä muuttuu?
Taimikon varhaishoito ja nuoren
metsän hoito muuttuvat kahdeksi erilliseksi työlajiksi joihin molempiin voi
hakea tukea. Taimikon varhaishoidon
tukea myönnetään 0,7 – 3 metrisen
taimikon hoitoon.
Uudesta laista on jätetty pois vähämerkityksellisiä työlajeja kuten pellonmetsitys, kantojen nosto ja pystykarsinta. Metsän uudistamiseen ei myöskään enää saa
tukea. Esimerkiksi myrskytuhojen varalle
onkin hyvä olla vakuutus. Myös energiapuun korjuun tuki poistuu, mutta rankojen keräilyä nuoren metsän hoitokohteilta
tuetaan korotetulla hehtaarituella.
Laille on saatava vielä
EU:n hyväksyntä
Uusi kemera-laki voidaan ottaa
käyttöön kun sille on saatu Euroopan
komission hyväksyntä. MMM:n ja
komission alustavat neuvottelut järjestelmästä käynnistyivät lokakuussa ja
ovat edenneet yllättävänkin sujuvasti.
Parhaillaan odotetaan komission vihreää valoa virallisen hyväksymisprosessin eli notifioinnin käynnistämiselle.
Tämän jälkeen komissiolla on aikaa
kaksi kuukautta tehdä päätös tukijärjestelmän hyväksymisestä. Vaikuttaa
siis mahdolliselta, että uusi laki saadaan voimaan ensi heinäkuun alusta.
Kemera-rahoitushakemukset käsitellään kesäkuun loppuun asti nykyisen
kemera-lain nojalla. Hakemukset tulee toimittaa Suomen metsäkeskukseen
17.4.2015 mennessä, ja niistä annetaan
päätökset viimeistään 30.6.2015.
EU-vaatimusten mukaisesti uusi kemera-laki edellyttää ennakkohakemusta
kaikkien työlajien osalta eli ns. jälkirahoitteisuus ei enää uuden lain mukaan
ole mahdollista. Töitä ei myöskään
voi aloittaa ennen kuin tukihakemus
on toimitettu metsäkeskukseen. MTK
etsii yhdessä MMM:n kanssa ratkaisua
siihen, miten metsänhoitotöitä ja erityisesti nuorten metsien hoitoa uhkaava
katkos saataisiin estettyä ensi keväänä.
musta myös omasta aloitteestaan.
30.6.2015 Metsäkeskuksen on tehtävä
vanhaan Kemera-lakiin perustuvat rahoituspäätökset viimeistään 30.6.2015.
Tehtyjen rahoituspäätösten perusteella
voidaan maksaa rahoitusta käynnissä oleville hankkeille vuoden 2019 loppuun saakka.
Lea Jylhä, metsäasiantuntija, MTK
Kemera-tuettavat
työlajit
-
Taimikon varhaishoito
Nuoren metsän hoito
Terveyslannoitus
Juurikäävän torjunta
Suometsän hoito
Metsätien tekeminen
Metsäluonnon hoito
Ympäristötuki
Kemeran tärkeät
päivämäärät 2015
17.4.2015 Rahoitushakemukset, joilla haetaan vanhan Kemera-lain mukaista rahoitusta on toimitettava Metsäkeskukselle viimeistään 17.4.2015. Tämän
jälkeen saapuvat hakemukset hylätään
myöhästyneinä.
a!
t
n
li
a
v
a
rm
a
v
n
ä
ij
il
Vene
5.6.2015 Hakijan on toimitettava
puutteellisten hakemusten täydentämiseksi pyydetyt selvitykset ja täydennykset
Metsäkeskukselle viimeistään 5.6.2015.
Hakija voi täydentää puutteellista hake-
OMA METSÄ
KULLAN KALLIS
Pidetään yhdessä siitä huolta!
Hyvän kasvullisen ja laadullisen perimän omaavat
tanakat taimet kasvatetaan korkealla ammattitaidolla
Pohjan Taimella. Laadukas taimi vähentää jälkihoitotöitä
ja uudistusalasi tuottaa nopeasti uutta laatupuuta!
Metsänomistaja, kysy taimiamme metsäneuvojaltasi!
www.pohjantaimi.fi
(Lähde: Metsäkeskus)
Volttikatu 5, Kuopio, puh. 017 368 6111
Avoinna: ma-pe 9-17, la 10-14, www.yamaha-center.fi/kuopio
Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015
23
Tapahtumia metsänomistajille
pääkaupunkiseudulla
Vero2015-tapahtuma
Tapahtumia Metsänhoitoyhdistys
Pohjois-Savon jäsenille
Metsänomistajan Maalislauantai 14.3.2015
Avoimet ovet toimipisteissämme: Minna Canthin katu 11B, Kuopio. Asemakatu 12, Suonenjoki,Isoharjantie
4, Siilinjärvi, Keskitie 22, Tuusniemi, Urheilutie 3, Tervo, Keskustie 7, Vesanto, Pikonmäentie 4A, Keitele.
Maankäyttö ja rakennusilta 23.3.2015
Mhy Pohjois-Savo ja MTK Siilinjärvi järjestävät jäsenilleen Maankäyttö ja rakennusillan maanantaina
23.3.2015 klo 18.30-21.00 Kylpylähotelli Kunnonpaikan Takkahuoneessa. Kahvitarjoilu klo 18.00 alkaen.
Asiantuntijana Simo Takalammi MTK:sta. Ennakkoilmoittautumiset 15.3 mennessä puh 0400 330674 tai
sähköpostilla [email protected]
Metsäretki Metsä Groupin Äänekosken tehtaille 10.4.2015
Mhy Pohjois-Savo ja Sp Optia järjestävät metsäretken Metsä Groupin Äänekosken tehtaille perjantaina
10.4.2015. Bussireitti ja aikataulut: Maaninka 8.00-Siilinjärvi 8.25-Kuopio 8.50-Suonenjoki 9.40-Rautalampi
10.00 –Äänekoski 11.00. Lähdöt paikkakuntien linja-autoasemilta. Paluumatkalle lähdemme Äänekoskelta
noin klo 14.00. Vain mhy:n jäsenille. 45 ensimmäistä mahtuu mukaan. Ilmoittautumiset Mhy:n toimistoon
31.3.2015 mennessä puh. 0400 330674.
Vaalipaneeli 31.3.2015
Pohjois-Savon alueella toimivat Metsänhoitoyhdistykset, MTK Pohjois-Savo ja Maaseutunuoret järjestävät
eduskuntavaaleihin liittyen vaalipaneelin
tiistaina 31.3.2015 alkaen klo 18.00 Hotelli IsoValkeisen auditoriossa. Vaalipaneeli on avoin yleisötilaisuus
Metsänomistajat
Metsänomistajat
ETELÄ-KARJALA
POHJOIS-SAVO




























Veronmaksajain Keskusliitto järjestää Vero2015-tapahtuman Marina
Congress Centerissä Helsingissä, Katajanokanlaituri 6, keskiviikkona
11.3. klo 9–18 ja torstaina 12.3. klo 9–17.
Tervetuloa käymään Metsänomistajat-osastolla.
Avoimet ovet Palvelutoimistolla Helsingissä Simonkatu 6
14.03.2015 - 11:00 - 14:00
Tervetuloa tutustumaan Metsänomistajiien Palvelutoimistoon lauantaina 14.3. Paikalla metsäneuvojat Kati Häkkinen ja Annamari Rajoo.
Tarjolla pullakahvit.
Lannoituksen, metsäteiden ja ojitusinvestointien
kannattavuus
Aika: keskiviikko 18.3. klo 17.30–20.00
Paikka: Porthania, sali PII, Yliopistonkatu 3
Metsän lannoittaminen, metsäteiden tekeminen ja ojitus ovat hyviä
investointeja. Millaisia kohteita kannattaa lannoittaa ja ojittaa ja
mikä merkitys on hyvällä metsäautotiellä? Puhujina Pentti Väisänen,
metsänhoidon asiantuntija Tapiosta ja oja- ja tieasiantuntijana
Heikki Pykäri metsänhoitoyhdistys Keskipohjasta. Kahvitarjoilu klo
17–17.30. Ilmoittaudu viimeistään 9.3.
Sahan valinta ja peruskäyttö
Aika: lauantai 25.4. klo 10.00–14.00
Paikka: Agrimarket, Peltokuumolantie 4, 05800 Hyvinkää
Tule tutustumaan erilaisiin moottori- ja raivaussahoihin ammattilaisten opastuksella. Voit opetella samalla myös perustyöotteet ja kuulet
työturvallisuuteen liittyvistä asioista. Järjestämme tapahtuman
yhteistyössä Agrimarketin kanssa. Lisätietoja tapahtumasta löydät
Palvelutoimiston sivuilta maaliskuun lopussa.
Ilmoittaudu viimeistään 17.4.
Lisää tapahtumia >>> www.mhy.fi
Työura alkaa olla lopuillaan
– eläkkeelle lähtö lähenee.
Ensin lomalle ja siitä sitten keveästi
hyppy vapaalle.
Metsänhoitoyhdistyksen
palveluksessa ehdin olla 34
vuotta. Kun aloitin toimistonhoitajana Rautalammilla,
minulla oli neljä työkaveria
ja nyt lähtiessä on kolmekymmentäneljä. Yhdistyksen nimikin on vaihtunut kolme kertaa
ja toimialue kasvanut samalla.
Metsäalan muutosta on ollut mielenkiintoista seurata
aitiopaikalta. Nyt on kuitenkin tullut aika siirtyä uuteen
vaiheeseen elämässä.
”Sitkun” jään eläkkeelle,
heitän kellon nurkkaan enkä
pahemmin suunnittele tulevaa.
Lapsenlasten kanssa tietysti
vietän entistä enemmän aikaa.
Koiraa käytän lenkillä, kuuntelen linnunlaulua ja kuusten
huminaa.
Näkemisiin teille kaikille,
joita olen matkan varrella ta-
vannut. Työn iloa ja aurinkoista tulevaisuutta mukaville työkavereille ja metsänomistajille.
Hymyillään kun tavataan.
Annikki














 
  



 



 



 



 



 



 


 










T A I M I A ,
J O T K A
Meillä on ollut
tapana selviytyä!
Itä-Suomi
Luostaritie 15
71210 Tuusjärvi
Puh. 0205 64 4912
Fax. 0205 64 4916
K E S T Ä V Ä T
Metsänomistajat Pohjois-Savo 1/2015
24
Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo on täyden palvelun metsätalo
Meiltä saat kaikki tarvitsemasi metsäpalvelut samasta osoitteesta
Puunmyyntisuunnitelma
Puukaupan toimeksianto
Puukaupan korjuun valvonta
Puunkorjuupalvelu
Energiapuun korjuu
ja välitys
Taimikonhoito
Kasvatus- ja
terveyslannoitus
Metsätien rakennusja perusparannus
Metsätilojen sukupolvenvaihdokset
ja kiinteistönvälitys
Puunkaatoapu sähkölinjojen
vierestä ja tonteilta
Luonnonhoitopalvelut
Metsäpäivät
Metsätyönäytökset
Metsänomistajien neuvonta
ja edunvalvonta
Maanmuokkaus
Taimien ja siementen välitys,
istutus ja siementen kylvö
Taimikonperkaus
Metsäsuunnitelmien
laadinta
Asiantuntijapalvelut
*Metsäarviot
*Metsäveroilmoitukset
Metsänomistajien
koulutus
Kunnostusojitus
Nuorten metsäosaamisen
edistäminen
Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo • Minna Canthin katu 11 B 70100 Kuopio • puh. 0400 330 674 • Y-tunnus 2486607-9
[email protected][email protected] • www.mhy.fi/pohjois-savo