VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA
VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015 - 2030 TAMPEREEN KAUPUNKI. TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS, LUONNOS 9.2.2015 Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015–2030 Tampereen kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 Tampereen kaupunki Keskustahanke Julkaisu nro: xxxxxxxxxx KANSIKUVA: Mahdollinen kaupunkimaisema Tampereelta vuonna 2030, jos visiot, tavoiƩeet ja suunnitelmat toteutuvat. Yksityiskohdat voivat muuƩua jatkosuunniƩelussa. Kaupunki on kasvanut ratojen ja väylien päälle. Rannat on kunnosteƩu asumisen ja virkistyksen käyƩöön. Tammelaa, Amuria ja muita kaupunginosia on täydennysrakenneƩu. Kuva Tampereen kaupunkimallin suunnitelmavisiosta 2014. MerkiƩäviä muutoksia ovat esim. Ranta-Tampella ja muut uudet rantakaupunginosat sekä Areenan ja Asemakeskuksen välinen kansikaupunginosa. Kaupunkimallin suunnitelmavisio Tampereen kaupunki, visualisoinƟ Arkkitehdit MY, 2015. Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen keskusta uudistuu merkiƩäväsƟ vuoteen 2030 mennessä. Kaupunkirakenne eheytyy ja Ɵivistyy. Keskustassa on valmius rakentaa asuntoja 15 000 asukkaalle. Uusia työpaikkoja voi syntyä 15 000. Ihmiset voivat matkustaa keskustaan mukavasƟ ja sujuvasƟ. Yritykset menestyvät ja palvelu pelaa. Moderni arkkitehtuuri täydentää rakennusperintöä. Rannat ja järvet ovat tulleet osaksi keskustaa. Katukuva on kaupunkimainen, kiinnostava, elävä, täynnä tamperelaisia vivahteita ja tapahtumia. Elämäntapa on kaupunkimainen ja yhteisöllinen. Ihmiset viihtyvät ja voivat hyvin. Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015–2030 on kaupungin oma näkemys keskustan kaupunkiympäristön tulevaisuudesta. Se toteuƩaa Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki –kaupunkistrategiaa 2025 sekä kaupunkistrategiaan perustuvia suunnitelmia kuten RosoisesƟ kaunista –kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmaa sekä Rock, rauta ja rakkaus –elinvoimasuunnitelmaa. Keskustan kehiƩämisohjelma käsiƩelee kaupunkirakenneƩa, kaupunkikuvaa, kaupunkielämää ja kaupunkikulƩuuria. Ohjelma kertoo vision, tahtoƟlan ja tavoiƩeet. Se osoiƩaa suunnat, toimet ja aikataulut näiden toteuƩamiseksi. Vision 2030 mukaan Tampereen keskusta on tulevaisuudessa: • • • • • • • • • • • • • • • Kansi, Areena ja Asemakeskus kauppakeskuksineen Eteläpuisto ja Särkänniemi Tammela ja Amuri Hämeenkatu, Hämeenpuisto ja Keskustori Tammerkosken, Pyhäjärven ja Näsijärven rantareiƟt uudet yritysalueet ja kaupan palvelut matkakeskus, raiƟoƟe, keskustan kehä ja pysäköinƟ jalankulku- ja pyöräilykeskusta tapahtumat ja vapaa-ajan palvelut keskusta-asumisen laatu ja hinta. Keskustan kaupunkirakenteen, kaupunkiympäristön, kaupunkiliikenteen, kaupunkikuvan ja kaupunkikulƩuurin kehiƩäminen on jatkuvaa ja määräƟetoista toimintaa. KehiƩämisohjelman strategisia tavoiƩeita ja toimenpiteitä toteuƩavat Tampereen kaupungin lisäksi monet muut tahot: yritykset, asukkaat, kiinteistöjen omistajat, järjestöt ja yhdistykset, matkailijatkin. Hyviä tuloksia saadaan hyvällä yhteistyöllä. Kaupungin strategisten linjausten mukaisesƟ Tampereen keskusta on tulevaisuudessa rosoisesƟ kaunista yhteistä kaupunkia. hyvää yhteistä kaupunkia elinkeinoelämän veturi liikkumisen ympäristönä sujuva tapahtumien, elämysten ja palvelujen paikka imagoltaan tamperelainen ja kansainvälisesƟ kiinnostava. Aikaisemmat keskustan kehiƩämisohjelmat ovat vuosilta 2011 ja 2013 (Viiden tähden keskusta). Vuonna 2015 tehty päivitys uudistaa ohjelman kokonaisrakenneƩa ja tuo siihen muutamia uusia sisältöjä. MerkiƩävimpiä eroja vuoden 2013 ohjelmaan nähden ovat rakenteen tarkistus (strategisuus, operaƟivisuus), vahva yhteys Keskustan strategiseen osa-yleiskaavaan (ehdotusvaihe 2015), toimintaympäristön uusi näkökulma (asuminen, elinkeinot, vapaa-aika), uudistunnut ulkoasu (kartat, kuvat, grafiikka, lueƩelot) ja Ɵedotusaineistot (esite, esiƩely- ja markkinoinƟaineistot). Aikaisempien keskustan kehiƩämisohjelmien jälkeen ja/tai seurauksena on toteutunut tai toteutumassa merkiƩäviä, keskustan elinvoimaa koko kaupungin kilpailukykyä vahvistavia hankkeita ja hankekokonaisuuksia. Näitä ovat esimerkiksi Ranta-Tampella, RaƟnanranta, Rantaväylän tunneli, Hämpin parkki, Tammerkosken rannat ja Laukonsilta sekä Tammelan yleissuunnitelma. Keskustan kehiƩämisohjelman 2015–2030 mukaan tulevien vuosikymmenten tärkeitä kehiƩämiskohteita ovat esimerkiksi: Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 sivu 3 sivu 4 Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1 TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015 - 2030 1.2 AINUTLAATUINEN JA KEHITTYVÄ TAMPEREEN KESKUSTA 2. TAMPEREEN KESKUSTA VUONNA 2030 2.1 TAMPEREEN KESKUSTAN VISIO 2.2 TAMPEREEN KESKUSTAN TAVOITETILA 2.3 TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISKONSEPTI JA KEHITTÄMISLINJAUKSET 2015 – 2030 3. TAMPEREEN KESKUSTAKEHITTÄMISEN TOIMENPIDEKOKONAISUUDET 2015 - 2030 3.1 3.2 3.3 3.4 3.5 3.6 LIIKKUMINEN JA LIIKENNE (TOIMENPIDEKOKONAISUUS 1/6) RAKENTAMINEN JA ARKKITEHTUURI (TOIMENPIDEKOKONAISUUS 2/6) URBAANIT ULKOTILAT JA KAUPUNKIVIHREÄ (TOIMENPIDEKOKONAISUUS 3/6) KAUPUNKIKULTTUURI, TAPAHTUMAT JA MATKAILU (TOIMENPIDEKOKONAISUUS 4/6) ASUMINEN JA ELÄMÄNTAPA (TOIMENPIDEKOKONAISUUS 5/6) ELINKEINOT JA OSAAMINEN (TOIMENPIDEKOKONAISUUS 6/6) 4. KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMAN STRATEGIAPERUSTA 4.1 4.2 4.3 4.4 4.5 6 6 8 11 11 11 12 14 15 18 23 27 31 35 38 SEUDULLISIA, MAAKUNNALLISIA JA VALTAKUNNALLISIA LÄHTÖKOHTIA TAMPEREEN KAUPUNKISTRATEGIA 2025 KAUPUNKIRAKENNE- JA YMPÄRISTÖSUUNNITELMA 2025 KESKUSTAN STRATEGINEN OSAYLEISKAAVA 2030 YMPÄRISTÖNÄKÖKULMA KESKUSTAN KEHITTÄMISESSÄ 38 38 38 40 40 KESKUSTAN KEHITTÄMISHANKKEET 2015 - 2020/30 (Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015) KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMIEN TOTEUTUMINEN 2011 - 2014 OSOITEKARTTA VIRASTOKARTTA ORTHOILMAKUVA KESKUSTAN STRATEGISEN OSAYLEISKAAVAN LUONNOS, VE ”VALTTIUS” (2014) LÄHTEITÄ VALMISTELUVAIHEET JA YHTEYSTIETOJA 45 53 56 57 58 59 62 63 LIITTEET 1 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 5 sivu 5 Visio 2030 ja siihen liiƩyvä tavoiteƟla 2030 KehiƩämiskonsepƟ ja siihen liiƩyvät kehiƩämislinjaukset 2015–2030 Toimenpidekokonaisuudet 2015–2030 KehiƩämishankkeet 2015–2020/2030 KehiƩämisohjelman strategiaperusta Keskustaa, taustoja, valmistelua ja toteutumista kuvaavat liiƩeet. TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015 - 2030 TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISKONSEPTI 2015 - 2030 au sijärven rantak Nä Kauppi-Niihama punki Vt 12/ n äylä tav Rannneli tu P valtispala aƟ n e Keskustori Pirkankatu Pyynikintori Pyynikki Hämeenkat Ratapihankatu Ranta-Tampella V Ra t 12 nta / väy lä u Ydinkeskusta Kekkos enƟe Tammela Tammelantori Asemakeskus Laukontori järvel le • • • • • • Tampereen keskustan kehittämiskonsepti 2015-2030 eltä Keskustan kehiƩämisohjelma koostuu seuraavista osista, joista osa on strategisia, osa operaƟivisia ja osa taustoja selventäviä: Tavoitetila Itsenäisyyden katuTampere-talo Kampuskaupunki Kansi ja Areena Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 Sam mon katu Kale vanƟ e Eteläpuisto P yhäj rven ranta ä ka Iidesjärvi upu nki Tampereen keskustakehittämisen toimenpidekokonaisuudet 2015 - 2030 1. Liikenne ja liikkuminen 2. Rakentaminen ja arkkitehtuuri 3. Urbaanit ulkoƟlat ja kaupunkivihreä 4. Kaupunki- 5. Asumi6. ElinkeikulƩuuri, nen ja not ja tapahtumat elämäntapa osaaminen ja matkailu Tampereen keskustan kehittämishankkeet 2015 - 2020/30 KUVA (kaavio): Tampereen keskustan kehiƩämisohjelman 2015-2030 rakenne. sivu 6 nƟe Teisko v jär Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma toteuƩaa kaupunkistrategiaa 2025. Se on kokonaisnäkemys kaupunkiympäristön kehiƩämistavoiƩeista ja kehiƩämistoimista tuleville vuosikymmenille. Jos kaikki suunniteltu toteutuu, on Tampereen keskustassa vuonna 2030 valmius vastaanoƩaa 15 000 uuƩa asukasta ja 15 000 uuƩa työpaikkaa. Ohjelman kanssa samanaikaisesƟ valmisteltava Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava osoiƩaa tähän liiƩyvät maankäyƩö- ja liikenneratkaisut. Visio Vt 3 Tampereen keskustalla on valoisa tulevaisuus kehiƩyvän kaupungin ja kaupunkiseudun yƟmenä. Keskustan kaupunkiympäristöä rakennetaan ihmisiä ja heidän elämäänsä varten. Keskustassa asutaan, opiskellaan, tehdään työtä, käydään kauppaa ja vietetään vapaa-aikaa. Rakennuksia, katuja ja puistoja tehdään ja korjataan, joƩa elämä sujuisi. Tampereen keskusta 2030 Päärata 1.1 Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015–2030 Tampereen keskustan kehittämisohjelma 2015-2030 1. JOHDANTO TAMPEREEN KAUPUNKISTRATEGIA 2025 Yhteinen Tampere - näköalojen kaupunki PIRKANMAAN 1. Rosoisesti kaunista - kaupunkiliikenne- ja ympäristösuunnitelma 2025 2. Rock/rauta ja rakkaus - elinvoimasuunnitelma 2025 sekä Tapahtumastrategia 3. Hyvinvointisuunnitelma 2025 4. Yhdessä tehden ja rohkeasti johtaen - organisaation toimintakykysuunnitelma - Rohkee, mutta sopii sulle! MAAKUNTASTRATEGIA 2040 TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2030 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Pirkanmaan maakuntakaavat Tavoitteet 2030 Visio ja tavoitetila 2030 Kehittämiskonsepti ja kehittämislinjaukset 2015 - 2030 Toimenpidekokonaisuudet 2015 - 2030 1. Liikenne ja liikkuminen 2. Rakentaminen ja arkkitehtuuri 3. Urbaanit ulkotilat ja kaupunkivihreä 4. Kaupunkikulttuuri, matkailu ja tapahtumat 5. Asuminen ja elämäntapa 6. Elinkeinot ja osaaminen Vuoropuhelu Selvitykset KESKUSTAN STRATEGINEN OSAYLEISKAAVA 2030 Kantakaupungin yleiskaava 2040 Vaikutukset Toteuttamisohjelma Seuranta Päivitykset Maankäyttö Liikenne Kehittämishankkeet 2015 - 2020 / 2030 Asemakaavat ja asemakaavamuutokset Yleissuunnitelmat Korttelisuunnitelmat Liikennesuunnitelmat Rakennussuunnitelmat Kehittämishankkeet Katusuunnitelmat TAMPEREEN KESKUSTASSA VALMIUS 2030 ASUKKAITA 45 000 (+15 000) TYÖPAIKKOJA 45 000 (+15 000) Puisto- ja viheraluesuunnitelmat KUVA (kaavio): Tampereen keskustan kehiƩämisohjelman strategiaperusta. Sitä kuvataan tarkemmin ohjelman viimeisessä luvussa. Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 sivu 7 1.2 Uudistuva ja kehiƩyvä Tampereen keskusta Tampereen keskustalla on maisemallinen sijainƟ, johon aikanaan perustuivat kaupungin synty, teollisuuden tulo ja kaupungin kasvu nykyisiin miƩoihinsa. SijainƟ kannaksella on sekä haaste eƩä mahdollisuus. Järvet, koski ja näiden takia kaupungin keskustaa halkovat radat ja valtaƟet rajoiƩavat niin rakentamista kuin liikkumistakin. Tänä päivänä enƟsiä teollisuuden rantoja rakennetaan ensisijaisesti ihmisille, asumisen ja vapaa-ajan käyƩöön. Tampereesta on kasvamassa maailmassa ainutlaatuinen järvenrantakaupunki. Täydennysrakentaminen, kaupunkia halkovien liikennealueiden viereen tai päälle rakentaminen ja korkea rakentaminen ovat ajankohtaisia. Saavutettavuus paranee enƟsestään. Keskustan kaupallinen asema vahvistuu. Uuden rakentamisen lähtökohtana ovat kaupunkikuva ja rakennetun ympäristön arvot. Koska Ɵlaa on vähän, nykyinen keskusta on syytä rakentaa tehokkaasƟ ja parhaalla mahdollisella tavalla toimivaksi. Tiivis joukkoliikennekaupunki säästää varojamme ja tekee ihmisen arjen sujuvaksi. Keskustan lähellä oleva luonto ja kaupungin sisällä olevat historialliset miljööt säästyvät. Kaupunkimainen elämäntapa ja kaupunkikulttuuri kehiƩyvät. sivu 8 Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 ILMAKUVA: Tampereen keskusta: kehiƩämisohjelman rajaus ja etäisyydet Keskustorilta. Tampere on nyt ja tulevaisuudessa ainutlaatuinen rantakaupunki. Keskustan kehiƩämisohjelman alueella rantaviivaa on toistakymmentä kilometriä. Jos kaikki keskustan noin 40 000 asukasta aseƩautuvat rantaviivan tuntumaan, on jokaisella vesimaisema järvelle tai koskelle. Nykyisin jokaista keskustan asukasta kohden on 25 - 30 cm rantaviivaa. Jos asukasluku nousee 55 000:een, on vielä silloinkin jokaista asukasta kohden noin 20 cm rantaviivaa. Orthoilmakuva 2010, copyright MaanmiƩauslaitos. 0,5 km 2,5 km 2 km 1,5 km 1 km Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 sivu 9 KUVAT: Näkymät Pyhäjärveltä Pispalan yli keskustan suuntaan, Pyhäjärveltä kaupungin yli Näsijärvelle sekä tulevan Areenan yltä tulevan Asemakeskuksen suuntaan. Maisemallinen sijainƟ ja rakenneƩu historiallinen kaupunkiympäristö ovat kaupunkilaisten arvostamia keskustaympäristön ominaisuuksia. MerkiƩävimmät uudet rakentamis-alueet ovat ratavyöhykkeellä ja ranta-alueilla. Ilmakuvat Tampereen kaupunki / Lentokuva Vallas, 2014. Solo Sokos Hotel Torni Tampere. Kuva Erik Nissen Johanssen. KUVAT SEURAAVILLA SIVUILLA: Tampereen keskustan nykytilaa (kuvakooste seuraavalla sivulla): Kaupunkikuvan ytimiä ovat Tammerkosken teollisuus- ja puistomiljööt, Hämeenkatu, Keskustori, järvien rannat molemmin puolin keskustaa ja omaleimaiset kaupunginosat. Korkea rakentaminen on alkanut asemanseudulla. (1. Xxxx / 2. Xxxx / 3. Xxx / 4.Xxx / 5.Xxx / 6.Xxx…..) Tampereen keskustan tulevaisuuƩa (kuvakooste sitä seuraavalla sivulla): Rakentamishankkeiden myötä kaupunkikuva kohenee. Keskusta elävöityy ja palvelut paranevat. RaiƟoƟe tekee liikkumisen mukavaksi. Rannoilla on virkistysreiƩejä, asumista ja urbaaneja puistoja. Asemakeskus ja uusia kaupunginosia on rakennettu ratavyöhykkeelle. (1. Xxxx / 2. Xxxx / 3. Xxx / 4.Xxx / 5.Xxx / 6.Xxx…..) sivu 10 Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 sivu 11 sivu 12 Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 2. TAMPEREEN KESKUSTA VUONNA 2030 Keskustan liikkumisympäristö on sujuva 2.1 Tampereen keskustan visio 2030 Tampereen kaupunkirakenne ja liikkumisen verkostot ovat rakentuneet yli tai ali aiemmin esteinä olleiden ratojen, liikenneväylien ja kosken. Keskustassa jalankulkija on katujen kuningas. Kävely ja pyöräily ovat mukavin ja nopein tapa liikkua paikasta toiseen. Keskustan katuympäristö on elämänläheinen ja virikkeinen. Kävelyn ja pyöräilyn pääreiƟt ovat sujuvia, esteeƩömiä ja turvallisia. TarviƩaessa voi hypätä nopeaan raƟkkaan, perinteiseen bussiin, junaan, kutsutaksiin, yhteiskäyƩöautoon tai muuhun joukkoliikenteen kulkupeliin. Hämpin, Kunkun, Asemakeskuksen ja torien pysäköinƟlaitokset palvelevat omaa autoa käyƩäviä ydinkeskustan kehällä. Niin suurten kuin pientenkin matkojen solmukohta on Asemakeskus. Vuonna 2030 ja sen jälkeisenä aikana Tampereen keskusta on • • • • • hyvää yhteistä kaupunkia elinkeinoelämän veturi liikkumisen ympäristönä sujuva tapahtumien, elämysten ja palvelujen paikka imagoltaan tamperelainen ja kansainvälisesƟ kiinnostava. 2.2 Tampereen keskustan tavoiteƟla 2030 Keskusta on hyvää yhteistä kaupunkia Tampereen keskusta kuuluu kaikille ja kaikenikäisille. Muutkin kuin tamperelaiset kokevat sen omakseen. Sinne pääsee helposƟ, eikä sieltä ole kiire pois. Keskusta on turvallinen paikka asua, elää ja toimia. Keskusta näyƩää ja tuntuu kaupungilta. Se elää kuin kaupunki, muuƩuu ja muuntuu kaiken aikaa. Kaupunkikuvassa näkyy tahto hyvään rakentamiseen ja usko hyvään tulevaisuuteen. KaupunkikulƩuuri on moniarvoista ja siksi elinvoimaista. KorkeasƟ ja korkeatasoisesƟ rakenneƩu asemanseutu näyƩää maailmanluokan isolta kaupungilta. Veden partaalle rakentuneet, kaupungin aikanaan synnyƩäneet tehtaat ja niihin liiƩyvät miljööt ovat muuƩuneet historialliseksi ympäristöksi. Keskusta on tamperelaisten olohuone, jossa vieraat viihtyvät. Keskusta on elinkeinoelämän veturi Tampere on Sisä-Suomen tärkein, nuorekkain ja kansainvälisin työpaikka- ja osaamisja asioinƟkeskiƩymä. Yliopistot, oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja yritykset tekevät Tampereesta kansainvälisesƟ kiinnostavan kampus- ja bisneskaupungin, joka on laajan työssäkäynƟ- ja talousalueen veturi. Tampereen keskusta on omaleimainen ja innovaaƟoihin kannustava toimintaympäristö, asemanseutu matkakeskuksineen sen hermokeskus. Elinkeinoelämän ja oppimisympäristöjen menestystä tukee arkkitehtonisesƟ ja kulƩuurisesƟ kiinnostava kaupunkiympäristö, ympäristövastuullinen rakennustapa ja toiminnallinen akƟivisuus. Kansainvälisestä ja Suomen näkökulmasta Tampere ja sen keskusta on maamme kaupungistuneen eteläosan porƫ pohjoiseen. Keskusta on elämysten ja modernien palvelujen paikka Tampereen keskusta on maamme merkiƩävin, monipuolisin ja kaupunkiympäristönä kehittynein kauppa-, palvelu- ja tapahtumakeskittymä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kaupunkirakenne on kompakƟ, mikä vahvistaa kilpailukykyä ja yhteisöllisyyttä. AsioinƟ- ja tapahtumapaikat ovat helposƟ löydeƩävissä. Matkailu- ja tapahtumakohteiden välillä on selkeät, helposƟ suunnisteƩavat ja viihtyisät reiƟt. Vapaa-ajan elämyspalvelut tuovat isoin joukoin väkeä Särkänniemeen, Tampere-taloon, museoihin, teaƩereihin, monitoimiareenalle, RaƟnaan ja muualle keskustaan. Hämeenkatu on koko matkaltaan atmosfääriltään ainutlaatuinen ostoskatu. Tämän vilkkaudesta hyötyvät kaikki sen tuntumassa olevat kaupan toimijat kauppahallista pikkuliikkeisiin ja perinteisistä tavarataloista uusiin kauppakeskuksiin. Keskustori on säilyƩänyt historiallisen arvokkuutensa. Samalla se on tapahtuma- ja kohtaamispaikka. Tammerkosken ja järvien rannat on kunnosteƩu ensisijaisesƟ ihmisten käyƩöön. Keskustalla on kansainvälisesƟ kiinnostava tamperelainen imago Tampere on fiksun, älykkään, rohkean ja kauniin kaupungin maineessa. Opiskelijat ja nuoret viihtyvät keskustassa. Kaupunki pitää hyvää huolta keskustastaan. Julkisen kaupunkiympäristön laatu on erityisen hyvä ihmisten eniten käyƩämillä ja rakastamilla alueilla. Näitä ovat Hämeenkatu, Hämeenpuisto, Areenan ja Asemakeskuksen uudet miljööt, Keskustori ja muut torit sekä kaikki Näsijärven, Pyhäjärven ja Tammerkosken rannat. Keskustan kaupunkisilhueƟssa Näsinneula ja enƟsten tehtaiden Ɵilipiiput ovat saaneet seurakseen ratavyöhykkeen uudet maamerkit. Tampereen kaupunkimaisemat, rakenneƩu kulƩuuriperintö, tapahtumatuotanto sekä kauppaa, yriƩäjyyƩä ja palveluja tukeva rakentaminen ovat vahvistaneet asemaansa kaupunkiimagossa. Keskustaan rajautuvat kansallisesƟ merkiƩävät luonnon ja kulƩuuriperinnön alueet Pispala, Pyynikki, Kauppi ja Iidesjärvi kytkeytyvät keskustaan ja sen imagoon aikaisempaa vahvemmin. Uusia arkkitehtuurimonumenƩeja on syntynyt. Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 sivu 13 2.3 Tampereen keskustan kehiƩämiskonsepƟ ja kehiƩämislinjaukset 2030 Uudistuva ja täydentyvä keskusta Keskustan kehiƩämiskonsepƟ havainnollistaa keskustan kaupunkirakenteen, kaupunkiympäristön ja toimintaympäristön visiota ja tavoiteƟlaa vuonna 2030 ja sen jälkeen. Keskustaa kehitetään modernina joukkoliikenne- ja kävelykaupunkina, jonne voi sujuvasƟ saapua myös autolla. LiikenneƩä ja infrastruktuuria rakennetaan älykkääsƟ ja resurssiviisaasƟ. Keskustan saavuteƩavuuƩa parannetaan kaikilla liikennemuodoilla ja kaikilta matkaetäisyyksiltä. Asemakeskusta kehitetään keskiteƩynä matkakeskuksena ja matkaketjujen moiƩeeƩa toimivana solmukohtana. Kävely- ja pyöräilyolosuhteita parannetaan. PysäköinƟ järjestetään keskitetysƟ ja tehokkaasƟ. Liikenteen käyƩämää maapinta-alaa otetaan enenevässä määrin rakentamisen ja ihmisten käyƩöön. Ympäristö- ja talousƟetoinen Tampere laajentaa ja eheyƩää keskustaansa sisäisen kasvun keinoin, uudistamalla ja täydentämällä nykyistä rakenneƩua ympäristöä. Tämä vähentää merkiƩäväsƟ tarveƩa urbaanin kaupunkialueen reunojen laajentamiseen. Joutomaita, liikennealueita, pysäköinƟalueita ja korƩeleiden tyhjiä kohƟa muutetaan ihmisten akƟiviseen käyƩöön tai rakennusmaaksi. Kiinteistönomistajia kannustetaan täydennysrakentamiseen neuvonnalla, taloudellisilla kannusƟmilla, korƩelisuunnitelmilla tai muutoin suunniƩelua koordinoimalla. Ullakko- ja korkean rakentamisen mahdollisuudet otetaan käyƩöön. Ydinkeskustassa painotetaan liikerakentamista ja muilla alueilla asuntorakentamista. KaupunkirakenneƩa halkovien liikenneväylien estevaikutusta poistetaan. Keskustassa eheyƩämisen kärkihankkeita ovat Tammelan ja Amurin täydennysrakentaminen, Rantaväylän tunneliin liiƩyvä maankäyƩö ja Asemakeskuksen kansirakentaminen. Asema-, veturi- ja kampuskeskusta Maisemien ja urbaanien puistojen keskusta Keskustan hyvää saavuteƩavuuƩa parannetaan enƟsestään. Tämä vahvistaa koko kaupungin ja kaupunkiseudun kilpailukykyä. Kaupan, kulƩuurin ja yriƩäjyyden toimintaedellytyksiä tuetaan. Hämeenkadun ja sen kaupallisen roolia ostoskatuna vahvistetaan. Asemakeskuksen, Tammelan länsireunan, Tullin ja yliopiston alueen kampuskaupungista muodostetaan keskustan merkiƩävin uusi työpaikka- ja osaamiskeskittymä, jossa on myös kulƩuuripalveluja. Alue on innovaaƟoalusta ja elinkeinoelämän veturi laajalla talousalueella. Rata-alueen päälliselle kannelle rakennetaan matka- ja asemakeskus, kauppakeskus, monitoimiareena ja merkiƩävä määrä näihin liiƩyvää palvelu-, liike- ja asuntorakentamista. Uusi kansikaupunginosa eheyƩää keskustan kaupunkirakenteen ja poistaa radan estevaikutuksen. Keskustan ja sen läheisten alueiden viherverkkoa kaupungin idenƟteeƫtekijänä vahvistetaan. Puistoja, puistokatuja ja julkisia ulkoƟloja kehitetään kaupunkilaisten yhteisinä olohuoneina. Keskustan läheisten ulkoilumetsien, rantojen ja vesistövirkistyskohteiden saavuteƩavuuƩa parannetaan. Maailmassa ainutlaatuisen Tampereen kaupunkimaiseman matkailulliset mahdollisuudet Ɵedostetaan ja otetaan käyƩöön. ErityisesƟ korostetaan Pyynikin ja Pispalan sekä Kaupin ulkoilupuiston merkitystä osana keskustaan väliƩömäsƟ liiƩyvää kaupunkirakenneƩa. InnovaƟiviisia urbaaneja viherympäristöratkaisuja otetaan käyƩöön. Järvenranta- ja koskenrantakeskusta Kaupunkiympäristöä kehitetään ihmisten yhteisiin ja inhimillisiin tarpeisiin. Kaupunkiympäristön viihtyisyyƩä, turvallisuuƩa ja esteeƩömyyƩä parannetaan erityisesƟ kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävillä ja muilla keskeisillä reiteillä. Yhdessä ololle, kohtaamisille, viihtymiselle, viipymiselle rakennetaan lisää hyviä ja hyvän sijainnin omaavia paikkoja. Tapahtumatarjontaa ja tapahtumapaikkoja kehitetään osana matkailua ja elinkeinopoliƟikkaa. Kaupunkilaisille tarjotaan mahdollisuus omien ja väliaikaisten tapahtumien järjestämiseen kaupunkiympäristössä. Kaupunkimaisen elämäntavan, kaupunkikulƩuurin ja modernien palveluiden kehiƩymiselle avataan uusia mahdollisuuksia. Ihmisiä autetaan juurtumaan koƟkaupunkiinsa. Opiskelijoita houkutellaan jäämään töihin. Matkailijoita houkutellaan viipymään ja palaamaan takaisin. Joukkoliikenne- ja kävelykeskusta Näsijärven ja Pyhäjärven ranta-alueet muodostavat luontevan jatkeen nykyiselle kaupunkirakenteelle. Alueille sijoitetaan suuri osa väestökasvun edellyƩämästä asuntotuotannosta. Asuminen veden äärellä nostaa keskustan vetovoimaa asuinpaikkana ja Tampereen profiilia järvenrantakaupunkina. Kärkihankkeita ovat Ranta-Tampellan, Eteläpuiston ja Viinikanlahden asuntoalueet. Ranta-alueita ja vesimaisemia kehitetään myös matkailun, virkistyksen ja tapahtumatuotannon tarpeisiin. Kärkihanke on Särkänniemen alueen kehiƩäminen monipuolistuvana matkailukohteena. Järvenrantojen lisäksi jatketaan Tammerkosken rantojen kehiƩämistä. MerkiƩävä järvenranta- ja koskenrantakaupungin sisältö on rantojen julkisuus ja läpikuljeƩavuus. Tulevaisuudessa Tampereen järvenrantakaupunki puistoineen ja asuntoalueineen jatkuu yhtenäisenä kilometrikaupalla: Pyhäjärvellä Härmälään ja Villilään, Näsijärvellä Lentävänniemeen ja Iidesjärvellä Vuohenojalle saakka. sivu 14 Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 Yhteinen keskusta TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015 - 2030 TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISKONSEPTI 2015 - 2030 u rven ra aka ä j i s nt Nä Kauppi-Niihama punki Vt 12/ län väy a t Rannneli tu P valispal taƟ an e Pyynikintori atu Hämeenk Ydinkeskusta nƟe Tammela Tammelantori Asemakeskus Laukontori j ä v r e l le Pyynikki eltä Pirkankatu Kekkos e onƟe Teisk v jär Keskustori Ratapihankatu Ranta-Tampella V Ra t 12 nta / väy lä Itsenäisyyden katuTampere-talo Kampuskaupunki Kansi ja Areena Sam mon katu Kale vanƟ e Eteläpuisto upu nki Iidesjärvi Vt 3 yhä rven ranta jä ka Päärata P Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 sivu 15 KehiteƩävä hitaan liikkumisen vyöhyke (jalankulku, pyöräily) KehiteƩävä joukkoliikenteen laatukäytävä (raiƟoƟe, bussit) KehiteƩävä keskustakehä (autoliikenne) KehiteƩävä maanalaisen pysäköinnin järjestelmä P NÄSIJÄRVI KehiteƩävä rautaƟe KeskiteƩy matkakeskus (kaikki liikennemuodot) LentokenƩäyhteydet rat rat a Vaa Ro a Ou van lu/sa iem i/K ola ri ylän tavä Ran eli tunn i Näsinkallio etl P raiƟoƟe Hämeenkatu Asemakeskus P P P län si Hämppi Pyynikintori keskusta Ɵe oli Pirkk en ikenn ala Ʃä e ete P irkka lä la PYHÄJÄRVI LIIKENNE JA LIIKKUMINEN 3.1 Rakentaminen ja arkkitehtuuri MerkiƩävät uudet rakentamisalueet, täydennysrakentaminen, kaupunkikuva, idenƟteeƫ ja imago, tekniset järjestelmät, rakentamisen laatu, rakenneƩu kulƩuuriympäristö yms. iƟo kk ra jou tok len Tulli Ranta-Tampella Asuntorakentamisen alue Kaupin sairaalan alueen täydennysrakentaminen Ydinkeskustan liikekorƩelit Särkänniemi Työpaikka- ja/tai osaamiskeskiƩymä MustalahƟ Onkiniemi Täydentävän asuntorakentamisen alue Kaupin kansi Ydinkeskustan kaupan ja korƩelikehiƩämisen vyöhyke Ratapihankatu Tammelan täydennysrakentaminen Tammelan stadion Koko keskustan alueella lisäksi: - ullakkorakentaminen - muu täydennysrakentaminen - muuƩuvat käyƩötarkoitukset Asemakeskus Tulli Amurin täydennysrakentaminen Tampere-talon hotelli ja kehiƩäminen Keskustorin pohjoisosa Nalkalanranta TAMPEREEN KAUPUNKI KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015 - 2030 PYHÄJÄRVI Eteläpuisto TOIMENPIDEKOKONAISUUS 2/6 Kampuskaupunki Areena RaƟnakeskus KehiteƩävä julkinen ranta Kaupunkimaisemaa eheyƩävä rakentaminen Uusi urbaani puisto tai liikuntapaikka Uusi tori tai aukio KehiteƩävä tori/aukio KehiteƩävä liikuntapaikka ulap rv en KehiteƩävä urbaani virkistysyhteys KehiteƩävä kävelykatu e ais ven lappam u pamaise mat ij ä Nä s t ma Kaupin kansi uisto Hämeenp Pyynikintori te ys S Yh Konsulinsaari Kuninkaankatu Hämeenkat ra Nalkal an Vuolteen Pyhäjär ven jär aise vi m Kalevan kansi Viinikanoja ma Iidesjärvi ja perhepuisto ta ran an nik Vii KehiteƩävä matkailun ja vapaa-ajan vyöhyke KehiteƩävä ostos- ja/tai kulƩuurikatu NÄSIJÄRVI KehiteƩävä tapahtumapaikka Särkänniemen tapahtuma-alue Keskustan matkailu- ja tapahtumavyöhyke Särkänniemi TAMPEREEN KAUPUNKI KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015 - 2030 Osmonpuisto Pellavatori Tammelan tapahtumavyöhyke Vapriikki Tammelantori Tammelan stadion ski Pyynikin näkötorni Amurin museokorƩeli rko Pyynikin tori me Amurin ja Pyynikin tapahtumavyöhyke Näsinpuisto MustalahƟ Onkiniemi isto Hämeenpu Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 Kalevan liikuntapuisto Sorin aukio Tam sivu 16 Uusi asema-aukio u Uusi Suomen asemapuisto pankin aukio Aseman ja Areenan kansi ra Eteläpuiston rantatori Eteläpuiston uimala TAMPEREEN KAUPUNKI KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015 - 2030 a nt Tammelantori Tuomiokirkonkatu Keskustori Aleksis Kiven V Vuolteentori katu nt Laukontori Pyynikin pallokenƩä Koulukadun kenƩä t Pyynikin kaupunkiluonto n ta är k änn iemi - Pyynikki MustalahƟ Pispalan kulƩuuriympäristöt Yhteys Kauppi - iidesjärvi Näsi jär Kauppi - Niihaman ulkoilupuisto Sommerinkallio KehiteƩävä puisto n a ske em ko ais er ism mm all Ta ns ka 3.6 Elinkeinot ja osaaminen Keskustaelinkeinojen trendit ja konsepƟt, saavuteƩavuus ja sijainƟ vetovoimatekijänä, kaupunkimiljöö ja maisema menestystekijänä, hallinto- ja palvelualat, uudet työpaikka- ja osaamiskeskiƩymät yms. ä Koukkuniemen täydennysrakentaminen NÄSIJÄRVI Matkailun/vapaa-ajan/ tapahtumien keskiƩymä URBAANIT ULKOTILAT JA KAUPUNKIVIHREÄ 3.5 Asuminen ja elämäntapa Keskusta-asumisen trendit ja konsepƟt, asuntotuotanto ja -rakennuttaminen, asuntotyypit, asumisen hinta ja hallintamuodot, erityisasuminen, asumisen ja työn yhdistelmät, asumiseen liiƩyvät palvelut yms. ulu Asemakeskuksen alue TOIMENPIDEKOKONAISUUS 3/6 3.4 KaupunkikulƩuuri, tapahtumat ja matkailu KaupunkikulƩuurin ja kaupunkimaisen elämätavan kehiƩäminen, matkailullisesƟ ja toiminnallisesƟ merkiƩävät ja kehiteƩävät tapahtumapaikat, kaupunkitapahtumat, vapaa kaupunkiƟla yms. rata Jyv äskyl MerkiƩävät rakentamisalueet ViinikanlahƟ 3.3 Urbaanit kaupunkiƟlat ja kaupunkivihreä KaupunkikuvallisesƟ merkiƩävät kehiteƩävät viheralueet, katuympäristöt, ranta-alueet, virkistysverkostot, viheralueiden saavuteƩavuus yms. /O jouk koli iken ne itä RAKENTAMINEN JA ARKKITEHTUURI Toimenpidekokonaisuuksiin liiƩyvät kehiƩämishankkeiden lueƩelot päivitetään vuosittain. HankelueƩelot ovat kehiƩämisohjelman liiƩeenä. ylä jouk raiƟ koliikenn oƟe Herv e itä anta kehä TAMPEREEN KAUPUNKI KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015 - 2030 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 1/6 9 Jyv äsk ne itä ken kolii jouk oƟe TAYS raiƟ Tammelantori P Kunkku jou kko liik en ne vt Ratapihankatu jou rai kko ƟoƟ liik e Lenenne täv län änn si iem a rata Helsinki vt vt 11 Po 12 ri Ra um rata Turku rata Pietari Tampereen keskustan visiota 2030 ja kehiƩämiskonsepƟa 2015–2030 toteutetaan kuudella toimenpidekokonaisuudella (luvut 3.1–3.6). Ne sisältävät rakennetun ja rakenneƩavan kaupunkiympäristön tekoja, kaupunkiympäristön toiminnallisten mahdollisuuksien parantamista sekä kaupunkiympäristön kehiƩämiseen liiƩyvien toimintatapojen uudistamista. 3.1 Liikenne ja liikkuminen Liikennejärjestelmä, liikenteellisesƟ merkiƩävät ja kehiteƩävät liikenneympäristöt, joukkoliikenne, kävely ja pyöräily, pysäköinƟ, älyliikenne yms. vt vt 3 Hels lent9 Turk inki sata okenƩu mat ä Hels Hels inki inki/Tur /Tur ku ku 3. TAMPEREEN KESKUSTAKEHITTÄMISEN TOIMENPIDEKOKONAISUUDET 2015 - 2030 Asemakeskus ja aukio Itsenäisyydenkatu Keskustori atu Hämeenk Pyynikin pallokenƩä Suomen Tullikamari ja aukio pankin aukio Sorin aukio Tampere-talo Laukontori o ant suv nan RaƟ RaƟnan stadion Koulukadun kenƩä Tampereen uinƟkeskus ja maauimala Sorsapuisto ja Kalevan liikuntapuisto Areena Eteläpuiston rantatori TOIMENPIDEKOKONAISUUS 4/6 KAUPUNKIKULTTUURI, TAPAHTUMAT JA MATKAILU Eteläpuiston uimala Areenan ja RaƟnan tapahtumavyöhyke PYHÄJÄRVI Uusi asuntorakentaminen Iidesjärven perhepuisto POHJOISTEN RANTOJEN ASUINALUEET - järvi- ja/tai metsäkaupungin tunnelma - uusia ja täydentyviä asuinalueita - Ranta-Tampella rakennusvaiheessa - Kaupin kansi erityiskohde Täydentävä asuntorakentaminen Koko keskustan alueella asuntorakentamisessa - asumisen proĮilit ja preferenssit - maapoliƟikan taloudelliset kannusƟmet - korƩelirakenteiden kehiƩämistä - korƩelipihojen kehiƩämistä - pieniä laajennuksia ja korotuksia - ullakkorakentamista - käyƩötarkoituksen muutoksia katujen, puistojen ja miljöiden kehiƩämistäasumisen tarpeisiin KAUPIN SAIRAALAN ALUE - metsäkaupungin tunnelma - sairaala-alueesta asuinalueeksi - Kaupin kannen kauƩa kaupunkiin TAMMELAN KAUPINGINOSA - torikaupunginosan tunnelma - edelläkävijä täydennysrakentamisessa - taloyhƟöt ja asukkaat avainasemassa AMURIN KAUPUNGINOSA - asuinalueen tunnelma - ydinkeskustan palvelut lähellä - korƩelirakenteiden merkiƩävä täydennys - taloyhƟöt ja asukkaat avainasemassa ASEMAKESKUS JA TULLI - bisnes- ja kampuskaupungin tunnelma - joustavan pendelöinnin mahdollisuus - modernin uusi kansi ja vanha Tulli LÄNTINEN KESKUSTA - kaupunkimainen tunnelma - ydinkeskustan palvelut lähellä - isoja, yhteisiä korƩelipihoja - laajennuksia ja ullakkorakentamista ETELÄISTEN RANTOJEN ASUINALUEET TAMPEREEN KAUPUNKI KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015 - 2030 - järvimaisemien tunnelma - Pyhäjärven järvenrantakaupunkia - tehokkaat ja modernit asuinalueet TOIMENPIDEKOKONAISUUS 5/6 KAMPUSASUMISEN ALUE ASUMINEN JA ELÄMÄNTAPA - kampuskaupungin tunnelma - oppilaitosten lomaan asumista - Kalevan kansi erityiskohde KehiƩyvä ja kehiteƩävä kauppa- ja palvelualan työpaikkakeskiƩymä / -vyöhyke KehiƩyvä ja kehiteƩävä matkailu- ja palvelualan työpaikkakeskiƩymä NÄSIJÄRVI KehiƩyvä ja kehiteƩävä toimisto- ja palvelualan työpaikkakeskiƩymä Tammelan pohjoinen palvelukeskus KehiƩyvä ja kehiteƩävä opetus- ja tutkimusalan työpaikkakeskiƩymä Ratapiha Tammelantori ja Tammelan puistokatu Ydinkeskustan palveluvyöhyke Särkänniemen, Onkiniemen ja Mustalahden matkailualue Hämeenpuisto Tuomiokirkonkatu Kuninkaankatu Tammelan palveluvyöhyke Amurin palveluvyöhyke Itsenäisyydenkatu tu Hämeenka Pyynikin palvelukeskiƩymä ja vyöhyke Asemakeskus Tampere-talo Klingendahl ja Eteläpuisto RaƟnan alue TAMPEREEN KAUPUNKI KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015 - 2030 Nalkalan alue TOIMENPIDEKOKONAISUUS 6/6 ELINKEINOT JA OSAAMINEN PYHÄJÄRVI Kansi ja areena Sorin alue Asemakeskuksen kansi Tullin alue Yliopiston kampuskaupunki ja sen verkostot - Kaupin kampus - Mediapolis (Tohloppi) - Teknopolis (Hervanta) 3.1 Liikenne ja liikkuminen HankelueƩelo liiƩeenä KehiteƩävä hitaan liikkumisen vyöhyke (jalankulku, pyöräily) P KehiteƩävä joukkoliikenteen laatukäytävä (raiƟoƟe, bussit) KehiteƩävä keskustakehä (autoliikenne) KehiteƩävä maanalaisen pysäköinnin järjestelmä NÄSIJÄRVI KehiteƩävä rautaƟe jou kko liik en ne län si li nne n tu väylä a t n Ra Näsinkallio etl Kunkku Asemakeskus P P Hämppi Pyynikintori P kehä iƟo kk k ra jou ento l rata Helsinki PYHÄJÄRVI rata Turku rata Pietar i LIIKENNE JA LIIKKUMINEN Ɵe ol Pirk i en iken k ala Ʃä ne ete P irkk lä ala TOIMENPIDEKOKONAISUUS 1/6 9J yvä sky lä/ Ou lu itä nne liike kkoƟe TAYS jouiƟ o a r jou raiƟkkoliike oƟe nne Herv itä anta Tulli keskusta TAMPEREEN KAUPUNKI KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015 - 2030 Tammelantori P atu Hämeenk P raiƟoƟe vt jouk koli iken ne it ä vt v t 3 He le 9 Tu lsink satnatokernku i mat Ʃä H Hels elsin inki/ ki/T Turk urku u ra ra ta Ro ta OVaasa van ulu iem / i/K ola ri jo rai ukko Ɵo liik Ɵe en Len ne täv län än si nie mi Ratapihankatu v vt t 1 1 P 1 2 or Ra i um a KeskiteƩy matkakeskus (kaikki liikennemuodot) LentokenƩäyhteydet rata Jy väsk y lä KUVA (karƩa): Liikenteen ja liikkumisen tärkeimmät kehiƩämiskohteet Tampereen keskustassa aikavälillä 2015-2030. Tampereen keskustassa ihmisten liikkumista suunnitellaan kokonaisvaltaisesƟ, ensisijaisesƟ ihmisten ja heidän tarpeidensa näkökulmasta. Liikenteen ja liikkumisen toimenpidekokonaisuudessa korostuvat Tampereen kaupunkikeskustan saavuteƩavuuden parantaminen, joukkoliikenne, eri liikkumismuotojen laatukäytävät sekä ja liikenteen rauhoiƩaminen ydinkeskustassa. Tärkeää: • autolla sujuvasƟ keskustaan ja auto helposƟ parkkiin • joukkoliikenne, kävely ja pyöräily mukavimpia tapoja liikkua • älykkään liikenteen järjestelmät ja tekniset innovaaƟot käytössä • hyvä liikkumisympäristö osa kaupunkiarkkitehtuuria ja kaupunki-imagoa • keskustan ja avaintoimintojen saavuteƩavuus paras mahdollinen • harkituilla maankäytön ja pysäköinnin sijainƟratkaisuilla vähemmän liikenneƩä. Tampereen raiƟoƟe on tulevaisuudessa keskustan tärkein ja näkyvin joukkoliikenneväline. Itsenäisyydenkadun, Hämeenkadun, Pirkankadun ja keskustan muiden raiƟoƟekatujen katuympäristöä kehitetään myös jalankulun ja kaupallisten palvelujen hyvänä ympäristönä. RaiƟoƟe yhdistää keskustaa muihin kaupunginosiin aina Hervantaan ja Lentävänniemeen saakka. Kuva: Tampereen kaupunki / Kaupunkimallin visualisoinƟ Arkkitehdit MY, 2015. Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 sivu 17 Matkakeskus Joukkoliikenteen laatukäytävät Asemakeskuksen alueelle rakennetaan kaikkia liikennemuotoja palveleva keskiteƩy matkakeskus. Se on kaikkien Tampereella tehtävien henkilömatkojen suuri solmukohta. Matkakeskus palvelee kaiken pituisia matkoja paikallisista kansainvälisiin. Autolla saapuville P-Hämpissä ja muissa pysäköinƟlaitoksissa on hyvät ja toimivat palvelut. LentokenƟlle matkustavat voivat jäƩää matkatavaransa lähtöselvitykseen jo Asemakeskuksessa. Saapuvia, lähteviä ja läpikulkevia ihmisvirtoja varten Asemakeskukseen rakennetaan modernit liikennepalvelut, kauppakeskus ja monipuoliset muut palvelut. Nykyisen pitkämatkaista ja seudullista liikenneƩä palvelevan linja-autoaseman toiminnot siirretään Asemakeskukseen. Asemakeskus on koko keskustan merkiƩävin strateginen liikenne- ja rakentamishanke. Joukkoliikenteen laatukäytäviä kehitetään asukkaiden ja matkaa tekevien arkea mahdollisimman hyvin palveleviksi. Laatukäytävien kauƩa keskustasta on yhteys mm. Tampereen aluekeskuksiin (Hervanta, Koilliskeskus/Linnainmaa, LielahƟ, Tesoma) ja seudun muihin kaupunkikeskustoihin ja kuntakeskuksiin. Pysäkit ja joukkoliikenteen vaihtopaikat rakennetaan ympäristöltään toimiviksi ja palveluja tarjoaviksi. Kaupunkikuvaltaan ne rakennetaan viihtyisiksi paikoiksi, joissa odoƩavan aika ei ole pitkä. RaiƟoƟen rakentamisen yhteydessä Keskustori vapautetaan bussiterminaalilta ihmisten akƟiviseen käyƩöön. Korvaava paikallisterminaalin sijainƟ etsitään keskustan alueelta. VarteenoteƩavia vaihtoehtoja voivat olla esimerkiksi vanha linja-autoasema, Pyynikintori ja Asemakeskus. RaiƟoƟe Kävelykeskusta ja hitaan liikkumisen alue Tulevaisuudessa raiƟoƟe on Tampereen keskustan tärkein ja kaupunkikuvassa eniten näkyvä joukkoliikenneväline. LiikennöinƟ voi alkaa vuonna 2018 välillä Hervanta Pyynikintori. Myöhemmin rakennetaan yhteydet lännessä ainakin Lentävänniemeen ja idässä TAYS:iin. Keskustassa raiƟoƟe kulkee reiƫä Itsenäisyydenkatu, Hämeenkatu, Pirkankatu, Sepänkatu ja Paasikivenkatu. RaiƟoƟen katuympäristöt ja pysäkkialueet suunnitellaan hyvin toimiviksi, esteeƩömiksi ja palveluiltaan moderneiksi. Kaupunkikuva, katuarkkitehtuuri, kadunkalusteet, valaistus, istutukset, opasteet, palvelut ja rajautuminen rakennuksiin suunnitellaan saumaƩomasƟ toimivaksi kokonaisuudeksi. Erityistä huomiota kiinnitetään pysäkkialueiden toiminnallisuuteen ja palveluihin matkaketjujen näkökulmasta (vaihtopysäkit, pyöräpysäköinƟ, yhteydet pysäköinƟlaitoksiin ja tapahtumapaikoille). RaiƟoƟe edesauƩaa merkiƩäväsƟ todellisen jalankulku- ja pyöräilykeskustan toteutumista. Se tekee joukkoliikenteellä matkustamisen mukavaksi, kiinnostavaksi ja saasteeƩomaksi. RaiƟoƟe tukee Hämeenkadun ja koko ydinkeskustan kaupunkikuvan, kaupunkikulƩuurin, kaupallisen vetovoiman ja yleisen viihtyisyyden kehiƩymistä. Hämeenkadun muut liikenneratkaisut toteutetaan raiƟoƟen ehdoilla. Ydinkeskustan osat Hämeenpuistosta Tammelan puistokadulle ja Yliopistonkadulle ovat tulevaisuudessa hitaan liikkumisen alueƩa. Ensisijaisia liikkumismuotoja ovat jalankulku ja pyöräily. Ydinkeskustassa autokatujen määrä ja autoliikenteen tarve minimoidaan keskustan kehäkadun ja maanalaisten pysäköintilaitosten avulla. ErityisesƟ kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävillä parannetaan katuympäristön turvallisuutta, esteeƩömyyƩä, viihtyisyyƩä, ympärivuoƟsta käyƩöä ja katuympäristön esteeƫstä laatua. Liikenneturvallisuuden ja esteeƩömyyden parantamisessa erityiskohteena ovat koulujen, päiväkoƟen, leikki- ja muiden puistojen sekä vanhusten tai muiden erityisryhmien palvelukeskusten läheiset liikkumisympäristöt sekä niille johtavat reiƟt. Hämeenkatu Hämeenkatu on Tampereen keskustan pääkatu. Liikennejärjestelyt toteutetaan raiƟoƟen ehdoilla. Hämeenkadun liikenneympäristöä kehitetään kauppaa ja yritystoimintaa, palveluja ja asioinƟa, katuelämää ja kaupunkikulƩuuria tukevalla tavalla. Hämeenkadun merkitystä ostoskatuna korostetaan parantamalla jalankulun liikenteellisiä olosuhteita ja kaupunkikuvaa. Liikennejärjestelyissä otetaan huomioon raiƟoƟe, Kunkun parkki, asioinƟ- ja huolto-, hälytysajoneuvoliikenne sekä joukkoliikenteen kokeiluista saatu palaute. Kadun teknisissä rakenteissa ja pintamateriaaleissa kiinnitetään huomiota melu- ja tärinähaiƩojen lieventämiseen. sivu 18 Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 Kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävät Keskustan strategisessa osayleiskaavassa osoitetaan kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävät. Joukkoliikennekatujen ohella ne ovat keskustan tärkeimpiä liikenneympäristöjä. Niitä rakennetaan vaiheiƩain muƩa järjestelmällisesƟ. Pyöräilyn laatukäytävien varteen, tapahtumapaikoille ja merkiƩävien julkisten palvelukeskiƩymien yhteyteen rakennetaan yleisten pyöräpysäköinƟlaitosten ja/taitai – alueiden verkosto. Pyöräilyn palvelupisteissä on kaupunkipyöriä, pyöröhuolto- ja muita palveluita. Kaupunki näyttää hyvää esimerkkiä omalla toiminnallaan, omilla alueillaan ja kiinteistöillään. Yksityisiin Ɵloihin tai palveluihin liiƩyvän pyöräpysäköinnin järjestämisen periaaƩeet, velvoiƩeet ja toimintamalli luodaan. Keskustan kehä Keskustan kehä on tulevaisuudessa merkiƩävä ajoneuvoliikenteen syöƩöväylä. Se ohjaa tehokkaasti liikenneƩä valtakunnallisille pääväylille (vt3, vt9, vt12) ja ydinkeskustan maanalaisiin pysäköinƟlaitoksiin. Se johtaa liikennevirtoja ydinkeskustan ohi ja rauhoiƩaa jalankululle ja pyöräilylle ensisijaisesƟ tarkoiteƩua hitaan liikkumisen vyöhykeƩä. Keskustakehän rungon muodostavat Hämeenpuisto, Tampereen valtaƟe, Vuolteenkatu, RautaƟenkatu ja Satakunnankatu. Vilkkaalla katukehällä on tunnisteƩu kohƟa, joissa on selvä turvallisuuden parantamisen ja estevaikutuksen poistamisen/ lieventämisen tarve suhteessa pyöräilyn ja kävelyn päävirtoihin. Näistä merkiƩävimpiä ovat rautaƟeaseman edusta, Finlaysonin porƟn kohta, Kuninkaankadun kävelykadun pääte, Hämeenkadun risteys, Eteläpuisto, RaƟnanranta. Asemakeskuksen jatkosuunniƩelu saaƩaa lähivuosina avata tarpeita kehäkatujen sijainnin ja toimivuuden uudelleen arvioinnille. kartoitetaan myös raiƟoƟen, rantaväylän tunnelin ja areenan kaltaisten merkiƩävien investoinƟen vaikutukset liikkumisen tarpeisiin ja tapoihin. Älykkään liikennejärjestelmän ja kestävän liikenneympäristön tulevia tarpeita ja hankkeita ideoidaan ja innovoidaan tältä uudelta pohjalta. Piloƫalueeksi sopii hyvin Asemakeskuksen, Tammelan ja Tullin alueen muodostama kokonaisuus. Rantaväylän tunneli ja Ratapihankatu Tulevaisuudessa Tampere on matkailijoita kiinnostava älyliikennekaupunki. Kaupungin liikennehistoria, uusin teknologia ja innovaaƟot rakennetaan näkyväksi osaksi kaupunkiympäristöä ja sen liikkumisen järjestelmää. Esimerkkejä tästä ovat äänetön ja saasteeton raiƟoƟe ja sähkötaksit, kehiƩynyt lippujärjestelmä, toimiva reiƫsuunniƩelujärjestelmä, älykäs liikenteenohjaus, keskiteƩy pysäköinƟjärjestelmä, kehiƩynyt vuokra- ja yhteiskäyƩöautotarjonta ja energiatehokas katuvalaistusjärjestelmä. Kaupunkiliikkumisen uusia välineitä otetaan käyƩöön. Liikenteen, liikkumisen ja Ɵetoliikenteen kokonaisvaltaisia, moderneja palvelukonsepteja kehitetään. Rakenteilla olevat ja vuonna 2017 valmistuvat Rantaväylän tunneli ja Ratapihankatu ovat merkiƩävä parannus keskustan ajoneuvoliikenteen verkkoon. Rantaväylän tunneli parantaa keskustaa sivuavan yleisen Ɵeverkon kapasiteettia, toimivuuƩa ja välityskykyä keskustan ohi. Keskustan katuverkon kehiƩäminen kävelypainoƩeisena tulee mahdolliseksi. Kun PaasikivenƟe muuƩuu kaupungin kaduksi, keskusta eheytyy ja voi kasvaa kiinni Näsijärven rantamaisemiin. Tammelantorin läpi kulkeva liikenne rauhoiƩuu ja mahdollistaa kaupallisten toimintojen kehiƩämisen myös Tammelan puistokadulla ja sen lähikorƩeleissa. Asemakeskuksen jatkosuunniƩelun yhteydessä Ratapihankadun liikenteellistä roolia ja olemusta saatetaan joutua arvioimaan uudelleen. PysäköinƟ Keskustan pysäköinƟjärjestelmä rakennetaan keskustan kehään, pääkokoojakatuihin ja joukkoliikennejärjestelmään tukeutuen. KeskiteƩyjen, palveluiltaan monipuolisten ja innovaƟivisten pysäköinƟlaitosten järjestelmä tekee mahdolliseksi korƩeleissa autopaikkojen vähentämisen ja katuympäristöissä. Kaupunkikeskustassa maanpinta, raiƟs ilma ja luonnonvalo pyhitetään jatkossa ensisijaisesti kaupunkielämän ja sitä palvelevan rakentamisen käyttöön. Jalankulkuvyöhykkeeseen liiƩyvä maanalaisen pysäköinnin järjestelmä mahdollistaa liikekorƩelien kehiƩämistä (erityisesƟ länƟnen ydinkeskusta, Hämeenkadun kaupallinen vaikutusalue, Tullin alue) ja täydentävää asuntorakentamista (erityisesƟ Tammela, Amuri, Pyynikki, KyƩälä). Joukkoliikennekäytävällä sijaitsevat Hämpin parkki, Kunkun parkki ja Asemakeskuksen parkki palvelevat erityisesƟ Särkänniemeä, Areenaa ja muita suuria ihmisvirtoja synnyƩäviä, elinkeinopoliiƫsesƟ eriƩäin merkiƩäviä matkailu- ja tapahtumakohteita. Täydentävää asuntorakentamista mahdollistavista yleisistä pysäköinƟlaitoksista ensimmäisenä toteutetaan Tammelan toriparkki. Keskustaliikkumisen tulevaisuustarkastelu Ihmisten ja tavaroiden liikkumisen tavoista tehdään keskustan kaupunkiympäristön kehiƩämistä palveleva tulevaisuustarkastelu. Liikkumisjärjestelmää tarkastellaan tulevaisuushakuisesƟ, kokonaisvaltaisesƟ ja elämäntapalähtöisesƟ. Tunnistetaan muuƩuvat asumisen arvostukset, työelämän ja kaupan trendit ja teknologiakehitys. Tarkastelussa Liikenteen innovaaƟokaupunki VirkistysreiƟt Jalankulun ja pyöräilyn pääverkostoon liiƩyy rantareiƫen ja muiden virkistysreiƫen verkosto. Näiden avulla parannetaan läheisten ulkoilumetsien, lenkkipolkujen, uimarantojen, venesatamien ja -rantojen, latujen ja matkaluisteluratojen, veneilyn ja melonnan tukikohƟen sekä sisä- ja lähiliikuntapaikkojen saavuteƩavuuƩa. Erityinen kehiƩämiskohde on Näsijärveä, Pyhäjärveä ja Tammerkosken myötäilevä katkeamaton rantareiƟstö osana seudullisia liikunta- ja virkistyspalveluja. Keskustassa tämä voi olla luonteeltaan hyvinkin urbaani, muƩa silƟ virkistykselliset kriteerit täyƩävä. Tampereen keskustan asukkaita palvelevia merkiƩäviä luontovirkistyskohteita ovat Pyynikin ja Kalevankankaan harjumaastot, Kaupin ulkoilupuisto sekä Iidesjärven laakson rantamaisemat perhepuistoineen. Näiden saavuteƩavuuƩa parannetaan kehittämällä reiƟstöjä asukkaiden ja matkailijoiden tarpeisiin. Keskustassa virkistysreiƟt voivat olla myös urbaaneja, arkkitehtuurielämyksiä tarjoavia katuja tai raiƩeja. Tällaisina kehiteƩäviä ovat esimerkiksi Hämeenpuisto, muut puistokadut, Hämeenkatu, kävelykadut sekä Pyynikin, Käpylän, Tammelan ja Amurin kadut ja raiƟt. VesireiƟt Tampereen kaksi matkustajasatamaa palvelevat kesäaikaan laivamatkailua. Laukontorin satamaa kehitetään osana RaƟnan suvannon kaupunkimaisemaa ja tapahtumapaikkoja. Mustalahtea kehitetään Särkänniemeen liiƩyvänä matkailun palvelualueena. Molemmilla satamilla on mahdollisuus kehiƩyä osana kansainvälistyvää vesistömatkailua. Tämän vuoksi satamat ja uudet laivalaiturit kytketään osaksi joukkoliikenteen matkaketjuja sekä Asemakeskuksen ja keskustan matkailupalveluja. Näsijärveä, Mustalahtea ja Särkänniemeä akƟvoidaan talviaikaisen matkailun ja jäällä liikkumisen tukikohtana. Keskustasta Näsijärvelle lähtevät pitkämatkaiset latu- ja Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 sivu 19 luistelureiƟstöt voivat jatkossa alkaa sieltä. Keskustan vierasvenesatamapalveluja kehitetään veneilymatkailijoiden tarpeisiin. Tähän liiƩyy mahdollisuus veneiden siirtoon järveltä järvelle Pispalan uiƩotunnelin kauƩa. Keskustan asukkaita palvelevien huvivenesatamien ja venepaikkojen määrää lisätään asukasluvun kasvaessa (NaistenlahƟ, Rauhaniemi, uutena mahdollisuutena Särkänniemi). Melonnan ja soudun tukikohƟen ja rantautumispaikkojen määrää lisätään ja laatua parannetaan. Iidesjärven kytkeminen keskustan vesistövirkistysreiƩeihin tutkitaan. sivu 20 Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 3.2 Rakentaminen ja arkkitehtuuri HankelueƩelo liiƩeenä Koukkuniemen täydennysrakentaminen NÄSIJÄRVI MerkiƩävät rakentamisalueet Asemakeskuksen alue Matkailun/vapaa-ajan/ tapahtumien keskiƩymä Työpaikka- ja/tai osaamiskeskiƩymä Asuntorakentamisen alue Ranta-Tampella Ydinkeskustan liikekorƩelit Särkänniemi Onkiniemi Kaupin sairaalan alueen täydennysrakentaminen MustalahƟ Täydentävän asuntorakentamisen alue Kaupin kansi Ydinkeskustan kaupan ja korƩelikehiƩämisen vyöhyke Ratapihankatu Tammelan täydennysrakentaminen Tammelan stadion Koko keskustan alueella lisäksi: - ullakkorakentaminen - muu täydennysrakentaminen - muuƩuvat käyƩötarkoitukset Asemakeskus Tulli Amurin täydennysrakentaminen Tampere-talon hotelli ja kehiƩäminen Keskustorin pohjoisosa Nalkalanranta TAMPEREEN KAUPUNKI KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015 - 2030 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 2/6 PYHÄJÄRVI Eteläpuisto Kampuskaupunki Areena RAKENTAMINEN JA ARKKITEHTUURI ViinikanlahƟ RaƟnakeskus KUVA (karƩa): Rakentamisen ja arkkitehtuurin tärkeimmät kehiƩämiskohteet Tampereen keskustassa aikavälillä 2015-2030. Tampereen keskustan kaupunkirakenneƩa, kaupunkikuvaa ja rakenneƩua ympäristöä suunnitellaan kokonaisvaltaisesƟ. UuƩa arkkitehtuuria, rakennusperintöä, kulƩuuriympäristöä ja innovaƟivista infrastruktuuria kehitetään kaupungin kilpailutekijänä. KansallisesƟ merkiƩävässä ja kansainvälisesƟ kiinnostavassa kaupunkikeskustassa rakentamisen laadusta ei Ɵngitä. Tärkeää: • kaupunkirakenne toimivaksi ja ekotehokkaaksi • parhaat paikat ja maisemat kaikkien ihmisten käyƩöön • rakennetut alueet ja rakennukset ihmisten elämää varten • ison kaupungin tunnelmaa inhimillisessä miƩakaavassa • ympäristöystävällistä ja innovaƟivista infrastruktuuria • kaupunkirakennustaide ja kulƩuuriympäristö kunniaan • rakentamisen laatu kaupunkikuvassa • tamperelaisuus. Tampereen asemakeskus on tulevaisuudessa vilkas liikenteen solmukohta. Arkkitehtuuriltaan korkeatasoiseen matkakeskukseen tulee nykyisen rautaƟeaseman lisäksi mm. linja-autoasema ja suuri, uudentyyppinen kauppa- ja palvelukeskus. Asemakeskus ja siihen liiƩyvä uusi kansikaupunginosa yhdistää radan itä- ja länsipuoliset kaupunginosat eheäksi kaupunkirakenteeksi. Kuva Tampereen kaupunki / Tampereen asemakeskuksen suunniƩelukilpailu, 1. palkinto ”ReConnecƟng Tampere”, COBE Aps ja Lunden Architecture Oy, 2014. Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 sivu 21 Tehokas kaupunkirakenne ja viisaat sijainƟratkaisut Tulevien vuosikymmenien aikana Tampereen keskustan kaupunkirakenne muovautuu Keskustan strategisessa osayleiskaavassa osoiteƩujen maankäyƩö- ja liikenneratkaisujen mukaisesƟ (luonnos 2014, ehdotus 2015). Rakennetun ympäristön, liikenneympäristön ja toimintaympäristön kehiƩäminen kytketään aikaisempaa paremmin toisiinsa. Joukkoliikennekaupungin rakentuessa keskustan merkitys kaupunki- ja aluerakenteen yƟmenä korostuu. MerkiƩävät ja erityisesƟ paljon liikenneƩä ja liikkumista synnyƩävät toiminnot sijoitetaan kaupunkirakenteessa ensisijaisesƟ joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävien varteen. Mahdollisten uusien kulƩuurilaitosten, tapahtumapaikkojen, kauppakeskiƩymien ja muiden kaupunkirakenteellisesƟ merkittävien toimintojen sijainƟratkaisut harkitaan huolella, kaupunkirakenteelliset, kaupunkikuvalliset ja kaupunkikulƩuuriset vaikutukset huomioon oƩavasƟ. toteutus- ja rakennussuunniƩelu. ToteuƩaminen aloitetaan kannen ja monitoimiareenan rakentamisella, minkä jälkeen jatketaan Sorin sillan pohjoispuolen tornitaloilla. Sen jälkeen siirrytään Asemakeskusalueen vaiheiƩaiseen rakentamiseen pohjoista kohƟ. Asemanseudusta muotoutuu Tampereen merkiƩävin toimistotyöpaikkojen keskiƩymä. Sinne tulee myös konsepƟltaan kokonaan uudentyyppinen, suuri, moderni kauppa- ja palvelukeskus. Kolme osa-alueƩa on: • Ratapihankadun pohjoisosa. Asemakaavaehdotus 2014. Alueelle noin 40 00 kem2 toimisto-, liike- ja asuinƟlaa, 1000 työpaikkaa ja 200 asukasta. • Kansi ja areena. Asemakaava 2011. Alueelle 50 000 kem2:n suuruinen monitoimiareena yli 10 000 katsojalle, noin 70 000 kem2 toimisto-, liike- ja hotelli- ja asuntorakentamista, 2000 työpaikkaa ja 700 asukasta. • Asemakeskuksen suunniƩelukilpailun voiƩajaehdotuksen ensimmäisen toteutusvaihe. Laajuus noin 122 000 kem2. Ehdotuksen perusteella alueelle n. 1500 työpaikkaa ja n. 1200 asukasta. Moderni, suuri kauppa- ja palvelukeskus. Pirkanmaan paras kauppapaikka Kampuskaupunki ja Tulli+ Tampereen keskusta on maakunnan pääkauppapaikka ja erikoiskaupan pääkeskus. Se kilpailee asemastaan lähinnä kaupunkiseudun muiden kaupan keskiƩymien kanssa. Keskustan saavuteƩavuuƩa kaikilla liikennemuodoilla parannetaan. Tällä mahdollistetaan keskustan kaupallinen kilpailukyky ja asiakasvirtojen kasvu. Jos kaupan suunnitellut hankkeet ja potenƟaalisten liikeƟlojen käyƩöönotot toteutuvat, niin keskustassa asioinƟen määrä voi jopa kaksinkertaistua. Nykyisin keskustan liikkeissä ja ravitsemusliikkeissä on noin 1.2 miljoonaa asioinƟkertaa viikossa. KompakƟssa keskustassa palvelut tavoiƩaa parhaiten joukkoliikenteellä, pyöräillen ja kävellen. MiellyƩävä ja turvallinen jalankulkuympäristö on perusedellytys keskustakaupan houkuƩavuudelle. Pysäköinnin keskiƩäminen maanalaisiin pysäköinƟlaitoksiin vapauƩaa maantasolla Ɵlaa asioinƟ- ja ostosympäristön kehiƩämiseen ja keskustan liikekorƩeleiden kehiƩämiseen. Kaupan pääkatu on tulevaisuudessakin Hämeenkatu. Muita kehiteƩäviä kaupallisia ympäristöjä ovat kävelykadut, torit, raiƟoƟen pysäkkiympäristöt, tavaratalot, kauppakeskukset ja ydinkeskustan liikekorƩelit kivijalkakauppoineen. Keskustan kaupan ja liike-elämän myönteistä kehitystä tuetaan parantamalla liikenne- ja liikkumisympäristöä, vahvistamalla asukaspohjaa, sekä kehiƩämällä keskustan tapahtumatuotantoa ja matkailua. Kansi, Monitoimiareena ja Tampereen Asemakeskus Keskustan kaupunkikehiƩämisessä strategisesƟ merkiƩävin yksiƩäinen aluekokonaisuus on Asemakeskus. Se käsiƩää Tampereen henkilöratapihan ympäristöineen. Viime vuosina sille on suunniteltu ja toteuteƩu useita rakennushankkeita ilman kokonaissuunnitelmaa. Tämän vuoksi alueesta järjesteƫin kansainvälinen ideakilpailu vuonna 2014. VoiƩaneen kilpailuehdotuksen ”ReconnecƟng Tampere” mukaan radan itä- ja länsipuoliset kaupunginosat yhdistetään ratapihan yliƩävällä kaupunkikannella. Nykyinen asema-aukio laajennetaan pohjois-eteläsuuntaiseksi asemapuistoksi. Aseman Ɵenoille rakennetaan matkakeskus, jossa kohtaavat kaikki kulkumuodot ja matkaketjut. Yleissuunnitelma tehdään vuosina 2015– 2016. Tämän jälkeen käynnistyy sivu 22 Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 Tullin, Tampereen yliopiston ja Tampere-talon sekä Kalevankankaan eteläosan alueet muodostavat Tulli+:n alueen, jota kutsutaan myös nimellä ”kampuskaupunki”. Alue liiƩyy saumaƩomasƟ Tampereen Asemakeskukseen. Kampuskaupungin kehiƩämismahdollisuuksiin uskotaan vahvasƟ. Aikaisemman, yhteistyössä toimijoiden kanssa laaditun vision pohjalta alueelle laaditaan maankäytön ja liikenteen yleissuunnitelma vuosina 2014–2015. Asemakaavamuutokset ja katusuunnitelmat laaditaan sen pohjalta. Kaupunkiympäristön kehiƩämisellä edistetään strategisesƟ merkiƩävän osaamiskeskiƩymän vahvistumista. Työpaikkoja, palveluita ja asumisen monipuolisia mahdollisuuksia lisätään. Alueen omaleimaista ilmeƩä kehitetään. Urbaaneja virkistysyhteyksiä parannetaan. Liikenne- ja katuverkkoa uudistetaan, samoin pysäköinƟjärjestelmää. Ihmisten liikkumista jalan, pyöräillen ja joukkoliikennevälinein edistetään. Tulli+:n alueen uudisrakentamisen ja nykyisen rakennuskannan muutosten kerrosalamäärät ja niiden käyƩötarkoitukset ratkeavat yleissuunniƩelun myötä. Rantojen uudet asuntoalueet Tampere rakentaa uusia asuntoalueita ja niihin liiƩyviä virkistyspalveluja erityisesƟ aiemmin teollisuuden, liikenteen tai infrastruktuurin käytössä olleille ranta-alueille. Tulevina vuosikymmeninä Tampereesta rakentuu kansainvälisesƟ kiinnostava järvenrantakaupunki. Keskusta tarjoaa tulevaisuudessa kodin usealle tuhannelle asukkaalle väliƩömäsƟ veden tuntumassa. Lyhyiden etäisyyksien takia rannat ovat hyvin saavuteƩavissa kaikista keskustan asunnoista. Keskusta on osa laajempaa järvenrantakaupunginosien sarjaa, joka tulevaisuudessa kasvaa myös keskustan ulkopuolella (Näsijärvellä Niemenranta ja LielahƟ, Pyhäjärvellä Härmälänranta). Keskustassa jo rakenneƩuja järven- ja koskenrantakaupungin asuinalueita ovat RaƟnan suvanto, Lapinniemi, Tampella ja Finlayson sekä uusimpana RaƟnanranta. Ajankohtaisin on rakenteilla oleva Ranta-Tampella, joka valmistuƩuaan muodostaa Näsijärven puoleisen asumisen järvikaupunginosan yhdessä valmiiksi rakentuneen Lapinniemen ja kehittyvän Koukkuniemen kanssa. Keskustan länsiosa täydentyy Nalkalanrannan kauƩa Eteläpuistoon. Etelässä järvenrantakeskusta voi laajeta Viinikanlahteen. Eteläpuisto ja Nalkalanranta Eteläpuisto ympäristöineen on Tampereen keskustan länsiosan merkiƩävin täydennysrakentamisalue ja osa laajempaa järvenrantakaupunkia. Eteläpuisto pääƩää keskustan laajentumisen lounaaseen ja avaa keskustan julkisivun Pyhäjärvelle. Alue mahdollistaa rantoja pitkin kulkevan laadukkaan virkistysyhteyden ydinkeskustan ja Pyynikin viheralueiden välille. RaƟnanvuolteen ja Pyhäjärven rannat, vehreä ympäristö, suojellut Klingendahlin ja De Gamlas Hemin rakennukset ympäristöineen sekä valtakunnallisesƟ arvokas Hämeenpuiston rakenneƩu kulƩuuriympäristö ovat arvoperusta suunniƩelulle. Alueesta järjesteƫin kansainvälinen suunniƩelukilpailu vuonna 2014. KehiƩäminen jatkuu yleissuunnitelman, asemakaavoituksen, katusuunniƩelun ja yleisten alueiden suunniƩelun muodossa. Pohjana on jatkokehiteƩy kilpailuehdotus ”Seelake”. Sen mukaan Eteläpuiston ja Nalkalanrannan alueelle tulee asuntoja, vapaa-ajan palveluita, toimiƟloja ja urbaaneja virkistysalueita. Hämeenpuiston kaupunkikuvallista yhteyƩä Pyhäjärveen parannetaan. Rannat ovat julkisia puistoja tai julkisia urbaaneja ulkoƟloja. Rantojen kauƩa kulkee keskustan ja Pyynkin välinen virkistysreiƫ, osana Tampereen ja seudun laajempia yhtenäisiä rantareiƩejä. Särkänniemi, MustalahƟ ja Onkiniemi Särkänniemi, Onkiniemi ja MustalahƟ muodostavat tulevaisuudessa yhden Tampereen vetovoimaisimmista vapaa-ajan alueista. Rantaväylän tunnelin myötä alueen liikenne rauhoiƩuu. Kaupunkimaisema pääsee avautumaan pohjoiseen Näsijärvelle. Liikenteellinen ja kaupunkikuvallinen yhteys keskustaan paranee. Alue on osa syntymässä olevaa Näsijärven rantakaupungin vyöhykeƩä. Särkänniemen matkailullisia mahdollisuuksia kehitetään osana rantavyöhykeƩä ja kaupunkikeskustaa. Huvipuistoon liiƩyvän Mustanlahden alue liiƩää Särkänniemen nykyistä kiinteämmin osaksi keskustaa. Järveltä järvelle kulkeva jalankulun laatureiƫ kulkee keskustasta Tammerkosken rantoja pitkin Näsijärvelle, mistä se jatkuu edelleen Särkänniemen rantaa pitkin länteen Onkiniemen suuntaan ja itään Ranta-Tampellan kauƩa Naistenlahden suuntaan. Vuosina 2014–2015 laadiƩavassa yleissuunnitelmassa näitä kehitysmahdollisuuksia tarkastellaan koskien mm. Särkänniemen elämyspuiston kehiƩämistä, täydennysrakentamisen määrää ja sijoiƩamista, virkistysalueiden ja -reiƫen suunniƩelua sekä pysäköinƟratkaisuja. Suunnitelmassa luodaan suuntaviivat sille miten alueƩa kehitetään keskustaan liiƩyvänä monipuolisena vapaa-ajan, tapahtumien ja mahdollisesƟ myös asumisen alueena. Tammela Tammelan kaupunginosa on keskustan täydennysrakentamisen piloƫalueita. Yleissuunnitelma valmistui vuonna 2012. Täydennysrakentamisen toteutuminen on kiinni yksityisten kiinteistöjen ja taloyhƟöiden halukkuudesta. Kaupunki auƩaa tekemällä yleissuunnitelmaa tarkentavia korƩelisuunnitelmia, saaƩamalla naapureita saman keskustelupöydän ääreen sekä tarjoamalla maankäyƩösopimuksiin liiƩyviä talou-dellisia kannusƟmia. Vuonna 2014–2015 valmistuvien ensimmäisten korttelisuunnitelmien jälkeen kaupunki käynnistää vastaavia hankkeita 2– 4 vuosiƩain. Lisäksi on vireillä useita yksityisiä täydennysrakentamishankkeita. Tammelan torin kaupunkikuvallinen kehiƩäminen, toriparkin suunniƩelu ja asemakaavoitus alkavat vuonna 2015. Keskitetyn pysäköinƟlaitoksen tarve liiƩyy korƩeleiden täydennysrakentamiseen. Samalla varmistetaan Tammelan stadionin tapahtumanaikaiset pysäköinƟjärjestelyt. Tammelan stadion on ajankohtainen asunto- ja urheilurakentamiskohde. Sen suunniƩelu jatkuu vuonna 2014 järjestetyn suunniƩelukilpailun pohjalta. Tammelan kaupunginosa ja sen kiinteistöjä on lisäksi mukana energiatehokkuuƩa parantavissa kehityshankkeissa sekä yliopistojen harjoitus- ja opinnäyte- ja tutkimustöiden aiheena. Amuri ja Pyynikintori Pyynikintorin ja Amurin alue on perinteikästä Tampereen keskustaa. Pyynikintori on historiallinen kaupunkiin saapumisen porƫ monine merkkirakennuksineen. Amuri on pääosin 1970–1980 -luvuilla puutalokaupungin Ɵlalle väljäsƟ ja lähiömäisesƟ rakenneƩua kerrostaloalueƩa. Amurin ja Pyynikintorin alueille laaditaan yleissuunnitelma, jolla tutkitaan täydennysrakentamisen ja kaupunkikuvan kehiƩämisen mahdollisuudet. Alueella on tarve kehiƩää julkisia palveluja. Niiden tarve riippuu täydentävän asuntorakentamisen edistymisestä. Pyynikintoria kehitetään viihtyisänä ja laadukkaana julkisena Ɵlana, historialliset arvot huomioon oƩaen. RaiƟoƟen toteutuessa korostuu Pyynikintorin merkitys bussiliikenteen ja raiƟoƟen päätepysäkkinä ja liityntäpisteenä. Torin alle mahdollisesƟ sijoiteƩavan pysäköinƟlaitoksen tarveƩa ja mahdollisuuksia tutkitaan. Taidemuseon ja Amurin museokorƩelin alueƩa ja Pyynikintoria ympäristöineen kehitetään kulttuuri- ja tapahtumakeskittymänä. Tulevaisuudessa alueen halki kulkee urbaani virkistysreiƫ Särkänniemestä Pyynikille. Muita täydennysrakentamisalueita ja kohteita Keskustassa on useita muitakin hyviä asunto- ja muun täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi Kaupin sairaalan alue ja Koukkuniemen alue. Teknisiä erityisratkaisuja vaaƟvia kohteita ovat ns. Kaupin kansi, Kalevan kansi osana Tulli+:n alueƩa sekä 2020-luvulla jätevedenpuhdistamosta vapautuva Viinikanlahden alue. YksiƩäisiä pieniä kohteita on eri puolilla keskustaa. Tällaisia ovat vanhojen kerrostalojen ullakot ja kaƩokerrokset, pienet tonƫkohtaiset täydennysrakentamishankkeet sekä käyƩötarkoitusten muutokset olemassa olevissa rakennuksissa. YdinkeskusTampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 sivu 23 tassa täydennysrakentamiseen ja korƩelikehiƩämiseen liiƩyy yleensä liike- ja yrityselämän toimintamahdollisuuksien parantaminen ja tähän liiƩyen korƩelipihojen ja katuƟlojen akƟvoinƟ. Kestävä ja hyvä arkkitehtuuri Keskustan rakentamisessa painotetaan hyvää ja kestävää arkkitehtuuria. Tämä näkyy laatuna rakennuksissa, kadunkalusteissa, julkisissa ulkoƟloissa ja kaupunkikuvassa. SuunniƩelussa ja rakentamisen ohjauksessa kiinnitetään huomiota muodostuvan kokonaisuuden hallintaan. Rakennukset, pihat, kadut, puistot ja maisemat nähdään yhtenä kokonaisuutena. SuunniƩelussa käytetään kulloiseenkin paikkaan parhaiten sopivia työtapoja. VaaƟvissa ja ideoinƟa tarvitsevissa tehtävissä järjestetään suunnittelukilpailuja ja kuullaan kaupunkilaisten näkemyksiä. Tampereen asema rakentamisen ja arkkitehtuurin korkeakoulukaupunkina näkyy kaupunkikuvassa myönteisellä tavalla. Tampereen arkkitehtuuriohjelmassa (2008) keskustalla on tärkeä asema. Kaupungin idenƟteeƟn perustekijöiksi on nosteƩu Tammerkosken ympäristö ja sen teollinen perintö, keskustan ruutukaava, Hämeenkatu Suomen urbaaneimpana katuna, kulƩuurisesƟ moniarvoinen ilmapiiri ja vahvaan idenƟteeƫin perustuva kilpailukyky. Ohjelmassa on tavoiƩeeksi aseteƩu arkkitehtuurin ja kaupunkiympäristön laatu. Tampere nähdään elävänä, tunnisteƩavana Suomen halutuimpana asuinpaikkana, joka tunnetaan seudullisesta, vuorovaikuƩeisesta ja historialliset piirteet huomioon oƩavasta toimintatavastaan. Arkkitehtuuriohjelman päivitys on tekeillä 2014– 2015. KulƩuuriympäristö Maisemaa ja kulƩuuriympäristöä kehitetään menestyvän kaupungin kilpailu- ja viihtyisyys-, vetovoima-, imago- ja idenƟteeƫtekijänä. Kaupunki- ja luonnonmaiseman vuorovaikutus, Tammerkosken kansallismaisema, teollisuuden rakennusperintö, vanhat miljööt, historialliset perinteiset puistot ja kulƩuurihistoriallisesƟ arvokkaat yksiƩäiset rakennukset ovat perusta dynaamisesƟ kehiƩyvälle kaupunkikeskustalle. Urbaani kulƩuuriperintö ja kaupunginosien paikalliset idenƟteeƟt ovat lähtökohtana uuden suunniƩelulle. Tampereen keskustaan aina kuulunuƩa rohkeuƩa ja muutosvalmiuƩa korostetaan, ƟnkimäƩä arvokkaiksi tunnisteƩujen maisemien, miljöiden tai rakennusten vaalimisesta ja hoidosta. Vanha ja uusi sovitetaan yhteen hyvän kaupunki- ja rakennussuunniƩelun keinoin. ValtakunnallisesƟ, maakunnallisesƟ ja paikallisesƟ arvokkaita maisemia, rakenneƩuja kulƩuuriympäristöjä, kulƩuurihistoriallisesƟ arvokkaita yksiƩäisiä rakennuksia ja suojeltuja muinaisjäännöksiä hoidetaan. Ne otetaan huomioon matkailu-, tapahtuma- ja toimintaympäristöjen kehiƩämisessä. Uusia Ɵedotus-, opetus- ja matkailuaineistoja sekä maisema-, arkkitehtuuri ja kulƩuuripolkuja tehdään. Maailmanperintökohteen ja kansallisen kaupunkipuiston mahdollisuudet tutkitaan. Tulevaisuuden kulƩuuriympäristöä luodaan uudella hyvällä arkkitehtuurilla. sivu 24 Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 Tekniset järjestelmät Keskustassa kohtaavat kaikki tärkeät yhdyskuntatekniset järjestelmät. Osa teknisistä verkostoista on jo olemassa, osa vaaƟi kunnostusta, osa tehdään aluerakentamisen yhteydessä. Keskustan miƩava täydennysrakentaminen on haaste infrastruktuurille ja sen ylläpidolle, suunniƩeluprosessien tarkoituksenmukaiselle ja rakentamisen oikea-aikaiselle yhteen soviƩamiselle. Keskustan isojen hankkeiden aikataulutus ja rajapintojen koordinoinƟ aloitetaan jo suunniƩeluvaiheessa. Tästä esimerkkinä on raiƟoƟen, matkakeskuksen ja asemanseudun kytkeminen laajempaan joukkoliikennekaupunkiin ja Tammelan - Tullin alueen täydennysrakentamiseen. SuunniƩelua viedään eteenpäin kokonaisvaltaisesƟ, kaupunkirakenteen toiminnallisuuden kannalta olennaiset kärkihankkeet edellä. Teknisten järjestelmien periaaƩeet ratkaistaan ennakoiden tulevaa kunnossapitoa. Hyvissä ajoin ennen merkiƩäviä alue- tai täydennysrakentamishankkeita arvioidaan mm. infraverkon ajantasaisuus, putkistokapasiteeƟn riiƩävyys, kadunalaisten tekniikkatunneleiden järkevyys ja jäƩeiden putkikeräysjärjestelmän tarpeellisuus. Tekniset ratkaisut tehdään kestäviksi ja käyƩökelpoisiksi, ei vain lähivuosia, vaan vuosikymmeniä eteenpäin ajatellen. Huolto ja kunnossapito Keskustan julkiset rakennushankkeet suunnitellaan ja toteutetaan toimiviksi ja korkealaatuisiksi. Pelkkä suunniƩelun ja työn laatu ei takaa rakennetun ympäristön toimivuutta pitkällä aikavälillä. Rakennetun ympäristön laadun kehiƩäminen ja isojen hankkeiden toteuƩaminen vaaƟi ylläpidon tarpeiden ennakoivaa tunnistamista. Esimerkiksi maanalaisten teknisten verkostojen kunnossapito vaaƟi katupintojen avaamista aika ajoin. Keskustassa tehtävien korjaustöiden jälkeen katu- ja ympäristörakenteiden esteeƫnen laatutaso säilytetään. Tiiviissä keskustassa rakenneƩu omaisuus on kovalla käytöllä, usein ympäristön rasituksen ja joskus ilkivallan alaisena. Nämä aiheuƩavat yhteisvaikutuksena kunnossapito- ja korjaustarpeita. PäiviƩäiseen ylläpitämiseen osoitetaan riiƩävät resurssit. Kunnossapitovastuut ja työmenetelmät määritellään tarkasƟ kiinteistöjen ja toimijoiden kanssa. Yhteistyötä kehitetään niin, eƩeivät kustannukset kasva kenenkään osalta kohtuuƩomasƟ. Tiivistyvän keskustan alueella varmistetaan välƩämäƩömät Ɵlavaraukset yhdyskunnan teknisten järjestelmien ja alueiden hoitamista varten. Hulevedet, lumi ja jää Kaupunkirakenteen Ɵivistäminen aseƩaa haasteita hulevesien hallinnalle niin kesällä kuin talvellakin. Tilaa ei aina ja joka paikassa riitä maanpäällisille hulevesialtaille. Tampereella hulevedet voidaan yleensä hallitusƟ ja aina puhdisteƩuna ohjata koskeen tai järviin. TarviƩaessa käytetään maanalaisia viivytysrakenteita. Keskustan Ɵivistyessä kaduilta poisteƩavan lumen varastoinƟa ja/tai hävitystä tehostetaan. KehiƩyvä kaupunkirakenne poistaa keskustan nykyisin käyƩämiä lumenkaatopaikkoja. Lumen kuljetusmatkojen kasvaessa kustannukset nousevat ja lumen poistamisen toimenpideajat venyvät. Tämän vuoksi etsitään kokonaan uudenlaisia ja keskustaan sopivia teknisiä ratkaisuja, esimerkiksi lumen varastoinnin ja kaukokylmän tarpeet yhdistämällä. Helpoiten näitä on mahdollista toteuƩaa isojen aluerakentamis- ja infrahankkeiden yhteydessä. Talviaikaan keskustan katujen ja muiden ulkoalueiden viihtyvyyƩä, käyteƩävyyƩä ja turvallisuuƩa voidaan parantaa katusulatusjärjestelmillä, jolloin kulkuƟet ovat aina vapaita lumesta, jäästä ja hiekoitussepelistä. Sulatusjärjestelmien investoinƟ- ja käyttökustannukset voivat olla korkeat, minkä takia kustannusten jakaminen hyötyjien kesken on luontevaa (kiinteistöjen omistajat, kaupunki). Maa- ja kiinteistöpoliƟikka Kaupungin maa- ja kiinteistöpoliƟikassa korostuu mahdollisuuksien luominen keskustan täydentymiselle ja uudistamiselle. Vuosiksi 2014–2017 hyväksytyissä maapoliƟikan linjauksissa on luotu kannustamia täydennysrakentamiselle sekä pelisäännöt hankekehiƩämiselle. Hyviä taloudellisia kannusƟmia on täydentävän asuntorakentamisen edistämiseksi osoitettu mm. yksityisten omistamille asunto-osakeyhƟöille. Näistä hyötyä saavia täydennysrakentamishankkeita on lähdössä liikkeelle erityisesƟ Tammelassa. Keskeistä on kaupungin ja yksityisten kiinteistönomistajien välisten sopimusten onnistuminen, kaavoituksen tarkoituksenmukainen toteutuminen sekä maanomistajien ja muiden osallisten yhdenvertainen kohtelu. Keskustassa kaupungin omistuksessa on yleisten alueiden (mm. kadut, torit ja puistot) sekä pitkillä vuokrasopimuksilla vuokrattujen lisäksi muutamia merkittäviä kehittämispotenƟaalia omaavia maa-alueita (esimerkiksi Eteläpuisto, Ranta-Tampella ja Koukkuniemi). Näillä alueilla luodaan edellytyksiä monipuoliselle asuntotuotannolle ja menestyvälle elinkeinotoiminnalle. Maa-alueiden lisäksi kaupunki omistaa keskustan alueella rakennuksia, joiden omistuksia kaupunki arvioi jatkuvasƟ. Mahdolliset realisoinnit tai muut toimenpiteet toteutetaan siten, eƩä ne edesauƩavat keskustan ja sen osakokonaisuuksien elinvoimaisuuƩa. Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 sivu 25 3.3 Urbaanit ulkoƟlat ja kaupunkivihreä HankelueƩelo liiƩeenä KehiteƩävä julkinen ranta Kaupunkimaisemaa eheyƩävä rakentaminen Uusi urbaani puisto tai liikuntapaikka en a sk em ko ais er m m is m all Ta ans k Uusi tori tai aukio KehiteƩävä tori/aukio KehiteƩävä liikuntapaikka rv en KehiteƩävä urbaani virkistysyhteys KehiteƩävä kävelykatu e ais ven lappam u ulap pamaise mat ij ä Näs t ma Kaupin kansi TAMPEREEN KAUPUNKI KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015 - 2030 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 3/6 n ta a nt Nalkal an Koulukadun kenƩä Uusi asema-aukio tu Hämeenka Aleksis Kiven Vuolteentori V katu nt Laukontori Pyynikin pallokenƩä Pyhäjär Uusi Suomen asemapuisto pankin aukio Aseman ja Areenan kansi Kalevan liikuntapuisto Sorin aukio ra Vuolteen Eteläpuiston rantatori Eteläpuiston uimala Tammelantori Tuomiokirkonkatu Keskustori Kalevan kansi Viinikanoja ma t Yh Konsulinsaari Kuninkaankatu ra Pyynikin kaupunkiluonto Pyynikintori te ys S Pispalan kulƩuuriympäristöt uisto Hämeenp ärk änn iemi - Pyynikki MustalahƟ Yhteys Kauppi - iidesjärvi Nä sijä r Kauppi - Niihaman ulkoilupuisto Sommerinkallio KehiteƩävä puisto ven jär URBAANIT ULKOTILAT JA KAUPUNKIVIHREÄ v ise ima ta an nr ka ii ni V Iidesjärvi ja perhepuisto KUVA (karƩa): Urbaanien ulkoƟlojen ja kaupunkivihreän tärkeimmät kehiƩämiskohteet Tampereen keskustassa aikavälillä 2015-2030. Tampereen keskustan ympäristöllisiä vahvuuksia ovat vesi, maisemat, kaupunkiluonto ja ihmisen rakentamat urbaanit viherympäristöt. Viher- ja virkistysverkkoa kehitetään kokonaisvaltaisesƟ ja osana keskustan kaupunkirakenneƩa. Puistojen, torien, aukioiden, kävelykatujen ja joukkoliikennekatujen viihtyisyys ovat kaupunkikuvan ja kehiƩyvän kaupunkikulƩuurin perusta. Monipuoliset ja hyvin saavuteƩavat liikunnan, leikin, harrastusten ja luonnon kokemisen paikat vahvistavat keskustan vetovoimaisuuƩa. Tärkeää: • katkeamaƩomat rantareiƟt • järvien ja rantojen virkistysmahdollisuudet • Pyynikin, Kaupin ja Iidesjärven ulkoilualueiden saavuteƩavuus • monipuoliset liikuntaympäristöt ja virkistyspalvelut • torit, aukiot, katuƟlat ja puistot imago- ja idenƟteeƫtekijöinä • urbaanien ulkoƟlojen viihtyisyys, elävyys ja aisƟelämykset • historialliset puistot ja moderni kaupunkivihreä sivu 26 Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 Tampereella on tulevaisuudessa julkisia, katkeamaƩa jatkuvia rantareiƩejä keskustan kaikilla rannoilla. Nalkalanrannassa ja muualla ydinkeskustassa rantareiƟt ovat ympäristöltään kaupunkimaisia virkistysreiƩejä. RantareiƟt jatkuvat pitkiä matkoja keskustan ulkopuolella. Hyvin lyhyen matkan päässä, Pyynikillä, Kaupissa ja Iidesjärvellä on myös luonnonläheisiä virkistysreiƩejä. Kuva Tampereen kaupunki / Eteläpuiston ja sen lähialueiden kansainvälinen suunniƩelukilpailu, kilpailuehdotus ”Seelake”, jatkokehiteƩy suunnitelma, TovaƩ Architects & Planners, 2014. Viherverkko Kaupunkimaisemilla, julkisilla virkistysalueilla ja urbaaneilla ulkoƟloilla on iso merkitys keskustan viihtyisyydelle, vetovoimalle ja imagolle. Tampereen keskustassa viherverkko on monimuotoinen ja monipuolinen luonnosta rakenneƩuun. Hyvin hoidetun kaupunki- ja viherympäristön taloudelliset vaikutukset ovat välillisiä muƩa ilmeisiä. Keskustan viherverkkoa kaupunkirakenteen osana ja kaupungin idenƟteeƫtekijänä vahvistetaan. Läheisten ulkoilumetsien ja rantojen saavuteƩavuuƩa parannetaan. Pyynikin ja Kaupin ulkoilupuiston merkitystä osana keskustaan väliƩömäsƟ liiƩyvää kaupunkirakenneƩa korostetaan. Viihtyisä ulkoilureiƟstö kytkee kaupunkiluonnon, teollisen historian, toiminnalliset solmukohdat, kaupunkirannat ja urbaanit kulƩuurivaikuƩeiset kaupunkirannat kiinnostavaksi ja elämyksiä tarjoavaksi kaupunkikudelmaksi. Tampereen kuuluisien näköalapaikkojen (Näsinneula, Pyynikki, Tammerkosken silta) lisäksi kunnostetaan muita maisemapaikkoja, joista osa on luonnon helmassa ja osa urbaanissa ympäristössä. Virkistävä ja viihtyisä Puistoja, puistokatuja ja julkisia ulkoƟloja kehitetään. Ainutlaatuisen kaupunkiympäristön matkailulliset ja markkinoinnilliset mahdollisuudet Ɵedostetaan. Puistot ja julkiset ulkoƟlat ovat kaupunkilaisten olohuone ja käynƟkorƫ vierailijoille. Omaleimaiset paikat ja niihin kerrostunut kaupungin historia ovat osa Tampereen idenƟteeƫä. Koskimaisemalla, Pyynikillä ja kaupungin keskeisillä toreilla on kansallista merkiƩävyyƩä. Vihreys ja sen luoma viihtyisyys lisäävät keskustan matkailullista vetovoimaisuuƩa ja asuinympäristön laatua. Monipuoliset virkistysmahdollisuudet tukevat asukkaiden hyvinvoinƟa ja lisäävät keskustan houkuƩelevuuƩa asuinympäristönä. Vihreydellä on kaupunkiekologista merkitystä. Se edistää kestävää kaupunkirakenneƩa, hulevesien hallintaa ja miellyƩävää pienilmastoa. Keskustan puistokatuja ja katuvihreää kehitetään kaupunkimaisten reiƫen viihtyisyyden luojana. RantareiƟt Vesi kuuluu Tampereen keskustan kaupunkikuvaan. Tammerkosken, Näsijärven ja Pyhäjärven rannat avataan kaupunkilaisille kauƩaaltaan. Luodaan houkuƩeleva ja katkeamaton reiƟstö järveltä järvelle ja rantoja pitkin. Koskimaisema, rantapuistot ja -reiƟt ovat kaupunkilaisten kohtauspaikka ja osa kansallismaisemaa. Tammerkosken rantojen virkistysmahdollisuuksia kehitetään historiallisia arvoja ja matkailullisia mahdollisuuksia korostaen. Tammerkosken maisemareiƩejä kehitetään Vapriikista Työnpuistoon ja pitkällä tähtäimellä myös Kirjastonpuistosta Kehräsaareen. Vuolteentorin aukio kunnostetaan edustavaksi osaksi koskimaisemaa. RaƟnan suvannon alueƩa ja Nalkalanrantaa kehitetään eläväksi kaupunkimaiseksi rantavyöhykkeeksi. Laukontorin kehiƩämisen lähtökohƟna ovat paikan ainutlaatuinen sijainƟ, toritoiminta, satama ja palvelut. Molempien järvien rannoilla kulkevia reiƩejä ja niihin liiƩyviä vesi-, luonto- ja kaupunkivirkistyskohteita kehitetään. Erityisen hyviä mahdollisuuksia avautuu Näsijärven rannoilla, vesialueilla ja jäillä, kun Rantaväylän tunneli valmistuu ja liikennemelu vähenee. Tampereen kehiƩyvät pitkät ranta-, vesi- ja jääreiƟt virkistyspalveluineen avaavat mahdollisuuksia liikunta- ja urheilutapahtumille, matkailuyriƩäjyydelle, liikuntakasvatukselle sekä hyvinvoinnin, tapahtumatuotannon ja matkailun kehiƩämiselle. Järvet ja rannat Järvet ja rannat ovat Tampereen keskustan vahvuus. Rantojen vetovoimaisuuƩa lisätään parantamalla niiden virkistyspalveluja ja saavuteƩavuuƩa. Näsijärven rannan saavuteƩavuuƩa kehitetään Ranta-Tampellan, Mustalahden, Särkänniemen, Onkiniemen ja Santalahden alueella. Pyhäjärven rannalla kehiƩämiskohteina ovat erityisesƟ Eteläpuiston ranta ja ViinikanlahƟ. Järvet tarjoavat monipuolisia harrastusmahdollisuuksia ja elämyksiä: veden kokemista, hiljaisuuƩa ja rauhoiƩavia näkymiä. Uinnin, veneilyn, kalastuksen ja talviliikunnan mahdollisuudet ovat tärkeä osa monien kaupunkilaisten vapaa-aikaa. Ne ovat kiinnostavia myös matkailun kannalta osana kaupungin kokonaistarjontaa. Laivaliikenteen, järvimatkailun ja retkikohteiden kehiƩäminen vahvistaa järvien vetovoimaisuuƩa kaupungin imagotekijänä. Näsijärveä kehitetään talviliikunta- ja matkailualueena, uutena keskuksenaan MustalahƟ tai Särkänniemi. Rauhaniemen kansankylpylän tapaiseksi tamperelaiseksi nähtävyydeksi voi kehiƩyä Eteläpuiston uimalaitos. Keskustasta helposƟ saavuteƩavaa Viikinsaarta kehitetään matkailullisesƟ. Luonto lähellä Harjut ja lähimetsät ovat olennainen osa keskustan kaupunkimaisemaa. On erityinen arvo, eƩä keskustasta on lyhyt matka Pyynikille, Kauppi-Niihaman ulkoilumetsiin ja Iidesjärven luonnonsuojelualueelle. Ulkoilu, hiihto ja muut luontoliikuntalajit ovat tärkeä osa monien keskustassa asuvien vapaa-aikaa ja asumisen laatutekijöitä. Pyynikki näkötorneineen on kansallinen matkailunähtävyys ja keskustan asukkaiden suosima ulkoilualue. Iidesjärven perhepuistosta ja luonnonsuojelualueesta rakennetaan monipuolinen leikin, liikunnan ja luonnon kokemisen paikka sekä tamperelaisille eƩä matkailijoille. Näiden keskustalle merkiƩävien ulkoilualueiden saavuteƩavuuƩa ja keskinäisiä yhteyksiä parannetaan urbaaneja yhteysreiƩejä kehiƩämällä. ErityisesƟ kiinnitetään huomiota Kaupin ulkoilupuiston saavuteƩavuuteen Tammelan ja RantaTampellan suunnasta. Viinikanojan varren kehiƩäminen on tärkeää Iidesjärven saavuteƩavuuden kannalta. Kaupunkivihreän kehiƩämisessä otetaan huomioon kaupunkiluonnon monimuotoisuus. Puistot keitaina Keskustan puistot ja puistokadut luovat kaupunkirakenteeseen vihreän rihmaston. Niillä on merkitystä viihtyisyyden, virkistyksen ja kaupunkikuvan kannalta. Keskustanhistorialliset puistot ovat osa Tampereen keskustan kulttuuriperintöä. Kaupungin profiilia puistokaupunkina vahvistetaan. Puistot tarjoavat mahdollisuuden rauhoitTampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 sivu 27 tumiseen, yhdessäoloon ja tapahtumiin. Hämeenpuiston viihtyisyyƩä, elävyyƩä, historiallista luonneƩa ja yhteyƩä Pyhäjärveen vahvistetaan. Näsinpuistoa kunnostetaan vaalien sen historiallisia piirteitä. Keskustan leikkipuistojen kunnostamista ja rakentamista jatketaan. Jo toteutetut TiiƟäisen satupuisto ja Pikku Kakkosen leikkipuisto osoiƩavat leikkipaikkojen tärkeyden sekä keskustan asukkaiden eƩä vierailijoiden kannalta. Keskustan puistokatujen merkitystä viihtyisyyden kannalta korostetaan ja vanhoja puistokatuja vaalitaan. Keskustasta helposƟ saavuteƩavia rakenneƩuja puistoja ovat Hatanpään kartanopuisto ja arboretum. Torit, muut kaupunkiƟlat Torit, aukiot ja kävelyalueet ovat kaupunkilaisten kohtauspaikkoja ja kaupunkikuvallisia solmukohƟa. Julkisten ulkoƟlojen elävyyƩä ja kaupunkikuvallista ilmeƩä kohennetaan. Laatu ulotetaan suunniƩelusta toteutukseen ja kunnossapitoon. Taide ja valaistus otetaan osaksi ulkoƟlojen suunniƩelua. YmpärivuoƟsta kahvila- ja terassikulƩuuria kehitetään. Tapahtumia ja katumyynƟä tuetaan. Palvelujen kehiƩymistä edistetään. Keskustoria kehitetään toiminnallisesƟ, kaupunkikuvallisesƟ, kulƩuurisesƟ ja sosiaalisesƟ. RaiƟoƟen tulon jälkeen eteläosa vapautuu paikallisliikenteen terminaalitoiminnoista, jolloin kaupallinen ja kaupunkikuvallinen kehiƩäminen mahdollistuu. Hämeenkadun pohjoispuolella olennaisia ovat rakennusten käyƩötarkoitukset ja nk. Molinin tonƟn uudisrakentaminen koko Keskustoria ja kaupunkikeskustaa akƟvoivaan tarkoitukseen. Laukontorista luodaan vetovoimainen rantatori. Sorinaukiota kehitetään viihtyisäksi kaupunkiaukioksi. Asema-aukion uuƩa ilmeƩä kehitetään vuonna 2014 järjestetyn arkkitehtuurikilpailun pohjalta. Hämeensillan tuntumassa olevan Suomen Pankin aukion asema korostuu Hatanpään valtaƟen rauhoiƩuessa. Tammelantorin kaupunkikuvaa, viihtyisyyƩä, saavuteƩavuuƩa ja pysäköinƟolosuhteita parannetaan. Pyynikintorista tulee raiƟoƟen ensimmäisen päätepysäkki, jolloin tulee ajankohtaiseksi torin muidenkin toimintojen uudelleen arvioinƟ (liikenne, pysäköinƟ, palvelut). Pyynikintorin kokonaisuuteen vaikuƩavat myös Pirkankadun toisella puolella olevien museokorƩeleiden kehiƩäminen ja Amurin täydennysrakentaminen. Kävelykadut, katuympäristöt ja korƩelipihat Kävelykatujen, kävelypainoƩeisten katujen ja korƩelipihojen viihtyisyyƩä ja elävyyƩä kohennetaan. Tuomiokirkonkadun uudesta kävelykadusta luodaan korkeatasoinen kaupunkiƟla. Toinen tärkeä kävelykadun laajennus on Aleksis Kiven kadun jatko Hallituskadulta Laukontorille. KävelypainoƩeisten katujen ilmeeseen kiinnitetään huomiota, jalankulkijan ympäristöä kohennetaan. Keskeisiä kehiƩämiskohteita ovat joukkoliikennekaduksi muuteƩavan Hämeenkadun kävely-ympäristö ja muut Tampereen raiƟoƟen katuympäristöt. TavoiƩeena on korkeatasoinen, viihtyisä kaupungin pääkatu ja vetovoimainen ostoskatu. Koko ydinkeskustan alueella katuƟlojen viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota. KorƩeleiden läpi johdetut kujat luovat uusia kiinnostavia kävelyreiƩejä. LiikekorƩeleiden sisäpihoja kehitetään houkuƩeleviksi julkisiksi tai puolijulkisiksi Ɵloiksi, jotka kateƩuina toimivat myös ympärivuoƟsesƟ. sivu 28 Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 Viihtyisä asuinympäristö Keskustan virkistysverkkoa kehitetään osana asumisen laatua. Vihreys ja virkistysmahdollisuudet ovat lähellä asukkaita tai helposƟ saavuteƩavissa. Virkistyspalvelut tehdään monipuolisiksi ja elämykselliseksi. Ne vastaavat kaikenikäisten tarpeisiin: leikkiin, liikuntaan, erilaisiin harrastuksiin ja oleskeluun. Täydennysrakentamisen yhteydessä huolehditaan lähiympäristön viihtyisyydestä ja lähivirkistyksestä. Asuinympäristössä vihreyden ja imeyƩävien pintojen lisääminen parantaa hulevesien hallintaa. KorƩelipihojen viihtyisyyƩä lisätään vähentämällä maanpäällisiä autopaikkoja, kehiƩämällä yhteispihoja ja lisäämällä viherrakenteita. Myös uudenlaisia, kaupunkikeskustaan sopivia virkistysmahdollisuuksia, taskupuistoja ja viihtyisiä pihakatuja vahvistetaan. Asukkaille annetaan mahdollisuudet vaikuƩaa viherympäristöjen suunniƩeluun ja lähipuistojen hoitoon osana asukastoimintaa. Liikkuminen ja liikunta Keskustassa edistetään omaehtoista liikkumista kehiƩämällä urbaania kaupunkiympäristöä ja liikuntapaikkoja viihtyisämmäksi. Monipuoliset harrastusmahdollisuudet ja hyvät reiƟt tukevat liikuntaharrastusta ja hyvinvoinƟa. Koko keskustaa palveleva kehiteƩävä alue on Sorsapuiston viereen tuleva Kalevan liikuntapuisto. Se tarjoaa monipuolisia liikuntapaikkoja koko perheelle ja erityisesƟ nuorille. RaƟnan stadion ja Tammelan stadion ovat merkiƩäviä urheilun ja tapahtumien areenoja. Pyynikin kenƩä ja Koulukadun kenƩä ovat tärkeitä keskustan asukkaille erityisesƟ talviliikunnan näkökulmasta. Myös pieniä kenƫä kehitetään enƟstä monipuolisemmiksi harrastuspaikoiksi. Kenƫen lisäksi puistosuunniƩelussa otetaan huomioon kaiken ikäisten lähiliikuntapaikat. Hyvän liikuntaympäristön edellytyksenä ovat hyvät reiƟt. Jalankulun ja pyöräilyn reiƩejä parannetaan sujuvuuden, viihtyisyyden ja arkiliikunnan näkökulmasta. Kaupunkivalaistus Keskustan kaupunkivalaistusta kehitetään paitsi osana liikenne- ja kaupunkiturvallisuuƩa, myös osana kaupunkikuvaa. Tarkoituksena on muodostaa visuaalisesƟ yhtenäisiä pimeän ajan kokonaisuuksia, jotka jäsentävät ja auƩavat hahmoƩamaan kaupunkikuvaa pimeään aikaan. TavoiƩeena on teknisesƟ innovaƟivinen ja tamperelaiseksi tunnisteƩava kaupunkivalaistus. Hyvin suunniteltu kaupunkivalaistus auƩaa suunnistamaan kaupunkiympäristössä ja löytämään tärkeät kohteet. Näitä voivat olla esimerkiksi julkiset rakennukset, korkeat rakennukset, tapahtumapaikat, torit, raiƟoƟe tai tärkeät kävelyreiƟt. Rantamaisemissa voidaan Tampereella korostaa vesipeilien ja luonnon valoilmiöiden merkitystä. Paikoin kaupunkivalaistus tuo esiin ja piirtää arkkitehtuuria ja historiaa. Paikoin se on pääroolissa luomassa jotakin uutta kokemuksellisuuƩa, jota ei päivänvalossa voi nähdä. Kaupunkivalaistusta suunnitellaan yhtenäisinä kokonaisuuksina. Katu, rakennukset ja muut kohteet tarkastellaan omistuksen suhteen rajaƩomasƟ. Valaistusta voidaan yhdistää aluekohtaisesƟ eri valais- tustarpeet toisiaan tukevaksi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi ja toteuƩaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Kaupunkivalaistuksen vuotuinen, merkiƩävä tapahtuma on Valoviikot. Sen perinneƩä jatketaan, tekniikkaa ja valoarkkitehtonista ilmaisua osin modernisoiden. KaupunkiakusƟikka Osana kaupunkiympäristön elämyksellisyyƩä kehitetään keskustan urbaania akusƟikkaa. Kaupunki-, liikenne- ja ympäristösuunniƩelun keinoin vähennetään erityisesƟ liikennemelun haitallisia vaikutuksia ihmisten eniten käyƩämiin oleskelu-, kävely- ja pyöräily-ympäristöihin. Kaupunkiympäristöön voidaan helposƟ muun rakentamisen yhteydessä luoda melulta suojaƩuja urbaaneja ulkoalueita. Nämä kohoƩavat kaupunkiympäristön elämyksellistä laatua. Ne lisäävät aisƟherkkyyƩä veden, luonnon tai ihmisen tuoƩamille luonnollisille äänille. Erityisiä kehiƩämiskohteita ovat rannat, puistot, tapahtumapaikat ja korƩelipihat. Keskustaan voidaan luoda myös urbaania äänitaideƩa, tapahtumina tai pysyvinä kaupunkitaiderakenteina. Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 sivu 29 3.4 KaupunkikulƩuuri, tapahtumat ja matkailu HankelueƩelo liiƩeenä KehiteƩävä matkailun ja vapaa-ajan vyöhyke KehiteƩävä ostos- ja/tai kulƩuurikatu NÄSIJÄRVI KehiteƩävä tapahtumapaikka Särkänniemen tapahtuma-alue Keskustan matkailu- ja tapahtumavyöhyke Särkänniemi TOIMENPIDEKOKONAISUUS 4/6 KAUPUNKIKULTTUURI, TAPAHTUMAT JA MATKAILU Tammelan stadion ski Koulukadun kenƩä rko Pyynikin pallokenƩä Tammelantori me TAMPEREEN KAUPUNKI KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015 - 2030 Pyynikin tori Amurin museokorƩeli Tammelan tapahtumavyöhyke Tam Pyynikin näkötorni Pellavatori Vapriikki uisto Hämeenp Amurin ja Pyynikin tapahtumavyöhyke Osmonpuisto Näsinpuisto MustalahƟ Onkiniemi Asemakeskus ja aukio Itsenäisyydenkatu Keskustori atu Hämeenk Suomen Tullikamari ja aukio pankin aukio Sorin aukio Tampere-talo Laukontori o ant suv nan Ɵ a R RaƟnan stadion Tampereen uinƟkeskus ja maauimala Sorsapuisto ja Kalevan liikuntapuisto Areena Eteläpuiston rantatori Eteläpuiston uimala PYHÄJÄRVI Areenan ja RaƟnan tapahtumavyöhyke Iidesjärven perhepuisto KUVA (karƩa): KaupunkikulƩuurin, tapahtumien ja matkailun tärkeimmät kehiƩämiskohteet Tampereen keskustassa aikavälillä 2015-2030. Tulevaisuudessa Tampereen katukuva on elävä: täynnä kuhinaa, kauppaa ja kaupunkikulƩuuria. Tapahtuma-alueita, kulƩuurikohteita ja liikuntapaikkoja kehitetään suunnitelmallisesƟ. Ne sopeutetaan kaupunkikuvaan, kaupunkirakenteeseen ja kaupunkikulƩuuriin. Tilat, ulkoƟlat ja rakenteet tehdään monikäyƩöisiksi ja muunneltaviksi. Kaupunkitapahtumat elävöiƩävät erityisesƟ jalankulkualueita. Suurten tapahtumien kuormiƩava vaikutus otetaan huomioon palveluissa ja ympäristössä. Tapahtumajärjestelyissä otetaan huomioon järjestäjien, osallistujien, yriƩäjien, asukkaiden ja matkailijoiden tarpeet. Tärkeää: • keskustan tunnelma ja tunnisteƩava imago • vahvuudet matkailukaupungin yƟmenä • monipuoliset ja muunneltavat tapahtumapaikat • yhteisöllisyys, moniarvoisuus ja omaehtoisuus • taiteen, kulƩuurin ja urheilun paikkojen tasapaino • tapahtumien aikainen ympäristövastuu sivu 30 Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 Tampereen keskustan merkiƩävin uusi tapahtumapaikka on radan päälle rakenneƩava monitoimiareena. Tulevaisuudessa se palvelee suuria yleisötapahtumia urheilusta kulƩuuriin. Kävijöitä on miltei miljoona joka vuosi. Tämä vilkastuƩaa merkiƩäväsƟ keskustan talous- ja katuelämää. Kaupan, palvelujen ja matkailun yriƩäjyydelle avautuu uusia mahdollisuuksia. SijainƟ Asemakeskuksen vieressä mahdollistaa joukkoliikenteellä saapumisen. Rakentaminen voi alkaa 2017-2018. Kuva Tampereen kaupunki, asemakaava 8366 / Ilmakuva Lentokuva Vallas Oy ja havainnekuva NCC, Studio Daniel Liebeskind, 2011. Tiloja ja Ɵlaa kaupunkikulƩuurille Tampere kehiƩää kaupunkikulƩuuria vahvuuksiensa varassa. Tampereelle ominaisia perinteitä jatketaan ja uusia luodaan. Tietoisuus kaupunkikulƩuurin merkityksestä näkyy kaupunkiympäristön ja sen yksityiskohƟen kehiƩämisessä. Uusien ja kehiteƩävien vanhojen kaupunginosien paikallista idenƟteeƫä rakennetaan määräƟetoisesƟ ja yhteisöllisyyƩä tukevasƟ. MonipuolisuuƩa ja moniarvoisuuƩa korostetaan. Opiskelijoiden ja nuorten ihmisten toiveet otetaan huomioon. Asukkaita kannustetaan spontaaniin ja omaehtoiseen toimintaan omassa elinympäristössään. Pienet ja paikalliset tapahtumat vahvistavat yhteisöllisyyƩä. Tämä otetaan huomioon yleisiä alueita ja julkisia rakennuksia suunniteltaessa. Kaduilla, aukioilla, toreilla ja puistoissa sallitaan kaupunkilaisten elämä. Keskustan kahviloiden, ravintoloiden ja liikkeiden toivotaan osaltaan elävöiƩävän katukuvaa erityisesƟ joukkoliikennekaduilla ja kävelyalueilla. Keskustan julkinen kaupunkiƟla on kaikkien kaupunkilaisten yhteistä ympäristöä. Kaupunkielämyksiä matkailijoille Tampereen keskusta tarjoaa matkailijalle monipuolista tekemistä: kulƩuuria ja taideƩa, urheilua ja liikuntaa, tapahtumia ja messuja, kokouksia ja kongresseja, ostoksia ja palveluja, kahviloita ja ravintoloita, luontovirkistystä ja kaupunkielämyksiä. Tärkeimpien matkailukohteiden saavuteƩavuuƩa ja keskinäisiä yhteyksiä parannetaan. Matkailuaineistoa, ohjeistusta ja opasteita tarjotaan muillakin kuin suomen kielellä, vähintään englanniksi. Museot ja muut merkiƩävät kohteet sijoitetaan keskustan kävelyalueille ja joukkoliikennereiƫen varteen. Uudet rakennukset tehdään kaupunkikuvallisesƟ näyƩäviksi, kooltaan riiƩäviksi, helposƟ löydeƩäviksi ja opƟmaalisesƟ kaikilla liikkumisvälineillä saavuteƩaviksi. Majoituskapasiteeƫa kehitetään tärkeiden matkailukohteiden tuntumassa. Matkailijoille kehitetään luontoon ja urbaaniin ympäristöön liiƩyviä elämyspalveluja ja opastuskeskuksia. Kaupunkiluonnon saavuteƩavuuƩa parannetaan. Luonto- ja kulƩuurireiƟt kertovat tarinoita Tampereesta ennen ja nyt. Matkailun näkökulma otetaan huomioon keskustan liikenteen, kävelyalueiden, virkistysympäristöjen ja kaupan palvelujen kehiƩämisessä. Tapahtumakaupungin keskusta Tampere kehiƩyy akƟivisena ja monimuotoisena tapahtumakaupunkina. Tapahtumat näkyvät aikaisempaa enemmän keskustan katukuvassa ja kaupungin markkinoinnissa. Kaupunki edistää kestävän kehityksen mukaisia käytäntöjä tapahtumissa ja tapahtuma-alueilla. Infrastruktuuria kehitetään nykyaikaisemmaksi, toimivammaksi ja myös suurtapahtumien järjestämiseen paremmin riiƩäväksi. Tampere mahdollistaa tapahtumajärjestäjille parhaat mahdolliset toimintaedellytykset, tukipalvelut sekä selkeän ja sujuvan hallinnon. Asenteella ja palveluprosessin sujuvuudella on vaikutus kaupungin maineeseen ja alueella järjesteƩävien tapahtumien laatuun. Kaupungin tarjoamia tukipalveluita ovat muun muassa tapahtumapaikkatuki, markkinoinƟtuki, tapahtuma-avustukset ja asiantunƟjapalvelut. Tapahtumien merkiƩävä aluetaloudellinen, imagollinen ja sosiaalinen vaikutus on tunnisteƩu. Ne monipuolistavat keskustan kulƩuuritarjontaa, edistävät sosiaalista kanssakäymistä ja lisäävät kaupunkilaisten hyvinvoinƟa. Maine akƟivisena, elävänä ja monipuolisena tapahtumakaupunkina lisää keskustan, kaupungin ja seudun houkuƩelevuuƩa. Kaupunki järjestää itse osan vakiintuneista tapahtumista. Lisäksi se luo ja toteuƩaa uusia tapahtumakonsepteja. Kaupunki edistää menestyvien vuotuisten tapahtumien vakiintumista. Tapahtuma-alustat Kaupunki omistaa ja hallinnoi suurinta osaa tapahtumiin soveltuvista alueista ja rakennuksista Tampereen keskustassa. Nykyinen rakennuskanta alkaa olla vanhentunuƩa. Yleisillä alueilla on kehnosƟ tapahtumajärjestämiseen soveltuvaa infrastruktuuria. Kaupunki parantaa näiden toimivuuƩa ja muuta laatua tapahtuma-alustana. Yleisiä alueita ja kiinteistöjä peruskorjaƩaessa sekä uudiskohteita rakenneƩaessa otetaan huomioon monikäyƩöisyys ja tapahtumanäkökulma. Keskeisten julkisten Ɵlojen ja alueiden pitää täyƩää tapahtumajärjestämisen edellytykset. Tapahtumat järjestetään ympäristöllisesƟ kestävillä toimintatavoilla. Tapahtumapaikat mahdollistavat tapahtumien järjestämisen, elävöiƩävät kaupunkikuvaa, tukevat keskustan yriƩäjyyƩä ja luovat työpaikkoja. Keskustaan luodaan eri kohderyhmille rohkeasƟ suunnaƩuja tapahtuma-alueita. Keskustan katukuvaan ja kaupunkikulƩuuriin kuuluu sekä tekemistä eƩä tekemisen katselua. Tapahtumapaikoista voi muodostua omaehtoisen tekemisen paikka (esim. Parkour–puisto). Tapahtumapaikat sekä näiden soveltuvuus eri tapahtumalajeihin on esiteƩy alla olevassa taulukossa. Sitä tarkennetaan erillisellä Tapahtumaverkosto-suunnitelmalla. TAULUKKO. Keskustan tapahtuma-alueet ja niiden soveltuvuus eri tapahtumiin. Tammelanstadion Liikunta Kulttuuri Urheilu Taide Esitykset Konsertit Festivaalit Messut Kongressit Kyllä Ei Kyllä Ei Kyllä Ei Ei Ei Ei Ratinanstadion Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Pyynikinpallokenttä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei Ei Ei Ei Koulukatu Kyllä Ei Ei Ei Kyllä Ei Ei Ei Ei Keskustori Ei Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei Ei Laukontori Ei Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei Ei Ei Ei Tammelantori Ei Kyllä Ei Ei Kyllä Ei Ei Ei Ei Tullikamarinaukio Ei Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei Ei Hämeenpuisto Laikunlava(vanha kirjastotalonpuisto) Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei Ei Kyllä Ei Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Sorsapuisto Ratinanniemen tapahtumapuisto Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei Ei Ei Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Särkänniemi TampereͲtalo Ei Ei Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei Ei Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Monitoimiareena Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 sivu 31 RaƟnan stadion ja RaƟnanniemen tapahtumapuisto Keskustan tapahtumapaikoista monipuolisin on RaƟnan stadion, joka on myös sijainniltaan poikkeuksellisen keskeinen verraƩuna Suomessa muihin vastaavan kokoluokan tapahtuma-alustoihin. RaƟnan stadion soveltuu pieniin sisällä pideƩäviin liikunta tapahtumiin ja toisessa ääripäässä suuriin ulkoilmakonserƩeihin, joissa päästään aina 30 000 katsojan kapasiteeƫin. RaƟnan stadionin houkuƩelevuuƩa lisää RaƟnanniemen tapahtumapuisto, jonka kaunis kaupunkimainen puistomaisema ja rakenne mahdollistavat monipuolisten tapahtumien rakentamisen. KehiƩäminen: RaƟnan stadionin tulevaisuuden visiona on Stadionin kaƩaminen ja katsomokapasiteeƟn korottaminen 30 000:een. RaƟnanniemen tapahtumapuistoon lisätään sähkö- ja Ɵetoliikenneverkkoa palvelemaan tapahtuman toteutusta. Tämän lisäksi alueelle tulisi sijoiƩaa järjesteƩyjen tapahtumien ulkopuolisena aikana omaehtoiseen tekemiseen soveltuvia esimerkiksi katujalkapallo- tai vastaavia alustoja ns. X-games hengessä. Lisäksi tapahtumajärjestämistä voi helpoƩaa lisäämällä esimerkiksi muuƩamalla aluevalaistuslaiƩeet siten, eƩä ne voivat toimia myös tapahtuman ripustusjärjestelmänä. siaalista ongelmaa. AlueƩa ympäröivät rakennukset kuten vanha kirjastotalo ja Frenckellin kiinteistöt ovat kaupungin omassa käytössä ja pimenevät virastoajan ulkopuolella. Lavan ja puiston alueelta puuƩuu ”pöhinä”. KehiƩäminen: Keskustorin alueen suunniƩelun käynnistyessä tulisi kokonaisuus Keskustori - Laikunlava - Vanhan kirjastotalon puisto yhdistää toiminnallisesƟ paremmin toisiinsa. Esimerkiksi Molinin tonƟn sisältöetsintä voisi auƩaa tätä tai Vanhan kirjastotalon muuƩaminen elävämpään käyƩöön. Keskustorin toiminnallisen ideoinnin suunnittelumenetelmiksi sopivat esimerkiksi Tullin alueella käytetyt osallistavat visio- ja yleissuunnitelmat ja/tai ideakilpailut. Keskustoria kehitetään myös osana järveltä järvelle johtavaa Tammerkosken kävelyvyöhykeƩä. Laukontori ja Tammelantori Tammelan stadion on pääasiassa koƟmaiselle jalkapallolle suunnaƩu tapahtuma-alusta. Siellä voidaan pelata myös kansainvälisiä oƩeluita. Jalkapallon pelitapahtumien lisäksi Tammelan stadionia voivat käyƩää mm. koulut ja junioriharrastustoiminta. Stadion soveltuvuuƩa tapahtumiin tutkitaan kilpailun jälkeisen suunniƩelun yhteydessä. KehiƩäminen: Tammelan stadionin arkkitehtoninen ja toiminnallinen kehiƩäminen jatkuu vuonna 2014 järjestetyn suunniƩelukilpailun pohjalta. Kauppatorit ovat merkiƩävä osa historiaa ja kaupunkikulƩuuria. Niiden merkitys tapahtumapaikkana ja nykyajan käyƩötarpeet tulee oƩaa huomioon kehiƩämistoimissa. Laukontori muodostaa vilkkaan sisävesisataman vieressä monipuolisen tori- ja kokoontumispaikan. Laukontorin sijainƟ veden äärellä ja RaƟnan ja keskustan palveluiden läheisyydessä muodostaa omaleimaisen ilmeen torille. Torin viihtyisyyƩä rasiƩaa autoliikenteen läheisyys sekä useat pysäköinƟpaikat torin väliƩömässä läheisyydessä. KaupallisesƟ ja kulƩuurisesƟ merkiƩävin keskustan toreista on vilkas Tammelantori. KehiƩäminen: Laukontoria kehitetään osana RaƟnan suvannon kaupunkiympäristöä. Se tulisi rauhoiƩaa autoliikenteeltä, kuitenkin niin eƩä torin saavuteƩavuus säilyy. Pyöräilyliikenne tulisi ohjata alueen ulkoreunan kauƩa, ei suoraan läpi. Tammelantoria kehitetään kauppatorina ja muuna tapahtumapaikkana asemakaavoituksen ja siihen liiƩyvän liikenne- ja ympäristösuunniƩelun keinoin. Pyynikin ja Koulukadun kentät Hämeenpuisto Molemmat pääsääntöisesƟ palloilulajeille suunnatut kentät ovat kulƩuurihistoriallisesƟ merkiƩäviä Pyynikin kaupunginosan maamerkkejä. Tekojääratatekniikan saaminen Pyynikin pallokentälle lisää Koulukadun kentän toiminnallisuuƩa. Molemmat kentät soveltuvat liikunnallisille ei-huippu-urheilutapahtumille, joissa voidaan yhdistää kaupunkikulƩuuri ja liikunta. KehiƩäminen: Koulukadun kenƟlle kesäaikaan voi lisätä katupalloilulajien harrastusmahdollisuuƩa. Pyynikin pallokentän saavuteƩavuuƩa, palveluita, sisäänkäyntejä, aitausta ja katoksia tulisi parantaa. SisäänkäynƟen aseƩelua ja aitausta voisi kehiƩää. Hämeenpuisto poikkeuksellisen pitkänä esplanadina on jo itsessään nähtävyys. Esplanadin varrella on useita tapahtumapaikkoja teaƩereista kirjastoon. Puiston keskellä sijaitsee ns. tapahtuma-aukio jossa pidetään vuosiƩain useita tapahtumia. Lisäksi puisto johtaa Särkänniemen huvipuistoalueelle ja Näsinkalliolle sekä toisesta päästä puistoa pitkin pääsee RaƟnan stadionille tai Pyynikin ja Eteläpuiston ulkoilualueille. KehiƩäminen: Hämeenpuiston kehiƩämisessä suurimmat kehityskohteet ovat puiston päissä tapahtuvissa muutoksissa. Särkänniemen saavuteƩavuus ja toisessa päässä Eteläpuiston kehiƩyminen ja Hämeenpuiston johtaminen alueelle. Nämä muutokset rakentuvat riippuen muista kehityshankkeista (esim. mahdollinen Kunkun parkin sisäänajo). Hämeenpuistoa koskevat kehitysajatukset liiƩyvät puiston katkaiseviin ajoratoihin, joita tulisi vähentää. Tammelan stadion Keskustori ja Vanhan kirjastotalon puisto Keskustori kaupungin sydämessä on vilkas tapahtumapaikka. Alueella on vuosiƩain useita eri kokoluokan tapahtumia alkaen pienistä tuote-esiƩelykojuista suuriin koko torin täyƩäviin tapahtumiin kuten esimerkiksi Joulutori. Torin tekniikka kuten sähköja Ɵetoliikenne ja vesi- ja viemäröinƟpisteet tulisi tarkastella ja päiviƩää vastaamaan tämän päivän tarpeita. Laikunlava jää kiusallisen sivuun aiheuƩaen ympäristöön sosivu 32 Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 Tullikamarin aukio Tullikamarin aukio on vilkas aukio, jonka päädyssä sijaitsee kauppakeskus ja reunoilla ravintola, teaƩeri ja muita viihdepalveluita tarjoavia Ɵloja. Alueella on potenƟaalia kehiƩyä vilkkaaksi tapahtuma-alueeksi. Ravintola Telakka sekä Tullikamarin klubi ja Pakkahuone ovat valtakunnallisesƟ tunneƩuja tapahtuma-alustoja. Tullikamarin aukiolla tulisi olla sama idenƟteeƫ kuin näillä tapahtumapaikkaikoneillakin. KehiƩäminen: Tullikamarin aukio tulisi uudistaa kokonaan siten eƩä viihtyisyys ja ilme mukailisivat tunneƩujen tapahtuma-alustojen idenƟteeƫä. Pakkahuoneen sisäänkäynƟ tulisi lisätä Tullikamarinaukiolle. Sorsapuisto ja Tampere-Talo Sorsapuiston kupeessa sijaitseva Tampere-talo on kansainvälisesƟkin mitaƩuna merkiƩävä kongressi- ja konferenssitalo. Sorsapuisto ja Tampere-talo pystyvät hyödyntämään toinen toisiaan tapahtumissa. Sorsapuiston tapahtumat ovat pääsääntöisesƟ perhetapahtumia. Tampere-talo on konserƫen, messujen, kongressien, konferenssien ja monien muiden tapahtumien pitopaikka. Sorsapuiston käyƩäjät ovat paikallisia muƩa Tampereen ulkopuolisten kävijöiden määrä on suuri. KehiƩäminen: Tampere-talon palvelukonsepƟ täydentyy sen saadessa rakennustensa yhteyteen hotellin, joka on yhdisteƩy nykyiseen palvelukonsepƟin. Sorsapuistoa kehiƩää Kalevan liikuntapuiston rakentaminen ja liiƩyminen osaksi kokonaisuuƩa. AlueƩa ei tule täyttää pelkillä liikunta- tai vastaavilla laiƩeilla. Liikuntapuistoa kehiteƩäessä tulee oƩaa huomioon omaehtoisen liikunnan mahdollisuus. Särkänniemi Särkänniemen huvipuiston alue on kansallisesƟ tunneƩu, suuri ja kehiƩyvä matkailukohde Tampereella. KehiƩäminen: Särkänniemen parempi liiƩäminen osaksi Tampereen keskustaa on merkiƩävä uudistus. Särkänniemen alueen ympäristöllisestä ja toiminnallisesta kehiƩämisestä tehdään oma yleissuunnitelmansa, joka valmistuu vuonna 2015. Alueeseen kuuluu Mustalahden sataman alue, Onkiniemen tehtaan alue ja rantareiƫen kehiƩäminen. AluekokonaisuuƩa kehitetään ensisijaisesƟ matkailun ja siihen liiƩyvien tapahtumien alueena. Monitoimiareena Tampereen keskustaan sijoiƩuva monitoimiareena luo vetonaulan Asemakeskuksen alueelle rakentuvalle kannelle. Pelkästään Areenalle siirtyvä tamperelainen pääsarjatason jääkiekko tuo alueelle jo noin 400 000 kävijää vuosiƩain. Vuotuinen kokonaiskävijämäärä on yli miljoonan. Monitoimiareenan muu sisältö tekee kannesta monipuolisen ja vilkkaan käynƟkohteen. Tampere-talo, Areena ja RaƟnan stadion muodostavat suurien tapahtuma-alueiden ketjun, jotka voivat hyödyntää toistensa erilaisuuƩa. Tämän seurauksena syntyy kansainvälisesƟkin merkiƩävä tapahtumaalueiden kokonaisuus, joka tukee monipuolista ja laadukasta tapahtumatarjontaa. KehiƩäminen: Areenan rakentaminen. Kävely-yhteyksien kehiƩäminen keskustan merkiƩävimpien ja isoja väkijoukkoja vetävien tapahtumapaikkojen välillä (Tamperetalo, monitoimiareena, RaƟnan stadion, etäämmällä myös Särkänniemi). Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 sivu 33 3.5 Asuminen ja elämäntapa Uusi asuntorakentaminen Täydentävä asuntorakentaminen Koko keskustan alueella asuntorakentamisessa - asumisen proĮilit ja preferenssit - maapoliƟikan taloudelliset kannusƟmet - korƩelirakenteiden kehiƩämistä - korƩelipihojen kehiƩämistä - pieniä laajennuksia ja korotuksia - ullakkorakentamista - käyƩötarkoituksen muutoksia katujen, puistojen ja miljöiden kehiƩämistäasumisen tarpeisiin HankelueƩelo liiƩeenä POHJOISTEN RANTOJEN ASUINALUEET - järvi- ja/tai metsäkaupungin tunnelma uusia ja täydentyviä asuinalueita Ranta-Tampella rakennusvaiheessa Kaupin kansi erityiskohde KAUPIN SAIRAALAN ALUE TAMMELAN KAUPINGINOSA - torikaupunginosan tunnelma - edelläkävijä täydennysrakentamisessa - taloyhƟöt ja asukkaat avainasemassa - metsäkaupungin tunnelma - sairaala-alueesta asuinalueeksi - Kaupin kannen kauƩa kaupunkiin AMURIN KAUPUNGINOSA - asuinalueen tunnelma ydinkeskustan palvelut lähellä korƩelirakenteiden merkiƩävä täydennys taloyhƟöt ja asukkaat avainasemassa ASEMAKESKUS JA TULLI - bisnes- ja kampuskaupungin tunnelma - joustavan pendelöinnin mahdollisuus - modernin uusi kansi ja vanha Tulli LÄNTINEN KESKUSTA - kaupunkimainen tunnelma ydinkeskustan palvelut lähellä isoja, yhteisiä korƩelipihoja laajennuksia ja ullakkorakentamista TAMPEREEN KAUPUNKI KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015 - 2030 ETELÄISTEN RANTOJEN ASUINALUEET - järvimaisemien tunnelma - Pyhäjärven järvenrantakaupunkia - tehokkaat ja modernit asuinalueet TOIMENPIDEKOKONAISUUS 5/6 KAMPUSASUMISEN ALUE ASUMINEN JA ELÄMÄNTAPA - kampuskaupungin tunnelma - oppilaitosten lomaan asumista - Kalevan kansi erityiskohde KUVA (karƩa): Asumisen ja elämäntavan tärkeimmät kehiƩämiskohteet Tampereen keskustassa aikavälillä 2015-2030. Tampereen keskusta on tulevaisuudessa hyvän asumisen ja modernien palvelujen paikka. Asumisen laatutekijöinä kehitetään joukkoliikenne- ja kävelykeskustaa, rantojen läheisyyƩä, persoonallista kaupunkikuvaa, laadukkaita korƩelimiljöitä sekä hyviä liikunta-, kulƩuuri- ja virkistysmahdollisuuksia. Kaupunkirakenteen Ɵivistyessä asumiseen liiƩyviä palveluja uudistetaan. Tärkeää • keskustassa asuu paljon ihmisiä • hyvät kodit, koƟpihat ja koƟkadut lapsille ja aikuisille • monipuolinen, riiƩävä ja laadukas asuntotarjonta • kaikki keskustan asunnot lähellä rantoja ja metsiä • asuntokaduilla ja korƩelipihoilla tarpeeksi puita ja vihreää • asukaspysäköinƟ kunnossa muƩa autoƩakin pärjää • asumisen ja asukkaiden palveluja siellä missä ihmisiäkin sivu 34 Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 Tampereen järvenrantakaupunki on tulevaisuudessa maailmassa ainutlaatuinen. Seuraavaksi rakenneƩava keskustan uusi asuntoalue on Ranta-Tampella. Sen asunnoista ja rannoilta avautuu komeat järvimaisemat Näsijärvelle. RantareiƩejä pitkin pääsee keskustaan, Särkänniemeen, ulkoilumetsiin, uimarannoille, venesatamiin ja jääliikuntareiteille. Liikennemelusta vapaan alueen rakentaminen alkaa heƟ Rantaväylän tunnelin valmistumisen jälkeen. Havainnekuva YIT Rakennus Oy / ArkkitehƟtoimisto Jukka TurƟainen Oy, 2014. Uusia asukkaita ja asuntoja Asumisen hinta Tampereen keskustassa uusia asuntoja ja asuinalueita rakennetaan erityisesƟ enƟsille teollisille rannoille ja joukkoliikennepalvelujen tuntumaan. Jo rakennetuilla alueilla täydennetään sekä rakennetaan ullakoille, kaƩokerroksiin, korƩeleiden tyhjiksi jääneisiin nurkkiin ja nykyisille pysäköinƟalueille. Kaupunkiympäristön viihtyisyydestä ei Ɵngitä, vaikka rakenneƩa tehostetaankin. Rakentamisen kanssa samanaikaisesƟ lisätään korƩeleiden vihreyƩä ja viihtyisyyƩä, asuntokatujen turvallisuuƩa sekä yhteiskäyƩöisiä ulko- ja sisäƟloja. Vuoteen 2030 mennessä keskustan asukasmäärä kasvaa nykyisestä 15 000 asukkaalla ja vuoteen 2040 mennessä kaikkiaan 20 000 asukkaalla. Viidentoista vuoden aikana tämä tarkoiƩaa keskustan alueella noin 1000 uuƩa asukasta vuodessa. Tämä vastaa noin 500 – 600 uuden asunnon rakentamista vuodessa. Keskustan kehiƩyvän asujaimiston ja uusien asuntojen sijainƟa on tutkiƩu Tampereen kaupungin kaavoitusohjelmissa, kaupunkiseudun rakennemallissa ja keskustan strategisen osayleiskaavatyön yhteydessä. Kaupunki luovuƩaa asuntorakentamista varten tonƩeja omistusasuntotuotannon lisäksi myös vapaa- ja kohtuuhintaiselle vuokra-asuntotuotannolle. Asumisoikeusasuntojen rinnalle on viime aikoina syntynyt uudenlaisia, pikkuhiljaa vuokran yhteydessä, rahoitusvasƟkkeen ja valƟon takauksen kauƩa makseƩavia asuntoja. Jatkossa Suomessa syntynee lisää uusia omistuksen ja rahoituksen malleja. Tampere on Suomen voimakkaimmin kehiƩyviä kaupunkeja ja myös kaupunkiseutu kasvaa. Tampereella ei ole näkyvissä asuntojen hinnan voimakasta laskua. Asuntojen hinnat eivät myöskään ole nousseet useaan vuoteen, vaikka samanaikaisesƟ on käynnissä runsaasƟ kalliita korjaustöitä. TonƟnvuokrat nousevat. Putki- ja julkisivuremonƟt aiheuƩavat erittäin merkiƩäviä kustannuksia. Asumiskustannusten kasvupaineet kohdistuvat erityisesƟ vanhusten ja yksinhuoltajien elämään. Keskustaan tarvitaan lisää pieniä edullisia omistus- ja vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja ja uudenlaisia mahdollisesƟ osuuskunta-asumisen tyyppisiä asumisratkaisuja. ASUNTORAKENTAMISENTARPEETTAMPEREENKESKUSTASSA2015Ͳ2030/20140 Alueennimi Uusiaasukkaita Alueenerityisominaisuuksia,lisätietoja 2015Ͳ2040 Eteläpuistonalue1/Eteläpuisto 2000 järvenrantakaupunkia Eteläpuistonalue2/Nalkalanranta 700 järvenrantakaupunkia,täydennysrakentamista Onkiniemi 500 täydennysrakentamista,järvenrantakaupunkia Amuri 1000 täydennysrakentamista(arvio500Ͳ1 500) RantaͲTampella 2500 järvenrantakaupunkia Ratina 500 tapahtumatlähellä Asemakeskus,Tulli+:nalue 1500 asemaͲ javeturikaupunkia,kampuskaupunkia,opiskelijaͲasumista,pendelöivää elämäntapaa(arvio1000Ͳ2000) KalevankankaanpäätejaKalevan 500 liittyykampuskaupunkiin,kaupunkirakenteen eheyttäminen kansi Tammelan 2500 täydennysrakentamisenpilottialueTampereella,mahdollinenkokovolyyminoin4000 täydennysrakentaminen asukasta,vuoteen2030mennessätoteutuvamäärävaikeastiarvioitavissa,koska kiinteistötyksityisomistuksessa,taloyhtiöidenkeskinäistäyhteistyötäedistetään korttelisuunnitelmin,hankkeitalähdössäliikkeelle Tammelanstadion 200 liittyyurheiluun,jalkapallokeskiössä,määrätarkentuusuunnittelunedetessä(arvio 200Ͳ300) Kaupinkansi 1000 liittyyviherympäristöneheyttämiseenyliKekkosentien,vaaraͲaluevoirajoittaa rakentamista Kaupinsairaalanalue 700 käyttötarkoituksenmuutosjatäydennysrakentaminen,metsänkainalossajalähellä kaupunkia Koukkuniemi/Rauhaniemi 800 käyttötarkoituksenmuutoksia,uudistavaatäydennysrakentamista,hyväsijainti kaupunginjaluonnonrajapinnassa Viinikanlahti 2000 järvenrantakaupunkia,turvallisuusrajoitteitajärjestelyratapihalta,määräsiksi vaikeastiennakoitavissa(arvio1000Ͳ3000) Muut 3000 yksityistenhankkeidenmäärävaikeastiennakoitavissa,maapolitiikankannustimet täydennysrakentamishankkeet edesauttavattoteutumista(arvio2000–4000) Ullakkorakentaminen Muuttuvatkäyttötarkoitukset Vuoteen2040mennessä 19400 Vuosina2015Ͳ204019 400uuttaasukasta,joistavuosina2015Ͳ203015000asukasta Vuoteen2030mennessä 15000 Vuosina2015Ͳ2030noin1000uuttaasukastaja500Ͳ600asuntoavuodessa AsukaspysäköinƟ Keskustan asukaspysäköinƟjärjestelmää kehitetään joustavana, uusia ja kiinteistörajat yliƩäviä toimintamalleja käyƩöön oƩavana kokonaisuutena. Keskustaa kehitetään joukkoliikenteen, älyliikenteen ja hyvien palvelujen kaupunkina. Tämä vähentää oman auton omistuksen tarveƩa asuinympäristössä. Asumisen pysäköinƟnormeja tarkistetaan osana pysäköinƟpoliƟikkaa. Autoton asuminen ja elämäntapa mahdollistetaan. Tammelassa, Amurissa ja muilla merkiƩävillä täydennysrakentamisalueilla asukaspysäköinnin joustovaraksi rakennetaan keskitetyt pysäköinƟlaitokset. KorƩelisuunnitelmia ja kannusƟmia Kaupunkilaisten elämäntavat ja asumisen ihanteet muuƩuvat. Arkkitehtuuri ja rakennustekniikka kehiƩyvät. Asukkaat haluavat toteuƩaa omia asumisen unelmiaan. Keskusta-asunto voi parhaimmillaan olla yhtä persoonallinen kuin itse rakenneƩu omakoƟtalo maalla. AsuntokorƩelin yhteispiha voi olla puutarha, parkkipaikan ja raja-aitojen sijaan. Tulevien vuosikymmenten ilmiöitä voivat olla kaupunkipientalot tai kaupunkimaisen puurakentamisen paluu Tampereen keskustaan. Tavoitellun väestönkasvun saavuƩaminen edellyƩää keskustan rakennusten koroƩamista, ullakkorakentamista sekä liian väljäsƟ rakenneƩujen kohƟen Ɵivistämistä. Pieniäkin hukkakäytössä olevia kohƟa otetaan käyƩöön. Kaupunki auƩaa suunniƩelussa ja yhteistyön koordinoinnissa (korƩelisuunnitelmat), tarjoaa asuntoyhƟöille taloudellisia kannusƟmia (maapoliiƫsten linjausten mukaiset alennetut maankäyƩömaksut) sekä jakaa Ɵetoja ja neuvontaa (www.tampere.fi/taydennysrakentaminen, esite Täydennysrakentaminen Tampereella). Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 sivu 35 Uusia asuntotyyppejä ja toteutustapoja Keskustaan rakennetaan ennakkoluuloƩomasƟ uudenlaisia asuintalotyyppejä. Samassa rakennuksessa voi olla kerrostaloasuntoja, kahden kerroksen rivitalotyyppisiä asuntoja, loŌ-tyyppisiä asuntoja ja muitakin kuin asumisen toimintoja. Kaupungin tulee varmistaa asuntotuotannon monipuolistaminen ja keskustan asumiskulƩuurin rikastuƩaminen. Kaupungille mahdollisia keinoja ovat mm. kaavamääräykset, tonƟnluovutusehdot, tonƟnluovutuskilpailut ja arkkitehƟkilpailut. Kaupunki rohkaisee asunto-osakeyhƟöitä, vuokra-asuntoyhteisöjä ja rakennuƩajia hakemaan ennakkoluuloƩomia toteutusmalleja. Esimerkiksi ryhmärakennuƩaminen sopii pienehköihin kohteisiin. Kaupungin roolina on jakaa Ɵetoa hyvistä uusista asuntorakentamisen malleista ja varmistaa sujuvat kaavoitus- ja lupaprosessit. Kokeilu- ja kehiƩämishankkeina keskeisiä ovat uudenlaiset asuinrakennustyyppien hybridiratkaisut sekä uudenlaisten asuntojen omistuksen ja hallinnan muotojen kokeileminen. Keskusta-asumisen erityispiirteitä Keskustassa asuminen on palvelua, joka hankitaan omassa hallinnassa olevasta asunnosta, asumisesta kavereiden kanssa, kuntosaleilta, kirjastoista, kahvioista. KatuƟlojen pikkuaukiot istuskelupaikkoineen ja lähiruuan kasvaƩaminen lähipuistossa, ryyƟmaalla tai korƩelipihalla on osa asumista. Lasten leikki pihoilla ja puistoissa on osa asumista. Nuorison hengailu kaduilla on osa asumista. KorƩelin yhteisƟlojen käyƩö on asumista. Pyykki-, pyöränkorjaus-, askartelu- ja oleskeluƟlat tuovat yksin asuvalle mahdollisuuden yhteisöllisen elämiseen. Hyvin suunnitellussa kaupunkiasumisessa elämä leviƩäytyy moninaisiin ulko- ja sisäƟloihin oman asunnon ulkopuolella. Tampereen keskustassa tässä on paljon parantamisen varaa, minkä vuoksi käynnistetään korƩelipihoja asukkaiden toimimisen paikaksi avaava kehiƩämishanke. Kaupunkielämän estradi JoƩa keskustassa viihdytään ja siellä halutaan asua, katu- ja toriƟlojen tulee olla viihtyisiä ja puistojen tulee mahdollistaa monenlaista toimintaa, perinteisen puistoissa istuskelun ja niiden kauƩa kulkemisen lisäksi. Keskustassa voi uida ja saunoa ympäri vuoden, pelata rantapalloa, oƩaa aurinkoa, kasvaƩaa lähiruokaa, pomppia trampoliinilla. Kaupungin tehtävänä on auƩaa suunniƩelussa ja päätöksenteollaan mahdollistaa. Kaduista tulee oƩaa mahdollisimman suuri osa jalankulkupainoƩeisiksi. Pyöräily tarvitsee sujuvat reiƟt ja hyvät pysäköinƟpaikat. Ajoneuvoliikenteen nopeuksia on tarpeen hidastaa asuntokaduilla. Nämä seikat edistävät lapsiperheiden asumista keskustassa. Asumisen erityisƟlanteita Erityisryhmien asuntotuotannossa kaupungin markkinahintaa alempi, ARA-hintaan luovuƩama tonƫ alentaa asuntojen omakustannusvuokria. Keskustaan ja sen lähelle sivu 36 Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 tarvitaan asuntoja sekä päiväkeskustoimintaa päihde- ja mielenterveyskuntoutujille, asunnoƩomuustaustaisille tai asunnoƩomuusuhan alaisille ja muille erityisasumista tai tueƩua asumista tarvitseville. Kaupunki oƩaa tämän huomioon omistuksessaan olevien tonƫen ja Ɵlojen käyƩöä suunnitellessaan. Monet muutkin tahot voivat olla Ɵlojen järjestäjinä. Kaupungin tehtävänä ovat palvelun järjestäminen tukemaan asumista sekä tuoƩamaan mm. päiväkeskustoiminnot. Ikäihmisenä keskustassa Ikäihmisille rakennetaan lisää asuntoja keskustaan, lähelle kaikkia arjen ja elämänvaiheen palveluita (lähiruokakauppa, erikoiskaupat, erityispalvelut, hoiva ja koƟapu, ruokapalvelut, terveyspalvelut jne.) Asunnot, yhteisƟlat, pihat, kadut ja puistot rakennetaan esteeƩömiksi. Vanhoihin kerrostaloihin rakennetaan hissejä. Tästä kaikesta on hyötyä nuoremmillekin kaupunkilaisille. Keskustassa tarvitaan elinkaariasumista, missä asunnot ja asuin- ja kaupunkiympäristö ovat hyviä kaikenikäisille. Lapset näkevät kaiken ikäisiä ympärillään, ja läheiset pystyvät helposƟ asumaan samoilla asuinalueilla. KehiƩämistä tarvitaan, joƩa ikäihmisten asuminen olisi osa normaalia kaupunkielämää ja joƩa ikäihmisellä olisi valiƩavanaan monia erilaisia, itselleen taloudellisesƟ mahdollisia elämäntapoja. Suomen houkuƩelevin opiskelijakaupunki Yliopistojen ja oppilaitosten takia nuoret aikuiset ovat asumisen oma erityisryhmänsä Tampereen keskustassa. ElämänvaiheƩa hyvin palveleva asuminen voi juurruƩaa opiskelijat jäämään kaupunkiin myös valmistumisen jälkeen. Opiskelijat Ɵetävät itse parhaiten, millaisia asumisvaihtoehtoja ja -paikkoja opiskelijat tarvitsevat ja toivovat. Tämän vuoksi opiskelijajärjestöt ovat mukana asumisratkaisujen suunniƩelussa. Kaupunki varaa keskustan täydennysrakentamisalueilta tonƩeja myös opiskelija-asumiseen. Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten käsitys tulevaisuuden asumisesta voi olla toisenlainen kuin nykyinen rakenneƩu ympäristö. Tämän vuoksi asumisen ja kaupunkisuunniƩelun hankkeissa keskusta-asumisen erityispiirteitä, preferenssejä ja profiileja kartoitetaan tulevaisuushakuisesƟ, nuorten ihmisten näkemyksiä painoƩaen. Modernit julkiset palvelut Tampereen keskustan julkiset palvelut muodostuvat sekä alueella asuvien peruspalveluista eƩä laaja-alaisista keskitetyistä palveluista. Väestömäärän kasvaessa palvelutarve kasvaa. Palveluita lisätään joustavasƟ ja tarpeen vaaƟessa. Palveluille turvataan hyvät jalankulun ja pyöräilyn reiƟt. Keskeisessä roolissa keskustassa ovat myös keskitetyt palvelut, joihin tullaan joukkoliikenteellä eri puolilta kaupunkia. Lisäksi keskustassa on tarjolla monipuolisesƟ kulƩuuri- ja vapaa-aikapalveluita, joiden käyƩö on seudullista ja valtakunnallista, tulevaisuudessa enƟstä enemmän myös kansainvälistä. Tulevaisuuden palvelumalli Tulevaisuuden palvelumallityö käynnisteƫin Tampereella keväällä 2014, suunnitelma valmistuu vuoden 2015 aikana. Tällä työllä on vaikutusta keskustan palveluiden määriƩelyssä. Palvelumallityön tarkastelujakso uloƩuu vuoteen 2025. TavoiƩeena on löytää uusia asiakaslähtöisiä palvelumuotoja, toimintatapoja ja toimintamalleja, joilla enƟstä paremmin vastataan asukkaiden tarpeisiin. Väestömäärän ja palvelutarpeiden kasvuun pystytään vastaamaan nykyistä tehokkaammalla ja Ɵiviimmällä palveluverkolla. Tämä edellyƩää hyvinvoinƟpalvelujen sisältöjen ja rakennetun palveluverkon samanaikaista, kokonaisvaltaista tarkastelua. Yhtenä tavoiƩeena palvelumallityössä on keskiƩää yksityisiä, järjestöjen, yhdistysten sekä julkisia palveluita yhteisiin palvelukeskiƩymiin ja näin helpoƩaa asukkaiden arjen sujuvuuƩa. Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 sivu 37 3.6 Elinkeinot ja osaaminen HankelueƩelo liiƩeenä KehiƩyvä ja kehiteƩävä kauppa- ja palvelualan työpaikkakeskiƩymä / -vyöhyke KehiƩyvä ja kehiteƩävä matkailu- ja palvelualan työpaikkakeskiƩymä NÄSIJÄRVI KehiƩyvä ja kehiteƩävä toimisto- ja palvelualan työpaikkakeskiƩymä Tammelan pohjoinen palvelukeskus KehiƩyvä ja kehiteƩävä opetus- ja tutkimusalan työpaikkakeskiƩymä Ratapiha Tammelantori ja Tammelan puistokatu Ydinkeskustan palveluvyöhyke Särkänniemen, Onkiniemen ja Mustalahden matkailualue Hämeenpuisto Tuomiokirkonkatu Kuninkaankatu Tammelan palveluvyöhyke Amurin palveluvyöhyke Itsenäisyydenkatu atu Hämeenk Pyynikin palvelukeskiƩymä ja vyöhyke Asemakeskus Tampere-talo Tullin alue Yliopiston kampuskaupunki ja sen verkostot - Kaupin kampus - Mediapolis (Tohloppi) - Teknopolis (Hervanta) Klingendahl ja Eteläpuisto RaƟnan alue TAMPEREEN KAUPUNKI KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015 - 2030 Nalkalan alue TOIMENPIDEKOKONAISUUS 6/6 ELINKEINOT JA OSAAMINEN PYHÄJÄRVI Kansi ja areena Sorin alue Asemakeskuksen kansi KUVA (karƩa): Elinkeinojen ja osaamisen tärkeimmät kehiƩämiskohteet Tampereen keskustassa aikavälillä 2015-2030. Tampereen keskusta on tulevaisuudessa monipuolinen, joustava ja määrällisesƟ merkiƩävänä työpaikka- ja osaamiskeskiƩymänä Tampereen kaupunkiseudulla, Pirkanmaalla ja Etelä-Suomen kehiƩyvillä raideliikennevyöhykkeillä. Kaupunkiympäristöä kehitetään niin, eƩä keskusta on toimiva ja monilta etäisyyksiltä sujuvasƟ saavuteƩava työympäristö. Keskustan kaupunkikuvan ja kaupunkikulƩuurin kehiƩämisessä otetaan huomioon yrityselämän tarpeet ja elinkeinolliset mahdollisuudet. Tärkeää • sijainnit ja saavuteƩavuus opƟmaaliseksi • monipuolisen yriƩäjyyden mahdollistaminen • kaupunkikuva, kaupunkiympäristö ja kaupunkikulƩuuri yritystoiminnan tukena • työnteon, oppimisen ja tutkimuksen tulevaisuustrendit tunnisteƩuna • yliopistoista ja oppilaitoksista kehiƩämishakuisuuƩa ja hyvää työvoimaa • kolmikantayhteistyö tamperelaiseksi tavaksi toimia yhdessä sivu 38 Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 Tampereen keskustan ja koko kaupunkiseudun merkiƩävin uusi työpaikka- ja osaamiskeskiƩymä tulevaisuudessa on asemanseutu. Radan päälle rakenneƩavalle kannelle tulee mm. toimiƟloja, suuri kauppa- ja palvelukeskus, monitoimiareena, matkakeskus ja asuntoja. Alue on eriƩäin hyvin saavuteƩavissa kaikilla mahdollisilla liikennevälineillä. Alueen läpi kulkee luontaisesƟ suuri joukko ihmisiä. VäliƩömässä läheisyydessä on Tampereen yliopiston ja Tullin työpaikka-alueen muodostama kampuskaupunki. Kuva Tampereen kaupunki, asemakaava 8366 / Havainnekuva NCC, Studio Daniel Liebeskind, 2011. Uudet työpaikkakeskiƩymät SijainƟ ja saavuteƩavuus Tampereen keskustassa luodaan valmius noin 15 000 uuden työpaikan synnylle vuoteen 2030 mennessä. Keskustan strategisen osayleiskaavan yhteydessä tehtyjen laskelmien mukaan asemakaavallinen valmius on vuoden 2014 lopulla olemassa noin 5000 uudelle työpaikalle. Loput noin 10 000 uuƩa työpaikkaa mahdollistetaan asemakaavoituksen keinoin vuoteen 2030 mennessä. Tampereen keskustan maankäyƩö- ja liikenne- ja toimintojen sijainƟratkaisuilla mahdollistetaan menestyvää yritystoimintaa. Monille Tampereen keskustan yrityksille toimiƟlojen näkyvä sijainƟ ja hyvä saavuteƩavuus ovat merkiƩäviä menestystekijöitä. Sujuvia liikenneyhteyksiä tarvitsevat niin tavarat kuin ihmisetkin. Työntekijöiden, asiakkaiden, raaka-aineiden, tuoƩeiden ja jäƩeiden virrat ovat yritystoiminnan arkea, jolla on vaikutusta yritysten taloudelliseen menestykseen. Valtakunnallisella liikenneverkolla Tampereen keskusta on monelta suunnalta hyvin saavuteƩavissa. Kansainvälisessä saavuteƩavuudessa on paljon parantamisen varaa, minkä vuoksi yhteyksiä lentokenƟlle parannetaan. Liikennepalveluja parannetaan rakentamalla keskustaan hyvin toimiva matkakeskus. Se palvelee myös bisnesmatkailua ja pendelöinƟä. UUDETTYÖPAIKKAKESKITTYMÄTTAMPEREENKESKUSTASSA2015Ͳ2030 Alue Uusientyöpaikkojen Erityistämainittavaa määrä2015Ͳ2030 Ratapihankatu 1000 Asemakaava2015,hyväsaavutettavuus Asemakeskus 1500 Kilpailunjälkeinenyleissuunnittelu,2015Ͳ2016erittäinhyväsaavutettavuus,isot investoinnit,erittäinsuurethyödyt,merkittäviämyönteisiävaikutuksiaseudullaja maakunnassa.IsomodernikauppaͲjapalvelukeskus,toimitiloja. KansijaAreena 2000 Asemakaavavalmiuson,kansiisoinvestointi,rahoitustakerätään,hyväsaavutettavuus Tulli 500 Tulli+:nyleissuunnitelma2014Ͳ2015 Yliopisto 1000 Tulli+:nyleissuunnitelma2014Ͳ2015 Tammela 500 Yleissuunnitelman2012jälkeinenkorttelisuunnittelujayksittäisethankkeet,länsiͲ ja eteläreunahyvääaluettatyöpaikkaͲjaliiketoiminnoille Kyttälä 500 Hyvääliiketoimintojenaluettakauttaaltaan Ratina 1400 Toimistotalo jakauppakeskus FinlaysonjaTammerkoski 500 Hyvääliiketoimintojenaluettakauttaaltaan Nalkala 300 Hyvääliiketoimintojenaluettakauttaaltaan Eteläpuisto 300 ToimistoͲ jaliikerakennus, päiväkoti,liiketilojakivijaloissa SärkänniemijaOnkiniemi 500 Voimakkaastikehittyvätmatkailutoiminnot Muutalueetyhteensä 500 Kokokeskustanmuutpienetalueetyhteensä Muutkuinrakennuksista 4000 KeskustanasukasluvunkasvunaiheuttamaluontainenpalveluͲjamuutyöpaikkatarve, tilaavaativattyöpaikat toimitilapohjaistentyöpaikkojenseurannaisvaikutus,nykyistentyöpaikkatilojen tilankäytöntehostaminen,etätyöpaikat,asuinͲjamuissatiloissatehtävä paikkariippumatontyö Kaikkiyhteensä2015Ͳ2030 15000 Asemakaavallinenja/tairakennuskannantilallinenvalmiusvuoteen2030mennessä Avaintoimialat Tampereen keskustassa elinkeinoelämän kehiƩyviä avaintoimialoja ovat erityisesƟ suunniƩeluun, kehiƩyneeseen teknologiaan, tutkimukseen, matkailuun, kauppaan, palveluihin ja sekä rahoitus- ja investoinƟtoimintaan liiƩyvät toimialat. Vanhastaan Tampereen keskustassa on runsaasƟ julkishallinnon toimintoja sekä kaupunki-imagolle merkiƩäviä luovien alojen ja kulƩuurin työpaikkoja. Keskustan asukasmäärän huomaƩava kasvu synnyƩää luonnostaan erityisesƟ kaupan ja palvelualan uusia työpaikkoja ja yriƩäjyyƩä. VoimakkaasƟ kehiƩyvä kaupunkiympäristö ja akƟivinen rakennustoiminta tulevat synnyƩämään keskustaan useita tuhansia suunniƩelu- ja rakennusalan työpaikkoja useiden vuosikymmenien ajaksi. Kokonaisuudella on vireyttävä vaikutus koko kaupungin ja kaupunkiseudun talouselämälle. Asiakasvirrat Asiakaslähtöinen yritystoiminta pärjää siellä, missä ihmiset eniten liikkuvat ja viihtyvät. Tämä otetaan huomioon keskustan kaupunkirakenteen ja kaupunkikuvan kehittämisessä. Uusia, eriƩäin merkiƩäviä ihmismääriä tulee tulevaisuudessa liikkumaan mm. Tampere-talon, Asemakeskuksen, Areenan, Keskustorin, Hämeenkadun, Itsenäisyydenkadun, kävelykatujen, kauppatorien ja aivan erityisesƟ Särkänniemen Ɵenoilla. Näiden kohteiden väliset kävelyreiƟt ovat erityisiä katuympäristön, kaupunkikuvan, kaupan ja palvelujen kehiƩämisvyöhykkeitä. RaiƟoƟen pysäkkiympäristöt tulevat olemaan hyviä liikepaikkoja kaupallisille palveluille. Työvoima Tampereen keskustassa käydään töissä laajalta alueelta. Alle tunnin työmatka Tampereen keskustaan on jo nyt mahdollinen useille sadoilletuhansille suomalaisille. Tulevaisuudessa Tampereen keskustassa yrityksillä on enƟstäkin paremmat mahdollisuudet osaavan työvoiman hankintaan. Keskustan merkiƩävien uusien työpaikkakeskiƩymien tuntumaan rakennetaan houkuƩelevia asuinympäristöjä. Asukkaat tulevat arvostamaan lyhyƩä työmatkaa. Joukkoliikenneyhteydet paranevat, ajoyhteydet sujuvoituvat, pysäköinƟmahdollisuudet lisääntyvät, pyörällä ja jalan liikkumisen verkosto kehiƩyy. Kampuskaupunginosat verkoƩuvat keskenään ja yhdistävät osaamistaan. Tampereen yliopistojen ja muiden oppilaitosten opiskelijat ja niistä valmistuneet ammaƫlaiset ovat yrityksille osaavan ja kehityskelpoisen työvoiman mahdollisuus. Keskustan kaupunkirakenteessa ja erityisesƟ ns. kampuskaupungissa mahdollistetaan tutkimuksen, opetuksen ja työelämän sijainnillinen läheisyys. Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 sivu 39 Asemakeskus Julkishallinto Uusista työpaikka-alueista merkiƩävin on ratavyöhykkeelle ja Asemakeskuksen tuntumaan luotava keskustan tärkein työpaikkakeskiƩymä. Sen osista jo asemakaavoitettuja ovat rautaƟeaseman pohjoispuolella, Tammelan kupeessa oleva Ratapihankadun yritysalue sekä Sorin tuntumassa oleva kansi ja Areena. Kannelle rakenneƩaviin tornitaloihin oletetaan syntyvän toimistoƟlaa, joka houkuƩelee erityisesƟ korkeaan profiilia tavoiƩelevia liiketoimintoja, kuten liiketoimintakonsultoinƟa, rahoitus- ja sijoitustoimintaa sekä suunniƩeluyksiköitä. Tämä uusi alue on kiinnostava sellaisten kansainvälisten toimijoiden kannalta, joille keskeinen sijainƟ ja hyvä saavuteƩavuus ovat tärkeää. Areena ja tornitalojen alimmat kerrokset puolestaan muodostuvat kaupan työpaikkojen keskiƩymäksi. TyöpaikkakeskiƩymänä Asemakeskus palvelee erityisesƟ hyvää sijainƟa, tehokasta liikkumisverkkoa ja uudenaikaisia kaupunkimaisia Ɵloja tarvitsevia yrityksiä ja muita työpaikkatoimintoja. SijainƟ on paras mahdollinen suuria asiakasvirtoja tarvitseville toiminnoille. Tämän takia Asemakeskukseen rakennetaan moderni, miƩakaavaltaan suuri kauppa- ja palvelukeskus. Uuden yritystoiminnan lisäksi tavoiteltu asukasluvun kasvu 15 000:lla synnyƩää luontaisesƟ tarveƩa uusille palvelu- ja hallintoalan työpaikoille. Näiden määrä on vaikeasƟ ennakoitavissa. Esimerkiksi julkisten palvelutoimintojen tuotantotavat ovat muuƩumassa sijainniltaan joustavimmiksi ja keskitetyimmiksi. Tämä ei poista toimiƟlojen tarveƩa. Julkishallinnon toimintatavoissa kehitys on kohƟ osiƩain liikkuvia ja paikkariippumaƩomia palveluja, mikä voi aiheuƩaa muutoksia laajemman kaupunkirakenteen palveluverkossa. Liikkuvien palvelujen keskuksille keskusta on luontainen sijainƟ. Selviä uusia työpaikka-alueita julkiselle alalle on syntymässä ainakin Tammelan pohjoiseen palvelukeskukseen, Eteläpuiston päiväkoƟin ja Rauhaniemen - Kaupin päiväkoƟin. Hatanpään terveysaseman siirto toisaalle on mahdollinen, keskusta yksi sijainƟmahdollisuus. Asemakeskuksen rakentamisen myötä monilla valƟon, aluehallinnon ja kaupungin työpaikkakeskiƩymille avautuu mahdollisuus sijainƟnsa siirtoon liikennevirtojen, asioinnin ja työmatkojen kannalta keskeisemmälle paikalle. YriƩäjät Keskustan liikekorƩelit Ydinkeskustan monissa korƩeleissa on runsaasƟ liike- ja toimistoƟloja ja näihin liittyviä työpaikkoja. Kaupunki tukee keskustakorƩeleiden yritystoimintaa kehiƩämällä katuympäristöjä ja korƩelirakenteita sekä vahvistamalla keskustan asukaspohjaa ja asiakkaita tuovaa tapahtumatarjontaa. Särkänniemi ja Eteläpuisto Näsijärven ranta-alue Särkänniemen edustalla tarjoaa mahdollisuuden kehiƩää palvelutarjontaa viihde-, elämys-, ravintola-, majoitus- ja muiden matkailupalveluiden aloilla. TavoiƩeena on uudenlaisten toimijoiden ja konsepƟen avulla rakentaa Särkänniemen - Mustalahden - Onkiniemen alueesta ympärivuoƟsen toiminnan vyöhyke, joka on merkiƩävä matkailu- ja palvelualan työllistäjä. Myös Eteläpuistoon on tulossa toimiƟlarakentamista. Tämä vahvistaa jo olemassa olevaa Klingendahlin ja Nalkalan alueen työpaikkakeskiƩymää. Rakennusala Keskustan rakennushankkeilla on merkiƩävä vaikutus suunniƩelu- ja rakennusalan työllisyyteen. DynaamisesƟ kehiƩyvä kaupunkikeskusta tarjoaa merkiƩävän määrän työpaikkoja rakentamisketjun kaikkiin kohƟin. Tämä koskee sekä infra- eƩä talonrakentamista. MerkiƩävien uudisrakennushankkeiden lisäksi merkiƩävää paikallisesƟ työllistävää vaikutusta on keskustan monilla täydennysrakentamis- ja korjausrakentamishankkeilla. sivu 40 Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 Keskustan kaupunkiympäristö on monesta osasta ja monesta toimijasta koostuva kokonaisuus. Yksityisillä kiinteistöillä ja niissä toimivilla yrityksillä on iso merkitys keskustan kehiƩymiselle. Kiinteistöjen omistajilla ja niissä toimivilla yrityksillä on omia suunnitelmiaan ja kehiƩämishankkeitaan. Parhaimmillaan niitä toteutetaan yhteistyössä kaupungin tai toisten toimijoiden kanssa. Hyvä yhteistyö on kaikkien etu. Tampereen keskusta on merkiƩävä ostospaikka. Sitä kehitetään vastaamaan muuƩuviin kuluƩajatarpeisiin, ostokäyƩäytymiseen ja lisääntyvään kilpailuun. Keskustan kaupalliseen konsepƟin ja yhteistyöhön kuuluu ajatus siitä, eƩä koko kaupunkikeskusta voisi olla ja toimia kuin iso kauppakeskus. Tämän hyvään käyteƩävyyteen ja asiakkaiden kokemuksiin ja elämyksiin liiƩyviä tekijöitä ovat saavuteƩavuus, pysäköinƟ, imago, toiminnallisuus, turvallisuus, monipuolinen liikekokoonpano, viihtyisyys, asiakaspalvelu, opastus, tapahtumat sekä markkinoinƟ ja yhteistyö. Kolmikanta Yhteisten tavoiƩeiden saavuƩamiseksi Tampereen kaupunki ja Tampere Tunnetuksi ry ovat aloiƩaneet ns. kolmikantayhteistyön. Sen osapuolia ovat keskustan kauppa ja palvelut, kiinteistöt ja Tampereen kaupunki. Kolmikantayhteistyössä on hyvä yhteistyön henki. Yhteen hiileen puhaltaminen jatkuu ja kolmikantaa vahvistetaan enƟsestään. 4. KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMAN STRATEGIAPERUSTA 4.1 Seudullisia, maakunnallisia ja valtakunnallisia lähtökohƟa miseen. Olennaista on lisäksi se, eƩä kaupunki nähdään kansallisesƟ ja kansainvälisesƟ vetovoimaisena näköalojen kaupunkina. Sinne kannaƩaa investoida, perustaa yritys, sijoiƩaa toimintaa, muuƩaa asumaan, suunnata opiskelemaan tai matkustaa muuten vaan. Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan pääkaupunki Keskustan kehiƩämistä koskevia strategisia päämääriä Monilla keskustan kehiƩämisohjelman ja siihen liiƩyvän strategisen osayleiskaavan tavoiƩeilla ja sisällöillä on yhteys Tampereen kaupunkiseudun seudullisiin, Pirkanmaan maakunnallisiin ja myös Suomen valƟon kansallisen aluepoliƟikan tavoiƩeisiin. Kahdeksan kunnan yhteinen Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 aseƩaa Tampereen keskustalle merkiƩäviä laskennallisia tavoiƩeita: asunnot 20 000 ihmiselle ja 13 000 uuƩa työpaikkaa. Pirkanmaan liiton maakuntasuunnitelmat, maakuntakaavat ja maakuntaohjelmat painoƩavat Tampereen asemaa koko maakunnan pääkaupunkina ja valtakunnanosakeskuksena. Valtakunnanosakeskuksen ydin ja kehiƩyvän nauhakaupunkivyöhykkeen pääte Tampereen keskusta on valtakunnallisesƟ merkiƩävä kaupunkikeskus. Sen elinvoimaisuudella ja kilpailukyvyllä on merkitystä koko Suomelle. ValƟoneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyƩötavoiƩeet (VAT) korostavat Helsingin ja EteläSuomen muiden kaupunkien välisiä raideliikenneyhteyksiä. Tätä tavoiteƩa edistetään mm. maankäyƩöä, asumista ja liikenneƩä koskevalla ns. MAL-aiesopimuksella valƟon ja kunƟen kesken. Tampereen keskustassa merkiƩävin tähän liiƩyvä strateginen hanke on Asemakeskuksen kehiƩäminen. Tampereen ja sen keskustan strateginen merkitys aluerakenteessa on suuri myös HHT-vyöhykkeen (Helsinki - Hämeenlinna Tampere) yhteistyössä ja Suomen kasvukäytävän kehiƩämishankkeessa. 4.2 Tampereen kaupunkistrategia 2025 Yhteisen Tampereen näköaloja keskustaan Keskustan kehiƩämisohjelma toteuƩaa kaupunginvaltuuston elokuussa 2013 hyväksymää kaupunkistrategiaa ”Yhteinen Tampere – näköalojen kaupunki”. Strategia perustuu yhdessä tekemiseen sekä näkemykselliseen ja rohkeaan toimintaan. Yhteinen Tampere viiƩaa siihen, eƩä kaupunki on avoin kaikille: meidän yhteinen Tampereemme. Samalla se pitää sisällään vahvan viesƟn siitä, eƩä kaupungin kehittäminen on yhteistyötä. Kaupungin ja myös sen keskustan elinvoimaa ja hyvinvoinƟa rakennetaan yhdessä. Näköalojen kaupunki puolestaan viiƩaa kauniin, viihtyisän ja mahdollistavan kaupunkiympäristön ohella erityisesƟ siihen, eƩä kaupungilla ja kaupunkilaisilla on katse tulevaisuuteen ja hyvään huomiseen. Tamperelaisilla on näköaloja turvalliseen arkeen sekä kannustavia mahdollisuuksia omaehtoiseen toimintaan ja yriƩämiseen. Tampereella toimivilla yrityksillä on näköaloja innovaƟivisuuteen, kasvuun ja kansainvälisty- Tampereen kaupungin strategisena päämääränä on Ɵivis, vihreä ja vähähiilinen kaupunkirakenne, jota toteutetaan muun muassa suuntaamalla kaupungin kasvua nykyisen kaupunkirakenteen sisään, keskuksiin ja joukkoliikennekäytäville sekä painoƩamalla joukkoliikenteen ja pyöräilyn sujuvuuƩa. KaupunkiraiƟoƟe on joukkoliikenteen kärkihanke. Vetovoimaisen ja toimivan keskustan merkitys kaupungin strategisten tavoiƩeiden toteutumisessa on olennaisen suuri. Kaupunkistrategiaan on kirjaƩu erityisesƟ keskustaa koskeva painotus, jonka mukaan keskusta on elinvoimainen ja viihtyisä. Kävely, pyöräily ja joukkoliikenne sekä maanalainen pysäköinƟ ovat sujuvia. Keskustan uudisja täydennysrakentamista toteutetaan laadukkaasƟ. Keskustan rooli on strategisesƟ merkiƩävä myös palveluverkon näkökulmasta. 4.3 Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma 2025 Kaupunkistrategian keskustan kehiƩämistä koskevia linjauksia tarkennetaan yhdyskuntalautakunnan ja kaupunginhallituksen vuonna 2013 hyväksymässä kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmassa 2025 ”RosoisesƟ kaunista”. Sen mukaan: • • • • • kaupunki kasvaa kestävällä tavalla asuminen on houkuƩelevaa ja kohtuuhintaista kestävä liikkuminen on helppoa keskusta on elävä ja vetovoimainen elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia tuetaan. Suunnitelmassa on aseteƩu kolme erityisesƟ keskustaan kohdistuvaa tavoiteƩa ja näitä konkretisoivia toimenpiteitä. Nämä muodostavat pohjan keskustan kehittämisohjelman uudistamiselle. TavoiƩeet ja toimenpiteet ovat: 21. Keskustan asemaa urbaanin asumisen paikkana ja työpaikkojen keskiƩymänä vahvistetaan: Keskustan uudis-, muutos- ja täydennysrakentamisalueiden suunnittelu, kaavoitus ja toteutus etenevät kehiƩämisohjelman mukaisesƟ keskustan kulttuurihistoriallista rakennusperintöä vaalien. a. Laaditaan keskustan strateginen osayleiskaava b. Keskustan ranta-alueet ja arvokkaat kulƩuuriympäristöt kytketään ƟiviisƟ osaksi keskustaa ja ne avataan kaikkien kuntalaisten käyƩöön Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 sivu 41 c. Keskustaan rakennetaan lisää asuntoja sekä palvelu- ja työpaikkaƟloja d. Keskustaan on helppo päästä kaikilla liikennemuodoilla e. Käynnistetään kansi- ja keskusareenahankkeen toteutus f. Tullin, asemanseudun, yliopiston ja Tampere-talon alueet kytketään osaksi Tampereen laajenevaa ja elinvoimaista ydinkeskustaa g. Selvitetään mahdollisuudet muodostaa Tammerkoskesta maailmanperintökohde ja perustaa Tampereelle kansallinen kaupunkipuisto h. Laukontorin ja satama-alueiden palvelumahdollisuuksia kehitetään ja vahvistetaan TampereƩa vesiluontoa hyödyntävänä matkailukaupunkina. i. Ranta-alueita ja vesiliikenneƩä kehitetään Tampereen vetovoimatekijöinä j. Keskustatoimintoja kehitetään Tammerkosken molemmilla puolilla k. Kehitetään Eteläpuisto - Hämeenpuisto - Näsilinna - Särkänniemi akselia l. Aloitetaan toimenpiteet Tammelantorin kytkemiseksi osaksi keskustaa parantamalla kävely- ja pyöräily-yhteyksiä keskustasta 22. Keskustassa edistetään kestävää liikkumista a. Käynnistetään keskustan katukehän vaiheiƩainen kehiƩäminen b. Hämeenkadun itäpää muutetaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn ja oleskelun kaupunkiƟlaksi c. Maanalaista pysäköinƟä ja huoltoƟloja toteuƩamalla vapautetaan katuƟlaa d. Pintapysäköinniltä vapautunuƩa Ɵlaa muutetaan pyöräilyn, jalankulun, tapahtumien ja kaupalliseen käyƩöön e. PyöräpysäköinƟä kehitetään f. Laaditaan asemakeskuksen kehiƩämissuunnitelma ja ohjelmoidaan sen toteuƩaminen yhteistyössä valƟon kanssa. 23. Ydinkeskustaan toteutetaan kävelyalueita ja liikekeskustaa kehitetään ja laajennetaan a. Toteutetaan kävelyn laatukäytäviä keskustassa b. Keskustan merkiƩävistä liikekorƩeleista on laadiƩu korƩelisuunnitelmat ja käynnisteƩävät asemakaavamuutokset pohjautuvat niihin. KorƩelisuunnitelmia käynnistetään pyrkimyksenä tukea koko ydinkeskustan elinvoimaisuuƩa tasapainoisesƟ c. Laaditaan keskustan tapahtumaverkon kehiƩämissuunnitelma ja tapahtumapaikkoja kehitetään ohjelman mukaisesƟ. d. Kaupin ja Pyynikin laajojen virkistysalueiden yhteyksiä ja saavuteƩavuuƩa parannetaan laadukkailla viher- ja kevyen liikenteen yhteyksillä e. Varmistetaan kävelykatujen elävyys suosimalla katuja, joissa on valmiuksia ja ihmisvirtoja kävelykatumaiseen kaupalliseen toimintaan. sivu 42 Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 KUVA: Tampereen kaupunkistrategia ja sitä toteuƩavat suunnitelmat. Keskustan kaupunkiympäristön tulevaisuuƩa luotsaava kehiƩämisohjelma toteuƩaa näitä kaikkia. 4.4 Keskustan strateginen osayleiskaava 2030 4.5 Ympäristönäkökulma keskustan kehiƩämisessä KehiƩämisohjelma ja osayleiskaava keskustakehiƩämisen työkaluparina Kaupungin ympäristöpoliƟikka 2020 Kun keskustan kehiƩämisohjelman ensimmäistä versiota aleƫin valmistella vuonna 2010, oli taustalla vuoden 1995 keskustan oikeusvaikutukseƩoman yleiskaavan vanhentuneisuus. Sen aluevaraukset ja liikenneverkko eivät enää ohjanneet keskustan muutoksen suuntaa. Liikenneverkko päiviteƫin vuoden 2006 keskusta liikenneosayleiskaavassa, muƩa siitäkin olivat jo esim. pikaraiƟoƟeratkaisut vanhentuneet. Yleiskaavat haluƫin uudistaa ja tehdä uudesta kaavasta enƟstä strategisempi. Keskustan kehiƩämisohjelmasta voiƟin johtaa sille maankäytöllisiä ja toiminnallisia tavoiƩeita. Samaan aikaan tehƟin uuƩa keskustan liikenneverkkosuunnitelman (”Takli”) ja keskustan maanalaisen pysäköinnin ja huollon suunnitelmaa (”Typy”). Ne tarjosivat ajantasaiset tavoiƩeet liikenneverkon kehiƩämiselle. Tampereen kaupungin ympäristöpoliƟikka 2020 hyväksyƫin kaupunginvaltuustossa 2012. PoliƟikka painoƩaa ympäristövaikutusten ennakoinƟa ja ympäristövastuullisten toimintatapojen kehiƩämistä kaupunkikonsernissa. Ympäristövaikutusten hallinnassa on tärkeää tarkastella toimintaa ja hankkeita niiden koko elinkaaren ajalta suunniƩelusta rakentamiseen, toiminnan ja ylläpidon vaikutuksia unohtamaƩa. YmpäristöpoliƟikan yƟmessä ovat kaupungin sitoumukset päästöjen vähentämiseksi sekä hankkeet materiaali- ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Keskustan osayleiskaavan ohjaustavoiƩeiden valinnalla ja tarkkuustasolla pyriƫin korostamaan sen strategista luonneƩa. Osayleiskaavan ajantasaisuuden säilyƩäminen nähƟin kaupunkistrategiseksi tavoiƩeeksi. Tarkoitus on, eƩä yleiskaavan tavoiƩeet ja tarkistustarpeet nostetaan kaupunginvaltuuston punniƩavaksi kerran valtuustokaudessa eli neljän vuoden välein. Tällöin arvioidaan maankäyƩö- ja rakennuslain mukaisen kaavamuutosprosessin tarpeellisuus. Useammin voidaan tarkistaa yleiskaavaa toteuƩavia ohjelmia, joista Keskustan kehiƩämisohjelma on yksi. Se sisältää osayleiskaavaa toteuƩavia hankkeita ja niiden ajoituksen. Keskustan strateginen osayleiskaava ja kehiƩämisohjelma ovat siten toisiinsa kiinteäsƟ liiƩyviä suunnitelma-asiakirjoja. Niillä on sama aluerajaus ja yhteiset tavoitteet. KehiƩämisohjelmaa päivitetään noin kerran vuodessa. Silloin kaupunginhallituksella on Ɵlaisuus arvioida osayleiskaavaa toteuƩavia kehiƩämishankkeita, niiden käynnistämisjärjestystä sekä aikataulutusta. Tällä tavalla keskustan yleiskaava ja kehiƩämisohjelma toimivat hyvin yhdessä ja toteuƩavat ajoiƩain muuƩuvaa kaupunkistrategiaa. Ympäristövaikutusten hallinta keskustan kehiƩämisessä Keskustan kehiƩämiskonsepƟ, sitä toteuƩavat kuusi toimenpidekokonaisuuƩa ja näitä toteuƩavat yksitäiset hankkeet ovat vaaƟva ja pitkäaikainen prosessi. Vuosikymmenten aikana sovitetaan yhteen tavoiƩeet ja vahvat eri intressit kuten asuminen ja elinkeinoelämän tarpeet. Kokonaisnäkemys, jota kestävä kaupunkikehitys parhaimmillaan on, syntyy yhteistyöllä ja eri näkökulmien yhteensoviƩamisella. Tulevina vuosikymmeninä Tampereen rakenneƩu ympäristö muuƩuu merkittäväsƟ. Uusi rakentaminen tulee sijaitsemaan enimmäkseen enƟsillä liikenne- tai teollisuusalueilla. Tampereen omaleimainen rakenneƩu kulƩuuriperintö säilyy ja saa uusia merkityksiä. Fyysistä ympäristöä täydentää sosiaalinen ja kulƩuurinen ympäristö, joka syntyy ja kehiƩyy ihmisten elämästä ja elämänatavasta. Tärkeää on, eƩä ympäristövaikutusten tarkastelu on määritelty osaksi suunniƩelu- ja toteutusprosesseja ja eƩä kulloinkin soveltuva arvioinƟvälineistö on valiƩuna ja käytössä. Ympäristövaikutusten hallinta rakentamisessa ja tapahtumissa Tampereen kaupunkikeskustassa Näsijärven, Pyhäjärven ja Tammerkosken rannat sekä tasokkaat puistot ja laajat viheralueet kuten Pyynikki ja Kauppi ovat erinomainen lähtökohta toteuƩaa kaupunkikeskustasta viihtyisää, kaunista ja vihreää urbaania ympäristöä, jossa luonto on voimakkaasƟ läsnä ja kaupunkiekologiset yhteydet toimivat. Keskustan kaikissa kehiƩämishankkeissa on jokin näkökulma ympäristövaikutusten hallintaan. Kaikkein suurin strateginen vaikuƩavuus on maankäyƩöä ja liikenneƩä yhteen soviƩavilla sijainƟratkaisuilla ja näihin liiƩyvillä kehiƩämishankkeilla. Laajassa miƩakaavassa ja pitkällä aikavälillä näistä merkiƩävin on Tampereen joukkoliikennekaupungin ja siihen liiƩyvän kaupunkirakenteen tehostamisen määräƟetoinen toteuƩaminen. Myös liikenteen ja liikkumisen sekä urbaanien kaupunkiƟlojen toteutuksessa luodaan kaupunkiympäristöä joka edistää päästöjen hillintää ja luo mahdollisuuksia energiatehokkaaseen asumiseen ja kestävään elämäntapaan. Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 sivu 43 Kunkin hankkeen suunniƩelussa ja toteutuksessa arvioidaan keskeiset ympäristövaikutukset. Osa isoista hankkeista vaaƟi lainsäädännön mukaista yva-prosessia. Tällaisia ovat esimerkiksi pysäköinƟlaitokset tai jätevedenpuhdistamo. Osassa hankkeita voidaan käyƩää koko ajan kehiƩyviä arvioinƟ- ja laskentamenetelmiä energiatehokkuudessa, materiaalitalouden hallinnassa, viheralueiden riiƩävyydessä, hulevesien hallinnassa tai ekosysteemipalveluiden turvaamisessa. Tampereen keskusta on merkiƩävä ja laajasƟ tunneƩu kaupunkikulƩuurin ja tapahtumien paikka. Tärkeää on, eƩä tapahtumien hallinnassa ja kaupunkiƟlan suuriakin ihmismassoja kokoavissa tapahtumissa ympäristövaikutukset kuten jätevirtojen ohjailu ja kaupunkiƟlan siisteyden ja liikkumisen hallinta toimivat yhteistyössä kaupungin, tapahtumien järjestäjien ja yleisön kesken. Yhden maapallon malli Eräs uusi kestävyyden arvioinƟväline on OnePlanetLiving – malli. Se maailmalla laajalƟ käyƩöön oteƩu työkalu, jota on jo sovelleƩu suomalaistenkin kaupunkien suunnitteluprosesseissa. Se kuvaa kestävää kehitystä ja korostaa ympäristöasioihin liiƩyvää kokonaisnäkemystä. Malli sopii hyvin sovelleƩavaksi myös Tampereen keskustan kehiƩämishankkeissa. Kyseessä on kestävän elämäntavan konsepƟ, jonka tausta-ajatuksena on maapallon käyteƩävissä olevien resurssien niukkuus ja kestämätön kulutus. Tarkoitus on Ɵetoisuudella ja yhteissuunniƩelulla kannustaa ihmisiä ja yhteisöjä sosiaalisesƟ ja ekologisesƟ kestävään elämäntapaan. KonsepƟn avulla on aseteƩavissa lähtökohƟa ja tavoiƩeita alueen tai yhteisön ekologiselle, sosiaaliselle ja taloudelliselle kestävyydelle. Lähestymistapaan sisältyy elinkaariajaƩelun mukainen tarkastelu ja ekologisen jalanjäljen laskentatapa. KonsepƟa voidaan käyƩää myös rakentamisen ja palvelujen suunniƩelussa. KonsepƟ soveltuu erinomaisesƟ keskustan kehiƩämisen kokonaisvaltaiseen arvioinƟin ja osaksi suunnitelmien laadintaprosesseja. sivu 44 Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 sivu 45 LIITTEET 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. sivu 46 Keskustan kehiƩämishankkeet 2015–2020/30 Keskustan kehiƩämisohjelmien toteutuminen 2011–2014 OsoitekarƩa VirastokarƩa Orthoilmakuva Keskustan strategisen osayleiskaavan luonnos Ve ”VALTTIUS” (2014) Lähteitä Valmisteluvaiheet ja yhteysƟetoja Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 LIITE 1 KESKUSTAN KEHITTÄMISHANKKEET 2015–2020/2030 Yleissuunnitelmat ja/tai kaupunkirakenteen ja liikenteen tarkastelut (1 - 5 / vuosi, laajat alueet) KorƩelisuunnitelmat ja/tai asemakaavatason tarkastelut (3 - 6 / vuosi, pienehköt alueet) Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015–2030 Tampereen kaupunki. Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 Kaupin kansi ja sairaala-alue (2017 - 2018) Särkänniemen yleissuunnitelma (2015 - 2016) Muut merkiƩävät suunnitelmat ja hankkeet 2014 Keskustan luoteisosa (2020-) Tammelan yleissuunnitelma (2012) 2014 Tampereen keskusta kehiƩyy ja sitä kehitetään. Kehitystä vauhditetaan ja kehityksen suuntaa ohjataan hankkeilla ja hankeyhdistelmillä. Osan hankkeista laiƩaa alkuun ja/ tai toteuƩaa Tampereen kaupunki. Osan hankkeista toteuƩaa joku muu, tavallisesƟ kuitenkin yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Yhteinen suunta ja yhteistyö antavat vauhƟa myönteiselle kehitykselle. Keskustan kehiƩämishankkeita ohjelmoidaan noin viideksitoista vuodeksi eteenpäin. Tarkempi aikataulutus osoitetaan noin viideksi vuodeksi. HankelueƩeloita päivitetään 1 - 2 vuoden välein. Hankkeet ryhmitellään kuuteen toimenpidekokonaisuuteen, joista kustakin on oma hanketaulukkonsa. 1/6 Liikenne ja liikkuminen 2/6 Rakentaminen ja arkkitehtuuri 3/6 Urbaanit kaupunkiƟlat ja kaupunkivihreä 4/6 KaupunkikulƩuuri, tapahtumat ja matkailu 5/6 Asuminen ja elämäntapa 6/6 Elinkeinot ja osaaminen Keskustorin ympäristö (2015 - 2016) 2015 - 2016 2015 2014 2015 2014 2014 Amuri - Pyynikintori (2016 - 2017) Asemakeskuksen yleissuunnitelma (2015 - 2016) 2015 Tampereen ydinkeskustan maanalaisen pysäköinnin ja huollon yleissuunnitelma (2013) Hämeenpuiston kehiƩämisohjelma (2013 - 2014) Tulli + yleissuunnitelma (2015) Kansi ja Areena (2015 - 2017) Eteläpuisto (2015 - 2016)) RaƟnan suvanto (2018 - 2019) TAMPEREEN KESKUSTAN STRATEGISIA SUUNNITTELUHANKKEITA Viinikan ympyrän seutu ViinikanlahƟ (2020-) KUVA (kartta): Keskustan kehittämisohjelmien (2011, 2013 ja 2015) mukaisia keskustahankkeen koordinoimia strategisia kaupunkiympäristön kehityshankkeita Tampereen keskustassa. Näiden lisäksi on suuri joukko muita suunnitelmia ja hankkeita (asemakaavat, katusuunnitelmat, yleisten alueiden suunnitelmat, allianssihankkeet ja yksityiset hankkeet). KUVA (kartta oikealla): Keskustan kehittämishankkeiden 2015 - 2020/30 likimääräinen sijainti. Numerot ja värit viittaavat seuraavilla sivuilla oleviin hankeluetteloihin. Jaottelu vastaa kehittämisohjelman toimenpidekokonaisuuksia. Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 sivu 47 1. Liikkuminen ja liikenne 2. Rakentaminen ja arkkitehtuuri 3. Urbaanit ulkoƟlat ja kaupunkivihreä 4. KaupunkikulƩuuri, tapahtumat ja matkailu 5. Asuminen ja elämäntapa 6. Elinkeinot ja osaaminen 6. NÄSIJÄRVI 13. 6. 2. 9. 10. 9. 15. 16. PYHÄJÄRVI 10. 10. 1. 1. 15. 7. 2. 10. 4. 1. 14. 5. 9. 20. 14. 5. 15. 7. 19. 11. 4. 22 2. 11.13. 2. 6. 1. 21. 3. 8. 19 . 7. 1. 17. 8. 3. 18. 4. 3. 5. 3. 1. 5. 11. 1 2 . 8. 6. 2. 14. 5. 20. 18. 13. 6. 18. 4. Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 KESKUSTAN KEHITTÄMISHANKKEET 2015 - 2020/2030 sivu 48 Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 Liite 1 HankelueƩelot 12. Tampereen kaupunki. Keskustan kehittämisohjelma 2015-2030 / Keskustan kehittämishankkeet 2015-2020/2030 1/6 LIIKKUMINEN JA LIIKENNE (kehittämishankkeet L1 – LX) Hankkeen vaiheet ja suunniteltu aikataulu Tunnus Numero Hankkeen nimi L L L L L Rantaväylän tunneli Asemakeskus (matkakeskus) Tampereen raitiotie Maanalaisen pysäköinnin järjestelmä, yleissuunnitelman tarkistus 5. Asemakeskuksen, Tullin ja Tammelan älykäs pysäköintikonsepti / operointi 6. Kunkun parkki 7. Tammelan toriparkki 8. Pyöräilyn laatukäytävät 9. Keskustan yleinen pyöräpysäköinti 10. Kävelyn laatukäytävät 11. Bussiliikenteen järjestelyt/ laatukäytävät L L L L L L 12. 13. 14. 15. 16. 17. 2016 2017 2018 2019 2020 = = = = x x ylsu x x operaattori ja toteuttaja operaattori ja toteuttaja ylsu ylsu ylsu joli, ylsu Pirkanmaan jätehuolto kumppanina ylsu ylsu rary ylsu rary, satamatoimisto ylsu, masu Tampere tunnetuksi Ry, HKR x x x Hankkeen toteuttaja/ kumppani Allianssi Livi, LVM, VM joli, ylsu, Allianssi ylsu x Keskustan opastuskonsepti Ranta-Tampellan yleiset alueet Eteläpuiston katuverkko ja yleiset alueet Kyttälän katujen uudistaminen Keskustan satamien kehittäminen Keskustan liikkumisen tulevaisuustarkastelu Näsinkallion eritasoliittymä Itsenäisyydenkadun alikulku Paasikiventie kaduksi Keskustan kehän kehittäminen Hämeenkadun joukkoliikennekatu L 18. L 19. L 20. L 21. L 22. Lyhenteet: Tampereen kaupunki: joli = Joukkoliikenne ylsu = Yleisten alueiden suunnittelu rary = Rakennuttamisryhmä masu = Maankäytön suunnittelu Erityistä mainittavaa 2021 - 2030 1. 2. 3. 4. L Livi LVM VM HKR Keskustahanke koordinoi Suunnittelu Toteutus Suunnittelu ja toteutus Tutkimus / Kehitys / Ohjelma/ Strategia 2015 L L L L Hankkeen toteutus MAL-aiesopimus ylsu ylsu ylsu ylsu ylsu, joli, masu Liikennevirasto Liikenne- ja viestintäministeriö Valtiovarainministeriö Helsingin kaupunki, rakennusvirasto Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 Liite 1 HankelueƩelot sivu 49 Tampereen kaupunki. Keskustan kehittämisohjelma 2015-2030 / Keskustan kehittämishankkeet 2015-2020/2030 2/6 RAKENTAMINEN JA ARKKITEHTUURI (kehittämishankkeet R1 – RX) Hankkeen vaiheet ja suunniteltu aikataulu Tunnus Numero Hankkeen nimi Suunnittelu Suunnittelu ja toteutus Toteutus Tutkimus / Kehitys / Ohjelma / Strategia 2015 R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R 2016 2017 2018 2019 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. Kansi ja Areena Ratinakeskus Keskustan osayleiskaava Tammelan täydennysrakentaminen Eteläpuisto Särkänniemi ja lähialueet Asemakeskus Tulli ja yliopistokampus Amuri - Pyynikintori Tampereen taidemuseo ympäristöineen Kaupin kansi ja lähialueet Ratina ja Ratinan suvanto Viinikanlahti Keskustan luoteisosa Keskustori ja Molinin tontti Tammelan korttelisuunnitelmat Keskustan liikekorttelisuunnitelmat Lumien, hulevesien ja katuhiekan hallinta keskustassa 19. Ranta-Tampellan toteuttaminen 20. Tammelan stadion Lyhenteet: Tampereen kaupunki: tike = Tilakeskus ylsu = Yleisten alueiden suunnittelu rary = Rakennuttamisryhmä masu = Maankäytön suunnittelu kito = Kiinteistötoimi Livi LVM sivu 50 Hankkeen toteutus = Liikennevirasto = Liikenne- ja viestintäministeriö Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 Liite 1 HankelueƩelot 2020 Keskustahanke koordinoi Erityistä mainittavaa Hankkeen toteuttaja/ kumppani 2021 - 2030 x x x x x x x x x x x x x x x x x ylsu, rary, Livi, LVM ylsu, rary,Sponda, YIT masu, ylsu masu, ylsu masu, ylsu masu, ylsu masu, ylsu, Livi, LVM, VM masu, ylsu masu, ylsu masu, tike masu, ylsu masu, ylsu masu, ylsu, masu, ylsu masu, ylsu masu, ylsu masu, ylsu ylsu, rary ylsu, rary masu, kito, Lemminkäinen arkkitehtikilpailu 2015 maakuntakaava Tampereen kaupunki. Keskustan kehittämisohjelma 2015-2030 / Keskustan kehittämishankkeet 2015-2020/2030 3/6 URBAANIT ULKOTILAT JA KAUPUNKIVIHREÄ (kehittämishankkeet U1 – UX) Hankkeen vaiheet ja suunniteltu aikataulu Tunnus Numero Hankkeen nimi Hankkeen toteutus Suunnittelu Toteutus Suunnittelu ja toteutus Tutkimus / Kehitys / Ohjelma / Strategia 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Keskustahanke koordinoi Erityistä mainittavaa Hankkeen toteuttaja/ kumppani 2021 - 2030 U 1. Hämeenpuiston kehittäminen x U U U U U U 2. 3. 4. 5. 6. 7. x x x x x x U U U U U U U U U U U U 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. U 20. Kävelyreitit järveltä järvelle Vuolteentorin kehittäminen Järvien rantareitit Laukontorin uudistaminen Nalkalan-Eteläpuiston virkistysyhteys Hämeenkadun kävely-ympäristön kehittäminen Suomen pankin aukio Pyynikin tori Tammelan tori Keskustorin kehittäminen Kaupunkivalaistuksen uudistaminen Tuomiokirkonkadun kävelykatu Tammelan stadion Pyynikin pallokenttä Koulukadun kenttä Kalevan liikuntapuisto Sorin aukio Aleksis Kiven kadun eteläpää kävelykaduksi Kuninkaankadun kävelykadun kehittäminen x x x x x x ylsu, Kuvataiteen yhteistyöryhmä, Tapahtumatoimisto masu, ylsu masu, ylsu masu, ylsu masu, ylsu masu, ylsu masu, ylsu, joli Vapriikin raitti, Takon raitti ylsu masu, ylsu, joli masu, ylsu, kito masu, ylsu ylsu ylsu, masu masu, ylsu, kito ylsu sive, ylsu sive, ylsu masu, ylsu ylsu ylsu Lyhenteet: Tampereen kaupunki: joli = Joukkoliikenne ylsu = Yleisten alueiden suunnittelu masu = Maankäytön suunnittelu kito = Kiinteistötoimi sive = Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 Liite 1 HankelueƩelot sivu 51 Tampereen kaupunki. Keskustan kehittämisohjelma 2015-2030 / Keskustan kehittämishankkeet 2015-2020/2030 4/6 KAUPUNKIKULTTUURI, TAPAHTUMAT JA MATKAILU (kehittämishankkeet K1 – KX) Hankkeen vaiheet ja suunniteltu aikataulu Tunnus Numero Hankkeen nimi Suunnittelu Toteutus Suunnittelu ja toteutus Tutkimus / Kehitys / Ohjelma / Strategia 2015 K K K K K K K 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Areena Ratinan tapahtuma-alueen kehittäminen Museoiden sijaintiratkaisut Keskustori tapahtumaympäristönä Valoviikkojen uudistaminen Liikkuvat tapahtumarakenteet Tapahtumaverkoston suunnitelma K K K K 8. 9. 10. 11. Ratinan stadion Tammelan stadion Särkänniemen kehittäminen Hämeenkatu ja kävelykadut 2016 2017 2018 2019 Lyhenteet: Tampereen kaupunki: lipa = Lippupalvelut ylsu = Yleisten alueiden suunnittelu kito = Kiinteistötoimi masu = Maankäytön suunnittelu sive = Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta tike = Tilakeskus sivu 52 Hankkeen toteutus Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 Liite 1 HankelueƩelot 2020 Keskustahanke koordinoi Erityistä mainittavaa Hankkeen toteuttaja/ kumppani 2021 - 2030 x x x x x x Konsortio Tapahtumatoimisto sive Tapahtumatoimisto, kito Tapahtumatoimisto, Tampere tunnetuksi Tapahtumatoimisto Tapahtumatoimisto lipa masu, ylsu, kito Särkänniemi Oy, tike, masu ylsu, Tampere tunnetuksi Ratina, Joulutori, muut Tampereen kaupunki. Keskustan kehittämisohjelma 2015-2030 / Keskustan kehittämishankkeet 2015-2020/2030 5/6 ASUMINEN JA ELÄMÄNTAPA (kehittämishankkeet A1 – AX) Hankkeen vaiheet ja suunniteltu aikataulu Tunnus Numero Hankkeen nimi Hankkeen toteutus Suunnittelu Toteutus Suunnittelu ja toteutus Tutkimus / Kehitys /Ohjelma / Strategia 2015 A A A A A A A A A A 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Tammelan kaupunkikehitys Amurin kaupunkikehitys Kannen ja Areenan kaupunkikorttelit Viinikanlahden järvenrantakaupunki Nalkalan-Eteläpuiston kaupunkiranta Koukkuniemi ja Kaupin sairaala Keskustan palveluverkko Keskustan toimimisen paikat Elinkaari- ja yhteisöllinen asuminen Keskusta-asumisen typologiat 2016 2017 2018 2019 2020 Keskustahanke koordinoi Erityistä mainittavaa Hankkeen toteuttaja/ kumppani 2021 - 2030 x x x x x x TTY, ato, kito, VTT, TaY masu, ato, kito kito masu ylsu, masu, rary sive masu, ato, tike ato, ylsu ato ato Lyhenteet: Tampereen kaupunki: kito = Kiinteistötoimi ylsu = Yleisten alueiden suunnittelu masu = Maankäytön suunnittelu ato = Asuntotoimi sive = Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta tike = Tilakeskus TTY VTT TaY = Tampereen teknillinen yliopisto = Valtion teknillinen tutkimuslaitos = Tampereen yliopisto Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 Liite 1 HankelueƩelot sivu 53 Tampereen kaupunki. Keskustan kehittämisohjelma 2015-2030 / Keskustan kehittämishankkeet 2015-2020/2030 6/6 ELINKEINOT JA OSAAMINEN (kehittämishankkeet E1 – EX) Hankkeen vaiheet ja suunniteltu aikataulu Tunnus Numero Hankkeen nimi Suunnittelu Toteutus Suunnittelu ja toteutus Tutkimus / Kehitys / Ohjelma / Strategia 2015 E E E E E 1. 2. 3. 4. 5. 2016 2017 2018 2019 Asemanseudun kehittäminen Ratapihankadun työpaikkakorttelit Ratinakeskus Tampereen Kansi ja Areena Keskustan liikekorttelit ja Hämeenkatu Lyhenteet: Tampereen kaupunki: kito = Kiinteistötoimi ylsu = Yleisten alueiden suunnittelu masu = Maankäytön suunnittelu ato = Asuntotoimi sive = Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta tike = Tilakeskus Tredea = Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö sivu 54 Hankkeen toteutus Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 Liite 1 HankelueƩelot 2020 Keskustahanke koordinoi Hankkeen toteuttaja/ kumppani 2021 - 2030 x x x x x Tredea, kito Senaatti-Kiinteistöt, kito Sponda, YIT Tampere tunnetuksi Erityistä mainittavaa LIITE 2 KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMIEN TOTEUTUMINEN 2011–2014 Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelma Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 Tampereen kaupunki. Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 Kaupunginhallituksen suunniƩelukokous hyväksyi Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelman 29.4.2013 jatkosuunniƩelun pohjaksi. Tampereen keskustan maanalaisen pysäköinnin ja huollon yleissuunnitelma Keskustahanke aloiƫ toimintansa vuonna 2011. Keskustan kehiƩämisohjelman aikaisemmat versiot ovat vuosilta 2011 ja 2013. Vuoden 2014 loppuun mennessä valmistuneita keskustasuunnitelmia ja – hankkeita on toteutunut seuraavasƟ: Kaupunginhallituksen suunniƩelukokous hyväksyi Tampereen keskustan maanalaisen pysäköinnin ja huollon yleissuunnitelman 29.4.2013 jatkosuunniƩelun pohjaksi. KESKUSTAN SUUNNITELMAT Osallistumis- ja arvioinƟsuunnitelma oli nähtävillä 10.1.–22.2.2013. Osayleiskaavaluonnokset Malƫus ja Valƫus olivat nähtävillä 3.4.–28.5.2014. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkiraiƟoƟen yleissuunnitelman 16.6.2014. Se pääƫ samalla, eƩä kaupunki ryhtyy toteuƩamaan yleissuunnitelman mukaista raiƟoƟehankeƩa, ja eƩä raiƟoƟehankkeen kehitysvaihe alkaa väliƩömäsƟ, ja pääƩyy vuoden 2016 aikana. Lisäksi se pääƫ, eƩä raiƟoƟen toteutus- ja rahoitusmalli ratkaistaan kehitysvaiheen aikana, ja eƩä kehitysvaiheen jälkeen kaupunginvaltuusto tekee päätöksen rakentamisvaiheeseen siirtymisestä vuoden 2016 aikana. Tammelan täydennysrakentamisen yleissuunnitelma Keskustan kehiƩämishankkeiden kaupallisten vaikutusten arvioinƟ Kaupunginhallituksen suunniƩelujaosto hyväksyi yleissuunnitelman kesäkuussa 2012. Yleissuunnitelma toimii täydennysrakentamisen sekä erillishankkeiden jatkokehiƩämisen pohjana sekä keskustan strategisen osayleiskaavatyön pohjamateriaalina. Yleissuunnitelman sisältöä tarkennetaan korƩelisuunnitelmilla. KorƩelissa 245 korƩelisuunnitelma ja siihen liiƩyvät ensimmäiset asemakaavat valmistuivat vuonna 2014, jolloin myös täydentävä rakentaminen alkoi. KorƩeleiden 252 ja 284 + osa 287 korƩelisuunnitelmien laadinta alkoi vuonna 2014. Selvitys valmistui tammikuussa 2013. Se liiƩyi maanalaisen pysäköinnin ja huollon yleissuunnitelmaan, keskustan liikenneverkkosuunnitelmaan ja kuului keskustan strategisen osayleiskaavan pohja-aineistoon. Keskustan osayleiskaavaluonnosten kaupallisten vaikutusten arvioinƟ valmistui 19.3.2014. Yleiskaavaehdotuksen vaikutuksista hankiƫin kahden konsulƟn arvioinnit, jotka valmistuvat vuoden 2015 puolella. Tampereen keskustan katuverkko Kunkun parkin suunniƩelu käynnisteƫin toukokuussa 2013. Laitoksen asemakaava kuuluteƫin vireille ja OAS nähtäville syyskuussa 2013. Laitoksen alustavaa hankesuunnitelmaa ja asemakaavaluonnosta laadiƫin yhtä aikaa yva-meneƩelyn kanssa. Yva-ohjelma kuuluteƫin nähtäville 12.9. - 25.10.2013. Yhteysviranomainen antoi siitä lausunnon 29.11.2013. Laitoksen alustava hankesuunnitelma valmistui toukokuussa 2014, ja yva-selostuksen valmistelu jatkui. Asemakaavaluonnoksen viimeistely jäi odoƩamaan laitoksen toteuƩajan ja operaaƩorin kilpailutusta, jonka valmistelu aloiteƫin syksyllä 2014. Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava Hämeenkatu joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen pääkatu – liikenteellinen tarkastelu hyväksyƫin kaupunginhallituksen suunniƩelujaostossa 16.5.2011 Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelman pohjaksi. Hämeenkadun itäpään joukkoliikennekatukokeilu alkoi 30.6.2014, ja se jatkuu vuoden 2016 loppuun. Hämeenkadun yleissuunnitelmaluonnos valmistui 12.5.2014. Sen mukaan Hämeenkatu muuƩuu tulevaisuudessa joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen pääkaduksi. KyƩälän alueen katujen uudistamista jatkeƫin vuonna 2014. Katujen yleissuunnitelman mukaisesƟ monille katuosuuksille hyväksyƫin katu- ja rakennussuunnitelmia. Tampereen kaupunkiraiƟoƟen yleissuunnitelma Kunkun parkin yva ja asemakaava Eteläpuiston ja sen lähialueiden kansainvälinen suunniƩelukilpailu SuunniƩelukilpailu ratkaisƟin toukokuussa 2014. Tuomaristo aseƫ kilpailuehdotuksista jaetulle ensimmäiselle sijalle nimimerkit ”Seelake” ja ”Sunny Side of the City”. Molempia voiƩajatyötä kehiteƫin ja alueelle suunnitelƟin myös ns. puistovaihtoehto. Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 Liite 2 Keskustan kehiƩämisohjelmien toteutuminen sivu 55 Kaupunki järjesƟ myös tamperelaisten yliopistojen kanssa Eteläpuiston visiotyön kesällä 2014. Kaupunginhallitus pääƫ lokakuussa 2014, eƩä kaupunki ryhtyy valmistelemaan Eteläpuiston ja sen lähialueiden kaavoitusta kaupunkimaisen asuinaluevaihtoehdon ”Seelake” pohjalta. Tammelan stadionin suunniƩelukilpailu SuunniƩelukilpailun tulokset julkisteƫin lokakuussa 2014. Tuomaristo pääƫ yksimielisesƟ antaa ensimmäisen palkinnon ehdotukselle “HaƩutemppu”. Kaupunginhallitus pääƫ tämän jälkeen, eƩä Tammelan stadionin ja sen ympäristön suunniƩelua jatketaan kilpailun voiƩaneen HaƩutemppu-ehdotuksen pohjalta. Tampereen Asemakeskuksen kansainvälinen suunniƩelukilpailu SuunniƩelukilpailu järjesteƫin osana kaupunkiseudun MAL-aiesopimuksen mukaista asemanseudun kehiƩämishankeƩa. Kilpailun luonne oli aatekilpailu, joten mikään kilpailuehdotuksista ei käy suoraan jatkosuunniƩelun pohjaksi, muƩa tuomariston näkemyksen mukaan kilpailuehdotus ”ReConnecƟng Tampere” sopii parhaiten kilpailuohjelman tavoiƩeisiin. Alueen kokonaissuunniƩelu käynnistetään tämän ehdotuksen pohjalta vuoden 2015 alussa. Tullin alueen suunniƩelu KESKUSTAN HANKKEET Kansi ja Monitoimiareena Kaupunginvaltuusto hyväksyi alueen asemakaavan 13.6.2011. Samalla valtuusto päätƟ, eƩä Monitoimiareenan kansi rakennetaan kaupungin kustannuksella. Päätös tuli valitusten jälkeen lainvoiseksi syyskuussa 2012. Kaupunki etsii Kannen ja Monitoimiareenan toteuƩamiseen kumppaneita NCC:n vetäydyƩyä hankkeesta syksyllä 2014. Rantaväylä ja Ranta-Tampella Rantaväylän kehiƩämishanke käsiƩää kolme asemakaavaa: Rantaväylän tunnelin maanalainen asemakaava, tunnelin länsipään Santalahden eritasoliiƩymän asemakaava sekä tunnelin itäpään Naistenlahden eritasoliiƩymän asemakaava. Tunnelin rakentaminen vapauƩaa maan pinnalla Ranta-Tampellan alueen muuƩamisen asuinkäyƩöön. AsuinalueƩa varten laadiƫin suunniƩelukilpailun perusteella oma asemakaava. Kaupunginvaltuusto hyväksyi em. asemakaavat 10.10.2011. Kaupunginvaltuusto pääƫ 16.9.2013 Rantatunnelin rakentamisesta. KHO:n hylkäsi 18.9.2013 Rantaväylän ja Ranta-Tampellan asemakaavojen hyväksymisestä tehdyt valitukset. Ranta-Tampellan infran rakentamista suunnitellaan parhaillaan, ja tunneli valmistuu toukokuussa 2017. Tunnelin valmistuƩua voidaan aloiƩaa asuntoalueen täysimiƩainen rakentaminen. Kaupunki kutsui kesäkuussa 2013 Tullin ja rautaƟeaseman alueen keskeiset toimijat mukaan osallistumaan visiotyöhön, jonka tavoiƩeena oli luoda alueen kehiƩämisen kokonaisviitekehys, sekä tukea samanaikaisesƟ käynnissä olevaa asemakeskushankeƩa ja toimia pohjana tulevalle Tullin alueen suunniƩelulle. Visiotyö valmistui tammikuussa 2014, ja sen pohjalta käynnisteƫin Tullin alueen yleissuunnitelman teko syksyllä 2014. Suunnitelma valmistuu keväällä 2015. Tampere-talon tonƟn hotellin suunniƩelukilpailu Ratapihankadun pohjoisosa asemakaava RaƟnan toimistotorni/linja-autoaseman tonƫ Pitkään jatkunut ns. Ratapihankadun pohjoisosan asemakaavoitus saaƟin valmiiksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.12.2012 asemakaavan. Se tuli valituksen jälkeen voimaan vuoden 2013 alussa. Hotellin tonƟnluovutus- ja yhteistyömallikilpailu ratkaisƟin helmikuussa 2014. Sen voiƫ SRV Rakennus Oy – Marriot InternaƟonal Inc – ArkkitehƟtoimisto ALA Oy:n ehdotus. Ehdotuksen toteuƩamiseksi laadiƩu asemakaavan muutosehdotus tulee käsittelyyn vuoden 2015 alussa. RaƟna eteläranta RaƟnan etelärannan korƩelin 456 asuinkerrostalot valmistuvat kokonaisuudessaan kesällä vuonna 2013. RaƟnannokan puisto RaƟnannokanpuisto valmistui vuonna 2012. sivu 56 Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 Liite 2 Keskustan kehiƩämisohjelmien toteutuminen RaƟnan sillan peruskorjaus Vapriikin raiƫ Sillan peruskorjaus valmistui syksyllä 2012. Vapriikin terassi oteƫin käyƩöön kesäkuussa 2011 ja Vapriikin raiƟn 1. vaihe valmistui lokakuussa 2011. Raiƫ avataan yleisölle Aleksandra Siltasen puiston valmistuƩua. Rongankadun alikulkutunneli Tammerkosken patomuurit ja Patosilta Alikulkutunneli valmistui kesällä 2012. Keskustan puistot Tammerkosken yläkosken pato sekä patomuurit uusiƫin kokonaan. Viimeisenä valmistui Frenckellin patomuuri lokakuussa 2012. Patosillan päällä kulkeva Palatsinraiƫ oteƫin käyƩöön marraskuussa 2012. Emil Aaltosen esteetön leikkipaikka valmistui vuonna 2011 ja koko puisto vuonna 2012. Pikkukakkosen puisto valmistui lokakuussa ja TiiƟäisen satupuisto Näsinpuistossa marraskuussa 2013. Kirjastonpuiston kunnostus valmistui suurelta osin vuosina 2009–2012. Laikunlava oteƫin käyƩöön kesällä 2012. Scandic Tampere StaƟon Hotel Hotelli valmistui kesäkuussa 2012. Hotelli Cumulus RautaƟenkatu Hotelli valmistui heinäkuussa 2012. Solo Sokos Hotel Torni Tampere Hotelli valmistui lokakuussa 2014. P-Hämppi Hämpin parkki oteƫin käyƩöön joulukuussa 2012. RautaƟenaseman puoleinen noutoparkki valmistui kesällä 2013 ja Pakkahuoneen aukio syksyllä 2013. KyƩälän katuverkko Pellavantehtaankatu valmistui joulukuussa 2012. KeskustakorƩelien kehiƩäminen Keskustan liikekorƩelien ensimmäinen kehiƩämissuunnitelma valmistui Vanhan kaupungin korƩeliin 10/II marraskuussa 2012. Toinen valmistui korƩeliin 13/II kesäkuussa 2014. Niiden perusteella korƩeleihin laaditaan parhaillaan asemakaavamuutoksia. KorƩelisuunnitelmia valmistellaan KyƩälän korƩeleihin 172/XI sekä 179 ja 182/XII. Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 Liite 2 Keskustan kehiƩämisohjelmien toteutuminen sivu 57 LIITE 3 Näsijärvi OSOITEKARTTA ©Kaupunkimittaus Tampere 2014 Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015–2030 Tampereen kaupunki. Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 Pyhäjärvi sivu 58 Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 500 a 0 500 Liite 3 OsoitekarƩ © Kaupunkimittaus Tampere 2014 Iidesjärvi LIITE 4 VIRASTOKARTTA ©Kaupunkimittaus Tampere 2014 Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015–2030 Tampereen kaupunki. Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 KARTTAMERKIT: Kaupungin omistama maa-alue/vesialue Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 Liite 4 VirastokarƩa sivu 59 LIITE 5 ORTHOILMAKUVA 2010, copyright MaanmiƩauslaitos Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 Tampereen kaupunki. Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 sivu 60 Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 Liite 5 Orthoilmakuva LIITE 6 KESKUSTAN STRATEGISEN OSAYLEISKAAVAN LUONNOS VE “VALTTIUS” (2014) LIIKENNE Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015–2030 Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 Liite 6 Keskustan strategisen osayleiskaavan luonnos, VE “Valƫus” (2014) sivu 61 LIITE 6 KESKUSTAN STRATEGISEN OSAYLEISKAAVAN LUONNOS VE “VALTTIUS” (2014) MAANKÄYTTÖ Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehiƩamisohjelma 2015–2030 Tampereen kaupunki. Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 sivu 62 Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 Liite 6 Keskustan strategisen osayleiskaavan luonnos, VE “Valƫus” (2014) Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 Liite 6 Keskustan strategisen osayleiskaavan luonnos, VE “Valƫus” (2014) sivu 63 LIITE 7 LÄHTEITÄ Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015–2030 Tampereen kaupunki. Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 Tampereen keskustan kehiƩämisohjelman taustalla on suuri joukko tausta-aineistoja, joista osa on jatkuvasƟ päiviƩyviä. Keskustan kehiƩämisohjelman ja sen linjaaman strategisen kaupunkisuunniƩelun ja kannalta näistä tärkeimpiä ovat: Tampereen kaupunki (www.tampere.fi) Kaupungin strategiat ja ohjelmat Voimassa ja vireillä olevat yleiskaavat ja osayleiskaavat Voimassa ja vireillä olevat asemakaavat Voimassa ja vireillä olevat katujen ja yleisten alueiden suunnitelmat Tekeillä ja suunniƩeilla olevat liikennehankkeet Tekeillä ja suunniƩeilla olevat infrastruktuurihankkeet SuunniƩelukilpailut ja niiden tulokset Tekeillä ja suunniƩeilla olevat palvelukonsepƟt ja muut kehiƩämisohjelmat Tilasto- ja paikkaƟetoaineistot Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä (www.tampereenseutu.fi) Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 Tampereen kaupunkiseudun kunƟen ja valƟon välinen MAL-aiesopimus 2013–2015 (MaankäyƩö, asuminen ja liikenne). Pirkanmaan liiƩo (www.pirkanmaa.fi) Pirkanmaan maakuntastrategia Pirkanmaan maakuntakaavat Suomen kasvukäytävä (www.suomenkasvukaytava.fi) Yhteistyöverkosto Helsinki–Hämeenlinna–Tampere -vyöhykkeellä Suomen valƟo (www.ymparisto.fi) Valtakunnalliset alueidenkäyƩötavoiƩeet (VAT) sivu 64 Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 Liite 7 Lähteitä LIITE 8 VALMISTELUVAIHEET JA YHTEYSTIETOJA Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015–2030 Tampereen kaupunki. Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 KEHITTÄMISOHJELMAN VERSIOT Viiden tähden keskusta. Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma. Kaupunginhallituksen hyväksymät versiot: • Kaupunginhallitus 12.12.2011 • Kaupunginhallitus 6.5.2013 • Kaupunginhallitus 9.2.2015 AIKATAULU Keskustan kehiƩämisohjelman päivitystyön vaiheet 2014–2015 • 9-10/2014 päivitystyön ohjelmoinƟ ja aloitus • 10-11/2014 asiantunƟjoiden haastaƩelut ja työpajat • 11-12/2014 käsikirjoitus ja karƩaluonnokset • 11-12/2014 johtoryhmäkäsiƩelyt, kommenƫkierrokset • 12/2014 – 1/2015 johtoryhmä- ja ohjausryhmäkäsiƩelyt ja viimeistely • 2/2015 kaupunginhallitus • 2-6 / Ɵedotus, sidosryhmäesiƩelyt, markkinoinƟ • 2/2015 jälkeen kehiƩämisohjelman toteuƩaminen TYÖRYHMÄ KehiƩämisohjelman päivityksen valmisteluvastuu • Tampereen kaupunki / Kaupunkikehitysryhmä / Keskustahanke Kaupunkikehitysryhmän ja keskustahankkeen työryhmä • Strategiset linjaukset: johtaja Kari Kankaala ja hankejohtaja Tero Tenhunen • KoordinaaƟo, haastaƩelut, käsikirjoitus, julkaisutoimitus: arkkitehƟ Minna Seppänen • KaupunkisuunniƩelun asiantunƟjat: projekƟarkkitehƟ Veikko Vänskä ja hankepäällikkö Sakari Leinonen • Kartat, grafiikka, visuaalinen ilme: projekƟsihteeri Tarja Kaasalainen • Tapahtumatuotanto: projekƟpäällikkö Markus Joonas • Hankekokonaisuudet: talous- ja hankinavastaava Pekka Ranta • Muut asiantunƟjat: rakennuƩajainsinööri Raija Tevaniemi, hankekehityspäällikkö Markku Ahonen, projekƟsihteeri Anƫ Saari Tampereen kaupungin ja muut asiantunƟjat aihepiireiƩäin ja edellisten lisäksi (haastaƩelut, sisältökokonaisuudet, teksƟluonnokset, kommentoinƟ) • • • • • • • • • • • • Strategiat: strategiasuunniƩelija MaƟas Ansaharju Elinkeinot: elinkeinojohtaja Timo AnƟkainen MaapoliƟikka ja kiinteistöt: kiinteistöjohtaja Mikko Nurminen MaankäyƩö, rakenneƩu ympäristö, arkkitehtuuri, kaupunkirakenne ja kaupunkikuva, idenƟteeƫ ja imago: suunniƩelujohtaja Taru Hurme, va. asemakaavapäälpäällikkö Elina Karppinen, yleiskaavapäällikkö Pia HasƟo, yhdyskuntasuunniƩelupäällikkö Hanna Montonen, kaavoitusarkkitehƟ Dani Kulonpää, projekƟarkkitehƟ Iina Laakkonen, toiminnanjohtaja Liina Kangas (Tampere Tunnetuksi ry) Liikenne ja liikenneympäristö: suunniƩelupäällikkö Ari Vandell, joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita, liikenneinsinööri Timo Seimelä, tilaajapäällikkö Risto Laaksonen Asuminen ja palvelut: asuntojohtaja Auli Heinävä ja suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Matkailu, tapahtumat, kulttuuri: tapahtumapäällikkö Perttu Pesä + toiminnanjohtaja Liina Kangas (Tampere Tunnetuksi ry), Ɵlaajapäällikkö vt. Lauri Savisaari Viherympäristö, liikuntapaikat, rannat, kaupunkimaisema: kaupunginpuutarhuri Timo Koski, johtava erikoissuunniƩelija Ranja Hautamäki, Ɵlaajapäällikkö vt. Lauri Savisaari RakennuƩaminen ja infrastruktuuri: rakennuƩamispäällikkö Milko Tietäväinen, rakennuƩajainsinööri Raija Tevaniemi Kuntademokratia ja päivitysprosessi / kuntademokratian kehittämispäällikkö Anƫ Leskinen, erikoissuunniƩelija Ulla Tiilikainen Ympäristö: ympäristöjohtaja Kaisu AnƩonen Muita yksiƩäisiä henkilöitä kuultu erityiskysymyksissä YHTEYSTIETOJA www. tampere.fi Tampereen kaupungin www-sivulla Ɵetoa Tampereen kaupungista ja sen toimijoista yhteysƟetoineen. www.tampere.fi > Tampere-info > ProjekƟt > Kaupunkiympäristöön liiƩyvät hankkeet > Keskustahanke Keskustahankkeen www-sivulla kehiƩämisohjelmasta vastuullisten henkilöiden yhteysƟedot. Tampereen keskustan kehiƩämisohjelma 2015 - 2030 / Kaupunginhallitus, luonnos 9.2.2015 Liite 8 Valmisteluvaiheet ja yhteysƟetoja sivu 65
© Copyright 2025