Jyväskylän yliopiston uusi Ruusupuisto:

20
Suur-Jyväskylän Lehti keskiviikko 23.9.2015
Jyväskylän yliopiston uusi Ruusupuisto:
Aaltoa kunnioittaen
Katariina Henttonen
Jyväskylän yliopiston uusi Ruusupuisto-rakennus vihittiin käyttöön viime perjantaina 18. syyskuuta. Ruusupuistoon on muuttanut kasvatustieteiden tiedekunta, Koulutuksen tutkimuslaitos sekä avoin yliopisto. Kaikkiaan rakennuksessa työskentelee noin 1000
opiskelijaa sekä 300 henkilökunnan edustajaa. Jyväskylän yliopiston hallintojohtaja Kirsi Moisander kertoo, että Ruusupuiston rakennus on tärkeä kasvatustieteiden yhdistäjä ja sisäilmaongelmien taittaja.
– Kasvatustieteiden tiedekunta on ollut ainakin kolmessatoista eri paikassa, osalla ihmisistä on myös ollut voimakkaita sisäilmaongelmia. Tavoitteena oli terveellinen ja
turvallinen talo ja se on kyllä hyvin saavutettu.
Arkkitehti Sarlotta Narjuksen ja Sarc-arkkitehtitoimiston suunnittelema Jyväskylän yliopiston
Ruusupuisto valmistui kasvatustieteiden tiedekunnan, Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja Avoimen yliopiston käyttöön. Rakennusta tulee käyttämään noin 300 työntekijää ja 1 000 opiskelijaa.
maan aitoa kaupunkitilaa osana Seminaarinmäkeä.
Erityisen mielenkiintoiseksi kohteeksi sekä Moisander että Piispanen nostavat Ruusupuiston sisääntuloaulan.
– Kaunis aula on samaan aikaan auditorio
ja sosiaalinen yhdessä olemisen tila. Istumaportailla voi viettää aikaa ja keskustella tai
tehdä töitä. Näinpä erään opiskelijan mahallaan läppärin kanssa työskentelemässä aulassa, Moisander hymyilee.
Sekä henkilökunta että opiskelijat ovat
kotiutuneet uuteen rakennukseen mainiosti.
Avajaisissa kuultiin jo Ruusupuiston henkilöstön omaa ”Rupuset”-kuoroa.
– Mukana oli henkilökuntaa kaikista siellä
olevista yksiköistä. He olivat tosi hyviä! Moisander kiittelee.
Historialliset
salit
Ruusupuistossa on haettu käyttäjälähtöistä ja
helposti muunneltavaa tilaa. Muunneltavuus
näkyy Jyväskylän yliopiston tilapäällikön, Timo Piispasen mukaan kevyissä rakenteissa ja
monipuolisissa tilakokonaisuuksissa.
– Ruusupuistossa on helposti purettavat tai
kasattavat väliseinärakenteet, jotka on suunniteltu tietyllä moduulilla. Työtilaa voidaan
tietyn ikkunajaon mukaan muuttaa eri kokoiseksi. Myös AV-tekniikka on askeleen edempänä kuin yliopistosaleissa aiemmin.
Rakennuksen salit on nimetty yliopiston
edeltäjien, seminaarin ja kasvatusopillisen
korkeakoulun merkkihenkilöiden mukaan.
Oman salinsa on saanut myös vararehtori Helena Rasku-Puttonen, joka on puhunut kasvatustieteiden laitoksen puolesta.
– Rakennuksessa on myös jo nyt paljon
kiitosta saanut kasvispainotteinen ravintola
Uno, joka on nimetty tietenkin Uno Cygnaeuksen mukaan, Moisander kertoo.
– Lämmin,
seesteinen, rauhallinen, tiivistivät ensivaikutelmiaan varhaiskasvatuksen opiskelija Jenna Niemi
ja kasvatustieteiden laitoksen
Noora Heiskanen Ruusupuiston komeassa
portaikossa.
Luonnollisia
elementtejä
Kirsi Moisanderin mukaan Ruusupuisto on
arkkitehtonisesti kiinnostava rakennus, jossa on käytetty paljon puuta ja luonnollisia värejä. Nimen mukaisesti myös ruusuja löytyy
niin ulkoa kuin sisältä.
– Oli alusta asti selvää, että rakennuksen
pitää istua ympäröivään kulttuurimaisemaan
ja Alvar Aallon rakennuksiin. Siinä on onnistuttu hyvin. Ruusupuistossa pääsee koke-
Ruusupuisto on suunniteltu muuntokykyiseksi ja avaraksi. Suuret lasipinnat antavat vuodenaikojen näkyä.
Rakennuksessa on
lämmin tunnelma, kiitos runsaan
puun käytön.
Yliopistoväellä oli perjantaina Ruusupuiston avajaisissa hymy herkässä. – Uuden rakennuksen
avajaiset ovat harvinaista herkkua, ja vielä näin hienon ja muuntokykyisen rakennuksen, miettivät Avoimen yliopiston johtaja Jukka Lerkkanen, yliopiston hallintojohtaja Kirsi Moisander ja
kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani Marja-Leena Laakso.
Ala-aulassa on
Veikko
Hirvimäen
susi-aiheisia veistoksia.