20 Suur-Jyväskylän Lehti keskiviikko 23.9.2015 Jyväskylän yliopiston uusi Ruusupuisto: Aaltoa kunnioittaen Katariina Henttonen Jyväskylän yliopiston uusi Ruusupuisto-rakennus vihittiin käyttöön viime perjantaina 18. syyskuuta. Ruusupuistoon on muuttanut kasvatustieteiden tiedekunta, Koulutuksen tutkimuslaitos sekä avoin yliopisto. Kaikkiaan rakennuksessa työskentelee noin 1000 opiskelijaa sekä 300 henkilökunnan edustajaa. Jyväskylän yliopiston hallintojohtaja Kirsi Moisander kertoo, että Ruusupuiston rakennus on tärkeä kasvatustieteiden yhdistäjä ja sisäilmaongelmien taittaja. – Kasvatustieteiden tiedekunta on ollut ainakin kolmessatoista eri paikassa, osalla ihmisistä on myös ollut voimakkaita sisäilmaongelmia. Tavoitteena oli terveellinen ja turvallinen talo ja se on kyllä hyvin saavutettu. Arkkitehti Sarlotta Narjuksen ja Sarc-arkkitehtitoimiston suunnittelema Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto valmistui kasvatustieteiden tiedekunnan, Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja Avoimen yliopiston käyttöön. Rakennusta tulee käyttämään noin 300 työntekijää ja 1 000 opiskelijaa. maan aitoa kaupunkitilaa osana Seminaarinmäkeä. Erityisen mielenkiintoiseksi kohteeksi sekä Moisander että Piispanen nostavat Ruusupuiston sisääntuloaulan. – Kaunis aula on samaan aikaan auditorio ja sosiaalinen yhdessä olemisen tila. Istumaportailla voi viettää aikaa ja keskustella tai tehdä töitä. Näinpä erään opiskelijan mahallaan läppärin kanssa työskentelemässä aulassa, Moisander hymyilee. Sekä henkilökunta että opiskelijat ovat kotiutuneet uuteen rakennukseen mainiosti. Avajaisissa kuultiin jo Ruusupuiston henkilöstön omaa ”Rupuset”-kuoroa. – Mukana oli henkilökuntaa kaikista siellä olevista yksiköistä. He olivat tosi hyviä! Moisander kiittelee. Historialliset salit Ruusupuistossa on haettu käyttäjälähtöistä ja helposti muunneltavaa tilaa. Muunneltavuus näkyy Jyväskylän yliopiston tilapäällikön, Timo Piispasen mukaan kevyissä rakenteissa ja monipuolisissa tilakokonaisuuksissa. – Ruusupuistossa on helposti purettavat tai kasattavat väliseinärakenteet, jotka on suunniteltu tietyllä moduulilla. Työtilaa voidaan tietyn ikkunajaon mukaan muuttaa eri kokoiseksi. Myös AV-tekniikka on askeleen edempänä kuin yliopistosaleissa aiemmin. Rakennuksen salit on nimetty yliopiston edeltäjien, seminaarin ja kasvatusopillisen korkeakoulun merkkihenkilöiden mukaan. Oman salinsa on saanut myös vararehtori Helena Rasku-Puttonen, joka on puhunut kasvatustieteiden laitoksen puolesta. – Rakennuksessa on myös jo nyt paljon kiitosta saanut kasvispainotteinen ravintola Uno, joka on nimetty tietenkin Uno Cygnaeuksen mukaan, Moisander kertoo. – Lämmin, seesteinen, rauhallinen, tiivistivät ensivaikutelmiaan varhaiskasvatuksen opiskelija Jenna Niemi ja kasvatustieteiden laitoksen Noora Heiskanen Ruusupuiston komeassa portaikossa. Luonnollisia elementtejä Kirsi Moisanderin mukaan Ruusupuisto on arkkitehtonisesti kiinnostava rakennus, jossa on käytetty paljon puuta ja luonnollisia värejä. Nimen mukaisesti myös ruusuja löytyy niin ulkoa kuin sisältä. – Oli alusta asti selvää, että rakennuksen pitää istua ympäröivään kulttuurimaisemaan ja Alvar Aallon rakennuksiin. Siinä on onnistuttu hyvin. Ruusupuistossa pääsee koke- Ruusupuisto on suunniteltu muuntokykyiseksi ja avaraksi. Suuret lasipinnat antavat vuodenaikojen näkyä. Rakennuksessa on lämmin tunnelma, kiitos runsaan puun käytön. Yliopistoväellä oli perjantaina Ruusupuiston avajaisissa hymy herkässä. – Uuden rakennuksen avajaiset ovat harvinaista herkkua, ja vielä näin hienon ja muuntokykyisen rakennuksen, miettivät Avoimen yliopiston johtaja Jukka Lerkkanen, yliopiston hallintojohtaja Kirsi Moisander ja kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani Marja-Leena Laakso. Ala-aulassa on Veikko Hirvimäen susi-aiheisia veistoksia.