Asunto joustaa, kun elämä muuttuu

38 TuRun sanoMaT SUNNUNTAI 23.3.2014
KOTI | ASUNTORAKENTAMINEN
Asunto joustaa, kun elämä muuttuu
Kun elämäntilanne ja
asumistarpeet muuttuvat, asunnonkin pitäisi muuttua ilman,
että täytyy vaihtaa kotia tai tehdä täydellinen saneeraus. Muuntelun sujuvuus kannattaa huomioida jo
suunnitteluvaiheessa.
asta Leppä
Kun asunnon muuntelu ennakoidaan jo suunnittelussa, kustannukset
eivät nouse liian suuriksi. Perusidea
on säilyttää talotekniikka ja märkätilat paikoillaan ja muunnella muita
tiloja. Asunnot voivat joustaa sekä
sisällä huonetiloissa että asuntojen
välillä. Huoneistoa voi jakaa kevyillä
väliseinillä ja käyttää muuntuvia kalusteita, joihin voi piilottaa vaikka
sängyn tai huoneita voidaan yhdistää
ja erottaa kiinteämmillä väliseinillä.
Osa huoneista voidaan myös suunnitella itsessään monikäyttöisiksi ”neutraalihuoneiksi”. Lisäksi asunnoista
voidaan suunnitella erotettavaksi sivuasunto esimerkiksi vuokralle tai
työtiloiksi ja yhdistää se vaikka perheen kasvaessa takaisin.
Sini Kotilainen on suunnitellut SAFA arkkitehti Markku Hedmanin
kanssa Seinäjoen vuoden 2016 asuntomessuille Lakea Oy:lle kolme puu-
[email protected]
Urani ruuvarina
R
emontoinnissa ja urheilussa on jotakin samaa. Ne,
jotka eivät sporttaa eivätkä remppaa, ylenkatsovat
niissä käytettyjä kaluja – kuulemma taito ratkaisee ja
välineillä ei ole vähäisintäkään väliä.
Väännän rautalangasta.
Moni ei ole hiihtänyt juuri siksi sitten kouluaikojensa,
koska yritti tuolloin sivakoida hiestä litisevässä toppahaalarissa, kaulaliinan hapsut kokkareita kilisten, Hartolan puusuksien pohjissa puolen metrin paakut. Siinä ei lohduttanut
edes maalissa jaettu sinivalkoinen UKK-hihamerkki.
Timpurintöihin pätee ihan sama.
Ei käy itseään ihmetteleminen, miksei vaikkapa ruuvailu
maita, jos pakin pohjalta löytyy pelkkä papalta peritty muovivarsinen talttapää.
Kun semmoisella on ruuvannut pari kertaa lihaansa, tulee tunne, että yhtä tylsä talttapää löytyy myös omien harteiden välistä.
Jos Westparkin rivitalokodin kaksi
makuuhuonetta yhdistää, vierekkäisten ovien tilalle voi asentaa pariovet. (Kuva: nCC)
A
sumistarpeet ovat yhä
yksilöllisempiä johtuen
erilaistuvista perheistä
ja elämäntavoista.
– Lähitulevaisuudessa asuntojen suunnitteluun kohdistuu
todennäköisesti enemmän paineita,
jotta asumisen vaihtoehdot olisivat
monipuolisemmat. Toisaalta monipuolinenkaan rakennettu asuntokanta ei ole kestävää pitkällä aikaulottuvuudella, mikäli se ei pysty sopeutumaan tulevaisuuden asumisen ja elämisen tarpeisiin. Siksi asuntorakentamisen joustavuus nousee avainasiaksi,
turkulaislähtöinen SAFA arkkitehti
Sini Kotilainen sanoo.
Hän tekee väitöskirjaa Tampereen
teknillisessä yliopistossa moduulirakentamisen mahdollisuuksista asuntorakentamisessa, ja sen eräs teema
on asuinkerrostalon joustavuus- ja
muuntelumahdollisuudet. Moduulirakentaminen tarkoittaa asuntojen tai
asunnon tilakappaleiden esivalmistusta tehdasmaisesti ja niiden kokoamista rakennuspaikalla.
Rempparouva Raisiosta
asuntoa voi muunnella eri käyttötarkoituksiin myös kevyillä
väliseinillä ja muuntuvilla kalusteilla. (Kuva: sini Kotilainen)
Westparkin kolmekerroksisen asunnon ylimmän kerroksen saunaosaston ja ison terassin yhdistelmä antaa myös muunteluvaraa esimerkiksi perheen opiskelijanuoren asuntona omine keittiöineen, vaikka erillistä sisäänkäyntiä ei ole. (Kuva:
nCC)
”Perusidea on
säilyttää talotekniikka ja
märkätilat paikoillaan
ja muunnella
muita tiloja. ”
kerrostaloa (Mäihä), joiden peruslähtökohta on asunnon tilojen, asuntokokojen ja asuntojakauman muuttamismahdollisuus talojen koko elinkaaren aikana. Korttelikokonaisuus
on suunniteltu massiivipuisista moduuleista, jotka ovat itsekantavia, joten niiden sisällä ei tarvita kantavia
väliseiniä. Puumateriaali sallii moduulien lisäaukotuksen eli esimerkiksi pienten asuntojen yhdistämisen,
kun muutosmahdollisuuksiin varaudutaan ennalta.
– Mäihän pääteemat ovat asukaslähtöisyys ja kestävä rakentaminen, jolla
tarkoitetaan sekä pyrkimystä luonnonvarojen säästämiseen että ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaamiseen. Suunnittelussa myös tulevaisuuden tarpeiden huomioiminen oli
tärkeää, siksi haluttiin joustavuutta.
Erityistavoitteena oli pientalomaisten
laatutekijöiden yhdistäminen kerrostaloasumiseen. Sitä tuotiin muun muassa erkkereillä, asuntojen kaksikerroksisuudella ja kodinhoito-kuraeteistiloilla. Yhteisöllisyyttä haetaan muun
muassa kattokerrosten talosaunalla ja
näköalapatiolla sekä kattopuutarhalla,
Kotilainen toteaa.
RaKEnnusLIIKE Skanskan Turun Paraatirannassa huoneistojen muunte-
lumahdollisuuksia on ollut useassa
2–3, 3–4 ja 3–5 huoneen asunnossa.
Talo valmistui syyskuussa 2013.
– Mahdollisuus on kiinnostanut
paljon ja useita sekä pienemmän että
suuremman huonemäärän mukaisia
vaihtoehtoja on toteutettu. Helpointa
huonejaon muuttaminen on asunnon
varausvaiheessa, mutta sen voi tehdä
myöhemminkin tarpeiden muuttuessa. Jaettavaksi tai yhdistettäväksi
suunniteltujen huoneiden väliseinässä ei ole sähköliitäntöjä, joten teknisiä
muutoksia ei tarvita, hankekehitysjohtaja Jari Martinmäki Skanskasta
kertoo.
Ainoassa vielä vapaassa asunnossa
huoneita on 3–5. Nyt se on rakennettu kolmen huoneen vaihtoehdoksi, ja
isomman makuuhuoneen voi halutessaan jakaa kahdeksi. Siinä on kaksi
ovea, kaksi ikkunaa ja kaksi valopistettä katossa sekä molemmissa päädyissä omat sähköliitännät. Lattia on
yhtenäinen ja komerorivin keskellä
liukuoven takana on mahdolliselle
väliseinälle aukko. Lisäksi yhden lisähuoneen voi halutessaan erottaa
ison olohuoneen päädystä lisäämällä
ovellisen seinän tai leveät pariovet.
Rakennusliike NCC rakentaa heinäkuussa valmistuvia rivitaloja Länsikeskuksen Westparkiin. Westparkin Kas-
tanjaan tulee kaksi asuntomallia (3-tasoinen 126,5 neliötä ja 2-tasoinen 99
neliötä), joihin voi valita 4 tai 5 huonetta yhdistämällä kaksi makuuhuonetta. Myös 88 neliön kolmiosta ja
neliöstä yhden makuuhuoneen voi
jättää pois, jos haluaa tilalle avoimen
oleskelutilan.
– Jos yhdistämisen päättää ennen
asunnon sisätöitä, lisäkustannuksia ei
tule. Väliseinässä ei ole sähköistystä,
joten sen voi jättää rakentamatta tai
purkaa myös myöhemmin. Huoneissa
on omat ikkunat, kaapistot ja erilliset
sähköt. Ovet ovat vierekkäin ja niiden
tilalle voi yhdistettäessä asentaa vaikka pariovet. Jos huoneet rakennetaan
erillisinä, myös lattiapinnat ovat äänieristyksen takia erilliset, joten jos
seinän purkaa myöhemmin, lattiaa
joutuu vähän paikkaamaan, projektipäällikkö Timo Veijalainen kertoo.
NCC on suunnitellut Vantaan Kivistön asuntomessuille myös pieniä, joustavia asuntoja, kuten yksiöitä, joista
voi erottaa erillisen huoneen perheen
kasvaessa. Helsingissä on kehitetty
myös sivuasuntokonsepti, jossa kaksi
vierekkäistä asuntoa voi yhdistää väliovella. Pienempi sopii vaikka työtilaksi tai isoäidin asunnoksi.
ANNE KORTELA
TS/Timo Jakonen
sITÄ PaITsI uraruuvit ovat yhtä mennyttä maailmaa kuin
bambusta valmistetut hiihtosauvatkin. Muistatte kai – ne
semmoiset, joissa oli soppalautasen kokoiset sommat ja nahkaremmit, joiden väliin ujutettiin pörröinen karvakinnas.
Nuo ylös alas liikkuvat turkispallot peittivät puolet sivakoitsijasta.
Nykysauvat ovat hiilikuitua aivan kuten parhaat ruuvit kovaa terästä ja kannaltaan torxeja. Torx-puolueen ruuvi ei lipsu
edes ylämäessä. Tarvitaan vain kantaan sopiva ruuvimeisseli
kumisella kädensijalla. Kolme kiskaisua ja vot, ruuvi on in.
Tulpat ovat kinkkisempi juttu. Ruuvin ja tulpan suhde on
yhtä herkkävireinen kuin uroon ja naaraan. Jos alusta on hauras ja taakka painava, hoiputaan miltei mahdottoman partaalla. Itse suosin kipsilevyseinässä ruuvin näköistä tulppaa.
Tässä filosofinen tulkinta aiheeseen: nykytulpan moderni
muotokieli heijastelee yhteiskunnallista tasa-arvokehitystä!
MonET TIMPuRIT tosin lätkivät mieluummin naulaa joka
matskuun. Kas onhan naulain, tuo Smith and Wessoniin
vertautuva raa’ahko masiina, joka sopii nykyaikaiseen tehotimpurointiin kuin elementti talopakettiin. Vaan naulapa ei
aina pidä. Ja jos haluaa eräänä päivänä erottaa rakentamansa, joutuu revintähommiin. Silloin naula rääkäisee lapsen
lailla ja pitelee osapuolista kiinni hamaan kuolemaan asti.
Mutta mitä tekee ruuvi?
Se luovuttaa lempeästi kaksi puolta uuteen liittoon.
Kirjoittaja yrittää käydä kirvesmiehestä, vaikka käsityönumero oli armosta seitsemän.
Talotohtori
Liian tiivistä lattiapintaa
”Rintamamiestalon kellarin
lattia on huokoista betonia.
Haluaisimme pinnoittaa valamalla ohuen kerroksen, koska
pohjavesi on niin korkealla.
että sadekauden jälkeen voi
kädellä tuntea vähäistä kosteutta; sitä ei kuitenkaan näe.
Lattialla olleen pahvilaatikon pohja on viikon jälkeen
kostea. syy valulle on, että lattia pölisee ihan hirveästi.Voiko
uusi valu pilata talon eli nouseeko kosteus sitten jostakin
muualta? salaojitus on tehty
10 vuotta sitten.”
Kalle Valkama Kokkolasta
Maalajit ovat tavallisesti kapillaarisia, ja vesi nousee ylös
pintaan saakka. Nousu jatkuu
myös mikrohuokoisissa materiaaleissa, kuten betonissa,
tiilessä tai puussa, kunnes
kaikki vesi on päässyt haihtumaan ilmaan.
Kosteuden nousua vastaan
voi kamppailla kahdella eri
keinolla.
Rakenteen läpi liikkuva vesi täytyy joko torjua ulkopuolelta tai antaa sen haihtua
mahdollisimman helppoa reittiä. Koska salaojitus ei riitä
pitämään koko alustaa kuivana, on paras jättää haihdutuspintaa. Lattiaan ei tulisi lisätä
mitään vesitiivistä kerrosta.
Aavistitte aivan oikein, että
vesi nousisi edelleen vaikka
betoniseinien sisällä. Suosittelen lattian peittämistä irrallisin
puurallein, joiden päällä voi
pitää vaikka räsymattoja.
Muistakaa myös tarkastaa
ja tarvittaessa huuhdella salaoja puhtaaksi aika ajoin. Eräs
salaojafirma kirjoitti taannoin
Rakennuslehdessä, että heidän tutkimistaan talojen salaojista noin 90 prosenttia oli
tukossa.
Jari Martinmäki näyttää Turun Paraatirannan 116,5 neliön asunnon ison makuuhuoneen kaapistossa kohtaa, johon voi rakentaa väliseinän ja jakaa huoneen kahdeksi. Kumpaankin huoneeseen on omat
ovet, ikkunat ja kaapit sekä sähköliitännät valmiina.
”Mökkimme lautalattia on
vuosia sitten hiottu ja lakattu,
mutta aika nopeasti lautojen
väliin syntyy rakoja. Kun pintakin on huono. ajattelimme laittaa laminaatin vanhan päälle.
Pärjääkö laminaatti talven
pakkasissa, vai olisiko joku
muu materiaali parempi?”
Pauli Hänninen
Panu Kaila
Laminaatti on hengittämätön,
siis kuivumiskyvytön materiaali, eli homevaurion vaara on
olemassa. Reilu puu on parempi, ja myös sopii mökkiasumisen henkeen.
Hiottuun lattiaan palautuvat entiset raot; jos ne haluaa
poistaa, olisi lattia nostettava
ja kiristettävä. Naulaustavasta
ja naulojen ruostumisesta riippuu, saadaanko laudat ehjinä
irti vai joudutaanko hankkimaan uudet.
Jos uusitte lattian, käyttäkää aika kapeaa, mutta paksua lautaa. Naulatkaa aluksi
korkeintaan joka viides lauta
pontista kiinni. Näin lattia on
helppo nostaa vuoden, parin
kuluttua ja kiristää.
Joskus on mahdollista kiinnittää laudat aluksi vain jalkalistojen pinteeseen – jalkalistat
kannattaa joka tapauksessa
kiinnittää ruuveilla eikä nauloilla.
Pintakäsittely tehdään vasta kiristetylle lattialle. Suosittelen öljylakkamaalia, joka
vanhenee hengittäväksi noin
vuodessa. Maalin ikää voi parhaiten jatkaa suojaamalla kulkureitit ja tuolien alustat matoilla.
Talotohtori vastaa lukijoiden
kysymyksiin Turun sanomien
Koti-sivuilla. Kysymykset voi
lähettää sähköpostitse osoitteeseen [email protected]
tai postitse Talotohtori PL 28,
00601 Helsinki.