Varhaiskasvatussuunnitelma 2015

Varhaiskasvatussuunnitelma
2015
Nokian kaupungin varhaiskasvatus
Julkaisun kuvat:
Julkaisun taitto:
Paino:
Helena Kortesmäki ja Susan Niiranen
Marita Gröndahl, Katja Lehtinen
Nokian kaupunki
Sisältö
JOHDANTO ........................................................................................................................................... 5
1. VARHAISKASVATUS .......................................................................................................................... 7
1.1. Varhaiskasvatuksen määritelmä ............................................................................................... 7
1.2. Varhaiskasvatuksen arvot ......................................................................................................... 9
2. ARJEN PEDAGOGIIKKA ................................................................................................................... 10
2.1. Lapsen arjen rakentuminen varhaiskasvatuksessa ................................................................. 10
2.1.1. Varhaiskasvatusympäristö ................................................................................................ 12
2.1.2. Perushoitotilanteet, hoiva ja huolenpito ......................................................................... 13
2.1.3. Pienryhmätoiminta ........................................................................................................... 13
2.2. Lapsen kohtaaminen arjessa ................................................................................................... 14
2.2.1. Lapsen yksilöllisyys ........................................................................................................... 14
2.2.2. Ryhmän toimintasuunnitelma .......................................................................................... 14
2.2.3. Kasvattajan rooli ............................................................................................................... 15
3. LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA JA OPPIMISEN ILO .............................................................. 15
3.1. Leikkiminen.............................................................................................................................. 16
3.2. Liikkuminen ............................................................................................................................. 16
3.3. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen................................................................................. 17
3.4. Tutkiminen............................................................................................................................... 17
4. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT JA KIELEN MERKITYS ..................................................................... 18
4.1. Matemaattinen orientaatio..................................................................................................... 18
4.2. Luonnontieteellinen orientaatio ............................................................................................. 18
4.3. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio ............................................................................... 18
4.4. Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio .............................................................................. 19
4.5. Esteettinen orientaatio ........................................................................................................... 19
4.6. Eettinen orientaatio ................................................................................................................ 19
5. KASVATUSKUMPPANUUS .............................................................................................................. 19
5.1. Kasvatuskumppanuus ja vanhempien osallisuus .................................................................... 20
5.2. Aloitus varhaiskasvatuksessa .................................................................................................. 20
5.3. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ....................................................................................... 23
5.4. Verkostot kumppanuuden tukena .......................................................................................... 23
5.4.1 Varhaiskasvatuksen perhetyö............................................................................................ 25
3
6. LAPSEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA ........................................................................................ 25
6.1. Tuen lähtökohdat .................................................................................................................... 25
6.2. Varhainen ja erityinen tuki ...................................................................................................... 26
6.3. Tuen suunnittelu ja toteutus ................................................................................................... 26
6.4. Varhaiskasvatuksen tukitoimet ja mahdolliset resurssit ........................................................ 28
6.5. Tuen antamisen menetelmiä .................................................................................................. 28
6.6. Pedagoginen arvio / selvitys.................................................................................................... 29
6.7. Monikulttuurisuus, monikieliset lapset ................................................................................... 29
7. LAATU JA ARVIOINTI ...................................................................................................................... 30
7.1. Laadunarviointi Nokian varhaiskasvatuksessa ........................................................................ 31
7.2 Laadunarviointi varhaiskasvatusyksikössä ............................................................................... 32
7.3 Laatu kasvatusprosessissa ........................................................................................................ 32
8. ARVIOINTIOSA ................................................................................................................................ 33
8.1. Laatukriteerit ja -mittarit ......................................................................................................... 33
8.2. Laadunarvioinnin toteuttaminen ............................................................................................ 42
LÄHTEET: ............................................................................................................................................ 45
LIITTEET .............................................................................................................................................. 47
Varhaiskasvatuksen ohjeistuksia ja lomakkeita (Liite 1) ................................................................ 49
Vasuohjeistus (liite 2) ..................................................................................................................... 51
Kutsu vasukeskusteluun annetaan vasukeskustelun lähestyessä huoltajille, huoltajat voivat
valmistautua keskusteluun tämän pohjalta ................................................................................... 51
Prosessikuvaus: Varhaiskasvatukseen hakeminen ja sijoittaminen (Liite 3) ................................. 53
Prosessikuvaus: Lääkehoidon lupakäytännöt varhaiskasvatuksessa (Liite 4) ................................ 55
Prosessikuvaus: Päivystysajan suunnittelu ja toimenpiteet (Liite 5) ............................................. 56
4
JOHDANTO
Nokian varhaiskasvatussuunnitelma määrittelee varhaiskasvatuksen toteuttamista ja
järjestämistä valtakunnallisten linjausten mukaisesti ja ohjaa laadunhallintaa ja varhaiskasvatuksen arviointia ja kehittämistä Nokialla. Varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään vuosittain, jotta käytettävissä on aina ajantasainen ohjaava asiakirja.
Vuonna 2014 varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitettiin lapsen osallisuuden toteutumisen ja mediakasvatuksen osalta varhaiskasvatuksen arjessa. Laadun ja arvioinnin osuus
päivitettiin vuonna 2015. Varhaiskasvatuksessa siirrytään laadunarviointiin, jota tehdään yhteisten laatukriteerien perusteella. Laatukriteerit on muokattu perusopetuksen
valtakunnallisista laatukriteereistä Nokian varhaiskasvatuksen linjaukset huomioiden.
Varhaiskasvatuksen prosesseja on kuvattu ja niitä hyödynnetään laadun arvioinnissa ja
kehittämisessä. Jokaisen prosessin jälkeen on kirjattu kriittiset arvioinnin kohteet, joiden
toteutuminen tai toteutumatta jääminen vaikuttavat ydinprosessin laatuun.
Päivitystä tehtiin vähäisessä määrin myös tuen järjestämisen ja toteuttamisen osalta ja
päädyttiin suuremman päivityksen osalta odottamaan varhaiskasvatuslain 2. vaiheen
hyväksymistä sekä varhaiskasvatussuunnitelman uusia perusteita.
Varhaiskasvatussuunnitelma on paikallisella tasolla tärkein nokialaista varhaiskasvatusta linjaava asiakirja. Suunnitelman loppuun on koottu lista liitteistä, joiden avulla varhaiskasvatussuunnitelmaa toteutetaan.
Varhaiskasvatussuunnitelmamme koostuu ja todentuu kolmella tasolla joita ovat, Kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma, Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) ja lasten vasut kokoava Ryhmän toimintasuunnitelma. Näistä asiakirjoista muodostuu varhaiskasvatussuunnitelman kokonaisuus koko kaupungin tasolta aina yksittäiseen lapseen saakka.
Lisäksi toimintaamme ja kehittämistyötämme ohjaavat Varhaiskasvatuksen toimintaohjelma ja Yksikön pedagoginen toimintasuunnitelma, jotka painottuvat johtamisen kokonaisuuteen. Varhaiskasvatuksen toimintaohjelmassa on määritelty visio sekä huomioitu
kaupungin strategiset tavoitteet ja talousarvion toteutuminen sekä kohdennettu varhaiskasvatuksen kehittämisen tavoitteet pitkälle ja lyhyelle aikavälille.
Laatutyön eteneminen
Tarve laatukäsikirjalle on ollut pitkään. Varhaiskasvatuksen laaturyhmä perustettiin
vuonna 2013 ja siihen kuuluvat varhaiskasvatusyksikön johtajat Sanna Elovirta ja Anne
Soini, varhaiskasvatuksen erityisopettaja Marjaana Sieväsalo sekä ryhmän puheenjohtajana suunnittelija Anette Lehtonen. Aluksi laaturyhmän jäsenet tutustuivat eri kaupunkien varhaiskasvatuksen laatukäsikirjoihin ja ISO 9001 standardeihin. Päädyimme prosessilähtöiseen tapaan jäsentää laatutyötä.
5
Laatutyön sovittiin etenevän iteratiivisesti - samanaikaisesti työstäen, testaten ja kehittäen varhaiskasvatustoimintaamme. Laatukäsikirjan työstäminen alkoi prosessien alustavalla määrittelyllä ja kuvaamisella. Arvioimme varhaiskasvatuksen aloituksen- prosessin kyselyllä varhaiskasvatuksessa aloittaneille perheille. Teimme prosessiin palautteen
perusteella tulleet parannusehdotukset, jotka johtoryhmässä ja esimiespäivässä tarkentuivat ja hyväksyttiin. Laatukriteerit oli työstetty jo aiemmin vuonna 2012 laadittuun Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Niiden pohjana käytettiin perusopetuksen laatukriteerejä (2010). Laatukriteerit osoittavat vaadittua varhaiskasvatuksen tasoa
ja laaturyhmä päivitti laatukriteerejä vastaamaan nykyhetkeä (2014).
Laatutyötä tehtiin alusta alkaen yhteistyössä eri työryhmien kanssa ja tavoitteena oli
huomioida henkilöstön osallisuus ja sitä kautta sitouttaminen laatutyöhön. Laaturyhmän kokouksissa käsiteltyjä asioita tiedotettiin jo alkuvaiheessa johtoryhmässä ja esimieskokouksissa. Yksiköihin lähetettiin luonnos laatukäsikirjan alustavasta sisällysluettelosta ja pyydettiin palautetta yksiköiden henkilöstöltä. Varhaiskasvatuksen prosessiluonnoksia on tehty mm. varhaiskasvatuksen erityisopettajien kanssa sekä eri työryhmiltä kommentteja keräten. Alussa teimme erillistä laatukäsikirjaa, mutta ajatus muuttui työn edetessä niin, että päädyimme lisäämään varhaiskasvatussuunnitelmaamme
prosessikuvaukset sopiviin osioihin, joissa asiaa muutenkin linjataan. Arvioinnin osalta
teimme varhaiskasvatussuunnitelmaamme arviointiosuuden, jossa kuvataan laadunhallintaa ja sen prosesseja. Lisäksi liitteisiin lisättiin muut kuvatut prosessit.
Laatutyöryhmä jakoi koulutuskokonaisuudet laatutyön perusteisiin, prosesseihin ja arviointiin/mittareihin. Keväällä 2014 järjestettiin koulutustilaisuus esimiehille, jossa perehdyttiin laatutyön perusteisiin ja pohdittiin tavat, joilla esimiehet vievät laatutyötä eteenpäin henkilöstölleen. Lisäksi pohdittiin yksiköiden laaturyhmien kokoonpanot ja päädyttiin, että käytetään olemassa olevia rakenteita, eikä yksiköihin perusteta erillisiä laaturyhmiä. Syksyllä 2014 järjestettiin kolme saman sisältöistä koulutustilaisuutta henkilöstölle laatutyön perusteista ja prosessien kokonaisuudesta. Koulutuksesta kerättiin palautetta yksiköittäin ja sen perusteella muutettiin ja tarkennettiin prosesseja edelleen
sekä suunniteltiin seuraavaa syksyn 2015 koulutusta. Syksyn koulutussisältönä ovat mittarit ja arvioinnin menetelmät sekä varhaiskasvatussuunnitelman arviointi ja laatuosuuden kokonaisuus. Laatujärjestelmä otetaan käyttöön elokuussa 2015 ja laatutyötä tehdään edelleen laatimalla kyselyt eri toimijatahoille. Syksyllä 2015 julistettiin henkilöstölle innovaatiokilpailu Lasten laatupelin luomiseksi.
Nokialla 17.6.2015
6
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
1. VARHAISKASVATUS
1.1. Varhaiskasvatuksen määritelmä
Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on tehdä tietoisesti ja suunnitellen lapselle jokaisesta päivästä mahdollisimman hyvä. Sensitiiviset ja ammattitaitoiset kasvattajat tuntevat lapsen kehityksen eri vaiheet ja osa-alueet
sekä oppimisympäristön merkityksen lapsen kehityksen tukemiseksi. Lasta havainnoimalla ja vanhempien
kanssa keskustellen opitaan tuntemaan lapsi, hänen toimintatapansa ja temperamenttinsa. Kasvatuskumppanuus tarkoittaa perheen ja varhaiskasvattajien yhteistä kasvatustehtävää, jonka lähtökohtina ovat lapsen
etu, tarpeet ja yhteisymmärrys lapsen asioissa. Näin luomme pohjan lapsen elinikäisen oppimisen polulle
varhaiskasvatuksesta perusopetukseen kohti tasapainoista aikuisuutta.
Varhaiskasvatuksessa eri ammattiryhmien osaaminen (hoiva ja huolenpito, pedagogiikka, erityispedagogiikka, monikulttuurisuus, perhetyö ja lastensuojeluosaaminen) täydentävät toisiaan. Varhaiskasvatuksessa
tärkeä rooli on havainnoinnilla, suunnittelulla ja arvioinnilla, joista pedagogisessa vastuussa ovat lastentarhanopettajat.
Nokialla varhaiskasvatuksessa toimimme mahdollisimman paljon pienryhmissä. Lapset jaetaan
pienempiin ryhmiin heidän tarpeidensa tai suunnitellun toiminnan mukaan. Pienissä ryhmissä
toimittaessa kasvattaja on läheisessä vuorovaikutuksessa lapsen kanssa. Lapsi tulee kuulluksi,
lapsen keskittyminen ja oppiminen on helpompaa sekä työskentely rauhallisempaa.
Leikki ja leikkiminen ovat lapsen kehitykselle
merkittäviä. Varhaiskasvatuksessa lapsella on
mahdollisuuksia sekä ohjattuun että vapaaseen
leikkiin. Annamme lapsen leikille aikaa, rauhaa ja
välineitä. Leikissä kasvattajan rooli on tärkeä:
Hän sitoutuu leikin havainnointiin, rikastamiseen
ja ohjaamiseen sekä on läsnä ja kuuntelee lasta.
Varhaiskasvatus on vuorovaikutusta lapsen, perheen, toisten lasten sekä kasvattajien välillä. Hyvässä vuorovaikutuksessa lasten väliset suhteet ja kasvattajan sensitiivisyys luovat myönteisen ja turvallisen kasvun ilmapiirin. Sensitiivinen kasvattaja kohtelee lasta tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti sekä tukee jokaisen lapsen kasvua ja kehitystä.
Varhaiskasvatuksen ihmiskäsitys on humanistinen. Käsitteenä humanismi on laaja ja sen olennainen piirre on
suvaitsevaisuus. Kunnioitamme ihmisyyttä; jokainen ihminen on arvokas. Näemme ihmisen perusluonteen
hyvänä ja hänen kasvumahdollisuutensa moninaisina. Luotamme lapseen; hän saa kokeilla ja ottaa vastuuta.
Kunnioitamme ja arvostamme toisiamme sekä ohjaamme ottamaan toiset huomioon. Aikuisen tehtävä on
luoda ilmapiiri sellaiseksi, että jokainen lapsi kokee olevansa tärkeä ja arvostettu omana itsenään.
Varhaiskasvatuksen oppimiskäsitys perustuu Nokialla sosiokonstruktivismiin: lapsi oppii tekemällä itse sekä
yhdessä muiden kanssa. Uuden oppiminen rakentuu aiemmin opitun perustalle. Oppimisen perustana ovat
lapsen oppimisen ilo, oma uteliaisuus ja tiedonhalu sekä erilaiset kokemukset ja havainnot ympäristöstä. Onnistumiset motivoivat lasta oppimaan ja vahvistavat hänen itsetuntoaan.
7
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
8
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
1.2. Varhaiskasvatuksen arvot
Nokialaisen varhaiskasvatuksen arvot ovat sensitiivisyys, kasvatuskumppanuus, turvallisuus sekä
kestävä kehitys.
Sensitiivisyys
Varhaiskasvatuksessa tunneilmasto on kannustava ja turvallinen.
Sensitiivinen kasvattaja on herkkä lapsen tarpeille ja pysähtyy kuulemaan lasta. Kasvattaja on lähellä ja asettuu lapsen tasolle myös fyysisesti. Sensitiivinen kasvattaja on tasa-arvoinen, kunnioittava ja empaattinen
sekä ymmärtää lapsen osallisuuden merkityksen. Hän osaa myös mukauttaa toimintaansa erilaisten tilanteiden mukaan.
Kasvatuskumppanuus
Kasvatuskumppanuus on jaettu kasvatustehtävä kodin ja kasvattajien välillä lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseksi. Lapsen huoltajilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja – vastuu kun taas varhaiskasvattajilla on koulutuksen tuoma ammatillinen tieto ja osaaminen.
Jokaiselle lapselle tehdään yhdessä vanhempien kanssa varhaiskasvatussuunnitelma eli vasu. Lapsen vasuun
kirjaamme kasvun ja kehityksen etenemistä ja mietimme yhdessä sitä tukevia tavoitteellisia toimintatapoja.
Varhaiskasvattajien vastuulla on luoda toimiva vuorovaikutussuhde huoltajien kanssa niin, että tasavertainen
kasvatuskumppanuus voi toteutua avoimesti ja luottamuksellisesti.
Turvallisuus
Panostamme Nokialla varhaiskasvatuksessa turvallisuuteen. Lasten perusturvallisuus on sekä psyykkistä että
fyysistä. Emme suvaitse kiusaamista. Lapset voivat luottaa kasvattajien olevan läsnä ja auttavan heitä tarvittaessa. Säännöllinen päivärytmi, säännöt ja rutiinit luovat turvallisuutta. Seuraamme ja arvioimme lasten ympäristön turvallisuuteen liittyviä asioita mm. yksiköiden turvallisuustyöryhmissä.
Kestävä kehitys
Kestävä kehitys on varhaiskasvatuksen yhteinen asia. Vastuullisuuteen oppiminen jo varhaiskasvatuksessa
vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen. Varhaiskasvatuksessa lasten kohdalla korostamme konkreettisia asioita,
kuten kavereista huolehtimista, lähiympäristön tutkimista, kestävämpien arkikäytäntöjen luomista ja vastuun oppimista. Järjestämme varhaiskasvatuksen arjen ja toiminnan siten, että kuormitamme ympäristöä
mahdollisimman vähän. Annamme lapsille mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon, toiminnan toteuttamiseen ja arviointiin.
9
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
2. ARJEN PEDAGOGIIKKA
2.1. Lapsen arjen rakentuminen varhaiskasvatuksessa
Varhaiskasvatuksen toteutus perustuu varhaiskasvatussuunnitelmiin (kuva 1). Varhaiskasvatus muodostuu
hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Nämä osa-alueet painottuvat eri tavoin eri-ikäisillä. Jokaisella varhaiskasvatusyksiköllä on pedagoginen toimintasuunnitelma, johon on kirjattu yksikön tavoitteet
ja toimintatavat. Pedagoginen toimintasuunnitelma päivitetään toimintakausittain. Jokaiselle lapselle tehdään varhaiskasvatussuunnitelma, jonka kasvattajat laativat yhteistyössä huoltajien kanssa. Yksikön pedagogisen toimintasuunnitelman ja lasten varhaiskasvatussuunnitelmien pohjalta jokainen tiimi tekee ryhmän toimintasuunnitelman, jossa yhdistyvät kokonaisuudeksi yksikön ja lapsiryhmän lasten tavoitteet.
Kuva 1: Varhaiskasvatuksen pedagoginen viitekehys
HAVAINNOINTI
TOIMINNAN
TOTEUTUS
LAPSI
ARVIOINTI
SUUNNITTELU
RYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA
ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA
YKSIKÖN PEDAGOGINEN TOIMINTASUUNNITELMA
NOKIAN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2015
NOKIAN KAUPUNGIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2015
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2005
ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2010
10
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
Varhaiskasvatuksen toiminnan ja lapsen osallisuuden lähtökohtana ovat vuorovaikutus, havainnointi ja lapsen aito kuunteleminen. Lasten mielipiteet otetaan huomioon ja heidän tekemiinsä aloitteisiin vastataan.
Aloitteiden ja korvaavien kommunikointimenetelmien merkitys korostuu lapsilla, jotka eivät pysty sanallistamaan ajatuksiaan. On tärkeää, että lapsi voi osallistua toiminnan ja toimintaympäristön suunnitteluun,
toteuttamiseen ja arviointiin. (Stenius & Karlsson 2005,7-8). Lasten ottaminen mukaan päätöksentekoon
parantaa kokonaisvaltaisesti varhaiskasvatuksen laatua, lisää lasten sitoutumista ja yhteenkuuluvaisuuden
tunnetta ryhmässä sekä parantaa lasten itseluottamusta, empatiaa ja vastuullisuutta (Shier 2001, 114). Yhteiset säännöt ja mahdollisuus vaikuttaa päiväänsä luovat lapselle turvallisuutta sekä selkeyttävät toimintaa. Osallisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lapsi saa päättää kaikesta vaan lapsella on vaikutusmahdollisuus päiväänsä. Aikuinen määrittää rajat ja puitteet, joissa lapsi voi toimia. On tärkeää, että aikuinen kiinnostuu yhä uudelleen lapsen maailmasta. Toimintaa toteutetaan tekemisen luonteesta riippuen yksilötyöskentelynä, pienryhmässä tai suuremmassa ryhmässä.
Suunnittelu
Lähtökohtana suunnittelussa on lasten näkökulma ja heille luontainen tapa toimia.
Toiminnan suunnittelu lähtee lapsilta itseltään, heidän toiminnastaan ja toiveistaan. Lasten kanssa yhdessä
suunnitellaan miten, missä ja milloin haluttua aihetta lähestytään ja toteutetaan. Yhdessä mietitään tarvittavat järjestelyt ja materiaalit toiminnan toteuttamiseen. Varhaiskasvattajan tulee varmistaa, että lapset
ymmärtävät mitä päätetään. Varhaiskasvattaja sanallistaa osallistumista ja vaikuttamista lapsille itselleen
sekä varmistaa lasten mielipiteiden näkymisen käytännön toiminnassa. Näin lapselle syntyy kokemus mahdollisuudesta vaikuttaa toiminnan sisältöön ja toteutukseen. (Piiroinen 2007,8). Varhaiskasvattajan tehtävänä on suunnitella miten lapsen mielenkiinnon kohteet, tarpeet ja tavoitteet tulevat huomioiduksi toiminnassa.
Toteuttaminen
Toimintaa toteutetaan yhteisesti laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Osallisuus on sitä, että lapsi kokee
aktiivisesti toteuttavansa yhteistä suunnitelmaa omista lähtökohdistaan käsin. Lapsille voi antaa vastuutehtäviä heidän taitonsa ja kiinnostuksensa mukaan. Toimintaa dokumentoidaan eri tavoin ja sitä hyödynnetään arviointivaiheessa.
Arviointi
Varhaiskasvattaja havainnoi arjessa toiminnan sujuvuutta ja lasten reaktioita. Lasten kanssa arvioitaessa pyritään tavoittamaan lasten näkemykset ja kokemukset toiminnasta, joita voidaan palauttaa mieleen valokuvien, muistiin kirjattujen kommenttien ja erilaisten tuotosten avulla. Yhdessä arvioidaan toteutunutta toimintaa keskustellen, kysymyksiä ja tarvittaessa kuvakortteja apuna käyttäen. Esim. Mikä oli kivaa? Miksi?
Oliko jotakin mistä et pitänyt? Miksi? Mitä haluaisit seuraavaksi? Miksi? Mitä pienemmästä lapsesta on kyse
sitä lähempänä arvioinnin tulee olla toimintaa. Arviointi antaa tietoa lasten ajatusmaailmasta sekä ajatuksia
ja näkökulmia seuraavaa suunnittelua varten. Arviointi auttaa huomaamaan millainen toiminta on mielekästä
ja mitä ei kannata toteuttaa uudestaan.
Arviointi ja lapsiryhmän tarpeet muokkaavat toimintaa, jota kasvattajat suunnittelevat säännöllisesti järjestettävissä tiimin palavereissa.
11
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
2.1.1. Varhaiskasvatusympäristö
Lapsen varhaiskasvatusympäristö on se elämänpiiri, jossa lapsi elää, liikkuu ja toimii.
Tunne- ja sosiaalinen ympäristö on tärkeä osa lapsen varhaiskasvatusta. Lähiympäristön pihat, metsät ja
ulkoilualueet sekä rakennettu ympäristö muodostavat tärkeän osan lapsen elämänpiiriä. Media vaikuttaa
lapsen arkeen ja muotoutuu osaksi lapsen elämää, joka huomioidaan varhaiskasvatuksessa mediakasvatuksena. Varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä lapselle ominainen tapa toimia ja sisällölliset orientaatiot todentuvat. Ympäristön tulee vastata lapsen kehitystasoa ja antaa myös haasteita kehityksen etenemiselle.
Turvallisuus on tärkein tekijä. Varhaiskasvatuksen toimintaympäristön tietoinen luominen, ylläpitäminen ja
uudistaminen ovat olennainen osa varhaiskasvatusta. Toimintaympäristöä luodaan ja muokataan yhdessä
lasten kanssa. Nokia fyysisenä varhaiskasvatusympäristönä on järvien ympäröimä, vehreä sekä kehittyvä teollisuuskaupunki. Nokialainen luonto sekä runsaat liikunta- ja kulttuuripalvelut mahdollistavat monipuolisen
ympäristön varhaiskasvatuksen toteuttamiseen.
Kuva 2. Varhaiskasvatusympäristön osa-alueet
Fyysinen
ympäristö
- herättää mielenkiinnon
tutkimiseen ja pohdiskeluun
- hyödyntää lähiympäristön luonnon ja palvelut
- mahdollistaa tilojen
käytön eri toimintojen
mukaan
- antaa tilaa omaehtoiselle
leikille ja liikkumiselle
- tarjoaa välineet ja materiaalit lasten ulottuville
Tunneympäristö
- luo turvallisen ja kiireettömän ilmapiirin, jossa
kasvattaja on aidosti läsnä
ja valmiina kuuntelemaan
lasta
- antaa mahdollisuuden
harjoitella tunteiden
ilmaisemista ja säätelyä
- antaa lapselle aikaa ja
mahdollisuuden tutkimiseen ja ihmettelyyn
- kannustaa lapsen omaa
ajattelua, ongelmanratkaisua ja mielikuvitusta
Sosiaalinen
ympäristö
- tarjoaa lapselle mahdollisuuden toimia erilaisissa ja erikokoisissa
ryhmissä
- mahdollistaa läheisen
vuorovaikutuksen kasvattajan ja lapsen välillä
- ohjaa toisen huomioimiseen ja empatiaan
- ohjaa turvalliseen tapaan
toimia mediaympäristössä
VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ
12
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
Mediakasvatus
Media on viestinnän välineitä ja sisältöjä, joita ovat mm. kuvat, valokuvat, musiikki, mainokset, uutiset, kirjat,
lehdet, televisio, tietokone, puhelin, kamera ja radio. Digitaaliseen maailmaan tulisi siirtyä vähitellen huomioiden lapsen ikä ja kehitystaso. Mediakasvatuksen tavoitteena on kehittää lapsen mediataitoja, jotka ovat
ajattelun ja tekemisen välineitä. Mediataitoja lapsi tarvitsee osatakseen toimia ja toteuttaakseen itseään.
Mediakasvatuksessa tutustutaan erilaisiin medioihin, tulkitaan, tehdään itse, ilmaistaan ja tutustutaan teknisiin välineisiin. Kriittistä medialukutaitoa harjoitellaan kyseenalaistamalla ja tekemällä omia valintoja sekä
käyttämällä mediaa valikoiden omiin ja yhteisiin tarpeisiin. Huoltajan ja kasvatushenkilöstön tehtävänä on
suojella lasta median haitallisilta vaikutuksilta (ikärajat, liikakäyttö) ja mahdollistaa lapselle hyviä kokemuksia
median parissa.
2.1.2. Perushoitotilanteet, hoiva ja huolenpito
Kiireetön ruokailu, riisumis- ja pukemistilanteet, päivälepo sekä pienillä mm. vaipan vaihdot ovat tärkeitä
vuorovaikutus-, kasvatus- ja oppimistilanteita, jotka tarjoavat hoivaa ja huolenpitoa sekä onnistumisen ja oppimisen iloa. Perushoidontilanteissa on tärkeää huomioida jokaisen lapsen tarpeet ja vastata niihin yksilöllisesti sekä antaa lapselle mahdollisuus harjoitella omatoimisuutta.
Varhaiskasvatuksessa on käytössä Perushoidon käsikirja, mikä löytyy varhaiskasvatuksen henkilöstön työtilasta Satamasta. Käsikirjan ensimmäinen osa, Lapsen arki, avaa hoivan ja hoidon laadun merkitystä. Tässä
osiossa on kysymyksiä, joita miettimällä kasvattajayhteisö johdonmukaistaa käytäntöjään perusteellisesti.
Käsikirjassa on myös ruokailuun, lapsen erilaisiin sairauksiin, lääkehoitoon ja hygieniaan liittyviä tiedotteita
ja lomakkeita. Kansiota päivitetään säännöllisesti.
2.1.3. Pienryhmätoiminta
Nokian kaupungin varhaiskasvatuksen toimintatapa on pienryhmätoiminta, johon henkilöstö on sitoutunut.
Se on suunnitelmallista arkea pienissä ryhmissä, jotka mahdollistavat aktiivisen vuorovaikutuksen ja toiminnan lasten ja aikuisten kesken.
Kaikki ryhmän kasvattajat ovat osaltaan vastuussa siitä lasten pienryhmästä, jonka kanssa toimivat. Päiväkodissa lastentarhanopettaja on päävastuussa pienryhmätoiminnan suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista.
Osallisuuden mahdollistava pienryhmätoiminta lisää yhteisöllisyyttä; lasten ryhmäytyminen ja kaveritaitojen
opettelu helpottuvat. Lapset huomioivat toisiaan paremmin ja voivat tuoda
esille mielipiteensä ja ajatuksensa. Heidän on helpompi olla, toimia ja oppia tutussa pienryhmässä. Aktiivisesti läsnä oleva kasvattaja tutustuu aidosti lapseen jutellessaan lapsen kanssa, pitäessään häntä sylissä ja antaessaan hänelle aikaa. Havainnointi,
dokumentointi ja arviointi mahdollistuvat pienryhmässä paremmin. Myös lapsen tuen tarpeeseen on helpompi vastata.
Pienryhmätoimintaa voi toteuttaa monella tavalla ja jokaisen ryhmän kasvattajat luovat oman ryhmänsä tarpeita vastaavan mallin. Pienryhmät saattavat olla pysyviä tai vaihtuvia. Niiden toteutuksessa on huomioitava
tilojen monipuolinen käyttö. Kasvattajilta pienryhmätoiminta vaatii organisointikykyä, kokeilumieltä ja uusien tapojen omaksumista.
13
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
2.2. Lapsen kohtaaminen arjessa
2.2.1. Lapsen yksilöllisyys
Lapsi on meille arvokas omana itsenään. Jokaisella on oma temperamenttinsa, joka on suhteellisen pysyvä,
iästä ja tilanteesta riippumaton. Lasta ei saa leimata temperamenttipiirteistä johtuvan käytöksen perusteella.
Varhaiskasvatuksessa kasvattajat huomioivat lasten yksilöllisyyden sekä muokkaavat lapsiryhmän arkea tarpeiden mukaan.
Arkihavainnot ovat havaintojen tekemistä lapsesta ja ne ovat osana jokapäiväistä varhaiskasvatusta. Kasvattajat havainnoivat lasta ja hyödyntävät havaintojaan tavoitteellisesti. Havainnoinnin merkitys korostuu varsinkin silloin, kun jokin asia lapsen kehityksessä aiheuttaa huolta. Ammattitaitoinen kasvattaja osaa erottaa
toisistaan havainnot ja niistä tehdyt tulkinnat.
2.2.2. Ryhmän toimintasuunnitelma
Ryhmän toimintasuunnitelma koostuu kahdesta osasta tiimisopimuksesta ja ryhmävasusta, joista molemmat
sisältävät arvioinnin. Lapsen ja kasvattajan yhteinen arki todentuu ryhmän toimintasuunnitelman avulla. Se
on suunnittelun, toiminnan, ja arvioinnin väline, jota kasvattajat tarkastelevat tiimipalavereissa. Ryhmävasussa on kuvaus ryhmästä ja suunnitelma ryhmän toiminnasta. Varhaiskasvatusyksikön johtaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja osallistuvat ryhmän toimintasuunnitelman laatimiseen ja arviointiin yhdessä kasvattajatiimin kanssa.
14
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
2.2.3. Kasvattajan rooli
Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kiintymyssuhteeseen varhaiskasvatuksessa. Emotionaalisesti lämpimän yhteyden rakentaminen lapseen on aina kasvattajan vastuulla. Turvalliset, pysyvät ihmissuhteet ovat
oppimisen ja tasapainoisen tunne-elämän perusta. Lapsen täytyy voida luottaa siihen, että kasvattaja kantaa
vastuun lapsiryhmästä ja sen toiminnasta. Kasvattajan on oltava lasta kohtaan johdonmukainen, sensitiivinen
ja tarvittaessa vaativa lasta kunnioittaen. Säännöllinen ja kiireetön päivärytmi sekä syli ja läheisyys luovat
lapselle turvallisen olon. Lempeän päättäväinen varhaiskasvattaja luo lapselle selkeät rajat ja säännöt. Kasvattajan on oltava aikuinen, jotta lapsi voi olla lapsi.
Kasvattajan sensitiivisyys on lapsen tunteiden ymmärtämistä ja niihin reagoimista sekä opastusta tunteiden
jakamiseen. Hänellä on herkkyyttä ja kykyä vastaanottaa lapsen kaikenlaisia tunteita sekä tukea lasta yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Tietämys lapsesta lisääntyy kasvattajan ja lapsen välisen hyvän vuorovaikutuksen
avulla. Kasvattajat vaalivat lasten välisiä vuorovaikutus- ja ystävyyssuhteita. Hyvää vuorovaikutusta ei synny
ilman kauniisti puhumisen kulttuuria, kannustamista ja kehumista. Kiusaamisen ehkäisemiseksi on jokaisessa
yksikössä laadittu Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma (liite 1).
Kasvattajat mahdollistavat lasten ja aikuisten yhteisössä hyvän ilmapiirin. Sen luomisessa on tärkeää työyhteisön keskinäinen tuki ja kunnioitus, positiivinen asenne sekä luovuuteen ja spontaaniuteen kannustaminen.
Kasvattajan persoonallisuus tai mieltymykset eivät saa määrittää työtä, vaan toimintaa ohjaa varhaiskasvatussuunnitelmien mukainen pedagogiikka.
Sitoutunut kasvattaja tiedostaa varhaiskasvatuksen muuttuvat tarpeet, ylläpitää sekä kehittää ammatillista
osaamistaan. Varhaiskasvatuksen ammattitaitoisella ja motivoituneella työntekijällä on positiivinen ja kauaskantoinen vaikutus lapsen ja perheen elämään.
3. LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA JA OPPIMISEN ILO
Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja taiteen eri alueisiin liittyvä ilmaiseminen ovat lapselle ominaisia tapoja ajatella ja toimia. Ne otetaan huomioon toimintaympäristön suunnittelussa, järjestämisessä ja toteutuksessa. Ne myös ohjaavat kasvattajayhteisön tapaa toimia lasten kanssa. Kasvattajan tehtävänä on luoda
myönteinen
oppimisilmapiiri,
jossa lapsi uskaltaa yrittää, erehtyä ja aloittaa alusta kannustavan
ja myötäelävän kasvattajan tuella.
Toimintaympäristö rakennetaan
huomioiden lapsen tarpeet, mielenkiinnon kohteet ja osallisuus.
Lapsi on synnynnäisesti utelias ja
halukas oppimaan uusia asioita.
Oppiminen on kokonaisvaltainen
prosessi, jossa lapsi rakentaa kokemusmaailmaansa jo ennestään
oppimansa pohjalle vuorovaikutuksessa ympäristön ja ihmisten
kanssa. Aktiivinen ja kiinnostunut
lapsi oppii parhaiten. Mielekkäällä
ja merkityksellisellä tavalla toimiessaan lapsi voi kokea oppimisen
ja onnistumisen iloa.
15
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
3.1. Leikkiminen
Leikki on lapselle tapa hahmottaa maailmaa ja kiinnittyä ympäristöönsä. Leikkimällä lapsi käsittelee ja omaksuu ympäröivää maailmaa ja sen ilmiöitä mm. mediasta omaksumiaan asioita sekä tutustuu mediavälineisiin
leikissä. Leikin kautta lapsi viestittää ympäristölleen omaa tunnetilaansa ja itselleen merkityksellisiä asioita.
Kasvattaja oppii lapsen leikin kautta muuttuvasta mediamaailmasta ja tämän päivän ”supersankareista”.
Leikki kehittyy alle 3 - vuotiaan lapsen esineleikistä eri kehitysvaiheiden kautta 3-5 -vuotiaiden lasten kuvitteluleikkeihin. Isommat lapset tarvitsevat myös sääntöleikkejä kehityksensä tueksi.
Alle kolmivuotiaan lapsen leikkitaitojen suotuisa kehittyminen edellyttää kasvattajan mukanaoloa ja ohjausta. Lapsen kasvaessa toisten lasten merkitys leikkikavereina lisääntyy ja varhaiskasvattajan rooli muuttuu
enemmän leikin ohjaajasta havainnoijaksi. Kasvattajan aito kiinnostus on viesti lapselle leikin tärkeydestä.
Leikin havainnoiminen on kasvattajalle tilaisuus leikin ymmärtämiseen, arvostamiseen ja rikastuttamiseen.
Leikin havainnoinnista saatu tieto tarjoaa mahdollisuuden keskusteluun lapsen kanssa mm. oikeasta-väärästä, hyvästä-pahasta ja todesta-tarusta. Ryhmän kasvattajat tallentavat havaintoja leikeistä. Nämä dokumentit ovat hyvä työväline lasten kehityksen tukemiselle ja ryhmän toiminnan suunnittelulle.
Leikkiympäristöjen suunnittelussa lapsi on mukana ja ympäristön luomisessa on huomioitava lapsen ikä, leikin kehityksen vaihe ja ajankohtaiset kiinnostuksen aiheet; turvallisuutta, monipuolisuutta ja muunneltavuutta unohtamatta. Leikkiympäristöt suunnitellaan siten, että kaikkien orientaatioiden yhteensovittaminen
mahdollistuu. Kasvattajan tulee tiedostaa, että leikki voi parhaimmillaan olla ennakoimaton myönteisesti kehittyvä oppimiskokonaisuus, jossa voi tapahtua myös yhteisöllistä oppimista. Pienryhmätoiminnalla taataan
riittävästi tilaa ja rauhaa leikeille.
3.2. Liikkuminen
Liikkuessaan monipuolisesti lapsi kokee onnistumisen iloa ja oppii uusia asioita ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti. Motoristen taitojen ohella liikkuminen vahvistaa myös sosiaalisia taitoja, ongelmanratkaisukykyä ja
tunteiden hallintaa. Liikunnan yhdistäminen jokaiseen oppimisen osa-alueeseen vahvistaa oppimistaitoja.
Päivittäinen liikunta on lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta, jota kasvattajat tukevat kannustamalla ja rohkaisemalla. Terveyttä edistävät tavat ja tottumukset opitaan jo lapsena. Tietoisuus omasta kehosta ja sen hallinnasta luo pohjaa lapsen terveelle itsetunnolle.
Kasvattaja huolehtii, että lapsella on päivittäin mahdollisuus liikkua ulkona ja sisällä. Varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset edellyttävät reipasta liikuntaa vähintään kahden tunnin ajan päivässä. Suunnitelmallista,
laadukasta ja motorisia perustaitoja harjoittavaa liikuntaa tulee olla viikoittain sekä ulkona että sisällä.
Kasvattajat luovat lapsille liikkumiseen innostavan ympäristön, poistavat siihen liittyviä esteitä ja opettavat
turvallista liikkumista. Yhteistyössä vanhempien kanssa varhaiskasvattajat innostavat lasta liikkumaan myös
kotioloissa. Vähän liikkuvien lasten kannustaminen liikuntaan on erittäin tärkeää.
Nokian kaupunki tarjoaa asukkailleen runsaasti erilaisia liikuntapaikkoja; urheilukentät, jäähalli, uimahalli,
palloiluhalli ja painisali sekä koulujen liikuntasalit ovat myös päivähoidon käytettävissä sopimuksen mukaan.
Liikuntatoimi palvelee varhaiskasvatusta mm. tekemällä hiihtolatuja ja jäädyttämällä luistinratoja varhaiskasvatusyksiköiden läheisyyteen. Läheltä löytyvä luonto tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet liikkumiseen ja
seikkailukasvatukseen.
16
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
3.3. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen
Lapsella on mahdollisuus monipuoliseen taiteen kokemiseen ja tekemiseen musiikin, kuvallisen ilmaisun,
tanssin, draaman, kädentaitojen, kertomusten, kirjallisuuden, valokuvauksen ja videoiden avulla. Taide rikastuttaa lapsen mielikuvitusta, tuottaa onnistumisen ja oppimisen iloa sekä eri aistialueiden elämyksiä. Taiteen
kokemisen ja ilmaisemisen avulla lapsi kehittyy yksilönä ja ryhmän jäsenenä.
Lapsi tarvitsee tilaa, aikaa ja rauhaa omalle mielikuvitukselleen ja luovuudelleen. Yhdessä lasten kanssa koetaan, ihmetellään, saadaan elämyksiä ja luodaan innostava ilmapiiri. Kasvattajan tulee huomioida oman toimintansa merkitys esikuvana taiteeseen suhtautumisen tavoista.
Varhaiskasvatusyksiköille on nimetty kulttuurivastaava, jonka tehtävänä on koordinoida yksiköiden kulttuuritapahtumia kulttuuripalveluiden ja eri sidosryhmien kanssa sekä tiedottaa perheille kulttuuritarjonnasta.
Kulttuuripolku on oppimisympäristö, joka tukee kasvattajien työtä, ohjaa kulttuuri- ja kirjastopalvelujen tarjontaa ja tarjoaa kasvatus- ja opetushenkilöstölle materiaalia polun toteuttamiseksi.
3.4. Tutkiminen
Lapsi on luonnostaan utelias. Hän tutustuu maailmaan tutkimalla, kokeilemalla ja tekemällä päätelmiä kokemastaan. Lapsi käyttää kaikkia aistejaan ja koko kehoaan tehdessään havaintoja. Yrityksen, erehdyksen, oivalluksen ja onnistumisen kokemukset ylläpitävät ja vahvistavat lapsen oppimisen iloa.
Kasvattajat ovat merkittävässä roolissa pohtivan, kyselevän ja kyseenalaistavan ilmapiirin luomisessa. Kasvattaja seuraa lapsen kiinnostuksenkohteita, tarjoaa välineitä tutkia asioita ja rohkaisee pohtimaan antamatta valmiita ratkaisuja.
Varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä lasten käytössä on monipuolista, tutkimiseen innostavaa materiaalia ja välineitä. Lähiympäristö ja luonto ovat ehtymättömiä ihmettelyn lähteitä. Lapsen oma kokemusmaailma sekä lasten ja aikuisten vuorovaikutus toimivat tutkimisen innoittajina.
17
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
4. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT JA KIELEN MERKITYS
Sisällöllisillä orientaatioilla tarkoitetaan suuntautumis- ja suhtautumistapoja erilaisiin ilmiöihin ja asioihin.
Orientaatiot muodostavat kasvattajalle tietoisuuden siitä, millaisia kokemuksia, tilanteita ja ympäristöjä heidän tulee etsiä ja luoda, jotta lasten kasvu ja kehitys etenee tasapainoisesti.
Kieli sisältyy kaikkiin orientaatioihin kommunikaation ja vuorovaikutuksen välineenä. Tämän vuoksi on tärkeää käyttää kaikissa hoito-, kasvatus- ja opetustilanteissa mahdollisimman hyvää ja tarkkaa kieltä sekä avata
uusia käsitteitä lapsille. Ennen puhekielen kehitystä lapsi kommunikoi elein, liikkein ja ääntelyin. Kasvattajan
tehtävänä on tunnistaa lapsen yksilöllinen tapa kommunikoida ja rohkaista lasta vuorovaikutukseen. Kasvava
lapsi käyttää kehittyvää kieltänsä vuorovaikutukseen, leikkeihin, kielellä leikittelyyn ja itseilmaisuun. Varhaiskasvatusympäristö tarjoaa lapselle mahdollisuuden havainnoida sekä puhuttua että kirjoitettua kieltä ja tukee näin kielen kehitystä. Aktiivisesti käytössä olevat tukiviittomat ja kuvat arjen eri tilanteista ovat tärkeänä
apuna kielen oppimisessa. Kasvattaja huomio lapsen kielen kehityksen tason ja käyttää rikasta kieltä.
Orientaatioiden sisällöt ilmenevät lapsen leikissä ja muussa toiminnassa. Kasvattaja jakaa lapsen kokemusmaailman suhteessa sisällöllisiin orientaatioihin ja valitsee tilanteeseen tai ympäristöön sopivan orientaation.
Kasvattaja tunnistaa orientaatiot, lapsi ja lapsen kokemus määräävät niiden sisällöt. Lapsen ei ole tarkoitus
opiskella tai suorittaa eri orientaatioiden sisältöjä eikä aikuisen tule asettaa hänelle suoriutumisvaatimuksia
niitä koskien.
Esiopetuksen keskeiset sisältöalueet voidaan sijoittaa varhaiskasvatuksen sisällöllisten orientaatioiden yhteyteen ja osoittaa siten, minkälaisia jatkumoja varhaiskasvatuksen sisällöllisistä orientaatioista muodostuu
esiopetuksen keskeisiin sisältöalueisiin.
4.1. Matemaattinen orientaatio
-
vertaaminen
päättely
laskeminen
matematiikka arjessa leikinomaisesti lasta kiinnostavan materiaalin avulla
4.2. Luonnontieteellinen orientaatio
-
syy-seuraussuhteen ymmärtäminen
havainnointi
tutkiminen
kokeilu
luonnonilmiöt
eläimet ja kasvit
vuodenajat, vuorokauden ajat
lähiympäristö tutustumiskohteina: lähivesistöt, harjut, metsät, puistot, lintutornit ja luontopolut
4.3. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio
-
elämää ennen ja nyt, perheessä ja lähiympäristössä
paikalliset museot ja nähtävyydet
Nokia-viikon tapahtumat
18
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
4.4. Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio
-
toisten vakaumuksen tai uskonnon tiedostaminen ja kunnioittaminen
yksilöllinen uskontokasvatuksen sisältö lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa
yhteinen pohdinta lasten esille nostamiin kysymyksiin
mahdollisuus hiljentymiseen
yhteistyö seurakunnan kanssa: joulukirkko, pääsiäisvaellus, seurakuntakummit, kirkkomuseo
4.5. Esteettinen orientaatio
-
havaitseminen
kokeminen
tunteminen
kannustus itseilmaisuun
itsetunnon kasvu tukeminen taiteen keinoin
samastumisen kautta ihmisenä ja ihmisyyteen kasvu;
rohkaistuminen, elämysten toisintaminen, asennoituminen, arvostukset ja näkemykset alkavat kehittyä
4.6. Eettinen orientaatio
-
-
arvo- ja normimaailman kysymykset lapsen kehitystaso huomioiden
oikea – väärä; moraalikasvatus
hyvä ja paha
totuus ja valhe
toisen ihmisen arvostaminen ja kunnioittaminen
tunnekasvatus; pelot, tunteiden käsittely, tunnistaminen
5. KASVATUSKUMPPANUUS
Kasvatuskumppanuus tarkoittaa perheen ja varhaiskasvatushenkilöstön yhteistä kasvatustehtävää, jonka
lähtökohtana ovat lapsen etu, tarpeet ja yhteisymmärrys lapsen asioissa. Kasvatuskumppanuudessa on oleellista lapsen kuuleminen. Vanhemmat ja varhaiskasvattajat kokevat kasvatuskumppanuudessa tärkeinä asioina avoimuuden ja yhteistyön lapsen kasvun tukemiseksi.
19
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
5.1. Kasvatuskumppanuus ja vanhempien osallisuus
Kasvatuskumppanuussuhteessa perheiden yksilöllisyys ja muuttuvat tilanteet otetaan huomioon. Kasvatuskumppanuussuhteessa vallitsee tasavertainen, kunnioittava ja myönteinen vuorovaikutuksen ilmapiiri. Vastuu kasvatuskumppanuussuhteen luomisesta ja ylläpitämisestä on varhaiskasvattajilla, jotka vanhempien
kanssa tehtävässä yhteistyössä painottavat ratkaisukeskeisyyttä.
Nokialla keväällä 2011 vanhemmille ja henkilöstölle tehdyssä kasvatuskumppanuuskyselyssä tärkeänä pidettiin arvojen ja kulttuurien yhteensovittamista. Nokialla tärkeimpiä kasvatuskumppanuuden muotoja ovat päivittäiset varhaiskasvattajan, lapsen ja perheen keskinäiset kohtaamiset, joissa vastavuoroisesti vaihdetaan
kuulumisia lapsen päivän kulusta sekä lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvistä asioista. Varhaiskasvattaja
sekä auttaa lasta ylläpitämään mielikuvaa vanhemmista ja kodista että kertomaan päivänsä kokemuksista
vanhemmilleen.
Kasvatuskumppanuuden keskeinen muoto on tiedon jakaminen suullisesti, kirjallisesti ja sähköisesti. Tulevaisuudessa otetaan tiedottamisessa huomioon kestävä kehitys, siirtyen sähköiseen tiedottamiseen. Perheiden
ja varhaiskasvatuksen yhteiset tapahtumat nähdään mieleisinä kasvatuskumppanuuden muotoina (kasvatuskumppanuuskysely kevät 2011). Vanhempia kannustetaan keskustelemaan varhaiskasvatuksen pedagogiikasta ja käytännöistä.
5.2. Aloitus varhaiskasvatuksessa
Päivähoitopäätöksen mukana kotiin lähetetään varhaiskasvatusyksikön esite, jossa ovat tiedot lapsen tulevasta ryhmästä ja henkilökunnasta sekä Tervetuloa - kirje lapselle. Päivähoitopäätöksen saatuaan vanhemmat ottavat yhteyttä tulevaan varhaiskasvatusyksikköön sopiakseen aloituskeskustelun, johon he tulevat ilman lasta mikäli mahdollista. Jos vanhempien yhteydenottoa ei kuulu, henkilökunta ottaa yhteyttä huoltajiin
sopiakseen aloituskeskusteluajan. Jos päivähoitohakemuksesta ilmenee tai on muuten tiedossa lapsen erityisen tuen tarve, kutsutaan aloituskeskusteluun mukaan varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Aloituskeskustelussa keskustellaan varhaiskasvatukseen liittyvistä asioista; perheellä on mahdollisuus kertoa lapsestaan ja
samalla luodaan hyvä perusta kasvatuskumppanuudelle. Aloituskeskustelu kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja samalla sovitaan tutustumiskäynneistä.
Tapaamisessa huoltajat saavat mukaansa Muistamme yhdessä tiedotteen (perushoitokansiossa) ja Lapsen
osallisuus varhaiskasvatuksessa- lomakkeen, johon he kirjoittavat kysytyistä asioista lapsen ajatuksia yhdessä
keskustellen. Huoltajat ja lapsi palauttavat lomakkeen tutustumiskäynnillä varhaiskasvatusyksikköön. Jos lapsella on allergia, annetaan huoltajille myös allergisen lapsen vanhempien kirje.
Maksuton tutustumisaika on tarkoitettu uusille, ensimmäistä kertaa Nokian kunnallisessa varhaiskasvatuksessa aloittaville lapsille. Myös leikkitoiminnasta päivähoitoon siirtyvillä lapsilla on oikeus tutustumisaikaan.
Tutustumisaikana lapsi on vakuutettu samoin kuin päivähoidossa ollessaan. Tutustumisaika toteutetaan kahden viikon aikana. Lapsi voi tutustua hoitopaikkaan aluksi yhdessä huoltajiensa kanssa sekä ilman huoltajaa
enintään 5 tuntia. Tutustumisaikaa ei voida järjestää päivystysaikoina. Käytännön järjestelyistä tutustumisajan toteutumiseksi sovitaan ryhmän henkilökunnan kanssa. Tavoitteena on, että tutustuttamiseen nimetään
yksi työntekijä.
Henkilökunnalle on laadittu uusien lasten tutustumissuunnitelma, jota voi tarvittaessa käyttää suunnittelun
apuna. Tutustumisajat on hyvä varata päiviin, joissa lapsilla on ennalta ilmoitettuja poissaoloja. Jos ryhmissä
on tilapäistä henkilöstövajetta, voi tutustumisaikaa siirtää.
Lapsen siirtyessä yksiköstä toiseen pidetään huoltajien luvalla tiedonsiirtopalaveri, jonka kutsuu koolle pääsääntöisesti vastaanottava varhaiskasvatusyksikkö. Luvan tiedonsiirtoon pyytää tietoja siirtävä taho. Siirto-
20
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
palaveri kirjataan lapsen vasuun. Lapsen nykyisen yksikön henkilökunta antaa Lapsen osallisuus varhaiskasvatussuunnitelmassa- lomakkeen huoltajille ennen siirtopalaveria yhdessä lapsen kanssa täytettäväksi ja
huoltajat palauttavat lomakkeen siirtopalaveriin mennessä. Palaveriin osallistuvat nykyisen ja vastaanottavan varhaiskasvatusyksikön henkilökunta. Huoltajille kerrotaan siirtopalaverin ajankohta ja heillä on mahdollisuus osallistua palaveriin. Lapsen aloittaessa uudessa yksikössä kasvattajat hyödyntävät lomakkeen tietoja.
He sanoittavat lapselle miten hänen mielenkiinnonkohteensa ja ajatuksensa on huomioitu.
21
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
Kriittiset arvioinnin kohteet:
-
Aloituskeskustelu
Lapsen tutustumisjakso (lapsen kohtaaminen ja huomioiminen)
Lapsen ensimmäiset hoitopäivät (lapsen kohtaaminen, huomioiminen, turvallisuudentunteen vahvistaminen, tiedottaminen huoltajille lapsen
päivästä)
22
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
5.3. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma
Jokaiselle lapselle tehdään tavoitteellinen ja kronologisesti etenevä varhaiskasvatussuunnitelma (vasu).
Suunnitelman laatimiseen osallistuvat huoltajat ja varhaiskasvattajat sekä lapsi oman ikätasonsa mukaisesti.
Lapsi voi olla mukana keskusteluissa tai vaihtoehtoisesti olla osallisena esim. valokuvien, videoiden, haastattelujen ja kasvunkansion avulla. Lapsi voi esim. valokuvata itselleen tärkeän/ikävän asian, tämän jälkeen
käydään keskustelua miksi lapsi näin ajattelee. Kasvattaja voi myös haastatella lasta ja kysyä mistä lapsi pitää/ei pidä/osaa/haluaisi oppia/mitä jännittää jne. tai videoida lapsen leikkiä. Pedagogisessa ohjausryhmässä sovitaan miten yksikössä huomioidaan lapsen osallisuus. Vanhemmat tuovat vasuun tietoa lapsesta
kotiympäristössä ja varhaiskasvattajat puolestaan tietoa lapsesta varhaiskasvatusympäristössä. Lasten vasut
ovat pohjana varhaiskasvattajien toiminnan suunnittelulle ja toteutukselle. Ne tukevat yksilöllisesti lapsen
hyvinvointia.
Lapsen kehitystä ja varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista arvioidaan syys- ja kevätkauden aikana käytävissä keskusteluissa tai aina huoltajan pyytäessä ja tarpeen mukaan. Suunnitelma on kasvattajien tärkeä
arjen työväline. Varhaiskasvattaja tekee aloitteen keskustelun järjestämisestä ja antaa kutsun, jonka pohjalta
huoltajat voivat valmistautua keskusteluun. Ennen keskustelua huoltajat miettivät lapselle ajankohtaisia ja
merkityksellisiä asioita, joista he haluavat keskustella. Lapsen vasukeskustelussa kerrotaan havaintoja lapsesta ja lapsen käyttäytymisestä erilaisissa tilanteissa. Vasussa kuvataan, millainen lapsen arki on kotona ja
varhaiskasvatuksessa. Lapsen vasuun kirjataan kasvun ja kehityksen etenemistä ja sitä tukevia tavoitteellisia
toimintatapoja. Varhaiskasvattajat kirjaavat omat näkemyksensä lapsen kehityksestä suunnitelmaan ennalta.
Tavoitteet ja menetelmät kirjataan vasukeskustelussa huoltajan kanssa yhteisesti sopien. Mikäli huoltajien ja
varhaiskasvattajien näkemykset eroavat toisistaan, etsitään yhteinen ratkaisu tilanteeseen. Tarkempi ohjeistus lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen liitteessä 2.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisen tukena käytetään havainnointilomakkeiden tuottamaa tietoa. Havainnointilomakkeet on kehitetty monipuolisen havainnoinnin varmistamiseksi HALI:n (3-vuotiaana),
LENE:n (4-vuotiaana) ja KEHU:n (5-vuotiaana) osa-alueisiin perustuen. Tarvittaessa havainnoinnin tueksi tehdään 3-vuotiaiden (HALI) ja 5-vuotiaiden (KEHU) arviointitehtävistöjä tai käytetään jotakin muuta arviointimenetelmää lisätiedon hankkimiseksi. Havainnoista keskustellaan vasukeskustelussa, johon huoltajat valmistautuvat kotona täytettävällä vanhempien lomakkeella. LENEn osalta huoltajat toimittavat varhaiskasvatuksessa täytetyn havainnointilomakkeen neuvolan 4-vuotistarkastukseen. Yhteistyö vanhempien, varhaiskasvatuksen ja neuvolan välillä mahdollistaa lapsen kehityksen tukemisen lisäksi vanhempien tukemisen.
5.4. Verkostot kumppanuuden tukena
Kasvattajat tekevät yhteistyötä yksikön varhaiskasvatuksen erityisopettajan (veo), neuvolan, puheterapian,
perhekeskuksen ja sosiaalityön, opetus-, kulttuuri- ja liikuntatoimen sekä kolmannen sektorin toimijoiden
kanssa. Nokian kaupungille on rakennettu kulttuuripolku, kokonaisvaltainen, eri toimijoiden tiiviissä yhteistyössä toteutettava suunnitelma lasten ja nuorten kulttuurikasvatuksesta Nokialla. Kulttuuripolkua toteuttavat Nokian kaupungin kulttuuri- ja kirjastopalvelut sekä varhaiskasvatus osana varhaiskasvatuksen arkea.
Kulttuuripolku etenee varhaiskasvatuksessa teemavuosittain. Kulttuuripolku on oppimisympäristö, joka tukee kasvattajien työtä, ohjaa kulttuuri- ja kirjastopalvelujen tarjontaa ja tarjoaa kasvatus- ja opetushenkilöstölle materiaalia polun toteuttamiseksi. Se keskittyy erityisesti taidetoimintaan, nokialaiseen kulttuuriympäristöön sekä suomalaiseen kulttuuriperintöön monikulttuurisuus huomioiden.
Nokian kaupungissa toimii Lasten ja nuorten verkostotyöryhmä sekä sen alaryhmät ikäluokittain, joissa varhaiskasvatuksella on omat edustajat. Työryhmien kokoonpanot ovat kaupungin sisäisessä työryhmäohjelmistossa Satamassa.
23
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
24
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
Kriittiset arvioinnin kohteet:
-
Huolen herääminen havaintojen pohjalta
Huolen puheeksi ottaminen
Tarvittavien toimijoiden välisen yhteistyön käynnistyminen
Lastensuojeluilmoituksen tekeminen
5.4.1 Varhaiskasvatuksen perhetyö
Nokialla varhaiskasvatuksen perhetyö tarjoaa perheille rinnalla kulkemista ja kumppanuutta arjen haastavissa tilanteissa. Perhetyö on matalan kynnyksen työtä eli vanhemmat voivat olla yhteydessä perhetyöntekijään itse tai varhaiskasvattajan välityksellä. Varhaiskasvatuksen perhetyö on tarkoitettu kaikille nokialaisille
lapsiperheille, joissa vähintään yksi lapsi on varhaiskasvatuspalvelujen piirissä (päiväkodissa, esiopetuksessa,
perhepäivähoidossa tai avoimen varhaiskasvatuksen kerhossa).
Perhetyöntekijän voi tavata omassa kodissa tai varhaiskasvatusyksikössä. Perhetyöntekijä tekee yhteistyötä
varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa ja osallistuu tarvittaessa vasun laatimiseen. Perhetyön työmenetelminä ovat erilaiset vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta tukevat ryhmät, vuorovaikutteiset keskustelut, toiminnalliset menetelmät sekä vanhempien kasvatustyötä tukevat kotikäynnit.
6. LAPSEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA
6.1. Tuen lähtökohdat
Varhainen puuttuminen tarkoittaa sitä, että jokainen lapsen kasvattajayhteisöön kuuluva tunnistaa tuen tarpeen ja osaa toimia niin, että lapsi saa tarvitsemansa tuen heti, mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varhainen puuttuminen edellyttää kasvattajilta hyvää havainnointikykyä ja taitoa ottaa asia puheeksi huoltajien
kanssa. Lapsen tuen arvioinnin lähtökohtana varhaiskasvatuksessa on vanhempien ja kasvatushenkilöstön
havaintojen yhteinen tarkastelu, joka perustuu molempien osapuolien ja muiden yhteistyötahojen asiantuntijuudelle. Lapsen tulee saada tuki tarpeensa mukaisesti ilman pitkällisiä lausunto- ja arviointivaiheita. Varhainen puuttuminen voi ehkäistä lapsen vaikeuksien kasaantumisen ja syvenemisen. Lapsen tuen tarve voi
olla lyhytaikaista tai pitkäkestoista. Tuen tarve voi liittyä lapsen kehitykseen ja sen eri vaiheisiin tai muutoksiin
lapsen ja perheen elämässä.
Ekokulttuurisen näkemyksen mukaan lapsen lähiympäristö ja päivittäinen toiminta ovat tärkeitä ja merkityksellisiä. Lapsen yksilölliset kasvun ja oppimisen tavoitteet ja mahdolliset tukitoimet liittyvät usein toimintaympäristön muutoksiin ja päivittäin toistuviin tilanteisiin. Vastuu tuen antamisesta on sekä varhaiskasvatushenkilöstöllä että vanhemmilla.
Toimintaperusteisen ohjauksen tavoitteena on lapsen mahdollisimman tasavertainen osallistuminen kaikkeen ryhmän toimintaan. Toimintaperusteista tukea voidaan tarkastella kommunikoinnin, liikkumisen, sosiaalisen vuorovaikutuksen, oppimisen, itsenäisyyden ja omatoimisuuden mahdollistajana. Peruslähtökohtana
ovat lapsen mielenkiinnon kohteet ja aloitteet, joiden avulla kasvattaja jäsentää ja suunnittelee tavoitteellista
toimintaa. Tavoitteellinen ohjaus liitetään lapsen arkeen mielekkääksi kokonaisuudeksi. Lapsi saa tukea voidakseen leikkiä, osallistua, saada ystäviä, iloita oppimisesta, tutkia ja liikkua. Lasta tukevia toimintoja ja elementtejä käytetään lapsen omassa ympäristössä, tutuilla välineillä ja lasta kiinnostavissa tilanteissa.
25
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
Inkluusio mahdollistaa kaikkien ihmisten tasa-arvoisen osallistumisen yhteiskunnassamme. Inklusiivisen mallin mukaan lapsi saa tarvitsemansa tuen varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä. Kaikki tukitoimet ja asiantuntijapalvelut järjestetään mahdollisimman pitkälle lapsen omassa päivähoitopaikassa lähellä kotia. Kun lapsen
kasvussa, kehityksessä ja oppimisessa ilmenee tuen tarvetta, yksikön veo toimii yhteistyössä lapsen, kasvattajien, huoltajien ja eri asiantuntijoiden kanssa niin, että lapsen tuki toteutuu.
6.2. Varhainen ja erityinen tuki
Lapsen kehityksen tukeminen on osa varhaiskasvatuksen perustehtävää ja perustuu kasvattajien hyvälle perusosaamiselle. Kaikki lapset tarvitsevat tukea jossain elämänsä ja kehityksensä vaiheessa. Suurin osa lasten
tukemisesta toteutuu varhaiskasvatuksen päivittäisten toimintojen yhteydessä. Varhainen tukeminen sisältää myös ennaltaehkäisevän näkökulman.
Tuen tarpeen havaitseminen edellyttää lapsen kehityksen hyvää tuntemista. Tuen tarvetta ja määrää arvioitaessa kasvattajien ja vanhempien havainnot lapsesta erilaisissa tilanteissa, kehityksen vaiheissa ja ympäristöissä ovat tärkeitä. Havaintojen lisäksi hyödynnetään eri arviointimenetelmiä.
6.3. Tuen suunnittelu ja toteutus
Lapsen kehityksen tuen tarvetta määriteltäessä kasvattajat arvioivat omaa ja tiiminsä toimintaa sekä lapsen
toimintaympäristön soveltuvuutta. Lähtökohtana on tunnistaa ne tilanteet ja ympäristöt, joissa lapsi tarvitsee tukea. Kasvattajat, vanhemmat ja yksikön veo suunnittelevat ja kirjaavat lapsen tarvitseman tuen tarpeen, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttamisen lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan (varhaisen/ erityisen
tuen lomakkeet). Tavoitteet pilkotaan pienempiin osatavoitteisiin ja toimintatavat kirjataan selkeästi ja yksityiskohtaisesti (miten, missä, kuka, koska). Kaikista lomakkeista annetaan kopiot varhaiskasvatuksen erityisopettajalle.
Erityinen tuki on perusosaamisen ja varhaisen tuen lisäksi erityispedagogista osaamista edellyttävää yksilöllistä lapsen tukemista. Tuen vaikutuksia arvioidaan säännöllisesti ja tarvittaessa sovitaan uusista tavoitteista
ja menetelmistä. Tuen antamisen prosessin eri vaiheissa kasvattajat tekevät säännöllistä yhteistyötä veon
kanssa. Myös muut yhteistyötahot kuten puheterapeutti, kuntoutusohjaaja, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, psykologi, lääkäri sekä terveydenhoitaja voivat osallistua suunnitelman tekoon.
26
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
27
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
6.4. Varhaiskasvatuksen tukitoimet ja mahdolliset resurssit
Lapsen tarvitsema ja hänen saamansa tuki suunnitellaan aina yksilöllisesti. Varhaiskasvatuksen tukitoimina
ovat mukauttamisen keinot (eriyttäminen tarkoituksenmukaisiin pienryhmiin, lapsiryhmän toiminnan muokkaaminen tarpeiden mukaisesti, lapsen perustaitojen harjaannuttaminen sekä itsetunnon vahvistaminen) ja
kuntouttavien elementtien suunnitelmallinen käyttö. Näitä ovat hyvä vuorovaikutus lapsen ja kasvattajan
välillä, jäsennelty ja johdonmukainen toiminta, hyvin suunniteltu ja valmisteltu oppimisympäristö, osallistuminen samanikäisten lasten toimintaan, lapsen kehityksen eri osa-alueiden tasapuolinen tukeminen sekä
keskittymiseen, tarkkaavaisuuteen ja omatoimisuuteen kannustava ohjaaminen. Varhaiskasvatuksen tukimuotoina voi olla lapsiryhmän pienentäminen tai henkilöstön lisääminen.
6.5. Tuen antamisen menetelmiä
Pienryhmätoiminta on Nokian varhaiskasvatuksen toimintatapa, joka mahdollistaa lasten yksilöllisen huomioimisen ja vuorovaikutuksellisen kohtaamisen aikuisen ja lasten välillä.
Toiminnallisissa pienryhmissä toteutettavia menetelmiä puheen ja kielen kehityksen tukemiseen ovat mm.:
- Halinalle -kerho n. 3-v. lapsille
- Tähtikerho, kielellisten valmiuksien harjaannuttamisohjelma esiopetukseen
- Äännekerho, 5- ja 6v. lasten L-,S- tai R-äänneharjoituksia sisältävä materiaali
- KILI -kerho, kielen ja motoriikan kehityksen tukemiseen
Tunteiden säätelyn ja vuorovaikutuksen tukemiseen käytettäviä menetelmiä ovat mm.:
-
Vuorovaikutusleikki
Askeleittain -ohjelma
Kuttu-materiaali, leikin tukeminen kuvin
Tunnemuksu ja Mututoukka -materiaali
Lisäksi lapsiryhmissä käytetään erilaisia kuvia (PCS, Papunetin kuvat, valokuvat, piirretyt kuvat yms.) tukemaan lasten kommunikointia ja toiminnan ohjausta. Myös tukiviittomat ovat käytössä tarvittaessa.
Varhainen tuki varhaiskasvatuksessa
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa lapsen varhainen tuki tai erityinen tuki. Varhaista tukea annetaan jos pedagoginen laadukas varhaiskasvatus ei tue lasta riittävästi. Varhainen tuki vahvistaa arjen pedagogiikkaa systemaattisilla ja suunnitelmallisilla varhaiskasvatuksen tukitoimilla. Varhaisen
puuttumisen periaatteena on, että lapsen kehitystä ja kasvua tuetaan oikea-aikaisesti lapsen tarpeet ja herkkyyskaudet huomioiden. Varhainen tuki edellyttää myös toimintatapojen ja ympäristön suunnittelua ja arviointia. Varhaisen tuen toteutumista arvioidaan säännöllisesti ja se voidaan päättää kehityksen edetessä
myönteisesti.
Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa
Erityinen tuki on perusosaamisen ja varhaisen tuen lisäksi erityispedagogista osaamista edellyttävää yksilöllistä lapsen kehityksen tukemista. Erityisen tuen järjestäminen lapselle edellyttää mahdollisuutta käyttää aikaa yksilölliseen arviointiin, yhteistyöhön, suunnitteluun ja toteuttamiseen. Erityisen tuen suunnitelma tehdään lapselle, jolla on vamman, sairauden, toimintavajavuuden tai kasvuympäristöön liittyvien riskitekijöiden
vuoksi erityisen tuen tarve. Useimmiten lapsella on asiantuntijalausunto tai diagnoosi tuen tarpeesta.
28
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
6.6. Pedagoginen arvio / selvitys
Lapsille, joille on varhaiskasvatuksessa laadittu varhaisen – tai erityisen tuen suunnitelma, tehdään esiopetusta edeltävänä keväänä tai esiopetuksen alettua syksyllä pedagoginen arvio tai selvitys. Pedagoginen arvio
tai selvitys käsitellään huoltajien kanssa vasukeskustelussa. Jos lapsen tuen tarve todetaan päättyneeksi, se
kirjataan varhaisen tuen tai erityisen tuen lomakkeeseen.
6.7. Monikulttuurisuus, monikieliset lapset
Monikulttuurisuus rikastuttaa omalta osaltaan varhaiskasvatuksen toimintaa ja toimintaympäristöjä. Monikulttuurisuus on osa arkeamme varhaiskasvatuksessa. Lasten kulttuurinen tausta otetaan huomioon varhaiskasvatuksen arkipäivässä kehittämällä eri hoito-, kasvatus- ja opetustilanteisiin sopivia ja tarkoituksenmukaisia toimintatapoja. Varhaiskasvatuksella on merkittävä asema maahanmuuttajataustaisten perheiden kotoutumisessa ja heidän elämänlaatunsa ja tulevaisuutensa rakentumisessa. Varhaiskasvatus on usein näille perheille ensimmäisiä mahdollisuuksia tutustua suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Vanhempia kannustetaan ja rohkaistaan huolehtimaan lapsen oman äidinkielen kehittymisestä ja oman kulttuurisen perinteen
välittymisestä lapselle. Tarkoituksena on vahvistaa lapsen identiteettiä kasvattamalla häntä arvostamaan
omaa kulttuuriaan ja integroitumaan ympäröivään yhteiskuntaan. Varhaiskasvatuksessa perheen uskonnolliset erityispiirteet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan.
Monikulttuurisen työn lähtökohtana on, että lapsiryhmän kaikki lapset ovat tasa-arvoisia ryhmän jäseniä ja
heillä on yhdenvertaiset oikeudet oppimiseen. Monikielisten lasten sosiaalista osallisuutta tuetaan ja vahvistetaan suomen kielen opetuksella. Opetuksen tukena käytetään Nokian varhaiskasvatuksen S2-opetussunnitelmaa sekä jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä olevaa ”Monikielinen ja -kulttuurinen lapsi Nokian
varhaiskasvatuksessa”-kansiota. Sisältö löytyy myös Satamasta monikulttuuriset ja -kieliset lapset -kansiosta (liite 2).
29
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
7. LAATU JA ARVIOINTI
Varhaiskasvatuksen laatu on vuorovaikutusta ja osaamista. Se on osa jokapäiväistä työtä ja keskeistä kaikessa
toiminnassa. Laadunhallinta sisältyy johtamiseen, suunnitteluun, prosessien hallintaan, kehittämiseen ja arviointiin. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kasvatusprosessin vaikutuksiin ja sen toteutumista määrittäviin
tekijöihin, joita ovat ammattitaitoinen johtaminen, henkilöstön osaaminen, työyhteisön hyvinvointi, lasten
ja perheiden tarpeet sekä toiminnan rakenteet ja puitteet.
Varhaiskasvatuksen laatukriteerit toimivat arvioinnin perustana. Arviointi kuvataan kehänä (kuva 3.), joka
alkaa asiakirjoissa mainituista laatutavoitteista, toteutuu prosessissa päätyen toiminnan kehittämisen tavoitteiksi. Eri toimijatahoille on määritelty menetelmiä toiminnan arvioimiseksi, kuten lapsen vasu, ryhmävasu,
kehityskeskustelut ja asiakaskyselyt. Kaaviossa on kuvattu eri tahojen osallistuminen (suorat viivat) ja vaikuttaminen (nuolipäiset viivat) kyseiseen asiaan.
Kuva 3. Arviointi varhaiskasvatuksessa
Perustan ja suunnan laatutyölle määrittelevät organisaation visio ja strategiassa asetetut tavoitteet. Toiminnan sujuvuuden ja tasalaatuisuuden varmistamiseksi tarvitaan yhteiset toiminta- ja työtavat, jotka on kuvattu
prosesseina varhaiskasvatussuunnitelmassa. Arvioinnin avulla selvitetään onko tavoitteisiin päästy ja miten
toimintaa tulisi parantaa. Varhaiskasvatuksen prosesseja kehitetään säännöllisesti saadun palautteen perusteella. Arvioinnin kohteista kootaan kyselylomakkeet jokaiselle arviointitaholle (henkilöstö, huoltajat, lapsi,
tukipalvelut) ja niitä käytetään luvussa 8.2 kuvatun aikataulun mukaisesti. Yksikön keskeisistä arviointituloksista tiedotetaan huoltajia yksikössä määritellyllä tavalla. Päätöksenteon näkökulmasta tarpeellisista arvioinnin tuloksista tiedotetaan varhaiskasvatuksen päällikköä ja kasvatus- ja opetuslautakuntaa.
30
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
7.1. Laadunarviointi Nokian varhaiskasvatuksessa
Laadunarviointi perustuu Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan ja siinä esitettyihin laatukriteereihin. Niiden toteutumista arvioidaan ja arvioinnin avulla tunnistetaan kehittämishaasteita sekä vahvuuksia,
jotka ohjaavat toiminnan suunnittelua ja kehittämisen painopistealueiden määrittämistä. Nokian varhaiskasvatuksessa on yhtenäiset arviointimenetelmät ja mittaristo.
Kriittiset arvioinnin kohteet:
-
Asetettujen tavoitteiden mukainen toiminta
Tavoitteiden arviointi ja sen mukainen toiminnan kehittäminen
Tuloksista saadun tiedon välittäminen päättäville tahoille
31
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
7.2 Laadunarviointi varhaiskasvatusyksikössä
Yksikössä arviointi perustuu yksikön pedagogiseen toimintasuunnitelmaan sekä ryhmien ja lasten omiin varhaiskasvatussuunnitelmiin. Tiimin ja lapsiryhmän toimintaa arvioidaan säännöllisesti laadun parantamiseksi.
Arvioinnin avulla selvitetään tavoitteiden saavuttaminen sekä tunnistetaan toiminnan vahvuudet ja kehittämistarpeet, joista muodostuvat kehittämisen painopistealueet.
Yksikössä toteutetaan yhteisen laadunarviointiaikataulun mukaiset arviointikyselyt henkilöstölle, lapsille ja
huoltajille. Arvioinnin tuloksia käsitellään yksikön kehittämis- ja arviointipäivissä/illoissa. Lisäksi jokaisen yksikön kotisivuilla on palautelomake, jolla voi antaa palautetta yksikön toiminnasta. Palautteet käsitellään yksikön kokouksissa mahdollisimman pian.
7.3 Laatu kasvatusprosessissa
Lapsi osallistuu oman oppimisensa arviointiin sekä toiminnan arviointiin yhdessä toisten lasten, varhaiskasvattajien ja huoltajien kanssa. Varhaiskasvatuksen kasvatusprosessiin kuuluvat henkinen ja fyysinen hyvinvointi, vuorovaikutus, lapsikeskeinen toiminta, toiminnan suunnittelu ja arviointi. Näillä tekijöillä voidaan
määrittää varhaiskasvatuksen vaikuttavuutta lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen.
32
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
8. ARVIOINTIOSA
8.1. Laatukriteerit ja -mittarit
Varhaiskasvatuksen laadunarviointi on jaettu yhteentoista osa-alueeseen. Jokaiselle osa-alueelle
on määritelty kriteerit ja arvioinnin menetelmä sekä mittarit, joiden avulla laatua arvioidaan. Kriteerien pohjalta on laadittu yhteiset kyselyt eri toimijoille (kysely henkilöstölle, kysely huoltajille ja
kysely varhaiskasvatuksen aloituksesta huoltajille sekä kysely tukipalveluille). Lasten tekemän arvioinnin välineeksi kehitetään laatupeli. Henkilöstölle ja huoltajille suunnatut kyselyt käsitellään prosessikuvauksen mukaisesti. Tukipalveluille suunnattu kysely käsitellään esimiesten kanssa sekä esimiesten toimesta yksikkökohtaisesti. Lasten laatupelin tulokset käsitellään ryhmässä ja yksikössä.
Jokainen yksikkö esittelee määrittelemällään tavalla huoltajien kyselyn tulokset asiakasperheille.
Muita varhaiskasvatuksessa käytettäviä arvioinnin menetelmiä ovat seuranta, varhaiskasvatuksen
toimintaohjelma, yksikön pedagoginen toimintasuunnitelma, ryhmän toimintasuunnitelma/lukuvuosisuunnitelma, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma/esiopetuksen oppimissuunnitelma, talousarvio, käyttösuunnitelma, Fakta käyttö- ja täyttöastetilasto, Populus, seudullinen kustannusvertailu- tilasto ja Kunta10-kysely.
Taulukoissa käytetyt lyhenteet
vkp = varhaiskasvatuksen päällikkö, vkyj = varhaiskasvatusyksikön johtaja, veo = varhaiskasvatuksen erityisopettaja, lto= lastentarhanopettaja, jory = varhaiskasvatuksen johtoryhmä, henkilöstö =
kaikki Nokian varhaiskasvatuksessa työskentelevät
JOHTAMINEN
Kriteeri
Varhaiskasvatuksessa on määritelty toiminta-ajatus, arvopohja ja toimintaohjelma, joista kaikki toimijatahot ovat tietoisia.
Arvioinnin menetelmä ja mittari
Seuranta
Mittari: On kirjattu varhaiskasvatuksen toimintaohjelmaan ja Nokian varhaiskasvatussuunnitelmaan.
Arvioija
jory, vkyj
Vastuutaho
jory
henkilöstö
laaturyhmä, vkyj,
vkp,
Johto varmistaa asianmukaiset edellytykset hoidon, kasvatuksen ja opetuksen toteuttamiselle.
Kysely henkilöstölle
Mittari: Henkilöstöstä 70% on tietoinen toiminta-ajatuksesta, arvoista ja strategiasta.
Seuranta
Mittari: Varhaiskasvatus toteutuu laissa säädetyllä tavalla.
vkp, vkyj
jory, vkyj,
päättäjät,
vkp
päättäjät
Henkilöstö
laaturyhmä, vkyj
Henkilöstö
laaturyhmä, vkyj
Jory, vkyj,
vara vkyj
vkp, suunnittelija,
vkyj
Mittari: Kuntapäättäjien päätökset.
Varhaiskasvatuksen järjestäjällä on rakenteet ja menettelytavat, joiden avulla tuetaan varhaiskasvatuksen ja yksikön johtamista sekä hyvän hallinnon toteutumista.
Kysely henkilöstölle
Mittari: Henkilöstöstä 70% arvioi, että yksikössä on toimivat johtamisen rakenteet.
Mittari: Henkilöstöstä 70% arvioi varhaiskasvatuksen päätöksenteon oikeudenmukaiseksi.
Johtamisen painopiste on pedagogisessa
johtamisessa, joka on vuorovaikutteista ja
osallistavaa.
Johdolla on selkeät tavoitteet hoidon, kasvatuksen ja opetuksen järjestämisen kehittämiseksi sekä henkilöstön osaamisen
kehittämiseksi.
Mittari: Henkilöstöstä 70% arvioi yksikön päätöksenteon oikeudenmukaiseksi.
Kysely henkilöstölle
Mittari: 70 % henkilöstöstä arvioi johtamisen
olevan vuorovaikutteista ja osallistavaa.
Seuranta
Mittari: Varhaiskasvatuksen toimintaohjelman
ja Yksikön pedagogisen toimintasuunnitelman
arviointi toteutuu kahdesti toimintavuoden aikana.
33
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
HENKILÖSTÖ
Kriteeri
Henkilöstön määrä, rakenne ja osaaminen
vastaavat kunkin yksikön toiminnan tarpeita ja noudattavat lain ja asetuksen säädöksiä.
Arvioinnin menetelmä ja mittari
Seuranta
Mittari: vakansseista vähintään 1/3 lastentarhanopettajien vakansseja.
Arvioija
vkp, vkyj
Vastuutaho
vkp, vkyj
Seuranta: Fakta täyttö- ja käyttöastetilasto
Mittari: Käyttöaste ei ylitä 100%
vkyj, palvelupäällikkö
vkp, palvelupäällikkö, vkyj
Seuranta: Populus
Mittari: 100% kehityskeskusteluista on käyty
kalenterivuoden aikana.
vkp, vkyj
vkp, vkyj
vkp, vkyj
vkp, vkyj
henkilöstö
lto
Seuranta
Mittari: Tehtävänkuvan läpikäyminen perehdytyksen yhteydessä jokaisen uuden työntekijän
kanssa.
vkp, vkyj
vkp, vkyj
Kunta10
Mittari: Kunta10:ssä kehityskeskustelut on arvioitu pidetyiksi.
henkilöstö
vkp, vkyj
Seuranta: Populus
Mittari: Kehityskeskustelu on käyty 100%. Populus-raportti vuoden lopussa.
vkp, vkyj
vkp, vkyj
Mittari: Osaamisen arviointia käytetään työvälineenä työntekijän ammatillista kehittymistä arvioitaessa.
Jokaiselle työntekijälle on määritelty selkeät vastuut ja tehtävänkuva.
Henkilöstön kehittäminen ja koulutus on
suunnitelmallista ja sitä varten on olemassa seurantajärjestelmä.
Henkilökunnan välinen vuorovaikutus ja
tiimityö ovat sujuvia.
Varhaiskasvatuksen keskeinen voimavara
on ammattitaitoinen ja vahvan ammattiidentiteetin omaava henkilöstö.
Kehityskeskustelut käydään kerran vuodessa.
Henkilöstön työhyvinvointi on seurannan
ja kehittämisen kohteena.
Ryhmän toimintasuunnitelma
Mittari: Tiimisopimuksen arviointi toimintavuoden aikana ja tarvittaessa.
Varhaiskasvatuksen toimintaohjelma
Mittari: Varhaiskasvatuksessa on toimintaohjelman tavoitteiden kanssa linjassa oleva koulutussuunnitelma.
’
koulutus-työryhmä
suunnittelija
vkyj, vkp
vkyj, vkp
henkilöstö
lto
vkp, vkyj
vkp, vkyj
Mittari: Koulutustyöryhmä kerää tiedon koulutustarpeesta varhaiskasvatuksen johdolta ja erityisopettajilta syys-lokakuussa.
vkyj, veo
suunnittelija
Mittari: Koulutuspalautteita kerätään kirjallisena.
koulutusryhmä
suunnittelija
Kysely huoltajille
Mittari: 70% huoltajista arvioi henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon vähintään hyväksi.
huoltajat
laaturyhmä, vkyj
vkp, vkyj
vkp, vkyj
henkilöstö,
vkyj, vkp
vkyj, vkp
Seuranta
Mittari: Työsuojelun toimenpideohjelma arvioidaan ja päivitetään vuosittain.
henkilöstö
työsuojeluasiamies
Mittari: Tasa-arvosuunnitelma toteutuu.
henkilöstö
vkyj, vkp
Mittari: Varhaisen välittämisen ohjeistusta noudatetaan.
vkp, vkyj
vkp, vkyj
Seuranta: Populus
Mittari: Esimies seuraa henkilöstön koulutustietoja Populuksesta. Jokaisella työntekijällä on
koulutusta vähintään 18 h/vuosi.
Ryhmän toimintasuunnitelma
Mittari: Tiimisopimus on tehty ja arvioitu.
Seuranta
Mittari: Määräaikaisissa työsuhteissa on vakanssin kelpoisuusehdot täyttävät työntekijät
100%.
Seuranta: Populus
Mittari: Populus raportti vuoden lopussa kehityskeskusteluista ,100% keskusteluista käyty .
Seuranta: Populus
Mittari: Kehityskeskustelut käydään kerran vuodessa.
34
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
Mittari: Työterveyden yksikkökohtainen työpaikkaselvitys tehdään viiden vuoden välein. Jaksotyössä kolmen vuoden välein.
henkilöstö
henkilöstö
henkilöstöpäällikkö, vkyj
Mittari: Kunta10 tulokset arvioidaan joka toinen
vuosi.
TALOUDELLISET RESURSSIT
Kriteeri
Varhaiskasvatukselle varatut resurssit
mahdollistavat toiminnan toteutuksen lainmukaisesti huomioiden henkilöstömitoituksen.
Perheille tarjotaan hyvä ja riittävä palvelutaso perheen tarpeen mukaisesti (hoitomuodon valinta, tarpeen laajuus)
Talous suunnitellaan pitkällä aikavälillä ja
sen toteutumista seurataan systemaattisesti.
Arvioinnin menetelmä ja mittari
Seuranta: Fakta käyttö- ja täyttöastetilasto
Mittari: Käyttö 92%, täyttö vähintään 100%
Mittari: Henkilöstömitoituksen reaaliaikainen
seuranta Päikky- ohjelman avulla.
Kysely varhaiskasvatuksen aloituksesta
huoltajille
Mittari: Vähintään 80% uusista asiakasperheistä
saa toivomansa paikan.
Kysely huoltajille
Mittari: Perhe saa valitsemansa hoidon tarvitsemassaan laajuudessa 100%.
Talousarvio
Mittari: Talousarvion laatiminen palveluntarpeita
ennakoiden ja sen toteutumisen seuraaminen.
Tuen resurssi on kohdennettu oikein.
Vastuutaho
vkp, palvelupäällikkö, vkyj,
vkyj, varajohtaja
vkyj, varajohtaja
huoltajat
laaturyhmä, vkyj
jory, vkyj,
vkp, vkyj, päättäjät
vkp, vkyj,
suunnittelija
vkp, vkyj,
jory, vkyj,
päättäjät
vkp, päättäjät
Ryhmän toimintasuunnitelma
Mittari: Ryhmävasun arviointi.
henkilöstö
lto, vkyj
Lasten tekemä arviointi
Mittari: Ryhmän lapsista 80% arvioi, että kriteeri
toteutuu.
Kysely henkilöstölle
Mittari: Varhaiskasvatuksen kestävän kehityksen ohjeistusta noudatetaan.
lapset
henkilöstö, vkyj
henkilöstö
laaturyhmä, vkyj
Seuranta
Mittari: Siivous- ja ruokahuollon palvelusopimuksissa on sovittu kestävän kehityksen käytännöistä.
jory, vkyj
vkp
Kysely tukipalveluille
Mittari: Varhaiskasvatuksen kestävän kehityksen ohjeistusta ollaan tietoisia ja sitä noudatetaan.
Seuranta
Mittari: Tuen resurssi kohdennetaan luotujen kriteerien perusteella tuen suunnitteluprosessin
mukaisesti.
tukipalvelut
laaturyhmä, vkyj
veo, vkyj
veo
henkilöstö/veo
laaturyhmä,
vkyj/veo
Seudullinen kustannusvertailu
Mittari: Tavoitteena vähintään seudun keskiarvo
varhaiskasvatuksen kustannuksissa.
Kestävä kehitys huomioidaan suunnittelussa ja toteutuksessa kaikilla toimijatasoilla.
Arvioija
palvelupäällikkö, vkyj
Seuranta
Mittari: Päivähoitopaikka myönnetään lainmukaisesti 2 viikon tai 4 kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä.
Seuranta: Käyttösuunnitelma
Mittari: Käyttösuunnitelman seuranta säännöllisesti. Kustannuspaikkakohtaisista ylityksistä informoidaan vkp:tä hyvissä ajoin.
Varhaiskasvatuksen sisä- ja ulkotilat sekä
välineet mahdollistavat monipuolisen leikin ja toiminnan.
Viisari, vkyj
Mittari: Lapsen tuen suunnittelussa ja arvioinnissa on läsnä tarvittava moniammatillinen henkilöstö.
Kysely henkilöstölle/Seuranta
Mittari: Kasvattajatiimi ja erityisopettaja keskustelevat ryhmän pedagogisista käytänteistä säännöllisesti.
35
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
lapsi, huoltajat, henkilöstö, yhteistyötahot
lto
Mittari: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa
arvioidaan vähintään kerran vuodessa ja aina
tarvittaessa.
Mittari: Veo arvioi ja päivittää ohjaajan tehtävänkuvaa yhdessä ohjaajan kanssa säännöllisesti.
ohjaaja, lto,
veo
veo
huoltajat
laaturyhmä, vkyj
Arvioija
Vastuutaho
henkilöstö,
veo, vkyj
lto
henkilöstö
lto, vkyj
henkilöstö,
vkyj, veo
vkyj
henkilöstö,
vkyj
vkyj
Mittari: Tiimien muodostamisessa huomioidaan
henkilöstön osaaminen suhteessa lasten tarpeisiin.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma/Esiopetuksen oppimissuunnitelma
Mittari: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman/esiopetuksen oppimissuunnitelman arviointi.
vkyj, veo,
henkilöstö
vkyj
huoltajat
lapset
henkilöstö
lto
Ryhmän toimintasuunnitelma
Mittari: Ryhmävasun arviointi.
henkilöstö,
veo, vkyj
lto
Yksikön pedagoginen toimintasuunnitelma
Mittari: Yksikön pedagogisen toimintasuunnitelman arviointi.
henkilöstö,
veo, vkyj
vkyj
Ryhmän toimintasuunnitelma
Mittari: Ryhmävasun arviointi
henkilöstö,
veo, vkyj
lto
Seuranta
Mittari: Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa
päivitetään vuosittain.
jory, vkyj,
henkilöstö
suunnittelija
esiopetuksen
ohjausryhmä,
lto
suunnittelija
vkyj, veo,
henkilöstö
vkyj,
lapset
henkilöstö
huoltajat
tukipalvelut
laaturyhmä, vkyj
huoltajat
laaturyhmä, vkyj
Kysely huoltajille
Mittari: Lapsen saama tuki arvioidaan riittäväksi.
VARHAISKASVATUKSEN JA ESIOPETUKSEN SUUNNITTELU JA JÄRJESTELYT
Kriteeri
Arvioinnin menetelmä ja mittari
Lapsiryhmät suunnitellaan siten, että lasRyhmän toimintasuunnitelma
ten hoito, kasvatus ja opetus voidaan toMittari: Pienryhmätoiminta on suunniteltu lasten
teuttaa pienryhmissä varhaiskasvatus- ja
tarpeet huomioiden.
esiopetussuunnitelmien mukaisesti ottaen
huomioon lasten erilaiset tarpeet.
Mittari: Varhaiskasvatus ja esiopetus toteutetaan varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetussuunnitelman linjausten mukaisesti.
Henkilöstön sijoittelussa otetaan huomioon osaamisen monipuolisuus ja ihmissuhteiden jatkuvuus lasten näkökulmasta.
Lapsella on mahdollisuus kehitystään tukevaan leikkiin ja toimintaan.
Toiminnassa sovelletaan monipuolisesti
varhaiskasvatuksen tavoitteiden mukaisia
menetelmiä ja työtapoja.
Kunnassa on ajan tasalla olevat kunnan
varhaiskasvatussuunnitelma, esiopetussuunnitelma ja yksiköiden pedagogiset toimintasuunnitelmat.
Seuranta
Mittari: Lapsiryhmät muodostetaan yhteistyössä
esimiehen, veon ja kasvatushenkilöstön kanssa.
Seuranta
Mittari: Ihmissuhteiden jatkuvuus huomioidaan
lapsiryhmiä muodostettaessa.
Mittari: Esiopetussuunnitelmaa päivitetään vuosittain.
Tukipalvelut (esim. ruokahuolto, tilapalvelu) on järjestetty siten, että ne tukevat
varhaiskasvatuksen ydintehtävää.
Varhaiskasvatus järjestetään ensisijaisesti
lähipalveluna.
Mittari: Yksiköiden pedagogiset toimintasuunnitelmat arvioidaan ja päivitetään kahdesti toimintavuodessa.
Lasten tekemä arviointi
Kysely henkilöstölle
Kysely huoltajille
Kysely tukipalveluille
Mittari: Tukipalvelut tukevat pedagogisen, lapsen tarpeista lähtevän varhaiskasvatuksen toteuttamista.
Kysely huoltajille
Mittari: Päivähoitopaikka pystytään järjestämään 90% lähialueelta perheen niin toivoessa.
36
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ
Kriteeri
Varhaiskasvatusyksikön sisä- ja ulkotilat
ovat turvalliset ja terveelliset.
Arvioinnin menetelmä ja mittari
Seuranta
Mittari: Yksikön turvallisuussuunnitelma päivitetään säännöllisesti ja sen mukaisesti toimitaan.
Arvioija
Vastuutaho
henkilöstö
vkyj
vakan turvallisuustyöryhmä
henkilöstö,
vkyj
Turvallisuusryhmän pj.
Mittari: Ryhmän toimintasuunnitelma arvioidaan
säännöllisesti.
henkilöstö,
veo, vkyj
lto
Kysely henkilöstölle
Mittari: Lapsen turvallisuutta vaarantavat tekijät
korjataan välittömästi.
henkilöstö
laaturyhmä, vkyj
tukipalvelut
laaturyhmä, vkyj
huoltajat
laaturyhmä, vkyj
henkilöstö
yksikön oppilashuoltoryhmä,
vkyj
henkilöstö
henkilöstö
huoltajat
laaturyhmä, vkyj
lapsi
henkilöstö
yksikön turvallisuusryhmä
yksikön turvallisuusryhmä, vkyj
henkilöstö,
veo, vkyj
lto
varajohtaja,
henkilöstö
varajohtaja, vkyj
lapset
henkilöstö
Mittari: Varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelma päivitetään säännöllisesti.
Mittari: Työsuojelun toimenpideohjelma ja riskiarviointi tehdään vuosittain ja pyritään turvallisuuden kehittämiseen.
Kysely tukipalveluille
Mittarit: Työsuunnittelussa on huomioitu varhaiskasvatuksen järjestämisen näkökulmasta välitöntä korjaamista vaativien tehtävien hoitaminen.
Lapsi kokee olonsa turvalliseksi.
Kysely huoltajille
Mittari: Huoltajat arvioivat varhaiskasvatusyksikön sisä- ja ulkotilojen turvallisuuden vähintään
hyväksi 80%.
Seuranta
Mittari: Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen
suunnitelma arvioidaan vuosittain.
Mittari: Kasvattajat arvioivat omaa toimintaansa
säännöllisesti tiimipalavereissa.
Kysely huoltajille
Mittari: Huoltajat arvioivat lapsensa päivähoitoryhmän ilmapiirin hyväksi 80%.
työsuojeluasiamies, vkyj
Mittari: Huoltajat arvioivat, että lasta ei kiusata
varhaiskasvatuksessa 100%.
Henkilöstö tietää, miten toimitaan tavallisuudesta poikkeavassa tilanteessa.
Lasten tekemä arviointi
Mittari:
Lasten laatupeli
Seuranta
Mittari: Turvallisuus- ja pelastusharjoituksia järjestetään säännöllisesti. Raportti turvallisuuskansiossa.
Mittari: Lähietsintäharjoitus toteutetaan kesä- ja
talviaikana vuosittain.
Mittari: Yksikön jokaisen ulko-oven läheisyydessä on rakennuksen pohjapiirros (kts. Turvallisuuskansio).
Mittari: Toimintaohje uhkaavasti käyttäytyvän
henkilön kohtaamisesta on käsitelty yksiköstä.
Varhaiskasvatuksen henkilöstö huolehtii,
että lapsilla on liikkumista, tutkimista, leikkimistä ja taiteellista kokemista vastaavia
materiaaleja ja välineitä vapaasti saatavilla.
Mittari: Toimintaohjeet tapaturman sattuessa
ovat ryhmässä näkyvillä.
Ryhmän toimintasuunnitelma
Mittari: Ryhmävasu arvioidaan säännöllisesti.
Seuranta
Mittari: Varhaiskasvatusyksikössä arvioidaan lelujen ja materiaalien tarvetta hankintoja suunniteltaessa.
Lasten tekemä arviointi
Mittari: Lasten laatupeli
37
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
Varhaiskasvatusyksikön tilojen käyttö on
suunniteltu palvelemaan kaikkien lasten
tarpeita pienryhmätoimintojen näkökulma
huomioon ottaen.
Varhaiskasvatus- ja työympäristö on terveellinen, siisti ja edistää viihtymistä.
Ryhmän toimintasuunnitelma
Mittari: Ryhmävasun arviointi
henkilöstö,
veo, vkyj
lto
Mittari: Varhaiskasvatuksen erityisopettaja on
mukana ryhmävasun suunnittelussa ja arvioinnissa.
henkilöstö
veo, vkyj
Kysely henkilöstölle
Mittari: 80% henkilöstöstä arvioi työympäristön
siisteyden ja viihtyisyyden vähintään hyväksi.
henkilöstö
laaturyhmä, vkyj
huoltajat
laaturyhmä, vkyj
lapset
laaturyhmä, vkyj
henkilöstö
laaturyhmä, vkyj
Arvioija
varhaiskasvatuksen perushoidon
työryhmä
Vastuutaho
työryhmän pj.
Ryhmän toimintasuunnitelma
Mittari: Varhaiskasvatusta toteutetaan ydinprosessin Lapsen hyvinvointi, kasvu ja oppiminen
mukaisesti.
henkilöstö,
veo, vkyj
henkilöstö, vkyj
Seuranta
Mittari: Yksikössä on määritelty yhteiset käytännöt perushoitokansion mukaisesti.
yksikön perushoidon
työryhmä
perho-vastaava,
vkyj
Mittari: Jokaiselle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma ja sitä arvioidaan säännöllisesti.
henkilöstö
lto
Mittari: Kasvattajat keskustelevat huoltajien
kanssa lapsen hyvinvointiin liittyvistä asioista viikottain.
.
Kysely huoltajille
Mittari: 80% huoltajista arvioi lapsen perustarpeiden huomioimisen toteutuvan hyvin.
henkilöstö
henkilöstö
huoltajat
laaturyhmä, vkyj
henkilöstö
laaturyhmä, vkyj
henkilöstö
lto
Mittari: Tukipalveluiden tekemään palvelukyselyyn vastataan yksikkötasolla.
Kysely huoltajille
Mittari: 80% huoltajista arvioi varhaiskasvatusympäristön siisteyden ja viihtyisyyden vähintään
hyväksi
Lasten tekemä arviointi
Mittari: Lasten laatupeli
Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa
huomioidaan tieto- ja viestintätekniikan
tarjoamat mahdollisuudet
Kysely henkilöstölle
Mittari: Varhaiskasvatusta ja esiopetusta monipuolistetaan tieto- ja viestintätekniikkaa apuna
käyttäen.
VARHAISKASVATUKSEN JA ESIOPETUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN
Kriteeri
Arvioinnin menetelmä ja mittari
Hyvä hoito muodostaa perustan kaikelle
Seuranta
toiminnalle varhaiskasvatuksessa.
Mittari: Varhaiskasvatuksen perushoidon kansio
päivitetään säännöllisesti.
Mittari: 80% huoltajista arvio saavansa hyvin tietoa lapsen päivästä.
Yksikön toiminta perustuu kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan ja varhaiskasvatuksen toimintaohjelmaan.
Kysely henkilöstölle
Mittari: 90% henkilöstöstä on tietoinen yksikön
pedagogisen toimintaohjelman painopistealueista.
Ryhmän toimintasuunnitelma pohjautuu
lasten varhaiskasvatussuunnitelmiin ja yksikön pedagogiseen toimintasuunnitelmaan.
Seuranta
Mittari: Ryhmän toimintasuunnitelma laaditaan
yksikön pedagogisen toimintasuunnitelman ja
lasten varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteiden
pohjalta.
38
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
Henkilökunta on sitoutunut suunnitelmien
toteuttamiseen ja havainnoi lapsia säännöllisesti.
Seuranta
Mittari: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa
arvioidaan säännöllisesti.
henkilöstö
lto
henkilöstö
henkilöstö
henkilöstö
lto, veo
lapset
henkilöstö
huoltajat
laaturyhmä, vkyj
lapsi
laaturyhmä, vkyj
henkilöstö,
veo, vkyj,
lto
henkilöstö,
veo
lto, veo,
veo
veo
Arvioija
Vastuutaho
henkilöstö
henkilöstö, veo
henkilöstö
laaturyhmä, vkyj
henkilöstö
henkilöstö, veo
henkilöstö,
veo, vkyj
lto
Kysely huoltajille
Mittari: 80% huoltajista on sitä mieltä, että lapselle suunnitellut tukitoimet toteutuvat hyvin.
huoltajat
laaturyhmä, vkyj
Seuranta
Mittari: Esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen prosessi on kuvattu.
esiopetuksen ohjausryhmä
suunnittelija
Kysely henkilöstölle
Mittari: 80% henkilöstöstä arvioi nivelvaiheen
prosessin toimivan käytännössä hyvin.
henkilöstö
laaturyhmä, vkyj
Mittari: Ryhmän toimintasuunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti.
Mittari: Havaintoja lapsista kirjataan säännöllisesti ja niistä keskustellaan omassa tiimissä ja
huoltajien kanssa.
Pienryhmätoimintaa toteutetaan suunnitelmallisesti lasten tarpeet ja toiveet huomioiden.
Ryhmän toimintasuunnitelma
Mittari: Pienryhmät on muodostettu lasten tarpeet huomioiden.
Lasten tekemä arviointi
Mittari: Lasten laatupeli
Lapsen varhaiskasvatus- ja oppimissuunnitelma tehdään yhdessä lapsen huoltajien kanssa.
Lapsen pääasiallinen toimintamuoto on
leikki.
Perushoidossa toteutuu kasvatukselliset
ja opetukselliset tavoitteet.
Tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevalle
lapselle tehdään suunnitelmat, joiden toteutumista seurataan säännöllisesti.
Kysely huoltajille
Mittari: Huoltajat arvioivat 99% jommankumman
huoltajan osallistuneen varhaiskasvatus- tai oppimissuunnitelmakeskusteluun viimeisen vuoden
aikana.
Lasten tekemä arviointi
Mittari: 80% lapsista arvioi saavansa leikkiä riittävästi päivän aikana.
Ryhmän toimintasuunnitelma
Mittari: Ryhmävasun arviointi.
Seuranta
Mittari: Kasvattajatiimi tekee tehostetun ja erityisen tuen suunnitelmat yhteistyössä veon kanssa
ja arvioi suunnitelmia säännöllisesti.
Mittari: Varhaiskasvatuksen erityisopettajat tarkistavat säännöllisesti työalueillaan, että tuen
suunnitelmat on tehty lapsille, jotka saavat tehostettua tai erityistä tukea.
HYVINVOINNIN, KASVATUKSEN JA OPPIMISEN TUKEMINEN
Kriteeri
Arvioinnin menetelmä ja mittari
Lapsen tarvitsema tuki järjestetään inkluSeuranta
siivisesti varhaiskasvatuspalvelujen yhteyMittari: Lapsi saa tarvitsemansa tuen omassa
dessä.
ryhmässään.
Kolmiportaisen tuen moniammatillinen
verkosto toimii suunnitelmallisesti.
Lapsen tarvitsemat tukitoimet toteutetaan
lapsen hoito- tai esiopetuspäivän aikana
suunnitelman mukaisesti.
Kysely henkilöstölle
Mittari: 80% henkilöstöstä saa tukea työhönsä
tuen asioissa veolta.
Mittari: 80% henkilöstöstä saa tukea työhönsä
tuen asioissa muilta lapsen kasvuun ja oppimiseen liittyviltä yhteistyötahoilta.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma
Mittari: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman/
esiopetuksen oppimissuunnitelman säännöllinen
arviointi.
Mittari: Ryhmävasun säännöllinen arviointi.
Varhaiskasvatuksen ja koulun nivelvaiheen järjestelyt on suunniteltu ja ne toimivat suunnitellusti.
39
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
Riittävä, terveellinen ja maistuva ruoka
nautitaan kiireettömästi.
Kysely henkilöstölle
Mittari: 90% henkilöstöstä arvioi ruokailutilanteen kiireettömäksi.
henkilöstö
laaturyhmä, vkyj
Lasten tekemä arviointi
Mittari: 80% lapsista arvioi ruuan maukkaaksi ja
90% ruokailun kiireettömäksi.
lapsi
laaturyhmä, vkyj
Kysely tukipalveluille
Mittari: Ruuan terveellisyys on ensisijainen näkökulma ruokaa valmistettaessa.
tukipalvelut
laaturyhmä, vkp
Arvioija
Vastuutaho
henkilöstö
lto, veo
henkilöstö
henkilöstö
lapsi
laaturyhmä, henkilöstö
Seuranta
Mittari: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja
Ryhmän toimintasuunnitelma arvioidaan säännöllisesti.
henkilöstö,
veo, vkyj
henkilöstö
Kysely huoltajille
Mittari: 85% huoltajista arvioi varhaiskasvatuksen tuen hyväksi omalle kasvatustyölleen.
huoltajat
laaturyhmä, vkyj
Kysely varhaiskasvatuksen aloituksesta
huoltajille
Mittari: Huoltajat arvioivat, että aloituskeskustelu
on käyty 100%.
huoltajat
laaturyhmä, vkyj
laaturyhmä
jory
henkilöstö
laaturyhmä, vkyj
Arvioija
Vastuutaho
jory
palvelupäällikkö
huoltajat
laaturyhmä, vkyj
Mittari: 100% henkilöstöstä arvioi lapsen ravinnon tarpeen täyttyvän.
Mittari: 100% henkilöstöstä arvioi, että ruoka ei
lopu kesken.
Mittari: 100% ruokapalvelutyöntekijöistä arvioi
ruuan määrän riittäväksi.
OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN
Kriteeri
Lapsen osallisuus ja osallistuminen toteutuvat pienryhmätoimintojen avulla, lasta
kuulemalla ja havainnoimalla.
Arvioinnin menetelmä ja mittari
Ryhmän toimintasuunnitelma
Mittari: Ryhmä on jaettu pienryhmiin lasten tarpeiden mukaisesti.
Kysely henkilöstölle
Mittari: 100% henkilöstöstä kuuntelee, havainnoi ja kysyy sekä huomioi lasten esittämiä toiveita.
Lasten tekemä arviointi
Mittari: Lasten laatupeli
Huoltajien kanssa sovitut kasvatusperiaatteet ja – tavoitteet näkyvät toiminnan
suunnittelussa ja toteutuksessa.
Huoltajille suunnatut kyselyt toteutetaan
joka toinen vuosi ja lapsille suunnatut kyselyt toteutetaan joka vuosi. Tulokset ohjaavat toiminnan suunnittelua, toteuttamista, kehittämistä ja arviointia. Huoltajat
saavat tiedon yksikön tuloksista.
KASVATUSKUMPPANUUS
Kriteeri
Lapsen päivähoidon aloittaminen ja tutustuminen omaan yksikköön tapahtuu varhaiskasvatussuunnitelman mukaisella tavalla.
Seuranta
Mittari: Laatua arvioidaan varhaiskasvatuksessa
määritellyn arvioinnin aikataulun mukaisesti.
Kysely henkilöstölle
Mittari: 80% henkilöstöstä arvioi, että huoltajille
suunnattujen kyselyjen tuloksia hyödynnetään
yksikön toiminnassa.
Arvioinnin menetelmä ja mittari
Seuranta
Mittari: Tutustumisajasta kerrotaan huoltajille
varhaiskasvatuksen kotisivuilla.
Kysely varhaiskasvatuksen aloituksesta
huoltajille
Mittari: 100% huoltajista on ollut tietoinen tutustumisajasta lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa.
Mittari: 100% huoltajista arvioi, että aloituskeskustelu on pidetty.
40
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
Lapsen siirtyessä yksiköstä toiseen tai
oman yksikön sisällä järjestetään siirtopalaveri.
Kysely henkilöstölle
Mittari: Siirtopalaverit toteutuvat 100% lapsen
siirtyessä omassa yksikössään toiseen ryhmään.
henkilöstö
laaturyhmä, vkyj
huoltajat
laaturyhmä, vkyj
huoltajat
laaturyhmä, vkyj
henkilöstö
lto
Kysely huoltajille
Mittari: 80% huoltajista arvioi saavansa riittävästi tietoa varhaiskasvatuksen toteutumisesta.
huoltajat
laaturyhmä, vkyj
Arvioinnin menetelmä ja mittari
Kysely henkilöstölle
Mittari: 100% henkilöstöstä arvioi osaavansa
toimia velvollisuuksiensa ja vastuidensa mukaisesti.
Kysely henkilöstölle
Mittari: 80% henkilöstöstä arvioi yhteistyön neuvolan kanssa sujuvaksi.
Arvioija
Vastuutaho
henkilöstö
laaturyhmä, vkyj
henkilöstö
laaturyhmä, vkyj
huoltajat
laaturyhmä, vkyj
Arvioija
Vastuutaho
henkilöstö
laaturyhmä, vkyj
tukipalvelut
laaturyhmä, vkyj
huoltajat
laaturyhmä, vkyj
henkilöstö
lto
henkilöstö
laaturyhmä, vkyj
henkilöstö,
veo, vkyj
laaturyhmä, vkyj
Mittari: 95% henkilöstöstä arvioi, että siirtopalaveri toteutuu lapsen vaihtaessa yksikköä.
Vanhempien ja kasvatushenkilöstön välinen vuorovaikutus toteutuu lapsen tuonti
ja hakutilanteissa päivittäin.
Lapsen varhaiskasvatuskeskustelut käydään säännöllisesti.
Huoltajia tiedotetaan säännöllisesti toiminnan toteutuksesta.
VERKOSTOT
Kriteeri
Tarvittavaa tietoa lapsesta siirretään yhteistyökumppaneille huomioiden ensisijaisesti lapsen etu ja huoltajien lupa tietojen
välittämiseen.
Neuvolan, lastensuojelun, perhekeskuksen , tays:n ym. tahojen kanssa tehtävä
yhteistyö on sujuvaa.
Kysely huoltajille
Mittari: 80% huoltajista arvioi päivittäisen vuorovaikutuksen toteutuvan kasvatushenkilöstön
kanssa.
Kysely huoltajille
Mittari: 80% huoltajista arvioi käyneensä varhaiskasvatuskeskustelun viimeisen vuoden aikana.
Ryhmän toimintasuunnitelma
Mittari: Tiedotuskäytäntöjen arviointi tiimisopimuksessa.
Mittari: 80% henkilöstöstä arvioi yhteistyön perhekeskuksen kanssa sujuvaksi.
Mittari: 80% henkilöstöstä arvioi yhteistyön lastensuojelun kanssa sujuvaksi.
Kysely huoltajille
Mittari: 80% huoltajista arvioi, että moniammatillinen yhteistyö lapsen asioissa on sujuvaa.
ARVIOINTI JA VAIKUTTAVUUS
Kriteeri
Kaikki toimijatahot ovat tietoisia varhaiskasvatuksen laadunhallintasuunnitelmasta
ja toimivat sitä noudattaen.
Arvioinnin menetelmä ja mittari
Kysely henkilöstölle
Mittari: 80% henkilöstöstä tuntee varhaiskasvatuksen laatutyön.
Mittari: Henkilöstö on sitoutunut laatutyöhön.
Jokaiselle lapselle laaditaan yhteistyössä
huoltajien kanssa varhaiskasvatussuun-nitelma tai esiopetuksen oppimissuun-nitelma, jonka toteutumista arvioidaan.
Lapsi arvioi toimintaa säännöllisesti.
Ryhmän toimintasuunnitelmaa arvioidaan
säännöllisesti.
Varhaiskasvatusyksikön pedagogista toimintasuunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti.
Kysely tukipalveluille
Mittari: 80% tukipalvelujen henkilöstöstä tietää
varhaiskasvatuksen odotukset tukipalveluille.
Kysely huoltajille
Mittari: 90% vastaajista on sitä mieltä, että lapselle on laadittu varhaiskasvatussuunnitelma,
jota arvioidaan vuosittain.
Ryhmän toimintasuunnitelma
Mittari: Osallisuuden arviointi ryhmävasussa.
Mittari: Lasten laatupeliä pelataan säännöllisesti.
Kysely henkilöstölle
Mittari:100% henkilöstöstä arvioi, että ryhmän
toimintasuunnitelmaa arvioidaan vähintään kerran kuukaudessa ja muutetaan tarpeen mukaan.
Kysely henkilöstölle
Mittari: 95% henkilöstöstä on sitä mieltä, että
Yksikön pedagogista toimintasuunnitelmaa arvioidaan vähintään kahdesti vuodessa.
41
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
Kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaa
arvioidaan säännöllisesti.
Seuranta
Mittari: Kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
päivitetään vuosittain ja arvioidaan laadunarviointiaikataulun mukaisesti.
Pedagogista varhaiskasvatusympäristöä
arvioidaan säännöllisesti.
Arviointia kehitetään ja arvioidaan suunnitelmallisesti.
Arvioinnin tuottamaa tietoa hyödynnetään
toiminnan suunnittelussa.
jory
suunnittelija
Ryhmän toimintasuunnitelma
Mittari: Ryhmävasun arviointi.
henkilöstö
henkilöstö
Seuranta
Mittari: Laadunarvioinnin aikataulun noudattaminen.
Mittari: Arvioidaan laadunarviointiprosessin toteutumista.
jory, laaturyhmä
jory, vkyj,
laaturyhmä
jory
Kysely henkilöstölle
Mittari: Henkilöstöstä 90% on sitä mieltä, että
laatukyselyjen tuloksia hyödynnetään yksikön
varhaiskasvatuksen kehittämistyössä.
Arvioinnin perusteella pyritään ennakoimaan toimintaympäristön muutoksia.
laaturyhmä
henkilöstö
laaturyhmä, vkyj
vkyj, vkp
vkp, päättäjät
Mittari: Huomioidaan ikäkausiennusteet palveluissa.
jory
palvelupäällikkö,
vkp, päättäjät
Mittari: Huomioidaan riskit.
jory
vkp, päättäjät
Mittari: 100% henkilöstöstä arvioi lasten kehityksen havainnoinnista ja arvioinneista saatua
tietoa hyödynnetään ryhmän toiminnan suunnittelussa.
Seuranta
Mittari: Muutos- ja korjausehdotusten huomioiminen talousarviossa.
8.2. Laadunarvioinnin toteuttaminen
ARVIOINNIT
TOISTUVUUS
VASTUUTAHO
Kysely varhaiskasvatuksen aloituksesta
joka toinen vuosi syksyllä
laaturyhmä, kts. prosessi:
Kyselyn toteuttaminen
Kysely henkilöstölle
joka toinen vuosi syksyllä
laaturyhmä, vkyj
Kunta 10
joka toinen vuosi syksyllä
henkilöstöhallinto, vkp, vkyj
Kysely huoltajille
joka kolmas vuosi keväällä
laaturyhmä, kts. prosessi:
Kyselyn toteuttaminen
Lasten tekemä arviointi/Laatupeli
joka vuosi
tulokset kerätään ja käydään läpi yksikössä
Tarvittaessa yksikön laatima painopisteisiin kohdistuva kysely huoltajille ja/tai lapsille
huoltajille suunnatun kyselyn välivuosina
yksikön jory/pedagoginen ohjausryhmä
Kysely tukipalveluille
joka viides vuosi
laaturyhmä, kts. prosessi:
Kyselyn toteuttaminen
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman lapsikohtainen arviointi
kaksi kertaa vuodessa, tarvittaessa useammin
ryhmän henkilöstö yhdessä huoltajien
kanssa
Ryhmän toimintasuunnitelman arviointi
vähintään vuoden vaihteessa ja keväällä
ryhmän henkilöstö
Yksikön toimintasuunnitelman arviointi
vuoden vaihteessa ja keväällä
vkyj
Varhaiskasvatuksen toimintaohjelman arviointi
vuoden vaihteessa ja keväällä
vkp, suunnittelija
Kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman
arviointi
neljän vuoden välein
johtoryhmän kokoama arviointiryhmä
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma- lomakkeen arviointi
neljän vuoden välein
johtoryhmän kokoama arviointiryhmä
Ryhmän toimintasuunnitelma- lomakkeen
arviointi
neljän vuoden välein
johtoryhmän kokoama arviointiryhmä
42
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
Laadunarvioinnin aikataulu. Vuosikohtainen suunnitelma arviointien toteuttamisesta. Suunnitelma laaditaan strategiakaudeksi kerrallaan.
ARVIOINTIEN AIKATAULU
2015
kevät
2016
syksy
kevät
Kysely varhaiskasvatuksen aloituksesta
2017
syksy
kevät
2018
syksy
kevät
x
Kysely henkilöstölle
syksy
kevät
x
Kunta 10
syksy
x
(x)
x
x
Kysely huoltajille
2019
x
x
x
Tarvittaessa yksikön kehittämisen painopisteisiin kohdistuva kysely huoltajille ja/tai lapsille.
Lasten tekemä arviointi/laatupeli
x
Kysely tukipalveluille
x
x
x
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman
lapsikohtainen arviointi
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
Ryhmän toimintasuunnitelman arviointi
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
Yksikön toimintasuunnitelman arviointi
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
Varhaiskasvatuksen toimintaohjelman
arviointi
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
Kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman arviointi
x
x
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmalomakkeen arviointi
x
x
Ryhmän toimintasuunnitelma- lomakkeen arviointi
x
x
43
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
44
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
LÄHTEET:
ALASUUTARI, Maarit 2010: Suunniteltu lapsuus. Keskustelut lapsen varhaiskasvatuksesta päivähoidossa.
Tallinna. Vastapaino.
HEINÄMÄKI, Liisa 2001: Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa. Stakes.
HEINÄMÄKI, Liisa 2006: Varhaista tukea lapselle -työvälineenä kehittämisvalikko. Erikoispaino.
HEINÄMÄKI, Liisa 2008: Varhaista tukea lapselle. Työvälineenä kehittämisvalikko
HEINÄMÄKI, Liisa 2010: Arjen vuorovaikutus pedagogiikkana - lapsen päivä aikuisten käsissä – koulutusmateriaali Nokialla
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/04_hallinnon_kehittaminen/20060927CAF200/CAF_julkaisu_netti.p
HUJALA ym. 1999: Perhepäivähoidon laatukriteerit 2000
HUJALA, E., PUROILA, A-M., PARRILA-HAAPAKOSKI, S. &NIVALA 1998: Päivähoidosta varhaiskasvatukseen.
Varhaiskasvatus 90 Oy, Jyväskylä
ISO 9001:2008 LAATUKÄSIKIRJAN LAATIMISMALLI
http://www.fkl.fi/materiaalipankki/hakemukset/Dokumentit/ISO_9001_2008_Laatukasikirjan_laatimismalli_FK2009.pdf
KALLIALA, Marjatta 2008: Kato mua!
KASKELA, Marja & KEKKONEN, Marjatta 2006: Kasvatuskumppanuus kannattelee lasta -opas varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Vaajakoski. Gummerus Kirjapaino Oy.
KASKELA, Marja, KRONQVIST, Eeva-Liisa 2007: Niin ainutlaatuinen. Näkökulmia lapsen yksilölliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Jyväskylä. Gummerus kirjapaino Oy.
KELTIKANGAS-JÄRVINEN, Liisa 2009: Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot
Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa: Mannerheimin lastensuojeluliitto.
KOIVUNEN, Pirjo-Leena 2009: Hyvä päivähoito, työkaluja sujuvaan arkeen. PS-kustannus.
KOIVUNEN, Pirjo-Leena: Hyvä päivähoito. Työkaluja sujuvaan arkeen.
KYSELYT VANHEMMILLE JA HENKILÖKUNNALLE, kevät 2011
Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa, kuntaliitto 2010.
Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa, Ulla Soukainen , Helsinki 10.6 2011
Laatu ja toimintajärjestelmän perustamisen askeleet. http://blogi.pkylaatu.fi/bid/200102/Laatu-ja-toimintaj%C3%A4rjestelm%C3%A4n-perustamisen-askeleet-osa-1. Katsottu 8/2013.
Lapsen oikeudet ja osallisuus. Lapsiasiavaltuutetun toimiston materiaali.
LEINONEN, Jonna. Luentomateriaali Osallisuus varhaiskasvatuksessa 8.3.2014 Nokia.
LUOMI, PAANANEN, VIBERG ja VIRTA: Keke päiväkodissa. Kestävän kehityksen opas 2010.
Mediakasvatus kuuluu kuvaan varhaiskasvatuksessa. MEKU. 2013
Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa. Stakes ja Opetusministeriön Mediamuffinssi-hanke 2008.
MIKKOLA, Petteri & NIVALAINEN, Kirsi 2009: Lapselle hyvä päivä tänään. Näkökulmia 2010 -luvun varhaiskasvatukseen.
MIKKOLA, Petteri ja NIVALAINEN, Kirsi 2009: Lapselle hyvä päivä tänään. Pedatieto.
45
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 2006
Opetus- ja kulttuuriministeriö, perusopetuksen laatukriteerit 2010
PARRILA, Sanna 2002: Perhepäivähoito osana suomalaista päivähoitojärjestelmää
PIHLAJA, Päivi: Päivähoidon kontekstianalyysi -lasten sosiaali-emotionaalisen tuen näkökulmasta.
PIIROINEN, Tiina: Ohjaajan opas lasten osallistavien ryhmien ohjaamiseen. Helsinki: Kuunnelkaa meitähanke 2007.
POIKONEN, Pirjo-Liisa & LEHTIPÄÄ, Riina 2009: Päivähoidon ja kodin jaettu kasvatustehtävä: kasvatuskumppanuus perheen voimavarana. Teoksessa Perhe-elämän paletti. Toim. RÖNKÄ, Anna, MALINEN, Kaisa ja
LÄMSÄ, Tiina: Juva. WS Bookwell Oy.
SHIER, Harry. 2001: Pathways to participation: openings, opportunies and obligtions. A new model for enhancing children´s participation in decision-making, in line with article 12.1 of the United Nations convention on the rights of the child. Children & society.
STENIUS, Tuula. & KARLSSON, Liisa. Yhdessä lasten kanssa – Seikkailu osallisuuteen.2005.
VENOLA, Ilona: Ihmisyyttä etsimässä. Lastensuojelun sosiaalityötä ohjaavat arvot ja eettiset lähtökohdat.
Pro gradu tutkielma. Kuopion yliopisto 2006.
46
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
LIITTEET
47
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
48
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
Varhaiskasvatuksen ohjeistuksia ja lomakkeita (Liite 1)
Alla on kirjattu Nokian varhaiskasvatuksen ohjeistuksia ja käytössä olevia lomakkeita, jotka liittyvät varhaiskasvatuksen toteuttamiseen. Lomakkeet löytyvät Satamasta Varhaiskasvatuksen työryhmästä. Sataman
kansiot on nimetty alla olevien otsakkeiden mukaisesti. Tässä luettelossa ei ole mainittu kansioiden koko
sisältöä. Sähköisessä muodossa otsake toimii linkkinä Satamaan. Joidenkin ohjeistusten tai lomakkeiden
perässä on merkintä (1) tai (2), tämä tarkoittaa, että sama materiaali on kahdessa eri paikassa. Tämä tulee
huomioida, kun materiaalia päivitetään tai poistetaan.
Aloitus varhaiskasvatuksessa
- Tervetuloa kirje lapselle
- Allergisen lapsen vanhempien kirje(1)
- Yksikön esite (yksikkökohtainen, erillisessä kansiossa)
- Muistamme yhdessä (1)
- Aloitusohjeistus henkilökunnalle
- Aloituskeskusteluun pohdittavaksi
Lapsen vasu
- Tietoja lapsesta
- Kutsu vasukeskusteluun
- Lapsihavainnoinnin tueksi
- Vasu lomake
- Lapsen osallisuus varhaiskasvatussuunnitelmassa-lomake
- Vasuohjeistus
Lapsen kehityksen havainnointi ja arviointi
- HALI
- LENE
- KEHU
- Arviointiohjeistus
- Kolmevuotiaan lapsen havainnointilomake
- Koonti kolmevuotiaan lapsen havainnointilmk
- Viisivuotiaan lapsen havainnointilomake
- Koonti viisivuotiaan lapsen havainnointilmk
LAPSEN TUKI varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa
- Varhainen tuki varhaiskasvatuksessa
- Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa
- Pedagoginen arvio tai selvitys
- Suositus erityisen tuen päätökseksi
- Huolen herääminen toimintatavat ja seurantalomake
- Lähetekriteerit puheterapiaan 2013
- Ohjaus puheterapeutille
- Ohjaus psykologille päiväkodista
- Ohjaajan tehtävän kuvaus
49
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
Perushoito
- Päivälepoon liittyvät käytännöt
- Ruokailuun liittyvät käytännöt
- Ulkoiluun liittyvät käytännöt
- Allergisen lapsen vanhempien kirje (2)
- Allergiset lapset ryhmässä
- Allergisen lapsen sallitut ruoka-aineet
- Allergisen lapsen sallitut ruoka-aineet + adrenaliini-injektori
- Allergisen lapsen kielletyt ruoka-aineet
- Allergisen lapsen kielletyt ruoka-aineet + adrenaliini-injektori
- Lapsen ruokavaliorajoitukset (esim. eettiset syyt)
- Allergisen lapsen oirelista (käytetään, jos lapsella ei ole lääkitystä)
- Lapsen lääkehoidonsuunnitelma
- Lääkehoitovihko lapselle ja ryhmälle
- Muistamme yhdessä (2)
- Varhaiskasvatuksen lääkehoidonsuunnitelma
Monikielinen ja -kulttuurinen lapsi (Moniki)
- Suomi lapsen toisena kielenä
- Suomenkielen oppimisen seurantalomake ja ohjeistus
- S2-opetus kirjataan varhaisen tuen lomakkeelle
Turvallisuus
- Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma
50
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
Vasuohjeistus (liite 2)
Kutsu vasukeskusteluun annetaan vasukeskustelun lähestyessä huoltajille, huoltajat voivat valmistautua keskusteluun tämän pohjalta
1. Lapsen osallisuus varhaiskasvatussuunnitelmansa laatimisessa
-
Aloituskeskustelu
Lapsen osallisuus varhaiskasvatussuunnitelmassa-lomake annetaan aloituskeskustelussa huoltajille kotiin täytettäväksi yhdessä lapsen kanssa. (Kts. aloituskeskusteluun
lisää ohjeistusta Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmasta 2014.)
-
Vasukeskustelu
Lapsi voi olla mukana keskusteluissa tai vaihtoehtoisesti olla osallisena esim. valokuvien,
videoiden, haastattelujen ja kasvunkansion avulla.
Pedagogisissa ohjausryhmissä keskustellaan miten yksikössä huomioidaan lapsen osallisuus hänen omassa vasussaan.
Esimerkkejä: 1) Valokuvaus: Lapset kuvaavat itselleen tärkeän asian ja ikävän asian ->
keskustelu miksi. 2) Haastattelu lapselle: pidän, osaan, haluaisin oppia, jännitän jne. 3)
Leikin videointi.
-
Siirtopalaveri (yksikön sisällä ja yksiköstä toiseen):
Lapsen osallisuus varhaiskasvatussuunnitelmassa- lomake annetaan huoltajille ennen
siirtopalaveria yhdessä lapsen kanssa täytettäväksi ja se palautetaan siirtopalveriin
mennessä.
2. Pääsääntöisesti vasulomaketta ei anneta kotiin. Huoltajien pyytäessä vasulomakkeesta
annetaan kopio. Alkuperäiseen vasuun kirjataan, että huoltajalle on annettu kopio.
3. Vasun toteutumista arvioidaan ja tarkennetaan syys- ja kevätkauden aikana käytävissä
keskusteluissa. Tukea tarvitsevien lasten vanhempien kanssa keskustelu käydään vähintään kahdesti vuodessa.
4. Vasukeskustelu käydään aina, jos huoltaja sitä pyytää.
5. Varhaiskasvattajat kirjaavat omat näkemyksensä lomakkeeseen ennalta, jotta saadaan
tiimin jäsenten näkemykset esille. Tavoitteet, menetelmät ja keskustelussa esille tulleet
asiat kirjataan vasukeskustelussa. Huoltajien näkemykset lapsesta ja nykytilanteesta kirjataan huoltajille varattuun osioon. Mikäli huoltajien ja varhaiskasvattajien näkemykset
eroavat, etsitään yhteinen ratkaisu, joka kirjataan kohtaan keskustelussa esille tulleet
asiat. Haastavissa tilanteissa ratkaisu voi olla uuden ajan sopiminen esim. kuukauden
päähän. Mikäli huoltajat eivät allekirjoita vasulomaketta, asia kirjataan keskustelussa
esille tulleet asiat-osioon. Havaintoja ja arviointia tehdään pitkin vuotta. Toinen vasukeskustelu kirjataan Havainnot ja arviointi-osioon. Tarvittaessa voi jatkaa toiselle puolelle.
6. Vasulomakkeen etusivulle kirjataan aina päiväys, vasukeskusteluun osallistuneiden nimet ja läsnäolleiden huoltajien allekirjoitukset.
7. Lapsen paperit säilytetään lukitussa tilassa. Älä jätä koskaan lapsen papereita pöydälle.
8. Työntekijä ei vie lapsen vasupapereita kotiinsa.
51
Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
Varhainen/Erityinen tuki
10 Varhainen tuki voidaan kirjata perusvasuun tai varhaisen tuen lomakkeeseen tuen laajuudesta riippuen. Asiasta neuvotellaan veon kanssa.
11 Vasukeskusteluun valmistaudutaan yhdessä veon kanssa, lastentarhanopettaja kirjaa
asiat.
12 Varhaisen ja erityisen tuen lomakkeissa menetelmä ja arviointi sivua voi kopioida tarvittaessa lisää.
13 Varhaisen ja erityisen tuen lomakkeesta annetaan aina kopio vanhemmille. Yhteistyökumppaneille vain vanhempien antamalla tiedonsiirtoluvalla ja yhteistyökumppanin
sitä pyytäessä.
14 Erillinen muistio palaverin kulusta tehdään tarvittaessa esim. lastensuojelutapauksissa.
Muistioon kirjataan esille tulleita ja/tai sovittuja asioita, joille ei lomakkeessa ole paikkaa, mutta jotka on hyvä olla kirjattuna esim. oikeusturvan vuoksi.
52
Prosessikuvaus: Varhaiskasvatukseen hakeminen ja sijoittaminen (Liite 3)
53
Kriittiset arvioinnin kohteet:
Hakemusten läpikäynti yksikössä ja resurssien tarkastelu.
Resurssista päättäminen ja tiedottaminen.
54
Prosessikuvaus: Lääkehoidon lupakäytännöt varhaiskasvatuksessa (Liite 4)
Kriittiset arvioinnin kohteet:
-
Yksikön riittävän lääkehoidonosaajien määrän arvioiminen
-
Lääkehoitoluvan voimassaolon ylläpitäminen
55
Prosessikuvaus: Päivystysajan suunnittelu ja toimenpiteet (Liite 5)
56
Kriittiset arvioinnin kohteet:
-
Tuen järjestämisen suunnittelu
-
Päivystävän henkilöstön määrittäminen
-
Lasten allergioiden, sairauksien ja muiden erityistarpeiden tiedottaminen
57
Työpaperi toimenpiteiden suunnittelemiseksi tulosten kokoamisen ja analysoinnin jälkeen koko varhaiskasvatuksen kentälle ja yksikkökohtaisesti.
VARHAISKASVATUS, VUOSI:
ARVIOINTIKYSELYN NIMI:
LAADUNARVIOINNIN/-HALLINNAN TOIMENPITEET
Toimenpiteet kirjataan varhaiskasvatuksen toimintaohjelmaan.
KESKEISET TULOKSET
Laaturyhmä kokoaa
TOIMENPITEET, PARANNUSKOHTEET
Laaturyhmä ja jory kirjaavat ->
58
VASTUUTAHO
AIKATAULU
VARHAISKASVATUSYKSIKKÖ:
VUOSI:
ARVIOINTIKYSELYN NIMI:
LAADUNARVIOINNIN/-HALLINNAN TOIMENPITEET
Toimenpiteet kirjataan yksikön pedagogiseen toimintasuunnitelmaan.
KESKEISET TULOKSET
Esimies/yksikön jory kirjaa
TOIMENPITEET, PARANNUSKOHTEET
59
VASTUUTAHO
AIKATAULU
60