Ryhmäkorjaus taloyhtiössä
Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015 Lars Lindeman NCC Rakennus Oy [email protected] 040 861 9948 15.04.2015 Lars Lindeman NCC-yhtiöt 1 Esitykseni sisällöstä • Mitä lähiöissä tapahtuu ? • • Ajatuksia lähiöiden kehittämisen muutosvoimista Miten selviämme korjausurakasta ? • Ryhmäkorjaus keinona tehostaa toimintaa • Uudet mahdollisuudet Korjausrakentamisen sijainti % kerrosalasta vrt. Lähiöiden synty Muuttotappiollisissa seutukunnissa (43 kpl) 28 % Vakiintuneissa seutukunnissa (33 kpl) 30 % Kasvavissa seutukunnissa (6 kpl) 42 % Valmistuneet kerrostalot kpl 17 500 Asuinkerrostalot koko Suomi 15 000 12 500 Iso teollistamisen rakennemuutos > 60-70 lähiöt! Teollinen rakentamistapa! 10 000 7 500 5 000 2 500 0 -1920 1921-1929 1930-1939 1940-1949 1950-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990-1999 2000- 4 5 Lähiökehittämisen muutos voimat! Kiinteistön tekninen ikä - peruskorjaukset - putket, julkisivut.. Energia ja ilmastomuutos - energiakorjaukset Talous ja kilpailukyky Viihtyvyys ja asumismukavuus Alueen vetovoima Kotona asuminen, Yhdyskuntarakenne - aluekehitys, tiivistäminen - hissit, esteettömyys - saniteettitilat - liikenne, palvelut - palvelut Vanheneva väestö - liikkuminen - palvelut - turvallisuus Palvelujen tehokkuus ja saatavuus , ostarit - Julkiset palvelut - Kaupalliset palvelut Uusi työ - etätyö - liikkuvuus 6 Tarvitsemme pidemmän tähtäimen suunnittelua Kehittämisstrategia – alue, tontti, kiinteistö, palvelut… Tahtotila 10…40 vuoden päästä (vrt. uudet putket) PTS, ylläpito, energia, esteettömyys, turvallisuus... Asumisen kustannukset Tarvitaanko uusia mahdollisuuksia asumiseen? Kehittämisstrategia Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Ylläpito 7 Päätöksenteon tärkeys ja ”pullonkaula” ? 8 Ryhmäkorjaus (RK) ja alueellinen kehittämisohjelma (Arko) Ryhmäkorjaus tarkoittaa, että useammat taloyhtiöt toteuttavat korjaustarpeensa yhteistyöllä yhtä aikaa. Hyötynä kustannussäästöt, laatu, turvallisuus ja helppous Yhteistoiminta voi kohdistua • Projektin johtamiseen • Kuntoarvioihin ja - tutkimuksiin • Hanke- ja toteutussuunnitteluun • Suunnitteluun • Toteutukseen • Ylläpitoon 9 Esimerkki ryhmäkorjauksesta Maunula, Helsinki 2011-2013 Helsingin Maunulassa on Maunula-seuran aloitteesta kehitetty malli taloyhtiöiden ryhmäkorjauksille. Mallia pilotoitiin As Oy Säästötuessa, joka voitti vuoden 2011 valtakunnallisen putkiremonttikilpailun. Kahdeksan taloyhtiötä on yhdessä toteuttanut perinteisen putkiremontin tavoitehintaisena projektinjohtourakkana. Taloyhtiöissä on yhteensä noin 500 asuntoa, joista noin 400 asuntoon tehtiin asukkaiden toivomia muutoksia. Ryhmäkorjaushankkeessa on panostettu monin tavoin asukasviestintään. Asukaspalveluinsinöörit auttavat asukkaita muutostöiden suunnittelussa ja tilauksissa. 10 Maunulan aikataulu 2011-2013 As Oy RM-talo 62 Rakennus 1 As Oy RM-talo 62 Rakennus 2 As Oy Pakilantie 50 As Oy Metsäpurontie 16 As Oy Säästölaita Rakennus 1 As Oy Säästölaita Rakennus 1 As Oy Haavikkotie 15-17 11 Case: Tapiolan ”taskumattitalot” NCC korjaushanke Tapiolassa 3 kpl taloyhtiötä 4 M€ Asuntoja 156 kpl Case: VVO / NCC Malminiitty NCC korjannut 3 taloa - 3 M€ Seuraavat 3 taloa suunnittelussa Optiplanissa 9 taloa jäljellä 12 Esimerkki ryhmäkorjauksesta Degerö, Helsinki 2012–2014 Kuusi Laajasalossa olevaa taloyhtiötä toteutti ryhmäkorjaushankkeena putki- ja märkätilaremontin sekä asunnoissa että kiinteistöjen yhteistiloissa. Kiinteistöissä, jotka ovat valmistuneet 1960-luvun jälkipuoliskolla, on noin 400 asuntoa. Ryhmäkorjaushankkeessa oli yhteinen projektipäällikkö ja tiedottaja. Kukin taloyhtiö teki oman urakkasopimuksen, mutta urakoiden sisällöt olivat samankaltaisia pienin poikkeuksin. Osakasmuutokset kilpailutettiin yhteistyökokonaisuudessa. Ryhmäkorjaushanke ryhmiteltiin niin, että kolmea kiinteistöä korjattiin rinnakkain ja porrastetusti. Hankkeen yhteydessä selvitettiin, pystytäänkö pystylinjaremontti tekemään neljässä viikossa. 13 Esimerkki ryhmäkorjauksesta Näsi, Porvoo 2012–2014 Porvoon Näsin alueella toteutetussa ryhmäkorjaushankkeessa oli mukana kolme taloyhtiötä, joissa on yhteensä 15 rakennusta, 47 rappua ja 640 asuntoa. Yhteentoista 4-kerroksiseen taloon tehtiin yhteishankintana hissitornielementit rungon ulkopuolelle. Lisäksi uusittiin hissejä 8-kerroksisissa taloissa. Putkiremonteissa taloyhtiöt päätyivät erilaisiin ratkaisuihin. Yhdessä tehtiin perinteinen putkiremontti ja kylpyhuoneet uusittiin, kahdessa viemärit sukitettiin ja kylpyhuoneet jäivät osakkaiden korjattaviksi. Vireillä oleva kaavamuutos mahdollistaisi matalampien rakennusten korottamisen 1–2 kerroksella. 14 Ryhmäremontin hyödyt taloyhtiöille + Ryhmässä toimiminen alentaa töihin ryhtymisen kynnystä yksittäisissä asunto-osakeyhtiöissä. + Alentaa toteutuskustannuksia, – volyymihyödyt ja oppiminen + Parantaa hankkeen laatua – ammattilaiset toteuttajina, paremmat resurssit + Parempi panostus asukasmuutoksiin ja viestintään + Lyhentää koko alueen läpivientiaikaa + Sopii erittäin hyvin pitkäjänteiseen korjaustapaan 15 RK- hankkeita ja aihioita PKS-seudulla 19 Lisätietoja ryhmäkorjauksesta www.taloyhtio.net/ryhmakorjaus RIL 260-2012 Ryhmäkorjaushankkeen kokoaminen, suunnittelu ja toteutus 20 Uuden tyyppiset yhteistyömallit Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Ylläpito 1. Pilkottu perinteinen malli 2. Yhteistyö ja kumppanuus koko ketjussa ; Allianssi, KVR, ST Urakkamuodon valinta , Jari Virta / Suomen Kiinteistöliitto Toteutusmuotojen etuja ja haittoja taloyhtiön näkökulmasta 22 Teolliset ratkaisut ja lean - prosessit 23 24
© Copyright 2024