Metsänhoitoyhdistys Kaakon jäsenlehti
Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Kaakon jäsenlehti 2/2015 • 18.9.2015 Jetro Matilainen sivu 7 Luumäelle lämpövoimalaitos sivut 10–11 Uusi Kemera astui voimaan sivu 15 Pekka lähti ja Antti tuli sivu 21 Metsäväki tutustui Svartholmaan Valtatie 7:n (E18) viimeinenkin pätkä Suomen puolelta on nyt puuton. Metsäkoneiden väistyttyä, on työmaan vallanneet jo maansiirtotyökoneet. Hamina-Valimaa -tiealueen puuston poisto on kaikkien aikojen suurin Metsänhoitoyhdistys Kaakon toteuttama hakkuutyömaa. Varsinaista ainespuustoa hakkuulta kertyi n. 54 000 m³ ja lisäksi mittavat määrät energiapuuta. Olemme myös hakanneet Valtatie 6:n tietyömaan puuston Taavetin ja Lappeenrannan väliltä. Puuta Taavetista kaupungin rajalle kertyi n. 10 000 m³ ja lisäksi n. 1 500 m³ energiapuuta. Valmistuttuaan nämä väylähankkeet palvelevat muun liikenteen ohella myös metsäteollisuuden tarpeita. Lisää valtatiehankkeista sivuilla 6–7. Metsänomistajat Kaakko 2 Pääkirjoitus Käännös oikeaan, katse eteenpäin! Kuluvan vuoden kevään ja kesän aikana olemme saaneet kuulla uutisia käynnistyvistä, uusista metsään liittyvistä hankkeista. Tämä on käännös oikeaan suuntaan. Suomi on kuitenkin maailman taloudessa pieni toimija, vaikka meillä on huipputeknologiaa ja huippututkijat ja puutalouden osaajat. Meidän kaikkien tulee puhaltaa samaan hiileen, saadaksemme tämän hyvän roihun jatkumaan.. Metsänomistajien oma järjestö, metsänhoitoyhdistys, yhdistää meitä metsätalouden harjoittajia ja huolehtii jäsenistön eduista niin valtakunnallisesti, kuin myös kasvavassa määrin kansainvälisestikin. Metsän omistamisella on useita eri merkityksiä omistajilleen. Taloudellinen syy on valtaosalle meistä suurin, mutta missään tapauksessa ei sovi unohtaa muitakaan syitä. Metsässä on mukava harrastaa ja virkistäytyä. Nyt olemme saaneet myös ensimmäiset riistanhoitopainotteiset metsänhoitosuositukset, vaikka moni on jo tähänkin asti säästänyt raivausten yhteydessä pieniä katajia ja pihlajia nuoren metsän kunnostuksen yhteydessä riistaa varten. Vuotuiset hirvieläin- ja lintujahdit ovat merkittäviä koko kansantaloudelle ja myös monelle metsästäjälle sosiaalinen tapahtuma. Metsästyksessä saalis onkin usein sivuseikka. Aivan pian on taas se aika, kun ensimmäiset hirviseurueet lähtevät liikkeelle, sen sijaan metsäkanalintujahdin aika on jo lopuillaan täällä etelässä. Leudot talvet ovat saaneet myös peura-, kauris- ja villisikakannat kasvuun. On vain ajan kysymys, kun villisika- ja karhukolarit tulevat lisääntymään ja näiden eläinten kohtaamiset metsässä liikkuvien ihmisten kanssa lisääntyvät myös näiden kasvavien eläinkantojen myötä. Sienet ja marjat ovat myös merkittävässä asemassa monessa ruokapöydässä. Haluaisinkin saada selvät pelisäännöt näiden kaupallisten marjayrittäjien toimintaan. En hyväksy varpujen repimistä metsistä. Se ei kuulu jokamiehen oikeuksiin. Ja mikä on lopullinen tilanne, osan irtonaisista varvuista näemme juuret ylöspäin metsissämme, mutta kuinka paljon marjakasvustosta on vaurioitunut vaikka eivät nyt ihan kuperkeikkaa vielä ole heittäneetkään. Monta muutakin toimintaa on säädelty ankarasti ja uusien kemera-säännösten mukaan metsänomistaja ei saa hoitaa omaa metsäänsä ilman lupaa, jotta olisi tukeen oikeutettu. Mutta kuinka kaupalliset yritykset saavat raiskata metsäluontoamme ilman ilmoitusvelvollisuutta alueella liikkuvista haravan heiluttajista. Minä en ole antanut metsiäni kaupalliselle toimijalle hoidettavaksi enkä varsinkaan lupaa vahingoittaa puiden ja muun kasvuston symbioosia. Kyllä marjoja saa poimia ja pitääkin poimia metsistä, mutta tyylin on muututtava. Monelle metsänhoitotyöt ovat tapa rentoutua ja nähdä oman työn jälki. Samalla oma kunto nousee ja metsän kasvu paranee. Nyt jo suositellaan liikkumista metsässä vähintään kymmenen minuutin ajan päivittäin, mikäli kärsit kipeistä niskoista, stressistä, korkeasta verenpaineesta tai ylipainosta. Tieteellisesti on todettu, että hengitys paranee, verenpaine ja sydämen lyöntitiheys laskee ja stressin aiheuttamat oireet vähenevät. Myös lääketeollisuudelle metsästä löytyy monia raaka-aineita. Saimme uudet kemera-säännökset tämän vuoden aikana, mutta vaikka tuota uudistusta tehtiin lähes kuin Iisakin kirkkoa, ei se vieläkään ole valmis. Tietotekniikka ei toimi, hakemuksien käsittely ruuhkautui ja nyt ensi vuoden säännöksiä ja tukitasoja kaiketi muutetaan jälleen. Näen kuitenkin tärkeinpänä hoitaa metsiä kuntoon ajallaan ja saada taimikot kuntoon. Metsä on merkittävä supervaikuttaja sekä omistajilleen, että kansantaloudelle. Oikea supermahti. Katse eteenpäin! Sirkka Savukari puheenjohtaja SET UN N E , K UNA SI A T L OK SA H T A V A T P A I K OI L L E E N . . . M E T SÄ N OM I ST AJ A N K A I K K IP A N K K I -J A V A K UUT USP A L V E L UT Y H D E SSÄ o p . fi/ m e ts a OP Kymenlaakso Metsänomistajat Kaakko METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI OP Luumäki OP Miehikkälä Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Kaakko Vastaava päätoimittaja Jarmo Haimila p. 0500 556 913 Sivunvalmistus SSS Oy Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2015 Metsänomistajat Kaakko 3 Puukauppa käynnistynyt yskähdellen Kaakkois-Suomessa vuoden alkupuoliskolla vilkkaimmat myyntiviikot ajoittuivat touko-kesäkuulle. Kesällä lomien aikaan markkinat olivat hiljaiset. Elokuun loppuun mennessä myyntimäärät KaakkoisSuomessa olivat yhteensä noin 1,6 milj. m3. Määrä jäi yli kymmenyksen viime vuodesta. Elokuun alkupuolellakin kauppa kävi vielä verkkaisesti, mutta viime viikkoina myyntimäärät ovat nousseet edellisvuoden tasolle. Kokonaisuutena teollisuuden puunkäyttö on ollut suurempaa kuin ostoista kertyvän puun määrä ja ostajien raaka-ainevarannot ovat hieman supistuneet. Tämä ei kuitenkaan sanottavasti ole heijastunut puumarkkinoille; talvikorjuukohteille ei edelleenkään ole kysyntää. Tilanteeseen on vaikuttanut osaltaan myös heikko energiapuun kysyntä. Tukkipuun markkina on ollut tasapainoisempi. Tukkikauppa on metsänomistajille taloudellisesti tärkein asia. Valmiin sahatavaran varastot ovat korkealla ja useat sahat ovat ilmoittaneet tuotannon supistuksista syksyä koskien. Vaikeimmalta näyttää kuusisahatavaran markkinatilanne. Sahojen tilannetta onkin syytä seurata aktiivisesti. Kysyntä kohdistuu kesäkorjuukelpoisiin leimikoihin. Kaiken kaikkiaan puunkäyttö on kuitenkin varsin korkealla tasolla. Syksyn mittaan teollisuus tarvitsee merkittävän määrän raakaainetta ja kauppoja tehdään. Uusi tuotanto kohentaa kysyntää Metsäteollisuuden jo päätetyt ja suunnitteilla olevat investoinnit kasvattavat kuitupuun kysyntää huomattavasti. Kaakkois-Suomessa UPM:n Kymin tehtaan havu- ja koivusellun tuotantokapasiteetin nosto lisää merkittävästi kuitupuun käyttöä. Raaka-aineen hankinta uudelle kapasiteetille alkanee jo lähikuukausina. Kotkamills Oy:n suunnitelmat muuttaa tuotanto paperista kartongin valmistukseen lisää lähivuosina edelleen kuitupuun käyttöä, myös sahauskapasiteettia on tarkoitus kasvattaa. Lisäksi Äänekosken ja Varkauden tehtaiden jo tehdyt päätökset vaikuttavat kuitupuun kysyntää lisäävästi. Itä-Suomen kannalta on positiivista myös se, että tuontipuun määrät ovat selvässä laskusuunnassa. Tammi-toukokuussa raakapuun tuontimäärät supistuivat 10 % edellisvuodesta. Metsänhoitoyhdistystä kannattaa hyödyntää Onnistuneen puukaupan re- Koivukui Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu tu Uudistushakkuu 57,7 56,9 39,8 19,4 19,3 18,0 Harvennushakkuu 46,6 48,3 37,4 16,0 16,1 15,0 Ensiharvennus 40,6 39,9 35,0 13,9 13,1 12,7 Lähde: Metsänhoitoyhdistys Kaakon hintaseuranta Kesän hiljaisen kauden jälkeen Kaakkois-Suomen puukauppa on syyskuussa saavuttanut edellisvuoden tason. Luonnonvarakeskus Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien oma palvelutalo, joka toimii metsänomistajan tavoitteista lähtien. Samalla se YKSITYISMETSIEN KANTOHINNAT 17.8.2015 - 13.9.2015 HAKKUUTAPA: PÄÄTEHAKKUU Viikko 3 Metsätilastollinen tietopalvelu - METINFO Viikko 37 OSTOMÄÄRÄT YKSITYISMETSISTÄ OSTOMÄÄRÄT YKSITYISMETSISTÄ Pysty- ja hankintakaupat, sisältää myös erikoispuutava Pysty- ja hankintakaupat, sisältää myös erikoispuutavaralajit Metsätilastollinen tietopalvelu - METINFO 658 222 Koko maa Koko maa 1a Etelärannikko 12 583 1a Etelärannikko 1b Pohjanmaa 28 196 2 1b Lounais-Suomi 54 582 Pohjanmaa 3 Häme-Uusimaa 34 187 2 Lounais-Suomi 4 Kaakkois-Suomi 50 723 Häme-Uusimaa 53 Pirkanmaa 34 377 64 Etelä-Savo 122 286 Kaakkois-Suomi 7 Etelä- ja Keski-Pohjanmaa 42 784 5 Pirkanmaa 8 Keski-Suomi 72 875 Etelä-Savo 96 Pohjois-Savo 42 780 107Pohjois-Karjala 74 164 Etelä- ja Keski-Pohjanmaa 11 Kainuu 23 899 8 Keski-Suomi 12 Pohjois-Pohjanmaa 38 416 Pohjois-Savo 139Lappi 26 367 10 Pohjois-Karjala 11 Kainuu 12 Pohjois-Pohjanmaa 13 Lappi 658 222 12 583 28 196 54 582 34 187 50 723 34 377 122 286 42 784 72 875 42 780 74 164 23 899 38 416 26 367 MÄT 56,4 56,87 57,46 56,14 57,8 57,06 53,34 50,26 €/m3 KUT 55,28 56,43 55,62 53,66 55,93 54,86 52,83 46,96 KOT 43,4 42,15 42,94 43,35 45,04 KUT 100 % 102 % 101 % 97 % 101 % 99 % 96 % 85 % KOT 100 % 97 % 99 % 100 % 104 % 0 MÄK 17,49 16,76 16,68 17,23 17,26 18,44 17,77 18,23 KUK 18,03 18,66 18,48 17,15 18,09 18,07 16,08 15,77 KOK 17,46 17,38 17,13 18,05 17,25 17,94 17,02 17,02 MÄK 100 % 96 % 95 % 99 % 99 % 105 % 102 % 104 % KUK 100 % 103 % 102 % 95 % 100 % 100 % 89 % 87 % KOK 100 % 100 % 98 % 103 % 99 % 103 % 97 % 97 % alue suhteessa koko maan keskihintaan Alue Koko maa Etelä-Suomi Keski-Suomi Savo-Karjala Kymi-Savo Etelä-Pohjanmaa (2011-) Kainuu-Pohjanmaa (2011-) Lappi Hannu Ripatti kenttäpäällikkö MTK Metsälinja Viikko 37 Metsätilastollinen tietopalvelu - METINFO 1 2 3 4 5 6 7 8 tuo turvaa ja vaivattomuutta koko puukauppaprosessiin. Metsäkeskus Metsäkeskus Kantohinnat Metsänhoitoyhdistys Kaakon valtakirjakaupoissa 1.8 – 15.9.2015 Alue Koko maa Etelä-Suomi Keski-Suomi Savo-Karjala Kymi-Savo Etelä-Pohjanmaa (2011-) Kainuu-Pohjanmaa (2011-) Lappi septi on ennallaan: 1. Aloita puukaupan valmistelu yhteydenotolla omaan metsänhoitoyhdistykseen. 2. Suunnittele yhdessä oman metsäasiantuntijan kanssa mihin hakkuut kannattaa kohdistaa. 3. Sovi leimikon markkinoinnista ja kilpailutuksesta. Muistathan, että metsänhoitoyhdistyksellä on tietoa paitsi hinnoista myös eri ostajien tukinkatkonnasta. 4. Varmista korjuunvalvonta. 5. Sovi samalla myös uudistamistöiden hoidosta. MÄT 100 % 101 % 102 % 100 % 102 % 101 % 95 % 89 % 0% Pikkutukki Mänty 25,31 Kuusi 24,16 0 23,76 23,77 24,11 26,54 24,38 25,06 25 24,96 ... Pikkutukki Mänty Kuusi 100 % 100 % 0% 94 % 95 % 105 % 99 % 99 % 98 % 101 % 103 % Metsänomistajat Kaakko 4 Toiminnanjohtajan tervehdys Hyviä ja huonoja uutisia Ensimmäinen vuosi uuden metsänhoitoyhdistyslain alaisuudessa alkaa pian olla loppurutistusta vailla. Ja onpa ollut vaiherikas vuosi niin meillä metsänhoitoyhdistyksessä kuin myös isommilla hiekkalaatikoilla! Sitä Suomea, jossa vielä viime vuonna elimme, ei enää ole olemassa ja tuntuma on, että myllerrykset eivät enempää meillä kuin maailmalla muuallakaan ole vielä ohitse. Valtavat ihmismassat etsivät uutta kotimaata paetessaan nälkää, sotaa ja terroria. Meillä Suomessakin vastaanottokeskusten seinät pullistelevat, mutta kyse on toistaiseksi vain pienestä heijasteesta siihen nähden, mitä hieman etelämpänä Euroopassa on tapahtumassa. Sen lisäksi miljoonat ja miljoonat ihmiset ovat pakolaisina Euroopan lähialueilla. Kotimaamme talous jatkaa sukellustaan jo seitsemättä vuotta ja kaikki merkit viittaavat siihen, että seitsemää laihaa vuotta on seuraamassa ainakin toiset seitsemän laihaa vuotta. Mutta kuten pääministeri radio- ja TVpuheessaan korostetusti toi esille, kyllä me tästäkin selviämme. Kiirettä on pitänyt Kaiken tuon edellä olevan kurjuuden jälkeen tuntuu jopa vähän nololta tunnustaa, että Metsänhoitoyhdistys Kaakolla on päättymässä toiminnaltaan ja liikevaihdoltaan ylivoimaisesti kaikkien aikojen vilkkain vuosi. Toisaalta tämän julkituominen on myös välttämättömyyden te- kemistä hyveeksi, koska niinhän sen asian täytyi välttämättä ollakin, kun perusrahoituksemme rakenne muuttui radikaalisti. Näillä näkymin yhdistyksen jäsenmaksukertymä jäänee vähintään neljänneksen pienemmäksi kuin vuoden 2014 tilinpäätökseen kirjaamamme viimeinen metsänhoitomaksukertymä. Jäsenkato ei tule olemaan likikään niin suuri, koska suuri osa tuosta maksukertymän alenemasta johtuu siitä, että tässä vaiheessa jäsenmaksunsa maksaneiden keskimääräinen maksu on 78 €, kun vuonna 2014 kerätty vuoden 2013 metsänhoitomaksu oli noin 95 €. Tätä kirjoittaessani yhdistyksen jäsenyydestä on kirjallisesti eronnut tähän mennessä vain 213 metsänomistajaa niistä 4 585:stä, jotka meillä oli viime vuodenvaihteessa. Eli vain 4,6 % metsänomistajista on eronnut jäsenyydestämme, mutta valitettavasti tämä kyllä antaa liian hyvän kuvan jäsenpidostamme. Valitettavasti kuitenkin jäsenyydestämme eronneita suurempi joukko on niitä, jotka eivät ole eronneet jäsenyydestämme, mutta eivät ole vielä maksaneet jäsenmaksuamme. Jos jäsenmaksua ei makseta lokakuun loppuun mennessä, hallituksemme joutuu katsomaan jäsenyyden päättyneeksi. Vielä kerran jäsenmaksusta Edellä olevaan liittyen olemme hiljattain lähettäneet jäsenmaksunsa maksamattomille rästilaskun saatekirjeineen. Alun perin oli kyllä tarkoitus, että emme lähde maksamattomien jäsenmaksujen perään kyselemään, vaan katsomme jäsenyyden päättyneeksi, ellei jäsenmaksua makseta. Näin ei kuitenkaan kuulemma ole mahdollista toimia, vaan on lähetettävä uusi lasku ja ellei siihenkään reagoida, on joko lähetettävä vielä kolmaskin tai pyrittävä jotenkin muuten tavoittamaan metsänomistajajäsentä, ennen kuin jäsenyys voidaan ilman kirjallista ilmoitusta katsoa päättyneeksi. Tuntuu kiusalliselta vaivata niitä metsänomistajia, jotka syystä taikka toisesta eivät halua jäsenenämme pysyä, joten pyydän kohteliaimmin kaikkia Teitä, jotka saatte meiltä rästikirjeen, joko maksamaan jäsenmaksun ja pysymään edelleen jäseninämme (lienee sanomatta selvää, että tämä on se järkevin ja mieluisin ratkaisu), mutta jos tarkoituksenne on kuitenkin lopettaa jäsenyys, niin toivoisimme kovasti, että lähettäisitte meille kirjallisen eroilmoituksen joko sähköpostitse tai ihan perinteisenä kirjeenä. Kirje on voinut tulla Teille myös aiheettomasti. Näin on voinut käydä, jos olette jo maksaneet jäsenmaksun meille, tai vaikkapa meidän toimialueella olevienkin tilojen osalta jollekin toiselle metsänhoitoyhdistykselle. Syynä voi olla myös se, että ette ole enää metsänomistaja, tai -haltija. Ja syy aiheettomaan kirjeeseen voi olla myös se, että olette tulleet metsänomistajaksi vasta vuonna 2014 tai sen jälkeen, jolloin ette ole automaatiojäsenyyden piirissä, mutta syystä tai toisesta meidän jäsenrekisteriin tullut jäseneksi kirjatuksi. Kaikissa näissä edellä kuvatuissa tilanteissa riittää tietenkin pelkkä puhelinsoitto Teidät poistamiseksi jäsenrekisteristämme. Ketään ei haluta roikuttaa jäsenenämme ilman omaa tahtoa, mutta ketään ei myöskään haluta poistaa jäsenyyden piirissä ilman selkeää tahdon ilmausta. Kaikkein eniten epäselviä tilanteita on silloin, kun metsänomistaja on jäsenenä useamman metsälön kautta. Jotkut metsänomistajat voivat olla jäsenyytemme piirissä hyvinkin monen omistajuuden kautta; yksinomistuksen lisäksi esimerkiksi yhdessä puolisonsa kanssa tai jonkin muun verotusyhtymän kautta ja vieläpä osakkaana jossakin tai joissakin perikunnissa. Tällöin esimerkiksi se, että on oman omistuksensa osalta ilmoittanut eroavansa jäsenyydestä, ei katkaise jäsenyyttä esim. puolison kanssa yhteisesti omistetun metsälön osalta ilman erillistä ilmoitusta. Tuo edellä oleva vaikuttaa sekavalta, koska se on sekavaa. Mutta kun jäsenyyden päättymiseen liittyy myös irrottautuminen jäsenyyteen sidotusta PEFC-ryhmäsertifikaatista ja koska metsänhoitoyhdistyksellä on myös taseessamme ihan merkittävää varallisuutta, ei jäsenyydestä eroamista voida tehdä ilman dokumentaatiota tai ainakin jonkinlaista selkeää tahdonilmaisua jäsenyydestä eroamiseen. Tämä on kyllä ristiriidassa yhdistysvapauden kanssa, mutta asia kumpuaa tuosta lähimenneisyydestämme. Kunhan pääsemme yli tästä ns. pakkojäsenyyden ja normaalin jäsenyyden murrosvaiheesta, niin jäsenyysasiat kyllä asettuvat uomiinsa. Mutta vielä kerran pahoittelut kaikille Teille, jotka meiltä olette aiheettoman jäsenmaksukirjeen syystä tai toisesta saaneet. Olen koko pitkän metsänhoitoyhdistys- toiminnanjohtajaurani aikana (eli vuodesta 1990 lähtien) ollut huolissani metsänhoitoyhdistysten tulevaisuudesta. Tällä erää olen kuitenkin enemmän huolissani melkein kaikesta muusta. Jos Te, hyvä metsänomistajajäsenemme, koette saavanne meiltä asiallista palvelua asialliseen hintaan ja siinä sivussa edunvalvontaa niin järjestötasolla kuin ihan omissa metsäasioissanne, ei enempää metsänhoitoyhdistyksellä kuin metsänomistajilla itselläänkään ole mitään hätää tässä muutoin aina vaan epävakaammaksi käyvässä maailmassa. Tulemme lunastamaan luottamuksenne joka päivä uudelleen. Hyvää syksyä toivottaen ja pitkästä aikaa myös kunnon talvea toivoen Jarmo Haimila Metsävaratieto kuuluu metsänomistajille Metsänomistajalla pitää olla oikeus saada käyttöönsä kaikki hänen metsäomaisuudestaan julkisin varoin kerätty tieto, vaati MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola metsänomistajien SMmetsätaitokilpailuissa Hartolassa. Valtiolla on kattavat rekisterit metsävaroista ja metsänomistajista. Metsäkeskuksen Metsään.fi -palvelua on metsäomistajaorganisaation kannustamana kehitetty metsäomistajien asiointiportaaliksi. Myös metsien ja lajien suojeluun liittyvä tieto tulee saada tätä kautta metsäomistajien tietoon ja hyödynnettäväksi. Biotalouden nousu tarkoittaa yhä suurempaa puunkäyttöä. Samalla pitäisi pystyä huolehtimaan metsäluonnon monimuotoisuudesta. Yhtälö ei toimi luontojärjestöjen esittämällä laaja-alaisella suojelulla. Suomea ei voida museoida. Sen sijaan talousmetsissä olevat arvokkaat ja usein pienialaiset monimuotoisuuskohteet voidaan saada maanomistajien myötävaikutuksella palvelemaan biodiversiteettitavoitteita kustannustehokkaasti. – Metsätaloudessa ei voida suojella biodiversiteettiä, jos tieto tärkeistä luontokohteista ei kulje metsänomistajalle asti. - Se, että tietoja arvokkaista luontokohteista ei voitaisi luovuttaa metsänomistajille luontokohteiden hävittämisen pelossa, on äärimmäisen vanhoillista ja monimuotoisuuden suojelun kannalta vahingollista ajattelua, Tiirola toruu. - Nyt kun meillä on superministeri, joka vastaa sekä metsätaloudesta että luonnonsuojelusta, toivoisimme tällaiset tiedonkulkuongelmat ratkaistavan. Metsätilat aktiivikäyttöön sukupolvenvaihdoshuojennuksella Metsätilojen sukupolvenvaihdosten helpottamiseen on toivottu porkkanaa jo vuosi- kausia. Sen puuttuminen on suurin metsäpoliittinen ongelmamme tällä hetkellä. Sipilän hallituksen ohjelmaan on nyt kirjattu metsäelinkeinon kehittäminen sukupolvenvaihdoshuojennusten kautta. taja kokee, että omia metsiään ei enää jaksa tai ehdi hoitaa, nyt on loistava aika realisoida omaisuutta, kannusti Tiirola. - Metsänomistajat odottavat hallitukselta ripeitä toimia asian ratkaisemiseksi. Sukupolvenvaihdosten verohuojennuksella on erittäin merkittävä vaikutus koko suomalaisen metsäsektorin kilpailukyvyn kehittämiseen ja metsäbiotalouden raaka-ainehuollon varmistamiseen. Aina ei tilalle löydy jatkajaa lähipiiristä, mutta markkinat toimivat. – Metsätiloilla on nyt kova kysyntä. Jos metsänomis- Lisätietoja: Mikko Tiirola, puh. 044 538 4280 Metsänomistajat Kaakko 5 Metsäteollisuustuotteiden vienti oli alkuvuonna kasvussa Metsäteollisuustuotteiden vienti oli tammi–huhtikuussa 3,9 miljardia euroa, kasvua edellisvuodesta oli neljä prosenttia. Puuta tuotiin samaan aikaan 2,9 miljoonaa kuutiometriä, ja sen tuonti supistui viime vuodesta kahdeksan prosenttia. Metsäteollisuuden ulkomaankauppaluvut selviävät Luonnonvarakeskuksen tilastoista. Suomesta vietiin huhtikuus- sa metsäteollisuustuotteita 1,03 miljardin euron arvosta. Kyseessä oli suurin kuukausiviennin arvo viimeisen kolmen vuoden aikana. Tammi–huhtikuussa metsäteollisuustuotteita vietiin 3,90 miljardilla eurolla. Vaikka reaalista kasvua edellisvuodesta oli neljä prosenttia, jäätiin edeltävän kymmenen vuoden keskiarvosta jälkeen kolme prosenttia (deflatointi: tukkuhintaindeksi, 1949=100). Metsäteollisuustuotteet muodostivat alkuvuonna 22 prosenttia Suomen koko tavara- viennin arvosta. Metsäteollisuuden tärkein vientiartikkeli oli paperi, jonka osuus metsäviennin arvosta oli 40 prosenttia. Kartongin osuus oli 20 prosenttia ja massan 16 prosenttia. Puutuoteteollisuuden tärkein vientituote oli sahatavara, jonka osuus metsäteollisuuden koko viennistä oli 13 prosenttia. Metsäteollisuustuotteita tuotiin tammi–huhtikuussa reaalisesti 0,45 miljardin euron arvosta. Puun tuonti on vähentynyt Suomeen tuotiin puuta huhti- kuussa 0,74 miljoonaa kuutiometriä, mikä vastasi alkuvuoden keskimääräistä puun tuonnin kuukausivauhtia. Puusta 85 prosenttia oli peräisin Venäjältä. Puun tuonti jäi tammi–huhtikuussa 2,95 miljoonaan kuutiometriin. Määrä supistui kahdeksan prosenttia edellisvuodesta ja oli 32 prosenttia edeltävän kymmenen vuoden keskiarvoa pienempi. Tammi–huhtikuussa Suomeen tuodusta puusta 59 prosenttia oli kuitupuuta. Eniten ulkomailta tuli koivukuitupuuta, jonka määrä ylsi 1,37 miljoonaan kuutiometriin. Hakkeen osuus puun tuonnista oli 29 prosenttiin. Tukin tuonti Suomeen on jo pitkään ollut varsin vähäistä, ja alkuvuonna sen osuus jäi 6 prosenttiin. Puuta vietiin Suomesta tammi–huhtikuussa 0,32 miljoonaa kuutiometriä, ja määrä väheni vajaalla neljänneksellä vuoden takaisesta. Puun vienti on ollut pääasiassa mäntyä ja suuntau194 tunut lähinnä Ruotsiin. Aarre Peltola Luonnonvarakeskus Kaikki nämä edut saat Metsänhoitoyhdistys Kaakon jäsenenä Maksutonta neuvontaa • Asiantuntijamme vastaavat jäsenille metsänhoitoon ja -käyttöön liittyviin kysymyksiin • Uudelle metsänomistajalle tarjoamme maastokäynnin metsäneuvojan kanssa valta- • Maksuton puunmyyntisuunnitelma kirjakaupan yhteydessä • Puukaupan teon yhteydessä tietoa hinnoista ja paikkakunnan puumarkkinatilanteesta Metsien sertifiointi • Jäsenten metsät ovat mukana PEFC-metsäsertifioinnissa neuvonta Tiedotus, koulutus, • Metsänhoitoyhdistyksen jäsenlehti, Metsänomistajat Kaakko • Sähköinen uutiskirje kerran kuukaudessa • Maaseudun Tulevaisuuden metsänomistajanumero 4 kertaa vuodessa • Kursseja ja koulutusta, maastoretkiä • Metsämatkoja ja tapahtumia Laadukkaat metsäpalvelut jäsenhintaan • Metsän uudistaminen, taimikonhoito, paikalliset luottometsurit ja urakoitsijat • Puunmyyntisuunnitelma, puukaupan kilpailutus, puunhintatiedot, katkontavertailu, puunkorjuupalvelu • Tila- ja tuhoarviot, metsäsuunnitelma • Kaikki palvelut jäsenhintaan, jotka ovat huomattavasti halvempia, kuin ei-jäsenille tehtävät palvelut Paikallis- ja aluetason edunvalvontaa • Seuraamme ympäristö- ja kaava-asioita, joilla voi olla suoraa tai välillistä vaikutusta metsäsi käyttöön • Yhteistyökumppaneiden jäsenedut Lisätietoa löytyy netistä osoitteesta: http://www.mhy.fi/metsanhoitoyhdistykset/jasenedut. • MTK:n jäsenedut esim. Puukaupan hintatiedot Repusta, lisätietoa löytyy netistä osoitteesta: www.mtk.fi/jasenedut. Jäsenmaksu v. 2015 Varsinainen jäsen 30 e + 2 e/metsähehtaari, mutta kuitenkin vähintään 50 e ja enintään 200 e. Kannatusjäsenmaksu on 30 e/jäsen. Erillistä liittymismaksua ei ainakaan toistaiseksi ole. Metsänomistajat Kaakko 6 Liikennevirasto ja Metsänhoitoyhdistys yhteistyössä tiealueen valmistelussa Haminan ja Vaalimaan välinen osuus täydentää E18-moottoritien Turusta itärajalle Sirkku Savukari Elinkaarimallilla toteuttava E18-moottoritiehanke Haminasta Vaalimaalle alkoi rakentamisen osalta kesä- kuussa 2015. 32 kilometrin pituinen moottoritieosuus avataan liikenteelle vaiheittain vuoteen 2018 mennessä. Lisäksi hankkeeseen sisältyy Vaalimaan raja-asemalle rakennettava rekkojen odotusalue. Jetro Matilainen Elinkaarimallissa Liikenneviraston sopimuskumppani on palveluntuottaja, joka vastaa hankkeen rakentamisen lisäksi rakennussuunnittelusta, kunnossapidosta ja rahoittamisesta. Liikennevirasto käynnisti hankkeen tarjouskilpailun tammikuussa 2014 ja tarjouskilpailun voitti maaliskuussa 2015 YIT Rakennus Oy:n sekä Meridiam Infrastructuren muodostama yhteenliittymä Tieyhtiö Vaalimaa Oy, jonka kanssa solmittiin 19-vuotinen palvelusopimus kesäkuussa 2015. Hankkeen investointikustannukset ovat 265 miljoonaa euroa ja 19-vuotisen sopimuskauden kokonaiskustannukset 378 miljoonaa euroa. Moottoritien ja vaalimaan rekkojen odotusalueen lisäksi hanke sisältää 65 kilometriä muun tieverkon parantamista muun muassa nykyisellä valtatiellä 7. Seiskatiellä on maansiirto- ja räjäytystyöt jo täysillä käynnissä. Kutosellakin tienrakennus käynnistyy vielä tämän vuoden puolella. Pääurakoitsija YIT Rakennus Oy aloitti välittömästi palvelusopimuksen solmimisen jälkeen valmistelevat rakennustyöt. Palveluntuottajan vahvuus on tällä hetkellä noin 230 henkilöä ja ensi kesään mennessä se nousee 600-700 henkilöön. Toistaiseksi rakennustyöt näkyvät tienkäyttäjälle selvimmin Le- lun alueella. Hanke on toistaiseksi otettu positiivisesti vastaan paikallisten keskuudessa. Se toimii merkittävänä työllistäjänä alueella seuraavat vuodet ja valmistuessaan se sujuvoittaa liikennettä huomattavasti. Sujuvammat kulkuyhteydet edesauttavat Kaakkois-Suomen alueen kauppaa, matkailua ja muuta elinkeinoelämää. Lisäksi Rekkaparkki poistaa rekkajono-ongelman nykyisen valtatien 7 varresta. Rekkaliikenteen vähennyttyä rajalla väliaikaisesti myös rakentamisajankohta on otollinen. Liikenneviraston vastuulla oli poistaa hyötypuusto hankealueelta. Liikennevirasto sopi puustonpoistosta Metsänhoitoyhdistys Kaakon kanssa, joka hoiti käytännön sopimisen maanomistajien kanssa sekä varsinaisen puustonpoiston. Puustonpoisto aloitettiin loppuvuodesta 2014 yhteydenotoilla maanomistajiin ja itse hakkuutyö tehtiin kesään 2015 mennessä. Kaikkiaan tiealueella oli poistettavaa puustoa noin 51 000 m³, joka saatiin poistettua ajallaan noin puolessa vuodessa. Teksti: Antti Virta Metsänomistajat Kaakko 7 Jetro Matilainen Tietöiden valmistuttua Vaalimaan raja-asemalta ajaa kahdessa tunnissa Helsinkiin. Maratonin mittainen savotta Tammikuussa 2015 alkanut puuston poisto, lyhyen maratonin mittaiselta pätkältä 32 kilometriä, Lelusta – Vaalimaalle onnistui aikataulun mukaisesti ja on nyt pieniä lisätöitä lukuun ottamatta valmis. Töissä maastossa oli parhaimmillaan viisi metsäkoneketjua, viisi puutavara - autoa ja kymmenen metsuria sekä neljä Metsänhoitoyhdistys Kaakon metsäneuvojaa. Maastotyötyöt alkoivat marraskuussa 2014 metsäarvioiden teolla, jolloin jokaisen tilan puustot arvioitiin erikseen, korvausten maksamisia varten. Tämän jälkeen pääsivät metsurimme töihin, tekemään raivauksia ja motot aloittamaan reilut puoli vuotta kestävän varsinainen ainespuuston poiston. Paria poikkeusta lukuun ottamatta kaikki metsänomistajat antoivat valtakirjat Metsänhoitoyhdistys Kaakolle puuston myyntiin ja poistoon. Vaikka talvella ei juuri ollut pakkasia eikä luntakaan, metsäammattilaisilta puut kulkivat teiden varsille aikataulujen mukaisesti, pahemmin teitä särkemättä. Moottoritielinjalta vietiin sahoille, tehtaille ja energiapuuvarastoihin hyvän matkaa toistatuhatta täysperävaunukuormaa ainespuuta ja energiapuuta. Puusto jäi poistamatta ainoastaan kahdelta läjitysalueelta, jotka ovat soilla. Puusto on tarkoitus poistaa näiltä kahdelta läjitysalueelta seuraavana talvena. Ainespuut ja energiapuut myytiin yhteiskauppoina kahdelle eri ostajalle. Tässä 32 km:n pituisessa urakassa oli kaikkiaan mukana noin 250 metsänomistajaa. Saman verran postitettiin kirjeitä, tehtiin urakointitilejä ja maksettiin metsämaksuja suoraan metsänomistajille. Kaikki tämä sujui erinomaisen hyvin, suuret kiitokset metsänomistajiamme ja kaikille urakassa mukana olleille urakoitsijoille, metsureille ja toimihenkilöillemme! Heikki Marjomaa Taavetin taajama lämpiää jatkossa luumäkeläisellä puulla Voimalaitoksen hakekattilan kapasiteettii on 2,5 MW ja tuotto 11 000 MWh vuodessa. Metsänhoitoyhdistys Kaakko on solminut hakkeen toimitussopimuksen kesään 2019 saakka. Luumäen keskustaajama Taavetin kaukolämpö on toiminut 1970-luvun alkupuolelta tähän asti maakaasulla. Luumäen kunta perusti kokonaan omistamansa Luumäen Energia Oy:n, joka parasta aikaa rakennuttaa Taavetin kupeeseen, Kuutostien pohjoispuolelle hakelämpölaitoksen, jonka on määrä valmistua vuoden vaihteeseen mennessä. Kaasu jää edelleen varapolttoaineeksi kaukolämmölle, mutta kaasun käyttö polttoaineena on kuitenkin tarkoitus minimoida koskemaan vain mahdollisia häiriötilanteita tai normaaleja huoltoseisokeita. 15 000 hakekuution toimitus vuositasolla on uusi haaste Metsänhoitoyhdistys Kaakolle, mutta se oli otettava ja se on myös kunnialla hoidettava. Luumäen lämpövoimalaitoksen rakennustyöt ovat käynnissä. Ainespuun lisäksi valtatiealueiden hakkuusta kertyi runsaasti energiapuuta, joista VT6:n energiajakeet tullaan aikanaan polttamaan Luumäen Energia Oy:n lämpölaitoksella, joka valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä. Metsänomistajat Kaakko 8 Sukupolven vaihdosten edistäminen työn alla Anne Marttila-Inkilä Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu myönteisiä asioita metsäomaisuuden siirtoon liittyen. Hallitus lupaa edistää yritysten sukupolvenvaihdoksia perintöveroa keventäen ja arvioi samalla muut kehittämistarpeet. Metsänomistukseen liittyen on ohjelmassa lupaus edistää sukupolvenvaihdoksia ja lisätä metsäja yrittäjävähennystä sekä nopeuttaa perikuntien elinkaarta. Ministeriöissä valmistellaan parhaillaan näiden kirjausten muuttamista konkreettiseen muotoon. Valitettavasti valtion heikko taloustilanne ja ns. yhteiskuntasopimuksen kaatuminen vaikeuttavat asioiden valmistelua. Suomessa tavoitellaan puun käytön lisäämistä 15 miljoonalla kuutiometrillä. Jonkinasteiseksi ongelmaksi metsien hoidon ja käytön osalta on nähty nykyinen metsänomistusrakenne ja metsien pirstoutuminen, jota valmisteilla olevilla muutoksilla pyritään helpottamaan. Tavoitteena on selkeästi yrittäjämäinen metsätalous. Jukka Hujala Jo tulevana talvena voi metsäomaisuuden siirto seuraavalle sukupolvelle olla helpompaa. Kuvassa Taavetin koulun ekaluokkalaisia, joista monista tullee aikanaan metsänomistajia. Metsäsäätiömaksua on kerätty jo 20 vuotta METSASAATIO.FI Yhteistyötä metsäelinkeinon puolesta risotyö. Lisäksi Metsäsäätiö rahoittaa viestintää päättäjille ja yhteiskunnan vaikuttajille, PEFC-sertifioinnin markkinointia, metsäelinkeinon sosiaalista ja taloudellista tutkimusta sekä viestintää metsäalan sisällä ja suurelle yleisölle. Yhteistyössä puurakentamisen eteen Metsänomistajat ja puunos- Toimialan tajat ovat jo 20 vuoden ajan omaa rahaa Kiitos vasinulle lahjoittaja! antaneet puukaupoista Jo 20 vuoden ajan tuellasi Viime on vahvistettu vuonna metsänomistapaaehtoista metsäsäätiömetsäelinkeinon elinvoimaisuutta. jat lähtivät mukaan metsäsäämaksua. Varoilla on tehty tiömaksuun 37000 puukaupaspitkäjänteistä työtä oman – LUPA METSÄELINKEINO sa.KUKOISTAA Kun puunmyyjä päättää toimialan elinvoimaisuuden osallistua, niin myös puunostaja maksaa saman summan hyväksi. ”Metsäsäätiö on erinomainen osoitus siitä, miten yhteistä intressiä voidaan viedä eteenpäin”, sanoo Suomen Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtajana toimiva metsäpäällikkö Jorma Länsitalo Stora Ensosta. ”Hyvä perinne, yhteinen arvomaailma ja ymmärrys tulevaisuuden haasteista ovat saaneet metsäalan toimijat puhaltamaan yhteen hiileen Metsäsäätiön riveissä jo 20 vuoden ajan. Säätiön varat kertyvät pienistä puroista, mutta yhdessä saadaan paljon aikaan.” säätiölle. Näistä puukaupoista kertyi 1,9 miljoonaa euroa. Kerättyjen varojen käytöstä päättää puunmyyjistä ja ostajista koostuva hallitus. Metsäsäätiön merkitys metsäalan tulevaisuuden puolestapuhujana on huomattava, sillä se rahoittaa vuosittain noin 1,5 miljoonalla eurolla paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä projekteja. Säätiön rahoituksesta suurimmat potit saavat puunkäytön ja puurakentamisen edistäminen sekä koululais- ja nuo- Suomalaisen puun ja puupohjaisten tuotteiden käytön edistäminen niin kotimaassa kuin kansainvälisesti on aina ollut Metsäsäätiön ykköstehtävänä. ”Mitä ymmärrettävämpiä ja läheisempiä hankkeita rahoitetaan, sitä enemmän metsänomistajat ovat mukana”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Lakeuden toiminnanjohtaja Jussi Parviainen. ”Erityisesti maakunnalliset keräykset tietyn puurakentamishankkeen hyväksi ovat lisänneet innostusta niin metsänomistajissa kuin asiaa markkinoivissa toimihenkilöissä.” Maakunnallisia keräyksiä on ollut kymmenkunta eri puolilla Suomea. Hankkeissa eri toimijat tekevät töitä paitsi toimialan hyväksi niin myös tukeakseen paikallista elinkei- noelämää ja työllisyyttä. Parhaillaan Etelä- ja KeskiPohjanmaalla on käynnissä vuoden kestävä keräys, josta saatavat varat käytetään puurakentamisen liiketoimintaprofessuurin perustamiseen Vaasan yliopistoon. Hankkeen tavoite on lisätä puun käyttöä kerrostalo- ja julkisessa rakentamisessa. ”Vaikka hanke voi kuulostaa abstraktilta, niin tosiasiassa metsänomistajalla on harvoin näin selvä mahdollisuus vaikuttaa puun käytön lisäämiseen valtakunnallisesti”, Parviainen muistuttaa. Lapsille ja nuorille innostavaa metsäkasvatusta ”Pitkäaikainen ja systemaattinen koululais- ja nuorisotyö on ollut Metsäsäätiön loistavimpia rahoituskohteita. On tärkeää, jos olemme saaneet annettua pienenkin ruiskeen metsäalasta tulevaisuuden osaajille, Länsitalo iloitsee. Metsäsäätiö rahoittaa muun muassa yläkoululaisten valtakunnallista Metsävisaa ja 5-6-luokkalaisten tutustumista metsäalan töihin Yrityskyläoppimisympäristössä. Tärkeä ja kouluissa hyvin vastaanotet- tu on säätiön kuljetusavustus, joka mahdollistaa noin 8000 koululaisen osallistumisen metsäammattilaisten järjestämille metsäpäiville joka vuosi. Kaikkiaan Metsäsäätiön koululaisyhteistyö kohdistuu noin 50 000 koululaiseen vuosittain. ”Lasten metsäkasvatus on hyvin tunnettu Metsäsäätiön toimintamuoto ja metsänomistajat kokevat sen tärkeäksi”, Parviainen kertoo kokemuksistaan kentällä. Lupa kukoistaa Viime aikoina on kuulunut useita positiivisia uutisia, kuinka metsäteollisuus taas investoi kotimaahan. Metsäelinkeinon kannalta tilanne on lupaava ja innostava. Toimialalla riittää mahdollisuuksia. ”Metsäsäätiön toiminnan mahdollistavat valtava määrä metsänomistajia, jotka vapaaehtoisesti antavat osansa yhteiseen pottiin sekä kaikki keräämistyöhön sitoutuneet toimihenkilöt. Metsäalalla on hyvä draivi päällä ja tulevaisuus näyttää hyvältä”, kiittelee Länsitalo. teksti: Päivi Mäki Metsänomistajat Kaakko 9 Puumarkkinakatsaus 16.9.2015 Puuta on kysyntään verrattuna runsaasti tarjolla Sirkka Savukari Tällaisia vanhuudesta ja kirjanpainajistakin kärsiviä vanhoja kuusikoita on toimialueellamme aivan liikaa. Näitä pitäisi uudistaa aina silloin, kun kuusitukkia ja -kuitupuita puumarkkinoille mahtuu. Talouden perusvire on puupohjaisten tuotteiden käytön näkökulmasta jatkunut mollivoittoisena. Rakentamisen vauhti niin kotimaassa kuin keskeisillä vientimarkkinoilla ei ota kasvaakseen. Lisäksi ruotsalaisille ja venäläisille on valuuttojensa heikentymisen myötä tullut vientimarkkinoilla ja erityisesti sahatavarakaupassa lisää hintakilpailukykyä. Painopaperien kysyntä ja hinnat jatkavat tasaista lasku- aan. Havusellun ja lehtisellun hintaero on viime kuukausien aikana kaventunut ennätyspieneksi. Havusellun markkinahinta on tasaisesti laskenut ja lehtisellun vastaavasti noussut. Pakkauskartonkien osalta tilanne on suotuisin: sekä kysyntä että hinnat ovat säilyneet hyvinä. Työmarkkinoille kaavaillut työnseisaukset tulevat kohdistumaan puuta käyttävään teollisuuteen ja vaikuttavat sitä kautta myös kotimaiseen puukauppaan. Sahatavaran ja sitä myöten myös havutukin markkinakehitys näyttää muutaman seu- raavan kuukauden osalta edelleen erityisen ongelmalliselta. Tuotantoa on ollut kysyntään nähden runsaasti ja sahatavaran varastot ovat säilyneet isoina. Edellä mainitut tekijät ovat painaneet ja tulevina kuukausina yhä painavat sahatavaran hintoja. Sahatavaramarkkinoiden heikkouden myötä sahat ovat osaltaan odotetustikin ilmoittaneet tuotannon rajoituksista, jotka kohdistuvat sekä mänty- että kuusisahoille. Tilanne vaihtelee kuitenkin sahoittain runsaasti, toisilla markkinatilanne ja siten myös puuntarve on säilynyt hyvänä. Antti lähti – Lauri tuli! Lauri Koskinen tuli kesätöihin MHY Kaakon Miehikkälän toimistolle heinäkuun alussa. Lauri työskentelee Miehikkälän toimistossa ainakin tämän vuoden loppuun saakka. Lauri joutuikin käärimään heti hihat, sillä työt alkoivat ryminällä kesälomakauden alkaessa vain kaksi viikkoa työsuhteen alkamisen jälkeen. - Alun hässäkän jälkeen asiat alkoivat rullata ja selvisin lomien tuuraamisesta ihan hyvin, sanoo Lauri. Olihan siinä toki haastetta hoitaa niin Miehikkälän kuin Virolahden asioita, hän jatkaa. Lauri on kotoisin Espoosta ja asuu tällä hetkellä Kotkassa. Hän on valmistunut metsätalousinsinööriksi Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta Kotkasta vuonna 2010. Ennen Miehikkälään tuloa Lauri on toiminut Stora Enso Oyj:n, Tornator Oy:n ja Metsän- hoitoyhdistys Kymenlaakson palveluksessa. Hänen työtehtäviinsä on kuulunut mm leimikoiden suunnittelua ja metsävaratiedon päivitystä. Miehikkälässä Lauri on viihtynyt hyvin. - Maanomistajien kanssa olen tullut hyvin toimeen. Muutaman kuukauden jälkeen osaan jo liikkua pitäjässä ilman navigaattoriakin, Lauri toteaa. Lauri on alkusyksyn avustanut Miehikkälän metsäneuvojia Antti Alhon palattua kotikonnuilleen Metsänhoitoyhdistys Uusimaan palvelukseen. Antin lähdön jälkeen Miehikkälän toimiston metsäneuvojien vastuualueita on järjestelty uudelleen. Lauri on keskittynyt erilaisiin puukauppaan liittyviin tehtäviin. - Olen saanut tehdä erilaisia töitä, kuten laatinut puunmyyntisuunnitelmia, tehnyt puukauppaa ja vastannut metsureiden työmaista, kertoo Lauri. Maastotyöt eli leimikoiden suunnittelu on vienyt suurimman osan työajasta, hän jatkaa. Myös vapaa-ajallaan Lauri viihtyy luonnossa. Mieluisimmat harrastukset ovat veneily ja metsästys. Syksyisin ja talvisin vapaaaika kuluu erityisesti kanalintumetsällä seisovan lintukoiran kanssa. - Minulla oli oma lintukoira, karkeakarvainen saksanseisoja, mutta se menehtyi alkuvuodesta. Suunnitelmissa on hankkia uusi koira, mutta ei ihan vielä, Lauri sanoo. Marjaana Hellä Syyskuun puoliväliin mennessä yksityismetsistä on ostettu puuta yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014 vastaavana aikana. Puukauppa on kesälomien jälkeen kehittynyt ennakoidusti ja määräero viime vuoteen verrattuna on jatkuvasti kaventunut. PTT:n keväällä laatiman ennusteen toteutuminen, että yksityismetsien puukauppamäärä tulee olemaan vuoden 2014 suuruista, näyttää todennäköiseltä. Markkinahakkuissa ollaan kokonaisuudessaan pari prosenttia viime vuotta perässä. Puuvarastot ovat teollisuuden käyttönäkymiin nähden riittävät. Tukin kysyntä osalta alueelliset ja yrityskohtaiset erot ovat isot. Osalla sahoista markkinat vetävät hyvin ja puun tarve on jatkuvaa. Nykyisessä puumarkkinatilanteessa korostuu tukin tarkka talteenotto, jossa on erittäin isoja eroja yritysten välillä. Puuta on metsänhoitoyhdistysten arvion mukaan ollut kysyntään nähden runsaasti tarjolla. Kysynnän painopiste on edelleen kesäkorjuukohteilla. Talvikorjuukohteiden kysyntä on erittäin olematonta. Kysynnän ja tarjonnan epäsuhta on erityisen suuri kuitupuun osalta, eikä tilanteeseen ole odotettavissa merkittävää helpotusta ennen puunkäyttöä lisäävien investointien valmistumista. Suomen lisäksi kuitupuun kysyntä on hintakehityksen perusteella heikkoa koko Itämeren altaan alueella. Onneksi kuitupuun käyttö tulee uusien investointien myötä myös Ruotsissa lähivuosina lisääntymään. Kotimaisen energiapuumarkkinan pelastaisi ainoastaan erittäin kylmä ja pitkä talvi. Erno Järvinen, tutkimuspäällikkö Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Anne Marttila-Inkilä Metsänomistajat Kaakko 10 Uusi Kemera-laki astui voimaan 1.6.2015 Nyt tukea saa jo yli 0,7 metrin pituiseen (pituus työn jälkeen) taimikkoon. Taimikon varhaishoidon tuki on 160 €/ha. Kemera-tukea saa nyt yli 0,7 metrin pituiseen taimikkoon Taimikonhoidoistakin tehtävä jatkossa ilmoitus ennen töiden aloittamista Tuen kohdentaminen uudessa laissa taimikoiden varhaishoitoon on odotettu parannus, joka tehostaa metsänkasvatusketjua. Uusi Kemera-laki vaatii ennakkoilmoituksen tekemisen Metsäkeskukselle ennen töiden aloittamista. Taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon voi aloittaa välittömästi hakemuksen jättämisen jälkeen, joten Metsäkeskuksen rahoituspäätöstä ei näiden työlajien osalta tarvitse odottaa. Rahoitusta kuitenkin myönnetään vain niille hakemuksille, jotka täyttävät rahoitusehdot. Uusi Kemera -järjestelmä on määräaikainen ja sen nojalla voidaan tehdä päätöksiä vuoden 2020 loppuun ja maksatuksia vuoden 2023 loppuun asti. Uusi tukijärjestelmä vastaa pääosin nykyistä. Tukea myönnetään jatkossakin nuoren metsän hoitoon ja sen yhteydessä syntyvän pienpuun keräämiseen, terveyslannoitukseen, juurikäävän torjuntaan, suometsän hoitoon, metsäteihin, metsäluonnon hoitoon ja ympäristötukisopimuksiin. Lisäksi uutena tukimuotona otetaan käyttöön taimikon varhaishoito. Tuettavista toimenpiteistä jäivät pois muun muassa metsänuudistaminen ja energiapuun korjuutuki. Uutta on se, että jatkossa kaikista rahoitettavista toimenpiteistä on tehtävä hakemus ennen työn aloittamista. Taimikon varhaishoito, nuoren metsän hoito ja juurikäävän torjunta voidaan aloittaa hakemuksen jättämisen jälkeen. Muissa toimenpiteissä metsäkeskus hyväksyy toteuttamissuunnitelman ennen kuin toimenpiteen toteutus voidaan aloittaa. Hankkeiden suunnittelun ja toteutusselvityksen kustannukset sisältyvät jatkossa hankkeen kokonaiskustannuksiin. Metsänhoitoyhdistys laatii rahoitushakemuksen ja toteutusselvityksen Metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijat laativat rahoitushakemuksen, joka täytyy tehdä ennen töiden aloittamista. Työn päätyttyä he laativat toteutusselvityksen Metsäkeskukselle, jonka perusteella tuki maksetaan. Metsänhoitoyhdistyksen toteuttamissa työmaissa rahoitushakemuksen ja toteutusselvityksen laatiminen sisältyvät taimikonhoitopalvelun hintaan. Metsänomistajan omatoimisissa hankkeissa näistä laskutetaan hehtaaripohjainen korvaus. Uuden Kemera-lain tuet Taimikon varhaishoidon tuki on 160 €/ha. Taimikonhoidossa pitää poistaa vähintään 3000 runkoa. Taimikon keskipituuden pitää olla taimikonhoidon jälkeen vähintään 0,7 metriä ja enintään 3 metriä. Nuoren metsän hoidon tuki on 230 €/ha. Nuoren metsän hoitokohteelta pitää poistaa vähintään 1000 runkoa. Kuten nykyisessäkin Kemerassa, jäävän puuston keskiläpimitan on oltava rinnankorkeudelta alle 16 cm hoitotyön jälkeen. Nuoren metsän hoitotuki voidaan maksaa korotettuna, jos hoitotyön yhteydessä poistettuja runkoja kerätään kohteelta vähintään vähimmäismäärä. Nuoren metsän hoitotuki on 450 €/ha, jos hoitotyön yhteydessä kerätään vähintään 35 kuutiometriä hehtaarilta. Juurikäävän torjunnan tuki on 70 €/ha. Kantojen nosto ei ole enää rahoitettava juurikäävän torjuntamenetelmä. Metsän terveyslannoitukseen voidaan myöntää tukea 40 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Lannoitevalmisteen tulee soveltua ravinne-epätasapainon korjaamiseen. Pelkästään kasvatuslannoitukseen ei myönnetä tukea. Metsätien perusparannukseen voidaan myöntää tukea 40 % ja uuden metsätien tekemiseen 30 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Tukea saa tilojen yhteisinä toteutettaviin tiehankkeisiin yhteismetsiä lukuun ottamatta. Tien tulee olla vähintään 500 metriä pitkä ja tien pitää liittyä saumattomasti tiestöön, jolla metsätalouden ympärivuotisen kuljetukset ovat mahdollisia kelirikkoaikoja lukuun ottamatta. Uuden metsätien kuljetuksista yli puolet ja perusparannettavan yksityistien kuljetuksista yli 30 % pitää olla metsätalouden edellyttämiä kuljetuksia. Tietiheys saa olla enintään 15 m vaikutusalueen hehtaaria kohden. Tien, siihen liittyvien kääntö- ja ohituspaikkojen sekä varastoalueiden mitoituksessa ja toimivuudessa noudatetaan metsätienormeja, joita julkaisee Metsäteho Oy. Suometsän hoitoon voidaan myöntää tukea 70 % hankkeen kokonaiskustannuksista, jos kohde on vähintään 5 hehtaaria. Muutoin tuen määrä on 40 % vähintään 2 hehtaarin kohteilla. Tuettavan kohteen ravinteisuudelle on asetettu alarajat. Kohteella pitää olla tehtynä välttämättömät taimikonhoitotyöt ja metsänhoidollisesti tarpeelliset hakkuut eikä kohteella saa olla hakkuu- tai hoitotarvetta kasvupaikasta riippuen 5-10 vuoden aikana. Hoitotyön jälkeen puuston tulee kasvaa keskimäärin vähintään 1,5 m³/ha vuodessa. Toteuttamissuunnitelmaan on liitettävä erillinen selvitys vesiensuojelun kannalta välttämättömistä toimenpiteistä. Ympäristötukisopimuksia tehdään ensisijaisesti metsälaissa säädettyjen erityisen tärkeiden elinympäristöjen omi- Ota yhteyttä metsänhoitoyh distykseen ja pyydä metsäasiantun tijaasi kartoittamaan ajankohtaiset taimikonhoitoko hteet maksutta (jäsenetu). naispiiteiden säilyttämiseksi. Sopimuksella maanomistaja sitoutuu säilyttämään tietyllä alueella metsien biologista monimuotoisuutta ja olemaan tekemättä alueella metsätalouden toimenpiteitä ilman metsäkeskuksen suostumusta. Ympäristötuki koostuu peruskorvauksesta ja hakkuuarvokorvauksesta. Maanomistajan omavastuu on neljä prosenttia sen kiinteistön puuston arvosta, jolla kohde sijaitsee tai 3 000 euroa. Ympäristötukisopimukset tehdään kymmeneksi vuodeksi. Metsäluonnon hoitohankkeina voidaan rahoittaa esimerkiksi usean tilan alueelle ulottuvia monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöitä sekä metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistamista, vesistöhaittojen estämistä, monimuotoisuutta edistävää kulotusta ja vieraskasvilajien hävittämistä. Tuella voidaan kattaa kaikki hankkeesta aiheutuvat kustannukset. Metsänomistajat Kaakko 11 Parasta uudessa KEMERAssa taimikkoa ei tarvitse pilata tuen saamiseksi! Uusi määräaikainen Kemera-järjestelmä tuli voimaan kesäkuun alussa ja muutama päivä aikaisemmin saatiin osa uudistukseen liittyvistä lomakkeista, osaa odotellaan kesäkuun ja loppukesän mittaan. Uusi järjestelmä on otettu varovaisen myönteisesti vastaan. Uutta on se, että jatkossa kaikista rahoitettavista toimenpiteistä on tehtävä hakemus ennen työn aloittamista. Byrokratia on lisääntynyt, mutta siihen syypäätä saa etsiä yhteisen Euroopan suunnalta. Hakemus vaaditaan siksi, että rahoitusta ei voida myöntää jälkikäteen. Käytäntö siinä, kuinka hakemuksen jälkeen menetellään, vaihtelee; taimikon varhaishoito, nuoren metsän hoito ja juurikäävän torjunnan voi aloittaa hakemuksen jättämisen jälkeen. Muissa toimenpiteissä metsäkeskus hyväksyy toteuttamissuunnitelman ennen kuin työ voidaan aloittaa. Muistettava kuitenkin on, että rahoitus ei ilmoituksesta huolimatta ole automaattista, vaan sitä myönnetään vain niille hakemuksille, jotka täyttävät rahoitusehdot. Tuettavien työmuotojen lista kapeni Uusi tukijärjestelmä vastaa pääosin nykyistä. Tuen ulkopuolelle päätyivät pystykarsinta, pellon metsitys, energiapuun korjuu, kantojen nosto, kokeilu- ja selvitystoiminta sekä vahinkojen korvaus ja korjaaminen. Kulotukseen olisi mahdollista saada tukea jatkossa vain metsätalouden ympäristötuen kautta. Metsänuudistaminen luonnontuhojen jälkeen jää jatkossa vakuutusvetoiseksi, korvausta ei tukirahoista enää saa. Energiapuun korjuu säilyi mutkan kautta tuen piirissä, sillä tukea myönnetään jatkossakin nuoren metsän hoitoon ja sen yhteydessä syntyvän pienpuun keräämiseen. Listan tärkein uutuus on tuki taimikon varhaishoitoon ja juuri se on otettu tyytyväisenä vastaan. Oikealla ajoituksella samalla kuviolla voidaan saada tuki kahteen käsittelyyn. Metsänomistajan kannalta tukijärjestelmän uudistus on kannusta, sillä enää ei tuen määrään vaikuta toteutetaanko se omana työnä vai vieraalla työvoimalla. Parhaimmillaan metsänomistajan korvaus nousee yli kaksin- kertaiseksi entisen tukeen verrattuna. Yhdistyksen metsäasiantuntijat perehtyvät uuteen käytäntöön ja parhaan tiedon oman kohteen tuesta saa heiltä. Ammattimiehen arvio uudistuksesta -Mielestäni uusi kemera-laki on ennakkoilmoitusvelvollisuudesta huolimatta parempi verrattuna vanhaan lakiin. Rehevillä mailla varhaishoidon merkistys on erittäin suuri. Oikein ajoitettuna lehtipuuvesakko poistetaan n. 3-6 vuoden kuluttua istutuksesta. Näin taataan istutetulle taimikolle häiriötön kasvu ja taimikonhoitokustannukset pysyvät kohtuullisella tasolla. Metsäneuvoja Hannu Lavonen uskoo, että varhaishoidon tukikelpoisuus lisää metsänomistajien innostusta teettää hoitotöitä juuri ajallaan. Varhaishoidon tuki 160 €/ha kannustaa myös metsänomistajia omatoimiseen varhaishoitoon. Hannu toteaa lisäksi, hyvää tässä uudessa laissa on se, että tuki on saman suuruinen riippumatta kuka tekee. Se selkeyttää myös omalta osaltaan pykäläviidakkoa. Hannu muistuttaa vielä, että omatoimisten metsänomistajien on suunniteltava hoitotöitä vähän ennakkoon. Rahoitushakemus on toimitettava metsäkeskukseen ennen työn aloittamista. Hankkeen hyväksymistä ei tarvitse jäädä odottamaan. Työn voi aloittaa heti ilmoituksen jättämisen jälkeen. Rahoitushakemuksen laadinta onnistuu parhaimmillaan jopa puhelimella, kunhan metsäsuunnitel- man tiedot ovat ajan tasalla. Yli kolme metrisissä taimikoissa aina läpimitaltaan alle 16 cm:iin nuoriin kasvatusmetsiin asti kemeratuki on 230 € / ha. Tuen saa korotettuna, jos harventamalla hakkuukertymä on vähintään 35 m³ hehtaarilta. Korotettu tuki on 450 € ha. Nuoren metsän hoitoon tukea haettaessa on hyvä tarkistaa, että edellisen lain alaisesta kemeratuella tehdystä taimikonhoidosta on kulunut vähintään 10 vuotta- muistuttaa Lavonen. Taimikkoa ei tarvitse pilata tuen saamiseksi. UUDEN KEMERA-LAIN KESKEISET TUET TAULUKKONA Työlaji Taimikon varhaishoito Nuoren metsänhoito Nuoren metsänhoito + pienpuun korjuu Tuki €/ha 160 230 450 Pinta-ala Kuviokoko Poistuma Jäävä runkoluku Pienpuun kertymä Taimikon pituus Puuston läpimitta, cm ha minimi ha minimi min. kpl/ha max. työn jälkeen kpl/ha m³/ha min. min. metriä, työn jälkeen max. työn jälkeen 1,0 0,5 3000 5000 - 0,7 2,0 0,5 1000 3000 - 3,0 16 2,0 0,5 1000 3000 35 Minimi pinta-ala, ha 2,0 3,0 16 Työlaji Metsän terveyslannoitus Tuki % kokonaiskustannuksista 40 Työlaji Suometsän hoito (kunnostusojitus) Tuki Minimi % kokonaiskustannuksista pinta-ala, ha yli 5 ha hankkeet 70 % 2,0 alle 5 ha hankkeet 40 % Minimi kuviokoko, ha 0,5 Työlaji Metsätien perusparannus Uuden metsätien tekeminen Tuki % kokonaiskustannuksista 40 30 Metsätalouden kuljetusten osuus % min 30 50 Metsätien pituus min metriä 500 500 Minimi kuviokoko, ha 0,5 Kysy tarkemmat tukiehdot omalta metsäasiantuntijaltasi! TAIMIKONHOITOLASKUN NETTOKUSTANNUS ON PIENI KEMERA-TUEN JA VEROVÄHENNYSTEN JÄLKEEN SOVI TAIMIKONHOIDOISTA NYT OMAN METSÄASIANTUNTIJASI KANSSA! ESIMERKKILASKELMA TAIMIKON VARHAISHOITO Netto Arvonlisävero 24 % Taimikon varhaishoito laskutushinta, €/ha 350,00 84,00 Arvonlisäveron saa takaisin 100 % kausiveroilmoituksella -84,00 Kemera-tuki, €/ha -160,00 Verovähennys metsäverotuksessa, € -57,00 Yhteensä 434,00 Maksettavaa jää, € 133,00 (38 % laskun nettosummasta) ESIMERKKILASKELMA TAIMIKONHOITO Netto Arvonlisävero 24 % Taimikonhoito laskutushinta, €/ha 500,00 120,00 Arvonlisäveron saa takaisin 100 % kausiveroilmoituksella -120,00 Kemera-tuki, €/ha -230,00 Verovähennys metsäverotuksessa, € -81,00 Maksettavaa jää, € 189,00 Yhteensä 620,00 (38 % laskun nettosummasta) Metsänomistajat Kaakko 12 Kaakon metsäasiantu Taavetin toimisto Riihitie 1, 54500 Taavetti Sähköposti: [email protected], [email protected] www.mhy.fi/kaakko 1 Jarmo Haimila toiminnanjohtaja kiinteistövälittäjä julkinen kaupanvahvistaja 0500 556 913 [email protected] Anne Marttila-Inkilä palveluneuvoja 010 321 4350 [email protected] 9 8 7 7 6 1 Antti Laari 3 Ossi Alatalo metsäneuvoja 0500 556 914 [email protected] metsäneuvoja 0500 556 911 [email protected] Tarja Mäkelä-Hietala Pekka Simola metsävaravastaava metsäneuvoja, Luumäki 0500 556 912 [email protected] ”vapaaherra” 1.11.2015 alkaen 4 Metsänomistajat KAAKKO METSÄ-SAVO Metsänomistajat Kaakko 13 untijat palveluksessasi 4 Haminan toimisto Sibeliuskatu 34 B, 49400 Hamina 3 Heikki Marjomaa Heli Tulla Virpi Salovaara kenttäpäällikkö julkinen kaupanvahvistaja 0400 882 010 [email protected] toimistonhoitaja 040 589 0700 [email protected] metsävaravastaava metsäneuvoja, Hamina, Miehikkälä, Virolahti 0400 882 055 [email protected] 7 8 10 Miehikkälä 6 Markus Anttila Pekka Fincke metsäneuvoja, LKV 0400 925 348 [email protected] Auvo Heimola metsäneuvoja 0400 925 249 [email protected] metsäneuvoja 0400 419 500 [email protected] Miehikkälän toimisto Keskustie 15 C, 49700 Miehikkälä 4 Marjaana Hellä metsäneuvoja 040 833 9463 [email protected] 9 Reino Pietikäinen metsäneuvoja, LKV julkinen kaupanvahvistaja 0400 505 984 [email protected] 10 Hannu Lavonen metsäneuvoja 0400 955 835 [email protected] Lauri Koskinen määräaikainen metsäneuvoja vuoden 2015 loppuun asti Miehikkälä ja Virolahti 040 865 6798 [email protected] Metsänomistajat Kaakko 14 Mitä jokamiehenoikeus on ja ei ole Maanomistaja voi ottaa maitaan ja vesialueitaan erityiseen käyttöön monin eri tavoin. Tyypillisempiä erityiseen käyttöön otettuja alueita ovat pihat, puutarhat (kotorauha ja suoja) ja tuotantorakennusten rakennuspaikat (julkirauhan suoja). Maanomistaja voi ottaa rantaalueita, laituri - , rakennustai muuhun käyttöön alueita, jolloin niille syntyy pihapiirin suoja. Jokamiehenoikeudella ei voi liikkua myöskään pelloilla silloin, kun siellä on kasvusto kasvamassa laitumilla silloin, kun karja on laiduntamassa taimikoissa silloin, kun taimet ovat niin pieniä, että niitä on vaikea havaita erikseen perustetun lintujen tai karhujen katselupaikan lähistöllä vesialueella kesämökin tai laiturin lähistöllä (kotirauhan piirin suoja) alueella, jossa ulkoilija voi häiritä metsänhakkuuta (metsäL. 18.3 §) alueella, jossa ulkoilija voi häiritä kalastusta (kalastusL 108 §) tai metsästystä (metsästysL 75.2 §) • jalan, hiihtäen ja pyöräillen luonnossa ja yksityistiellä liikkuminen • satunnainen ratsastaminen • luonnonmarjojen ja – sienten poimiminen • luonnonvaraisten, rauhoittamattomien kukkien pienimuotoinen kerääminen • maahan pudonneiden kuivien risujen, oksien, lehtien, neulasten, käpyjen kerääminen • tilapäinen oleskelu tai yöpyminen toisen maalla • onkiminen ja pilkkiminen • onkimatojen kaivaminen niin, ettei siitä jää pysyviä jälkiä • veneily, uiminen ja peseytyminen vesistössä • suunnistaminen Suomessa riittää kaikille marjastus- ja sienestysmaita Kaupunkien, taajamien ja kyläkeskusten läheisyydessä ei ole rajattomasti metsiä marjastaa ja sienestää. Muualla olevissa metsissä riittää marjastettavaa ja sienestettävää likimain rajattomasti. Siksi kaikenlainen kaupallinen ja ohjattu ryhmämuotoinen marjojen ja sienten poimiminen tulee olla ohjattu näille alueille, vastuu asian järjestämisestä on alan yrityksillä. Jokamiehenoikeuksien aatteellinen ja historiallinen tausta on siinä, että vaikka maanomistajalla on omaisuuteensa (myös marjoihin, sieniin ja muihin maan antimiin) yksiselitteinen oikeus, on kohtuullista, että maata omistamattomatkin ihmiset saavat virkistyksekseen liikkua luonnossa ja poimia luonnontuotteita haittaa tai häiriötä aiheuttamatta. Suomessa metsiä ja tilaa riittää. Jokamiehenoikeudella ei saa: •k aataa tai vahingoittaa kasvavia puita • ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta • ottaa sammalta tai jäkälää Minna Kauppi • tehdä nuotiota toisen maalle • roskata luontoa • ajaa moottorikäyttöisellä ajoneuvolla maastossa • asentaa kiinteitä suunnistusrasteja • kalastaa tai metsästää ilman asianomaisia lupia Ota suunnaksi Metsänomistajat! KUVA: MArKUs lAUKKAnen Minna Kauppi Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Sed vitae condimentum est. Maecenas at purus mi. Proin augue tortor, malesuada nec dictum a, ultrices sed dui. Suspendisse posuere mattis nunc ultrices ornare. In laoreet bibendum pharetra. Suspendisse posuere mattis nunc ultrices ornare. In laoreet bibendum pharetra. Metsänhoitoyhdistyksistä saat parhaat Ota suunnaksiLähimmän Metsänomistajat! metsänhoitopalvelut. yhdistyksen yhteystiedot löydät osoitteesta www.metsänomistajat.fi. Teetä toiveidesi mukaan räätälöity metsäsuunnitelma. Tilakohtainen metsäsuunnitelma antaa perustan metsiesi hoidolle ja ohjaa metsän kehitystä haluttuun suuntaan. Ota suunnaksi Metsänomistajat! Metsänomistajat Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Sed vitae condimentum est. Maecenas at purus mi. Proin KAAKKO KAINUU augue tortor, malesuada nec dictum a, ultrices sed dui. Suspendisse posuere mattis nunc ultrices ornare. In laoreet bibendum pharetra. Metsänhoitoyhdistys Kaakko • p.Suspendisse 010 321 4350 posuere mattis nunc • www.mhy.fi/kaakko • [email protected] ultrices ornare. In laoreet bibendum pharetra. Metsänhoitoyhdistys Kainuu Ry LKV Kauppakatu 25 A • 87100 Kajaani Metsänhoitoyhdistyksistä saat parhaat www.mhy.fi/kainuu • www.metsänomistajat.fi metsänhoitopalvelut. Lähimmän yhdistyksen yhteystiedot Sirkka Savukari • pitää haaskaa • tehdä luontoinventointeja, jos tiedoista muodostetaan henkilötietolain tarkoittama rekisteri Jokamiehenoikeutta on: Tiivistelmä MTK:n johtaja Markku Tornbergin julkaisemasta kirjoituksesta. Heikki Marjomaa KUVA: MArKUs lAUKKAnen Niillä alueilla, jotka maanomistaja on ottanut erityiseen käyttöön, jokamiehenoikeutta ei ole. Muualla kuin erityiseen käyttöön otetulla alueella jokamiehenoikeudet ovat voimassa. Kuin ihmiselo Metsän kiertokulku on verrattavissa ihmisen elämään. Ensin ollaan pari kolme vuosikymmentä pelkästään kuluja aiheuttavan huolenpidon varassa. Jos laiminlyö oikea-aikaiset hoidot, jäävät tulevaisuuden tuotot heikoksi. Jos tekee ne ajallaan, säästää kustannuksista ja varmistaa hyvän tuoton. Yhteiskunta panostaa vahvasti lapsiin ja nuoriin terveydenhuollon ja koulutuksen avulla. Metsänomistajaa kannustetaan vastaavasti investoimaan kärsivällisesti kaukana tulevaisuudessa odottaviin tuottoihin kemera -investointituen avulla. Siinä valtio sijoittaa yhden euron ja metsänomistaja kaksi tai kolme euroa kymmenien vuosien päästä odottaviin tuloihin. Investointi tulevaan hyödyttää sekä yksilöä että yhteiskuntaa. Aivan kuten lasten kasvatuksessa on myös metsänhoidossa nyrkkisääntöjä. Taimikon perustaminen muokattuun maahan on kuin hyvin valmennettu synnytys. Syntymän jälkeiset neuvolakäynnit on verrattavissa taimikon tarkastuksiin. Varhaishoito tapahtuu eskari-iässä ja taimikonhoito rippikouluiässä. Metsällä on aivan kuten ihmiselämässä riski sairastua ja jopa kuolla ennenaikaisesti. Terveydentilasta huolehtiminen ja vakuutusturva ovat perustarpeita – niistä ei pidä tinkiä. Ensiharvennus on kuin ammattitutkinto, jossa pitkäjänteisyys palkitaan ensimmäisten hakkuu- tulojen muodossa. Merkittäviä tilipäiviä metsästä saa vain kolmesti kiertoajassa - ensiharvennustulojen jälkeen vielä toisesta harvennuksesta ja päätehakkuusta. Kannattavuuden kannalta hakkuiden oikea-aikaisuus ja korjuutyön laatu ovat tärkeitä. Koska tilipäiviä on harvassa, myös yksikköhintoja kannattaa seurata muutaman vuoden tähtäimellä ja päättää myyntiajankohdasta kulloisenkin markkinatilanteen pohjalta. Vuodet eivät ole veljeksiä – toisinaan kysellään vahvemmin kuusi- ja toisinaan mäntyvaltaisia leimikoita. Puukaupan kilpailutus on viisasta, sillä harva ostaja pystyy maksamaan parasta hintaa kaikenlaisista leimikoista. Yksikköhinta ei kuitenkaan ratkaise kaikkea. Hakkuussa käytettävät tukkipituudet ja muut kauppakirjan ehdot vaikuttavat lopputulokseen. Monesti aliarvioidaan katkonnan vaikutus. Tukkipuun ja kuitupuun hintaero on päätehakkuulla 1:3 ja harvennuksillakin 1:2,5. Siksi korjuuta pitää aina valvoa, että se toteutuu kauppakirjan ehtojen mukaisesti. Korjuun valvonta vaatii osaamista ja mittaustietoja. Metsänomistajalla on oikeus vaatia tiedot katkotuista pölkyistä ja niiden pituus- ja läpimittajakaumasta eikä se saa riippua siitä onko metsänomistaja antanut valtakirjan asioidensa hoitamiseen vai ei. Jo pelkkä tietoisuus siitä, että joku valvoo korjuuta ja katkontaa on vahinkoja ennalta ehkäisevää. Vastaavasti epäilys siitä, että mittaustietoja pantataan, on omiaan viemään puukaupan luottamusta. Jos oma osaaminen tai aika ei riitä korjuun valvontaan kannattaa se palvelu ehdottomasti ostaa omalta metsänhoitoyhdistykseltä. Jatkossa kuitupuun jalostuskapasiteetti on lisääntymässä merkittävästi. Se tarkoittaa, että katkonnan kanssa on oltava vielä nykyistäkin valppaampana. Vaikka metsän kiertoaika on ihmiselon mittainen, ei metsän kestä olla passiivisen omistuksen vaiheessa ilman, että tuotot pienenevät. Vanhuuteen kuuluu voimien heikkeneminen eikä ennen täysi-ikäisyyttä ole oikeuksia eikä kykyjäkään huolehtia viisaasta päätöksen teosta. Tämän vuoksi metsän tulisi vaihtaa omistajaa kahdesti tai kolmesti ihmisen elinkaaren aikana. Aivan kuten sote-ratkaisujen tulee metsätilojen sukupolvenvaihdosten olla valtiovallan erityissuojelussa. Molemmista on kirjaukset Sipilän hallituksen ohjelmassa. Ne pitää myös toteuttaa. Mikko Tiirola Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK r.y. Metsänomistajat Kaakko 15 Pekka lähtee pian - Antti tuli jo! Metsänhoitoyhdistys Kaakon läntisen Luumäen aluevastuullinen metsäneuvoja Pekka Simola jättää leipätyön tänä syksynä ja haaveilee täyspäiväisen metsästäjän, kalastajan, sekä kunto- ja hyötyliikunnan harrastajan urasta. Pekka on palvellut metsänhoitoyhdistystä elokuusta 1980 lähtien, eli 36. vuosi on jo menossa! Näillä tiedoin Pekka on työpaikalla viimeistä kertaa juuri tämän lehden painopäivänä, mutta toki hän vielä siirtää hallussaan olevaa hiljaista tietoa seuraajalleen Antti Laarille. Pekan tuntevat Luumäellä kaikki, mutta monet myös jo ennestään Antinkin. Tiistaina 15.9. molemmat metsäherrat olivat metsänhoitoyhdistyksen järjestämässä, valtakunnalliseen metsänomistajaviikkoon liittyvässä metsätyönäytöksessä nuotiotulien äärellä keittelemässä pannukahvia. Antti Laari on kotoisin Kouvolasta ja ainakin aluksi hän käy Luumäellä töissä sieltä käsin. Antilla on kuitenkin juuret vahvasti Luumäen maaperässä, sillä hänen isänsä on syntyisin Munteelta ja hänen isovanhempansa viettävät vanhuudenpäiviään Taavetissa edelleen. Antti tuli tutuksi osalle metsänomistajia jo ollessaan oppisopimuskoulutuksessa metsäneuvojan työhön syksystä 2013 kevääseen 2014. Eli oppisopimuskoulutus lähti käyntiintuolloin vielä Luumäen metsänhoitoyhdistyksessä, mutta kouluttaja vaihtui vuodenvaihteessa 2013 -2014 Metsänhoitoyhdistys Kaakoksi. Antti on valmistunut Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta Kotkasta metsätalousinsinööriksi työskenteli koulutusjakson päätyttyä reilun vuoden tässä välillä Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson palveluksessa, koska heillä oli akuuttia sijaistustarvetta, eikä meillä vielä tuossa vaiheessa ollut akuuttia rekrytointitarvetta. – Ammattihaave syntyi lukion aikana, että voisin opiskella metsäalan ammattilaiseksi. Kiinnostusta on tavallaan ollut pienestä pitäen, sillä isä vei minua jo poikasena mukaan metsään hommiin, Antti Laari kertoo. – Viihdyn metsässä luonnon Jarmo Haimila Pekka siirtyy ”reserviin” ja Antti ”astui palvelukseen”. keskellä oikeastaan monestakin syystä. Yksi tärkeä tekijä on metsästys, jota olen harrastanut nuoresta pitäen. Munteen metsästysseurassa olemme Pekan kanssa molemmat mukana. Metsänhoidonneuvojana Antti Laari kertoo työhönsä kuuluvan ennen kaikkea puunmyyntisuunnitelmien laatimista ja metsänomistajien puukauppavaltakirjoilla hoidettavaa puukauppaa ja tietenkin myös metsänhoitotöiden kartoitusta ja yhdistyksen kaikkien palveluiden myyntityötä. Ja metsänhoitoyhdistyshän auttaa, neuvoo ja palvelee metsänomistajia kaikissa asioissa, mitkä vähänkään metsään liittyvät ja aina silloin tällöin vähän muussakin. Työhön ja työpaikkaansa Antti kertoo mieltyneensä monestakin eri syystä. – Työpäivien suunnittelu on melko itsenäistä. Lisäksi jokai- nen työpäivä on aina vähän omanlaisensa seikkailu. Homma ei käy yksitoikkoiseksi. - Ja metsänomistajiahan on omalla toimialueellani puolisen tuhatta, joten tässä työssä tapaa erilaisia ihmisiä, joilla on erilaisia toiveita metsiensä käsittelyn suhteen ja myös erilaisia tarpeita metsien hyödyntämisessä. - Työpaikan ilmapiiri on myös hemmetin hyvä. Tosin KooKoon nousu jääkiekkoliigaan tietty aiheuttaa juuri nyt oman jännitteensä aamukahvipöytään. Itse en tosin ole kovinkaan innostunut jääkiekosta, mutta kun täällä on noita keltamustia fanaatikkoja … kotipitäjässä ja aina vaan iän karttuessa täyttänyt kasvava osan elämässä. – Omalla tavallaan tätä kiirettä ja stressiäkin jää kuitenkin kaipaamaankin. Mutta nyt päälimmäisenä on kuitenkin ilo siitä, että pääsen terveenä vapaille ja sitten vuoden kuluttua jo ihan varsinaisten eläkepäivien viettoon . – Muutosta tasoittaa varmaankin eniten juuri nuo harrastukseni, eli metsästys- ja kalastusporukoissa on kuitenkin iso joukko näitä metsänomistaja-asiakkaiitani. - Voihan se oolla, että joku pyrkii vielä kyselemään näistä metsäasioistakin, mutta heidät ohjailen jatkossa vaan Antin pakeille. Jarmo Haimila Pekka kiittää Vaikka haave vapaaherran elämästä on kytenyt jo pitkään, jää Pekka myös kaipaamaan monisatapäistä asiakaskuntaansa. Työ on ollut mukavaa tässä Anne Marttila-Inkilä Vahdinvaihtotilaisuutta vietettiin mm. Luumäen metsätyönäytöksessä tiistaina 15.9. Pekka on kuulu nuotiopannukahvin keittotaidoistaan. Perjantaiaamuna 18.9. juotiin aamukahvit toimistolla hieman normaalia juhlavammin … Metsänomistajat Kaakko 16 Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV:n markkinakatsaus Jarmo Haimila Millaiset ovat metsätilakaupan näkymät loppu vuodelle? Vuonna 2015 kaupankäynti metsätilojen osalta on sujunut ihan entiseen malliin, mutta rantatonttien ja rakennettujen kohteiden kauppa on käynyt selkeästi aiempaa nihkeämmin. Epävarmat ajat vaikuttavat yleisestikin kaikiin vapaa-ajan viettoon liittyviin investointeihin, mutta tämän lisäksi rantapaikkojen kauppaan vaikuttaa enen muuta se, että ulkomaalaiset puuttuvat tätä nykyä markkinoilta tyystin ja toisaalta pienentyneiden perhekokojen myötä me suomalaiset myös perimme aika usein kesämökkejä ja varsinkin ns. kuivan maan mummonmökkejä. Mutta metsä sijoituskohteena on edelleen erinomaisen houkutteleva ja turvalliseksi koettu vaihtoehto. Kysytyimpiä ovat edelleen taajamien lähellä sijaitsevat puustoiset kohteet hyvien tie-yhteyksien varrella. Metsäkiinteistökaupassa lama ei vaikuta niin kuin asuntokaupassa. Minkälaisiin myyntiaikoihin tulisi varautua? Keskimääräinen myyntiaika on yli kuukauden. Tarjousten pyyntö pitkittää myyntiaikaa, mutta se on antanut yleensä hyvän lopputuloksen myyjälle. Oleellisinta olisikin asettaa lähtöhinta oikein, jolloin kauppa käy sujuvasti. Ostajat arvostavat oikein hinnoiteltuja kohteita ja tällöin niihin on saatu runsaammin tarjouksia. Mitä erityistä tulisi ottaa huomioon, kun myy tai ostaa metsätilaa? Myyjän kannattaa myydä tila puineen. Tällöin maksaa vähemmän veroja valtiolle. Lisäksi sellaiset kohteet ovat kysytympiä, joissa on hakattavaa. Vanhat rakennukset ovat yleensä rasite metsänostajalle. Metsäarvio kannattaa teettää aina metsänhoitoyhdistyksellä. Vain siten myyntihinta asettuu oikealle tasolle, kun arvio perustuu maastossa käyntiin. Myös ostajat arvostavat hyvin tehtyä tila-arviota. Ostettaessa kannattaa selvittä mm. kiinteistön sijainti, tiestö, tilan metsänhoidollinen tila ja hakkuumahdollisuudet. Joillekin osuudet yhteisiin vesialueisiin tai mahdollisuus liittyä metsästysseuraan ovat tärkeitä asioita. Kohteeseen kannattaa aina käydä tutustumassa paikan päällä. Jarmo Haimila, kiinteistönvälittäjä (LKV), julkinen kaupanvahvistaja p. 0500 556 913 Riihitie 1, 54500 Taavetti Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV johtava metsätilojen välittäjä Kaakkois-Suomessa Metsätiloja myynnissä: Imatra, Hallikkala ja Räikkölä, 12,2 ha, 4 tilaa, mitkä myydään yhdessä. Hp. 38.000 € / Kivistö Imatra, Immalanjärvi, n. 2,6 ha puustoinen määräala Laitilanlahdentien ja Jäppilänniementien risteyksessä. Hp. 22.000 € / tarjous 30.9. mennessä/ Kivistö Parikkala, Koitsanlahti, n. 9,6 ha taimikkovaltain määräala Simpeleentien varrella. Hp. 20 000 € / tarjous 30.9. mennessä/ Kivistö Pertunmaa, 9,8 ha:n metsätila Kuortin tuntumassa. H. 27.000 €. Tarj. 7.10.2015 klo 12:00 mennessä/ Kontinen Imatra, Siitola, n. 2 ha tontti/ metsätila tien varrella. Hp. 3.800 € / tarjous 30.9. mennessä/ Kivistö Ruokolahti, Kattelus, 14,2 ha. Puustoine (1 790 m³), hyvä sijoituskohde. Tila rajoittuu Ruusinmäentiehen ja Tarkkolantiehen. Hp. 68 000 € / Kivistö Kouvola, Kimola, 11,9 ha. Metsämaata n. 11,2 ha lisäksi vanha maatilan pihapiiri rakennuksineen. Lähtöhinta 63.300 €, tarjoukset viimeistään 30.9. /Viitarinne Rautjärvi, Lassila, 6,3 ha taimikkovaltainen tila Varpaanlahdentien ja Lassilantien risteyksessä. Hyvä puuhapalsta. Hp. 9 800 € / tarjous 30.9. mennessä / Kivistö Kouvola, Mämmälä, n. 38,6 ha:n määräala. Hp. 160.000 € /tarjous / Sipola Rautjärvi, Pirhola. n. 14 ha taimikkovaltainen määräala Nurmijärven Suurisaaressa. Hp. 22.000 € / tarjous 28.9. mennessä / Kivistö Kouvola, Ratula, 14,76 ha, puustoinen metsätila. Hp. 65.000 € / tarjous 30.9.2015 mennessä / Sipola Kouvola, Ratula, n. 13,2 ha:n runsaspuustoinen määräala. Hp. 115.000 € / tarjous 4.10.2015 mennessä/Sipola Kouvola, Värälä, n. 6,4 ha:n määräala Sikomäentien varrella. Hp. 14.000 € / tarjous 27.9.2015 mennessä/Sipola Lappeenranta, Sirkjärvi. 11,5 ha, Korkea-Ahontie kulkee tilan poikki. Hp. 35.000 € / tarjous 30.9. mennessä/ Kivistö Rautjärvi, Vähikkälä, 20 ha puustoinen (n. 2.920 m³) tila. Uudistuskypsää metsää n. 9 ha. Hp. 118.000 € / tarjous 30.9. mennessä/ Kivistö Taipalsaari, Sammaljärvi, 2 puustoista tilaa yht. 7 ha. Hp. 45 000 €/ tarjous 30.9. mennessä / Kivistö Muut kohteet: Lappeenranta, Joutsenon Tujula, n. 9,1 ha puustoinen 4 määräalan kohde Partalantien varrella. Hp. 45.000 €/ tarjous 30.9. mennessä/ Kivistö Imatra, Immalanjärvi, rantatontti (0,32 ha) ja vanha saunamökki Immalanjärven rannalla sekä n. 1,3 ha määräala tontin ja Laitilanlahdentien välissä. Tie perille ja sähköliittymä on. Hp. 27.000 € / tarjous 30.9. mennessä / Kivistö Luumäki, Luotonen kaksi metsätilaa (15,8 ha ja 12,4 ha); myydään yhdessä tai erikseen. Hp. yht. 72 000 € / Tarjoukset 28.9. mennessä / Haimila Lappeenranta, Säkkijärven Lavola (Ylämaa), n. 1,6 ha määräala. 1 rantarakennuspaikka Valkjärven rannalla. Ranta avautuu etelään. Hp. 64.500 €/ tarjous / Kivistö Mikkeli Suomenniemi, 65,2 ha:n runsaspuustoinen metsätila. H. 198.000 €. Tarj. 12.10.2015 klo 12:00 mennessä/Kontinen Loviisa, Kuninkaankylä, n. 2,5 ha:n määräala, jolla maatilan asuinrakennus, talousrakennukset sekä metsää n. 1,5 ha. Pihapiiri on n. hehtaarin, runsaasti istutuksia. Hp 335.000 € / tarjous. Mikkeli Ristiina, 4,1 ha:n tila. Tarj. 5.10.2015 klo mennessä/Kontinen H. 17.500€. Mikkeli Ristiina, kaksi tilaa, 8,8 ha. Tosi kova puusto. H. 69.000 €. Tarj.19.10.2015 klo 12:00 mennessä/Kontinen Luumäki, Salmi, vapaa-ajan asuintontti n. 5 000 m², jolla aurinkoisella rannalla rantaviivaa n. 160 m. Rakennettu hyvä tie perille asti! Nyt syystarjoushintaan 60 000 € / tarjous / Haimila Mäntyharju Partsimaa, 4,0 ha. Hyvää nuorta männikkökangasta. H. 11.600 €. Tarj. 02.10. klo 10:00 mennessä / Ratamaa Pyhtää, Siltakylä, kaksi asuintonttia, alueella yleiskaava. Tontit 4190 m² ja n. 3000 m². Hp. 22.000 € / tontti / Sipola. Rautjärvi, Korpjärvi. 3,1 ha tila Purnujärven rannalla. 1 rantarakennuspaikka. Ranta aukeaa etelään. Ranta on matala ja järvi rehevä kesäisin. Tilalla vanhoja peltopalstoja. Osittain taimettuneet. Hp. 12.000 € / Kivistö Tarkemmin ja lisää kohteita osoitteessa: www.metsatilat.fi Markus Anttila, LKV, puh. 0400 925 348 Sibeliuskatu 34 B, 49400 HAMINA Jarmo Haimila, LKV, puh. 0500 556 913 julkinen kaupanvahvistaja Riihitie 1, 54500 TAAVETTI Heikki Marjomaa, myynties. puh. 0400 882 010 julkinen kaupanvahvistaja Sibeliuskatu 34 B, 49400 HAMINA Reino Pietikäinen, LKV, puh. 0400 505 984 julkinen kaupanvahvistaja Keskustie 15 C 49700 Miehikkälä Erkki Kivistö, LKV, puh. 0400 158 082 julkinen kaupanvahvistaja Toritie 1, 56100 RUOKOLAHTI Lomalla 15.-28.9.2015 Jouni Tiainen, LKV, puh. 0400 158 369 julkinen kaupanvahvistaja Lavolankatu 10, 50600 Lappeenranta Marjo Sipola, LKV, puh. 040 571 7871 julkinen kaupanvahvistaja Vanhamaantie 22, 47200 ELIMÄKI Jari Ursin, LKV, puh. 0400-354989 julkinen kaupanvahvistaja Vanhamaantie 22, 47200 ELIMÄKI Timo Ratamaa, LKV, puh. 0400 358 860 Pentinpolku 1, 52700 Mäntyharju Tuomo Kontinen, LKV puh. 0400 240 479 Brahentie 16, 52300 RISTIINA Seppo Vesakoivu LKV PUH. 050-3240467 Kievarintie 7 54800 Savitaipale Esa Viitarinne, LKV, puh. 0400 570 278 Kustaa III-tie 9, 45370 Valkeala Turvallinen metsän ammattilainen välittää Metsänomistajat Kaakko 17 Harjoittelijana yhdistyksellä 2015 Olen Kouvolasta kotoisin oleva metsätalousinsinööriopiskelija (AMK). Jatkoin opiskelua nyt syksyllä toisen vuoden opinnoilla Mikkelissä. Aikaisemmalta koulutukseltani olen ylioppilas ja vuoden opiskelin Rovaniemellä avoimessa yliopistossa. Metsä on ollut aina osa elämääni, koska vanhemmillani on ollut metsää ja sitä kautta on päässyt tutustumaan alaan. Alanvalinnan pohjalla oli ajatus, että miksi Heikki Marjomaa ei tekisi jotain sellaista ka kulkea töihin. Kulkeminen työmailla, raivatessa lähes ko- työpäivän aikatauluun. Maasammatikseen joka kiin- töihin onnistui sujuvasti oman konaan itsenäisesti. Työyhteisö tossa liikkuminen ja vaihtuvat auton ansiosta. oli todella mukava ja koin että työmaat olivat myös suuria nostaa ja josta pitää. Metsätalousinsinööriopinnot sisältävät luentojen lisäksi reilusti maasto-opetusta ja harjoittelujaksoja. Olin kesällä 2015 toukokuusta elokuun puoliväliin suorittamassa ensimmäistä harjoittelujaksoa Metsänhoitoyhdistys Kaakolla Haminassa. Hain yhdistykselle, koska isäni metsätila sijaitsee sen alueella ja yhdistyksen kautta pääsisi näkemään monipuolisesti metsäalaa ja metsänkasvatuksen eri vaiheita. Asuin kesän mökillämme, josta oli helppo ja verrattain lyhyt mat- Aiempaa kokemusta metsätöistä oli istuttamisesta ja taimikon perkauksesta isäni metsäpalstalla. Pottiputken ja raivaussahan käyttö sujuivat siis ongelmitta. Työnkuvaani kuului alkukesästä istuttaminen ja heinäkuusta eteenpäin taimikoiden raivaus. Olin myös kolme viikkoa metsäneuvojan mukana toimihenkilön tehtävissä tekemässä leimikon suunnittelua ja nauhoitusta, tila-arviointia ja toimistotyötä. Istuttaessa työskentelin kokeneen metsurin kanssa samoilla minut otettiin hyvin vastaan. Työkavereilta sai tarvittaessa neuvoa ja opinkin heiltä paljon. työn plussapuolia. Hyvä suunnistustaito oli korvaamaton apu kesän aikana. Parasta harjoittelussa oli kun pääsi mukaan toimihenkilötehtäviin, jotka ovat tulevaa koulutustani vastaavia tehtäviä. Oli mukavaa tavata metsänomistajia ja päästä arvioimaan metsien hoito- ja hakkuutarvetta. Harjoittelussa koulusta saadulle teorialle sai käytännön näkökulman. Istutuksen ja raivauksen parhaita puolia olivat se, että sai työskennellä itsenäisesti ja vaikuttaa oman Harjoitteluajasta jäi positiivinen kuva metsänhoitoyhdistyksessä työskentelystä ja oma alanvalinta vain vahvistui. Metsuria minusta ei kuitenkaan koskaan taida tulla. Tulevaisuuden työpaikkana metsänhoitoyhdistys olisi mieluinen vaihtoehto. Harjoittelun jälkeen oli mukava palata takaisin kouluun aikaisempaa kokeneempana. Suvi Suurnäkki Palveluvalikoimamme vahvistui, kiinteistöjen luovutuskirjat omasta metsänhoitoyhdistyksestä Metsäneuvojamme Markus Anttila suoritti keväällä laillistetun kiinteistövälittäjän tutkinnon (LKV) ja metsäneuvojamme Reino Pietikäinen sai syksyllä Maanmittauslaitokselta kaupanvahvistajamääryksen julkiseksi kaupanvahvistajaksi. Onnea molemmille! kiinteistölle, liittyen tilojen sukupolvenvaihdoksiin, tilojen myyntiin jne. sekä laadimme noin sata kiinteistöjen / määräalojen kauppakirjaa, useita kymmeniä lahjakirjoja / jakosopimuksia, jotka julkiset kaupanvahvistajamme myös vahvistavat. Metsänhoitoyhdistys Kaakko palvelee omia asiakkaitaan ammattitaitoisesti kaikissa kiinteistöjen luovutuksiin liittyvissä asioissa. Tila – arviot, kauppakirjat, lahjakirjat, jakosopimukset ja kaupanvahvistukset voit teettää omassa metsänhoitoyhdistyksessäsi. Asiakkaastamme huolehtiminen ei pääty kauppakirjan allekirjoittamiseen ja kaupan-vahvistamiseen. Vanhalle omistajalle kerrotaan mahdollisesta luovutusvoittoverosta sekä tehdään uudelle omistajalle tarvittaessa paperit lainhuudon hakemista varten sekä neuvotaan mm. varainsiirtovero- ja luovutusvoittoveroasioista. Teemme vuosittain tila-arviota noin 3000 ha, 120 eri metsäpalstalle /metsä Heikki Marjomaa Markus Anttila Reino Pietikäinen Metsänomistajat Kaakko 18 Ministeri Tiilikaisen tavoitteena puurakentamisen ja puutuotteiden viennin lisääminen Asuntoasioista vastaava maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen tavoittelee tällä vaalikaudella puurakentamisen kasvua ja puutuoteteollisuuden tuotteiden pääsyä vientimarkkinoille. - Tärkeintä on että puurakentaminen etenee, sen osaaminen vahvistuu ja pääsemme uusilla puurakentamisen innovatiivisilla tuotteilla vientimarkkinoille. Myös ilmastomuutoksen torjunta on hyvä peruste edistää uusiutuvaan materiaaliin perustuvaa puurakentamista. Tiilikainen pitää välttämättömänä, että valtakunnallista puurakentamisen ohjelmaa pystyttäisiin jatkamaan. – Vaikka varsinaista päätöstä sen jatkamisesta ei vielä ole, ohjelman tarve on pikemminkin kasvanut hyvien tulosten ja myönteisten vaikutusten myötä. Olemme saavuttaneet puurakentamiselle asetettuja tavoitteita, mutta töitä on vielä varsinkin puutuotealan vientimarkkinoilla. Suomen ei pidä tyytyä kalikan viejän rooliin, vaan pyrkiä viemään mahdollisimman pitkälle jalostettuja puutuoteteollisuuden tuotteita. -Vientimarkkinoille pääsemisen kannalta on välttämätöntä, että me hankimme kokemusta ja osaamista teollisesta puu- rakentamisesta kotimaassa, jotta voimme mennä vahvoina ja kilpailukykyisinä vientimarkkinoille, huomauttaa Tiilikainen. Valtiovallalla perusteita edistää puurakentamista Puurakentamisen edistäminen ankku- METSASAATIO.FI roituu hallituksen biotalousstrategiaan, jonka tavoitteena on nostaa Suomi bioja kiertotalouden sekä puhtaiden ratkaisujen kärkimaaksi. Hallitus pyrkii lisäämään puun käyttöä 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa teollisessa käytössä ja energiatuotannossa. Tiilikaisen mukaan puutuoteteollisuudelle avautuu uusia mahdollisuuksia kasvavan sahapuutarjonnan myötä. Kun tulevien sellutehdasinvestointien raaka-aineen saatavuus on turvattava riittävällä kuitupuulla, markkinoille tulee samalla kasvava määrä sahateollisuudelle tukkipuuta jalostettavaksi. - Koska puutuoteteollisuuden tuotteilla ja rakentamisen komponenteilla on vientimarkkinoita, valtiovallan puolelta on perusteltua pökkiä puurakentamista ja puutuoteteollisuutta ohjelmatasolla eteenpäin, jotta se voisi kasvaa ja käyttää markkinoille tulevaa sahapuuta, muistuttaa Tiilikainen. Tiilikaisen mukaan nyt tarvitaan toimia myös puun liikkeelle saamiseksi, jotta saadaan tavoitteena oleva 15 miljoonaa kuutiota puuta jalostukseen. Puurakentaminen on osa puun monipuolista käyttöä.– On edistettävä puukauppaa, sukupolven vaihtoa ja tilakoon kasvattamista osana metsätalouden strategiaa. Veroratkaisuja merkittävämpää on digitaalisuuden parempi hyödyntäminen puukaupassa. Kun meillä on kattava ajantasainen tietokanta metsistä, voimme siirtyä sähköiseen puumarkkinaan ja sen myötä metsien täysimääräiseen hyödyntämiseen, kertoo Tiilikainen. Puu kaupunkirakentamiseen Kiitos sinulle lahjoittaja! 20 vuotta ja 30 miljoonaa euroa metsäelinkeinon hyväksi. METSÄELINKEINO – LUPA KUKOISTAA Puukerrostalorakentamista Tiilikainen pitää hyvänä esimerkkinä puurakentamisen valtavista mahdollisuuksista. - Nopeimmin puun käyttöä voidaan lisätä juuri kaupunkirakentamisessa, mistä Asuntomessujen puukerrostalo on hyvä esimerkki. Myös korjausikään tulevien lähiöiden korjaamiseen puuelementtirakenteet tarjoavat hyviä ja edullisia ratkaisuja. Nyt kun puun käyttö on uudisrakentamisen puolella saatu auki, on hyvä katsoa peruskorjaustarpeita ja täydennysrakentamista, mikä rooli puun käytöllä voisi niissä olla. Juhani Partanen Hallitusohjelman eräs kärkihanke on saada pääkaupunkiseudulle lisää asuntoja, mikä toteutuu osin uudisrakentamisena ja osin jo rakennettujen alueiden täydennysrakentamisena. - Peruskorjauksen yhteydessä voidaan lisätä vanhaan taloon kerroksia, saada taloyhtiölle neliöiden myynnistä tuloja ja samalla monipuolistaa vanhan rakennuksen ulkonäköä ja koko asumisen miljöötä. Korjaus- ja täydennysrakentamisessa voidaan hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria, kuvailee Tiilikainen. Tiilikaisen mielestä ilmastotavoitteiden kannalta puurakentamista tulisi edistää koko Euroopan laajuisesti, jolloin sen merkitys kasvaisi. Puu sitoo uusiutuvana materiaalina hiiltä ja tämä näkyy myönteisenä rakennuksen elinkaaren aikaisessa hiilijalanjälkivertailussa - Tämä on ekstra hyvää, joka kyllä tunnistetaan, mutta ei vielä noteerata siten, että rakentamisen materiaalit otettaisiin mukaan ilmastotavoitteiden sisään ja annettaisiin laajempaa merkitystä EU:n päätöksenteossa. Puu tasavertaiseksi muun rakentamisen rinnalle Tiilikainen korostaa sääntelyn purun välttämättömyyttä puurakentamisen vauhdittamisessa. -Edistämme puun käyttöä rakentamisessa muun muassa tarpeetonta sääntelyä purkamalla. Tämä valmistelutyö on parhaillaan meneillään. Tällä hetkellä rakentamismääräykset hidastavat puun käytön kasvua. Kohtuuhintainen asuntotuotanto on mahdollista myös nostamalla puurakentaminen tasavertaiseksi muun rakentamisen rinnalle. Tiilikainen tunnistaa muiden rakentamisen materiaalien esillä pitämän kritiikin puurakentamisen edistämistä kohtaan. - Tämä happamuus on turhaa, koska kaikessa rakentamisessa tarvitaan kaikkia materiaaleja ja puun käytön lisäämisellä rakentamisessa on myös muita laajempia yhteiskunnallisia tavoitteita kuten sahapuun käytön ja viennin lisääminen sekä vähähiilisyyden edistäminen. Artikkelipalvelu Markku Laukkanen Metsänomistajat Kaakko 19 Liito-oravan rajauspäätöksestä ollaan luopumassa. Mikä muuttuu käytännössä? Ympäristöministeriö suunnittelee liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan rajauksista (Lsl 72a §) luopumista resurssien vähyyden vuoksi. Lajin suojelu jää silti voimaan luonnonsuojelulain mukaisesti: lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittämiskielto on voimassa, vaikkei ELY olisi kohdetta rajannutkaan. Käytännön metsätalouteen rajauspäätöksellä ei siten ole juurikaan vaikutusta. Vastuu lajin säilymisestä ei kuitenkaan saa langeta maanomistajan syliin. Ministeriöiden ohje liitooravametsien käsittelyyn Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö julkaisivat 2004 yhteisen ohjeen liito-oravan huomioimisesta metsien käsittelyssä. Ohjeen runkona on lajisuojelua ohjaava luonnonsuojelulaki, joka kieltää lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittämisen. Ohjeen mukaisesti tämä tarkoittaa puuston säästämistä 10-15 metrin säteellä pesäpuusta. Lisäksi tulee huomioida kulkuyhteys ympäröivään metsään, eli minimissään hyppypuut parinkymmenen metrin välein. Säästettävien puiden myrskynkestävyys tulee myös huomioida leimikon suunnittelussa. SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo Ohjeen mukaisia rajauksia on kuitenkin kritisoitu, ja osa tutkijoista ja luontojärjestöistä kokee kannan koon laskevan. Laskeva kannankehitys onkin liito-oravan suojelun syynä, ei yksilömäärä. Tarkka tieto kannasta saadaan vasta mahdollisesti tämän vuoden lopulla, kun Luonnontieteellisen keskusmuseon kannanselvitys valmistuu. Siihen asti eletään vuoden 2006 arvion varassa, joka on 143 000 naarasta. Kritiikin vuoksi ministeriöiden ohje on kuitenkin päivitetty. Uusitussa ohjeessa ei ole metrimääräisiä rajoja, vaan hakkuita ei tulisi kohdistaa ”pienialaisille, useimmiten 0,1–0,3 -hehtaarin laajuisille alueille.” SuurimmilSirkka Savukari laan tämä tarkoittaisi rajausten laajenemista kymmenkertaisiksi. Toinen hankala muutos koskettaa ELYn rajauspäätöstä, mikäli se kuitenkin jäisi voimaan. Uudessa ohjeessa alkuperäinen 30 vuorokauden aikaraja päätökselle on kokonaan poistettu. Näistä syistä MTK ei ole kannattanut uuden ohjeen voimaantuloa, vaan metsien käsittelyä tulisi jatkaa vanhan ohjeen mukaisesti. Siihen asti eletään vanhan ohjeen mukaisesti, kunnes ministeriöt ovat päättäneet uuden ohjeen kohtalosta. Luonnonsuojeluliitolla omat suositukset Nämä eivät ole liito-oravia, vaan ihan tavallisia oravia, vaikka mitä ilmeisemmin kuvittelevat olevansa lintuja. Puurakentamisen professori lahjoitusvaroin Aalto-yliopistoon Itävallasta Itävaltalainen tekniikan tohtori Gerhard Fink, 33, on valittu Aalto-yliopistoon puurakentamisen professoriksi. Fink aloittaa Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella Espoossa ensi vuoden alussa. Tohtori Fink on puurakentamisen ja rakenteiden luotettavuuden asiantuntija. Tällä hetkellä hän työskentelee apulaisprofessorina Empa-nimisessä tutkimuslaitoksessa Zürichissä Sveitsissä. Fink arvostaa valintaansa Aalto-yliopistoon. – Tavoitteenani on etsiä ja koota yhteen Suomen alan asiantuntijat niin Aalto-yliopistosta kuin muistakin organisaatioista. Saan mahdollisuuden koota ympärilleni oman tutkimusryhmän, mikä on harvoin mahdollista minun iässäni, sanoo Gerhard Fink. Fink pitää tärkeänä yhteistyötä suomalaisen teollisuuden kanssa. Hän on avoin uusille ajatuksille ja aikoo kuunnella teollisuuden toiveita tarkkaan. – Olen varma, että teollisuuden ja tutkimuksen tarpeet kohtaavat, Fink sanoo. – On hienoa, että Metsäsäätiössä pystymme puurakentamisen nousun tukemisessa siirtämään painopistettä osaamiseen. Nykyaikainen suurimittakaavainen puurakentaminen, kerrostalot, hallit, koulut ja muu palvelurakentaminen sisältää paljon potentiaalia suomalaiselle puutuoteteollisuudelle, mutta se vaatii osaajia, sanoo Metsäsäätiön toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi. – Merkillistä on, että näin tärkeä akateeminen oppituoli pitää perustaa ja rahoittaa lahjoitusvaroin. Yhteiskunnallisessa keskustelussa aihe on keskiössä, mutta varoja sille ei ole löytynyt. Yhteistyö MTK:n säätiön ja Kouvolan kaupungin kanssa on kuitenkin ollut prosessin aikana erinomaista ja palkitsevaa. Liisa Mäkijärvi toiminnanjohtaja Suomen Metsäsäätiö Suomen luonnonsuojeluliitto julkaisi ministeriön suunnitelmien jälkeen omat metsänkäsittelysuosituksensa liito-oravan huomioimiseksi. Liiton ajatuk- sena on, että koko reviiri (0,510 ha) suojellaan pysyvästi ja sen lisäksi 150 metrin säteellä reviiristä pidättäydytään päätehakkuista. Suositukset ovat siis liiton mielipide liito-oravan suojeluun. Liito-oravan suojelun taustalla on lopulta EU:n luontodirektiivi, jonka liitteen IV a:n mukainen tiukan suojelun laji liito-orava on. Keväällä tehdyssä lintu- ja luontodirektiivien toimivuustarkastelussa MTK kannatti lajin poistamista listalta. Liito-orava vie lähes kaikki lajisuojelun resurssit ja kannan kehityksestä on ristiriitaista tietoa. Direktiivien päivitystyö etenee kuulemisen jälkeen nyt syksyllä. Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Metsänomistajat Kaakko 20 Biotalous hallitusohjelman ytimessä Hallitusohjelmassa on rajuja leikkauksia mutta myös panostuksia keskeisiin aloihin ja strategisiin hankkeisiin. Usko metsiin perustuvien elinkeinojen mahdollisuuksiin on suuri. Biotalous on nostettu yhdeksi tärkeimmäksi edistettäväksi asiaksi ja hallitusohjelmassa on runsaasti konkreettisia metsään liittyviä kirjauksia. Hallitus aikoo parantaa metsätalousyrittäjyyttä pitkään heikentänyttä epäkohtaa, eli puuttuvaa sukupolvenvaihdosjärjestelmää. Kun ohjelmaan on kirjoitettu: ”Edistetään sukupolvenvaihdok- sia ja lisätään metsä- ja yrittäjävähennystä sekä nopeutetaan perikuntien elinkaarta”, on hallituksessa oivallettu muutenkin tarpeet kehittää metsätalousyrittäjyyden kannattavuuden edellytyksiä. Yrittäjävähennyksellä metsätalousyrittäjyyden verotus lähestyisi muun yrittäjyyden verotusta. Hallitus on kirjannut tavoitteekseen myös kansallisen metsästrategian toteuttamisen. Lupaus on laaja sitoutuminen metsäalan kehittämiseen. Valtioneuvoston helmikuussa hyväksymällä strategialla halutaan ennen kaikkea luoda kasvua, investointeja ja uusia työpaikkoja metsäalalle. Strategian hankkeilla edis- tetään mm. tieverkon kuntoa ja metsänhoitoa. Hallitus aikoo jatkaa edellisten hallitusten työtä purkamalla puun käyttöä estäviä rakentamismääräyksiä. Tällä hetkellä puulta vaaditaan vielä muita rakennusmateriaaleja enemmän. Esimerkiksi palomääräyksiä voidaan viilata turvallisuudesta tinkimättä. Hallitus myös pyrkii vauhdittamaan tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Myös sääntelyn purkamien on isossa roolissa. Metsäsektorin toimintakyvyn kannalta on olennaista, että hallitus onnistuu tavoitteessaan purkaa alemman asteen tieverkon kor- jausvelkaa. Lisäksi digitalisaation mahdollisuudet sääntelyn sujuvoittamisessa ja liiketoiminnan kehittämisessä on oivallettu hallitusohjelmassa. masta rahasta kohdistuu biotalouteen ja liikenneverkon korjausvelan pienentämiseen. Hallitusohjelman julkistamisen jälkeen on yhteiskuntasopimusneuvotteluiden lisäksi myös valmisteltu hallituksen kärkihankkeiden tarkempaa toimenpanoa. Syyskuun ensimmäisellä viikolla esiteltiin kaikkiaan 26 kärkihanketta, joissa toimenpiteitä on noin 80. Hallituksen urakka Suomen kuntoon panemisessa on suuri. Pikavoittoja ei ole luvassa. Suunta on kuitenkin metsäsektorin kannalta hyvä. Iso osa hallituksen strategisesti suuntaa- Marko Mäki-Hakola EU:n metsästrategia tukee puuhun perustuvaa talouskasvua, työllisyyttä ja investointeja Euroopan parlamentti hyväksyi huhtikuun lopulla kantansa EU:n metsästrategiaan. Vuonna 2011 alkanut prosessi uuden metsästrategian laatimiseksi on näin tullut päätökseen neljän vuoden työn jälkeen. Metsäteollisuus ry ja MTK ovat vaikuttaneet alusta lähtien yhdessä strategian valmisteluun. Suomalaisilla metsänomistajilla ja teollisuudella on ollut selvä yhteinen tavoite metsien käyttöä ohjaavalle strategialle: metsien kestävän talouskäytön ja biotalouden kehityksen turvaaminen. Voimien yhdistäminen on kannattanut, sillä lopputulosta voi pitää vähintäänkin kohtuullisena ellei jopa hyvänä. EU:n metsästrategia sisältää varsin tasapainoisen näkökulman metsiin sekä niihin liittyviin tavoitteisiin ja arvoihin. Se ottaa huomioon kestävän metsätalouden taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset elementit. Uusi strategia on edelliseen verrattuna kuitenkin elinkeinomyönteisempi ja nostaa selvästi esiin myös metsien talouskäytön merkityksen. Tämä on usein unohtunut Brysselissä metsäasioista puhuttaessa. Strategia on luonnollisesti monien kompromissien summa. EU:ssa ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, eikä strategia sido jäsenmaita oikeudellisesti. Siihen sekä parlamentin ja jäsenvaltioiden antamiin kantoihin kuitenkin viitataan, kun EU:ssa jatkossa pohditaan biotaloutta, ympäristöä, energiaa ja maaseudun kehittämistä koskevia poliittisia linjauksia ja uutta lainsäädäntöä. Viime vuonna valittujen uuden komission ja Euroopan parlamentin myötä strategiaa voi pitää seuraavat 4,5 vuotta istuvien päättäjien metsäpoliittisena tahdonilmauksena. Strategian kirjaukset tukevat uuden komission päätavoitteita, eli talouskasvun, työllisyyden ja eurooppalaisten investointien edistämistä. Parhaassa tapauksessa metsästrategia nähdään EU:ssa metsäsektorin konkreettisena työkaluna näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Strategiassa on otettu hyvin huomioon puupohjaisen biotalouden kasvun edellytykset. Muiden metsiin vaikuttavien politiikkojen laadinnassa ja päätöksenteossa on edelleen tärkeää tuoda esille metsien, metsänomistajuuden ja koko metsäsektorin erilainen merkitys eri jäsenmaisSuomen kannalta tämä on Metsänomistajan pitää sa.pitää Metsänomistajan Harjun oppimiskeskuksen perinteiset Kaakkois-Suomen mestaruuskilpailut Harjun oppimiskeskuksella Virolahdella torstaina 24.9.2015 klo 10.00 Sarjat: miehet, naiset, nuoret (< 18 v.) joukkuekilpailu. Avoimeen kilpailuun voivat osallistua myös ei-jäsenet, mutta heille kisa on maksullinen. vahtia metsäänsä. vahtia metsäänsä. erityisen tärkeää, sillä vihreän kullan maana hyvinvointimme perustuu jatkossakin metsiin. Mitä metsästrategia sitten tarkoittaa Suomelle? Suomalaisille metsänomistajille ja metsäteollisuudelle tärkeitä asioita ovat kirjaukset metsien ja puun käytön positiivisista ilmastovaikutuksista, puun kestävän käytön lisäämisestä, työpaikoista, metsiin pohjautuvista elinkeinoista ja niiden merkityksestä erityisesti maaseutualueiden hyvinvoinnille. Näin se antaa paljon painoarvoa metsien keskeiselle roolille biotalouden rakentamisessa. Vaikka EU:n metsästrategiassa ei ole samanlaisia konkreettisia kirjauksia puupohjaisen biotalouden työpaikoista ja liikevaihdosta kuin esimerkiksi Suomen biotalousstrategiassa, suunta EU:ssakin on ehdottomasti oikea ja Suomelle tärkeä. Suomalainen metsäteollisuus on hiljan ilmoittanut miljardiluokan investoinneista, joten metsien kestävään hyödyntämiseen pohjautuvan biotalouden merkityksen voi meillä vain olettaa kasvavan. Samaa toivoo Suomen tuleva hallituskin. Investointien myötä kotimaisen puun käytön odotetaan kasvavan nykyisestä yli viidenneksellä uudelle ennätystasolle. Kasvava puunkäyttö heijastuu kotimaiseen puukauppaan ja vaikuttaa positiivisesti metsänomistajien ja maaseutualueiden hyvinvointiin tuoden samalla työtä tuhansille suomalaisille. Kasvavat hakkuut edellyttävät metsien kestävää ja monipuolista käyttöä, joka ottaa taloudellisen kestävyyden lisäksi huomioon metsiin liittyvät ekologiset ja sosiaaliset kysymykset. Kokonaisvaltainen tarkastelu luo edellytykset metsien ja ihmisten hyvinvoinnille sekä koko metsäsektorin menestykselle. Suomen metsäsektorilla on siis paljon annettavaa EU:n metsäst- rategian tavoitteiden saavuttamisessa, jos Brysselin päättäjät niin haluavat. Kyse on nimenomaan tahdosta, sillä lainsäädännöstä poiketen mitään pakkoa konkreettisiin toimenpiteisiin ei ole. Tämä on toisaalta ollut myös nykyisen - ja mahdollisesti myös tulevan - metsästrategian kompastuskivi. Paljon on ollut puhetta, mutta kovin vähän konkreettisia tekoja. Tämän toivoisi nyt muuttuvan, jotta puupohjainen biotalous saataisiin todelliseen nousuun. Ainakin Suomi on tässä jälleen kerran mallioppilaana, tällä kertaa tosin täysin omasta tahdostamme. Metsästrategian toimeenpanossa yhteistyö komission ja jäsenvaltioiden välillä on erittäin tärkeää, koska metsien merkitys vaihtelee eri jäsenvaltioissa. Lisäksi aito yhteistyö sidosryhmien kanssa edistää toimeenpanoa. Suomessa on perinteisesti suhtauduttu nuivasti Brysselin päätäntävaltaan metsäasioissa. Syynä on usein ollut, että Brysselin tavoitteet eivät ole olleet linjassa kansallisten tavoitteiden kanssa. Metsiin liittyvä elinkeino- ja työllisyysnäkökulma kiinnostavat sitä vähemmän, mitä kauemmaksi Suomesta siirrytään. Metsästrategia kyseenalaistaa osaltaan tätä näkemystä. Toimeenpanon käynnistyessä hiljalleen on hyvä miettiä, olisiko aika siirtyä siilipuolustuksesta puupohjaista biotaloutta edistävään hyökkäykseen. Metsäteollisuus ja metsänomistajat ovat jo käärineet hihansa ja ryhtyneet töihin. Työtä riittää koko metsäsektorille sekä Brysselissä että Suomessa. Karoliina Niemi, EU-metsäasioiden päällikkö, Metsäteollisuus ry Janne Näräkkä, metsäasiantuntija, MTK ry Metsänomistajat Kaakko 21 Metsäväen meriristeily linnoitussaari Svartholmaan Elokuinen upea kesäsää helli metsäväkeä jo perinteeksi muodostuneella PohjoisVehkalahden Metsänystävien ja Metsänhoitoyhdistys Kaakon meriristeilyllä Suomenlahdella. Kohteeksi valittiin tänä vuonna Loviisan edustalla oleva mielenkiin- toinen linnoitussaari Svartholma. Yli 60 metsäihmistä seilasi m/s Viklalla nauttien aurinkoisesta ja lämpimästä merisäästä, kauniista merimaisemista ja laivan maukkaista tarjoiluista sekä pääsi tutustumaan saaren mielenkiintoiseen historiaan. Svartholman bastionilinnoitus rakennettiin 1700-luvun puolivälissä Ruotsin laivaston tukikohdaksi sekä Venäjän vastaisen rajan turvaksi. Pääsuunnittelija oli sotamarsalkka Augustin Ehrensvärd, joka myös suunnitteli Suomenlinnan. Linnoitus toimi laivaston tukikohtana myös Kustaa III:n sodan aikana 1700-luvun loppupuolella. Venäjän hallintaan saari joutui Suomen sodan aikana vuonna 1808. Myöhemmin linnoitusta käytettiin myös vankilana. Englantilainen laiva-osasto räjäytti linnoituksen käyttökelvottomaksi Krimin sodan aikana 1855. Museoviraston johdolla linnoitusta on restauroitu 1960-luvulta lähtien. Nykyisin Svartholmaa hallin- noi Metsähallitus. Saarella toimii linnoitussaaren historiasta kertova näyttely, vierasvenesatama sekä ravintola. Kotkan Sapokkaan palasi iloinen ja tyytyväinen joukko matkailijoita, jotka jäävät jännityksellä odottamaan mihin seilataan seuraavana vuonna. Anne Marttila-Inkilä Kuvat Tarja Mäkelä-Hietala Svartholman linnoitus etelästä kuvattuna. Linnoituksen pienoismalli. Linnoitussaaren opastaulu. Retkeläiset Vikla III:sen kannella aurinkoisena päivänä. Svartholman länsiranta. Opastettu kierros oli kiinnostava. Metsien tyttö Se on paikka, jossa ajatukseni hengittää syvemmin. Paikka, jossa sieluni lepää ja mieleni on rauhallinen. Se on paikka, jonka ymmärrän kuin selvimmän kartan, mutta se on myös paikka, joka kerta toisensa jälkeen yllättää hienoudellaan ja erilaisuudellaan. Se on paikka, jossa olen kuin kotonani. Se paikka on metsä. Olen pienestä pitäen liikkunut metsässä perheeni kanssa. Olemme retkeilleet, sienestäneet, marjastaneet ja tutkailleet erilaisten metsien hienoa elämää. Kahdeksanvuotiaana metsästä tuli myös paikka harrastaa. Aluksi suunnistus pelotti ja jännitti, enkä vielä ymmärtänyt, miten metsää tulisi lukea, mutta pikkuhiljaa ymmärsin senkin puolen ja innostuin yhä enemmän. Harrastus muuttui vähitellen ammatiksi ymmärtäessäni yhä enemmän kartan ja metsän yhteistä säveltä. Samalla erilaiset metsät ympäri maapallon tulivat yhä tutummiksi varsinkin kilpailumielessä. Mutta vaikka suunnistus välillä pitkän kauden jälkeen onkin tuntunut hiukan pakkopullalta, niin metsään en ole koskaan kyllästynyt. Sieltä olen aina saanut voimaa ja rauhaa ja kauniita ajatuksia. Syksyisin olen myös monesti hyvällä omalla tunnolla voinut käyttää karttapussin paremmin ja hyödyllisemmin sadonkorjuuseen. Olen ollut maajoukkuesuunnistaja 17-vuotiaasta saakka. Silloin pääsin ensimmäisiin nuorten MM-kilpailuihin. Nyt 15 vuotta myöhemmin, taskussani on 17 aikuisten MM-mitalia ja lukuisia muita menestyksen hetkiä. Toisaalta omankin reittini varrelta löytyy myös paljon surua, pettymystä ja huolta. Yksikään mitali ja saavutus ei ole tullut helposti tai ilman uhrauksia. Silti päällimmäisenä kaikesta kokemastani huokuu kiitollisuus. Kiitollisuus siitä, että olen saanut elää täysillä rakastamani lajin pauloissa. Kiitollisuus siitä, että unelmani ovat toteutuneet ja että olen saanut kokea kaikki ne ääripäisetkin tunteet niin yksin kuin läheisteni ja joukkuetovereidenkin kanssa. Koska kukaan ei ole voittaja yksin, ei elämässä eikä urheilussa, olen myös erittäin kiitollinen siitä, että rinnallani on kulkenut monta uskollista ja loistavaa yhteistyökumppania. Metsänhoitoyhdistyksen kanssa aloitimme yhteistyömme paikallisesti Päijät-Hämeessä jo melkein kymmenen vuotta sitten. Siitä kumppanuus syveni valtakunnalliselle tasolle ja nyt olemme touhunneet eri- laisien juttujen merkeissä jo niin monessa paikassa, että tämänhetkinen tilanne tuntuu haikealta. Mutta koska sydämeni on puhunut, on minun kuunneltava sitä ja todettava, että näillä näkymin en aio juosta MM-tasolla ainakaan ensi vuonna. Olen oppinut, että koskaan ei kannata sanoa ”ei koskaan”, joten jätän oven auki sille, että palaan vielä joskus ammattiin, jota rakastan. Mutta valitettavan todennäköistä on, että huippu-urheilija Minna Kaupin ja MHY:n yhteistyö ei enää jatku. Toisaalta mikäänhän ei estä meitä yhä tekemästä asioita yhdessä tästäkin eteenpäin ilman huippu-liitettä! Vaikka suunnistus on unelma-ammattini ja aion harrastaa lajia niin kauan kuin jalkani kantavat, on ollut hienoa huomata, että mieleni on vallannut myös innostus. Innostus siitä, mitä kaikkea muuta maailma voi tarjota ja miten erilailla asioihin voi suhtautua, kun jokaisen päätöksen takana ei olekaan urheilijaminä vaatimassa huomiotaan. Olen nauttinut jo nyt loppukesästä rennoin mielin ja piirrellyt ihan uudenlaisia karttoja tuleville seikkailuille. Tätä kirjoittaessani reitti on vielä melko epäselvä, mutta eiköhän ensimmäiset rastit ala pikkuhiljaa hahmottua. Samalla, kun etsin uusia elämän polkuja, lenkkipolkuni vievät minut kuitenkin aina metsän siimekseen mietiskelemään ja haastamaan itseäni. Olenhan metsien tyttö aina ja ikuisesti. Syyskuussa 2015 Yhteistyöstä syvästi kiittäen, Minna Kauppi Metsänomistajat Kaakko 22 Byrokratiaa purkamaan Liiallinen sääntely näännyttää kansalaiset ja yrittäjät. Byrokratia heikentää elinkeinonharjoittajan menestymisedellytyksiä. Suomeen on syntynyt runsaasti käytännössä tarpeetonta sääntelyä, raportointia, lupahakemuksia ja kansalaisten pompottelua eri viranomaisten välillä. Sipilän hallitus tiedosti normiviidakon merkityksen myös maamme kil- Elinvoima Terveys Hyvä kasvu pailukyvyn vaikeuttajana. Tiistaina 1.9 hallitus esitteli työkalujaan normien purkamiseksi. - Pärjätäksemme kansainvälisessä kilpailussa meidän pitää parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja antaa mahdollisuus uudenlaiselle liiketoiminnalle. On tärkeää myös vaikuttaa EU-tasolla, jotta pääsisimme nykyistä vähäisempään ja kevyempään sääntelyyn, linjasi ministeri Anne Berner. Hallituksen norminpurkutyöhön Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. • hyvälaatuinen siemenaines • nykyaikainen kasvatustekniikka • huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta. osallistuvat kaikki ministeriöt ja hallinnonalat. Lakimuutokset toteutetaan pääasiassa vuosien 2016–2018 aikana, mutta osin jo tänä syksynä. Tavoitteena on myös sujuvoittaa lupa- ja valitusprosesseja sekä minimoida viranomaisten keskinäiset valitukset. Metsätaloudestakin löytyy perattavaa Vaikka metsätalouden tilanne ei ole kaikkein pahin, kohdistuu myös metsänomistajiin monia ihmeellisyyksiä. MTK ja metsänhoitoyhdistykset keräsivät kesän aikana esimerkkejä sääntelystä, joka tarpeettomasti haittaa metsätaloutta. Näitä on viety päättäjien tietoon sekä otettu esille erilaisissa tilaisuuksissa ja mediassa. Metsätaloudessa on vuosia pyritty vähäbyrokraattiseen sekä markkinalähtöiseen toimintaan. Tästä huolimatta uusi Kemera-laki käytännössä kaksinkertaisti metsäkeskukselle tehtävien ilmoitusten määrän. - Uuden lain mukaisten ennakkoilmoitusten tekeminen pitäisi saada nopeasti siirrettyä sähköisiin järjestelmiin siten, että niiden hallintomenettelyä myös yksinkertaistetaan. Lisäksi Kemeran toteutusilmoitukseen tarvitaan jälleen samoja asioita kuin ennakkoilmoitukseen. Tiedon: ”toteutettu ilmoituksen mukaan”, pitäisi riittää. Lisäksi paperit kiertävät metsäkeskuksessa ainakin kolmen henkilön kautta, tuskailee MTK:n elinkeinopäällikkö Marko Mäki-Hakola. Toinen usein vastaantuleva asia on metsätalouden toimenpiteen tarvitsema maisematyölupa yleiskaava-alueella. Tästä aiheutuu metsänkäytön viivästystä, pahimmillaan puukaupan esteitä, turhaa työtä hallintoon sekä kuluja yrittäjille. - Loogisinta olisi, ettei maisematyölupavaatimuksia olisi asemakaava-alueiden ulkopuolella, toteaa Mäki-Hakola. Luonnonsuojelusta pompottelua viranomaisten välillä www.taimitapio.fi Jos metsänomistajan metsään on merkitty mahdollinen luontokohde, kuten liito-oravan pesäpuu, on edessä Saappaat jalkaan ja metsään. Miten metsä on kasvanut? Pitäisikö siellä tehdä jotain? Onko talven aikana tullut tuhoja? Mistä voisi myydä puuta ja miten? Meiltä saat metsäasiantuntijan maksutta mukaasi metsään. Metsäkäynnillä saat tietoa ajankohtaisista metsänhoitotöistä sekä puunmyyntimahdollisuuksista. Maksuttoman metsäkäynnin voit tilata myös etänä ja sopia yhteydenpidosta. Soita ja sovi metsäkäynnistä oman metsäasiantuntijan kanssa, yhteystiedot löydät lehden keskiaukeamalta tai www.mhy.fi/etelasavo Metsänomistajat ETELÄ-SAVO KAAKKO Metsänhoitoyhdistys 5 • 51900 JUVA • Metsänhoitoyhdistys KaakkoEtelä-Savo• p. 010 321 Väätäisentie 4350 [email protected]• www.mhy.fi/etalasavo • www.mhy.fi/kaakko • [email protected] pompottelu eri viranomaisten välillä. Hakkuun osuessa tällaiselle kohteelle on edessä seuraavat askeleet: 1) Metsänkäyttöilmoitus metsäkeskukselle, 2) Liito-oravan levähdys- tai lisääntymispaikan johdosta, asia siirtyy ELYkeskukselle, 3) ELY tekee maastotarkastuksen ja tulkinnan, 4) Toimenpide keskeytyy tai jatkuu metsäkeskuksen kautta. Hakkuulupaa ei kohteelle välttämättä edes saa vaikka, liito-oravasta ei löytyisi jälkeäkään. - Tässä tapauksessa yksinkertaisinta olisi, että metsänkäyttöilmoituksen vastaanottava metsäkeskus vastaisi koko prosessista. Metsäkeskuksella tulisi olla myös oikeudet tehdä luontokohteen maastotarkastus sekä oikeus poistaa luontotietokannasta virheelliset merkinnät, Mäki-Hakola esittää. Esimerkkejä on valtavasti. MTK:ssa toivotaan, että hallitus onnistuu normien purkamistavoitteissaan, eikä lyyhisty normien purkamista estävän byrokratian alle. TOP3 metsätalouden normien purkamisessa 1. Erilaisten ilmoitusvaatimusten vähentäminen ja digitalisointi. Esim. Kemera 2. Erilaisten lupavaatimusten tarpeellisuuden arviointi. Esim. Metsätalouden maisematyöluvat haja-asutusalueella 3. Yhden luukun periaate. Ei metsänomistajan pompottelua eri viranomaisten välillä Marko Mäki-Hakola ja Anne Rauhamäki Metsänomistajat Kaakko 23 Toukokuussa vierailimme Haminan Aseman koululla... ...ja kesäkuussa Miehikkälän kylämarkkinoilla. Kuvassa vas. metsurimme Raimo Maaskola ja metsäneuvoja Marjaana Hellä sekä Miehikkälän kunnanjohtaja Antti Jämsén. Parhaan tuoton saa hoitamattomasta metsästä. Tässä kasassa noin 2500 hakekuutiota. Tuomas Saarenpää Eihän se nyt niin mene! Hoidettu metsä tuottaa jopa 50 % enemmän. Metsänhoitoyhdistyksestä saat kaikki metsänhoitopalvelut. Ammattimaiset maanmuokkaus-, istutusja taimikonhoitopalvelut takaavat vahvan metsän tulevaisuudessa. Kun metsäsi tarvitsee hoitoa, ota yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen. Yhteystiedot löydät osoitteesta www.mhy.fi ja www.metsänomistajat.fi. Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Kaakon hallituksen puheenjohtaja on paitsi yli satakertainen ammunnan Suomenmestari (eri aselajeissa), niin myös innokas metsästäjä. Tämä muntjakki kaatui Keski-Englannissa metsästysretkellä. Metsänhoitoyhdistykset, MTK ja Metsänomistajien liitot. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin. Metsänomistajat Kaakko 24 ONNISTU PUUKAUPASSA! 1. Tilaa puunmyyntisuunnitelma Tilaa metsänhoitoyhdistykseltä puunmyyntisuunnitelma eli leimaus. Aluevastaava lähtee yksin tai yhdessä metsänomistajan kanssa metsään suunnittelemaan puukauppaan tulevat metsäkuviot. 3. Kilpailuta puukauppa 2. Tutustu leimausselosteeseen Puukauppaan tulevista kuvioista laaditaan leimausseloste, josta selviävät hakkuukuviot ja puun arviomäärät puutavaralajeittain sekä hakkuutavoittain. Lisäksi metsänomistaja saa kirjallisen hinta-arvion puukauppatuloista. Puunostajat kilpailutetaan leimausselosteen mukaisilla puumäärillä. Valmis leimikko on tuote, jonka avulla puunostajat on helppo kilpailuttaa. 4. Puunostajat paremmuusjärjestykseen 5. Päätä kenelle myyt Mhy:n aluevastaava esittelee tarjousvertailun yhteenvedon. Metsänomistaja päättää tehdäänkö puukauppa ja minkä ostajan kanssa. Aluevastaava laatii puunostajan kanssa metsänhakkuusopimuksen. Metsänomistaja saa ennakkomaksua 20-30% puukaupasta kk kuluessa metsähakkuusopimuksen allekirjoittamisesta. 6. Puunkorjuu alkaa 7. Mittaustodistus 8. Metsänomistaja voi valtuuttaa metsänhoitoyhdistyksen kilpailuttamaan leimikon eli pyytämään tarjoukset kaikilta alueen puunostajilta, tekemään puukaupan ja hoitamaan korjuun valvonnan. Tällöin kyseessä on puukaupan toimeksianto. Yli 80 prosenttia puunmyyntisuunnitelman teettäneistä valitsee puukaupan toimeksiannon. Puunkorjuun jälkeen laaditaan mittaustodistus. Mittaustodistuksen laadinnan yhteydessä tarkistetaan puumäärät hakkuukoneen mittalistalta. Metsänomistaja saa loppumaksun puukaupasta noin kk kuluessa mittaustodistuksen allekirjoittamisesta. Puunostajien tarjoukset laitetaan paremmuusjärjestykseen Mhy:n tietojärjestelmässä. Ohjelma huomioi puunostajien tarjoaman yksikköhinnan lisäksi tukin katkonnan. Järjestelmästä löytyy suurempien puunostajien osalta katkonta-aineistoa yhteensä satojatuhansia kuutioita. Puunkorjuun alkaessa metsänomistaja saa ilmoituksen siitä. Mhy:n aluevastaava suorittaa korjuun valvonnan ja tarkistaa että korjuu suoritetaan metsänhakkuusopimuksen mukaisesti. Metsänomistajalle toimitetaan kirjallinen korjuun valvontaraportti. Puun kaukokuljetus suoritetaan metsänhakkuusopimuksen mukaan. Tiestön kunto tarkistetaan puun kuljetuksen jälkeen. Valmistaudu puukauppaan ajoissa ja tilaa puunmyyntisuunnitelma omalta metsäneuvojaltasi tai yhdistyksen toimistoilta. www.mhy.fi/kaakko
© Copyright 2024